1. Auttamistoiminnan käynnistäminen kriisitilanteessa Yhteys kriisitoimintaryhmään Viestintä kriisitilanteissa Kriisin jälkihoito 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Auttamistoiminnan käynnistäminen kriisitilanteessa 3. 2. Yhteys kriisitoimintaryhmään 3. 3. Viestintä kriisitilanteissa 5. 4. Kriisin jälkihoito 7"

Transkriptio

1 1 KRIISITOIMINTAOHJE SISÄLTÖ Johdanto sivu 1. Auttamistoiminnan käynnistäminen kriisitilanteessa 3 Arvioi tilanne Tee hätäilmoitus Estä lisäonnettomuudet Anna hätäensiapu Pysy paikalla 2. Yhteys kriisitoimintaryhmään 3 Kriisitoimintaryhmän tehtävät Organisaatio Kriisitoiminnan vastuuhenkilön tehtävät 3. Viestintä kriisitilanteissa 5 4. Kriisin jälkihoito 7 Kriisin jälkihoidon menetelmiä Jälkihoitoa antavia tahoja 5. Ohjeita eräiden kriisitilanteiden varalta 9 Opiskelijan tai työtoverin käyttäytymisessä tapahtuva muutos Itsemurhalla uhkailu tai itsemurhayritys Raiskaus, raiskausyritys tai muu väkivaltatilanne Opiskelijan tai henkilökuntaan kuuluvan kuolemantapaus 6. Kriisitoiminnan ylläpito ja seuranta 13 Kriisitoimintaohjeen ylläpito ja dokumentointi Kriisitoimintavalmiuksien ylläpito ja kehittäminen 7. Satakunnan ammattikorkeakoulun ylin johto 14

2 2 Johdanto Kriisitoimintaohje antaa ohjeet kriisitilanteista selviytymiseen: miten toimitaan ja mistä saa apua. Kriisitoimintamalli auttaa toimimaan traumaattisissa tilanteissa, lieventämään kriisin haittavaikutuksia ja tukemaan sekä opiskelijoiden että henkilökunnan toipumista. Kriisistä puhutaan ihmisen jouduttua elämäntilanteeseen, jonka ymmärtämiseen ja psyykkiseen hallitsemiseen hänen aikaisemmat kokemuksensa ja keinonsa eivät riitä. Jokainen kriisitilanne on ainutlaatuinen kokemus. Oleellisinta kriisissä olevan ihmisen tukemisessa on läsnäolo ja turvallisuuden tunteen palauttaminen traumaattisen kokemuksen jälkeen. Kriisitoimintamallia tarvitaan, koska onnettomuuden sattuessa harkinta-aikaa on vain vähän tai sitä ei ole ollenkaan ja ilman suunnitelmaa tilanteen hallinta voidaan menettää kriittisessä vaiheessa henkilökunta on kriisissä samojen reaktioiden vallassa kuin opiskelijatkin kriisitilanteet eivät hoidu itsestään käsittelemättömät kriisit jäävät kytemään ja tulevat ilmi esimerkiksi sairauspoissaoloina tai yhteisön toimintakyvyn heikkenemisenä. Kriisitilanteessa apua tarjotaan aktiivisesti, koska useimmat kriisin kokeneet eivät hae apua oma-aloitteisesti. Kriisitoimintamallia sovelletaan yhdessä pelastussuunnitelman kanssa. Välittömissä kriiseissä (esim. tulipalo, väkivaltatilanne, oppilaitoksen ulkopuolinen konkreettinen uhka) toteutetaan pelastussuunnitelman mukaiset toimet: ensiapu, ulkopuolisen avun hälyttäminen sekä varsinaiset pelastustoimet. Välittömien kriisitilanteiden hoito vaatii kuitenkin aina myös tukitoimia. SAMKin järjestämä kriisiapu on etupäässä kriisitapahtuman jälkeistä tukea ja paikkakunnilla kriisiapua järjestävien yhteistyötahojen tarjoaman avun organisointia.

3 3 1. Auttamistoiminnan käynnistäminen kriisitilanteessa ARVIOI TILANNE Selvitä, mitä on tapahtunut. Selvitä autettavien määrä ja avun tarve. TEE HÄTÄILMOITUS Kaikissa onnettomuuksissa yksi soitto hätäkeskukseen riittää. Soita hätäpuhelu yleiseen hätänumeroon 112 ja toimi heiltä saatujen ohjeiden mukaisesti. Näin teet hätäilmoituksen: Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Kerro, mitä on tapahtunut. Kerro tarkka osoite ja kunta. Vastaa kysymyksiin. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan. Yleisöpuhelimesta voi soittaa hätänumeroon ilmaiseksi. Matkapuhelimesta soittaessasi et tarvitse suuntanumeroa. ESTÄ LISÄONNETTOMUUDET Lähesty vaarallista kohdetta harkiten. Pelasta ensin hengenvaarassa olevat. Varoita muita vaarasta. ANNA HÄTÄENSIAPU Aloita henkeä pelastava ensiapu taitojesi mukaan mahdollisimman pian. PYSY TAPAHTUMAPAIKALLA Ilmoita lisäavun tulosta ja saamistasi ohjeista. 2. Yhteys kriisitoimintaryhmään Tieto tapahtumasta on toimitettava heti kun siihen mahdollisuus kenelle tahansa kriisitoimintaryhmän jäsenistä. Tiedon tapahtumasta saanut kriisitoimintaryhmän jäsen kutsuu ryhmän koolle mahdollisimman nopeasti. Kriisitoimintaryhmän jäsenet: Rehtori Juha Kämäri, p Henkilöstöpäällikkö/työsuojelupäällikkö Jari Lahti, p Työsuojeluvaltuutettu Eeva-Maija Salminen, p Kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Jussi Koskinen, p Tieto kriisitoimintaryhmän koolle kutsumisesta toimitetaan välittömästi viestinnälle (viestintäpäällikkö Hanna Valtokivi, p ). Kriisitoimintaryhmään kuuluvien vakinaisten jäsenten lisäksi ryhmään kutsutaan tapahtumasta riippuen muita asianomaisia ja yleisiä asiantuntijoita.

4 4 Kriisitoimintaryhmää täydennetään tilanteen mukaan seuraavasti: Kampuksien kriisitoiminnan vastuuhenkilö kutsutaan ryhmään, jos tapahtuma koskee ao. kampusta: Osaamisaluejohtaja Jaana Vase, p (Rauman kampus) Tiimivastaava Seppo Anttila, p (Huittisten kampus) Tiimivastaava Matti Velhonoja, p (Kankaanpään kampus) Henkilökuntaa koskevissa asioissa kutsutaan tarvittaessa: Työterveyshoitaja Seija Rautula, p Asianomainen toimintayksikön johtaja Vararehtori Anne Pohjus, p Opiskelijoita koskevat asioissa kutsutaan tarvittaessa: Asianomaisen osaamisalueen johtaja ja/tai tutoropettaja Kv-sihteeri kampuksittain, jos kyseessä kv-vaihdossa oleva opiskelija Leena Isomäki, p (Tiedepuisto) Riitta Rissanen, p (Tiilimäki) Saija Arslan, p (Kanali) Seurakunta voi tarvittaessa lähettää lähimmän seurakunnan työntekijän. Kriisitoimintaryhmän tehtävistä tiedotetaan siten, että kaikki ammattikorkeakouluyhteisön jäsenet tietävät kenen puoleen kääntyä. Kriisitoimintaryhmän tehtävät Kriisitoimintaryhmän tehtävät kriisitilanteessa: 1. Tilannekuvan luominen Selvitetään, mitä, missä ja milloin on tapahtunut, mistä tieto on tullut ja kuinka luotettavaa se on. Mikä on tilanne juuri nyt, mikä on mahdollisten uhrien määrä ja mitä tukitoimia on jo mahdollisesti käynnistetty. Koskeeko asia koko SAMKia, toimintayksikköä, osaa henkilökunnasta, yksittäistä opiskelijaa vai opiskelijaryhmää. 3. Sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen tarpeen arviointi 4. Tukitoimien tarpeellisuus ja luonne 6. Kuolemantapaukseen liittyvät toimenpiteet ja järjestelyt 7. Jälkihoidon tarpeen määrittely ja toteutus Kriisitoimintaryhmän valmiustehtävät: henkilöstön informointi ja perehdyttäminen kriisitoimintaan henkilökuntakokouksissa opiskelijoiden informointi yhteistyö SAMKin viestinnän kanssa niin, että tarvittavat kampuskohtaiset tiedot löytyvät opiskelija- ja henkilökuntaintrasta kriisityön paikallisten yhteistyötahojen informointi

5 5 ryhmän jäsenten kriisivalmiuden ja -taitojen ylläpito yhdessä SAMKin kriisivastaavan kanssa hälytysvalmiudesta ja koolle saannista huolehtiminen kriisitoimintamallin toimivuuden arviointi ja kehittämisehdotusten tekeminen. Jokaista kriisitoimintaryhmän jäsentä koskee yleisten säädösten mukainen salassapitovelvollisuus. Organisaatio SAMKin kriisitoiminnan valmiudesta ja kriisitilanteiden yleisestä koordinoinnista vastaa SAMKin kriisitoiminnan vastuuhenkilö, kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö. Lisäksi jokaisella kampuksella on rehtorin nimeämä kampuksen kriisitoiminnan vastuuhenkilö (mainittu yllä), joka nimeää kampuskohtaisen kriisitoiminnan valmiusryhmän. Kampuksien kriisitoiminnan vastuuhenkilöt osallistuvat kriisitoimintaryhmään jäsenenä, jos tilanne koskee hänen kampustaan. Kriisitoiminnan vastuuhenkilön tehtävät SAMKin kriisitoiminnan vastuuhenkilö, kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö huolehtii kriisitoimintaohjeistuksen päivityksestä ja ylläpidosta koordinoi ja kehittää SAMKin kriisitoimintaa vastaa kriisitoiminnan koulutuksesta, kehittämisestä ja toimintavalmiuden ylläpidosta vastaa yhteyksistä SAMKin ulkopuolisiin kriisityön yhteistyötahoihin sekä yhteistyössä viestintäpäällikön kanssa yleisestä kriisitoimintaan liittyvästä tiedottamisesta SAMKin sisällä pitää varahenkilönsä ajan tasalla SAMKin kriisitoiminnasta. 3. Viestintä kriisitilanteissa Kriisitoimintaryhmä ja viime kädessä rehtori vastaavat kriisitilanteiden viestinnästä. Myös kriisitoimintaryhmästä erillisen kriisiviestinnän tarpeen voivat laukaista ulkoiset tai sisäiset tapahtumat tai tekijät. Ulkoapäin alkunsa saanut kriisitilanne on myös aina sisäinen kriisi. Viestinnällisiä kriisitilanteita aiheuttavat esimerkiksi: yllätykselliset toimintaa ohjaavat päätökset/määräykset, joihin ei ole osattu varautua mainekriisi, negatiivinen julkisuus onnettomuus tai väkivaltainen teko henkilökuntaan kuuluvan tai opiskelijan kuolema. Kriisiä ennakoivan tapahtuman havaitsevan/kokevan tai sen keskelle joutuvan tulee ilmoittaa asiasta omalle esimiehelleen tai tilanteen kiireellisyydestä riippuen suoraan ylimmälle johdolle. Tilanteen niin vaatiessa käynnistetään kriisitoimintaryhmän työskentely. Tiedotusvastuu vakavissa ja laajaa julkisuutta saavissa kriisitilanteissa on aina rehtorilla ja operatiivinen tiedotusvastuu viestintäpäälliköllä. Jos ko. henkilöihin ei saada yhteyttä, tiedotusvastuun ottavat saatavilla olevat ylimmän johdon jäsenet.

6 6 Usein kriisitilanteet ovat niin äkkinäisiä, ettei erillistä toimintaa johtavaa kriisitoimintaryhmää ehditä kutsua kokoon. Tällöin menetellään seuraavasti: akuuteissa pelastustoimenpiteitä vaativissa hätätilanteissa toimitaan aina luvussa 1 esitetyllä tavalla kun akuutti tilanne sallii, tieto tapahtuneesta viestitetään rehtorille tai muulle kriisitoimintaryhmän edustajalle rehtori, tai hänen olleessaan estynyt, joku ylimmän johdon edustaja ottaa vastuun viestinnästä ja antaa keskitetysti lausunnot tiedotusvälineille; viestintäpäällikkö avustaa tätä henkilöä viestintäpäällikkö ja viestintä hoitavat sisäisen (henkilökunta/opiskelijat) ja ulkoisen viestinnän käytännön tehtävät. Tiedotuksessa noudatetaan seuraavia yleisperiaatteita: julkisuuteen kerrotaan vain oikeita tietoja kerrotaan se, mitä tiedetään, totuudenmukaisesti; jos ei tiedetä, kerrotaan, ettei tiedetä tietoja annetaan sitä mukaa kun niitä saadaan arvailuja, olettamuksia ja huhuja ei kerrota asiat kerrotaan yksiselitteisesti ja ymmärrettävästi viranomaisten tiedotusvastuun piirissä oleviin asioihin ei puututa, eikä niitä kommentoida; tämä koskee esimerkiksi poliisin tutkimuksellista toimintaa tehdään yhteistyötä viranomaisten kanssa ja sovitaan heidän kanssaan työnjaosta ja tiedotuskäytännöistä. Äkillisissä kriisitilanteissa tieto tapahtuneesta on tiedotusvälineillä usein jo ennen kuin johto ja oma henkilökunta on informoitu. Kuka tahansa voi joutua tiedotusvälineiden haastattelemaksi. Myös tällöin noudatetaan yllämainittuja periaatteita. Lisäksi toimittaja ohjataan haastattelemaan sitä henkilöä, joka on nimetty kriisi- ja tiedotusvastaavaksi. Henkilökunnan jäsenen tai opiskelijan kuolemaan liittyvän kriisin käsittely ja tiedottaminen on sen osaamisalueen johtajan (tai kampuskohtaisen kriisitoimintaryhmän edustajan) vastuulla, jota kriisi ensisijaisesti koskee. Epäselvissä tapauksissa rehtori linjaa tiedotusvastuusta. Kuolemantapauksesta informoidaan aina myös ylintä johtoa (rehtori) ja viestintäpäällikköä. Kuolemantapauksesta tiedotetaan joko koko henkilökunnalle tai rajatulle joukolle, mutta vähintään kyseisen kampuksen henkilökunnalle. Myös suruliputuksesta ja muistohetkestä kerrotaan samalle kohderyhmälle. Viestintäkanavat kriisitilanteessa: 1. Tekstiviestit, jotka voidaan kohdentaa koko henkilöstölle ja kaikille opiskelijoille (jos numero tiedossa) 2. Sähköpostit (SAMKin sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi at samk.fi) Akuuteissa laajoissa ja vakavissa kriisitilanteissa käytetään aina ensin tekstiviestiä ja sitä täydennetään sähköpostiviesteillä. Taustoittavia ja täydentäviä viestejä voidaan välittää myös sosiaalisen median kanavia pitkin. Koko henkilöstölle kohdistetun tekstiviestin lähetysoikeus on viestinnällä, tietohallinnolla ja kriisitoimintavastaavalla.

7 7 4. Kriisin jälkihoito Kriisin jälkihoidon menetelmiä Kriisin jälkihoidosta vastaa kriisitoimintaryhmä, joka järjestää jälkihoidon itse tai delegoi sen muille asiantuntijoille yksilökohtaisesti tapauksesta riippuen. Seuraavassa joitakin yleisiä linjauksia kiisin jälkihoitoon. PURKUKOKOUS eli DEFUSING Defusing on asian purkamista, vaarattomaksi tekemistä ja tilanteen aiheuttamien haittojen lievittämistä. Defusing on ryhmäprosessi, jossa asianosaiset / auttajat itse purkavat kokemuksiaan psyykkisesti kuormittavasta (työ)tilanteesta. Auttajat auttavat itseään ja toisiaan (stressinhallinta). Tarkoitus: 1. nopea posttraumaattisten reaktioiden purku 2. kokemusten ja mielikuvien normalisointi sekä rauhoittuminen ja paluu työrutiineihin 3. sosiaalisen verkoston vahvistaminen (samankaltaiset kokemukset, tuki, ei eristäydytä ) 4. debriefing tarpeen arviointi. Istunnon periaatteita: 1. Istunto pidetään nopeasti järkyttävän tilanteen jälkeen. 2. Istunto kestää min. 3. Vetäjä / koollekutsuja on esimies tai valitaan ryhmän keskuudesta. 4. Keskustellaan, rohkaistaan puhumaan, kaikille mahdollisuus puhua. 5. Ei sovelleta hierarkiaa. 6. Muistetaan luottamuksellisuus. 7. Kartoitetaan lisäavun tarve. 8. Eri auttajaryhmille voidaan pitää oma purkutilanne. Eroaa debriefing menetelmästä seuraavasti: 1. Defusing ei vaadi debriefing henkilöstöä eli ulkopuolisia asiantuntijoita. 2. Defusing on tarkoitettu yhdessä työskenteleville ammattiryhmille. 3. Defusing on lyhytkestoinen. 4. Defusing ei noudata debriefingiin verrattavaa rakennetta. JÄLKIPUINTI eli DEBRIEFING Debriefing on koulutettujen henkilöiden (2 3) ohjaama ja rakenteeltaan ohjattu ryhmäkokous, jossa pyritään purkamaan psyykkisesti rasittavia, traumoja aiheuttavia tilanteita. Se auttaa käsittelemään suuronnettomuuden, katastrofin, äkillisen kuoleman tms. aiheuttamia reaktioita. Tavoitteena on helpottaa tapahtuman jälkeistä ahdistusta ja ennaltaehkäistä myöhempiä stressireaktioita. Samalla pyritään voittamaan tapahtuneen torjuminen ja tukea normaalin surutyön käynnistymistä. Istunto helpottaa ryhmän keskinäisen sosiaalisen tuen käynnistymistä. Debriefing istunnon periaatteita: 1. Istuntoa johtaa ammattilainen. 2. Istunto on luottamuksellinen. 3. Istuntoon osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

8 8 4. Istuntoon osallistujat ovat yhdenvertaisia. 5. Istunnossa jokainen puhuu vain omasta puolestaan. 6. Kyse on jokaisen läsnäolijan auttamisesta. 7. Ei ole kyse kritiikkipalaverista eikä vastuiden selvittämisestä. Jälkihoitoa antavia tahoja Työterveyshuolto https://www.terveystalo.com/ puhelinvaihde p työterveyshoitaja Seija Rautula, p työterveyslääkäri Jussi Eskola Satakunnan keskussairaala puhelinvaihde p Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin p , ark. klo , viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä puhelimessa vastaavat kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset 25 paikkakunnalla ympäri Suomea Rikosuhripäivystys Auttava puhelin p ma-ti klo ja ke-pe klo tarjoaa rikoksen uhrille mahdollisuuden keskustella henkilön kanssa, joka ymmärtää mitä rikoksen kohteeksi joutuminen voi merkitä puhelimeen vastaavat tehtävään koulutetut vapaaehtoiset voi soittaa omalla nimellä tai nimettömänä Porin palvelupiste Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Satakunnan piiri ry Antinkatu 8, PORI Yhdyshenkilö Tuija Mäntylä, p Rauman seudun palvelupiste Rauman Kriisikeskus, Ankkuripaikka Valtakatu 13, RAUMA Yhdyshenkilö Heidi Väkiparta, p Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhoitajat: Eija Hietikko, Kankaanpää, p , etunimi.sukunimi at sataedu.fi Mailis Roue, Huittinen, p , etunimi.sukunimi at huittinen.fi Anna-Maija Heikkilä, Tiedepuisto, p , etunimi.sukunimi at pori.fi Marjo Renfors, Tiilimäki, p , etunimi.sukunimi at pori.fi Heidi Laine, Kanali/liiketoiminta, p , etunimi.sukunimi at rauma.fi Henna Lamminen, Kanali (tiistaisin), p , etunimi.sukunimi at rauma.fi (logistiikka, tuotantotalous ja konetekniikka sekä hoitotyö aikuiset )

9 9 Saila Männikkö, Rauma/Merimäki, p , etunimi.sukunimi at rauma.fi (merenkulun opiskelijat) Seurakunnat: Lähin seurakunta lähettää henkilön tarvittaessa paikalle. 5. Ohjeita eräiden kriisitilanteiden varalta Opiskelijan tai työtoverin käyttäytymisessä tapahtuva muutos l Jos opiskelijan tai työtoverin käyttäytyminen muuttuu selvästi aikaisemmasta, hän saattaa tarvita apua. Muutokset voivat ilmetä käyttäytymisen muutoksina, fyysisinä muutoksina tai psyykkisinä muutoksina. Käyttäytymisen muutoksia voivat olla esimerkiksi: selvä nopea muutos joko entistä paljon hiljaisemmaksi tai aggressiivisemmaksi opintojen etenemisen hidastuminen tai opintosuoritusten tason selvä huononeminen tehtävien tekemättä jättäminen, sovittuja tapaamisten laiminlyönti, luennoilta, harjoituksista tai harjoittelusta poisjäänti, yritys saada itselleen erikoisjärjestelyjä asioiden hoitamisessa, esimerkiksi tenttien ja tehtävien suorittamisessa ym. eristäytyneisyyden, epätoivon, raivon tms. välittyminen tenttivastauksissa, esseetehtävissä tai muissa kirjallisissa tuotoksissa. Mahdollisia fyysisiä muutoksia: ulkoinen olemuksen muuttuminen huonommaksi tavanomaisesta huolimattomuutta hygienian hoitamisessa, pitkittynyttä väsymystä, huomattavaa lihomista tai laihtumista merkkejä mahdollisesta huumeiden käytöstä tai liiallisesta alkoholin käytöstä Mahdollisia psyykkisiä muutoksia: jatkuvaa surullisuutta tai itkuisuutta toivottomuuden tai arvottomuuden tuntemuksia äkillistä vihamielisyyttä ärtyisyyttä tai huolestuneisuutta vetäytyneisyyttä tai liioiteltua osallistuvuutta liiallista riippuvuutta suoria viittauksia ahdistukseen, uupumukseen, perheongelmiin tai muihin vaikeuksiin Erityisestä turvallisuusriskistä voivat viestiä viestit, puheet tai kirjoitelmat, jotka liittyvät kuolemaan, itsemurhaan ja epätoivoon vakava masennus vihjailut pitkästä tulevasta poissaolosta, omien (arvo)tavaroiden jakelu muille, itsetuhoinen käyttäytyminen (esim. viiltely) tai muu hallitsematon käyttäytymisen muuttuminen Masennuksen ilmeneminen

10 10 Masennus ilmenee jokaisella ihmisellä omanlaisenansa ja siihen vaikuttaa ihmisen henkilökohtaiset elämänkokemukset ja tapahtumat ennen masentumista. Vaikka masennus voi ilmetä monimuotoisesti, on olemassa tiettyjä yleisiä masennuksen piirteitä. Masennukseen yleisesti liittyviä piirteitä voivat olla Univaikeudet Syömisvaikeudet Hygienian laiminlyönti Voimattomuus Keskittymisvaikeudet Emotionaaliset kokemukset (Itkuisuus on tyypillistä masentuneelle naiselle kun taas miehet ovat useammin masentuneina myös vihamielisiä ja äksyileviä). Itseinho: Epäsosiaalisuus Toivottomuuden kokemukset: Masentunut ihminen ajattelee, puhuu ja kirjoittaa kuolemasta. Psykoottisuuden ilmeneminen Psykoottisuus voi ilmetä ihmisessä usealla tavalla. Psykoottinen ihminen ei osaa tai halua välttämättä selittää erikoista toimintaansa. Psykoottisuus voi ilmetä esimerkiksi: rituaaleina tai pakkotoimintoina, esimerkiksi toistuvina liikesarjoina tai pakonomaisena käsienpesuna ikätasoa lapsellisempana toimintana sekavana tai epärealistisena puheena tai itsekseen puheluna tunneilmaisun kapeutumisena tai muuttumisena, esimerkiksi äkilliset naurun- tai itkunpuuskat ulkoisen olemuksen äkillisenä muuttumisena, esimerkiksi hoitamattomuus vetäytymisenä, eristäytymisenä tai haluna olla yksin muuttuneena suhtautumisena opiskeluun/työhön, psykoottinen voi olla välinpitämätön opiskeluaan/työtään kohtaan tai pyrkii tekemään enemmän kuin jaksaa. Miten toimia? Kun huomataan opiskelijan tai työtoverin käytöksessä muutos ja huolestutaan tästä muutoksesta tai kun toinen opettaja tai opiskelijatoveri(t) viestittää havainnoistaan ja huolestumisestaan: jutellaan opiskelijan/työtoverin kanssa kahden kesken rauhallisesti, hienotunteisesti ja keskittyneesti kuunnellen ja kerrotaan, miksi hänestä ollaan huolissaan kysytään, mitä hänelle kuuluu, mikä on hänen vointinsa pyritään välittämään opiskelijalle/työtoverille kiinnostus ja halu auttaa häntä käsitellään asioita suoraan ilman ennakkokäsityksiä, ei tuomita; tehdään selventäviä kysymyksiä Jos arvioidaan opiskelijan/työtoverin tarvitsevan ammattiapua, keskustellaan siitä hänen kanssaan ja pyritään pääsemään hänen kanssaan yhteisymmärrykseen siitä, että voidaan ottaa yhteyttä

11 11 opiskelija- tai työterveydenhoitajaan. Kerrotaan opiskelijalle/työtoverille, että kääntyminen ammattiauttajan puoleen ei tarkoita sitä, että luultaisiin opiskelijassa/työtoverissa olevan jotain vialla tai että ei oltaisi kiinnostuneita hänen asiastaan. Opiskelija-asioissa voidaan aina ottaa yhteyttä opiskelijaterveydenhoitajaan ja neuvotella hänen kanssaan opiskelijan tilanteesta. Opiskelijaterveydenhoitaja voi pyytää opiskelijan vastaanotolleen ja järjestää opiskelijalle tarvittavaa muuta apua. Opiskelijaterveydenhoitajalla on yhteydet paikallisiin auttaviin tahoihin. Itsemurhalla uhkailu tai itsemurhayritys Ihminen voi olla itsemurhavaarassa, jos hän tekee itsemurhayrityksen tai esimerkiksi viiltelee itseään hän puhuu itsemurhasta tai uhkailee asialla hänellä on masentuneisuutta, suuria muutoksia elämäntilanteessa ja psykiatrinen diagnoosi hänen käyttäytymisessään on piirteitä, jotka kertovat itsemurhan suunnittelemisesta, esimerkiksi antaa pois itselle tärkeitä ja rakkaita tavaroita hän kertoo ajattelevansa kuolemaa usein tai kaiken aikaa hän on tuntenut jonkun, joka on tehnyt itsemurhan tai yrittänyt sitä hän identifioituu sellaiseen, joka on tehnyt itsemurhan, esimerkiksi alkaa muistuttaa julkisuuden henkilöä, jolla on ollut tällainen kohtalo hänen suvussaan tai lähipiirissään on ollut väkivaltainen kuolema tai itsemurha hänellä on hyvin huono impulssikontrolli tai heikko ahdistuksensietokyky hän ei näe ratkaisua ongelmiinsa, ei ota vastaan apua hänelle on ominaista ylikriittisyys ja täydellisyyden tavoittelu hän on jonkin/joidenkin edellisten seikkojen lisäksi päihteiden vaikutuksen alaisena. Kohdattaessa itsemurhavaarassa oleva opiskelija/työntekijä tai saataessa joltain muulta tietää itsemurhavaarassa olevasta opiskelijasta ja työntekijästä, on asiaan suhtauduttava aina vakavasti. Itsemurha-ajatuksista tulee kysyä henkilöltä itseltään. Vaarassa olevan henkilön kanssa on keskusteltava ammattiauttajan luo menemisestä. Raiskaus, raiskausyritys tai muu väkivaltatilanne Raiskauksen kohteeksi joutuneelle kokemus on hyvin traumaattinen ja se koetaan häpeälliseksi, joten asiasta saatetaan usein vaieta. Olennaista ihmisen selviytymisen kannalta on, että hän saa tukea ja apua. Kehotetaan ja autetaan tarvittaessa uhria ottamaan yhteyttä lääkäriin, mielenterveyspalveluihin, poliisiin, rikosuhripäivystykseen tms. Pidetään yllä jatkuvaa keskusteluyhteyttä uhrin kanssa. Tuen antaminen on tärkeää. Poliisin toimintaohjeita raiskauksen uhrille (http://www.poliisi.fi). Rikoksen uhria tukee valtakunnallinen Rikosuhripäivystys. Raiskauskriisikeskus Tukinainen antaa maksutonta neuvontaa valtakunnallisesti. Seksuaalisen väkivallan uhreja auttaa myös Väestöliitto.

12 12 Neuvoja saa myös paikallispoliisilta, kunnan sosiaaliviranomaisilta ja kunnan yleisestä oikeusaputoimistosta. Väkivaltarikoksen kohteeksi joutumisesta voi tehdä ilmoituksen poliisille uhri itse, tapauksen silminnäkijä tai kuka tahansa, joka on saanut teosta tiedon tai vihjeen. On tärkeää, että poliisi saa tiedon rikoksesta mahdollisimman nopeasti. Valtakunnallisen Rikosuhripäivystyksen auttava puhelin on Opiskelijan tai henkilökuntaan kuuluvan kuolemantapaus Kun tulee tieto opiskelijan tai henkilökuntaan kuuluvan kuolemasta tarkistetaan mitä, missä ja milloin on tapahtunut sekä onko jokin muu taho ryhtynyt toimenpiteisiin otetaan yhteys osaamisalueen johtajaan ja/tai kampuksen kriisitoimintavastaavaan, joka tiedottaa asian rehtorille ja viestintäpäällikölle käynnistetään (tarvittaessa) kampuskohtaisen kriisiryhmän toiminta julkistetaan asia vasta kuin on sovittu, miten se tapahtuu; yleensä suruviesti lähetetään sähköpostitse niille henkilöstö/opiskelijaryhmille, joita asia koskee tai SAMKin koko henkilökunnalle; tilanteen laajuuden ja vakavuuden (esim rikoksen uhriksi joutuminen) mukaan voi olla tarpeen järjestää myös erillinen tiedotustilaisuus sovitaan muistopöydän rakentamisesta, hiljaisen hetken järjestämisestä, suruliputuksesta, omaisten muistamisesta (adressi, hautajaiset) informoidaan vahtimestari suruliputuksesta; suruliputus järjestetään vasta sen jälkeen, kun kuolemantapauksesta on tiedotettu liputtavan kampuksen henkilökunnalle ja opiskelijoille järjestetään keskustelu- ja kriisiapua ja tiedotetaan opiskelijoille kriisiavun muodot ja yhteystiedot Henkilökunnan jäsenen kuolemantapauksessa SAMK julkaisee vainajan kotipaikkakunnan lehdessä (esimerkiksi Satakunnan Kansa tai Länsi-Suomi) kuolinilmoituksen, jos omaiset niin haluavat. Ilmoitus julkaistaan samana päivänä kuin omaisten laatima kuolinilmoitus. SAMKin viestintä avustaa kuolinilmoituksen laatimisessa. Muistopöydän ja hiljaisen hetken järjestäminen Symboliset eleet ja teot tarjoavat suoremman ilmaisumahdollisuuden kuin sanat. Lisäksi ne lievittävät ahdistusta ja jännitystä. Hiljainen hetki pidetään mieluiten yhteisessä tilassa, mutta tilojen puutteen vuoksi hetki voidaan viettää opiskelutiloissa esimerkiksi keskusradion välityksellä. Muistopöytä laitetaan toimipisteen aulaan tai muuhun tilanteeseen sopivaan paikkaan ja sitä varten varataan: valkoinen pöytäliina kynttilä ja kynttilän jalka sekä tulitikut kukkia kehys, johon voidaan laittaa valokuva tai tekstata henkilön nimi muistokirja, joka luovutetaan omaisille.

13 13 Muistopöytää ja hiljaisen hetken järjestelyjen helpottamiseksi kampuksella on varattuna (vahtimestarin tiloissa) valkoinen pöytäliina, kynttilöitä, kynttilänjalat, tulitikut, valokuvakehys, muistokirja, virsikirja ja Uusi Testamentti tai Raamattu, sopivaa musiikkia äänitteellä, ajatelmia, runoja jne. Hiljaisen hetken kulku: toimintayksikön johtaja (tai sovittu henkilö) lausuu alkusanat ja kertoo tilaisuuden tarkoituksen ja kulun hiljainen hetki (1 min) kriisiryhmän tai seurakunnan edustajan sanat musiikkia tilaisuuden vetäjä antaa ohjeet päivän jatkumisesta, tiedottaa kriisityöskentelystä ja toteaa tilaisuuden päättymisen. Opiskelijan tai henkilökunnan jäsenen vakava loukkaantuminen Kun tulee tieto opiskelijan tai työntekijän vakavasta loukkaantumisesta sovelletaan kohdassa 5.1. mainittuja kriisikäytäntöjä soveltuvin osin. Kampuksen kriisityöryhmän vetäjä tai osaamisalueen johtaja johtaa tilannetta ja harkitsee sovellettavat toimenpiteet. 6. Kriisitoiminnan ylläpito ja seuranta Kriisitoimintaohjeen ylläpito ja dokumentointi Kriisitoimintaohje on saatavilla SAMKin julkisilla nettisivuilla laatukäsikirjassa SAMKin opiskelija- ja henkilökuntaintrassa paperisena kampuksen vahtimestarin infopisteessä, jossa on myös muistilista kriisitilanteen toimenpiteistä Kriisitoimintaohje, kampuskohtaisten kriisitoimintaryhmien omat ohjeet ja muut aiheeseen liittyvät dokumentit kootaan Intraan kohtaan Turvallisuus ja Kampus, josta löytyvät myös pelastussuunnitelmat. Kriisitoimintavalmiuksien ylläpito ja kehittäminen SAMKin kriisitoimintavastaava kutsuu kriisiryhmät tapaamiseen ja/tai kriisikoulutukseen tarpeen mukaan, vähintään joka toinen vuosi. Hän huolehtii myös palautteen keräämisestä ja sen pohjalta toiminnan kehittämisestä

14 14 7. Satakunnan ammattikorkeakoulun ylin johto Juha Kämäri, rehtori, toimitusjohtaja, p rehtorin assistentti Johanna Kares-Koskinen, p Tommi Tamminen, talous- ja hallintojohtaja, p Anne Pohjus, vararehtori (opetus), p Cimmo Nurmi, vararehtori (TKIY), p Jari Iisakkala, johtaja, korkeakoulupalvelut, p Ari-Pekka Kainu, osaamisaluejohtaja (informaatioteknologia), p Timo Mattila, osaamisaluejohtaja (palveluliiketoiminta), p Eeva-Liisa Moisio, osaamisaluejohtaja (terveys), p Petteri Pulkkinen, osaamisaluejohtaja (energia ja rakentaminen), p Tuula Rouhiainen-Valo, osaamisaluejohtaja (hyvinvointi), p Jaana Vase, osaamisaluejohtaja (logistiikka ja meriteknologia), p SAMKin sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi at samk.fi.

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston

Lisätiedot

Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä. Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010

Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä. Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010 Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010 Mikä on väkivaltaa? Fyysinen väkivalta Väkivallan uhka Loukkaaminen Väkivaltatilanteiden aiheuttamat

Lisätiedot

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008 Tämä Oamk/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje päivitetään vuosittain syyslukukauden alkupuolella. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa opiskeluhuoltotyöryhmä.

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Oppilaitoksen kriisivalmius

Oppilaitoksen kriisivalmius 1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

TOIMINTAKAAVIO HÄIRIÖ- JA KRIISITILANTEESSA

TOIMINTAKAAVIO HÄIRIÖ- JA KRIISITILANTEESSA 1 KRIISITOIMINTAOHJE TOIMINTAKAAVIO HÄIRIÖ- JA KRIISITILANTEESSA TIEDOTTAMINEN TRAUMAATTINEN TILANNE YHTEYS KRIISIRYHMÄN JÄSENEEN KRIISI- RYHMÄ KOOLLE TUKITOIMISTA PÄÄTTÄMINEN ONNETTOMUUS- TILANTEESSA:

Lisätiedot

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma 1 KAUHAJOEN KOULUKESKUKSEN KRIISISUUNNITELMA 1. JOHDANTO Ihmisen elämässä on väistämättä erilaisia kriisejä. Osa kriiseistä on kasvuun ja kehitykseen liittyviä,

Lisätiedot

3. Toimintamalleja opiskeluympäristössä tapahtuville kriisitilanteille

3. Toimintamalleja opiskeluympäristössä tapahtuville kriisitilanteille 1. Tärkeät puhelinnumerot Yleinen hätänumero 112 Poliisi 112 Myrkytyskeskus (09) 471 977 tai (09) 4711 Taksi 10041 tai matkapuhelimesta 0100 0041 Terveyskeskus (02) 269 2211 Kaupunginsairaala (02) 269

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain.

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain. KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI Päivitetään lukuvuosittain. 0 Tärkeitä puhelinnumeroita: Yleinen hätänumero 112 Poliisi 10022 Myrkytyskeskus 09-471 977 (vara 09-4711) Kokkolanseudun terveyskeskuksen

Lisätiedot

1. Kriisiryhmän perustehtävä

1. Kriisiryhmän perustehtävä Tämä OAMK/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje sekä kriisiryhmän postituslista päivitetään vuosittain lokakuussa. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta

Lisätiedot

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 LAITILAN KOULUJEN KRIISITOIMINTAMALLI 1. Tavoite 2 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 2.1. Shokki 2.2. Reaktio 2.3. Käsittely 2.4. Uudelleenasennoitumisvaihe 3. Toimintaohjeet kriisitilanteissa 3.1. Loukkaantuminen/onnettomuus

Lisätiedot

KRIISITOIMINTA- KANSIO

KRIISITOIMINTA- KANSIO Tampereen yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna KRIISITOIMINTA- KANSIO Koottu käyttäen esisijaisena lähteenä STAKE- Sin laatimaa Koulun kriisitoimintamalli tukiaineisto peruskoulujen, lukioiden

Lisätiedot

Toimintamalli kriisitilanteissa

Toimintamalli kriisitilanteissa TUUSULAN KUNTA Rusutjärven koulu Toimintamalli kriisitilanteissa 2005-2006 SISÄLTÖ KRIISIN MÄÄRITTELY... 3 KRIISIRYHMÄN JÄSENET... 3 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 3 OPPILAAN KUOLEMA... 4 ITSEMURHA... 6

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012

SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 12.8.2012 1(8) SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012 1. TAPAHTUMAN ja toiminnan kuvaus... 2 2. Toiminnan turvallisuudesta vastuulliset... 2 3. Suorituspaikat

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Päivitetty tammikuu 2008 Tämä suunnitelma on nähtävillä turvallisuussuunnitelman mukana kansiossa opettajainhuoneessa ja esitellään kerran vuodessa opettajainkokouksessa.

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö)

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Kriisisuunnitelma Mikkelin lukio 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Sisällysluettelo 1. Käsitteiden määrittelyä 2 2. Kriisien ennaltaehkäisy 3 3. Lasten ja nuorten välitön tukeminen traumaattisessa kriisissä

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 Professori Jaakko Lehtosen mukaan kriisin tuntomerkit ovat seuraavat: siihen liittyy asian paisumisen uhka sen kohde

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN PARTIOLAISET RY:N KRIISITIEDOTUSOHJE

ETELÄ-KARJALAN PARTIOLAISET RY:N KRIISITIEDOTUSOHJE OHJEEN TARKOITUS Tämä ohje on tarkoitettu Etelä-Karjalan Partiolaiset ry:n luottamushenkilöille ja piirin lippukuntien johdon käyttöön. Tiedotus käynnistetään ohjeen mukaan tilanteissa, joissa piirin tai

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Helsingin valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin

Lisätiedot

Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA

Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä kriisisuunnitelmasta... 3 2. Vastuullisuus kriisitilanteessa... 3 3. Kriisitilanteet ja toiminta niiden aikana...

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Maarit Pedak VTM ja KTM maarit.pedak@helsinki.fi Yhteisökriisit ja katastrofit julkishallinto mukana (Boin, Hart t,

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Salli Saari

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016

KRIISISUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016 KRIISISUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 VIESTINTÄ VAKAVISSA KRIISITILANTEISSA... 3 3 KRIISITOIMINTA... 4 4 KRIISIN MÄÄRITTELY... 5 4.1 KRIISIREAKTION VAIHEET... 5 4.2 TOIMINTAKAAVIO

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: PKSSK:n Aikuispsykiatrian tehostettu avohoito koordinoi

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon

Lisätiedot

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys Älä vaikene väkivallasta Pyydä apua Avopalvelut Sosiaalipäivystys Älä vaikene väkivallasta 2 Paikalliset auttajat ENSIAPU ACUTA Ensiapu Acutassa toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys.

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Maakunnallisen turvallisuussuunnitelman tavoitteena

Maakunnallisen turvallisuussuunnitelman tavoitteena Taustaa Pohjois-Savon Kylät ry:n pääpainopisteenä vuonna 2012 kylien turvallisuus: Yhteistyö Vapepan kanssa, mm. etsintäkoulutukset kylillä ja Yhteistoimintapäivä Vieremällä Yhteistyö Pohjois-Savon liiton

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

HENKINEN ENSIAPU SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALASSA 2010

HENKINEN ENSIAPU SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALASSA 2010 HENKINEN ENSIAPU SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALASSA 2010 HENKINEN ENSIAPU SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALASSA 835016 (privatel) 044 4155016 (ulkoa) 24/7 www.epshp.fi Yksiköiden kotisivut Henkinen ensiapu HENKINEN ENSIAPU

Lisätiedot

Senjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki

Senjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki Senjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki Koulun oppilaat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko koulussa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot

Tullinkulman Työterveys

Tullinkulman Työterveys Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Defusing - toiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Defusing - toiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Aktiivi-Instituutti Defusing - toiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Mustakangas Ilkka 15 Sivu 1 / 18 Sivu 2 / 18 1 Johdanto... 3 2 Historia... 3 3 Käsitteet... 4 3.1 Defusing - istunto eli purkukokous...

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Liite 4 KRIISITOIMINTAMALLI

Liite 4 KRIISITOIMINTAMALLI Liite 4 KRIISITOIMINTAMALLI Mäntyharjun lukio 2005 SISÄLTÖ Liite 4...1 1 JOHDANTO...3 2 KRIISIRYHMÄ...3 2.1 Kriisiryhmän jäsenet...3 2.2 Kriisiryhmän tehtävät... 3 3 VAKAVA ONNETTOMUUS KOULULLA... 3 3.1

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Luonnossa ja laajalla alueella järjestettävässä erämelonnan kilpailutapahtumassa käytännön

Luonnossa ja laajalla alueella järjestettävässä erämelonnan kilpailutapahtumassa käytännön RISKIARVIO/TOIMENPIDETARKASTELU Lähtökohdat turvallisuusvarautumiseen Luonnossa ja laajalla alueella järjestettävässä erämelonnan kilpailutapahtumassa käytännön turvallisuus riippuu oleellisesti siitä,

Lisätiedot

POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö

POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa -seminaari 9.4.2013 Turku Tuija Järvenpää Ylikonstaapeli Varsinais-Suomen Poliisilaitos

Lisätiedot

Lääkekaappi kuntoon. Suomen Apteekkariliitto 2010

Lääkekaappi kuntoon. Suomen Apteekkariliitto 2010 Lääkekaappi kuntoon 1 Suomen Apteekkariliitto 2010 Säilytä lääkkeet oikein Lääkkeet on hyvä säilyttää lukittavassa lääkekaapissa, jotta lapset eivät pääse niihin käsiksi. Kaappi suojaa lääkkeitä myös valolta.

Lisätiedot

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA FORSSA GAMES

PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA FORSSA GAMES PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA FORSSA GAMES 13.6.2013 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi 19. Forssa Games -suunnistuskilpailu 1.2 Tilaisuuden järjestäjä Lounais-Hämeen Rasti 1.3

Lisätiedot

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 LIITE 7 EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 EURAN LUKION KRIISIVALMIUS Euran lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan

Lisätiedot

JIPPO-JUNIOREIDEN VIESTINTÄ

JIPPO-JUNIOREIDEN VIESTINTÄ JIPPO-JUNIOREIDEN VIESTINTÄ JIPPO-JUNIOREIDEN VIESTINTÄ Viestintäsuunnitelman sisältö 1. Kenelle viestimme: seura + joukkue 2. Miten viestitään 3. Mikä on viestinnän tavoite 4. Mitkä ovat viestinnän tavoitteet

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Punaisen Ristin kotimaan apu

Punaisen Ristin kotimaan apu Punaisen Ristin kotimaan apu Näin autamme äkillisten onnettomuuksien uhreja Suomessa USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus Apumme ulottuu valmiudesta jälkitukeen USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015 Jyväskylässä Suomen Suomen Yhteisöakatemia Oy Oy Saarijärventie Taitoniekantie 5 B 14 8 D 35 40200 Jyväskylä40740 Jyväskylä www.sya.fi Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14 40200 Jyväskylä DEFUSING-OHJAAJAKOULUTUS 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Miksi? ammattilainen pystyy kohtaamaan

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot