Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke 2008-2011"

Transkriptio

1 Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke Väliraportti

2 Sisältö 1. Projektin päämäärä ja tavoitteet Tavoitteet vuodelle Projektin toteutuminen Projektin organisaatio ja resurssit Tiedottaminen ja yhteistyö Toimintamallin rakentuminen Yksilötyö Uudenlaisen senioriajattelun vahvistaminen Projektin keskeiset tulokset ja yhteenveto Jatkosuunnitelmat ja kehittämishaasteet LIITTEET Seniorinuotan malli Seniorinuotan mallin tiivistelmä Tiedote ammattilaisille 1

3 1. Projektin päämäärä ja tavoitteet Projektin päämääränä ja päätavoitteena on luoda uusi, monitoimijainen psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuus seniori- ja vanhustyöhön osaksi ennaltaehkäisevää vanhustyötä. Osatavoitteina ovat 1. tuottaa uusi konkreettinen ennaltaehkäisevä seniori- ja vanhustyön palvelutuote osaksi Jyväskylän kaupungin ennaltaehkäisevää palvelukokonaisuutta ja 2. tuottaa tutkittua tietoa senioreille kohdennetuista psykososiaalisen tuen ja terapian toteuttamistavoista sekä käytettyjen interventioiden vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta seniorityössä. Keväällä 2008 alkanutta projektia jatkettiin suunnitelman mukaisesti vuoden 2009 ajan Rahaautomaattiyhdistyksen myöntämän euron avustuksen tuella. Tarkoituksena on, että projektin avulla tuotettu palvelutuote juurrutetaan vuoden 2011 aikana osaksi Jyväskylän ennaltaehkäisevän vanhustyön kokonaisuutta. 2. Tavoitteet vuodelle 2009 Vuoden keskeisimmät tavoitteet kohdistuivat palvelutuotteen perusrakenteiden ja sen juurruttamista koskevien verkostojen luomiseen. Alkuvuoden tehtävinä oli luoda ensimmäinen mallinnus asiakastyön pohjalta sekä käynnistää ohjausmateriaalin ja eritysteemoja koskevan materiaalin kerääminen. Keskeisenä tehtävänä on ollut myös saada alulle ja tukea projektin toimintojen vaikuttavuuden ja soveltuvuuden tarkasteluun kohdistuvien opinnäytteiden etenemistä. Tarkoituksena on ollut käynnistää palvelutuotteen juurruttamista koskevat neuvottelut ja tiedottaa projektin toiminnoista artikkelin ja verkostolle järjestettävän koulutuspäivän avulla. Loppuvuoden osalta tavoitteina oli luodun palvelutuotteen testaaminen ja tarvittavien korjaustoimenpiteiden tekeminen. Tehtäviksi määriteltiin palvelutuotteen hinnoittelun käynnistäminen, ensimmäisten materiaalien rakentuminen sekä tiedottaminen artikkelin ja toisen verkostolle suunnatun sitouttavan koulutuspäivän avulla. Vuoden 2008 lopussa määritettiin tarkemmiksi tavoitteeksi vuonna 2009 psykoterapin osalta parisuhdetyön kehittäminen, terapiatyön vaikuttavuuden arviointi ja artikkelin kirjoittaminen. Jatkokehittämishaasteeksi asetettiin myös uusien, kevyemmän tuen menetelmien kehittäminen asiakkaiden yksilölliseen tukemiseen esimerkiksi yhteistyössä koulutuksen edustajien kanssa. Ryhmätoimintojen osalta tavoitteeksi asetettiin toimintojen laajentaminen kohdennetuille (esimerkiksi leskeytyneet, aistirajoitteiset, omaishoitajat) ryhmille. Toisena keskeisenä tavoitteena oli kehittää toimintamuotoja sellaisiksi, että asiakkaat pääsevät tarvittaessa viiveettä mukaan ja voivat tarvittaessa jatkaa mukana toiminnassa myös interventioryhmien jälkeen. Ryhmätoimintojen osalta tarkoituksena on ollut jatkaa toimintaan osallistuneiden asiakkaiden toimintakyvyn, mielialan ja elämänlaadun seurantaa toimintojen vaikuttavuuden arvioimiseksi. 2

4 3.Projektin toteutuminen Projekti on edennyt tavoitteiden suuntaisesti. Mallin perusrakenteet on saatu luotua ja niiden perusteella on toteutettu aktiivista asiakastyötä. Yhteydenottoja sekä asiakkaiden että ammattihenkilöiden osalta on ilman merkittävää lisämarkkinointia tullut riittävästi. Toimintaan on vuoden aikana osallistunut 106 asiakasta ja kontakteja on toteutunut yhteensä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyminen vuoden 2009 alussa ja uuden Jyväskylän säästötoimenpiteet ennaltaehkäisevän vanhustyön ja erityisesti ennaltaehkäisevien kotikäyntien toteuttamisen osalta ovat tuoneet omat haasteensa projektin etenemiseen. Projektin asiakastyö on edennyt hyvin, mutta juurruttaminen ja tulosten levittäminen ovat osin siirtyneet edellä kuvattujen toimintaympäristömuutosten vuoksi seuraavalle vuodelle. Malli on monipuolistunut vuoden aikana, sillä palveluvalikoimaan on tarpeiden mukaisesti lisätty toimintamuotoja alkuperäistä suunnitelmaa laajemmin. Pilottivaiheen tuloksena projektin organisointiin ja palvelutuotteisiin on tehty muutoksia ja tarkennuksia. Projektin johtajuus siirrettiin asiantuntijaresursseista projektin kokoaikaiselle työntekijälle, jonka työtehtävät määriteltiin uudelleen projektisihteeristä projektipäälliköksi. Projektin palveluihin sisällytettiin uusia ryhmätoimintamuotoja interventioryhmien jatkoryhminä ja avoimena ryhmätoimintana. Lisäksi suunniteltiin yksilötyöhön uusi psykoterapiaa kevyempi tukimuoto, yksilöllinen keskustelutuki, jota testataan seuraavan toimintavuoden aikana. Uudeksi yhteistyökumppaniniksi saatiin Vanhus-Kaste-hanke, jonka keskisuomalaisten toimijoiden kanssa on aloitettu yhteistyötä ikääntyneiden ihmisten varhaisen tuen mallin kehittämisessä. Ensimmäisen vuoden aikana aloitettu yhteistyö ohjausryhmän sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. Projektin toimintamuotojen soveltuvuutta ja vaikuttavuutta on suunnitelmien mukaisesti tarkasteltu Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä: Kaksi opinnäytetyötä yhden ryhmäintervention soveltuvuuden arvioinnista on valmistunut ja yksi työ psykoterapian osuuden tarkastelusta valmistuu alkuvuonna Opinnäytetöiden avulla on saatu todennettua tehdyn työn positiivista merkitystä ja työt ovat vahvistaneet asiakkaiden hyötyneen työskentelymuodoista. Suunnitteilla on vielä tapaustutkimus kohdennetulle ryhmälle, syrjäytymisvaarassa oleville aistirajoitteisille ikäihmisille toteutettavasta ryhmäinterventiosta. Lisäksi tekeillä on pro gradu-tutkielma ryhmäintervention vaikuttavuuteen liittyen. Asiakastyön toteuttamisen yhteydessä projektiasiantuntijat ovat keränneet aineistoa ikääntyvien ihmisten erityisteemoista seuraavan vuoden aikana tuotettavaa ohjausmateriaalia varten. Vuoden lopussa projektin tuloksista kerrottiin ensimmäisen kerran julkisesti Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestetyssä Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivässä, joka herätti runsaasti mielenkiintoa. Teemapäivän yhteydessä oli tarkoitus järjestää juurruttamiskokous päättäjille ja keskeisille yhteistyökumppaneille. Moni oli kuitenkin estynyt tulemasta paikalle ja neuvottelujen konkreettinen aloittaminen siirrettiin seuraavalle vuodelle. 3

5 3.1. Projektin organisaatio ja resurssit Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n hallitus on seurannut projektin etenemistä kokouksissaan lähes kuukausittain. Projektipäällikkö on esitellyt projektin väliarviointia hallituksen kokouksessa ja osallistunut hallituksen ja esimiesten yhteisiin kehittämispäiviin keväällä ja syksyllä. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja ovat vastanneet projektin hallinnoinnista ja taloudesta. Projektin ohjausryhmä on seurannut, arvioinut ja ohjannut projektin toimintoja. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana 2 kertaa, toukokuussa ja lokakuussa. Ohjausryhmän jäseniä informoitiin projektin suunnitelmista ja toteutumisesta neljällä projektikirjeellä. Ohjausryhmässä jatkoivat edellisen vuoden mukaisesti Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen ja Jyväskylän yliopiston edustajat. Projektisihteerin toimenkuva muutettiin vuoden alussa projektipäälliköksi ja vuoden aikana projektin johtajuus organisoitiin uudelleen siten, että se on kokonaisuudessaan yhdistyksen päätoimisella henkilöstöllä. Projektissa on työskennellyt päätoimisesti projektipäällikkö vastaten projektin koordinoinnista sekä ryhmätoiminnoista. Lisäksi ryhmätoimintojen kehittämisessä ja ohjaamisessa on ollut mukana 2 sivutoimista projektityöntekijä-toimintaterapeuttia. Psykoterapian osuus on toteutettu asiantuntijaresursseilla, jotka on ostettu Jyväskylän ammattikorkeakoululta (450 h) ja VetoApu instituutti Oy:ltä (290 h). Lisäksi ryhmätoimintoja on täydennetty ostopalveluna taideterapeutin työpanoksella (60 h). Kuluneen vuoden aikana on toteutunut myös psykodraamaryhmäkokonaisuus (50 h), jonka suunnittelu aloitettiin edellisenä vuonna. Projektin alun toiminnan pääpainotus on ollut psykoterapian osuudessa. Kuluneen vuoden aikana projektin toiminnoista neuvoteltiin rahoittajan kanssa. Projektia päätettiin jatkossa kohdentaa siten, että pääpaino on tulevina vuosina palkatulla henkilöstöllä ja asiantuntijaresurssien käyttöä kohdistetaan toteutetun työn analysointiin ja raportointiin Tiedottaminen ja yhteistyö Edellisenä vuonna tuotetut esitteet, julisteet ja www-sivut ovat olleet aktiivisessa käytössä kuluneen vuoden ajan. Projektin toimintoja on lisäksi esitelty Kuokkalan sosiaali- ja terveysaseman työntekijöille, Kuulo- ja näkövammaisten messuilla, Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosionomi- ja toimintaterapeuttiopiskelijoille, Jyväskylän kaupungin järjestämillä vanhusten viikon seniorimessuilla sekä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton järjestämissä SOTE-järjestönäyttelyssä ja yhteispalvelun päivystyksessä. Jyväskylän kaupungin kanssa on järjestetty leskeytyneiden ikäihmisten teemapäivä, jonka yhteydessä osallistujilla oli mahdollisuus hakeutua mukaan projektin toimintoihin. Vuoden aikana yhteistyötä on tehty aktiivisesti eri toimijoiden, erityisesti Jyväskylän kaupungin ja järjestötoimijoista Keski-Suomen muistiyhdistys ry:n, Näkövammaisten keskusliitto ry:n senioripalveluiden ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Jyväskylän alueen toimijoiden kanssa. Jyväskylän kaupungin Kuokkalan alueen sosiaali- ja terveystoimen työntekijöistä koottiin loppuvuoden aikana yhteistyöryhmä, jonka kanssa aloitettiin yhteistyötä Seniorinuotan mallin paikalliseksi testaamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Keski-Suomen muistiyhdistys ry:n henkilöstölle on esitelty erityisesti toteutettuja ryhmätoimintoja ja ohjattu heidän toimintaterapeuttiaan testaamaan projektissa toteutettua Tasapainoisen elämän ohjelmaa omaishoitajana toimineiden asiakkaidensa kanssa. Näkövammaisten keskusliitto ry:n Senioripalveluiden ja Jyväskylän kaupunkiseurakunnan työntekijöiden kanssa on suunniteltu yhteistyössä seuraavana vuonna toteutettavaa ryhmätoimintakokeilua syrjäytymisvaarassa oleville kuulo- ja näkörajoitteisille ikäihmisille. Syksyn aikana aloitettiin yhteistyötä Jyväskylässä toimivien valtakunnallisen Vanhus-Kaste-hankkeen työntekijöiden kanssa. 4

6 Tarkoituksena on kehittää ikäihmisten varhaisen tuen mallia yhteistyössä. Syksyn aikana Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä aloitti vanhuspsykiatrinen työryhmä, jonka kanssa on suunnitteilla yhteistyötä. Projektin työntekijät ovat osallistuneet Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämään vanhuspsykiatrian kehittämiskoulutukseen. Projektissa on läpi vuoden ollut mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Pitkällä harjoittelujaksolla on ollut kolme toimintaterapeuttiopiskelijaa ja opinnäytetöihin liittyen on tehty yhteistyötä seitsemän opiskelijan kanssa. Kaksi psykoterapeuttiopiskelijaa on toteuttanut yksilöterapiaa projektin psykoterapeutin työnohjaamina. Vuoden aikana valmistui kaksi opinnäytettä ryhmätoimintojen soveltuvuudesta, yhden osalta kerättiin aineistoa psykoterapian kokemuksista ja lisäksi aloitettiin suunnittelu opinnäytetyöstä, jossa tullaan tarkastelemaan asiakkaiden kokemuksia ryhmäintervention merkityksestä. Lisäksi yksittäisissä ryhmissä on toiminut kolme sosionomi- ja kaksi toimintaterapeuttiopiskelijaa. Opiskelijat ovat osallistuneet terapeuttisiin ryhmiin avustajina sekä ohjanneet avointa ryhmää sekä jatkoryhmiä työntekijöiden ohjauksessa. Opiskelijat ovat osallistuneet osin myös ryhmiin osallistuneiden asiakkaiden seuranta-arviointien tekemiseen ja tapahtumien järjestelyihin. Projektin tähänastisia tuloksia esiteltiin Ikäihmisten voimavarat käyttöön teemapäivässä, joka järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa marraskuussa. Päivän pääesiintyjänä oli Aira Samulin. Lisäksi kuultiin Suomen gerontologisen tutkimuskeskuksen Tiina-Mari Lyyran esitys hyvästä vanhuudesta sekä paikallisten asiantuntijoiden ajatuksia sekä maakunnallisista että paikallisista vanhustyön kehittämisen tarpeista ja näkökulmista. Päivä herätti runsaasti mielenkiintoa ja päivään ilmoittautui täydet 200 henkilöä, joiden joukossa oli sekä ammattilaisia, opiskelijoita että ikäihmisiä. Paikallisia päättäjien tavoittaminen on ollut haastavaa. Heitä on tiedotettu projektin etenemisestä sekä kutsuttu keskustelemaan projektin toimintojen tulevaisuudesta. Kutsuista huolimatta moni on ollut estynyt osallistumaan järjestettyihin tapahtumiin. Teemapäivän ohella projektin tuloksia on vuoden aikana esitelty valtakunnallisilla toimintaterapeuttien koulutuspäivillä ja Jyväskylän yliopiston toimintaterapian tutkimussymposiumissa. Projekti on herättänyt mielenkiintoa myös Keski-Suomen ulkopuolella ja tuloksista on käyty kertomassa Vantaan kaupungin kuntoutusyksikölle. Projektin ryhmätoiminnan tuloksista on työstetty tapauskertomusta julkaistavaan toimintaterapian kirjaan. 5

7 3.3. Toimintamallin rakentuminen Toimintamalli on pilotoitu, sitä on laajennettu ja laajennettua versiota testataan keväällä Malli koostuu seuraavista osa-alueista: 1. Yksilöllinen keskustelutuki ja terapeuttinen työskentely: Asiakkaalle voidaan alkuvaiheessa tarjota yksilöllistä keskustelutukea tarpeiden mukaisesti 1-10 kertaa. Tavoitteena on selvittää elämäntilannetta ja toimintakykyä tarkemmin ja tukea asiakasta senhetkisessä elämäntilanteessaan. Mikäli asiakas tarvitsee pidempikestoista tukea, työskentelyä jatketaan psykoterapeuttisen auttamisen keinoin. Työskentely perustuu ratkaisukeskeisyyteen ja perheterapeuttisiin työtapoihin. Tavoitteena on arjessa voimaantuminen sekä toiveikkuuden rakentuminen osaksi asiakkaan arkea. Työskentelyssä pyritään hyödyntämään asiakkaan omia verkostoja ja toimivia ratkaisuja. 2. Terapeuttiset ryhmät: Terapeuttiset ryhmäinterventiot ovat suljettuja noin 5 10 asiakkaalle toteutettavia kokonaisuuksia, joissa vertaistuki ja asioiden jakaminen toisten samankaltaisissa elämäntilanteissa olevien kanssa on merkittävässä roolissa. Ryhmien avulla osallistujia tuetaan olemaan aktiivisia oman elämänsä suhteen. Tasapainoisen elämän ohjelma on 6 kuukauden pituinen kokonaisuus. Se perustuu viikottaisiin ryhmäkokoontumisiin ja niiden lisäksi ryhmän ohjaaja tapaa asiakkaan henkilökohtaisten tavoitteiden tarkistamiseksi noin 1,5 kuukauden välein. Ohjelmassa keskitytään oman elämäntilanteen tarkasteluun ja muuttamiseen tasapainoisemmaksi asiakkaalle merkityksellisiä muutoksia mahdollistamalla. Ohjelman aikana tarkasteltavat teemat (esim. henkinen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, raha-asioiden hoitaminen) valitaan asiakkaiden tarpeiden perusteella. Voimala on 3 kuukauden pituinen kokonaisuus, jossa keskitytään osallistujille mielekkäisiin toimintoihin osallistumisen rohkaisemiseen ja mahdollistamiseen. Käytettävät toiminnat voivat liittyä esimerkiksi kulttuuriin ja taiteeseen, liikuntaan ja ravitsemukseen. 3, Seniorikahvila ja teemapäivät: Yksilöllisten ja suljettujen ryhmäinterventioiden jälkeen asiakkaan on mahdollista jatkaa mukana avoimessa, viikoittain kokoontuvassa seniorikahvilassa. Se on avoin kohtaamispaikka, jossa toimintaa suunnitellaan ja järjestetään yhdessä osallistujien kanssa. Kuukausittain kahvilassa järjestetään teemallisia avoimia ovia, joissa tarjotaan tietoa ja tukea osallistujia kiinnostavista teemoista. Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata seniorikahvilaan myös yksilöllisestä työskentelystä ja toimintaan voi tulla myös mukaan seniorikahvilan kautta. Ensimmäisen toimintavuoden aikana asiakkaita ohjautui aktiivisesti projektin toimintaan ennaltaehkäisevien kotikäyntien kautta. Jyväskylän kaupunki lopetti kotikäyntien tekemisen toistaiseksi kevään aikana ja tämä näkyi alkuvuonna yhteydenottojen vähenemisessä. Jyväskylän kaupungin kanssa käytiin neuvotteluja asiaan liittyen ja syksyllä varmistui, että Jyväskylän kaupunki jatkaa seuraavana vuonna kotikäyntien tekemistä. Asiakkaita on ilman merkittävää lisämarkkinointia ollut läpi vuoden riittävästi. Asiakkaat ovat tulleet mukaan oma-aloitteisesti yhteyttä ottaen sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden suosittelemana. Vuoden aikana Seniorinuotassa on ollut mukana 106 asiakasta. Asiakkaista 27 on osallistunut sekä yksilö- että ryhmätoimintoihin. Kontakteja on ollut yhteensä Yksilöterapiaan ohjautui vuoden aikana mukaan 20 uutta asiakasta. Ryhmätoimintaan tuli mukaan 41 uutta asiakasta projektin yksilötyön kautta (13 henkilöä), sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön suosittelemana (11 henkilöä), itse yhteyttä ottaen joko esittelyn jälkeen tai esitteen saatuaan (9 henkilöä) tai järjestötyöntekijän kautta (8 henkilöä). 6

8 Yksilötyö Malliin kuuluva terapiatyö on pilotoitu ja sen tuloksena on senioreita koskevat terapiatyön periaatteet. Vuoden aikana toteutui 377 psykoterapiakäyntiä. Lisäksi psykoterapeuttiopiskelijat (2 kpl) toteuttivat 54 yksilökäyntiä projektissa olevan psykoterapeutin työnohjaamina. Käynneistä 210 toteutui kotikäynteinä. Vuoden aikana yksilöterapiaa sai 53 asiakasta, joista naisia 39 ja miehiä 14. Kuluneen vuoden aikana kotikäynnit lisääntyivät. Kotikäynnit tuottivat monesti uudenlaista tietoa asiakkaan voimavaroista ja jaksamisesta. Tuen tarve näyttäytyi edelleen suurena ja koettiin hyvänä, että ihmiset uskaltautuivat hakemaan apua hyvin moniongelmaisissa tilanteissa. Vuoden aikana tuli esille uusi asiakaskunta, jolla on monia erilaisia ongelmia ja pitkittyneitä traumaattisia kokemuksia. Asiakkaiden / henkilökunnan esiintuomia palveluntarpeita ja käytettyjä interventioita: uupumus omaishoitajana: lupa omiin tunteisiin, lupa omaan elämään, tukea puolison huonontuessa ja surutyö puolison kuollessa, elämänhalun löytymisen tukeminen yksinäisyys, huoli seksuaalisuuteen liittyvistä asioista: kuuntelu, elämänkokemuksen arvostaminen, seksuaalisten tarpeiden oikeutus kumppanin vaateet, huononeminen, yksinjääminen: lupa toimia myös omien tarpeiden mukaisesti, puolison huononemisen ja sairaalaan joutumisen työstäminen, yksinoloon valmistautuminen, surutyö, elämän kokemuksen jakaminen raskaiden kokemusten, muistojen työstämistä: runojen avulla kiinni tunteisiin, kokemuksiin, hyväksyntä omille tunteille ja ajatuksille, itsensä arvostaminen omaisten toiveesta: katkeruuden ja vihan työstämistä, mitä nousi, kun joutui palvelutaloon leskeys, elämänhalun madaltuminen, keskustelut tyttären toiveesta: surutyö, elämänhalun löytäminen, ryhmään motivointi pitkittynyt elämänkriisi: traumaatinen leskeytymiskokemus, paniikkikohtaukset ja ahdistus: traumakokemuksen läpikäyminen, toimivan arjen vahvistaminen parisuhdeongelma: toimimaton parisuhde, missä päihdepulma: ilon rakentuminen, päihdeproblematiikan hoitaminen vaikea parisuhde: keskinäinen henkinen huono olo, painostaminen, alistaminen: asiakkaan omien rajojen vahvistaminen, omavoimaisuuden ja kyvykkyyden palautuminen pitkittynyt masennus: toimivan arjen vahvistaminen, ilon rakentuminen traumakokemus ja siinä kesken jäänyt työstäminen: trauman riittävä työstäminen, elämään uudelleen orientoituminen, toiveikkuuden vahvistaminen masennus ja jaksamisen pulmat omaishoitajana: omaishoitajan oman elämänilon ja tasapainon rakentuminen, kun puolison kunto heikkenee ja kuolee henkilökunta ohjasi yksinäisyyden työstämiseksi: yksinäisyys, halvaantuminen, elämänhalun etsiminen sairaudesta huolimatta ryhmätoiminnan rinnalle yksilötapaamisia, raskaiden elämänkokemusten purkamiseksi: surutyössä tukeminen, elämään uudelleen orientoituminen, omien lasten toiminnan hyväksyminen halu keskustella elämäntilanteestaan: kumppanin juominen rasittaa parisuhdetta, tuettu oikeutta omiin valintoihin, seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttavien asioiden työstämistä kumppanin houkuttelemana tulee oman kokemuksensa kertomaan: parisuhde askarruttaa, oma seksuaalisen vireyden lasku huolettaa kumppani halvaantunut, omaishoidon jaksamisen tueksi: kuuntelemista, huolien jakamista, olemassa olevien voimavarojen näkyväksi tekemistä, ryhmätoimintaan ohjaamista uupumus: juovan kumppanin aiheuttamien ikävyyksien työstämistä, lupa omiin toiveisiin, tarpeisiin kaaottisen tilanteen selkiinnyttäminen, työntekijät huolestuneita: syyllisyyden poistamista, elämänhalun löytämistä 7

9 epätoivoinen, ahdistunut olo, elämä solmussa, syöpähoidot, avioero: kuuntelua, tukemista, pahan olon vastaanottamista, päätösten tukemista, ryhmiin ohjaamista masentunut, arka, epäileväinen: rohkaistumaan kodin ulkopuolelle, ryhmään lähteminen henkilökunnan toiveesta tilanteen selkiinnyttämiseksi: palvelutaloon muuton myötä tunnekuohujen työstämistä, tavoitteena löytää yhteistyömahdollisuus omaisten kanssa henkilökunta ohjasi tyttären: saattohoidossa oleva äiti, surun jakamista ja kuuntelua tilanteen kartoitus: tarjotaan apua, epäillen suhtautuu, muuttaa osakkeesta palvelutaloon, muuttoajatuksia tuetaan, ärtymystä vastaanotetaan, kertoo hyvin väkivaltaisesta avioliitosta, myös seksuaaliväkivaltaa henkilökunta ohjaa eristäytymistä helpottamaan: tukemista, kuuntelemista, elämän tarinan jakamista, surun jakamista, mies kuollut, kuolee itse surutyön edistymiseksi henkilökunta ehdotti: käpristynyt suruunsa, leski, vuosien masennus, ei nähnyt tarpeellisena keskustelujen jatkamista, tapasimme vain kerran henkilökunnan ehdotuksesta, on eristäytynyt, syrjäänvetäytynyt, masentunut: vasta muuttanut palvelutaloon, kuunnellaan, poistetaan syyllisyyttä, etsitään mielenkiintoa elämään, löytää musiikin, runouden, maalauksen uudelleen, lähtee ryhmään kokee ahdistavana sukulaissuhteet: yksinelävä, siskon miehen toiminta ahdistaa, tuetaan omiin mielenkiinnon kohtiin, sisko vastuussa omista ratkaisuistaan Terapiatyön vaikutukset asiakkaiden elämään ovat olleet merkittäviä. Terapiatyöstä kerättiin palautetta asiakkaiden teemahaastetteluiden avulla Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä, joka julkaistaan alkuvuonna Sen mukaan keskeisimpänä vaikuttavana tekijänä terapiassa oli ollut asiakassuhteen turvallinen ja vahvistava luonne sekä terapeuttien ammattitaito kysymysten asettamisen ja vahvistavien interventioiden osalta. Asiakkailta saadun palautteen mukaan terapia mahdollistaa elämänilon ja mielialan kohoamista, vaikeista elämänkriiseistä selviytymistä sekä toimintakyvyn vahvistumista asiakkaiden yksilöllisten tavoitteiden suunnassa. Terapian kohderyhmä on jäsentynyt: terapiatyötä kannattaa suunnata lievän ja keskivaikean masennuksen, elämänkriisien, parisuhde- ja päihdepulmien hoitoon. Terapiatyö edellyttää, että asiakkaalla ei ole muistiongelmia. Terapiatyön tueksi rakentui myös malli kevyemmästä psykososiaalisen tuen mallista, missä pyritään nopeaa supportiiviseen ja ratkaisukeskeiseen interventioon n tapaamisen aikana. Tämä toimintatapa tarjoaa nopean varhaisen tuen rakenteen ja pitemmät terapiaprosessit puolestaan mahdollistavat korjaavan tuen prosessin. Senioreiden terapiaan on rakentunut omia periaatteita: Terapiatyöstä nousevien kokemusten myötä vahvistui käsitys siitä, että a) säännöllisillä ja tavoitteellisilla terapiatapaamisilla on merkitystä ja että turvallista yhteistyösuhdetta on kannattanut luoda rauhassa. b) Aloitukseen ja yhteistyösuhteeseen rakentamisen periaatteisiin on kannattanut panostaa. Useille ihmisille terapeuttiset keskustelut ovat olleet aivan uusi kokemus, joka on alkuun hämmentänyt. Asiakkaat ovat kokeneet hyvänä, että asioita on voinut käsitellä niiden oikeilla nimillä ja että epämääräiseen ahdistuneeseen oloon on löytynyt sanoja sen ymmärtämiseksi. Asiakkaiden kriisien helpottuminen on ollut nähtävissä. Henkisen taakan helpottuessa voimat yhteydenpitoon niin sukulaisiin päin kuin muuhunkin ympäristöön ovat lisääntyneet ja rohkeus lähteä uusiin tilanteisiin helpottunut. Aiemmin alkaneissa prosesseissa käyntien väliä on voitu harventaa. c) Senioreiden terapiassa on nähtävissä elämän rajallisuuden teema ja välittömän ilon rakentumisen teema, joten työtapojen ja interventioiden tulee olla joustavia ja muuttuviin elämäntilanteisiin kiinnittyviä. d) Senioreiden arjessa mielenterveyden pulma on usein kytköksissä muihin pulmiin, joten verkostomainen yhteistyö on välttämättömyys. 8

10 Terapiatyössä on kokeiltu erilaisia viitekehyksiä. Käytetyt terapiainterventiot ovat olleet joko ratkaisukeskeisiä ja konkreettista, välitöntä supportiivista tukea sisältäviä tai oivaltamiseen ja merkityksen löytämiseen liittyviä psykodynaamisia interventioita. Olennaista on ollut löytää toimivia tapoja, joilla tukea asiakkaan prosessin tahtia ja tavoitteita. Senioreiden terapiatyössä kohdataan asiakkaita arjessa, jolloin myös elämän rajallisuus tulee ilmi. Kuolema ja sen kohtaaminen ja odottaminen on senioreiden terapian yksi erityisteema. Prosessin aikana on ollut surullista, kun alkanut kontakti on loppunut kuolemaan, mikä sinänsä on luonnollista. Toinen erityisteema liittyy muistimuutoksiin. Keskustelukontaktien merkitys on joillain vähentynyt muistin heikkenemisen myötä. Toisaalta senioreiden psykoterapiassa on aikuisryhmien normaaleita elämänkriisiteemoja. Keskeisinä aihealueina ovat jatkuneet tuen antaminen akuutin kriisin, esimerkiksi sairauden jatkuessa, pitkittyneiden kriisien selvittelyssä, palveluasumiseen integroitumisessa, parisuhteen ongelmissa ja ryhmiin siirtymisessä. Projektin asiantuntijaresursseja on asiakastyön lisäksi hyödynnetty vanhustyötä tekevien työntekijöiden työnohjauksessa, joita toteutui vuoden aikana 15 kertaa kolmessa eri työyhteisössä. Työnohjauksissa työstettiin kriisiytyneitä tilanteita, haasteellisia asiakkaita, muutosprosessia ja toimintamuotojen selkiintymistä ja vahvistumista Ryhmätoiminta Ryhmätoiminnassa oli vuoden aikana mukana 80 asiakasta; 69 naista ja 11 miestä. Asiakkaista 39 oli tullut mukaan edellisen vuoden aikana, 41 tuli mukaan kuluneena vuonna. Aktiivisesti toiminnassa oli mukana 48 asiakasta ja vuoden lopussa seuraavana vuonna alkavien ryhmien alkua odotti 9 asiakasta. 13 asiakasta ei alkuselvittelyn jälkeen kokenut ryhmää itselleen tarpeelliseksi. 7 henkilöä jätti ryhmäkokonaisuuden kesken joko kunnon heikkenemisen tai sitoutumisen vaikeuden vuoksi tai siksi, ettei kokenut ryhmää itselleen sopivaksi. Projektiin on ohjautunut osin huonompikuntoisia asiakkaita edelliseen vuoteen verrattuna ja heidän kohdallaan on ollut nähtävissä suuri vaikeus lähteä kodin ulkopuolelle ja vaikeus sitoutua ryhmätoimintaan. Kolmelle asiakkaalle tarjottiin muutamia tukikäyntejä päiväkeskusten kesäsulun aikana. Kaiken kaikkiaan ryhmätoimintaan liittyviä kontakteja on ollut 812. Asiakkaiden ohjautuessa mukaan toimintaan heille on tehty alkuarviointi ja ryhmätoiminnan alkaessa ja päättyessä myös toimintakyvyn arviointi toiminnan ongelmien, mielialan ja elämänlaadun selvittämiseksi. Toimintakyvyn, mielialan ja elämänlaadun kehittymistä on seurattu lisäksi noin puoli vuotta ryhmän päättymisen jälkeen. Ryhmätoimintaan liittyvien yksilökäyntien osuus oli 204; näistä arviointikäyntejä 146 ja erillisiä tukikäyntejä 62. Vuoden aikana on ollut käynnissä yhteensä 12 eri ryhmätoimintakokonaisuutta ja ryhmäkokoontumisia on toteutunut yhteensä

11 Terapeuttisista, suljetuista ryhmistä saatettiin loppuun ensimmäinen Tasapainoisen elämän ohjelma, joka on 6 kuukauden pituinen ryhmätapaamisiin perustuva kokonaisuus. Ohjelmassa tarkastellaan omaa elämäntilannetta ja pyritään muuttamaan sitä tasapainoisemmaksi. Toinen kokonaisuus toteutui vuoden aikana ja kolmas aloitettiin vuoden lopussa. Tasapainoisen elämän ohjelman läpikäyneille asiakkaille on lisäksi tehty ryhmähaastattelu ohjelman päättymisen jälkeen asiakkaiden kokemusten selvittämiseksi ja ohjelman edelleen kehittämiseksi. Lisäksi ohjelman soveltuvuutta kokeiltiin kevään aikana yhteisesti sekä lähialueen että palvelutalon asukkaille. Keväällä toteutettiin toisen kerran Kulttuurivoimala ryhmä, jossa tavoitteena on ollut alakuloisen mielialan parantaminen ja mielekkäisiin toimintoihin osallistumisen mahdollistaminen kulttuurin keinoin. Syksyllä kokonaisuus aloitettiin Taidevoimala-sovellutuksena. Keväällä toteutui psykodraaman menetelmiin perustuva Voimavara-ryhmä. Ryhmän tavoitteena oli vahvistaa omaa eheytymistä ja löytää voimavaroja itsestään. Ryhmän ohjaajan taustateoreettisena lähtökohtana olivat kokemukselliset ja toiminnalliset menetelmät perustuen erityisesti morenolaiseen psykodraamaan. Morenon mukaan ihmisen minuutta voidaan rakentaa koko elämän ajan. Tässä ryhmässä elämän kokemuksia haluttiin jakaa, tukea ryhmäläisiä löytämään itsestään voimavaroja sekä nähdä elämän kokemuksia uudesta näkökulmasta. Aktiivsen ryhmäprosessin jälkeen malliin kehitettiin tuettu vertaisryhmämalli. Asiakkaiden toiveiden mukaisesti neljän ensimmäisen ryhmän jälkeen mahdollistettiin ryhmien tapaaminen harvennetusti vertaistuen periaatteisiin perustuen jatkotapaamisissa. Syksyllä aloitettiin viikoittainen avoin toiminta, joka kokoontui jouluun mennessä 14 kertaa. Avoin ryhmä nimettiin asiakkaiden ehdotuksesta seniorikahvilaksi. Sinne voidaan ohjata asiakkaita välittömästi alkuarvioinnin jälkeen tai asiakas voi tarpeen vaatiessa jatkaa avoimessa ryhmässä terapeuttisten, määräaikaisten ryhmien jälkeen. Seniorinuotan työntekijä on mukana avoimessa ryhmässä, toimintaa järjestetään asiakkaiden toiveiden mukaisesti ja tarjotaan tietoa asiakkaille tarpeellisista asioista (esim. atk-asiat, kuljetuspalvelut). Viikoittainen kävijämäärä on vakiintunut asiakkaaseen. Ryhmien tulosten ja vaikuttavuuden arviointia on aloitettu. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että kaikki ryhmäinterventiot ovat vaikuttaneet asiakkaiden mielialaan ja osin elämänlaatuun parantavasti alku- ja loppumittauksia verratessa. Tasapainoisen elämän ohjelmaan osallistuneilla henkilökohtaisesti määritellyt toiminnan ongelmat näyttävät lievittyneet. Ensimmäisten ryhmien osalta näyttää siltä, että yli puolessa yksilöllisesti määriteltyjä ongelmia on tapahtunut kliinisesti merkittävää muutosta positiiviseen suuntaan. Mielenkiintoiselta vaikuttaa se, että Kulttuurivoimalaan osallistuneiden henkilöiden hyvinvoinnin parantuminen näyttää edelleen lisääntyneen ryhmän päättymisen jälkeen. Seuraavan vuoden aikana saadaan enemmän käyttöön myös seurantamittauksia. Mallin laajentaminen: projektin kokemuksia Tasapainoisen elämän ohjelmasta on lähdetty laajentamaan myös projektin ulkopuolelle. Keski-Suomen muistiyhdistys ry:n toimintaterapeutti aloitti ohjelman omaishoitajana toimineille asiakkailleen projektin työntekijöiden tukemana. Projekti saa käyttöönsä asiakkaiden arviointitulokset, joita voidaan hyödyntää ohjelman vaikuttavuuden tarkastelussa. Ohjelman kehittämiseen liittyen haettiin lisärahoitusta STM:n terveyden edistämisen rahoista, mutta sitä ei saatu. Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat tarkaste- 10

12 livat Tasapainoisen elämän ohjelman soveltuvuutta projektin asiakkaille. Tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että käsitellyt teemat ovat oikeansuuntaisia ja asiakkaat ovat kokeneet ohjelmaan osallistumisen hyödylliseksi. Vuoden aikana valmistui 2 opinnäytetyötä, joissa tarkasteltiin asiakkaiden kokemuksia ohjelman aikana käsitellyistä teemoista. Ensi vuoden aikana aloitetaan aistirajoitteisille ikäihmisille sovellutus ohjelmasta. Sovellutuksen toteuttamiseen on tulossa mukaan ryhmän apuohjaajajaksi toimintaterapeuttiopiskelija, jonka tarkoituksena on tehdä sovellutuksesta opinnäytetyö tapaustutkimuksena. Työssä tullaan selvittämään asiakkaiden kokemuksia ohjelmasta. Lisäksi ohjelman vaikuttavuuden arviointiin liittyen on tekeillä pro gradu tutkielma Uudenlaisen senioriajattelun vahvistaminen Edellisen vuoden tapaan projekti on halunnut toimintavuoden aikana vahvistaa positiivista ikäkäsitystä. Vanhusten viikolla lokakuussa projektin päätapahtumana oli Seniorivoimaa-tapahtuma, josta tiedotettiin sanomalehdessä, Jyväskylän kaupungin julkaisemassa vanhusten viikon ohjelmassa ja sähköpostitiedotteena yhteistyökumppaneille. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Tapahtuma tavoitti noin 100 ikäihmistä. Seniorinuotan toimintojen esittelyn lisäksi tapahtumassa ikäihmiset esittelivät senioritansseja ja tanssinopettajan johdolla harjoiteltiin latinalaistansseja. Ohjelmassa oli myös paritansseja Euroset - orkesterin tahdittamana ja erilaisia toimintapisteitä (pelit, rentous) sosionomiopiskelijoiden järjestäminä. Tapahtumassa oli mukana avustajina 20 toimintaterapeuttiopiskelijaa. Ryhmä- ja yksilötapaamisten lisäksi Seniorinuotan asiakkailla oli mahdollisuus tavata toisiaan isommissa tapahtumissa ystävänpäiväjuhlassa, teatteriretkellä, kesäristeilyllä ja joulujuhlassa. Tapahtumiin osallistuttiin aktiivisesti: mukana oli joka kerta noin 40 asiakasta. Lisäksi asiakkaille järjestettiin perehdytystä aivojumppaan ja luento seksuaaliterveydestä. 11

13 Varsinaisen yksilö- ja ryhmätoiminnan lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoita on ollut toteuttamassa työpajoina 20 kpl ryhmätuokioita, joihin on osallistunut yhteensä 108 ikäihmistä. Opiskelijat selvittivät lisäksi misten mielenkiinnon kohteita ja toteuttivat silöllisiä tukikäyntejä mielekkäisiin hin osallistumisen mahdollistamiseksi (ulkoilu, kaupassa käynti, askartelu, laulaminen, keskustelu) 23 asiakkaalle yhteensä 48 kertaa Palvelutalo Kotikaaressa, Lutakon lähipalvelutalossa ja Vuoroparin palvelutalossa asukkaiden ja päiväkeskusten asiakkaille projektityöntekijöiden ohjauksessa. Ikäihmiset ja nuoret kokivat työpajat ja käynnit antoisina ja hyvää mieltä tuottavina tapahtumina. Opiskelijoiden työn tuloksena ikäihmisiä hoitaneet saivat työnsä tueksi lisätietoa asiakkaidensa hyvinvoinnin edistämiseksi. 4.Projektin keskeiset tulokset ja yhteenveto Yhteistyötä luodun toimijaverkoston kanssa on jatkettu sekä toiminnan kehittämisessä että asiakasohjautuvuudessa. Projektissa olleiden asiakkaiden määrä, 106 asiakasta ja toteutuneet asiakaskontaktit 1243 vahvistavat määrällisesti toteutetun toiminnan tärkeyttä. Projektin työntekijät ja asiantuntijat ovat analysoineet toteutuneita asiakkuuksia ja koonneet kokemuksia malliksi. Alkuperäisten toimintojen, psykoterapeuttisen yksilö- ja parityön sekä terapeuttisten, toiminnallisten ryhmien lisäksi malliin on lisätty psykoterapiaa kevyempi yksilöllinen keskustelutuki, avoin ryhmätoiminta. Muokattua, laajennettua mallia testataan paikallisesti kevään 2010 aikana. Samalla testataan myös tarvetta Seniorinuotan tukipuhelimelle. Mallin testaamiseen liittyen Kuokkalan alueen sosiaali- ja terveystoimen toimijoista koottiin yhteistyöryhmä (lääkäri, terveydenhoitaja, kotisairaanhoitaja, avopalveluohjaaja, sosiaalityöntekijä, depressiohoitaja). Heille esiteltiin mallin testaamisen periaatteita loppuvuonna 2009 ja aktiivista yhteistyötä jatketaan seuraavan kevään ajan. Projektin avulla esiin nostettu ikäihmisten psykososiaalisen tuen ja terapian merkitys ja tärkeys on entisestään vahvistunut sekä ammattihenkilöiden että ikääntyvien keskuudessa. Mallia ja sen alustavia asiakastyön tuloksia on esitelty avoimessa teemapäivässä, joka herätti runsaasti mielenkiintoa. Toteutettuja toimintoja ja tuloksia on esitelty tämän lisäksi useaan otteeseen vuoden aikana sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Projekti on jatkanut myönteisen ja voimavarakeskeisen vanhusja seniorityön vahvistamista järjestettyjen tapahtumien myötä. Yksilöllisten asiakasprosessien tarkastelu on osoittanut, että Seniorinuotan tarjoamat palvelut ovat olleet asiakkaille tarpeellisia ja hyödyllisiä. Toteutetut opinnäytetyöt ovat vahvistaneet käsitystä toteutettujen toimintojen merkityksestä ja tärkeydestä. Asiakaspalautteet toiminnoista ovat olleet positiivisia. Psykoterapian osuuden tarkastelun osalta on toteutettu 10 asiakkaan teemahaastattelu, jonka tulokset julkaistaan opinnäytetyössä alkuvuoden 2010 aikana. Ryhmätoimintojen osalta Tasapainoisen elämän ohjelman tarkastelusta on valmistunut kaksi opinnäytetyötä. Töissä osoitettiin asiakkaiden hyötyneen toiminnasta ja ne vahvistivat tarkasteltujen teemojen soveltuvan suomalaisten ikääntyvien ihmisten kanssa työskentelyyn. Projektin työntekijät ovat tarkastelleet asiakkaiden toimintakyvyn, mielialan ja elämänlaadun muutoksia ryhmäinterventioiden aikana. Tulokset ovat osoitta- 12

14 neet, että mieliala näyttää paranevan interventiosta riippumatta ja myös elämänlaadun osa-alueilla näkyy paranemista. Tasapainoisen elämän ohjelmaan näyttää liittyvän yksilöllisesti määriteltyjen toiminnan ongelmien lievittyminen. Yli puolessa määritellyistä ongelmista oli nähtävissä kliinisesti merkittävä muutos positiiviseen suuntaan. Seuraavan vuoden aikana käyttöön saadaan myös seurantatuloksia. 5. Jatkosuunnitelmat ja kehittämishaasteet Tavoitteena on, että Seniorinuotan palvelumalli valmistuu syksyn 2010 aikana. Alustava malli esitellään yleisölle, keskeisille yhteistyökumppaneille ja lehdistölle tammi-helmikuun aikana. Mallia testataan helmi-toukokuun aikana paikallisesti Kuokkalan alueella yhteistyöryhmän kanssa ottamalla uusia asiakkaita ja tarkastelemalla, löytyykö mallin tuotteista asiakkaita tukevia toimintoja. Tarvittavat muutokset suunnitellaan elokuun loppuun mennessä ja palvelutuote hinnoitellaan syyskuun aikana. Tarkoituksena on esitellä valmis, testattu ja korjattu malli marraskuussa. Mallin tuottamisessa tehdään yhteistyötä Vanhus-Kaste toimijoiden kanssa varhaisen tuen mallin kehittämiseen liittyen. Mallin tuottamisessa huomioidaan Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatriaan koskevat uudet linjaukset. Mallin tuottamisessa hyödynnetään asiakkaille tehtävää asiakaspalautekyselyä tai tarvittaessa -haastattelua, tuotettuja opinnäytetöitä sekä ryhmäinterventioihin osallistuneille tehtyjä toimintakyvyn, mielialan ja elämänlaadun arviointeja sekä ryhmähaastatteluita. Kevään aikana yhdistyksen hallitus, ohjausryhmä ja projektin työntekijät arvioivat projektin toteutumista itsearviointina. Mallin tuottamisen ohella on oleellista aloittaa konkreettinen mallin juurruttaminen. Neuvotteluja pyritään edistämään kevään aikana ja päätetään keskeiset toimijatahot. Juurruttamisen perusperiaatteet ja toimijat sovitaan kesään mennessä. Verkosto kootaan kevään aikana ja toteutetaan verkoston ensimmäinen koulutuspäivä alkusyksyllä. Myöhemmin syksyllä mallin valmistuessa toteutetaan toinen, sitouttava koulutuspäivä. Tavoitteena on, että mallin juurruttamisen suunnitelma on valmiina marraskuussa. Selkeä haaste on siinä, että saadaan päättäjät ymmärtämään Seniorinuotan toiminnan merkitys ja saadaan heidät sitoutumaan toiminnan juurruttamiseen. Vuoden aikana keskeiseen rooliin nousee tiedottaminen. Kevään aikana työstetään materiaalia työkirjaa varten. Tarkoituksena on syksyllä tuottaa työkirjan Voimavaraista arki seniorityössä ensimmäinen versio. Työkirjan teemoihin liittyen toteutetaan psykoterapian osuudesta asiakastapausten videointi. Asiakkaat ovat antaneet tähän suostumuksena ja alustava teemoitus videointia varten on tehty. Keväällä laaditaan artikkelit ehdolle Vanhustyö- ja Toimintaterapeutti -lehtiin. Syksyllä valmiista mallista tuotetaan artikkelit tarjolle esimerkiksi Gerontologia- ja Kuntoutuslehtiin. Projektin tuloksia ehdotetaan lisäksi esiteltäviksi keväällä järjestettäville Gerontologian päiville ja syksyllä valtakunnallisille Mielenterveysmessuille. Asiakastyötä toteutetaan aktiivisesti kevään ajan ja tuotteistamisen ohella vähennetysti syksyllä. Psykoterapian osalta joidenkin kohdalla terapiasuhdetta on vielä syytä jatkaa harvennettuna kevätkauden. Muutoin asiantuntijaresurssit kohdistuvat aineiston analysointiin ja materiaalin tuottamiseen. Palveluvalikoimassa testataan kevään aikana uusina toimintoina yksilöllistä keskustelutukea ja tukipuhelinta. Meneillään olevat ryhmätoiminnot saatetaan loppuun ja uusia ryhmäkokonaisuuksia toteutetaan vuoden aikana 2-3 tarpeiden mukaisesti määriteltyinä. 13

Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke 2008-2011

Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke 2008-2011 Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke 2008-2011 Väliraportti 2010 SISÄLTÖ 1. Projektin päämäärä ja tavoitteet... 3 2.Tavoitteet vuodelle 2010... 3 3. Projektin toteutuminen... 4 3.1 Projektin

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.

OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11. OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.2009 ESITYKSEN TEEMAT 1.Ryhmien lähtökohdat 2.Asiakkaiden alkutilanteita

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuuden kehittämishanke 2008 2011. Väliraportti vuoden 2008 toiminnasta

Psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuuden kehittämishanke 2008 2011. Väliraportti vuoden 2008 toiminnasta Psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuuden kehittämishanke 2008 2011 Väliraportti vuoden 2008 toiminnasta SISÄLLYS 1 Projektin päämäärä, tavoitteet ja tuotokset... 2 2 Tavoitteet vuodelle 2008...

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Vanhustyön ajankohtaispäivä 30.9.2009, Kouvola Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Heidi Rytky, projektisuunnittelija, Tarja Ylimaa, projektisuunnittelija Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi 12.3.2012 Tilannekatsaus Arja Häggman-Laitila 25/4/12 Helsinki

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Pohjois-Karjalan kuntajohtajatilaisuus Pohjois-Karjalan TE toimisto 18.3.2015 TYP toiminnan organisointi: mitä on tehty ja miten tästä eteenpäin? Alustavat

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013 Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Suunnitteluvaihe: Osallistujiksi kutsuttiin työntekijöitä pääkaupunkiseudun maahanmuuttajayksiköistä

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot