Sähköhoidon uusia näkymiä. Pertti Heikman

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköhoidon uusia näkymiä. Pertti Heikman"

Transkriptio

1 Katsaus Pertti Heikman Sähköhoidon tärkeimmän käyttöalueen muodostavat erilaiset masennustilat. Sähköärsykkeen annoksen ja antopaikan on viime vuosina todettu vaikuttavan keskeisesti sekä sähköhoidon tehoon että haittavaikutuksiin. Erityisesti oikealle puolelle päätä annettavassa sähköhoidossa annoksen suhde yksilöllisesti määritettyyn kouristuskynnysarvoon vaikuttaa oleellisesti tulokseen. Optimaalinen annos on oikealle puolelle annettavassa sähköhoidossa nykytietämyksen mukaan viisi tai kuusi kertaa kouristuskynnysarvon suuruinen. Otsalle annetusta eli bifrontaalisesta sähköhoidosta on saatu hyviä tuloksia, mutta optimaalisen annoksen selvittäminen vaatii vielä lisätutkimuksia. Tehokkaan sähköhoidon on todettu lisäävän aivojen otsalohkojen verenkiertoa ja otsalohkojen hidasaaltotoimintaa. Hidasaaltotoiminnan lisääntyminen on yhteydessä kouristuskynnyksen ylityksen määrään oikealle puolelle annettavassa sähköhoidossa. Sähköhoito on vakiinnuttanut asemansa depressiolääkkeiden ja psykoterapian rinnalla yhtenä masennustilojen tehokkaana hoitomuotona (American Psychiatric Association 2000, UK ECT Review Group 2003). Masennusoireyhtymät ovat merkittävin toiminta- ja työkykyä heikentävä sairausryhmä maassamme. Maailmanlaajuisesti masennussairauksien on arvioitu aiheuttavan iskeemisen sydänsairauden jälkeen toiseksi eniten ennenaikaista kuolleisuutta ja toimintakyvyn heikkenemistä vuonna Masennussairauksien ennustetta heikentäviksi tekijöiksi ovat osoittautuneet mm. masennusjaksojen pitkittyminen ja tiheä uusiutuminen (Keller ym. 1992). Tämän vuoksi masennussairauksien hoitojen tulee olla mahdollisimman aktiivisia ja potilaiden oireettomuuteen tähtääviä. Asianmukaisen tiedon antaminen sähköhoidosta (taulukko 1) kuuluu paitsi hyvään kliiniseen hoitokäytäntöön myös erityisesti masennuspotilaan oikeuksiin (Ekholm ja Heikman 1999). Vaikutusmekanismi Sähköhoidon vaikutusmekanismin selvittäminen on kiehtonut tutkijoita vuosikymmenien ajan. Yksiselitteistä mekanismia ei kuitenkaan ole voitu osoittaa. Tähän on useita eri syitä. Sähköhoitotekniikat ovat olleet erilaisia, ja esimerkiksi sähköärsykkeen ja yksilöllisen kouristuskynnyksen välinen suhde on vain harvoin määritetty. Masennuspotilasryhmät ovat myös olleet heterogeenisia. Jo 1980-luvun tutkimuksissa havaittiin, että samanaikainen somaattinen ja psykiatrinen monihäiriöisyys heikentää hoidon tehoa (American Psychiatric Association 2001), ja sama koskee moderneja sähköhoitotekniikoita (Heikman ym. 2002a). Sähköhoidon tiedetään aiheuttavan lukuisia epäspesifisiä muutoksia aivotoiminnassa. Aiemmin katsottiin, että sähköärsykkeen aiheuttamat kouristukset riittäisivät takaamaan hoidon tehon (Ottosson 1960). Näin ei kuitenkaan ole (Sackeim ym. 1993). Potilas voi saada sähkö- Duodecim 2004;120:

2 Taulukko 1. Sähköhoito pähkinänkuoressa. Tärkeimmät aiheet Vasta-aiheet Haittavaikutukset Erityisryhmät Vanhukset Nuoret Raskaana olevat Somaattisesti huonokuntoiset Tekninen toteutus Anestesia Hoitokertojen lukumäärä Potilaan suostumus Vakava masennustila (yksi- ja kaksisuuntainen), mania, skitsofrenia ja katatonia etiologiasta riippumatta Kohonnut kallonsisäinen paine Hoidon jälkeen voi esiintyä välitöntä sekavuutta, muistihäiriötä ja välittömiä hoidonjälkeisiä sydänkomplikaatioita Tehokas ja turvallinen, ei ehdotonta yläikärajaa Ei alle 13-vuotiaille, 18-vuotiaille kuten aikuisille Raskaus ei este Hyötyjen ja haittojen pohdinta eri erikoisalojen lääkäreiden kesken hoidon yksilöllisten fysiologisten vaikutusten perusteella Eri hoitotekniikat vaikuttavat oleellisesti hoidon tehoon, haittavaikutuksiin ja biologisiin vaikutuksiin. Hätätilanteissa bitemporaalinen hoito. Masennustiloissa yleensä hoito oikealle puolelle viisi tai kuusi kertaa kouristuskynnysarvolla Kuuluu rutiinimaisesti sähköhoitoon. Kevyt yleisanestesia. Suuret anestesia-ainemäärät lyhentävät kouristuksia ja vaikeuttavat kouristuksen seurantaa Sähköhoitoa annetaan sarjana kaksi tai kolme viikossa, kokonaismäärä yleensä neljästä kymmeneen. Hoitokertojen määrän tulee perustua hyöty-haittasuhteen potilaskohtaiseen seurantaan Sähköhoitoa varten tarvitaan potilaalta tietoon perustuva suostumus, jolloin potilaalla on realistinen käsitys hoidon hyödyistä ja haitoista. Psykoottisessa depressiossa, johon kuuluvat todellisuudentajun vääristyminen ja itsemurhavaara, katatonisessa stuportilassa ja muuhun hoitoon reagoimattomassa pahanlaatuisessa neuroleptisyndroomassa sähköhoito voidaan antaa kirjoittajan henkilökohtaisen mielipiteen mukaan tarvittaessa hengenpelastavana toimenpiteenä ilman potilaan suostumusta ärsykkeen laukaiseman yleistyneen epileptisen kouristuskohtauksen, mihin saattaa kuitenkin liittyä vain huomattavan heikko hoitovaikutus. Kouristus on itse asiassa sivuilmiö, ja sähköärsykkeen ominaisuudet (antopaikka ja annoksen suuruus) ovat nykykäsityksen mukaan oleellisia hoidon hyötyjen ja haittojen kannalta. Vaikutusmekanismin selvittelyssä on oleellista pystyä erottamaan ne biologiset muutokset, jotka ovat yhteydessä hoidon tehoon. Tehokkaan sähköhoidon on osoitettu lisäävän hidasaaltotoimintaa masennuspotilaiden aivojen otsalohkoissa. Tämä on todettu sekä elektroenkefalografialla (EEG) (Fink ja Kahn 1957, Sackeim ym. 1996) että magnetoenkefalografialla (MEG) (Heikman ym. 2001). Hidasaaltotoiminnan on osoitettu olevan suorassa yhteydessä ärsykkeen voimakkuuden ja sähköhoitosarjan alussa määritetyn kouristuskynnysarvon väliseen suhteeseen oikealle puolelle annettavassa sähköhoidossa (Sackeim ym. 1996). Kouristuskynnyksellä tarkoitetaan empiirisesti tutkittua pienintä mahdollista sähköärsykettä, jolla potilas saa yleistyneen kouristuskohtauksen (taulukko 2). Modernit kuvantamistekniikat mahdollistavat aivojen syvien rakenteiden ja otsalohkojen samanaikaisen tutkimisen (Mayberg 1997). Näiden aivoalueiden ja niitä yhdistävien ratojen toimintahäiriöiden katsotaan olevan keskeisiä ma- Taulukko 2. Oikealle puolelle annettavan sähköhoidon kouristuskynnysmääritys. Ärsyke Annos (mc) 1. 25, , , ,8 Potilasta stimuloidaan ensimmäisellä hoitokerralla suurenevin sähköärsykkein noin 30 sekunnin välein, kunnes hän saa yleistyneen epileptisen kouristuskohtauksen. Kouristuskynnysarvo on se ärsykeannos, jonka aiheuttaman yleistyneen kouristuskohtauksen kesto on s visuaalisesti arvioituna tai s EEG:llä mitattuna. Potilaalle ei saa antaa enempää kuin neljä ärsykettä yhdellä hoitokerralla. Hoitohuoneen tulee olla rauhallinen. Anestesialääkärin ja hoidon antavan lääkärin yhteistyön sujuvuus on tärkeä. Taulukon ärsykeannosarvoja on käytetty kirjoittajan sähköhoitotutkimuksissa. mc = millicoulombi (milliampeerisekunti) P. Heikman

3 B ~2,5 cm A ~2,5 cm 5 cm C D 5 cm A B Kuva. A) Bitemporaalinen hoito: elektrodien keskipisteet ovat pisteissä A sekä oikealla että vasemmalla kallonpuoliskolla. Oikealle puolelle annettava hoito (d Elia-menetelmä): toinen elektrodi sijoitetaan pisteeseen A pään oikealle puolelle ja toinen pisteeseen B. Piste A sijaitsee noin tuuman ulompaa silmäkulmaa ja korvankolkkaa (tragus) yhdistävän janan keskipisteen yläpuolella. Käytettäessä kahden tuuman metallielektrodia sen alareuna sivuaa tätä janaa. Piste B sijaitsee noin 2,5 cm kallon keskiviivan ja korvakolkkia yhdistävän janan leikkauspisteen alapuolella kallon oikealla puolella. Käytettäessä kahden tuuman metallielektrodia sen huippu sivuaa kallon keskiviivaa. B) Bifrontaalinen hoito. Elektrodien keskipisteet sijaitsevat pisteissä C ja D noin 5 cm ulommista silmäkulmista suoraan ylöspäin. sennussairauksien patogeneesissä. Yksifotoniemissiotomografialla (SPECT) on todettu, että klassinen bitemporaalinen (BT) hoito lisää aivoverenkiertoa otsalohkojen lateraaliosissa ja ohimolohkojen etuosissa, kun taas bifrontaalinen (BF) ärsytys suuntautuu suoraan otsan alueelle lisäten aivoverenkiertoa sekä otsalohkon että cingulumin etuosissa (Blumenfeld ym. 2003). Bifrontaalinen hoito näyttää siis vaikuttavan masennussairauden kannalta keskeisiin keskushermoston alueisiin, kun taas klassinen bitemporaalinen hoito stimuloi enemmän posteriorisempia aivoalueita. Näiden aivoalueiden ärsytys saattaa olla yhteydessä sähköhoidon aiheuttamiin kielellisen muistin häiriöihin. Tehokas oikealle puolelle annettu sähköhoito vaikuttaa ilmeisesti samoin kuin bifrontaalinen hoito (Heikman ym. 2001). Maniassa, skitsofreniassa ja muissa sähköhoidon aiheissa hoidon vaikutusmekanismi saattaa hyvinkin olla erilainen kuin masennuksessa. Koska sähköhoito kuitenkin tehoaa näihin käyttäytymisen tasolla jopa vastakkaisiin sairaustiloihin, voi vaikutusmekanismin oleellinen ominaisuus olla sen kyky korjata aivojen häiriintynyt biologinen tasapainotila kussakin psykiatrisessa sairaudessa sille ominaiselle tavalla, joka riippuu kyseisen sairauden patofysiologiasta ja häiriintymisen asteesta. Sähköärsykkeen paikka ja voimakkuus Sähköärsykkeen paikan ja annoksen on viime vuosina havaittu muodostavan kiinteän kokonaisuuden, joka on hoidon vaikutusten kannalta tärkein tekninen tekijä. Ärsykkeen paikka ja annos tulisi harkita kulloisenkin kliinisen tilanteen mukaisesti. Itsemurhavaarassa olevalle psykoottisesti masentuneelle potilaalle yhtä lailla kuin katatonisessa stuportilassa olevalle tulee antaa nopeimmin vaikuttavaa sähköhoitoa. Nykytietämyksen mukaan se on edelleen BT-hoito (kuva A), jossa ärsykeannos on noin 250 millicoulombia (mc) (American Psychiatric Association 2001). Kun potilaan kliininen tila paranee, tulisi mahdollisimman varhain siirtyä kognitiivisesti säästävämpään suuriannoksiseen oikealle puolelle an- 1221

4 nettavaan sähköhoitoon (kuva A), jonka annos on mc:n. Hoidettaessa masennuspotilasta, jonka kliininen tila ei ole edellä kuvatulla tavalla kriittinen, tulisi sähköhoitoa antaa oikealle puolelle siten, että ensimmäisellä hoitokerralla määritetään potilaan yksilöllinen kouristuskynnys (taulukko 2). Seuraavilla kerroilla annetaan sähköärsyke, joka on viisi tai kuusi kertaa määritetyn kouristuskynnysarvon suuruinen (annostitrausmetodi) (McCall ym. 2000, Sackeim ym. 2000, Heikman ym. 2002b). Jos oikeanpuoleinen kouristuskynnysarvo on esimerkiksi 50,4 mc, voisi hoitoannos olla 252 mc koko hoitosarjan ajan, jos potilaan kouristukset säilyvät yleistyneinä ja ylittävät kouristuksen keston minimiajan (15 25 sekuntia motorisesti mitattuna ja sekuntia EEG:llä mitattuna). Koska kouristuskynnys nousee yksilöllisesti hoidon aikana, saattavat kouristukset tulla joissakin tapauksissa riittämättömiksi hoidon aikana. Tällöin ärsykeannosta voidaan suurentaa esimerkiksi 25 %. Kouristuskynnyksen arvoon vaikuttavat useat tekijät, joista kliinikon on syytä olla tietoinen (taulukko 3). Kouristuskynnyksen määrittämiseen kuuluvat subkonvulsiiviset ärsykkeet (taulukko 2). Nämä saattavat vagaalisen tonuksen lisääntymisen takia aiheuttaa kardiovaskulaarisia haittavaikutuksia, kuten asystolen tai hitaita rytmihäiriöitä. Tämän vuoksi kouristuskynnyksen määrityksiin liittyvässä anestesiassa tulee käyttää nukutusaineen ja lihasrelaksantin ohella antikolinergia, esimerkiksi atropiinia tai glykopyrrolaattia. Kaikki sähköhoidon asiantuntijat eivät suosita annostitrausmetodia (Abrams 1997). Oikealle puolelle annettavassa sähköhoidossa potilaan ikään pohjautuvat tekniikat ja ns. kiinteät suuriannoshoidot eivät kuitenkaan ole suositeltavia, koska näillä tekniikoilla eri potilaat saavat eriasteisesti kouristuskynnyksen arvon ylittäviä annoksia oikealle puolelle annettavassa hoidossa (Heikman ym. 1999). BF-hoito on lupaava menetelmä (Letemendia ym. 1993, Bailine ym. 2000, Heikman ym. 2002a) (kuva B), mutta toistaiseksi sitä ei suositella rutiinimaiseen kliiniseen käyttöön, koska annos-vastetutkimukset ovat vielä riittämättömiä. Taulukko 3. Kouristuskynnykseen vaikuttavia tekijöitä. Tekijä Sähköhoidon aiheet ja käyttö Vaikutus Ikä: vanhus/nuori Sukupuoli: mies/nainen Erot potilaan kallon paksuudessa, muissa ana- Yksilöllinen tomisissa rakenteissa ja kallon vastuksessa vaikutus Dehydraatio? Masennuslääkkeet / / Bentsodiatsepiinit? / Neuroleptit Beetasalpaajat? Antikonvulsantit Teofylliini? Aivoalue: frontaalinen/limbinen Ärsykkeen paikka: molemminpuolinen/toispuolinen Ärsykkeen aallon leveys: pieni/suuri / Huono kontakti elektrodien ja pään välillä Nukutusaineannos: suuri/pieni? /? Hyperventilaatio (pieni hiilidioksidikyllästeisyys)? Happikyllästeisyys: pieni/suuri Hoitoärsykkeen dynaaminen impedanssi: suuri/pieni / Kofeiinin anto suoneen ennen sähköärsykettä Sähköhoitosarja: ensimmäinen/viimeinen / Yhden kuukauden seuranta hoitosarjan jälkeen? / = korkea kouristuskynnys, = ei vaikutusta kouristuskynnykseen, = matala kouristuskynnys Sähköhoidon aiheet ovat pysyneet viime vuosina samoina (Heikman 1995, Royal College of Psychiatrists 1995, American Psychiatric Association 2001). Sähköhoidon käyttö ennen lääkehoitokokeilua (primaarikäyttö) tulee kyseeseen tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa hoitovastetta vaikean psykiatrisen tai somaattisen sairauden vuoksi tai joissa muiden hoitojen riskit ovat suuremmat tai potilas on aiemmin reagoinut huonosti lääkitykseen mutta hyvin sähköhoitoon. Sähköhoitoa annetaan kuitenkin pääasiassa silloin, kun yksi tai useampi lääkehoitokokeilu on epäonnistunut (sekundaarikäyttö). Sähköhoito tehoaa hyvin masennustilaan (Royal College of Psychiatrists 1995, American Psychiatric Association 2001, UK ECT Review Group 2003). Hoidon ennusteeseen vaikuttavat useat tekijät (taulukko 4). Ne liittyvät lähinnä potilaan masennussairauden ominaisuuksiin ja tietoon 1222 P. Heikman

5 Taulukko 4. Sähköhoidon teho masennuspotilaalla: ennustetekijät. Psykoottinen masennus Somaattinen oireyhtymä? Masennuksen kesto: pitkä/lyhyt / Masennus lievä Psykiatrinen ja somaattinen monihäiriöisyys Huono vaste masennuslääkitykseen trisykliset masennuslääkkeet serotoniinin takaisinoton estäjät? = hyvä ennuste,? = riittämätön tai ristiriitainen tieto, = heikentynyt ennuste aiempien hoitojen tehosta. Biologisia ennustetekijöitä ei tunneta varmasti. Sähköhoidolla on akuutti itsemurha-alttiutta vähentävä vaikutus, mutta näyttö pitkäaikaisesta tämänsuuntaisesta vaikutuksesta on heikko (Sharma 2001). Tieteellinen näyttö siitä, että sähköhoidon vaikutus alkaa nopeammin kuin masennuslääkkeiden, on edelleenkin yllättävän hutera (American Psychiatric Association 2001). Tätä aluetta olisikin tärkeää tutkia tarkemmin kliinisillä hoitokokeiluilla. Sähköhoito herättää edelleenkin ristiriitaisia mielipiteitä. Englannissa ja Walesissa on vastikään annettu tiukennettuja suosituksia sähköhoidon käytöstä (www.nice.org.uk). Tämä on herättänyt kritiikkiä Englannin psykiatrien keskuudessa (White 2003). Haittavaikutukset Sähköhoito on turvallista; kuolemantapauksia on esiintynyt enintään neljä sataatuhatta hoitoa kohden (American Psychiatric Association 2001). Sähköhoidon aiheuttamat kuolemat ovat yleensä tapahtuneet heti kouristuksen jälkeen tai myöhemmin valvomossa. Sähköhoito voi periaatteessa aiheuttaa sydämenpysähdyksen, rytmihäiriöitä, iskemiaa, hypertensiota tai hypotensiota erityisesti, jos potilaalla on sydänsairaus (American Psychiatric Association 2001). Valtaosa hemodynaamisista muutoksista on kuitenkin ohimeneviä ja vaarattomia myös iäkkäillä potilailla (Huuhka ym. 2003), mutta hemodynaamisten muutosten yleisyys aiheellistaa hoidonaikaisen ja -jälkeisen EKG-seurannan. Sähköhoito voi aiheuttaa ohimenevän kouristuksenjälkeisen sekavuustilan sekä anterogradista (hoidonjälkeiseen aikaan kohdistuvaa) ja retrogradista (hoitoa edeltäneeseen aikaan kohdistuvaa) muistamattomuutta (Abrams 1997, American Psychiatric Association 2001). Joillakin potilailla retrogradinen muistihäiriö voi jatkua pitkäänkin. Toisaalta sähköhoidon jälkeen muistitoiminnot saattavat parantua erityisesti silloin, kun ne ovat olleet masennustilan heikentämiä. Sähköhoidon vaikutukset eksekutiivisiin toimintoihin (esim. toiminnanohjaus) tunnetaan edelleen huonosti. Nämä toiminnot ovat yhteydessä aivojen otsalohkojen toimintaan samoin kuin masennussairauksien oireet. Yli kaksi minuuttia kestävää kouristusta voidaan pitää pitkittyneenä. Pitkittynyt kouristuskohtaus lopetetaan ensisijaisesti suoneen annettavilla bentsodiatsepiineilla. Pitkittynyt kouristuskohtaus ei aina välttämättä näy motorisena kouristeluna vaan esimerkiksi tajunnan palaamisen viivästymisenä. Tämän vuoksi potilaan kliinistä tilaa tulee aina seurata valppaasti ja tämän lisäksi käyttää nykyaikaisiin sähköhoitolaitteisiin kuuluvaa EEG:n monitorointijärjestelmää. Uudemmillakaan kuvantamismenetelmillä ei ole todettu sähköhoidon aiheuttavan aivovaurioita masennuspotilaille (Ende ym. 2000). Vasta-aiheet ja haittavaikutusten suurentunut riski Sähköhoidolle ei ole ehdottomia vasta-aiheita (Royal College of Psychiatrists 1995, American Psychiatric Association 2001). Riskipotilailla hyödyt ja haitat tulee arvioida tilannekohtaisesti huomioiden sähköhoidon välittömät fysiologiset vaikutukset (kaikkien kehonsisäisten paineiden nousu ja vaihtelut autonomisen hermoston toiminnassa). Haittavaikutusten riski on lisääntynyt, jos potilaalla on tuore sydäninfarkti, epästabiili angina pectoris, huonosti kompensoitunut sydämen vajaatoiminta tai vaikea läppävika. Aneurysma tai muu vaskulaarinen epämuodostuma voi revetä verenpaineen kohotessa. Kohonneen kallonsisäisen paineen lisänousu voi johtaa aivoherniaatioon. Tuore aivoinfarkti, 1223

6 vaikea keuhkoahtaumatauti, astma tai keuhkokuume suurentavat hoidon riskiä. Anestesialääkärin arvioima huono anestesiakelpoisuus voi myös muodostua hoidon esteeksi. Sähköhoito ja samanaikainen lääkitys Kliinikko joutuu edelleenkin tekemään päätöksen sähköhoidonaikaisesta lääkityksestä kliinisen arvion perusteella. Kontrolloituja tutkimuksia tällä alueella ei juuri ole tehty esimerkiksi serotoniinin takaisinottoa estävillä masennuslääkkeillä (SSRI). Aiemmin suositeltiin depressiolääkityksen ja sähköhoidon yhtäaikaisen käytön välttämistä haittavaikutusten riskin mahdollisen suurenemisen vuoksi. Tehottoman trisyklisen masennuslääkkeen käytön lopettaminen ennen sähköhoidon aloittamista on edelleenkin suositeltavaa. Selvää suositusta ei nykytietämyksen perusteella voida antaa sähköhoidosta ja samanaikaisesta SSRI-lääkityksestä. Sähköhoito ja psykoosilääkkeet voivat voimistaa toistensa edullista vaikutusta skitsofreniassa. Sähköhoidon ja klotsapiinin yhteiskäyttö on osoittautunut turvalliseksi viime vuosina julkaistujen tapausselostusten mukaan (American Psychiatric Association 2001). Bentsodiatsepiinit voivat heikentää etenkin oikealle puolelle annetun sähköhoidon tehoa. Potilaat tarvitsevat kuitenkin usein ahdistuslääkitystä. Tällöin suositeltavin bentsodiatsepiini on loratsepaami. Sen enimmäisannos on 3 mg/ vrk, ja lääkkeen annon ja sähköhoidon välin tulee olla mahdollisimman pitkä (8 12 tuntia). Bentsodiatsepiineista riippuvaiselle potilaalle hoitotoimenpiteen aikana annettu bentsodiatsepiiniantagonisti flumatseniili saattaa olla hyödyksi (Krystal ym. 1998). Litiumin ja sähköhoidon yhteiskäytöstä ei ole yhteneväisiä suosituksia. Viisainta lienee jatkaa litiumlääkitystä mutta pyrkiä saamaan seerumin litiumpitoisuus sähköhoidon ajaksi matalimmalle hyödylliselle tasolle. Jatko- ja ylläpitohoito Masennustilan uusiminen jo nopeasti sähköhoidon lopettamisen jälkeen on tavallista ja muodostaa suuren kliinisen haasteen. Masennusjakson uusiutuminen on sinänsä ymmärrettävää, koska useimmat sähköhoitoa saaneet potilaat ovat lääkeresistenttejä ja sähköhoito lopetetaan yleensä juuri silloin, kun se on alkanut tehota. Relapseja saattaa vähentää hoidon jatkaminen harvempana (esim. yksi hoitokerta viikossa) joidenkin viikkojen ajan ja tämän jälkeen potilaan kliinisen tilan mukaan noin puolen vuoden ajan (jatkohoito). Hyvä menettely voi olla myös sähköhoitosarjan lopettaminen asteittaisesti useamman viikon aikana, depressiolääkityksen aloittaminen jo sähköhoidon lopettamisvaiheessa ja depressiolääkityksen tehostaminen litiumilla sen jälkeen (Sackeim ym. 2001). Joillekin potilaille saattaa olla hyödyksi, että sähköhoidon antamista jatketaan puolen vuoden jälkeenkin (ylläpitohoito). Sekä jatko- että ylläpitohoito voidaan periaatteessa toteuttaa myös polikliinisesti. Lopuksi Sähköhoito on tätä nykyä ja todennäköisesti tulevaisuudessakin tärkeä psykiatrinen hoitomuoto erityisesti vaikeissa masennustiloissa. Nykyiset aivojen kuvantamistekniikat tuovat lähivuosina todennäköisesti oleellista uutta tietoa sähköhoidon vaikutusmekanismista. Hoitosarjan jälkeisten masennusjaksojen uusiutumisen esto oleellisesti nykyistä tehokkaammin on suurimpia menetelmään liittyviä haasteita. Hoito vaatii perehtyneisyyttä alaan ja erityisosaamista. Nämä vaatimukset täyttyvät parhaiten sähköhoitoon perehtyneessä yksikössä. Kirjallisuutta Abrams R, toim. Electroconvulsive therapy. New York: Oxford University Press, American Psychiatric Association. Practice guideline for the treatment of patients with major depression. Am J Psychiatry Suppl 2000; 157:1 45. American Psychiatric Association. The practice of electroconvulsive therapy: recommendations for treatment, training, and privileging. Washington DC: American Psychiatric Press, Bailine SH, Rifkin A, Kayne E, ym. Comparison of bifrontal and bitemporal ECT for major depression. Am J Psychiatry 2000;157; P. Heikman

7 Blumenfeld H, McNally KA, Ostroff RB, Zubal IG. Targeted prefrontal cortical activation with bifrontal ECT. Psychiatry Res: Neuroimaging 2003;123: Fink M, Kahn RL. Relation of electroencephalographic delta activity to behavioral response in electroshock: quantitative serial studies. Arch Neurol Psychiatry 1957;78; Ekholm P, Heikman P. Mielenterveyspotilaan itsemääräämisoikeus sähköhoidosta päätettäessä. Suom Lääkäril 1999;54: Ende G, Braus DF, Walter S, ym. The hippocampus in patients treated with electroconvulsive therapy: a proton magnetic resonance spectroscopic imaging study. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Heikman P. Sähköhoito on käypä hoito. Duodecim 1995;111: Heikman P, Tuunainen A, Kuoppasalmi K. Value of the initial stimulus dose in right unilateral and bifrontal electroconvulsive therapy. Psychol Med 1999;29: Heikman P, Salmelin R, Mäkelä J, ym. Relation between the frontal 3-7 Hz MEG activity and the efficacy of ECT in major depression. J ECT 2001;17: Heikman P, Katila H, Sarna S, ym. Differential response to right unilateral ECT in depressed patients: impact of comorbidity and severity of illness. BMC Psychiatry 2002(a);2:2. Heikman P, Kalska H, Katila H, ym. Right unilateral and bifrontal electroconvulsive therapy in the treatment of depression: a preliminary study. J ECT 2002(b);18: Huuhka MJ, Sainela L, Reinikainen P, ym. Cardiac arrhytmias induced by ECT in elderly psychiatric patients: experience with 48-hour Holter monitoring. J ECT 2003;19:22 5. Keller MB, Lavori PW, Mueller TI, ym. Time to recovery, chronicity, and levelks of psychopathology in major depression. A 5-year prospective follow-up of 431 subjects. Arch Gen Psychiatry 1992;49: Krystal AD, Watts BV, Weiner RD, Moore S, Steffens DC, Lindahl V. The use of flumazenil in the anxious and benzodiazepine-dependent ECT patient. J ECT 1998;14:5 14. Letemendia FJ, Delva NJ, Rodenburg M, ym. Therapeutic advantage of bifrontal electrode placement in ECT. Psychol Med 1993;23: Mayberg HS. Limbic-cortical dysregulation: a proposed model of depression. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 1997;9: McCall WV, Reboussin DM, Weiner RD, ym. Titrated moderately suprathreshold vs fixed high-dose right unilateral electroconvulsive therapy. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Ottosson J-O. Experimental studies of the mode of action of electroconvulsive therapy. Acta Psychiatr Neurol Scand 1960:35 Suppl 145: Royal College of Psychiatrists. The ECT handbook. The 2nd Report of the Royal College of Psychiatrists Special Committee on ECT. Council Report CR39. Gaskell, London, Sackeim HA, Prudic J, Devanand DP, ym. Effects of stimulus intensity and electrode placement on the efficacy and cognitive effects of electroconvulsive therapy. N Engl J Med 1993;328: Sackeim HA, Luber B, Katzman GP, ym. The effects of electroconvulsive therapy on quantitative electroencephalograms: relationship to clinical outcome. Arch Gen Psychiatry 1996;53: Sackeim HA, Prudic J, Devanand DP, ym. A prospective, randomized, double-blind comparison of bilateral and right unilateral electroconvulsive therapy at different stimulus intensities. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Sackeim HA, Haskett RF, Mulsant BH, ym. Continuation pharmacotherapy in the prevention of relapse following electroconvulsive therapy: a randomized controlled trial. JAMA 2001;285: Sharma V. The effect of electroconvulsive therapy on suicide risk in patients with mood disorders. Can J Psychiatry 2001;46: UK ECT Review Group. Efficacy and safety of electroconvulsive therapy in depressive disorders: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2003;361: White C. New guidance on ECT looks set to curb its use. BMJ 2003;326: PERTTI HEIKMAN, LT, erikoislääkäri Helsingin yliopisto Kliininen laitos ja HYKS:n psykiatrian klinikka Lapinlahden sairaala PL 320, HUS 1225

OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012. Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat. Henri Määttälä & Maarit Honkala

OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012. Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat. Henri Määttälä & Maarit Honkala OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012 Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat Henri Määttälä & Maarit Honkala SISÄLLYS Sähköhoito 3 Potilaan oikeudet 5 Informoiminen potilaalle 6 Potilaan kokemus sähköhoidosta 8 Milloin

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

ECT Skitsofreniassa. Tero Hallikainen, MD Chief Physician, Psychiatrist, Forensic Psychiatrist

ECT Skitsofreniassa. Tero Hallikainen, MD Chief Physician, Psychiatrist, Forensic Psychiatrist ECT Skitsofreniassa Tero Hallikainen, MD Chief Physician, Psychiatrist, Forensic Psychiatrist Niuvanniemi Hospital, Kuopio, Finland E-mail: tero.hallikainen@niuva.fi Fax +358-17-203 494 Gsm +358-44-7203

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

VAIKEASTI MASENTUNEEN POTILAAN ECT-HOITO

VAIKEASTI MASENTUNEEN POTILAAN ECT-HOITO Honkala Maarit & Määttälä Henri VAIKEASTI MASENTUNEEN POTILAAN ECT-HOITO Perehdytysopas sähköhoidosta Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Tammikuu 2013 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

PSYKIATRINEN SÄHKÖHOITO KAIJA JÄRVENTAUSTA LT, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI APULAISYLILÄÄKÄRI NEURO- JA VANHUSPSYKIATRIA TAYS

PSYKIATRINEN SÄHKÖHOITO KAIJA JÄRVENTAUSTA LT, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI APULAISYLILÄÄKÄRI NEURO- JA VANHUSPSYKIATRIA TAYS PSYKIATRINEN SÄHKÖHOITO KAIJA JÄRVENTAUSTA LT, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI APULAISYLILÄÄKÄRI NEURO- JA VANHUSPSYKIATRIA TAYS ECT ELECTROCONVULSIVE THERAPY Ulkoisella sähköstimuluksella aiheutetaan aivokuorelle

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Aivojen sähköhoito ilman anestesiaa aiheuttaa

Aivojen sähköhoito ilman anestesiaa aiheuttaa Aivojen sähköhoito ja anestesia Pertti Heikman, Leila Niemi Murola ja Per H. Rosenberg Aivojen sähköhoito, electroconvulsive therapy (ECT), annettiin ihmiselle ensimmäisen kerran Roomassa vuonna 1938.

Lisätiedot

Psykiatrinen sähköhoito masennuksen hoidossa

Psykiatrinen sähköhoito masennuksen hoidossa Psykiatrinen sähköhoito masennuksen hoidossa Depressiohoitajien 9. valtakunnalliset koulutuspäivät Oulussa 9.10.2014 El Marja-Liisa Kemppainen, aoh Ilpo Palokangas Sisältö Historia ECT-hoito nykyään Miksi

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa J-P. Visapää, LL Kymenlaakson A-klinikkatoimi Helsingin Diakonissalaitos, Huumepäivystysosasto Taustaa Suurin osa suomalaisista

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain

Lisätiedot

Neurostimulaatiohoidot tulevaisuuden psykiatriaa

Neurostimulaatiohoidot tulevaisuuden psykiatriaa Katsaus Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, apulaisylilääkäri HYKS, psykiatrian yksikkö sami.leppamaki@fimnet.fi Neurostimulaatiohoidot tulevaisuuden psykiatriaa Neurostimulaatiohoidoissa aivotoimintaa

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta?

Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta? Depressiofoorumi 17.11.2010 Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta? Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Tutkimusprofessori, THL Sidonnaisuudet: Osallistunut a) luennoitsijana, b) koulutustilaisuuksien

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Songha Yö/Natt tabletti, päällystetty 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää: Valerianae (Valeriana officinalis L. s.l.) rad. extr. spir.

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

ECT-POTILAAN HOITO OPAS LÄÄKÄRILLE JA HOITAJALLE

ECT-POTILAAN HOITO OPAS LÄÄKÄRILLE JA HOITAJALLE ECT-POTILAAN HOITO OPAS LÄÄKÄRILLE JA HOITAJALLE 04.03.2014 2 (13) SISÄLLYSLUETTELO SÄHKÖHOITO JA SEN PARANTAVAT VAIKUTUKSET ECT-HOIDON INDIKAATIOITA ECT-HOIDON VASTA-AIHEET TYÖNJAKO ECT-POTILAAN HOIDOSSA

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi

Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Esityksen kulku Minkälaisia tutkimuksia Suomessa on tehty? Minkälaisia ovat korvaushoitopotilaat?

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210301067 Author(s): Huuhka,

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito

Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito Katsaus tieteessä Miika Nietola LL, Turku mtniet@utu.fi Jyrki Korkeila professori Turun yliopisto, psykiatrian klinikka Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito Psykoottinen masennus on vakava häiriö,

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Depression Käypä hoito

Depression Käypä hoito Depression Käypä hoito - mitä uutta päivityksessä? Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Sidonnaisuudet (2013-2015) q Luentopalkkio tai tukea kokousmatkalle: o Columbia

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa OTSIKKO Alaotsikko Mielenterveystalo.fi Nuorten Nettiterapiat.fi mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Serdolect 4 mg, 12 mg, 16 mg, 20 mg tabletit 4.3.2015, Versio 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Serdolect 4 mg, 12 mg, 16 mg, 20 mg tabletit 4.3.2015, Versio 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Serdolect 4 mg, 12 mg, 16 mg, 20 mg tabletit 4.3.2015, Versio 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Sertindolia käytetään

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Kabergoliini ja sydän

Kabergoliini ja sydän Kabergoliini ja sydän Mirja Tiikkainen LT, Sisätautien el, endokrinologian sl HUS, Endokrinologia ENDOPÄIVÄT 30.-31.10.2008 Biomedicum, Helsinki 15.8.2008 PROLAKTINOOMAN HOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT DOPAMIINIAGONISTIT

Lisätiedot