Masennus on hoidettavissa työterveyshuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Masennus on hoidettavissa työterveyshuollossa"

Transkriptio

1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Erkki T. Kaila LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, vastaava lääkäri Diacor Pasila Jyrki Varjonen LL, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Timo Leino LT, työterveyshuollon dosentti, ylilääkäri Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti ja Työterveyslaitos tarpeelliseksi viimeistään silloin, kun sairauspoissaolo pitkittyy 2 4 kuukauden pituiseksi eikä alkavaakaan hoitovastetta ole havaittavissa. Psykiatrista konsultaatiotoimintaa tulee kehittää perusterveydenhuollossa (3). Työterveyslääkäreistä 60 % katsoi psykoterapiamahdollisuuden puutteen ja 37 % psykiatrin konsultaatiomahdollisuuksien vähäisyyden vaikeuttavan masennuksen hoitoa työterveyshuollossa (5). Työ- ja toimintakyvyn arviointiin kehitettyjä arviointiasteikkoja, kuten Social and Occupatioliiteaineisto pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 44/2014 Masennus on hoidettavissa työterveyshuollossa Lähtökohdat Masennuksen hoitoon on viime vuosien aikana kohdistunut suurta mielenkiintoa, koska masennuksesta on tullut suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle johtava sairaus. Masennuksen hoitoon on vaikuttavia keinoja, mutta lääkehoitoa ei ole käytetty riittävän tehokkaasti ja psykoterapiaa ei ole ollut riittävästi käytettävissä. Työterveyshuollon tekemä masennuksen seulonta, hoito, seuranta ja työkyvyn varmistaminen ovat avainasemassa, koska työterveyshuolto tavoittaa Suomessa lähes jokaisen työssäkäyvän. Menetelmät Teimme vertailututkimuksen, jossa interventioryhmässä olleet työterveyslääkärit ja -hoitajat saivat koulutuksen ja tukea hoitosuosituksen mukaiseen masennuksen hoitoon sekä mahdollisuuden konsultoida nopeasti psykiatria ja lähettää potilas akuuttivaiheen lyhytpsykoterapiaan hankkeen kustantamana. Verrokkiryhmä toimi tavanomaiseen tapaan. Tiedot hoidosta, hoitovasteesta (BDI), työ- ja toimintakyvystä (työkykypistemäärä, SOFAS) ja sairauspoissaolojen kustannuksista ensimmäisen masennusjakson (F32) ja toistuneen masennusjakson (F33) vuoksi työterveyshuollossa hoidossa olleista 233 potilaasta saimme sairauskertomuksista ja potilaskyselyillä. Seuranta-aika oli vuosi. Tulokset Lääkehoitoa käytettiin tehokkaammin koulutuksen saaneessa interventioryhmässä kuin vakiintuneiden tapojen mukaan toimineessa verrokkiryhmässä. Akuuttivaiheen lyhytpsykoterapiaa sai interventioryhmässä joka toinen potilas ja verrokkiryhmässä hyvin harva. Terapiaa saaneet saavuttivat vähintään osittaisen hoitovasteen useammin kuin terapiatta jääneet. Hoidon kokonaiskustannukset osoittautuivat kattavimmillaankin selvästi pienemmiksi kuin sairauspoissaolokustannukset. Potilaiden tyytyväisyys saatuun hoitoon oli parempi interventioryhmässä kuin tavanomaisen hoidon saaneessa verrokkiryhmässä. Päätelmät Masennus on hoidettavissa työterveyshuollossa hoitosuositusten mukaisesti edellyttäen, että työterveyshuollon työntekijät ovat saaneet koulutuksen ja riittävän tuen toimintakäytännön toteuttamiseen. Systemaattinen hoidon vasteen ja työ- ja toimintakyvyn palautumisen seuranta, nopeat psykiatrin konsultaatiot ja akuuttivaiheen lyhytpsykoterapia parantavat hoidon laatua. Työnantajan tietoisuutta masennuksen hoidon mahdollisuuksista ja tekemättömän työn kustannuksista tulisi lisätä. Vertaisarvioitu VV Valtaosa masennuspotilaista voidaan Käypä hoito -suosituksen mukaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Vaikuttaviksi todettuja hoitomuotoja ovat lääkehoito (1) ja akuuttivaiheen lyhytpsykoterapia (2). Lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa uusia masennustiloja voidaan ehkäistä lyhyellä akuuttivaiheen kognitiivisella psykoterapialla (3). Julkisessa terveydenhuollossa lyhytpsykoterapiaa on vähäisesti saatavilla (4). Moniammatillinen yhteistyö tehostaa hoidon tuloksia. Psykiatrin konsultaatio katsotaan 2885

2 Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T. Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Driessen E, Cuijpers P, de Maat SC, Abbass AA, de Jonghe F, Dekker JJ. The Efficacy of short-term psychodynamic psychotherapy for depression: a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2010;30: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Depressio. Käypä hoito -suositus (päivitetty ). www. kaypahoito.fi. 4 Honkonen T, Vuorilehto M. Masennuksen lyhytpsykoterapia vähän käytetty mahdollisuus julkisessa terveydenhuollossa. Suom Lääkäril 2011;66: Kaila E, Väisänen A, Varjonen, J, Laamanen A, Leino T. Onko masennus hoidettavissa työterveyshuollossa? Suom Lääkäril 2011;10: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Työeläkevakuuttajat TELA ry FACULTAS toimintakyvyn arviointi, Mielialahäiriöt. 7 Ikonen A. Primary care visits in the Finnish occupational health services and their connections to prevention and work-related factors. Studies in social security and health 120. Kela, Research Department Helsinki. 8 Kauppinen T, Mattila-Holappa P, Perkiö-Mäkelä M, Saalo A, Toikkanen J, Tuomivaara S, Uuksulainen S, Viluksela M, Virtanen S. Työ ja terveys Suomessa Työterveyslaitos Kelan työterveyshuoltotilasto Helsinki: Kela Suvisaari J, Ahola K, Kiviruusu O, Korkeila J ym. toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, raportti 68/ bitstream/handle/10024/90832/ URN_ISBN_ pdf?sequence=1 nal Functioning Assessment Scale (SOFAS) (6), käytti vain harva työterveyslääkäri (5). Yli puolet työntekijöistä käyttää ainoastaan työterveyshuollon sairaanhoitoa, ja julkisen perusterveydenhuollon käyttö vähenee (7). Palkansaajista 91 % kuului työterveyshuollon palveluiden piiriin, ja vuonna 2010 heistä 86 %:lla oli mahdollisuus myös sairaanhoitoon työterveyshuollon osana (8). Samana vuonna työterveyshuollossa tehtiin 5 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä ja miljoona terveystarkastusta (9). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa tutkimuksen mukaan naisista 7 % ja miehistä 4 % oli sairastanut masennushäiriöjakson viimeksi kuluneen vuoden aikana (10). Vuosina työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi siirtyneistä vain joka kolmannella oli ollut enintään yksi lääkehoitokokeilu ja viikoittaista psykoterapiaa oli saanut joka kymmenes (11). 10 vuotta myöhemmin, vuonna 2013, määräaikaista kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä masennuksen vuoksi hakeneista lähes viidesosalla ei ollut mitään dokumentoitua masennuslääkehoitoa ja noin puolet oli saanut vain yhtä masennuslääkettä ennen eläke-etuuksien hakemista. Kolmasosa hakijoista oli saanut Käypä hoito -suosituksen mukaisesti vähintään kaksi asianmukaista lääkehoitojaksoa (12). Kelan tilastojen mukaan vuonna 2012 Suomessa oli sairauspäivärahajaksoa masennustilan (F32) vuoksi ja toistuneen masennustilan (F33) vuoksi. F32:lla kirjoitettujen sairauspäivärahan maksuun johtaneiden sairauspoissaolojaksojen keskipituus oli noin 13 viikkoa ja F33:lla 17 viikkoa (13). Pitkiä sairaus poissaoloja kohtaan on esitetty kritiikkiä puolustamalla työssä käymistä myös masentuneen oikeutena, koska se tukee mielenterveyttä ja osallistaa (14). Työpaikoilla on mahdollista luoda edellytyksiä työssä jatkamiseen toimintakyvyn heikentymisestä huolimatta (15). Vuonna 2012 voimaan tulleen työterveyshuoltolain muutoksen mukaan työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssäjatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan (16). Samana vuonna voimaan tulleen sairausvakuutuslain muutoksen mukaan työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä, viimeistään kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä (17). Toimiva masennuksen hoitokäytäntö (ToMa- HoK) oli Työterveyslaitoksen (TTL) toteuttama ja Työeläkevakuuttajat TELA ry:n rahoittama tutkimus- ja kehittämishanke vuosina Tavoitteena oli kehittää malli, jota noudattaen erityyppiset työterveyshuoltoyksiköt voivat hoitaa masennuspotilaat hoitosuositusten mukaisesti. Huomio kiinnitettiin masennuksen seulontaan osana työterveyshuollon normaalia toimintaa, diagnostiikkaan, monipuoliseen hoitoon, riittävään seurantaan ja työpaikkayhteistyöhön. Lääkärilehdessä 11/2011 kysyimme, onko masennus hoidettavissa työterveyshuollossa. Nyt pyrimme vastaamaan kysymykseen. Lisäksi tarkastelemme masennukseen liittyviä kustannuksia. Hankkeen raportti on luettavissa verkossa kokonaisuudessaan (www.ttl.fi/fi/ verkkokirjat/documents/tomahok.pdf). Taulukko 1. Tutkimuspotilaiden perustiedot. Interventioryhmä, n = 186 Verrokkiryhmä, n = 47 Ikä (keskiarvo) 41,9 39,6 n % n % Naisia/miehiä 129/57 69/31 31/16 66/34 Ensimmäinen masennustila (F32) Toistunut masennustila (F33) Lievä masennustila Keskivaikea masennustila Vaikea masennustila Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen kohteena oli työterveyshuollon 233 masennuspotilasta, heidän hoitonsa vuoden ajalta ja hoitoon osallistuvat 50 työterveyslääkäriä ja 50 työterveyshoitajaa. Interventioryhmään hyväksyttiin 186 potilasta ja verrokkiryhmään 47. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ikä- tai sukupuolijakaumassa, sosioekonomisessa asemassa, koulutuksessa, työssä tai masennuksen vaikeusasteessa (taulukko 1). Vuoden seurannan alku- ja lopputilanteen mittariarvot on esitetty taulukossa 2; mittaustuloksissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. 2886

3 tieteessä 11 Honkonen T, Aro T, Isometsä E, Virtanen M, Katila H. Quality of treatment and disability compensation in depression: comparison of 2 nationally representative samples with a 10-year interval in Finland. J Clin Psychiatry 2007;68: Suominen K, Kronqvist K, Karjalainen K, Husman K, Katila-Keso L, Haanpää M. Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle? Suom Lääkäril 2013;4: Kelan sairausvakuutustilastot Wahlbeck K. Työ on myös masentuneen oikeus. Suom Lääkäril 2011;43: STM. Masto-hankkeen ( ) loppuraportti. Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset. 16 Työterveyshuoltolaki / laki/ajantasa/2001/ Sairausvakuutuslaki /1224, muutossäädös /19. smur/2004/ Arroll B, Khin N, Kerse N. Screening for depression in primary care with two verbally asked questions: cross sectional study. British Medical Journal 2003;327: Kroenke K, Spitzer RL, Williams JB. The PHQ-9: validity of a brief depression severity measure. J Gen Intern Med 2001;16: Tuisku K, Rossi H. Masennuksen ehkäisy ja hoito työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon. Työterveyslaitos Beck AT, Ward C, Mendelson M. Beck Depression Inventory (BDI). Arch Gen Psychiatry 1961;4: mittariversio/100/ 23 Kaila E, Väisänen A, Leino T, Laamanen A, Vihtonen T, Hyvärinen H-K, Varjonen J. ToMaHoK Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa. Työterveyslaitos Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Työeläkevakuuttajat TELA FACULTAS toimintakyvyn arviointi, Mielialahäiriöt. 25 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta /708. laki/alkup/2013/ Taulukko 2. Vuoden seurannan alku- ja lopputilanteen mittariarvot 1. Mittari Interventioryhmä, n = 186 Verrokkiryhmä, n = 47 n keskiarvo (vaihteluväli) n keskiarvo (vaihteluväli) BDI alussa ,0 (8 55) 47 25,2 (8 44) BDI lopussa ,6 (0 49) 33 11,5 (0 45) PHQ-9 alussa ,3 (8 26) 47 15,8 (9 25) PHQ-9 lopussa 149 7,1 (0 25) 31 5,7 (0 23) SOFAS alussa ,9 (42,5 92,5) 47 65,0 (40 82,5) SOFAS lopussa ,5 (40 100) 31 79,6 (52,5 100) Työkykypistemäärä alussa 184 4,7 (0 9) 47 4,7 (0 9) Työkykypistemäärä lopussa 146 7,0 (0 10) 31 7,1 (0 10) 1 Ryhmien mittariarvot eivät eroa tilastollisesti toisistaan. Kuvio 1. Tutkimuksen kulku. Interventiopotilaiden ja verrokkien tilaa arvioitiin vuoden tutkimusjakson aikana säännöllisin väliajoin Beck Depression Inventory (BDI) - ja Social and Occupational Functioning Assessment Scale (SOFAS) -kyselyllä ja Patient Health Questionnaire (PHQ-9)-kyselyllä joko vastaanotolla tai postikyselynä. Alkoholin käyttöä arvioitiin AUDITkyselyllä. Potilaiden toiveita hoidolle ja tyytyväisyyttä saamaansa apuun tutkittiin laajalla postikyselyllä. Interventioryhmä PHQ-9, ICD-10 BDI, SOFAS AUDIT Vastaanotolla BDI, SOFAS BDI, SOFAS BDI, SOFAS PHQ-9 (vastaanotolla/ puhelimitse) BDI, SOFAS AUDIT 1. laaja kysely 2. laaja kysely 3. laaja kysely 0 kk 2 kk 4 kk 6 kk 9 kk 12 kk Verrokkiryhmä PHQ-9, ICD-10 BDI, SOFAS AUDIT Postitse Vastaanotolla Postitse 1. laaja kysely BDI, SOFAS BDI, SOFAS 2. laaja kysely BDI, SOFAS PHQ-9 3. laaja kysely BDI, SOFAS AUDIT sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Timo Leino: työsuhde (Etera, Helsingin yliopisto). Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia. Jokaisella eri työterveyshuollon järjestämistapaa edustavalla palveluntuottajalla (kunnallinen liikelaitos, yritystyöterveyshuolto ja yksityinen lääkäriasema) oli sekä interventio- että verrokkiryhmän potilaita. Työterveysasemat jaettiin niin, että interventioryhmää hoidettiin eri asemilla kuin verrokkiryhmää, ettei interventio päässyt vaikuttamaan verrokkeihin. Potilaiden rekrytointi tutkimukseen alkoi syyskuussa 2009 ja päättyi lokakuussa

4 Terveydenhuoltotutkimus mintakyvyn arviointi, mielialahäiriöt (6) -ohjeisiin. Interventioryhmän työterveyslääkärit ja -hoitajat saivat kaksi 4 tunnin koulutusta, joissa käsiteltiin masennuksen seulontaa, diagnostiikkaa, käypää hoitoa, hoidon ja seurannan toteutusta sekä hoitovasteen ja työ- ja toimintakyvyn arviointia (23). Hoitokäytäntöä tukemaan interventioryhmän lääkärit ja hoitajat saivat potilaskohtaisen tutkimuskansion, joka sisälsi kuvion 1 mukaiset ohjeelliset vastaanottokäynnit, niillä tehtävät mittaukset ja seurantalomakkeet. Potilaiden seurannasta tutkimuskäyntien lisäksi saivat lääkärit päättää itse, mutta seurantakäyntejä suositeltiin tapahtuviksi 2 viikon välein, mikäli hoitovastetta ei saavutettu. Työterveyslaitoksen tutkijat kävivät interventioyksiköissä tukemassa ja seuraamassa, että hoito- ja tutkimusprosessi sujui hyvän käytännön mukaisesti. Hankkeen varoin oli mahdollista konsultoida nopeasti työterveyspsykologia ja psykiatria ja käyttää lyhytpsykoterapiaa 12 käyntiin saakka, mikäli työterveyslääkäri arvioi palvelut tarpeellisiksi. Työterveyslääkärillä ja -hoitajalla käynnit ja osalla potilaista myös työterveyspsykologilla ja psykiatrilla käynnit sisältyivät jo työterveyshuoltosopimuksiin. Työterveyslääkärit koulutettiin ohjaamaan potilaita terapiaan joko oman arvionsa perusteella tai konsultoiden psykiatria, työterveyspsykologia tai psykoterapeuttia. Koulutuksessa opetettiin käyttämään eri tavoin vaikuttavia masennuslääkkeitä ja yhdistelemään niitä tehokkaasti ja turvallisesti. Potilaille, jotka eivät halunneet masennuslääkitystä, suositeltiin nopeaa terapian aloitusta, ja muille viimeistään 6 8 viikon jälkeen, mikäli hoitovaste ei ollut riittävä. Psykoterapiapalvelut ostettiin Diacor Terveyspalvelut Oy:stä ja Mehiläinen Oy:stä. Tera peuteilla oli masennuksen Käypä hoito -suosituksen mukainen koulutus. Verrokkiryhmän lääkärit ja hoitajat saivat 2 tunnin koulutuksen vain masennuksen seulonnasta ja diagnostiikasta ja heitä tuettiin ainoastaan potilaiden rekrytoinnissa. He toimivat parhaan tietonsa ja resurssiensa varassa, ilman että tutkijat puuttuivat heidän toimintaansa. Sairauspoissaolojen kustannukset laskettiin käyttäen kunkin potilaan ammattinimikkeen ja toimialan mukaista palkkatilastoihin perustuvaa keskimääräistä ansiotasoa ilman sivukuluja. Vastaanottokäynneiksi laskettiin käynnit työterveyslääkäreiden, -hoitajien, -psykologien ja konsultoivien psykiatrien luona. Vastaanottokäyn- Masennuslääkityksen vaikuttavuuden seuranta jää puutteelliseksi. Tutkimukseen otettiin terveystarkastuksissa ja sairausvastaanotolla käyneitä työterveyshuollon potilaita, jos kahden kysymyksen seula (18) oli positiivinen ja PHQ-9-kyselyssä (19) (kuvio 1) oli vallitsevasti masennuksen ydinoireita ja kokonaispistemäärä oli vähintään 10. Hoitava lääkäri arvioi masennuksen vaikeusasteen ICD-10-kriteereihin perustuvan lomakkeen avulla (20). Kaikki kriteerit täyttäneet kehotettiin ottamaan mukaan tutkimukseen, mutta lääkäri sai päättää, kenet ottaa. Poissulkukriteereitä olivat psykoottinen masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, alkoholismi ja suuri itsemurhan vaara. Hoito sai olla käynnissä seurantaa aloitettaessa. Sairauskertomuksista kerättiin tiedot diagnooseista, vastaanottokäynneistä, lääkityksestä, terapiasta, konsultaatioista ja työpaikkayhteistyöstä. Hoitovastetta arvioitiin BDI-kyselyllä (Beck Depression Inventory) (21) (kuvio 1). Osittaisena hoitovasteena pidettiin vähintään 30 %:n pisteiden laskua ja täytenä vähintään 50 %:n laskua. Toipumisena pidettiin pisteiden laskua välille 0 8. Moniammatillisuutta selvitettiin käyntimääristä työterveyslääkärillä, -hoitajalla, -psykologilla ja psykiatrilla. Työ- ja toimintakykyä arvioitiin työkykypistemäärän (22) ja SOFAS-arviointiasteikon (24) pistemäärän avulla (kuvio 1). Alle 80 pistettä SOFAS-kyselyssä saaneiden työ- ja toimintakyky luokiteltiin heikentyneeksi ja 80 tai yli pistettä hyväksi. Työkykypistemäärä 10 luokiteltiin erinomaiseksi, 8 9 hyväksi, 6 7 tyydyttäväksi ja < 6 huonoksi. Potilaiden toiveita hoidolle ja tyytyväisyyttä saamaansa apuun tutkittiin laajalla postikyselyllä (kuvio 1, kyselyt ovat lehden internetsivuilla artikkelin pdf-version liitteenä > Sisällysluettelot > 44/2014). Kyselyssä kartoitettiin myös työn kuormitustekijöitä, käsitystä itsestä sekä elämäntapoja ja -tilannetta. Seurannan puolivälissä kyselyyn vastasi interventioryhmään kuuluvista 167 (91 %) ja verrokkiryhmästä 39 (83 %). Loppukyselyyn 12 kk:n kohdalla vastasi vastaavasti 150 (82 %) ja 31 (66 %). Keskiarvot, lukumäärät ja keskiarvojen vertailut (t-testit) ja osuuksien vertailut (c²-testit) laskettiin SPSS-tilasto-ohjelmalla, versioilla 17.0 ja 18. Interventio perustui masennuksen Käypä hoito -suositukseen (3) sekä Masennuksen ehkäisy ja hoito työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon - (20) ja FACULTAS Toi- 2888

5 tieteessä Taulukko 3. Vastaanottokäyntien määrät eri ammattiryhmien vastaanotoilla, keskiarvo ja vaihteluväli. Käynnit Interventioryhmä, n = 186 Verrokkiryhmä, n = 47 p-arvo Kaikki käynnit 14,5 (3 38) 9,1 (2 30) < 0,001 Työterveyslääkäri 9,7 (1 27) 6,4 (2 19) < 0,001 Työterveyshoitaja 1,5 (0 11) 0,8 (0 5) 0,012 Työterveyspsykologi 1 1,3 (0 8) 0,9 (0 5) 0,252 Psykiatri 1,2 (0 8) 0,5 (0 3) < 0,001 1 Ei terapiaa koskevat käynnit. Taulukko 4. Työterveyshuollon psykiatrin konsultaatiot ja niiden aiheet. Interventioryhmä, n = 186 Verrokkiryhmä, n = 47 Konsultaatiossa käyneiden potilaiden määrä n = 94 n = 11 Lääkehoito Masennuslääkitystä käytti jo seurantaa aloitettaessa joka kolmas interventioryhmän ja joka viides verrokkiryhmän potilas. Seurannan aikana masennuslääkitys oli lähes kaikilla molemmissa ryhmissä. Interventioryhmässä masennuslääkkeen käyttö vaikuttavalla annoksella vähintään puolen vuoden ajan ja lääkkeiden yhdistely oli yleisempää kuin verrokkiryhmässä (taulukko 5). Interventioryhmässä masennuslääke vaihdettiin toiseksi joka kolmannella potilaalla ja verrokkiryhmässä joka neljännellä. Annoksen nosto tehtiin interventioryhmän potilailla keskimäärin 1,16 kertaa (0 9 kertaa) ja verrokkiryhmässä 0,87 kertaa (0 4 kertaa). Molem- Konsultaation aiheet Pyyntö Vastaus Pyyntö Vastaus Lääkityksen arvio Diagnostiikka/erotusdiagnostiikka Terapia-arvio Sairauspoissaolo tarpeen tai työkyvyn arvio Muu Konsultaatiokysymys epäselvä 11 3 Taulukko 5. Masennuslääkitys seurantajakson aikana. Interventioryhmä, n = 186 Verrokkiryhmä, n = 47 Lääkitys n % n % p-arvo Ei masennuslääkitystä ,458 Masennuslääke vaikuttavalla annoksella vähintään 6 kk ,0191 Masennuslääke vaikuttavalla annoksella ja väsyttävä masennuslääke unihäiriön hoitoon Kaksi masennuslääkettä vaikuttavalla annoksella samanaikaisesti vähintään 2 kk , ,059 Kaksoisvaikutteinen SNRI-lääke ,4182 Ketiapiini, lamotrigiini, sulpiridi, litium tai buspironi ,037 tien ja psykoterapian kustannukset laskettiin työterveysyksiköiden käyntitaksojen ja psykoterapeuttien ja psykiatrien laskujen perusteella. Tulokset Moniammatillisuus Lääkäri vastasi kaikkien potilaiden hoidon seurannasta alkuvaiheessa, mutta jatkoseurannoista vastasi joissakin yksiköissä työterveyshoitaja, mikäli potilas oli alkanut toipua. Muut ammattiryhmät osallistuivat useammin hoitoon interventio- kuin verrokkiryhmässä, ja vastaanottokäyntien määrät olivat suurempia interventiokuin verrokkiryhmässä (taulukko 3). Työterveyshoitaja osallistui joka toisen potilaan seurantaan ja hoitoon interventioryhmässä (54 %, n = 100) ja joka kolmannen verrokkiryhmässä (32 %, n = 15) (p = 0,01). Työterveyspsykologin käynnit erosivat ryhmittäin vastaavasti, mutta ilman tilastollista merkitsevyyttä (p = 0,07). Työterveyshuollon konsultoivalla psykiatrilla kävi interventioryhmästä joka toinen potilas ja verrokkiryhmästä joka viides (p = 0,002). Joka toinen potilas kävi psykiatrilla ensimmäisen 2 kk:n aikana seurannan aloituksesta. Psykiatria konsultoitiin yleisimmin lääkityksestä, terapian tarpeesta ja työkyvyn arvioimiseksi (taulukko 4). Konsultaatiokysymysten ja -vastausten aiheita saattoi olla useita. Julkiseen psykiatrian erikoissairaanhoitoon ei saanut lähetettä yksikään verrokkiryhmän potilas, mutta interventioryhmästä lähetteen sai ennen tutkimusjakson alkua yksi potilas, jakson aikana kuusi ja jakson loputtua kolme potilasta. Yleisimpiä syitä olivat itsetuhoisuus ja työterveyshuollon palveluiden päättyminen. 2889

6 Terveydenhuoltotutkimus Akuuttivaiheen lyhytpsykoterapia sopii luontevasti työterveyshuoltoon. Taulukko 6. missa ryhmissä unilääkettä tai rauhoittavaa lääkettä käytti joka toinen. Unilääkkeisiin ja rauhoittaviin lääkkeisiin laskettiin pieniannoksiset väsyttävät masennuslääkkeet, jos niitä ei ollut yhdistetty varsinaiseen masennuslääkkeeseen, sekä bentsodiatsepiinit ja niiden johdokset. Psykoterapia Psykoterapiaa toivoi avuksi seurannan alussa interventioryhmän potilaista merkitsevästi suurempi osa (55 %, n = 102) kuin verrokkiryhmästä (21 %, n = 10) (p < 0,001) eli potilaat olivat valikoituneita. Terapian hyödyntäminen vaihteli lääkäreittäin. Yksi interventioryhmän lääkäreistä ohjasi 9/10 tutkimuspotilaastaan terapiaan ja toinen vain 2/7. Interventioryhmän potilaista 59 % (n = 110) kävi terapiassa (vähintään 4 käyntiä) seurannan aikana ja verrokkiryhmän potilaista 4 % (n = 2) (p < 0,001). Interventioryhmässä lähes puolet naisista ja kolmannes miehistä kävi täyden lyhytpsykoterapian, joksi katsottiin vähintään 10 käyntiä (taulukko 6). Pitkään terapiaan jatkoi tämän jälkeen 7 naista ja 2 miestä. Miehistä viidennes ja naisista yksi kymmenestä kävi vajaan terapian (4 9 käyntiä). Psyko terapeuteille tehdyn kyselyn mukaan ihanteellinen lyhytterapian pituus olisi 19 käyntiä (15 25 käyntiä). Interventiopotilailla terapia alkoi keskimäärin 12,5 viikon kuluessa seurannan aloituksesta. Terapian aloittaneista lähes puolet oli aloittanut sen kahden ensimmäisen kuukauden aikana ja kaksi kolmesta kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Lyhytterapia kesti keskimäärin 23 viikkoa (8 48 viikkoa). Terapian kestoa pitkitti Psykoterapian käyttö interventio- ja verrokkiryhmien potilaiden määrinä ja osuuksina. Käyntien lukumäärä Interventioryhmä, n = 186 Verrokkiryhmä, n = 47 n % n % Ei käyntejä terapeutilla Vain 1 3 arviokäyntiä 6 3 Vajaa terapia, 4 9 käyntiä Lyhytpsykoterapia, vähintään käyntiä Pitkä terapia Kelan tukema kuntoutusterapia. joidenkin terapeuttien tapa pyytää potilas kontrollikäynnille kuukausien kuluttua. Verrokkiryhmän potilailla terapia alkoi keskimäärin 20 viikon kuluessa seurannan aloituksesta. Sairauspoissaolot ja työpaikkayhteistyö Kaksi potilasta kolmesta oli poissa työstä masennuksen vuoksi vuoden aikana. Seurannan alkaessa potilaista, joiden masennustila oli arvioitu vaikea-asteiseksi, oli poissa työstä masennuksen tai masennuksen ja muun sairauden vuoksi kaksi kolmesta, keskivaikeaksi arvioiduista vähän yli puolet ja lieväasteiseksi arvioiduista joka viides. Sairauspoissaolojen keskimääräinen kesto oli 12 viikkoa (mediaani 7 viikkoa), interventioryhmässä 13 viikkoa ja verrokkiryhmässä 7,5 viikkoa (n.s.). Poissaolot painottuivat seurannan alkuun ja niillä oli suora riippuvuus BDI-pisteisiin (kuvio 2). Viisi potilasta oli pois työstä sairauden vuoksi koko tutkimusjakson ajan ja he olivat kaikki interventioryhmästä. Kahdella oli lievästi ja yhdellä merkittävästi toimintakykyyn vaikuttava ruumiillinen oheissairaus. Heitä oli yritetty hoitaa kattavasti eri keinoin. Molemmissa tutkimusryhmissä järjestettiin työterveyshuollon ja työnantajan edustajan kanssa työterveysneuvottelu joka viidennelle poti laalle 1 5 kertaa. Aktiivisimmin neuvotteluja käytiin seurannan toisen kuukauden aikana (kuvio 2). Potilaista, jotka olivat vähintään 80 päivää poissa masennuksen tai masennuksen ja muun sairauden vuoksi, oli ollut työterveysneuvottelussa vähän yli puolet. Ensimmäisen puolen vuoden seurantajaksolla 40 %:lle yli 6 viikkoa poissa olleille oli tehty työhönpaluusuunnitelma työnantajan kanssa ja vastaavan ajan jälkimmäisellä puolen vuoden jaksolla työstä poissa olleille 30 %:lle. Masennuksesta toipuminen ja työ- ja toimintakyvyn palautuminen Seurannan alussa työkykypistemäärällä mitattu huono työkyky ennusti toipumatta jäämistä ja SOFAS-asteikolla mitattu hyvä toimintakyky ennusti hyvää toipumista (taulukko 7). Terapiaan ohjattiin potilaita, joiden hoitovaste ei ollut riittävä 2 kk:n kontrollissa, mutta seurannan lopussa psykoterapiassa käyneistä (keskimäärin 10 käyntiä) suurempi osa oli saavuttanut vähintään osittaisen hoitovasteen kuin niistä, jotka eivät terapiassa käyneet (p = 0,03) (kuvio 3). 2890

7 tieteessä Kuvio 2. Sairauspoissaolot, työterveysneuvottelut ja BDI-pisteiden kehitys seurantajakson aikana koko aineistossa. Potilaat, joilla on ollut 1 tai useampi masennuksesta johtuva sairauspoissaolopäivä ja potilaat, jotka ovat osallistuneet työterveysneuvotteluun seurantakuukausien aikana, on esitetty prosenttiosuuksina. KUVIO 3. Koko aineistossa vähintään osittaisen hoitovasteen ( 30 % lasku BDI-pisteissä) saavuttaneiden potilaiden osuudet lyhytpsykoterapiaan ohjatuista potilaista ja potilaista, joita ei ohjattu. % potilaista BDI-pisteiden keskiarvo % potilaista Sairauspoissaolo Työterveysneuvottelu BDI-keskiarvo koko aineistossa kk 4 kk 6 kk 12 kk Vähintään 4 terapiakäyntiä Ei terapiaa Kuukausia laskettuna ensimmäisestä käynnistä 10 ja verrokkiryhmästä 79 % koki vuoden seurannan lopulla enintään vähäistä haittaa masennusoireista (n.s.). Taulukko 7. Seurannan alun työkyky- ja SOFAS-pistemäärät ja seurannan lopussa BDI:llä mitattu täysi toipuminen. n toipuneita OR 95 %:n LV Työkykypistemäärä Työkykypistemäärä ,03 1,03 4,01 Työkykypistemäärä ,99 1,10 8,09 SOFAS alle SOFAS vähintään ,5 1, Koko aineiston potilaat, joilla oli ruumiillinen oheissairaus, saavuttivat harvemmin täyden hoitovasteen kuin potilaat, joilla ei ollut oheissairautta (57 vs. 75 %, p = 0,01). Interventioryhmän potilaista 84 % saavutti vähintään osittaisen hoitovasteen ja verrokkiryhmän potilaista 76 % (n.s.). Interventioryhmän potilaista 83 % Potilaiden näkemys saamastaan hoidosta Interventioryhmän potilaista oli suurempi osa (87 %) tyytyväisiä työterveyshuollosta saamaansa apuun kuin verrokkiryhmästä (58 %) (p < 0,001). Tyytyväisiä työterveyslääkäriltä saatuun keskusteluapuun oli vastaavasti 74 % ja 51 % (p = 0,01) ja suositusten mukaisen lääkityksen saaneista tyytyväisiä masennuslääkitykseen oli 86 % ja 73 % (n.s.). Postikyselyyn saatiin tutkimuksen lopussa joka kuudennelta potilaalta vapaa vastaus lääkityksen vaikutuksista. Näkemykset voivat olla hyvin vastakkaisia, mutta neljä viidestä oli myönteisiä. Täyden lyhytpsykoterapian käyneistä 72 % oli terapiaan tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Postikyselyyn vapaan vastauksen antoi joka kolmas terapiassa olleista ja ne olivat lähes poikkeuksetta kiittäviä. Masennuksesta aiheutuneet kustannukset Interventioryhmän potilaiden sairauspoissaoloista aiheutuneet kustannukset olivat keski- 2891

8 Terveydenhuoltotutkimus Tästä asiasta tiedettiin Vaikka työkykyyn vaikuttavien sairauksien hoidon laatuun on kiinnitetty huomiota jo vuosia, ei masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkettä hakeneille ole annettu riittävästi hoitoa. Masennuksen hoitoa työterveyshuolloissa vaikeuttavat psykiatrin konsultaatiomahdollisuuksien vähäisyys ja psykoterapiamahdollisuuksien puute. Tämä tutkimus opetti Hoitosuositusten mukainen masennuksen hoito on mahdollinen työterveyshuollon omana tai sen koordinoimana toimintana. Masennuksen hoidon kustannukset ovat vähäiset verrattuna masennuksen aiheuttamiin sairauspoissaolojen kustannuksiin. Potilaat ovat tyytyväisempiä systemaattiseen ja monipuoliseen masennuksen hoitoon kuin tavanomaiseen työterveyshuollon mahdollistamaan hoitoon. Erityisen tyytyväisiä oltiin psykoterapiaan, masennuslääkitykseen ja työterveyslääkäriltä saatuun keskusteluapuun. määrin euroa, ero verrokkiryhmään ei ollut merkitsevä. Interventioryhmän hoito oli vastaanottokäyntien osalta kustannuksiltaan kaksinkertainen verrokkiryhmään verrattuna, keskimäärin euroa. Masennuslääkityksen kustannus oli vastaavasti kolminkertainen, 221 euroa. Lyhytpsykoterapian kustannus oli keskimäärin euroa (mediaani 1150 euroa). Keski määräinen vastaanottokäynnin kustannus oli 80 euroa ( euroa). Pohdinta Moniammatillinen yhteistyö on työterveyden arkea. Perustan yhteistyölle muodostavat työterveyslääkäri ja -hoitaja. Hoidosta ja seurannasta vastasi pääosin työterveyslääkäri. Työterveyshoitajan rooliksi jäi lähinnä masennuksen seulonta terveystarkastuksissa. Havaintoa voi selittää sairauksien hoidon vähäinen painotus hoitajien koulutuksessa eli valmiuksien puuttuminen, minkä totesimme aiemmassa tutkimuksessamme. Interventioryhmässä saavutettiin paremmat tulokset kuin verrokkiryhmässä hoidon moniammatillisuuden ja erityisesti psykoterapian toteutumisessa ja seurannan tiheydessä. Tutkimusryhmien välistä eroa selittävät interventioon kuulunut koulutus, seurantaohjelma ja ryhmälle mahdollistetut psykoterapia ja konsultaatiot. Nämä erot selittänevät myös potilaiden merkitsevästi paremman tyytyväisyyden saatuun apuun. Työterveyspsykologin rooli jäi tutkimusasetelman vuoksi vähäiseksi, koska osa käynneistä korvautui psykoterapialla. Suurin osa psykoterapeuteista oli myös työterveyspsykologeja. Tutkimus osoitti, että masennuslääkitys osataan aloittaa, mutta sen vaikuttavuuden seuranta jää puutteelliseksi. Lyhyelläkin koulutuksella ja hoitovasteen järjestelmällisen seurannan avulla on mahdollista tehostaa lääkityksen käyttöä. Hoitosuositusten perusterveydenhuollolle suunnatuissa ohjeissa on turhaan arasteltu tehokkaan masennuslääkityksen käytön tärkeyttä (3). Akuuttivaiheen lyhytpsykoterapia sopii luontevasti työterveyshuoltoon. Terapian käyttö oli yllättävän aktiivista ja potilaat sitoutuivat käynteihin. Psykoterapian käytön suosiota on lisännyt lääkärin ja potilaan tietoisuus siitä, että terapiaa on saatavana. Terapian vaikuttavuus olisi ollut todennäköisesti vielä parempi, jos terapeuttien näkemys riittävästä terapiasta eli 19 käyntiä olisi voitu toteuttaa. Tarve akuuttivaiheen lyhytpsykoterapialle näyttää olevan suurta, joten vaikuttaviksi todettujen psykoterapioiden saatavuudesta tulisi huolehtia jo psykoterapeuttien koulutuksessa. Työterveyslääkärit ovat kokeneet ongelmiksi psykoterapian ja psykiatrikonsultaatioiden puutteen. Valveutuneet työnantajat ovat jo ottaneet tavaksi korvata kyseiset palvelut, koska julkinen sairaanhoito ei tarjoa riittävästi varhaista terapiaa ja koska tekemättömän työn kustannukset voivat tulla työantajille kalliimmaksi kuin työkykyyn vaikuttavan sairauden nopea hoito. Akuuttivaiheen psykoterapia tulisi korvata työterveydenhuollossa siinä missä flunssan hoitokin. Työterveyshuollon on sovitettava yhteen työkykyyn ja työhön paluuseen liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä (25). Työterveysneuvottelu järjestettiin molemmissa ryhmissä vain joka viidennelle potilaalle. Todennäköisesti suurempi osa potilaista olisi voinut hyötyä yhteisneuvotteluista työkyvyn tukemiseksi. Työnantaja oli tehnyt työhönpaluusuunnitelman vain reilulle kolmannekselle potilaista, vaikka heidän poissaolonsa oli pitkittynyt. Työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan kuuluvat tiedonanto, neuvonta ja ohjaus työpaikkayhteistyössä. Masennuksen hoidon mahdollisuudet tulisi ottaa puheeksi yhteistyöpalavereissa asiakasyrityksissä. Kun panostetaan työkykyyn merkittävästi vaikuttavien sairauksien hoitoon, on mahdollista vähentää sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia ja estää työelämästä syrjäytymistä. Tämä tutkimus osoitti, että masennus on hoidettavissa työterveyshuollossa hoitosuositusten mukaisesti. Yksinkertaisin työkaluin on helppo seurata masennuspotilaan toipumista sekä tunnistaa varhain masennustilat, joissa riski työkyvylle on suuri. Masennus on usein toistuva sairaus, kuten diagnoosien jakauma osoitti. Uusiutuneiden masennustilojen osuus oli selvästi suurempi kuin Kelan sairauspäivärahatilastoissa (13). Hyvän anamneesin ottaminen on tärkeää masennushistorian selvittämiseksi. Vuoden seuranta-aika on lyhyt terapian ja työpaikkayhteistyön työkykyvaikutusten tutkimiseen; tältä osin jää edelleen tutkittavaa. Tutkimuksessa käytetty potilaskohtaiset tarpeet huomioon ottava tutkimusasetelma, jossa lääkäri sai itsenäisesti päättää kenet ottaa tutkimukseen tai ohjaako potilasta psykoterapiaan, on voinut hei- 2892

9 tieteessä LINKKI LIITTEESEEN Liite 1 Liite 2 Liite 3 kentää selittävien muuttujien vaikutusta. Potilaita ei voitu satunnaistaa heille tarjotun hoidon osalta, koska osana interventiota oli interventioryhmän lääkäreiden ja hoitajien koulutus. Ryhmien välistä vertailua vaikeutti terapian tarpeessa olevien potilaiden valikoituminen interventioryhmään. Lisäksi verrokkiryhmän jäsenistä ei saatu seurantajakson lopun tietoja sairauskertomuksista, vaan ainoastaan postikyselyllä ja siihenkin vastasi vain 66 % potilaista. Hoitosuhde voidaan jakaa tekniseen ja emotionaaliseen osaan. Hoitosuhteen teknisen osan toteutumisessa auttaa tietty rakenne, jota noudattamalla voidaan pitää huolta hoitotulosten saavuttamisesta ja seurannasta ja vaikuttaviksi todettujen hoidon osien, kuten konsultaatioiden ja lääkityksen, toteutumisesta. Kyselylomakkeet ja arviointiasteikot ohjaavat ottamaan puheeksi oikeat asiat ja sitouttavat järjestelmällisesti seuraamaan toipumista. Tässä tutkimuksessa potilaat kokivat saaneensa eniten apua lääkityksen ohella keskusteluista työterveyslääkärin kanssa interventioryhmässä ja psykoterapiasta. Tulos kertoo hoitosuhteen emotionaalisen osan ja molemmin puolisen sitoutumisen tärkeydestä. Masennuspotilaalle tulee olla aikaa. n Kiitokset Kiitämme tutkimukseen osallistuneita potilaita ja tutkimukseen osallistuneita yksikköjä. Kiitämme TELA ry:tä tutkimuksen rahoituksesta. Kiitämme työterveyshoitaja Anneli Laamasta, YTM Anne Väisästä, DI Hanna-Kaisa Hyväristä ja KTT Tiina Vihtosta merkittävästä panoksesta tutkimustyössä. Haluamme myös kiittää hankkeen ohjausryhmää ja FT Minna Porasta arvokkaista kommenteista. English summary > in english Depression can be treated in occupational healthcare 2893

10 ENGLISH SUMMARY Erkki T. Kaila LL, specialist in occupational healthcare and general medicine, chief medical officer Diacor Pasila Jyrki Varjonen Timo Leino Language checked by Anna Puhakka. Depression can be treated in occupational healthcare Background Within the last few years a great interest has been placed to the treatment of depression, because major depressive disorder has become the leading cause for early disability pension. Although effective methods for treatment of depression are available, pharmacological treatment is not fully utilized and not enough psychotherapy is available. Occupational health service reach almost every working people in Finland and has therefore a key role in screening, treatment and follow-up of employees suffering from major depressive disorder. Methods We did a comparison study with an intervention group of occupational physicians and nurses, who received training and support for good practices treatment of major depression. They had an opportunity to quick consultation of psychiatrist and remit their patients to short psychotherapy already in the acute face. The control group continued as usual. The data on the treatment, clinical response (BDI), improvement of work ability and functional capacity (work ability count, SOFAS) and costs of sickness absence of 233 patients having their first (F32) or recurrent (F33) depression period was obtained from the patient records and by using questionnaires. The follow-up period was one year. Results Medical treatment was more effective in the trained intervention group compared with the control group using more conventional medication. Every other patient got short psychotherapy in the intervention group and only few in the control group. Those who received therapy reached at least partial treatment response more often than the ones who did not have therapy. The total costs of treatment was markedly lower than the sickness absence costs. The patients in the intervention group were more satisfied with the treatment than the patients in the control group who received ordinary treatment. Conclusions Major depression can be treated according to the good practices guidelines when the practitioners have got training and adequate support to follow the protocol. Systematic follow-up of treatment response, return of functional capacity and work ability, quick consultations of psychiatrist and short psychotherapy in the acute face improve the quality of treatment. Employers should be made better aware of the cost-benefits and the possibilities to treat major depression. 2893a

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Koulutuspaikkojen ohjaus ja arviointikäynnit UEF:n alueella Tilannekatsaus

Koulutuspaikkojen ohjaus ja arviointikäynnit UEF:n alueella Tilannekatsaus Koulutuspaikkojen ohjaus ja arviointikäynnit UEF:n alueella Tilannekatsaus 24.3. 18.11.2010 Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Työryhmä:

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio

MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio 09.09.09 1. TTL TOIMINTAYMPÄRISTÖT VAIHTELEVAT TERVEYSTALO: 4 toimipistettä,

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf Helena Miranda, Leena

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä.

Hyvinvointia työstä. Hyvinvointia työstä Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Soile Seppänen Työterveyshuollon ja yleislääketieteen

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Henkilöstötoimikunta 18.2.2016 Leena Forss-Latvala johtava työterveyslääkäri Työterveyshuoltovastuut - Toiminta perustuu lainsäädäntöön - Työterveyshuoltolaki 1383/2001

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto n ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti terveydenhuollon digitalisaatioon Kyselyt terveydenhuollon

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot