Ulkoministeriö ja Helsingin hallinto-oikeus ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa asiassa.

Transkriptio

1 Päiväys Datum Dnro Dnr YM4/065/2014 Viite Hänvisning Yhden luukun periaatteen toteuttaminen ympäristöasioissa raportti Asia Ärende Yhteenveto annetuista lausunnoista Ympäristöministeriö pyysi ajalla lausuntoja raportista yhden luukun periaatteen toteuttamiseksi ympäristöasioissa. Lausuntopyyntö lähetettiin erikseen tietyille keskeisille tahoille, mutta kaikilla muillakin halukkailla oli mahdollisuus lausunnon antamiseen. Lausuntoja pyydettiin 42 eri toimijalta. Lausunnon toimitti 58 eri toimijaa. Lausuntoja saapui ministeriöiltä, virastoilta, tuomioistuimilta, ELY-keskuksilta, kunnilta, Satakunnan maankuntaliitolta sekä erilaisilta järjestöiltä. Aluehallintovirastot toimittivat yhteisen lausunnon. Lausunnon toimittivat oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Energiavirasto, Suomen ympäristökeskus, Liikenteen turvallisuusvirasto, geologian tutkimuslaitos, Metsähallitus, korkein hallinto-oikeus, Vaasan hallinto-oikeus, Hämeenlinnan hallintooikeus, Turun hallinto-oikeus, Itä-Suomen hallinto-oikeus, Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, aluehallintovirastot, Uudenmaan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Lapin ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan ELY-keskus, Etelä-Savon ELY-keskus, Kuntaliitto, Joensuun kunta, Inarin kunta, Oulun seudun ympäristötoimi, Satakuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari, Metsäteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Ympäristöteollisuus ja palvelut YTP ry, Öljy &Bio polttoaineala ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Infra ry, Kemianteollisuus ry, Ekokem Oyj, Helen Oy, Koneyrittäjien liitto ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luontoliitto, Natur och Miljö, Birdlife Suomi ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen ympäristöoikeustieteen seura, JLY- Jätelaitosyhdistys ry, Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry, Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Humuspehtoori Oy, RAKLI ry, Suomen Omakotiliitto ry ja Saamelaiskäräjät. Ulkoministeriö ja Helsingin hallinto-oikeus ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa asiassa. Yleistä Yhden luukun palvelun ideaan suhtauduttiin positiivisesti ja ideaa pidettiin tervetulleena sekä perusteltuna kehittämishankkeena. Raportissa esitettyjä tavoitteita kannatettiin laajalti. Useat toimivat esittävät kannattavansa yhden luukun palvelua yleisesti, mutta halusivat lausua yksityiskohtaisia huomioita erinäisistä kohdista. Useissa lausunnoissa kannatettiin ripeitä jatko- PL 35, VALTIONEUVOSTO PB 35, FI STATSRÅDET, FINLAND

2 2 toimia, jotta tavoitteisiin päästäisiin mahdollisimman pian. Nykyinen lupakäytäntömalli nähtiin monissa lausunnoissa raskaana, johon kaivattaisiin sujuvoittamista ja selkeyttämistä. Yhden luukun palvelumallin nähtiin vähentävän hallinnollisen työn määrää ja palvelevan asianosaisia. Yhden luukun mallin katsottiin helpottavan lupien sisällöllistä koordinointia ja selkeyttävän hankkeiden toteutumista. Yhden luukun mallin katsottiin helpottavan kansalaisten ja yritysten vuorovaikutusta valtionhallinnon kanssa. Osa lausunnon antajista esitti, että yhden luukun palvelun kehittämistä olisi voitu viedä vielä pidemmälle. Tätä mieltä oli esimerkiksi valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriö ja elinkeinoelämä korostivat lupakäytännön merkitystä taloudelle. Yhden luukun mallin katsottiin helpottavan lupaa edellyttävien investointien tekemistä Suomessa. Raportti itsessään keräsi myönteistä palautetta. Sitä pidettiin hyvin valmisteltuna, ansiokkaana ja kattavana. Raportissa esitettyjä toimia pidettiin oikeansuuntaisina. Raporttia pidettiin hyvänä jatkovalmistelua ajatellen. Erityisesti ELY-keskukset antoivat raportin valmistelusta positiivista palautetta. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan raportti on ymmärrettävä lähinnä puheenvuoroksi ympäristöllisen päätöksentekojärjestelmän kehittämiseksi. Muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö sekä elinkeinoelämän toimijat korostivat sitä, että yhtenäistäminen tulee tehdä vaiheittain. Muun muassa elinkeinoelämän toimijat kannattivat erilaisten kokeilujen tekemistä, joiden tulosten pohjalta yhden luukun palvelua voidaan kehittää edelleen. Toisaalta osa toimijoista korosti, että lupakäytäntöjä voidaan sujuvoittaa ilman yhden luukun palvelumallia. Viranomaisten tiedonvaihtoa parantamalla ja sähköisiä järjestelmiä kehittämällä voitaisiin saada parannusta nykytilaan. Kritiikkiä Lausunnoissa tuotiin esiin myös raportissa olevia puutteita. Kritiikki liittyi useimmissa tapauksissa puutteelliseen nykytilan arvioon ja puutteelliseen vaikutusten arviointiin muun muassa viranomaistoiminnan osalta. Vaikutusten arviointia kaivattiin yhden luukun periaatteen toimivuudesta ja lupamenettelyn keston muutoksista. Nykytilan puutteellinen analyysi nousi useissa lausunnoissa esiin. Muun muassa Korkein hallinto-oikeus ja Vaasan hallinto-oikeus nostivat esiin tämän puutteen. Osa lausunnonantajista esitti, että nykytilaa olisi tullut arvioida syvällisemmin, jotta voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä siitä yhden luukun palvelun soveltamisalasta. Kuntaliitto kritisoi sitä, ettei raportissa kerrota millaisia hankaluuksia toiminnanharjoittajat kokevat lupamenettelyissä. Myös ympäristönäkökulmia kommentoitiin. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tulee varmistaa, ettei ympäristönsuojelun taso heikkene. ELY-keskukset kritisoivat sitä, ettei raportissa oteta riittävästi huomioon ympäristön suojelun näkökulmia. Satakuntaliitto piti ympäristövaikutusten arviointi suppeana. Etelä-Savon ELY-keskus epäili, että luonnonsuojelun lupien osalta työmäärä ei uudessa mallissa tulisi todennäköisesti kasvamaan.

3 3 Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei oikeudellisia ongelmia ei ole analysoitu systemaattisesti. Korkein hallinto-oikeus kiinnitti huomiota siihen, että menettelyjen yhdentämisellä tarkoitetaan välillä usean lain mukaisen luvan aineellista integroimista yhdeksi luvaksi ja välillä vain menettelyllistä yhdentämistä. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin lausunnoissa esitettyjä kannanottoja ja näkökohtia. Menettelylaki Lausunnoissa katsottiin, että menettely tulisi luoda asiakaslähtöiseksi. Tämä korostui erityisesti elinkeinoelämän toimijoiden lausunnoissa, mutta myös ympäristöjärjestöjen ja viranomaisten lausunnoissa. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä lupamenettelyn puolueettomuuden takaamista. Menettelynlain luominen keräsi kannanottoja sekä puolesta että vastaan. Aluehallintovirastot, elinkeinoelämän toimijat ja osa ELY-keskuksista kannatti menettelylain luomista. Sen etuna olisi osittain hajautuneiden hallinnollisten menettelyiden yhtenäistäminen. Osa lausunnon antajista kritisoi uuden menettelylain kehittämistä. Korkein hallinto-oikeus pitää ehdotettua päätöksentekomenettelyä hankalana. Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo uuden menettelylain vain lisäävän sääntelyä. Kuntaliitto ei pidä tarkoituksenmukaisena uusien lakisääteisten menettelyvaiheiden lisäämistä lupamenettelyyn. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan eri lupien luonnetta on analysoitava raportissa esitettyä huolellisemmin. Yhden luukun päätöksentekojärjestelmän kehittämiseksi pitäisi pyrkiä ensisijaisesti löytämään luontevia tapoja yhdentää eri päätöksentekoa tehtäväksi samassa viranomaisessa. Oikeusministeriö ehdottaa, että selvitetään mahdollisuus yhtenäiselle menettelysääntelylle, joka tulisi sovellettavaksi sekä yhtenäislupamenettelyssä että eri lakien mukaisissa menettelyissä. Oikeusministeriö pitää ehdotetun ympäristöhankeluvan hakemisen edellytyksiä sääntelyteknisesti epäselkeinä. Korkein hallinto-oikeus, Geologian tutkimuslaitos, Yrittäjät, Metsäteollisuus sekä Natur och miljö pitävät tärkeänä viranomaisten antamaan ennakkoneuvontaa. Korkein hallinto-oikeus kannattaa neuvojen keskitettyä antamista hankkeiden toteuttajille. Oulun seudun ympäristötoimi pitää hakijan kanssa käytävää keskustelua on tarkoituksenmukaisena neuvontamuotona. Satakuntaliiton mukaan viranomaisten neuvontatyön vaikutukset resurssiarvioihin ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Oikeusministeriön mukaan ehdotettua ympäristöhankeluvan hakemisen edellytyksiä ei voida pitää sääntelyteknisesti selkeänä. Elinkeinoelämän toimijat, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Satakuntaliitto kannattavat joustavuutta luvan hakemisessa. Asianosaisen tulisi saada itse päättää, hakeeko hän lupia yhdessä vai erikseen. Finavia pitää erittäin tärkeänä, että luvanhakijalle jätetään oikeus hakea eri lupia vaiheittain. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin huomauttaa, että menettelyn ei tule olla niin joustavaa, että eri lupia voitaisiin hakea sattumanvaraisesti joko koordinoidussa menettelyssä tai erikseen. Jos menettely on epämääräinen, ongelmia saattaa tulla muutoksenhakuvaiheessa.

4 4 Oulun seudun ympäristötoimi katsoo tarpeelliseksi liittää ehdotukseen ympäristöhankemenettelylain kaltainen säännös, joka oikeuttaa jättämään hakemuksen tutkimatta, jos hakemusta ei täydennetä määräaikaan mennessä. Korkein hallinto-oikeus pitää päätösluonnoksesta kuulemista ongelmallisena. Vaasan hallintooikeus ja Finavia puolestaan kannattavat hakijan kuulemista päätösluonnoksesta. Vaasan hallinto-oikeuden mukaan kuulemisvelvollisuus tulisi ulottaa yleistä etua valvoviin viranomaisiin. Uudenmaan ELY-keskus huomauttaa kuulemisten yhdistämisen vaikuttavan merkittävästi muuhun lainsäädäntöön. Vaasan hallinto-oikeus pitää epäselvänä ensimmäisen, heti vireilletulon jälkeen tapahtuvan, kuulemisen merkitystä. Suomen ympäristöoikeustieteen seuran mukaan pitää kiinnittää huomiota yhteiskäsittelyn järjestäminen muistutusten saapumisen jälkeen. Oikeusministeriö koki yhden luukun palvelumallin hyödyttävän asianosaisia, sillä nämä voisivat esittää hanketta koskevat muistutukset keskitetysti yhdessä tai muutamassa menettelyssä. ELY-keskusten mukaan ennakko- ja jälkivalvontaa ei ole riittävästi käsitelty raportissa. Valvontaan ja eri vaihtoehtojen vaikutuksesta jälkivalvontaan tulisikin kiinnittää huomiota jatkovalmisteluissa. ELY-keskukset ja kunnat pitävät tärkeänä, että jatkovalmistelussa kuultaisiin tahoja, joilla on käytännön kokemusta lupien myöntämisestä ja valvonnasta. Yrittäjät sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittävät, että menettelyyn tulisi liittää viranomaisia velvoittavat määräajat. Suomen luonnonsuojeluliitto puolestaan vastustaa tätä. Yrittäjät ja Metsäteollisuus katsovat, ettei kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia tule liikaa korostaa. Ympäristöjärjestöt puolestaan pitävät vaikutusmahdollisuuksien takaamista tärkeänä. Oikeusministeriön mukaan jää epäselväksi aiheutuuko ehdotetulla mallilla hakemus- ja lupamaksujen nousua. Vaasan hallinto-oikeuden mukaan asianosaisuuden käsite on hahmoteltava samankaltaisesti yhdistettävissä prosesseissa. Oikeusministeriön mukaan hallintomenettely ja hallintolainkäyttö tulee pyrkiä pitämään erillään. Suomen ympäristöoikeustieteen seura nostaa esiin haitankärsijän. Se katsoo, että esitetty malli luo haasteita haitankärsijälle, sillä aineisto, josta muistutus tulisi tehdä, muodostuu vaikeasti hallittavaksi. Myös saamelaiskäräjät nostaa esiin haitankärsijän aseman. Saamelaiskäräjien mukaan raportissa ei oteta riittävästi huomioon haitankärsijöiden, kuten saamelaisten, oikeuksien turvaamista. Soveltamisala Erityisesti elinkeinoelämän toimijat, kuten Keskuskauppakamari, sekä joukko erinäisiä toimijoita kannatti laajaa soveltamisalaa. Laajaa soveltamisalaa kannatettiin sillä perusteella, että yhden luukun menettelyn hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä laajempi soveltamisala on. Keskuskauppakamarin mukaan myös suurten hankkeiden sujuvoittaminen on kansantalouden näkökulmasta tärkeää.

5 5 Osa lausunnonantajista kaipasi enemmän tietoa siitä, mitä lupia olisi käytännössä tarkoituksenmukaista yhdentää. Kaivattiin syvällisempää analyysia siitä, millaisissa hankkeissa menettelyjen koordinoinnista on erityisesti hyötyä. Ydinmenettelyt Lausunnon antajista esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö, aluehallintovirastot, Energiavirasto ja Elinkeinoelämän keskusliitto kannattavat ydinmenettelyjen yhdentämistä. Yhden luukun palvelun kehittäminen tulisi aloittaa ydinmenettelyistä. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että tietynlaisissa hankkeissa ydinmenettelyjen yhdentäminen ei välttämättä ole mielekästä. Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan YVA-menettely luo hyvän pohjan koordinoinnille. Keskuskauppakamari ja Metsäteollisuus pitävät tärkeänä YVA-arvioinnin ja hankeluvan yhdistämisen kehittämistä edelleen. Osa lausunnon antajista ei kritiikittömästi kannattanut YVA-menettelyn liittämistä ydinmenettelyyn. Oikeusministeriö katsoi, että YVA-menettelyn yhdistäminen saattaa johtaa vaihtoehtotarkastelun painoarvon vähenemiseen. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa pitää kiinni YVA:n itsenäisyydestä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan YVA-menettely tulisi pääsääntöisesti saattaa loppuun ennen hakemuksen vireillepanoa. Oulun seudun ympäristötoimi pitää tarpeellisena selvittää nykyisen YVA-menettelyn yhdistämisen tarkoituksenmukaisuutta. Vaasan hallinto-oikeuden mukaan YVA-menettelyn ei tulisi olla itsetarkoituksellinen ja pakollinen esivaihe, vaan se tulisi toteuttaa vain hankkeissa, joissa aito vaihtoehtojen tarkastelu on tarpeen. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry katsoo, että YVA-menettelyä tulee joustavoittaa mahdollisuuksien mukaan. Yhdennettävät menettelyt Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan monien menettelyjen kohdalla integroiminen on ymmärrettävää, mutta yleistystä ei voida tehdä. Korkein hallinto-oikeus perustelee kantaansa sillä perusteella että yhdennettävät menettelyt ovat keskenään erilaisia. Eri lakien kohdalla joudutaan kiinnittämään huomiota eri asioihin ja lupien luonne voi olla hyvin erilainen. Asianosaissuhteet voivat vaihdella. Lupamääräysten merkitys voi olla eri luvissa hyvin erilainen. Eri lupien välillä on erilaisia edellytyssuhteita, jotka vaikuttavat erityyppisissä hankkeissa eri tavoin. Myös Vaasan hallinto-oikeus katsoo, ettei asianosaisuudeltaan hyvin erilaisten prosessien yhteensovittamista ole kannatettavaa. Oikeusministeriö ei pidä 23 eri lain mukaisen menettelyn yhdentäminen sääntelyteknisesti toivottavana. Se esittää, ettei viittaussäännöksen liittäminen 23 lakiin ei täysin tue viranomaismenettelyn yksinkertaistamista. Oikeusministeriö katsoo, että kohtien 5-9 osalta tilanne näyttää sääntelyllisesti selväpiirteiseltä ja näihin lakeihin liittyvä päätöksenteko voitaisiin integroida ydinmenettelyyn. Toisaalta korkeimman hallinto-oikeuden mukaan toiseen ryhmään kuuluvien yhdennettävien menettelyjen liittymä ydinprosessiin on epämääräinen. Kolmanteen ryhmään kuuluvista yhdennettävistä menettelyistä esitetään epäilyjä. Oikeusministeriö pitää kohtien yhdentämistä ydinmenettelyyn haastavana menettelyn ja viran-

6 6 omaisten toimivaltasuhteiden kannalta. Oikeusministeriö katsoo, että näihin lakeihin liittyvät kohdat tulisi yhdentää ydinmenettelyyn väljemmin toiseen ryhmään kuuluvat lait. Energiaviraston mukaan kolmanteen ryhmään kuuluvia yhdennettäviä menettelyjä tulee tarkastella kriittisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tukes vastustavat kemikaaliturvallisuuslain ja kaivoslain mukaisten lupamenettelyjen koordinoimista ydinmenettelyyn. Sillä ei saavutettaisi toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Tukesin mukaan ympäristöllisiin menettelyihin on virheellisesti luettu kemikaaliturvallisuus- ja kaivoslain mukaiset menettelyt. Yrittäjät puolestaan kannattaa kemikaaleihin liittyvien ilmoitusmenettelyjen liittämistä yhden luukun malliin. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Energiaviraston mukaan päästökauppalain mukaisen päästölupahakemuksen sekä sähköjohdon rakentamisen hankeluvan käsittelyjen tulisi tapahtua Energiavirastossa ja luvan käsittely voitaisiin jatkossakin tehdä erillisessä menettelyssä. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan muinaismuistolakia koskevaa menettelyä tulisi tarkastella vasta uudistuksen toisessa vaiheessa ja muinaismuistolain mukaisten menettelyjen tulisi jatkossakin säilyä valtion tehtävänä. Liikenteen turvallisuusvirasto huomauttaa, ettei raportti riittävällä tavalla huomioi ilmailulain 157 :n ilmailun ympäristövaikutuksia koskevaa säännöstä. Finavian mukaan epäselväksi jää, sisältyvätkö lentoesteluvat yhdennettäviin menettelyihin. Kuntaliitto kannattaa maastoliikennelain ja vesiliikennelain mukaisten lupien sekä energiakaivojen toimenpidelupien liittämistä yhdennettävien menettelyjen piiriin. Vaasan hallinto-oikeuden mukaan maataloutta koskevissa asioissa ympäristöluvan ja rakennusluvan yhdistäminen voi joissain tapauksissa olla hyödyllistä. Myös Varsinais-Suomen ELYkeskuksen mukaan tulee harkita kannattaako rakennuslupa ottaa yhdennettävien menettelyjen piiriin. Maankäytön suunnittelu Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu nousevat useissa lausunnoissa esiin. Monissa lausunnoissa kritisoitiin sitä, että maankäytön suunnittelu on jätetty raportissa liian vähälle huomiolle. Esitetään, että jatkovalmisteluissa tulisi kiinnittää huomiota kaavoituksen ja yhden luukun menettelyn suhteeseen. Keskuskauppakamarin ja Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan tulisi tunnistaa tilanteet, joissa MRL:n mukaiset lupapäätökset voisi kytkeä ydinmenettelyihin. Myös Yrittäjät kannattaa hankekohtaisten maankäyttöratkaisujen ja kaavamuutosten hankekohtaista sisällyttämistä yhden luukun menettelyyn. Ympäristöjärjestöt katsovat, että kaavoitus tulee jättää soveltamisalan ulkopuolelle. Vaasan hallinto-oikeuden ja kuntaliiton mukaan MRL:n mukaiset poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut tulee jättää yhdennettävien lupien ulkopuolelle.

7 7 Viranomaistoiminta Useissa lausunnoissa annettu kritiikki kohdistuu erityisesi siihen, että viranomaisten väliset toimivaltasuhteet ja vastuu kysymykset jäävät epäselviksi. Lausunnoissa toivotaan, että jatkovalmisteluissa kiinnitetään erityistä huomiota viranomaistoiminnan ja viranomaisten välisten toimivaltasuhteiden järjestämiseen. Vaasan hallinto-oikeuden mukaan jää ylipäätään epäselväksi, olisiko koordinointiin perustuvalla lähestymistavalla saavutettavissa ajateltuja hyötyjä. Viranomaisten välisen tiedonvaihdon sujuvuuden parantamista pidetään tärkeänä. Viranomaisten välisten tietojen jakamista aiempaa laajemmin kannatetaan. Valtiovarainministeriö katsoo, että valtion virastorakennetta tulisi kehittää palvelemaan yhden luukun periaatetta ja viranomaisrakennetta tiivistää ehdotettua mallia enemmän. Valtiovarainministeriö ja Keskuskauppakamari, Natur och miljö kannattavat yhden lupaviranomaisen perustamista, joka koordinoisi eri lupamenettelyjä. Liikenteen turvallisuusvirasto kannattaa lupamenettelyn keskittäminen yhdelle viranomaiselle, sillä se voisi lisätä viranomaisten yhteistyötä ja siten vähentää toimivaltaan liittyviä epäselvyyksiä. Aluehallintovirastot kannattavat valtion ympäristölupaviranomaisen ja valvontaviranomaisen sijoittamista samaan virastoon. Suomen ympäristöoikeustieteen seura kannattaa yhden lupaviranomaisen muodostamista, jossa olisi usean eri alan asiantuntijoita. Saamelaiskäräjät kannattaa arviointi- ja valvontatehtävien keskittämistä yhdelle viranomaiselle, jotta saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet voitaisiin turvata maankäyttöön liittyvissä lupaprosesseissa. Tehtävien siirtämistä uudelle viranomaiselle keräsi kritiikkiä. Pelätään, että tehtävien siirto viranomaiselta toiselle saattaa heikentää päätösten laatua. Yhden viranomaisen tulisi hallita kaikki menettelyn piiriin kuuluvat lait, mikä voi olla haasteellista. Erityisesti ELY-keskukset, mutta myös Suomen ympäristöoikeustieteen seura, esittävät näitä huolia. Kunnat vastustavat ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisten tehtävien siirtoa koordinoivalle viranomaiselle. Kuntaliitto esittää, että pienten viranomaisyksiköiden toimintaa kehitetään kuntien yhteistyönä. Useat lausunnonantajat katsovat, ettei ehdotetun kaltainen koordinointi ei ole välttämätöntä viranomaisyhteistyön aikaansaamiseksi. Tätä mieltä olivat muun muassa korkein hallintooikeus ja Vaasan hallinto-oikeus. Kunnat kannattavat viranomaisten yhteistyön parantamista sen sijaan, että perustettaisiin koordinoiva viranomainen. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan valtaosa selvityksen mukaisista koordinoivan viranomaisen tehtävistä on sellaisia, että sähköinen asiointialusta korvaa ne kokonaan. Työ- ja elinkeinoministeriö korostaa sääntelyn keventämisen sekä prosessien yksinkertaistamisen ensisijaisuutta hallinnon rakenteita koskeviin ratkaisuihin nähden. Oikeusministeriö huomauttaa, että käsitepari toimivaltainen viranomainen koordinoiva viranomainen saattaa aiheuttaa sekaannusta. Se huomauttaa myös, että viranomaisen toimivallan tulee perustua lakiin ja toimivalta tulisi määritellä mahdollisimman yksiselitteisesti. Oikeusministeriö esittää harkittavaksi, onko lailla tarpeen määrittää, mistä viranomainen antaa neuvontaa ja voiko koordinoiva viranomainen järjestää tapaamisen hakijan neuvomiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan viranomaisorganisaation kehittämistä koskevat kannanotot tulisi poistaa, koska viranomaisratkaisut tehdään muussa yhteydessä.

8 8 Muutoksenhaku Vaasan hallinto-oikeus, valtiovarainministeriö, aluehallintovirastot ja Finavia kannattavat muutoksenhaun ohjaamista yhteen tuomioistuimeen. Vaasan hallinto-oikeus pitää tätä perusteltuna siitä syystä, että asiantuntemus on keskittynyt sinne. Oikeusministeriön mukaan lähtökohtana tulisi puolestaan olla asioiden hajauttaminen kaikkiin hallinto-oikeuksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ja oikeusministeriön mukaan muutoksenhakua hallintotuomioistuinten kannalta on tarkasteltava. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan tulee tarkastella asianosaisuuden vaikutusta päätöksenteon rakenteeseen ja muutoksenhakuun. Suomen ympäristöoikeustieteen seura huomauttaa, ettei esityksessä ole käsitelty viranomaisten muutoksenhakuoikeutta. Vaasan hallinto-oikeus ei kannata ratkaisua, jossa alemman viranomaisen päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta helpotetaan. Se katsoo, että hallinto-oikeuden rooliin ei sovi se, että se voisi määrätä hankkeen pantavaksi täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Hallinto-oikeudelle ei sovi täytäntöönpanokelpoisuuden arviointi ensi asteena. Järjestötoimijat katsovat, että tällainen menettely voi heikentää luonnonsuojelun tasoa. Korkein hallinto-oikeus, oikeusministeriö ja Vaasan hallinto-oikeus pitävät osapäätöksistä koostuvaa yhtenäistä päätöstä ongelmallisena. Oikeusministeriö katsoo, että eri osapäätöksistä tehty yhteinen päätös saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä menettelyiden ja muutoksenhaun kannalta. Kysymyksiä esitettiin ristiriitaisten osaratkaisujen vaikutuksesta ympäristöhankelupaan kokonaisuutena. Useissa lausunnoissa, mukaan lukien korkeimman hallinto-oikeuden lausunnossa, nostettiin esiin kysymys siitä, miten toimitaan, jos osaratkaisut ovat ristiriidassa keskenään. Muutoksenhakuoikeus tulisi olemaan vaikeasti hahmotettava asia päätöksessä, johon integroitaisiin erilaisia osapäätöksiä. Osapäätöksen tehneen viranomaisen asema muutoksenhaussa olisi ongelmallinen, jos valitus kohdistuu vain osaan päätöksestä. Vaasan hallinto-oikeuden mukaan on huolehdittava, että muutoksenhakua ja päätösten lainvoimaisuutta koskeva sääntely on selkeää ja ymmärrettävää myös niissä tilanteissa, joissa toiminnanharjoittaja hakee tarvittavia lupia erikseen. Etelä-Savon ELY-keskuksen mukaan luvan voimassaoloajan yhtenäistäminen hankeluvan sisällä voi olla ongelmallista tilanteissa, jossa hankkeen ympäristöluvan tarkoituksenmukainen kesto ja luonnonsuojelulain lupaehtojen määrittelyn reunaehdot ovat ristiriidassa. Vaasan hallinto-oikeus kaipaa tietoa siitä, millaisessa ratkaisukokoonpanossa eri lupia sisältävä hankelupavalitus käsiteltäisiin. Oikeusministeriö kannattaa valituslupajärjestelmän laajentamista. Sähköiset järjestelmät Sähköisten järjestelmien kehittämistä kannatetaan yksimielisesti. Toimivat sähköiset järjestelmät nähdään edellytyksenä yhden luukun palvelun toimivuudelle. Ne nähdään edellytyksenä

9 9 viranomaisten välisen tiedonvaihdon parantamiselle ja yhtenä lupaavimmista keinoista sujuvoittaa lupajärjestelmää. Eri viranomaisten järjestelmien tulisi olla yhteensopivia ja tiedon tulisi kulkea helposti rajapintojen kautta. Oikeusministeriön mukaan on tärkeää kehittää sähköisiä järjestelmiä samanaikaisesti menettelysäännösten kanssa. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tietojärjestelmän riskejä tulee selvittää laajasti. Jatkovalmistelut Useissa lausunnoissa nousi esiin resurssitarpeet jatkovalmistelua ajatellen. Tulisi selvittää aiheutuvat resurssitarpeet erityisesti viranomaistoiminnan osalta, mutta myös muilta osin kuten sähköisten järjestelmien kehittämisen osalta. Valtiovarainministeriö huomauttaa, että jatkovalmistelu tulee toteuttaa julkisen talouden suunnitelman puitteissa. Vaikutusten arviointeja toivottiin viranomaistoiminnan, lain soveltamisalan, julkisen talouden ja kansantalouden osalta sekä yhden luukun periaatteen toimivuudesta ja lupamenettelyn keston muutoksista. Saamelaiskäräjät pitää välttämättömänä esityksen vaikutusten arviointia saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksille. Valtiovarain ministeriö ja Keskuskauppakamari katsovat, että pitkän tähtäimen tavoitteena tulisi olla vielä ehdotettua tiiviimpi lupajärjestelmän yhtenäistäminen. Oikeusministeriön mukaan jatkovalmistelussa tulee kiinnittää huomiota järjestelmän selkeyteen, päällekkäisen sääntelyn välttämiseen ja hyvän hallinnon toteutuminen. Valtiovarainministeriön mukaan on tarpeellista, että jatkotyössä perehdytään sekä varsinaisen lupaprosessin lyhentämiseen että lainsäädännön yksinkertaistamiseen. Oikeusministeriön mukaan tulee huomioida se, että hallintolainkäyttölaki korvataan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettavalla lailla tulevaisuudessa. Sekä viranomaisten että muiden toimijoiden lausunnoissa huomautetaan, että jatkovalmisteluja tulee tehdä silmälläpitäen uutta maakunta- ja aluehallintouudistusta.