LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN, LAPSEN SEKSUAALISEN RIISTON JA PAHOINPITELYN EHKÄISYN TOIMINTAMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN, LAPSEN SEKSUAALISEN RIISTON JA PAHOINPITELYN EHKÄISYN TOIMINTAMALLI"

Transkriptio

1 LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN, LAPSEN SEKSUAALISEN RIISTON JA PAHOINPITELYN EHKÄISYN TOIMINTAMALLI Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus

2 2 (38) SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 2 TAUSTAA 4 3 TOIMITAAN YHDESSÄ 6 4 MITÄ ON LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA? 7 5 LAPSET JA PERHEVÄKIVALTA Perheväkivallan vaikutuksia lapsiin Lapsen ruumiillinen kurittaminen ja muu lapsen pahoinpitely 9 6 LAPSEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ 11 7 LASTENSUOJELUILMOITUS Tutkintapyyntö poliisille ja epäilyn selvittäminen Edunvalvojan määrääminen lapselle Lapsen tuki ja turvallisuus tutkimusten aikana Ennakollinen lastensuojeluilmoitus 15 8 AIKUISTEN VÄLINEN LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA Väkivaltaa kokenut Väkivaltaa käyttänyt Oikeusprosessi Lähestymiskielto 16 9 VÄKIVALLAN MUOTOJA TOIMINTAMALLI LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA- TILANTEISSA Marak-toimintamalli VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ Äitiys- ja lastenneuvolat Oppilashuollon palvelut Opiskeluterveys Perheasioiden yksikkö Vammaispalvelut Vanhusten palvelut Lastensuojelu Lapsiperheiden lähisuhde- ja perheväkivaltatoimintamalli lastensuojelussa/ poliisilaitoksen sosiaalityössä Väkivallan vastainen työ akuutin tilanteen jälkeen Turvakoti Akuutti kriisityö Selviytymistä tukeva työ Vertaisryhmätoiminta Jussi-työ Avohuollon mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut Lappeenrannan perheneuvola Etelä-Karjalan keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikkö 30

3 3 (38) Etelä-Karjalan sosiaalipäivystys Väkivaltaa kokenut Väkivallan tekijä Saimaan Kriisikeskus Rikosuhripäivystys POLIISI Väkivalta kotona ja lähisuhteessa Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely Rikoksen tutkinnasta 36

4 4 (38) 1 JOHDANTO Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Ohjelman nimi on turvallisempi huominen ja siinä on tarkastelun kohteiksi valittu erityisesti arjen ja asumisen turvallisuus, nuorten turvallisuuden parantaminen, erilaisista päihteistä aiheutuvat turvallisuusuhat sekä rikoksen uhrin ja tekijän palvelujen kehittäminen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston Sisäisen turvallisuuden ohjelman alueellisessa toimeenpanosuunnitelmassa on sovitettu yhteen sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteita alueellisten erityispiirteiden ja tarpeiden kanssa. Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelman ohjausryhmä on valinnut valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman ja aluehallintoviraston toimeenpanosuunnitelman sisällöistä kolme keskeistä aihealuetta, joihin tulevien vuosien työskentely keskittyy: 1. Nuorten ja lasten turvallisuus 2. Ikäihmisten turvallisuus 3. Päihteiden vaikutus turvallisuuteen Lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn toimintamalli Eksotessa on päivitetty kuvaus siitä, miten eri viranomaistahot sekä omassa työssään että yhteistyössä pyrkivät edistämään lasten ja nuorten turvallisuutta ja puuttumaan havaittuihin epäkohtiin. Toimintamalli on laadittu siten, että Eksoten väkivallan vastaisen työn työryhmän nimeämä alatyöryhmä on koonnut toimintamallin yleiset osuudet. Kukin toimijataho on itse kirjoittanut oman osuutensa toimintamallista. Pyyntö on lähetetty kaikille yhteistyötahoille. Toimintamallin ohella Eksotessa on laadittu ohje Lapsen pahoinpitelyepäilyn selvittämiseksi. Lisäksi Eksote on yhteistyössä oikeusministeriön, ulkoasiainministeriön, Kaapatut lapset ry:n, poliisin, rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuksen kanssa laatimassa toimintamallia ja ohjeistusta lapsikaappaustilanteissa toimimista varten. Kaikessa kunnan toiminnassa on nostettava keskeiseksi arvoksi väkivallaton, ihmisiä kunnioittava ja neuvotteluun perustuva toimintakulttuuri. (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset, 2008) 2 TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä pidetään tärkeänä lähisuhde- ja perheväkivallan vastaista työtä; väkivallan näkyväksi tekemistä, varhaista puuttumista ja ehkäisyä, palveluiden kehittämistä sekä työkäytäntöjen juurruttamista osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalveluja. Lappeenrannan kaupungissa toimi Vaikean Perheväkivallan Tukiryhmä vuodesta 1993 alkaen ja se kehitti työtapoja ja yhteistyömuotoja väkivallan vähentämiseksi ja perheväkivallan kohteena olevien auttamiseksi. Työryhmä toimi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijöiden asiantuntijaryhmänä ja auttoi työntekijöitä hoidon toteuttamisessa ja huolehti työntekijöiden koulutuksesta.

5 5 (38) Työryhmän tehtävänä oli myös perheväkivallan määrän ja laadun seuranta, raportointi sekä työn tuloksellisuuden arviointi. Vuosien varrella työryhmän kokoonpano, tehtävät ja tavoitteet ovat laajentuneet. Nykyisen Eksoten väkivallan vastaisen työn työryhmän kokoonpano on moniammatillinen ja poikkihallinnollinen. Työryhmän lisäksi on olemassa laajempi Perheväkivalta foorumi. Työryhmän ja foorumin kautta väkivallan vastaisen työn suunnittelussa, kehittämisessä ja arjen työhön sitouttamisessa on mukana lastensuojelun, mielenterveystyön, sosiaalipäivystyksen, poliisilaitoksen sosiaalityön, turvakodin, Jussi-työn, lastenpsykiatrian, neuvolan, poliisin, opiskelijaterveydenhuollon, päihdehuollon, kasvatus- ja opetustoimen, kuntien sivistystoimien, perheneuvolan, vanhustenhuollon, kotihoidon, perheasiainneuvottelukeskuksen, työterveyshuollon, rikosseuraamusviraston, sovittelutoiminnan, neuvolan, vammaispalvelun, aikuissosiaalityön, maahanmuuttajapalveluiden, erityissairaanhoidon, Lappeenrannan seurakuntayhtymän sekä Saimaan kriisikeskuksen edustus. Työryhmä toimii edelleen asiantuntijatyöryhmänä väkivaltakysymyksissä. Työryhmä vastaa omalta osaltaan kokonaisvaltaisesta lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisystä kehittämällä moniammatillista yhteistyötä, selkiyttämällä toimijoiden rooli- ja tehtäväjakoa sekä kouluttamalla palvelujärjestelmän henkilöstöä lähisuhde- ja perheväkivaltaasioissa. Laajemman foorumin tavoitteena on yhteistyön kehittäminen viranomaisten, kolmannen sektorin toimijoiden sekä järjestöjen kesken ja väkivallan vastaisesta kehittämistyöstä tiedottaminen. Keskeinen tavoite on myös lisätä eri toimijoiden keskinäistä toimintatapojen tuntemusta. Lähisuhde- ja perheväkivalta esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä ja kulttuureissa sekä näyttäytyy kaikilla toimialoilla. Väkivallan kokija tai tekijä voi olla mies, nainen, lapsi, aikuinen, vanhus tai vammainen. Jotta lähisuhde- ja perheväkivaltaa voidaan vähentää ja ehkäistä, tulee kaikissa peruspalveluissa olla riittävä tuntemus lähisuhde- ja perheväkivallasta ilmiönä. Peruspalveluiden ammattilaisilla tulee olla perustaidot väkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen sekä osapuolten hoitoon ohjaamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto suosituksessaan Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tunnista, turvaa ja toimi (2008) korostavat ennaltaehkäisevää toimintaa sekä henkilöstön ammatillisten valmiuksien lisäämistä lähisuhdeja perheväkivallan vähentämiseksi. Suositusten mukaan lasten ja nuorten asemaa tulee pitää tärkeänä painoalueena. Äitiys- ja lasten neuvolat, päiväkodit, vapaa-ajan kerhotoiminnat sekä koulut ovat avainasemassa ennaltaehkäisevässä työssä. Palvelujen kehittämisessä tulee ottaa huomioon lasten ja nuorten lisäksi myös vanhukset ja vammaiset sekä etniset ryhmät. Palveluja ja palveluohjausta tulee olla eriytetysti niin väkivallan kokijalle kuin tekijälle. Kuntien tulee vastata sekä akuutin avun että pitkäkestoisen tuen tarpeeseen. Toimintamalli on kuvaus Eksoten väkivallan vastaisesta työstä. Toimintamalli löytyy Eksoten kotisivuilta ja Nestorista.

6 6 (38) Liiteosio käytännön toimintaohjeineen tullaan kääntämään myös englannin ja venäjän kielelle. 3 TOIMITAAN YHDESSÄ Lähisuhde- ja perheväkivalta on usein tiukasti varjeltu häpeällinen salaisuus, josta on vaikea puhua. Niin väkivallan kokija kuin tekijäkin pyrkii salaamaan yhteistä salaisuutta ulkopuolisilta. Myös lapset ja nuoret joutuvat tähän salaisuuden kierteeseen. Häpeä, syyllisyys ja pelko voi saada kaikki osapuolet vaikenemaan. Myös ammattilaiset voivat kokea väkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen sekä puheeksi ottamisen vaikeaksi. Mikäli salaisuuden kierrettä ei katkaista ja väkivaltaan puututa ulkopuolelta, seuraukset voivat olla traumatisoivia, jopa hengenvaarallisia. Lähisuhde- ja perheväkivaltakierteen katkaisu ja väkivallan ehkäisy vaativat ongelman näkyväksi tekemistä ja varhaista puuttumista. Väkivallan vastainen työ on vaativaa, eikä sitä voida nähdä vain yksilötason ongelmana tai perheen yksityisenä asiana. Palvelujärjestelmän ammattilaisilla tulee olla riittävät valmiudet puuttua, kohdata ja ohjata eri osapuolet palvelujen piiriin. Koska lähisuhde- ja perheväkivaltaa kohdataan kaikissa palveluissa, joissa työskennellään lasten, nuorten ja perheiden kanssa, väkivallan vastainen työ vaatii moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä ja paikallisesti kehiteltyjä toimintamalleja. Väkivallan vastaisessa työssä on tärkeää ottaa huomioon myös ikääntyneisiin ja vammaisiin kohdistuva väkivalta. Toimintamallissa kuvataan eri toimijoiden väkivallan vastaista työtä sekä verkostoitumista. Tavoitteena on työkäytäntöjen yhtenäistäminen, jotta voidaan kehittää lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyötä sekä eri osapuolille tarjottavien palvelujen laatua. On tärkeää saada luotua toimiva palveluketju väkivallan kokijoille ja tekijöille. Myös työntekijöiden ammatillisuuden sekä erityisosaamisen lisääminen väkivaltatilanteisiin puuttumisessa ja kokijan/tekijän kohtaamisessa on tärkeää. Vaikka toimintamalli suuntautuu enemmän lapsiperheisiin, se pätee myös aikuisten kanssa työskentelyyn. Toimintamalli antaa yleiset toimintaohjeet väkivallan vastaiselle työlle ja on sovellettavissa jokaisen asiakkaan omiin tarpeisiin. Erityinen haaste on saada toimintamalli osaksi arjen toimintaa kaikissa Eksoten kunnissa. Väkivallan vastainen työ vaatii ammattilaisilta pitkäjänteistä ja vahvaa työotetta. Lähisuhde- ja perheväkivallasta irrottautuminen tai väkivaltakierteessä selviytyminen sekä väkivaltaisesta käyttäytymisestä pois oppiminen on prosessi, johon tarvitaan usein pitkäaikaista ja monipuolista tukea. Salaisuuden rikkominen vaatii ammatillista rohkeutta puuttua väkivaltaan ja rohkeutta kohdata ja kuunnella asiakasta väkivallan vastainen työ vaatii jokaisen ammattilaisen sitoutumista. Toimintamallin lopussa on tiivistetty liiteosio, joka sisältää toimintaohjeet ammattilaisille väkivallan vastaiseen työhön. Liitteenä on myös työntekijän työkalupakki, johon voi tukeutua kohdatessaan työssään lähisuhde- ja perheväkivallan kokijan tai tekijän.

7 7 (38) 4 MITÄ ON LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA? Perheen sisällä ja parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa nimetään perheväkivallaksi. Useimmiten väkivallan tapahtumapaikkana on oma koti ja tekijänä oma kumppani. Lähisuhdeväkivalta tarkentaa perheväkivalta-käsitettä, ja sillä tarkoitetaan omassa perheessä ja muissa sukulaisuus-, seurustelu- ja tuttavuussuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa. Perheväkivallasta puhuttaessa siinä mielletään yleensä olevan kaksi osapuolta, mies ja nainen. Perheväkivallassa on kuitenkin usein myös kolmas osapuoli, lapsi, väkivallan todistajana tai kokijana. Väkivalta määritellään tarkoitukselliseksi toiseen ihmiseen kohdistuvaksi fyysisen voiman ja henkisen vallan käytöksi. Väkivalta ilmenee usein toisen ihmisen tahdon, tarpeiden ja toiveiden riistämisenä sekä mitätöimisenä. Väkivalta on vallankäyttöä, joka saavutetaan herättämällä pelkoa ja uhantunnetta. Fyysinen väkivalta on selkeämmin havaittavissa, koska se jättää näkyvät jäljet. Henkinen väkivalta on kuitenkin yhtä traumatisoivaa ja arvet jättävä väkivallan muoto. Väkivalta ilmenee monenlaisena: vanhempien lapsiinsa, lasten vanhempiinsa, puolisoiden toisiinsa kohdistamana tai entiseen kumppaniin sekä tuttavuus- ja sukulaisuussuhteisiin kohdistuvana. Itseen kohdistuva väkivalta, esimerkiksi itsemurhauhkaukset ja - yritykset ovat myös vallankäytön muotoja. Väkivallantekijä voi olla mies tai nainen. Rikoslaki määrittelee rikoksena rangaistavaksi pahoinpitelyksi ruumiillisen väkivallan toista kohtaan. Pahoinpitely voi tapahtua myös ilman ruumiillista väkivaltaa. Tällöin edellytetään, että teosta aiheutuu terveyden vahingoittumista, kipua tai teolla saatetaan toinen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan. Pahoinpitelyn perusmuotona on vammaan johtava tai kipua aiheuttava fyysinen väkivalta toista kohtaan. Tekomuotoina voi olla lyöminen, potkiminen, muu käsiksi käyminen, riuhtominen, töniminen tai maahan kaataminen. Ruumiillista väkivaltaa voi olla myös teko, josta ei aiheudu vammaa eikä kipua, mutta jolla loukataan toisen ruumiillista koskemattomuutta, esim. hiusten leikkaaminen vastoin uhrin suostumusta. Myös psyykkisen vamman aiheuttanut teko voi tulla arvioiduksi pahoinpitelyrikoksena esim. koulukiusaaminen. Lievä pahoinpitely, rikoslaki 21 luku 7, rangaistus sakko Pahoinpitely, rikoslaki 21 luku 5, rangaistusasteikko sakko 2v vankeutta Törkeä pahoinpitely, rikoslaki 21 luku 6, rangaistusasteikko 1-10v vankeutta Pahoinpitelyrikos on tullut vuonna 1995 virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi myös silloin, kun se tapahtuu yksityisellä paikalla. Ennen uudistusta pahoinpitely yksityisellä paikalla oli ns. asianomistajarikos. Nyt pahoinpitely yksityisellä paikalla johtaa rikostutkintaan siitä riippumatta, haluaako asianomistaja tehdä rikosilmoitusta, kun pahoinpitely tulee poliisin tietoon esim. kotihälytyksen yhteydessä. Lainmuutoksen taustalla on pyrkimys korostaa kotona tapahtuvan pahoinpitelyn moitittavuutta ja saada ne aiempaa useammin oikeuden käsiteltäviksi. Lainmuutoksen perustelujen mukaan sovinnot syntyvät usein painostuksesta, joka on vain jatkoa väkivallan käytölle perhesuhteissa.

8 8 (38) Lainuudistuksen perusviesti on, että pahoinpitely ei edes perhepiirissä tehtynä ole yksityisasia. Vuonna 2004 tuli voimaan myös lainmuutos, jonka mukaan asianomistajan omasta vakaasta tahdosta esittämä pyyntö ei enää muodosta ratkaisevaa perustetta arvioitaessa sitä, nostetaanko rikoksesta syyte vai jätetäänkö se nostamatta. Lievät pahoinpitelyt muuttuivat lukien virallisen syytteen alaisiksi silloin, kun pahoinpitely kohdistuu alle 18-vuotiaaseen henkilöön, työntekijään hänen työtehtäviensä vuoksi taikka pahoinpitely tapahtuu ns. läheissuhteissa. Aiemmin edellytyksenä lievän pahoinpitelyn osalta syytteen nostamiselle on ollut, että uhri on vaatinut tekijälle rangaistusta. Jatkossa syyteoikeus ei siis ole riippuvainen uhrin omasta tahdosta tai pyynnöstä, vaan virallinen syyttäjä voi vaatia tekijälle rangaistusta uhrin itse sitä pyytämättä. Läheissuhteilla tarkoitetaan tekijän suhdetta hänen aviopuolisoonsa, entiseen aviopuolisoon, sisarukseen, sukulaiseen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilöön, joka asuu tai on asunut tekijän kanssa avoliitossa tai muuten henkilökohtaisen suhteen takia ollut tekijälle läheinen. Lievä pahoinpitely on virallisen syytteen alainen myös silloin, kun teko kohdistuu henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi joko työpaikalla tai asiakkaan kotona työtehtävissä (esim. kotona tarjottavat palvelut) eikä tekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Työpaikalla tapahtuva työntekijöiden keskinäinen lievä väkivalta ei näin ollen ole virallisen syytteen alainen rikos. Perheväkivaltatapauksia tulee ohjata sovittelumenettelyn piiriin erityistä harkintaa käyttäen. Aikuisen lapsiin kohdistamia väkivaltatapauksia ei käsitellä sovittelumenettelyn piirissä lainkaan. 5 LAPSET JA PERHEVÄKIVALTA Perheväkivallan todistajaksi joutuminen on lapselle haitallista, sillä lapsi voi kokea väkivaltatilanteet, esimerkiksi äitiinsä kohdistuvan väkivallan, jopa pelottavammaksi kuin itseensä kohdistuvan. Vaikka lapsi ei aina ymmärrä tiedollisella tasolla, mistä riidoissa on kyse, tunnetasolla lapsi ymmärtää, että jotain pahaa tapahtuu. Lapsi pelkää usein, että joku, yleensä äiti, saattaa kuolla. Lapsi on lähes aina tietoinen perheväkivallasta. Lapsi voi herätä yöllisiin tappeluihin, vaikka vanhemmat luulevat hänen nukkuvan. Lapsi on myös taitava "salakuuntelemaan" tappeluita toisesta huoneesta tai silloin kun niistä puhutaan muille. Lapsi aistii perheen kireän ilmapiirin ja osaa ennakoida väkivaltatilanteita. Lapsi oppii olemaan varuillaan, hän pystyy lukemaan pienistä merkeistä - ilmeistä, eleistä, äänensävyistä - milloin väkivallan uhka on ilmassa. Myös pieni vauva reagoi väkivaltaan ja kodin ilmapiirin muutokseen.

9 9 (38) 5.1 Perheväkivallan vaikutuksia lapsiin Perheväkivalta vaikuttaa lapsiin aina jollain tavalla. Siihen, mitkä vaikutukset ovat, liittyy monenlaisia tekijöitä, kuten lapsen kehitystaso, väkivalta-altistuksen kesto ja laatu sekä lapsen tunnesuhde tekijään ja uhriin. Väkivallan todistajaksi joutuminen voi aiheuttaa lapselle posttraumaattisen stressireaktion, jonka oireet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1. Traumaattisen tapahtuman uudelleenkokeminen: muistikuvat tapahtumista tulevat väkisin mieleen, lapsi leikkii pakonomaisesti tiettyjä leikkejä ja näkee toistuvia painajaisia. Lapsella voi olla myös somaattisia oireita, kuten vatsakipua ja päänsärkyä. 2. Pyrkimys välttää traumaan liittyviä asioita: lapsen voi olla vaikea muistaa väkivaltatilanteeseen liittyviä asioita, hän ei halua puhua tapahtuneesta ja tunnereaktiot voivat puuttua. 3. Kohonnut vireystaso: lapsi on levoton, hänen on vaikea keskittyä, hän ärsyyntyy helposti, on pelokas ja varuillaan. Myös nukahtaminen voi olla vaikeaa ja lapsi saattaa heräillä öisin. Vauvaikäisen traumatisoituminen näkyy levottomuutena, apaattisuutena, kehityksen pysähtymisenä tai taantumisena sekä uni- ja syömishäiriöinä. Leikki-ikäisen oireilu voi olla levottomuutta, takertumista aikuisiin, aggressiivisuutta, ilottomuutta, syyllisyydentunteita ja aina samanlaisina toistuvien leikkien leikkimistä. Kouluiässä traumatisoituminen voi ilmetä ajattelun taantumisena, syyllisyytenä, rajattomana käyttäytymisenä, kouluvaikeuksina sekä vaikeuksina kaverisuhteissa. Koululaisilla voi olla oppimisvaikeuksia, levottomuutta ja vaikeuksia keskittyä oppitunneilla. Teini-iässä käyttäytyminen voi muuttua rajuksi, kostosuunnitelmia väkivallantekijälle, masennusta, vetäytymistä kaverisuhteista tai voimakasta sitoutumista kaverisuhteisiin ja itsemurhapuheita. Jos perheväkivalta jatkuu pitkää, lapsen elämä voi keskittyä väkivaltatilanteiden ennakoimiseen ja tästä hetkestä selviytymiseen. Voimia ei välttämättä riitä muuhun. Lapsi saattaa myös oppia, että väkivalta on hyväksytty keino ratkaista ristiriitoja. (Lähde: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta, auttamisen käytäntöjä, Ensi- ja turvakotien liitto 2006, 5.2 Lapsen ruumiillinen kurittaminen ja muu lapsen pahoinpitely Lapsen kasvatuksessa ruumiillinen kurittaminen on lasta vahingoittavaa ja siksi laissa kiellettyä. Vanhemmuuteen kuuluu kurinpito, jonka kautta lapsi sisäistää mitä voi ja mitä ei voi tehdä. Vaikka lasta rajoittaessa tulee tilanteita, joissa lasta joudutaan fyysisesti pitämään kiinni, lapselle ei saa tahallisesti tuottaa kipua. On tärkeää huomioida, että jo lapsen perushoidon laiminlyöntiä pidetään lapseen kohdistuvana väkivaltana. Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen lastensuojelulain 2 :n mukaan vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla. Heidän tehtävänään on turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi ottaen huomioon lapsen

10 10 (38) yksilölliset tarpeet ja toivomukset. Lapsen huollon (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 ) on turvattava lapselle myönteiset ja läheiset ihmissuhteet, erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapsella on oikeus saada hyvää hoitoa ja kasvatusta sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellista valvontaa ja huolenpitoa. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että hän saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Aina, kun viranomainen puuttuu perheen yksityisyyteen tai järjestää lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia, vanhemmille kuuluva ensisijainen velvollisuus tai itse asiassa oikeus päättää lapsensa hyvinvointiin ja kasvatukseen liittyvistä seikoista, on huomioitava riittävällä tavalla viranomaisen päätöksenteossa. Säännös merkitsee myös sitä, että viranomaisen on pyrittävä edistämään tämän vanhemmille ja lapselle kuuluvan oikeuden toteutumista käytännössä. Lastensuojelulaki lähtee lievimmän riittävän toimenpiteen periaatteesta. Tämä merkitsee sitä, että viranomaisen on valittava käytettävissä olevista toimenpiteistä se, jolla vähiten puututaan perheen ja lapsen itsemääräämisoikeuteen ja toimenpiteistä vastaavasti se tukitoimi tai tapa, joka parhaiten vastaa lapsen ja perheen yksilölliseen tuen tarpeeseen. Lastensuojelulain 3 :n mukaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevän lastensuojelun tarkoituksena on edistää ja turvata lapsen kasvua, kehitystä sekä hyvinvointia. Ehkäisevän lastensuojelun avulla tuetaan myös vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua järjestetään kunnan eri viranomaisten, erityisesti peruspalvelujen piirissä. Ehkäisevän lastensuojelun järjestäminen ei edellytä, että perhe tai lapsi olisi (lapsi- ja perhekohtaisen) lastensuojelun asiakkaana. Säännöksessä on korostettu ehkäisevän lastensuojelun, erityisesti äitiys- ja lastenneuvolan ja muun terveydenhuollon sekä lasten päivähoidon, koulun ja nuorisotyön roolia ja merkitystä. Ehkäisevää lastensuojelua on mahdollista tehdä myös muiden palvelujen piirissä. Lastensuojelun asiakkuuden perusteena eivät saa olla lapsen terveydentilasta aiheutuvat palveluntarpeet. Lastensuojelulain 4 :n mukaan lastensuojelun keskeisenä periaatteena lastensuojelutoimenpiteiden tulee edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Säännöksen tarkoituksena on korostaa sitä, että sosiaalityölle on luotava riittävät mahdollisuudet ja edellytykset toteuttaa perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua; lastensuojelutoimenpi-

11 11 (38) teillä ei saa aiheuttaa vahinkoa lapsen suotuisalle kehitykselle ja perheen tai lapsen kanssa työskenneltäessä on turvattava ja säilytettävä aina mahdollisuus jatkotyöskentelyyn perheen kanssa. Säännöksellä painotetaan erityisesti lastensuojelutoimenpiteiden ennaltaehkäisevää ja lapsen kehitystä edistävää tavoitetta. Lastensuojelulakiin on nyt sisällytetty selkeä perheen jälleenyhdistämisen tavoite sijaishuollon toteuttamisessa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Viranomaisen velvollisuus on ryhtyä riittäviin ja tarpeenmukaisiin toimiin, jos lapsen asema perheessä vaarantuu esimerkiksi lapsen kasvuolosuhteitten, kodin olosuhteitten, lapsen oman tai vanhempien käyttäytymisen tai menettelyn johdosta. Lasta on suojeltava kaltoin kohtelulta esimerkiksi pahoinpitelyltä ja hyväksikäytöltä. Viranomaisen on puututtava näihin asioihin riittävän aikaisessa vaiheessa ja riittävän tehokkailla toimenpiteillä. Viranomaisen on aina arvioitava poliisille tehtävän tutkintapyynnön tarve. Lastensuojelun on perustuttava ensisijassa vapaaehtoisuuteen. Perheen ja lapsen kanssa tehdään lastensuojelutyötä yhteistyössä. Tässä yhteistyössä on otettava riittävällä tavalla huomioon vanhempien ja lasten toivomukset sekä mielipiteet siitä, miten palvelut ja tukitoimet ensisijaisesti tulisi järjestää. Palvelut ja tukitoimet järjestetään perheelle ja lapselle tehtävään asiakassuunnitelmaan perustuen asiakassuunnitelmassa kuvattujen tavoitteiden ja periaatteiden edellyttämässä laajuudessa. Säännöksessä on korostettu avohuollon tukitoimien ensisijaisuutta. Ensisijaisuuden vaatimuksella ei kuitenkaan voida ohittaa lapsen edun toteutumista. Säännös ei estä sitä, että esimerkiksi lapsen huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen on välittömästi ryhdyttävä, jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii. Sosiaalityötä tehtäessä tulee noudattaa hienovaraisuusperiaatetta, joka edellyttää mm. perustuslain 21 :ssä säädettyjen hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista. (Räty Tapio, Uusi lastensuojelulaki. s Edita Prima Oy. Helsinki, Räty Tapio, Lastensuojelulaki, Käytäntö ja toteuttaminen, s Bookwell Oy, Porvoo.) 6 LAPSEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä on sukupuoliyhteys 16 vuotta nuoremman lapsen kanssa riippumatta alaikäisen vapaaehtoisuudesta. Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä on myös 16 vuotta nuoremman lapsen sellainen koskettelu tai häneen kohdistuva sellainen seksuaalinen teko, joka on omiaan vahingoittamaan hänen kehitystään. Asiasta on säädetty Rikoslaissa 20:6, rangaistusasteikko vankeutta vähintään 4 kk ja enintään 4 vuotta. Lastensuojelulain 25 :n 3 momentissa on säädetty, että lastensuojelun lain mukaisilla ilmoitusvelvollisilla tahoilla: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon; 2) opetustoimen; 3) nuorisotoimen; 4) poliisitoimen;

12 12 (38) 5) Rikosseuraamuslaitoksen; 6) palo- ja pelastustoimen; 7) sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan; 8) opetuksen ja koulutuksen järjestäjän; 9) seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan; 10) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 3 :ssä tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen; 11) hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön; taikka 12) koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön 13) palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia ilmoittamaan poliisille, kun heille on tehtävässä tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä tekoa. Ilmoitusvelvollisuuden edellytyksenä on, että epäily lapseen mahdollisesti kohdistuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä on saatu ilmoitusvelvolliselle kuuluvan tehtävän hoitamisessa. (Räty Tapio, Lastensuojelulaki, Käytäntö ja toteuttaminen, s Bookwell Oy, Porvoo.) Lapsen seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan lapsiin tai alaikäisiin nuoriin kohdistettuja seksuaalisia tekoja. Seksuaalisesti olennainen teko vaihtelee lapsen ruumiillisen ja henkisen kypsyyden mukaan. Pienten lasten osalta tällaisena voidaan pitää sukupuolielinten koskettelua, isompien kohdalla myös muunlainen koskettelu voi olla seksuaalista. Teon ei kuitenkaan tarvitse puuttua ruumiilliseen koskemattomuuteen, vaan hyväksikäytöksi katsotaan myös lapsen houkutteleminen esimerkiksi katsomaan masturbointia, sukupuoliyhdyntää tai niitä kuvaavia filmejä. Ikäraja on kahdeksantoista vuotta, jos tekijä on lapsen vanhempi tai on vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden ja asuu samassa taloudessa. Pedofilia tarkoittaa aikuisen pysyvää seksuaalista kiinnostusta lapsista. Insestillä taas tarkoitetaan seksuaalista kanssakäymistä saman perheen jäsenten (paitsi puolisoiden) välillä. Julkisuudessa eniten huomiota on saanut pienten lasten hyväksikäyttö. Tavallisimmin ahdistelu ja hyväksikäyttö kohdistuvat kuitenkin murrosikäisiin tai toisella kymmenellä oleviin lapsiin. Ahdistelu- ja hyväksikäyttökokemukset ovat sitä yleisempiä, mitä varttuneempi lapsi tai nuori on kyseessä. Koululaisille tehdyssä kyselyssä ilmoitti hyväksikäyttöä kokeneensa kahdeksan prosenttia tytöistä ja kolme prosenttia pojista. Biologisen isän ahdistelua oli kokenut kaksi tyttöä tuhannesta ja isäpuolen ahdistelua kolme prosenttia tytöistä. Poikien hyväksikäyttö perheen sisällä on erittäin harvinaista. Vaikka perheensisäinen hyväksikäyttö on harvinaista, on lapsen ahdistelija usein lapselle tavalla tai toisella tuttu. Hän joko kuuluu lapsen lähipiiriin (perheen ulkopuolinen sukulainen, vanhempien tuttava) tai pyrkii varta vasten hankkiutumaan lapsen ystäväksi. Vanhemmat ja aikuiset voivat vähentää lapsen riskiä joutua hyväksikäytetyksi. Isompien, kouluikää lähestyvien ja ala-asteikäisten lasten kanssa asiasta voi puhua: lapsia kielletään lähtemästä tuntemattomien mukaan, autoon tai asuntoon. Hyväksikäytön riskiä

13 13 (38) lisää, jos lapset ovat vailla riittävää aikuisten seuraa ja kaipaavat kipeästi aikuisen huomiota. Tästäkin syystä vanhempien lapsilleen omistama riittävä yhteinen aika ja huomio ovat erittäin tärkeitä. Aikuinen, joka on seksuaalisessa kanssakäymisessä alle 16-vuotiaan kanssa, syyllistyy rikokseen. Myös seksuaalipalvelujen ostaminen 16 vuotta täyttäneeltä, mutta alle 18- vuotiaalta on rikos. Seksuaalisena hyväksikäyttönä ei pidetä tekoa, jossa osapuolten iässä ja kehityksessä ei ole suuria eroja, eli nuorten keskinäiset vapaaehtoiset seksuaalisuhteet eivät ole lain mukaan rikoksia. Hyväksikäyttäjä saattaa taivutella, lahjoa ja houkutella lapsen tai nuoren seksiin. Lapsi tai nuori, joka on suostunut seksiin aikuisen kanssa, ei itse ole syyllistynyt rikokseen. Hän voi siis hakea apua ja pelkäämättä rangaistusta. Vastuu asiasta on aikuisella osapuolella eikä lapsen suostumus ei poista aikuisen rikosoikeudellista vastuuta. (Lähde: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta, auttamisen käytäntöjä, Ensi- ja turvakotien liitto 2006, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja Imatran kaupungin sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle on annettu päivätty ohje rikosepäilyjen ja tietojen ilmoittamisesta poliisille. 7 LASTENSUOJELUILMOITUS Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä on tärkeä rooli lasten pahoinpitelyjen ja seksuaalisen hyväksikäytön tunnistamisessa, selvittämisessä ja hoidossa. Lastensuojelulain 25 mukaan velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus viipymättä koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, poliisitoimen, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevia henkilöitä, sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajia, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevia henkilöitä salassapitosäännösten estämättä. Lastensuojeluilmoitus on välttämätön, jos lapsi on ollut väkivallan kohteena, mutta ilmoitus on yhtä välttämätön myös niissä tilanteissa, missä pahoinpitely ei varsinaisesti kohdistu perheessä lapsiin, vaan lapset ovat olleet väkivaltatilanteen silminnäkijöinä tai kuulijoina. Lastensuojeluilmoitus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti. Lomake löytyy Eksoten kotisivuilta ja tietojärjestelmistä. Lastensuojeluilmoitus tehdään riippumatta siitä, ovatko lapset olleet paikalla tai eivät. Yksityisellä henkilöllä on myös oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus viranomaisille eli ilmaista huolensa lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Yksityinen henkilö voi tehdä ilmoituksen nimettömänä, mutta viranomaisen taholta tulleesta ilmoituksesta on ilmettävä, mistä se on peräisin. Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä ja sen sisällöstä ilmoitetaan lapsen huoltajille.

14 14 (38) Lastensuojelun päivystys virka-aikana: Lappeenranta poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja p muissa kunnissa yhteydenotto lastensuojelun sosiaalityöntekijään Virka-ajan ulkopuolinen päivystys: Etelä-Karjalan sosiaalipäivystys yhteydenotot hätäkeskuksen kautta, puh Tutkintapyyntö poliisille ja epäilyn selvittäminen Lastensuojeluviranomaisten sekä muiden ilmoitusvelvollisten tahojen on lastensuojelulain 25 :n mukaan salassapitosäännösten estämättä tehtävä tutkintapyyntö poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään kohdistunut väkivaltarikos tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Säännös oikeuttaa lastensuojeluviranomaisen oma-aloitteiseen tiedon luovutukseen. Tutkintapyyntö voidaan jättää tekemättä vain, jos lapsen etu tai erittäin tärkeä yleinen etu eivät sitä vaadi. Harkintaa asiassa käyttää lastensuojelutyön päällikkö. Lapsen huoltajat voivat tehdä asiassa rikosilmoituksen joko yksin tai yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Akuuteissa tilanteissa on lastensuojeluilmoitus tehtävä viivytyksettä. Tutkintapyynnön poliisille tekee virka-aikana lastensuojelutyön päällikkö ja virkaajan ulkopuolella sosiaalipäivystyksen takapäivystäjä. Terveydenhuollon edustajat tutkivat lasta pahoinpitelyn ja seksuaalisen riiston epäilyn selvittämiseksi ainoastaan poliisin tekemän virka-apupyynnön perusteella. Akuuteissa tilanteissa tai havaittaessa pahoinpitelyn merkkejä muiden tutkimusten yhteydessä tehdään lapsen ensivaiheen tutkimukset päivystyksenä. Asiaa on kuitenkin selvitettävä ennen tutkintapyynnön tekoa sen verran, että syntyy perusteltu syy epäillä pahoinpitelyn tai seksuaalisen riiston tapahtuneen. Myös mahdollinen lastensuojelun tarve on aina selvitettävä. Poliisin virka-apupyynnön perusteella tehtävät tutkimukset ja selvitykset tehdään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin oikeuspsykiatrisessa yksikössä. Lastensuojelu osallistuu tarvittaessa tutkimuksiin osana moniammatillista työryhmää. Tutkimusten

15 15 (38) suorittajataho ei anna poliisin pyytämistä tutkimuksista tietoa asianosaisille, vaan he saavat nämä tiedot esitutkintapöytäkirjasta. 7.2 Edunvalvojan määrääminen lapselle Jos lapsen huoltaja tai tälle läheinen on epäiltynä lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä tulee lapselle määrätä Lastensuojelulain 22 :n mukaan edunvalvoja valvomaan lapsen etua ja oikeutta, sekä käyttämään lapsen puhevaltaa. Lapsen sosiaalityöntekijän velvollisuus on huolehtia siitä, että edunvalvoja haetaan lapselle tarvittaessa. Hakemus tehdään maistraattiin, jos huoltajat ovat yksimielisiä ja käräjäoikeuteen, jos huoltajien suostumusta ei saada. Lisätietoja ja Lapsen tuki ja turvallisuus tutkimusten aikana Lastensuojeluviranomaisen velvollisuus on arvioida lapsen tuen tarvetta ja turvallisuutta tutkimusten aikana. Jos lapsi on akuutissa vaarassa, voidaan joutua turvautumaan kiireelliseen sijoitukseen tai huostaanottoon. Mikäli terveydenhuolto on asiaa ensimmäisenä selvittävä taho ja Lasten pahoinpitelyepäilyn selvittämisohjeen mukaisesti tekee asiassa lastensuojeluilmoituksen, lapsen lastensuojelun tarve tulee selvitettäväksi ennen lapsen kotiutumista. Lastensuojelullisten tukitoimien kestoa ja laajuutta arvioitaessa tulee huomioida lapsen ja perheen kokonaistilanne ja tuen tarve. 7.4 Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulain 25 :n mukaisesti ilmoitusvelvollisten tahojen on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennen lapsen syntymää ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. " Perusteita tällaiselle arviolle ovat hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat. Vaikka väkivaltaa ei erikseen mainita pykälän perustelutekstissä, siinä viitataan muihin mahdollisiin syihin, jotka voivat olla lastensuojelutarpeen taustalla. Väkivaltaa tai sen uhkaa voidaan perustellusti pitää tällaisena syynä. ( HE 225/2009)." 8 AIKUISTEN VÄLINEN LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA 8.1 Väkivaltaa kokenut Väkivallan vaikutukset ja seuraukset näkyvät väkivaltaa kokeneen mahdollisena traumatisoitumisena niin akuuteissa tilanteissa kuin pitkään jatkuneessa väkivaltakierteessä. Väkivalta vaikuttaa kokijan käyttäytymiseen ja tunne-elämään. Akuuteissa tilanteis-

16 16 (38) sa kokija voi reagoida shokinomaisesti. Shokki voi ilmetä pelkona, paniikkina, sekavuutena, ahdistuksena sekä epäuskona kokemaansa. Se voi myös ilmetä tyynen viileytenä ja tapahtuman järkeistämisenä. Shokissa kokija voi lamaantua, joka vaikuttaa ajatteluun ja toimintakykyyn. Usein ilmenee myös itsensä syyllistämistä tai väkivallan vähättelyä. Jo itsessään fyysiset vammat aiheuttavat kipua ja särkyä. Lisäksi kokijalla voi esiintyä psykosomaattisia oireita: pahoinvointi, päänsärky, vatsakivut, sydämentykytys ja vapina. Pitkään jatkunut väkivaltakierre johtaa omanarvontunteen ja itsetunnon menettämiseen, elämänhallinnan katoamiseen, sosiaaliseen eristäytymiseen ja jatkuvaan turvattomuuden ja varuillaanolon tunteeseen. Nämä oireet voivat johtaa psyykkiseen romahtamiseen. Pitkittynyt trauma voi ilmetä muistihäiriöinä, univaikeuksina ja masennuksena. Vakavia oireita voi olla päihteiden liikakäyttö, itsemurha-ajatukset, itseensä kohdistuva laiminlyönti sekä jopa oma väkivaltainen käyttäytyminen. 8.2 Väkivaltaa käyttänyt 8.3 Oikeusprosessi Vaikka väkivaltaa käyttänyt ei yleensä puhu väkivallan käytöstään ulkopuolisille henkilöille ja kieltää ja vähättelee ongelmaa, hän voi kokea syyllisyyttä, pelkoa, häpeää ja masentuneisuutta. Väkivaltaa käyttänyt saattaa pelätä leimautumista sekä perheen ja yhteisen kodin menettämistä salaisuuden paljastuttua. Toisin sanoen hän kärsii usein omasta väkivaltaisesta käyttäytymisestään. Väkivaltaa kokeneen toipumisen kannalta on usein tärkeää, että väkivaltaa käyttänyt vastuutetaan teostaan, teko käsitellään asianmukaisesti eri viranomaisissa (poliisi-, syyttäjä- ja oikeuslaitos) ja väkivaltaa kokenut saa oikeudenmukaisen hyvityksen (vahingonkorvaukset ym.) On tärkeää, että väkivaltaa kokenut saa tietoa oikeuksistaan ja että häntä tuetaan asian eteenpäin viemisessä. Lähisuhde- ja perheväkivalta- ja seksuaalirikostapauksissa rikoksen kohteeksi joutuneella on mahdollisuus saada tuloista riippumatta valtion varoista palkattu oikeudenkäyntiavustaja rikoksen esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten. Hänellä on myös mahdollisuus saada esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten tukihenkilö, joka toimii hänen henkilökohtaisena tukenaan ja auttaa häntä asian käsittelemiseen liittyvissä kysymyksissä. 8.4 Lähestymiskielto Henkilö, joka tuntee perustellusta syystä itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi, voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti lähestymiskieltoa poliisilta tai käräjäoikeudelta. Pyynnön voi esittää useampikin henkilö esim. saman perheen jäsenet.

17 17 (38) Lähestymiskieltoa on mahdollista hakea ( lukien) myös silloin, kun itsensä uhatuksi tunteva henkilö ja henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, asuvat vakituisesti samassa asunnossa (perheen sisäinen lähestymiskielto). Perheenjäsenten lisäksi kieltoa voi hakea esim. tilanteissa, joissa opiskelijat ovat yhdessä vuokranneet asunnon tai päävuokralais-/alivuokralaistapauksissa. Sosiaaliviranomaiset, poliisi ja syyttäjä voivat hakea lähestymiskieltoa yksityisen henkilön puolesta. Viranomaishakijoita saatetaan tarvita esim. tilanteessa, jossa suojan tarpeessa oleva ei koston pelossa itse uskalla tai ikänsä tai terveydentilansa vuoksi itse kykene hakemaan kieltoa. Sosiaaliviranomaiset ja poliisi joutuvat usein tekemisiin sellaisten henkilöiden kanssa, jotka voivat tarvita lähestymiskieltoa suojakseen, joten heidän roolinsa asiasta tiedottamisessa ja kiellon saamisessa on merkittävä. Lähestymiskiellossa kielletään yhteydenotot suojeltavaan henkilöön. Laajennetussa kiellossa kielletään tämän lisäksi oleskelu jollakin erikseen määrätyllä alueella. Lomake:

18 18 (38) 9 VÄKIVALLAN MUOTOJA HENKINEN VÄKIVALTA pelottelu, syyttely, nimittely eristäminen, mustasukkaisuus, nöyryyttäminen huutaminen, raivoaminen, alistaminen, halventaminen, jatkuva tarkkaileminen, sanaton piinaaminen, tappouhkauksilla ja itsemurhalla uhkaileminen uhan ja pelon ilmapiiri irrottautumisen vaikeus sosiaalinen väkivalta tarkoituksellinen pelon tuottaminen TALOUDELLINEN VÄKIVALTA toisen rahojen ja omaisuuden luvaton käyttö toisen rahojenkäytön kontrollointi ja estäminen IHMISKAUPPA elin- ja kudoskauppa seksuaalinen väkivalta prostituutio pakkotyö SISARUSTEN VÄLINEN VÄKIVALTA FYYSINEN VÄKIVALTA läpsiminen, lyöminen töniminen, puristelu, pureminen, polttaminen, potkiminen tavaroilla heittäminen, teräaseella uhkaaminen hoidettavan kovakourainen käsitteleminen HENGELLINEN VÄKIVALTA uskonnollisilla säännöillä pelotteleminen pakottaminen/painostaminen uskonnon harjoittamiseen LASTEN KÄYTTÖ VÄKIVALLAN VÄLINEENÄ uhkailu lasten vahingoittamisella vanhemman uhkailu huollon menettämisellä lasten käyttö kielteisten viestien välittäjänä lasten tapaamisten väärinkäyttö lasten manipulointi toista vanhempaa vastan kontrollointi lasten kautta SEURUSTELU VÄKIVALTA KUNNIAVÄKIVALTA tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta, ympärileikkaus uhkailu pakottaminen, pakkoavioliitto SEKSUAALINEN VÄKIVALTA ahdistelu, koskettelu, seksuaalisiin tekoihin pakottaminen raiskaus, raiskausyritys sukupuolielinten silpominen pornon katsomiseen pakottaminen VAINO KIUSAAMINEN

19 19 (38) 10 TYÖSKENTELYMALLI AKUUTEISSA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTATILANTEISSA AKUUTTI PERHE- TAI LÄHISUHDE VÄKIVALTA TILANNE VIRKA-AIKAINEN PÄIVYSTYS/ SOSIAALIPÄIVYSTYS TURVAKOTI SOSIAALITYÖ POLIISI MARAK moniammatillinen riskinarvioinnin toimintamalli YHTEYS VÄLITTÖMÄSTI ASIAKKAASEEN VARMISTA TURVALLISUUS KARTOITA AKUUTTI AVUN TARVE - väkivaltaa kokenut + lapset - väkivallan tekijä PUHELIMITSE TAI TAPAAMISESSA INFO JA PALVELUOHJAUS VÄKIVALTAA KOKENEELLE TILANTEEN/ HARKINNAN MUKAAN JUTTELE MYÖS LASTEN KANSSA PUHELIMITSE TAI TAPAAMISESSA INFO JA PALVELUOHJAUS VÄKIVALLAN TEKIJÄLLE TUTKINTAPYYNTÖ POLIISILLE AVOINNA 24 h/vrk AKUUTTI KRIISITYÖSKEN- TELY SELVIYTYMISTÄ TUKEVA TYÖSKENTELY KRIISIAPU YHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN KANSSA TURVASUUN- NITELMA PALVELUOHJAUS, NEUVONTA ENSIMMÄINEN YHTEYDENOTTO JA TAPAAMINEN 7 PÄIVÄN SISÄLLÄ TILANTEEN KARTOITUS JA ALKUARVIOINTI - henkilökohtaiset tapaamiset erikseen; kokija, lapset, tekijä - turvasuunnitelma - jatkosuunnitelma PALVELUOHJAUS, NEUVONTA SEURANTA TAPAAMINEN N. 2 KK:N KULUTTUA LASTENSUOJELU, AIKUISSOSIAALITYÖ, VANHUSTEN PALVELUT, VAMMAISPALVELUT, JUSSITYÖ, PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT, PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS, PERHEASIOIDEN YKSIKKÖ, VERTAISRYHMÄT, SAIMAAN KRIISIKESKUS, RIKOSUHRI PÄIVYSTYS, PERHENEUVOLA, NEUVOLAPALVELUT, KOULU, PÄIVÄHOITO, NUORISOTYÖ, SEURAKUNNAT

20 20 (38) 10.1 MARAK - moniammatillinen riskinarviointi MARAK on Englannista lähtöisin oleva menetelmä ja se on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat vakavaa parisuhdeväkivaltaa tai elävät sen uhan alla. Parisuhdeväkivalta voi olla fyysistä, henkistä tai seksuaalista, myös kunniaväkivaltatapaukset soveltuvat käsiteltäviksi. Väkivallan harjoittaja voi olla nykyinen tai entinen avio-/ avopuoliso tai seurustelukumppani. Tavoitteena on, että parisuhdeväkivalta ja sen uhka loppuu ja että uhri saa tarvitsemansa avun ammattilaisilta/viranomaisilta yhdellä ilmoituksella mahdollisimman helposti, nopeasti sekä yksinkertaisesti. Ideana on laatia moniammatillisessa työryhmässä väkivallan uhrille tai uhan alla elävälle henkilölle turvasuunnitelma ja tätä kautta parantaa tämän turvallisuutta. Menetelmä on Suomessa käytössä kahdeksalla paikkakunnalla; Helsingissä (Itäkeskus), Joensuussa, Jyväskylässä, Lappeenrannassa, Päijät-Hämeessä (Lahti ympäristökuntineen), Oulussa, Vantaalla sekä Vaasassa. Työskentelystä on ammattilaisen kannalta katsoen paljon hyötyä. Moniammatillinen työ tuo ammattilaiselle uutta näkemystä siitä, millä tavoin samaa työtä tekevät eri alojen ammattilaiset sekä viranomaiset pystyvät auttamaan väkivallan uhreja. Työskentely myös vähentää työmäärää, sillä päällekkäisten töiden tekeminen vähenee ja tiedonvaihto ammattilaisten ja viranomaisten välillä sujuu helpommin. Työskentelystä saadaan myös suoraa palautetta siitä, onko väkivallan uhri saanut tarvitsemaansa apua ja riittävästi tukea. Työskentelyn vaiheet 1. Työskentely alkaa siitä, kun uhri ilmoittaa ammattilaiselle/viranomaiselle kokemastaan väkivallasta tai sen uhan alla elämisestä. 2. Tämän jälkeen uhri käy ammattilaisen/viranomaisen kanssa luottamuksellisen keskustelun tilanteestaan. Keskustelun aikana täytetään riskinarvioinninlomake, jonka lopputulos kertoo, onko hän korkeassa riskissä joutua vakavan väkivallan uhriksi. 3. Jos korkean riskin uhka täyttyy, ohjataan tapaus uhrin suostumuksella MARAK - työryhmän käsiteltäväksi 4. Työryhmä laatii uhrille turvasuunnitelman ja uhri saa tuekseen tukihenkilön prosessin ajaksi. Esimerkkejä turvasuunnitelman toimenpiteistä: uhrille ja hänen lapsilleen järjestetty paikka turvakodista uhrille annettu keskustelu- ja vertaistukea uhria autettu taloudellisten kysymysten kanssa, mm. uuden asunnon hankkiminen tekijää kohtaan haettu lähestymiskielto ja tehty rikosilmoitus tapahtumista Esimerkkejä tukihenkilön tarjoamasta avusta: auttaa käytännön asioissa, mm. asioidessa virastoissa ja laitoksissa

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä 13.10.16 Paviljonki Lastensuojelulaki 25 (12.2.2010/88) WWW.FINLEX.FI } 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon; } 2) opetustoimen; } 3) nuorisotoimen;

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1

MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1 MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy: 1. Asiakkaan

Lisätiedot

MARAK moniammatillinen riskinarviointi

MARAK moniammatillinen riskinarviointi MARAK moniammatillinen riskinarviointi Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu Riskinarvioinnin menetelmien

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta vanhempi konstaapeli Irina Laasala 1 Lähisuhdeväkivalta Noin 20% naisista on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Lievissä (84 %) ja perusmuotoisissa pahoinpitelyissä

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn

Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn selvittelyyn Heinola Lahti Peruspalvelukeskus Aava Peruspalvelukeskus Oiva S o s i a a l i a l a n o s a a m i s k e s k u s V e r s o l i i

Lisätiedot

Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos

Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos 1 Tie Selväksi hanke, taustaa https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-jariippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/ehkaisevan-paihdetyonmenetelmat/tie-selvaksi-toimintamalli

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari Keminmaa 29.03.2011 Kaisi Peltoniemi Lastensuojelun edunvalvojahanke Lapsen osallisuus lastensuojeluprosessissa Kaikissa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta ja Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta ja Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 5.3.2014 ja 11.3.2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ASEMA JA OSALLISUUS LASTENSUOJELUSSA Lapsen mielipiteen selvittäminen, kuuleminen

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 Tilastoja Sosiaalihuolto kanteluja 1.1.2010-31.8.2013 sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 vuosi 2010: noin 4000 kantelua, joista noin 120 koski lasten oikeuksia (noin 60 koski lastensuojelua) vuosi

Lisätiedot