Ratkaisun avaimet työurien pidentämiseksi ovat työpaikoilla

Transkriptio

1 Akavalainen Ministerit Anni Sinnemäki ja Henna Virkkunen: kasvua etsittävä uusilta aloilta Akava haluaa lisää onnistuneita työvuosia Masennus vie asiantuntijoita eläkkeelle

2 Ratkaisun avaimet työurien pidentämiseksi ovat työpaikoilla 4 Lyhyet 6 Ministerit Anni Sinnemäki ja Henna Virkkunen: kasvua etsittävä uusilta aloilta 9 Korkeasti koulutettujen työttömyys ennätyskorkealla 10 Neuvottelukierros käynnistyi Ministerit haluavat lisää luovuutta ja rohkeutta kouluun ja työelämään 12 Lisää onnistuneita työvuosia! Akavalta tavoitteet työurien pidentämiseksi 14 Taloudellinen tilanne vaikuttaa vuorotteluvapaan käyttöön 15 LakiWoman 16 Esa Lonka: Sovittelujärjestelmä toimii myös muuttuneessa työmarkkinaympäristössä Intiassa heikennetään työlainsäädäntöä HK 18 Asiantuntijaorganisaatiot fuusion pyörteissä 20 Akanoita 21 Kohti eurooppalaista korkeakoululuokittelua 22 Masennus vie asiantuntijoita työkyvyttömyyseläkkeelle 24 Asian laita Ovatko maan hallituksen toimet työllisyystilanteen helpottamiseksi riittäviä? Akavalaiset asiantuntijat myllerryksen kourissa THL:n fuusiossa 25 Budjetin talouspoliittinen linja hyvä 26 Sikainfluenssaan varaudutaan työpaikoilla Akavalainen Rautatieläisenkatu 6, Helsinki puhelin ILO: Oikeudenmukainen globalisaatio edelleen tavoitteena 29 ITUC: Talouskriisistä toivutaan ihmisarvoisella työllä Päätoimittaja Hannamaija Helander hannamaija.helander@akava.fi Toimitussihteeri Tarja Arkio tarja.arkio@akava.fi Toimituksen sihteeri Tarja Paajonen tarja.paajonen@akava.fi Taitto Aija Aalto aija.aalto@elisanet.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka Kirjapaino PunaMusta ISSN Seuraava lehti ilmestyy Kannen kuva: Eija Hiltunen Kuvassa: Anni Sinnemäki ja Henna Virkkunen 30 Intian työelämässä kilpajuoksu kohti pohjaa 32 Tapahtumia 33 Tutkittua 35 Nytt från Akava

3 Pääkirjoitus Yleiskorotus voittaa kotiolot Kun tämän syksyn ensimmäiset kokeet palautettiin, kotona alkoi taas kerran keskustelu hyvien koulusuoritusten rahallisesta palkitsemisesta. Kuulemma kaikkien muiden vanhemmat maksavat huonommistakin koetuloksista. Hyvästä koulutodistuksesta taas voi tienata useita kymmeniä, jopa satoja euroja, etenkin jos lähisuku on valjastettu sponsoreiksi. Olemme pitäneet kiinni siitä, että rahallinen palkinto koulusuorituksista lankeaa aikanaan työelämässä, kunhan tekee koulussa parhaansa. Näin neuvottelusyksyn alussa väitteeseen on kuitenkin tehtävä pari varausta. Ensinnäkin, jos opiskelee ahkerasti, mutta väärää alaa, vaivannäköä ei välttämättä palkita riittävästi. Siitä esimerkkejä ovat monet julkisen sektorin vastuulliset ammatit, joihin vaaditaan yliopistotutkinto, mutta joiden palkka jää suomalaisten keskipalkan alle. Yleensä kyse on naisvaltaisista aloista, kuten lastentarhanopettajista, museoamanuensseista, farmaseuteista tai sosiaalityöntekijöistä. Toinen varauma on, saako ahkerakaan opiskelija valmistuttuaan koulutusta vastaavaa työtä ja jos niin miten pian. Hapuilu työuran alussa voi heikentää palkkakehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Omalle koululaiselle pitänee ehdottaa, että hän järjestäytyy ja ryhtyy puuhaamaan tulopoliittista sopimusta koearvosanojen palkitsemisesta. Analogia työelämään ei kuitenkaan täysin toimi, sillä koululaisten ahkerointi ei paranna asiakkaiden hyvinvointia tai kasvata maksajan taloudellista tulosta, päinvastoin. Leikki on lapsen työtä ja oppiminen on koululaisen työtä, mutta vasta aikuisten tekemästä työstä maksetaan palkkaa. Eikä aikuisistakaan palkka aina tunnu oikeudenmukaiselta. Hannamaija Helander Puheenjohtajan palsta Akavalaisen työttömyyden nujertamiseen tarvitaan uusia lääkkeitä Tämä syksy on työmarkkinapolitiikassa uurastuksen aikaa. Valmistakin on jo tullut, sillä teknologiateollisuudessa työskentelevät akavalaiset saivat jo uuden työehtosopimuksen. Onnittelut YTN:lle! Työnantajien on kuitenkin turha kuvitella, että yksi toimiala voisi sanella muiden alojen sopimukset. Kaikki neuvottelevat omat sopimuksensa oman alansa lähtökohdista, tätähän työnantajat ovat itse rummuttaneet. Työnantajilla on vimma siirtää asioita päätettäviksi työpaikkakohtaisesti. Paikallisissa neuvotteluissa on hyvä muistaa, että yhdessä olemme enemmän. Siksi kaikki työpaikan akavalaiset pitää tavoittaa. Akavalainen työttömyys on nyt ennätyksellisen korkealla, eikä sen nujertamiseen ole valmiita ratkaisuja, koska tilanne on uusi. Akavalaisten työllistämiseksi tarvitaan uusia palveluja ja yhä räätälöidympää koulutusta. Haastankin nyt liitot ja aluetoimikuntien ihmiset hankkimaan tietoa siitä, millaista koulutusta työttömät akavalaiset tarvitsevat. Meidän on kannettava vastuu työttömistä jäsenistämme, oli sitten kyse nuorista tai varttuneemmista henkilöistä. Joukkotyöttömyyden aikanakin meidän on katsottava pitkälle tulevaisuuteen. On esimerkiksi pohdittava koulutussuunnittelua ja ratkaisuja työurien pidentämiseen. Akavalainen perhe kasvaa jälleen, kun Kirkon nuorisotyöntekijät siirtyy Akavan jäseneksi lokakuun alussa. Lämpimästi tervetuloa! Työtä on nyt yllin kyllin keskusjärjestössä, neuvottelujärjestöissä ja liitoissa. Toivotan kaikille intoa syksyn edunvalvontatehtäviin. Nyt tarvitaan ahkeria vastuunkantajia. Matti Viljanen 3

4 Lyhyet Kirkon nuorisotyöntekijät ry liittyy Akavaan Kuva: Gorilla n Akavan hallitus on hyväksynyt Kirkon nuorisotyöntekijät KNT ry:n yksimielisesti Akavan jäseneksi. Jäsenyys Akavassa astuu voimaan Muutos tuo Akavaan 1740 uutta jäsentä ja sen myötä Akavan jäsenliittojen määräksi tulee 34. Kirkon nuorisotyöntekijät KNT - Ungdomsarbetare KUA ry on kristillisessä nuorisotyössä toimivien työntekijöiden ammattijärjestö. Valtaosa sen jäsenistä toimii kirkon nuorisotyön viroissa nuorisotyönohjaajina, nuorisotyön johtajina, hiippakuntien ja kirkkohallituksen erilaisissa kasvatuksen tehtävissä sekä kristillisten järjestöjen palveluksessa. Järjestöllä on 300 opiskelijajäsentä. Kirkon nuorisotyöntekijöiden järjestäytymisaste on 90 % ja heidän koulutuksensa on ammattikorkeakoulututkinto. Kirkon nuorisotyöntekijät ry irrottautuu ylimääräisen vuosikokouksensa päätöksen mukaisesti lokakuun alussa itsenäiseksi ammattiliitoksi Kirkonalojen ammattijärjestö SVTL:stä, joka kuuluu STTK:hon. Akava osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun n Keskustelu ay-liikkeen osallistumisesta puolueiden vaalirahoitukseen on vellonut kuumana. Akava ei ole maksanut tukea puolueille tai ehdokkaille vaalien yhteydessä. Akava keskusjärjestönä on osallistunut eri puolueiden järjestämiin vaaliseminaareihin ja Akavalla on ollut oman toimintansa esittelypiste muutamalla puolueristeilyllä. Se ei ole maksanut puolueille tai ehdokkaille tukea vaalien yhteydessä, toteaa johtaja Risto Kauppinen Akavasta. Periaatteena on ollut, että yhden puolueen tilaisuuksissa on ollut korkeintaan yksi osallistuja Akavasta yhdessä seminaarissa/ vuosi. Kauppinen korostaa, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yksi Akavan perustehtävistä. Tällaiset seminaariosallistumiset, joiden kustannukset ovat olleet pieniä, eivät ole varsinaista puoluetukea, vaan ennen kaikkea verkostoitumista, yhteiskunnallisten suhteiden hoitamista ja kouluttautumista sekä Akavan markkinointia. Seminaariosallistumisen lisäksi Akavalla on ollut muutamia ilmoituksia puoluelehdissä, kalentereissa ja puoluekokousten ohjelmalehtisissä sekä juhlavuosijulkaisuissa. Yhteensä Akava on käyttänyt tällaiseen vuositasolla noin 5000 euroa. Jotkut Akavan liitot ovat oman harkintansa mukaan tukeneet omia jäseniään, jotka ovat olleet ehdokkaina vaaleissa ja myyneet omista lehdistään ilmoitustilaa puolueille ja ehdokkaille. Osa Akavan jäsenjärjestöistä on kuitenkin tehnyt linjauksen, etteivät ne tue puolueiden toimintaa lainkaan. Akava ei ole keskusjärjestönä koonnut luetteloa jäsenjärjestöjensä antamasta puoluetuesta, sillä jäsenjärjestöt ovat itsenäisiä yhdistyksiä. 4

5 Uudet europarlamentaarikot aloittivat työnsä n Kesäkuun eurovaaleissa valitut mepit ovat aloittaneet viisivuotisen edustajakautensa. Heinäkuussa Strasbourgissa avajaisistuntoon kokoontunut uusi europarlamentti löi lukkoon euroedustajien valiokuntapaikat. Akavalle tärkeään työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokuntaan valittiin jäseniksi Sari Essayah (Kd/EPP) ja Liisa Jaakonsaari (Sdp/S&D). Kulttuuri- ja koulutusasioista päättävässä valiokunnassa vaikuttavat Hannu Takkula (Kesk/ALDE) ja Timo Soini (Ps/EFD). Muun muassa kuluttaja-asioista päättävään sisämarkkinavaliokuntaan valittiin Mitro Repo (sit/s&d) ja Eija- Riitta Korhola (Kok/EPP). Heinäkuussa vaihtui myös unionin puheenjohtajamaa, kun Ruotsi otti ohjakset käsiinsä. Palkansaajilla on syytä uskoa, että ainakin vanhempainvapaa-, raskaussuojelu- ja syrjimättömyys- sekä terveyspalveludirektiivit etenevät. Ruotsin puheenjohtajakauden työohjelmasta ei sen sijaan löydy mainintaa työaikadirektiivin tai lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin kohtalosta. Unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen näyttää kokonaisuudessaan jäävän vaisuksi. Itämeri-strategiassa, jonka Ruotsi haluaa valmiiksi puheenjohtajakautensa aikana, ei sivuta sosiaalisia kysymyksiä tai alueen yhteisiä työmarkkinoita. Yliopistojen työnantajayhdistys Elinkeinoelämän keskusliittoon n Suomen yliopistojen työnantajayhdistys SYTY ry on liittynyt jäseneksi Yksityisen Opetusalan Liittoon (YOL), joka on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen. Ensi vuoden alussa voimaan tulevan uuden yliopistolain mukaan yliopistot saavat itsenäisen työnantaja-aseman. Yliopistojen yhdessä perustama SYTY valvoo jäsentensä yhteisiä etuja työsuhteisiin liittyvissä asioissa ja toimii niiden yhteistyöelimenä työnantajapolitiikassa. Yhdistys neuvottelee työehtosopimukset henkilöstöjärjestöjen kanssa ja toimii muillakin tavoilla yliopistojen hyväksi niiden työnantaja-asemaa koskevissa asioissa. Neuvottelutoiminta hoidetaan yhteistyössä Yksityisen Opetusalan Liiton (YOL) kanssa. Työsuojeluvaalit tulossa! n Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön vaalit järjestetään suurimmalla osalla yksityisen sektorin sekä lähes kaikilla kuntien ja seurakuntien työpaikoilla marras joulukuussa Työsuojeluvaaleissa valitaan työsuojeluvaltuutetut ja -varavaltuutetut, tarvittaessa myös työsuojelutoimintakunta tai muu vastaava yhteistoimintaelin. Toimihenkilöillä on halutessaan oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työnantaja nimeää lisäksi työpaikalle työsuojelupäällikön. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön uusi toimikausi teollisuudessa ja yksityisellä palvelusektorilla koskee vuosia , kunnissa ja seurakunnissa vuosia Rakennusalalla työsuojeluvaltuutettu ja -toimikunta on valittava vaalivuodesta riippumatta aina, kun uusi työkohde aloitetaan ja työntekijämäärä sitä edellyttää. Vaaliohjeet ja lisätietoja KUVA Rodeo/Konstantinos Kokkinis 5

6 Eija Hiltunen Ministerit kasvun ituja etsimässä Työministeri Anni Sinnemäki ja opetusministeri Henna Virkkunen ovat yhtä mieltä siitä, että Suomi nousee nykyisestä taantumasta samoilla opeilla, joilla 90-luvun lamasta toivuttiin: korkealla osaamisella ja innovaatioilla. Ei voida ajatella, että resepti löytyisi jostain muualta. Olemme tälläkin hetkellä esimerkkinä monelle maalle, jotka etsivät keinoja taantumasta selviytymiseen. Ne katsovat, miten Suomessa lähdettiin 90-luvulla satsaamaan osaamiseen ja innovaatioihin ja menestyttiin, korostaa Virkkunen. Myös Anni Sinnemäki uskoo, että osaaminen on nousun perusta. Menneestä on kuitenkin otettava opiksi. Edellisen laman jäljiltä jäi iso joukko ihmisiä työelämän ulkopuolelle. Nyt kukaan ei halua näin käyvän, meillä on tahtoa viedä Suomi ehyempänä läpi taantumasta. Kylmempi taloudellinen peruste on, että jos haluamme huolehtia tulevien vuosikymmenten työvoiman tarpeesta, meillä ei ole varaa siihen, että jotkut jäävät kokonaan syrjään työmarkkinoilta. Kasvualat haussa Suomen haasteena on ministereiden mukaan löytää ne kasvun idut, joista nousevat tulevaisuuden menestyksen alat. Bio- ja nanotieteet ovat esimerkkejä korkean osaamisen aloista, joilta on lupa odottaa ja toivoa konkreettisia läpimurtoja. Myös palvelutoiminta ja siihen liittyvät mahdollisuudet on otettava huomioon, sanoo Henna Virkkunen. Anni Sinnemäen mukaan Suomessa on parannettava erityisesti liiketoimintaosaamista ja markkinointia. Näitä myyntimiesominaisuuksia on vahvistettava teknisten innovaatioiden lisäksi. Tässä maailmanajassa pitää olla aktiivinen uusien markkinoiden etsimisessä. 6

7 Eija Hiltunen Meidän voi kuitenkin olla vaikeampi löytää aloja, joilla olisimme kiistattomia edelläkävijöitä, vaikka siihen on edellytyksiä: hyviä työntekijöitä ja hyviä yrityksiä, hän lisää. Sinnemäki uskoo, että maailmanmarkkinoilla on mahdollista pärjätä erityisesti ympäristöteknologian, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden aloilla. Uusien kasvualojen etsiminen haastaa myös koulutuspolitiikan. Esimerkiksi metsäteollisuuden myllerryksillä on suora vaikutus opetuksen sisältöihin. Tarvitaan uuden tyyppistä osaamista, ihmisiä ei kouluteta samoihin tehtäviin kuin aiemmin, huomauttaa Virkkunen. Hän kuitenkin korostaa, että koulutus pyrkii aina vastamaan pidemmän aikavälin tarpeeseen. Pitää arvioida, mikä on tilanne vuoden kuluttua. Lyhytaikaisesti muutokseen vastataan parhaiten lisäkoulutuksen ja erilaisen muuntokoulutuksen tarjontaa lisäämällä. Iloa ja itseluottamusta Suomalaiseen peruskoulumaailmaan ministerit kaipaavat muutosta. Nykyisen oppivelvollisuusiän laskemista ei kannata kumpikaan. Sen sijaan opintojen sisältöjä pitäisi muuttaa niin, että oppilaiden itsetunto ja rohkeus itsensä ilmaisemiseen paranevat. Ongelma on se, että menestymme PISA-tutkimuksissa hyvin, mutta samalla oppilaat viihtyvät kouluissa huonoiten maailmassa. Koulu ei voi olla pelkkää suorittamista. Pitää olla myös luovuutta ja iloa, enemmän leikkiä ja rohkaisua itsenäiseen ajatteluun. Lapsia ja nuoria on kannustettava luottamaan itsensä ja omiin kykyihinsä, ja samalla hyväksymään toiset ihmiset ja työskentelemään yhdessä, sanoo opetusministeri Virkkunen. Työministeri Anni Sinnemäki kaipaa lisää keskustelua, debatointia. Siinä omien näkemysten esiin tuomista pitäisi korostaa. Ministerit toistensa tukena Pelkistäen voisi sanoa, että mitä paremmin koulutusjärjestelmä tuntee ja niin haluaa, sanoo Virkkunen. ja myöhemmin jatkaa opintojaan, jos ennakoi työelämän tarpeet ja työelämä puolestaan koulutusjärjestelmän voi omalla sektorillaan tehdä edis- Mitä opetusministeri Virkkunen potentiaalin, sitä vankempi on se perusta, jolta Suomi ponnistaa. Työ- ja voitteita? tääkseen työministerin Sinnemäen ta- elinkeinoministerit tarvitsevat toisiaan Aikuiskoulutuksen uudistamiseen liittyvistä päätöksistä on paljon omien tavoitteidensa toteuttamisessa. Mitä työministeri Sinnemäki voi hyötyä. Yrityksillä ja työnantajilla on omalla sektorillaan tehdä edistääkseen opetusministeri Virkkusen tavoit- mahdollisuudet saada sopivaa ja hy- näiden toimien ansioista paremmat teita? vin koulutettua, motivoitunutta työvoimaa käyttöönsä, mikä auttaa nii- Ammattiin valmistuville nuorille pitäisi pystyä järjestämään ensimmäinen työpaikka nopeasti. On mahdol- mahdollisuus kouluttautua ja sitä tä menestymään. Työssäkäyvillä on lista, että koulutuksesta valmistuva kautta pidentää työuraansa ja työttömillä työnhakijoilla on mahdollisuus nuori ohjataan taas koulutukseen. Parempi olisi, että valmistumisen jälkeen käyttää koulutusjärjestelmän tarjontaa paremmin voi olla oikeasti mukana työelämässä hyväkseen. Muu maailma karkasi metsäteollisuudelta Osaaminen ja innovaatiot ovat Suomen menestyksen avain, mutta jos- esteet, joiden takia puuta ei käytetä Järjestelmästä on poistettava ne kus muu maailma vaan porskuttaa tuotteisiin, joita Suomessa pitäisi tänäkin päivänä osata tehdä, ja joihin ei ohi. Anni Sinnemäki ja Henna Virkkunen ovat kriittisiä sen suhteen, miten suomalainen metsäteollisuus va- vaatii. tarvita yhtään uutta innovaatiota, hän rautui rakennemuutokseen. Myös Virkkunen on sitä mieltä, Paperiteollisuudella on ollut ettei metsäteollisuus valmistautunut vaikka kuinka pitkä aika etsiä uusia riittävästi rakennemuutokseen. tuotteita. Maailmalla keksintöjä on Se tuli ikään kuin yllätyksenä, tehty paljon, mutta uusia asioita ei vaikka merkit ovat olleet ilmassa pitkään. Toimintaa pitää kehittää, sillä vaan tehdä Suomessa. Meillä puuta raaka-aineena ei ole voitu käyttää metsä on Suomelle merkittävä jatkossakin. Eihän metsäteollisuus lop- muuhun kuin perinteiseen paperiteollisuuteen. Tämä on teollisuudenalan punut siihen, kun tervakauppa loppui, aina on tullut uusia tuotteita, hän oman intressin valvonnan tulosta, kritisoi Sinnemäki. muistuttaa.

8 Suullisen tradition ja heittäytymisen osuutta voisi kasvattaa. Siitä olisi hyötyä myös seuraavilla koulutusasteilla ja erityisesti yliopistoissa. Virkkunen kertoo vierailustaan kanadalaiseen peruskouluun, jossa luokan jokaisella oppilaalla oli oma kysymys valmiina vierailevalle ministerille. Oppilaat olivat aktiivisia ja rohkeita. Suomessa vierailuilla on usein se tilanne, että muutamalle oppilaalle on jaettu valmiit kysymykset. Meilläkin kannustamista ja rohkeutta tarvitaan enemmän. Pitää olla lupa olla oma itsensä eikä pelätä, että näyttää tyhmältä. Luovuutta joka sektorille Ministerit ovat yhtä mieltä siitä, että yhteiskunnassamme pelätään liikaa epäonnistumisia. On oltava lupa epäonnistua. Jos haluaa tehdä jotain innovatiivista ja kokeilla jotain mielenkiintoista, ei voi aina ottaa varman päälle, korostaa Virkkunen. Peruskoulun opetussuunnitelmaa aiotaan uudistaa niin, että tuntijakoon tulee enemmän taitoja taideaineita. Näin rohkaistaan poikkitieteellisyyteen. Sinnemäki korostaa, ettei luovuus rajoitu taiteen tekemiseen. Eija Hiltunen Työministeri Anni Sinnemäki uskoo, että yhdessä tekemällä työpaikoilla synnytetään uusia, luovia ratkaisuja. Luovuus on uutta näkevää ajattelua. Uusia tapoja jäsentää asioita ja uusia ideoita tarvitaan kaikkialla. Harvoin yrityksetkään menestyvät, jos ne eivät kykene ratkaisemaan asioita uudella tavalla tai kehittämään uutta. Ja vaikka hallinto on luonteeltaan konservatiivisempaa ja tarkasti säänneltyä, sielläkin on jatkuvasti pohdittava maailmanmuutosta, sitä miten pidämme yhteiskunnalliset tavoitteemme hengissä uusissa oloissa. Yleensä ihmiset löytävät uudenlaisia ratkaisuja asioihin, kun niitä pohditaan yhdessä: jokainen tuo oman osaamisensa, näkökulmansa ja ideansa pöytään. Muut vastaavat niihin, kehittävät niitä eteenpäin. Yhdessä tekemisen kulttuuri on tapa synnyttää uusia, toimivia ratkaisuja, uskoo Sinnemäki. Kiire ja valtataistelut turmioksi Työelämässä uusien näkökulmien kehittämiselle on Sinnemäen mukaan kaksi estettä. On liikaa yleistä kiirettä. Työpäivät täyttyvät loputtomista kokouksista. Uuden ajattelutavan löytyminen tarvitsee väljyyttä. Työelämän uuvuttava tahti tekee ihmisistä rasittuneempia ja myös ajatukset kapenevat. Taistelu vallasta on toinen este - politiikastakin tuttu. Kun juututaan puolustamaan valta-asemia, se haittaa parhaan mahdollisen ratkaisun löytymistä. Parhaita vaihtoehtoja ei välttämättä tuoda esiin, niitä ei käsitellä tai voida toteuttaa, sanoo Sinnemäki. Virkkusen mukaan luovuus työelämässä on ennen kaikkea johtamiskysymys. Se edellyttää johtamiselta sitä, että siedetään erilaisuutta eikä pidetä tiukkaa kontrollia. Ihmisten on annettava epäonnistua ja asioiden rönsyillä. Tiukka kontrolli ja tulostavoitteet voivat hetken ajaa organisaatiota eteenpäin, mutta se tappaa luovuutta. TA Opetusministeri Henna Virkkunen pitää tärkeänä, että koulussa kannustetaan itsenäiseen ajatteluun. Jos budjettivalta olisi rajaton Mikäli opetusministeri Henna Virkkunen saisi valtuudet kaksinkertaistaa jonkin oman hallinnonalansa budjettikohdista, rahaa saisi perusopetus. Se on se tulevaisuuden kivijalka, joka antaa hyvät eväät elämälle. Valinta ei kuitenkaan ole helppo. Virkkusen listan kärjessä ovat tasaväkisinä yliopistot, aikuiskoulutus ja perusopetus. Opetusministeri uskoo, että yliopistosektorin rakenteellinen uudistus vapauttaa käyttöön resursseja, ja samalla rahalla saadaan jatkossa entistä enemmän aikaiseksi. Aikuiskoulutuksessa olisi myös tarvetta lisärahoitukseen, mutta ensi vuoden budjettiin rahaa tuli jo lisää. Jos budjettivalta olisi rajaton, Anni Sinnemäki astelisi epäröimättä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen tontille. Vieläkin on siipi maassa siitä, että kehitysyhteistyömäärärahat kasvavat niin vähän. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että kasvua on, vaikka on taloudellisesti vaikea aika. Eija Hiltunen 8

9 Korkeasti koulutettuja työttömiä ennätysmäärä Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita sekä tohtoreita on työttömänä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yli Ylemmällä korkeakouluasteella työttömyyden kasvu on kuitenkin hidastunut. Työttömyystilastot heinäkuulta 2009 osoittavat, että työttömyys on kasvussa kaikilla koulutustasoilla ja lähes kaikilla koulutusaloilla. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysprosentti (4,5) on noin puolet koko työväestön työttömyysprosentista (9). Ero on kuitenkin supistunut ja jatkanee supistumistaan. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä oli lähes , mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuosi sitten ennätykseksi kirjattiin Vuodessa on tullut melkein työtöntä lisää, kahdessa vuodessa lähes Opiskelijoita valmistuu vähemmän Ylemmällä korkeakouluasteella työttömyyskehitys on kuitenkin alkukesästä lähtien ollut kaikista muista ryhmistä poikkeavaa: työttömien lukumäärän kasvunopeus on lähtenyt voimakkaaseen laskuun, kun se muissa ryhmissä on jatkanut lähes aiemmalla tasollaan. Tämä selittyy ylemmältä korkeakouluasteelta vastavalmistuneiden työttömien lukumäärän nopealla vähentymisellä. Vuoden 2008 kesällä työttömäksi joutui karkeasti 800 ylemmän korkeakouluasteen suorittanutta enemmän kuin yleensä. Syynä oli tutkinnonuudistuksen määräajan päättyminen, joka sai aikaan viime kesän vastavalmistuneiden suman. Yli vuoden kuluttua valmistumisesta henkilöä ei kuitenkaan tilastoissa enää lasketa vastavalmistuneeksi. Tämän lisäksi tänä kesänä vastavalmistuneita työttömiä on jopa vähemmän kuin normaalivuosina, mikä lienee seurausta paitsi viime kesän sumasta, myös valmistumisen viivästyttämisestä taantuman seurauksena. Työmarkkinoille ei haluta valmistua työttömäksi, vaikka osa työttömistä vastavalmistuneista on toki myös työllistynyt. Opiskelijoita valmistuu yliopistoista tällä hetkellä normaalia vähemmän. Työttömyyden kasvutrendi jatkuu todennäköisesti tulevinakin kuukausina, koska talouden suhdannetilanne on edelleen heikentynyt. Kausivaihteluun tosin kuuluu, että kesän jälkeen työttömien lukumäärä laskee jouluun saakka. Insinöörit (ml.amk& rak.arkkitehdit) Filosofian maisterit (humanistit) Tohtorityöttömyys kasvussa Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on tällä hetkellä selvästi nopeammassa kasvussa kuin ylemmällä korkeakouluasteella. Heinäkuun lopussa työttömänä oli noin alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuodessa työttömien määrä on kasvanut lähes henkilöllä. Kasvu on yleistä työttömyyden kasvua nopeampaa. Myös tutkijakoulutuksen suorittaneiden työttömyys on kasvussa. Heinäkuun lopussa työttömänä oli 852 lisensiaattia tai tohtoria, mikä on uusi kaikkien aikojen ennätys. Kasvua vuoden aikana tuli yli 100 henkilöä. Myös vastavalmistuneiden työttömyys näyttää kasvavan. Työttömyydestä eniten kärsivät akavalaiset alat Tradenomit Kasvatustieteiden maisterit Filosofian maisterit (luonnontieteilijät) Vähennys Ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilasto Lisäys Heinäkuu Heikki Taulu Muutos vuoden aikana

10 Neuvottelukierros käynnistyi Teknologiateollisuuden ylemmille kolmivuotinen sopimus Yksityisen sektorin akavalaisten työehtosopimusneuvottelut ovat täydessä vauhdissa. Teknologiateollisuudessa työehtosopimuksesta päästiin jo sopuun, seuraavina vuorossa ovat suunnittelu- ja rahoitusala. Y lemmät Toimihenkilöt YTN ja Teknologiateollisuus pääsivät sopuun työehtosopimuksesta. Alan ylemmille toimihenkilöille on tarjolla tänä syksynä 0,5 prosentin korotus, joka paikallisesti sovittaessa tulee maksuun viimeistään vuoden loppuun mennessä. Jos paikallista sopua ei synny, korotus maksetaan joulukuussa yleiskorotuksena. Uusi kolmivuotinen sopimus tulee voimaan Vuosien 2010 ja 2011 lokakuun palkantarkistuksista neuvotellaan kunkin vuoden huhti- toukokuussa. Tällöin sopimus voidaan myös sanoa irti päättymään kunkin vuoden syyskuun lopussa. Myös laadullisiin asioihin saatiin muutoksia. Etävanhempi saa nyt oikeuden hoitaa sairasta lasta neljä päivää palkallisesti samoilla ehdoilla kuin samassa taloudessa elävä vanhempi. Luottamusmiesten asema vahvistuu Luottamusmiehen toimintaedellytykset paranevat, mikä on vähintäänkin kohtuullista paikallisten neuvottelujen lisääntyessä työsuhdeasioissa. Luottamusmiehen palkkioon tulee korotus, luottamusmieheksi ehdolla oleville kolmen kuukauden ehdokassuoja ja lisäksi koko joukko luottamusmiehen asemaan vaikuttavia uudistuksia. Neuvottelutulosta voi näissä oloissa pitää torjuntavoittona. Maltillisella palkankorotuksella pyritään turvaamaan jäsenten ostovoima ja auttamaan alan yrityksiä työpaikkojen säilyttämisessä, YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija ja YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari sanoo. Toisaalta emme ole sitoneet käsiämme. Pitkä kolmivuotinen sopimus voidaan tarvittaessa sanoa myös irti, hän toteaa. Tavoitteet jäivät kauas Teknologiateollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Markku Kivelä harmittelee, että taaskaan ei ylletty lähellekään tavoitteita. Palkankorotus jää pieneksi eikä työehtosopimuksen tekstiosaan saatu olennaisia parannuksia esimerkiksi vapaa-aikana työasioissa matkustamisesta. Meille ei tässä taloudellisessa tilanteessa jäänyt vaihtoehtoja Metalliliiton tehtyä oman sopimuksensa, Kivelä sanoo. Työnantaja ei halunnut edistää edes työaikapankkijärjestelmää. Se ei olisi maksanut mitään ja siitä olisi paikallisesti sopien voinut muotoutua hyvä joustavuuden lisä puolin ja toisin. Myöskään koulutustakuu ei eden- nyt, vaikka ylempien toimihenkilöiden ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin työnantajalle. Tutut painotukset suunnittelualalla Suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus sanottiin irti elokuun lopussa, ja nykyinen sopimus päättyy lokakuun lopussa. Viimeksi vapaa-aikana työasioissa matkustamisesta korvaaminen eteni merkittävästi, mutta korvaustaso on edelleen matala ja kahden tunnin omavastuuaika kirpaisee. Luottamusmiehen asemaan ja tiedonsaantiin kaivataan parannuksia ja myös irtisanomissuoja on reippaan kohentamisen tarpeessa. Työehtosopimukseen pitää saada selkeämmät kirjaukset esimerkiksi lomautusten keskeyttämisestä tai siirtämisestä. Ei ihmisiä voi roikottaa jatkuvan lomautusuhan hirressä kuukausitolkulla, suunnittelualan taustaryhmän puheenjohtaja Piri Harju sanoo. Myös ostovoiman pitää säilyä ja siksi on turha puhua nollatai miinusmerkkisistä ratkaisuista. Marketta Harinen/TEK 10

11 Eugen Koev: On huolehdittava sekä työllisten ostovoimasta että työllisyydestä n Neuvottelukierrokselta ei kukaan odota suuria seteleitä, mutta ostovoiman säilymisestä halutaan pitää kiinni. Akavan tutkimuspäällikkö, ekonomisti Eugen Koev muistuttaa, että liitoilla on nyt kahdenlaisia jäseniä, työllisiä ja työttömiä. Siksi sekä työllisten ostovoimasta että työllisyydestä on huolehdittava. Kun Akava kamppailee kotimaisen kysynnän ja palkansaajien ostovoiman säilymisen puolesta, se muistaa myös työttömiä jäseniään. Työttömillä jäsenillämme pitäisi olla mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan, jotta työmarkkinakelpoisuus säilyisi ja paranisi työttömyyden aikana. Koulutettujen erityistarpeet on tunnistettava ja otettava huomioon, tarjottava räätälöityjä ratkaisuja ja mahdollisuuksia omaehtoiseen täydennyskoulutukseen, Koev huolehtii. Tekstikysymykset kehiin Koev huomauttaa, että sopimuksista neuvotellessa tarjolla on useampia elementtejä, joita voi liikutella. Niitä ovat sopimuskauden pituus, palkankorotusten ja työsuhteen ehtoihin liittyvien neuvottelutulosten sijoittuminen sopimuskauden sisälle sekä korotusten kokonaiskustannusvaikutus. Palkkoihin sisältyy myös liikuteltavia osia kuten erilaisia tulospalkkioita, joita maksetaan enimmäkseen ylemmille toimihenkilöille. Tulospalkkiot jäävät tänä vuonna todennäköisesti saamatta eli palkanlaskua on luvassa joka tapauksessa. Ylitöiden ja työasioissa vapaa-aikana matkustamisen korvaaminen saattaisivat Koevin mielestä olla sellaisia asioita, joista olisi helpompi neuvotella tänä syksynä kuin aiemmin. Hyvä tulos on kyllä saavutettavissa, jos on tahtoa ja luottamusta toiseen osapuoleen, Koev uskoo. Yksi asia on kuitenkin varmaa: palkkoja alentamalla ei pelasteta tässä maassa yhtään työpaikkaa. Marketta Harinen TA Akavan Eugen Koevin mukaan keskusjärjestön rooli liittokohtaisen kierroksen aikana on pyrkiä minimoimaan talouskriisin vaikutuksia kotimarkkinoilla. Neuvotteluaikataulu Sopimus / Akavalaisten määrä / aikataulu Syksy 2009 Teknologiateollisuuden tes / / sopimus hyväksytty syyskuussa. Rahoitusalan tes / / sopimus irtisanottiin 30.6., edellinen sopimus umpeutuu Suunnittelualan tes / / sopimus irtisanottiin 28.8., edellinen sopimus umpeutuu Kevät 2010 kuntien yleinen virka- ja tes / opetusalan virka- ja tes / lääkärisopimus / teknisten sopimus / valtion yleinen virka- ja tes / kirkon virka- ja tes / Yhteensä noin akavalaista kaikki sopimukset umpeutuvat Kemian alan ylempien toimihenkilöiden palkkapöytäkirja / / sopimus umpeutuu

12 Työurien pidentäminen on välttämätöntä hyvinvointipalvelujen rahoituspohjan turvaamiseksi. Vanhuuseläkeiän nostaminen ei sovellu keinoksi, vaan ratkaisun avaimet ovat työpaikoilla, korostaa Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle. Työurat pidemmäksi työoloja parantamalla Akava ja akavalaiset liitot painottavat, että työurat pitenevät vain, jos työntekijöillä on intoa jatkaa työssä, hyvä fyysinen ja henkinen terveys sekä työnantaja, joka pitää työntekijöistään kiinni. Työelämän laadulla on tärkeä merkitys yksittäisten työntekijöiden elämässä, mutta työurien pidentämisen kansantaloudellista puolta ei tule väheksyä. Työurien pidentäminen on hyvä keino parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Tällöin työntekoon kannustava veropolitiikka ja julkisten palvelujen tason säilyttäminen eivät asetu vastakkain. Työhyvinvointiin panostaminen kannattaa Vaikka työhyvinvointi ja jaksaminen mielletään usein ns. pehmeiksi asioiksi, ovat ne tosiasiassa kivenkovia asioita. Yhdessä menetetyssä työvuodessa haaskataan kolme miljardia euroa vuodessa. Viimeistään nyt kaikkien on pakko ymmärtää, että työhyvinvoinnista huolehtiminen on välttämätöntä. Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen kahdella vuodella toisi vain reilun puoli vuotta lisää työuriin. Hallituksen alkuvuodesta esittämät keinot eivät siten olisi ratkaisseet ongelmaa, toteaa Helle. Työuran pituus määräytyy työolojen mukaan Kolmen vuoden pidennys työuriin vuoteen 2025 mennessä on haastava tavoite. Eläkelainsäädäntö on uusittu vuonna Arvioiden mukaan eläkkeelle siirtyminen myöhentyy 1,5 vuodella vuoteen 2025 mennessä ilman uusia toimenpiteitä. Akavan esittämillä keinoilla voidaan saavuttaa puolitoista vuotta lisää. Ratkaisun avaimet ovat työpaikoilla: niiden on panostettava työhyvinvointiin, hyvään johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työura- ja työaikajoustoihin. Tärkeitä keinoja työurien pidentämiseksi 12

13 Akava julkaisi vastikään työurien pidentämiseen liittyvät tavoitteet. Asiakirja on luettavissa osoitteessa Kuvatoimisto Comma Image Oy ovat muun muassa työaikapankit, osa-aikatyö ja monipuoliset täydennyskoulutusmahdollisuudet sekä entistä tiiviimpi yhteistyö työterveyshuollon kanssa, kuvailee Helle. Hän katsoo, että esimerkiksi osa-aikatyön avulla voidaan helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tuoda lisää joustavuutta ja yksilöllisyyttä työuraan eri elämäntilanteissa ja ikävaiheissa. On huolehdittava siitä, että osa-aikaisuus perustuu vapaaehtoisuuteen eikä osa-aikaisuuksien lisääntyminen saa vääristää työmarkkinoita. Riskinä on, että osaaikatyö kohdistuu erityisesti naisiin ja heikentää heidän asemaansa työelämässä, hän huomauttaa. Työelämän arki kuntoon Helle muistuttaa, että työhyvinvoinnin merkitys työn tuottavuudelle ja tuloksellisuudelle sekä innovaatioiden syntymiselle on tutkittu ja tunnustettu tosiasia. Siitä huolimatta työpaikkojen nykyiset käytännöt eivät tue työssä jaksamista riittävästi, eivätkä myöskään ikääntyvien pysymistä työelämässä. Työelämän toimintamalleja on muutettava, ja työelämän arvoja on syytä pohtia. Työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta on olennaista, kohtaavatko työntekijän ja työelämän arvot. Nyt tulee hakea uusia toimintamalleja nykyisen kaikki-tai-ei-mitään asetelman rinnalle, jossa jokaisen oletetaan olevan yhtä tuottava työuransa kaikissa vaiheissa, kuvailee Helle. Parempaa työterveyshuoltoa Yhteys työterveyshuollon ja työpaikkojen välillä on monesti riittämätön. Työterveyshuolto painottuu liiaksi sairauksien hoitamiseen. Sairauslomalla oleva henkilö jää kokonaan työyhteisön ulkopuolelle eikä työhön paluuta edistäviä käytäntöjä ole olemassa. Jotta työhyvinvointia voidaan tukea tehokkaasti, yhteistyötä työpaikkojen ja työterveyshuollon välillä on tiivistettävä. Helle huomauttaa, että painotus tulisi siirtää entistä enemmän ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoon, jossa edistetään terveyttä. Henkinen työsuojelu on entistä tärkeämpää muun muassa tietopainotteisen asiantuntijatyön yleistymisen vuoksi, joten siihen on panostettava fyysisen työsuojelun rinnalla. Pitkä työura edellyttää osaamisen kehittämistä ja täydentämistä, joten on luotava entistä paremmat mahdollisuudet kouluttautua työn ohella ja työttömyysjaksojen aikana. Määräaikaisten työntekijöiden kouluttautumismahdollisuudet on Helteen mukaan saatava samalle tasolle kuin vakituisten työntekijöiden. Ikäsyrjinnästä päästävä Työuria voidaan pidentää toisaalta siten, että nuoret aloittavat työelämässä nykyistä aiemmin ja Työurat pitenevät vain, jos työelämä kannustaa jatkamaan ja ikääntyneiden on mahdollista jatkaa työssä. että toisaalta ikääntyvät jatkavat työssä pidempään. Irtisanomiset ja lomautukset painottuvat kuitenkin nyt iäkkäisiin työntekijöihin, vaikka heillä olisi intoa ja halua sekä kykyä jatkaa työssä, huomauttaa Helle. Ikääntyneiden asema työelämän arjessa on aivan muuta kuin juhlapuheissa vakuutellaan. Sen vuoksi viimeistään nyt on aika etsiä keinoja, joilla voidaan estää ikäsyrjintä. Helle toivoo, että löydetään uudenlaisia kannusteita, jotka edistävät ikääntyvien asemaa työelämässä. Mutta jos muu ei auta, on harkittava esimerkiksi toimia, joilla lisättäisiin työnantajan vastuuta irtisanomansa ikääntyneen työntekijän työllistymisestä, Helle toteaa. Akava haastaa työnantajat keskusteluun siitä, miten ikääntyneiden asema työelämässä saadaan kuntoon ja miten ikäsyrjintä saadaan loppumaan, Helle sanoo. Joutuisammin työelämään Opiskelijoiden joutuisa valmistuminen edellyttää vahvaa opinto- ja ammatinvalintaohjausta. Opintotuen kannustavuus on keskeistä nopean valmistumisen kannalta, samoin toimivat mahdollisuudet limittää opinnot ja työnteko. Korkeakouluopintoihin tulee sisällyttää työelämätietoutta, jotta opiskelijat saavat oikeaa tietoa työelämästä, työnkuvista ja työelämätaidoista. Ritva Siikamäki 13

14 Taloudellinen tilanne vaikuttaa vuorotteluvapaan käyttöön Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus vuorotteluvapaajärjestelmän työllisyysvaikutuksista unohtaa tärkeän muuttujan, joka selittää vuorotteluvapaan käyttöä: vuorottelijan taloudellisen tilanteen. Vuorotteluvapaajärjestelmä - Tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työssä jaksamista ja parantaa sijaiseksi palkattavan työttömän työllistymismahdollisuuksia työkokemuksen avulla. - Vuodesta 1996 alkaen noin käyttäjää. - Hallitus esittää järjestelmän vakinaistamista. TEM julkaisi kesäkuussa tutkimuksen vuorotteluvapaajärjestelmän työllisyysvaikutuksista. Sen päätulos on kaksijakoinen: vuorotteluvapaa ei paranna vapaalle lähteneen työssä jaksamista tai työllisyyttä pikemminkin päinvastoin, mutta toisaalta se parantaa vapaalle lähteneen sijaiseksi palkatun työllisyyttä merkittävästi. Vuorotteluvapaa soveltuu erinomaisesti nykyisen taloustaantuman ja kasvavan työttömyyden oloihin katsomatta sen pitkän aikavälin työllisyysvaikutuksiin. Sen avulla voidaan tarjota tuhansille työttömäksi joutuneille väliaikainen mahdollisuus päästä kiinni työelämään. Sijaisina toimivat usein nuoret ja työuransa alussa olevat henkilöt, joiden työmarkkina-asema on varsinkin nykyään erittäin vaikea. Järjestelmän myönteiset vaikutukset kohdentuvatkin hyvin juuri näihin ongelmallisimpiin ryhmiin. Vuorotteluvapaajärjestelmän avulla heidän työttömyytensä voidaan katkaista ja sijaisena saadun työkokemuksen kautta heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä jatkossa. Työtaakkaa tasaisemmaksi Työttömien työllistämisen lisäksi vuorotteluvapaajärjestelmä toimii erinomaisena työtaakan tasaajana. Sen avulla voidaan jakaa työn kuormaa niiltä, joilla sitä on liikaa niille, joilla sitä ei ole ollenkaan. Tämän merkitys korostuu pyrittäessä jatkamaan ikääntyneiden työuria. Mainitun tutkimuksen keskeinen menetelmällinen ongelma oli kaikkien niiden seikkojen huomioonottaminen, jotka vaikuttavat henkilön päätökseen lähteä vuorotteluvapaalle. Varsin perusteellisesta toteutuksestaan huolimatta tutkimuksen validiutta voidaan kyseenalaistaa tai ainakin problematisoida puuttuvien muuttujien osalta. Yksi tärkeä puuttuva muuttuja on vuorotteluvapaalle lähtevän taloudellinen tilanne. Oma taloustilanne ratkaisee Vuorotteluvapaalle lähdetään vain, jos se on taloudellisesti mahdollista. Näihin taloudellisiin oloihin tutkimuksen aineistossa ei päästy käsiksi. Työelämän ulkopuolelle jättäydytään vapaaehtoisesti vain, jos se on taloudellisesti mahdollista. Riittävän hyvä taloudellinen tilanne siis tukee molempia ratkaisuja, mutta jää tutkimuksen selitystekijänä pois. Tutkimuksen ulkopuolelle jääneet taloudelliset tekijät voivat olla merkittävä syy sille tutkimustulokselle, että vuorotteluvapaalla olleiden työllisyys ja osallistuminen työelämään vapaan jälkeenkin oli vertailuryhmää huonompi lähes koko tarkasteluajanjakson ajan. Voi olettaa, että taloudellinen tilanne mahdollistaa, että kyseiset henkilöt jäävät eläkkeelle keskimääräistä varhaisemmin. Irtautuminen vaatii aikaa On esitetty mallia, jossa vuorotteluvapaan kesto rajattaisiin kolmeen kuukauteen ja vain perustellusta syystä sen voisi pitää vuoden mittaisena. Perusteltu syy voisi olla esimerkiksi opiskelu tai omaisen hoitaminen. Tavoite tällaisessa kvartaalitalouteen muokatussa mallissa voi olla hyvä, mutta ongelma on se, että kolme kuukautta on liian lyhyt aika vuorotteluvapaalle lähtijän kunnolliseen työstäirtautumiseen. Vielä pahempi ongelma se on sijaiselle, joka ehtii kolmen kuukauden aikana vain pintapuolisesti perehtyä uuteen työhönsä. Jos vuorotteluvapaan käyttäjän tekemisiä halutaan jollakin tapaa ohjailla, voitaisiin esimerkiksi harkita eritasoisten korvausluokkien muodostamista sen mukaan, miten vuorottelija vapaansa käyttää. Heikki Taulu Tutkimuksen tekivät Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Teuvo Junka, Ossi Korkeamäki, Miikka Rokkanen ja Roope Uusitalo. 14

15 Työntekijät hyötyvät henkilöstörahastolakiin tulevista joustoista Henkilöstörahastolain uudistusta valmistellut työryhmä haluaa helpottaa henkilöstön palkitsemista henkilöstörahastojen avulla. Akava pitää ehdotusta hyvänä. Sitoutuminen työpaikkaan ja oman työn kehittämiseen paranee, kun työnteon ja palkitsemisen välillä on selkeä yhteys. Akavalaisissa tehtävissä sovellettavat tulospalkkiojärjestelmät rakentuvat yleensä tälle yhteydelle. Mahdollisuus siirtää tulospalkkioita myös rahastoihin tekee niistä luontevampia palkitsemisen välineitä, korostaa Akavan lakimies Maria Löfgren. Jatkossa organisaatiorakenteeseen pohjautuvat, yksikkö- tai ryhmäkohtaiset vaihtelut palkkioiden määräytymisperusteissa eivät estä palkkioiden siirtämistä henkilöstörahastoihin. Kun eri tulosyksiköiden ja ryhmien toiminta voi vaikuttaa eri tavoin työpaikan menestykseen, on kohtuullista, että tämä erilaisuus voidaan ottaa huomioon myös rahastopalkitsemisessa. Nykyisissä voittopalkkiojärjestelmissä tämä ei ole mahdollista. Pätkätyöläiset mukaan Työryhmän ehdotuksen mukaan myös lyhyissä työ- ja virkasuhteissa työskentelevät voivat hyötyä rahastoista, sillä nykyinen viisi vuotta kestävä nosto-oikeuden odotusaika poistuu. Akava pitää tätä välttämättömänä palkan-saa- jien yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Yhtiöiden tulostavoitteissa onnistumista ei ole sidottu palvelussuhteen kestoon. Myöskään palkitsemista ei saa tähän sitoa. Pitkissäkin työsuhteissa viisi vuotta on liian pitkä aika odottaa rahojensa nostamista. Tällöin palkitsemisen ja työnteon välinen yhteys hämärtyy. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet paranevat, kun työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan roolia kasvatetaan päätettäessä henkilöstörahastoeriä kerryttävistä palkkiojärjestelmistä. Aito vuorovaikutus tuo vastavuoroista hyötyä ja yhteisesti sovitut menettelytavat toimivat aina yksipuolisesti päätettyjä paremmin, myös henkilöstön palkitsemisessa, korostaa Löfgren. 15

16 Esa Lonka: Sovittelujärjestelmä toimii myös muuttuneessa työmarkkinaympäristössä Vaikka työmarkkinakenttä ja käsiteltävät työriidat ovat muuttuneet melkoisesti viimeisten vuosikymmenten aikana, sovittelujärjestelmä toimii edelleen. Tätä mieltä on elokuussa valtakunnansovittelijana aloittanut Esa Lonka. Sovittelujärjestelmän toimivuudesta kertoo myös se, että pian 50 vuotta täyttävä laki työriitojen sovittelusta on pääpiirteissään entisellään. Lakia uudistettiin kesällä, mutta varsinainen sovittelutoimi ja sen pelisäännöt säilyivät ennallaan. Vanha laki ja ajatus siitä, miten sovittelijan täytyy toimia ja miten sovittelutoimi tehtävänsä täyttää, tuntuu olevan joustava ja erilaisiin tilanteisiin mukautuva, uskoo Lonka. Työelämän viime aikainen nopea muutos näkyy toki sovittelijankin työssä. Kun aloitin piirisovittelijana 1987, työriidat koskivat perinteisiä työehtoja, kuten rahaa ja työaikoja. Tätä päivää ovat järjestöriidat ja työehtosopimusten soveltamisalakiistat. Nykyiset työriidat kolkuttelevat myös lain rajoja. Työriitalaissa puhutaan työnseisauksista, mutta kaikki nykyiset työtaistelut eivät kuulu määritel- män mukaan lain soveltamisalan piiriin. Nyt on esimerkiksi listalakkoja ja ylityökieltoja, jotka eivät ole työriitalain tarkoittamia työnseisauksia, Lonka huomauttaa. Myös järjestöjen väliset rajariidat, jotka useimmiten koskevat työehtosopimusten soveltamisalaa, tunkeutuvat valtakunnansovittelijan tontille. Kyllä rajariitoja käydään ja niitä puidaan myös täällä, vaikka eivät ne sovittelutoimin ole hoidettavissa. 16

17 Lonka muistuttaa, että rajaja järjestöriidat eivät koske pelkästään palkansaajapuolta, vaan myös työnantajia. Järjestökenttä on murrosvaiheessa molemmin puolin. Paikallinen sovittelu lisääntyy Lakimuutos jätti historiaan piirisovittelijat, jossa tehtävässä Lonka itsekin ehti toimia reilut 20 vuotta. Uudet sovittelijat, joita tällä hetkellä on kuusi, ovat valtakunnansovittelijan käytettävissä tarpeen mukaan, koko maassa. Heidän roolinsa saattaa jopa kasvaa tulevina vuosina. Suomessa on paitsi suuria valtakunnallisia työehtosopimuksia, myös koko joukko yrityskohtaisia, paikallisia työehtosopimuksia. Sovittelijoiden eli entisten piirisovittelijoiden tehtävän pääpaino on yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa ja niihin liittyvissä kiistoissa. Kun työnantajapuoli haluaa entisestään lisätä paikallista sopimista, se voi tuoda sovittelijoille lisää töitä. Tämä mahdollisuus on, jos keskitetyt ratkaisut vähenevät. Se lisää liittokohtaista neuvottelutoimintaa ja myös yrityskohtaiset neuvottelut eriytyvät. Sovittelijoiden töiden määrä voi olla kasvussa, Lonka arvioi. Pelisäännöt takaavat työrauhan Vaikka paikallinen sopiminen lisääntyy, Lonka ei usko, että se murentaa työrauhasääntelyä. Työehtosopimuksissa on alasta riippuen erilaisia neuvottelumääräyksiä siitä, mistä sovitaan tai voidaan sopia paikallisesti. Se sopimustoiminta, mikä sopimuksen sateenvarjon alla tehdään paikallistasolla, tapahtuu kuitenkin työrauhan vallitessa. On pidettävä mielessä, että paikallista irtiottomahdollisuutta ei ole. Esimerkkinä Lonka mainitsee teknologiateollisuuden työehtosopimuksen, josta saatiin neuvottelutulos elokuussa. Kolmen vuoden sopimuksessa sovitaan vain ensimmäisen vuoden palkankorotuksista ja järjestelmästä, jolla ne voidaan toteuttaa. Seuraavat korotuspisteet ovat auki. Sopimus on myös irtisanottavissa. Tällöin voidaan mennä lailliseen työtaisteluun, kun ollaan työrauhavelvoitteen ulkopuolella. Jos sopimusta ei irtisanota, työrauhavelvoite säilyy. Pelisäännöt löytyvät kaikille. Taantuma tyynnyttää vaatimuksia Syksyn neuvottelukierroksen Lonka uskoo olevan vaikea. Kun edellinen sopimuskierros käytiin, kukaan ei osannut arvata mitä tapahtuu. Osa sopimuksista tehtiin sillä olettamuksella, että taloudellinen tilanne säilyy hyvänä. Nyt talous on romahtanut, eikä se voi olla vaikuttamatta sopimuskierrokseen. Toisaalta taantuman pitäisi tyynnyttää sopimuskierroksen vaatimuksia. Molemmin puolin, myös palkansaajapuolella, pitäisi olla ymmärrys siitä, että ihan mitä tahansa ei voi saada. Toisaalta on paljon alakohtaisia kysymyksiä, joita halutaan nostaa esiin myös vaikeina aikoina. Se voi vaikuttaa siihen, että ovi käy täälläkin. Lonka korostaa, että kaikki yksittäiset sovittelut, ovat ne sitten liittokohtaisia tai tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, lähtevät liikkeelle osapuolten näkemyksistä. Ympäröivää yhteiskuntaa ei silti voi sulkea pois. Sovintoesitysten tasoon ja sisältöön vaikuttaa ympäröivä maailma. Kyllä sovittelija pyrkii siihen, että ne ratkaisut, joita täällä tehdään, ovat mahdollisimman lähellä sitä. TA Ei tarvetta ylikansalliselle sovittelujärjestelmälle Suomessa oikeusriidat käsitellään työoikeudessa tai yleisessä tuomioistuimessa. Intressiriitoja sovitellaan valtakunnansovittelijan tai sovittelijan toimesta. Samankaltainen järjestelmä toimii kaikissa Pohjoismaissa, tosin niissä ei kaikissa ole päätoimista valtakunnansovittelijaa. Tuomioistuin vai sovittelija? Työtuomioistuin tai yleinen tuomioistuin ratkoo voimassa olevia työ- tai virkaehtosopimuksia koskevat oikeusriidat. Valtakunnansovittelija ja hänen apunaan toimivat sovittelijat avustavat työmarkkinajärjestöjä ns. intressiriitojen sovittelussa, mikäli järjestöt eivät pääse sopuun työ- tai virkaehtosopimuksen sisällöstä. Pakollinen sovittelu: Jos järjestö uhkaa työnseisauksella, sen on ilmoitettava siitä sovittelijalle ja vastapuolelle kaksi viikkoa ennen seisauksen alkua. Peruskysymykset sovittelijan työssä ovat Esa Lonkan mukaan samoja kaikissa Pohjoismaissa. Tämä johtuu työmarkkinajärjestöjen asemasta ja siitä, että lainsäädännöllä on annettu työehtosopimuksille tietty rooli. Myös työntekijöiden ja työnantajien korkea järjestäytymisaste selittää sovittelujärjestelmien yhdenmukaisuutta. EU-maiden sovittelujärjestelmät poikkeavat toisistaan melkoisesti. Monessa maassa oikeus- ja intressiriitoja sovitellaan samassa paikassa. Yhteistä eurooppalaista sovittelujärjestelmää ei ole vielä näköpiirissä, vaikka muutama vuosi sitten hankkeesta keskusteltiin. EU-alueella ei ole olemassa ylikansallisia työehtosopimuksia, joissa sovittaisiin esimerkiksi tietyllä alalla työskentelevien eri maiden työntekijöiden palkoista. Jos näitä tessejä tehtäisiin, voisi ajatella, että ylikansallista sovittelujärjestelmää tarvitaan sopimusten ollessa katkolla. Se ei ole vielä tämän päivän asia, Lonka toteaa. Sovittelija kutsuu riitapuolet neuvotteluun, johon osallistuminen on pakollista. Sovintoesitystä ei ole pakko hyväksyä. Vapaaehtoinen sovittelu: Työnantaja- ja työntekijäpuoli voivat yhdessä pyytää sovittelijaa puheenjohtajaksi neuvotteluihin jo niiden käynnistyessä. 17

18 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdisti yli 600 akavalaista. Asiantuntijaorganisaatiot fuusion pyörteissä JUKO:n pääluottamusmies Timo Sinervo on seurannut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yhdistymistä aitiopaikalta. Henkilöstön edustajat otettiin mukaan alusta asti, mutta toinen asia on, kuinka paljon meitä kuunneltiin, hän sanoo. Peruspalveluministeri Paula Risikon joulukuussa 2007 julkaisema selvitys suositti Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen (KTL) yhdistämistä. Jo vuoden kuluttua uusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloitti toimintansa. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva asiantuntijaorganisaatio työllistää noin 1300 henkeä, joista noin 450 tuli Stakesista ja 850 KTL:stä. Suurin osa toiminnoista sijaitsee Helsingissä, alueellisia toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla. Timo Sinervo on seurannut henkilöstön edustajana yhdistymistä alusta alkaen, ensin Stakesin akavalaisten luottamusmiehenä ja nyt koko THL:n akavalaisten pääluottamusmiehenä. Hyvää prosessissa oli se, että fuusiota valmistelleiden työryhmien pöytäkirjat ja muu materiaali oli avoimesti saatavana intranetissä. Sieltä henkilöstö näki esimerkiksi eri yksiköiden muodostamisen vaiheet ja tehtävänkuvaukset. Henkilöstöllä oli edustus useissa työryhmissä, paitsi strategiaa pohtineessa johdon työryhmässä. Sinervo sanoo suoraan, että vaikka henkilöstöllä on edustajia fuusioprosessissa, on selvää, että suunnan määrää omistaja oli se sitten yritys tai valtio. Välillä oli turhauttavaa istua kokouksissa kun tiesi, ettei sanomisilla ollut merkitystä. Toki jotain saatiin aikaiseksikin. Johto etäällä Luottamusmiehen näkökulmasta fuusion suunnitteluvaiheen teki vaikeaksi epätietoisuus uuden laitoksen johdosta. Johtoa ei ollut olemassa. Kaikki mistä neuvoteltiin oli eräänlaista sokkopeliä, kun ei tiedetty kuka asiasta päättää ja miten se mahtaa mennä, kun uusi laitos on perustettu. Lisäksi ministeriöllä oli voimakas ote. Henkilöstön kannalta tärkeää oli Sinervon mukaan se, ettei työntekijöitä lopulta vaadittu il- 18

19 Akavalaiset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa Noin 660 akavalaista lähes 20 jäsenliitosta Lisäksi 100 akavalaista valtion mielisairaaloissa ja koulukodeissa, joiden hallinnoinnista vastaa THL Eniten jäseniä Luonnontieteiden Akateemisten Liitosta, Suomen Lääkäriliitosta ja Suomen Valtiotieteilijöiden Liitosta Akavalaisilla 6 luottamusmiestä moittautumaan tehtäviin, vaan yksiköihin. Alun perin työntekijöiden haluttiin hakevan uudelleen omia tehtäviään. Oli mahdoton ajatus, että tehtävät pystyisi kuvaamaan riittävän selkeästi tai että hakuprosessi voitaisiin tehdä riittävän tarkasti ja oikeudenmukaisesti. Useat projektit ja monimutkainen rahoitusrakenne korostivat menettelyn ongelmallisuutta. Tiukan aikataulun takia useita päätöksiä jouduttiin tekemään kiireellä, eikä kaikkiin ole fuusion jälkeen päästy riittävästi vaikuttamaan. Tiedonkulku ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat ainakin aluksi olleet riittämättömiä. Laitoksen organisaatio on neliportainen ja sen pelättiin muodostuvan byrokraattiseksi ja johdon jäävän etäiseksi. Vaara on edelleen olemassa. Tiedonkulkua yritetään auttaa muun muassa pääjohtajan aamukahveilla, jotka järjestetään koko henkilöstölle noin kerran kuussa. Luottamusmiesten yhteistyö tarpeen Kahden eri organisaation ja niiden toimintatapojen tunnetuksi tekeminen on vaatinut yhteistyötä myös luottamusmiehiltä. KTL:n ja Stakesin luottamusmiesten yhteistyö fuusioprosessin aikana oli tiivistä. Meillä oli myös jukolaisista koostuva parinkymmenen hengen yhteistyöryhmä, joka kokoontui säännöllisesti. Emme tienneet toistemme toiminnasta paljoakaan. Kävimme läpi käytännön asioita, kuten organisaatiorakenteita ja palkkausjärjestelmiä. Yhteistyö oli todella hyödyllistä, Sinervo kiittelee. Tiedon jakaminen on erityisen tärkeää myös jatkossa, kun laitokselle sorvataan yhteistä palkkausjärjestelmää. Hyödyt esiin viiveellä Organisaatioita työkseen tutkiva Sinervo korostaa, että fuusion hyödyt näkyvät vasta muutaman vuoden kuluttua. Väitän, että tehtiin fuusio miten hyvin tahansa, menee vuosi tai kaksi, jonka aikana laitoksen suoritustaso laskee. Pikku hiljaa päästään tasolle, jolla kaksi taloa erillään ollessaan olivat. Vasta viiden kymmenen vuoden kuluttua tulevat varsinaiset hyödyt esiin. Sinervo pitää valitettavana sitä, että alhaisimman suoritustason vaiheessa laitokselle annetaan uusia haasteita, vähemmällä rahalla. Ministeriöltä tulee kovia haasteita, käynnissä on kunta- ja palvelurakenneuudistus ja Kaste-ohjelma. Samalla meitä profiloidaan paitsi tutkimuksen ja kehittämisen saralla, myös toimeenpanon tukea tarjoavana laitoksena. Uudet tehtävät ovat nostaneet huolen tutkimuksen asemasta. Myös tuottavuusohjelma leikkaa varoja. Oma haasteensa on alueellistaminen, sillä laitoksen pitää siirtää sata ihmistä alueille. Liikkeellä on huhuja jopa irtisanomisista, lomautuksista ja lomarahoista luopumisesta, vaikka THL:n lain mukaan fuusiolla ei pitänyt olla henkilöstövaikutuksia. Tietoa ei kuitenkaan vielä ole. Vaikka laitosten yhdistäminen ei ole ollut helppoa, on Timo Sinervo toiveikas. KTL:n ja Stakesin osaamisen yhdistäminen voi tuottaa paljon hyvää. TA Johdon läsnäolo muutoksen keulakuvana tärkeä Työterveyslaitoksen koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel korostaa, että fuusiotilanteissa uuden johdon valinnalla on kiire, jotta kysymyksille löytyisi vastuunkantaja. Johdon läsnäolo muutoksen keulakuvana on tärkeää. Muutoksen uskottavuus ja henkilöstön sitoutuminen siihen liittyy johdon kykyihin viestiä asioista eri vaiheissa. Johdon on perusteltava, miksi muutokseen on ryhdytty ja mitä se tuo tullessaan. Henkilöstö tarvitsee oikeata tietoa huhujen keskellä ja sen pitää pysyä ajan tasalla. Muutostilanteissa johtoa ja henkilöstöä askarruttavat usein eri asiat. Johto miettii uusia visioita, strategisia hyötyjä ja nimityksiä. Työntekijä pohtii, onko minulla työtä, miten hoidan keskeneräiset projektit, katkeavatko urasuunnitelmani tai menetänkö läheisen työtoverini. Törmäyskurssille ajaudutaan helposti Saarelma-Thiel korostaa, että sulautuminen edellyttää henkilöstöltä uudelleenorganisoitumista ja erilaisten työpaikkakulttuurien kohtaamista. Muutokset aiheuttavat helposti törmäyskursseja, kun on sovittava mitä käytäntöjä karsitaan ja keiden tavoilla jatketaan. Usein vähemmistö joutuu sopeutumaan vahvemman isännän otteisiin. Fuusion jälkeen on tärkeää, että siirrytään pian takaisin normaaliin päiväjärjestykseen. Arkeen paluuta helpottaa keskittyminen perustehtävään: työn tekemiseen. Muutostilanne on aina melkoinen tunnemylläkkä ja siitä toipuminen vie aikaa. Omia tunteita olisi hyvä käsitellä kohtalotoverin tai ammattiauttajan kanssa. Myös työntekijöiden riippuvuus esimiehestä kasvaa rajuissa muutoksissa. Esimiehen tärkein tehtävä on taata työrauha ja varastoida ilmassa leijuvaa ahdistusta, kun asiat eivät suju. Toinen esimiehen tehtävä on näyttää suunta, luoda toivoa ja rakentaa yhteistyösuhteet uudelleen. 19

20 Aka-noita In innovaatio veritas Muistatteko smurffit, nuo valkohattuiset siniset menninkäiset 70-luvun lastensarjakuvassa? Smurffien kielessä useimmat substantiivit korvattiin sanalla smurffi ja verbit sanalla smurffata tähän tapaan: Useimmat smurffit smurffattiin sanalla smurffi. Sinivalkoinen tutkimusmaailma on alkanut muistuttaa smurffikylää, jossa yleissanana on innovaatio. Kun suomalainen tiedepoliitikko asettuu puhujanpönttöön, kuulija tietää, että pian kajahtaa innovaatio yhtä varmasti kuin Paavo Lipposelta kauna tai Pirkka-Pekka Peteliukselta apuva. Innovaatio on näin syrjäyttämässä sanan huippu sen tähänastisesta valta-asemasta. Innovaatio-sanan kilpailuetuna on se, että siitä saatava verbi innovoida on paljon vähemmän kiusallinen kuin huiputtaa. Etuliitteenä huippu pitää edelleen pintansa. Poikkeuksellisen hyvä innovaatio on tietenkin huippuinnovaatio. Mutta entä innovaatiohuippu? Sen täytyy olla jotakin sellaista kuin pelätty öljyhuippu, peak oil, hetki jolloin tuotanto saavuttaa huippunsa kääntyäkseen laskuun. Muutamien mielestä innovaatiot itse kääntyivät laskuun jo 1800-luvun lopussa. Sen sijaan innovaatio-osastojen, innovaatioverkostojen, avoimen innovaation virallisten sivustojen, innovoinnin puiteohjelmien, innovaatio- ja osaamisjärjestelmien, innovaation ja luovuuden teemavuoden flagship-konferenssien, innovaatiokeskusten, innovaatio- ja yrittäjyyspalveluiden, innovaatioja teknologiainstituuttien, InnovaatioJournalismi-ohjelmien, innovaatiopäivien ja innovaatioseminaarien (kaikki Googlen neljältä ensimmäiseltä hakutulossivulta poimittuja todellisia esimerkkejä) tuotannon huippu ei näytä olevan lähelläkään. Niitä suihkuaa yhä uusista lähteistä kuin öljyä Rockefellerin aikana. Niiden pumppuaminen ja jatkojalostaminen on teollisuudenala tai oikeastaan, mikä vielä parempaa, palveluala jolle nuoria voi turvallisin mielin kannustaa. Mutta mikä onkaan huippuinnovaatiohuippu? Onko se poikkeuksellisen korkea innovaatiohuippu vai onko se hetki, jolloin huippuinnovaatioiden tuotanto on korkeimmillaan? Esimerkiksi pitkillä automatkoilla on hauskaa ajankulua muodostaa kaikki erilaiset kolmen, neljän, viiden jne. huippu- ja innovaatio-sanan yhdistelmät ja miettiä niille loogiset selitykset. Sellaista harrastaa perhe, joka haluaa lapsistaan tulevaisuuden menestyjiä. Useinhan innovaatiot syntyvät nimenomaan yhdistelemällä vanhaa uudella tavalla. Ei kuitenkaan aina, vaikka yhdistettäisiin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin parhaat innovaatiot kautta aikojen. Siksi innovatiivisille lapsille onkin myös hyvä aina kotoa lähtiessään muistuttaa: älkää sitten työntäkö ksylitolipurkkaa jakoavaimeen. 20