kädenjälkeen EKOLOGISESTA JALANJÄLJESTÄ UNIFORST JOUSTAVAA TYÖSKENTELYÄ UUVUKSISSA Metsäylioppilaat yrittäjiksi
|
|
- Ari-Pekka Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 2/2014 EKOLOGISESTA JALANJÄLJESTÄ kädenjälkeen 6 16 JOUSTAVAA TYÖSKENTELYÄ Etänä ja mobiilisti 22 UUVUKSISSA Pitkittynyt stressi voi 26 johtaa työuupumukseen UNIFORST Metsäylioppilaat yrittäjiksi
2 Pääkirjoitus Ahti Paavonen Metsänhoitajaliiton hallituksen puheenjohtaja Yhdessä kohti muutosta Muutoksen tuulet puhaltavat taas metsäsektorilla. Metsälainsäädäntö on todella perusteellisten muutosten alaisena. Organisaatiorakenteet sekä toimintatavat muuttuvat. Metsälaki antaa metsänomistajille lähes vapaat kädet metsien hoidossa. Veroluonteinen metsänhoitomaksu jää tänä vuonna historiaan ja metsänhoitoyhdistykset joutuvat kilpailemaan asiakkaistaan. Valtion metsien hoito halutaan yhtiöittää. Keskeinen kehittämislinja on valinnanvapaus, viranomaisohjauksen keventäminen ja kilpailun lisääminen. Organisaatioita jaetaan ja niiden osia yhtiöitetään. Myös metsäalan tutkimus nivotaan laajempaan kokonaisuuteen uudeksi Luonnonvarakeskukseksi. Pääosin nämä organisaatiot ovat veroilla tai veroluonteisella rahoituksella ylläpidettyjä. Julkista sektoria pitää EU-maailmassa keventää sekä sen tuottavuutta parantaa. Metsätalouden edistämisen parissa työskentelevät toimihenkilöt pannaan paljon vartijoiksi. Teollisuus tarvitsee hyvälaatuista ja monipuolista raaka-ainetta. Metsien merkitys virkistyksen, matkailun ja luonnonsuojelun osana lisääntyy. Metsäalalla työskenteleviltä muutos vaatii joustavuutta, uusia työtapoja, kouluttautumista ja ennen kaikkea venymistä uusien haasteiden edessä. Moni kokee myös epävarmuutta, sillä muutos on tuonut työpaikoille raskaita yt-neuvotteluja. Miten jäsenkuntamme jaksaa painiskella tässä myrskyssä? Tätä pitää selvittää ja tehdä aloitteita, joilla vaikutetaan työelämän laatuun. Hyvä työilmapiiri on tärkein tuottavuutta lisäävä tekijä. Metsänhoitajaliiton suurin voimavara on monipuolinen jäsenistömme. Sen on yhdessä hallintomme ja toimistomme kanssa tehtävä pitkäjänteistä työtä etujemme ajamisessa. Muutosta emme voi pysäyttää, mutta sen vaikutuksia pystymme yhdessä toimien ohjaamaan haluttuun suuntaan. Akava on merkittävä tuki työssämme ja akateemisen yhteisön yksituumaisuutta tuleekin kehittää edelleen. Metsäalan on säilyttävä kiinnostavana ja haluttuna sektorina uusille opiskelijoille. Meidän on oltava mukana, kun koulutuksen sisältöä että sen määrää kehitetään. Metsäosaamista tarvitaan uudentyyppisiin tehtäviin, joita kehittyvä biotalous ja vihreät markkinat tarjoavat. 64. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov ILMESTYMISAJAT Viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) KANNEN KUVA IngImage KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/ OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F Helsinki ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy 2 METSÄNHOITAJA
3 sisältö INGIMAGE 6 EKOLOGISESTA JALANJÄLJESTÄ KÄDENJÄLKEEN Metsäsektori ilmastokriisin ratkaisijana? 12 RIITTÄÄKÖ AIKA ILMASTOLAIN SÄÄTÄMISEEN? Ilmastolaki ohjaisi päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä 14 SUURLÄHETTILÄS ORECK KANNUSTAA KEHITTÄMÄÄN PUURAKENTAMISTA Oreck on innostunut puusta sen ekologisuuden ja kestävyyden takia. 16 JOUSTAVAA TYÖSKENTELYÄ ETÄNÄ JA MOBIILISTI Työhuoneena juna, koti tai kesämökki 20 TYÖNTEKO JA JOHTAMINEN MUUTTUVAT Monitilatoimistot syrjäyttävät työhuoneet 22 UUVUKSISSA Pitkittynyt stressi voi johtaa työuupumukseen 24 PHT:N PERHELOMALLA Elämäni aktiivisin loma! 26 METSÄYLIOPPILAAT YRITTÄJIKSI Metsäylioppilaiden osuuskunta Uniforst tarjoaa työtä metsäylioppilaille 30 KESÄLOMALAISET VALTAAVAT KIRJASTOT Rannalle viedään mieluummin pokkari kuin tabletti VAKIOPALSTAT 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 19 METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja Jaakko Kittamaa 28 OPISKELIJA Kesän kokemuksista valmiuksia tulevaisuuteen 32 PROFIILI Anna Virolainen tekee täysipäiväisesti töitä yritysten ja ympäristön hyväksi 34 LAKIPALSTA Aviopuolisoiden väliset lahjat ja muut sopimukset 35 HENKILÖUUTISET METSÄNHOITAJA
4 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. METSÄPÄIVÄT JA KURSSILOUNAAT 2014 Metsäammattilaisten vuotuinen seminaarija kokoustapahtuma Metsäpäivät järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Metsäpäivät kokoaa yhteen satoja metsäammattilaisia eri puolilta maata. Metsäpäivien yhteydessä järjestetään myös Metsänhoitajaliiton Urafoorumi. Metsäpäivien aikana kokoon kutsuttavat kurssilounaat suositellaan järjestettäväksi perjantaina iltapäivällä. Julkaisemme kurssilounasilmoituksia syksyn Metsänhoitajassa sekä liiton verkkosivuilla. Lehteen tulevat tiedot lounaiden ajasta ja paikasta tulee toimittaa Metsänhoitajaliittoon Päivi Toivoselle viimeistään SHUTTERSTOCK METSÄNHOITAJALIITON PALKKASUOSITUKSET Metsänhoitajaliiton hallitus vahvisti kokouksessaan liiton vähimmäispalkkasuosituksen vastavalmistuneille metsänhoitajille yksityisen sektorin koulutusta vastaaviin tehtäviin. Suositus on 3200 euroa kuukaudessa. Metsänhoitajaliitto antaa vuosittain suositukset sekä vastavalmistuneiden että opiskelijoiden palkkauksesta. Suositukset perustuvat liiton työmarkkinatutkimuksiin, joiden tuloksiin voi tutustua liiton verkkosivuilla. Verkkosivuilta löytyy myös palkan estimoitiin tarkoitettu palvelu Palkkanosturi. Palkkanosturi on laskuri, jolla voit erilaisten muuttujien avulla laskea millaista palkkaa erilaisista töistä maksetaan. Lisätietoa: Palkkasuositukset: opiskelijat/palkkasuositukset. OLETKO JO TUTUSTUNUT HALKOon? Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla toimiva HALKO Hae ja löydä kollega -palvelu on ollut toiminnassa reilun vuoden. HALKO:n avulla voit etsiä kurssitovereitasi tai kollegoitasi erilaisin hakukriteerien. HALKO toimii näytä ja näyt -periaatteella, eli pääset tarkastelemaan muiden liiton jäsenten tietoja vasta kun olet itse sallinut omien tietojesi näkymisen palvelussa. HALKOon voi liittyä kirjautumalla liiton verkkosivuille tai olemalla yhteydessä liiton toimistoon Päivi Toivoseen. HALKOn tiedot perustuvat Metsänhoitajaliiton jäsenrekisterin tietoihin, joten muistathan pitää omat tietosi rekisterissä ajan tasalla. Jo et vielä ole testannut palvelua, käy liiton verkkosivuilla osoitteessa Työmarkkinatutkimukset: 4 METSÄNHOITAJA
5 Satoja jäsenetuja Jäsenedut.fi -palvelussa SHUTTERSTOCK Jäsenedut.fi on akavalaisten liittojen yhteinen jäsenetuja tarjoava palvelu. Jäsenedut on koottu verkkosivulle jossa on yli sadan yhteistyökumppanin tarjouksia. Kyse ei ole mistään nappikaupasta sillä palvelun kautta voi saada alennusta jopa talopaketeista! Jäsenedun saat Metsänhoitajaliiton jäsenkortilla, jossa on Jäsenedutfi -logo. Jäsenedut koskevat myös perheenjäseniä ja heille on tulossa oma Jäsenedut.fi -rinnakkaiskorttinsa, jossa on myös Neste Oilin bensaetu. Nähdäksesi tarjolla olevat jäsenedut, sinun tulee rekisteröityä jasenedut.fi -palvelun käyttäjäksi. Samalla voit tilata itsellesi eduista kertovan kuukausittaisen uutiskirjeen. Jäsenetuja voit seurata myös Facebookissa. Tykkäämällä sivusta saat uusimmat jäsenedut omalle seinällesi. Joko sinä olet tutustunut jäsenetuihin? TYÖNHAKUKLINIKKA LAAJENI ENGLANNINKIELISEKSI Metsänhoitajaliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden saada kommentteja ansioluettelosta ja työhakemuksesta. Palvelu toimii nyt sekä suomeksi että englanniksi. Kommentit annetaan 10 työpäivän sisällä sähköpostin saapumisesta. Palvelu tarjoaa ulkopuolisen näkemyksen siitä, minkälaisen vaikutelman hakuasiakirjat hakijasta antavat. Suomenkieliset kommentit antaa luottamuksellisesti uraohjaaja FM, YTM Satu Roos. Englanninkieliset kommentit antaa Kevin Gardner, jolla on ammattiyhdistystausta Englannista, ja joka on toiminut jo vuosia englannin opettajana Suomessa. Lähetä asiakirjat word tai rtf-muotoisina (ei pdf) osoitteeseen Tallenna ansioluettelo jäsennumerollasi ja työhakemuksesi omalla nimelläsi. Lähetä myös työpaikkailmoitus tai linkki, jos mahdollista. Jäsennumero osoittaa, että olet oikeutettu palvelun käyttöön. TOIMISTON KESÄAUKIOLOAJAT Liiton toimisto on suljettuna henkilökunnan lomien vuoksi. Muistathan, että toimiston ollessa suljettuna voit ottaa mahdollisessa työsuhdeongelmassasi suoraan yhteyttä asianajotoimisto Kasasen ja Vuorisen puhelinnumeroon (09) Hyvää kesää kaikille! METSÄNHOITAJA
6 Laura Koskinen IngImage Jos suomalaisten ekologinen kädenjälki olisi kahdeksan kertaa Suomen ekologisen jalanjäljen suuruinen, ilmastonmuutos pysähtyisi. 6 METSÄNHOITAJA
7 Ekologisesta jalanjäljestä kädenjälkeen METSÄSEKTORI ILMASTO- KRIISIN RATKAISIJANA? Ilmastonmuutoksen pysäyttämisellä on kiire, sillä lämpötilan nousu on todellinen uhka elämälle maapallolla. Mikä on metsäsektorin rooli? METSÄNHOITAJA
8 Suomi 0,2 % Kehitys -maat 54,9 % Kehittyneet 44,8 % KUVA 1 Kehittyvien maiden osuus ilmastopäästöistä on jo yli puolet ja jatkaa kasvuaan, Suomen osuus ei ole edes puolta prosenttia. Katkoviivat kuvaavat kulutuksen takia maista toisiin siirrettyjä päästöjä. KUVA 2 Elinkaariarviointi (LCA) tarkastelee useita ympäristövaikutuksia kehdosta hautaan. KUVA 3 Erikoistutkija Tuomas Mattila tutki ympäristölaajennetun panos tuotos-analysin avulla Suomen kansantalouden ympäristövaikutuksia. Massaja paperiteollisuudella on suuret ilmastovaikutukset, mutta melko pieni arvonlisäys. Ilmastonmuutos on tämän hetken ympäristöongelmista akuutein, sillä aika uhkaa loppua kesken. Jotta maapallon lämpötila ei nousisi kriittisenä rajana pidettyä kahta astetta enempää, on ilmastopäästöjen nousu saatava maailmanlaajuisesti loppumaan jo 6 vuoden kuluessa eli vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2070 mennessä on päästöjen oltava pyöreä nolla. Kun mietitään Suomen tai EU:n toimia ilmastonmuutoksen torjunnassa, on päästörajoitusten rooli globaalisti häviävän pieni. Suomen päästöt ovat vain 0,2 % koko potista, eli vaikka supistaisimme ne saman tien nollaan, ei sillä ilmastonmuutosta pysäytetä. Lisäksi on huomattu, että kulutuksen kasvu kehittyneissä maissa lisää päästöjä kehitysmaissa. Tarvitaan uusia ratkaisuja. Kuva 1 SUURET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET EIVÄT TUO ARVONLISÄYSTÄ Elinkaariarvioinnilla (LCA, Life Cycle Assessment) tarkoitetaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten selvittämistä raaka-aineen hankinnasta tuotteen hylkäämiseen saakka. Elinkaariarviointi on ISO-standardoitu, eli menetelmälle on olemassa ohjeet. Tarkka elinkaariarviointi on kuitenkin hidasta sekä työlästä, ja tutkijan subjektiiviset valinnat saattavat aiheuttaa suuriakin heittoja lopputuloksissa. Kuva 2 Suomen ympäristökeskus SYKEn erikoistutkija, tekniikan tohtori Tuomas Mattila päättikin käyttää väitöstutkimuksessaan ympäristölaajennettua panos tuotosanalyysiä, eli yhdistää elinkaariarvioinnin vaikutusmallit panos tuotos-analyysiin, jolloin mukaan saatiin Tilastokeskuksen laajat panos tuotos-taulukot kansantalouden eri sektoreilta. Mattila tutki Suomen kansantalouden 8 METSÄNHOITAJA
9 KOLMEN ESIMERKKITOIMIALAN ELINKAARISTEN VAIKUTUSTEN OSUUS SUOMEN KOKONAISVAIKUTUKSISTA. Massa- ja Vähittäiskauppa Talonrakennus paperiteollisuus Hiilijalanjälki 10 % 7 % 5 % Maankäyttö 23 % 5 % 5 % Jätteiden synty 17 % 8 % 8 % Arvonlisäys (BKT) 4 % 9 % 7 % elinkaaria, eli missä bruttokansantuote (BKT) syntyy, ja missä syntyvät ympäristövaikutukset. Tutkimuksen tulokset yllättivät. Suomen kansantalouden kymmenistä tuhansista tuotantopoluista vain hyvin pieni osa on ympäristövaikutuksiltaan erittäin merkittäviä. Lisäksi arvonlisäys tapahtuu pääsääntöisesti muilla kuin ympäristövaikutuksia aiheuttavilla aloilla. Esimerkiksi metsäsektorilla massa- ja paperiteollisuuden osuus Suomen BKT:sta on vain 4 prosenttia, mutta ympäristövaikutukset ovat merkittäviä: hiilijalanjälki 10 %, maankäyttö 23 % ja jätteiden synty 17 %. Tutkimuksessa huomattiin myös, että puun matka metsästä sahan ja tehtaan kautta asuntoon aiheuttaa suuren ekologisen jalanjäljen, mutta ei suurta arvonlisäystä. Kuva 3 Uutinen oli siis hyvä: keskittymällä vain muutamaan kaikkein merkittävimpään kysymykseen saadaan ympäristöongelmia ratkottua, eikä Suomen kansantalous siitä juurikaan kärsi. Mattila kuitenkin muistuttaa myös kääntöpuolesta: ne alat, joilla on suuria ympäristövaikutuksia, ovat myös tällä hetkellä talousvaikeuksissa, eikä suuria panoksia uusiin ympäristöratkaisuihin ole mahdollista laittaa. METSÄSEKTORIN RATKAISUJA ETSIMÄSSÄ Suomen metsäsektorin osalta on nähtävissä kolme mahdollisuutta ympäristövaikutusten tasaamiseksi. Ensinnäkin kasvattaa sen tuottamaa arvonlisäystä, jolloin suuret ympäristövaikutukset voisivat olla yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpiä. Ala onkin nyt melkoisessa myllerryksessä. Uusia tuotteita kehitellään jatkuvasti, mm. puusta tehty ja puulla kulkeva auto, puusta tehty mekko ja erilaiset tavat korvata muovia puutuotteilla. Toisaalta on myös tärkeää keksiä ratkaisut niihin prosessien osiin, joissa ympäristövaikutukset ovat suurimmillaan. SYKE on METSÄNHOITAJA
10 järjestänyt pilottihankkeena eri aloilla toimiville yrityksille puolen päivän mittaisia klinikoita, joiden aikana käydään läpi yrityksen tuotteiden elinkaarta ja kehitellään tuotekehitysideoita päästöjen vähentämiseksi. Pilottihankkeen ensimmäinen vaihe on nyt päättynyt. Tulokset ovat lupaavia, ja klinikkatyöskentelyä jatkokehitellään. Klinikoilla on huomattu, että jokaisen yrityksen ja tuotteen ongelmat ja siten myös ratkaisut ovat erilaisia, eikä yleispäteviä ohjeita voi laatia. Muutaman tunnin työskentelyllä kuitenkin on löydettävissä juuri oman yrityksen kannalta olennaiset kysymykset ja usein vain muutama kohta elinkaaressa aiheuttaa suurimman osan ympäristövaikutuksista. Kolmas ja kenties tehokkain keino on pienentää päästöjä niillä aloilla, missä päästöt ovat suurimpia. Esimerkiksi betonin ja sementin tuotanto on globaalisti suuri kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja, joten kaikki keinot korvata sementtiä puulla ratkoisi ilmasto-ongelmaa. JALANJÄLJESTÄ KÄDENJÄLKEEN Mattila kertoi vastaväittäjänsä Gregory Norrisin Harvardin yliopistolta huomanneen opiskelijoidensa vaikuttavan sitä masentuneemmilta, mitä pidemmälle he etenivät opinnoissaan. Norris oivalsi, etteivät oman ekologisen jalanjälkensä suuruudesta ahdistuneet opiskelijat olleet parhaita tulevaisuuden ympäristötieteilijöitä. Niinpä hän kehitti ekologisen kädenjäljen käsitteen, ja esiteltyään sen opiskelijoilleen ryhtyivät nämä jälleen innoissaan kehittelemään ratkaisuja ympäristöongelmiin. Ekologisen kädenjäljen perusidea on keskittyä ihmisen positiivisiin ympäristövaikutuksiin, eli mitata sitä, miten paljon kukin omilla teoillaan voi vähentää esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjä muualla. Norrisin opiskelijoiden tapaan myös metsäsektorilla toimivat voivat miettiä miten sektorin ekologista kädenjälkeä voidaan kasvattaa eli miettiä ratkaisuja päästöjen vähentämiseen sekä Suomessa että myös muualla maailmalla. Näin Suomi ja suomalaiset voivat saada aikaan moninkertaiset päästövähennykset ja lisäksi syntyy uutta vientiteollisuutta sekä kaivattua arvonlisäystä. Mattila onkin laskenut, että mikäli suomalaisten ekologinen kädenjälki olisi kahdeksan kertaa Suomen ekologisen jalanjäljen suuruinen, ilmastonmuutos pysähtyisi. Tuomas Mattila: Input-output analysis of the networks of consumption, production and environmental destruction ( publications/pdf-files/tmat13_public.pdf) Kasvata omaa ekologista kädenjälkeäsi TJS Opintokeskuksen järjestämällä Studia generalia -luennolla helmikuussa Tuomas Mattila kysyi, mitä ay-liike voisi tehdä kasvattaakseen jäsentensä ekologista kädenjälkeä. Innokkaat osallistujat keksivät, että ekologinen kädenjälki voitaisiin nostaa yt-neuvotteluiden ja työehtosopimusneuvotteluiden aiheeksi: ekologista kädenjälkeä kasvattavista ideoista palkittaisiin ja tuloksia mitattaisiin samoin kuin muutakin tehokkuutta työpaikoilla. Yhtenä esimerkkinä osallistujat ehdottivat kummiyrityksen hankkimista kehitysmaasta, jolloin päästöihin voisi vaikuttaa siellä, missä ne eniten kasvavat. Pohtimisen arvoista olisi myös työntekijöiden henkilökohtaisten valintojen mahdollistaminen, esimerkiksi etätyön muodossa. Lisäksi, jos työntekijät otettaisiin mukaan kehittämään yritysten ekologista kädenjälkeä, lisääntyisi samalla työhyvinvointi. Tutkimusten mukaan suurin yksittäinen tekijä henkilön työhyvinvoinnille on, kokeeko hän edistävänsä työssään jotain itselle merkityksellistä. Samoin uupumusta lisää se, jos työntekijän omat arvot ovat ristiriidassa työpaikan arvojen kanssa. Lisääntyvän ympäristötietoisuuden aikana on tärkeää, että yritysten ympäristöponnistelut tunnetaan henkilöstössä ja niihin voidaan aidosti osallistua. Miten sinä voit kasvattaa omaa ekologista kädenjälkeäsi? Suurin yksittäinen tekijä henkilön työhyvinvoinnille on, kokeeko hän edistävänsä työssään jotain itselle merkityksellistä. 10 METSÄNHOITAJA
11 Tutkija, yrittäjä ja maanviljelijä Tuomas Mattila, 32, on pusulalainen maanviljelijä, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, tekniikan tohtori, erikoistutkija ja yrittäjä. Mattila kertoo tekevänsä parhaansa korjatakseen hajonnutta luonnontalouskoneistoa. Tämä tarkoittaa laskemista, kirjoittamista, ihmisten tapaamista ja joskus apilan kasvatusta. Mattilan elämä kuulostaa kiireiseltä, ja hän kiitteleekin etätyön mahdollisuutta. Kun voi aamulla heti herättyään ryhtyä kirjoittamaan, ennen kuin on täyttänyt päätään päivän uutisilla tai työmatkaliikenteellä, silloin ajatuksia ja tekstiä syntyy. Toimistotyö ja tieteellinen kirjoittaminen eivät sovi yhteen! Maalla kasvaneella Mattilalla on aina ollut vahva suhde luontoon. Teini-iässä hän totesi, että ellei ympäristökriisi ratkea, ei hän voi rauhassa tutkia koppakuoriaisia lähiluonnossa. Mattila opiskeli diplomi-insinööriksi Otaniemessä ja maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Viikissä, ja aloitti työt Sykessä, jossa väitöskirjan aihe osui kohdalle hieman vahingossa. Olen aina ollut kiinnostunut erilaisista järjestelmistä ja rakenteista, ja olin tehnyt hommia ekologisten järjestelmien puolella ravintoverkkojen ja kemikaalien parissa. Sykellä alkoi hanke kansantaloudesta, ja päädyin mukaan, kun tarvittiin matemaattista osaamista. Laskemisen lomassa huomasin, että Suomen kansantaloushan on yksi tosi iso ravintoverkko! Niinpä aloin miettiä rajapintaa kansantalouden ja ympäristön välillä, ja yhtäkkiä huomasin kirjoittaneeni aiheesta kolme artikkelia ja väitöskirja olikin melkein valmis. Projektitutkijana kirjoitan artikkeleita useista eri aiheista, ja nämä muodostivat hyvän kokonaisuuden väitöskirjaa ajatellen. Mattila työskentelee Suomen ympäristökeskuksen lisäksi myös yhdessä veljensä ja veljenpoikansa kanssa Osuuskunta Luonnonkoneistossa. Sukulaismiehet totesivat, että ympäristöongelmiin tarvitaan lisää käytännönläheisiä ratkaisuja, ja tehokkain keino käytännöllisten ratkaisujen syntymiseen on niitä tarjoava yritys. Osuuskunta Luonnonkoneiston logossa on kaksi ratasta, jotka kuvastavat ihmisten ja luonnon järjestelmiä. Yritys suunnittelee näiden järjestelmien keskinäisiä kytkentöjä ja suhteita niin, että ne sopivat yhteen mahdollisimman hyvin. Työskentelemme tutkimuksellisella periaatteella: tuotamme erilaisissa projekteissa tietoa, joka tarjotaan ilmaiseksi kaikkien käyttöön. Pääasialliset toimialamme ovat maatalousjärjestelmien suunnittelu, ekologinen arkkitehtuuri ja rakentaminen sekä ekoteknologia eli esimerkiksi asuntojen taloautomatiikka. Tällä hetkellä rakenteilla on passivi-aurinkoenergiatalo, jonka kantavat rakenteet ovat kuitupuuta. Teemme myös hieman Syken klinikoiden tapaan tuotteiden ja prosessien ekodesignia, eli yhdessä tilaajan kanssa laaditaan karkea elinkaariarviointi ja sen jälkeen lähdetään suunnittelemaan parannuksia. Mattila viljelee kotitilaansa yhdessä puolisonsa kanssa, joka keskittyy tällä hetkellä puolivuotiaan kuopuksen hoitoon. Viimeaikoina perheen isä on päässyt jälleen tutkimaan niitä koppakuoriaisiakin, sillä kolmevuotias esikoinen on erittäin kiinnostunut luonnosta ja ötököistä. kilpiantila.net luonnonkoneisto.fi METSÄNHOITAJA
12 Elina Moisio Akava Valtiotieteiden maisteri Elina Moisio työskentelee Akavan yhteiskuntapolitiikan yksikössä asiantuntijana. Aiemmin Moisio on toiminut mm. työministerin ja ympäristöministerin erityisavustajana sekä tutkijana Työterveyslaitoksella. Moisio on ollut aktiivinen myös kunta- ja opiskelijapolitiikassa. Riittääkö aika ilmastolain säätämiseen? Hallitus valmistelee Suomelle ilmastolakia ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä. Laki käsittelee esimerkiksi liikenteen ja maatalouden päästöjä, jätehuoltoa ja niin sanottuja F-kaasuja eli fluorattuja kasvihuonekaasuja. Osa lausunnonantajista varmasti pitää lakia turhana. Toisessa ääripäässä se nykyisessä hahmossaan tuskin tyydyttää ympäristönsuojelijoita. Voisi siis ajatella, että kirkko on keskellä kylää ja kompromissi on löytynyt. Akava kannattaa ilmastolain säätämistä, sillä päästökaupan ulkopuolinen ilmastopoliittinen lainsäädäntö on nykyisellään hajautunut hallintokunnittain. Ilmastolaki tuo selvyyttä tilanteeseen ja parantaa ilmastopolitiikan ohjausta ja koordinaatiota. Nyt ehdotettu ilmastolaki ei sisällä uutta tavoitteenasettelua ilmastopolitiikkaan. Siihen kirjatut tavoitteet ovat sellaisia, jotka on päätetty hallituksen muissa asiakirjoissa, kuten valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa sekä Energia- ja ilmastotiekartan lähtökohdissa. Tavoitteet ovat sidoksissa kansainvälisiin sopimuksiin. On luontevaa, että ilmastolakiin kirjataan olemassa oleva pitkän aikavälin ilmastotavoite, 80 prosenttia vähemmän päästöjä vuonna 2050 verrattuna vuoteen Pitkän aikavälin tavoite ei ole ristiriidassa lyhyen aikavälin ilmastotavoitteiden kanssa. Pitää muistaa, että ilmastolaki ei pääsääntöisesti koske päästökaupan piirin kuuluvia päästöjä. Lakiehdotuksessa on uusia, tärkeitä avauksia, jotka lisäävät lain valmistelun avoimuutta ja muun muassa järjestöjen mahdollisuuksia osallistua. Laissa ehdotetaan, että ilmastopolitiikan suunnitelmia valmisteltaessa on varattava yleisölle tilaisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen sekä esittää siitä 12 METSÄNHOITAJA
13 kommentti 1 Ilmastolaki olisi 2 harppaus taaksepäin Ilmastolaki kaipaa vielä parannuksia Maailmalla on herätty huomaamaan, että ilmastokysymyksiä on käsiteltävä tiiviisti yhdessä energiapolitiikan kanssa. EU on integroimassa ilmastopolitiikkaa vahvasti energia- ja teollisuuspolitiikkaan. Myös ylisäätelystä halutaan eroon. Ilmastolain säätäminen olisi Suomelle takaperoista kehitystä. Laki tuskin tukee yritysten toimintamahdollisuuksia Akavan toiveiden mukaisesti. Lisäsäätely päinvastoin sumentaa elinkeinoelämän tulevaisuudennäkymiä eikä toisi lisäarvoa nykyisiin energia- ja ilmastostrategioihin perustuvaan ohjaukseen. Myöskään päästötavoitteen kirjaaminen lakiin ei ole johdonmukaista tai yleinen käytäntö, sillä jäsenmaat sitoutuvat tavoitteisiin EU:n osana. Mikäli valtionhallinto haluaa kehittää itselleen ilmastosuunnittelujärjestelmän, siihen ei tarvita vaikutuksiltaan epäselvää lakia. Lakia valmistelevien ministeriöiden eripura tosin kertoo siitä, ettei hallinnossakaan varsinaisesti itketä ilmastolain perään. Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, Metsäteollisuus ry Polttava Kysymys -koalitio on ajanut ilmastolakia Suomeen vuodesta Kannattamme lain säätämistä. Koalitiomme mielestä lakiin ehdotettu 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2050 on riittämätön. Tieteellisen tiedon mukaan tavoitteen pitää olla vähintään 95 prosenttia. Kannatamme silti tavoitteen vahvistamista laissa, sillä se varmistaa elinkeinoelämälle, yhteiskunnalle ja kansainväliselle yhteisölle, että Suomi on sitoutunut päästöjen merkittävään vähentämiseen. Tavoitteen ja nykypäivän väliin tarvitaan lisäksi päästövähennysten polku, jota tulee noudattaa matkalla vuoteen Tarvittavat päästövähennykset voidaan ilmastolain avulla toteuttaa määrätietoisesti ja kustannustehokkaasti. Ilmastolaki parantaa Suomen ilmastopolitiikan tietoperustaisuutta ja järjestelmällisyyttä. Samaa mieltä Akavan kanssa olemme siitä, että ilmastolain tuomat parannukset avoimuuteen ovat erittäin tervetulleita. Lakia tulee kuitenkin täsmentää niin, että avoimuus koskisi myös suunnitelmien taustaselvityksiä ja -laskelmia. Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori, Polttava Kysymys INGIMAGE mielipiteensä kirjallisesti. Mahdollisuus kommentoida suunnitelmia valmisteluvaiheessa lisää työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia. Uusi avoimuus on tervetullutta. Laki vahvistaa ilmastopoliittisen suunnittelun tietoperustaa. Jatkossa valtioneuvosto hyväksyisi kerran vaalikaudessa ilmastopolitiikan suunnitelman. Suunnitelmista on arvioitava niiden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa on tärkeä arvioida talouskasvua, työllisyyden kehitystä, yritysten toimintaa ja kilpailukykyä sekä kansalaisten ja työntekijöiden hyvinvointia. Lakiehdotuksen mukaan ministeriöt laativat suunnitelmat, jotka kootaan yhteen. Epäselväksi jää, mitä tehdään, jos eri ministeriöiden laatimat hallinnonalojen suunnitelmat eivät täytäkään hallituksen asettamia päästövähennystavoitteita. Tätä pitäisi täsmentää laissa. Koordinaation kannalta luontevampaa olisi ollut, että lakiin olisi kirjattu päästövähennystavoite, joka jaettaisiin ministeriöiden kesken. Tässä ehdotuksessa suunnitelmien yhteensovittaminen hajautetaan kolmeen ministeriöön, mutta parempi vaihtoehto olisi, että suunnitelmia koordinoisi valtioneuvoston kanslia. Hallituksen tavoitteenahan on ollut vahvistaa valtioneuvoston kanslian roolia hallintokuntien rajat ylittävissä prosesseissa. Ilmastopolitiikka on oppikirjaesimerkki hallintokuntien rajat ylittävästä prosessista. Tästä syystä valtioneuvoston kanslia olisi hyvä paikka suunnitelmien yhteensovittamiseen. Akavalle on tärkeää, että säädettävä ilmastolaki tukee elinkeinotoiminnan ja yritysten toimintamahdollisuuksia. On hyvä lähtökohta, että ilmastolakiluonnos koskee ainoastaan valtionhallintoa eikä se aseta uusia velvoitteita päästöjen vähentämiseksi yrityksille tai muille toimijoille. Ilmastolailla etenemisessä on vielä ainakin yksi este raivattavanaan. Hallitusohjelman kirjaus ilmastolaista on hieman hämärä: Saatujen kokemusten ja selvitysten perusteella hallitus valmistelee esityksen ja tekee erillisen päätöksen ilmastolain säätämisestä ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä. Miten tahansa tällainen erillinen päätös syntyykin, toivotaan laille onnea matkaan! METSÄNHOITAJA
14 Markku Laukkanen Puuinfo Suurlähettiläs Bruce Oreck kannustaa puurakentamisen kehittämiseen Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck kannustaa suomalaisia kehittämään puutuoteteollisuutta ja puurakentamista. Kotimaisen puun käytöllä rakentamisessa on taloudelliset ja ekologiset perusteet. Suomen kannattaa kehittää teollista puurakentamista, koska talouden hyötyjen lisäksi puun käyttö rakentamisessa uusiutuvana materiaalina vähentää päästöjä ja hillitsee ilmastomuutosta. Suulähettiläs Bruce Oreck pitää suurimpana yksittäisenä ilmastomuutoksen ratkaisemisen haasteena rakentamista ja asumista, mikä tuottaa puolet päästöistä. Jos emme saa rakennetun ympäristön päästöjä hallintaan, emme onnistu muussakaan, muistuttaa Oreck. Ilmastomuutoksen seuraamuksista varoittava suurlähettiläs Bruce Oreck patistelee rakennusalaa uusiutumaan resurssitehokkaaseen suuntaan. Tulevaisuudessa on otettava huomioon rakentamisessa käytettyjen materiaalien vaikutukset. Esimerkiksi betoni ja teräs ovat välttämättömiä rakentamisen materiaaleja, mutta niiden valmistaminen vie valtavasti energiaa ja hiilijalanjälki on suuri, kuvailee Oreck. Suurlähettiläs Oreck halusi Yhdysvaltojen Helsingin suurlähetystön pian valmistuvaan lisärakennukseen visakoivuisen puupaneloinnin. En ole arkkitehti, mutta mietin miten saisin kohdemaan sisäistettyä rakennukseen. Kaunis visakoivu oli siihen vastaus. Se myös kertoo missä olet. Se ei ole amerikkalaista kastanjaa, vaan suomalaista visakoivua. Sinun pitää olla siellä, missä olet, luonnehtii Oreck. PUUN UUSIUTUVUUS VOIMAVARA Suurlähettiläs Bruce Oreck näkee puun rakentamisen materiaalina uusiutuvana ja kestävänä, mutta myös hyvin monikäyttöisenä, koska sitä voidaan käyttää monin tavoin eri kohteissa. Puusta voidaan esimerkiksi tehdä terästä vahvempia laminoituja liimapuupalkkeja, mitkä ovat myös erittäin paloturvallisia. Oreck muistuttaa, että myös puusta voi rakentaa huonoja taloja, tuhlata materiaalia tai kaataa metsää vastuuttomasti. Se, että käytät puuta ei tarkoita että olet löytänyt oikotien onneen, sitä pitää käyttää viisaasti, painottaa Oreck. Puuhun voi olla myös tunneside kuten meillä täällä suurlähetystössä, missä on käytetty kirjaston panelointiin 1930-luvulla Karjalasta tuotua loimukoivua. Puussa on vain sitä jotain mikä puhuttelee meitä. Puun seurassa olemme kotona. Voit mennä nykyaikaiseen hienoon lasilla ja betonilla vuorattuun toimistoon, mutta niin tyylikäs kuin se onkin, se jättää sielun kylmäksi. Metsässä kukaan ei sano, että sielu tuntuisi tyhjältä. Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu puu, muuten se ei tuntuisi samalta eikä sillä ei olisi samaa vaikutusta. Tällä tunnesiteellä on myös hyvin tärkeä tekijä puun käytössä, sanoo Oreck. Suurlähettiläällä on omakohtaisia kokemuksia puurakentamisesta Yhdysvalloissa. Toteutin vanhalle asuinalueelle korkean suorituskykyisen talon, mikä tuotti enemmän energiaa kuin kulutti. Käytimme kohteessa useita eri materiaaleja, mutta eniten Oreck pitää suurimpana yksittäisenä ilmastonmuutoksen ratkaisemisen haasteena rakentamista ja asumista, sillä ne tuottavat paljon päästöjä. 14 METSÄNHOITAJA
15 BRUCE ORECK Bruce Oreck on ollut Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs vuodesta Oreck on ympäristöasioihin erikoistunut juristi ja liikemies sekä intohimoisen kiinnostunut luonnosta ja erämaista. Nuorempana suurlähettiläs harrasti nyrkkeilyä, miekkailua sekä jokivenesoutua. Myöhemmin juoksua sekä kehonrakennusta, jopa osavaltion mestariksi saakka. Yhdessä vaimonsa Cody Douglas Oreckin kanssa hän perusti vuonna 2003 hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän Zero Carbon Initiative -järjestön, joka pyrkii kokeellisen ja jo olemassa olevan rakennustekniikan avulla vähentämään kasvihuonepäästöjä. Oreck kustansi puolisonsa kanssa Yhdysvaltain Suomen suurlähetystön kirjaston entisöinnin. Valtavassa entisöintiurakassa maalin alta paljastui harvinaista suomalaista loimukoivua. tietenkin puuta kuten puulistat, puukaapit, puulattiat ja -katot sekä puupohjaiset eristemateriaalit. Rakensimme erittäin suorituskykyisen kodin, minkä mahdollisti puun fiksu käyttö. PUUN KÄYTÖLLE RAKENTAMISESSA TALOUDELLISET PERUSTEET Puun käytön edistämiselle rakentamisessa Oreck näkee ekologisten syiden lisäksi myös taloudellisia perusteita. Jos rakennat kotimaisella puulla, sen taloudellinen vaikutus on viisinkertainen, kun taas tuontimateriaalista joka eurosta lähtee maasta 80 prosenttia palaamatta takaisin. Koska Suomella on suuri puutarjonta, teidän pitäisi teknologian kehittämisen ohella panostaa myös tuotantoon, kannustaa Oreck. Käytettäessä korkean suorituskyvyn teollista tuotantoa on mahdollista tuottaa rakentamisen komponentteja, seiniä ja lat tioita uskomattomalla tarkkuudella. Ne voidaan kuljettaa paikan päälle ja rakentaa parempi talo paljon vähemmällä materiaalihukalla. Samaa teollista valmistusta voidaan käyttää myös peruskorjaukseen. Esimerkiksi Helsingissä on paljon vanhoja kauniita rakennuksia, mitkä voitaisiin remontoida 2000-luvulle sopivaksi. Peruskorjaukseenkin sopii teollinen esivalmistus ja valmistaa tuotantolaitoksessa komponentit, jotka legopalikoiden tavoin asetetaan paikoilleen. Tämä on parempi, nopeampi ja paljon kustannustehokkaampi keino kuin perinteinen rakentaminen paikan päällä. VANHOJA KIINTEISTÖJÄ KANNATTAA JALOSTAA Oreck kannustaa suomalaisia kehittämään puurakentamisen tuotteita vientiin, mutta näkemään myös sisämarkkinoiden mahdollisuudet. Esimerkkinä hän mainitsee kaupunkien vanhojen toimistotalojen jalostamisen uuteen käyttöön sen sijaan että niitä vuokrataan alihintaan tai ne ovat tyhjillään. Kun Helsingissä on valtavasti vanhoja toimistotiloja, kuinka monta asuntoa niihin voitaisiin rakentaa käyttämällä puusta teollisesti esivalmistettuja komponentteja. Kaikki tämä loisi uusia työpaikkoja kotimaahan, ideoi Oreck. Olemme oppineet, että terveet, vahvat kaupungit kasvavat sisältä ulospäin, eikä lähiöiden rakentamisella. Jos ydin on terve ja asukasluku tiheä, se tarkoittaa verovaroja, enemmän ravintoloita, enemmän myyntiä, vähemmän autoja, vähemmän teiden rakennuskuluja. Amerikan terveimmät ja vahvimmat kaupungit kasvavat nimenomaan sisältä ulospäin, muistuttaa Oreck. METSÄNHOITAJA
16 Etätyö on kotona tai muussa etätyöpisteessä tehtävää työtä, jonka sisällöstä ja toteuttamisesta on sovittu työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Mobiililla työllä tarkoitetaan sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden (ICT) tukemaa liikkuvaa työtä. Siihen liittyy työntekijän mahdollisuus tehdä työtään joustavasti langattoman teknologian avulla missä ja milloin tahansa. Työtä tehdään esimerkiksi liikennevälineissä, hotelleissa, kotona ja asiakkaiden luona. Mobiilista työstä voidaan käyttää myös termiä monipaikkainen työ. YLI PUOLET JÄSENISTÄ TEKEE LIIKKUVAA TYÖTÄ Metsänhoitajaliiton jäsenistä 55 % oli viimeisen vuoden aikana tehnyt töitä mobiilisti eli työnantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteiskumppanin luona. Yleisintä mobiilityö on yksityisellä sektorilla, jossa 66 % ja kunnalla, jossa 64 % vastaajista on tehnyt mobiilityötä vähintään satunnaisesti viimeisen 12 kuukauden aikana. Joka kuudes vastaaja ilmoitti työskennelleensä mobiilisti vähittäin viikoittain. Työterveyslaitoksen toteuttaman Työ ja terveys Suomessa haastattelututkimuksen mukaan kolmannes palkansaajista tekee monipaikkaista ja liikkuvaa työtä. Mobiilityö on siis Metsänhoitajaliiton jäsenistössä selvästi keskimääräistä yleisempää. Työ ja terveys Suomessa tutkimuksen mukaan miehet (34 %) tekevät liikkuvaa työtä naisia (26 %) enemmän. Aktiivisimpia liikkuvasti työskenteleviä ovat ylemmät toimihenkilöt, korkeasti koulutetut, johtajat, erityisasiantuntijat ja asiantuntijat. ETÄTÖITÄ VAI YLITÖITÄ? Metsänhoitajaliiton työmarkkinatutkimuksessa jäseniltä kysyttiin tekevätkö he päätoimeensa kuuluvia töitä kotona. Puhuttaessa kotona työskentelystä on tärkeää erottaa Johanna Hristov Metsänhoitajaliitto Työhuoneena juna, koti tai kesämökki Joustavaa työskentelyä etänä ja mobiilisti Korkeasti koulutettujen työhuone on murroksessa. Töitä tehdään entistä enemmän muualla kuin perinteisesti fyysisesti omalla työpaikalla ja omassa työhuoneessa, sillä teknologia mahdollistaa joustavan työnteon lähes missä vain. Kun turhaa matkustamista voidaan vähentää, myös luonto kiittää. Metsänhoitajaliitto selvitti etä- ja mobiilityön yleisyyttä jäsenistön keskuudessa marraskuussa 2013 toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa. 16 METSÄNHOITAJA
17 varsinainen etätyö, eli normaalilla työajalla tehtävä työ, ja työn jatkaminen normaalin työajan jälkeen joko ylitöitä tai harmaina ylitöinä. Liiton jäsenistä 80 % tekee töitä kotona vähintään satunnaisesti ja 32 % tekee töitä kotoa käsin säännöllisesti. Vastaajista 59 % ilmoitti, että kotona tehty työ on normaalilla työajalla tehtyä työtä ja 56 % ilmoitti sen työn olevan jatkamista normaalin työajan lisäksi ilman erityistä korvausta eli niin sanottua harmaata ylityötä. Vastaaja sai valita vaihtoehdoista useamman, joten samat henkilöt saattavat ajoittain tehdä molempia. Kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti, että kotona työskentely on vapaana tai rahana korvattavaa ylityötä. Kotona työskentely on keskimääräistä yleisempää yksityissektorilla ja jonkin verran keskimääräistä harvinaisempaa valtiolla työskentelevien keskuudessa. YLI PUOLET YKSITYISEN SEKTORIN JÄSENISTÄ TEKEE ETÄTÖITÄ Työterveyslaitoksen Työ ja terveys haastattelututkimuksessa etätyön tekemistä on tiedusteltu vastaajilta vuodesta 2003 lähtien. Etätöitä tekevien osuus nousi vuoteen 2006 tultaessa 15 prosenttiin ja on siitä asti pysynyt lähes samana. Vuonna 2012 vähintään satunnaisesti etätyötä tekeviä oli 16 % vastaajista. Viikoittain etätyötä teki noin puolet etätyöntekijöiksi ilmoittautuneista. Etätyötä tekivät useammin miehet kuin naiset ja alle 45-vuotiaat verrattuna vanhempiin ikäryhmiin. Metsänhoitajaliiton työmarkkinatutkimuksessa etätyöntekijöiksi vastaajista ilmoittautui 42 % eli huomattavasti keskivertoa useampi. Liiton jäsenistössä eniten etätyötä tehdään yksityisellä sektorilla (57 %) ja yliopistossa (55 %). Toisaalta läheskään kaikki eivät edes ole kiinnostuneita etätöiden tekemisestä ja joka neljäs (24 %) Metsänhoitajaliiton jäsen ilmoittaa, ettei ETÄTYÖN EDUT TYÖNANTAJALLE SHUTTERSTOCK ETÄTYÖN HYÖDYT TYÖNTEKIJÄN KANNALTA + Työajan joustavuus ja rytmittäminen omien tarpeiden mukaan + Lisääntynyt työrauha ja keskittyminen + Työtyytyväisyyden ja työtehon paraneminen + Ajan ja rahan säästöt työmatkoissa + Työn ja perhe-elämän joustavampi yhteen sovittaminen + Mahdollisuus valita asuinpaikka muilla perusteilla kuin työn sijaintipaikan perusteella + Työnteolle tarkoituksenmukaisen paikan valinta + Vajaakuntoisten mahdollisuudet osallistua työelämään + Mahdollistaa työskentelyn poikkeustilanteissa (liikenne-este, huono keli) + Työtehon ja työn tuottavuuden paraneminen + Työuran piteneminen paremman jaksamisen myötä + Työnantajan toimitilojen kustannusten säästöjä + Lisää työpaikan houkuttelevuutta ja on rekrytointivaltti + Vähentää työmatkaliikennettä + Parantaa työnantajien ympäristövastuullisuutta + Edistää ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumista ETÄTYÖN RISKEJÄ JA HUONOJA PUOLIA Työajan venyminen, työn ja vapaa-ajan sekoittuminen Vaikeudet irrottautua työstä ja liiallinen kuormittuminen Kotona työskentely vaatii sopeutumista perheeltä Sopimattomat tilat ja kustannukset kotona työskentelylle Yksinäisyyden ja eristyneisyyden kokemukset työyhteisöstä Huoli urakehityksestä ja asemasta organisaatiossa Etäjohtamisen haasteet METSÄNHOITAJA
18 ONKO VIIMEISEN 12 KK:N AIKANA TYÖSKENNELLYT TYÖNANTAJAN TOISESSA TOIMIPISTEESSÄ TAI ASIAKKAAN TAI YHTEISTYÖKUMPPANIN LUONA n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Päivittäin Viikottain Kuukausittain Satunnaisesti En ollenkaan En osaa sanoa Kokeile etätyötä kansallisena etätyöpäivänä Lisätietoa Kaikki, n=614 1 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/kunnalliset yhtiöt, n=47 Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n= Yksityinen, n= tee etätöitä eikä ole niiden tekemisestä kiinnostunut. Yliopisto, n= Muu, n= ETÄTYÖ EI EDELLEENKÄÄN KAIKKIEN OIKEUS Etätyön tiedetään lisäävän työntekijöiden hyvinvointia, tehokkuutta ja helpottavan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Metsänhoitajaliiton jäsenistä 31 % ei vielä tee mutta olisi kiinnostunut tekemään etätyötä. Syksyllä 2013 tehdyn etätyöbarometrin mukaan organisaatioissa, joissa ei vielä tehdä etätyötä, suurimpia esteitä etätyölle koetaan olevan työn luonne, joka vaatii fyysistä läsnäoloa, etätyöstä puuttuvat pelisäännöt sekä pelko että etätyö vieraannuttaa työyhteisöstä. Sen sijaan organisaatiossa, joissa etätyötä jo tehdään, suurimpina etätyötä rajoittavina tekijöinä nähtiin fyysisen läsnäolovaatimuksen lisäksi esimiesten vaikeudet johtaa etätyötä sekä etätyön lisäämä eriarvoisuus työpaikalla. Barometrin toteutti tutkimustoimisto Qualitems Oy Microsoft Oy:n toimeksiannosta % TEKEEKÖ ETÄTÖITÄ TAI OLISIKO KIINNOSTUNUT TÄLLAISESTA TYÖSKENTELYSTÄ? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ määritelty/säännöllinen työaika Kaikki, n=462 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/kunnalliset yhtiöt, n=33 Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n=178 Yksityinen, n=223 Yliopisto, n=22 Muu, n=6 Ammattiasema Johto, n=115 Asiantuntijat, n=299 Toimihenkilöt ja opettajat, n=44 Teen etätöitä En tee, mutta haluaisin tehdä ainakin silloin tällöin En tee, enkä haluaisi tehdä En osaa sanoa % KOKEILE ETÄTYÖTÄ KANSALLISENA ETÄTYÖPÄIVÄNÄ Etätyöskentelyä voi kokeilla esimerkiksi Kansallisena etätyöpäivänä Kansallinen etätyöpäivä on Suomen ympäristökeskus SYKE ja Microsoft vuosittainen kampanja, jonka tavoitteena on tukea etätyöskentelyn yleistymistä. Etätyöskentelyn suunnittelu kannattaa aloittaa listaamalla kaikki keskeiset työtehtävät työpaikalla ja miettimällä mitkä tehtävistä on sellaisia, jotka eivät edellytä läsnäoloa toimistolla. Lisäksi on hyvä miettiä mahdollisia ongelmia tai haasteita, joita työtehtävien suorittamiseen etätyönä voi liittyä sekä mitä työvälineitä etätyössä tarvitsee. Etätyöstä on hyvä laatia työnantajan kanssa kirjallinen sopimus. On hyvä muistaa, että myös luonto kiittää etätyöntekijää. Työmatkaliikenne aiheuttaa merkittävää ympäristökuormitusta ja ruuhkahuippuineen vie työmatkalaiselta arvokasta vapaa-aikaa, joka olisi tärkeää myös työstä palautumisen kannalta. Lisäksi etätyön yleistyminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa asuinalueiden suunnitteluun, toimistojen mitoitukseen ja toimipaikkojen sijaintiin. Etätyömahdollisuus voi olla työnantajalle valttikortti, joka mahdollistaa henkilöstön rekrytoinnin laajemmalta alueelta. LISÄTIETOA Eurofound Euroopan työolotutkimus Työterveyslaitos Työ ja terveys Suomessa 2009 Etänä ja läsnä Vinkkejä onnistumiseen etätyössä Etätyöpäivä Etätyöbarometri 18 METSÄNHOITAJA
19 Jaakko Kittamaa Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja metsänhenki MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE? Olen kotoisin Uudestakaupungista saaristolaistilalta, jossa luonnon ja vuodenaikojen kiertokulun mukaan sukuni on elänyt kymmenkunta sukupolvea. Pitkälti siksi minäkin koin kutsumuksekseni suuntautua luonnonvara-alalle ja metsäala kiinnosti näistä kansantaloudellisesti aikanaan eniten. MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT? Pääaineena opiskelin Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa liiketaloudellista metsäekonomiaa ja sivuaineina metsäteknologiaa, puumarkkinatiedettä sekä metsänarvioimistiedettä. Omana erityisenä sivuaineenaan haluan mainita Metsäylioppilaiden kuusikaupan, jonka hallituksessa työskentelin oman vuosikurssimme ollessa tästä upeasta perinteestä vastuussa. Maisterin tutkintoni valmistui helmikuussa KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN? Valmistumiseni jälkeen kävin S-ryhmän kaupallisen kenttäkoulutuksen, jota nykyisin S-traineeksi kutsutaan. Koulutukseni aikana SOK:lla keskityin erityisesti Baltian päivittäistavarakauppaan. Päädyin kuitenkin vähittäiskaupan sijaan pihkaisemmalle uralle ja Stora Enso Metsän palvelukseen, jossa olen työskennellyt eri tehtävissä vuodesta Nykyinen työtehtäväni liittyy puunhankintamme toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen. Toimin myös työpaikallani ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettuna. MITÄ HARRASTAT? Maanpuolustusta, taidenäyttelyissä kiertämistä, metsästystä, kalastusta sekä sivutoimena maataloutta. MIKÄ OLI ENSI KOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON? Metsänhoitajaliiton fuksi-ilta ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. Tämä on jäänyt erityisen hyvin mieleen kurssikavereideni kertomuksista, että hauskaa oli ollut ja minä en harmikseni päässyt paikalle. MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ? Opiskeluaikana osallistuin metsäylioppilaiden edustajana Metsänhoitajaliiton koordinoimaan metsäopintojen kehittämiseen. Parhaillaan on meneillään toinen kauteni liiton valtuustossa. MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJA LIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Työpaikkani luottamusvaltuutettuna tämä on minulle hyvin konkreettinen kysymys ja mielestäni liittomme ehdottomasti tärkein tehtävä on työikäisten edunvalvonta sen kaikissa muodoissaan ja sen kaikilla tasoilla ihan ihmisen yksilölliseen kohtaamiseen asti. METSÄNHOITAJA
20 Birgitta Suorsa UP Työnteko ja johtaminen HUB TARJOAA TYÖSKENTELYPAIKAN Lähes kaikissa Euroopan pääkaupungeissa on tarjolla yhteisiä työskentelytiloja, hubeja. Ideana on tarjota työpöytä, tuoli ja tietoverkko, toisin sanoen työpaikka, jonne voi mennä työskentelemään. Samalla voi vaihtaa muiden kanssa ajatuksia tai kehitellä porumuuttuvat Monitilatoimistot syrjäyttävät työhuoneet. Oma työhuone on monelle saavutettu etu, josta ei haluta luopua. Tulevaisuuden työpaikka on kuitenkin työntekopaikkojen verkosto. Pääpaikka on monitilatoimisto, jossa vain harvalla on oma työpöytä. Työ on muuttunut entistä enemmän tietotyöksi, mutta työpaikat muistuttavat ulkoisesti ja toiminnallisesti vielä 1970-lukua. Tosin kirjoituskoneiden, paperipinojen ja tiukan esimiesvalvonnan tilalle ovat tulleet tietokoneet. Osa fyysisessä ympäristössä olleista asioista on nykyisin virtuaalisessa ympäristössä, paperikaaos on mennyt aineettomalle työpöydälle. Meillä on siellä muistilaput, kalenterit ja kansiot, vanhempi tutkija Suvi Nenonen Aalto-yliopistosta kertoo. Ulkoisen melun lisäksi myös virtuaalisen työpöydän aiheuttama sisäinen häly kasvattaa stressiä. Siksi työpaikalle tarvitaan hiljaisia tiloja. Hiljaisen työskentelyn alueet eli niin sanotut hiljaiset huoneet ovat jo arkipäivää joissakin toimistoissa. Niihin vetäydytään lukemaan ja kirjoittamaan, puhe ja puhelimet ovat kiellettyjä. HENGÄHDYSPAIKKA PARVEKKEELLE Latautumiseen ja hengähdystaukoihin tarvitaan omat alueensa. Hong Kongissa toimistorakennuksessa saattaa olla lepohuone divaaneineen ja suihkulähteineen. Hollannissa rakennetaan toimistotiloihin suojaisia parvekkeita virkistäytymistä varten. Pariisissa eräs iso yritys vie työntekijänsä sikäläisenä tyky-päivänä merenrannalle vain katsomaan merta, Nenonen kertoo. Hänen mukaansa suomalaiset ovat tältä osin etuoikeutettuja. Meiltä näkee metsää tai ainakin puita ikkunasta aivan kaupunkien ydinkeskustoja lukuun ottamatta. Tietotyössä liikutaan pään sisällä monessa eri maisemassa. Pelkkä luonnon katselu elvyttää, se antaa perspektiiviä ja lohtua. Nenonen huomauttaa, että Suomen hyvät Pisa-tulokset ovat osaltaan välituntien ansiota. Vastaavia hengähdystaukoja tarvittaisiin myös työelämään. KOKOUSPÖYTÄ VAIHTUU SÄKKITUOLEIHIN Tiimityöskentelyssä tilan pitää tukea vuorovaikutusta, verkostoitumista, läpinäkyvyyttä ja innovointia. Niinpä kokoushuoneen pitkä neuvottelupöytä ja kalvosulkeiset vaihdetaan säkkituoliryhmään ja kannettavaan tietokoneeseen. Olennaista tietotyössä on, että työt kulkevat mukana sekä henkisesti että fyysisesti. Työvälineet mahtuvat laukkuun tai jopa taskuun. Työpaikalle tullaan, kun tarvitaan. Tekesissä uudistettiin tiloja ja toimintatapoja. Siellä huomattiin, että tilojen muuttaminen ei tuo mitään uutta, jos henkilöstöä johdetaan vanhakantaisesti. Pelisäännöistä pitää kuitenkin sopia tarkkaan, sillä kyse on luottamuksesta. Tekesissä todettiin, että tulokset eivät tule kellon mukaan. Niinpä jokaiselle työntekijälle annetaan tavoitekortti, jossa ovat hänelle asetetut tehtäväkokonaisuudet. Samalla uusittiin kehityskeskusteluja. Ryhmäkohtaiset keskustelut otettiin käyttöön henkilökohtaisten keskustelujen lisäksi. ASIAKKAILLEKIN TARJOLLA TYÖTILAA Tekesissä tilojen tarve arvioitiin työtehtävien mukaan. Vakinaisen työhuoneen sai pitää vain taloussihteeri. Johtaja ja asiantuntijat ottavat paikan kulloinkin vapaana olevasta pisteestä. Tulevaisuuden työpaikan pitää Tekesin mukaan tarjota erilaisia työskentelytiloja, myös sellaisia, joissa vierailulla olevat asiakkaat ja yhteistyökumppanit voivat työskennellä. Ohjelmistoyritys Rapal Oy:ssä toimitilat vaihtuivat ekologisuuden ja uusien työtapojen takia pienempiin. Etäneuvottelujen myötä töitä voi halutessaan tehdä kotona. Henkilöstön sairastavuus väheni. Samaan aikaan henkilöstömäärämme kasvoi. Uudet työntekijät saatiin nopeammin mukaan tiimeihin, kun kukaan ei pystynyt eristäytymään työhuoneeseensa, asiakkuusjohtaja Kai Patja kertoo. 20 METSÄNHOITAJA
ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko
ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotEtätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015
Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää
LisätiedotCityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla
CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014
LisätiedotUusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha
Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotJoustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012
Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
Lisätiedot17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1
17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotHarjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012
Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Läsnätyön haasteet ja mahdollisuudet työhyvinvoinnin näkökulmasta Erikoistutkija Seppo Tuomivaara Työterveyslaitos 4.11.2014 By MS Läsnätyö Ei tutkijoiden käyttämä termi: tarkoitetaan
LisätiedotKotimainen kirjallisuus
Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen
LisätiedotBoliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja
Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä
LisätiedotANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS
ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotTerveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa
Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja
Lisätiedotminä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start
minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi
LisätiedotJORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki
Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana
LisätiedotSastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje
Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5
LisätiedotJaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.
LisätiedotJaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu
LisätiedotVisio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020
Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotToimihenkilöbarometri 2013
Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
LisätiedotLiikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy
Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva
LisätiedotNuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014
Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)
LisätiedotMiksi tulisin aamulla töihin toimistolle?
Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotNäin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia.
Näin tutkittiin Loka marraskuu 2018 Kysely toteutettiin verkkokyselynä osana Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimusta. Vastaajat työskentelevät asiantuntijaja esimiestehtävissä. 30 39-vuotiaat
LisätiedotKansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK
Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotSuomi on etätyön edelläkävijä perjantaina 21.9. vietetään Kansallista etätyöpäivää
TIEDOTE 20.9.2012 Suomi on etätyön edelläkävijä perjantaina 21.9. vietetään Kansallista etätyöpäivää Suomen ympäristökeskus ja Microsoft Oy kumppaneineen järjestävät jo toista kertaa Kansallisen etätyöpäivän
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
LisätiedotEsittäjän nimi alatunnisteeseen 1
Esittäjän nimi alatunnisteeseen 1 Ilmastolain valmistelutilanne Lokakuu 2013 Ilmastolain valmistelu tähän asti Esiselvitysvaihe 2012 aikana Ekroosin 1. laaja selvitys Ilmastolain säätämisen edellytyksistä
LisätiedotTyöpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke
Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia
LisätiedotSuomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari
Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotSuomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi
Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon
LisätiedotEK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä
EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle
LisätiedotSairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?
Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotTechnopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet
Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ Työympäristön suunnittelun haasteet miten erityyppisiä työtilaratkaisuja suunnitellaan ja mitkä työskentelytiloihin liittyvät asiat edistävät työhyvinvointia
LisätiedotMetsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot
Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotAsiantuntijatyön ajat ja paikat
Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden
LisätiedotTekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014
Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)
LisätiedotNUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017
NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Sisältö Ilmastolain suunnittelujärjestelmä ja sen tavoitteet Kansallinen
LisätiedotKESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020
KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat
LisätiedotPalkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä
Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle
LisätiedotValtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari
Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön
LisätiedotTulevaisuuden työympäristöt
Tulevaisuuden työympäristöt Green Office-aamukahvit/ Ilmatieteen laitos ja Senaatti-kiinteistöt Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Muutoksesta Tilatehokkuudesta Toimitilakustannuksista Etä-/joustotyöstä
LisätiedotL U PA TE HDÄ FIKS UM M IN
Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotTutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan
Rahapuhetta Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan Herättämässä keskustelua siitä, mistä ei keskustella Rahapuhetta on OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama
LisätiedotEXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori
JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotRiina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija Kestävän kehityksen toimikunta, VNK Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty ellemme toimi tänään! on suomalainen innovaatio kestävän kehityksen edistämiseksi Yhteiskuntasitoumus
LisätiedotMinun työhyvinvointini
Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotViestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa
Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotLiikkeellä parempaan
Liikkeellä parempaan MISTÄ KYSE? Organisaatio tukee työntekijöidensä ekologisia liikkumisvalintoja ottamalla käyttöön CO2MMUTING bonusjärjestelmän työpaikalla. Kyseessä pysyvä ohjelma, joka edistää tervellisiä
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotLiideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
LisätiedotMENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN
MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotLUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotKaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006
Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat
LisätiedotDoodle helppoa aikatauluttamista
Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia
LisätiedotModuuli 1. Opiskelijan kielipassi
Moduuli 1 Opiskelijan kielipassi Arviointi A1.3 - kaikki hyvin, hyvää työtä A1.2. - treenaa vielä A1.1 - tämä on alku, lisää treeniä! 0 - ei voi arvioida Ihminen ja lähipiiri Minä ja perhe, suulliset taidot
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin
Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin Neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 2016 18.2.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan
LisätiedotKarttapaikannuksen avulla tehty kyselytutkimus toimistotilojen ääniympäristöstä. Sisäilmastoseminaari 2017
Karttapaikannuksen avulla tehty kyselytutkimus toimistotilojen ääniympäristöstä Arto Rauta - toimistotilojen konseptikehittäjä Kyselyn sisältö akustiikan osalta: Ecophon (Arto Rauta, Jyrki Kilpikari ja
LisätiedotRiina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija Kestävän kehityksen toimikunta, VNK Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty ellemme toimi tänään! on suomalainen innovaatio kestävän kehityksen edistämiseksi Yhteiskuntasitoumus
LisätiedotYhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotKäyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun
Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija
Lisätiedot