LAPPEENRANNAN SEUDUN HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittäminen

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN SEUDUN HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittäminen Lappeenrannan kaupunki n kunta Lemin kunta Luumäen kunta en kunta Suomenniemen kunta Taipalsaaren kunta Ylämaan kunta 2003

2

3 SISÄLTÖ 1 SEUDUN HENKILÖKULJETUSTARPEET JA JOUKKOLIIKENNEPALVELUT TAUSTAA LIIKENNETARPEET Alueen asukkaat Pendelöinti LIIKENNEPALVELUT Linja-autoliikenne Junavuorot Taksit LIIKENNEPALVELUIDEN RAHOITUS LÄÄNINHALLITUKSEN OSTOLIIKENNE ( VOIMASSA OLEVAT SOPIMUKSET) LIPPUJÄRJESTELMÄT KUNTIEN LIIKENNEPALVELUIDEN HANKINTAKUSTANNUKSET VUONNA Hankintakustannukset /asukas Avoin joukkoliikenne Opetustoimen kuljetukset Sosiaalitoimen kuljetukset KELAN KULJETUKSET PALVELUTASOTAVOITTEET YLEISTÄ TYÖSKENTELYTAPA PALVELUTASOTAVOITTEET SEUDULLISILLE YHTEYKSILLE Suomenniemi Taipalsaari Lemi Luumäki Ylämaa PALVELUTASOTAVOITTEIDEN MUKAISET MUUTOKSET VUOROTARJONTAAN KUSTANNUSARVIO TOIMENPIDE-ESITYKSET KUNTAKOHTAISET TOIMENPITEET Palvelutasotavoitteiden määrittelyn jatkaminen ja henkilökuljetusten suunnittelu Kunnan kuljetustyöryhmä Kunnan kuljetusvastaava Resurssit SEUDULLISTA YHTEISTYÖTÄ VAATIVAT TOIMENPITEET Seudullisen yhteistyön lisääminen henkilökuljetusten hoidossa Seudun henkilöliikennelogistikko Tiedottamisen kehittäminen Kela-kuljetusten yhdistelyn kehittäminen Kuljetusten kilpailuttamisen kehittäminen Sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen myöntämisperiaatteiden yhtenäistäminen Matkojenyhdistelyn kehittäminen... 46

4 4 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen ESIPUHE Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä (1. luku, 3 ) toteaa, että kunnan tehtävänä on määritellä alueensa joukkoliikenteen palvelutaso tarvittavin osin. Kuntien tulee toimia yhteistyössä toistensa kanssa pyrkien sovittamaan yhteen eri henkilöliikennemuotojen palveluita sekä ottaa huomioon eri väestöryhmien kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet. Lääninhallituksen tehtävänä on edistää kuntien liikennesuunnittelua ja luoda edellytyksiä niiden yhteistyön onnistumiselle. Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma käynnistyi tammikuussa Lappeenrannan kaupungin johdolla käynnistettiin alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittely. Suunnitelmassa on mukana 8 alueen kuntaa (, Lemi,, Luumäki,, Suomenniemi, Taipalsaari ja Ylämaa) Tässä työssä on laadittu seudulliset joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet kuntakohtaista tavoitteista koostaen. Kuntien tavoitteet on määritelty huhtikuussa 2003 pidetyissä kuntakohtaisissa palavereissa, joissa oli edustettuina kuntien kuljetuksista vastaavia henkilöitä sekä lääninhallitus. Kaikkien kuntien kanssa ei palavereja saatu sovittua, koska osa kunnista ilmoitti ettei hankkeeseen osallistumiseen ole riittävästi aikaa tai resursseja. Neuvotteluja käytiin Lemin, Lappeenrannan, en, Suomenniemen, ja Taipalsaaren kuntien kanssa. Muiden kuntien osalta konsultin luonnostelemiin tavoitteisiin on pyydetty kommentteja kunnan edustajilta kesäkuussa Työssä on kerätty lisäksi kattava aineisto Lappeenrannan seudun joukkoliikenteen nykytilasta. Tämä aineisto yhdessä palvelutasotavoitteiden kanssa toimii lähtökohtana jatkossa alueen seudullista joukkoliikennejärjestelmää kehitettäessä. Työtä on tehty yhteistyössä kuntien edustajien sekä taksi- ja bussiyrittäjien kanssa. Varsinaisessa työn ohjausryhmässä ovat olleet edustettuina Matti Larikka Birgitta Nakari Asta Kestola Hannele Lyijynen Petri Lindgren Matti Jolkkonen Tarja Pulli, puheenjohtaja Etelä-Suomen lääninhallitus Linja-autoliitto ry Taksiliitto Palvelutasotavoitteiden määrittelemiseksi on huhtikuussa 2003 pidetty kuntien kanssa kuntakohtainen palaveri, jossa on ollut mukana lääninhallituksen sekä konsultin edustaja sekä kunnassa kuljetuksia hoitavat tahot. Huhtikuussa pidettiin myös yrittäjätilaisuus jossa haastateltiin alueella toimivia taksi- ja bussiyrittäjiä. Tämän jälkeen kommentteja suunnitelmaan on pyydetty kesän ja syksyn 2003 aikana sekä kunnilta että alueen yrittäjiltä. Konsulttina on toiminut Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työstä ovat vastanneet projektipäällikkönä ins. Toni Joensuu ja suunnittelijoina dipl.ins. Kirsi Ylipiessa ja dipl.ins. Anu Eloranta.

5 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen 5

6 6 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen 1 SEUDUN HENKILÖKULJETUSTARPEET JA JOUKKOLIIKENNEPALVELUT 1.1 TAUSTAA Tulevaisuudessa seudullisen yhteistyön merkitys joukkoliikenneasioiden hoidossa tulee kasvamaan. Yhteistyön tiivistäminen naapurikuntien kanssa tullee olemaan tehokkain keino turvata joukkoliikennepalvelujen riittävä taso niukkenevilla rahoitusresursseilla. Liikenne- ja viestintäministeriö on ohjaamassa kuntia mm. suunnitteluyhteistyöhön uudella valtionapuasetuksella, jonka mukaan kunnat voivat saada avustusta joukkoliikenteen suunnitteluja kehittämishankkeeseen vain jos hakijana on vähintään kaksi kuntaa yhdessä. Yksittäisten kuntien joukkoliikennesuunnitelmia ei enää näin ollen rahoitettaisi valtionavulla. Lappeenrannan seudun kunnat ovat jo tehneet merkittävää yhteistyötä joukkoliikenneasioissa mm. seutulipputyöryhmän ja vuonna 2002 laaditun Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. Tämän selvityksen yhtenä tavoitteena on löytää uusia mahdollisia yhteistyökohteita. Suunnittelualueeseen kuuluu Lappeenrannan seutukunta ( ja ) sekä Länsi- Saimaan seutukunta (Lemi, Luumäki,, Suomenniemi, Taipalsaari ja Ylämaa). Suunnittelualue muodostuu yhteensä 8 kunnasta. Suomenniemi - - Taipalsaari Lemi - - Luumäki - Ylämaa Kuva 1. Suunnittelualue.

7 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen LIIKENNETARPEET Alueen asukkaat Lappeenrannan seutukunnan alueella asui vuonna 2001 yhteensä henkilöä. Seutukunnan suurimmat kunnat ovat (58401 asukasta) ja (10944 asukasta). Muut kunnat ovat asukasluvultaan pienempiä noin asukkaan kuntia. Pienin alueen kunnista asukasmäärältään on Suomenniemi, jossa oli vuonna asukasta (Kuva 2). Suomenniemi 858 Taipalsaari Lemi Luumäki 5371 Väestö Lappeenrannan seudulla v Ylämaa < Kuva 2. Väestö Lappeenrannan ja Länsi-Saimaan seutukunnan alueella. Väestö on viimeisen viiden vuoden aikana vähentynyt Lappeenrannan ja Länsi-Saimaan seutukunnassa Lappeenrannan kaupunkia ja Lemin kuntaa lukuun ottamatta. Eniten väestö on vähentynyt prosentuaalisesti n, en ja Suomenniemen kunnissa (Kuva 3) Suomenniemi Taipalsaari Lemi Luumäki Väestön muutos (%) Kuva 3. Väestön muutos (%) Ylämaa

8 8 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2010 alueella on yhteensä noin asukasta joka on noin 1698 asukasta enemmän kuin vuonna Väestön lisäys ei kuitenkaan ole alueella tasaista vaan keskittyy muutamiin kuntiin. Väestön lisäystä tapahtuu Lappeenrannan kaupungissa sekä Lemin ja Taipalsaaren kunnissa. Muissa alueen kunnissa väestö vähenee edelleen (Kuva 4). Suomenniemi 774 Taipalsaari Lemi Luumäki Väestöennuste 2010 Väestön muutos (%) Ylämaa Kuva 4. Väestöennuste 2010, väestön muutos (%) Pendelöinti Ylikunnallisen työmatkaliikenteen tarpeita kuvaa asuinkuntansa ulkopuolella työssäkäyvien osuus kunnan työikäisestä väestöstä (Taulukko 1). Kuntia, joissa yli 50 % työikäisistä käy töissä toisessa kunnassa ovat Lappeenrannan seutukunnassa Lemi ja Taipalsaari. Työmatkaliikenteen suuntautuminen Lappeenrannan ja Länsi-Saimaan seutukunnissa on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 5). Suomenniemi Imatra Taipalsaari Luumäki Kymenlaakso Ylämaa 399 Pääkaupunkiseutu Lemi

9 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen 9 Kuva 5. Työmatkaliikenteen suuntautuminen. Taulukko 1. Kunnassa asuva työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan v Asuinkunta Työvoima Työpaikan sijaintikunta Pääkaup. Kymen- Etelä- Muut Lpr Jo Le Lu St Su Ta Yl seutu laakso Savo Lemi Luumäki Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa LIIKENNEPALVELUT Linja-autoliikenne Lappeenrannan seudulla ajetaan linjaliikennelupaan perustuvaa itsekannattavaa liikennettä, lääninhallituksen ostoliikennettä, kaupunkimaista paikallisliikennettä sekä kuntien ostamaa liikennettä. Paikallisliikennettä ajetaan Lappeenrannan kaupungin alueella. Taulukossa 2 on esitetty linja-autoliikenteen reittien ja vuorojen määrät kunnittain. Kuntien ostama liikenne ei ole mukana tarkastelussa. Taulukko ei sellaisenaan kuvaa linja-autoliikenteen palvelutasoa, mutta se antaa vertailutietoa kuntakohtaisesta tarjonnan määrästä. Tiedot on saatu Etelä-Suomen lääninhallituksen peruspalvelujen arviointiraportista. Paras vuorotarjonta on Lappeenrannassa, jossa linja-autojen keskimääräinen laskennallinen vuoroväli 1 kaupungin alueella on talvikaudella kolme minuuttia. Alle 30 minuutin keskimääräinen laskennallinen vuoroväli on ssa ja Taipalsaarella. Kaikissa muissa kunnissa laskennallinen vuoroväli on yli 30 minuuttia. Ylämaalla ja Suomenniemellä vuoroväli on yli 60 minuuttia. Keskimäärin laskennallinen vuoroväli on alueen kunnissa vastaava kuin muissa Etelä- Suomen läänin kunnissa, joissa väestön määrä ja taajama-asutuksen osuus on samaa luokkaa. Ainoastaan Taipalsaarella vuoroväli on hieman keskimääräistä parempi, koska yleensä saman tyyppisissä kunnissa vuoroväli on yli 30 minuuttia. Taulukko 2. Avoin ja säännöllinen joukkoliikenne kunnittain vuonna (lähde:eslh) Kaupunkimainen Ostoliikenne paikallisliikenne Linjaliikenne Linja-auto + taksi Linja-auto + taksi Reitit Vuorot Reitit Vuorot Reitit Vuorot Alue kesä talvi kesä talvi kesä talvi Keskimääräinen *) *) vuoroväli TALVI- KESÄ- (min/vko) *) VUOROT VUOROT talvi kesä Junaliikenne (vuoromäärä) Lemi Luumäki Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa Keskimääräinen vuoroväli tarkoittaa sitä, että jossakin kunnan alueella liikennöi liikenneluvalla oleva tai lääninhallituksen ostama linja-autovuoro. Tarkastelu ei annan kuvaa todellisista vuoroväleistä jollakin reittiosuudella. Kuntien ostamat liikenteet eivät sisälly tarkasteluun.

10 10 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen *) sisältää myös kuntien ostaman liikenteen Pääosa alueen linja-autoliikenteestä on lipputuloperusteista. Ylämaalla suurin osa liikenteestä on kuitenkin lääninhallituksen ostamaa liikennettä. Ostoliikenteen osuus on korkea myös Lemillä ja ella. Linjaliikenteen vuoromäärä on vähentynyt ella ja Suomenniemellä, muissa kunnissa linjaliikenteen vuoromäärä on kasvanut vuodesta Kaikille avoimen joukkoliikenteen kokonaisvuoromäärä on vähentynyt vuodesta 2001 Lemillä, ella, Taipalsaarella ja Ylämaalla. Länsi-Saimaan seutukunnassa on 5 kuntaa (Lemi, Luumäki,, Suomenniemi ja Ylämaa) joissa linja-autojen vuorotiheys oli talvikautena vuonna 2001 alle 300 vuoroa viikossa (Kuva 6). Vuorotiheyksiä tarkasteltaessa tulee huomioida laskentatavasta johtuva vääristymä joissakin kunnissa. Vuorot on poimittu valtakunnallisesta liikennelupajärjestelmästä (VALLU). Tarkastelu huomioi kaikki kunnan alueella kulkevat vuorot, myös ne, jotka sivuavat vain pientä osaa kunnasta eivätkä siten palvele ko. kunnan tarpeita. Toisaalta taas pääteillä kulkevia runkoliikenteen vuoroja voi jäädä tarkastelussa näkymättä, koska tarkastelu huomioi vai liikennelupaan tai ostosopimukseen merkityt pysäkit, joita ei välttämättä ole merkitty joka kuntaan. Tulee myös ottaa huomioon, että kunnan kokonaisvuorotarjonta ei kuvaa saavutettavaa palvelutasoa kovinkaan tarkasti. Pinta-alaltaan laajoissa kunnissa vuorotarjontaa saattaa olla kuntakeskuksessa runsaastikin, mutta silti laajoja kunnanosia jää ilman joukkoliikennepalveluja. Kuvassa 7 on esitetty osto- ja linjaliikenteen osuudet kokonaisvuorotarjonnasta. Suomenniemi Lemi Taipalsaari Luumäki Linja-autojen vuorotiheys vuoroa/ viikko > < 200 Ylämaa Kuva 6. Linja-autojen vuorotiheys talvikautena Sisältää lääninhallituksen ostoliikenteen, linjaliikenteen sekä kaupunkimaisen paikallisliikenteen, mutta ei kuntien ostoliikennettä

11 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen 11 Suomenniemi Taipalsaari Osto- ja linjaliikenteen vuorot vuoroa/viikko Linjaliikenne Ostoliikenne Vuoromäärä Vuoroa/viikko Lemi Luumäki > < 200 Ylämaa Kuva 7. Osto- ja linjaliikenteen osuudet kokonaisvuorotarjonnasta kunnittain v Junavuorot Lappeenrannan seutua palvelevat Helsingin ja Joensuun/Imatran väliset junayhteydet sekä edestakainen taajamajunayhteys sunnuntaisin. Seudulla pysähtyy junia Lappeenrannan, n ja Taavetin asemilla. Lappeenrannassa ja ssa pysähtyvät kaikki junat jotka kulkevat alueen kautta. Taavetissa pysähtyy muutama vuoro. Lappeenrannasta ja sta on työ- ja opiskelu yhteydet Kouvolaan. Alueen sisällä junaa voi käyttää lähinnä asiointi- ja vapaa-ajanmatkoilla sekä mahdollisesti sta an suuntautuvilla työmatkoilla. Myös kaukoliikenteessä yhteydet palvelevat lähinnä asiointia ja vapaaajan matkustusta sekä liityntäyhteyksinä muuhun kaukoliikenteeseen. Liityntäyhteyksiä muista kunnista on lähes kaikkiin etelään meneviin juniin ja etelästä tulevilta junilta. Taipalsaarelle, Lemille ja elle on liityntäyhteys lähes kaikkiin juniin ja Ylämaalta tärkeimmille päiväjunille arkipäivinä. Kaikki liityntäbussit eivät aja matkakeskuksen kautta. Taulukko 3. Lappeenrannan seudulla pysähtyvät junavuorot Pohjoisesta Taavetti m-l 6:22 6:40 m-s 8:19 8:37 9:01 m-s 11:25 11:43 m-s 14:17 14:35 15:00 m-s 17:18 17:36 s 18:33 18:50 19:18 m-s 20:33 20:49 Etelästä Taavetti m-s 9:14 9:32 m-s 12:19 12:42 m-s 14:59 15:20 15:41 s 16:30 16:56 17:19 m-p,s 18:14 18:33 m-s 20:14 20:33 m-s 21:57 22:20 22:39

12 12 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen Taksit Keskimääräinen taksitiheys Lappeenrannan seudulla on 643 asukasta taksia kohden. Keskimäärin Etelä-Suomen läänissä on 535 asukasta/taksi. Vähiten takseja suhteessa asukaslukuun on ssa. Taksien käyttöaste on korkein ssa. Myös Lappeenrannassa ja ella taksien käyttöaste on korkea. Vähiten ajokilometrejä kertyy Lemillä, Suomenniemellä ja Luumäellä. Taulukko 4. Taksiluvat, taksitiheys ja taksien ammattiajo Lappeenrannan seudulla (lähde: Etelä-Suomen lääninhallituksen peruspalvelujen arviointi) Kunta taksit taksitiheys (as/taksi) ammattiajo km/auto *) Lemi **) Luumäki **) **) Suomenniemi *) Taipalsaari **) Ylämaa *) Yhteensä *) Lääninhallituksen arvio, **) Arvion perusteena vain yhden auton ajo-km:t

13 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen 13 2 LIIKENNEPALVELUIDEN RAHOITUS 2.1 LÄÄNINHALLITUKSEN OSTOLIIKENNE ( VOIMASSA OLEVAT SOPIMUKSET) Lääninhallituksella oli vuoden 2002 kesäkuussa Lappeenrannan seudulla ostoliikennesopimuksia, joiden vuotuinen korvaus on noin euroa. Kyseisissä vuoroissa tehdään alueella vuosittain noin matkaa. Matkaa kohti lääninhallitus maksaa ostoliikennekorvausta alle kolme euroa, joka on noin euron pienempi kuin keskimääräinen korvaus Etelä-Suomen läänissä. Ostoliikenteessä matkustaminen on Lappeenrannan seudulla yleisempää kuin Etelä-Suomessa keskimäärin, eli ostoliikenteen käyttöaste on suhteellisen hyvä. Keskimäärin jokainen alueen asiakas teki yhden matkan ostoliikenteessä vuonna 2001, kun lääni keskiarvo oli alle 0,5 matkaa/asukas. Eniten ostoliikenteessä matkustetaan ella ja Suomenniemellä, eli kunnissa, joissa myös ostoliikennekorvaus suhteessa asukaslukuun on korkein. Taulukko 5. Lääninhallituksen ostoliikenne Ostoliikennekorvaus Ostoliikenteen Ostokorvaus Nousut/ Kunta /v nousijat/v /asukas asukas ,34 0, ,05 0,85 Lemi ,28 1,97 Luumäki ,27 0, ,08 4,12 Suomenniemi ,10 5,80 Taipalsaari ,74 1,06 Ylämaa ,74 2, LIPPUJÄRJESTELMÄT Lappeenrannan seudulla on käytössä Etelä-Karjalan seutulippu kaikissa kunnissa Suomenniemeä lukuun ottamatta. Lappeenrannassa on käytössä myös kaupunkilippu. Vuonna 2002 seutulippuja myytiin alueella n kappaletta ja lipuilla tehtiin yhteensä noin matkaa. Ylämaalla ei myyty lainkaan seutulippuja vuonna Seutulippujen myynti on lisääntynyt muissa kunnissa tta lukuun ottamatta. Valtio ja kunnat osallistuvat seutulipun rahoitukseen yhteensä prosentin osuudella. Eniten seutulippua tuetaan ella, jossa yhteiskunnan rahoitus on yli 41 euroa/lippu. ella seutulipun asiakashinta on kuitenkin korkein. Kaupunkilippuja myytiin Lappeenrannassa n kappaletta vuonna Kaupunkilippujen myynti on lisääntynyt noin 9 % vuodesta 2000 vuoteen KUNTIEN LIIKENNEPALVELUIDEN HANKINTAKUSTANNUKSET VUONNA Hankintakustannukset /asukas Alueen kuntien rahoittamat kuljetuskustannukset asukasta kohden vaihtelevat merkittävästi. Asukasta kohden rahaa kuljetuspalveluiden hankintaan käytettiin Etelä-Karjalan maakunnassa keskimäärin 49 /asukas. Lappeenrannan seutukunnassa keskimääräiset kustannukset olivat 44 /asukas ja Länsi-Saimaan seutukunnassa 67 /asukas. Halvimmat kunnan rahoittamat

14 14 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen kuljetuskustannukset suunnittelualueella olivat Suomenniemellä, jossa kunta rahoitti vuonna 2001 kuljetuksia 28 /asukas (Kuva 8 ja taulukko 6). Suomenniemi Taipalsaari Lemi Luumäki Kuntien rahoittamat kuljetukset v ( /asukas) Ylämaa Alle Kuva 8. Lappeenrannan ja Länsi-Saimaan seutukunnan alueen kuntien rahoittamat kuljetukset vuonna 2001 ( /asukas) Taulukko 6. Kuntien kuljetuskustannukset /asukas Kunta Lemi Luumäki Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa Kuljetukset yhteensä [ ] Yhteensä 2000 Yhteensä /as /as puuttuu Henkilökuljetusten rahoitus suunnittelualueella on kasvanut 16 % vuodesta 1999 vuoteen 2001 mennessä. Eniten on lisääntyneet sosiaalitoimen kuljetuskustannukset, jotka ovat lisääntyneet 32 % vuoteen 2001 mennessä. Kaikille avoimen joukkoliikenteen rahoitus on vähentynyt 8,5 % vuodesta Kuljetuskustannukset ovat kasvaneet kaikissa kunnissa Suomenniemeä lukuun ottamatta. Tiedot perustuvat kuntien lääninhallitukselle ilmoittamiin lukuihin. Terveydenhuollon kuljetukset eivät ole mukana tarkastelussa.

15 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen 15 Suomenniemi Taipalsaari Lemi Luumäki Kustannusten muutos (%) > < 0 Ylämaa Kuva 9. Kuntien henkilökuljetusten kustannusten muutos Taulukko 7. Lappeenrannan ja Länsi-Saimaan seutukunnan alueen kuntien rahoittamat kuljetukset Alue Avoin joukkoliikenne Opetustoimen kuljetukset Sosiaalitoimen kuljetukset Yhteensä v. Yhteensä 2001 v Muutos ,3 % ,4 % Lemi ,5 % Luumäki ,8 % ,4 % Suomenniemi ,0 % Taipalsaari ,2 % Ylämaa ,3 % Yhteensä v ,0 % Yhteensä v Muutos -8,5 % 19,6 % 32,0 % Avoin joukkoliikenne Kunnille ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää kaikille avoimia joukkoliikennepalveluja. Tästä syystä kuntien panostus joukkoliikenteeseen vaihtelee voimakkaasti eri kunnissa. Kuntien avoimen joukkoliikenteen hankintamenot koostuvat liikenteen ostoista (joukkoliikenne, palveluliikenne ja kutsutaksit) sekä lipputuesta. Asukasta kohden rahaa avoimen joukkoliikenteen hankintaan käytettiin Etelä-Karjalan maakunnassa keskimäärin 7 /asukas. Lappeenrannan seutukunnassa keskimääräiset kustannukset olivat 8 /asukas ja Länsi-Saimaan seutukunnassa 4 /asukas. Vähiten rahaa avoimen joukkoliikenteen hankintaan suunnittelualueella käytti Suomenniemi, jossa kunta rahoitti vuonna 2001 avoimen joukkoliikenteen kuljetuksia 1 /asukas (Kuva 10 ja taulukko 8).

16 16 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen Suomenniemi Taipalsaari Lemi Luumäki Kuntien rahoittama avoin joukkoliikenne /asukas Alle Ylämaa Kuva 10. Kunnan rahoittama avoin joukkoliikenne vuonna 2001 ( /asukas) Taulukko 8. Kuntien rahoittama avoin joukkoliikenne. Kunta Lemi Luumäki Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa Avoin joukkoliikenne [ ] puuttuu Avoin joukkoliikenne [ ] / asukas puuttuu 14 / asukas Opetustoimen kuljetukset Lakisääteisiä opetustoimen kuljetuksia ovat perusopetuslaissa määritellyt peruskoulun oppilaiden kuljetukset. Lakisääteisten kuljetusten lisäksi useat kunnat kustantavat koululaiskuljetuksia myös niille peruskoulujen oppilaille, jotka eivät lain perusteella kuulu koululaiskuljetusten piiriin. Jotkin kunnat osallistuvat myös keskiasteen oppilaitoksissa opiskelevien oppilaiden matkakustannuksiin. Kuntien rahoittamien kuljetusten lisäksi Kela maksaa keskiasteen oppilaitoksissa opiskeleville koulumatkatukea. Asukasta kohden rahaa opetustoimen kuljetusten hankintaan käytettiin Etelä-Karjalan maakunnassa keskimäärin 26 /asukas. Lappeenrannan seutukunnassa keskimääräiset kustannukset olivat 19 /asukas ja Länsi-Saimaan seutukunnassa 48 /asukas. Asukasta kohden laskettuna opetustoimen kuljetukset ovat kalleimmat vuonna 2001 ella 59 /asukas ja halvimmat Lappeenrannassa 19 /asukas (kuva 11, taulukko 9). Kuljetettavaa oppilasta kohden laskettuna kunnat käyttivät rahaa opetustoimen kuljetusten hankintaan Etelä-Karjalan maakunnassa keskimäärin 1162 /kuljetettava oppilas. Lappeenrannan seutukunnassa keskimääräiset kustannukset olivat 952 /kuljetettava oppilas ja Länsi-Saimaan seutukunnassa 1815 /asukas. Kuljetettavaa oppilasta kohti laskettuna opetustoimen kustannukset ovat kalleimmat Luumäellä, jossa opetustoimen kuljetuskustannukset olivat 2093 /

17 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen 17 kyyditettävä. Alueen halvimmat kuljetuskustannukset vuonna 2001 olivat Lemillä 582 / kyyditettävä (kuva 12, taulukko 10). Opetustoimen korkeat kuljetuskustannukset voivat johtua paitsi kuljetusten järjestämistavasta, myös erilaisista periaatteista kuljetusten järjestämisessä. Osittain korkeat opetustoimen kuljetuskustannukset johtunevat ainakin osittain joukkoliikenteen vähäisestä tarjonnasta. Muita korkeita kuljetuskustannuksia selittäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi kunnan rakenteesta tai kouluverkosta johtuvat seikat ja erityisoppilaiden kuljetustarpeet. Suomenniemi Taipalsaari Lemi Luumäki Kuntien rahoittamat opetustoimen kuljetukset /asukas Ylämaa Alle Kuva 11. Opetustoimen rahoitus kuljetuksiin ( /asukas). Taulukko 9. Kuntien rahoittamat opetustoimen kuljetukset vuonna 2000 ja Kunta Lemi Luumäki Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa Opetustoimen kust.[ ] Opetustoimen kust [ ] / asukas puuttuu 46 / asukas

18 18 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen Suomenniemi Taipalsaari Lemi Luumäki Opetustoimen liikennepalveluiden ostot /kuljetettava oppilas Ylämaa > < 750 Kuva 12. Opetustoimen rahoitus kuljetuksiin ( /kuljetettava oppilas) Taulukko 10. Opetustoimen rahoitus kuljetuksiin. Kunta Lemi Luumäki Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa Koulukyyditettävät [ ] Koulukyyditettävät [ ] Opetustoimen kust.[ ] Opetustoimen kust [ ] / kyyditettävä / kyyditettävä Sosiaalitoimen kuljetukset Sosiaalitoimen järjestämien kuljetuspalvelujen taso vaihtelee suuresti kunnittain. Osa kunnista ei esimerkiksi järjestä lainkaan harkinnanvaraisia sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia. Asukasta kohden rahaa sosiaalitoimen kuljetusten hankintaan käytettiin Etelä-Karjalan maakunnassa keskimäärin 11 /asukas. Lappeenrannan seutukunnassa keskimääräiset kustannukset olivat 10 /asukas ja Länsi-Saimaan seutukunnassa 8 /asukas. Vähiten rahaa sosiaalitoimen kuljetusten hankintaan suunnittelualueella käytti Suomenniemi, jossa kunta rahoitti vuonna 2001 sosiaalitoimen kuljetuksia 5 /asukas (Kuva 13 ja taulukko 11 ). Pelkkä kustannusvertailu ei kuitenkaan täysin kuvaa kuljetusten tehokkuutta.

19 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen 19 Suomenniemi Taipalsaari Lemi Luumäki Kuntien rahoittamat sosiaalitoimen kuljetukset /asukas Ylämaa Alle Yli 10 Kuva 13. Kuntien rahoittamat sosiaalitoimen kuljetukset vuonna Taulukko 11. Kuntien rahoittamat sosiaalitoimen kuljetuskustannukset v ja Sosiaalitoimen Sosiaalitoimen / asukas / asukas kust.[ ] 2000 kust [ ] Kunta Lemi Luumäki Suomenniemi Taipalsaari puuttuu puuttuu 7 Ylämaa Suomenniemi Taipalsaari Lemi Kuntien kuljetuskustannusten jakauma kuljetuskaluston mukaan Linja-autokuljetukset Taksikuljetukset Luumäki Ylämaa Miehikkälä Kuva 14. Kuntien kuljetuskustannusten jakautuminen takseilla ja linja-autolla hoidettavien kuljetusten kesken.

20 20 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen 2.4 KELAN KULJETUKSET Kelan maksamia kuljetusten korvauksia ovat sairausvakuutuksen matkakustannukset, keskiasteen oppilaille maksettava koulumatkatuki sekä kuntoutusmatkojen kustannukset. Koulumatkatukea maksetaan joko kuljetuksen järjestäjälle tai suoraan opiskelijalle, mikäli kuljetusta ei voida järjestää. Koulumatkatukea maksettiin alueen opiskelijoiden matkoihin yhteensä euroa vuonna Eniten korvausta, lähes 80 % koulumatkatuesta, maksettiin Matkahuollolle. Opiskelijoille omaa matkustustapaa varten maksettiin noin euroa, koulutuksen järjestäjille eli lähinnä kunnille euroa ja VR:lle noin euroa. Kelan koulumatkatuki vuonna 2002 on esitetty taulukossa 12 ja kuvassa 15. Taulukko 12. Kelan koulumatkatuki vuonna Maksun saaja Kunta Matkahuolto VR Koulutuksen järjestäjä Opiskelija, oma matkustustapa Yhteensä Lemi Luumäki Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa Yhteensä Koulumatkatuki /asukas < Kuva 15. Kelan koulumatkatuki ( ) lukioissa ja keskiasteen oppilaitoksissa opiskeleville vuonna Kelan sairausvakuutuksen matkakorvauksista noin 42 % käytetään ambulanssimatkoihin. Loput ovat joko joukkoliikenteen, taksin tai muun matkustustavan käytöstä koituvia kustannuksia. Sairausvakuutuksen matkakorvaukset on esitetty kuvassa 16 ja taulukossa 13.

21 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen 21 Taulukko 13. Kelan sairausvakuutuksen matkakorvaukset vuonna Vuosi 2001 Kunta Ambulanssin Ambulanssin Matkakorvaus ( ) osuus ( ) osuus % , ,4 Lemi ,1 Luumäki , ,9 Suomenniemi ,4 Taipalsaari ,9 Ylämaa ,2 Yhteensä , Sairausvakuutuksen matkakorvaukset /as (Ei sisällä ambulanssikuljetuksia) < Kuva 16. Sairausvakuutuksesta maksetut matkakorvaukset ( ) ilman ambulanssikuljetuksia

22 22 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen 3 PALVELUTASOTAVOITTEET 3.1 YLEISTÄ Palvelutasotavoitteiden määrittelyllä edesautetaan seuraavia asioita: o Tietämys henkilökuljetuksista lisääntyy o Hallintokuntien välinen yhteistyö tiivistyy o Kuntalaisten tasapuolinen kohtelu (samantyyppisille alueille samantyyppiset palvelut) o Niukat rahoitusresurssit pystytään kohdistamaan tehokkaasti o Liikennesuunnittelijalle työväline o Toimenpiteiden suunnittelulle suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta Tarkasteltaessa joukkoliikenteen palvelutasoa on huomioitava kolme näkökulmaa: matkustajan ja asukkaan näkökulma, liikennepalvelujen tuottajan näkökulma yhteiskunnan näkökulma. Matkustajan kannalta tärkeintä on palvelujen sopivuus ja mukavuus. Liikennöitsijän näkökulmasta tärkeintä on tarjottavien palvelujen liiketaloudellinen kannattavuus. Yhteiskunnan näkökulmasta tärkeällä sijalla on eri alueiden ja käyttäjäryhmien tasapuolinen kohtelu ja toisaalta rahoitusresurssien rajallisuus. Alueittain määritetään mille alueille halutaan järjestää työmatkayhteyksiä, opiskelu- ja koulumatkayhteyksiä, asiointiyhteyksiä ja vapaa-ajan liikennettä sekä määritellään tarjottavien palveluiden taso ja määrä. Tässä työssä palvelutasotavoitteet määritellään seudullisille yhteyksille. Tavoitteena on, että palvelutasotavoitteiden pohjalta kunnissa tehdään virallinen päätös esitettyjen palvelutasotavoitteiden hyväksymisestä jatkossa joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden pohjaksi. 3.2 TYÖSKENTELYTAPA Tässä työssä palvelutasotavoitteet on määritelty LVM:n raportissa A 36/2001: Henkilökuljetukset maaseutumaisilla alueilla, palvelutasotavoitteiden määrittely ja suunnitteluprosessi esitettyä määrittelyä soveltaen (kuva 17).

23 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen 23 JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MÄÄRITTELYPROSESSI Yrittäjien näkemysten kuulemistilaisuus Palvelutasotavoitteiden määrittely 1. Määritetään (tärkeysjärjestyksessä) kyläalueet, joille joukkoliikennepalveluja tarjotaan 2. Määritetään tarjottavien palveluiden taso eri alueilla matkaryhmittäin - opiskeluyhteydet - työmatkayhteydet - asiointiyhteydet - vapaa-ajan yhteydet - liityntäyhteydet 3. Otetaan kanta siihen, mikä osa rahoituksesta käytetään lippujärjestelmien tukemiseen ja mikä osa liikenteen ostoihin. Vastuunjaosta sopiminen 1. Lipputuloperusteinen liikenne 2. Läänin ostoliikenne 3. Kunnan ostoliikenne linja-auto- ja taksiyrittäjät, kunnat/ seutulipputyöryhmä, lääninhallitus Kunnan kuljetustyöryhmä sosiaalitoimi koulutoimi tekninen toimi kunnan maankäytön suunnittelu kunnan päättäjät lääninhallitus linja-autoyrittäjien edustus taksiyrittäjien edustus Seutuliikenteen osalta seutulipputyöryhmä koordinoi Toimeenpaneva suunnittelu - Suunnitellaan ja aikataulutetaan asetettuja tavoitteita vastaavat toimenpiteet Asetettujen palvelutasotavoitteiden hyväksyminen kunnan joukkoliikenteen kehittämisohjelmaksi yrittäjät lääninhallitus kunnan kuljetustyöryhmä kunnan päättäjät Seuranta kunnan kuljetustyöryhmä Kuva 17. Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyprosessi. (Lähde: Henkilökuljetukset maaseutumaisilla alueilla. Palvelutasotavoitteiden määrittely ja suunnitteluprosessi. Liikenne- ja viestintäministeriö, julkaisuja 36/2001) 3.3 PALVELUTASOTAVOITTEET SEUDULLISILLE YHTEYKSILLE Palvelutasotavoitteet on alustavasti asetettu kuntakohtaisissa palavereissa, jossa kunnan viranhaltijat ja lääninhallitus yhdessä ovat laatineet esityksen tavoitepalvelutasosta. Rungon

24 24 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen tarjottaville joukkoliikennepalveluille muodostavat seudulliset yhteydet. Kuvassa 18 on esitetty kooste kuntien asettamista tavoitteista seudullisille yhteyksille. Palvelutasotavoitteet seudullisille yhteyksille on esitetty sivuilla Lappeenrannan seutu Palvelutasotavoitteet kuntakeskusten välisille yhteyksille Mäntyharju Suomenniemi Imatra Taipalsaari Lemi Luumäki Työmatkayhteys Opiskeluyhteys Päivittäinen asiointiyhteys Asiointiyhteys 3 krt/vko Vapaa-ajan yhteys Liityntäyhteys matkakeskukseen/rautatieasemalle Liityntäyhteys vain tietyille junavuoroille Ylämaa Kuva 18. Kuntien asettamat palvelutasotavoitteet seudullisille yhteyksille Suomenniemi Suomenniemi sijaitsee noin 75 km Lappeenrannasta luoteeseen. Mikkeliin on matkaa 40 km ja Kouvolaan 80 km. Kunnan läpi kulkevat valtatiet 13 ja 15. Lähimmät rautatieyhteydet löytyvät Mäntyharjusta ja Ristiinasta (Pellokselta), joihin matkaa kertyy kunnan rajalta noin 10 km. Suomenniemen naapurikuntia ovat, Mäntyharju, Valkeala ja Ristiina.

25 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen 25 Suomenniemen kokonaispinta-ala on 362 km 2, josta maata 285 km 2 ja sisävesiä 77 km 2. Asukasluku vuoden 2001 lopussa oli 858. Suomenniemellä on yksi peruskoulun ala-aste, joka sijaitsee kirkonkylällä. Yläaste sijaitsee ella ja on en kunnan kanssa yhteinen. Myös erityisopetus on järjestetty osittain en kunnan kanssa yhteisesti. Ala-asteella on 51 oppilasta ja yläasteella xx oppilasta. Suomenniemen koululle kuljetetaan 28 oppilasta taksilla. Koulu alkaa joka päivä klo ja päättyy tunnin välein klo Koulukuljetus myönnetään 1-2 luokkalaisille, kun koulumatka on yli 3 km, ja 3-6 luokkalaisille, kun koulumatka on yli 5 km. Esikoululaisilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, kun koulumatkaa on yli 3 km, mikäli autossa on tilaa. Koulukuljetukset hoidetaan kaikille avoimina taksireittikuljetuksina, joihin on yhdistetty sosiaalitoimen kuljetukset. Muut asiakkaat voivat nousta kyytiin reitin varrelta, mikäli autossa on tilaa. Nämä asiakkaat maksavat autoilijalle linja-autotaksan mukaisen maksun. Sosiaalitoimen kuljetuksia ovat esikoulukuljetukset päiväkoti Kilikelloon (4 opp. taksilla) ja työpajakuljetukset Venttiväylälle (5 asiakasta taksilla). Työpäivä alkaa klo ja päättyy esikoululaisilla MK 13.45, TiP ja To Työpajalla työaika päättyy MK 13.45, TiTo ja P Suomenniemen kunnan suurimmat yritykset ovat Suomenniemen kunta, Sora ja betoni Suutarinen, Oy Kohiwood Ltd, Kuljetusliike Jorma Salmensuo, Suomenniemen Säästöpankki, Veka shop, Osuuskauppa Eekoo, Kiesilän kievari, Ravintola Puolmatka, Rantinhovi, Suomenniemen srk ja S.A.A.R.I Line. Vuoden 1999 tietojen mukaan Suomenniemellä oli työllistä työvoimaa 283 henkilöä, joista omassa kunnassa kävi töissä 210 henkilöä, Lappeenrannassa 6 ja ella 15 henkilöä. Suomenniemellä kävi töissä yhteensä 33 ulkopaikkakuntalaista, joista 9 henkilöä elta, kaksi Lappeenrannasta sekä yksi Lemiltä ja Taipalsaarelta. KOHDE NYKYTILANNE PALVELUTASO SUUNTA Suomenniemi / Kuntakeskusten väliset yhteydet Yhteydet kuntakeskuksesta: Asiointiyhteydet: Edestakainen asiointiyhteys an koulupäivinä (asiointiaika yli 4 tuntia) ja koulujen lomapäivinä MKP. Liityntäyhteydet junalle: Yhteys klo pohjoisesta saapuvalta junalta Yhteydet kuntakeskuksesta: Asiointiyhteydet: Edestakainen asiointiyhteys an koulupäivinä ja koulujen lomapäivinä 3 krt/vko. Liityntäyhteydet junalle: Ei aseteta erityisiä tavoitteita. Suomenniemelle MKP. Liityntäyhteydet kaukovuoroille: Liityntäyhteydet kaukovuoroille: Yhteys Pyritään kehittämään matkakeskuksesta Haminaan klo lähtevälle pikavuorolle ja Imatralle klo liityntäyhteyksiä Puolimatkan pysäkille lähtevälle vuorolle koulujen lomapäivinä MKP. Yhteys Imatralle klo lähtevälle vuorolle koulupäivinä. Paluuyhteys klo Imatralta saapuvalta vuorolta koulupäivinä.

26 26 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen KOHDE NYKYTILANNE PALVELUTASO SUUNTA Yhteydet Puolimatkan pysäkiltä (vt 13, Yhteydet Puolimatkan pysäkiltä pääasiassa pikavuoroja): (vt 13, pääasiassa pikavuoroja): Asiointiyhteydet: Edestakainen Asiointiyhteydet: Edestakainen asiointiyhteys an arkisin ja asiointiyhteys an lauantaisin. arkisin ja lauantaisin. Vapaa-ajan yhteydet: Edestakaiset Vapaa-ajan yhteydet: Edestakaiset yhteydet an viikonloppuisin. yhteydet an Liityntäyhteydet junalle: Yhteys etelään viikonloppuisin. klo M-L ja klo M-S lähteville Liityntäyhteydet junalle: Yhteydet junille. Paluuyhteys M-P klo ja S klo Lappeenrannan rautatieasemalle pohjoisesta sekä S klo etelästä (matkakeskus) tärkeimmille saapuvilta junilta. junavuoroille. Mikkeli Mäntyharju Muuta Yhteydet Puolimatkan pysäkiltä (vt 13, pääasiassa pikavuoroja). Opiskeluyhteydet: Yhteys Mikkeliin 9:ksi, paluu klo 15 jälkeen. Asiointiyhteydet: Edestakaiset asiointiyhteydet Mikkeliin arkisin ja lauantaisin. Vapaa-ajan yhteydet: M-L viimeinen paluu klo 18 jälkeen, viikonloppuisin edestakaiset yhteydet. Työmatkayhteydet (vt 13): Yhteys elle 9:ksi, paluu klo 15 ja 17 jälkeen. Opiskeluyhteydet (kuntakeskuksesta ja vt 13 varrelta): Yhteys elle 9:ksi, paluu klo 15 jälkeen. Asiointiyhteydet (vt 13): Edestakaiset asiointiyhteydet elle arkisin ja lauantaisin. Vapaa-ajan yhteydet (vt 13): Edestakaiset yhteydet elle viikonloppuisin. Opiskeluyhteydet: Yhteys Suomenniemeen 8:ksi paluu klo 15 jälkeen Asiointiyhteydet: Edestakainen asiointiyhteys arkisin Suomenniemen kunta ei kuulu Etelä- Karjalan seutulippualueeseen Yhteydet Puolimatkan pysäkiltä (vt 13, pääasiassa pikavuoroja). Opiskeluyhteydet: Yhteys Mikkeliin 8:ksi, paluu klo 15 jälkeen. Asiointiyhteydet: Edestakaiset asiointiyhteydet Mikkeliin arkisin ja lauantaisin. Vapaa-ajan yhteydet: M-L viimeinen paluu klo 18 jälkeen, viikonloppuisin edestakaiset yhteydet. Työmatkayhteydet (vt 13): Yhteys elle 8:ksi, paluu klo 15 ja 17 jälkeen. Opiskeluyhteydet (kuntakeskuksesta ja vt 13 varrelta): Yhteys elle 9:ksi, paluu klo 15 jälkeen. Asiointiyhteydet (vt 13): Edestakaiset asiointiyhteydet elle arkisin ja lauantaisin. Vapaa-ajan yhteydet (vt 13): Ei aseteta erityisiä tavoitteita Opiskeluyhteydet: Yhteys Suomenniemeen 8:ksi paluu klo 15 jälkeen Asiointiyhteydet: Edestakainen asiointiyhteys arkisin Alueella on matkustajille edullisia lippujärjestelmiä Taipalsaari Taipalsaari sijaitsee noin 14 kilometriä Lappeenrannasta luoteeseen/pohjoiseen. Taipalsaaren naapurikuntia ovat,, Lemi,, Puumala ja Ruokolahti. Lähimmät rautatieasema ja lentokenttä sijaitsevat Lappeenrannassa. Taipalsaaren kokonaispinta-ala on 759 km 2, josta maata 402 km 2 ja sisävesiä 357 km 2. Asukasluku vuoden 2001 lopussa oli Taajama-aste kunnassa on 50 %. Taipalsaarella on viisi peruskoulua. Opetusta vuosiluokille 1-6 annetaan Kirkonkylän, Leväsen, Rehulan ja Vehkataipaleen kouluilla ja vuosiluokille 1-9 Saimaanharjun koulukeskuksessa. Esiopetusta annetaan Leväsen ja Vehkataipaleen kouluilla. Taipalsaarella maksuton koulukuljetus järjestetään lakisääteisten kuljetusten lisäksi luokkien oppilaille, mikäli heidän koulumatkansa ylittää 3 km. Koulumatkan vaarallisuuden vuoksi kuljetettavia oppilaita on alle 20. Tarpeen vaatiessa erityisoppilaita haetaan kyytiin lähempää kotia. Ne erityisoppilaat, joita Taipalsaarella ei voida itse hoitaa, kuljetetaan an. Lappeenrannan kanssa on sopimus kahdesta edestakaisesta päivittäisestä kuljetuksesta.

27 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen 27 Esioppilaat kuljetetaan, mikäli autoon mahtuu. Kustannukset esioppilaiden kuljetuksesta tulevat vanhempien maksettaviksi. Taipalsaari ei ole kilpailuttanut koululaiskuljetuksia. Vuonna 2001 koulutoimen kuljetuskustannukset Taipalsaarella olivat noin Koulu Oppilaita Kuljetusoppilaita k-2002 Saimaanharjun koulukeskus - vuosiluokat vuosiluokat (kuljetus an) Kirkonkylän koulu 74 - Leväsen koulu Rehulan koulu Vehkataipaleen koulu yhteensä Saimaanharjun koulun kuljetukset hoidettiin linja-autolla. Muille kouluille kuljetukset hoidettiin aamulla linja-autolla ja taksilla ja iltapäivällä taksilla. Saimaanharjun koulukeskus on vuosiluokkien 7-9 osalta aloittanut toimintansa syksyllä Aikaisemmin 7-9 luokkien oppilaat ovat kulkeneet Lappeenrannassa. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti koulukuljetus korvataan niille yläasteikäisille oppilaille, jotka eivät siirry kunnan omaan kouluun, mikäli oppilas on sellaisessa erityisopetuksessa, jota ei omassa kunnassa voida järjestää; tai oppilaalla on sellaisia valinnaisaineita tai painotuksia, joilla on merkitystä jatko-opintojen kannalta, ja vastaavaa opetusta ei voida järjestää omassa kunnassa sekä oppilashuollollisista syistä. Korvaussääntöä valinnaisaineiden tai painotusten vuoksi sovelletaan vain siirtymävaiheessa. Huoltajan on aina kirjallisesti haettava koulumatkan korvaamista sivistyslautakunnalta. Taipalsaaren sosiaalitoimi järjesti vuonna 2001 vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia. Lisäksi kuljetus järjestettiin kehitysvammaisten päivähuoltolaan an. Muita kuljetuksia olivat vanhainkodin ja päiväkotien ja päivähoidon kuljetukset. Sosiaalitoimen kuljetuskustannukset vuonna 2001 olivat noin Taipalsaaren kunta ostaa asiointitaksiliikennettä kahdella reitillä. Reitti: Kattelusaari Vehkataipale ajetaan viikoittain perjantaisin, ja sillä on 4-6 matkustajaa. Reitti Vitsai Haikkaanlahti Kirkonkylä ajetaan viikoittain tiistaisin, ja sillä on muutama matkustajaa. Lisäksi linjataksi toimii reitillä Pönniälä Solkei viikoittain perjantaisin, mutta itse kunta ei ole mukana tämän reitin järjestämisessä. Muilla alueilla asiointiliikenteen käyttäjämäärät on katsottu niin alhaisiksi, ettei kunnan järjestämän liikenteen käynnistäminen ole ollut aiheellista. Vuoden 1999 tietojen mukaan Taipalsaarella oli työllistä työvoimaa henkilöä, joista omassa kunnassa kävi töissä 739 henkilöä. Pendelöintitietojen mukaan suurin ylikunnallinen työmatkavirta Taipalsaarelta suuntautui an, jossa kävi töissä 989 taipalsaarelaista. lla kävi töissä 31 ja Imatralla 26 taipalsaarelaista, mutta muihin suunnittelualueen kuntiin pendelöinti oli vähäistä. Taipalsaarella kävi töissä ulkopaikkakuntalaisia yhteensä 193 henkilöä, joista 152 Lappeenrannasta.

28 28 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen KOHDE NYKYTILANNE PALVELUTASO SUUNTA Taipalsaari / Kuntakeskusten väliset yhteydet Opiskelu-, työmatka-, ja asiointiyhteydet: Taipalsaaren ja Lappeenrannan välillä liikennöi maanantaista perjantaihin noin 20 vuoroa molempiin suuntiin keskimäärin tunnin vuorovälillä klo Perjantai-iltaisin on näiden lisäksi 2 vuoroa klo ja 1.05 Vapaa-ajan yhteydet: Arki-iltaisin on yhteydet an klo saakka, vuoroväli on noin 60 min. Lauantaisin ensimmäinen vuoro an lähtee klo 7.15 Taipalsaaren sairaalalta. Lauantaisin Taipalsaaren ja Lappeenrannan välillä liikennöi noin 11 vuoroa. Viimeinen iltavuoro lauantaina lähtee klo 21. Sunnuntaisin em. välillä liikennöi noin 9 vuoroa klo 7.15 ja klo 21 välillä Liityntäyhteydet: Maanantaista perjantaihin on yhteydet matkakeskukseen/-keskuksesta klo 7.40, 8.25 ja 9.05 an tulevilla vuoroilla ja klo 8.00 Lappeenrannasta lähtevällä vuorolla. Muilla vuoroilla lähtö ja saapumispaikkana Lappeenrannassa on Helsingintie. Opiskelu-,työmatka-, asiointi- ja vapaa-ajan yhteydet: an on henkilöauton kanssa kilpailukykyiset yhteydet kaikissa matkatyypeissä. Lääninhallituksen ja kunnan kanssa sovitaan tapauskohtaisesti liikenteiden ostamisesta tai lakkauttamisesta, mikäli nykyisiä vuoroja ei pystytä hoitamaan linjaliikenteenä. Liityntäyhteydet: Vuoroja pyritään ajamaan matkakeskukseen aikaisempaa enemmän. Saapuvilta ja lähteville junilta pyritään saamaan yhteys Taipalsaarelle/ -lta mikäli se on mahdollista järjestää linjaliikenteenä. Konstun alueen osalta liikennetarjonnan lisäys - Taipalsaari välin vuorojen reittiä muutamalla ja ajamalla niitä enemmän Konstun alueen kautta. Opiskelu- ja työmatkat: Yhteys elta Taipalsaarelle maanantaista perjantaihin. Vuoro on Taipalsaarella klo Paluuyhteys Taipalsaarelta lähtee klo Asiointiyhteydet: Pönniälästä ja Solkeista yhteys elle perjantaisin (linjataksi). Opiskelu- ja työmatkat: Edestakainen yhteys elle arkipäivisin pyritään turvaamaan. Asiointiyhteydet: Asiointiyhteyksille ei aseteta tavoitteita Lemi Lemi sijaitsee valtatien 13 varrella Saimaan rannalla 24 km Lappeenrannasta länteen. Lemin naapurikuntia ovat Taipalsaari,, Luumäki ja. Lemin kokonaispinta-ala on 263,3 km 2, josta maata 217,5 km 2 ja sisävesiä 45,8 km 2. Asukasluku vuoden 2001 lopussa oli Kirkonkylällä asuu 750 asukasta ja kunnan toisessa taajamassa Kuukanniemellä 730 asukasta. Lemillä on kaksi peruskoulua: Lemin koulukeskus kirkonkylässä (luokat 1-9) ja Kuukanniemen koulu (luokat 1-6). Lemin koulukeskuksessa on vuosiluokilla ja luokilla oppilasta. Kuljetusoppilaita Lemillä on noin 90. Lappeenrannassa käy lukiossa tai ammattikoulussa päivittäin noin 90 oppilasta.

29 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen 29 VPL:n ja SHL:n mukaisia kuljetettavia henkilöitä on 6. Heillä on kuukausittain oikeus 4-18 matkaan/hlö. Kirkonkylän päivätoimintaan kuljetetaan torstaisin 8 vanhusta. Lisäksi kuljetetaan aterioita. Lemin kunta ostaa linjataksivuoroja seitsemällä reitillä. Taksien yhteismatkustajamäärä on noin 3000 vuodessa, eniten Vainikkalan ja Sairalan reiteillä. Suurimmat toimipaikat Lemillä ovat Lemin kunta (kk 115 tt, Kuukanniemi 15 tt) sekä kirkonkylällä sijaitsevat Misa Oy (18 tt), Te-Pa Medical Oy (12 tt), Lemin srk (12 tt) ja Artun Paja Ky Kuukanniemellä (12 tt). Vuoden 1999 tietojen mukaan Lemillä oli työllistä työvoimaa 1280 henkilöä, joista omassa kunnassa kävi töissä 584 henkilöä. Pendelöintitietojen mukaan suurin ylikunnallinen työmatkavirta Lemiltä suuntautui an, jossa kävi töissä 522 lemiläistä. ella kävi töissä 37 ja Taipalsaarella 21 lemiläistä, muihin suunnittelualueen kuntiin pendelöinti oli vähäisempää. Lemillä kävi töissä 92 henkilöä Lappeenrannasta sekä vähäisessä määrin myös muista suunnittelualueen kunnista. KOHDE NYKYTILANNE PALVELUTASO SUUNTA Lemi / Kuntakeskusten väliset yhteydet Yhteydet kuntakeskuksesta: Työmatkayhteydet: Yhteys an 7:ksi ja 8:ksi, paluu klo 14 ( alkaen), 15, 16 ja 17 ( alkaen) jälkeen. Opiskeluyhteydet: Yhteys an 7:ksi, 8:ksi ja 9:ksi, paluu klo 14 ( alkaen), 15, 16 ja 17 jälkeen. Asiointiyhteydet: Edestakainen asiointiyhteys an arkisin. Vapaa-ajan yhteydet: Ei edestakaisia yhteyksiä iltaisin tai viikonloppuisin. Liityntäyhteydet junalle: Yhteys matkakeskukseen klo pohjoiseen lähtevälle junalle koulupäivinä. Yhteys Lemille matkakeskuksesta pohjoisesta klo ja saapuvilta junilta arkisin ja klo saapuvalta junalta koulupäivinä. Yhteys Lemille etelästä klo saapuvalta junalta arkisin ja klo saapuvalta junalta kesällä M-P. Liityntäyhteydet kaukoliikenteen bussivuoroille: Yhteys matkakeskukseen Haminaan lähteville vuoroille M-P 2 krt/vrk ja Kouvolaan lähteville vuoroille M-P 2 krt/vrk. Yhteys matkakeskukseen Imatralle lähteville vuoroille M-P 3 krt/vrk ja S 1 krt/vrk, paluuyhteys Imatralta saapuvilta vuoroilta M-P 4-5 krt/vrk ja L 1 krt/vrk. -Mikkeli vuorot ajavat kunnan läpi ja pysähtyvät Kuukanniemen th:n pysäkillä. Yhteydet kuntakeskuksesta: Työmatkayhteydet: Yhteys an 7:ksi ja 8:ksi, paluu klo 14, 15, 16 ja 17 jälkeen. Opiskeluyhteydet: Yhteys an 7:ksi, 8:ksi ja 9:ksi, paluu klo 14 ( alkaen), 15, 16 ja 17 jälkeen. Asiointiyhteydet: Edestakainen asiointiyhteys an arkisin. Vapaa-ajan yhteydet: Edestakainen yhteys an arki-iltaisin Liityntäyhteydet junalle: Ei aseteta erityisiä tavoitteita Liityntäyhteydet kaukovuoroille: Ei aseteta erityisiä tavoitteita.

30 30 Lappeenrannan seudun henkilöliikenteen kehittäminen KOHDE NYKYTILANNE PALVELUTASO SUUNTA Yhteydet Kuukanniemestä/ Kuukanniemen th:sta: Työmatkayhteydet: Yhteys an 8:ksi ja 9:ksi, paluu klo 14 ( alkaen), 15, 16 ja 17 jälkeen. Opiskeluyhteydet: Yhteys an 8:ksi ja 9:ksi, paluu klo kertaa tunnissa. Asiointiyhteydet: Edestakaiset asiointiyhteydet an arkisin ja lauantaisin. Vapaa-ajan yhteydet: Edestakaiset yhteydet an arki-iltaisin ja sunnuntaisin. Liityntäyhteydet: Yhteys matkakeskukseen arkisin klo noin min välein. Yhteydet kuntakeskuksesta: Työmatkayhteydet: Yhteys elle 9:ksi, paluu klo 15 ja 17 jälkeen. Opiskeluyhteydet: Yhteys elle 8:ksi ja 9:ksi, paluu klo 15 ja 17 jälkeen. Asiointiyhteydet: Edestakainen asiointiyhteys elle arkisin. Vapaa-ajan yhteydet: Ei edestakaisia yhteyksiä elle iltaisin tai viikonloppuisin. Yhteydet Kuukanniemestä / Kuukanniemen th:sta: Työmatkayhteydet: Yhteys elle 8:ksi, paluu klo 15 jälkeen. Opiskeluyhteydet: Yhteys elle 8:ksi, paluu klo noin tunnin välein. Asiointiyhteydet: Edestakaiset asiointiyhteydet elle arkisin ja lauantaisin. Vapaa-ajan yhteydet: Edestakaiset vapaaajan yhteydet elle iltaisin ja viikonloppuisin. Yhteydet Kuukanniemestä/ Kuukanniemen th:sta: Työmatkayhteydet: Yhteys an 8:ksi ja 9:ksi, paluu klo 14, 15, 16 ja 17 jälkeen. Opiskeluyhteydet: Yhteys an 8:ksi ja 9:ksi, paluu klo vähintään kerran tunnissa. Asiointiyhteydet: Edestakaiset asiointiyhteydet an arkisin ja lauantaisin. Vapaa-ajan yhteydet: Edestakaiset yhteydet an arki-iltaisin Liityntäyhteydet: Yhteys matkakeskukseen arkisin klo vähintään 120 min välein. Yhteydet kuntakeskuksesta: Työmatkayhteydet: Yhteys elle 9:ksi, paluu klo 15 ja 17 jälkeen. Opiskeluyhteydet: Yhteys elle 8:ksi ja 9:ksi, paluu klo 15 ja 17 jälkeen. Asiointiyhteydet: Edestakainen asiointiyhteys elle arkisin. Yhteydet Kuukanniemestä / Kuukanniemen th:sta: Työmatkayhteydet: Yhteys elle 8:ksi, paluu klo 15 jälkeen. Opiskeluyhteydet: Yhteys elle 8:ksi, paluu klo noin tunnin välein. Asiointiyhteydet: Edestakaiset asiointiyhteydet elle arkisin ja lauantaisin. Vapaa-ajan yhteydet: Ei aseteta erityisiä tavoitteita sijaitsee valtatien 13 varrella 37 km etäisyydellä Lappeenrannasta. en naapurikuntia ovat Lemi, Luumäki, Mäntyharju, Suomenniemi, Taipalsaari ja Valkeala. en kokonaispinta-ala on 691 km 2, josta maata 539 km 2 ja sisävesiä 152 km 2. Asukasluku vuoden 2001 lopussa oli ella on seitsemän peruskoulua ja lukio. Koulukuljetukset hoidetaan linja-autolla ja taksilla. Osa koululaisista syötetään taksilla linja-autoreitin varteen. Koulu Oppilaita lv Kuljetusoppilaita k-03 Havon koulu Heituinlahden koulu Kirkonkylän koulu ? Säänjärven koulu Välijoen koulu 1-6? 22 Europaeuksen koulu ? Oppikankaan koulu en lukio 110? Yhteensä