Sähköhoidon uusia näkymiä. Pertti Heikman
|
|
- Marjatta Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Pertti Heikman Sähköhoidon tärkeimmän käyttöalueen muodostavat erilaiset masennustilat. Sähköärsykkeen annoksen ja antopaikan on viime vuosina todettu vaikuttavan keskeisesti sekä sähköhoidon tehoon että haittavaikutuksiin. Erityisesti oikealle puolelle päätä annettavassa sähköhoidossa annoksen suhde yksilöllisesti määritettyyn kouristuskynnysarvoon vaikuttaa oleellisesti tulokseen. Optimaalinen annos on oikealle puolelle annettavassa sähköhoidossa nykytietämyksen mukaan viisi tai kuusi kertaa kouristuskynnysarvon suuruinen. Otsalle annetusta eli bifrontaalisesta sähköhoidosta on saatu hyviä tuloksia, mutta optimaalisen annoksen selvittäminen vaatii vielä lisätutkimuksia. Tehokkaan sähköhoidon on todettu lisäävän aivojen otsalohkojen verenkiertoa ja otsalohkojen hidasaaltotoimintaa. Hidasaaltotoiminnan lisääntyminen on yhteydessä kouristuskynnyksen ylityksen määrään oikealle puolelle annettavassa sähköhoidossa. Sähköhoito on vakiinnuttanut asemansa depressiolääkkeiden ja psykoterapian rinnalla yhtenä masennustilojen tehokkaana hoitomuotona (American Psychiatric Association 2000, UK ECT Review Group 2003). Masennusoireyhtymät ovat merkittävin toiminta- ja työkykyä heikentävä sairausryhmä maassamme. Maailmanlaajuisesti masennussairauksien on arvioitu aiheuttavan iskeemisen sydänsairauden jälkeen toiseksi eniten ennenaikaista kuolleisuutta ja toimintakyvyn heikkenemistä vuonna Masennussairauksien ennustetta heikentäviksi tekijöiksi ovat osoittautuneet mm. masennusjaksojen pitkittyminen ja tiheä uusiutuminen (Keller ym. 1992). Tämän vuoksi masennussairauksien hoitojen tulee olla mahdollisimman aktiivisia ja potilaiden oireettomuuteen tähtääviä. Asianmukaisen tiedon antaminen sähköhoidosta (taulukko 1) kuuluu paitsi hyvään kliiniseen hoitokäytäntöön myös erityisesti masennuspotilaan oikeuksiin (Ekholm ja Heikman 1999). Vaikutusmekanismi Sähköhoidon vaikutusmekanismin selvittäminen on kiehtonut tutkijoita vuosikymmenien ajan. Yksiselitteistä mekanismia ei kuitenkaan ole voitu osoittaa. Tähän on useita eri syitä. Sähköhoitotekniikat ovat olleet erilaisia, ja esimerkiksi sähköärsykkeen ja yksilöllisen kouristuskynnyksen välinen suhde on vain harvoin määritetty. Masennuspotilasryhmät ovat myös olleet heterogeenisia. Jo 1980-luvun tutkimuksissa havaittiin, että samanaikainen somaattinen ja psykiatrinen monihäiriöisyys heikentää hoidon tehoa (American Psychiatric Association 2001), ja sama koskee moderneja sähköhoitotekniikoita (Heikman ym. 2002a). Sähköhoidon tiedetään aiheuttavan lukuisia epäspesifisiä muutoksia aivotoiminnassa. Aiemmin katsottiin, että sähköärsykkeen aiheuttamat kouristukset riittäisivät takaamaan hoidon tehon (Ottosson 1960). Näin ei kuitenkaan ole (Sackeim ym. 1993). Potilas voi saada sähkö- Duodecim 2004;120:
2 Taulukko 1. Sähköhoito pähkinänkuoressa. Tärkeimmät aiheet Vasta-aiheet Haittavaikutukset Erityisryhmät Vanhukset Nuoret Raskaana olevat Somaattisesti huonokuntoiset Tekninen toteutus Anestesia Hoitokertojen lukumäärä Potilaan suostumus Vakava masennustila (yksi- ja kaksisuuntainen), mania, skitsofrenia ja katatonia etiologiasta riippumatta Kohonnut kallonsisäinen paine Hoidon jälkeen voi esiintyä välitöntä sekavuutta, muistihäiriötä ja välittömiä hoidonjälkeisiä sydänkomplikaatioita Tehokas ja turvallinen, ei ehdotonta yläikärajaa Ei alle 13-vuotiaille, 18-vuotiaille kuten aikuisille Raskaus ei este Hyötyjen ja haittojen pohdinta eri erikoisalojen lääkäreiden kesken hoidon yksilöllisten fysiologisten vaikutusten perusteella Eri hoitotekniikat vaikuttavat oleellisesti hoidon tehoon, haittavaikutuksiin ja biologisiin vaikutuksiin. Hätätilanteissa bitemporaalinen hoito. Masennustiloissa yleensä hoito oikealle puolelle viisi tai kuusi kertaa kouristuskynnysarvolla Kuuluu rutiinimaisesti sähköhoitoon. Kevyt yleisanestesia. Suuret anestesia-ainemäärät lyhentävät kouristuksia ja vaikeuttavat kouristuksen seurantaa Sähköhoitoa annetaan sarjana kaksi tai kolme viikossa, kokonaismäärä yleensä neljästä kymmeneen. Hoitokertojen määrän tulee perustua hyöty-haittasuhteen potilaskohtaiseen seurantaan Sähköhoitoa varten tarvitaan potilaalta tietoon perustuva suostumus, jolloin potilaalla on realistinen käsitys hoidon hyödyistä ja haitoista. Psykoottisessa depressiossa, johon kuuluvat todellisuudentajun vääristyminen ja itsemurhavaara, katatonisessa stuportilassa ja muuhun hoitoon reagoimattomassa pahanlaatuisessa neuroleptisyndroomassa sähköhoito voidaan antaa kirjoittajan henkilökohtaisen mielipiteen mukaan tarvittaessa hengenpelastavana toimenpiteenä ilman potilaan suostumusta ärsykkeen laukaiseman yleistyneen epileptisen kouristuskohtauksen, mihin saattaa kuitenkin liittyä vain huomattavan heikko hoitovaikutus. Kouristus on itse asiassa sivuilmiö, ja sähköärsykkeen ominaisuudet (antopaikka ja annoksen suuruus) ovat nykykäsityksen mukaan oleellisia hoidon hyötyjen ja haittojen kannalta. Vaikutusmekanismin selvittelyssä on oleellista pystyä erottamaan ne biologiset muutokset, jotka ovat yhteydessä hoidon tehoon. Tehokkaan sähköhoidon on osoitettu lisäävän hidasaaltotoimintaa masennuspotilaiden aivojen otsalohkoissa. Tämä on todettu sekä elektroenkefalografialla (EEG) (Fink ja Kahn 1957, Sackeim ym. 1996) että magnetoenkefalografialla (MEG) (Heikman ym. 2001). Hidasaaltotoiminnan on osoitettu olevan suorassa yhteydessä ärsykkeen voimakkuuden ja sähköhoitosarjan alussa määritetyn kouristuskynnysarvon väliseen suhteeseen oikealle puolelle annettavassa sähköhoidossa (Sackeim ym. 1996). Kouristuskynnyksellä tarkoitetaan empiirisesti tutkittua pienintä mahdollista sähköärsykettä, jolla potilas saa yleistyneen kouristuskohtauksen (taulukko 2). Modernit kuvantamistekniikat mahdollistavat aivojen syvien rakenteiden ja otsalohkojen samanaikaisen tutkimisen (Mayberg 1997). Näiden aivoalueiden ja niitä yhdistävien ratojen toimintahäiriöiden katsotaan olevan keskeisiä ma- Taulukko 2. Oikealle puolelle annettavan sähköhoidon kouristuskynnysmääritys. Ärsyke Annos (mc) 1. 25, , , ,8 Potilasta stimuloidaan ensimmäisellä hoitokerralla suurenevin sähköärsykkein noin 30 sekunnin välein, kunnes hän saa yleistyneen epileptisen kouristuskohtauksen. Kouristuskynnysarvo on se ärsykeannos, jonka aiheuttaman yleistyneen kouristuskohtauksen kesto on s visuaalisesti arvioituna tai s EEG:llä mitattuna. Potilaalle ei saa antaa enempää kuin neljä ärsykettä yhdellä hoitokerralla. Hoitohuoneen tulee olla rauhallinen. Anestesialääkärin ja hoidon antavan lääkärin yhteistyön sujuvuus on tärkeä. Taulukon ärsykeannosarvoja on käytetty kirjoittajan sähköhoitotutkimuksissa. mc = millicoulombi (milliampeerisekunti) P. Heikman
3 B ~2,5 cm A ~2,5 cm 5 cm C D 5 cm A B Kuva. A) Bitemporaalinen hoito: elektrodien keskipisteet ovat pisteissä A sekä oikealla että vasemmalla kallonpuoliskolla. Oikealle puolelle annettava hoito (d Elia-menetelmä): toinen elektrodi sijoitetaan pisteeseen A pään oikealle puolelle ja toinen pisteeseen B. Piste A sijaitsee noin tuuman ulompaa silmäkulmaa ja korvankolkkaa (tragus) yhdistävän janan keskipisteen yläpuolella. Käytettäessä kahden tuuman metallielektrodia sen alareuna sivuaa tätä janaa. Piste B sijaitsee noin 2,5 cm kallon keskiviivan ja korvakolkkia yhdistävän janan leikkauspisteen alapuolella kallon oikealla puolella. Käytettäessä kahden tuuman metallielektrodia sen huippu sivuaa kallon keskiviivaa. B) Bifrontaalinen hoito. Elektrodien keskipisteet sijaitsevat pisteissä C ja D noin 5 cm ulommista silmäkulmista suoraan ylöspäin. sennussairauksien patogeneesissä. Yksifotoniemissiotomografialla (SPECT) on todettu, että klassinen bitemporaalinen (BT) hoito lisää aivoverenkiertoa otsalohkojen lateraaliosissa ja ohimolohkojen etuosissa, kun taas bifrontaalinen (BF) ärsytys suuntautuu suoraan otsan alueelle lisäten aivoverenkiertoa sekä otsalohkon että cingulumin etuosissa (Blumenfeld ym. 2003). Bifrontaalinen hoito näyttää siis vaikuttavan masennussairauden kannalta keskeisiin keskushermoston alueisiin, kun taas klassinen bitemporaalinen hoito stimuloi enemmän posteriorisempia aivoalueita. Näiden aivoalueiden ärsytys saattaa olla yhteydessä sähköhoidon aiheuttamiin kielellisen muistin häiriöihin. Tehokas oikealle puolelle annettu sähköhoito vaikuttaa ilmeisesti samoin kuin bifrontaalinen hoito (Heikman ym. 2001). Maniassa, skitsofreniassa ja muissa sähköhoidon aiheissa hoidon vaikutusmekanismi saattaa hyvinkin olla erilainen kuin masennuksessa. Koska sähköhoito kuitenkin tehoaa näihin käyttäytymisen tasolla jopa vastakkaisiin sairaustiloihin, voi vaikutusmekanismin oleellinen ominaisuus olla sen kyky korjata aivojen häiriintynyt biologinen tasapainotila kussakin psykiatrisessa sairaudessa sille ominaiselle tavalla, joka riippuu kyseisen sairauden patofysiologiasta ja häiriintymisen asteesta. Sähköärsykkeen paikka ja voimakkuus Sähköärsykkeen paikan ja annoksen on viime vuosina havaittu muodostavan kiinteän kokonaisuuden, joka on hoidon vaikutusten kannalta tärkein tekninen tekijä. Ärsykkeen paikka ja annos tulisi harkita kulloisenkin kliinisen tilanteen mukaisesti. Itsemurhavaarassa olevalle psykoottisesti masentuneelle potilaalle yhtä lailla kuin katatonisessa stuportilassa olevalle tulee antaa nopeimmin vaikuttavaa sähköhoitoa. Nykytietämyksen mukaan se on edelleen BT-hoito (kuva A), jossa ärsykeannos on noin 250 millicoulombia (mc) (American Psychiatric Association 2001). Kun potilaan kliininen tila paranee, tulisi mahdollisimman varhain siirtyä kognitiivisesti säästävämpään suuriannoksiseen oikealle puolelle an- 1221
4 nettavaan sähköhoitoon (kuva A), jonka annos on mc:n. Hoidettaessa masennuspotilasta, jonka kliininen tila ei ole edellä kuvatulla tavalla kriittinen, tulisi sähköhoitoa antaa oikealle puolelle siten, että ensimmäisellä hoitokerralla määritetään potilaan yksilöllinen kouristuskynnys (taulukko 2). Seuraavilla kerroilla annetaan sähköärsyke, joka on viisi tai kuusi kertaa määritetyn kouristuskynnysarvon suuruinen (annostitrausmetodi) (McCall ym. 2000, Sackeim ym. 2000, Heikman ym. 2002b). Jos oikeanpuoleinen kouristuskynnysarvo on esimerkiksi 50,4 mc, voisi hoitoannos olla 252 mc koko hoitosarjan ajan, jos potilaan kouristukset säilyvät yleistyneinä ja ylittävät kouristuksen keston minimiajan (15 25 sekuntia motorisesti mitattuna ja sekuntia EEG:llä mitattuna). Koska kouristuskynnys nousee yksilöllisesti hoidon aikana, saattavat kouristukset tulla joissakin tapauksissa riittämättömiksi hoidon aikana. Tällöin ärsykeannosta voidaan suurentaa esimerkiksi 25 %. Kouristuskynnyksen arvoon vaikuttavat useat tekijät, joista kliinikon on syytä olla tietoinen (taulukko 3). Kouristuskynnyksen määrittämiseen kuuluvat subkonvulsiiviset ärsykkeet (taulukko 2). Nämä saattavat vagaalisen tonuksen lisääntymisen takia aiheuttaa kardiovaskulaarisia haittavaikutuksia, kuten asystolen tai hitaita rytmihäiriöitä. Tämän vuoksi kouristuskynnyksen määrityksiin liittyvässä anestesiassa tulee käyttää nukutusaineen ja lihasrelaksantin ohella antikolinergia, esimerkiksi atropiinia tai glykopyrrolaattia. Kaikki sähköhoidon asiantuntijat eivät suosita annostitrausmetodia (Abrams 1997). Oikealle puolelle annettavassa sähköhoidossa potilaan ikään pohjautuvat tekniikat ja ns. kiinteät suuriannoshoidot eivät kuitenkaan ole suositeltavia, koska näillä tekniikoilla eri potilaat saavat eriasteisesti kouristuskynnyksen arvon ylittäviä annoksia oikealle puolelle annettavassa hoidossa (Heikman ym. 1999). BF-hoito on lupaava menetelmä (Letemendia ym. 1993, Bailine ym. 2000, Heikman ym. 2002a) (kuva B), mutta toistaiseksi sitä ei suositella rutiinimaiseen kliiniseen käyttöön, koska annos-vastetutkimukset ovat vielä riittämättömiä. Taulukko 3. Kouristuskynnykseen vaikuttavia tekijöitä. Tekijä Sähköhoidon aiheet ja käyttö Vaikutus Ikä: vanhus/nuori Sukupuoli: mies/nainen Erot potilaan kallon paksuudessa, muissa ana- Yksilöllinen tomisissa rakenteissa ja kallon vastuksessa vaikutus Dehydraatio? Masennuslääkkeet / / Bentsodiatsepiinit? / Neuroleptit Beetasalpaajat? Antikonvulsantit Teofylliini? Aivoalue: frontaalinen/limbinen Ärsykkeen paikka: molemminpuolinen/toispuolinen Ärsykkeen aallon leveys: pieni/suuri / Huono kontakti elektrodien ja pään välillä Nukutusaineannos: suuri/pieni? /? Hyperventilaatio (pieni hiilidioksidikyllästeisyys)? Happikyllästeisyys: pieni/suuri Hoitoärsykkeen dynaaminen impedanssi: suuri/pieni / Kofeiinin anto suoneen ennen sähköärsykettä Sähköhoitosarja: ensimmäinen/viimeinen / Yhden kuukauden seuranta hoitosarjan jälkeen? / = korkea kouristuskynnys, = ei vaikutusta kouristuskynnykseen, = matala kouristuskynnys Sähköhoidon aiheet ovat pysyneet viime vuosina samoina (Heikman 1995, Royal College of Psychiatrists 1995, American Psychiatric Association 2001). Sähköhoidon käyttö ennen lääkehoitokokeilua (primaarikäyttö) tulee kyseeseen tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa hoitovastetta vaikean psykiatrisen tai somaattisen sairauden vuoksi tai joissa muiden hoitojen riskit ovat suuremmat tai potilas on aiemmin reagoinut huonosti lääkitykseen mutta hyvin sähköhoitoon. Sähköhoitoa annetaan kuitenkin pääasiassa silloin, kun yksi tai useampi lääkehoitokokeilu on epäonnistunut (sekundaarikäyttö). Sähköhoito tehoaa hyvin masennustilaan (Royal College of Psychiatrists 1995, American Psychiatric Association 2001, UK ECT Review Group 2003). Hoidon ennusteeseen vaikuttavat useat tekijät (taulukko 4). Ne liittyvät lähinnä potilaan masennussairauden ominaisuuksiin ja tietoon 1222 P. Heikman
5 Taulukko 4. Sähköhoidon teho masennuspotilaalla: ennustetekijät. Psykoottinen masennus Somaattinen oireyhtymä? Masennuksen kesto: pitkä/lyhyt / Masennus lievä Psykiatrinen ja somaattinen monihäiriöisyys Huono vaste masennuslääkitykseen trisykliset masennuslääkkeet serotoniinin takaisinoton estäjät? = hyvä ennuste,? = riittämätön tai ristiriitainen tieto, = heikentynyt ennuste aiempien hoitojen tehosta. Biologisia ennustetekijöitä ei tunneta varmasti. Sähköhoidolla on akuutti itsemurha-alttiutta vähentävä vaikutus, mutta näyttö pitkäaikaisesta tämänsuuntaisesta vaikutuksesta on heikko (Sharma 2001). Tieteellinen näyttö siitä, että sähköhoidon vaikutus alkaa nopeammin kuin masennuslääkkeiden, on edelleenkin yllättävän hutera (American Psychiatric Association 2001). Tätä aluetta olisikin tärkeää tutkia tarkemmin kliinisillä hoitokokeiluilla. Sähköhoito herättää edelleenkin ristiriitaisia mielipiteitä. Englannissa ja Walesissa on vastikään annettu tiukennettuja suosituksia sähköhoidon käytöstä ( Tämä on herättänyt kritiikkiä Englannin psykiatrien keskuudessa (White 2003). Haittavaikutukset Sähköhoito on turvallista; kuolemantapauksia on esiintynyt enintään neljä sataatuhatta hoitoa kohden (American Psychiatric Association 2001). Sähköhoidon aiheuttamat kuolemat ovat yleensä tapahtuneet heti kouristuksen jälkeen tai myöhemmin valvomossa. Sähköhoito voi periaatteessa aiheuttaa sydämenpysähdyksen, rytmihäiriöitä, iskemiaa, hypertensiota tai hypotensiota erityisesti, jos potilaalla on sydänsairaus (American Psychiatric Association 2001). Valtaosa hemodynaamisista muutoksista on kuitenkin ohimeneviä ja vaarattomia myös iäkkäillä potilailla (Huuhka ym. 2003), mutta hemodynaamisten muutosten yleisyys aiheellistaa hoidonaikaisen ja -jälkeisen EKG-seurannan. Sähköhoito voi aiheuttaa ohimenevän kouristuksenjälkeisen sekavuustilan sekä anterogradista (hoidonjälkeiseen aikaan kohdistuvaa) ja retrogradista (hoitoa edeltäneeseen aikaan kohdistuvaa) muistamattomuutta (Abrams 1997, American Psychiatric Association 2001). Joillakin potilailla retrogradinen muistihäiriö voi jatkua pitkäänkin. Toisaalta sähköhoidon jälkeen muistitoiminnot saattavat parantua erityisesti silloin, kun ne ovat olleet masennustilan heikentämiä. Sähköhoidon vaikutukset eksekutiivisiin toimintoihin (esim. toiminnanohjaus) tunnetaan edelleen huonosti. Nämä toiminnot ovat yhteydessä aivojen otsalohkojen toimintaan samoin kuin masennussairauksien oireet. Yli kaksi minuuttia kestävää kouristusta voidaan pitää pitkittyneenä. Pitkittynyt kouristuskohtaus lopetetaan ensisijaisesti suoneen annettavilla bentsodiatsepiineilla. Pitkittynyt kouristuskohtaus ei aina välttämättä näy motorisena kouristeluna vaan esimerkiksi tajunnan palaamisen viivästymisenä. Tämän vuoksi potilaan kliinistä tilaa tulee aina seurata valppaasti ja tämän lisäksi käyttää nykyaikaisiin sähköhoitolaitteisiin kuuluvaa EEG:n monitorointijärjestelmää. Uudemmillakaan kuvantamismenetelmillä ei ole todettu sähköhoidon aiheuttavan aivovaurioita masennuspotilaille (Ende ym. 2000). Vasta-aiheet ja haittavaikutusten suurentunut riski Sähköhoidolle ei ole ehdottomia vasta-aiheita (Royal College of Psychiatrists 1995, American Psychiatric Association 2001). Riskipotilailla hyödyt ja haitat tulee arvioida tilannekohtaisesti huomioiden sähköhoidon välittömät fysiologiset vaikutukset (kaikkien kehonsisäisten paineiden nousu ja vaihtelut autonomisen hermoston toiminnassa). Haittavaikutusten riski on lisääntynyt, jos potilaalla on tuore sydäninfarkti, epästabiili angina pectoris, huonosti kompensoitunut sydämen vajaatoiminta tai vaikea läppävika. Aneurysma tai muu vaskulaarinen epämuodostuma voi revetä verenpaineen kohotessa. Kohonneen kallonsisäisen paineen lisänousu voi johtaa aivoherniaatioon. Tuore aivoinfarkti, 1223
6 vaikea keuhkoahtaumatauti, astma tai keuhkokuume suurentavat hoidon riskiä. Anestesialääkärin arvioima huono anestesiakelpoisuus voi myös muodostua hoidon esteeksi. Sähköhoito ja samanaikainen lääkitys Kliinikko joutuu edelleenkin tekemään päätöksen sähköhoidonaikaisesta lääkityksestä kliinisen arvion perusteella. Kontrolloituja tutkimuksia tällä alueella ei juuri ole tehty esimerkiksi serotoniinin takaisinottoa estävillä masennuslääkkeillä (SSRI). Aiemmin suositeltiin depressiolääkityksen ja sähköhoidon yhtäaikaisen käytön välttämistä haittavaikutusten riskin mahdollisen suurenemisen vuoksi. Tehottoman trisyklisen masennuslääkkeen käytön lopettaminen ennen sähköhoidon aloittamista on edelleenkin suositeltavaa. Selvää suositusta ei nykytietämyksen perusteella voida antaa sähköhoidosta ja samanaikaisesta SSRI-lääkityksestä. Sähköhoito ja psykoosilääkkeet voivat voimistaa toistensa edullista vaikutusta skitsofreniassa. Sähköhoidon ja klotsapiinin yhteiskäyttö on osoittautunut turvalliseksi viime vuosina julkaistujen tapausselostusten mukaan (American Psychiatric Association 2001). Bentsodiatsepiinit voivat heikentää etenkin oikealle puolelle annetun sähköhoidon tehoa. Potilaat tarvitsevat kuitenkin usein ahdistuslääkitystä. Tällöin suositeltavin bentsodiatsepiini on loratsepaami. Sen enimmäisannos on 3 mg/ vrk, ja lääkkeen annon ja sähköhoidon välin tulee olla mahdollisimman pitkä (8 12 tuntia). Bentsodiatsepiineista riippuvaiselle potilaalle hoitotoimenpiteen aikana annettu bentsodiatsepiiniantagonisti flumatseniili saattaa olla hyödyksi (Krystal ym. 1998). Litiumin ja sähköhoidon yhteiskäytöstä ei ole yhteneväisiä suosituksia. Viisainta lienee jatkaa litiumlääkitystä mutta pyrkiä saamaan seerumin litiumpitoisuus sähköhoidon ajaksi matalimmalle hyödylliselle tasolle. Jatko- ja ylläpitohoito Masennustilan uusiminen jo nopeasti sähköhoidon lopettamisen jälkeen on tavallista ja muodostaa suuren kliinisen haasteen. Masennusjakson uusiutuminen on sinänsä ymmärrettävää, koska useimmat sähköhoitoa saaneet potilaat ovat lääkeresistenttejä ja sähköhoito lopetetaan yleensä juuri silloin, kun se on alkanut tehota. Relapseja saattaa vähentää hoidon jatkaminen harvempana (esim. yksi hoitokerta viikossa) joidenkin viikkojen ajan ja tämän jälkeen potilaan kliinisen tilan mukaan noin puolen vuoden ajan (jatkohoito). Hyvä menettely voi olla myös sähköhoitosarjan lopettaminen asteittaisesti useamman viikon aikana, depressiolääkityksen aloittaminen jo sähköhoidon lopettamisvaiheessa ja depressiolääkityksen tehostaminen litiumilla sen jälkeen (Sackeim ym. 2001). Joillekin potilaille saattaa olla hyödyksi, että sähköhoidon antamista jatketaan puolen vuoden jälkeenkin (ylläpitohoito). Sekä jatko- että ylläpitohoito voidaan periaatteessa toteuttaa myös polikliinisesti. Lopuksi Sähköhoito on tätä nykyä ja todennäköisesti tulevaisuudessakin tärkeä psykiatrinen hoitomuoto erityisesti vaikeissa masennustiloissa. Nykyiset aivojen kuvantamistekniikat tuovat lähivuosina todennäköisesti oleellista uutta tietoa sähköhoidon vaikutusmekanismista. Hoitosarjan jälkeisten masennusjaksojen uusiutumisen esto oleellisesti nykyistä tehokkaammin on suurimpia menetelmään liittyviä haasteita. Hoito vaatii perehtyneisyyttä alaan ja erityisosaamista. Nämä vaatimukset täyttyvät parhaiten sähköhoitoon perehtyneessä yksikössä. Kirjallisuutta Abrams R, toim. Electroconvulsive therapy. New York: Oxford University Press, American Psychiatric Association. Practice guideline for the treatment of patients with major depression. Am J Psychiatry Suppl 2000; 157:1 45. American Psychiatric Association. The practice of electroconvulsive therapy: recommendations for treatment, training, and privileging. Washington DC: American Psychiatric Press, Bailine SH, Rifkin A, Kayne E, ym. Comparison of bifrontal and bitemporal ECT for major depression. Am J Psychiatry 2000;157; P. Heikman
7 Blumenfeld H, McNally KA, Ostroff RB, Zubal IG. Targeted prefrontal cortical activation with bifrontal ECT. Psychiatry Res: Neuroimaging 2003;123: Fink M, Kahn RL. Relation of electroencephalographic delta activity to behavioral response in electroshock: quantitative serial studies. Arch Neurol Psychiatry 1957;78; Ekholm P, Heikman P. Mielenterveyspotilaan itsemääräämisoikeus sähköhoidosta päätettäessä. Suom Lääkäril 1999;54: Ende G, Braus DF, Walter S, ym. The hippocampus in patients treated with electroconvulsive therapy: a proton magnetic resonance spectroscopic imaging study. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Heikman P. Sähköhoito on käypä hoito. Duodecim 1995;111: Heikman P, Tuunainen A, Kuoppasalmi K. Value of the initial stimulus dose in right unilateral and bifrontal electroconvulsive therapy. Psychol Med 1999;29: Heikman P, Salmelin R, Mäkelä J, ym. Relation between the frontal 3-7 Hz MEG activity and the efficacy of ECT in major depression. J ECT 2001;17: Heikman P, Katila H, Sarna S, ym. Differential response to right unilateral ECT in depressed patients: impact of comorbidity and severity of illness. BMC Psychiatry 2002(a);2:2. Heikman P, Kalska H, Katila H, ym. Right unilateral and bifrontal electroconvulsive therapy in the treatment of depression: a preliminary study. J ECT 2002(b);18: Huuhka MJ, Sainela L, Reinikainen P, ym. Cardiac arrhytmias induced by ECT in elderly psychiatric patients: experience with 48-hour Holter monitoring. J ECT 2003;19:22 5. Keller MB, Lavori PW, Mueller TI, ym. Time to recovery, chronicity, and levelks of psychopathology in major depression. A 5-year prospective follow-up of 431 subjects. Arch Gen Psychiatry 1992;49: Krystal AD, Watts BV, Weiner RD, Moore S, Steffens DC, Lindahl V. The use of flumazenil in the anxious and benzodiazepine-dependent ECT patient. J ECT 1998;14:5 14. Letemendia FJ, Delva NJ, Rodenburg M, ym. Therapeutic advantage of bifrontal electrode placement in ECT. Psychol Med 1993;23: Mayberg HS. Limbic-cortical dysregulation: a proposed model of depression. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 1997;9: McCall WV, Reboussin DM, Weiner RD, ym. Titrated moderately suprathreshold vs fixed high-dose right unilateral electroconvulsive therapy. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Ottosson J-O. Experimental studies of the mode of action of electroconvulsive therapy. Acta Psychiatr Neurol Scand 1960:35 Suppl 145: Royal College of Psychiatrists. The ECT handbook. The 2nd Report of the Royal College of Psychiatrists Special Committee on ECT. Council Report CR39. Gaskell, London, Sackeim HA, Prudic J, Devanand DP, ym. Effects of stimulus intensity and electrode placement on the efficacy and cognitive effects of electroconvulsive therapy. N Engl J Med 1993;328: Sackeim HA, Luber B, Katzman GP, ym. The effects of electroconvulsive therapy on quantitative electroencephalograms: relationship to clinical outcome. Arch Gen Psychiatry 1996;53: Sackeim HA, Prudic J, Devanand DP, ym. A prospective, randomized, double-blind comparison of bilateral and right unilateral electroconvulsive therapy at different stimulus intensities. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Sackeim HA, Haskett RF, Mulsant BH, ym. Continuation pharmacotherapy in the prevention of relapse following electroconvulsive therapy: a randomized controlled trial. JAMA 2001;285: Sharma V. The effect of electroconvulsive therapy on suicide risk in patients with mood disorders. Can J Psychiatry 2001;46: UK ECT Review Group. Efficacy and safety of electroconvulsive therapy in depressive disorders: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2003;361: White C. New guidance on ECT looks set to curb its use. BMJ 2003;326: PERTTI HEIKMAN, LT, erikoislääkäri pertti.heikman@hel.fi Helsingin yliopisto Kliininen laitos ja HYKS:n psykiatrian klinikka Lapinlahden sairaala PL 320, HUS 1225
OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012. Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat. Henri Määttälä & Maarit Honkala
OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012 Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat Henri Määttälä & Maarit Honkala SISÄLLYS Sähköhoito 3 Potilaan oikeudet 5 Informoiminen potilaalle 6 Potilaan kokemus sähköhoidosta 8 Milloin
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotTarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista
Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotECT Skitsofreniassa. Tero Hallikainen, MD Chief Physician, Psychiatrist, Forensic Psychiatrist
ECT Skitsofreniassa Tero Hallikainen, MD Chief Physician, Psychiatrist, Forensic Psychiatrist Niuvanniemi Hospital, Kuopio, Finland E-mail: tero.hallikainen@niuva.fi Fax +358-17-203 494 Gsm +358-44-7203
LisätiedotVAIKEASTI MASENTUNEEN POTILAAN ECT-HOITO
Honkala Maarit & Määttälä Henri VAIKEASTI MASENTUNEEN POTILAAN ECT-HOITO Perehdytysopas sähköhoidosta Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Tammikuu 2013 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ
LisätiedotPakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria
Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotAivojen sähköhoito ilman anestesiaa aiheuttaa
Aivojen sähköhoito ja anestesia Pertti Heikman, Leila Niemi Murola ja Per H. Rosenberg Aivojen sähköhoito, electroconvulsive therapy (ECT), annettiin ihmiselle ensimmäisen kerran Roomassa vuonna 1938.
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotAttentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten
Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotPsykiatrinen sähköhoito masennuksen hoidossa
Psykiatrinen sähköhoito masennuksen hoidossa Depressiohoitajien 9. valtakunnalliset koulutuspäivät Oulussa 9.10.2014 El Marja-Liisa Kemppainen, aoh Ilpo Palokangas Sisältö Historia ECT-hoito nykyään Miksi
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotBentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa
Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa J-P. Visapää, LL Kymenlaakson A-klinikkatoimi Helsingin Diakonissalaitos, Huumepäivystysosasto Taustaa Suurin osa suomalaisista
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotLÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita
LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotPsykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009
Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotIäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta
Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita
LisätiedotMitä elämäntyytyväisyysakkunasta
Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotMikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?
Tietoa potilaalle HER2-positiivisen rintasyövän KANJINTI*-hoidosta *KANJINTI on trastutsumabi-biosimilaari. Ensimmäinen trastutsumabilääke, jonka kauppanimi on Herceptin, on ollut saatavilla jo useita
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Songha Yö/Natt tabletti, päällystetty 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää: Valerianae (Valeriana officinalis L. s.l.) rad. extr. spir.
LisätiedotLääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta?
Depressiofoorumi 17.11.2010 Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta? Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Tutkimusprofessori, THL Sidonnaisuudet: Osallistunut a) luennoitsijana, b) koulutustilaisuuksien
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden
LisätiedotNeurostimulaatiohoidot tulevaisuuden psykiatriaa
Katsaus Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, apulaisylilääkäri HYKS, psykiatrian yksikkö sami.leppamaki@fimnet.fi Neurostimulaatiohoidot tulevaisuuden psykiatriaa Neurostimulaatiohoidoissa aivotoimintaa
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli
PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotPotilasopas TREVICTA
Potilasopas TREVICTA Miten pitkävaikutteinen psykoosilääke toimii? Pitkävaikutteisella psykoosilääkkeellä saadaan vakaa veren lääkepitoisuus. Lääke vapautuu tasaisesti ja saavuttaa pitkäkestoisen vaikutuksen
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotLähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä
LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotTästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa.
24.10.2011 Helsinki TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA HÄDENSA -PERÄPUIKOISTA Hyvä terveydenhuollon ammattilainen Terpeenijohdoksia sisältävien peräpuikkojen käyttö on vastaaiheista alle 2½-vuotialla lapsilla
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotDepression Käypä hoito
Depression Käypä hoito - mitä uutta päivityksessä? Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Sidonnaisuudet (2013-2015) q Luentopalkkio tai tukea kokousmatkalle: o Columbia
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotLääkkeet ja kuntoutuminen
Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat
LisätiedotIäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys
Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Paula Timonen Proviisori LHKA Toimitusjohtaja Pro dosis Oy paula.timonen@prodosis.fi Käsiteltävät aiheet Miksi iäkkäät ovat erityisryhmä? Miten ikä tulee ottaa huomioon
LisätiedotMitä aivokuvista näkee?
Mitä aivokuvista näkee? Tuukka Raij psykiatrian dosentti HYKS Psykiatrian klinikka; Aalto-yliopisto, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Esityksen rakenne Aivojen, mielen, ja ympäristön
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotVammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS
1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
Lisätiedot1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotYhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi
Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Esityksen kulku Minkälaisia tutkimuksia Suomessa on tehty? Minkälaisia ovat korvaushoitopotilaat?
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotNykyaikaista masennuksen hoitoa
Nykyaikaista masennuksen hoitoa Sooma tdcstm on pieni ja kevyt tasavirtastimulaattori masennuksen hoitoon. Laite on suunniteltu vastaamaan kliinisen rutiinin tarpeita. Tehokas: vahvistaa lääkehoidon ja
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotMasennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen
Päivystyspsykiatria Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Masennuslääkityksen aloittaminen päivystystilanteissa ei yksinään riitä hoidoksi, ja se tulee kyseeseen suhteellisen harvoin. Akuutin psyykkisen
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotTENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:
TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
Lisätiedot