1. Auttamistoiminnan käynnistäminen kriisitilanteessa Yhteys kriisitoimintaryhmään Viestintä kriisitilanteissa Kriisin jälkihoito 7

Transkriptio

1 1 KRIISITOIMINTAOHJE SISÄLTÖ Johdanto sivu 1. Auttamistoiminnan käynnistäminen kriisitilanteessa 3 Arvioi tilanne Tee hätäilmoitus Estä lisäonnettomuudet Anna hätäensiapu Pysy paikalla 2. Yhteys kriisitoimintaryhmään 3 Kriisitoimintaryhmän tehtävät Organisaatio Kriisitoiminnan vastuuhenkilön tehtävät 3. Viestintä kriisitilanteissa 5 4. Kriisin jälkihoito 7 Kriisin jälkihoidon menetelmiä Jälkihoitoa antavia tahoja 5. Ohjeita eräiden kriisitilanteiden varalta 9 Opiskelijan tai työtoverin käyttäytymisessä tapahtuva muutos Itsemurhalla uhkailu tai itsemurhayritys Raiskaus, raiskausyritys tai muu väkivaltatilanne Opiskelijan tai henkilökuntaan kuuluvan kuolemantapaus 6. Kriisitoiminnan ylläpito ja seuranta 13 Kriisitoimintaohjeen ylläpito ja dokumentointi Kriisitoimintavalmiuksien ylläpito ja kehittäminen 7. Satakunnan ammattikorkeakoulun ylin johto 14

2 2 Johdanto Kriisitoimintaohje antaa ohjeet kriisitilanteista selviytymiseen: miten toimitaan ja mistä saa apua. Kriisitoimintamalli auttaa toimimaan traumaattisissa tilanteissa, lieventämään kriisin haittavaikutuksia ja tukemaan sekä opiskelijoiden että henkilökunnan toipumista. Kriisistä puhutaan ihmisen jouduttua elämäntilanteeseen, jonka ymmärtämiseen ja psyykkiseen hallitsemiseen hänen aikaisemmat kokemuksensa ja keinonsa eivät riitä. Jokainen kriisitilanne on ainutlaatuinen kokemus. Oleellisinta kriisissä olevan ihmisen tukemisessa on läsnäolo ja turvallisuuden tunteen palauttaminen traumaattisen kokemuksen jälkeen. Kriisitoimintamallia tarvitaan, koska onnettomuuden sattuessa harkinta-aikaa on vain vähän tai sitä ei ole ollenkaan ja ilman suunnitelmaa tilanteen hallinta voidaan menettää kriittisessä vaiheessa henkilökunta on kriisissä samojen reaktioiden vallassa kuin opiskelijatkin kriisitilanteet eivät hoidu itsestään käsittelemättömät kriisit jäävät kytemään ja tulevat ilmi esimerkiksi sairauspoissaoloina tai yhteisön toimintakyvyn heikkenemisenä. Kriisitilanteessa apua tarjotaan aktiivisesti, koska useimmat kriisin kokeneet eivät hae apua oma-aloitteisesti. Kriisitoimintamallia sovelletaan yhdessä pelastussuunnitelman kanssa. Välittömissä kriiseissä (esim. tulipalo, väkivaltatilanne, oppilaitoksen ulkopuolinen konkreettinen uhka) toteutetaan pelastussuunnitelman mukaiset toimet: ensiapu, ulkopuolisen avun hälyttäminen sekä varsinaiset pelastustoimet. Välittömien kriisitilanteiden hoito vaatii kuitenkin aina myös tukitoimia. SAMKin järjestämä kriisiapu on etupäässä kriisitapahtuman jälkeistä tukea ja paikkakunnilla kriisiapua järjestävien yhteistyötahojen tarjoaman avun organisointia.

3 3 1. Auttamistoiminnan käynnistäminen kriisitilanteessa ARVIOI TILANNE Selvitä, mitä on tapahtunut. Selvitä autettavien määrä ja avun tarve. TEE HÄTÄILMOITUS Kaikissa onnettomuuksissa yksi soitto hätäkeskukseen riittää. Soita hätäpuhelu yleiseen hätänumeroon 112 ja toimi heiltä saatujen ohjeiden mukaisesti. Näin teet hätäilmoituksen: Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Kerro, mitä on tapahtunut. Kerro tarkka osoite ja kunta. Vastaa kysymyksiin. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan. Yleisöpuhelimesta voi soittaa hätänumeroon ilmaiseksi. Matkapuhelimesta soittaessasi et tarvitse suuntanumeroa. ESTÄ LISÄONNETTOMUUDET Lähesty vaarallista kohdetta harkiten. Pelasta ensin hengenvaarassa olevat. Varoita muita vaarasta. ANNA HÄTÄENSIAPU Aloita henkeä pelastava ensiapu taitojesi mukaan mahdollisimman pian. PYSY TAPAHTUMAPAIKALLA Ilmoita lisäavun tulosta ja saamistasi ohjeista. 2. Yhteys kriisitoimintaryhmään Tieto tapahtumasta on toimitettava heti kun siihen mahdollisuus kenelle tahansa kriisitoimintaryhmän jäsenistä. Tiedon tapahtumasta saanut kriisitoimintaryhmän jäsen kutsuu ryhmän koolle mahdollisimman nopeasti. Kriisitoimintaryhmän jäsenet: Rehtori Juha Kämäri, p Henkilöstöpäällikkö/työsuojelupäällikkö Jari Lahti, p Työsuojeluvaltuutettu Eeva-Maija Salminen, p Kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Jussi Koskinen, p Tieto kriisitoimintaryhmän koolle kutsumisesta toimitetaan välittömästi viestinnälle (viestintäpäällikkö Hanna Valtokivi, p ). Kriisitoimintaryhmään kuuluvien vakinaisten jäsenten lisäksi ryhmään kutsutaan tapahtumasta riippuen muita asianomaisia ja yleisiä asiantuntijoita.

4 4 Kriisitoimintaryhmää täydennetään tilanteen mukaan seuraavasti: Kampuksien kriisitoiminnan vastuuhenkilö kutsutaan ryhmään, jos tapahtuma koskee ao. kampusta: Osaamisaluejohtaja Jaana Vase, p (Rauman kampus) Tiimivastaava Seppo Anttila, p (Huittisten kampus) Tiimivastaava Matti Velhonoja, p (Kankaanpään kampus) Henkilökuntaa koskevissa asioissa kutsutaan tarvittaessa: Työterveyshoitaja Seija Rautula, p Asianomainen toimintayksikön johtaja Vararehtori Anne Pohjus, p Opiskelijoita koskevat asioissa kutsutaan tarvittaessa: Asianomaisen osaamisalueen johtaja ja/tai tutoropettaja Kv-sihteeri kampuksittain, jos kyseessä kv-vaihdossa oleva opiskelija Leena Isomäki, p (Tiedepuisto) Riitta Rissanen, p (Tiilimäki) Saija Arslan, p (Kanali) Seurakunta voi tarvittaessa lähettää lähimmän seurakunnan työntekijän. Kriisitoimintaryhmän tehtävistä tiedotetaan siten, että kaikki ammattikorkeakouluyhteisön jäsenet tietävät kenen puoleen kääntyä. Kriisitoimintaryhmän tehtävät Kriisitoimintaryhmän tehtävät kriisitilanteessa: 1. Tilannekuvan luominen Selvitetään, mitä, missä ja milloin on tapahtunut, mistä tieto on tullut ja kuinka luotettavaa se on. Mikä on tilanne juuri nyt, mikä on mahdollisten uhrien määrä ja mitä tukitoimia on jo mahdollisesti käynnistetty. Koskeeko asia koko SAMKia, toimintayksikköä, osaa henkilökunnasta, yksittäistä opiskelijaa vai opiskelijaryhmää. 3. Sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen tarpeen arviointi 4. Tukitoimien tarpeellisuus ja luonne 6. Kuolemantapaukseen liittyvät toimenpiteet ja järjestelyt 7. Jälkihoidon tarpeen määrittely ja toteutus Kriisitoimintaryhmän valmiustehtävät: henkilöstön informointi ja perehdyttäminen kriisitoimintaan henkilökuntakokouksissa opiskelijoiden informointi yhteistyö SAMKin viestinnän kanssa niin, että tarvittavat kampuskohtaiset tiedot löytyvät opiskelija- ja henkilökuntaintrasta kriisityön paikallisten yhteistyötahojen informointi

5 5 ryhmän jäsenten kriisivalmiuden ja -taitojen ylläpito yhdessä SAMKin kriisivastaavan kanssa hälytysvalmiudesta ja koolle saannista huolehtiminen kriisitoimintamallin toimivuuden arviointi ja kehittämisehdotusten tekeminen. Jokaista kriisitoimintaryhmän jäsentä koskee yleisten säädösten mukainen salassapitovelvollisuus. Organisaatio SAMKin kriisitoiminnan valmiudesta ja kriisitilanteiden yleisestä koordinoinnista vastaa SAMKin kriisitoiminnan vastuuhenkilö, kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö. Lisäksi jokaisella kampuksella on rehtorin nimeämä kampuksen kriisitoiminnan vastuuhenkilö (mainittu yllä), joka nimeää kampuskohtaisen kriisitoiminnan valmiusryhmän. Kampuksien kriisitoiminnan vastuuhenkilöt osallistuvat kriisitoimintaryhmään jäsenenä, jos tilanne koskee hänen kampustaan. Kriisitoiminnan vastuuhenkilön tehtävät SAMKin kriisitoiminnan vastuuhenkilö, kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö huolehtii kriisitoimintaohjeistuksen päivityksestä ja ylläpidosta koordinoi ja kehittää SAMKin kriisitoimintaa vastaa kriisitoiminnan koulutuksesta, kehittämisestä ja toimintavalmiuden ylläpidosta vastaa yhteyksistä SAMKin ulkopuolisiin kriisityön yhteistyötahoihin sekä yhteistyössä viestintäpäällikön kanssa yleisestä kriisitoimintaan liittyvästä tiedottamisesta SAMKin sisällä pitää varahenkilönsä ajan tasalla SAMKin kriisitoiminnasta. 3. Viestintä kriisitilanteissa Kriisitoimintaryhmä ja viime kädessä rehtori vastaavat kriisitilanteiden viestinnästä. Myös kriisitoimintaryhmästä erillisen kriisiviestinnän tarpeen voivat laukaista ulkoiset tai sisäiset tapahtumat tai tekijät. Ulkoapäin alkunsa saanut kriisitilanne on myös aina sisäinen kriisi. Viestinnällisiä kriisitilanteita aiheuttavat esimerkiksi: yllätykselliset toimintaa ohjaavat päätökset/määräykset, joihin ei ole osattu varautua mainekriisi, negatiivinen julkisuus onnettomuus tai väkivaltainen teko henkilökuntaan kuuluvan tai opiskelijan kuolema. Kriisiä ennakoivan tapahtuman havaitsevan/kokevan tai sen keskelle joutuvan tulee ilmoittaa asiasta omalle esimiehelleen tai tilanteen kiireellisyydestä riippuen suoraan ylimmälle johdolle. Tilanteen niin vaatiessa käynnistetään kriisitoimintaryhmän työskentely. Tiedotusvastuu vakavissa ja laajaa julkisuutta saavissa kriisitilanteissa on aina rehtorilla ja operatiivinen tiedotusvastuu viestintäpäälliköllä. Jos ko. henkilöihin ei saada yhteyttä, tiedotusvastuun ottavat saatavilla olevat ylimmän johdon jäsenet.

6 6 Usein kriisitilanteet ovat niin äkkinäisiä, ettei erillistä toimintaa johtavaa kriisitoimintaryhmää ehditä kutsua kokoon. Tällöin menetellään seuraavasti: akuuteissa pelastustoimenpiteitä vaativissa hätätilanteissa toimitaan aina luvussa 1 esitetyllä tavalla kun akuutti tilanne sallii, tieto tapahtuneesta viestitetään rehtorille tai muulle kriisitoimintaryhmän edustajalle rehtori, tai hänen olleessaan estynyt, joku ylimmän johdon edustaja ottaa vastuun viestinnästä ja antaa keskitetysti lausunnot tiedotusvälineille; viestintäpäällikkö avustaa tätä henkilöä viestintäpäällikkö ja viestintä hoitavat sisäisen (henkilökunta/opiskelijat) ja ulkoisen viestinnän käytännön tehtävät. Tiedotuksessa noudatetaan seuraavia yleisperiaatteita: julkisuuteen kerrotaan vain oikeita tietoja kerrotaan se, mitä tiedetään, totuudenmukaisesti; jos ei tiedetä, kerrotaan, ettei tiedetä tietoja annetaan sitä mukaa kun niitä saadaan arvailuja, olettamuksia ja huhuja ei kerrota asiat kerrotaan yksiselitteisesti ja ymmärrettävästi viranomaisten tiedotusvastuun piirissä oleviin asioihin ei puututa, eikä niitä kommentoida; tämä koskee esimerkiksi poliisin tutkimuksellista toimintaa tehdään yhteistyötä viranomaisten kanssa ja sovitaan heidän kanssaan työnjaosta ja tiedotuskäytännöistä. Äkillisissä kriisitilanteissa tieto tapahtuneesta on tiedotusvälineillä usein jo ennen kuin johto ja oma henkilökunta on informoitu. Kuka tahansa voi joutua tiedotusvälineiden haastattelemaksi. Myös tällöin noudatetaan yllämainittuja periaatteita. Lisäksi toimittaja ohjataan haastattelemaan sitä henkilöä, joka on nimetty kriisi- ja tiedotusvastaavaksi. Henkilökunnan jäsenen tai opiskelijan kuolemaan liittyvän kriisin käsittely ja tiedottaminen on sen osaamisalueen johtajan (tai kampuskohtaisen kriisitoimintaryhmän edustajan) vastuulla, jota kriisi ensisijaisesti koskee. Epäselvissä tapauksissa rehtori linjaa tiedotusvastuusta. Kuolemantapauksesta informoidaan aina myös ylintä johtoa (rehtori) ja viestintäpäällikköä. Kuolemantapauksesta tiedotetaan joko koko henkilökunnalle tai rajatulle joukolle, mutta vähintään kyseisen kampuksen henkilökunnalle. Myös suruliputuksesta ja muistohetkestä kerrotaan samalle kohderyhmälle. Viestintäkanavat kriisitilanteessa: 1. Tekstiviestit, jotka voidaan kohdentaa koko henkilöstölle ja kaikille opiskelijoille (jos numero tiedossa) 2. Sähköpostit (SAMKin sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi at samk.fi) Akuuteissa laajoissa ja vakavissa kriisitilanteissa käytetään aina ensin tekstiviestiä ja sitä täydennetään sähköpostiviesteillä. Taustoittavia ja täydentäviä viestejä voidaan välittää myös sosiaalisen median kanavia pitkin. Koko henkilöstölle kohdistetun tekstiviestin lähetysoikeus on viestinnällä, tietohallinnolla ja kriisitoimintavastaavalla.

7 7 4. Kriisin jälkihoito Kriisin jälkihoidon menetelmiä Kriisin jälkihoidosta vastaa kriisitoimintaryhmä, joka järjestää jälkihoidon itse tai delegoi sen muille asiantuntijoille yksilökohtaisesti tapauksesta riippuen. Seuraavassa joitakin yleisiä linjauksia kiisin jälkihoitoon. PURKUKOKOUS eli DEFUSING Defusing on asian purkamista, vaarattomaksi tekemistä ja tilanteen aiheuttamien haittojen lievittämistä. Defusing on ryhmäprosessi, jossa asianosaiset / auttajat itse purkavat kokemuksiaan psyykkisesti kuormittavasta (työ)tilanteesta. Auttajat auttavat itseään ja toisiaan (stressinhallinta). Tarkoitus: 1. nopea posttraumaattisten reaktioiden purku 2. kokemusten ja mielikuvien normalisointi sekä rauhoittuminen ja paluu työrutiineihin 3. sosiaalisen verkoston vahvistaminen (samankaltaiset kokemukset, tuki, ei eristäydytä ) 4. debriefing tarpeen arviointi. Istunnon periaatteita: 1. Istunto pidetään nopeasti järkyttävän tilanteen jälkeen. 2. Istunto kestää min. 3. Vetäjä / koollekutsuja on esimies tai valitaan ryhmän keskuudesta. 4. Keskustellaan, rohkaistaan puhumaan, kaikille mahdollisuus puhua. 5. Ei sovelleta hierarkiaa. 6. Muistetaan luottamuksellisuus. 7. Kartoitetaan lisäavun tarve. 8. Eri auttajaryhmille voidaan pitää oma purkutilanne. Eroaa debriefing menetelmästä seuraavasti: 1. Defusing ei vaadi debriefing henkilöstöä eli ulkopuolisia asiantuntijoita. 2. Defusing on tarkoitettu yhdessä työskenteleville ammattiryhmille. 3. Defusing on lyhytkestoinen. 4. Defusing ei noudata debriefingiin verrattavaa rakennetta. JÄLKIPUINTI eli DEBRIEFING Debriefing on koulutettujen henkilöiden (2 3) ohjaama ja rakenteeltaan ohjattu ryhmäkokous, jossa pyritään purkamaan psyykkisesti rasittavia, traumoja aiheuttavia tilanteita. Se auttaa käsittelemään suuronnettomuuden, katastrofin, äkillisen kuoleman tms. aiheuttamia reaktioita. Tavoitteena on helpottaa tapahtuman jälkeistä ahdistusta ja ennaltaehkäistä myöhempiä stressireaktioita. Samalla pyritään voittamaan tapahtuneen torjuminen ja tukea normaalin surutyön käynnistymistä. Istunto helpottaa ryhmän keskinäisen sosiaalisen tuen käynnistymistä. Debriefing istunnon periaatteita: 1. Istuntoa johtaa ammattilainen. 2. Istunto on luottamuksellinen. 3. Istuntoon osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

8 8 4. Istuntoon osallistujat ovat yhdenvertaisia. 5. Istunnossa jokainen puhuu vain omasta puolestaan. 6. Kyse on jokaisen läsnäolijan auttamisesta. 7. Ei ole kyse kritiikkipalaverista eikä vastuiden selvittämisestä. Jälkihoitoa antavia tahoja Työterveyshuolto puhelinvaihde p työterveyshoitaja Seija Rautula, p työterveyslääkäri Jussi Eskola Satakunnan keskussairaala puhelinvaihde p Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin p , ark. klo , viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä puhelimessa vastaavat kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset 25 paikkakunnalla ympäri Suomea Rikosuhripäivystys Auttava puhelin p ma-ti klo ja ke-pe klo tarjoaa rikoksen uhrille mahdollisuuden keskustella henkilön kanssa, joka ymmärtää mitä rikoksen kohteeksi joutuminen voi merkitä puhelimeen vastaavat tehtävään koulutetut vapaaehtoiset voi soittaa omalla nimellä tai nimettömänä Porin palvelupiste Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Satakunnan piiri ry Antinkatu 8, PORI Yhdyshenkilö Tuija Mäntylä, p Rauman seudun palvelupiste Rauman Kriisikeskus, Ankkuripaikka Valtakatu 13, RAUMA Yhdyshenkilö Heidi Väkiparta, p Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhoitajat: Eija Hietikko, Kankaanpää, p , etunimi.sukunimi at sataedu.fi Mailis Roue, Huittinen, p , etunimi.sukunimi at huittinen.fi Anna-Maija Heikkilä, Tiedepuisto, p , etunimi.sukunimi at pori.fi Marjo Renfors, Tiilimäki, p , etunimi.sukunimi at pori.fi Heidi Laine, Kanali/liiketoiminta, p , etunimi.sukunimi at rauma.fi Henna Lamminen, Kanali (tiistaisin), p , etunimi.sukunimi at rauma.fi (logistiikka, tuotantotalous ja konetekniikka sekä hoitotyö aikuiset )

9 9 Saila Männikkö, Rauma/Merimäki, p , etunimi.sukunimi at rauma.fi (merenkulun opiskelijat) Seurakunnat: Lähin seurakunta lähettää henkilön tarvittaessa paikalle. 5. Ohjeita eräiden kriisitilanteiden varalta Opiskelijan tai työtoverin käyttäytymisessä tapahtuva muutos l Jos opiskelijan tai työtoverin käyttäytyminen muuttuu selvästi aikaisemmasta, hän saattaa tarvita apua. Muutokset voivat ilmetä käyttäytymisen muutoksina, fyysisinä muutoksina tai psyykkisinä muutoksina. Käyttäytymisen muutoksia voivat olla esimerkiksi: selvä nopea muutos joko entistä paljon hiljaisemmaksi tai aggressiivisemmaksi opintojen etenemisen hidastuminen tai opintosuoritusten tason selvä huononeminen tehtävien tekemättä jättäminen, sovittuja tapaamisten laiminlyönti, luennoilta, harjoituksista tai harjoittelusta poisjäänti, yritys saada itselleen erikoisjärjestelyjä asioiden hoitamisessa, esimerkiksi tenttien ja tehtävien suorittamisessa ym. eristäytyneisyyden, epätoivon, raivon tms. välittyminen tenttivastauksissa, esseetehtävissä tai muissa kirjallisissa tuotoksissa. Mahdollisia fyysisiä muutoksia: ulkoinen olemuksen muuttuminen huonommaksi tavanomaisesta huolimattomuutta hygienian hoitamisessa, pitkittynyttä väsymystä, huomattavaa lihomista tai laihtumista merkkejä mahdollisesta huumeiden käytöstä tai liiallisesta alkoholin käytöstä Mahdollisia psyykkisiä muutoksia: jatkuvaa surullisuutta tai itkuisuutta toivottomuuden tai arvottomuuden tuntemuksia äkillistä vihamielisyyttä ärtyisyyttä tai huolestuneisuutta vetäytyneisyyttä tai liioiteltua osallistuvuutta liiallista riippuvuutta suoria viittauksia ahdistukseen, uupumukseen, perheongelmiin tai muihin vaikeuksiin Erityisestä turvallisuusriskistä voivat viestiä viestit, puheet tai kirjoitelmat, jotka liittyvät kuolemaan, itsemurhaan ja epätoivoon vakava masennus vihjailut pitkästä tulevasta poissaolosta, omien (arvo)tavaroiden jakelu muille, itsetuhoinen käyttäytyminen (esim. viiltely) tai muu hallitsematon käyttäytymisen muuttuminen Masennuksen ilmeneminen

10 10 Masennus ilmenee jokaisella ihmisellä omanlaisenansa ja siihen vaikuttaa ihmisen henkilökohtaiset elämänkokemukset ja tapahtumat ennen masentumista. Vaikka masennus voi ilmetä monimuotoisesti, on olemassa tiettyjä yleisiä masennuksen piirteitä. Masennukseen yleisesti liittyviä piirteitä voivat olla Univaikeudet Syömisvaikeudet Hygienian laiminlyönti Voimattomuus Keskittymisvaikeudet Emotionaaliset kokemukset (Itkuisuus on tyypillistä masentuneelle naiselle kun taas miehet ovat useammin masentuneina myös vihamielisiä ja äksyileviä). Itseinho: Epäsosiaalisuus Toivottomuuden kokemukset: Masentunut ihminen ajattelee, puhuu ja kirjoittaa kuolemasta. Psykoottisuuden ilmeneminen Psykoottisuus voi ilmetä ihmisessä usealla tavalla. Psykoottinen ihminen ei osaa tai halua välttämättä selittää erikoista toimintaansa. Psykoottisuus voi ilmetä esimerkiksi: rituaaleina tai pakkotoimintoina, esimerkiksi toistuvina liikesarjoina tai pakonomaisena käsienpesuna ikätasoa lapsellisempana toimintana sekavana tai epärealistisena puheena tai itsekseen puheluna tunneilmaisun kapeutumisena tai muuttumisena, esimerkiksi äkilliset naurun- tai itkunpuuskat ulkoisen olemuksen äkillisenä muuttumisena, esimerkiksi hoitamattomuus vetäytymisenä, eristäytymisenä tai haluna olla yksin muuttuneena suhtautumisena opiskeluun/työhön, psykoottinen voi olla välinpitämätön opiskeluaan/työtään kohtaan tai pyrkii tekemään enemmän kuin jaksaa. Miten toimia? Kun huomataan opiskelijan tai työtoverin käytöksessä muutos ja huolestutaan tästä muutoksesta tai kun toinen opettaja tai opiskelijatoveri(t) viestittää havainnoistaan ja huolestumisestaan: jutellaan opiskelijan/työtoverin kanssa kahden kesken rauhallisesti, hienotunteisesti ja keskittyneesti kuunnellen ja kerrotaan, miksi hänestä ollaan huolissaan kysytään, mitä hänelle kuuluu, mikä on hänen vointinsa pyritään välittämään opiskelijalle/työtoverille kiinnostus ja halu auttaa häntä käsitellään asioita suoraan ilman ennakkokäsityksiä, ei tuomita; tehdään selventäviä kysymyksiä Jos arvioidaan opiskelijan/työtoverin tarvitsevan ammattiapua, keskustellaan siitä hänen kanssaan ja pyritään pääsemään hänen kanssaan yhteisymmärrykseen siitä, että voidaan ottaa yhteyttä

11 11 opiskelija- tai työterveydenhoitajaan. Kerrotaan opiskelijalle/työtoverille, että kääntyminen ammattiauttajan puoleen ei tarkoita sitä, että luultaisiin opiskelijassa/työtoverissa olevan jotain vialla tai että ei oltaisi kiinnostuneita hänen asiastaan. Opiskelija-asioissa voidaan aina ottaa yhteyttä opiskelijaterveydenhoitajaan ja neuvotella hänen kanssaan opiskelijan tilanteesta. Opiskelijaterveydenhoitaja voi pyytää opiskelijan vastaanotolleen ja järjestää opiskelijalle tarvittavaa muuta apua. Opiskelijaterveydenhoitajalla on yhteydet paikallisiin auttaviin tahoihin. Itsemurhalla uhkailu tai itsemurhayritys Ihminen voi olla itsemurhavaarassa, jos hän tekee itsemurhayrityksen tai esimerkiksi viiltelee itseään hän puhuu itsemurhasta tai uhkailee asialla hänellä on masentuneisuutta, suuria muutoksia elämäntilanteessa ja psykiatrinen diagnoosi hänen käyttäytymisessään on piirteitä, jotka kertovat itsemurhan suunnittelemisesta, esimerkiksi antaa pois itselle tärkeitä ja rakkaita tavaroita hän kertoo ajattelevansa kuolemaa usein tai kaiken aikaa hän on tuntenut jonkun, joka on tehnyt itsemurhan tai yrittänyt sitä hän identifioituu sellaiseen, joka on tehnyt itsemurhan, esimerkiksi alkaa muistuttaa julkisuuden henkilöä, jolla on ollut tällainen kohtalo hänen suvussaan tai lähipiirissään on ollut väkivaltainen kuolema tai itsemurha hänellä on hyvin huono impulssikontrolli tai heikko ahdistuksensietokyky hän ei näe ratkaisua ongelmiinsa, ei ota vastaan apua hänelle on ominaista ylikriittisyys ja täydellisyyden tavoittelu hän on jonkin/joidenkin edellisten seikkojen lisäksi päihteiden vaikutuksen alaisena. Kohdattaessa itsemurhavaarassa oleva opiskelija/työntekijä tai saataessa joltain muulta tietää itsemurhavaarassa olevasta opiskelijasta ja työntekijästä, on asiaan suhtauduttava aina vakavasti. Itsemurha-ajatuksista tulee kysyä henkilöltä itseltään. Vaarassa olevan henkilön kanssa on keskusteltava ammattiauttajan luo menemisestä. Raiskaus, raiskausyritys tai muu väkivaltatilanne Raiskauksen kohteeksi joutuneelle kokemus on hyvin traumaattinen ja se koetaan häpeälliseksi, joten asiasta saatetaan usein vaieta. Olennaista ihmisen selviytymisen kannalta on, että hän saa tukea ja apua. Kehotetaan ja autetaan tarvittaessa uhria ottamaan yhteyttä lääkäriin, mielenterveyspalveluihin, poliisiin, rikosuhripäivystykseen tms. Pidetään yllä jatkuvaa keskusteluyhteyttä uhrin kanssa. Tuen antaminen on tärkeää. Poliisin toimintaohjeita raiskauksen uhrille ( Rikoksen uhria tukee valtakunnallinen Rikosuhripäivystys. Raiskauskriisikeskus Tukinainen antaa maksutonta neuvontaa valtakunnallisesti. Seksuaalisen väkivallan uhreja auttaa myös Väestöliitto.

12 12 Neuvoja saa myös paikallispoliisilta, kunnan sosiaaliviranomaisilta ja kunnan yleisestä oikeusaputoimistosta. Väkivaltarikoksen kohteeksi joutumisesta voi tehdä ilmoituksen poliisille uhri itse, tapauksen silminnäkijä tai kuka tahansa, joka on saanut teosta tiedon tai vihjeen. On tärkeää, että poliisi saa tiedon rikoksesta mahdollisimman nopeasti. Valtakunnallisen Rikosuhripäivystyksen auttava puhelin on Opiskelijan tai henkilökuntaan kuuluvan kuolemantapaus Kun tulee tieto opiskelijan tai henkilökuntaan kuuluvan kuolemasta tarkistetaan mitä, missä ja milloin on tapahtunut sekä onko jokin muu taho ryhtynyt toimenpiteisiin otetaan yhteys osaamisalueen johtajaan ja/tai kampuksen kriisitoimintavastaavaan, joka tiedottaa asian rehtorille ja viestintäpäällikölle käynnistetään (tarvittaessa) kampuskohtaisen kriisiryhmän toiminta julkistetaan asia vasta kuin on sovittu, miten se tapahtuu; yleensä suruviesti lähetetään sähköpostitse niille henkilöstö/opiskelijaryhmille, joita asia koskee tai SAMKin koko henkilökunnalle; tilanteen laajuuden ja vakavuuden (esim rikoksen uhriksi joutuminen) mukaan voi olla tarpeen järjestää myös erillinen tiedotustilaisuus sovitaan muistopöydän rakentamisesta, hiljaisen hetken järjestämisestä, suruliputuksesta, omaisten muistamisesta (adressi, hautajaiset) informoidaan vahtimestari suruliputuksesta; suruliputus järjestetään vasta sen jälkeen, kun kuolemantapauksesta on tiedotettu liputtavan kampuksen henkilökunnalle ja opiskelijoille järjestetään keskustelu- ja kriisiapua ja tiedotetaan opiskelijoille kriisiavun muodot ja yhteystiedot Henkilökunnan jäsenen kuolemantapauksessa SAMK julkaisee vainajan kotipaikkakunnan lehdessä (esimerkiksi Satakunnan Kansa tai Länsi-Suomi) kuolinilmoituksen, jos omaiset niin haluavat. Ilmoitus julkaistaan samana päivänä kuin omaisten laatima kuolinilmoitus. SAMKin viestintä avustaa kuolinilmoituksen laatimisessa. Muistopöydän ja hiljaisen hetken järjestäminen Symboliset eleet ja teot tarjoavat suoremman ilmaisumahdollisuuden kuin sanat. Lisäksi ne lievittävät ahdistusta ja jännitystä. Hiljainen hetki pidetään mieluiten yhteisessä tilassa, mutta tilojen puutteen vuoksi hetki voidaan viettää opiskelutiloissa esimerkiksi keskusradion välityksellä. Muistopöytä laitetaan toimipisteen aulaan tai muuhun tilanteeseen sopivaan paikkaan ja sitä varten varataan: valkoinen pöytäliina kynttilä ja kynttilän jalka sekä tulitikut kukkia kehys, johon voidaan laittaa valokuva tai tekstata henkilön nimi muistokirja, joka luovutetaan omaisille.

13 13 Muistopöytää ja hiljaisen hetken järjestelyjen helpottamiseksi kampuksella on varattuna (vahtimestarin tiloissa) valkoinen pöytäliina, kynttilöitä, kynttilänjalat, tulitikut, valokuvakehys, muistokirja, virsikirja ja Uusi Testamentti tai Raamattu, sopivaa musiikkia äänitteellä, ajatelmia, runoja jne. Hiljaisen hetken kulku: toimintayksikön johtaja (tai sovittu henkilö) lausuu alkusanat ja kertoo tilaisuuden tarkoituksen ja kulun hiljainen hetki (1 min) kriisiryhmän tai seurakunnan edustajan sanat musiikkia tilaisuuden vetäjä antaa ohjeet päivän jatkumisesta, tiedottaa kriisityöskentelystä ja toteaa tilaisuuden päättymisen. Opiskelijan tai henkilökunnan jäsenen vakava loukkaantuminen Kun tulee tieto opiskelijan tai työntekijän vakavasta loukkaantumisesta sovelletaan kohdassa 5.1. mainittuja kriisikäytäntöjä soveltuvin osin. Kampuksen kriisityöryhmän vetäjä tai osaamisalueen johtaja johtaa tilannetta ja harkitsee sovellettavat toimenpiteet. 6. Kriisitoiminnan ylläpito ja seuranta Kriisitoimintaohjeen ylläpito ja dokumentointi Kriisitoimintaohje on saatavilla SAMKin julkisilla nettisivuilla laatukäsikirjassa SAMKin opiskelija- ja henkilökuntaintrassa paperisena kampuksen vahtimestarin infopisteessä, jossa on myös muistilista kriisitilanteen toimenpiteistä Kriisitoimintaohje, kampuskohtaisten kriisitoimintaryhmien omat ohjeet ja muut aiheeseen liittyvät dokumentit kootaan Intraan kohtaan Turvallisuus ja Kampus, josta löytyvät myös pelastussuunnitelmat. Kriisitoimintavalmiuksien ylläpito ja kehittäminen SAMKin kriisitoimintavastaava kutsuu kriisiryhmät tapaamiseen ja/tai kriisikoulutukseen tarpeen mukaan, vähintään joka toinen vuosi. Hän huolehtii myös palautteen keräämisestä ja sen pohjalta toiminnan kehittämisestä

14 14 7. Satakunnan ammattikorkeakoulun ylin johto Juha Kämäri, rehtori, toimitusjohtaja, p rehtorin assistentti Johanna Kares-Koskinen, p Tommi Tamminen, talous- ja hallintojohtaja, p Anne Pohjus, vararehtori (opetus), p Cimmo Nurmi, vararehtori (TKIY), p Jari Iisakkala, johtaja, korkeakoulupalvelut, p Ari-Pekka Kainu, osaamisaluejohtaja (informaatioteknologia), p Timo Mattila, osaamisaluejohtaja (palveluliiketoiminta), p Eeva-Liisa Moisio, osaamisaluejohtaja (terveys), p Petteri Pulkkinen, osaamisaluejohtaja (energia ja rakentaminen), p Tuula Rouhiainen-Valo, osaamisaluejohtaja (hyvinvointi), p Jaana Vase, osaamisaluejohtaja (logistiikka ja meriteknologia), p SAMKin sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi at samk.fi.