Sähköhoidon uusia näkymiä. Pertti Heikman

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköhoidon uusia näkymiä. Pertti Heikman"

Transkriptio

1 Katsaus Pertti Heikman Sähköhoidon tärkeimmän käyttöalueen muodostavat erilaiset masennustilat. Sähköärsykkeen annoksen ja antopaikan on viime vuosina todettu vaikuttavan keskeisesti sekä sähköhoidon tehoon että haittavaikutuksiin. Erityisesti oikealle puolelle päätä annettavassa sähköhoidossa annoksen suhde yksilöllisesti määritettyyn kouristuskynnysarvoon vaikuttaa oleellisesti tulokseen. Optimaalinen annos on oikealle puolelle annettavassa sähköhoidossa nykytietämyksen mukaan viisi tai kuusi kertaa kouristuskynnysarvon suuruinen. Otsalle annetusta eli bifrontaalisesta sähköhoidosta on saatu hyviä tuloksia, mutta optimaalisen annoksen selvittäminen vaatii vielä lisätutkimuksia. Tehokkaan sähköhoidon on todettu lisäävän aivojen otsalohkojen verenkiertoa ja otsalohkojen hidasaaltotoimintaa. Hidasaaltotoiminnan lisääntyminen on yhteydessä kouristuskynnyksen ylityksen määrään oikealle puolelle annettavassa sähköhoidossa. Sähköhoito on vakiinnuttanut asemansa depressiolääkkeiden ja psykoterapian rinnalla yhtenä masennustilojen tehokkaana hoitomuotona (American Psychiatric Association 2000, UK ECT Review Group 2003). Masennusoireyhtymät ovat merkittävin toiminta- ja työkykyä heikentävä sairausryhmä maassamme. Maailmanlaajuisesti masennussairauksien on arvioitu aiheuttavan iskeemisen sydänsairauden jälkeen toiseksi eniten ennenaikaista kuolleisuutta ja toimintakyvyn heikkenemistä vuonna Masennussairauksien ennustetta heikentäviksi tekijöiksi ovat osoittautuneet mm. masennusjaksojen pitkittyminen ja tiheä uusiutuminen (Keller ym. 1992). Tämän vuoksi masennussairauksien hoitojen tulee olla mahdollisimman aktiivisia ja potilaiden oireettomuuteen tähtääviä. Asianmukaisen tiedon antaminen sähköhoidosta (taulukko 1) kuuluu paitsi hyvään kliiniseen hoitokäytäntöön myös erityisesti masennuspotilaan oikeuksiin (Ekholm ja Heikman 1999). Vaikutusmekanismi Sähköhoidon vaikutusmekanismin selvittäminen on kiehtonut tutkijoita vuosikymmenien ajan. Yksiselitteistä mekanismia ei kuitenkaan ole voitu osoittaa. Tähän on useita eri syitä. Sähköhoitotekniikat ovat olleet erilaisia, ja esimerkiksi sähköärsykkeen ja yksilöllisen kouristuskynnyksen välinen suhde on vain harvoin määritetty. Masennuspotilasryhmät ovat myös olleet heterogeenisia. Jo 1980-luvun tutkimuksissa havaittiin, että samanaikainen somaattinen ja psykiatrinen monihäiriöisyys heikentää hoidon tehoa (American Psychiatric Association 2001), ja sama koskee moderneja sähköhoitotekniikoita (Heikman ym. 2002a). Sähköhoidon tiedetään aiheuttavan lukuisia epäspesifisiä muutoksia aivotoiminnassa. Aiemmin katsottiin, että sähköärsykkeen aiheuttamat kouristukset riittäisivät takaamaan hoidon tehon (Ottosson 1960). Näin ei kuitenkaan ole (Sackeim ym. 1993). Potilas voi saada sähkö- Duodecim 2004;120:

2 Taulukko 1. Sähköhoito pähkinänkuoressa. Tärkeimmät aiheet Vasta-aiheet Haittavaikutukset Erityisryhmät Vanhukset Nuoret Raskaana olevat Somaattisesti huonokuntoiset Tekninen toteutus Anestesia Hoitokertojen lukumäärä Potilaan suostumus Vakava masennustila (yksi- ja kaksisuuntainen), mania, skitsofrenia ja katatonia etiologiasta riippumatta Kohonnut kallonsisäinen paine Hoidon jälkeen voi esiintyä välitöntä sekavuutta, muistihäiriötä ja välittömiä hoidonjälkeisiä sydänkomplikaatioita Tehokas ja turvallinen, ei ehdotonta yläikärajaa Ei alle 13-vuotiaille, 18-vuotiaille kuten aikuisille Raskaus ei este Hyötyjen ja haittojen pohdinta eri erikoisalojen lääkäreiden kesken hoidon yksilöllisten fysiologisten vaikutusten perusteella Eri hoitotekniikat vaikuttavat oleellisesti hoidon tehoon, haittavaikutuksiin ja biologisiin vaikutuksiin. Hätätilanteissa bitemporaalinen hoito. Masennustiloissa yleensä hoito oikealle puolelle viisi tai kuusi kertaa kouristuskynnysarvolla Kuuluu rutiinimaisesti sähköhoitoon. Kevyt yleisanestesia. Suuret anestesia-ainemäärät lyhentävät kouristuksia ja vaikeuttavat kouristuksen seurantaa Sähköhoitoa annetaan sarjana kaksi tai kolme viikossa, kokonaismäärä yleensä neljästä kymmeneen. Hoitokertojen määrän tulee perustua hyöty-haittasuhteen potilaskohtaiseen seurantaan Sähköhoitoa varten tarvitaan potilaalta tietoon perustuva suostumus, jolloin potilaalla on realistinen käsitys hoidon hyödyistä ja haitoista. Psykoottisessa depressiossa, johon kuuluvat todellisuudentajun vääristyminen ja itsemurhavaara, katatonisessa stuportilassa ja muuhun hoitoon reagoimattomassa pahanlaatuisessa neuroleptisyndroomassa sähköhoito voidaan antaa kirjoittajan henkilökohtaisen mielipiteen mukaan tarvittaessa hengenpelastavana toimenpiteenä ilman potilaan suostumusta ärsykkeen laukaiseman yleistyneen epileptisen kouristuskohtauksen, mihin saattaa kuitenkin liittyä vain huomattavan heikko hoitovaikutus. Kouristus on itse asiassa sivuilmiö, ja sähköärsykkeen ominaisuudet (antopaikka ja annoksen suuruus) ovat nykykäsityksen mukaan oleellisia hoidon hyötyjen ja haittojen kannalta. Vaikutusmekanismin selvittelyssä on oleellista pystyä erottamaan ne biologiset muutokset, jotka ovat yhteydessä hoidon tehoon. Tehokkaan sähköhoidon on osoitettu lisäävän hidasaaltotoimintaa masennuspotilaiden aivojen otsalohkoissa. Tämä on todettu sekä elektroenkefalografialla (EEG) (Fink ja Kahn 1957, Sackeim ym. 1996) että magnetoenkefalografialla (MEG) (Heikman ym. 2001). Hidasaaltotoiminnan on osoitettu olevan suorassa yhteydessä ärsykkeen voimakkuuden ja sähköhoitosarjan alussa määritetyn kouristuskynnysarvon väliseen suhteeseen oikealle puolelle annettavassa sähköhoidossa (Sackeim ym. 1996). Kouristuskynnyksellä tarkoitetaan empiirisesti tutkittua pienintä mahdollista sähköärsykettä, jolla potilas saa yleistyneen kouristuskohtauksen (taulukko 2). Modernit kuvantamistekniikat mahdollistavat aivojen syvien rakenteiden ja otsalohkojen samanaikaisen tutkimisen (Mayberg 1997). Näiden aivoalueiden ja niitä yhdistävien ratojen toimintahäiriöiden katsotaan olevan keskeisiä ma- Taulukko 2. Oikealle puolelle annettavan sähköhoidon kouristuskynnysmääritys. Ärsyke Annos (mc) 1. 25, , , ,8 Potilasta stimuloidaan ensimmäisellä hoitokerralla suurenevin sähköärsykkein noin 30 sekunnin välein, kunnes hän saa yleistyneen epileptisen kouristuskohtauksen. Kouristuskynnysarvo on se ärsykeannos, jonka aiheuttaman yleistyneen kouristuskohtauksen kesto on s visuaalisesti arvioituna tai s EEG:llä mitattuna. Potilaalle ei saa antaa enempää kuin neljä ärsykettä yhdellä hoitokerralla. Hoitohuoneen tulee olla rauhallinen. Anestesialääkärin ja hoidon antavan lääkärin yhteistyön sujuvuus on tärkeä. Taulukon ärsykeannosarvoja on käytetty kirjoittajan sähköhoitotutkimuksissa. mc = millicoulombi (milliampeerisekunti) P. Heikman

3 B ~2,5 cm A ~2,5 cm 5 cm C D 5 cm A B Kuva. A) Bitemporaalinen hoito: elektrodien keskipisteet ovat pisteissä A sekä oikealla että vasemmalla kallonpuoliskolla. Oikealle puolelle annettava hoito (d Elia-menetelmä): toinen elektrodi sijoitetaan pisteeseen A pään oikealle puolelle ja toinen pisteeseen B. Piste A sijaitsee noin tuuman ulompaa silmäkulmaa ja korvankolkkaa (tragus) yhdistävän janan keskipisteen yläpuolella. Käytettäessä kahden tuuman metallielektrodia sen alareuna sivuaa tätä janaa. Piste B sijaitsee noin 2,5 cm kallon keskiviivan ja korvakolkkia yhdistävän janan leikkauspisteen alapuolella kallon oikealla puolella. Käytettäessä kahden tuuman metallielektrodia sen huippu sivuaa kallon keskiviivaa. B) Bifrontaalinen hoito. Elektrodien keskipisteet sijaitsevat pisteissä C ja D noin 5 cm ulommista silmäkulmista suoraan ylöspäin. sennussairauksien patogeneesissä. Yksifotoniemissiotomografialla (SPECT) on todettu, että klassinen bitemporaalinen (BT) hoito lisää aivoverenkiertoa otsalohkojen lateraaliosissa ja ohimolohkojen etuosissa, kun taas bifrontaalinen (BF) ärsytys suuntautuu suoraan otsan alueelle lisäten aivoverenkiertoa sekä otsalohkon että cingulumin etuosissa (Blumenfeld ym. 2003). Bifrontaalinen hoito näyttää siis vaikuttavan masennussairauden kannalta keskeisiin keskushermoston alueisiin, kun taas klassinen bitemporaalinen hoito stimuloi enemmän posteriorisempia aivoalueita. Näiden aivoalueiden ärsytys saattaa olla yhteydessä sähköhoidon aiheuttamiin kielellisen muistin häiriöihin. Tehokas oikealle puolelle annettu sähköhoito vaikuttaa ilmeisesti samoin kuin bifrontaalinen hoito (Heikman ym. 2001). Maniassa, skitsofreniassa ja muissa sähköhoidon aiheissa hoidon vaikutusmekanismi saattaa hyvinkin olla erilainen kuin masennuksessa. Koska sähköhoito kuitenkin tehoaa näihin käyttäytymisen tasolla jopa vastakkaisiin sairaustiloihin, voi vaikutusmekanismin oleellinen ominaisuus olla sen kyky korjata aivojen häiriintynyt biologinen tasapainotila kussakin psykiatrisessa sairaudessa sille ominaiselle tavalla, joka riippuu kyseisen sairauden patofysiologiasta ja häiriintymisen asteesta. Sähköärsykkeen paikka ja voimakkuus Sähköärsykkeen paikan ja annoksen on viime vuosina havaittu muodostavan kiinteän kokonaisuuden, joka on hoidon vaikutusten kannalta tärkein tekninen tekijä. Ärsykkeen paikka ja annos tulisi harkita kulloisenkin kliinisen tilanteen mukaisesti. Itsemurhavaarassa olevalle psykoottisesti masentuneelle potilaalle yhtä lailla kuin katatonisessa stuportilassa olevalle tulee antaa nopeimmin vaikuttavaa sähköhoitoa. Nykytietämyksen mukaan se on edelleen BT-hoito (kuva A), jossa ärsykeannos on noin 250 millicoulombia (mc) (American Psychiatric Association 2001). Kun potilaan kliininen tila paranee, tulisi mahdollisimman varhain siirtyä kognitiivisesti säästävämpään suuriannoksiseen oikealle puolelle an- 1221

4 nettavaan sähköhoitoon (kuva A), jonka annos on mc:n. Hoidettaessa masennuspotilasta, jonka kliininen tila ei ole edellä kuvatulla tavalla kriittinen, tulisi sähköhoitoa antaa oikealle puolelle siten, että ensimmäisellä hoitokerralla määritetään potilaan yksilöllinen kouristuskynnys (taulukko 2). Seuraavilla kerroilla annetaan sähköärsyke, joka on viisi tai kuusi kertaa määritetyn kouristuskynnysarvon suuruinen (annostitrausmetodi) (McCall ym. 2000, Sackeim ym. 2000, Heikman ym. 2002b). Jos oikeanpuoleinen kouristuskynnysarvo on esimerkiksi 50,4 mc, voisi hoitoannos olla 252 mc koko hoitosarjan ajan, jos potilaan kouristukset säilyvät yleistyneinä ja ylittävät kouristuksen keston minimiajan (15 25 sekuntia motorisesti mitattuna ja sekuntia EEG:llä mitattuna). Koska kouristuskynnys nousee yksilöllisesti hoidon aikana, saattavat kouristukset tulla joissakin tapauksissa riittämättömiksi hoidon aikana. Tällöin ärsykeannosta voidaan suurentaa esimerkiksi 25 %. Kouristuskynnyksen arvoon vaikuttavat useat tekijät, joista kliinikon on syytä olla tietoinen (taulukko 3). Kouristuskynnyksen määrittämiseen kuuluvat subkonvulsiiviset ärsykkeet (taulukko 2). Nämä saattavat vagaalisen tonuksen lisääntymisen takia aiheuttaa kardiovaskulaarisia haittavaikutuksia, kuten asystolen tai hitaita rytmihäiriöitä. Tämän vuoksi kouristuskynnyksen määrityksiin liittyvässä anestesiassa tulee käyttää nukutusaineen ja lihasrelaksantin ohella antikolinergia, esimerkiksi atropiinia tai glykopyrrolaattia. Kaikki sähköhoidon asiantuntijat eivät suosita annostitrausmetodia (Abrams 1997). Oikealle puolelle annettavassa sähköhoidossa potilaan ikään pohjautuvat tekniikat ja ns. kiinteät suuriannoshoidot eivät kuitenkaan ole suositeltavia, koska näillä tekniikoilla eri potilaat saavat eriasteisesti kouristuskynnyksen arvon ylittäviä annoksia oikealle puolelle annettavassa hoidossa (Heikman ym. 1999). BF-hoito on lupaava menetelmä (Letemendia ym. 1993, Bailine ym. 2000, Heikman ym. 2002a) (kuva B), mutta toistaiseksi sitä ei suositella rutiinimaiseen kliiniseen käyttöön, koska annos-vastetutkimukset ovat vielä riittämättömiä. Taulukko 3. Kouristuskynnykseen vaikuttavia tekijöitä. Tekijä Sähköhoidon aiheet ja käyttö Vaikutus Ikä: vanhus/nuori Sukupuoli: mies/nainen Erot potilaan kallon paksuudessa, muissa ana- Yksilöllinen tomisissa rakenteissa ja kallon vastuksessa vaikutus Dehydraatio? Masennuslääkkeet / / Bentsodiatsepiinit? / Neuroleptit Beetasalpaajat? Antikonvulsantit Teofylliini? Aivoalue: frontaalinen/limbinen Ärsykkeen paikka: molemminpuolinen/toispuolinen Ärsykkeen aallon leveys: pieni/suuri / Huono kontakti elektrodien ja pään välillä Nukutusaineannos: suuri/pieni? /? Hyperventilaatio (pieni hiilidioksidikyllästeisyys)? Happikyllästeisyys: pieni/suuri Hoitoärsykkeen dynaaminen impedanssi: suuri/pieni / Kofeiinin anto suoneen ennen sähköärsykettä Sähköhoitosarja: ensimmäinen/viimeinen / Yhden kuukauden seuranta hoitosarjan jälkeen? / = korkea kouristuskynnys, = ei vaikutusta kouristuskynnykseen, = matala kouristuskynnys Sähköhoidon aiheet ovat pysyneet viime vuosina samoina (Heikman 1995, Royal College of Psychiatrists 1995, American Psychiatric Association 2001). Sähköhoidon käyttö ennen lääkehoitokokeilua (primaarikäyttö) tulee kyseeseen tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa hoitovastetta vaikean psykiatrisen tai somaattisen sairauden vuoksi tai joissa muiden hoitojen riskit ovat suuremmat tai potilas on aiemmin reagoinut huonosti lääkitykseen mutta hyvin sähköhoitoon. Sähköhoitoa annetaan kuitenkin pääasiassa silloin, kun yksi tai useampi lääkehoitokokeilu on epäonnistunut (sekundaarikäyttö). Sähköhoito tehoaa hyvin masennustilaan (Royal College of Psychiatrists 1995, American Psychiatric Association 2001, UK ECT Review Group 2003). Hoidon ennusteeseen vaikuttavat useat tekijät (taulukko 4). Ne liittyvät lähinnä potilaan masennussairauden ominaisuuksiin ja tietoon 1222 P. Heikman

5 Taulukko 4. Sähköhoidon teho masennuspotilaalla: ennustetekijät. Psykoottinen masennus Somaattinen oireyhtymä? Masennuksen kesto: pitkä/lyhyt / Masennus lievä Psykiatrinen ja somaattinen monihäiriöisyys Huono vaste masennuslääkitykseen trisykliset masennuslääkkeet serotoniinin takaisinoton estäjät? = hyvä ennuste,? = riittämätön tai ristiriitainen tieto, = heikentynyt ennuste aiempien hoitojen tehosta. Biologisia ennustetekijöitä ei tunneta varmasti. Sähköhoidolla on akuutti itsemurha-alttiutta vähentävä vaikutus, mutta näyttö pitkäaikaisesta tämänsuuntaisesta vaikutuksesta on heikko (Sharma 2001). Tieteellinen näyttö siitä, että sähköhoidon vaikutus alkaa nopeammin kuin masennuslääkkeiden, on edelleenkin yllättävän hutera (American Psychiatric Association 2001). Tätä aluetta olisikin tärkeää tutkia tarkemmin kliinisillä hoitokokeiluilla. Sähköhoito herättää edelleenkin ristiriitaisia mielipiteitä. Englannissa ja Walesissa on vastikään annettu tiukennettuja suosituksia sähköhoidon käytöstä (www.nice.org.uk). Tämä on herättänyt kritiikkiä Englannin psykiatrien keskuudessa (White 2003). Haittavaikutukset Sähköhoito on turvallista; kuolemantapauksia on esiintynyt enintään neljä sataatuhatta hoitoa kohden (American Psychiatric Association 2001). Sähköhoidon aiheuttamat kuolemat ovat yleensä tapahtuneet heti kouristuksen jälkeen tai myöhemmin valvomossa. Sähköhoito voi periaatteessa aiheuttaa sydämenpysähdyksen, rytmihäiriöitä, iskemiaa, hypertensiota tai hypotensiota erityisesti, jos potilaalla on sydänsairaus (American Psychiatric Association 2001). Valtaosa hemodynaamisista muutoksista on kuitenkin ohimeneviä ja vaarattomia myös iäkkäillä potilailla (Huuhka ym. 2003), mutta hemodynaamisten muutosten yleisyys aiheellistaa hoidonaikaisen ja -jälkeisen EKG-seurannan. Sähköhoito voi aiheuttaa ohimenevän kouristuksenjälkeisen sekavuustilan sekä anterogradista (hoidonjälkeiseen aikaan kohdistuvaa) ja retrogradista (hoitoa edeltäneeseen aikaan kohdistuvaa) muistamattomuutta (Abrams 1997, American Psychiatric Association 2001). Joillakin potilailla retrogradinen muistihäiriö voi jatkua pitkäänkin. Toisaalta sähköhoidon jälkeen muistitoiminnot saattavat parantua erityisesti silloin, kun ne ovat olleet masennustilan heikentämiä. Sähköhoidon vaikutukset eksekutiivisiin toimintoihin (esim. toiminnanohjaus) tunnetaan edelleen huonosti. Nämä toiminnot ovat yhteydessä aivojen otsalohkojen toimintaan samoin kuin masennussairauksien oireet. Yli kaksi minuuttia kestävää kouristusta voidaan pitää pitkittyneenä. Pitkittynyt kouristuskohtaus lopetetaan ensisijaisesti suoneen annettavilla bentsodiatsepiineilla. Pitkittynyt kouristuskohtaus ei aina välttämättä näy motorisena kouristeluna vaan esimerkiksi tajunnan palaamisen viivästymisenä. Tämän vuoksi potilaan kliinistä tilaa tulee aina seurata valppaasti ja tämän lisäksi käyttää nykyaikaisiin sähköhoitolaitteisiin kuuluvaa EEG:n monitorointijärjestelmää. Uudemmillakaan kuvantamismenetelmillä ei ole todettu sähköhoidon aiheuttavan aivovaurioita masennuspotilaille (Ende ym. 2000). Vasta-aiheet ja haittavaikutusten suurentunut riski Sähköhoidolle ei ole ehdottomia vasta-aiheita (Royal College of Psychiatrists 1995, American Psychiatric Association 2001). Riskipotilailla hyödyt ja haitat tulee arvioida tilannekohtaisesti huomioiden sähköhoidon välittömät fysiologiset vaikutukset (kaikkien kehonsisäisten paineiden nousu ja vaihtelut autonomisen hermoston toiminnassa). Haittavaikutusten riski on lisääntynyt, jos potilaalla on tuore sydäninfarkti, epästabiili angina pectoris, huonosti kompensoitunut sydämen vajaatoiminta tai vaikea läppävika. Aneurysma tai muu vaskulaarinen epämuodostuma voi revetä verenpaineen kohotessa. Kohonneen kallonsisäisen paineen lisänousu voi johtaa aivoherniaatioon. Tuore aivoinfarkti, 1223

6 vaikea keuhkoahtaumatauti, astma tai keuhkokuume suurentavat hoidon riskiä. Anestesialääkärin arvioima huono anestesiakelpoisuus voi myös muodostua hoidon esteeksi. Sähköhoito ja samanaikainen lääkitys Kliinikko joutuu edelleenkin tekemään päätöksen sähköhoidonaikaisesta lääkityksestä kliinisen arvion perusteella. Kontrolloituja tutkimuksia tällä alueella ei juuri ole tehty esimerkiksi serotoniinin takaisinottoa estävillä masennuslääkkeillä (SSRI). Aiemmin suositeltiin depressiolääkityksen ja sähköhoidon yhtäaikaisen käytön välttämistä haittavaikutusten riskin mahdollisen suurenemisen vuoksi. Tehottoman trisyklisen masennuslääkkeen käytön lopettaminen ennen sähköhoidon aloittamista on edelleenkin suositeltavaa. Selvää suositusta ei nykytietämyksen perusteella voida antaa sähköhoidosta ja samanaikaisesta SSRI-lääkityksestä. Sähköhoito ja psykoosilääkkeet voivat voimistaa toistensa edullista vaikutusta skitsofreniassa. Sähköhoidon ja klotsapiinin yhteiskäyttö on osoittautunut turvalliseksi viime vuosina julkaistujen tapausselostusten mukaan (American Psychiatric Association 2001). Bentsodiatsepiinit voivat heikentää etenkin oikealle puolelle annetun sähköhoidon tehoa. Potilaat tarvitsevat kuitenkin usein ahdistuslääkitystä. Tällöin suositeltavin bentsodiatsepiini on loratsepaami. Sen enimmäisannos on 3 mg/ vrk, ja lääkkeen annon ja sähköhoidon välin tulee olla mahdollisimman pitkä (8 12 tuntia). Bentsodiatsepiineista riippuvaiselle potilaalle hoitotoimenpiteen aikana annettu bentsodiatsepiiniantagonisti flumatseniili saattaa olla hyödyksi (Krystal ym. 1998). Litiumin ja sähköhoidon yhteiskäytöstä ei ole yhteneväisiä suosituksia. Viisainta lienee jatkaa litiumlääkitystä mutta pyrkiä saamaan seerumin litiumpitoisuus sähköhoidon ajaksi matalimmalle hyödylliselle tasolle. Jatko- ja ylläpitohoito Masennustilan uusiminen jo nopeasti sähköhoidon lopettamisen jälkeen on tavallista ja muodostaa suuren kliinisen haasteen. Masennusjakson uusiutuminen on sinänsä ymmärrettävää, koska useimmat sähköhoitoa saaneet potilaat ovat lääkeresistenttejä ja sähköhoito lopetetaan yleensä juuri silloin, kun se on alkanut tehota. Relapseja saattaa vähentää hoidon jatkaminen harvempana (esim. yksi hoitokerta viikossa) joidenkin viikkojen ajan ja tämän jälkeen potilaan kliinisen tilan mukaan noin puolen vuoden ajan (jatkohoito). Hyvä menettely voi olla myös sähköhoitosarjan lopettaminen asteittaisesti useamman viikon aikana, depressiolääkityksen aloittaminen jo sähköhoidon lopettamisvaiheessa ja depressiolääkityksen tehostaminen litiumilla sen jälkeen (Sackeim ym. 2001). Joillekin potilaille saattaa olla hyödyksi, että sähköhoidon antamista jatketaan puolen vuoden jälkeenkin (ylläpitohoito). Sekä jatko- että ylläpitohoito voidaan periaatteessa toteuttaa myös polikliinisesti. Lopuksi Sähköhoito on tätä nykyä ja todennäköisesti tulevaisuudessakin tärkeä psykiatrinen hoitomuoto erityisesti vaikeissa masennustiloissa. Nykyiset aivojen kuvantamistekniikat tuovat lähivuosina todennäköisesti oleellista uutta tietoa sähköhoidon vaikutusmekanismista. Hoitosarjan jälkeisten masennusjaksojen uusiutumisen esto oleellisesti nykyistä tehokkaammin on suurimpia menetelmään liittyviä haasteita. Hoito vaatii perehtyneisyyttä alaan ja erityisosaamista. Nämä vaatimukset täyttyvät parhaiten sähköhoitoon perehtyneessä yksikössä. Kirjallisuutta Abrams R, toim. Electroconvulsive therapy. New York: Oxford University Press, American Psychiatric Association. Practice guideline for the treatment of patients with major depression. Am J Psychiatry Suppl 2000; 157:1 45. American Psychiatric Association. The practice of electroconvulsive therapy: recommendations for treatment, training, and privileging. Washington DC: American Psychiatric Press, Bailine SH, Rifkin A, Kayne E, ym. Comparison of bifrontal and bitemporal ECT for major depression. Am J Psychiatry 2000;157; P. Heikman

7 Blumenfeld H, McNally KA, Ostroff RB, Zubal IG. Targeted prefrontal cortical activation with bifrontal ECT. Psychiatry Res: Neuroimaging 2003;123: Fink M, Kahn RL. Relation of electroencephalographic delta activity to behavioral response in electroshock: quantitative serial studies. Arch Neurol Psychiatry 1957;78; Ekholm P, Heikman P. Mielenterveyspotilaan itsemääräämisoikeus sähköhoidosta päätettäessä. Suom Lääkäril 1999;54: Ende G, Braus DF, Walter S, ym. The hippocampus in patients treated with electroconvulsive therapy: a proton magnetic resonance spectroscopic imaging study. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Heikman P. Sähköhoito on käypä hoito. Duodecim 1995;111: Heikman P, Tuunainen A, Kuoppasalmi K. Value of the initial stimulus dose in right unilateral and bifrontal electroconvulsive therapy. Psychol Med 1999;29: Heikman P, Salmelin R, Mäkelä J, ym. Relation between the frontal 3-7 Hz MEG activity and the efficacy of ECT in major depression. J ECT 2001;17: Heikman P, Katila H, Sarna S, ym. Differential response to right unilateral ECT in depressed patients: impact of comorbidity and severity of illness. BMC Psychiatry 2002(a);2:2. Heikman P, Kalska H, Katila H, ym. Right unilateral and bifrontal electroconvulsive therapy in the treatment of depression: a preliminary study. J ECT 2002(b);18: Huuhka MJ, Sainela L, Reinikainen P, ym. Cardiac arrhytmias induced by ECT in elderly psychiatric patients: experience with 48-hour Holter monitoring. J ECT 2003;19:22 5. Keller MB, Lavori PW, Mueller TI, ym. Time to recovery, chronicity, and levelks of psychopathology in major depression. A 5-year prospective follow-up of 431 subjects. Arch Gen Psychiatry 1992;49: Krystal AD, Watts BV, Weiner RD, Moore S, Steffens DC, Lindahl V. The use of flumazenil in the anxious and benzodiazepine-dependent ECT patient. J ECT 1998;14:5 14. Letemendia FJ, Delva NJ, Rodenburg M, ym. Therapeutic advantage of bifrontal electrode placement in ECT. Psychol Med 1993;23: Mayberg HS. Limbic-cortical dysregulation: a proposed model of depression. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 1997;9: McCall WV, Reboussin DM, Weiner RD, ym. Titrated moderately suprathreshold vs fixed high-dose right unilateral electroconvulsive therapy. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Ottosson J-O. Experimental studies of the mode of action of electroconvulsive therapy. Acta Psychiatr Neurol Scand 1960:35 Suppl 145: Royal College of Psychiatrists. The ECT handbook. The 2nd Report of the Royal College of Psychiatrists Special Committee on ECT. Council Report CR39. Gaskell, London, Sackeim HA, Prudic J, Devanand DP, ym. Effects of stimulus intensity and electrode placement on the efficacy and cognitive effects of electroconvulsive therapy. N Engl J Med 1993;328: Sackeim HA, Luber B, Katzman GP, ym. The effects of electroconvulsive therapy on quantitative electroencephalograms: relationship to clinical outcome. Arch Gen Psychiatry 1996;53: Sackeim HA, Prudic J, Devanand DP, ym. A prospective, randomized, double-blind comparison of bilateral and right unilateral electroconvulsive therapy at different stimulus intensities. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Sackeim HA, Haskett RF, Mulsant BH, ym. Continuation pharmacotherapy in the prevention of relapse following electroconvulsive therapy: a randomized controlled trial. JAMA 2001;285: Sharma V. The effect of electroconvulsive therapy on suicide risk in patients with mood disorders. Can J Psychiatry 2001;46: UK ECT Review Group. Efficacy and safety of electroconvulsive therapy in depressive disorders: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2003;361: White C. New guidance on ECT looks set to curb its use. BMJ 2003;326: PERTTI HEIKMAN, LT, erikoislääkäri Helsingin yliopisto Kliininen laitos ja HYKS:n psykiatrian klinikka Lapinlahden sairaala PL 320, HUS 1225

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

VAIKEASTI MASENTUNEEN POTILAAN ECT-HOITO

VAIKEASTI MASENTUNEEN POTILAAN ECT-HOITO Honkala Maarit & Määttälä Henri VAIKEASTI MASENTUNEEN POTILAAN ECT-HOITO Perehdytysopas sähköhoidosta Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Tammikuu 2013 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Psykiatrinen sähköhoito masennuksen hoidossa

Psykiatrinen sähköhoito masennuksen hoidossa Psykiatrinen sähköhoito masennuksen hoidossa Depressiohoitajien 9. valtakunnalliset koulutuspäivät Oulussa 9.10.2014 El Marja-Liisa Kemppainen, aoh Ilpo Palokangas Sisältö Historia ECT-hoito nykyään Miksi

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Songha Yö/Natt tabletti, päällystetty 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää: Valerianae (Valeriana officinalis L. s.l.) rad. extr. spir.

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa.

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Torphasol vet 4 mg/ml injektioneste, liuos koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Butorfanoli (butorfanolitartraattina

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia Tämä opas sisältää tietoa Lariam (meflokiini) -tablettien käyttöön lääkkeellisenä profylaksiana liittyvistä haittavaikutuksista, etenkin neuropsykiatrisista

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Nykyaikaista masennuksen hoitoa

Nykyaikaista masennuksen hoitoa Nykyaikaista masennuksen hoitoa Sooma tdcstm on pieni ja kevyt tasavirtastimulaattori masennuksen hoitoon. Laite on suunniteltu vastaamaan kliinisen rutiinin tarpeita. Tehokas: vahvistaa lääkehoidon ja

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot Eturauhassyövän uudet lääkehoidot 24.04.2015 Petteri Hervonen, LT, Syöpätautien erikoislääkäri Docrates Syöpäsairaala, TAYS Yleistä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi Lähes 5000 uutta diagnoosia/vuosi

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Tieteelliset

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI AJOTERVEYDEN ARVIOINTI PÄIHDELÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA MONEN TEKIJÄN TASAPAINOILUA Poliisiammattikorkeakoulu 26.10.2016 Reijo Laitinen Psykiatrian erikoislääkäri A-klinikkasäätiö Sisä-Suomen palvelualue Hämeenlinna,

Lisätiedot

LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE

LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE 105 TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO VALPROIINIHAPPOA/VALPROAATTIA

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

Clomicalmin tehoa ja turvallisuutta ei ole varmistettu alle 1,25 kg painavilla eikä alle kuuden kuukauden ikäisillä koirilla.

Clomicalmin tehoa ja turvallisuutta ei ole varmistettu alle 1,25 kg painavilla eikä alle kuuden kuukauden ikäisillä koirilla. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Clomicalm 5 mg tabletti koiralle Clomicalm 20 mg tabletti koiralle Clomicalm 80 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Jokainen Clomicalm-tabletti sisältää:

Lisätiedot

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot