Masennus on hoidettavissa työterveyshuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Masennus on hoidettavissa työterveyshuollossa"

Transkriptio

1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Erkki T. Kaila LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, vastaava lääkäri Diacor Pasila Jyrki Varjonen LL, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Timo Leino LT, työterveyshuollon dosentti, ylilääkäri Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti ja Työterveyslaitos tarpeelliseksi viimeistään silloin, kun sairauspoissaolo pitkittyy 2 4 kuukauden pituiseksi eikä alkavaakaan hoitovastetta ole havaittavissa. Psykiatrista konsultaatiotoimintaa tulee kehittää perusterveydenhuollossa (3). Työterveyslääkäreistä 60 % katsoi psykoterapiamahdollisuuden puutteen ja 37 % psykiatrin konsultaatiomahdollisuuksien vähäisyyden vaikeuttavan masennuksen hoitoa työterveyshuollossa (5). Työ- ja toimintakyvyn arviointiin kehitettyjä arviointiasteikkoja, kuten Social and Occupatioliiteaineisto pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 44/2014 Masennus on hoidettavissa työterveyshuollossa Lähtökohdat Masennuksen hoitoon on viime vuosien aikana kohdistunut suurta mielenkiintoa, koska masennuksesta on tullut suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle johtava sairaus. Masennuksen hoitoon on vaikuttavia keinoja, mutta lääkehoitoa ei ole käytetty riittävän tehokkaasti ja psykoterapiaa ei ole ollut riittävästi käytettävissä. Työterveyshuollon tekemä masennuksen seulonta, hoito, seuranta ja työkyvyn varmistaminen ovat avainasemassa, koska työterveyshuolto tavoittaa Suomessa lähes jokaisen työssäkäyvän. Menetelmät Teimme vertailututkimuksen, jossa interventioryhmässä olleet työterveyslääkärit ja -hoitajat saivat koulutuksen ja tukea hoitosuosituksen mukaiseen masennuksen hoitoon sekä mahdollisuuden konsultoida nopeasti psykiatria ja lähettää potilas akuuttivaiheen lyhytpsykoterapiaan hankkeen kustantamana. Verrokkiryhmä toimi tavanomaiseen tapaan. Tiedot hoidosta, hoitovasteesta (BDI), työ- ja toimintakyvystä (työkykypistemäärä, SOFAS) ja sairauspoissaolojen kustannuksista ensimmäisen masennusjakson (F32) ja toistuneen masennusjakson (F33) vuoksi työterveyshuollossa hoidossa olleista 233 potilaasta saimme sairauskertomuksista ja potilaskyselyillä. Seuranta-aika oli vuosi. Tulokset Lääkehoitoa käytettiin tehokkaammin koulutuksen saaneessa interventioryhmässä kuin vakiintuneiden tapojen mukaan toimineessa verrokkiryhmässä. Akuuttivaiheen lyhytpsykoterapiaa sai interventioryhmässä joka toinen potilas ja verrokkiryhmässä hyvin harva. Terapiaa saaneet saavuttivat vähintään osittaisen hoitovasteen useammin kuin terapiatta jääneet. Hoidon kokonaiskustannukset osoittautuivat kattavimmillaankin selvästi pienemmiksi kuin sairauspoissaolokustannukset. Potilaiden tyytyväisyys saatuun hoitoon oli parempi interventioryhmässä kuin tavanomaisen hoidon saaneessa verrokkiryhmässä. Päätelmät Masennus on hoidettavissa työterveyshuollossa hoitosuositusten mukaisesti edellyttäen, että työterveyshuollon työntekijät ovat saaneet koulutuksen ja riittävän tuen toimintakäytännön toteuttamiseen. Systemaattinen hoidon vasteen ja työ- ja toimintakyvyn palautumisen seuranta, nopeat psykiatrin konsultaatiot ja akuuttivaiheen lyhytpsykoterapia parantavat hoidon laatua. Työnantajan tietoisuutta masennuksen hoidon mahdollisuuksista ja tekemättömän työn kustannuksista tulisi lisätä. Vertaisarvioitu VV Valtaosa masennuspotilaista voidaan Käypä hoito -suosituksen mukaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Vaikuttaviksi todettuja hoitomuotoja ovat lääkehoito (1) ja akuuttivaiheen lyhytpsykoterapia (2). Lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa uusia masennustiloja voidaan ehkäistä lyhyellä akuuttivaiheen kognitiivisella psykoterapialla (3). Julkisessa terveydenhuollossa lyhytpsykoterapiaa on vähäisesti saatavilla (4). Moniammatillinen yhteistyö tehostaa hoidon tuloksia. Psykiatrin konsultaatio katsotaan 2885

2 Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T. Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Driessen E, Cuijpers P, de Maat SC, Abbass AA, de Jonghe F, Dekker JJ. The Efficacy of short-term psychodynamic psychotherapy for depression: a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2010;30: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Depressio. Käypä hoito -suositus (päivitetty ). www. kaypahoito.fi. 4 Honkonen T, Vuorilehto M. Masennuksen lyhytpsykoterapia vähän käytetty mahdollisuus julkisessa terveydenhuollossa. Suom Lääkäril 2011;66: Kaila E, Väisänen A, Varjonen, J, Laamanen A, Leino T. Onko masennus hoidettavissa työterveyshuollossa? Suom Lääkäril 2011;10: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Työeläkevakuuttajat TELA ry FACULTAS toimintakyvyn arviointi, Mielialahäiriöt. 7 Ikonen A. Primary care visits in the Finnish occupational health services and their connections to prevention and work-related factors. Studies in social security and health 120. Kela, Research Department Helsinki. 8 Kauppinen T, Mattila-Holappa P, Perkiö-Mäkelä M, Saalo A, Toikkanen J, Tuomivaara S, Uuksulainen S, Viluksela M, Virtanen S. Työ ja terveys Suomessa Työterveyslaitos Kelan työterveyshuoltotilasto Helsinki: Kela Suvisaari J, Ahola K, Kiviruusu O, Korkeila J ym. toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, raportti 68/ bitstream/handle/10024/90832/ URN_ISBN_ pdf?sequence=1 nal Functioning Assessment Scale (SOFAS) (6), käytti vain harva työterveyslääkäri (5). Yli puolet työntekijöistä käyttää ainoastaan työterveyshuollon sairaanhoitoa, ja julkisen perusterveydenhuollon käyttö vähenee (7). Palkansaajista 91 % kuului työterveyshuollon palveluiden piiriin, ja vuonna 2010 heistä 86 %:lla oli mahdollisuus myös sairaanhoitoon työterveyshuollon osana (8). Samana vuonna työterveyshuollossa tehtiin 5 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä ja miljoona terveystarkastusta (9). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa tutkimuksen mukaan naisista 7 % ja miehistä 4 % oli sairastanut masennushäiriöjakson viimeksi kuluneen vuoden aikana (10). Vuosina työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi siirtyneistä vain joka kolmannella oli ollut enintään yksi lääkehoitokokeilu ja viikoittaista psykoterapiaa oli saanut joka kymmenes (11). 10 vuotta myöhemmin, vuonna 2013, määräaikaista kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä masennuksen vuoksi hakeneista lähes viidesosalla ei ollut mitään dokumentoitua masennuslääkehoitoa ja noin puolet oli saanut vain yhtä masennuslääkettä ennen eläke-etuuksien hakemista. Kolmasosa hakijoista oli saanut Käypä hoito -suosituksen mukaisesti vähintään kaksi asianmukaista lääkehoitojaksoa (12). Kelan tilastojen mukaan vuonna 2012 Suomessa oli sairauspäivärahajaksoa masennustilan (F32) vuoksi ja toistuneen masennustilan (F33) vuoksi. F32:lla kirjoitettujen sairauspäivärahan maksuun johtaneiden sairauspoissaolojaksojen keskipituus oli noin 13 viikkoa ja F33:lla 17 viikkoa (13). Pitkiä sairaus poissaoloja kohtaan on esitetty kritiikkiä puolustamalla työssä käymistä myös masentuneen oikeutena, koska se tukee mielenterveyttä ja osallistaa (14). Työpaikoilla on mahdollista luoda edellytyksiä työssä jatkamiseen toimintakyvyn heikentymisestä huolimatta (15). Vuonna 2012 voimaan tulleen työterveyshuoltolain muutoksen mukaan työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssäjatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan (16). Samana vuonna voimaan tulleen sairausvakuutuslain muutoksen mukaan työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä, viimeistään kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä (17). Toimiva masennuksen hoitokäytäntö (ToMa- HoK) oli Työterveyslaitoksen (TTL) toteuttama ja Työeläkevakuuttajat TELA ry:n rahoittama tutkimus- ja kehittämishanke vuosina Tavoitteena oli kehittää malli, jota noudattaen erityyppiset työterveyshuoltoyksiköt voivat hoitaa masennuspotilaat hoitosuositusten mukaisesti. Huomio kiinnitettiin masennuksen seulontaan osana työterveyshuollon normaalia toimintaa, diagnostiikkaan, monipuoliseen hoitoon, riittävään seurantaan ja työpaikkayhteistyöhön. Lääkärilehdessä 11/2011 kysyimme, onko masennus hoidettavissa työterveyshuollossa. Nyt pyrimme vastaamaan kysymykseen. Lisäksi tarkastelemme masennukseen liittyviä kustannuksia. Hankkeen raportti on luettavissa verkossa kokonaisuudessaan (www.ttl.fi/fi/ verkkokirjat/documents/tomahok.pdf). Taulukko 1. Tutkimuspotilaiden perustiedot. Interventioryhmä, n = 186 Verrokkiryhmä, n = 47 Ikä (keskiarvo) 41,9 39,6 n % n % Naisia/miehiä 129/57 69/31 31/16 66/34 Ensimmäinen masennustila (F32) Toistunut masennustila (F33) Lievä masennustila Keskivaikea masennustila Vaikea masennustila Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen kohteena oli työterveyshuollon 233 masennuspotilasta, heidän hoitonsa vuoden ajalta ja hoitoon osallistuvat 50 työterveyslääkäriä ja 50 työterveyshoitajaa. Interventioryhmään hyväksyttiin 186 potilasta ja verrokkiryhmään 47. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ikä- tai sukupuolijakaumassa, sosioekonomisessa asemassa, koulutuksessa, työssä tai masennuksen vaikeusasteessa (taulukko 1). Vuoden seurannan alku- ja lopputilanteen mittariarvot on esitetty taulukossa 2; mittaustuloksissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. 2886

3 tieteessä 11 Honkonen T, Aro T, Isometsä E, Virtanen M, Katila H. Quality of treatment and disability compensation in depression: comparison of 2 nationally representative samples with a 10-year interval in Finland. J Clin Psychiatry 2007;68: Suominen K, Kronqvist K, Karjalainen K, Husman K, Katila-Keso L, Haanpää M. Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle? Suom Lääkäril 2013;4: Kelan sairausvakuutustilastot Wahlbeck K. Työ on myös masentuneen oikeus. Suom Lääkäril 2011;43: STM. Masto-hankkeen ( ) loppuraportti. Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset. 16 Työterveyshuoltolaki / laki/ajantasa/2001/ Sairausvakuutuslaki /1224, muutossäädös /19. smur/2004/ Arroll B, Khin N, Kerse N. Screening for depression in primary care with two verbally asked questions: cross sectional study. British Medical Journal 2003;327: Kroenke K, Spitzer RL, Williams JB. The PHQ-9: validity of a brief depression severity measure. J Gen Intern Med 2001;16: Tuisku K, Rossi H. Masennuksen ehkäisy ja hoito työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon. Työterveyslaitos Beck AT, Ward C, Mendelson M. Beck Depression Inventory (BDI). Arch Gen Psychiatry 1961;4: mittariversio/100/ 23 Kaila E, Väisänen A, Leino T, Laamanen A, Vihtonen T, Hyvärinen H-K, Varjonen J. ToMaHoK Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa. Työterveyslaitos Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Työeläkevakuuttajat TELA FACULTAS toimintakyvyn arviointi, Mielialahäiriöt. 25 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta /708. laki/alkup/2013/ Taulukko 2. Vuoden seurannan alku- ja lopputilanteen mittariarvot 1. Mittari Interventioryhmä, n = 186 Verrokkiryhmä, n = 47 n keskiarvo (vaihteluväli) n keskiarvo (vaihteluväli) BDI alussa ,0 (8 55) 47 25,2 (8 44) BDI lopussa ,6 (0 49) 33 11,5 (0 45) PHQ-9 alussa ,3 (8 26) 47 15,8 (9 25) PHQ-9 lopussa 149 7,1 (0 25) 31 5,7 (0 23) SOFAS alussa ,9 (42,5 92,5) 47 65,0 (40 82,5) SOFAS lopussa ,5 (40 100) 31 79,6 (52,5 100) Työkykypistemäärä alussa 184 4,7 (0 9) 47 4,7 (0 9) Työkykypistemäärä lopussa 146 7,0 (0 10) 31 7,1 (0 10) 1 Ryhmien mittariarvot eivät eroa tilastollisesti toisistaan. Kuvio 1. Tutkimuksen kulku. Interventiopotilaiden ja verrokkien tilaa arvioitiin vuoden tutkimusjakson aikana säännöllisin väliajoin Beck Depression Inventory (BDI) - ja Social and Occupational Functioning Assessment Scale (SOFAS) -kyselyllä ja Patient Health Questionnaire (PHQ-9)-kyselyllä joko vastaanotolla tai postikyselynä. Alkoholin käyttöä arvioitiin AUDITkyselyllä. Potilaiden toiveita hoidolle ja tyytyväisyyttä saamaansa apuun tutkittiin laajalla postikyselyllä. Interventioryhmä PHQ-9, ICD-10 BDI, SOFAS AUDIT Vastaanotolla BDI, SOFAS BDI, SOFAS BDI, SOFAS PHQ-9 (vastaanotolla/ puhelimitse) BDI, SOFAS AUDIT 1. laaja kysely 2. laaja kysely 3. laaja kysely 0 kk 2 kk 4 kk 6 kk 9 kk 12 kk Verrokkiryhmä PHQ-9, ICD-10 BDI, SOFAS AUDIT Postitse Vastaanotolla Postitse 1. laaja kysely BDI, SOFAS BDI, SOFAS 2. laaja kysely BDI, SOFAS PHQ-9 3. laaja kysely BDI, SOFAS AUDIT sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Timo Leino: työsuhde (Etera, Helsingin yliopisto). Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia. Jokaisella eri työterveyshuollon järjestämistapaa edustavalla palveluntuottajalla (kunnallinen liikelaitos, yritystyöterveyshuolto ja yksityinen lääkäriasema) oli sekä interventio- että verrokkiryhmän potilaita. Työterveysasemat jaettiin niin, että interventioryhmää hoidettiin eri asemilla kuin verrokkiryhmää, ettei interventio päässyt vaikuttamaan verrokkeihin. Potilaiden rekrytointi tutkimukseen alkoi syyskuussa 2009 ja päättyi lokakuussa

4 Terveydenhuoltotutkimus mintakyvyn arviointi, mielialahäiriöt (6) -ohjeisiin. Interventioryhmän työterveyslääkärit ja -hoitajat saivat kaksi 4 tunnin koulutusta, joissa käsiteltiin masennuksen seulontaa, diagnostiikkaa, käypää hoitoa, hoidon ja seurannan toteutusta sekä hoitovasteen ja työ- ja toimintakyvyn arviointia (23). Hoitokäytäntöä tukemaan interventioryhmän lääkärit ja hoitajat saivat potilaskohtaisen tutkimuskansion, joka sisälsi kuvion 1 mukaiset ohjeelliset vastaanottokäynnit, niillä tehtävät mittaukset ja seurantalomakkeet. Potilaiden seurannasta tutkimuskäyntien lisäksi saivat lääkärit päättää itse, mutta seurantakäyntejä suositeltiin tapahtuviksi 2 viikon välein, mikäli hoitovastetta ei saavutettu. Työterveyslaitoksen tutkijat kävivät interventioyksiköissä tukemassa ja seuraamassa, että hoito- ja tutkimusprosessi sujui hyvän käytännön mukaisesti. Hankkeen varoin oli mahdollista konsultoida nopeasti työterveyspsykologia ja psykiatria ja käyttää lyhytpsykoterapiaa 12 käyntiin saakka, mikäli työterveyslääkäri arvioi palvelut tarpeellisiksi. Työterveyslääkärillä ja -hoitajalla käynnit ja osalla potilaista myös työterveyspsykologilla ja psykiatrilla käynnit sisältyivät jo työterveyshuoltosopimuksiin. Työterveyslääkärit koulutettiin ohjaamaan potilaita terapiaan joko oman arvionsa perusteella tai konsultoiden psykiatria, työterveyspsykologia tai psykoterapeuttia. Koulutuksessa opetettiin käyttämään eri tavoin vaikuttavia masennuslääkkeitä ja yhdistelemään niitä tehokkaasti ja turvallisesti. Potilaille, jotka eivät halunneet masennuslääkitystä, suositeltiin nopeaa terapian aloitusta, ja muille viimeistään 6 8 viikon jälkeen, mikäli hoitovaste ei ollut riittävä. Psykoterapiapalvelut ostettiin Diacor Terveyspalvelut Oy:stä ja Mehiläinen Oy:stä. Tera peuteilla oli masennuksen Käypä hoito -suosituksen mukainen koulutus. Verrokkiryhmän lääkärit ja hoitajat saivat 2 tunnin koulutuksen vain masennuksen seulonnasta ja diagnostiikasta ja heitä tuettiin ainoastaan potilaiden rekrytoinnissa. He toimivat parhaan tietonsa ja resurssiensa varassa, ilman että tutkijat puuttuivat heidän toimintaansa. Sairauspoissaolojen kustannukset laskettiin käyttäen kunkin potilaan ammattinimikkeen ja toimialan mukaista palkkatilastoihin perustuvaa keskimääräistä ansiotasoa ilman sivukuluja. Vastaanottokäynneiksi laskettiin käynnit työterveyslääkäreiden, -hoitajien, -psykologien ja konsultoivien psykiatrien luona. Vastaanottokäyn- Masennuslääkityksen vaikuttavuuden seuranta jää puutteelliseksi. Tutkimukseen otettiin terveystarkastuksissa ja sairausvastaanotolla käyneitä työterveyshuollon potilaita, jos kahden kysymyksen seula (18) oli positiivinen ja PHQ-9-kyselyssä (19) (kuvio 1) oli vallitsevasti masennuksen ydinoireita ja kokonaispistemäärä oli vähintään 10. Hoitava lääkäri arvioi masennuksen vaikeusasteen ICD-10-kriteereihin perustuvan lomakkeen avulla (20). Kaikki kriteerit täyttäneet kehotettiin ottamaan mukaan tutkimukseen, mutta lääkäri sai päättää, kenet ottaa. Poissulkukriteereitä olivat psykoottinen masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, alkoholismi ja suuri itsemurhan vaara. Hoito sai olla käynnissä seurantaa aloitettaessa. Sairauskertomuksista kerättiin tiedot diagnooseista, vastaanottokäynneistä, lääkityksestä, terapiasta, konsultaatioista ja työpaikkayhteistyöstä. Hoitovastetta arvioitiin BDI-kyselyllä (Beck Depression Inventory) (21) (kuvio 1). Osittaisena hoitovasteena pidettiin vähintään 30 %:n pisteiden laskua ja täytenä vähintään 50 %:n laskua. Toipumisena pidettiin pisteiden laskua välille 0 8. Moniammatillisuutta selvitettiin käyntimääristä työterveyslääkärillä, -hoitajalla, -psykologilla ja psykiatrilla. Työ- ja toimintakykyä arvioitiin työkykypistemäärän (22) ja SOFAS-arviointiasteikon (24) pistemäärän avulla (kuvio 1). Alle 80 pistettä SOFAS-kyselyssä saaneiden työ- ja toimintakyky luokiteltiin heikentyneeksi ja 80 tai yli pistettä hyväksi. Työkykypistemäärä 10 luokiteltiin erinomaiseksi, 8 9 hyväksi, 6 7 tyydyttäväksi ja < 6 huonoksi. Potilaiden toiveita hoidolle ja tyytyväisyyttä saamaansa apuun tutkittiin laajalla postikyselyllä (kuvio 1, kyselyt ovat lehden internetsivuilla artikkelin pdf-version liitteenä > Sisällysluettelot > 44/2014). Kyselyssä kartoitettiin myös työn kuormitustekijöitä, käsitystä itsestä sekä elämäntapoja ja -tilannetta. Seurannan puolivälissä kyselyyn vastasi interventioryhmään kuuluvista 167 (91 %) ja verrokkiryhmästä 39 (83 %). Loppukyselyyn 12 kk:n kohdalla vastasi vastaavasti 150 (82 %) ja 31 (66 %). Keskiarvot, lukumäärät ja keskiarvojen vertailut (t-testit) ja osuuksien vertailut (c²-testit) laskettiin SPSS-tilasto-ohjelmalla, versioilla 17.0 ja 18. Interventio perustui masennuksen Käypä hoito -suositukseen (3) sekä Masennuksen ehkäisy ja hoito työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon - (20) ja FACULTAS Toi- 2888

5 tieteessä Taulukko 3. Vastaanottokäyntien määrät eri ammattiryhmien vastaanotoilla, keskiarvo ja vaihteluväli. Käynnit Interventioryhmä, n = 186 Verrokkiryhmä, n = 47 p-arvo Kaikki käynnit 14,5 (3 38) 9,1 (2 30) < 0,001 Työterveyslääkäri 9,7 (1 27) 6,4 (2 19) < 0,001 Työterveyshoitaja 1,5 (0 11) 0,8 (0 5) 0,012 Työterveyspsykologi 1 1,3 (0 8) 0,9 (0 5) 0,252 Psykiatri 1,2 (0 8) 0,5 (0 3) < 0,001 1 Ei terapiaa koskevat käynnit. Taulukko 4. Työterveyshuollon psykiatrin konsultaatiot ja niiden aiheet. Interventioryhmä, n = 186 Verrokkiryhmä, n = 47 Konsultaatiossa käyneiden potilaiden määrä n = 94 n = 11 Lääkehoito Masennuslääkitystä käytti jo seurantaa aloitettaessa joka kolmas interventioryhmän ja joka viides verrokkiryhmän potilas. Seurannan aikana masennuslääkitys oli lähes kaikilla molemmissa ryhmissä. Interventioryhmässä masennuslääkkeen käyttö vaikuttavalla annoksella vähintään puolen vuoden ajan ja lääkkeiden yhdistely oli yleisempää kuin verrokkiryhmässä (taulukko 5). Interventioryhmässä masennuslääke vaihdettiin toiseksi joka kolmannella potilaalla ja verrokkiryhmässä joka neljännellä. Annoksen nosto tehtiin interventioryhmän potilailla keskimäärin 1,16 kertaa (0 9 kertaa) ja verrokkiryhmässä 0,87 kertaa (0 4 kertaa). Molem- Konsultaation aiheet Pyyntö Vastaus Pyyntö Vastaus Lääkityksen arvio Diagnostiikka/erotusdiagnostiikka Terapia-arvio Sairauspoissaolo tarpeen tai työkyvyn arvio Muu Konsultaatiokysymys epäselvä 11 3 Taulukko 5. Masennuslääkitys seurantajakson aikana. Interventioryhmä, n = 186 Verrokkiryhmä, n = 47 Lääkitys n % n % p-arvo Ei masennuslääkitystä ,458 Masennuslääke vaikuttavalla annoksella vähintään 6 kk ,0191 Masennuslääke vaikuttavalla annoksella ja väsyttävä masennuslääke unihäiriön hoitoon Kaksi masennuslääkettä vaikuttavalla annoksella samanaikaisesti vähintään 2 kk , ,059 Kaksoisvaikutteinen SNRI-lääke ,4182 Ketiapiini, lamotrigiini, sulpiridi, litium tai buspironi ,037 tien ja psykoterapian kustannukset laskettiin työterveysyksiköiden käyntitaksojen ja psykoterapeuttien ja psykiatrien laskujen perusteella. Tulokset Moniammatillisuus Lääkäri vastasi kaikkien potilaiden hoidon seurannasta alkuvaiheessa, mutta jatkoseurannoista vastasi joissakin yksiköissä työterveyshoitaja, mikäli potilas oli alkanut toipua. Muut ammattiryhmät osallistuivat useammin hoitoon interventio- kuin verrokkiryhmässä, ja vastaanottokäyntien määrät olivat suurempia interventiokuin verrokkiryhmässä (taulukko 3). Työterveyshoitaja osallistui joka toisen potilaan seurantaan ja hoitoon interventioryhmässä (54 %, n = 100) ja joka kolmannen verrokkiryhmässä (32 %, n = 15) (p = 0,01). Työterveyspsykologin käynnit erosivat ryhmittäin vastaavasti, mutta ilman tilastollista merkitsevyyttä (p = 0,07). Työterveyshuollon konsultoivalla psykiatrilla kävi interventioryhmästä joka toinen potilas ja verrokkiryhmästä joka viides (p = 0,002). Joka toinen potilas kävi psykiatrilla ensimmäisen 2 kk:n aikana seurannan aloituksesta. Psykiatria konsultoitiin yleisimmin lääkityksestä, terapian tarpeesta ja työkyvyn arvioimiseksi (taulukko 4). Konsultaatiokysymysten ja -vastausten aiheita saattoi olla useita. Julkiseen psykiatrian erikoissairaanhoitoon ei saanut lähetettä yksikään verrokkiryhmän potilas, mutta interventioryhmästä lähetteen sai ennen tutkimusjakson alkua yksi potilas, jakson aikana kuusi ja jakson loputtua kolme potilasta. Yleisimpiä syitä olivat itsetuhoisuus ja työterveyshuollon palveluiden päättyminen. 2889

6 Terveydenhuoltotutkimus Akuuttivaiheen lyhytpsykoterapia sopii luontevasti työterveyshuoltoon. Taulukko 6. missa ryhmissä unilääkettä tai rauhoittavaa lääkettä käytti joka toinen. Unilääkkeisiin ja rauhoittaviin lääkkeisiin laskettiin pieniannoksiset väsyttävät masennuslääkkeet, jos niitä ei ollut yhdistetty varsinaiseen masennuslääkkeeseen, sekä bentsodiatsepiinit ja niiden johdokset. Psykoterapia Psykoterapiaa toivoi avuksi seurannan alussa interventioryhmän potilaista merkitsevästi suurempi osa (55 %, n = 102) kuin verrokkiryhmästä (21 %, n = 10) (p < 0,001) eli potilaat olivat valikoituneita. Terapian hyödyntäminen vaihteli lääkäreittäin. Yksi interventioryhmän lääkäreistä ohjasi 9/10 tutkimuspotilaastaan terapiaan ja toinen vain 2/7. Interventioryhmän potilaista 59 % (n = 110) kävi terapiassa (vähintään 4 käyntiä) seurannan aikana ja verrokkiryhmän potilaista 4 % (n = 2) (p < 0,001). Interventioryhmässä lähes puolet naisista ja kolmannes miehistä kävi täyden lyhytpsykoterapian, joksi katsottiin vähintään 10 käyntiä (taulukko 6). Pitkään terapiaan jatkoi tämän jälkeen 7 naista ja 2 miestä. Miehistä viidennes ja naisista yksi kymmenestä kävi vajaan terapian (4 9 käyntiä). Psyko terapeuteille tehdyn kyselyn mukaan ihanteellinen lyhytterapian pituus olisi 19 käyntiä (15 25 käyntiä). Interventiopotilailla terapia alkoi keskimäärin 12,5 viikon kuluessa seurannan aloituksesta. Terapian aloittaneista lähes puolet oli aloittanut sen kahden ensimmäisen kuukauden aikana ja kaksi kolmesta kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Lyhytterapia kesti keskimäärin 23 viikkoa (8 48 viikkoa). Terapian kestoa pitkitti Psykoterapian käyttö interventio- ja verrokkiryhmien potilaiden määrinä ja osuuksina. Käyntien lukumäärä Interventioryhmä, n = 186 Verrokkiryhmä, n = 47 n % n % Ei käyntejä terapeutilla Vain 1 3 arviokäyntiä 6 3 Vajaa terapia, 4 9 käyntiä Lyhytpsykoterapia, vähintään käyntiä Pitkä terapia Kelan tukema kuntoutusterapia. joidenkin terapeuttien tapa pyytää potilas kontrollikäynnille kuukausien kuluttua. Verrokkiryhmän potilailla terapia alkoi keskimäärin 20 viikon kuluessa seurannan aloituksesta. Sairauspoissaolot ja työpaikkayhteistyö Kaksi potilasta kolmesta oli poissa työstä masennuksen vuoksi vuoden aikana. Seurannan alkaessa potilaista, joiden masennustila oli arvioitu vaikea-asteiseksi, oli poissa työstä masennuksen tai masennuksen ja muun sairauden vuoksi kaksi kolmesta, keskivaikeaksi arvioiduista vähän yli puolet ja lieväasteiseksi arvioiduista joka viides. Sairauspoissaolojen keskimääräinen kesto oli 12 viikkoa (mediaani 7 viikkoa), interventioryhmässä 13 viikkoa ja verrokkiryhmässä 7,5 viikkoa (n.s.). Poissaolot painottuivat seurannan alkuun ja niillä oli suora riippuvuus BDI-pisteisiin (kuvio 2). Viisi potilasta oli pois työstä sairauden vuoksi koko tutkimusjakson ajan ja he olivat kaikki interventioryhmästä. Kahdella oli lievästi ja yhdellä merkittävästi toimintakykyyn vaikuttava ruumiillinen oheissairaus. Heitä oli yritetty hoitaa kattavasti eri keinoin. Molemmissa tutkimusryhmissä järjestettiin työterveyshuollon ja työnantajan edustajan kanssa työterveysneuvottelu joka viidennelle poti laalle 1 5 kertaa. Aktiivisimmin neuvotteluja käytiin seurannan toisen kuukauden aikana (kuvio 2). Potilaista, jotka olivat vähintään 80 päivää poissa masennuksen tai masennuksen ja muun sairauden vuoksi, oli ollut työterveysneuvottelussa vähän yli puolet. Ensimmäisen puolen vuoden seurantajaksolla 40 %:lle yli 6 viikkoa poissa olleille oli tehty työhönpaluusuunnitelma työnantajan kanssa ja vastaavan ajan jälkimmäisellä puolen vuoden jaksolla työstä poissa olleille 30 %:lle. Masennuksesta toipuminen ja työ- ja toimintakyvyn palautuminen Seurannan alussa työkykypistemäärällä mitattu huono työkyky ennusti toipumatta jäämistä ja SOFAS-asteikolla mitattu hyvä toimintakyky ennusti hyvää toipumista (taulukko 7). Terapiaan ohjattiin potilaita, joiden hoitovaste ei ollut riittävä 2 kk:n kontrollissa, mutta seurannan lopussa psykoterapiassa käyneistä (keskimäärin 10 käyntiä) suurempi osa oli saavuttanut vähintään osittaisen hoitovasteen kuin niistä, jotka eivät terapiassa käyneet (p = 0,03) (kuvio 3). 2890

7 tieteessä Kuvio 2. Sairauspoissaolot, työterveysneuvottelut ja BDI-pisteiden kehitys seurantajakson aikana koko aineistossa. Potilaat, joilla on ollut 1 tai useampi masennuksesta johtuva sairauspoissaolopäivä ja potilaat, jotka ovat osallistuneet työterveysneuvotteluun seurantakuukausien aikana, on esitetty prosenttiosuuksina. KUVIO 3. Koko aineistossa vähintään osittaisen hoitovasteen ( 30 % lasku BDI-pisteissä) saavuttaneiden potilaiden osuudet lyhytpsykoterapiaan ohjatuista potilaista ja potilaista, joita ei ohjattu. % potilaista BDI-pisteiden keskiarvo % potilaista Sairauspoissaolo Työterveysneuvottelu BDI-keskiarvo koko aineistossa kk 4 kk 6 kk 12 kk Vähintään 4 terapiakäyntiä Ei terapiaa Kuukausia laskettuna ensimmäisestä käynnistä 10 ja verrokkiryhmästä 79 % koki vuoden seurannan lopulla enintään vähäistä haittaa masennusoireista (n.s.). Taulukko 7. Seurannan alun työkyky- ja SOFAS-pistemäärät ja seurannan lopussa BDI:llä mitattu täysi toipuminen. n toipuneita OR 95 %:n LV Työkykypistemäärä Työkykypistemäärä ,03 1,03 4,01 Työkykypistemäärä ,99 1,10 8,09 SOFAS alle SOFAS vähintään ,5 1, Koko aineiston potilaat, joilla oli ruumiillinen oheissairaus, saavuttivat harvemmin täyden hoitovasteen kuin potilaat, joilla ei ollut oheissairautta (57 vs. 75 %, p = 0,01). Interventioryhmän potilaista 84 % saavutti vähintään osittaisen hoitovasteen ja verrokkiryhmän potilaista 76 % (n.s.). Interventioryhmän potilaista 83 % Potilaiden näkemys saamastaan hoidosta Interventioryhmän potilaista oli suurempi osa (87 %) tyytyväisiä työterveyshuollosta saamaansa apuun kuin verrokkiryhmästä (58 %) (p < 0,001). Tyytyväisiä työterveyslääkäriltä saatuun keskusteluapuun oli vastaavasti 74 % ja 51 % (p = 0,01) ja suositusten mukaisen lääkityksen saaneista tyytyväisiä masennuslääkitykseen oli 86 % ja 73 % (n.s.). Postikyselyyn saatiin tutkimuksen lopussa joka kuudennelta potilaalta vapaa vastaus lääkityksen vaikutuksista. Näkemykset voivat olla hyvin vastakkaisia, mutta neljä viidestä oli myönteisiä. Täyden lyhytpsykoterapian käyneistä 72 % oli terapiaan tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Postikyselyyn vapaan vastauksen antoi joka kolmas terapiassa olleista ja ne olivat lähes poikkeuksetta kiittäviä. Masennuksesta aiheutuneet kustannukset Interventioryhmän potilaiden sairauspoissaoloista aiheutuneet kustannukset olivat keski- 2891

8 Terveydenhuoltotutkimus Tästä asiasta tiedettiin Vaikka työkykyyn vaikuttavien sairauksien hoidon laatuun on kiinnitetty huomiota jo vuosia, ei masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkettä hakeneille ole annettu riittävästi hoitoa. Masennuksen hoitoa työterveyshuolloissa vaikeuttavat psykiatrin konsultaatiomahdollisuuksien vähäisyys ja psykoterapiamahdollisuuksien puute. Tämä tutkimus opetti Hoitosuositusten mukainen masennuksen hoito on mahdollinen työterveyshuollon omana tai sen koordinoimana toimintana. Masennuksen hoidon kustannukset ovat vähäiset verrattuna masennuksen aiheuttamiin sairauspoissaolojen kustannuksiin. Potilaat ovat tyytyväisempiä systemaattiseen ja monipuoliseen masennuksen hoitoon kuin tavanomaiseen työterveyshuollon mahdollistamaan hoitoon. Erityisen tyytyväisiä oltiin psykoterapiaan, masennuslääkitykseen ja työterveyslääkäriltä saatuun keskusteluapuun. määrin euroa, ero verrokkiryhmään ei ollut merkitsevä. Interventioryhmän hoito oli vastaanottokäyntien osalta kustannuksiltaan kaksinkertainen verrokkiryhmään verrattuna, keskimäärin euroa. Masennuslääkityksen kustannus oli vastaavasti kolminkertainen, 221 euroa. Lyhytpsykoterapian kustannus oli keskimäärin euroa (mediaani 1150 euroa). Keski määräinen vastaanottokäynnin kustannus oli 80 euroa ( euroa). Pohdinta Moniammatillinen yhteistyö on työterveyden arkea. Perustan yhteistyölle muodostavat työterveyslääkäri ja -hoitaja. Hoidosta ja seurannasta vastasi pääosin työterveyslääkäri. Työterveyshoitajan rooliksi jäi lähinnä masennuksen seulonta terveystarkastuksissa. Havaintoa voi selittää sairauksien hoidon vähäinen painotus hoitajien koulutuksessa eli valmiuksien puuttuminen, minkä totesimme aiemmassa tutkimuksessamme. Interventioryhmässä saavutettiin paremmat tulokset kuin verrokkiryhmässä hoidon moniammatillisuuden ja erityisesti psykoterapian toteutumisessa ja seurannan tiheydessä. Tutkimusryhmien välistä eroa selittävät interventioon kuulunut koulutus, seurantaohjelma ja ryhmälle mahdollistetut psykoterapia ja konsultaatiot. Nämä erot selittänevät myös potilaiden merkitsevästi paremman tyytyväisyyden saatuun apuun. Työterveyspsykologin rooli jäi tutkimusasetelman vuoksi vähäiseksi, koska osa käynneistä korvautui psykoterapialla. Suurin osa psykoterapeuteista oli myös työterveyspsykologeja. Tutkimus osoitti, että masennuslääkitys osataan aloittaa, mutta sen vaikuttavuuden seuranta jää puutteelliseksi. Lyhyelläkin koulutuksella ja hoitovasteen järjestelmällisen seurannan avulla on mahdollista tehostaa lääkityksen käyttöä. Hoitosuositusten perusterveydenhuollolle suunnatuissa ohjeissa on turhaan arasteltu tehokkaan masennuslääkityksen käytön tärkeyttä (3). Akuuttivaiheen lyhytpsykoterapia sopii luontevasti työterveyshuoltoon. Terapian käyttö oli yllättävän aktiivista ja potilaat sitoutuivat käynteihin. Psykoterapian käytön suosiota on lisännyt lääkärin ja potilaan tietoisuus siitä, että terapiaa on saatavana. Terapian vaikuttavuus olisi ollut todennäköisesti vielä parempi, jos terapeuttien näkemys riittävästä terapiasta eli 19 käyntiä olisi voitu toteuttaa. Tarve akuuttivaiheen lyhytpsykoterapialle näyttää olevan suurta, joten vaikuttaviksi todettujen psykoterapioiden saatavuudesta tulisi huolehtia jo psykoterapeuttien koulutuksessa. Työterveyslääkärit ovat kokeneet ongelmiksi psykoterapian ja psykiatrikonsultaatioiden puutteen. Valveutuneet työnantajat ovat jo ottaneet tavaksi korvata kyseiset palvelut, koska julkinen sairaanhoito ei tarjoa riittävästi varhaista terapiaa ja koska tekemättömän työn kustannukset voivat tulla työantajille kalliimmaksi kuin työkykyyn vaikuttavan sairauden nopea hoito. Akuuttivaiheen psykoterapia tulisi korvata työterveydenhuollossa siinä missä flunssan hoitokin. Työterveyshuollon on sovitettava yhteen työkykyyn ja työhön paluuseen liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä (25). Työterveysneuvottelu järjestettiin molemmissa ryhmissä vain joka viidennelle potilaalle. Todennäköisesti suurempi osa potilaista olisi voinut hyötyä yhteisneuvotteluista työkyvyn tukemiseksi. Työnantaja oli tehnyt työhönpaluusuunnitelman vain reilulle kolmannekselle potilaista, vaikka heidän poissaolonsa oli pitkittynyt. Työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan kuuluvat tiedonanto, neuvonta ja ohjaus työpaikkayhteistyössä. Masennuksen hoidon mahdollisuudet tulisi ottaa puheeksi yhteistyöpalavereissa asiakasyrityksissä. Kun panostetaan työkykyyn merkittävästi vaikuttavien sairauksien hoitoon, on mahdollista vähentää sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia ja estää työelämästä syrjäytymistä. Tämä tutkimus osoitti, että masennus on hoidettavissa työterveyshuollossa hoitosuositusten mukaisesti. Yksinkertaisin työkaluin on helppo seurata masennuspotilaan toipumista sekä tunnistaa varhain masennustilat, joissa riski työkyvylle on suuri. Masennus on usein toistuva sairaus, kuten diagnoosien jakauma osoitti. Uusiutuneiden masennustilojen osuus oli selvästi suurempi kuin Kelan sairauspäivärahatilastoissa (13). Hyvän anamneesin ottaminen on tärkeää masennushistorian selvittämiseksi. Vuoden seuranta-aika on lyhyt terapian ja työpaikkayhteistyön työkykyvaikutusten tutkimiseen; tältä osin jää edelleen tutkittavaa. Tutkimuksessa käytetty potilaskohtaiset tarpeet huomioon ottava tutkimusasetelma, jossa lääkäri sai itsenäisesti päättää kenet ottaa tutkimukseen tai ohjaako potilasta psykoterapiaan, on voinut hei- 2892

9 tieteessä LINKKI LIITTEESEEN Liite 1 Liite 2 Liite 3 kentää selittävien muuttujien vaikutusta. Potilaita ei voitu satunnaistaa heille tarjotun hoidon osalta, koska osana interventiota oli interventioryhmän lääkäreiden ja hoitajien koulutus. Ryhmien välistä vertailua vaikeutti terapian tarpeessa olevien potilaiden valikoituminen interventioryhmään. Lisäksi verrokkiryhmän jäsenistä ei saatu seurantajakson lopun tietoja sairauskertomuksista, vaan ainoastaan postikyselyllä ja siihenkin vastasi vain 66 % potilaista. Hoitosuhde voidaan jakaa tekniseen ja emotionaaliseen osaan. Hoitosuhteen teknisen osan toteutumisessa auttaa tietty rakenne, jota noudattamalla voidaan pitää huolta hoitotulosten saavuttamisesta ja seurannasta ja vaikuttaviksi todettujen hoidon osien, kuten konsultaatioiden ja lääkityksen, toteutumisesta. Kyselylomakkeet ja arviointiasteikot ohjaavat ottamaan puheeksi oikeat asiat ja sitouttavat järjestelmällisesti seuraamaan toipumista. Tässä tutkimuksessa potilaat kokivat saaneensa eniten apua lääkityksen ohella keskusteluista työterveyslääkärin kanssa interventioryhmässä ja psykoterapiasta. Tulos kertoo hoitosuhteen emotionaalisen osan ja molemmin puolisen sitoutumisen tärkeydestä. Masennuspotilaalle tulee olla aikaa. n Kiitokset Kiitämme tutkimukseen osallistuneita potilaita ja tutkimukseen osallistuneita yksikköjä. Kiitämme TELA ry:tä tutkimuksen rahoituksesta. Kiitämme työterveyshoitaja Anneli Laamasta, YTM Anne Väisästä, DI Hanna-Kaisa Hyväristä ja KTT Tiina Vihtosta merkittävästä panoksesta tutkimustyössä. Haluamme myös kiittää hankkeen ohjausryhmää ja FT Minna Porasta arvokkaista kommenteista. English summary > in english Depression can be treated in occupational healthcare 2893

10 ENGLISH SUMMARY Erkki T. Kaila LL, specialist in occupational healthcare and general medicine, chief medical officer Diacor Pasila Jyrki Varjonen Timo Leino Language checked by Anna Puhakka. Depression can be treated in occupational healthcare Background Within the last few years a great interest has been placed to the treatment of depression, because major depressive disorder has become the leading cause for early disability pension. Although effective methods for treatment of depression are available, pharmacological treatment is not fully utilized and not enough psychotherapy is available. Occupational health service reach almost every working people in Finland and has therefore a key role in screening, treatment and follow-up of employees suffering from major depressive disorder. Methods We did a comparison study with an intervention group of occupational physicians and nurses, who received training and support for good practices treatment of major depression. They had an opportunity to quick consultation of psychiatrist and remit their patients to short psychotherapy already in the acute face. The control group continued as usual. The data on the treatment, clinical response (BDI), improvement of work ability and functional capacity (work ability count, SOFAS) and costs of sickness absence of 233 patients having their first (F32) or recurrent (F33) depression period was obtained from the patient records and by using questionnaires. The follow-up period was one year. Results Medical treatment was more effective in the trained intervention group compared with the control group using more conventional medication. Every other patient got short psychotherapy in the intervention group and only few in the control group. Those who received therapy reached at least partial treatment response more often than the ones who did not have therapy. The total costs of treatment was markedly lower than the sickness absence costs. The patients in the intervention group were more satisfied with the treatment than the patients in the control group who received ordinary treatment. Conclusions Major depression can be treated according to the good practices guidelines when the practitioners have got training and adequate support to follow the protocol. Systematic follow-up of treatment response, return of functional capacity and work ability, quick consultations of psychiatrist and short psychotherapy in the acute face improve the quality of treatment. Employers should be made better aware of the cost-benefits and the possibilities to treat major depression. 2893a

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

ToMaHoK. Tietoa työstä TOIMIVA MASENNUKSEN HOITOKÄYTÄNTÖ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

ToMaHoK. Tietoa työstä TOIMIVA MASENNUKSEN HOITOKÄYTÄNTÖ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Tietoa työstä ToMaHoK TOIMIVA MASENNUKSEN HOITOKÄYTÄNTÖ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Erkki Kaila Anne Väisänen Timo Leino Anneli Laamanen Tiina Vihtonen Hanna-Kaisa Hyvärinen Jyrki Varjonen ToMaHoK Toimiva masennuksen

Lisätiedot

ToMaHoK. Tietoa työstä TOIMIVA MASENNUKSEN HOITOKÄYTÄNTÖ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

ToMaHoK. Tietoa työstä TOIMIVA MASENNUKSEN HOITOKÄYTÄNTÖ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Tietoa työstä ToMaHoK TOIMIVA MASENNUKSEN HOITOKÄYTÄNTÖ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Erkki Kaila Anne Väisänen Timo Leino Anneli Laamanen Tiina Vihtonen Hanna-Kaisa Hyvärinen Jyrki Varjonen ToMaHoK Toimiva masennuksen

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Depressio ja työterveyshuolto - ajankohtaista hoitosuosituksista Perjantai-meeting Teija Kivekäs LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Päivitetyt hoitosuositukset Depression Käypä hoito

Lisätiedot

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kevan Työterveyshuoltotutkimus 2012 Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuntaorganisaatioiden työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset 1.6.2012. Yhdessä työkyvyn tukena

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset 1.6.2012. Yhdessä työkyvyn tukena Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset 1.6.2012 Yhdessä työkyvyn tukena Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012 Heikki Palomäki/Lauri Keso Asiantuntijalääkäri Kansaneläkelaitos Terveysosasto

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

hoidossa,haasteet ja mahdollisuudet 27.11.2015 Yleislääkäripäivät Jarmo Lappalainen

hoidossa,haasteet ja mahdollisuudet 27.11.2015 Yleislääkäripäivät Jarmo Lappalainen Yleislääkärin rooli masennuksen hoidossa,haasteet ja mahdollisuudet 27.11.2015 Yleislääkäripäivät Jarmo Lappalainen Sidonnaisuudet Nimi Jarmo Lappalainen Asema Ylilääkäri Tehtävä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy Taustaa Tuotannon kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Preventio perusterveydenhuollossa, Hjelt Instituutti, Helsinki 21.10.2011 Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Kari Reijula professori Helsingin yliopisto Miten TTH toimii tupakoinnin vieroituksessa?

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Lukuvuosi 2013-2014 (1/2) Kaikkiaan 99 opiskelijaa kävi vastaanotolla, lukuvuonna 2013-2014, joista: 1. vuoden opiskelijoita

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,

Lisätiedot

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

MIELENTERVEYSONGELMIIN LIITTYVÄ TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI

MIELENTERVEYSONGELMIIN LIITTYVÄ TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI MIELENTERVEYSONGELMIIN LIITTYVÄ TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI Kirjoittajat: Tuisku Katinka, LT, psykiatrian erikoislääkäri, Melartin Tarja, psykiatrian dosentti ja Vuokko Aki, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva

Lisätiedot