kädenjälkeen EKOLOGISESTA JALANJÄLJESTÄ UNIFORST JOUSTAVAA TYÖSKENTELYÄ UUVUKSISSA Metsäylioppilaat yrittäjiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kädenjälkeen EKOLOGISESTA JALANJÄLJESTÄ UNIFORST JOUSTAVAA TYÖSKENTELYÄ UUVUKSISSA Metsäylioppilaat yrittäjiksi"

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 2/2014 EKOLOGISESTA JALANJÄLJESTÄ kädenjälkeen 6 16 JOUSTAVAA TYÖSKENTELYÄ Etänä ja mobiilisti 22 UUVUKSISSA Pitkittynyt stressi voi 26 johtaa työuupumukseen UNIFORST Metsäylioppilaat yrittäjiksi

2 Pääkirjoitus Ahti Paavonen Metsänhoitajaliiton hallituksen puheenjohtaja Yhdessä kohti muutosta Muutoksen tuulet puhaltavat taas metsäsektorilla. Metsälainsäädäntö on todella perusteellisten muutosten alaisena. Organisaatiorakenteet sekä toimintatavat muuttuvat. Metsälaki antaa metsänomistajille lähes vapaat kädet metsien hoidossa. Veroluonteinen metsänhoitomaksu jää tänä vuonna historiaan ja metsänhoitoyhdistykset joutuvat kilpailemaan asiakkaistaan. Valtion metsien hoito halutaan yhtiöittää. Keskeinen kehittämislinja on valinnanvapaus, viranomaisohjauksen keventäminen ja kilpailun lisääminen. Organisaatioita jaetaan ja niiden osia yhtiöitetään. Myös metsäalan tutkimus nivotaan laajempaan kokonaisuuteen uudeksi Luonnonvarakeskukseksi. Pääosin nämä organisaatiot ovat veroilla tai veroluonteisella rahoituksella ylläpidettyjä. Julkista sektoria pitää EU-maailmassa keventää sekä sen tuottavuutta parantaa. Metsätalouden edistämisen parissa työskentelevät toimihenkilöt pannaan paljon vartijoiksi. Teollisuus tarvitsee hyvälaatuista ja monipuolista raaka-ainetta. Metsien merkitys virkistyksen, matkailun ja luonnonsuojelun osana lisääntyy. Metsäalalla työskenteleviltä muutos vaatii joustavuutta, uusia työtapoja, kouluttautumista ja ennen kaikkea venymistä uusien haasteiden edessä. Moni kokee myös epävarmuutta, sillä muutos on tuonut työpaikoille raskaita yt-neuvotteluja. Miten jäsenkuntamme jaksaa painiskella tässä myrskyssä? Tätä pitää selvittää ja tehdä aloitteita, joilla vaikutetaan työelämän laatuun. Hyvä työilmapiiri on tärkein tuottavuutta lisäävä tekijä. Metsänhoitajaliiton suurin voimavara on monipuolinen jäsenistömme. Sen on yhdessä hallintomme ja toimistomme kanssa tehtävä pitkäjänteistä työtä etujemme ajamisessa. Muutosta emme voi pysäyttää, mutta sen vaikutuksia pystymme yhdessä toimien ohjaamaan haluttuun suuntaan. Akava on merkittävä tuki työssämme ja akateemisen yhteisön yksituumaisuutta tuleekin kehittää edelleen. Metsäalan on säilyttävä kiinnostavana ja haluttuna sektorina uusille opiskelijoille. Meidän on oltava mukana, kun koulutuksen sisältöä että sen määrää kehitetään. Metsäosaamista tarvitaan uudentyyppisiin tehtäviin, joita kehittyvä biotalous ja vihreät markkinat tarjoavat. 64. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov ILMESTYMISAJAT Viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) KANNEN KUVA IngImage KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/ OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F Helsinki ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy 2 METSÄNHOITAJA

3 sisältö INGIMAGE 6 EKOLOGISESTA JALANJÄLJESTÄ KÄDENJÄLKEEN Metsäsektori ilmastokriisin ratkaisijana? 12 RIITTÄÄKÖ AIKA ILMASTOLAIN SÄÄTÄMISEEN? Ilmastolaki ohjaisi päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä 14 SUURLÄHETTILÄS ORECK KANNUSTAA KEHITTÄMÄÄN PUURAKENTAMISTA Oreck on innostunut puusta sen ekologisuuden ja kestävyyden takia. 16 JOUSTAVAA TYÖSKENTELYÄ ETÄNÄ JA MOBIILISTI Työhuoneena juna, koti tai kesämökki 20 TYÖNTEKO JA JOHTAMINEN MUUTTUVAT Monitilatoimistot syrjäyttävät työhuoneet 22 UUVUKSISSA Pitkittynyt stressi voi johtaa työuupumukseen 24 PHT:N PERHELOMALLA Elämäni aktiivisin loma! 26 METSÄYLIOPPILAAT YRITTÄJIKSI Metsäylioppilaiden osuuskunta Uniforst tarjoaa työtä metsäylioppilaille 30 KESÄLOMALAISET VALTAAVAT KIRJASTOT Rannalle viedään mieluummin pokkari kuin tabletti VAKIOPALSTAT 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 19 METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja Jaakko Kittamaa 28 OPISKELIJA Kesän kokemuksista valmiuksia tulevaisuuteen 32 PROFIILI Anna Virolainen tekee täysipäiväisesti töitä yritysten ja ympäristön hyväksi 34 LAKIPALSTA Aviopuolisoiden väliset lahjat ja muut sopimukset 35 HENKILÖUUTISET METSÄNHOITAJA

4 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. METSÄPÄIVÄT JA KURSSILOUNAAT 2014 Metsäammattilaisten vuotuinen seminaarija kokoustapahtuma Metsäpäivät järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Metsäpäivät kokoaa yhteen satoja metsäammattilaisia eri puolilta maata. Metsäpäivien yhteydessä järjestetään myös Metsänhoitajaliiton Urafoorumi. Metsäpäivien aikana kokoon kutsuttavat kurssilounaat suositellaan järjestettäväksi perjantaina iltapäivällä. Julkaisemme kurssilounasilmoituksia syksyn Metsänhoitajassa sekä liiton verkkosivuilla. Lehteen tulevat tiedot lounaiden ajasta ja paikasta tulee toimittaa Metsänhoitajaliittoon Päivi Toivoselle viimeistään SHUTTERSTOCK METSÄNHOITAJALIITON PALKKASUOSITUKSET Metsänhoitajaliiton hallitus vahvisti kokouksessaan liiton vähimmäispalkkasuosituksen vastavalmistuneille metsänhoitajille yksityisen sektorin koulutusta vastaaviin tehtäviin. Suositus on 3200 euroa kuukaudessa. Metsänhoitajaliitto antaa vuosittain suositukset sekä vastavalmistuneiden että opiskelijoiden palkkauksesta. Suositukset perustuvat liiton työmarkkinatutkimuksiin, joiden tuloksiin voi tutustua liiton verkkosivuilla. Verkkosivuilta löytyy myös palkan estimoitiin tarkoitettu palvelu Palkkanosturi. Palkkanosturi on laskuri, jolla voit erilaisten muuttujien avulla laskea millaista palkkaa erilaisista töistä maksetaan. Lisätietoa: Palkkasuositukset: opiskelijat/palkkasuositukset. OLETKO JO TUTUSTUNUT HALKOon? Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla toimiva HALKO Hae ja löydä kollega -palvelu on ollut toiminnassa reilun vuoden. HALKO:n avulla voit etsiä kurssitovereitasi tai kollegoitasi erilaisin hakukriteerien. HALKO toimii näytä ja näyt -periaatteella, eli pääset tarkastelemaan muiden liiton jäsenten tietoja vasta kun olet itse sallinut omien tietojesi näkymisen palvelussa. HALKOon voi liittyä kirjautumalla liiton verkkosivuille tai olemalla yhteydessä liiton toimistoon Päivi Toivoseen. HALKOn tiedot perustuvat Metsänhoitajaliiton jäsenrekisterin tietoihin, joten muistathan pitää omat tietosi rekisterissä ajan tasalla. Jo et vielä ole testannut palvelua, käy liiton verkkosivuilla osoitteessa Työmarkkinatutkimukset: 4 METSÄNHOITAJA

5 Satoja jäsenetuja Jäsenedut.fi -palvelussa SHUTTERSTOCK Jäsenedut.fi on akavalaisten liittojen yhteinen jäsenetuja tarjoava palvelu. Jäsenedut on koottu verkkosivulle jossa on yli sadan yhteistyökumppanin tarjouksia. Kyse ei ole mistään nappikaupasta sillä palvelun kautta voi saada alennusta jopa talopaketeista! Jäsenedun saat Metsänhoitajaliiton jäsenkortilla, jossa on Jäsenedutfi -logo. Jäsenedut koskevat myös perheenjäseniä ja heille on tulossa oma Jäsenedut.fi -rinnakkaiskorttinsa, jossa on myös Neste Oilin bensaetu. Nähdäksesi tarjolla olevat jäsenedut, sinun tulee rekisteröityä jasenedut.fi -palvelun käyttäjäksi. Samalla voit tilata itsellesi eduista kertovan kuukausittaisen uutiskirjeen. Jäsenetuja voit seurata myös Facebookissa. Tykkäämällä sivusta saat uusimmat jäsenedut omalle seinällesi. Joko sinä olet tutustunut jäsenetuihin? TYÖNHAKUKLINIKKA LAAJENI ENGLANNINKIELISEKSI Metsänhoitajaliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden saada kommentteja ansioluettelosta ja työhakemuksesta. Palvelu toimii nyt sekä suomeksi että englanniksi. Kommentit annetaan 10 työpäivän sisällä sähköpostin saapumisesta. Palvelu tarjoaa ulkopuolisen näkemyksen siitä, minkälaisen vaikutelman hakuasiakirjat hakijasta antavat. Suomenkieliset kommentit antaa luottamuksellisesti uraohjaaja FM, YTM Satu Roos. Englanninkieliset kommentit antaa Kevin Gardner, jolla on ammattiyhdistystausta Englannista, ja joka on toiminut jo vuosia englannin opettajana Suomessa. Lähetä asiakirjat word tai rtf-muotoisina (ei pdf) osoitteeseen Tallenna ansioluettelo jäsennumerollasi ja työhakemuksesi omalla nimelläsi. Lähetä myös työpaikkailmoitus tai linkki, jos mahdollista. Jäsennumero osoittaa, että olet oikeutettu palvelun käyttöön. TOIMISTON KESÄAUKIOLOAJAT Liiton toimisto on suljettuna henkilökunnan lomien vuoksi. Muistathan, että toimiston ollessa suljettuna voit ottaa mahdollisessa työsuhdeongelmassasi suoraan yhteyttä asianajotoimisto Kasasen ja Vuorisen puhelinnumeroon (09) Hyvää kesää kaikille! METSÄNHOITAJA

6 Laura Koskinen IngImage Jos suomalaisten ekologinen kädenjälki olisi kahdeksan kertaa Suomen ekologisen jalanjäljen suuruinen, ilmastonmuutos pysähtyisi. 6 METSÄNHOITAJA

7 Ekologisesta jalanjäljestä kädenjälkeen METSÄSEKTORI ILMASTO- KRIISIN RATKAISIJANA? Ilmastonmuutoksen pysäyttämisellä on kiire, sillä lämpötilan nousu on todellinen uhka elämälle maapallolla. Mikä on metsäsektorin rooli? METSÄNHOITAJA

8 Suomi 0,2 % Kehitys -maat 54,9 % Kehittyneet 44,8 % KUVA 1 Kehittyvien maiden osuus ilmastopäästöistä on jo yli puolet ja jatkaa kasvuaan, Suomen osuus ei ole edes puolta prosenttia. Katkoviivat kuvaavat kulutuksen takia maista toisiin siirrettyjä päästöjä. KUVA 2 Elinkaariarviointi (LCA) tarkastelee useita ympäristövaikutuksia kehdosta hautaan. KUVA 3 Erikoistutkija Tuomas Mattila tutki ympäristölaajennetun panos tuotos-analysin avulla Suomen kansantalouden ympäristövaikutuksia. Massaja paperiteollisuudella on suuret ilmastovaikutukset, mutta melko pieni arvonlisäys. Ilmastonmuutos on tämän hetken ympäristöongelmista akuutein, sillä aika uhkaa loppua kesken. Jotta maapallon lämpötila ei nousisi kriittisenä rajana pidettyä kahta astetta enempää, on ilmastopäästöjen nousu saatava maailmanlaajuisesti loppumaan jo 6 vuoden kuluessa eli vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2070 mennessä on päästöjen oltava pyöreä nolla. Kun mietitään Suomen tai EU:n toimia ilmastonmuutoksen torjunnassa, on päästörajoitusten rooli globaalisti häviävän pieni. Suomen päästöt ovat vain 0,2 % koko potista, eli vaikka supistaisimme ne saman tien nollaan, ei sillä ilmastonmuutosta pysäytetä. Lisäksi on huomattu, että kulutuksen kasvu kehittyneissä maissa lisää päästöjä kehitysmaissa. Tarvitaan uusia ratkaisuja. Kuva 1 SUURET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET EIVÄT TUO ARVONLISÄYSTÄ Elinkaariarvioinnilla (LCA, Life Cycle Assessment) tarkoitetaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten selvittämistä raaka-aineen hankinnasta tuotteen hylkäämiseen saakka. Elinkaariarviointi on ISO-standardoitu, eli menetelmälle on olemassa ohjeet. Tarkka elinkaariarviointi on kuitenkin hidasta sekä työlästä, ja tutkijan subjektiiviset valinnat saattavat aiheuttaa suuriakin heittoja lopputuloksissa. Kuva 2 Suomen ympäristökeskus SYKEn erikoistutkija, tekniikan tohtori Tuomas Mattila päättikin käyttää väitöstutkimuksessaan ympäristölaajennettua panos tuotosanalyysiä, eli yhdistää elinkaariarvioinnin vaikutusmallit panos tuotos-analyysiin, jolloin mukaan saatiin Tilastokeskuksen laajat panos tuotos-taulukot kansantalouden eri sektoreilta. Mattila tutki Suomen kansantalouden 8 METSÄNHOITAJA

9 KOLMEN ESIMERKKITOIMIALAN ELINKAARISTEN VAIKUTUSTEN OSUUS SUOMEN KOKONAISVAIKUTUKSISTA. Massa- ja Vähittäiskauppa Talonrakennus paperiteollisuus Hiilijalanjälki 10 % 7 % 5 % Maankäyttö 23 % 5 % 5 % Jätteiden synty 17 % 8 % 8 % Arvonlisäys (BKT) 4 % 9 % 7 % elinkaaria, eli missä bruttokansantuote (BKT) syntyy, ja missä syntyvät ympäristövaikutukset. Tutkimuksen tulokset yllättivät. Suomen kansantalouden kymmenistä tuhansista tuotantopoluista vain hyvin pieni osa on ympäristövaikutuksiltaan erittäin merkittäviä. Lisäksi arvonlisäys tapahtuu pääsääntöisesti muilla kuin ympäristövaikutuksia aiheuttavilla aloilla. Esimerkiksi metsäsektorilla massa- ja paperiteollisuuden osuus Suomen BKT:sta on vain 4 prosenttia, mutta ympäristövaikutukset ovat merkittäviä: hiilijalanjälki 10 %, maankäyttö 23 % ja jätteiden synty 17 %. Tutkimuksessa huomattiin myös, että puun matka metsästä sahan ja tehtaan kautta asuntoon aiheuttaa suuren ekologisen jalanjäljen, mutta ei suurta arvonlisäystä. Kuva 3 Uutinen oli siis hyvä: keskittymällä vain muutamaan kaikkein merkittävimpään kysymykseen saadaan ympäristöongelmia ratkottua, eikä Suomen kansantalous siitä juurikaan kärsi. Mattila kuitenkin muistuttaa myös kääntöpuolesta: ne alat, joilla on suuria ympäristövaikutuksia, ovat myös tällä hetkellä talousvaikeuksissa, eikä suuria panoksia uusiin ympäristöratkaisuihin ole mahdollista laittaa. METSÄSEKTORIN RATKAISUJA ETSIMÄSSÄ Suomen metsäsektorin osalta on nähtävissä kolme mahdollisuutta ympäristövaikutusten tasaamiseksi. Ensinnäkin kasvattaa sen tuottamaa arvonlisäystä, jolloin suuret ympäristövaikutukset voisivat olla yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpiä. Ala onkin nyt melkoisessa myllerryksessä. Uusia tuotteita kehitellään jatkuvasti, mm. puusta tehty ja puulla kulkeva auto, puusta tehty mekko ja erilaiset tavat korvata muovia puutuotteilla. Toisaalta on myös tärkeää keksiä ratkaisut niihin prosessien osiin, joissa ympäristövaikutukset ovat suurimmillaan. SYKE on METSÄNHOITAJA

10 järjestänyt pilottihankkeena eri aloilla toimiville yrityksille puolen päivän mittaisia klinikoita, joiden aikana käydään läpi yrityksen tuotteiden elinkaarta ja kehitellään tuotekehitysideoita päästöjen vähentämiseksi. Pilottihankkeen ensimmäinen vaihe on nyt päättynyt. Tulokset ovat lupaavia, ja klinikkatyöskentelyä jatkokehitellään. Klinikoilla on huomattu, että jokaisen yrityksen ja tuotteen ongelmat ja siten myös ratkaisut ovat erilaisia, eikä yleispäteviä ohjeita voi laatia. Muutaman tunnin työskentelyllä kuitenkin on löydettävissä juuri oman yrityksen kannalta olennaiset kysymykset ja usein vain muutama kohta elinkaaressa aiheuttaa suurimman osan ympäristövaikutuksista. Kolmas ja kenties tehokkain keino on pienentää päästöjä niillä aloilla, missä päästöt ovat suurimpia. Esimerkiksi betonin ja sementin tuotanto on globaalisti suuri kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja, joten kaikki keinot korvata sementtiä puulla ratkoisi ilmasto-ongelmaa. JALANJÄLJESTÄ KÄDENJÄLKEEN Mattila kertoi vastaväittäjänsä Gregory Norrisin Harvardin yliopistolta huomanneen opiskelijoidensa vaikuttavan sitä masentuneemmilta, mitä pidemmälle he etenivät opinnoissaan. Norris oivalsi, etteivät oman ekologisen jalanjälkensä suuruudesta ahdistuneet opiskelijat olleet parhaita tulevaisuuden ympäristötieteilijöitä. Niinpä hän kehitti ekologisen kädenjäljen käsitteen, ja esiteltyään sen opiskelijoilleen ryhtyivät nämä jälleen innoissaan kehittelemään ratkaisuja ympäristöongelmiin. Ekologisen kädenjäljen perusidea on keskittyä ihmisen positiivisiin ympäristövaikutuksiin, eli mitata sitä, miten paljon kukin omilla teoillaan voi vähentää esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjä muualla. Norrisin opiskelijoiden tapaan myös metsäsektorilla toimivat voivat miettiä miten sektorin ekologista kädenjälkeä voidaan kasvattaa eli miettiä ratkaisuja päästöjen vähentämiseen sekä Suomessa että myös muualla maailmalla. Näin Suomi ja suomalaiset voivat saada aikaan moninkertaiset päästövähennykset ja lisäksi syntyy uutta vientiteollisuutta sekä kaivattua arvonlisäystä. Mattila onkin laskenut, että mikäli suomalaisten ekologinen kädenjälki olisi kahdeksan kertaa Suomen ekologisen jalanjäljen suuruinen, ilmastonmuutos pysähtyisi. Tuomas Mattila: Input-output analysis of the networks of consumption, production and environmental destruction (http://sal.aalto.fi/ publications/pdf-files/tmat13_public.pdf) Kasvata omaa ekologista kädenjälkeäsi TJS Opintokeskuksen järjestämällä Studia generalia -luennolla helmikuussa Tuomas Mattila kysyi, mitä ay-liike voisi tehdä kasvattaakseen jäsentensä ekologista kädenjälkeä. Innokkaat osallistujat keksivät, että ekologinen kädenjälki voitaisiin nostaa yt-neuvotteluiden ja työehtosopimusneuvotteluiden aiheeksi: ekologista kädenjälkeä kasvattavista ideoista palkittaisiin ja tuloksia mitattaisiin samoin kuin muutakin tehokkuutta työpaikoilla. Yhtenä esimerkkinä osallistujat ehdottivat kummiyrityksen hankkimista kehitysmaasta, jolloin päästöihin voisi vaikuttaa siellä, missä ne eniten kasvavat. Pohtimisen arvoista olisi myös työntekijöiden henkilökohtaisten valintojen mahdollistaminen, esimerkiksi etätyön muodossa. Lisäksi, jos työntekijät otettaisiin mukaan kehittämään yritysten ekologista kädenjälkeä, lisääntyisi samalla työhyvinvointi. Tutkimusten mukaan suurin yksittäinen tekijä henkilön työhyvinvoinnille on, kokeeko hän edistävänsä työssään jotain itselle merkityksellistä. Samoin uupumusta lisää se, jos työntekijän omat arvot ovat ristiriidassa työpaikan arvojen kanssa. Lisääntyvän ympäristötietoisuuden aikana on tärkeää, että yritysten ympäristöponnistelut tunnetaan henkilöstössä ja niihin voidaan aidosti osallistua. Miten sinä voit kasvattaa omaa ekologista kädenjälkeäsi? Suurin yksittäinen tekijä henkilön työhyvinvoinnille on, kokeeko hän edistävänsä työssään jotain itselle merkityksellistä. 10 METSÄNHOITAJA

11 Tutkija, yrittäjä ja maanviljelijä Tuomas Mattila, 32, on pusulalainen maanviljelijä, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, tekniikan tohtori, erikoistutkija ja yrittäjä. Mattila kertoo tekevänsä parhaansa korjatakseen hajonnutta luonnontalouskoneistoa. Tämä tarkoittaa laskemista, kirjoittamista, ihmisten tapaamista ja joskus apilan kasvatusta. Mattilan elämä kuulostaa kiireiseltä, ja hän kiitteleekin etätyön mahdollisuutta. Kun voi aamulla heti herättyään ryhtyä kirjoittamaan, ennen kuin on täyttänyt päätään päivän uutisilla tai työmatkaliikenteellä, silloin ajatuksia ja tekstiä syntyy. Toimistotyö ja tieteellinen kirjoittaminen eivät sovi yhteen! Maalla kasvaneella Mattilalla on aina ollut vahva suhde luontoon. Teini-iässä hän totesi, että ellei ympäristökriisi ratkea, ei hän voi rauhassa tutkia koppakuoriaisia lähiluonnossa. Mattila opiskeli diplomi-insinööriksi Otaniemessä ja maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Viikissä, ja aloitti työt Sykessä, jossa väitöskirjan aihe osui kohdalle hieman vahingossa. Olen aina ollut kiinnostunut erilaisista järjestelmistä ja rakenteista, ja olin tehnyt hommia ekologisten järjestelmien puolella ravintoverkkojen ja kemikaalien parissa. Sykellä alkoi hanke kansantaloudesta, ja päädyin mukaan, kun tarvittiin matemaattista osaamista. Laskemisen lomassa huomasin, että Suomen kansantaloushan on yksi tosi iso ravintoverkko! Niinpä aloin miettiä rajapintaa kansantalouden ja ympäristön välillä, ja yhtäkkiä huomasin kirjoittaneeni aiheesta kolme artikkelia ja väitöskirja olikin melkein valmis. Projektitutkijana kirjoitan artikkeleita useista eri aiheista, ja nämä muodostivat hyvän kokonaisuuden väitöskirjaa ajatellen. Mattila työskentelee Suomen ympäristökeskuksen lisäksi myös yhdessä veljensä ja veljenpoikansa kanssa Osuuskunta Luonnonkoneistossa. Sukulaismiehet totesivat, että ympäristöongelmiin tarvitaan lisää käytännönläheisiä ratkaisuja, ja tehokkain keino käytännöllisten ratkaisujen syntymiseen on niitä tarjoava yritys. Osuuskunta Luonnonkoneiston logossa on kaksi ratasta, jotka kuvastavat ihmisten ja luonnon järjestelmiä. Yritys suunnittelee näiden järjestelmien keskinäisiä kytkentöjä ja suhteita niin, että ne sopivat yhteen mahdollisimman hyvin. Työskentelemme tutkimuksellisella periaatteella: tuotamme erilaisissa projekteissa tietoa, joka tarjotaan ilmaiseksi kaikkien käyttöön. Pääasialliset toimialamme ovat maatalousjärjestelmien suunnittelu, ekologinen arkkitehtuuri ja rakentaminen sekä ekoteknologia eli esimerkiksi asuntojen taloautomatiikka. Tällä hetkellä rakenteilla on passivi-aurinkoenergiatalo, jonka kantavat rakenteet ovat kuitupuuta. Teemme myös hieman Syken klinikoiden tapaan tuotteiden ja prosessien ekodesignia, eli yhdessä tilaajan kanssa laaditaan karkea elinkaariarviointi ja sen jälkeen lähdetään suunnittelemaan parannuksia. Mattila viljelee kotitilaansa yhdessä puolisonsa kanssa, joka keskittyy tällä hetkellä puolivuotiaan kuopuksen hoitoon. Viimeaikoina perheen isä on päässyt jälleen tutkimaan niitä koppakuoriaisiakin, sillä kolmevuotias esikoinen on erittäin kiinnostunut luonnosta ja ötököistä. kilpiantila.net luonnonkoneisto.fi METSÄNHOITAJA

12 Elina Moisio Akava Valtiotieteiden maisteri Elina Moisio työskentelee Akavan yhteiskuntapolitiikan yksikössä asiantuntijana. Aiemmin Moisio on toiminut mm. työministerin ja ympäristöministerin erityisavustajana sekä tutkijana Työterveyslaitoksella. Moisio on ollut aktiivinen myös kunta- ja opiskelijapolitiikassa. Riittääkö aika ilmastolain säätämiseen? Hallitus valmistelee Suomelle ilmastolakia ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä. Laki käsittelee esimerkiksi liikenteen ja maatalouden päästöjä, jätehuoltoa ja niin sanottuja F-kaasuja eli fluorattuja kasvihuonekaasuja. Osa lausunnonantajista varmasti pitää lakia turhana. Toisessa ääripäässä se nykyisessä hahmossaan tuskin tyydyttää ympäristönsuojelijoita. Voisi siis ajatella, että kirkko on keskellä kylää ja kompromissi on löytynyt. Akava kannattaa ilmastolain säätämistä, sillä päästökaupan ulkopuolinen ilmastopoliittinen lainsäädäntö on nykyisellään hajautunut hallintokunnittain. Ilmastolaki tuo selvyyttä tilanteeseen ja parantaa ilmastopolitiikan ohjausta ja koordinaatiota. Nyt ehdotettu ilmastolaki ei sisällä uutta tavoitteenasettelua ilmastopolitiikkaan. Siihen kirjatut tavoitteet ovat sellaisia, jotka on päätetty hallituksen muissa asiakirjoissa, kuten valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa sekä Energia- ja ilmastotiekartan lähtökohdissa. Tavoitteet ovat sidoksissa kansainvälisiin sopimuksiin. On luontevaa, että ilmastolakiin kirjataan olemassa oleva pitkän aikavälin ilmastotavoite, 80 prosenttia vähemmän päästöjä vuonna 2050 verrattuna vuoteen Pitkän aikavälin tavoite ei ole ristiriidassa lyhyen aikavälin ilmastotavoitteiden kanssa. Pitää muistaa, että ilmastolaki ei pääsääntöisesti koske päästökaupan piirin kuuluvia päästöjä. Lakiehdotuksessa on uusia, tärkeitä avauksia, jotka lisäävät lain valmistelun avoimuutta ja muun muassa järjestöjen mahdollisuuksia osallistua. Laissa ehdotetaan, että ilmastopolitiikan suunnitelmia valmisteltaessa on varattava yleisölle tilaisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen sekä esittää siitä 12 METSÄNHOITAJA

13 kommentti 1 Ilmastolaki olisi 2 harppaus taaksepäin Ilmastolaki kaipaa vielä parannuksia Maailmalla on herätty huomaamaan, että ilmastokysymyksiä on käsiteltävä tiiviisti yhdessä energiapolitiikan kanssa. EU on integroimassa ilmastopolitiikkaa vahvasti energia- ja teollisuuspolitiikkaan. Myös ylisäätelystä halutaan eroon. Ilmastolain säätäminen olisi Suomelle takaperoista kehitystä. Laki tuskin tukee yritysten toimintamahdollisuuksia Akavan toiveiden mukaisesti. Lisäsäätely päinvastoin sumentaa elinkeinoelämän tulevaisuudennäkymiä eikä toisi lisäarvoa nykyisiin energia- ja ilmastostrategioihin perustuvaan ohjaukseen. Myöskään päästötavoitteen kirjaaminen lakiin ei ole johdonmukaista tai yleinen käytäntö, sillä jäsenmaat sitoutuvat tavoitteisiin EU:n osana. Mikäli valtionhallinto haluaa kehittää itselleen ilmastosuunnittelujärjestelmän, siihen ei tarvita vaikutuksiltaan epäselvää lakia. Lakia valmistelevien ministeriöiden eripura tosin kertoo siitä, ettei hallinnossakaan varsinaisesti itketä ilmastolain perään. Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, Metsäteollisuus ry Polttava Kysymys -koalitio on ajanut ilmastolakia Suomeen vuodesta Kannattamme lain säätämistä. Koalitiomme mielestä lakiin ehdotettu 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2050 on riittämätön. Tieteellisen tiedon mukaan tavoitteen pitää olla vähintään 95 prosenttia. Kannatamme silti tavoitteen vahvistamista laissa, sillä se varmistaa elinkeinoelämälle, yhteiskunnalle ja kansainväliselle yhteisölle, että Suomi on sitoutunut päästöjen merkittävään vähentämiseen. Tavoitteen ja nykypäivän väliin tarvitaan lisäksi päästövähennysten polku, jota tulee noudattaa matkalla vuoteen Tarvittavat päästövähennykset voidaan ilmastolain avulla toteuttaa määrätietoisesti ja kustannustehokkaasti. Ilmastolaki parantaa Suomen ilmastopolitiikan tietoperustaisuutta ja järjestelmällisyyttä. Samaa mieltä Akavan kanssa olemme siitä, että ilmastolain tuomat parannukset avoimuuteen ovat erittäin tervetulleita. Lakia tulee kuitenkin täsmentää niin, että avoimuus koskisi myös suunnitelmien taustaselvityksiä ja -laskelmia. Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori, Polttava Kysymys INGIMAGE mielipiteensä kirjallisesti. Mahdollisuus kommentoida suunnitelmia valmisteluvaiheessa lisää työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia. Uusi avoimuus on tervetullutta. Laki vahvistaa ilmastopoliittisen suunnittelun tietoperustaa. Jatkossa valtioneuvosto hyväksyisi kerran vaalikaudessa ilmastopolitiikan suunnitelman. Suunnitelmista on arvioitava niiden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa on tärkeä arvioida talouskasvua, työllisyyden kehitystä, yritysten toimintaa ja kilpailukykyä sekä kansalaisten ja työntekijöiden hyvinvointia. Lakiehdotuksen mukaan ministeriöt laativat suunnitelmat, jotka kootaan yhteen. Epäselväksi jää, mitä tehdään, jos eri ministeriöiden laatimat hallinnonalojen suunnitelmat eivät täytäkään hallituksen asettamia päästövähennystavoitteita. Tätä pitäisi täsmentää laissa. Koordinaation kannalta luontevampaa olisi ollut, että lakiin olisi kirjattu päästövähennystavoite, joka jaettaisiin ministeriöiden kesken. Tässä ehdotuksessa suunnitelmien yhteensovittaminen hajautetaan kolmeen ministeriöön, mutta parempi vaihtoehto olisi, että suunnitelmia koordinoisi valtioneuvoston kanslia. Hallituksen tavoitteenahan on ollut vahvistaa valtioneuvoston kanslian roolia hallintokuntien rajat ylittävissä prosesseissa. Ilmastopolitiikka on oppikirjaesimerkki hallintokuntien rajat ylittävästä prosessista. Tästä syystä valtioneuvoston kanslia olisi hyvä paikka suunnitelmien yhteensovittamiseen. Akavalle on tärkeää, että säädettävä ilmastolaki tukee elinkeinotoiminnan ja yritysten toimintamahdollisuuksia. On hyvä lähtökohta, että ilmastolakiluonnos koskee ainoastaan valtionhallintoa eikä se aseta uusia velvoitteita päästöjen vähentämiseksi yrityksille tai muille toimijoille. Ilmastolailla etenemisessä on vielä ainakin yksi este raivattavanaan. Hallitusohjelman kirjaus ilmastolaista on hieman hämärä: Saatujen kokemusten ja selvitysten perusteella hallitus valmistelee esityksen ja tekee erillisen päätöksen ilmastolain säätämisestä ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä. Miten tahansa tällainen erillinen päätös syntyykin, toivotaan laille onnea matkaan! METSÄNHOITAJA

14 Markku Laukkanen Puuinfo Suurlähettiläs Bruce Oreck kannustaa puurakentamisen kehittämiseen Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck kannustaa suomalaisia kehittämään puutuoteteollisuutta ja puurakentamista. Kotimaisen puun käytöllä rakentamisessa on taloudelliset ja ekologiset perusteet. Suomen kannattaa kehittää teollista puurakentamista, koska talouden hyötyjen lisäksi puun käyttö rakentamisessa uusiutuvana materiaalina vähentää päästöjä ja hillitsee ilmastomuutosta. Suulähettiläs Bruce Oreck pitää suurimpana yksittäisenä ilmastomuutoksen ratkaisemisen haasteena rakentamista ja asumista, mikä tuottaa puolet päästöistä. Jos emme saa rakennetun ympäristön päästöjä hallintaan, emme onnistu muussakaan, muistuttaa Oreck. Ilmastomuutoksen seuraamuksista varoittava suurlähettiläs Bruce Oreck patistelee rakennusalaa uusiutumaan resurssitehokkaaseen suuntaan. Tulevaisuudessa on otettava huomioon rakentamisessa käytettyjen materiaalien vaikutukset. Esimerkiksi betoni ja teräs ovat välttämättömiä rakentamisen materiaaleja, mutta niiden valmistaminen vie valtavasti energiaa ja hiilijalanjälki on suuri, kuvailee Oreck. Suurlähettiläs Oreck halusi Yhdysvaltojen Helsingin suurlähetystön pian valmistuvaan lisärakennukseen visakoivuisen puupaneloinnin. En ole arkkitehti, mutta mietin miten saisin kohdemaan sisäistettyä rakennukseen. Kaunis visakoivu oli siihen vastaus. Se myös kertoo missä olet. Se ei ole amerikkalaista kastanjaa, vaan suomalaista visakoivua. Sinun pitää olla siellä, missä olet, luonnehtii Oreck. PUUN UUSIUTUVUUS VOIMAVARA Suurlähettiläs Bruce Oreck näkee puun rakentamisen materiaalina uusiutuvana ja kestävänä, mutta myös hyvin monikäyttöisenä, koska sitä voidaan käyttää monin tavoin eri kohteissa. Puusta voidaan esimerkiksi tehdä terästä vahvempia laminoituja liimapuupalkkeja, mitkä ovat myös erittäin paloturvallisia. Oreck muistuttaa, että myös puusta voi rakentaa huonoja taloja, tuhlata materiaalia tai kaataa metsää vastuuttomasti. Se, että käytät puuta ei tarkoita että olet löytänyt oikotien onneen, sitä pitää käyttää viisaasti, painottaa Oreck. Puuhun voi olla myös tunneside kuten meillä täällä suurlähetystössä, missä on käytetty kirjaston panelointiin 1930-luvulla Karjalasta tuotua loimukoivua. Puussa on vain sitä jotain mikä puhuttelee meitä. Puun seurassa olemme kotona. Voit mennä nykyaikaiseen hienoon lasilla ja betonilla vuorattuun toimistoon, mutta niin tyylikäs kuin se onkin, se jättää sielun kylmäksi. Metsässä kukaan ei sano, että sielu tuntuisi tyhjältä. Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu puu, muuten se ei tuntuisi samalta eikä sillä ei olisi samaa vaikutusta. Tällä tunnesiteellä on myös hyvin tärkeä tekijä puun käytössä, sanoo Oreck. Suurlähettiläällä on omakohtaisia kokemuksia puurakentamisesta Yhdysvalloissa. Toteutin vanhalle asuinalueelle korkean suorituskykyisen talon, mikä tuotti enemmän energiaa kuin kulutti. Käytimme kohteessa useita eri materiaaleja, mutta eniten Oreck pitää suurimpana yksittäisenä ilmastonmuutoksen ratkaisemisen haasteena rakentamista ja asumista, sillä ne tuottavat paljon päästöjä. 14 METSÄNHOITAJA

15 BRUCE ORECK Bruce Oreck on ollut Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs vuodesta Oreck on ympäristöasioihin erikoistunut juristi ja liikemies sekä intohimoisen kiinnostunut luonnosta ja erämaista. Nuorempana suurlähettiläs harrasti nyrkkeilyä, miekkailua sekä jokivenesoutua. Myöhemmin juoksua sekä kehonrakennusta, jopa osavaltion mestariksi saakka. Yhdessä vaimonsa Cody Douglas Oreckin kanssa hän perusti vuonna 2003 hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän Zero Carbon Initiative -järjestön, joka pyrkii kokeellisen ja jo olemassa olevan rakennustekniikan avulla vähentämään kasvihuonepäästöjä. Oreck kustansi puolisonsa kanssa Yhdysvaltain Suomen suurlähetystön kirjaston entisöinnin. Valtavassa entisöintiurakassa maalin alta paljastui harvinaista suomalaista loimukoivua. tietenkin puuta kuten puulistat, puukaapit, puulattiat ja -katot sekä puupohjaiset eristemateriaalit. Rakensimme erittäin suorituskykyisen kodin, minkä mahdollisti puun fiksu käyttö. PUUN KÄYTÖLLE RAKENTAMISESSA TALOUDELLISET PERUSTEET Puun käytön edistämiselle rakentamisessa Oreck näkee ekologisten syiden lisäksi myös taloudellisia perusteita. Jos rakennat kotimaisella puulla, sen taloudellinen vaikutus on viisinkertainen, kun taas tuontimateriaalista joka eurosta lähtee maasta 80 prosenttia palaamatta takaisin. Koska Suomella on suuri puutarjonta, teidän pitäisi teknologian kehittämisen ohella panostaa myös tuotantoon, kannustaa Oreck. Käytettäessä korkean suorituskyvyn teollista tuotantoa on mahdollista tuottaa rakentamisen komponentteja, seiniä ja lat tioita uskomattomalla tarkkuudella. Ne voidaan kuljettaa paikan päälle ja rakentaa parempi talo paljon vähemmällä materiaalihukalla. Samaa teollista valmistusta voidaan käyttää myös peruskorjaukseen. Esimerkiksi Helsingissä on paljon vanhoja kauniita rakennuksia, mitkä voitaisiin remontoida 2000-luvulle sopivaksi. Peruskorjaukseenkin sopii teollinen esivalmistus ja valmistaa tuotantolaitoksessa komponentit, jotka legopalikoiden tavoin asetetaan paikoilleen. Tämä on parempi, nopeampi ja paljon kustannustehokkaampi keino kuin perinteinen rakentaminen paikan päällä. VANHOJA KIINTEISTÖJÄ KANNATTAA JALOSTAA Oreck kannustaa suomalaisia kehittämään puurakentamisen tuotteita vientiin, mutta näkemään myös sisämarkkinoiden mahdollisuudet. Esimerkkinä hän mainitsee kaupunkien vanhojen toimistotalojen jalostamisen uuteen käyttöön sen sijaan että niitä vuokrataan alihintaan tai ne ovat tyhjillään. Kun Helsingissä on valtavasti vanhoja toimistotiloja, kuinka monta asuntoa niihin voitaisiin rakentaa käyttämällä puusta teollisesti esivalmistettuja komponentteja. Kaikki tämä loisi uusia työpaikkoja kotimaahan, ideoi Oreck. Olemme oppineet, että terveet, vahvat kaupungit kasvavat sisältä ulospäin, eikä lähiöiden rakentamisella. Jos ydin on terve ja asukasluku tiheä, se tarkoittaa verovaroja, enemmän ravintoloita, enemmän myyntiä, vähemmän autoja, vähemmän teiden rakennuskuluja. Amerikan terveimmät ja vahvimmat kaupungit kasvavat nimenomaan sisältä ulospäin, muistuttaa Oreck. METSÄNHOITAJA

16 Etätyö on kotona tai muussa etätyöpisteessä tehtävää työtä, jonka sisällöstä ja toteuttamisesta on sovittu työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Mobiililla työllä tarkoitetaan sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden (ICT) tukemaa liikkuvaa työtä. Siihen liittyy työntekijän mahdollisuus tehdä työtään joustavasti langattoman teknologian avulla missä ja milloin tahansa. Työtä tehdään esimerkiksi liikennevälineissä, hotelleissa, kotona ja asiakkaiden luona. Mobiilista työstä voidaan käyttää myös termiä monipaikkainen työ. YLI PUOLET JÄSENISTÄ TEKEE LIIKKUVAA TYÖTÄ Metsänhoitajaliiton jäsenistä 55 % oli viimeisen vuoden aikana tehnyt töitä mobiilisti eli työnantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteiskumppanin luona. Yleisintä mobiilityö on yksityisellä sektorilla, jossa 66 % ja kunnalla, jossa 64 % vastaajista on tehnyt mobiilityötä vähintään satunnaisesti viimeisen 12 kuukauden aikana. Joka kuudes vastaaja ilmoitti työskennelleensä mobiilisti vähittäin viikoittain. Työterveyslaitoksen toteuttaman Työ ja terveys Suomessa haastattelututkimuksen mukaan kolmannes palkansaajista tekee monipaikkaista ja liikkuvaa työtä. Mobiilityö on siis Metsänhoitajaliiton jäsenistössä selvästi keskimääräistä yleisempää. Työ ja terveys Suomessa tutkimuksen mukaan miehet (34 %) tekevät liikkuvaa työtä naisia (26 %) enemmän. Aktiivisimpia liikkuvasti työskenteleviä ovat ylemmät toimihenkilöt, korkeasti koulutetut, johtajat, erityisasiantuntijat ja asiantuntijat. ETÄTÖITÄ VAI YLITÖITÄ? Metsänhoitajaliiton työmarkkinatutkimuksessa jäseniltä kysyttiin tekevätkö he päätoimeensa kuuluvia töitä kotona. Puhuttaessa kotona työskentelystä on tärkeää erottaa Johanna Hristov Metsänhoitajaliitto Työhuoneena juna, koti tai kesämökki Joustavaa työskentelyä etänä ja mobiilisti Korkeasti koulutettujen työhuone on murroksessa. Töitä tehdään entistä enemmän muualla kuin perinteisesti fyysisesti omalla työpaikalla ja omassa työhuoneessa, sillä teknologia mahdollistaa joustavan työnteon lähes missä vain. Kun turhaa matkustamista voidaan vähentää, myös luonto kiittää. Metsänhoitajaliitto selvitti etä- ja mobiilityön yleisyyttä jäsenistön keskuudessa marraskuussa 2013 toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa. 16 METSÄNHOITAJA

17 varsinainen etätyö, eli normaalilla työajalla tehtävä työ, ja työn jatkaminen normaalin työajan jälkeen joko ylitöitä tai harmaina ylitöinä. Liiton jäsenistä 80 % tekee töitä kotona vähintään satunnaisesti ja 32 % tekee töitä kotoa käsin säännöllisesti. Vastaajista 59 % ilmoitti, että kotona tehty työ on normaalilla työajalla tehtyä työtä ja 56 % ilmoitti sen työn olevan jatkamista normaalin työajan lisäksi ilman erityistä korvausta eli niin sanottua harmaata ylityötä. Vastaaja sai valita vaihtoehdoista useamman, joten samat henkilöt saattavat ajoittain tehdä molempia. Kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti, että kotona työskentely on vapaana tai rahana korvattavaa ylityötä. Kotona työskentely on keskimääräistä yleisempää yksityissektorilla ja jonkin verran keskimääräistä harvinaisempaa valtiolla työskentelevien keskuudessa. YLI PUOLET YKSITYISEN SEKTORIN JÄSENISTÄ TEKEE ETÄTÖITÄ Työterveyslaitoksen Työ ja terveys haastattelututkimuksessa etätyön tekemistä on tiedusteltu vastaajilta vuodesta 2003 lähtien. Etätöitä tekevien osuus nousi vuoteen 2006 tultaessa 15 prosenttiin ja on siitä asti pysynyt lähes samana. Vuonna 2012 vähintään satunnaisesti etätyötä tekeviä oli 16 % vastaajista. Viikoittain etätyötä teki noin puolet etätyöntekijöiksi ilmoittautuneista. Etätyötä tekivät useammin miehet kuin naiset ja alle 45-vuotiaat verrattuna vanhempiin ikäryhmiin. Metsänhoitajaliiton työmarkkinatutkimuksessa etätyöntekijöiksi vastaajista ilmoittautui 42 % eli huomattavasti keskivertoa useampi. Liiton jäsenistössä eniten etätyötä tehdään yksityisellä sektorilla (57 %) ja yliopistossa (55 %). Toisaalta läheskään kaikki eivät edes ole kiinnostuneita etätöiden tekemisestä ja joka neljäs (24 %) Metsänhoitajaliiton jäsen ilmoittaa, ettei ETÄTYÖN EDUT TYÖNANTAJALLE SHUTTERSTOCK ETÄTYÖN HYÖDYT TYÖNTEKIJÄN KANNALTA + Työajan joustavuus ja rytmittäminen omien tarpeiden mukaan + Lisääntynyt työrauha ja keskittyminen + Työtyytyväisyyden ja työtehon paraneminen + Ajan ja rahan säästöt työmatkoissa + Työn ja perhe-elämän joustavampi yhteen sovittaminen + Mahdollisuus valita asuinpaikka muilla perusteilla kuin työn sijaintipaikan perusteella + Työnteolle tarkoituksenmukaisen paikan valinta + Vajaakuntoisten mahdollisuudet osallistua työelämään + Mahdollistaa työskentelyn poikkeustilanteissa (liikenne-este, huono keli) + Työtehon ja työn tuottavuuden paraneminen + Työuran piteneminen paremman jaksamisen myötä + Työnantajan toimitilojen kustannusten säästöjä + Lisää työpaikan houkuttelevuutta ja on rekrytointivaltti + Vähentää työmatkaliikennettä + Parantaa työnantajien ympäristövastuullisuutta + Edistää ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumista ETÄTYÖN RISKEJÄ JA HUONOJA PUOLIA Työajan venyminen, työn ja vapaa-ajan sekoittuminen Vaikeudet irrottautua työstä ja liiallinen kuormittuminen Kotona työskentely vaatii sopeutumista perheeltä Sopimattomat tilat ja kustannukset kotona työskentelylle Yksinäisyyden ja eristyneisyyden kokemukset työyhteisöstä Huoli urakehityksestä ja asemasta organisaatiossa Etäjohtamisen haasteet METSÄNHOITAJA

18 ONKO VIIMEISEN 12 KK:N AIKANA TYÖSKENNELLYT TYÖNANTAJAN TOISESSA TOIMIPISTEESSÄ TAI ASIAKKAAN TAI YHTEISTYÖKUMPPANIN LUONA n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Päivittäin Viikottain Kuukausittain Satunnaisesti En ollenkaan En osaa sanoa Kokeile etätyötä kansallisena etätyöpäivänä Lisätietoa Kaikki, n=614 1 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/kunnalliset yhtiöt, n=47 Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n= Yksityinen, n= tee etätöitä eikä ole niiden tekemisestä kiinnostunut. Yliopisto, n= Muu, n= ETÄTYÖ EI EDELLEENKÄÄN KAIKKIEN OIKEUS Etätyön tiedetään lisäävän työntekijöiden hyvinvointia, tehokkuutta ja helpottavan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Metsänhoitajaliiton jäsenistä 31 % ei vielä tee mutta olisi kiinnostunut tekemään etätyötä. Syksyllä 2013 tehdyn etätyöbarometrin mukaan organisaatioissa, joissa ei vielä tehdä etätyötä, suurimpia esteitä etätyölle koetaan olevan työn luonne, joka vaatii fyysistä läsnäoloa, etätyöstä puuttuvat pelisäännöt sekä pelko että etätyö vieraannuttaa työyhteisöstä. Sen sijaan organisaatiossa, joissa etätyötä jo tehdään, suurimpina etätyötä rajoittavina tekijöinä nähtiin fyysisen läsnäolovaatimuksen lisäksi esimiesten vaikeudet johtaa etätyötä sekä etätyön lisäämä eriarvoisuus työpaikalla. Barometrin toteutti tutkimustoimisto Qualitems Oy Microsoft Oy:n toimeksiannosta % TEKEEKÖ ETÄTÖITÄ TAI OLISIKO KIINNOSTUNUT TÄLLAISESTA TYÖSKENTELYSTÄ? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ määritelty/säännöllinen työaika Kaikki, n=462 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/kunnalliset yhtiöt, n=33 Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n=178 Yksityinen, n=223 Yliopisto, n=22 Muu, n=6 Ammattiasema Johto, n=115 Asiantuntijat, n=299 Toimihenkilöt ja opettajat, n=44 Teen etätöitä En tee, mutta haluaisin tehdä ainakin silloin tällöin En tee, enkä haluaisi tehdä En osaa sanoa % KOKEILE ETÄTYÖTÄ KANSALLISENA ETÄTYÖPÄIVÄNÄ Etätyöskentelyä voi kokeilla esimerkiksi Kansallisena etätyöpäivänä Kansallinen etätyöpäivä on Suomen ympäristökeskus SYKE ja Microsoft vuosittainen kampanja, jonka tavoitteena on tukea etätyöskentelyn yleistymistä. Etätyöskentelyn suunnittelu kannattaa aloittaa listaamalla kaikki keskeiset työtehtävät työpaikalla ja miettimällä mitkä tehtävistä on sellaisia, jotka eivät edellytä läsnäoloa toimistolla. Lisäksi on hyvä miettiä mahdollisia ongelmia tai haasteita, joita työtehtävien suorittamiseen etätyönä voi liittyä sekä mitä työvälineitä etätyössä tarvitsee. Etätyöstä on hyvä laatia työnantajan kanssa kirjallinen sopimus. On hyvä muistaa, että myös luonto kiittää etätyöntekijää. Työmatkaliikenne aiheuttaa merkittävää ympäristökuormitusta ja ruuhkahuippuineen vie työmatkalaiselta arvokasta vapaa-aikaa, joka olisi tärkeää myös työstä palautumisen kannalta. Lisäksi etätyön yleistyminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa asuinalueiden suunnitteluun, toimistojen mitoitukseen ja toimipaikkojen sijaintiin. Etätyömahdollisuus voi olla työnantajalle valttikortti, joka mahdollistaa henkilöstön rekrytoinnin laajemmalta alueelta. LISÄTIETOA Eurofound Euroopan työolotutkimus Työterveyslaitos Työ ja terveys Suomessa 2009 Etänä ja läsnä Vinkkejä onnistumiseen etätyössä Etätyöpäivä Etätyöbarometri 18 METSÄNHOITAJA

19 Jaakko Kittamaa Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja metsänhenki MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE? Olen kotoisin Uudestakaupungista saaristolaistilalta, jossa luonnon ja vuodenaikojen kiertokulun mukaan sukuni on elänyt kymmenkunta sukupolvea. Pitkälti siksi minäkin koin kutsumuksekseni suuntautua luonnonvara-alalle ja metsäala kiinnosti näistä kansantaloudellisesti aikanaan eniten. MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT? Pääaineena opiskelin Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa liiketaloudellista metsäekonomiaa ja sivuaineina metsäteknologiaa, puumarkkinatiedettä sekä metsänarvioimistiedettä. Omana erityisenä sivuaineenaan haluan mainita Metsäylioppilaiden kuusikaupan, jonka hallituksessa työskentelin oman vuosikurssimme ollessa tästä upeasta perinteestä vastuussa. Maisterin tutkintoni valmistui helmikuussa KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN? Valmistumiseni jälkeen kävin S-ryhmän kaupallisen kenttäkoulutuksen, jota nykyisin S-traineeksi kutsutaan. Koulutukseni aikana SOK:lla keskityin erityisesti Baltian päivittäistavarakauppaan. Päädyin kuitenkin vähittäiskaupan sijaan pihkaisemmalle uralle ja Stora Enso Metsän palvelukseen, jossa olen työskennellyt eri tehtävissä vuodesta Nykyinen työtehtäväni liittyy puunhankintamme toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen. Toimin myös työpaikallani ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettuna. MITÄ HARRASTAT? Maanpuolustusta, taidenäyttelyissä kiertämistä, metsästystä, kalastusta sekä sivutoimena maataloutta. MIKÄ OLI ENSI KOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON? Metsänhoitajaliiton fuksi-ilta ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. Tämä on jäänyt erityisen hyvin mieleen kurssikavereideni kertomuksista, että hauskaa oli ollut ja minä en harmikseni päässyt paikalle. MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ? Opiskeluaikana osallistuin metsäylioppilaiden edustajana Metsänhoitajaliiton koordinoimaan metsäopintojen kehittämiseen. Parhaillaan on meneillään toinen kauteni liiton valtuustossa. MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJA LIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Työpaikkani luottamusvaltuutettuna tämä on minulle hyvin konkreettinen kysymys ja mielestäni liittomme ehdottomasti tärkein tehtävä on työikäisten edunvalvonta sen kaikissa muodoissaan ja sen kaikilla tasoilla ihan ihmisen yksilölliseen kohtaamiseen asti. METSÄNHOITAJA

20 Birgitta Suorsa UP Työnteko ja johtaminen HUB TARJOAA TYÖSKENTELYPAIKAN Lähes kaikissa Euroopan pääkaupungeissa on tarjolla yhteisiä työskentelytiloja, hubeja. Ideana on tarjota työpöytä, tuoli ja tietoverkko, toisin sanoen työpaikka, jonne voi mennä työskentelemään. Samalla voi vaihtaa muiden kanssa ajatuksia tai kehitellä porumuuttuvat Monitilatoimistot syrjäyttävät työhuoneet. Oma työhuone on monelle saavutettu etu, josta ei haluta luopua. Tulevaisuuden työpaikka on kuitenkin työntekopaikkojen verkosto. Pääpaikka on monitilatoimisto, jossa vain harvalla on oma työpöytä. Työ on muuttunut entistä enemmän tietotyöksi, mutta työpaikat muistuttavat ulkoisesti ja toiminnallisesti vielä 1970-lukua. Tosin kirjoituskoneiden, paperipinojen ja tiukan esimiesvalvonnan tilalle ovat tulleet tietokoneet. Osa fyysisessä ympäristössä olleista asioista on nykyisin virtuaalisessa ympäristössä, paperikaaos on mennyt aineettomalle työpöydälle. Meillä on siellä muistilaput, kalenterit ja kansiot, vanhempi tutkija Suvi Nenonen Aalto-yliopistosta kertoo. Ulkoisen melun lisäksi myös virtuaalisen työpöydän aiheuttama sisäinen häly kasvattaa stressiä. Siksi työpaikalle tarvitaan hiljaisia tiloja. Hiljaisen työskentelyn alueet eli niin sanotut hiljaiset huoneet ovat jo arkipäivää joissakin toimistoissa. Niihin vetäydytään lukemaan ja kirjoittamaan, puhe ja puhelimet ovat kiellettyjä. HENGÄHDYSPAIKKA PARVEKKEELLE Latautumiseen ja hengähdystaukoihin tarvitaan omat alueensa. Hong Kongissa toimistorakennuksessa saattaa olla lepohuone divaaneineen ja suihkulähteineen. Hollannissa rakennetaan toimistotiloihin suojaisia parvekkeita virkistäytymistä varten. Pariisissa eräs iso yritys vie työntekijänsä sikäläisenä tyky-päivänä merenrannalle vain katsomaan merta, Nenonen kertoo. Hänen mukaansa suomalaiset ovat tältä osin etuoikeutettuja. Meiltä näkee metsää tai ainakin puita ikkunasta aivan kaupunkien ydinkeskustoja lukuun ottamatta. Tietotyössä liikutaan pään sisällä monessa eri maisemassa. Pelkkä luonnon katselu elvyttää, se antaa perspektiiviä ja lohtua. Nenonen huomauttaa, että Suomen hyvät Pisa-tulokset ovat osaltaan välituntien ansiota. Vastaavia hengähdystaukoja tarvittaisiin myös työelämään. KOKOUSPÖYTÄ VAIHTUU SÄKKITUOLEIHIN Tiimityöskentelyssä tilan pitää tukea vuorovaikutusta, verkostoitumista, läpinäkyvyyttä ja innovointia. Niinpä kokoushuoneen pitkä neuvottelupöytä ja kalvosulkeiset vaihdetaan säkkituoliryhmään ja kannettavaan tietokoneeseen. Olennaista tietotyössä on, että työt kulkevat mukana sekä henkisesti että fyysisesti. Työvälineet mahtuvat laukkuun tai jopa taskuun. Työpaikalle tullaan, kun tarvitaan. Tekesissä uudistettiin tiloja ja toimintatapoja. Siellä huomattiin, että tilojen muuttaminen ei tuo mitään uutta, jos henkilöstöä johdetaan vanhakantaisesti. Pelisäännöistä pitää kuitenkin sopia tarkkaan, sillä kyse on luottamuksesta. Tekesissä todettiin, että tulokset eivät tule kellon mukaan. Niinpä jokaiselle työntekijälle annetaan tavoitekortti, jossa ovat hänelle asetetut tehtäväkokonaisuudet. Samalla uusittiin kehityskeskusteluja. Ryhmäkohtaiset keskustelut otettiin käyttöön henkilökohtaisten keskustelujen lisäksi. ASIAKKAILLEKIN TARJOLLA TYÖTILAA Tekesissä tilojen tarve arvioitiin työtehtävien mukaan. Vakinaisen työhuoneen sai pitää vain taloussihteeri. Johtaja ja asiantuntijat ottavat paikan kulloinkin vapaana olevasta pisteestä. Tulevaisuuden työpaikan pitää Tekesin mukaan tarjota erilaisia työskentelytiloja, myös sellaisia, joissa vierailulla olevat asiakkaat ja yhteistyökumppanit voivat työskennellä. Ohjelmistoyritys Rapal Oy:ssä toimitilat vaihtuivat ekologisuuden ja uusien työtapojen takia pienempiin. Etäneuvottelujen myötä töitä voi halutessaan tehdä kotona. Henkilöstön sairastavuus väheni. Samaan aikaan henkilöstömäärämme kasvoi. Uudet työntekijät saatiin nopeammin mukaan tiimeihin, kun kukaan ei pystynyt eristäytymään työhuoneeseensa, asiakkuusjohtaja Kai Patja kertoo. 20 METSÄNHOITAJA

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Läsnätyön haasteet ja mahdollisuudet työhyvinvoinnin näkökulmasta Erikoistutkija Seppo Tuomivaara Työterveyslaitos 4.11.2014 By MS Läsnätyö Ei tutkijoiden käyttämä termi: tarkoitetaan

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Suomi on etätyön edelläkävijä perjantaina 21.9. vietetään Kansallista etätyöpäivää

Suomi on etätyön edelläkävijä perjantaina 21.9. vietetään Kansallista etätyöpäivää TIEDOTE 20.9.2012 Suomi on etätyön edelläkävijä perjantaina 21.9. vietetään Kansallista etätyöpäivää Suomen ympäristökeskus ja Microsoft Oy kumppaneineen järjestävät jo toista kertaa Kansallisen etätyöpäivän

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 1

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 1 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 1 Ilmastolain valmistelutilanne Lokakuu 2013 Ilmastolain valmistelu tähän asti Esiselvitysvaihe 2012 aikana Ekroosin 1. laaja selvitys Ilmastolain säätämisen edellytyksistä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ Työympäristön suunnittelun haasteet miten erityyppisiä työtilaratkaisuja suunnitellaan ja mitkä työskentelytiloihin liittyvät asiat edistävät työhyvinvointia

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Liikkeellä parempaan

Liikkeellä parempaan Liikkeellä parempaan MISTÄ KYSE? Organisaatio tukee työntekijöidensä ekologisia liikkumisvalintoja ottamalla käyttöön CO2MMUTING bonusjärjestelmän työpaikalla. Kyseessä pysyvä ohjelma, joka edistää tervellisiä

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden työympäristöt

Tulevaisuuden työympäristöt Tulevaisuuden työympäristöt Green Office-aamukahvit/ Ilmatieteen laitos ja Senaatti-kiinteistöt Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Muutoksesta Tilatehokkuudesta Toimitilakustannuksista Etä-/joustotyöstä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin

Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin Neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 2016 18.2.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija HR energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija 2 Työ on tärkein osa ihmisen elämän sisältöä yli 65 v. 46-55 v 26-35 v Lyhyt ammattikoulutus Opistotaso Akateeminen 0 25 50 75 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Ympäristöministeriö Lausuntopyyntö 08.05.2017 YM014:00/2015 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Johdanto Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

ETÄTYÖ SYKESSÄ 9.1.2012

ETÄTYÖ SYKESSÄ 9.1.2012 ETÄTYÖ SYKESSÄ 9.1.2012 ETÄTYÖ SYKESSÄ SISÄLTÖ Sivu 1. Johdanto 3 2. SYKEn etätyöpolitiikka 3 3. Etätyön edut ja haitat 3 4. Etätyön soveltuvuus SYKEn tehtäviin 4 5. Käytännön menettelytavat 5 6. Etätyö

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Tutkimuslaitosseminaari #244206 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Senaatti-kiinteistöt elää niin kuin opettaa Projektin tarkoitus Projektin

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot