kädenjälkeen EKOLOGISESTA JALANJÄLJESTÄ UNIFORST JOUSTAVAA TYÖSKENTELYÄ UUVUKSISSA Metsäylioppilaat yrittäjiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kädenjälkeen EKOLOGISESTA JALANJÄLJESTÄ UNIFORST JOUSTAVAA TYÖSKENTELYÄ UUVUKSISSA Metsäylioppilaat yrittäjiksi"

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 2/2014 EKOLOGISESTA JALANJÄLJESTÄ kädenjälkeen 6 16 JOUSTAVAA TYÖSKENTELYÄ Etänä ja mobiilisti 22 UUVUKSISSA Pitkittynyt stressi voi 26 johtaa työuupumukseen UNIFORST Metsäylioppilaat yrittäjiksi

2 Pääkirjoitus Ahti Paavonen Metsänhoitajaliiton hallituksen puheenjohtaja Yhdessä kohti muutosta Muutoksen tuulet puhaltavat taas metsäsektorilla. Metsälainsäädäntö on todella perusteellisten muutosten alaisena. Organisaatiorakenteet sekä toimintatavat muuttuvat. Metsälaki antaa metsänomistajille lähes vapaat kädet metsien hoidossa. Veroluonteinen metsänhoitomaksu jää tänä vuonna historiaan ja metsänhoitoyhdistykset joutuvat kilpailemaan asiakkaistaan. Valtion metsien hoito halutaan yhtiöittää. Keskeinen kehittämislinja on valinnanvapaus, viranomaisohjauksen keventäminen ja kilpailun lisääminen. Organisaatioita jaetaan ja niiden osia yhtiöitetään. Myös metsäalan tutkimus nivotaan laajempaan kokonaisuuteen uudeksi Luonnonvarakeskukseksi. Pääosin nämä organisaatiot ovat veroilla tai veroluonteisella rahoituksella ylläpidettyjä. Julkista sektoria pitää EU-maailmassa keventää sekä sen tuottavuutta parantaa. Metsätalouden edistämisen parissa työskentelevät toimihenkilöt pannaan paljon vartijoiksi. Teollisuus tarvitsee hyvälaatuista ja monipuolista raaka-ainetta. Metsien merkitys virkistyksen, matkailun ja luonnonsuojelun osana lisääntyy. Metsäalalla työskenteleviltä muutos vaatii joustavuutta, uusia työtapoja, kouluttautumista ja ennen kaikkea venymistä uusien haasteiden edessä. Moni kokee myös epävarmuutta, sillä muutos on tuonut työpaikoille raskaita yt-neuvotteluja. Miten jäsenkuntamme jaksaa painiskella tässä myrskyssä? Tätä pitää selvittää ja tehdä aloitteita, joilla vaikutetaan työelämän laatuun. Hyvä työilmapiiri on tärkein tuottavuutta lisäävä tekijä. Metsänhoitajaliiton suurin voimavara on monipuolinen jäsenistömme. Sen on yhdessä hallintomme ja toimistomme kanssa tehtävä pitkäjänteistä työtä etujemme ajamisessa. Muutosta emme voi pysäyttää, mutta sen vaikutuksia pystymme yhdessä toimien ohjaamaan haluttuun suuntaan. Akava on merkittävä tuki työssämme ja akateemisen yhteisön yksituumaisuutta tuleekin kehittää edelleen. Metsäalan on säilyttävä kiinnostavana ja haluttuna sektorina uusille opiskelijoille. Meidän on oltava mukana, kun koulutuksen sisältöä että sen määrää kehitetään. Metsäosaamista tarvitaan uudentyyppisiin tehtäviin, joita kehittyvä biotalous ja vihreät markkinat tarjoavat. 64. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov ILMESTYMISAJAT Viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) KANNEN KUVA IngImage KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/ OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F Helsinki ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy 2 METSÄNHOITAJA

3 sisältö INGIMAGE 6 EKOLOGISESTA JALANJÄLJESTÄ KÄDENJÄLKEEN Metsäsektori ilmastokriisin ratkaisijana? 12 RIITTÄÄKÖ AIKA ILMASTOLAIN SÄÄTÄMISEEN? Ilmastolaki ohjaisi päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä 14 SUURLÄHETTILÄS ORECK KANNUSTAA KEHITTÄMÄÄN PUURAKENTAMISTA Oreck on innostunut puusta sen ekologisuuden ja kestävyyden takia. 16 JOUSTAVAA TYÖSKENTELYÄ ETÄNÄ JA MOBIILISTI Työhuoneena juna, koti tai kesämökki 20 TYÖNTEKO JA JOHTAMINEN MUUTTUVAT Monitilatoimistot syrjäyttävät työhuoneet 22 UUVUKSISSA Pitkittynyt stressi voi johtaa työuupumukseen 24 PHT:N PERHELOMALLA Elämäni aktiivisin loma! 26 METSÄYLIOPPILAAT YRITTÄJIKSI Metsäylioppilaiden osuuskunta Uniforst tarjoaa työtä metsäylioppilaille 30 KESÄLOMALAISET VALTAAVAT KIRJASTOT Rannalle viedään mieluummin pokkari kuin tabletti VAKIOPALSTAT 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 19 METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja Jaakko Kittamaa 28 OPISKELIJA Kesän kokemuksista valmiuksia tulevaisuuteen 32 PROFIILI Anna Virolainen tekee täysipäiväisesti töitä yritysten ja ympäristön hyväksi 34 LAKIPALSTA Aviopuolisoiden väliset lahjat ja muut sopimukset 35 HENKILÖUUTISET METSÄNHOITAJA

4 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. METSÄPÄIVÄT JA KURSSILOUNAAT 2014 Metsäammattilaisten vuotuinen seminaarija kokoustapahtuma Metsäpäivät järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Metsäpäivät kokoaa yhteen satoja metsäammattilaisia eri puolilta maata. Metsäpäivien yhteydessä järjestetään myös Metsänhoitajaliiton Urafoorumi. Metsäpäivien aikana kokoon kutsuttavat kurssilounaat suositellaan järjestettäväksi perjantaina iltapäivällä. Julkaisemme kurssilounasilmoituksia syksyn Metsänhoitajassa sekä liiton verkkosivuilla. Lehteen tulevat tiedot lounaiden ajasta ja paikasta tulee toimittaa Metsänhoitajaliittoon Päivi Toivoselle viimeistään SHUTTERSTOCK METSÄNHOITAJALIITON PALKKASUOSITUKSET Metsänhoitajaliiton hallitus vahvisti kokouksessaan liiton vähimmäispalkkasuosituksen vastavalmistuneille metsänhoitajille yksityisen sektorin koulutusta vastaaviin tehtäviin. Suositus on 3200 euroa kuukaudessa. Metsänhoitajaliitto antaa vuosittain suositukset sekä vastavalmistuneiden että opiskelijoiden palkkauksesta. Suositukset perustuvat liiton työmarkkinatutkimuksiin, joiden tuloksiin voi tutustua liiton verkkosivuilla. Verkkosivuilta löytyy myös palkan estimoitiin tarkoitettu palvelu Palkkanosturi. Palkkanosturi on laskuri, jolla voit erilaisten muuttujien avulla laskea millaista palkkaa erilaisista töistä maksetaan. Lisätietoa: Palkkasuositukset: opiskelijat/palkkasuositukset. OLETKO JO TUTUSTUNUT HALKOon? Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla toimiva HALKO Hae ja löydä kollega -palvelu on ollut toiminnassa reilun vuoden. HALKO:n avulla voit etsiä kurssitovereitasi tai kollegoitasi erilaisin hakukriteerien. HALKO toimii näytä ja näyt -periaatteella, eli pääset tarkastelemaan muiden liiton jäsenten tietoja vasta kun olet itse sallinut omien tietojesi näkymisen palvelussa. HALKOon voi liittyä kirjautumalla liiton verkkosivuille tai olemalla yhteydessä liiton toimistoon Päivi Toivoseen. HALKOn tiedot perustuvat Metsänhoitajaliiton jäsenrekisterin tietoihin, joten muistathan pitää omat tietosi rekisterissä ajan tasalla. Jo et vielä ole testannut palvelua, käy liiton verkkosivuilla osoitteessa Työmarkkinatutkimukset: 4 METSÄNHOITAJA

5 Satoja jäsenetuja Jäsenedut.fi -palvelussa SHUTTERSTOCK Jäsenedut.fi on akavalaisten liittojen yhteinen jäsenetuja tarjoava palvelu. Jäsenedut on koottu verkkosivulle jossa on yli sadan yhteistyökumppanin tarjouksia. Kyse ei ole mistään nappikaupasta sillä palvelun kautta voi saada alennusta jopa talopaketeista! Jäsenedun saat Metsänhoitajaliiton jäsenkortilla, jossa on Jäsenedutfi -logo. Jäsenedut koskevat myös perheenjäseniä ja heille on tulossa oma Jäsenedut.fi -rinnakkaiskorttinsa, jossa on myös Neste Oilin bensaetu. Nähdäksesi tarjolla olevat jäsenedut, sinun tulee rekisteröityä jasenedut.fi -palvelun käyttäjäksi. Samalla voit tilata itsellesi eduista kertovan kuukausittaisen uutiskirjeen. Jäsenetuja voit seurata myös Facebookissa. Tykkäämällä sivusta saat uusimmat jäsenedut omalle seinällesi. Joko sinä olet tutustunut jäsenetuihin? TYÖNHAKUKLINIKKA LAAJENI ENGLANNINKIELISEKSI Metsänhoitajaliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden saada kommentteja ansioluettelosta ja työhakemuksesta. Palvelu toimii nyt sekä suomeksi että englanniksi. Kommentit annetaan 10 työpäivän sisällä sähköpostin saapumisesta. Palvelu tarjoaa ulkopuolisen näkemyksen siitä, minkälaisen vaikutelman hakuasiakirjat hakijasta antavat. Suomenkieliset kommentit antaa luottamuksellisesti uraohjaaja FM, YTM Satu Roos. Englanninkieliset kommentit antaa Kevin Gardner, jolla on ammattiyhdistystausta Englannista, ja joka on toiminut jo vuosia englannin opettajana Suomessa. Lähetä asiakirjat word tai rtf-muotoisina (ei pdf) osoitteeseen Tallenna ansioluettelo jäsennumerollasi ja työhakemuksesi omalla nimelläsi. Lähetä myös työpaikkailmoitus tai linkki, jos mahdollista. Jäsennumero osoittaa, että olet oikeutettu palvelun käyttöön. TOIMISTON KESÄAUKIOLOAJAT Liiton toimisto on suljettuna henkilökunnan lomien vuoksi. Muistathan, että toimiston ollessa suljettuna voit ottaa mahdollisessa työsuhdeongelmassasi suoraan yhteyttä asianajotoimisto Kasasen ja Vuorisen puhelinnumeroon (09) Hyvää kesää kaikille! METSÄNHOITAJA

6 Laura Koskinen IngImage Jos suomalaisten ekologinen kädenjälki olisi kahdeksan kertaa Suomen ekologisen jalanjäljen suuruinen, ilmastonmuutos pysähtyisi. 6 METSÄNHOITAJA

7 Ekologisesta jalanjäljestä kädenjälkeen METSÄSEKTORI ILMASTO- KRIISIN RATKAISIJANA? Ilmastonmuutoksen pysäyttämisellä on kiire, sillä lämpötilan nousu on todellinen uhka elämälle maapallolla. Mikä on metsäsektorin rooli? METSÄNHOITAJA

8 Suomi 0,2 % Kehitys -maat 54,9 % Kehittyneet 44,8 % KUVA 1 Kehittyvien maiden osuus ilmastopäästöistä on jo yli puolet ja jatkaa kasvuaan, Suomen osuus ei ole edes puolta prosenttia. Katkoviivat kuvaavat kulutuksen takia maista toisiin siirrettyjä päästöjä. KUVA 2 Elinkaariarviointi (LCA) tarkastelee useita ympäristövaikutuksia kehdosta hautaan. KUVA 3 Erikoistutkija Tuomas Mattila tutki ympäristölaajennetun panos tuotos-analysin avulla Suomen kansantalouden ympäristövaikutuksia. Massaja paperiteollisuudella on suuret ilmastovaikutukset, mutta melko pieni arvonlisäys. Ilmastonmuutos on tämän hetken ympäristöongelmista akuutein, sillä aika uhkaa loppua kesken. Jotta maapallon lämpötila ei nousisi kriittisenä rajana pidettyä kahta astetta enempää, on ilmastopäästöjen nousu saatava maailmanlaajuisesti loppumaan jo 6 vuoden kuluessa eli vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2070 mennessä on päästöjen oltava pyöreä nolla. Kun mietitään Suomen tai EU:n toimia ilmastonmuutoksen torjunnassa, on päästörajoitusten rooli globaalisti häviävän pieni. Suomen päästöt ovat vain 0,2 % koko potista, eli vaikka supistaisimme ne saman tien nollaan, ei sillä ilmastonmuutosta pysäytetä. Lisäksi on huomattu, että kulutuksen kasvu kehittyneissä maissa lisää päästöjä kehitysmaissa. Tarvitaan uusia ratkaisuja. Kuva 1 SUURET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET EIVÄT TUO ARVONLISÄYSTÄ Elinkaariarvioinnilla (LCA, Life Cycle Assessment) tarkoitetaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten selvittämistä raaka-aineen hankinnasta tuotteen hylkäämiseen saakka. Elinkaariarviointi on ISO-standardoitu, eli menetelmälle on olemassa ohjeet. Tarkka elinkaariarviointi on kuitenkin hidasta sekä työlästä, ja tutkijan subjektiiviset valinnat saattavat aiheuttaa suuriakin heittoja lopputuloksissa. Kuva 2 Suomen ympäristökeskus SYKEn erikoistutkija, tekniikan tohtori Tuomas Mattila päättikin käyttää väitöstutkimuksessaan ympäristölaajennettua panos tuotosanalyysiä, eli yhdistää elinkaariarvioinnin vaikutusmallit panos tuotos-analyysiin, jolloin mukaan saatiin Tilastokeskuksen laajat panos tuotos-taulukot kansantalouden eri sektoreilta. Mattila tutki Suomen kansantalouden 8 METSÄNHOITAJA

9 KOLMEN ESIMERKKITOIMIALAN ELINKAARISTEN VAIKUTUSTEN OSUUS SUOMEN KOKONAISVAIKUTUKSISTA. Massa- ja Vähittäiskauppa Talonrakennus paperiteollisuus Hiilijalanjälki 10 % 7 % 5 % Maankäyttö 23 % 5 % 5 % Jätteiden synty 17 % 8 % 8 % Arvonlisäys (BKT) 4 % 9 % 7 % elinkaaria, eli missä bruttokansantuote (BKT) syntyy, ja missä syntyvät ympäristövaikutukset. Tutkimuksen tulokset yllättivät. Suomen kansantalouden kymmenistä tuhansista tuotantopoluista vain hyvin pieni osa on ympäristövaikutuksiltaan erittäin merkittäviä. Lisäksi arvonlisäys tapahtuu pääsääntöisesti muilla kuin ympäristövaikutuksia aiheuttavilla aloilla. Esimerkiksi metsäsektorilla massa- ja paperiteollisuuden osuus Suomen BKT:sta on vain 4 prosenttia, mutta ympäristövaikutukset ovat merkittäviä: hiilijalanjälki 10 %, maankäyttö 23 % ja jätteiden synty 17 %. Tutkimuksessa huomattiin myös, että puun matka metsästä sahan ja tehtaan kautta asuntoon aiheuttaa suuren ekologisen jalanjäljen, mutta ei suurta arvonlisäystä. Kuva 3 Uutinen oli siis hyvä: keskittymällä vain muutamaan kaikkein merkittävimpään kysymykseen saadaan ympäristöongelmia ratkottua, eikä Suomen kansantalous siitä juurikaan kärsi. Mattila kuitenkin muistuttaa myös kääntöpuolesta: ne alat, joilla on suuria ympäristövaikutuksia, ovat myös tällä hetkellä talousvaikeuksissa, eikä suuria panoksia uusiin ympäristöratkaisuihin ole mahdollista laittaa. METSÄSEKTORIN RATKAISUJA ETSIMÄSSÄ Suomen metsäsektorin osalta on nähtävissä kolme mahdollisuutta ympäristövaikutusten tasaamiseksi. Ensinnäkin kasvattaa sen tuottamaa arvonlisäystä, jolloin suuret ympäristövaikutukset voisivat olla yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpiä. Ala onkin nyt melkoisessa myllerryksessä. Uusia tuotteita kehitellään jatkuvasti, mm. puusta tehty ja puulla kulkeva auto, puusta tehty mekko ja erilaiset tavat korvata muovia puutuotteilla. Toisaalta on myös tärkeää keksiä ratkaisut niihin prosessien osiin, joissa ympäristövaikutukset ovat suurimmillaan. SYKE on METSÄNHOITAJA

10 järjestänyt pilottihankkeena eri aloilla toimiville yrityksille puolen päivän mittaisia klinikoita, joiden aikana käydään läpi yrityksen tuotteiden elinkaarta ja kehitellään tuotekehitysideoita päästöjen vähentämiseksi. Pilottihankkeen ensimmäinen vaihe on nyt päättynyt. Tulokset ovat lupaavia, ja klinikkatyöskentelyä jatkokehitellään. Klinikoilla on huomattu, että jokaisen yrityksen ja tuotteen ongelmat ja siten myös ratkaisut ovat erilaisia, eikä yleispäteviä ohjeita voi laatia. Muutaman tunnin työskentelyllä kuitenkin on löydettävissä juuri oman yrityksen kannalta olennaiset kysymykset ja usein vain muutama kohta elinkaaressa aiheuttaa suurimman osan ympäristövaikutuksista. Kolmas ja kenties tehokkain keino on pienentää päästöjä niillä aloilla, missä päästöt ovat suurimpia. Esimerkiksi betonin ja sementin tuotanto on globaalisti suuri kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja, joten kaikki keinot korvata sementtiä puulla ratkoisi ilmasto-ongelmaa. JALANJÄLJESTÄ KÄDENJÄLKEEN Mattila kertoi vastaväittäjänsä Gregory Norrisin Harvardin yliopistolta huomanneen opiskelijoidensa vaikuttavan sitä masentuneemmilta, mitä pidemmälle he etenivät opinnoissaan. Norris oivalsi, etteivät oman ekologisen jalanjälkensä suuruudesta ahdistuneet opiskelijat olleet parhaita tulevaisuuden ympäristötieteilijöitä. Niinpä hän kehitti ekologisen kädenjäljen käsitteen, ja esiteltyään sen opiskelijoilleen ryhtyivät nämä jälleen innoissaan kehittelemään ratkaisuja ympäristöongelmiin. Ekologisen kädenjäljen perusidea on keskittyä ihmisen positiivisiin ympäristövaikutuksiin, eli mitata sitä, miten paljon kukin omilla teoillaan voi vähentää esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjä muualla. Norrisin opiskelijoiden tapaan myös metsäsektorilla toimivat voivat miettiä miten sektorin ekologista kädenjälkeä voidaan kasvattaa eli miettiä ratkaisuja päästöjen vähentämiseen sekä Suomessa että myös muualla maailmalla. Näin Suomi ja suomalaiset voivat saada aikaan moninkertaiset päästövähennykset ja lisäksi syntyy uutta vientiteollisuutta sekä kaivattua arvonlisäystä. Mattila onkin laskenut, että mikäli suomalaisten ekologinen kädenjälki olisi kahdeksan kertaa Suomen ekologisen jalanjäljen suuruinen, ilmastonmuutos pysähtyisi. Tuomas Mattila: Input-output analysis of the networks of consumption, production and environmental destruction (http://sal.aalto.fi/ publications/pdf-files/tmat13_public.pdf) Kasvata omaa ekologista kädenjälkeäsi TJS Opintokeskuksen järjestämällä Studia generalia -luennolla helmikuussa Tuomas Mattila kysyi, mitä ay-liike voisi tehdä kasvattaakseen jäsentensä ekologista kädenjälkeä. Innokkaat osallistujat keksivät, että ekologinen kädenjälki voitaisiin nostaa yt-neuvotteluiden ja työehtosopimusneuvotteluiden aiheeksi: ekologista kädenjälkeä kasvattavista ideoista palkittaisiin ja tuloksia mitattaisiin samoin kuin muutakin tehokkuutta työpaikoilla. Yhtenä esimerkkinä osallistujat ehdottivat kummiyrityksen hankkimista kehitysmaasta, jolloin päästöihin voisi vaikuttaa siellä, missä ne eniten kasvavat. Pohtimisen arvoista olisi myös työntekijöiden henkilökohtaisten valintojen mahdollistaminen, esimerkiksi etätyön muodossa. Lisäksi, jos työntekijät otettaisiin mukaan kehittämään yritysten ekologista kädenjälkeä, lisääntyisi samalla työhyvinvointi. Tutkimusten mukaan suurin yksittäinen tekijä henkilön työhyvinvoinnille on, kokeeko hän edistävänsä työssään jotain itselle merkityksellistä. Samoin uupumusta lisää se, jos työntekijän omat arvot ovat ristiriidassa työpaikan arvojen kanssa. Lisääntyvän ympäristötietoisuuden aikana on tärkeää, että yritysten ympäristöponnistelut tunnetaan henkilöstössä ja niihin voidaan aidosti osallistua. Miten sinä voit kasvattaa omaa ekologista kädenjälkeäsi? Suurin yksittäinen tekijä henkilön työhyvinvoinnille on, kokeeko hän edistävänsä työssään jotain itselle merkityksellistä. 10 METSÄNHOITAJA

11 Tutkija, yrittäjä ja maanviljelijä Tuomas Mattila, 32, on pusulalainen maanviljelijä, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, tekniikan tohtori, erikoistutkija ja yrittäjä. Mattila kertoo tekevänsä parhaansa korjatakseen hajonnutta luonnontalouskoneistoa. Tämä tarkoittaa laskemista, kirjoittamista, ihmisten tapaamista ja joskus apilan kasvatusta. Mattilan elämä kuulostaa kiireiseltä, ja hän kiitteleekin etätyön mahdollisuutta. Kun voi aamulla heti herättyään ryhtyä kirjoittamaan, ennen kuin on täyttänyt päätään päivän uutisilla tai työmatkaliikenteellä, silloin ajatuksia ja tekstiä syntyy. Toimistotyö ja tieteellinen kirjoittaminen eivät sovi yhteen! Maalla kasvaneella Mattilalla on aina ollut vahva suhde luontoon. Teini-iässä hän totesi, että ellei ympäristökriisi ratkea, ei hän voi rauhassa tutkia koppakuoriaisia lähiluonnossa. Mattila opiskeli diplomi-insinööriksi Otaniemessä ja maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Viikissä, ja aloitti työt Sykessä, jossa väitöskirjan aihe osui kohdalle hieman vahingossa. Olen aina ollut kiinnostunut erilaisista järjestelmistä ja rakenteista, ja olin tehnyt hommia ekologisten järjestelmien puolella ravintoverkkojen ja kemikaalien parissa. Sykellä alkoi hanke kansantaloudesta, ja päädyin mukaan, kun tarvittiin matemaattista osaamista. Laskemisen lomassa huomasin, että Suomen kansantaloushan on yksi tosi iso ravintoverkko! Niinpä aloin miettiä rajapintaa kansantalouden ja ympäristön välillä, ja yhtäkkiä huomasin kirjoittaneeni aiheesta kolme artikkelia ja väitöskirja olikin melkein valmis. Projektitutkijana kirjoitan artikkeleita useista eri aiheista, ja nämä muodostivat hyvän kokonaisuuden väitöskirjaa ajatellen. Mattila työskentelee Suomen ympäristökeskuksen lisäksi myös yhdessä veljensä ja veljenpoikansa kanssa Osuuskunta Luonnonkoneistossa. Sukulaismiehet totesivat, että ympäristöongelmiin tarvitaan lisää käytännönläheisiä ratkaisuja, ja tehokkain keino käytännöllisten ratkaisujen syntymiseen on niitä tarjoava yritys. Osuuskunta Luonnonkoneiston logossa on kaksi ratasta, jotka kuvastavat ihmisten ja luonnon järjestelmiä. Yritys suunnittelee näiden järjestelmien keskinäisiä kytkentöjä ja suhteita niin, että ne sopivat yhteen mahdollisimman hyvin. Työskentelemme tutkimuksellisella periaatteella: tuotamme erilaisissa projekteissa tietoa, joka tarjotaan ilmaiseksi kaikkien käyttöön. Pääasialliset toimialamme ovat maatalousjärjestelmien suunnittelu, ekologinen arkkitehtuuri ja rakentaminen sekä ekoteknologia eli esimerkiksi asuntojen taloautomatiikka. Tällä hetkellä rakenteilla on passivi-aurinkoenergiatalo, jonka kantavat rakenteet ovat kuitupuuta. Teemme myös hieman Syken klinikoiden tapaan tuotteiden ja prosessien ekodesignia, eli yhdessä tilaajan kanssa laaditaan karkea elinkaariarviointi ja sen jälkeen lähdetään suunnittelemaan parannuksia. Mattila viljelee kotitilaansa yhdessä puolisonsa kanssa, joka keskittyy tällä hetkellä puolivuotiaan kuopuksen hoitoon. Viimeaikoina perheen isä on päässyt jälleen tutkimaan niitä koppakuoriaisiakin, sillä kolmevuotias esikoinen on erittäin kiinnostunut luonnosta ja ötököistä. kilpiantila.net luonnonkoneisto.fi METSÄNHOITAJA

12 Elina Moisio Akava Valtiotieteiden maisteri Elina Moisio työskentelee Akavan yhteiskuntapolitiikan yksikössä asiantuntijana. Aiemmin Moisio on toiminut mm. työministerin ja ympäristöministerin erityisavustajana sekä tutkijana Työterveyslaitoksella. Moisio on ollut aktiivinen myös kunta- ja opiskelijapolitiikassa. Riittääkö aika ilmastolain säätämiseen? Hallitus valmistelee Suomelle ilmastolakia ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä. Laki käsittelee esimerkiksi liikenteen ja maatalouden päästöjä, jätehuoltoa ja niin sanottuja F-kaasuja eli fluorattuja kasvihuonekaasuja. Osa lausunnonantajista varmasti pitää lakia turhana. Toisessa ääripäässä se nykyisessä hahmossaan tuskin tyydyttää ympäristönsuojelijoita. Voisi siis ajatella, että kirkko on keskellä kylää ja kompromissi on löytynyt. Akava kannattaa ilmastolain säätämistä, sillä päästökaupan ulkopuolinen ilmastopoliittinen lainsäädäntö on nykyisellään hajautunut hallintokunnittain. Ilmastolaki tuo selvyyttä tilanteeseen ja parantaa ilmastopolitiikan ohjausta ja koordinaatiota. Nyt ehdotettu ilmastolaki ei sisällä uutta tavoitteenasettelua ilmastopolitiikkaan. Siihen kirjatut tavoitteet ovat sellaisia, jotka on päätetty hallituksen muissa asiakirjoissa, kuten valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa sekä Energia- ja ilmastotiekartan lähtökohdissa. Tavoitteet ovat sidoksissa kansainvälisiin sopimuksiin. On luontevaa, että ilmastolakiin kirjataan olemassa oleva pitkän aikavälin ilmastotavoite, 80 prosenttia vähemmän päästöjä vuonna 2050 verrattuna vuoteen Pitkän aikavälin tavoite ei ole ristiriidassa lyhyen aikavälin ilmastotavoitteiden kanssa. Pitää muistaa, että ilmastolaki ei pääsääntöisesti koske päästökaupan piirin kuuluvia päästöjä. Lakiehdotuksessa on uusia, tärkeitä avauksia, jotka lisäävät lain valmistelun avoimuutta ja muun muassa järjestöjen mahdollisuuksia osallistua. Laissa ehdotetaan, että ilmastopolitiikan suunnitelmia valmisteltaessa on varattava yleisölle tilaisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen sekä esittää siitä 12 METSÄNHOITAJA

13 kommentti 1 Ilmastolaki olisi 2 harppaus taaksepäin Ilmastolaki kaipaa vielä parannuksia Maailmalla on herätty huomaamaan, että ilmastokysymyksiä on käsiteltävä tiiviisti yhdessä energiapolitiikan kanssa. EU on integroimassa ilmastopolitiikkaa vahvasti energia- ja teollisuuspolitiikkaan. Myös ylisäätelystä halutaan eroon. Ilmastolain säätäminen olisi Suomelle takaperoista kehitystä. Laki tuskin tukee yritysten toimintamahdollisuuksia Akavan toiveiden mukaisesti. Lisäsäätely päinvastoin sumentaa elinkeinoelämän tulevaisuudennäkymiä eikä toisi lisäarvoa nykyisiin energia- ja ilmastostrategioihin perustuvaan ohjaukseen. Myöskään päästötavoitteen kirjaaminen lakiin ei ole johdonmukaista tai yleinen käytäntö, sillä jäsenmaat sitoutuvat tavoitteisiin EU:n osana. Mikäli valtionhallinto haluaa kehittää itselleen ilmastosuunnittelujärjestelmän, siihen ei tarvita vaikutuksiltaan epäselvää lakia. Lakia valmistelevien ministeriöiden eripura tosin kertoo siitä, ettei hallinnossakaan varsinaisesti itketä ilmastolain perään. Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, Metsäteollisuus ry Polttava Kysymys -koalitio on ajanut ilmastolakia Suomeen vuodesta Kannattamme lain säätämistä. Koalitiomme mielestä lakiin ehdotettu 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2050 on riittämätön. Tieteellisen tiedon mukaan tavoitteen pitää olla vähintään 95 prosenttia. Kannatamme silti tavoitteen vahvistamista laissa, sillä se varmistaa elinkeinoelämälle, yhteiskunnalle ja kansainväliselle yhteisölle, että Suomi on sitoutunut päästöjen merkittävään vähentämiseen. Tavoitteen ja nykypäivän väliin tarvitaan lisäksi päästövähennysten polku, jota tulee noudattaa matkalla vuoteen Tarvittavat päästövähennykset voidaan ilmastolain avulla toteuttaa määrätietoisesti ja kustannustehokkaasti. Ilmastolaki parantaa Suomen ilmastopolitiikan tietoperustaisuutta ja järjestelmällisyyttä. Samaa mieltä Akavan kanssa olemme siitä, että ilmastolain tuomat parannukset avoimuuteen ovat erittäin tervetulleita. Lakia tulee kuitenkin täsmentää niin, että avoimuus koskisi myös suunnitelmien taustaselvityksiä ja -laskelmia. Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori, Polttava Kysymys INGIMAGE mielipiteensä kirjallisesti. Mahdollisuus kommentoida suunnitelmia valmisteluvaiheessa lisää työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia. Uusi avoimuus on tervetullutta. Laki vahvistaa ilmastopoliittisen suunnittelun tietoperustaa. Jatkossa valtioneuvosto hyväksyisi kerran vaalikaudessa ilmastopolitiikan suunnitelman. Suunnitelmista on arvioitava niiden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa on tärkeä arvioida talouskasvua, työllisyyden kehitystä, yritysten toimintaa ja kilpailukykyä sekä kansalaisten ja työntekijöiden hyvinvointia. Lakiehdotuksen mukaan ministeriöt laativat suunnitelmat, jotka kootaan yhteen. Epäselväksi jää, mitä tehdään, jos eri ministeriöiden laatimat hallinnonalojen suunnitelmat eivät täytäkään hallituksen asettamia päästövähennystavoitteita. Tätä pitäisi täsmentää laissa. Koordinaation kannalta luontevampaa olisi ollut, että lakiin olisi kirjattu päästövähennystavoite, joka jaettaisiin ministeriöiden kesken. Tässä ehdotuksessa suunnitelmien yhteensovittaminen hajautetaan kolmeen ministeriöön, mutta parempi vaihtoehto olisi, että suunnitelmia koordinoisi valtioneuvoston kanslia. Hallituksen tavoitteenahan on ollut vahvistaa valtioneuvoston kanslian roolia hallintokuntien rajat ylittävissä prosesseissa. Ilmastopolitiikka on oppikirjaesimerkki hallintokuntien rajat ylittävästä prosessista. Tästä syystä valtioneuvoston kanslia olisi hyvä paikka suunnitelmien yhteensovittamiseen. Akavalle on tärkeää, että säädettävä ilmastolaki tukee elinkeinotoiminnan ja yritysten toimintamahdollisuuksia. On hyvä lähtökohta, että ilmastolakiluonnos koskee ainoastaan valtionhallintoa eikä se aseta uusia velvoitteita päästöjen vähentämiseksi yrityksille tai muille toimijoille. Ilmastolailla etenemisessä on vielä ainakin yksi este raivattavanaan. Hallitusohjelman kirjaus ilmastolaista on hieman hämärä: Saatujen kokemusten ja selvitysten perusteella hallitus valmistelee esityksen ja tekee erillisen päätöksen ilmastolain säätämisestä ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä. Miten tahansa tällainen erillinen päätös syntyykin, toivotaan laille onnea matkaan! METSÄNHOITAJA

14 Markku Laukkanen Puuinfo Suurlähettiläs Bruce Oreck kannustaa puurakentamisen kehittämiseen Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck kannustaa suomalaisia kehittämään puutuoteteollisuutta ja puurakentamista. Kotimaisen puun käytöllä rakentamisessa on taloudelliset ja ekologiset perusteet. Suomen kannattaa kehittää teollista puurakentamista, koska talouden hyötyjen lisäksi puun käyttö rakentamisessa uusiutuvana materiaalina vähentää päästöjä ja hillitsee ilmastomuutosta. Suulähettiläs Bruce Oreck pitää suurimpana yksittäisenä ilmastomuutoksen ratkaisemisen haasteena rakentamista ja asumista, mikä tuottaa puolet päästöistä. Jos emme saa rakennetun ympäristön päästöjä hallintaan, emme onnistu muussakaan, muistuttaa Oreck. Ilmastomuutoksen seuraamuksista varoittava suurlähettiläs Bruce Oreck patistelee rakennusalaa uusiutumaan resurssitehokkaaseen suuntaan. Tulevaisuudessa on otettava huomioon rakentamisessa käytettyjen materiaalien vaikutukset. Esimerkiksi betoni ja teräs ovat välttämättömiä rakentamisen materiaaleja, mutta niiden valmistaminen vie valtavasti energiaa ja hiilijalanjälki on suuri, kuvailee Oreck. Suurlähettiläs Oreck halusi Yhdysvaltojen Helsingin suurlähetystön pian valmistuvaan lisärakennukseen visakoivuisen puupaneloinnin. En ole arkkitehti, mutta mietin miten saisin kohdemaan sisäistettyä rakennukseen. Kaunis visakoivu oli siihen vastaus. Se myös kertoo missä olet. Se ei ole amerikkalaista kastanjaa, vaan suomalaista visakoivua. Sinun pitää olla siellä, missä olet, luonnehtii Oreck. PUUN UUSIUTUVUUS VOIMAVARA Suurlähettiläs Bruce Oreck näkee puun rakentamisen materiaalina uusiutuvana ja kestävänä, mutta myös hyvin monikäyttöisenä, koska sitä voidaan käyttää monin tavoin eri kohteissa. Puusta voidaan esimerkiksi tehdä terästä vahvempia laminoituja liimapuupalkkeja, mitkä ovat myös erittäin paloturvallisia. Oreck muistuttaa, että myös puusta voi rakentaa huonoja taloja, tuhlata materiaalia tai kaataa metsää vastuuttomasti. Se, että käytät puuta ei tarkoita että olet löytänyt oikotien onneen, sitä pitää käyttää viisaasti, painottaa Oreck. Puuhun voi olla myös tunneside kuten meillä täällä suurlähetystössä, missä on käytetty kirjaston panelointiin 1930-luvulla Karjalasta tuotua loimukoivua. Puussa on vain sitä jotain mikä puhuttelee meitä. Puun seurassa olemme kotona. Voit mennä nykyaikaiseen hienoon lasilla ja betonilla vuorattuun toimistoon, mutta niin tyylikäs kuin se onkin, se jättää sielun kylmäksi. Metsässä kukaan ei sano, että sielu tuntuisi tyhjältä. Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu puu, muuten se ei tuntuisi samalta eikä sillä ei olisi samaa vaikutusta. Tällä tunnesiteellä on myös hyvin tärkeä tekijä puun käytössä, sanoo Oreck. Suurlähettiläällä on omakohtaisia kokemuksia puurakentamisesta Yhdysvalloissa. Toteutin vanhalle asuinalueelle korkean suorituskykyisen talon, mikä tuotti enemmän energiaa kuin kulutti. Käytimme kohteessa useita eri materiaaleja, mutta eniten Oreck pitää suurimpana yksittäisenä ilmastonmuutoksen ratkaisemisen haasteena rakentamista ja asumista, sillä ne tuottavat paljon päästöjä. 14 METSÄNHOITAJA

15 BRUCE ORECK Bruce Oreck on ollut Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs vuodesta Oreck on ympäristöasioihin erikoistunut juristi ja liikemies sekä intohimoisen kiinnostunut luonnosta ja erämaista. Nuorempana suurlähettiläs harrasti nyrkkeilyä, miekkailua sekä jokivenesoutua. Myöhemmin juoksua sekä kehonrakennusta, jopa osavaltion mestariksi saakka. Yhdessä vaimonsa Cody Douglas Oreckin kanssa hän perusti vuonna 2003 hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän Zero Carbon Initiative -järjestön, joka pyrkii kokeellisen ja jo olemassa olevan rakennustekniikan avulla vähentämään kasvihuonepäästöjä. Oreck kustansi puolisonsa kanssa Yhdysvaltain Suomen suurlähetystön kirjaston entisöinnin. Valtavassa entisöintiurakassa maalin alta paljastui harvinaista suomalaista loimukoivua. tietenkin puuta kuten puulistat, puukaapit, puulattiat ja -katot sekä puupohjaiset eristemateriaalit. Rakensimme erittäin suorituskykyisen kodin, minkä mahdollisti puun fiksu käyttö. PUUN KÄYTÖLLE RAKENTAMISESSA TALOUDELLISET PERUSTEET Puun käytön edistämiselle rakentamisessa Oreck näkee ekologisten syiden lisäksi myös taloudellisia perusteita. Jos rakennat kotimaisella puulla, sen taloudellinen vaikutus on viisinkertainen, kun taas tuontimateriaalista joka eurosta lähtee maasta 80 prosenttia palaamatta takaisin. Koska Suomella on suuri puutarjonta, teidän pitäisi teknologian kehittämisen ohella panostaa myös tuotantoon, kannustaa Oreck. Käytettäessä korkean suorituskyvyn teollista tuotantoa on mahdollista tuottaa rakentamisen komponentteja, seiniä ja lat tioita uskomattomalla tarkkuudella. Ne voidaan kuljettaa paikan päälle ja rakentaa parempi talo paljon vähemmällä materiaalihukalla. Samaa teollista valmistusta voidaan käyttää myös peruskorjaukseen. Esimerkiksi Helsingissä on paljon vanhoja kauniita rakennuksia, mitkä voitaisiin remontoida 2000-luvulle sopivaksi. Peruskorjaukseenkin sopii teollinen esivalmistus ja valmistaa tuotantolaitoksessa komponentit, jotka legopalikoiden tavoin asetetaan paikoilleen. Tämä on parempi, nopeampi ja paljon kustannustehokkaampi keino kuin perinteinen rakentaminen paikan päällä. VANHOJA KIINTEISTÖJÄ KANNATTAA JALOSTAA Oreck kannustaa suomalaisia kehittämään puurakentamisen tuotteita vientiin, mutta näkemään myös sisämarkkinoiden mahdollisuudet. Esimerkkinä hän mainitsee kaupunkien vanhojen toimistotalojen jalostamisen uuteen käyttöön sen sijaan että niitä vuokrataan alihintaan tai ne ovat tyhjillään. Kun Helsingissä on valtavasti vanhoja toimistotiloja, kuinka monta asuntoa niihin voitaisiin rakentaa käyttämällä puusta teollisesti esivalmistettuja komponentteja. Kaikki tämä loisi uusia työpaikkoja kotimaahan, ideoi Oreck. Olemme oppineet, että terveet, vahvat kaupungit kasvavat sisältä ulospäin, eikä lähiöiden rakentamisella. Jos ydin on terve ja asukasluku tiheä, se tarkoittaa verovaroja, enemmän ravintoloita, enemmän myyntiä, vähemmän autoja, vähemmän teiden rakennuskuluja. Amerikan terveimmät ja vahvimmat kaupungit kasvavat nimenomaan sisältä ulospäin, muistuttaa Oreck. METSÄNHOITAJA

16 Etätyö on kotona tai muussa etätyöpisteessä tehtävää työtä, jonka sisällöstä ja toteuttamisesta on sovittu työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Mobiililla työllä tarkoitetaan sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden (ICT) tukemaa liikkuvaa työtä. Siihen liittyy työntekijän mahdollisuus tehdä työtään joustavasti langattoman teknologian avulla missä ja milloin tahansa. Työtä tehdään esimerkiksi liikennevälineissä, hotelleissa, kotona ja asiakkaiden luona. Mobiilista työstä voidaan käyttää myös termiä monipaikkainen työ. YLI PUOLET JÄSENISTÄ TEKEE LIIKKUVAA TYÖTÄ Metsänhoitajaliiton jäsenistä 55 % oli viimeisen vuoden aikana tehnyt töitä mobiilisti eli työnantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteiskumppanin luona. Yleisintä mobiilityö on yksityisellä sektorilla, jossa 66 % ja kunnalla, jossa 64 % vastaajista on tehnyt mobiilityötä vähintään satunnaisesti viimeisen 12 kuukauden aikana. Joka kuudes vastaaja ilmoitti työskennelleensä mobiilisti vähittäin viikoittain. Työterveyslaitoksen toteuttaman Työ ja terveys Suomessa haastattelututkimuksen mukaan kolmannes palkansaajista tekee monipaikkaista ja liikkuvaa työtä. Mobiilityö on siis Metsänhoitajaliiton jäsenistössä selvästi keskimääräistä yleisempää. Työ ja terveys Suomessa tutkimuksen mukaan miehet (34 %) tekevät liikkuvaa työtä naisia (26 %) enemmän. Aktiivisimpia liikkuvasti työskenteleviä ovat ylemmät toimihenkilöt, korkeasti koulutetut, johtajat, erityisasiantuntijat ja asiantuntijat. ETÄTÖITÄ VAI YLITÖITÄ? Metsänhoitajaliiton työmarkkinatutkimuksessa jäseniltä kysyttiin tekevätkö he päätoimeensa kuuluvia töitä kotona. Puhuttaessa kotona työskentelystä on tärkeää erottaa Johanna Hristov Metsänhoitajaliitto Työhuoneena juna, koti tai kesämökki Joustavaa työskentelyä etänä ja mobiilisti Korkeasti koulutettujen työhuone on murroksessa. Töitä tehdään entistä enemmän muualla kuin perinteisesti fyysisesti omalla työpaikalla ja omassa työhuoneessa, sillä teknologia mahdollistaa joustavan työnteon lähes missä vain. Kun turhaa matkustamista voidaan vähentää, myös luonto kiittää. Metsänhoitajaliitto selvitti etä- ja mobiilityön yleisyyttä jäsenistön keskuudessa marraskuussa 2013 toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa. 16 METSÄNHOITAJA

17 varsinainen etätyö, eli normaalilla työajalla tehtävä työ, ja työn jatkaminen normaalin työajan jälkeen joko ylitöitä tai harmaina ylitöinä. Liiton jäsenistä 80 % tekee töitä kotona vähintään satunnaisesti ja 32 % tekee töitä kotoa käsin säännöllisesti. Vastaajista 59 % ilmoitti, että kotona tehty työ on normaalilla työajalla tehtyä työtä ja 56 % ilmoitti sen työn olevan jatkamista normaalin työajan lisäksi ilman erityistä korvausta eli niin sanottua harmaata ylityötä. Vastaaja sai valita vaihtoehdoista useamman, joten samat henkilöt saattavat ajoittain tehdä molempia. Kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti, että kotona työskentely on vapaana tai rahana korvattavaa ylityötä. Kotona työskentely on keskimääräistä yleisempää yksityissektorilla ja jonkin verran keskimääräistä harvinaisempaa valtiolla työskentelevien keskuudessa. YLI PUOLET YKSITYISEN SEKTORIN JÄSENISTÄ TEKEE ETÄTÖITÄ Työterveyslaitoksen Työ ja terveys haastattelututkimuksessa etätyön tekemistä on tiedusteltu vastaajilta vuodesta 2003 lähtien. Etätöitä tekevien osuus nousi vuoteen 2006 tultaessa 15 prosenttiin ja on siitä asti pysynyt lähes samana. Vuonna 2012 vähintään satunnaisesti etätyötä tekeviä oli 16 % vastaajista. Viikoittain etätyötä teki noin puolet etätyöntekijöiksi ilmoittautuneista. Etätyötä tekivät useammin miehet kuin naiset ja alle 45-vuotiaat verrattuna vanhempiin ikäryhmiin. Metsänhoitajaliiton työmarkkinatutkimuksessa etätyöntekijöiksi vastaajista ilmoittautui 42 % eli huomattavasti keskivertoa useampi. Liiton jäsenistössä eniten etätyötä tehdään yksityisellä sektorilla (57 %) ja yliopistossa (55 %). Toisaalta läheskään kaikki eivät edes ole kiinnostuneita etätöiden tekemisestä ja joka neljäs (24 %) Metsänhoitajaliiton jäsen ilmoittaa, ettei ETÄTYÖN EDUT TYÖNANTAJALLE SHUTTERSTOCK ETÄTYÖN HYÖDYT TYÖNTEKIJÄN KANNALTA + Työajan joustavuus ja rytmittäminen omien tarpeiden mukaan + Lisääntynyt työrauha ja keskittyminen + Työtyytyväisyyden ja työtehon paraneminen + Ajan ja rahan säästöt työmatkoissa + Työn ja perhe-elämän joustavampi yhteen sovittaminen + Mahdollisuus valita asuinpaikka muilla perusteilla kuin työn sijaintipaikan perusteella + Työnteolle tarkoituksenmukaisen paikan valinta + Vajaakuntoisten mahdollisuudet osallistua työelämään + Mahdollistaa työskentelyn poikkeustilanteissa (liikenne-este, huono keli) + Työtehon ja työn tuottavuuden paraneminen + Työuran piteneminen paremman jaksamisen myötä + Työnantajan toimitilojen kustannusten säästöjä + Lisää työpaikan houkuttelevuutta ja on rekrytointivaltti + Vähentää työmatkaliikennettä + Parantaa työnantajien ympäristövastuullisuutta + Edistää ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumista ETÄTYÖN RISKEJÄ JA HUONOJA PUOLIA Työajan venyminen, työn ja vapaa-ajan sekoittuminen Vaikeudet irrottautua työstä ja liiallinen kuormittuminen Kotona työskentely vaatii sopeutumista perheeltä Sopimattomat tilat ja kustannukset kotona työskentelylle Yksinäisyyden ja eristyneisyyden kokemukset työyhteisöstä Huoli urakehityksestä ja asemasta organisaatiossa Etäjohtamisen haasteet METSÄNHOITAJA

18 ONKO VIIMEISEN 12 KK:N AIKANA TYÖSKENNELLYT TYÖNANTAJAN TOISESSA TOIMIPISTEESSÄ TAI ASIAKKAAN TAI YHTEISTYÖKUMPPANIN LUONA n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Päivittäin Viikottain Kuukausittain Satunnaisesti En ollenkaan En osaa sanoa Kokeile etätyötä kansallisena etätyöpäivänä Lisätietoa Kaikki, n=614 1 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/kunnalliset yhtiöt, n=47 Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n= Yksityinen, n= tee etätöitä eikä ole niiden tekemisestä kiinnostunut. Yliopisto, n= Muu, n= ETÄTYÖ EI EDELLEENKÄÄN KAIKKIEN OIKEUS Etätyön tiedetään lisäävän työntekijöiden hyvinvointia, tehokkuutta ja helpottavan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Metsänhoitajaliiton jäsenistä 31 % ei vielä tee mutta olisi kiinnostunut tekemään etätyötä. Syksyllä 2013 tehdyn etätyöbarometrin mukaan organisaatioissa, joissa ei vielä tehdä etätyötä, suurimpia esteitä etätyölle koetaan olevan työn luonne, joka vaatii fyysistä läsnäoloa, etätyöstä puuttuvat pelisäännöt sekä pelko että etätyö vieraannuttaa työyhteisöstä. Sen sijaan organisaatiossa, joissa etätyötä jo tehdään, suurimpina etätyötä rajoittavina tekijöinä nähtiin fyysisen läsnäolovaatimuksen lisäksi esimiesten vaikeudet johtaa etätyötä sekä etätyön lisäämä eriarvoisuus työpaikalla. Barometrin toteutti tutkimustoimisto Qualitems Oy Microsoft Oy:n toimeksiannosta % TEKEEKÖ ETÄTÖITÄ TAI OLISIKO KIINNOSTUNUT TÄLLAISESTA TYÖSKENTELYSTÄ? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ määritelty/säännöllinen työaika Kaikki, n=462 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/kunnalliset yhtiöt, n=33 Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n=178 Yksityinen, n=223 Yliopisto, n=22 Muu, n=6 Ammattiasema Johto, n=115 Asiantuntijat, n=299 Toimihenkilöt ja opettajat, n=44 Teen etätöitä En tee, mutta haluaisin tehdä ainakin silloin tällöin En tee, enkä haluaisi tehdä En osaa sanoa % KOKEILE ETÄTYÖTÄ KANSALLISENA ETÄTYÖPÄIVÄNÄ Etätyöskentelyä voi kokeilla esimerkiksi Kansallisena etätyöpäivänä Kansallinen etätyöpäivä on Suomen ympäristökeskus SYKE ja Microsoft vuosittainen kampanja, jonka tavoitteena on tukea etätyöskentelyn yleistymistä. Etätyöskentelyn suunnittelu kannattaa aloittaa listaamalla kaikki keskeiset työtehtävät työpaikalla ja miettimällä mitkä tehtävistä on sellaisia, jotka eivät edellytä läsnäoloa toimistolla. Lisäksi on hyvä miettiä mahdollisia ongelmia tai haasteita, joita työtehtävien suorittamiseen etätyönä voi liittyä sekä mitä työvälineitä etätyössä tarvitsee. Etätyöstä on hyvä laatia työnantajan kanssa kirjallinen sopimus. On hyvä muistaa, että myös luonto kiittää etätyöntekijää. Työmatkaliikenne aiheuttaa merkittävää ympäristökuormitusta ja ruuhkahuippuineen vie työmatkalaiselta arvokasta vapaa-aikaa, joka olisi tärkeää myös työstä palautumisen kannalta. Lisäksi etätyön yleistyminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa asuinalueiden suunnitteluun, toimistojen mitoitukseen ja toimipaikkojen sijaintiin. Etätyömahdollisuus voi olla työnantajalle valttikortti, joka mahdollistaa henkilöstön rekrytoinnin laajemmalta alueelta. LISÄTIETOA Eurofound Euroopan työolotutkimus Työterveyslaitos Työ ja terveys Suomessa 2009 Etänä ja läsnä Vinkkejä onnistumiseen etätyössä Etätyöpäivä Etätyöbarometri 18 METSÄNHOITAJA

19 Jaakko Kittamaa Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja metsänhenki MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE? Olen kotoisin Uudestakaupungista saaristolaistilalta, jossa luonnon ja vuodenaikojen kiertokulun mukaan sukuni on elänyt kymmenkunta sukupolvea. Pitkälti siksi minäkin koin kutsumuksekseni suuntautua luonnonvara-alalle ja metsäala kiinnosti näistä kansantaloudellisesti aikanaan eniten. MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT? Pääaineena opiskelin Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa liiketaloudellista metsäekonomiaa ja sivuaineina metsäteknologiaa, puumarkkinatiedettä sekä metsänarvioimistiedettä. Omana erityisenä sivuaineenaan haluan mainita Metsäylioppilaiden kuusikaupan, jonka hallituksessa työskentelin oman vuosikurssimme ollessa tästä upeasta perinteestä vastuussa. Maisterin tutkintoni valmistui helmikuussa KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN? Valmistumiseni jälkeen kävin S-ryhmän kaupallisen kenttäkoulutuksen, jota nykyisin S-traineeksi kutsutaan. Koulutukseni aikana SOK:lla keskityin erityisesti Baltian päivittäistavarakauppaan. Päädyin kuitenkin vähittäiskaupan sijaan pihkaisemmalle uralle ja Stora Enso Metsän palvelukseen, jossa olen työskennellyt eri tehtävissä vuodesta Nykyinen työtehtäväni liittyy puunhankintamme toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen. Toimin myös työpaikallani ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettuna. MITÄ HARRASTAT? Maanpuolustusta, taidenäyttelyissä kiertämistä, metsästystä, kalastusta sekä sivutoimena maataloutta. MIKÄ OLI ENSI KOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON? Metsänhoitajaliiton fuksi-ilta ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. Tämä on jäänyt erityisen hyvin mieleen kurssikavereideni kertomuksista, että hauskaa oli ollut ja minä en harmikseni päässyt paikalle. MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ? Opiskeluaikana osallistuin metsäylioppilaiden edustajana Metsänhoitajaliiton koordinoimaan metsäopintojen kehittämiseen. Parhaillaan on meneillään toinen kauteni liiton valtuustossa. MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJA LIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Työpaikkani luottamusvaltuutettuna tämä on minulle hyvin konkreettinen kysymys ja mielestäni liittomme ehdottomasti tärkein tehtävä on työikäisten edunvalvonta sen kaikissa muodoissaan ja sen kaikilla tasoilla ihan ihmisen yksilölliseen kohtaamiseen asti. METSÄNHOITAJA

20 Birgitta Suorsa UP Työnteko ja johtaminen HUB TARJOAA TYÖSKENTELYPAIKAN Lähes kaikissa Euroopan pääkaupungeissa on tarjolla yhteisiä työskentelytiloja, hubeja. Ideana on tarjota työpöytä, tuoli ja tietoverkko, toisin sanoen työpaikka, jonne voi mennä työskentelemään. Samalla voi vaihtaa muiden kanssa ajatuksia tai kehitellä porumuuttuvat Monitilatoimistot syrjäyttävät työhuoneet. Oma työhuone on monelle saavutettu etu, josta ei haluta luopua. Tulevaisuuden työpaikka on kuitenkin työntekopaikkojen verkosto. Pääpaikka on monitilatoimisto, jossa vain harvalla on oma työpöytä. Työ on muuttunut entistä enemmän tietotyöksi, mutta työpaikat muistuttavat ulkoisesti ja toiminnallisesti vielä 1970-lukua. Tosin kirjoituskoneiden, paperipinojen ja tiukan esimiesvalvonnan tilalle ovat tulleet tietokoneet. Osa fyysisessä ympäristössä olleista asioista on nykyisin virtuaalisessa ympäristössä, paperikaaos on mennyt aineettomalle työpöydälle. Meillä on siellä muistilaput, kalenterit ja kansiot, vanhempi tutkija Suvi Nenonen Aalto-yliopistosta kertoo. Ulkoisen melun lisäksi myös virtuaalisen työpöydän aiheuttama sisäinen häly kasvattaa stressiä. Siksi työpaikalle tarvitaan hiljaisia tiloja. Hiljaisen työskentelyn alueet eli niin sanotut hiljaiset huoneet ovat jo arkipäivää joissakin toimistoissa. Niihin vetäydytään lukemaan ja kirjoittamaan, puhe ja puhelimet ovat kiellettyjä. HENGÄHDYSPAIKKA PARVEKKEELLE Latautumiseen ja hengähdystaukoihin tarvitaan omat alueensa. Hong Kongissa toimistorakennuksessa saattaa olla lepohuone divaaneineen ja suihkulähteineen. Hollannissa rakennetaan toimistotiloihin suojaisia parvekkeita virkistäytymistä varten. Pariisissa eräs iso yritys vie työntekijänsä sikäläisenä tyky-päivänä merenrannalle vain katsomaan merta, Nenonen kertoo. Hänen mukaansa suomalaiset ovat tältä osin etuoikeutettuja. Meiltä näkee metsää tai ainakin puita ikkunasta aivan kaupunkien ydinkeskustoja lukuun ottamatta. Tietotyössä liikutaan pään sisällä monessa eri maisemassa. Pelkkä luonnon katselu elvyttää, se antaa perspektiiviä ja lohtua. Nenonen huomauttaa, että Suomen hyvät Pisa-tulokset ovat osaltaan välituntien ansiota. Vastaavia hengähdystaukoja tarvittaisiin myös työelämään. KOKOUSPÖYTÄ VAIHTUU SÄKKITUOLEIHIN Tiimityöskentelyssä tilan pitää tukea vuorovaikutusta, verkostoitumista, läpinäkyvyyttä ja innovointia. Niinpä kokoushuoneen pitkä neuvottelupöytä ja kalvosulkeiset vaihdetaan säkkituoliryhmään ja kannettavaan tietokoneeseen. Olennaista tietotyössä on, että työt kulkevat mukana sekä henkisesti että fyysisesti. Työvälineet mahtuvat laukkuun tai jopa taskuun. Työpaikalle tullaan, kun tarvitaan. Tekesissä uudistettiin tiloja ja toimintatapoja. Siellä huomattiin, että tilojen muuttaminen ei tuo mitään uutta, jos henkilöstöä johdetaan vanhakantaisesti. Pelisäännöistä pitää kuitenkin sopia tarkkaan, sillä kyse on luottamuksesta. Tekesissä todettiin, että tulokset eivät tule kellon mukaan. Niinpä jokaiselle työntekijälle annetaan tavoitekortti, jossa ovat hänelle asetetut tehtäväkokonaisuudet. Samalla uusittiin kehityskeskusteluja. Ryhmäkohtaiset keskustelut otettiin käyttöön henkilökohtaisten keskustelujen lisäksi. ASIAKKAILLEKIN TARJOLLA TYÖTILAA Tekesissä tilojen tarve arvioitiin työtehtävien mukaan. Vakinaisen työhuoneen sai pitää vain taloussihteeri. Johtaja ja asiantuntijat ottavat paikan kulloinkin vapaana olevasta pisteestä. Tulevaisuuden työpaikan pitää Tekesin mukaan tarjota erilaisia työskentelytiloja, myös sellaisia, joissa vierailulla olevat asiakkaat ja yhteistyökumppanit voivat työskennellä. Ohjelmistoyritys Rapal Oy:ssä toimitilat vaihtuivat ekologisuuden ja uusien työtapojen takia pienempiin. Etäneuvottelujen myötä töitä voi halutessaan tehdä kotona. Henkilöstön sairastavuus väheni. Samaan aikaan henkilöstömäärämme kasvoi. Uudet työntekijät saatiin nopeammin mukaan tiimeihin, kun kukaan ei pystynyt eristäytymään työhuoneeseensa, asiakkuusjohtaja Kai Patja kertoo. 20 METSÄNHOITAJA

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Alueidenkäytön kehityksestä -ajankohtaista ympäristöministeriöstä. MRL-neuvottelupäivät Vaasassa Timo Turunen ympäristöministeriöstä

Alueidenkäytön kehityksestä -ajankohtaista ympäristöministeriöstä. MRL-neuvottelupäivät Vaasassa Timo Turunen ympäristöministeriöstä Alueidenkäytön kehityksestä -ajankohtaista ympäristöministeriöstä MRL-neuvottelupäivät Vaasassa 30.11.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Yleistä Ympäristöministeriö aloitti toimintansa 1.10.1983,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN!

TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN! Sirkku Pohja Susanna Bairoh Työ ja muu elämä tasapainoon TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN! Julkaisija: Tekniikan akateemiset TEK Taitto: Kirsi Pääskyvuori Kannen kuva: istock ISBN 978-952-7098-05-9

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä Prof. Kai Kokko Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä 2.10.2012 Sisältö Sääntelytavoite Soveltamisala Ohjausperiaatteet Sääntelykeinot Yleisön osallistuminen Kai Kokko 2.10.2012 2 Ilmastolain

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puu sopii omakotitalorakentamiseen mainiosti tunnelmallinen ja kustannustehokas materiaali 2 Puu palaa ja lahoaa urbaaniin

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot