HENKILÖSTÖKERTOMUS lupa kehittää

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS lupa kehittää

2 2 Sisällys 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖN TILA... 4 Henkilöstön määrä... 4 Osa-aikatyö... 5 Sopimusalat... 5 Henkilöstön työpanos... 6 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne... 7 Työhistoria ja vaihtuvuus... 8 Henkilöstön työkierto ja uudelleensijoitustoiminta... 9 Henkilöstön poissaolot... 9 Eläköityminen Tasa-arvo Vuokratyövoiman käyttö INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN Rekrytointi Yhteistyö oppilaitosten kanssa Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen Esimiestyö Palkat Kehittämiskeskustelut Työterveyshuolto Työhyvinvointia ylläpitävä toiminta Perehdyttäminen YHTEISTOIMINTA Työpaikkademokratia Työsuojelu Paikallinen sopiminen... 17

3 3 1. JOHDANTO Tämä on uudistettu henkilöstökertomus. Jatkossa henkilöstökertomuksessa raportoidaan henkilöstösuunnitelmassa linjatut asiat. Tämän vuoden kertomukseen kaikki tietoja ei vielä ollut saatavissa. Henkilöstökertomus kertoo henkilökuntaan liittyvää tietoa edelliseltä vuodelta ja vertailutietoina aiemmilta vuosilta. Henkilöstökertomuksessa kuvataan erilaisten tunnuslukujen avulla henkilöstön tilaa, henkilöstöön kohdistuneita investointeja sekä yhteistoimintaa. Henkilöstökertomus tuottaa tietoa niin päättäjille kuin kunnan johdolle, esimiehille sekä henkilöstölle erityisesti kehittämiskohteiden määrittelyn tukemiseksi. Talousarvion yhteydessä hyväksyttävä henkilöstösuunnitelma sisältää suunnitelman tarvittavasta henkilöstön määrästä, osaamisesta ja kehittämiskohteista tuleville vuosille. Henkilöstöstrategia Hämeenkyrön kunta on arvostettu työnantaja hyväksyttiin vuonna Henkilöstökertomuksessa on lainauksia strategiasta ja siinä esitetään arvio sen toteutumisesta. Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö on edellytys asetettujen päämäärien onnistumiseksi Tarvitsemme innovatiivista työn kehittämistä, kykyä muuttua sekä kykyä luopua vanhasta sekä uusien toimintamallien rohkeaa ja luovaa kokeilua. Hyvä työympäristö, vuorovaikutuksellinen ja selkeä johtaminen, riittävä tiedottaminen, säännölliset työpaikkakokoukset, kehittämiskeskustelut sekä myönteinen avoin ilmapiiri ylläpitävät työkykyä, edistävät työhyvinvointia ja parantavat tuottavuutta. Vuosi 2015 oli erityisesti toiminnan kehittämisen vuosi. Kunnan henkilökunta oli vahvasti kehittämistyön keskiössä. Henkilökunnalle annettiin lupa kehittää, josta onkin tullut sanonta arkityöhön.

4 4 2. HENKILÖSTÖN TILA Henkilöstön määrä Ydinpalvelut tuotetaan kunnan omalla henkilökunnalla Kunnan palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä 565 (572) vakinaista viranhaltijaa ja työntekijää. Henkilöstömäärässä on mukana myös ne viranhaltijat/työntekijät, jotka eivät ole aktiivityössä, mutta heidän palvelussuhteensa oli voimassa Viranhaltijoita oli yhteensä 164, ja työsopimussuhteisia 401 henkilöä. Perhevapaiden, vuosilomien sekä opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Suurin osa määräaikaisista onkin sijaisia. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 156 henkilöä, mikä on 13 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilökunnan määrässä ei vuoden aikana ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Palkkatuella työllistettyjä henkilöitä oli yhteensä neljä, joista kolme oli perusturvapalveluissa ja yksi hallintopalveluissa. Vertailuvuosien aikana tehdyt organisaatiomuutokset vaikuttavat taulukoissa esitettyihin palvelualuekohtaisiin lukuihin, joten ne eivät suoraan ole vertailukelpoisia. Taulukko 1. Voimassa olevat palvelussuhteet Palvelussuhteiden Vakinainekainenetyt Määräai- Sijai- Työlliste- lukumäärä Muut Yht. Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Taul. 2. Vakinainen henkilökunta Taul. 3. Määräaikainen henkilökunta Vakinainen henkilöstö palvelualueittain Hallintopalvelut Perusturvapalvelut - terveyspalvelut -sosiaalipalvelut Sivistyspalvelut - opettajat - muu henkilöstö Tekniset palvelut - kk-palkkaiset - tuntipalkkaiset Yhteensä Määräaikainen henkilöstö palvelualueittain Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä

5 5 Osa-aikatyö Kunnan 565 vakinaisesta viranhaltijasta ja työntekijästä 59 palvelussuhdetta on osa-aikaista. Osaaikaisuus voi johtua tehtävän osa-aikaisuudesta, osa-aikaisesta hoitovapaasta, osa-aikaeläkkeestä tai työntekijän omasta pyynnöstä. Osa-aikaisten lukumäärä on sama kuin vuotta aikaisemmin. Osa-aikaisia on 10,5 %. Koko kuntaalalla osa-aikaisten määrä on 12,3 %. Sopimusalat Kuntien viranhaltijoihin ja kuukausipalkkaisiin työntekijöihin sovelletaan kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Muiden sopimusalojen sopimukset pohjautuvat KVTES:iin ja niissä on erikseen mainittu missä asioissa KVTES:ä noudatetaan. Taulukko 4. Henkilöstö sopimusaloittain Sopimusala Virat Työsop. Yht. KVTES (Yleinen) OVTES (Opetusala) TS (Tekniset) LS (Lääkärisopimus) TTES (tuntipalkkaiset) Yhteensä

6 6 Henkilöstön työpanos Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osaaikatyötä tekevien osuus henkilökunnasta vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana tehtyä työtä, kuin henkilökunnan määrä vuoden viimeisenä päivänä. Henkilötyövuosi kuvaa työpanosten määrää eli yksi kokoaikainen työntekijä, joka on koko vuoden palvelussuhteessa tarkoittaa yhtä henkilötyövuotta. Osa-aikaisen henkilön työpanos muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Osan vuotta palvelusuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden kalenteripäiviin. Henkilöstösuunnitelman käyttöönoton yhteydessä siirryttiin seuraaman henkilöstön työpanosta käyttämällä henkilöstötietojärjestelmästä saatavaa HTV1, joka on teoreettinen henkilötyövuosi. Teoreettisestä henkilötyövuodesta ei ole vähennetty henkilöstön palkallisia poissaoloja. Kertomusvuonna kunnan henkilötyövuosien yhteismäärä oli 737,8 joka on 2,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosien väheneminen kohdistuu pääosin sijaishenkilöstöön jonka palkkaamisessa noudatettiin edellisen vuoden tapaan tarkkaa tarveharkintaa. Teoreettinen HTV = Palvelussuhteessa olopäivät kalenteripäivinä / 365 * osa-aika % / 100 Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilötyövuosien kehitys palvelualueittain sisältäen vakituiset, määräaikaiset, sijaiset ja palkkatuetun henkilöstön. Kunnan organisaatiossa tapahtuneet muutokset aiheuttavat pieniä epätarkkuuksia palvelualuekohtaisessa tilastoinnissa Taulukko 5. Henkilötyövuosimäärien kehitys palvelualueittain Hallintopalvelut Henkilötyövuosimäärien kehitys v v Perusturvapalv elut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä v ,6 287,7 316,2 114,3 737,8 v ,2 307,2 319,7 112,7 757,8 v ,4 306,5 383,5 69,6 778 Lähde: Populus henkilöstöhallintotietojärjestelmä

7 7 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Koko henkilökunnan keski-ikä oli 47,5 vuotta. Naisten keski-ikä oli hieman yli 47 vuotta ja miesten vähän alle 50 vuotta. Koko kunta-alan henkilöstön keski-ikä oli alhaisempi, 45,7 vuotta. Kunnan vakinaisesta henkilöstöstä naisia oli 492 eli 87 % ja miehiä 73 eli 13 %. Sivistyspalveluissa ikäjakauma painottuu vuotiaisiin, koko kunnan osalta ikävuosille vuotta. Kunnan vakinaisesta henkilöstöstä alle 40 vuotiaita oli 13 %. Yli 50 vuotiaiden osuus oli 43 %. Taulukko 6. Sukupuolijakauma ikäryhmittäin Sukupuolijakauma ikäryhmittäin, vakinainen henkilökunta v Ikä Yht. Miehet Naiset Taulukko 7. Ikäjakauma palvelualueittain. Ikäjakauma palvelualueittain v.2015, vakinainen henkilökunta. Henkilöä Yht Yhteensä Tekniset palvelut Sivistyspalvelut Perusturvapalvelut Hallintopalvelut Lähde: Populus henkilöstöhallintotietojärjestelmä

8 8 Työhistoria ja vaihtuvuus Hämeenkyrön kunnan vakinaisen palvelussuhteen kesto on keskimäärin 13 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus on vähäistä. Vuoden 2014 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa oli 572 henkilöä, heistä oli kunnan palveluksessa seuraavan vuoden lopussa 541, 94,5 %. Vuoden 2015 aikana päättyi 31 vakinaista palvelussuhdetta. Palveluksesta erosi 9 työntekijää, 18 siirtyi vanhuuseläkkeelle ja 4 työkyvyttömyyseläkkeelle. Uusia vakituisia palvelusuhteita solmittiin 24. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteiden määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muutaman vuoden voimassa olleesta täyttölupamenettelystä luovuttiin. Henkilökunnan määrän ohjaus tapahtuu henkilöstösuunnitelmassa. Taulukko 8. Palveluaika, nykyisissä tehtävissä palvelualueittain. Vakinainen henkilökunta Palveluaika nykyisissä tehtävissä Henkilöä Yhteensä Tekniset palvelut Sivistyspalvelut Perusturvapalvelut Hallintopalvelut Lähde: Populus henkilöstöhallintotietojärjestelmä Yllä oleva tilasto kertoo henkilökunnan palveluajan vakinaisena työntekijänä nykyisessä tehtävässä. Esimerkiksi sivistyspalveluiden henkilöstön suuri määrä ryhmässä 5-9 vuotta johtuu varhaiskasvatuksen siirtymisestä vuoden 2009 alussa perusturvapalveluista sivistyspalveluihin.

9 9 Henkilöstön työkierto ja uudelleensijoitustoiminta Työkierto on yksi henkilöstön ja organisaation kehittämisen menetelmää. Työkierrolla tarkoitetaan työntekijöiden siirtymistä määräajaksi työpisteestä toiseen tavoitteena uuden oppiminen, vertaiskokemusten ja osaamisen jakaminen. Kunta kannustaa henkilöstöään työkierron liittämistä osaksi osaamisen hallinnan ja johtamisen kokonaisuutta. Työkierto on vapaaehtoista ja sillä on todettu olevan monia myönteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin. Vuoden aikana havaittiin ongelmia työkierron ja erityisesti uudelleen sijoittamisen prosesseissa. Toimintatavat olivat kankeita ja hankalia toteuttaa käytännössä ja veivät yhtenäisten käytänteiden puuttuessa kohtuuttomasti aikaa. Uudistukseen ryhdyttiin vuoden 2016 alkupuolella Leanhankkeen myötä. Työkierto lisääntyi kertomusvuoden aikana edellisiin vuosiin verrattuna. Työkiertoa oli erityisesti eri hoivan yksiköissä. Uudelleensijoittaminen on pysyvä siirto uuteen työhön. Uudelleensijoittamistarve johtuu joko terveydellisistä syistä tai tehtävien uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Uudelleensijoitus koskee kunnan vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä. Kertomusvuonna uudelleensijoittamisia oli vain muutama. Henkilöstön poissaolot Terveysperusteiset poissaolot Henkilökunnan terveysperusteisten poissaolojen määrä on vähentynyt useana vuonna peräkkäin. Vuonna 2014 koko kunta-alalla sairauslomien määrä oli keskimäärin 16,9 kalenteripäivää/henkilö. Kunnan henkilökunnalla oli kalenteripäivinä laskettuna yhteensä 9844 sairauslomapäivää. Jaettuna keskimääräisellä palvelussuhteiden määrällä, saadaan sairauslomien määräksi työtekijää kohti 13,1 kalenteripäivää. Kertomusvuonna sairauspoissaoloja oli työpäivää, tämä on 10 työpäivää työntekijää kohti. Terveysperusteisten poissaolojen määrät poikkeavat palveluyksiköittäin ja ammateittain. Kolmasosalla henkilökunnasta ei ollut ainoatakaan sairauslomapäivää koko vuoden aikana. Varhaisen puuttumisen malli otettiin käyttöön vuonna Henkilöstötietojärjestelmä muistuttaa esimiehiä keskustelun tarpeellisuudesta kun sairauslomat toistuvat. Esimiehet seuraavat työntekijöiden sairauspoissaoloja ja varhaisen puuttumisen tärkein asia on työntekijän ja esimiehen välinen keskustelu.

10 10 Taulukko 9. Sairauspoissaolot työpäivinä. Sairauslomapäivät (tpv) palvelualueittain Sl-päivät työpäivinä Palv.suht. lkm:n keskiarvo Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Sl-päivät/työntekijä Taulukko 10. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä. Esimiehen luvalla Sairauspoissaolot kalenteripäivinä palvelualueittain Lääkärin, hoitajan tod. 2/3 palkka Palkaton Työtapaturma Sairauspoissaolopäivät yhteensä Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Sairauslomapäivät HTV (HTV = 365 pv) 2,36 18,41 4,73 1,02 0,44 26,97 26,68 30,74 33,61 Lähde: Populus henkilötietojärjestelmä Henkilöstön muut poissaolot Ostetut palkkavapaat säästökeinona olivat edelleen käytössä, menettelyllä saatiin palkkakuluihin euron säästö. Ostettuja palkkavapaita otti viidennes henkilöstöstä. Säästövapaalla tarkoitetaan lomavuoden jälkeen pidettäväksi säästettyjä vuosilomia. Loppuloma tarkoittaa palvelusuhteen päättyessä pidettävää vuosilomaa. Taulukko 11. Poissaolojen perusteet. Poissaolon peruste Pv Hlöä Pv Hlöä Pv Hlöä Hoitovapaa, palkaton Vanhempainvapaa, palkaton Yksityisasiat, palkaton Äitiysvapaa, palkallinen Äitiysvapaa, palkaton Isyysloma, palkallinen Isyysloma, palkaton Tilapäinen hoitovapaa, palkallinen Tilapäinen hoitovapaa, palkaton Ostetut palkkavapaa Säästövapaa Loppuloma

11 11 Eläköityminen Useimmat työntekijät jäävät eläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän täyttyessä. Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyi kunnan palveluksesta 18 työntekijää ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 4 työntekijää. Täysi kuntoutustuki myönnettiin kahdelle ja osatyökyvyttömyyseläke kolmelle työntekijälle. Osa-aikaeläke myönnettiin kolmelle työntekijälle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,4 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden 59,7 vuotta. Taulukko 12. Kunnallisen eläkejärjestelmän (KuEL) ja valtion eläkejärjestelmän (VaEL) mukaiselle eläkkeelle siirtyneet. 30 Eläköityneet v Henkilöt/lkm Henkilömäärä siirtyneiden keski-ikä 58,7 61,7 60,1 60,9 Tasa-arvo Vuoden 2015 alusta tuli voimaan tasa-arvolain osittaisuudistus. Lakiin lisättiin määräys palkkakartoituksesta, täsmennettiin määräyksiä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisusta sekä laajennettiin tasa-arvosuunnittelu koskemaan myös perusopetuslaissa tarkoitettuja kouluja ja oppilaitoksia. Samaan aikana uudistettiin myös yhdenvertaisuuslakia. Työsuojeluryhmä valmisteli kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivityksen. Luonnos käsiteltiin johtoryhmässä, yhteistyötoimikunnassa ja hallitus hyväksyi suunnitelman tammikuussa Lain edellyttämä palkkakartoitus tehtiin ja tulokset esiteltiin ja käsiteltiin pääluottamusmiestapaamisessa ja yhteistyötoimikunnassa.

12 12 Vuokratyövoiman käyttö Vuoden 2015 talousarvion yhtenä tavoitteena oli vähentää vuokratyövoiman käyttöä ja sen käyttökustannuksiin varattiin talousarviossa huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat euroa, mikä vastaa noin kahta henkilötyövuotta. Terveyskeskushammaslääkäreiden vuokratyövoiman käytön vähentämisessä onnistuttiin saamalla avoinna olleet tehtävät täytettyä. Lääkärityövoiman vuokraamista tarvitaan edelleen lyhytaikaisien poissaolojen sijaistamisiin sekä radiologin tehtäviin. Rekrytointi 3. INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN Kunta on houkutteleva työnantaja, jonka henkilöstö viihtyy työssään Työvoiman saatavuus säilyi yleisesti hyvänä ja avoinna olleet tehtävät saatiin täytettyä tehokkaasti, kunta on säilynyt vetovoimaisena työnantaja. Avoimista työpaikoista ilmoitettiin kunnan virallisella ilmoitustaululla, paikallislehdessä, työvoimahallinnon mol.fi sivuilla ja internet-sivujen lisäksi tapauskohtaisesti aina kyseisen alan ammattilehdissä. Kertomusvuonna avoinna olevista tehtävistä ilmoitettiin myös sosiaalisessa mediassa, kunnan Facebook ja Twitter-sivuilla. Kesätyöllä on merkitystä nuoren koulutus- ja uravalintoihin sekä se opettaa nuorelle työelämätaitoja. Kuntien osuus kesätyöpaikkojen määrässä on valtakunnallisesti merkittävä. Hämeenkyrön kunta tarjosi kesätyöpaikan 28 nuorelle. Työpaikat oli hoitoalalla perusturvapalveluiden vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikössä Kurjenmäkikodissa sekä teknisellä palvelualueelle vesimittarinlukijana. Yhteistyö oppilaitosten kanssa Opiskelijoiden ohjaukseen ja oppilaitosyhteistyöhön panostaminen on merkittävä ennakointi tulevaisuuden rekrytoinneissa. Hyvin sujunut oppilasohjaus parantaa myös kunnan työnantajakuvaa. Ohjattavia opiskelijoita oli vuonna 2015 esim. perusturvapalveluissa eri yksiköissä erimittaisissa jaksoissa, yhteensä 55.

13 13 Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen Kunta toimii aloitteellisesti kunnan kannalta tarpeellisen koulutuksen järjestämisessä Koko henkilökunnan kehittämistyö vauhdittui 2013 käynnistyneellä Liider -hankkeella: Hämeenkyrön tulevaisuus tehdään yhdessä. Hanke päättyi kertomusvuonna ja henkilöstön parhaat kehittämistyöt palkittiin kunniakirjoilla. Määrätietoista kehittämistyötä jatkettiin Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksella. Koulutuksen osallistui kunnan eri palvelualueilta yhteensä 32 työntekijää. Opiskelijat tekivät työhönsä liittyvää kehittämistyötä ja saivat eväät oman työn jatkuvaan kehittämiseen. Helmikuussa 2015 opiskelijat toteuttivat Hyvän työelämän messut Kunnan ensimmäiset tuotekehittäjät valmistuivat vuoden 2016 alussa. Tuotekehittäjät digiloikan alkumetreillä. Luontevana jatkumona omaan kehittämisen on ollut kunnan näkyvä osallistuminen valtakunnalliseen Kunteko hankkeeseen. Tuotekehittäjien erikoisammattitutkinnon uusi ryhmä aloitti vuonna Jo valmistuneiden ja vasta aloittaneiden tuotekehittäjien työtä voi seurata linkin kautta sekä sosiaalisessa mediassa erityisesti Hämeenkyrön kehittäjä-twitter tiliä. Järjestetyt oppisopimuskoulutusryhmät ovat lisänneet henkilökunnan koulutusmäärää lähes neljänneksellä aiempien vuosien tasosta kustannustason kuitenkin pysyessä ennallaan. Yksittäisten työntekijöiden oppisopimuskoulutusta lisäkouluttautumisena on järjestetty lähihoitajan tutkintoon ja yritysjohtamisen erityisammattitutkintoon tähtäävänä koulutuksena.

14 14 Kunnan järjestämän koulutuksen lisäksi 11 työntekijää piti palkattomia opintovapaita yhteensä 1841 kalenteripäivää. Nämä vapaat olivat usean kuukauden mittaisia ja pääsääntöisesti koulutus liittyi opintovapaalla olevan nykyisiin työtehtäviin. Työmarkkinaosapuolten (työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen) koulutusrahasto tukee aikuisopiskelijoiden omaehtoista koulutusta. Taulukko 13. Koulutuspäivien lukumäärä palvelualueittain Pv Koulutuspäivät palvelualueittain Yhteensä Tekniset palvelut Sivistyspalvelut Perusturvapalvelut Hallintopalvelut Taulukko 14. Koulutuspäivien jakautuminen Palkallinen koulutus Lakisääteinen koulutus Veso koulutus OVTES Oppisopimuskoulutus, palkallinen Oppisopimuskoulutus, palkaton Palkaton koulutus Sisäinen koulutus (osa-päivä) Osapäiväkoulutus, ulkoinen Luottamusmieskoulutus Yhteensä

15 15 Esimiestyö Esimiehet toimivat avoimesti ja rehellisesti sekä kunnan edun mukaisesti Kesällä 2015 uudistetun hallintosäännön mukaisesti kunnassa on viisi palvelujohtajaa. Vastuualueita on 27, joilla jokaisella on esimies, usealla vastuualueella voi olla sama esimies. Osavastuualueita on 35 (sivistyspalveluissa toimintayksiköitä), Palkat Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset toteutettiin heinäkuun alusta. Korotusten kustannusvaikutus oli keskimäärin 0,43 %. yhdellä osavastuualueen esimiehellä voi olla useampia osavastuualueita johdettavanaan. Henkilöstöstrategian mukaisena tavoitteena on, että kunnan esimiehet suorittavat JET, johtamisen erikoisammattitutkinnon. Vuosittain koulutukseen osallistuu muutama esimies. Palkkakustannukset nousivat kokonaisuudessaan edellisestä vuodesta euroa (2,2 %). Taulukko 15. Maksetut palkat Maksetut palkat Muutos (1000 ) Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Vesilaitos Yhteensä Kehittämiskeskustelut Kehittämiskeskustelut ovat tärkeä osa toiminnan suunnittelua ja johtamista. Jokaisella työntekijällä on oikeus vuosittain käytävään kehittämiskeskusteluun joko yksilötasolla tai ryhmänä. Kehittämiskeskustelujen käyntiastetta seurataan vuosittain. Kertomusvuonna kirjattiin 246 käytyä kehittämiskeskustelua. Tällä hetkellä henkilötietojärjestelmä ei dokumentoi kaikkia ryhmäkeskusteluina käytyjä kehittämiskeskusteluja, joten käytyjä keskusteluja on kirjattua enemmän. Työterveyshuolto Työterveyshuolto jakaantuu lakisääteiseen ehkäisevään työterveyshuoltoon ja työnantajalle vapaaehtoiseen sairaanhoitoon. Työnantajan tarjotessa molempia palveluja tavoitellaan 40 % käyttöä ehkäisevään työterveyshuoltoon ja 60 % sairaanhoidollisiin palveluihin. Kunnan henkilökunnan työterveyshuolto on järjestetty kunnan omassa työterveydenhuollon yksikössä. Palvelun sisältö on määritelty työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ja sisältää lakisääteisen ennaltaehkäisen palvelun lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon sekä erikoislääkärien konsultaatiot työkyvyn ja hoitomahdollisuuksien arvioimiseksi. Työterveyshuollon oman henkilökunnan työterveyspalvelut ostettiin Tampereen Työterveys ry:ltä. Palvelujen käyttö painottuu kunnassa 76,5 % sairaanhoitoon ja 23,5 % ennaltaehkäisevään, joka aiheutti resurssipulan lääkäripalveluissa. Työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti tekivät tarkastuskäyntejä työpaikoille ja antoivat ohjeita ja lausuntoja työympäristöön liittyvissä asioissa.

16 16 Työterveyshoitaja osallistui yhteistyötoimikunnan ja sisäilmatyöryhmien kokouksiin. Henkilökunnan käyntimäärissä ei ollut merkittäviä muutoksia aikaisempiin vuosiin. Sairaanhoidollisia lääkärikäyntejä oli 2177 ja terveydenhoitajakäyntejä Psykologilla oli 33 käyntiä ja erikoislääkärillä 128. Laboratoriotutkimuksia tehtiin 1994 kpl ja kuvantamistutkimuksia 466 kpl. Kansaneläkelaitoksen korvaukseen oikeuttavat kustannukset olivat yhteensä ,83 euroa, josta Kansaneläkelaitos korvaa ,91 euroa. Taulukko 16. Työterveyshuollon toimintatilasto TERVEYSTARKASTUKSET Yleislääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Laboratoriotutkimukset SAIRAANHOITO Yleislääkäri Terveydenhoitaja Erikoislääkäri Laboratoriotutkimukset Radiologiatutkimukset Työhyvinvointia ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on henkilöstön toimintakyvyn ylläpitäminen läpi koko työelämän. Henkilöstön ikääntymisen, työurien pidentymisen ja kasvavien vaatimusten johdosta työn ja työhyvinvoinnin kehittämiseen on kiinnitetty enemmän huomiota. Tulevaisuus tehdään yhdessä -hankkeessa palvelutuotannon kehittämisen myötä, kehitämme myös työtä, sen tekemistä ja työhyvinvointia Hyvä työympäristö, vuorovaikutuksellinen ja selkeä johtaminen, riittävä tiedottaminen, säännölliset työpaikkakokoukset, kehittämiskeskustelut sekä myönteinen avoin ilmapiiri ylläpitävät työkykyä, edistävät työhyvinvointia ja parantavat tuottavuutta. Henkilöstökyselyllä selvitetään kuinka edellä mainitut asiat koetaan toteutuneen. Henkilöstökysely toteutetaan kunnassa joka toinen vuosi. Kertomusvuonna ei kyselyä toteutettu. Pilottikokeiluna muutamaan työyksikköön tehtiin lyhempi työinnostuskysely. Vastauksissa kahdeksi tärkeimmäksi työinnostuksen lähteeksi koettiin asiakkaat ja työkaverit. Keskeisin innostusta lisääväksi asiaksi nousi työyhteisön ilmapiiri. Työhyvinvointimääräraha, euroa, käytettiin esimiesten järjestämiin työpaikan yhteisiin tilaisuuksiin. Lisäksi kunnan henkilökunta sai ostaa Hämyfestareille lippuja alennettuun hintaan ja lahjakortteja urheilukauppaan arvottiin kuntokortin täyttäneiden kesken. Yhteisen toiminnan vuosi keräsi yhteen marraskuussa Koskilinnassa pidetyssä henkilökuntaillassa yli 200 kunnan työntekijää.

17 17 Perehdyttäminen Uusi työntekijä perehdytetään suunnitelmallisesti uuteen työhön, työympäristöön, työyhteisöön ja työtovereihin Tehtävään perehdyttämisen tarkoituksena on taata työntekijälle riittävä opastus työn suorittamiseen. Perehdyttämisestä vastuu on aina esimiehellä, vaikka varsinaisena opastaja toimisikin työkaveri. Perehdyttämistä tarvitaan uuden työntekijän lisäksi silloin, kun työtehtävä muuttuu. Uusien työntekijöiden perehdytystä varten on koko kuntaa koskevat ohjeet sekä palvelualuekohtaisia yksityiskohtaisempia ohjeita. Uusille työntekijöille järjestetään kerran vuodessa tilaisuus, jossa he tapaavat kunnan virkamiesjohtoa. 4. YHTEISTOIMINTA Työpaikkademokratia Kunnan työpaikkademokratiasta on määräykset laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa. Yhteistyötoimikunnassa on kolme työnantajan edustajaa, kuusi työntekijöiden valitsemaa edustajaa, kolme työsuojeluvaltuutettua sekä työterveyshoitaja. Yhteistyötoimikunta kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat asiat. Yhteistyötoimikunta toimii myös kunnan työsuojelutoimikuntana Työsuojelu Kunnan työsuojelun käytännön toteutus tapahtuu työsuojeluryhmässä. Ryhmä koostuu työsuojelupäälliköstä ja kolmesta työsuojeluvaltuutetusta. Ryhmä kokoontui kerran viikossa. Aluehallintoviraston tekemien työsuojelutarkastuksien mukaisesti työpaikkaselvitysten tekemisiä tulee lisätä työpisteissä. Kuntaan perustettiin kertomusvuonna monialainen sisäilmatyöryhmä. Työryhmä kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa. Paikallinen sopiminen Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijäjärjestöjen ja työnantajan välillä solmittavia sopimuksia palvelusuhteiden ehdoista voimassa olevista virka- ja työehtosopimuksista poiketen tai niitä täydentäen. Viime vuonna kunnassa ei tehty paikallisia sopimuksia. Kuntalaisia palvelee ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja yhteistyökykyinen henkilökunta. Työnantajan ja työntekijöiden välillä on molemminpuolinen luottamus ja arvostus