Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke Itä-Savossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke Itä-Savossa"

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 1 Hanketiedot 3 2 Kehittämistyön kuvaus Hankkeen tavoitteet Hankkeen kohderyhmä Oletukset ja asenteet ennen hankkeen aloittamista Kehittämisvaiheet Toimintaympäristö Toimijat..7 3 Oppimisprosessi ja toimintamalli Hankeresurssit Toimintamalli Lähettävät tahot ja lähetyskriteerit Lähete ja tietosisällöt Terveystarkastus Palautteen anto ja jatko-ohjaus Työttömien terveystarkastuksen erityispiirteet Visuaalinen toimintamalli Asiakastiedot Terveystarkastuskäynnit Terveydenhuollon konsultaatio työvoiman palvelukeskuksessa Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa terveyden edistämiseksi Asiakaskäyntitiedot koottuna Ryhmätoiminnot Kansantautiriskit Jatkohoitoon ohjaukset Yhteenveto asiakastyöstä.24 5 Toiminnan jatkuvuus Toiminnan juurrutus Levittämistyö Tulokset ja johtopäätökset Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen Haasteet ja vaikeudet hankkeessa Avainhenkilöiden näkemyksiä hankkeesta 31 Liitteet..34 Liite 1. Terveystietojen hankkimis- ja luovutuslupa Liite 2. Työ- ja elinkeinotoimiston lähete-palautelomake Liite 3. Työvoiman palvelukeskuksen lähete-palautelomake Liite 4. Terveystarkastuksen esitietolomake Liite 5. Jatko-ohjauslomake Liite 6. Asiakkaiden seurantatutkimuskooste 2

3 1 Hanketiedot Nimi Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke Itä-Savossa Kesto Ensimmäinen hankevaihe Jatkohanke Projektia hallinnoiva organisaatio Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä SOSTERI/Aikuispalvelut/Vastaanotto kotisivu: Vastuuhenkilö Kirsi Matikainen, ylihoitaja Keskussairaalantie 6, F2/6.krs, Savonlinna gsm Raportoija Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ahokas Kirsti, sairaanhoitaja ( ) Lahtinen Johanna, terveydenhoitaja/sairaanhoitaja ( ) Pihlajavedentie 6B, Savonlinna gsm Ohjausryhmä Herttuainen Kari, ylilääkäri, Isshp ky. Koponen Anna-Liisa, ammatinvalintapsykologi, Savonlinnan TE-toimisto Lahtinen Johanna, terveydenhoitaja, Isshp ky. Laine Susanna, palveluohjaaja, Savonlinnan seudun työvoiman palvelukeskus Matikainen Kirsi, ylihoitaja, Isshp ky. Muhonen Leena, osastonhoitaja, Isshp ky. Nokelainen Jaana, projektivastaava, Savonlinnan Toimintakeskus Sironen Teija, työvoimaohjaaja, Savonlinnan TE-toimisto Soini Tapio, A-klinikan johtaja, Isshp ky. Torikka-Suomalainen Kirsi, osastonhoitaja, Isshp ky. Voutilainen Katri, sosiaalityöntekijä, Enonkosken kunta Ensimmäisen hankevaiheen rahoitus: Stakes/Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos ,00 Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky ,00 Yhteistyökumppanit 5.400,00 Yhteensä ,00 Jatkohankkeen rahoitus: Stakes/Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos ,00 Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky ,00 Yhteistyökumppanit - Yhteensä ,00 3

4 2 Kehittämistyön kuvaus 2.1 Hankkeen tavoitteet Ensimmäinen hankevaihe Kehittää ja kuvata pitkäaikaistyöttömän asiakkaan kokonaisvaltainen ja yhtenäinen dokumentoitu palvelumalli. Kartoittaa terveydenhuollon asiantuntijuuden tarve työvoiman palvelukeskuksen moniammatillisessa palvelutiimissä. Kehittää terveydenhuollon palveluista asiantunteva tiedottamisen malli Savonlinnan ja Kerimäen työvoimatoimistojen asiakkaille. Kartoittaa ja edelleen kehittää kolmannella sektorilla eri työllistämistukitoimin sijoitettujen työttömien työterveyshuoltoa. Kehittää terveystarkastuksessa käyneiden pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden terveyttä edistäviä toimintamalleja. Motivoida pitkäaikaistyöttömiä asiakkaita terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Jatkohanke Työttömien terveydenhuollon yhtenäinen palvelumalli osaksi perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa. Työttömien nuorten motivointikeinojen kehittäminen yhdessä nuorten parissa työskentelevien kanssa. Terveystarkastuksissa käyneiden pitkäaikaistyöttömien terveyttä edistävien toimenpiteiden edelleen kehittäminen ja terveyspalveluiden käytön aktivointi. 2.2 Hankkeen kohderyhmä Ensimmäinen hankevaihe Ohjausryhmä määritteli ensimmäisessä kokouksessaan hankkeen kohderyhmän: Savonlinnan ja Kerimäen työvoimatoimistojen aktivoinnin piiriin kuuluvat alle 25- vuotiaat nuoret ja Savonlinnan seudun työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat. Ohjausryhmä rajasi pilottivaiheen asiakasmääräksi asiakasta, vaikka tarvetta todettiin olevan huomattavasti useammalla. Perusteluksi kirjattiin se, että hankkeen aikana kehitetään uutta palveluketju- ja yhteistyömallia, joten myös kehittämistyölle on jätettävä aikaa. Rajatun asiakasmäärän avulla haluttiin testata palveluketjun ja yhteistyön toimivuutta ja hankkia 4

5 arvokasta tietoa toiminnan edelleen kehittämiseen ja toiminnan juurruttamiseksi osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Jatkohanke Työ- ja elinkeinotoimiston kaikki yli vuoden työttömänä olleet asiakkaat. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat, joiden katsotaan olevan vaikeasti työllistyviä ja joilla joko asiakkaan omasta tai työ- ja elinkeinohallinnon virkailijan tai sosiaalityöntekijän mielestä on tarvetta terveydentilan selvittelyyn. Asiakkaat ohjautuivat terveystarkastukseen joko lähetteellä tai omalla yhteydenotolla. 2.3 Oletukset ja asenteet ennen hankkeen aloittamista Savonlinnan työvoiman palvelukeskuksen henkilöstörakenne koostui työvoimaohjaajista ja sosiaalityöntekijöistä. Terveydenhuollon resurssi kuntapuolelta puuttui. Savonlinnan alueella ei ollut ennen hanketta vakiintunutta terveystarkastuskäytäntöä työttömille työnhakijoille. Osa työttömistä voitiin ohjata työterveyshuollon ja osa terveydenhuollon vastaanottotoiminnan piiriin. Organisaatiorajat ylittävä yhteistyö oli ennen hanketta kirjavaa ja epäsuunnitelmallista ja päällekkäistä työtä tehtiin paljon eri tahoilla. Ohjautuminen julkisen terveydenhuollon piiriin oli virkailijan tai asiakkaan itsensä varassa ja tiedonkulku eri organisaatioiden välillä oli heikkoa. Työvoiman palvelukeskuksessa koettiin, että terveydenhoitajan työpanoksen saaminen osaksi asiakaspalvelua oli tärkeää, jotta asiakkaat pääsisivät heille kuuluvien terveyspalvelujen, hoidon ja jatko-ohjauksen piiriin. 2.4 Kehittämisvaiheet Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke alkoi Itä-Savon sairaanhoitopiirin hallinnoimana, työterveyshuollon alaisena. Hankkeen projektityöntekijänä aloitti sairaanhoitaja Kirsti Ahokas, joka toimi tehtävässä saakka tehtävässä aloitti terveydenhoitaja/sairaanhoitaja Johanna Lahtinen. Ensimmäisellä hankekaudella toiminnan painopiste oli pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksen palvelumallin ja yhteistyön kehittämisessä. Jatkohankevaiheessa hanke siirtyi terveydenhuollon vastaanottotoiminnan alaisuuteen. Projektityötekijänä jatkoi terveydenhoitaja/sairaanhoitaja Johanna Lahtinen. Jatkohankkeessa painopisteenä oli toimintamallin juurruttaminen osaksi perusterveydenhuollon normaalia vastaanottotoimintaa. 2.5 Toimintaympäristö Hanke toimi Itä-Savon sairaanhoitopiirin, SOSTERIn alueella, joka käsittää Savonlinnan kaupungin sekä Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun, Rantasalmen ja Sulkavan kunnat. Savonranta on vuoden 2009 alusta alkaen siirtynyt kuntaliitoksen myötä osaksi Savonlinnan kaupunkia. Toimintaympäristöstä Parikkala kuului saakka SOSTERIin, mutta se jätettiin hankkeen ulkopuolelle, koska hanketta toteutettiin Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimiston ja työvoiman palvelukeskuksen toiminta-alueella. 5

6 Hankealueen asukasluvut kunnittain Kunta Asukasluku Savonlinna Kerimäki Rantasalmi Punkaharju Sulkava Enonkoski Yhteensä joista vuotiaita eli noin 63 % Taulukko 1. Asukasluvut kunnittain ( , Tilastokeskus). SOSTERIn alue on myös yhteistyökumppaneina olevien Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimiston sekä Savonlinnan seudun työvoiman palvelukeskuksen toiminta-alue. Kerimäen työvoimatoimisto liittyi osaksi Savonlinnan työvoimatoimistoa vuoden 2009 alussa. SOSTERI tuottaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluita. Jäsenkunnat ostavat palvelut kuntakohtaisten sopimuksien mukaisesti. Perussosiaalityön palvelut jokainen jäsenkunta tuottaa itsenäisesti tai yhteistyössä muun kuin SOSTERIn kanssa. Tietojärjestelmät ja niiden yhteensopivuus Käytössä on Effica-tietojärjestelmä, joka kattaa kaikki SOSTERIn tuottamat palvelualat. Ne jäsenkuntien toimialat jotka eivät ole SOSTERIssa mukana, käyttävät omia tietojärjestelmiään. TE-hallinnon virkailijat käyttävät URA-tietojärjestelmää, joka on vain heidän käytössään. Hankkeen terveydenhoitajalla on ollut käyttöoikeus TYPPI-tietojärjestelmään eli työvoiman palvelukeskuksien omaan tietojärjestelmään, jota käyttävät kaikki TYP:n työntekijät. Yhteinen tietojärjestelmä vähentää posti- ja puhelinliikennettä sekä mahdollistaa tiedon kulkemisen reaaliaikaisena. Työllisyys- ja työttömyystilanteen kehitys Työttömyys aste (%) Työttömät (lomautetut poislukien) Avoimet työpaikat Yli vuoden työttömänä Alle 25-v. työttömät , , , , Taulukko 2. Työttömyys v Savonlinnan seudulla. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työvälitystilasto, tilannekatsaus vuosina Savonlinnan seudun työttömyysaste on ollut jatkuvasti jonkin verran valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Vielä vuonna 2008 työllisyyden kehitys jatkui myönteisenä ja työttömyys oli alempana kuin kertaakaan 1990-luvun alun jälkeen. Tähän vaikuttivat avoimien työmarkkinoiden kasvaneen kysynnän lisäksi myös alueen kuntien työllisyydenhoidon ja elinkeinoelämän kehittämistoimenpiteet. 6

7 Taantumasta alkoi näkyä merkkejä jo vuoden 2008 aikana. Savonlinnan seutukunnan keskeiset yritykset toimivat kansainvälisesti suhdanneherkillä aloilla; metallin laitevalmistuksessa ja puutuoteteollisuudessa. Taantuma alkoi koskettaa seutua nopeasti ja voimakkaasti ja jatkui koko vuoden Puuteollisuudessa taantuman vaikutukset näkyvät pääasiassa lomautuksina. Metalliteollisuudessa jouduttiin lomautusten lisäksi irtisanomaan henkilöstöä. Loppuvuodesta 2009 Savonlinnan seudulla oli yhteensä noin 1200 lomautettua. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä on viimeisten kahden vuoden aikana irtisanottu noin 600 henkilöä. Suhdannetilanteen uskotaan paranevan vuoden 2010 loppuun mennessä. Lomautettujen määrä on vuodessa vähentynyt merkittävästi. Myös irtisanomisten määrä on kevään 2010 aikana vähentynyt oleellisesti. Avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt TE-toimistossa; esimerkiksi terveydenhuolto- ja sosiaalialalla on kysyntää työvoimasta ja myrskytuhojen vaikutukset näkyvät lisääntyneenä metsurien/ metsäkoneenkuljettajien kysyntänä. Savonlinnan TE-toimiston alueen työttömyysaste on kesäkuun 2010 tilannekatsauksen mukaan kuitenkin lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin Etelä-Savon maakunnan keskiarvo. Työttömyysaste on erityisen korkea Savonlinnan kaupungissa (15,2 %). Työttömien määrä TEtoimiston alueella kasvoi edelleen. Suhteellisesti eniten työttömien määrä on kasvanut ammatillisesti luokittelemattomien ryhmässä ja kuljetustyössä. Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työnvälitykseen tammi-kesäkuussa saman verran kuin edellisvuonna eli noin Taantumaa edeltävästä ajasta ollaan kuitenkin jäljessä noin 30 %. Huolestuttavaa taantuman aikana on ollut nuorten työttömyyden jatkuva kasvu. Vaikka edellisvuoteen verrattuna alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on vähän laskenut, on se edelleen korkea. Kesäkuun 2010 lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli 376, vuotta aiemmin heitä oli 408. Työttömistä nuorista noin 2/3 on saanut ammatillisen koulutuksen. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Seudun pitkäaikaistyöttömien määrä oli kesäkuun 2010 lopussa 560, kun vuosi sitten heitä oli 414. Kasvu on ollut voimakkaampaa kuin muualla Etelä- Savossa. (Lähde: Anna-Liisa Koponen, Savonlinnan TE-toimisto, työvoiman palvelukeskus) 2.6 Toimijat Hankkeessa ovat olleet mukana kaikki SOSTERIn yksiköt. Yhteistyötä on tehty pääasiassa terveyskeskusvastaanoton, hammashoidon, fysioterapian, mielenterveystyön sekä päihdehuollon kanssa. Hankkeen muut keskeiset yhteistyökumppanit olivat Savonlinnan seudun työvoiman palvelukeskus, Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimisto sekä Savonlinnan seudulla työllistävä kolmas sektori. Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, SOSTERI Väestöpohja asukasta Jäsenkunnat (2010): Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon alue kattaa Juvan ja Puumalan kunnat. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon ja sosiaalihuollon palvelut on koottu samaan organisaatioon. Palveluista muodostuu saumaton hoito- ja palveluketju. Palvelut, toiminta ja organisaatio on järjestetty elämänkaarimallin mukaisesti lapsiperhepalveluihin, aikuisten palveluihin ja vanhusten palveluihin. 7

8 Sosterilla on sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) kriteeristön mukainen laaduntunnustus. Savonlinnan seudun työvoiman palvelukeskus Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat ovat pääosin työkykyisiä työnhakijoita, joiden työllistyminen monien eri syiden yhteisvaikutuksesta voi olla vaikeaa. Palvelukeskuksen toiminnan keskeinen tavoite on kartoittaa asiakkaan todelliset edellytykset sijoittua avoimille työmarkkinoille. Työllistymisen esteenä saattaa olla hoitamaton terveys, diagnosoimattomat pitkäaikaissairaudet tai jopa toteamaton työkyvyttömyys. Palvelukeskuksen moniammatillisesta palvelukokonaisuudesta on aikaisemmin puuttunut terveydenhuollon asiantuntijuus. Hankkeen myötä terveydenhuollon palvelut on saatu osaksi asiakkaan palvelukokonaisuutta. Tämä näkyy myös tilastoissa. Palvelukeskuksen asiakkaiden osallistuminen terveydenhuollon eri palveluihin on nelinkertaistunut vuodesta 2007 vuoteen 2008 verrattuna. TYP:n asiakkaat ovat käyttäneet itsenäisesti niukahkosti terveydenhuollon palveluita. Hankkeen terveydenhoitaja on perustellut asiakkaille terveystarkastuksen tärkeyttä ja kertonut tarkastuksen jälkeen muun muassa mittaustuloksista. Merkittävää on ollut asiakkaiden jatkotutkimusten ja -hoidon eteneminen asianmukaisesti terveydenhuollon palveluissa terveystarkastuksen jälkeen. Terveydenhoitajalla on ollut käyttöoikeus TYPPItietojärjestelmään, joka on helpottanut huomattavasti yhteistyötä. Huomionarvoista on, että TYP:n toiminta-alue on laaja sisältäen hankalia kulkuyhteyksiä (seitsemän kuntaa saaristoisessa Saimaassa), joten palvelut tarjotaan Savonlinnan ympäristökunnissa kuntakeskuksissa. Hankkeen terveydenhoitaja on tarvittaessa ollut TYP:n virkailijan mukana ympäristökunnissa, mikä on edistänyt huomattavasti palvelukokonaisuutta. Työvoiman palvelukeskus hankkii asiantuntijalääkäreiltä ostopalveluna työkyvynselvityksiä. Terveydenhuollon asiantuntijuuden lisääminen moniammatilliseen tiimiin on tuonut valmistelutyöhön lisää terveydenhuollon osaamista, jonka seurauksena ostopalvelut kohdentuvat entistä täsmällisemmin niitä eniten tarvitseville asiakkaille. Kaavio 1. Työ- ja elinkeinohallinnon sekä kuntien henkilöstö työvoiman palvelukeskuksessa. 8

9 Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimisto Työ- ja elinkeinotoimiston työnhakijoina on paljon moniongelmaisia pitkäaikaistyöttömiä, joiden kohdalla tarve terveystarkastuksiin ja terveyttä edistäviin toimintamalleihin on samanlainen kuin työvoiman palvelukeskuksen asiakkailla. Ohjaaminen terveydenhuollon palveluihin ja yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden kanssa on heidän kohdallaan haasteellisempaa, koska työ- ja elinkeinotoimistossa ei ole moniammatillista tiimiä, asiakasmäärät virkailijaa kohden ovat suuria eikä muilta työtehtäviltä jää liiemmin aikaa terveysasioiden käsittelyyn. Toimintamallin soveltamista ja kehittämistä tulee edelleen miettiä. Osalla pitkäaikaistyöttömistä elämä on muuten hallinnassa, mutta työelämän rakennemuutos, ikääntyminen ja terveysongelmat ovat johtaneet työmarkkinoilta sivuun jäämiseen. Heissä on paljon yli 50-vuotiaita ja iän myötä monilla sairastavuus lisääntyy. Taloudellinen asema on heikompi verrattuna työssäkäyvään väestöön ja terveydenhuollon palveluja käytetään vasta aivan pakottavissa tilanteissa. Tämän vuoksi asiakkailta voi löytyä paljon sekä hoitamattomia sairauksia että piileviä terveysriskejä. Kolmas sektori Kolmas sektori on merkittävä osa vapaata kansalaistoimintaa ja kansalaisjärjestöt ovat sen avainryhmä. Kansalaisjärjestöt toteuttavat omaa toiminta-ajatustaan pääosin vapaaehtoisuuteen perustuen. Kansalaisjärjestöille on annettu yhteiskunnassa entistä enemmän vastuuta samalla, kun julkisen puolen turvaverkostoissa ja rahoituspohjassa on syntynyt aukkoja. Kansalaisjärjestöistä on myös etsitty ratkaisua työttömyyden hoitoon. Samalla, kun paineet ovat kasvaneet, ovat taloudelliset toimintaedellytykset tiukentuneet. Järjestöjen toiminta perustuu omaan toiminta-ajatukseen. Savonlinnan seudulla kolmas sektori on ollut erittäin merkittävä työllistäjä. Suurimmat työllistäjät ovat Savonlinnan Toimintakeskus ry, A-Kilta ry, NuTu ry, TEKO ry ja Savonlinnan Liikunta ry. Väylä-hanke on palkannut 11 työvalmentajaa tekemään työvalmennusta järjestöissä ja etsimään järjestöissä työllistetyille työllistymispolkuja avoimelle sektorille. Väylä-hankkeen jälkeen on tarkoitus, että järjestöt itse tekevät työvalmennusta esimerkiksi tilaaja-tuottaja-mallin kautta. Näin toteutuisi aito välityömarkkina-ajatus, kun mahdollisimman monet työllistyisivät työllistymisjakson jälkeen avoimille työmarkkinoille. Hankkeen terveydenhoitaja on käynyt pitämässä aamuvastaanottoa joissakin kolmannen sektorin toimipaikoissa. Toiminta on koettu tarpeelliseksi ja kehittämisen arvoiseksi ja sen on toivottu laajenevan ja muuttuvan pysyväksi. 9

10 3 Oppimisprosessi ja toimintamalli Savonlinnan alueella PTT-toimintamallin kehittäminen on tapahtunut hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Ohjausryhmään valittiin henkilöitä terveydenhuollon vastaanotosta ja mielenterveys- ja päihdepuolelta, työ- ja elinkeinohallinnosta, sosiaalityöstä ja kolmannelta sektorilta. Näillä toimijoilla oli kokemusta ja näkemystä viedä asioita eteenpäin omissa verkostoissaan. Projektityötekijän rooli on ollut koota toimijat yhteen ja tehdä käytännön asiakas- ja hanketyötä. Toimintamallia on tarvittaessa kehitetty saatujen kokemusten mukaan. Keskeisimmät toimijat yhteistyöverkostossa ovat olleet työvoiman palvelukeskuksen työvoimaohjaajat ja palveluohjaajat, työ- ja elinkeinotoimiston henkilökunta, terveysaseman lääkärit ja hoitajat sekä kolmannen sektorin toimijat. Toimiva organisaatiorajat ylittävä yhteistyö edellyttää lisäksi johdon tukea. Organisaatioiden johdolla tulee olla tieto ja näkemys verkostotyön toimivuuden tärkeydestä ja merkityksestä asiakkaan tilanteen etenemiseksi. Johdon tulee myös taata riittävät resurssit työtekijöille yhteistyön mahdollistamiseksi. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastustoimintaa aloitettaessa muihin toimijoihin ja yhteistyökumppaneihin tutustuminen ja heidän toimintatapoihinsa perehtyminen vie aikaa. Työttömien parissa työskentelevien toimijoiden on hyvä järjestää palaveri, jossa he saavat käsityksen oman alueen muista toimijoista, resursseista ja käytännöistä. Sektorirajat ylittävä yhteistyö vähentää päällekkäistä työtä ja asiakkaan juoksuttamista paikasta toiseen sekä säästää samalla työntekijöiden aikaa. Toimijoille tulee tehdä selväksi se mihin kaikkeen toiminnan kehittäminen vaikuttaa yhteiskunnan, kunnan, toimipisteiden, työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta. Työnhakijoiden palveluihin panostaminen säästää veroeuroja tehokkaasti. Kuntien olisi nähtävä hankkeen kohderyhmän palvelut pitkällä tähtäyksellä. Säästöjä tulee niin terveys- kuin sosiaalimenoihinkin. Tärkeintä kuitenkin lienee se, että ihmisen elämänlaatu paranee. Pitkäaikaistyöttömien parissa työskentelevien toimijoiden vahvuuksiin kuuluvat hyvät yhteistyötaidot ja kyky työskennellä sektorirajat ylittävässä yhteistyössä. Pitkäaikaistyöttömien ongelmat ovat hyvin moninaisia; ongelmia voi olla niin terveydentilassa kuin elämänhallinnan sarallakin. Terveydenhoitaja ei voi ratkaista kaikkia työttömän pulmia, vaan on erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Terveydenhoitaja voi käynnistää tarpeellisia hoitopolkuja ja tukea omalta osaltaan asiakkaan muita palveluprosesseja. Yhteistyö työ- ja elinkeinohallinnon ja sosiaalitoimen kanssa on oleellista ja verkostoituminen eri toimijoiden kanssa on välttämätöntä. Hyvän hoitosuhteen luomiseksi on asiakkaan kanssa työskentelevän hoitajan/virkailijan asenteen ja arvojen oltava kohdallaan. Asiakkaan tilanteesta tulee olla aidosti kiinnostunut. Terveydenhoitajan koulutus ei toistaiseksi sisällä työttömien terveydenhuollon opintoja. Hoitajan perusopinnot ovat riittävä pohja perusterveystarkastukseen. Perusopinnot, oikea asenne ja yhteistyökykyisyys omassa verkostossa sekä sen ulkopuolella muodostavat perustan tämän työn tekemiseen. Työterveyshoitajan pätevyys ei ole välttämätön vaikka siitä saattaa olla etua. Työskentely laajemmin terveydenhuollon eri tehtävissä ja mahdollinen kokemus sosiaalialalta auttaa asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamista ja hoitoon ohjausta, koska asiakkaan ongelmat ovat usein varsin laaja-alaisia. Lisäkoulutuksen hankkiminen esimerkiksi työkyvynarviointiin liittyen on eduksi. 10

11 Kaavio 2. PTT-hankkeen toimijat ja yhteistyökumppanit. 11

12 Kaavio 3. PTT-hankkeen ohjausryhmä. 3.1 Hankeresurssit Hankkeen ensimmäiseksi projektityöntekijäksi valittiin sairaanhoitaja Kirsti Ahokas. Hankkeen projektityöntekijän siirryttyä muihin tehtäviin valittiin tilalle terveydenhoitaja/sairaanhoitaja Johanna Lahtinen. PTT-hankkeen projektityöntekijä vaihtui , joka omalta osaltaan loi haastetta hankkeen etenemiselle ja raportoinnille. Hankkeen alkuaikoina terveydenhoitajan työtila sijaitsi Perhepalvelukeskuksen tiloissa. Rakennuksen mentyä remonttiin kesällä 2009 työtila piti vaihtaa. Terveysaseman työtilojen rajallisuuden vuoksi hankkeen käyttöön saatiin työtila A-klinikan yhteydestä, terveysaseman välittömästä läheisyydestä. Potilasvastaanottoa on pidetty myös työterveyshuollon tiloissa ja eri kuntien terveyskeskusten vastaanotoissa. Hankkeen terveydenhoitaja on tehnyt työttömien terveystarkastuksia, käyttänyt neljä tuntia viikossa työvoiman palvelukeskuksen konsultaatiokäynteihin ja pitänyt aamuvastaanottoa kolmannen sektorin toimipaikoissa. 12

13 3.2 Toimintamalli Asiakkaan kohtaaminen ja aito välittäminen ovat erittäin tärkeitä tekijöitä hyvän asiakassuhteen luomisessa. Osa työttömistä on aiemmin käyttänyt niukasti terveydenhuollon palveluita ja he ovat joutuneet asioimaan eri virastoissa useiden eri virkailijoiden vastaanotolla. Onkin tärkeää saada asiakas tuntemaan, että hänen asioistaan ollaan aidosti kiinnostuneita ja että hoitaja kuuntelee ja haluaa auttaa. Asiakkaalle täytyy välittyä terveystarkastuksen merkitys ja asiakkaalle itselleen mahdollisesti koituva hyöty. Hoitajan tulee ottaa puheeksi asiat, jotka asiakkaan terveydentilassa tai elämänhallinnassa huolestuttavat tai vaativat toimenpiteitä Lähettävät tahot ja lähetyskriteerit Työvoiman palvelukeskuksen tai työ- ja elinkeinotoimiston virkailija kertoo asiakkaalle terveydentilan selvityksen mahdollisuudesta sekä pyytää allekirjoituksen terveystietojen hankkimis- ja luovutuslupaan (liite 1). Terveystarkastukseen asiakkaat ohjautuvat Työ- ja elinkeinotoimistosta lähete-palautelomakkeella (liite 2). Työvoiman palvelukeskuksesta lähete-palautelomakkeella (liite 3) tai konsultaation perusteella. Moniammatillisissa tiimipalavereissa eli konsultaatioissa keskustellaan asiakkaiden asioista ja pyritään löytämään jokaiselle asiakkaalle yksilöllinen ja paras vaihtoehto terveydentilan selvittelyyn, arviointiin ja jatkohoitoon sekä näiden myötä elämäntilanteen ja työllistymisedellytysten paranemiseen. Konsultaatioissa asiakas on yleensä itse mukana. Jos asiakas ei ole paikalla, häneltä pyydetään kirjallinen suostumus tietojen välitykseen eri viranomaisten välillä. Asiakas voi hakeutua terveystarkastukseen myös omatoimisella yhteydenotolla. Asiakkailla on hankkeen aikana ollut mahdollisuus ohjautua terveystarkastukseen tarvittaessa myös kolmannen sektorin aamuvastaanotoilta. Terveydenhoitaja on käynyt pitämässä aamuvastaanottoja kolmannen sektorin toimipaikoilla. Virkailijat voivat ohjata asiakkaan terveystarkastukseen jos on syytä epäillä terveydellisiä ongelmia, jos aiemmasta terveystarkastuksesta/lääkärillä käynnistä on aikaa, jos asiakas terveydellisiin syihin vedoten kieltäytyy vastaanottamasta tarjottua työtä Lähete ja tietosisällöt Lähetteen sisältö ja taustatietojen merkitys on keskeinen hoidontarpeen arvioinnissa. Lähetteessä näkyy aikaisemmin asiakkaan kanssa asioineen virkailijan tai virkailijoiden merkinnät mahdollisista esille tulleista työllistymisen esteistä ja terveydentilan ongelmista. Lisäksi tiedot aiemmin tehdyistä tutkimuksista auttavat asiakkaan hoidon tarpeen määrittelyssä ja ehkäisevät päällekkäistyön tekemisen, jolloin talous- ja henkilöstöresurssit voidaan kohdentaa mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeen mukaisesti. 13

14 Lähetteestä tulee ilmetä: asiakkaan perustiedot eli nimi, osoite, puhelinnumero ja henkilötunnus, asiakkaan suostumus tietojen vaihtoon, tutkimuspyynnön perusteet ja se mihin halutaan selvitys, esimerkiksi terveydentilan rajoitusten päivitys, työkunnon kartoitus, mihin ja millaiseen tehtävään (palkkatukityö, työharjoittelu, työvalmennus, kuntouttava työ tms.) selvitystä haetaan, millaisia työ- ja elinkeinohallinnon suunnitelmia asiakkaalle on tehty, asiakkaan taustatiedot tarvittaessa liitteenä (palvelu-, aktivointi-, työnhakusuunnitelma), työ- ja elinkeinoviranomaisten tilaamat aiemmat terveystutkimukset, asiakkaan aiempi terveystarkastuskäynti, mikäli tiedossa (milloin ja missä). Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden kohdalla lähete ja taustatiedot ovat löytyneet myös TYPPI-tietojärjestelmästä, johon hankkeen terveydenhoitajalla on ollut käyttöoikeudet. Aikaisempien tutkimusten ja sairaskertomusten paperiversiot ovat olleet hoitajan käytössä asiakkaan antaman luvan mukaisesti. Hankkeen alussa kehitettiin lähete-palaute-lomake, joka otettiin heti käyttöön ja koettiin melko toimivaksi. Lomaketta uudistettiin kuitenkin niin, että sen sisältö toimisi paremmin silloin, kun terveystarkastuksia tekevät myös sellaiset terveydenhoitajat, joilla ei ole TYPPI-oikeuksia Terveystarkastus Lähetteen saatuaan terveydenhoitaja tekee hoidontarpeenarvioinnin ja lähettää asiakkaalle ajanvarauskutsun, johon on liitetty terveyshaastattelulomake esitäytettäväksi. Terveyshaastattelulomakkeen sisältö kattaa asiakkaan fyysiseen, psyykkiseen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyviä kysymyksiä ja mittareita. Lisäksi kysytään terveyden ja työn/kouluttautumisen suhdetta sekä työ-/opiskelumotivaatiota. Aluksi lomake täytettiin asiakkaan kanssa terveystarkastuksen yhteydessä. Terveyshaastattelu on kuitenkin melko laaja ja kysymyksiä on paljon, joten hankkeen kuluessa tultiin siihen tulokseen, että asiakkaan on hyvä saada tutustua lomakkeeseen ennalta. Hankkeen alkuvaiheessa käytössä oli Terveystarkastuslomake (Terveys ja elämänhallinta eli TEH-lomake), joka kehitettiin heti hankkeen käynnistyessä. Hankkeen aikana lomakkeen sisältöä muokattiin niin, että sosiaalityön osuutta kysymyksissä vähennettiin, koska vastaavia kysymyksiä teki myös asiakkaan oma sosiaalihoitaja tai palveluohjaaja. Lomake oli aluksi erilainen myös aikuisille ja nuorille, sillä sisällössä otettiin huomioon asiakasryhmän ominaispiirteitä. Lomakkeet koettiin kuitenkin asiakastyössä hieman vaikeaselkoiseksi, joten käyttöön otettiin uusi esitäytettävä lomake. Jatkohankkeen lopulla valtakunnallisessa PTThankkeessa muokattiin yhdenmukainen lomake kaikkien toimijoiden käyttöön (liite 4). Lomake on ollut yleisesti käytössä ja sitä kehitellään edelleen. Terveystarkastukseen kuuluvista mittareista ja niiden indikaatioista (RR, BMI, audiogrammi, näköseula, verikokeet, AUDIT, spirometria, BDI) sovittiin yhteisessä palaverissa terveyskeskuslääkäreiden kanssa. Samalla sovittiin myös terveystarkastukseen liittyvästä viestintätavasta omalääkärin ja hankkeen terveydenhoitajan välillä; sovittiin, että konsultaatiot lähetetään Effica-tietojärjestelmän kautta potilaspostina ja vastausviive on viikko kiireettömissä konsultaatioissa. Kiireelliset yhteydenotot tehtiin omalääkärin kalenteriin merkintänä tai 14

15 puhelimitse vastaanoton hoitajan kautta. Jatkohankkeen aikana lääkärien toiveena oli yleisesti, että konsultoitavat asiat merkittäisiin suoraan lääkäreiden ajanvarauskirjoihin. Perusteena tälle oli se, että viestilaatikot ovat usein täynnä eikä niitä välttämättä tule aina heti luettua. Toinen peruste oli se, että kun konsultoitava asia on ajanvarauskirjalla, niin työ tulee myös näkyväksi. Terveystarkastuskäynti on ollut kaksiosainen sisältäen terveystarkastuskäynnin ja seurantakäynnin. Käyntien välinen aika on riippunut siitä missä ajassa vastaanotolla sovitut muut asiat esimerkiksi laboratoriokäynti tai maksusitoumus on saatu hoidetuksi. Ensimmäinen terveystarkastuskäynti Ensimmäiselle käynnille on varattu aikaa 90 minuuttia, joka on sisältänyt myös kirjaamiseen käytettävän ajan. Käynnillä on luotu turvallinen ja avoin suhde, kartoitettu aikaisempia ja tämänhetkisiä terveystietoja ja terveysongelmia sekä tehty hoidontarpeen arviointi, joka on myös perusta jatkosuunnitelmille. Terveystarkastuksessa on käytetty apuna esitäytettyä terveyshaastattelulomaketta. Huomiota on kiinnitetty lisäksi asiakkaan oppimisen edellytyksiin, ellei niitä ole aiemmin selvitetty. Eläkeselvittelyihin tai ammatilliseen kuntoutukseen liittyen on pyydetty asiakasta ottamaan mukaan työeläkeote. Asiakas on ohjattu laboratoriokokeeseen sekä tarvittaessa esimerkiksi hammashoitoon tai lääkärin vastaanotolle. Asiakkaan jatko-ohjaukset on merkitty jatko-ohjaus lomakkeelle (liite 5), jossa on valmiina muun muassa yhteystiedot eri toimipaikkoihin. Lomake on annettu asiakkaalle mukaan. Seurantakäynti Käynnille on varattu 60 minuuttia aikaa, joka on sisältänyt kirjaamiseen käytettävän ajan. Käynnillä on kerrattu lyhyesti edellisen käynnin asiat, tarkistettu sovittujen asioiden eteneminen ja käyty läpi laboratoriotutkimustulokset. Tapaamisen painopiste on ollut terveyden edistämisessä, tapaamisella on keskusteltu tarkemmin elämäntavoista sekä annettu terveysneuvontaa ja itsehoito-ohjausta. Tarvittaessa on konsultoitu lääkäriä laboratoriovastauksista Palautteen anto ja jatko-ohjaus Terveystarkastuskäyntien lopuksi asiakkaalle on annettu palaute terveystarkastuksen tuloksista. Samalla on huolehdittu siitä, että asiakas ymmärtää oman terveydentilansa ja mahdollisen jatkohoitoon ohjauksen syyn. Yhdessä asiakkaan kanssa on suunniteltu palaute lähettävälle taholle. Palautetta on annettu terveydentilasta ja sen vaikutuksesta työllistymismahdollisuuksiin. Palautteessa on kerrottu lisäksi jatkosuunnitelmista sairauksien hoitamisen, jatkotutkimuksiin ohjaamisen, terveyden edistämisen sekä vastuuhenkilöiden osalta. Jos asiakkaan terveystilanne ei ole vaatinut jatkohoitoa, on asiakkaalle annettu palaute terveystarkastuksen tuloksista ja tieto hoidon päättymisestä on annettu sekä asiakkaalle että lähettävälle taholle. Asiakkaan jatkohoidon seurannasta vastaa terveydenhoitaja jatkohoidon ohjautuessa perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon. Terveydenhoitajan tekemän hoidontarpeen arvioinnin jälkeen asiakas on mahdollista lähettää TYP:n tai työ- ja elinkeinotoimiston maksusitoumuksella ostopalveluna yksityiselle sektorille esimerkiksi työkyvynarviointiin, mm. neuropsykologin, neurologin, päihdepsykiatrin tai ortopedin vastaanotolle. Näissä tapauksissa seurantavastuu kuuluu asianomaiselle lähettävälle taholle. 15

16 Tärkeää asiakkaan hoidossa sekä hoidon seurannassa on lähettävän tahon sekä terveydenhoitajan välinen tiedonkulku. Tällöin pystytään varmistamaan myös se, että asiakas toimii hoitosuunnitelman mukaisesti. Mikäli asiakas on ohjattu työ- ja elinkeinohallinnosta yksityisen sektorin tutkimuksiin on jatkohoito tai lisätutkimukset perusterveydenhuollossa/ erikoissairaanhoidossa tarvittaessa mahdollisia. Hammashuoltoon tai silmälääkäripalveluihin liittyvissä maksusitoumusasioissa asiakas ohjataan tarvittaessa ottamaan yhteyttä kuntien sosiaalitoimiin. Itä-Savon sairaanhoitopiirin sisäisiä verkostopalavereja on pidetty tarvittaessa yhdessä asiakkaan kanssa hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi. Moniammatillisia tapaamisia, joissa on läsnä tarpeen mukaan terveydenhuollon, työvoiman palvelukeskuksen, sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinotoimiston edustaja ja asiakas itse, voidaan järjestää tarvittaessa. Joissakin terveydentilaan liittyvissä asioissa, esimerkiksi verenpaineeseen ja verensokeriin liittyen, asiakas tulee mahdollisesti tarvitsemaan jatkoseurantaa. Terveydentilan ollessa kunnossa, ei jatkoseurantaan välttämättä ole tarvetta, joten hoito päättyy Työttömien terveystarkastuksen erityispiirteet Työttömille tehdyissä terveystarkastuksissa tulee kiinnittää huomiota laaja-alaisesti asiakkaan kokonaishyvinvointiin. Perusterveystarkastuksen lisäksi tulee erityisesti kiinnittää huomiota työkyvyn kannalta merkittäviin asioihin. Pitkäaikaistyöttömillä on usein muita asiakasryhmiä enemmän mielenterveysongelmia, päihteiden väärinkäyttöä sekä vakavampia tai suurempia terveydellisiä haittoja. Työttömät voivat olla syrjäytyneitä terveydenhuollon palveluista esimerkiksi "työterveyshuollon" puuttumisen, taloudellisen tilanteen, motivaation tai muiden vastaavien asioiden vuoksi. Työttömien kohdalla terveydenhoitajan ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö korostuu. Terveydenhoitajalta vaaditaan laajempaa ammattitaitoa ja yhteistyökykyä yli organisaatiorajojen. 16

17 3.2.6 Visuaalinen toimintamalli 17

18 4 Asiakastiedot PTT-hankkeen asiakkaita olivat hankkeen ensimmäisessä vaiheessa työvoiman palvelukeskuksen pitkäaikaistyöttömät asiakkaat sekä työvoimatoimistojen alle 25-vuotiaat asiakkaat. Asiakaskriteerit olivat yhteisesti sovitut, koska asiakkaita olisi ollut enemmän kuin hankkeen aikana oli tarkoituksenmukaista vastaanottaa. Jatkohankkeessa terveystarkastukseen oli mahdollista osallistua kaikkien yli vuoden työttömänä olleiden työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaiden sekä laajemmin kolmannella sektorilla työskentelevien. Asiakkaita oli kaikista SOSTERIn alueen kunnista. Ympäristökuntien asiakkaita terveydenhoitaja meni tapaamaan paikalliselle terveysasemalle. Ympäristökuntien asiakkaiden kohdalla otettiin usein laboratoriokokeet edeltävästi. Asioiden ollessa kunnossa terveystarkastus suoritettiin yhdellä käyntikerralla. Tarvittaessa sovittiin seurantakäynti tai asioista keskusteltiin puhelimen välityksellä. Satunnaisesti tapaamisia pidettiin myös poikkihallinnollisina moniammatillisina tiimitapaamisina sosiaalitoimistoissa tai TE-toimistoissa. 4.1 Terveystarkastuskäynnit Terveystarkastukset aloitettiin Ensimmäisen hankekauden loppuun mennessä terveystarkastuksessa oli käynyt 83 asiakasta. TYP:n asiakkaita oli 73, Savonlinnan työvoimatoimiston asiakkaita oli 7 sekä Kerimäen työvoimatoimiston asiakkaita 3. Perumattomia käyntejä oli 25, mikä oli noin 23 % varatuista terveystarkastusajoista. Terveystarkastukset Työvoiman palvelukeskus 73 Savonlinnan työvoimatoimisto 7 Kerimäen työvoimatoimisto 3 Terveystarkastuskäyntejä yhteensä 83 Peruuttamattomat ajanvaraukset 25 Taulukko 3. Ensimmäisen hankekauden aikana terveystarkastuksessa käyneet asiakkaat lähettävän tahon mukaan ja peruuttamattomat ajanvaraukset. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita osallistui terveystarkastukseen enemmän kuin oli tavoitteena, koska työ- ja elinkeinotoimistojen alle 25-vuotiaita asiakkaat eivät osallistuneet tarkastuksiin tavoitteen mukaisesti. Nuorille TE-toimistojen asiakkaille varattiin aikoja terveystarkastuksia varten, mutta he eivät tulleet vastaanotolle. Samanaikaisesti työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden osallistuminen terveydenhuollon eri palveluihin nelinkertaistui vuodesta 2007 vuoteen 2008 verrattuna. Jatkohankkeen aikana terveystarkastuksessa kävi yhteensä 189 asiakasta. TYP:n asiakkaita oli 154 ja Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaita 35. Peruuttamattomia käyntejä oli 56, mikä oli noin 25 % varatuista terveystarkastusajoista.

19 Terveystarkastukset Työvoiman palvelukeskus 154 Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimisto 35 Terveystarkastuskäyntejä yhteensä 189 Peruuttamattomat ajanvaraukset 56 Taulukko 4. Jatkohankkeen aikana terveystarkastuksessa käyneet asiakkaat lähettävän tahon mukaan ja peruuttamattomat ajanvaraukset. Asiakkaita ohjautui koko hankkeen aikana TYP:tä ja TE-toimistoista terveystarkastukseen yhteensä 272. I II Yhteensä TYP TE-toimisto Yhteensä Taulukko 5. PTT-hankkeen terveystarkastusten määrä ja lähettäneet tahot ensimmäisellä hankekaudella ja jatkohankkeessa sekä koko hankkeen aikana vuosina Terveydenhuollon konsultaatio työvoiman palvelukeskuksessa Terveydenhuollon konsultaatiot tapahtuivat työvoiman palvelukeskuksen tiloissa. Hankkeen terveydenhoitaja oli henkilöstön käytettävissä neljä tuntia/viikko. Konsultaatioasiakkaita oli hankkeen ensimmäisellä kaudella yhteensä 135 ja jatkohankkeen aikana 72 eli yhteensä 207. Konsultaatioasiakkaat Ensimmäinen hankekausi 135 Jatkohanke 72 Konsultaatioita yhteensä 207 Taulukko 6. Terveydenhoitajan konsultaatiot työvoiman palvelukeskuksessa. Konsultaatioissa pohdittiin poikkihallinnollisessa moniammatillisessa tiimissä yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan asioiden etenemistä ja seuraavaa askelta sekä priorisoitiin asioiden eteenpäinviemisjärjestystä. Samalla sovittiin työnjaosta ja määriteltiin eri toimijoiden vastuualueet. Konsultaation perusteella tehtiin jatkosuunnitelma (aktivointisuunnitelma), jonka asiakas hyväksyi allekirjoituksellaan. Konsultaatiot olivat myös ostopalveluina tuotettujen lääkärinlausuntojen ja kuntoutuskertomusten suomentamista ja niissä suositeltujen jatkohoitojen järjestämisvastuusta sopimista. Konsultaatiot olivat joskus myös niin sanottuja paperikonsultaatioita, jolloin asiakas ei välttämättä ollut paikalla. Tällöin asiakas oli voinut edeltävästi keskustella yhdessä työvoima-/ palveluohjaajan tai terveydenhoitajan kanssa ja he olivat miettineet jatkosuunnitelmaa. Konsultaatiossa TYP:n virkailija ja terveydenhoitaja suunnittelivat ja sopivat jatkoista esimerkiksi liittyen terveystarkastukseen tai työkyvynarviointiin lähetteeseen. 19

20 4.3 Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa terveyden edistämiseksi Hankkeen yksi tavoite oli kartoittaa ja edelleen kehittää kolmannella sektorilla eri työllistämistukitoimin sijoitettujen työttömien työterveyshuoltoa. Yhteistyö aloitettiin aamuvastaanoton muodossa, joka saikin hyvän vastaanoton. Esille nousi selkeä tarve kyseisen henkilöstöryhmän terveystarkastuksiin, terveyden edistämiseen, itsehoito-ohjaukseen ja julkisen terveydenhuollon piiriin opastamiseen sekä hoitoon ohjaamisen aktivointiin. Osa kolmannelle sektorille työllistyneistä henkilöistä kävi hankkeen aikana terveystarkastuksessa, jolloin heidän hoitoprosessinsa aktivoitui ja terveyden edistäminen lähti käyntiin. Hankkeen terveydenhoitaja kävi suunnitellusti tapaamassa kolmannen sektorin asiakkaita myös heidän työpaikoillaan. Tällä toiminnalla tavoiteltiin niitä asiakkaita, jotka olivat jättäneet käymättä esimerkiksi verenpainekontrollissa tai joilla muuten oli omaan terveyteen liittyviä kysymyksiä, mutta jotka eivät osanneet/halunneet käyttää terveyskeskuksen palveluja. Aamuvastaanottoa pidettiin hankkeen ensimmäisellä kaudella keskitetysti Toppalassa kahden viikon välein kaksi tuntia kerralla. Jatkohankkeen aikana aamuvastaanottotoimintaa laajennettiin Toimintakeskuksen Puuverstaalle ja Savolan kierrätysmyymälään sekä A-Kiltan verstaalle ja Savolaisten Selviytyjien toimipaikalle. Jatkohankkeen aikana aamuvastaanottoja pidettiin kerran kuukaudessa kussakin toimipaikassa. Aamuvastaanottoa kokeiltiin hankkeen ensimmäisellä kaudella myös Järjestötalolla (13.1, 27.1., ), mutta koska vastaanotoilla kävi vain yksi asiakas, aamuvastaanotto päätettiin lopettaa. Kolmannen sektorin työpaikoilla on edistetty työhyvinvointia niin sanottujen TYKYTYSpäivien muodossa. Toimintamalli on ollut aiemmin käytössä suurimmissa työllistävissä järjestöissä ja PTT-hankkeen tavoitteena oli saada mahdollisimman moni järjestö toimintaan mukaan. Suunniteltu TYKYTYS-finaali ei kuitenkaan toteutunut, koska yhtään ilmoittautumista ei tullut. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa oli aktiivista, monipuolista ja antoisaa. Usko yhteiseen tekemiseen oli vahva. Järjestöillä on tavoitteena hankkeen myötävaikutuksella luoda oma, yhtenäinen terveyden edistämisen ja työterveyshuollon toimintamalli sekä juurruttaa se pysyvästi kolmannen sektorin toimintaan. Ensimmäisen hankekauden aikana aamuvastaanotoilla kävi 42 asiakasta. Jatkohankkeen aikana aamuvastaanotoilla kävi 438 asiakasta. Yhteensä aamuvastaanotoilla kävi 472 asiakasta. 1. hankekausi Jatkohanke Yhteensä Toppala Puuverstas Savolan kierrätysmyymälä Savolaiset Selviytyjät A-Kilta Järjestötalo 1-1 Yhteensä Taulukko 7. Aamuvastaanoton toimipaikat ja asiakasmäärät ensimmäisellä hankekaudella ja jatkohankkeen aikana. 20

21 Aamuvastaanotoilla asiakkaat tulivat verenpainekontrolleihin, jotka olivat jääneet käymättä. Useita asiakkaita ohjattiin korkean verenpaineen vuoksi lääkärin vastaanotolle. Jatkoseurannat aktivoitiin hoitomallin mukaisesti oman alueryhmän kautta. Useita asiakkaita ohjattiin hammashoitoon ja jäykkäkouristustehosteisiin. Asiakkaille tehtiin lähetteitä myös laboratoriokokeisiin sekä annettiin ohjausta painonpudotukseen liittyvissä asioissa. Lisäksi asiakkailla oli selkeä puhumisen tarvetta. Terveysasioista ja omasta hyvinvoinnistaan oli jokainen kävijä kiinnostunut. Lääkärin vastaanotolle asiakkaita ohjattiin aamuvastaanotolta muun muassa seuraavista syistä: Todettu laboratoriokokeissa kilpirauhasen vajaatoiminta saanut lääkityksen. Kipeä kyynärpää, joka vaikeuttanut työntekoa kortisoni-injektion saatuaan ollut kivuton ja työkykyinen. Kivulias polvi nestettä poistettu ja asiakas ohjattu sairaslomalle. Korkea verenpaine ja nopea pulssi, väsymys tehostettu verenpainelääkitystä, jonka jälkeen seurannassa verenpainetaso normalisoitunut ja vointi energisempi. Todettu vaikea masennus aloitettu mielialalääkitys ja ohjattu mielenterveysvastaanotolle. Ajan kuluessa mieliala ja elämänhalu kohenivat ja työteho parani. Korvakipu saanut lääkekuurin. 4.4 Asiakaskäyntitiedot koottuna Käynnit terveydenhoitajalla olivat terveystarkastuksia, seuranta- ja kontrollikäyntejä tai aamuvastaanottokäyntejä. Näiden käyntien lisäksi pidettiin konsultaatiokäyntejä työvoiman palvelukeskuksessa sekä tiimipalavereja eri tahoilla. Puhelut pitivät sisällään terveysneuvontaa ja muuta asiakaspalvelua. Ajanvarauspuheluita ei tilastoitu. Käynnit terveydenhoitajalla 744 Puhelut 183 Peruuttamattomat käynnit 81 Taulukko 8. PTT-hankkeen käynnit, puhelut ja peruuttamattomat ajanvaraukset

22 4.5 Ryhmätoiminnot PTT-hanke järjesti työttömille yhteistyössä Tanhuvaaran Urheiluopiston kanssa liikuntaryhmän sekä Joensuun Yliopiston kanssa ravitsemusryhmän. Liikuntaryhmä Tanhuvaaran urheiluopiston liikunnanohjaajaopiskelijat ja heidän opettajansa suunnittelivat ja ohjasivat työttömien ryhmätoiminnan. Ryhmä kokoontui joulukuun 2009 ja toukokuun 2010 välisellä ajalla viisi kertaa. Ensimmäisellä kerralla ryhmäläisille tehtiin kuntokartoitus ja UKKkävelytesti sekä otettiin mitat. Kolmella kokoontumiskerralla oli vesijumppaa, kuntosalia ja pallopelejä. Viimeisellä kerralla toistettiin kuntokartoitus, UKK-kävelytesti ja mitat. Ryhmäläiset antoivat suullisesti positiivista palautetta liikuntaryhmästä ja sen sisällöstä ja toivoivat jatkossakin työttömille samankaltaista liikunnallista toimintaa. Ravitsemusryhmä Joensuun Yliopiston kotitalousopettajaopiskelijat ja heidän opettajansa järjestivät työttömille ravitsemusryhmän, jonka tarkoituksena oli ohjata ja antaa vinkkiä siitä kuinka tehdä edullista, terveellistä ja monipuolista kotiruokaa. Ryhmä kokoontui viisi kertaa joulukuun 2009 ja toukokuun 2010 välisenä aikana. Ryhmäläiset antoivat suullista palautetta siitä, että he olivat saaneet paljon uusia vinkkejä päivittäiseen ruoanlaittoon ja he kokivat mielekkääksi valmistaa ruokaa ryhmässä. Ajatuksena oli jatkossakin kokoontua samalla ryhmällä laittamaan ruokaa. Kotitalousopettajaopiskelijat keräsivät ryhmäläisiltä palautetta ravitsemusryhmästä. 4.6 Kansantautiriskit Kelan tilastoista löytyy tietoa kansantautien esiintyvyydestä. Sairastavuustilastojen mukaan valtakunnallinen summaindeksi kansantautien osalta on 100. Kaikissa hankkeen piirissä olevissa kunnissa kansantauteja oli enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Hankkeen terveydenhoitajan vastaanotolla usealla asiakkaalla todettiin kohonnut verenpaine ja verensokeri, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja psyykkisiä ongelmia. Laboratoriotutkimukset osoittivat poikkeavia tuloksia lähinnä kolesterolien, verensokerin ja maksa-arvojen suhteen. Verenpaine-, kolesteroli-, masennus- ja diabeteslääkityksiä aloitettiin useille henkilöille. summaindeksi Savonlinna 132,1 Sulkava 156,3 Rantasalmi 153,9 Enonkoski 179 Punkaharju 145,6 Kerimäki 150,6 Taulukko 9. Kansantautien summaindeksi Savonlinnassa ja jäsenkunnissa (Kela 2008). 22

23 4.7 Jatkohoitoon ohjaukset Terveystarkastuksessa käyneistä asiakkaista osa ohjattiin perusterveydenhuoltoon jatkohoitoon: korkeiden verensokeriarvojen vuoksi diabeteshoitajalle, verenpaineseurantaan ja lääkityksen arviointiin vastaanoton hoitajalle ja lääkärille, astmakontrolliin, COPD kontrolliin, kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi lääkärille, hammashuoltoon hammashoidon aloittamista varten, fysioterapiaan TULES-ongelmien kartoittamista varten ja saamaan omatoimisia kotihoito-ohjeita, TULES-ongelmien vuoksi lääkärille, mielenterveys- ja päihdehoidon piiriin tai käynnistetty ko. hoitosuhde uudelleen, lähettävän tahon ostopalvelujen kautta erikoislääkärien vastaanotolle tai yksityisiin laitoksiin työkyky- ja kuntoutustutkimuksiin (neuropsykologi, psykiatri, neurologi, ortopedi). Ajanvarauksen jatkohoitoon teki joko asiakas, PTT-hankkeen hoitaja tai lähettävän tahon virkailija. Ajanvaraus pyrittiin jättämään asiakkaan tehtäväksi, mutta saatujen kokemusten mukaan ajanvaraukset jäivät tällöin kuitenkin usein tekemättä. Jos asiakas ei seurantakäyntiin mennessä ollut varannut aikaa jatkohoitoon, se varattiin yleensä yhdessä seurantakäynnillä. Asiakkaita tuettiin jatkohoitoon sitoutumisessa muistuttamalla ajasta, hakemalla myös kotoa varatulle ajalle tai olemalla halutessa läsnä vastaanottokäynneillä. Terveystarkastuksissa tuli esille perinteisiä kansanterveydellisiä oireita, kuten kohonneita verenpaine- ja kolesteroliarvoja, ylipainoa, keskivartalolihavuutta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Lisäksi suun terveydenhuolto ja hammastarkastukset olivat jääneet tekemättä tai niistä oli pahimmillaan lähes 30 vuotta aikaa. Mielenterveys- ja päihdeongelmat olivat melko usein esteenä arjen hallinnassa ja terveyden asianmukaisessa hoitamisessa sekä tätä kautta myös työllistymisessä. Lääkäri 141 Hoitaja 120 Hammashoito 96 Fysioterapia 9 Mielenterveysvastaanotto 21 A-klinikka 16 (1 peliriippuvuus) Työkyvynarviointi 38 Optikko/silmälääkäri 23 Ryhmät 2 Liikuntapalvelut 22 Laboratoriokokeet 10 Sosiaalitoimisto 4 Hieroja 1 Klubitalo 2 Taulukko 10. Jatkohoitoon ohjaukset jatkohankkeen aikana ( ). 23

24 Tetanustehoste 66 Verensokeri 21 Verenpaine 25 Äitiysneuvola 1 Audiogrammi 1 Korvahuuhtelu 5 Sairasloma 1 Taulukko 11. Jatko-ohjaukset hoitajalle jatkohankkeen aikana ( ). TULES-vaivat 16 Kohonnut verenpaine 29 Kohonnut verensokeri 4 Sydänvaiva 3 Masennus/ahdistus/paniikkihäiriö 15 Vuosikontrollit 22 Korva -ja kurkkukipu 3 Patti/kysta 5 Ihottuma 2 Kohonnut kolesteroli 2 Univaikeudet 8 Kilpirauhasen vajaatoiminta 2 Vapina 1 Astmaepäily 1 Vierasesineen poisto kädestä 2 Virtsavaiva 1 Närästys 1 Allergiat 1 Päänsärky 3 Luomenpoisto 2 Nivelsärky 2 Hermosärky 1 Sairasloma 4 Vaihdevuodet 3 Urologiset vaivat 2 Hemorroidi 1 B-lausunto kuntoutukseen 3 Tupakasta vieroitus 2 Taulukko 11. Jatko-ohjaukset lääkärille jatkohankkeen aikana ( ). 4.8 Yhteenveto asiakastyöstä Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli yhdistää terveyspalvelut työttömien työllistämis- ja kuntoutusprosesseihin sekä vakiinnuttaa terveystarkastukset osaksi työttömän palvelutarpeen arviota. Hankkeella oli suuri merkitys Savonlinnan työvoiman palvelukeskuksen toiminnalle, koska TYP:ssa ei aikaisemmin ollut terveydenhuollon henkilöstöresurssia. Suuri joukko pitkäaikaistyöttömiä ohjautui hankkeen ansiosta kansanterveyslain mukaisiin kunnallisiin terveydenhuoltopalveluihin. 24

25 Tiedonkulun mutkattomuus helpotti merkittävästi asiakkaan asiointia terveyskeskuksessa. Hankkeen terveydenhoitaja pystyi kirjaamaan terveystarkastustiedot suoraan terveyskeskuksen potilastietojärjestelmä Efficaan sekä työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden kohdalla työvoiman palvelukeskuksen TYPPI-järjestelmään. Tieto siirtyi nopeasti ja sähköinen yhteydenpito ja konsultointi hoitajan ja lääkärin välillä oli vaivatonta. TE-hallinnon kautta hankitut terveydentilan ja työkunnon tutkimustulokset toimitettiin asiakkaan luvalla terveyskeskuksen arkistoon ja tehtiin maininta potilastietojärjestelmään. Tällöin tieto oli myös paikassa, jossa asiakkaan terveyttä tulisi ensisijaisesti hoitaa ja vältyttiin päällekkäiseltä työltä ja tutkimuksilta. Seurantakäynneillä kävi usein ilmi, että asiakkaat olivat jättäneet hoitamatta sovittuja jatkohoitoja esimerkiksi laboratoriokokeet, tetanustehosteen ja hammashoidon. Työterveyshuollon mallin mukaan tarkastuksia tulisi tehdä määräajoin. Työttömillä tarkastusvälin tulisi olla tiheämpi, koska ongelmat ovat usein moninaisempia. Potilastietojärjestelmän kutsujärjestelmää voisi jatkossa käyttää hyväksi työttömien määräaikaistarkastuksissa. Kentältä saatiin toiveita työttömien työhöntulotarkastuksista heidän osallistuessa työllistymistä edistäviin palveluihin. Asiakkaan kannalta tällainen työterveyshuollon kaltainen toimintamalli olisi ihanteellinen, mutta nykyisellä resurssilla tähän ei ollut mahdollisuutta. Hankkeessa sovittiin, että asiakkaat saattoivat tarvittaessa varata itse hoitajalta ajan. Hankkeessa tehtiin aamuvastaanottoja ja ne koettiin erittäin tarpeellisiksi niin asiakkaiden, eri toimijoiden ja terveydenhuollon näkökulmasta. Hankkeen loputtua aamuvastaanotot jatkuvat suurimmissa toimipaikoissa. Resursseja aamuvastaanottotoiminnan järjestämiseen tässä laajuudessaan ei perusterveydenhuollossa enää hankkeen jälkeen ole. Sairauksien ja tapaturmien sattuessa myös työttömälle tulisi ehdottomasti kirjoittaa sairaslomaa. Näitä todistuksia tarvitaan muun muassa eläkeselvittelyiden yhteydessä. Joissakin tapauksissa asiakkaat kertoivat lääkärin kieltäytyneen kirjoittamasta sairaslomaa. Suuri osa asiakkaista ei ole ollut tietoinen sairasloman merkityksestä työttömälle. Hankkeen terveydenhoitaja pyrki lisäämään tietämystä terveystarkastus- ja aamuvastaanottokäynneillä, käydessään kertomasta hankkeesta jäsenkuntien terveysasemilla, esimiesten kokouksessa, ohjaavan koulutuksen palavereissa, työvoiman palvelukeskuksessa sekä työ- ja elinkeinotoimistossa. Seurantatutkimus Keväällä 2008 terveystarkastuksessa käyneistä asiakkaista osalle tehtiin seurantatarkastus välisenä aikana. Tarkoituksena oli seurata, oliko asiakkaiden terveydessä tai työllistymisessä tapahtunut muutoksia. Seurattiin mm. verensokeri-, kolesteroli- ja maksaarvoja, painonkehitystä, verenpainetta sekä muita elämäntapamuutoksia. Seurantatarkastukseen kutsuttiin yhteensä 16 asiakasta: Savonlinnasta 6, Savonrannalta 2, Punkaharjulta 2, Sulkavalta 1, Kerimäeltä 3 ja Rantasalmelta 2. Kutsutuista 14 oli työvoiman palvelukeskus Reimarin asiakkaita ja 2 TE-toimiston asiakkaita. Kutsutuista yksi perui tulonsa ja kolme jätti tulematta/ perumatta. Yksi perumatta jättäneistä ei tullut, koska oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Seurantatarkastus toteutettiin 12 asiakkaalle. Tarkastukset terveydenhoitaja kävi tekemässä Savonlinnassa työvoiman palvelukeskuksessa sekä ympäristökuntien terveysasemilla. Asiakkaat antoivat tässä yhteydessä palautetta terveystarkastuksesta ja saamastaan hoidosta (liite 6). 25

26 5 Toiminnan jatkuvuus 5.1 Toiminnan juurrutus Palveluketjun mukainen toiminta juurrutetaan jatkohankkeen aikana osaksi normaalia terveyskeskuksen vastaanottotoimintaa. Asiasta käytiin keskusteluja vastaanottotoiminnasta vastaavan tulosyksikköpäällikön ja osastonhoitajan kanssa ja asiaa käsiteltiin vastaanoton osastokokouksissa. Kaikkien jäsenkuntien vastaanottotoimintaan palvelumalli levitetään kouluttamalla itsenäistä hoitajavastaanottoa pitäviä sairaanhoitajia/terveydenhoitajia, jotka jatkossa tekevät työttömien terveystarkastukset. Hoitajalle asiakkaat ohjautuvat lähetteellä suoraan työ- ja elinkeinotoimistosta, työvoiman palvelukeskuksesta tai omalla yhteydenotolla. Palautteen hoitaja lähettää suoraan lähettävälle virkailijalle. Projektityöntekijä kävi syksyn 2010 aikana esittelemässä pitkäaikaistyöttömien palvelumallia hoitohenkilökunnalle kaikilla terveysasemilla sekä työ- ja elinkeinotoimistossa ja työvoiman palvelukeskuksessa. SOSTERI aloitti yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) kanssa Hoitajan vastaanottotoiminnan kehittäminen -koulutuksen vuoden 2010 alusta. Koulutuksen sisältöön kuuluu yhtenä osiona työttömien terveystarkastukset. Loppuvuoden 2009 aikana suunniteltiin koulutuksen sisältö yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa sekä valittiin hoitajat, jotka tekevät jatkossa työttömien terveystarkastuksia. Koulutuksen jälkeen työttömät asiakkaat voidaan ohjata terveystarkastuksiin suoraan oman kunnan hoitajavastaanotolle. Terveystarkastuksiin ohjautuvien työttömien kohderyhmänä ovat työvoiman palvelukeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston yli vuoden työttömänä olleet työnhakija asiakkaat. Jäsenkunnissa on kussakin nimetty hoitaja, joka tulee tekemään työttömien terveystarkastuksia. Savonlinnaan nimetään asiantuntijahoitaja sekä hänelle työpari. Konsultaatiokäynnit työvoiman palvelukeskuksessa on koettu tarpeellisiksi. Jatkossa ei kuitenkaan ole mahdollista, että terveydenhoitaja olisi TYP:n tiloissa 4h/viikossa, mikä oikeuttaisi myös TYPPI-tietojärjestelmäoikeuksien käytön. Mahdollisuus verkostoitumiseen ja tiimipalavereihin kuitenkin säilytetään. Tarvittaessa terveydenhoitaja käy myös verkostopalavereissa ympäristökunnissa. Kolmannella sektorilla pidetyt terveydenhoitajan aamuvastaanotot koettiin tarpeelliseksi ja aamuvastaanottotoimintaa pyritään jatkamaan resurssien puitteissa suurimmilla toimipaikoilla. Aamuvastaanottoon kuuluu muun muassa asiakkaan kysymyksiin vastaaminen, verenpaineen- ja verensokerinmittaus, terveysneuvonta, kroonisten sairauksien jatkoseurannan järjestäminen, laboratoriolähetteet ja sairasvastaanotto. Työttömien terveystarkastuksen palvelumalli linkkeineen löytyy Isshp ky:n kotisivuilta ja Intranetistä. Palvelumallia on käyty läpi vastaanotoissa hoitajien ja joidenkin lääkäreiden kanssa. Palvelumalli sisältyy Hoitajan vastaanottotyön kehittäminen -koulutukseen. Poikkihallinnollinen moniammatillinen verkostoyhteistyö toimi hankkeen päättyessä hyvin. Sitä jatketaan ja kehitetään suunnitellusti edelleen. 26

27 5.2 Levittämistyö Projektityötekijä on käynyt kertomassa hankkeesta ja sen toiminnasta työvoiman palvelukeskuksessa, työ- ja elinkeinotoimistossa, SOSTERIn esimieskokouksessa ja kaikissa jäsenkunnissa terveysasemien lääkäreille ja hoitajille, Väylä-hankkeen työvalmentajille, Ohjaavaan koulutukseen osallistuville työttömille sekä laajemmin kolmannella sektorilla. Esitteitä ja materiaalia hankkeeseen ja terveystarkastukseen liittyen on toimitettu eri tahoille. Hankkeen ohjausryhmässä oli mukana viranhaltijoita, jotka välittivät viestiä omiin toimipisteisiinsä. Hankkeen projektityöntekijä ja ylihoitaja tekivät kuntakierrokset Savonlinnassa ja sen jäsenkunnissa Sulkavaa lukuun ottamatta. Kuntakierroksella kerrottiin hankkeesta, siitä mitä on saatu aikaan ja miten toiminta jatkuu hankkeen jälkeen. Samalla kuunneltiin kuntien toiveita ja näkökulmia. Levittämisseminaari pidettiin Sen aiheena olivat työttömän terveyspalvelut ja työ- ja toimintakyvyn arviointi. Ensimmäisen hankekauden loppuraportti on nähtävillä Itä-Savon sairaanhoitopiirin Intranetissä ja kotisivuilla. Savonlinnan työvoiman palvelukeskuksen kotisivuilla on niin ikään kerrottu hankkeesta. 6 Tulokset ja johtopäätökset Savonlinnan PTT-hanke onnistui melko hyvin tavoitteissaan. Yhteistyökumppaneiden kesken toiminta oli aktiivista ja uusia toimintamuotoja luovaa. Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö avasi uusia ulottuvuuksia ja näkökulmia jokaisen työhön ja toimintatapoihin. Hanke selkiytti eri toimijoiden toimenkuvaa ja rooleja muille toimijoille. Yhteistyökumppanit kokivat työttömien terveydenhuoltopalvelut tarpeellisina ja tärkeinä ja asiakkaat olivat tyytyväisiä palveluun. Hankkeen aikana yhteistyö työnhakijoiden parissa työskentelevien kanssa parantui, tiivistyi ja tieto toisten toimintatavoista lisääntyi. Viranomaisverkoston roolit ja työtehtävät selkiytyivät. Toimintamallin avulla terveydenhuolto, työ- ja elinkeinohallinto, sosiaalitoimi ja kolmas sektori voivat jokainen keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Tiedonsiirto on järjestelmällistä. Pidetyissä palavereissa vastuujaot selvitettiin. Toimijoiden mukaan asiakkaiden työkykyisyyteen/työkyvyttömyyteen alettiin ottaa selkeämmin kantaa. Työnhakijoille etsittiin moniammatillisen yhteistyön avulla kuntoutustoimenpiteitä ja työllistymis- ja eläkeratkaisuja. Työvoiman palvelukeskuksille on laadittu TEM:n, STM:n, Kelan ja Suomen kuntaliiton yhteistyössä toimintaa koskevat valtakunnalliset linjaukset 3/2010. Linjauksissa mainitaan, että henkilömäärältään alle 10 käsittävissä työvoiman palvelukeskuksissa terveydenhuollon palvelujen saatavuus tulee varmistaa esimerkiksi nimeämällä kunnan terveydenhuollosta yhdys- /vastuuhenkilö tai sopimalla menettelytavat, joilla TYP:n asiakas voidaan ohjata terveydenhuoltoon. Savonlinnassa nimetään asiantuntijahoitaja, joka alkaa tehdä työttömien terveystarkastuksia. Hänelle nimetään työpari. Jäsenkunnissa kuhunkin kuntaan nimetään oma hoitaja tekemään työttömien terveystarkastuksia. Kokonaisuutena voidaan todeta, että PTT-hankkeen myötä hyviä toimintamalleja on siirtynyt yhteiseen käyttöön. 27

28 6.1 Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen Ensimmäinen hankevaihe Tavoite 1. Kehittää ja kuvata pitkäaikaistyöttömän asiakkaan kokonaisvaltainen ja yhtenäinen dokumentoitu palvelumalli. Palveluketjua on hankkeen aikana kehitetty toimivaksi kokonaisuudeksi ja kehitetään edelleen. Palvelumalli on tehty linkityksineen sähköiseen muotoon ja se on laitettu Isshp ky:n Intranetiin kesäkuussa Tavoite 2. Kartoittaa terveydenhuollon asiantuntijuuden tarve työvoiman palvelukeskuksen moniammatillisessa palvelutiimissä. Terveydenhuollon asiantuntijuus työvoiman palvelukeskuksen palvelutiimissä koettiin erittäin hyödylliseksi ja tärkeäksi. Palvelukokonaisuudessa on aikaisemmin ollut vajetta terveydenhuollon ammatillisesta osaamisesta ja tietämyksestä, eikä terveystarkastusta pystytty hyödyntämään asiakasprosessissa yhtä tehokkaasti. Tieto asiakkaan terveydentilasta on liitetty asiakkaan kokonaistilanteeseen työllistymismahdollisuuksien ja tulevaisuuden näkökulmasta. Asiakkaalle tällä palautteella on huomattava merkitys, koska se antaa mahdollisuuden ymmärtää sekä terveyden että todettujen sairauksien merkityksen omalle elämälle, työllistymiselle, kuntoutumismahdollisuuksille ja sijoittumiselle yhteiskuntaan. Asiakkaiden jatkotutkimusten ja -hoidon koetaan etenevän asianmukaisesti terveydenhuollon palveluissa tarkastuksen jälkeen. Terveydenhuollosta on tullut osa asiakkaan palvelua. Asiakkaiden osallistuminen terveydenhuollon palveluihin nelinkertaistui vuoden aikana. Hankkeen terveydenhoitajalla oli käyttöoikeus TYPPI-tietojärjestelmään, mikä helpotti huomattavasti yhteistyötä. Hankkeen terveydenhoitaja oli tarpeen mukaan TYP:n virkailijan mukana myös ympäristökunnissa, mikä edisti palvelukokonaisuutta. Terveydenhuollon asiantuntijuuden lisääminen moniammatilliseen tiimiin toi valmistelutyöhön lisää terveydenhuollon tietämystä, minkä seurauksena ostopalvelut kohdentuivat entistä täsmällisemmin niitä eniten tarvitseville asiakkaille. Tavoite 3. Kehittää terveydenhuollon palveluista asiantunteva tiedottamisen malli Savonlinnan ja Kerimäen työvoimatoimistojen asiakkaille. Terveydenhuollon palveluista on kehitetty tiedote: Terveystarkastuksia työttömille. Tavoite 4. kartoittaa ja edelleen kehittää kolmannella sektorilla eri työllistämistukitoimin sijoitettujen työttömien työterveyshuoltoa. Työttömien työterveyshuollon kehittäminen kolmannella sektorilla koettiin tarpeelliseksi. Kolmannella sektorilla toimivan toimintakeskuksen toimipaikassa Toppalassa pidettiin joka toinen viikko kaksi tuntia aamuvastaanottoa, joka toimi heidän työterveyshuoltonaan. Asiakkailla todettiin useita terveydellisiä ja työkykyä rajoittavia ongelmia. Asiakkaille annettiin terveysneuvontaa ja itsehoito-ohjausta sekä heidät ohjattiin tarvittaessa jatkohoitoon lääkärille, diabeteshoitajalle tai hammashoitoon. Saamansa ohjauksen ja hoidon vuoksi heidän terveydentilansa ja työkykynsä parantui. Aamuvastaanotto toimintaa laajennetaan muillekin työpaikoille ja aikomuksena on jatkossa kehittää erilaista ryhmätoimintaa työttömien terveydenhuollon parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. 28

29 Tavoite 5. Kehittää terveystarkastuksessa käyneiden pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden terveyttä edistäviä toimintamalleja. Terveyttä edistäviä toimintamalleja kartoitettiin ja kehitettiin toimiviksi yhdessä terveyskeskuslääkäreiden kanssa. Tämä helpotti muun muassa jatkohoitoon ohjausta. Jatkossa tulee edelleen kehittää yhteistyötä erityisesti päihdehuollon ja mielenterveyspuolen kanssa. Tavoite 5. Motivoida pitkäaikaistyöttömiä asiakkaita terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Asiakkaat olivat pääosin kiinnostuneita terveystarkastuksen mahdollisuudesta, terveydentilansa selvityksestä ja työkykynsä kartoituksesta. Terveystarkastuksissa käynteihin asiakkaat olivat melko hyvin sitoutuneita ja motivoituneita. Peruuttamattomia terveystarkastuskäyntejä oli vajaa neljännes varatuista ajoista. Jatkohoitoihin asiakkaat sitoutuivat kohtalaisesti, mutta elämänhallintaan ja elämäntapojen muuttamiseen liittyen he tarvitsisivat nykyistä enemmän motivointia ja kannustamista. Yksilöohjaukseen, ryhmätoimintaan ja vertaistukeen on jatkossa kiinnitettävä huomiota. Asiakkaiden pitkäkestoinen sitoutuminen ja hyvä motivaatio vaikuttavat edistävästi koko hoitoprosessiin ja työllistymisen edellytysten kohenemiseen. Aamuvastaanottojen avulla ja siellä tehdyllä motivointityöllä saatiin terveydenhuollon piiriin niitä asiakkaita, jotka eivät omatoimisesti hakeudu terveyskeskusvastaanotolle. Hankkeessa koettiin tärkeäksi, että terveydenhoitaja jalkautuu kansan pariin ja on helposti tavoitettavissa. Suurimpia saavutuksia oli saada sellaisia henkilöitä terveydenhuollon piiriin, jotka eivät olisi sinne omatoimisesti hakeutuneet. Tähän pyrittiin madaltamalla asiointikynnystä, tukemalla asiakkaan itsetuntoa ja rakentamalla luottamuksellista asiakassuhdetta. Nuorten asiakkaiden kohdalla motivointikeinoja on edelleen mietittävä ja kehitettävä. Nuorten kohdalla työttömyyden syyt johtuvat yleensä enemmänkin opiskelumotivaation puutteesta tai sitten oma ala ja kiinnostuksen kohde ei ole selvillä. Harvemmin taustalla ovat terveydelliset syyt. Tämän vuoksi kiinnostus terveyskartoitusta kohtaan on oletettavasti matalampi. Jatkohanke Tavoite 1. Työttömien terveydenhuollon yhtenäinen palvelumalli osaksi perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa. Palvelumallia käytiin esittelemässä jäsenkuntien terveysasemilla niiden hoitajille ja lääkäreille. Yhteistyössä MAMK:n kanssa järjestettiin Hoitajan vastaanottotyön kehittäminen -koulutus, joka alkoi tammikuussa Koulutuksen yhtenä osa-alueena oli työttömien terveystarkastus. Koulutuksessa mukana olleet hoitajat aloittavat työttömien terveystarkastukset sekä Savonlinnassa että sen jäsenkunnissa. Tavoite 2. Työttömien nuorten motivointikeinojen kehittäminen yhdessä nuorten parissa työskentelevien kanssa. Nuoria pyrittiin motivoimaan ja sitoutumaan terveyspalveluihin niin, että työvoimaohjaaja oli mukana terveystarkastuksessa ja toimi tarvittaessa kuljettajana. Työvoimaohjaaja myös muistutti sovittujen jatko-ohjausten hoitamisesta ja varasi tarvittaessa nuorelle niihin ajat. Tästä huolimatta nuoret jättivät usein asiat hoitamatta, vaikka he olisivatkin sitä mieltä, että terveysongelmia saattaa olla. 29

30 Tavoite 3. Terveystarkastuksissa käyneiden pitkäaikaistyöttömien terveyttä edistävien toimenpiteiden edelleen kehittäminen ja terveyspalveluiden käytön aktivointi. Työttömille järjestettiin liikuntaryhmä, jonka toteuttivat Tanhuvaaran Urheiluopiston liikunnanohjaajaopiskelijat osana opintojansa. Ryhmä kokoontui viisi kertaa joulukuun 2009 ja toukokuun 2010 välisenä aikana. Joensuun yliopiston kotitalousopettajaopiskelijat järjestivät työttömille ravitsemusryhmän, joka kokoontui viisi kertaa joulukuun 2009 ja toukokuun 2010 välisenä aikana. Molemmat ryhmät koettiin kiinnostaviksi ja hyödyllisiksi. Tämän kaltaista ryhmätoimintaa toivottiin työttömille jatkossakin niin osallistujien kuin järjestäjien puolelta. Asiakkaita on pyritty motivoimaan terveyspalveluiden käyttöön muun muassa perustelemalla heille itsehoidon ja terveydestä huolehtimisen tärkeyttä. 6.2 Haasteet ja vaikeudet hankkeessa Yhteistyö SOSTERIn eri toimintayksiköiden välillä oli kohtuullisen saumatonta ja sujuvaa, mutta ajoittain hyvin haastavaa. TYP:ssa pyydettiin yleensä asiakkaan suostumus yhteen lomakkeeseen, jolla pyydettiin asiakkaan potilastietoja perusterveydenhuollosta/erikoissairaanhoidosta. Tällä yhdellä lomakkeella oli kuitenkin vaikea saada tietoja sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidon eri poliklinikoilta, koska yleensä jokainen taho vaati itselleen alkuperäisen suostumuslomakkeen. Asian hoitamista helpotti, jos TYP:n virkailijalla oli asiakkaan antama tieto siitä, missä asiakasta on hoidettu, tällöin virkailija pystyi tekemään valmiiksi erilliset suostumuslomakkeet kullekin taholle. Hoitoprosessien järjestämisessä vaikeuksia tuottivat välillä eri tutkimus-, hoito- ja kuntoutusyksiköiden niukat talous- ja henkilöstöresurssit. Tarvetta hoitoon ohjaukseen ja hoitoon pääsyyn olisi ollut paljon enemmän, mutta jonot lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotoille olivat usein pitkiä. Ongelmaa pystyttiin jonkin verran ratkaisemaan konsultoimalla terveyskeskuslääkäriä puhelimitse tai Effica-järjestelmän viestilaatikon välityksellä. Esimerkiksi mikäli asiakkaalla todettiin korkea verenpaine tai verensokeri, joka ei aiemmasta lääkityksestä huolimatta ollut tasapainossa, pystyttiin lääkärikonsultoinnin kautta tehostamaan asiakkaan lääkitystä. Tällöin asiakas sai hoidon pikaisesti ja pystyi odottamaan lääkärin vastaanottoaikaa. Monilla asiakkailla olisi ollut tarvetta päihdehuoltoon ohjaukseen, mutta silläkin taholla lääkäriresurssit olivat rajalliset. Lisäksi jäsenkunnista kertyy matkaa Savonlinnaan A-klinikalle, joten moni asiakas jätti sen vuoksi tulematta. Yhtenä haasteena oli nuorten aktivointi terveyspalvelujen käyttöön sekä pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden motivaatiokeinojen kehittäminen ja lisääminen hoitoprosesseja ja työhön sitoutumista kohtaan. Nuoria yritettiin saada terveystarkastuksiin, mutta huonoin tuloksin. Jatkossa terveystarkastus voitaisiin mahdollisesti liittää osaksi työnhakuprosessia, jolloin nuoret automaattisesti ohjautuisivat terveydenhuollon piiriin. Haasteellista oli myös kolmannen sektorin toimijoiden aktivointi työterveyshuollon palvelujen käyttöön, koska taloudelliset resurssit olivat toimijasektorilla erittäin niukat eivätkä tulevaisuuden näkymät tilannetta kohenna. Tahtoa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen kuitenkin oli jokaisella toimijalla. Aamuvastaanoton avulla ja siitä saaduilla tuloksilla pystyttiin konkreettisesti esittämään työterveyshuollon tärkeys myös kolmannella sektorilla. 30

31 6.3 Avainhenkilöiden näkemyksiä hankkeesta Matikainen Kirsi, ylihoitaja, Isshp ky Terveydenhuollossa on erilaisia asiakasryhmiä, jotka voidaan jakaa diagnoosipohjaisesti, ikäryhmittäin tai jonkin muun tunnistettavan ominaisuuden mukaan. PTT-hanke on ollut yhden asiakasryhmän hoitokäytäntöjen kehittämishanke. Mukaan lähdettiin hyvin pienellä valmistautumisajalla tiiviissä yhteistyössä työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Yhteistyötä on tehty tiiviisti alusta lähtien, vaikkakin on selkeästi korostettu sitä, että tämä on pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke, jossa halutaan kehittää ensisijaisesti käytäntöjä terveydenhuollon näkökulmasta. Hankkeessa on paneuduttu yhteen palvelukokonaisuuteen, sen toimivuuteen ja kehittämiseen. Verraten muihin palvelukokonaisuuksiin terveydenhuollossa, tämän asiakasryhmän kohdalla korostuu monien yhteistyötahojen määrä terveydenhuollon ulkopuolella. Hanke on varmasti saavuttanut tavoitteensa, se on myös laajentanut osaamista eri toimijoiden alueelta. Työ- ja elinkeinohallinnon ja kolmannen sektorin toimintojen tuntemus on tuonut arvokasta tietoa terveydenhuollolle. Pitkäaikaistyöttömäthän ovat olleet terveydenhuollon asiakkaita jo ennen hankettakin. He ovat käyttäneet palveluita yksittäisinä, päivystysluontoisesti tai siinä vaiheessa, kun asiat ovat niin huonosti, ettei enää voida kunnolla hoitaa tai hoito maksaa yhteiskunnalle hyvin paljon. Uskomme tällä tekemällämme työllä vaikutettavan siihen, että hieman aikaisemmin voimme puuttua pitkäaikaistyöttömän terveysongelmiin ja edistää hänen terveyttään. Hankkeeseen kannatti lähteä ja saimme hankkeeseen sellaiset toimijat, jotka tekivät työtään antaumuksella ja oikealla asenteella. Soini Tapio, johtaja, A-Klinikka PTT-toiminta on olennaisen tärkeää, erityisesti myös täältä päihdepuolelta katsottuna. Päihteiden kanssa tuskailevat eivät välttämättä itse hakeudu terveydenhuollon piiriin, joten toppuuttelu on varmasti paikallaan. Päihdepulmaisia ei välttämättä halutakaan vastaanotoille vaan mieluummin sivuutetaan tai heidän asiansa otetaan vähemmän vakavasti (kun on tuo alkoholi). Jos PTT-toiminta liitetään vastaanottotoimintaan, on suuri ja todennäköinen vaara, että asia hukkuu muun rutiinin joukkoon. Eivätkä nämä pitkäaikaistyöttömien asiat niin tärkeitä ole. Eli mielestäni toiminta ei saisi olla vain yksi HANKE muiden joukossa, vaan toiminta pitäisi saada pysyväksi, varsinkin kun hyvä pohja on jo luotu. Savonlinnan työvoiman palvelukeskus Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja osaamista laajalla näkökulmalla. PTT-hanke on tuonut huomattavaa terveydenhuollon lisäosaamista työvoiman palvelukeskuksessa tehtävään työhön. Esimerkiksi hanketyöntekijä on selventänyt asiakkaalle lääkärinlausuntoja ja hoitopolkuja. Hanke on toiminut yhtenä merkittävänä osana asiakkaiden prosesseissa; sovittu yhdessä suunnitelmista, toimintakäytännöistä sekä työnjaosta. 31

32 Hankkeen työntekijä on toiminut palveluohjaajana asiakkaiden asioissa terveydenhuollon organisaatiossa ja näin palvelukeskuksen työntekijät ovat voineet keskittyä oman hallinnonalan työhön. Asiakkaiden kohtaaminen heidän omassa toimintaympäristössä tärkeänä osana esim. aamuvastaanotot työpaikoilla, liikunta- ja ravitsemusryhmien läpivienti. Käyttöoikeus TYPPI-tietojärjestelmään helpottaa tietojen vaihtoa, kirjausta ja sen ajantasaisuutta (käyttöoikeus myönnetään vain TYP:n tiloissa työskentelevälle) ja auttaa TYP:n työntekijöitä tukemaan asiakasta terveydenhuollon asiakkuudessa esim. muistuttamaan hammashoitola- ja diabeteshoitaja-ajoista. Heikosti asiakkuuksiin sitoutuvat asiakkaat selvästi hyötyvät pysyvästä työntekijästä; päästää puhumaan nopeasti asioista ilman tutustumista / luottamuksen rakentamista aina uudelleen. Hanketyöntekijän jalkautuminen yhteistyökumppaneiden luo, verkostopalavereihin ja konsultaatioon on ollut välttämätön osa hankkeen toimintaan. Yksi vastuuhenkilö on helpottanut totuuden mukaista tiedon kulkua asiakkaiden nopeasti muuttuvissa tilanteissa ja lisäksi TYP henkilöstö tietää aina ketä tavoitella kiireellisessä tilanteessa. Auvinen Petri, ammatinvalintapsykologi, SLN:n te-toimiston ammatillisen kehittämisen yksikön esimies, Koponen Anna-Liisa, ammatinvalintapsykologi, PTT-hankkeen ohjausryhmän jäsen Hankkeella on ollut erittäin hyvät tavoitteet ja työttömien terveyspalvelujen kehittämiseen kannattaa jatkossakin panostaa, sillä kaikki tiedämme ja tunnistamme sen, että asiakkaiden työja toimintakyky alenee työttömyyden pitkittyessä ja terveystekijät tulee huomioida työllistymisessä. Työttömyys, etenkin kun se pitkittyy, sairastuttaa ihmisiä. Tietenkin huono terveys ja yleiskunto voi jo olla sinällään syy työttömyyteen. Yhteistyötä PTT-hanke on enemmän tehnyt Työvoiman palvelukeskuksen kanssa, joten TEtoimiston kanssa yhteistyö oli vähäisempää ja suurin osa hankkeen asiakkaista ohjautui sinne palvelukeskuksen kautta. Palvelukeskusyhteistyön ohjatun ja tiiviin prosessin lisäksi hankkeeseen on sisältynyt TEtoimiston asiakkaille kehitetty ns. kevyt malli, josta kokemukset ovat olleet hyviä. Asiakas on voinut hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle omatoimisesti ja hoitaa asiansa itse. Näissä tapauksissa TE-toimiston osuus on ollut lähinnä tiedottava: palvelusta on kerrottu asiakkaalle tai hän on saanut tiedon odotustiloissa olevista esitteistä. Jos taustatietojen lähettäminen on tuntunut tarpeelliselta, on asiakkaan oma työntekijä toimittanut niitä terveydenhoitajalle. Samoin palautetietoa on voitu pyytää/lähettää tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Malli on joustava eikä välttämättä aiheuta TE-toimiston työntekijöille lisätyötä. Asiakkaille kynnys palveluun on matala ja moni haluaa hoitaakin asiansa itsenäisesti suoraan terveydenhuollon kanssa. Monilla pitkäaikaistyöttömillä elämä on muuten hallinnassa, mutta työelämän rakennemuutos, ikääntyminen ja alkavat terveysongelmat ovat johtaneet työmarkkinoilta sivuun jäämiseen. Tällä ryhmällä omien elämäntapojen tarkkailu ja korjaaminen voi onnistua vähäiselläkin panostuksella, mikä on tehokasta ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Osa kuitenkin tarvitsee pientä herättelyä ja kannustusta asiaan, joten tiedottaminen ja palveluun pääsyn helppous ja 32

33 selkeys ovat merkityksellisiä. Siksi TE-toimisto pitää hyväksi havaitun kevyen mallin säilymistä jatkossakin tärkeänä. Myös TE-toimistoissa eikä vain palvelukeskuksissa on todella moniongelmaisia ja huonokuntoisia asiakkaita. Heidän kohdallaan terveydenhoitajapalvelua on käytetty/on tarpeen jatkossakin käyttää ohjatummin ja tiiviimmässä yhteistyössä yhteistyötahojen kesken. Tällöin olisi hyvä, että palvelua toteuttamassa olisi pitkäaikaistyöttömien ongelmiin erikoistuneita ja perehtyneitä terveydenhuollon työntekijöitä. PTT-hankkeen järjestämä seminaari paviljongilla oli erinomainen. Luennoitsijat olivat oikein asiantuntevia. Nokelainen Jaana, projektivastaava, Savonlinnan Toimintakeskus ry. Hankkeen aikana on muodostunut hyvä ja tarpeellinen pitkäaikaistyöttömille, jo valtionkin rahoitusta saava palvelu, joka täydentää julkista terveydenhuoltoa. Henkilöt, jotka ovat moniongelmaisia jäävät normaalien terveystarkastusten ulkopuolelle ja sairauksiin ei pääse riittävän nopeasti puuttumaan. Terveydenhoitajan aamuvastaanotot työllistämistä tukevien järjestöjen tiloissa on äärimmäisen tärkeä ensimmäinen porras pitkäaikaistyöttömille julkiseen terveydenhuollon piiriin. Henkilöt, jotka kokevat jopa välinpitämättömyyttä ja syrjintää ammattihenkilöstön taholta, ovat itsetunnoltaan, kyvyiltään puolustaa omia oikeuksiaan, niin heikossa asemassa että jo yksi tukikäynti terveydenhoitajan luona tutussa yhteisössä voi riittää rohkaisemaan tarkempiin tutkimuksiin tarvittaessa. Kolmannelle sektorille oma terveydenhoitaja, jolla on oikeudet, henkilön suostumuksella, päästä potilastietoihin, on ensiarvoisen tärkeä asioiden sujuvuuden ja henkilöiden erityistarpeet huomioonottaen. Jos hyvin ja tuloksia tuottanut hanke päättyy ilman selkeitä sovittuja juurruttamistoimenpiteitä, kolmannen sektorin edustajana katson, että hankerahat ja hankkeeseen panostettu työ ja voimavarat ovat valuneet osittain hukkaan. Toivon ettei hanke ollut vain hanke muiden joukossa, vaan pysyvä lisä hyvään terveydenhuoltoomme. 33

34 Liite 1.

35 Liite 2. LÄHETE-PALAUTE-lomake terveystarkastukseen ******************************************************************************************************* Nimi Sotu Osoite Puh Suostumus tietojen vaihtoon KYLLÄ EI seur. TYP-aika Tutkimuspyynnön perusteet? Mihin halutaan selvitys? * Millaisia työvoimahallinnon suunnitelmia asiakkaalle on tehty? ** Asiakkaan taustatiedot liitteenä O palvelusuunnitelma O aktivointisuunnitelma O työnantajaesittely O työnhakusuunnitelma Työvoimaviranomaisten aiemmat terveystutkimukset Asiakkaan aiempi terveystarkastuskäynti Paikka ja aika Allekirjoitus ja nimenselvennys *************************************************************************************************************************** * Esim. Terveydentilan rajoitusten päivitys, työkunnon kartoitus, mihin ja millaiseen työtehtävään (palkkatukityö, työharjoittelu, työkokeilu, työvalmennus, kuntouttava tms.) selvitystä haetaan. ** Millaisia työvoimahallinnon toimenpiteitä suunnitellaan lähiaikoina. 35

36 ******************************************************************************************************* Palautteen vastaanottaja Asiakkaan nimi Henkilötunnus Terveydenhuollon jatkohoidon ohjaukset (ajanvaraukset) Mitä todettiin työ- ja toimintakykyyn liittyen Asiakkaan oma arvio Terveydenhoitajan arvio Muuta Paikka ja aika Allekirjoitus ja nimenselvennys 36

37 Sln TYP Liite 3. LÄHETE-PALAUTE-lomake terveystarkastukseen ******************************************************************************************************* Nimi Sotu Osoite Puh Suostumus tietojen vaihtoon KYLLÄ EI seur. TYP-aika Tutkimuspyynnön perusteet? Mihin halutaan selvitys? * Millaisia työvoimahallinnon suunnitelmia asiakkaalle on tehty? ** Asiakkaan taustatiedot liitteenä O palvelusuunnitelma O aktivointisuunnitelma O työnantajaesittely O työnhakusuunnitelma Työvoimaviranomaisten aiemmat terveystutkimukset Asiakkaan aiempi terveystarkastuskäynti Paikka ja aika Allekirjoitus ja nimenselvennys *************************************************************************************************************************** * Esim. Terveydentilan rajoitusten päivitys, työkunnon kartoitus, mihin ja millaiseen työtehtävään (palkkatukityö, työharjoittelu, työkokeilu, työvalmennus, kuntouttava tms.) selvitystä haetaan. ** Millaisia työvoimahallinnon toimenpiteitä suunnitellaan lähiaikoina. 37

38 Sln TYP ******************************************************************************************************* Palautteen vastaanottaja Asiakkaan nimi Henkilötunnus Terveydenhuollon jatkohoidon ohjaukset (ajanvaraukset) Mitä todettiin työ- ja toimintakykyyn liittyen Asiakkaan oma arvio Terveydenhoitajan arvio Muuta Paikka ja aika Allekirjoitus ja nimenselvennys 38

39 Liite 4. Terveystarkastuksen esitietolomake asiakkaalle Lomake täytetään ennen terveystapaamista ja otetaan mukaan varatulle ajalle. Kaikki terveyteesi liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia ja jäävät terveydenhuoltohenkilöstön käyttöön. HENKILÖ- JA YHTEYSTIEDOT Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Sähköpostiosoite Puhelinnumero Siviilisääty naimaton avoliitossa avioliitossa / rekisteröity parisuhde eronnut/asumusero leski Huollettavien lasten lukumäärä KOULUTUS, AMMATTI JA TOIMEENTULO Koulutus kansakoulu/ peruskoulu ammatillinen koulutus lukio/ ylioppilas korkea-asteen koulutus muu koulutus tai kurssi, mikä? keskeytynyt/ keskeytyneitä koulutuksia Asevelvollisuus suoritettu suorittamatta lykkäys vapautettu ei koske minua Viimeisin työtehtävä Olen ollut työttömänä alle 6kk 6-12kk yli 1 vuosi yli 5 vuotta Toimeentuloni koostuu tällä hetkellä ansiosidonnainen päiväraha/ työttömyyspäiväraha työmarkkinatuki asumistuki toimeentulotuki sairauspäiväraha/kuntoutustuki ei tuloja muu tulo Ravitsemus ELINTAVAT, TERVEYSTOTTUMUKSET JA TERVEYDENTILA Syötkö lämpimän aterian päivittäin? kyllä en Noudatatko erikoisruokavaliota? en kyllä, mitä/miksi? Oletko tyytyväinen tämän hetkiseen painoosi? kyllä en, miksi et ole? Liikunta ja harrastukset Kuinka usein keskimäärin viikon aikana harrastat kunto- tai hyötyliikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan siten, että hengästyt ja hikoilet? viikossa en kertaakaan Millaisia harrastuksia Sinulla on? Päihteiden käyttö ja riippuvuudet Tupakoitko tai käytätkö nuuskaa? en olen lopettanut nuuskaa savuketta/vrk Käytätkö alkoholia? en käytä kyllä, kuinka monta annosta juot kerralla kuinka usein? 1 annos = pullo keskiolutta/siideriä, 12 cl viiniä, 8 cl väkevää viiniä tai 4 cl viinaa Käytätkö huumausaineita? en käytän olen kokeillut olen lopettanut Käytätkö lääkkeitä muuhun kuin sairauden hoitoon? en käytän olen kokeillut olen lopettanut Mieliala Tunnetko olevasi riippuvainen jostakin (esim. netti, rahapelit)? en kyllä, mistä? Minkälainen mielialasi on ollut viime aikoina? Onko Sinulla ystäviä, joiden kanssa vietät aikaa? Nukutko yösi hyvin? 39

40 Terveydentila ja työkyky Miten arvioit tämän hetkisen terveydentilasi? erittäin hyvä hyvä kohtalainen huono erittäin huono Oletko huolissasi jostain terveydentilaasi liittyvästä asiasta? Miten arvioit tämän hetkistä työkykyäsi verrattuna siihen työhön, jota tällä hetkellä olet etsimässä? (0=täysin työkyvytön ja 10=työkyky parhaimmillaan) Uskotko, että terveyden puolesta pystyt työskentelemään nykyisessä ammatissa tai siinä työssä jota nyt haet vielä kahden vuoden kuluttua? melko varmasti en ole varma tuskin Rokotukset Ovatko rokotuksesi voimassa (esim. kurkkumätä- jäykkäkouristus)? kyllä ei en tiedä SAIRAUDET JA LÄÄKITYS Onko Sinulla ollut tai onko sinulla nyt joku lääkärin toteamista sairauksista tai vammoista? Tapaturmavamma Tuki- ja liikuntaelinten sairaus Sydänsairaus, verenkiertohäiriö tai korkea verenpaine Hengityselinten sairaus esimerkiksi astma Psyykkinen sairaus, mielenterveyden häiriö, masennus Epilepsia, kouristuksia tai tajunnanhäiriö Migreeni, usein toistuva päänsärky Huimausta, tasapainohäiriöitä tai pyörtymistä Tarkkaavaisuuteen, keskittymiskykyyn tai muistiin vaikuttava sairaus Ruuansulatuselinten sairaus Aistinelinsairauksia (näkö, kuulo) Sukuelinten sairaus Allergia Diabetes Työstä aiheutuneita sairauksia (altisteet esim. asbesti, meluvamma) Leikkauksia tai muita toimenpiteitä Muu sairaus tai vamma, mikä? Onko sinulla tällä hetkellä vaivoja, oireita tai epäily jostakin sairaudesta, johon toivoisit selvittelyä? Onko lähisuvussasi esiintynyt seuraavia sairauksia? allergia, astma diabetes verenpainetauti aivohalvaus sydänsairaus syöpä en tiedä muu, mikä? Mitä lääkkeitä tai luontaislääkkeitä käytät säännöllisesti tai tarvittaessa? TERVEYSPALVELUIDEN KÄYTTÖ JA OMAT ODOTUKSET Milloin/ minä vuonna olet viimeksi ollut vastaanotolla tai tutkimuksissa? Lääkäri/Terveydenhoitaja Hammaslääkäri/suuhygienisti Onko Sinulla vakinaista hoitavaa tahoa, mikä Näöntutkimus Kuulontutkimus Oletko ollut sairaslomalla viimeksi kuluneen 12 kk aikana? en kyllä Oletko ollut kuntoutuksessa tai kuntoutustutkimuksessa? en kyllä, missä ja milloin? Onko Sinulla muita asioita joista haluaisit keskustella terveydenhoitajan kanssa? Päiväys ja allekirjoitus 40

41 Liite 5. SAVONLINNAN TERVEYSASEMA Teille on tehty lähete LABORATORIOON, jossa Teidän tulisi käydä: Näytteenotto ma-pe Paastonäytteet ravinnotta 12 tuntia ennen näytteenottoa Virtsanäytteet virtsaamatta vähintään 4 tuntia ennen näytteenottoa. Voit hakea labrasta näytepakkauksen mukaan. Sln Pääterveysasema lääkäri/hoitaja Ajanvaraus ma-pe klo: NÄTKI NOJANMAA LÄNSI KESKUSTA , Päivystys Arkisin ma-pe klo: puh Yhteispäivystys ma-pe klo: 14-22, la-su klo:8-22 puh Yöpäivystys klo: 22-8 puh FYSIOTERAPIA ajanvaraus ma-pe klo: 8-9 puh Pääterveysasema HAMMASHOITO ajanvaraus ma-pe puh: DIABETESHOITAJA ajanvaraus ma-to klo: ja 14-15, pe klo: Pääterveysasema, ajanvaraus puh Itäinen terveysasema, ajanvaraus puh A-KLINIKKA ajanvaraus ma-pe klo:8-16 puh MIELENTERVEYSVASTAANOTTO ajanvaraus ma-pe puh.9-10 Nojanmaa-Nätki Keskusta-Miekkoniemi Länsi Psykologi ma-pe Teidän tulisi varata aika lääkärille puh/vo fysioterapeutille hammashoitoon hoitajalle mielenterveyshoitajalle optikolle diabeteshoitajalle A-Klinikalle 41

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän työttömien terveystarkastukset. - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 2011

Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän työttömien terveystarkastukset. - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 2011 Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän työttömien terveystarkastukset - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 2011 terveydenhoitaja/projektityöntekijä Raisa Aaltonen 24.3.2011

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa. Peppi Saikku

Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa. Peppi Saikku Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa Peppi Saikku Työttömien terveyspalvelut Missä mennään? Tieteiden talo, Helsinki, 30.11.2011 Sisältö PTT-hanke 2007-2010 Seurantatutkimus 2011 Seurantatutkimuksen

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen)

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) 1 S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) IKKU-hankkeeseen osallistui kaikkiaan 18 kuntaa tai kuntayhtymää eri puolilta Suomea. Hankevuosien 2009 2012

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus Jyri Liukko ja Niina Kuuva 27.5.2015 Neuroliiton seminaari, Scandic Park, Helsinki Tutkimusasetelma

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI

OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret VIRTA OULUNKAARI HANKE 1.4.2011 30.9.2013 OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Sanallista palautetta virkailijoilta; kun kaikki ei menekään ihan nappiin Kivijärveläinen asiakas asioi henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 27 19.1.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA KESKI-IKÄISTEN MIESTEN SAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISEVÄSTÄ TOIMINNASTA Terke 2009-2826 Esityslistan asia TJA/6 TJA

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen KOKONAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA PIRSTALEINEN JÄRJESTELMÄ AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAT TERVEYSPALVELUISSA Toimintaympäristö, johon puheenvuoromme sijoittuu

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä

Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä Miia Palo Ylilääkäri, palvelupäällikkö Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vt palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot