LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN, LAPSEN SEKSUAALISEN RIISTON JA PAHOINPITELYN EHKÄISYN TOIMINTAMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN, LAPSEN SEKSUAALISEN RIISTON JA PAHOINPITELYN EHKÄISYN TOIMINTAMALLI"

Transkriptio

1 LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN, LAPSEN SEKSUAALISEN RIISTON JA PAHOINPITELYN EHKÄISYN TOIMINTAMALLI Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus

2 2 (38) SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 2 TAUSTAA 4 3 TOIMITAAN YHDESSÄ 6 4 MITÄ ON LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA? 7 5 LAPSET JA PERHEVÄKIVALTA Perheväkivallan vaikutuksia lapsiin Lapsen ruumiillinen kurittaminen ja muu lapsen pahoinpitely 9 6 LAPSEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ 11 7 LASTENSUOJELUILMOITUS Tutkintapyyntö poliisille ja epäilyn selvittäminen Edunvalvojan määrääminen lapselle Lapsen tuki ja turvallisuus tutkimusten aikana Ennakollinen lastensuojeluilmoitus 15 8 AIKUISTEN VÄLINEN LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA Väkivaltaa kokenut Väkivaltaa käyttänyt Oikeusprosessi Lähestymiskielto 16 9 VÄKIVALLAN MUOTOJA TOIMINTAMALLI LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA- TILANTEISSA Marak-toimintamalli VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ Äitiys- ja lastenneuvolat Oppilashuollon palvelut Opiskeluterveys Perheasioiden yksikkö Vammaispalvelut Vanhusten palvelut Lastensuojelu Lapsiperheiden lähisuhde- ja perheväkivaltatoimintamalli lastensuojelussa/ poliisilaitoksen sosiaalityössä Väkivallan vastainen työ akuutin tilanteen jälkeen Turvakoti Akuutti kriisityö Selviytymistä tukeva työ Vertaisryhmätoiminta Jussi-työ Avohuollon mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut Lappeenrannan perheneuvola Etelä-Karjalan keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikkö 30

3 3 (38) Etelä-Karjalan sosiaalipäivystys Väkivaltaa kokenut Väkivallan tekijä Saimaan Kriisikeskus Rikosuhripäivystys POLIISI Väkivalta kotona ja lähisuhteessa Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely Rikoksen tutkinnasta 36

4 4 (38) 1 JOHDANTO Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Ohjelman nimi on turvallisempi huominen ja siinä on tarkastelun kohteiksi valittu erityisesti arjen ja asumisen turvallisuus, nuorten turvallisuuden parantaminen, erilaisista päihteistä aiheutuvat turvallisuusuhat sekä rikoksen uhrin ja tekijän palvelujen kehittäminen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston Sisäisen turvallisuuden ohjelman alueellisessa toimeenpanosuunnitelmassa on sovitettu yhteen sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteita alueellisten erityispiirteiden ja tarpeiden kanssa. Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelman ohjausryhmä on valinnut valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman ja aluehallintoviraston toimeenpanosuunnitelman sisällöistä kolme keskeistä aihealuetta, joihin tulevien vuosien työskentely keskittyy: 1. Nuorten ja lasten turvallisuus 2. Ikäihmisten turvallisuus 3. Päihteiden vaikutus turvallisuuteen Lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn toimintamalli Eksotessa on päivitetty kuvaus siitä, miten eri viranomaistahot sekä omassa työssään että yhteistyössä pyrkivät edistämään lasten ja nuorten turvallisuutta ja puuttumaan havaittuihin epäkohtiin. Toimintamalli on laadittu siten, että Eksoten väkivallan vastaisen työn työryhmän nimeämä alatyöryhmä on koonnut toimintamallin yleiset osuudet. Kukin toimijataho on itse kirjoittanut oman osuutensa toimintamallista. Pyyntö on lähetetty kaikille yhteistyötahoille. Toimintamallin ohella Eksotessa on laadittu ohje Lapsen pahoinpitelyepäilyn selvittämiseksi. Lisäksi Eksote on yhteistyössä oikeusministeriön, ulkoasiainministeriön, Kaapatut lapset ry:n, poliisin, rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuksen kanssa laatimassa toimintamallia ja ohjeistusta lapsikaappaustilanteissa toimimista varten. Kaikessa kunnan toiminnassa on nostettava keskeiseksi arvoksi väkivallaton, ihmisiä kunnioittava ja neuvotteluun perustuva toimintakulttuuri. (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset, 2008) 2 TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä pidetään tärkeänä lähisuhde- ja perheväkivallan vastaista työtä; väkivallan näkyväksi tekemistä, varhaista puuttumista ja ehkäisyä, palveluiden kehittämistä sekä työkäytäntöjen juurruttamista osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalveluja. Lappeenrannan kaupungissa toimi Vaikean Perheväkivallan Tukiryhmä vuodesta 1993 alkaen ja se kehitti työtapoja ja yhteistyömuotoja väkivallan vähentämiseksi ja perheväkivallan kohteena olevien auttamiseksi. Työryhmä toimi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijöiden asiantuntijaryhmänä ja auttoi työntekijöitä hoidon toteuttamisessa ja huolehti työntekijöiden koulutuksesta.

5 5 (38) Työryhmän tehtävänä oli myös perheväkivallan määrän ja laadun seuranta, raportointi sekä työn tuloksellisuuden arviointi. Vuosien varrella työryhmän kokoonpano, tehtävät ja tavoitteet ovat laajentuneet. Nykyisen Eksoten väkivallan vastaisen työn työryhmän kokoonpano on moniammatillinen ja poikkihallinnollinen. Työryhmän lisäksi on olemassa laajempi Perheväkivalta foorumi. Työryhmän ja foorumin kautta väkivallan vastaisen työn suunnittelussa, kehittämisessä ja arjen työhön sitouttamisessa on mukana lastensuojelun, mielenterveystyön, sosiaalipäivystyksen, poliisilaitoksen sosiaalityön, turvakodin, Jussi-työn, lastenpsykiatrian, neuvolan, poliisin, opiskelijaterveydenhuollon, päihdehuollon, kasvatus- ja opetustoimen, kuntien sivistystoimien, perheneuvolan, vanhustenhuollon, kotihoidon, perheasiainneuvottelukeskuksen, työterveyshuollon, rikosseuraamusviraston, sovittelutoiminnan, neuvolan, vammaispalvelun, aikuissosiaalityön, maahanmuuttajapalveluiden, erityissairaanhoidon, Lappeenrannan seurakuntayhtymän sekä Saimaan kriisikeskuksen edustus. Työryhmä toimii edelleen asiantuntijatyöryhmänä väkivaltakysymyksissä. Työryhmä vastaa omalta osaltaan kokonaisvaltaisesta lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisystä kehittämällä moniammatillista yhteistyötä, selkiyttämällä toimijoiden rooli- ja tehtäväjakoa sekä kouluttamalla palvelujärjestelmän henkilöstöä lähisuhde- ja perheväkivaltaasioissa. Laajemman foorumin tavoitteena on yhteistyön kehittäminen viranomaisten, kolmannen sektorin toimijoiden sekä järjestöjen kesken ja väkivallan vastaisesta kehittämistyöstä tiedottaminen. Keskeinen tavoite on myös lisätä eri toimijoiden keskinäistä toimintatapojen tuntemusta. Lähisuhde- ja perheväkivalta esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä ja kulttuureissa sekä näyttäytyy kaikilla toimialoilla. Väkivallan kokija tai tekijä voi olla mies, nainen, lapsi, aikuinen, vanhus tai vammainen. Jotta lähisuhde- ja perheväkivaltaa voidaan vähentää ja ehkäistä, tulee kaikissa peruspalveluissa olla riittävä tuntemus lähisuhde- ja perheväkivallasta ilmiönä. Peruspalveluiden ammattilaisilla tulee olla perustaidot väkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen sekä osapuolten hoitoon ohjaamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto suosituksessaan Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tunnista, turvaa ja toimi (2008) korostavat ennaltaehkäisevää toimintaa sekä henkilöstön ammatillisten valmiuksien lisäämistä lähisuhdeja perheväkivallan vähentämiseksi. Suositusten mukaan lasten ja nuorten asemaa tulee pitää tärkeänä painoalueena. Äitiys- ja lasten neuvolat, päiväkodit, vapaa-ajan kerhotoiminnat sekä koulut ovat avainasemassa ennaltaehkäisevässä työssä. Palvelujen kehittämisessä tulee ottaa huomioon lasten ja nuorten lisäksi myös vanhukset ja vammaiset sekä etniset ryhmät. Palveluja ja palveluohjausta tulee olla eriytetysti niin väkivallan kokijalle kuin tekijälle. Kuntien tulee vastata sekä akuutin avun että pitkäkestoisen tuen tarpeeseen. Toimintamalli on kuvaus Eksoten väkivallan vastaisesta työstä. Toimintamalli löytyy Eksoten kotisivuilta ja Nestorista.

6 6 (38) Liiteosio käytännön toimintaohjeineen tullaan kääntämään myös englannin ja venäjän kielelle. 3 TOIMITAAN YHDESSÄ Lähisuhde- ja perheväkivalta on usein tiukasti varjeltu häpeällinen salaisuus, josta on vaikea puhua. Niin väkivallan kokija kuin tekijäkin pyrkii salaamaan yhteistä salaisuutta ulkopuolisilta. Myös lapset ja nuoret joutuvat tähän salaisuuden kierteeseen. Häpeä, syyllisyys ja pelko voi saada kaikki osapuolet vaikenemaan. Myös ammattilaiset voivat kokea väkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen sekä puheeksi ottamisen vaikeaksi. Mikäli salaisuuden kierrettä ei katkaista ja väkivaltaan puututa ulkopuolelta, seuraukset voivat olla traumatisoivia, jopa hengenvaarallisia. Lähisuhde- ja perheväkivaltakierteen katkaisu ja väkivallan ehkäisy vaativat ongelman näkyväksi tekemistä ja varhaista puuttumista. Väkivallan vastainen työ on vaativaa, eikä sitä voida nähdä vain yksilötason ongelmana tai perheen yksityisenä asiana. Palvelujärjestelmän ammattilaisilla tulee olla riittävät valmiudet puuttua, kohdata ja ohjata eri osapuolet palvelujen piiriin. Koska lähisuhde- ja perheväkivaltaa kohdataan kaikissa palveluissa, joissa työskennellään lasten, nuorten ja perheiden kanssa, väkivallan vastainen työ vaatii moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä ja paikallisesti kehiteltyjä toimintamalleja. Väkivallan vastaisessa työssä on tärkeää ottaa huomioon myös ikääntyneisiin ja vammaisiin kohdistuva väkivalta. Toimintamallissa kuvataan eri toimijoiden väkivallan vastaista työtä sekä verkostoitumista. Tavoitteena on työkäytäntöjen yhtenäistäminen, jotta voidaan kehittää lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyötä sekä eri osapuolille tarjottavien palvelujen laatua. On tärkeää saada luotua toimiva palveluketju väkivallan kokijoille ja tekijöille. Myös työntekijöiden ammatillisuuden sekä erityisosaamisen lisääminen väkivaltatilanteisiin puuttumisessa ja kokijan/tekijän kohtaamisessa on tärkeää. Vaikka toimintamalli suuntautuu enemmän lapsiperheisiin, se pätee myös aikuisten kanssa työskentelyyn. Toimintamalli antaa yleiset toimintaohjeet väkivallan vastaiselle työlle ja on sovellettavissa jokaisen asiakkaan omiin tarpeisiin. Erityinen haaste on saada toimintamalli osaksi arjen toimintaa kaikissa Eksoten kunnissa. Väkivallan vastainen työ vaatii ammattilaisilta pitkäjänteistä ja vahvaa työotetta. Lähisuhde- ja perheväkivallasta irrottautuminen tai väkivaltakierteessä selviytyminen sekä väkivaltaisesta käyttäytymisestä pois oppiminen on prosessi, johon tarvitaan usein pitkäaikaista ja monipuolista tukea. Salaisuuden rikkominen vaatii ammatillista rohkeutta puuttua väkivaltaan ja rohkeutta kohdata ja kuunnella asiakasta väkivallan vastainen työ vaatii jokaisen ammattilaisen sitoutumista. Toimintamallin lopussa on tiivistetty liiteosio, joka sisältää toimintaohjeet ammattilaisille väkivallan vastaiseen työhön. Liitteenä on myös työntekijän työkalupakki, johon voi tukeutua kohdatessaan työssään lähisuhde- ja perheväkivallan kokijan tai tekijän.

7 7 (38) 4 MITÄ ON LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA? Perheen sisällä ja parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa nimetään perheväkivallaksi. Useimmiten väkivallan tapahtumapaikkana on oma koti ja tekijänä oma kumppani. Lähisuhdeväkivalta tarkentaa perheväkivalta-käsitettä, ja sillä tarkoitetaan omassa perheessä ja muissa sukulaisuus-, seurustelu- ja tuttavuussuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa. Perheväkivallasta puhuttaessa siinä mielletään yleensä olevan kaksi osapuolta, mies ja nainen. Perheväkivallassa on kuitenkin usein myös kolmas osapuoli, lapsi, väkivallan todistajana tai kokijana. Väkivalta määritellään tarkoitukselliseksi toiseen ihmiseen kohdistuvaksi fyysisen voiman ja henkisen vallan käytöksi. Väkivalta ilmenee usein toisen ihmisen tahdon, tarpeiden ja toiveiden riistämisenä sekä mitätöimisenä. Väkivalta on vallankäyttöä, joka saavutetaan herättämällä pelkoa ja uhantunnetta. Fyysinen väkivalta on selkeämmin havaittavissa, koska se jättää näkyvät jäljet. Henkinen väkivalta on kuitenkin yhtä traumatisoivaa ja arvet jättävä väkivallan muoto. Väkivalta ilmenee monenlaisena: vanhempien lapsiinsa, lasten vanhempiinsa, puolisoiden toisiinsa kohdistamana tai entiseen kumppaniin sekä tuttavuus- ja sukulaisuussuhteisiin kohdistuvana. Itseen kohdistuva väkivalta, esimerkiksi itsemurhauhkaukset ja - yritykset ovat myös vallankäytön muotoja. Väkivallantekijä voi olla mies tai nainen. Rikoslaki määrittelee rikoksena rangaistavaksi pahoinpitelyksi ruumiillisen väkivallan toista kohtaan. Pahoinpitely voi tapahtua myös ilman ruumiillista väkivaltaa. Tällöin edellytetään, että teosta aiheutuu terveyden vahingoittumista, kipua tai teolla saatetaan toinen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan. Pahoinpitelyn perusmuotona on vammaan johtava tai kipua aiheuttava fyysinen väkivalta toista kohtaan. Tekomuotoina voi olla lyöminen, potkiminen, muu käsiksi käyminen, riuhtominen, töniminen tai maahan kaataminen. Ruumiillista väkivaltaa voi olla myös teko, josta ei aiheudu vammaa eikä kipua, mutta jolla loukataan toisen ruumiillista koskemattomuutta, esim. hiusten leikkaaminen vastoin uhrin suostumusta. Myös psyykkisen vamman aiheuttanut teko voi tulla arvioiduksi pahoinpitelyrikoksena esim. koulukiusaaminen. Lievä pahoinpitely, rikoslaki 21 luku 7, rangaistus sakko Pahoinpitely, rikoslaki 21 luku 5, rangaistusasteikko sakko 2v vankeutta Törkeä pahoinpitely, rikoslaki 21 luku 6, rangaistusasteikko 1-10v vankeutta Pahoinpitelyrikos on tullut vuonna 1995 virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi myös silloin, kun se tapahtuu yksityisellä paikalla. Ennen uudistusta pahoinpitely yksityisellä paikalla oli ns. asianomistajarikos. Nyt pahoinpitely yksityisellä paikalla johtaa rikostutkintaan siitä riippumatta, haluaako asianomistaja tehdä rikosilmoitusta, kun pahoinpitely tulee poliisin tietoon esim. kotihälytyksen yhteydessä. Lainmuutoksen taustalla on pyrkimys korostaa kotona tapahtuvan pahoinpitelyn moitittavuutta ja saada ne aiempaa useammin oikeuden käsiteltäviksi. Lainmuutoksen perustelujen mukaan sovinnot syntyvät usein painostuksesta, joka on vain jatkoa väkivallan käytölle perhesuhteissa.

8 8 (38) Lainuudistuksen perusviesti on, että pahoinpitely ei edes perhepiirissä tehtynä ole yksityisasia. Vuonna 2004 tuli voimaan myös lainmuutos, jonka mukaan asianomistajan omasta vakaasta tahdosta esittämä pyyntö ei enää muodosta ratkaisevaa perustetta arvioitaessa sitä, nostetaanko rikoksesta syyte vai jätetäänkö se nostamatta. Lievät pahoinpitelyt muuttuivat lukien virallisen syytteen alaisiksi silloin, kun pahoinpitely kohdistuu alle 18-vuotiaaseen henkilöön, työntekijään hänen työtehtäviensä vuoksi taikka pahoinpitely tapahtuu ns. läheissuhteissa. Aiemmin edellytyksenä lievän pahoinpitelyn osalta syytteen nostamiselle on ollut, että uhri on vaatinut tekijälle rangaistusta. Jatkossa syyteoikeus ei siis ole riippuvainen uhrin omasta tahdosta tai pyynnöstä, vaan virallinen syyttäjä voi vaatia tekijälle rangaistusta uhrin itse sitä pyytämättä. Läheissuhteilla tarkoitetaan tekijän suhdetta hänen aviopuolisoonsa, entiseen aviopuolisoon, sisarukseen, sukulaiseen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilöön, joka asuu tai on asunut tekijän kanssa avoliitossa tai muuten henkilökohtaisen suhteen takia ollut tekijälle läheinen. Lievä pahoinpitely on virallisen syytteen alainen myös silloin, kun teko kohdistuu henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi joko työpaikalla tai asiakkaan kotona työtehtävissä (esim. kotona tarjottavat palvelut) eikä tekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Työpaikalla tapahtuva työntekijöiden keskinäinen lievä väkivalta ei näin ollen ole virallisen syytteen alainen rikos. Perheväkivaltatapauksia tulee ohjata sovittelumenettelyn piiriin erityistä harkintaa käyttäen. Aikuisen lapsiin kohdistamia väkivaltatapauksia ei käsitellä sovittelumenettelyn piirissä lainkaan. 5 LAPSET JA PERHEVÄKIVALTA Perheväkivallan todistajaksi joutuminen on lapselle haitallista, sillä lapsi voi kokea väkivaltatilanteet, esimerkiksi äitiinsä kohdistuvan väkivallan, jopa pelottavammaksi kuin itseensä kohdistuvan. Vaikka lapsi ei aina ymmärrä tiedollisella tasolla, mistä riidoissa on kyse, tunnetasolla lapsi ymmärtää, että jotain pahaa tapahtuu. Lapsi pelkää usein, että joku, yleensä äiti, saattaa kuolla. Lapsi on lähes aina tietoinen perheväkivallasta. Lapsi voi herätä yöllisiin tappeluihin, vaikka vanhemmat luulevat hänen nukkuvan. Lapsi on myös taitava "salakuuntelemaan" tappeluita toisesta huoneesta tai silloin kun niistä puhutaan muille. Lapsi aistii perheen kireän ilmapiirin ja osaa ennakoida väkivaltatilanteita. Lapsi oppii olemaan varuillaan, hän pystyy lukemaan pienistä merkeistä - ilmeistä, eleistä, äänensävyistä - milloin väkivallan uhka on ilmassa. Myös pieni vauva reagoi väkivaltaan ja kodin ilmapiirin muutokseen.

9 9 (38) 5.1 Perheväkivallan vaikutuksia lapsiin Perheväkivalta vaikuttaa lapsiin aina jollain tavalla. Siihen, mitkä vaikutukset ovat, liittyy monenlaisia tekijöitä, kuten lapsen kehitystaso, väkivalta-altistuksen kesto ja laatu sekä lapsen tunnesuhde tekijään ja uhriin. Väkivallan todistajaksi joutuminen voi aiheuttaa lapselle posttraumaattisen stressireaktion, jonka oireet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1. Traumaattisen tapahtuman uudelleenkokeminen: muistikuvat tapahtumista tulevat väkisin mieleen, lapsi leikkii pakonomaisesti tiettyjä leikkejä ja näkee toistuvia painajaisia. Lapsella voi olla myös somaattisia oireita, kuten vatsakipua ja päänsärkyä. 2. Pyrkimys välttää traumaan liittyviä asioita: lapsen voi olla vaikea muistaa väkivaltatilanteeseen liittyviä asioita, hän ei halua puhua tapahtuneesta ja tunnereaktiot voivat puuttua. 3. Kohonnut vireystaso: lapsi on levoton, hänen on vaikea keskittyä, hän ärsyyntyy helposti, on pelokas ja varuillaan. Myös nukahtaminen voi olla vaikeaa ja lapsi saattaa heräillä öisin. Vauvaikäisen traumatisoituminen näkyy levottomuutena, apaattisuutena, kehityksen pysähtymisenä tai taantumisena sekä uni- ja syömishäiriöinä. Leikki-ikäisen oireilu voi olla levottomuutta, takertumista aikuisiin, aggressiivisuutta, ilottomuutta, syyllisyydentunteita ja aina samanlaisina toistuvien leikkien leikkimistä. Kouluiässä traumatisoituminen voi ilmetä ajattelun taantumisena, syyllisyytenä, rajattomana käyttäytymisenä, kouluvaikeuksina sekä vaikeuksina kaverisuhteissa. Koululaisilla voi olla oppimisvaikeuksia, levottomuutta ja vaikeuksia keskittyä oppitunneilla. Teini-iässä käyttäytyminen voi muuttua rajuksi, kostosuunnitelmia väkivallantekijälle, masennusta, vetäytymistä kaverisuhteista tai voimakasta sitoutumista kaverisuhteisiin ja itsemurhapuheita. Jos perheväkivalta jatkuu pitkää, lapsen elämä voi keskittyä väkivaltatilanteiden ennakoimiseen ja tästä hetkestä selviytymiseen. Voimia ei välttämättä riitä muuhun. Lapsi saattaa myös oppia, että väkivalta on hyväksytty keino ratkaista ristiriitoja. (Lähde: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta, auttamisen käytäntöjä, Ensi- ja turvakotien liitto 2006, 5.2 Lapsen ruumiillinen kurittaminen ja muu lapsen pahoinpitely Lapsen kasvatuksessa ruumiillinen kurittaminen on lasta vahingoittavaa ja siksi laissa kiellettyä. Vanhemmuuteen kuuluu kurinpito, jonka kautta lapsi sisäistää mitä voi ja mitä ei voi tehdä. Vaikka lasta rajoittaessa tulee tilanteita, joissa lasta joudutaan fyysisesti pitämään kiinni, lapselle ei saa tahallisesti tuottaa kipua. On tärkeää huomioida, että jo lapsen perushoidon laiminlyöntiä pidetään lapseen kohdistuvana väkivaltana. Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen lastensuojelulain 2 :n mukaan vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla. Heidän tehtävänään on turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi ottaen huomioon lapsen

10 10 (38) yksilölliset tarpeet ja toivomukset. Lapsen huollon (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 ) on turvattava lapselle myönteiset ja läheiset ihmissuhteet, erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapsella on oikeus saada hyvää hoitoa ja kasvatusta sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellista valvontaa ja huolenpitoa. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että hän saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Aina, kun viranomainen puuttuu perheen yksityisyyteen tai järjestää lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia, vanhemmille kuuluva ensisijainen velvollisuus tai itse asiassa oikeus päättää lapsensa hyvinvointiin ja kasvatukseen liittyvistä seikoista, on huomioitava riittävällä tavalla viranomaisen päätöksenteossa. Säännös merkitsee myös sitä, että viranomaisen on pyrittävä edistämään tämän vanhemmille ja lapselle kuuluvan oikeuden toteutumista käytännössä. Lastensuojelulaki lähtee lievimmän riittävän toimenpiteen periaatteesta. Tämä merkitsee sitä, että viranomaisen on valittava käytettävissä olevista toimenpiteistä se, jolla vähiten puututaan perheen ja lapsen itsemääräämisoikeuteen ja toimenpiteistä vastaavasti se tukitoimi tai tapa, joka parhaiten vastaa lapsen ja perheen yksilölliseen tuen tarpeeseen. Lastensuojelulain 3 :n mukaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevän lastensuojelun tarkoituksena on edistää ja turvata lapsen kasvua, kehitystä sekä hyvinvointia. Ehkäisevän lastensuojelun avulla tuetaan myös vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua järjestetään kunnan eri viranomaisten, erityisesti peruspalvelujen piirissä. Ehkäisevän lastensuojelun järjestäminen ei edellytä, että perhe tai lapsi olisi (lapsi- ja perhekohtaisen) lastensuojelun asiakkaana. Säännöksessä on korostettu ehkäisevän lastensuojelun, erityisesti äitiys- ja lastenneuvolan ja muun terveydenhuollon sekä lasten päivähoidon, koulun ja nuorisotyön roolia ja merkitystä. Ehkäisevää lastensuojelua on mahdollista tehdä myös muiden palvelujen piirissä. Lastensuojelun asiakkuuden perusteena eivät saa olla lapsen terveydentilasta aiheutuvat palveluntarpeet. Lastensuojelulain 4 :n mukaan lastensuojelun keskeisenä periaatteena lastensuojelutoimenpiteiden tulee edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Säännöksen tarkoituksena on korostaa sitä, että sosiaalityölle on luotava riittävät mahdollisuudet ja edellytykset toteuttaa perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua; lastensuojelutoimenpi-

11 11 (38) teillä ei saa aiheuttaa vahinkoa lapsen suotuisalle kehitykselle ja perheen tai lapsen kanssa työskenneltäessä on turvattava ja säilytettävä aina mahdollisuus jatkotyöskentelyyn perheen kanssa. Säännöksellä painotetaan erityisesti lastensuojelutoimenpiteiden ennaltaehkäisevää ja lapsen kehitystä edistävää tavoitetta. Lastensuojelulakiin on nyt sisällytetty selkeä perheen jälleenyhdistämisen tavoite sijaishuollon toteuttamisessa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Viranomaisen velvollisuus on ryhtyä riittäviin ja tarpeenmukaisiin toimiin, jos lapsen asema perheessä vaarantuu esimerkiksi lapsen kasvuolosuhteitten, kodin olosuhteitten, lapsen oman tai vanhempien käyttäytymisen tai menettelyn johdosta. Lasta on suojeltava kaltoin kohtelulta esimerkiksi pahoinpitelyltä ja hyväksikäytöltä. Viranomaisen on puututtava näihin asioihin riittävän aikaisessa vaiheessa ja riittävän tehokkailla toimenpiteillä. Viranomaisen on aina arvioitava poliisille tehtävän tutkintapyynnön tarve. Lastensuojelun on perustuttava ensisijassa vapaaehtoisuuteen. Perheen ja lapsen kanssa tehdään lastensuojelutyötä yhteistyössä. Tässä yhteistyössä on otettava riittävällä tavalla huomioon vanhempien ja lasten toivomukset sekä mielipiteet siitä, miten palvelut ja tukitoimet ensisijaisesti tulisi järjestää. Palvelut ja tukitoimet järjestetään perheelle ja lapselle tehtävään asiakassuunnitelmaan perustuen asiakassuunnitelmassa kuvattujen tavoitteiden ja periaatteiden edellyttämässä laajuudessa. Säännöksessä on korostettu avohuollon tukitoimien ensisijaisuutta. Ensisijaisuuden vaatimuksella ei kuitenkaan voida ohittaa lapsen edun toteutumista. Säännös ei estä sitä, että esimerkiksi lapsen huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen on välittömästi ryhdyttävä, jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii. Sosiaalityötä tehtäessä tulee noudattaa hienovaraisuusperiaatetta, joka edellyttää mm. perustuslain 21 :ssä säädettyjen hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista. (Räty Tapio, Uusi lastensuojelulaki. s Edita Prima Oy. Helsinki, Räty Tapio, Lastensuojelulaki, Käytäntö ja toteuttaminen, s Bookwell Oy, Porvoo.) 6 LAPSEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä on sukupuoliyhteys 16 vuotta nuoremman lapsen kanssa riippumatta alaikäisen vapaaehtoisuudesta. Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä on myös 16 vuotta nuoremman lapsen sellainen koskettelu tai häneen kohdistuva sellainen seksuaalinen teko, joka on omiaan vahingoittamaan hänen kehitystään. Asiasta on säädetty Rikoslaissa 20:6, rangaistusasteikko vankeutta vähintään 4 kk ja enintään 4 vuotta. Lastensuojelulain 25 :n 3 momentissa on säädetty, että lastensuojelun lain mukaisilla ilmoitusvelvollisilla tahoilla: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon; 2) opetustoimen; 3) nuorisotoimen; 4) poliisitoimen;

12 12 (38) 5) Rikosseuraamuslaitoksen; 6) palo- ja pelastustoimen; 7) sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan; 8) opetuksen ja koulutuksen järjestäjän; 9) seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan; 10) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 3 :ssä tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen; 11) hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön; taikka 12) koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön 13) palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia ilmoittamaan poliisille, kun heille on tehtävässä tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä tekoa. Ilmoitusvelvollisuuden edellytyksenä on, että epäily lapseen mahdollisesti kohdistuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä on saatu ilmoitusvelvolliselle kuuluvan tehtävän hoitamisessa. (Räty Tapio, Lastensuojelulaki, Käytäntö ja toteuttaminen, s Bookwell Oy, Porvoo.) Lapsen seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan lapsiin tai alaikäisiin nuoriin kohdistettuja seksuaalisia tekoja. Seksuaalisesti olennainen teko vaihtelee lapsen ruumiillisen ja henkisen kypsyyden mukaan. Pienten lasten osalta tällaisena voidaan pitää sukupuolielinten koskettelua, isompien kohdalla myös muunlainen koskettelu voi olla seksuaalista. Teon ei kuitenkaan tarvitse puuttua ruumiilliseen koskemattomuuteen, vaan hyväksikäytöksi katsotaan myös lapsen houkutteleminen esimerkiksi katsomaan masturbointia, sukupuoliyhdyntää tai niitä kuvaavia filmejä. Ikäraja on kahdeksantoista vuotta, jos tekijä on lapsen vanhempi tai on vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden ja asuu samassa taloudessa. Pedofilia tarkoittaa aikuisen pysyvää seksuaalista kiinnostusta lapsista. Insestillä taas tarkoitetaan seksuaalista kanssakäymistä saman perheen jäsenten (paitsi puolisoiden) välillä. Julkisuudessa eniten huomiota on saanut pienten lasten hyväksikäyttö. Tavallisimmin ahdistelu ja hyväksikäyttö kohdistuvat kuitenkin murrosikäisiin tai toisella kymmenellä oleviin lapsiin. Ahdistelu- ja hyväksikäyttökokemukset ovat sitä yleisempiä, mitä varttuneempi lapsi tai nuori on kyseessä. Koululaisille tehdyssä kyselyssä ilmoitti hyväksikäyttöä kokeneensa kahdeksan prosenttia tytöistä ja kolme prosenttia pojista. Biologisen isän ahdistelua oli kokenut kaksi tyttöä tuhannesta ja isäpuolen ahdistelua kolme prosenttia tytöistä. Poikien hyväksikäyttö perheen sisällä on erittäin harvinaista. Vaikka perheensisäinen hyväksikäyttö on harvinaista, on lapsen ahdistelija usein lapselle tavalla tai toisella tuttu. Hän joko kuuluu lapsen lähipiiriin (perheen ulkopuolinen sukulainen, vanhempien tuttava) tai pyrkii varta vasten hankkiutumaan lapsen ystäväksi. Vanhemmat ja aikuiset voivat vähentää lapsen riskiä joutua hyväksikäytetyksi. Isompien, kouluikää lähestyvien ja ala-asteikäisten lasten kanssa asiasta voi puhua: lapsia kielletään lähtemästä tuntemattomien mukaan, autoon tai asuntoon. Hyväksikäytön riskiä

13 13 (38) lisää, jos lapset ovat vailla riittävää aikuisten seuraa ja kaipaavat kipeästi aikuisen huomiota. Tästäkin syystä vanhempien lapsilleen omistama riittävä yhteinen aika ja huomio ovat erittäin tärkeitä. Aikuinen, joka on seksuaalisessa kanssakäymisessä alle 16-vuotiaan kanssa, syyllistyy rikokseen. Myös seksuaalipalvelujen ostaminen 16 vuotta täyttäneeltä, mutta alle 18- vuotiaalta on rikos. Seksuaalisena hyväksikäyttönä ei pidetä tekoa, jossa osapuolten iässä ja kehityksessä ei ole suuria eroja, eli nuorten keskinäiset vapaaehtoiset seksuaalisuhteet eivät ole lain mukaan rikoksia. Hyväksikäyttäjä saattaa taivutella, lahjoa ja houkutella lapsen tai nuoren seksiin. Lapsi tai nuori, joka on suostunut seksiin aikuisen kanssa, ei itse ole syyllistynyt rikokseen. Hän voi siis hakea apua ja pelkäämättä rangaistusta. Vastuu asiasta on aikuisella osapuolella eikä lapsen suostumus ei poista aikuisen rikosoikeudellista vastuuta. (Lähde: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta, auttamisen käytäntöjä, Ensi- ja turvakotien liitto 2006, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja Imatran kaupungin sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle on annettu päivätty ohje rikosepäilyjen ja tietojen ilmoittamisesta poliisille. 7 LASTENSUOJELUILMOITUS Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä on tärkeä rooli lasten pahoinpitelyjen ja seksuaalisen hyväksikäytön tunnistamisessa, selvittämisessä ja hoidossa. Lastensuojelulain 25 mukaan velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus viipymättä koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, poliisitoimen, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevia henkilöitä, sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajia, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevia henkilöitä salassapitosäännösten estämättä. Lastensuojeluilmoitus on välttämätön, jos lapsi on ollut väkivallan kohteena, mutta ilmoitus on yhtä välttämätön myös niissä tilanteissa, missä pahoinpitely ei varsinaisesti kohdistu perheessä lapsiin, vaan lapset ovat olleet väkivaltatilanteen silminnäkijöinä tai kuulijoina. Lastensuojeluilmoitus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti. Lomake löytyy Eksoten kotisivuilta ja tietojärjestelmistä. Lastensuojeluilmoitus tehdään riippumatta siitä, ovatko lapset olleet paikalla tai eivät. Yksityisellä henkilöllä on myös oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus viranomaisille eli ilmaista huolensa lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Yksityinen henkilö voi tehdä ilmoituksen nimettömänä, mutta viranomaisen taholta tulleesta ilmoituksesta on ilmettävä, mistä se on peräisin. Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä ja sen sisällöstä ilmoitetaan lapsen huoltajille.

14 14 (38) Lastensuojelun päivystys virka-aikana: Lappeenranta poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja p muissa kunnissa yhteydenotto lastensuojelun sosiaalityöntekijään Virka-ajan ulkopuolinen päivystys: Etelä-Karjalan sosiaalipäivystys yhteydenotot hätäkeskuksen kautta, puh Tutkintapyyntö poliisille ja epäilyn selvittäminen Lastensuojeluviranomaisten sekä muiden ilmoitusvelvollisten tahojen on lastensuojelulain 25 :n mukaan salassapitosäännösten estämättä tehtävä tutkintapyyntö poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään kohdistunut väkivaltarikos tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Säännös oikeuttaa lastensuojeluviranomaisen oma-aloitteiseen tiedon luovutukseen. Tutkintapyyntö voidaan jättää tekemättä vain, jos lapsen etu tai erittäin tärkeä yleinen etu eivät sitä vaadi. Harkintaa asiassa käyttää lastensuojelutyön päällikkö. Lapsen huoltajat voivat tehdä asiassa rikosilmoituksen joko yksin tai yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Akuuteissa tilanteissa on lastensuojeluilmoitus tehtävä viivytyksettä. Tutkintapyynnön poliisille tekee virka-aikana lastensuojelutyön päällikkö ja virkaajan ulkopuolella sosiaalipäivystyksen takapäivystäjä. Terveydenhuollon edustajat tutkivat lasta pahoinpitelyn ja seksuaalisen riiston epäilyn selvittämiseksi ainoastaan poliisin tekemän virka-apupyynnön perusteella. Akuuteissa tilanteissa tai havaittaessa pahoinpitelyn merkkejä muiden tutkimusten yhteydessä tehdään lapsen ensivaiheen tutkimukset päivystyksenä. Asiaa on kuitenkin selvitettävä ennen tutkintapyynnön tekoa sen verran, että syntyy perusteltu syy epäillä pahoinpitelyn tai seksuaalisen riiston tapahtuneen. Myös mahdollinen lastensuojelun tarve on aina selvitettävä. Poliisin virka-apupyynnön perusteella tehtävät tutkimukset ja selvitykset tehdään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin oikeuspsykiatrisessa yksikössä. Lastensuojelu osallistuu tarvittaessa tutkimuksiin osana moniammatillista työryhmää. Tutkimusten

15 15 (38) suorittajataho ei anna poliisin pyytämistä tutkimuksista tietoa asianosaisille, vaan he saavat nämä tiedot esitutkintapöytäkirjasta. 7.2 Edunvalvojan määrääminen lapselle Jos lapsen huoltaja tai tälle läheinen on epäiltynä lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä tulee lapselle määrätä Lastensuojelulain 22 :n mukaan edunvalvoja valvomaan lapsen etua ja oikeutta, sekä käyttämään lapsen puhevaltaa. Lapsen sosiaalityöntekijän velvollisuus on huolehtia siitä, että edunvalvoja haetaan lapselle tarvittaessa. Hakemus tehdään maistraattiin, jos huoltajat ovat yksimielisiä ja käräjäoikeuteen, jos huoltajien suostumusta ei saada. Lisätietoja ja Lapsen tuki ja turvallisuus tutkimusten aikana Lastensuojeluviranomaisen velvollisuus on arvioida lapsen tuen tarvetta ja turvallisuutta tutkimusten aikana. Jos lapsi on akuutissa vaarassa, voidaan joutua turvautumaan kiireelliseen sijoitukseen tai huostaanottoon. Mikäli terveydenhuolto on asiaa ensimmäisenä selvittävä taho ja Lasten pahoinpitelyepäilyn selvittämisohjeen mukaisesti tekee asiassa lastensuojeluilmoituksen, lapsen lastensuojelun tarve tulee selvitettäväksi ennen lapsen kotiutumista. Lastensuojelullisten tukitoimien kestoa ja laajuutta arvioitaessa tulee huomioida lapsen ja perheen kokonaistilanne ja tuen tarve. 7.4 Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulain 25 :n mukaisesti ilmoitusvelvollisten tahojen on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennen lapsen syntymää ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. " Perusteita tällaiselle arviolle ovat hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat. Vaikka väkivaltaa ei erikseen mainita pykälän perustelutekstissä, siinä viitataan muihin mahdollisiin syihin, jotka voivat olla lastensuojelutarpeen taustalla. Väkivaltaa tai sen uhkaa voidaan perustellusti pitää tällaisena syynä. ( HE 225/2009)." 8 AIKUISTEN VÄLINEN LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA 8.1 Väkivaltaa kokenut Väkivallan vaikutukset ja seuraukset näkyvät väkivaltaa kokeneen mahdollisena traumatisoitumisena niin akuuteissa tilanteissa kuin pitkään jatkuneessa väkivaltakierteessä. Väkivalta vaikuttaa kokijan käyttäytymiseen ja tunne-elämään. Akuuteissa tilanteis-

16 16 (38) sa kokija voi reagoida shokinomaisesti. Shokki voi ilmetä pelkona, paniikkina, sekavuutena, ahdistuksena sekä epäuskona kokemaansa. Se voi myös ilmetä tyynen viileytenä ja tapahtuman järkeistämisenä. Shokissa kokija voi lamaantua, joka vaikuttaa ajatteluun ja toimintakykyyn. Usein ilmenee myös itsensä syyllistämistä tai väkivallan vähättelyä. Jo itsessään fyysiset vammat aiheuttavat kipua ja särkyä. Lisäksi kokijalla voi esiintyä psykosomaattisia oireita: pahoinvointi, päänsärky, vatsakivut, sydämentykytys ja vapina. Pitkään jatkunut väkivaltakierre johtaa omanarvontunteen ja itsetunnon menettämiseen, elämänhallinnan katoamiseen, sosiaaliseen eristäytymiseen ja jatkuvaan turvattomuuden ja varuillaanolon tunteeseen. Nämä oireet voivat johtaa psyykkiseen romahtamiseen. Pitkittynyt trauma voi ilmetä muistihäiriöinä, univaikeuksina ja masennuksena. Vakavia oireita voi olla päihteiden liikakäyttö, itsemurha-ajatukset, itseensä kohdistuva laiminlyönti sekä jopa oma väkivaltainen käyttäytyminen. 8.2 Väkivaltaa käyttänyt 8.3 Oikeusprosessi Vaikka väkivaltaa käyttänyt ei yleensä puhu väkivallan käytöstään ulkopuolisille henkilöille ja kieltää ja vähättelee ongelmaa, hän voi kokea syyllisyyttä, pelkoa, häpeää ja masentuneisuutta. Väkivaltaa käyttänyt saattaa pelätä leimautumista sekä perheen ja yhteisen kodin menettämistä salaisuuden paljastuttua. Toisin sanoen hän kärsii usein omasta väkivaltaisesta käyttäytymisestään. Väkivaltaa kokeneen toipumisen kannalta on usein tärkeää, että väkivaltaa käyttänyt vastuutetaan teostaan, teko käsitellään asianmukaisesti eri viranomaisissa (poliisi-, syyttäjä- ja oikeuslaitos) ja väkivaltaa kokenut saa oikeudenmukaisen hyvityksen (vahingonkorvaukset ym.) On tärkeää, että väkivaltaa kokenut saa tietoa oikeuksistaan ja että häntä tuetaan asian eteenpäin viemisessä. Lähisuhde- ja perheväkivalta- ja seksuaalirikostapauksissa rikoksen kohteeksi joutuneella on mahdollisuus saada tuloista riippumatta valtion varoista palkattu oikeudenkäyntiavustaja rikoksen esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten. Hänellä on myös mahdollisuus saada esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten tukihenkilö, joka toimii hänen henkilökohtaisena tukenaan ja auttaa häntä asian käsittelemiseen liittyvissä kysymyksissä. 8.4 Lähestymiskielto Henkilö, joka tuntee perustellusta syystä itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi, voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti lähestymiskieltoa poliisilta tai käräjäoikeudelta. Pyynnön voi esittää useampikin henkilö esim. saman perheen jäsenet.

17 17 (38) Lähestymiskieltoa on mahdollista hakea ( lukien) myös silloin, kun itsensä uhatuksi tunteva henkilö ja henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, asuvat vakituisesti samassa asunnossa (perheen sisäinen lähestymiskielto). Perheenjäsenten lisäksi kieltoa voi hakea esim. tilanteissa, joissa opiskelijat ovat yhdessä vuokranneet asunnon tai päävuokralais-/alivuokralaistapauksissa. Sosiaaliviranomaiset, poliisi ja syyttäjä voivat hakea lähestymiskieltoa yksityisen henkilön puolesta. Viranomaishakijoita saatetaan tarvita esim. tilanteessa, jossa suojan tarpeessa oleva ei koston pelossa itse uskalla tai ikänsä tai terveydentilansa vuoksi itse kykene hakemaan kieltoa. Sosiaaliviranomaiset ja poliisi joutuvat usein tekemisiin sellaisten henkilöiden kanssa, jotka voivat tarvita lähestymiskieltoa suojakseen, joten heidän roolinsa asiasta tiedottamisessa ja kiellon saamisessa on merkittävä. Lähestymiskiellossa kielletään yhteydenotot suojeltavaan henkilöön. Laajennetussa kiellossa kielletään tämän lisäksi oleskelu jollakin erikseen määrätyllä alueella. Lomake:

18 18 (38) 9 VÄKIVALLAN MUOTOJA HENKINEN VÄKIVALTA pelottelu, syyttely, nimittely eristäminen, mustasukkaisuus, nöyryyttäminen huutaminen, raivoaminen, alistaminen, halventaminen, jatkuva tarkkaileminen, sanaton piinaaminen, tappouhkauksilla ja itsemurhalla uhkaileminen uhan ja pelon ilmapiiri irrottautumisen vaikeus sosiaalinen väkivalta tarkoituksellinen pelon tuottaminen TALOUDELLINEN VÄKIVALTA toisen rahojen ja omaisuuden luvaton käyttö toisen rahojenkäytön kontrollointi ja estäminen IHMISKAUPPA elin- ja kudoskauppa seksuaalinen väkivalta prostituutio pakkotyö SISARUSTEN VÄLINEN VÄKIVALTA FYYSINEN VÄKIVALTA läpsiminen, lyöminen töniminen, puristelu, pureminen, polttaminen, potkiminen tavaroilla heittäminen, teräaseella uhkaaminen hoidettavan kovakourainen käsitteleminen HENGELLINEN VÄKIVALTA uskonnollisilla säännöillä pelotteleminen pakottaminen/painostaminen uskonnon harjoittamiseen LASTEN KÄYTTÖ VÄKIVALLAN VÄLINEENÄ uhkailu lasten vahingoittamisella vanhemman uhkailu huollon menettämisellä lasten käyttö kielteisten viestien välittäjänä lasten tapaamisten väärinkäyttö lasten manipulointi toista vanhempaa vastan kontrollointi lasten kautta SEURUSTELU VÄKIVALTA KUNNIAVÄKIVALTA tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta, ympärileikkaus uhkailu pakottaminen, pakkoavioliitto SEKSUAALINEN VÄKIVALTA ahdistelu, koskettelu, seksuaalisiin tekoihin pakottaminen raiskaus, raiskausyritys sukupuolielinten silpominen pornon katsomiseen pakottaminen VAINO KIUSAAMINEN

19 19 (38) 10 TYÖSKENTELYMALLI AKUUTEISSA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTATILANTEISSA AKUUTTI PERHE- TAI LÄHISUHDE VÄKIVALTA TILANNE VIRKA-AIKAINEN PÄIVYSTYS/ SOSIAALIPÄIVYSTYS TURVAKOTI SOSIAALITYÖ POLIISI MARAK moniammatillinen riskinarvioinnin toimintamalli YHTEYS VÄLITTÖMÄSTI ASIAKKAASEEN VARMISTA TURVALLISUUS KARTOITA AKUUTTI AVUN TARVE - väkivaltaa kokenut + lapset - väkivallan tekijä PUHELIMITSE TAI TAPAAMISESSA INFO JA PALVELUOHJAUS VÄKIVALTAA KOKENEELLE TILANTEEN/ HARKINNAN MUKAAN JUTTELE MYÖS LASTEN KANSSA PUHELIMITSE TAI TAPAAMISESSA INFO JA PALVELUOHJAUS VÄKIVALLAN TEKIJÄLLE TUTKINTAPYYNTÖ POLIISILLE AVOINNA 24 h/vrk AKUUTTI KRIISITYÖSKEN- TELY SELVIYTYMISTÄ TUKEVA TYÖSKENTELY KRIISIAPU YHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN KANSSA TURVASUUN- NITELMA PALVELUOHJAUS, NEUVONTA ENSIMMÄINEN YHTEYDENOTTO JA TAPAAMINEN 7 PÄIVÄN SISÄLLÄ TILANTEEN KARTOITUS JA ALKUARVIOINTI - henkilökohtaiset tapaamiset erikseen; kokija, lapset, tekijä - turvasuunnitelma - jatkosuunnitelma PALVELUOHJAUS, NEUVONTA SEURANTA TAPAAMINEN N. 2 KK:N KULUTTUA LASTENSUOJELU, AIKUISSOSIAALITYÖ, VANHUSTEN PALVELUT, VAMMAISPALVELUT, JUSSITYÖ, PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT, PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS, PERHEASIOIDEN YKSIKKÖ, VERTAISRYHMÄT, SAIMAAN KRIISIKESKUS, RIKOSUHRI PÄIVYSTYS, PERHENEUVOLA, NEUVOLAPALVELUT, KOULU, PÄIVÄHOITO, NUORISOTYÖ, SEURAKUNNAT

20 20 (38) 10.1 MARAK - moniammatillinen riskinarviointi MARAK on Englannista lähtöisin oleva menetelmä ja se on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat vakavaa parisuhdeväkivaltaa tai elävät sen uhan alla. Parisuhdeväkivalta voi olla fyysistä, henkistä tai seksuaalista, myös kunniaväkivaltatapaukset soveltuvat käsiteltäviksi. Väkivallan harjoittaja voi olla nykyinen tai entinen avio-/ avopuoliso tai seurustelukumppani. Tavoitteena on, että parisuhdeväkivalta ja sen uhka loppuu ja että uhri saa tarvitsemansa avun ammattilaisilta/viranomaisilta yhdellä ilmoituksella mahdollisimman helposti, nopeasti sekä yksinkertaisesti. Ideana on laatia moniammatillisessa työryhmässä väkivallan uhrille tai uhan alla elävälle henkilölle turvasuunnitelma ja tätä kautta parantaa tämän turvallisuutta. Menetelmä on Suomessa käytössä kahdeksalla paikkakunnalla; Helsingissä (Itäkeskus), Joensuussa, Jyväskylässä, Lappeenrannassa, Päijät-Hämeessä (Lahti ympäristökuntineen), Oulussa, Vantaalla sekä Vaasassa. Työskentelystä on ammattilaisen kannalta katsoen paljon hyötyä. Moniammatillinen työ tuo ammattilaiselle uutta näkemystä siitä, millä tavoin samaa työtä tekevät eri alojen ammattilaiset sekä viranomaiset pystyvät auttamaan väkivallan uhreja. Työskentely myös vähentää työmäärää, sillä päällekkäisten töiden tekeminen vähenee ja tiedonvaihto ammattilaisten ja viranomaisten välillä sujuu helpommin. Työskentelystä saadaan myös suoraa palautetta siitä, onko väkivallan uhri saanut tarvitsemaansa apua ja riittävästi tukea. Työskentelyn vaiheet 1. Työskentely alkaa siitä, kun uhri ilmoittaa ammattilaiselle/viranomaiselle kokemastaan väkivallasta tai sen uhan alla elämisestä. 2. Tämän jälkeen uhri käy ammattilaisen/viranomaisen kanssa luottamuksellisen keskustelun tilanteestaan. Keskustelun aikana täytetään riskinarvioinninlomake, jonka lopputulos kertoo, onko hän korkeassa riskissä joutua vakavan väkivallan uhriksi. 3. Jos korkean riskin uhka täyttyy, ohjataan tapaus uhrin suostumuksella MARAK - työryhmän käsiteltäväksi 4. Työryhmä laatii uhrille turvasuunnitelman ja uhri saa tuekseen tukihenkilön prosessin ajaksi. Esimerkkejä turvasuunnitelman toimenpiteistä: uhrille ja hänen lapsilleen järjestetty paikka turvakodista uhrille annettu keskustelu- ja vertaistukea uhria autettu taloudellisten kysymysten kanssa, mm. uuden asunnon hankkiminen tekijää kohtaan haettu lähestymiskielto ja tehty rikosilmoitus tapahtumista Esimerkkejä tukihenkilön tarjoamasta avusta: auttaa käytännön asioissa, mm. asioidessa virastoissa ja laitoksissa

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHE- VÄKIVALTA

LÄHISUHDE- JA PERHE- VÄKIVALTA LÄHISUHDE- JA PERHE- VÄKIVALTA LAPSEN SEKSUAALINEN RIISTO JA PAHOINPITELY TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA LAPPEENRANNAN PERHEVÄKIVALTATYÖRYHMÄ KOJO RAIJA, LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti ILMOITUSVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 MARAK työryhmä Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK-

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N 2 8. 1 0. 2 0 1 3

T U I J A H E L L S T E N 2 8. 1 0. 2 0 1 3 M ARAK - TOIMINTA T U I J A H E L L S T E N 2 8. 1 0. 2 0 1 3 Aineiston lähde THL 29.10.2013 1 MARAK Moniammatillinen riskienarviointikokous Multi Agency Risk Assessment Conferences (Marac) UK, Cardiff

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Lapsiperhepalvelut, Lapsiperheiden tuki Lahti VIRANOMAISYHTEISTYÖ LAPSEN PAHOINPITELYN

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013

Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013 Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013 1. Lapsiprostituutio 2. Lapsiseksiturismi 3. Lapsipornografia 4. Lapsikauppa eli trafficking Lapsimorsiamet

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Varsinais- Suomen poliisilaitos 2013 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 V- S poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1

MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1 MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy: 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

SYYSKUU 2015 UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI KOULUTUS SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖTAHOILLE

SYYSKUU 2015 UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI KOULUTUS SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖTAHOILLE SYYSKUU 2015 UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI KOULUTUS SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖTAHOILLE KOULUTUKSEN TARKOITUS Esitellä uuden sosiaalihuoltolain sisältö pääpiirteissään Keskittyminen käytännön työn kannalta olennaisimpiin

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN, LAPSEN SEKSUAALISEN RIISTON JA PAHOINPITELYN EHKÄISYN TYÖKALUPAKKI

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN, LAPSEN SEKSUAALISEN RIISTON JA PAHOINPITELYN EHKÄISYN TYÖKALUPAKKI LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN, LAPSEN SEKSUAALISEN RIISTON JA PAHOINPITELYN EHKÄISYN TYÖKALUPAKKI Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus 18.1.2013 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Lapsi rikoksen kohteena?

Lapsi rikoksen kohteena? Lapsi rikoksen kohteena? Lapsen haastattelu ja työskentely perheen kanssa Tuija Lyytikäinen, Merja Oksanen ja Julia Korkman HUS Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus Lastensuojelulaki 25 Sosiaali-

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn

Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn selvittelyyn Heinola Lahti Peruspalvelukeskus Aava Peruspalvelukeskus Oiva S o s i a a l i a l a n o s a a m i s k e s k u s V e r s o l i i

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ VAUVOJEN LASTENSUOJELU koulutuspäivät 7. 8.5.2009 Otk, Lasten erityispalvelujen päällikkö MarjattaKarhuvaara, Espoon kaupunki Näkökulma Mitä tiedetään? Miksi

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

MARAK parisuhdeväkivallan riskinarviointi 8.9.2013 THL 1

MARAK parisuhdeväkivallan riskinarviointi 8.9.2013 THL 1 MARAK parisuhdeväkivallan riskinarviointi 8.9.2013 THL 1 MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) taustaa MARAK on lähtöisin Englannista v. 2002 Pilotti Suomessa vuosina 2010-2011 Jatkohankkeessa

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Rikosasioiden sovittelu Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan palvelua, jossa rikoksen asianosaisille järjestetään mahdollisuus kohdata

Lisätiedot

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Ihmiskauppa.fi Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 1 HAPKE Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden palvelujärjestelmän kehittämishanke Johdanto

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA PUNKALAITUMEN KUNNAN LASTENSUOJELUN YHTEISKÄYTÄNTÖSOPIMUS

PUNKALAITUMEN KUNTA PUNKALAITUMEN KUNNAN LASTENSUOJELUN YHTEISKÄYTÄNTÖSOPIMUS PUNKALAITUMEN KUNTA PUNKALAITUMEN KUNNAN LASTENSUOJELUN YHTEISKÄYTÄNTÖSOPIMUS 1. 2 YLEISTÄ Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön, tasapuoliseen ja monipuoliseen

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI 2008 Ja siihen 1.3.2010 voimaan tulleet muutokset

LASTENSUOJELULAKI 2008 Ja siihen 1.3.2010 voimaan tulleet muutokset LASTENSUOJELULAKI 2008 Ja siihen 1.3.2010 voimaan tulleet muutokset Erityisesti terveydenhuollon henkilöstön näkökulmasta 4.3.2010 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot