Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke 2008-2011"

Transkriptio

1 Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke Väliraportti

2 Sisältö 1. Projektin päämäärä ja tavoitteet Tavoitteet vuodelle Projektin toteutuminen Projektin organisaatio ja resurssit Tiedottaminen ja yhteistyö Toimintamallin rakentuminen Yksilötyö Uudenlaisen senioriajattelun vahvistaminen Projektin keskeiset tulokset ja yhteenveto Jatkosuunnitelmat ja kehittämishaasteet LIITTEET Seniorinuotan malli Seniorinuotan mallin tiivistelmä Tiedote ammattilaisille 1

3 1. Projektin päämäärä ja tavoitteet Projektin päämääränä ja päätavoitteena on luoda uusi, monitoimijainen psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuus seniori- ja vanhustyöhön osaksi ennaltaehkäisevää vanhustyötä. Osatavoitteina ovat 1. tuottaa uusi konkreettinen ennaltaehkäisevä seniori- ja vanhustyön palvelutuote osaksi Jyväskylän kaupungin ennaltaehkäisevää palvelukokonaisuutta ja 2. tuottaa tutkittua tietoa senioreille kohdennetuista psykososiaalisen tuen ja terapian toteuttamistavoista sekä käytettyjen interventioiden vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta seniorityössä. Keväällä 2008 alkanutta projektia jatkettiin suunnitelman mukaisesti vuoden 2009 ajan Rahaautomaattiyhdistyksen myöntämän euron avustuksen tuella. Tarkoituksena on, että projektin avulla tuotettu palvelutuote juurrutetaan vuoden 2011 aikana osaksi Jyväskylän ennaltaehkäisevän vanhustyön kokonaisuutta. 2. Tavoitteet vuodelle 2009 Vuoden keskeisimmät tavoitteet kohdistuivat palvelutuotteen perusrakenteiden ja sen juurruttamista koskevien verkostojen luomiseen. Alkuvuoden tehtävinä oli luoda ensimmäinen mallinnus asiakastyön pohjalta sekä käynnistää ohjausmateriaalin ja eritysteemoja koskevan materiaalin kerääminen. Keskeisenä tehtävänä on ollut myös saada alulle ja tukea projektin toimintojen vaikuttavuuden ja soveltuvuuden tarkasteluun kohdistuvien opinnäytteiden etenemistä. Tarkoituksena on ollut käynnistää palvelutuotteen juurruttamista koskevat neuvottelut ja tiedottaa projektin toiminnoista artikkelin ja verkostolle järjestettävän koulutuspäivän avulla. Loppuvuoden osalta tavoitteina oli luodun palvelutuotteen testaaminen ja tarvittavien korjaustoimenpiteiden tekeminen. Tehtäviksi määriteltiin palvelutuotteen hinnoittelun käynnistäminen, ensimmäisten materiaalien rakentuminen sekä tiedottaminen artikkelin ja toisen verkostolle suunnatun sitouttavan koulutuspäivän avulla. Vuoden 2008 lopussa määritettiin tarkemmiksi tavoitteeksi vuonna 2009 psykoterapin osalta parisuhdetyön kehittäminen, terapiatyön vaikuttavuuden arviointi ja artikkelin kirjoittaminen. Jatkokehittämishaasteeksi asetettiin myös uusien, kevyemmän tuen menetelmien kehittäminen asiakkaiden yksilölliseen tukemiseen esimerkiksi yhteistyössä koulutuksen edustajien kanssa. Ryhmätoimintojen osalta tavoitteeksi asetettiin toimintojen laajentaminen kohdennetuille (esimerkiksi leskeytyneet, aistirajoitteiset, omaishoitajat) ryhmille. Toisena keskeisenä tavoitteena oli kehittää toimintamuotoja sellaisiksi, että asiakkaat pääsevät tarvittaessa viiveettä mukaan ja voivat tarvittaessa jatkaa mukana toiminnassa myös interventioryhmien jälkeen. Ryhmätoimintojen osalta tarkoituksena on ollut jatkaa toimintaan osallistuneiden asiakkaiden toimintakyvyn, mielialan ja elämänlaadun seurantaa toimintojen vaikuttavuuden arvioimiseksi. 2

4 3.Projektin toteutuminen Projekti on edennyt tavoitteiden suuntaisesti. Mallin perusrakenteet on saatu luotua ja niiden perusteella on toteutettu aktiivista asiakastyötä. Yhteydenottoja sekä asiakkaiden että ammattihenkilöiden osalta on ilman merkittävää lisämarkkinointia tullut riittävästi. Toimintaan on vuoden aikana osallistunut 106 asiakasta ja kontakteja on toteutunut yhteensä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyminen vuoden 2009 alussa ja uuden Jyväskylän säästötoimenpiteet ennaltaehkäisevän vanhustyön ja erityisesti ennaltaehkäisevien kotikäyntien toteuttamisen osalta ovat tuoneet omat haasteensa projektin etenemiseen. Projektin asiakastyö on edennyt hyvin, mutta juurruttaminen ja tulosten levittäminen ovat osin siirtyneet edellä kuvattujen toimintaympäristömuutosten vuoksi seuraavalle vuodelle. Malli on monipuolistunut vuoden aikana, sillä palveluvalikoimaan on tarpeiden mukaisesti lisätty toimintamuotoja alkuperäistä suunnitelmaa laajemmin. Pilottivaiheen tuloksena projektin organisointiin ja palvelutuotteisiin on tehty muutoksia ja tarkennuksia. Projektin johtajuus siirrettiin asiantuntijaresursseista projektin kokoaikaiselle työntekijälle, jonka työtehtävät määriteltiin uudelleen projektisihteeristä projektipäälliköksi. Projektin palveluihin sisällytettiin uusia ryhmätoimintamuotoja interventioryhmien jatkoryhminä ja avoimena ryhmätoimintana. Lisäksi suunniteltiin yksilötyöhön uusi psykoterapiaa kevyempi tukimuoto, yksilöllinen keskustelutuki, jota testataan seuraavan toimintavuoden aikana. Uudeksi yhteistyökumppaniniksi saatiin Vanhus-Kaste-hanke, jonka keskisuomalaisten toimijoiden kanssa on aloitettu yhteistyötä ikääntyneiden ihmisten varhaisen tuen mallin kehittämisessä. Ensimmäisen vuoden aikana aloitettu yhteistyö ohjausryhmän sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. Projektin toimintamuotojen soveltuvuutta ja vaikuttavuutta on suunnitelmien mukaisesti tarkasteltu Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä: Kaksi opinnäytetyötä yhden ryhmäintervention soveltuvuuden arvioinnista on valmistunut ja yksi työ psykoterapian osuuden tarkastelusta valmistuu alkuvuonna Opinnäytetöiden avulla on saatu todennettua tehdyn työn positiivista merkitystä ja työt ovat vahvistaneet asiakkaiden hyötyneen työskentelymuodoista. Suunnitteilla on vielä tapaustutkimus kohdennetulle ryhmälle, syrjäytymisvaarassa oleville aistirajoitteisille ikäihmisille toteutettavasta ryhmäinterventiosta. Lisäksi tekeillä on pro gradu-tutkielma ryhmäintervention vaikuttavuuteen liittyen. Asiakastyön toteuttamisen yhteydessä projektiasiantuntijat ovat keränneet aineistoa ikääntyvien ihmisten erityisteemoista seuraavan vuoden aikana tuotettavaa ohjausmateriaalia varten. Vuoden lopussa projektin tuloksista kerrottiin ensimmäisen kerran julkisesti Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestetyssä Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivässä, joka herätti runsaasti mielenkiintoa. Teemapäivän yhteydessä oli tarkoitus järjestää juurruttamiskokous päättäjille ja keskeisille yhteistyökumppaneille. Moni oli kuitenkin estynyt tulemasta paikalle ja neuvottelujen konkreettinen aloittaminen siirrettiin seuraavalle vuodelle. 3

5 3.1. Projektin organisaatio ja resurssit Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n hallitus on seurannut projektin etenemistä kokouksissaan lähes kuukausittain. Projektipäällikkö on esitellyt projektin väliarviointia hallituksen kokouksessa ja osallistunut hallituksen ja esimiesten yhteisiin kehittämispäiviin keväällä ja syksyllä. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja ovat vastanneet projektin hallinnoinnista ja taloudesta. Projektin ohjausryhmä on seurannut, arvioinut ja ohjannut projektin toimintoja. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana 2 kertaa, toukokuussa ja lokakuussa. Ohjausryhmän jäseniä informoitiin projektin suunnitelmista ja toteutumisesta neljällä projektikirjeellä. Ohjausryhmässä jatkoivat edellisen vuoden mukaisesti Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen ja Jyväskylän yliopiston edustajat. Projektisihteerin toimenkuva muutettiin vuoden alussa projektipäälliköksi ja vuoden aikana projektin johtajuus organisoitiin uudelleen siten, että se on kokonaisuudessaan yhdistyksen päätoimisella henkilöstöllä. Projektissa on työskennellyt päätoimisesti projektipäällikkö vastaten projektin koordinoinnista sekä ryhmätoiminnoista. Lisäksi ryhmätoimintojen kehittämisessä ja ohjaamisessa on ollut mukana 2 sivutoimista projektityöntekijä-toimintaterapeuttia. Psykoterapian osuus on toteutettu asiantuntijaresursseilla, jotka on ostettu Jyväskylän ammattikorkeakoululta (450 h) ja VetoApu instituutti Oy:ltä (290 h). Lisäksi ryhmätoimintoja on täydennetty ostopalveluna taideterapeutin työpanoksella (60 h). Kuluneen vuoden aikana on toteutunut myös psykodraamaryhmäkokonaisuus (50 h), jonka suunnittelu aloitettiin edellisenä vuonna. Projektin alun toiminnan pääpainotus on ollut psykoterapian osuudessa. Kuluneen vuoden aikana projektin toiminnoista neuvoteltiin rahoittajan kanssa. Projektia päätettiin jatkossa kohdentaa siten, että pääpaino on tulevina vuosina palkatulla henkilöstöllä ja asiantuntijaresurssien käyttöä kohdistetaan toteutetun työn analysointiin ja raportointiin Tiedottaminen ja yhteistyö Edellisenä vuonna tuotetut esitteet, julisteet ja www-sivut ovat olleet aktiivisessa käytössä kuluneen vuoden ajan. Projektin toimintoja on lisäksi esitelty Kuokkalan sosiaali- ja terveysaseman työntekijöille, Kuulo- ja näkövammaisten messuilla, Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosionomi- ja toimintaterapeuttiopiskelijoille, Jyväskylän kaupungin järjestämillä vanhusten viikon seniorimessuilla sekä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton järjestämissä SOTE-järjestönäyttelyssä ja yhteispalvelun päivystyksessä. Jyväskylän kaupungin kanssa on järjestetty leskeytyneiden ikäihmisten teemapäivä, jonka yhteydessä osallistujilla oli mahdollisuus hakeutua mukaan projektin toimintoihin. Vuoden aikana yhteistyötä on tehty aktiivisesti eri toimijoiden, erityisesti Jyväskylän kaupungin ja järjestötoimijoista Keski-Suomen muistiyhdistys ry:n, Näkövammaisten keskusliitto ry:n senioripalveluiden ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Jyväskylän alueen toimijoiden kanssa. Jyväskylän kaupungin Kuokkalan alueen sosiaali- ja terveystoimen työntekijöistä koottiin loppuvuoden aikana yhteistyöryhmä, jonka kanssa aloitettiin yhteistyötä Seniorinuotan mallin paikalliseksi testaamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Keski-Suomen muistiyhdistys ry:n henkilöstölle on esitelty erityisesti toteutettuja ryhmätoimintoja ja ohjattu heidän toimintaterapeuttiaan testaamaan projektissa toteutettua Tasapainoisen elämän ohjelmaa omaishoitajana toimineiden asiakkaidensa kanssa. Näkövammaisten keskusliitto ry:n Senioripalveluiden ja Jyväskylän kaupunkiseurakunnan työntekijöiden kanssa on suunniteltu yhteistyössä seuraavana vuonna toteutettavaa ryhmätoimintakokeilua syrjäytymisvaarassa oleville kuulo- ja näkörajoitteisille ikäihmisille. Syksyn aikana aloitettiin yhteistyötä Jyväskylässä toimivien valtakunnallisen Vanhus-Kaste-hankkeen työntekijöiden kanssa. 4

6 Tarkoituksena on kehittää ikäihmisten varhaisen tuen mallia yhteistyössä. Syksyn aikana Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä aloitti vanhuspsykiatrinen työryhmä, jonka kanssa on suunnitteilla yhteistyötä. Projektin työntekijät ovat osallistuneet Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämään vanhuspsykiatrian kehittämiskoulutukseen. Projektissa on läpi vuoden ollut mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Pitkällä harjoittelujaksolla on ollut kolme toimintaterapeuttiopiskelijaa ja opinnäytetöihin liittyen on tehty yhteistyötä seitsemän opiskelijan kanssa. Kaksi psykoterapeuttiopiskelijaa on toteuttanut yksilöterapiaa projektin psykoterapeutin työnohjaamina. Vuoden aikana valmistui kaksi opinnäytettä ryhmätoimintojen soveltuvuudesta, yhden osalta kerättiin aineistoa psykoterapian kokemuksista ja lisäksi aloitettiin suunnittelu opinnäytetyöstä, jossa tullaan tarkastelemaan asiakkaiden kokemuksia ryhmäintervention merkityksestä. Lisäksi yksittäisissä ryhmissä on toiminut kolme sosionomi- ja kaksi toimintaterapeuttiopiskelijaa. Opiskelijat ovat osallistuneet terapeuttisiin ryhmiin avustajina sekä ohjanneet avointa ryhmää sekä jatkoryhmiä työntekijöiden ohjauksessa. Opiskelijat ovat osallistuneet osin myös ryhmiin osallistuneiden asiakkaiden seuranta-arviointien tekemiseen ja tapahtumien järjestelyihin. Projektin tähänastisia tuloksia esiteltiin Ikäihmisten voimavarat käyttöön teemapäivässä, joka järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa marraskuussa. Päivän pääesiintyjänä oli Aira Samulin. Lisäksi kuultiin Suomen gerontologisen tutkimuskeskuksen Tiina-Mari Lyyran esitys hyvästä vanhuudesta sekä paikallisten asiantuntijoiden ajatuksia sekä maakunnallisista että paikallisista vanhustyön kehittämisen tarpeista ja näkökulmista. Päivä herätti runsaasti mielenkiintoa ja päivään ilmoittautui täydet 200 henkilöä, joiden joukossa oli sekä ammattilaisia, opiskelijoita että ikäihmisiä. Paikallisia päättäjien tavoittaminen on ollut haastavaa. Heitä on tiedotettu projektin etenemisestä sekä kutsuttu keskustelemaan projektin toimintojen tulevaisuudesta. Kutsuista huolimatta moni on ollut estynyt osallistumaan järjestettyihin tapahtumiin. Teemapäivän ohella projektin tuloksia on vuoden aikana esitelty valtakunnallisilla toimintaterapeuttien koulutuspäivillä ja Jyväskylän yliopiston toimintaterapian tutkimussymposiumissa. Projekti on herättänyt mielenkiintoa myös Keski-Suomen ulkopuolella ja tuloksista on käyty kertomassa Vantaan kaupungin kuntoutusyksikölle. Projektin ryhmätoiminnan tuloksista on työstetty tapauskertomusta julkaistavaan toimintaterapian kirjaan. 5

7 3.3. Toimintamallin rakentuminen Toimintamalli on pilotoitu, sitä on laajennettu ja laajennettua versiota testataan keväällä Malli koostuu seuraavista osa-alueista: 1. Yksilöllinen keskustelutuki ja terapeuttinen työskentely: Asiakkaalle voidaan alkuvaiheessa tarjota yksilöllistä keskustelutukea tarpeiden mukaisesti 1-10 kertaa. Tavoitteena on selvittää elämäntilannetta ja toimintakykyä tarkemmin ja tukea asiakasta senhetkisessä elämäntilanteessaan. Mikäli asiakas tarvitsee pidempikestoista tukea, työskentelyä jatketaan psykoterapeuttisen auttamisen keinoin. Työskentely perustuu ratkaisukeskeisyyteen ja perheterapeuttisiin työtapoihin. Tavoitteena on arjessa voimaantuminen sekä toiveikkuuden rakentuminen osaksi asiakkaan arkea. Työskentelyssä pyritään hyödyntämään asiakkaan omia verkostoja ja toimivia ratkaisuja. 2. Terapeuttiset ryhmät: Terapeuttiset ryhmäinterventiot ovat suljettuja noin 5 10 asiakkaalle toteutettavia kokonaisuuksia, joissa vertaistuki ja asioiden jakaminen toisten samankaltaisissa elämäntilanteissa olevien kanssa on merkittävässä roolissa. Ryhmien avulla osallistujia tuetaan olemaan aktiivisia oman elämänsä suhteen. Tasapainoisen elämän ohjelma on 6 kuukauden pituinen kokonaisuus. Se perustuu viikottaisiin ryhmäkokoontumisiin ja niiden lisäksi ryhmän ohjaaja tapaa asiakkaan henkilökohtaisten tavoitteiden tarkistamiseksi noin 1,5 kuukauden välein. Ohjelmassa keskitytään oman elämäntilanteen tarkasteluun ja muuttamiseen tasapainoisemmaksi asiakkaalle merkityksellisiä muutoksia mahdollistamalla. Ohjelman aikana tarkasteltavat teemat (esim. henkinen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, raha-asioiden hoitaminen) valitaan asiakkaiden tarpeiden perusteella. Voimala on 3 kuukauden pituinen kokonaisuus, jossa keskitytään osallistujille mielekkäisiin toimintoihin osallistumisen rohkaisemiseen ja mahdollistamiseen. Käytettävät toiminnat voivat liittyä esimerkiksi kulttuuriin ja taiteeseen, liikuntaan ja ravitsemukseen. 3, Seniorikahvila ja teemapäivät: Yksilöllisten ja suljettujen ryhmäinterventioiden jälkeen asiakkaan on mahdollista jatkaa mukana avoimessa, viikoittain kokoontuvassa seniorikahvilassa. Se on avoin kohtaamispaikka, jossa toimintaa suunnitellaan ja järjestetään yhdessä osallistujien kanssa. Kuukausittain kahvilassa järjestetään teemallisia avoimia ovia, joissa tarjotaan tietoa ja tukea osallistujia kiinnostavista teemoista. Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata seniorikahvilaan myös yksilöllisestä työskentelystä ja toimintaan voi tulla myös mukaan seniorikahvilan kautta. Ensimmäisen toimintavuoden aikana asiakkaita ohjautui aktiivisesti projektin toimintaan ennaltaehkäisevien kotikäyntien kautta. Jyväskylän kaupunki lopetti kotikäyntien tekemisen toistaiseksi kevään aikana ja tämä näkyi alkuvuonna yhteydenottojen vähenemisessä. Jyväskylän kaupungin kanssa käytiin neuvotteluja asiaan liittyen ja syksyllä varmistui, että Jyväskylän kaupunki jatkaa seuraavana vuonna kotikäyntien tekemistä. Asiakkaita on ilman merkittävää lisämarkkinointia ollut läpi vuoden riittävästi. Asiakkaat ovat tulleet mukaan oma-aloitteisesti yhteyttä ottaen sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden suosittelemana. Vuoden aikana Seniorinuotassa on ollut mukana 106 asiakasta. Asiakkaista 27 on osallistunut sekä yksilö- että ryhmätoimintoihin. Kontakteja on ollut yhteensä Yksilöterapiaan ohjautui vuoden aikana mukaan 20 uutta asiakasta. Ryhmätoimintaan tuli mukaan 41 uutta asiakasta projektin yksilötyön kautta (13 henkilöä), sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön suosittelemana (11 henkilöä), itse yhteyttä ottaen joko esittelyn jälkeen tai esitteen saatuaan (9 henkilöä) tai järjestötyöntekijän kautta (8 henkilöä). 6

8 Yksilötyö Malliin kuuluva terapiatyö on pilotoitu ja sen tuloksena on senioreita koskevat terapiatyön periaatteet. Vuoden aikana toteutui 377 psykoterapiakäyntiä. Lisäksi psykoterapeuttiopiskelijat (2 kpl) toteuttivat 54 yksilökäyntiä projektissa olevan psykoterapeutin työnohjaamina. Käynneistä 210 toteutui kotikäynteinä. Vuoden aikana yksilöterapiaa sai 53 asiakasta, joista naisia 39 ja miehiä 14. Kuluneen vuoden aikana kotikäynnit lisääntyivät. Kotikäynnit tuottivat monesti uudenlaista tietoa asiakkaan voimavaroista ja jaksamisesta. Tuen tarve näyttäytyi edelleen suurena ja koettiin hyvänä, että ihmiset uskaltautuivat hakemaan apua hyvin moniongelmaisissa tilanteissa. Vuoden aikana tuli esille uusi asiakaskunta, jolla on monia erilaisia ongelmia ja pitkittyneitä traumaattisia kokemuksia. Asiakkaiden / henkilökunnan esiintuomia palveluntarpeita ja käytettyjä interventioita: uupumus omaishoitajana: lupa omiin tunteisiin, lupa omaan elämään, tukea puolison huonontuessa ja surutyö puolison kuollessa, elämänhalun löytymisen tukeminen yksinäisyys, huoli seksuaalisuuteen liittyvistä asioista: kuuntelu, elämänkokemuksen arvostaminen, seksuaalisten tarpeiden oikeutus kumppanin vaateet, huononeminen, yksinjääminen: lupa toimia myös omien tarpeiden mukaisesti, puolison huononemisen ja sairaalaan joutumisen työstäminen, yksinoloon valmistautuminen, surutyö, elämän kokemuksen jakaminen raskaiden kokemusten, muistojen työstämistä: runojen avulla kiinni tunteisiin, kokemuksiin, hyväksyntä omille tunteille ja ajatuksille, itsensä arvostaminen omaisten toiveesta: katkeruuden ja vihan työstämistä, mitä nousi, kun joutui palvelutaloon leskeys, elämänhalun madaltuminen, keskustelut tyttären toiveesta: surutyö, elämänhalun löytäminen, ryhmään motivointi pitkittynyt elämänkriisi: traumaatinen leskeytymiskokemus, paniikkikohtaukset ja ahdistus: traumakokemuksen läpikäyminen, toimivan arjen vahvistaminen parisuhdeongelma: toimimaton parisuhde, missä päihdepulma: ilon rakentuminen, päihdeproblematiikan hoitaminen vaikea parisuhde: keskinäinen henkinen huono olo, painostaminen, alistaminen: asiakkaan omien rajojen vahvistaminen, omavoimaisuuden ja kyvykkyyden palautuminen pitkittynyt masennus: toimivan arjen vahvistaminen, ilon rakentuminen traumakokemus ja siinä kesken jäänyt työstäminen: trauman riittävä työstäminen, elämään uudelleen orientoituminen, toiveikkuuden vahvistaminen masennus ja jaksamisen pulmat omaishoitajana: omaishoitajan oman elämänilon ja tasapainon rakentuminen, kun puolison kunto heikkenee ja kuolee henkilökunta ohjasi yksinäisyyden työstämiseksi: yksinäisyys, halvaantuminen, elämänhalun etsiminen sairaudesta huolimatta ryhmätoiminnan rinnalle yksilötapaamisia, raskaiden elämänkokemusten purkamiseksi: surutyössä tukeminen, elämään uudelleen orientoituminen, omien lasten toiminnan hyväksyminen halu keskustella elämäntilanteestaan: kumppanin juominen rasittaa parisuhdetta, tuettu oikeutta omiin valintoihin, seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttavien asioiden työstämistä kumppanin houkuttelemana tulee oman kokemuksensa kertomaan: parisuhde askarruttaa, oma seksuaalisen vireyden lasku huolettaa kumppani halvaantunut, omaishoidon jaksamisen tueksi: kuuntelemista, huolien jakamista, olemassa olevien voimavarojen näkyväksi tekemistä, ryhmätoimintaan ohjaamista uupumus: juovan kumppanin aiheuttamien ikävyyksien työstämistä, lupa omiin toiveisiin, tarpeisiin kaaottisen tilanteen selkiinnyttäminen, työntekijät huolestuneita: syyllisyyden poistamista, elämänhalun löytämistä 7

9 epätoivoinen, ahdistunut olo, elämä solmussa, syöpähoidot, avioero: kuuntelua, tukemista, pahan olon vastaanottamista, päätösten tukemista, ryhmiin ohjaamista masentunut, arka, epäileväinen: rohkaistumaan kodin ulkopuolelle, ryhmään lähteminen henkilökunnan toiveesta tilanteen selkiinnyttämiseksi: palvelutaloon muuton myötä tunnekuohujen työstämistä, tavoitteena löytää yhteistyömahdollisuus omaisten kanssa henkilökunta ohjasi tyttären: saattohoidossa oleva äiti, surun jakamista ja kuuntelua tilanteen kartoitus: tarjotaan apua, epäillen suhtautuu, muuttaa osakkeesta palvelutaloon, muuttoajatuksia tuetaan, ärtymystä vastaanotetaan, kertoo hyvin väkivaltaisesta avioliitosta, myös seksuaaliväkivaltaa henkilökunta ohjaa eristäytymistä helpottamaan: tukemista, kuuntelemista, elämän tarinan jakamista, surun jakamista, mies kuollut, kuolee itse surutyön edistymiseksi henkilökunta ehdotti: käpristynyt suruunsa, leski, vuosien masennus, ei nähnyt tarpeellisena keskustelujen jatkamista, tapasimme vain kerran henkilökunnan ehdotuksesta, on eristäytynyt, syrjäänvetäytynyt, masentunut: vasta muuttanut palvelutaloon, kuunnellaan, poistetaan syyllisyyttä, etsitään mielenkiintoa elämään, löytää musiikin, runouden, maalauksen uudelleen, lähtee ryhmään kokee ahdistavana sukulaissuhteet: yksinelävä, siskon miehen toiminta ahdistaa, tuetaan omiin mielenkiinnon kohtiin, sisko vastuussa omista ratkaisuistaan Terapiatyön vaikutukset asiakkaiden elämään ovat olleet merkittäviä. Terapiatyöstä kerättiin palautetta asiakkaiden teemahaastetteluiden avulla Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä, joka julkaistaan alkuvuonna Sen mukaan keskeisimpänä vaikuttavana tekijänä terapiassa oli ollut asiakassuhteen turvallinen ja vahvistava luonne sekä terapeuttien ammattitaito kysymysten asettamisen ja vahvistavien interventioiden osalta. Asiakkailta saadun palautteen mukaan terapia mahdollistaa elämänilon ja mielialan kohoamista, vaikeista elämänkriiseistä selviytymistä sekä toimintakyvyn vahvistumista asiakkaiden yksilöllisten tavoitteiden suunnassa. Terapian kohderyhmä on jäsentynyt: terapiatyötä kannattaa suunnata lievän ja keskivaikean masennuksen, elämänkriisien, parisuhde- ja päihdepulmien hoitoon. Terapiatyö edellyttää, että asiakkaalla ei ole muistiongelmia. Terapiatyön tueksi rakentui myös malli kevyemmästä psykososiaalisen tuen mallista, missä pyritään nopeaa supportiiviseen ja ratkaisukeskeiseen interventioon n tapaamisen aikana. Tämä toimintatapa tarjoaa nopean varhaisen tuen rakenteen ja pitemmät terapiaprosessit puolestaan mahdollistavat korjaavan tuen prosessin. Senioreiden terapiaan on rakentunut omia periaatteita: Terapiatyöstä nousevien kokemusten myötä vahvistui käsitys siitä, että a) säännöllisillä ja tavoitteellisilla terapiatapaamisilla on merkitystä ja että turvallista yhteistyösuhdetta on kannattanut luoda rauhassa. b) Aloitukseen ja yhteistyösuhteeseen rakentamisen periaatteisiin on kannattanut panostaa. Useille ihmisille terapeuttiset keskustelut ovat olleet aivan uusi kokemus, joka on alkuun hämmentänyt. Asiakkaat ovat kokeneet hyvänä, että asioita on voinut käsitellä niiden oikeilla nimillä ja että epämääräiseen ahdistuneeseen oloon on löytynyt sanoja sen ymmärtämiseksi. Asiakkaiden kriisien helpottuminen on ollut nähtävissä. Henkisen taakan helpottuessa voimat yhteydenpitoon niin sukulaisiin päin kuin muuhunkin ympäristöön ovat lisääntyneet ja rohkeus lähteä uusiin tilanteisiin helpottunut. Aiemmin alkaneissa prosesseissa käyntien väliä on voitu harventaa. c) Senioreiden terapiassa on nähtävissä elämän rajallisuuden teema ja välittömän ilon rakentumisen teema, joten työtapojen ja interventioiden tulee olla joustavia ja muuttuviin elämäntilanteisiin kiinnittyviä. d) Senioreiden arjessa mielenterveyden pulma on usein kytköksissä muihin pulmiin, joten verkostomainen yhteistyö on välttämättömyys. 8

10 Terapiatyössä on kokeiltu erilaisia viitekehyksiä. Käytetyt terapiainterventiot ovat olleet joko ratkaisukeskeisiä ja konkreettista, välitöntä supportiivista tukea sisältäviä tai oivaltamiseen ja merkityksen löytämiseen liittyviä psykodynaamisia interventioita. Olennaista on ollut löytää toimivia tapoja, joilla tukea asiakkaan prosessin tahtia ja tavoitteita. Senioreiden terapiatyössä kohdataan asiakkaita arjessa, jolloin myös elämän rajallisuus tulee ilmi. Kuolema ja sen kohtaaminen ja odottaminen on senioreiden terapian yksi erityisteema. Prosessin aikana on ollut surullista, kun alkanut kontakti on loppunut kuolemaan, mikä sinänsä on luonnollista. Toinen erityisteema liittyy muistimuutoksiin. Keskustelukontaktien merkitys on joillain vähentynyt muistin heikkenemisen myötä. Toisaalta senioreiden psykoterapiassa on aikuisryhmien normaaleita elämänkriisiteemoja. Keskeisinä aihealueina ovat jatkuneet tuen antaminen akuutin kriisin, esimerkiksi sairauden jatkuessa, pitkittyneiden kriisien selvittelyssä, palveluasumiseen integroitumisessa, parisuhteen ongelmissa ja ryhmiin siirtymisessä. Projektin asiantuntijaresursseja on asiakastyön lisäksi hyödynnetty vanhustyötä tekevien työntekijöiden työnohjauksessa, joita toteutui vuoden aikana 15 kertaa kolmessa eri työyhteisössä. Työnohjauksissa työstettiin kriisiytyneitä tilanteita, haasteellisia asiakkaita, muutosprosessia ja toimintamuotojen selkiintymistä ja vahvistumista Ryhmätoiminta Ryhmätoiminnassa oli vuoden aikana mukana 80 asiakasta; 69 naista ja 11 miestä. Asiakkaista 39 oli tullut mukaan edellisen vuoden aikana, 41 tuli mukaan kuluneena vuonna. Aktiivisesti toiminnassa oli mukana 48 asiakasta ja vuoden lopussa seuraavana vuonna alkavien ryhmien alkua odotti 9 asiakasta. 13 asiakasta ei alkuselvittelyn jälkeen kokenut ryhmää itselleen tarpeelliseksi. 7 henkilöä jätti ryhmäkokonaisuuden kesken joko kunnon heikkenemisen tai sitoutumisen vaikeuden vuoksi tai siksi, ettei kokenut ryhmää itselleen sopivaksi. Projektiin on ohjautunut osin huonompikuntoisia asiakkaita edelliseen vuoteen verrattuna ja heidän kohdallaan on ollut nähtävissä suuri vaikeus lähteä kodin ulkopuolelle ja vaikeus sitoutua ryhmätoimintaan. Kolmelle asiakkaalle tarjottiin muutamia tukikäyntejä päiväkeskusten kesäsulun aikana. Kaiken kaikkiaan ryhmätoimintaan liittyviä kontakteja on ollut 812. Asiakkaiden ohjautuessa mukaan toimintaan heille on tehty alkuarviointi ja ryhmätoiminnan alkaessa ja päättyessä myös toimintakyvyn arviointi toiminnan ongelmien, mielialan ja elämänlaadun selvittämiseksi. Toimintakyvyn, mielialan ja elämänlaadun kehittymistä on seurattu lisäksi noin puoli vuotta ryhmän päättymisen jälkeen. Ryhmätoimintaan liittyvien yksilökäyntien osuus oli 204; näistä arviointikäyntejä 146 ja erillisiä tukikäyntejä 62. Vuoden aikana on ollut käynnissä yhteensä 12 eri ryhmätoimintakokonaisuutta ja ryhmäkokoontumisia on toteutunut yhteensä

11 Terapeuttisista, suljetuista ryhmistä saatettiin loppuun ensimmäinen Tasapainoisen elämän ohjelma, joka on 6 kuukauden pituinen ryhmätapaamisiin perustuva kokonaisuus. Ohjelmassa tarkastellaan omaa elämäntilannetta ja pyritään muuttamaan sitä tasapainoisemmaksi. Toinen kokonaisuus toteutui vuoden aikana ja kolmas aloitettiin vuoden lopussa. Tasapainoisen elämän ohjelman läpikäyneille asiakkaille on lisäksi tehty ryhmähaastattelu ohjelman päättymisen jälkeen asiakkaiden kokemusten selvittämiseksi ja ohjelman edelleen kehittämiseksi. Lisäksi ohjelman soveltuvuutta kokeiltiin kevään aikana yhteisesti sekä lähialueen että palvelutalon asukkaille. Keväällä toteutettiin toisen kerran Kulttuurivoimala ryhmä, jossa tavoitteena on ollut alakuloisen mielialan parantaminen ja mielekkäisiin toimintoihin osallistumisen mahdollistaminen kulttuurin keinoin. Syksyllä kokonaisuus aloitettiin Taidevoimala-sovellutuksena. Keväällä toteutui psykodraaman menetelmiin perustuva Voimavara-ryhmä. Ryhmän tavoitteena oli vahvistaa omaa eheytymistä ja löytää voimavaroja itsestään. Ryhmän ohjaajan taustateoreettisena lähtökohtana olivat kokemukselliset ja toiminnalliset menetelmät perustuen erityisesti morenolaiseen psykodraamaan. Morenon mukaan ihmisen minuutta voidaan rakentaa koko elämän ajan. Tässä ryhmässä elämän kokemuksia haluttiin jakaa, tukea ryhmäläisiä löytämään itsestään voimavaroja sekä nähdä elämän kokemuksia uudesta näkökulmasta. Aktiivsen ryhmäprosessin jälkeen malliin kehitettiin tuettu vertaisryhmämalli. Asiakkaiden toiveiden mukaisesti neljän ensimmäisen ryhmän jälkeen mahdollistettiin ryhmien tapaaminen harvennetusti vertaistuen periaatteisiin perustuen jatkotapaamisissa. Syksyllä aloitettiin viikoittainen avoin toiminta, joka kokoontui jouluun mennessä 14 kertaa. Avoin ryhmä nimettiin asiakkaiden ehdotuksesta seniorikahvilaksi. Sinne voidaan ohjata asiakkaita välittömästi alkuarvioinnin jälkeen tai asiakas voi tarpeen vaatiessa jatkaa avoimessa ryhmässä terapeuttisten, määräaikaisten ryhmien jälkeen. Seniorinuotan työntekijä on mukana avoimessa ryhmässä, toimintaa järjestetään asiakkaiden toiveiden mukaisesti ja tarjotaan tietoa asiakkaille tarpeellisista asioista (esim. atk-asiat, kuljetuspalvelut). Viikoittainen kävijämäärä on vakiintunut asiakkaaseen. Ryhmien tulosten ja vaikuttavuuden arviointia on aloitettu. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että kaikki ryhmäinterventiot ovat vaikuttaneet asiakkaiden mielialaan ja osin elämänlaatuun parantavasti alku- ja loppumittauksia verratessa. Tasapainoisen elämän ohjelmaan osallistuneilla henkilökohtaisesti määritellyt toiminnan ongelmat näyttävät lievittyneet. Ensimmäisten ryhmien osalta näyttää siltä, että yli puolessa yksilöllisesti määriteltyjä ongelmia on tapahtunut kliinisesti merkittävää muutosta positiiviseen suuntaan. Mielenkiintoiselta vaikuttaa se, että Kulttuurivoimalaan osallistuneiden henkilöiden hyvinvoinnin parantuminen näyttää edelleen lisääntyneen ryhmän päättymisen jälkeen. Seuraavan vuoden aikana saadaan enemmän käyttöön myös seurantamittauksia. Mallin laajentaminen: projektin kokemuksia Tasapainoisen elämän ohjelmasta on lähdetty laajentamaan myös projektin ulkopuolelle. Keski-Suomen muistiyhdistys ry:n toimintaterapeutti aloitti ohjelman omaishoitajana toimineille asiakkailleen projektin työntekijöiden tukemana. Projekti saa käyttöönsä asiakkaiden arviointitulokset, joita voidaan hyödyntää ohjelman vaikuttavuuden tarkastelussa. Ohjelman kehittämiseen liittyen haettiin lisärahoitusta STM:n terveyden edistämisen rahoista, mutta sitä ei saatu. Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat tarkaste- 10

12 livat Tasapainoisen elämän ohjelman soveltuvuutta projektin asiakkaille. Tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että käsitellyt teemat ovat oikeansuuntaisia ja asiakkaat ovat kokeneet ohjelmaan osallistumisen hyödylliseksi. Vuoden aikana valmistui 2 opinnäytetyötä, joissa tarkasteltiin asiakkaiden kokemuksia ohjelman aikana käsitellyistä teemoista. Ensi vuoden aikana aloitetaan aistirajoitteisille ikäihmisille sovellutus ohjelmasta. Sovellutuksen toteuttamiseen on tulossa mukaan ryhmän apuohjaajajaksi toimintaterapeuttiopiskelija, jonka tarkoituksena on tehdä sovellutuksesta opinnäytetyö tapaustutkimuksena. Työssä tullaan selvittämään asiakkaiden kokemuksia ohjelmasta. Lisäksi ohjelman vaikuttavuuden arviointiin liittyen on tekeillä pro gradu tutkielma Uudenlaisen senioriajattelun vahvistaminen Edellisen vuoden tapaan projekti on halunnut toimintavuoden aikana vahvistaa positiivista ikäkäsitystä. Vanhusten viikolla lokakuussa projektin päätapahtumana oli Seniorivoimaa-tapahtuma, josta tiedotettiin sanomalehdessä, Jyväskylän kaupungin julkaisemassa vanhusten viikon ohjelmassa ja sähköpostitiedotteena yhteistyökumppaneille. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Tapahtuma tavoitti noin 100 ikäihmistä. Seniorinuotan toimintojen esittelyn lisäksi tapahtumassa ikäihmiset esittelivät senioritansseja ja tanssinopettajan johdolla harjoiteltiin latinalaistansseja. Ohjelmassa oli myös paritansseja Euroset - orkesterin tahdittamana ja erilaisia toimintapisteitä (pelit, rentous) sosionomiopiskelijoiden järjestäminä. Tapahtumassa oli mukana avustajina 20 toimintaterapeuttiopiskelijaa. Ryhmä- ja yksilötapaamisten lisäksi Seniorinuotan asiakkailla oli mahdollisuus tavata toisiaan isommissa tapahtumissa ystävänpäiväjuhlassa, teatteriretkellä, kesäristeilyllä ja joulujuhlassa. Tapahtumiin osallistuttiin aktiivisesti: mukana oli joka kerta noin 40 asiakasta. Lisäksi asiakkaille järjestettiin perehdytystä aivojumppaan ja luento seksuaaliterveydestä. 11

13 Varsinaisen yksilö- ja ryhmätoiminnan lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoita on ollut toteuttamassa työpajoina 20 kpl ryhmätuokioita, joihin on osallistunut yhteensä 108 ikäihmistä. Opiskelijat selvittivät lisäksi misten mielenkiinnon kohteita ja toteuttivat silöllisiä tukikäyntejä mielekkäisiin hin osallistumisen mahdollistamiseksi (ulkoilu, kaupassa käynti, askartelu, laulaminen, keskustelu) 23 asiakkaalle yhteensä 48 kertaa Palvelutalo Kotikaaressa, Lutakon lähipalvelutalossa ja Vuoroparin palvelutalossa asukkaiden ja päiväkeskusten asiakkaille projektityöntekijöiden ohjauksessa. Ikäihmiset ja nuoret kokivat työpajat ja käynnit antoisina ja hyvää mieltä tuottavina tapahtumina. Opiskelijoiden työn tuloksena ikäihmisiä hoitaneet saivat työnsä tueksi lisätietoa asiakkaidensa hyvinvoinnin edistämiseksi. 4.Projektin keskeiset tulokset ja yhteenveto Yhteistyötä luodun toimijaverkoston kanssa on jatkettu sekä toiminnan kehittämisessä että asiakasohjautuvuudessa. Projektissa olleiden asiakkaiden määrä, 106 asiakasta ja toteutuneet asiakaskontaktit 1243 vahvistavat määrällisesti toteutetun toiminnan tärkeyttä. Projektin työntekijät ja asiantuntijat ovat analysoineet toteutuneita asiakkuuksia ja koonneet kokemuksia malliksi. Alkuperäisten toimintojen, psykoterapeuttisen yksilö- ja parityön sekä terapeuttisten, toiminnallisten ryhmien lisäksi malliin on lisätty psykoterapiaa kevyempi yksilöllinen keskustelutuki, avoin ryhmätoiminta. Muokattua, laajennettua mallia testataan paikallisesti kevään 2010 aikana. Samalla testataan myös tarvetta Seniorinuotan tukipuhelimelle. Mallin testaamiseen liittyen Kuokkalan alueen sosiaali- ja terveystoimen toimijoista koottiin yhteistyöryhmä (lääkäri, terveydenhoitaja, kotisairaanhoitaja, avopalveluohjaaja, sosiaalityöntekijä, depressiohoitaja). Heille esiteltiin mallin testaamisen periaatteita loppuvuonna 2009 ja aktiivista yhteistyötä jatketaan seuraavan kevään ajan. Projektin avulla esiin nostettu ikäihmisten psykososiaalisen tuen ja terapian merkitys ja tärkeys on entisestään vahvistunut sekä ammattihenkilöiden että ikääntyvien keskuudessa. Mallia ja sen alustavia asiakastyön tuloksia on esitelty avoimessa teemapäivässä, joka herätti runsaasti mielenkiintoa. Toteutettuja toimintoja ja tuloksia on esitelty tämän lisäksi useaan otteeseen vuoden aikana sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Projekti on jatkanut myönteisen ja voimavarakeskeisen vanhusja seniorityön vahvistamista järjestettyjen tapahtumien myötä. Yksilöllisten asiakasprosessien tarkastelu on osoittanut, että Seniorinuotan tarjoamat palvelut ovat olleet asiakkaille tarpeellisia ja hyödyllisiä. Toteutetut opinnäytetyöt ovat vahvistaneet käsitystä toteutettujen toimintojen merkityksestä ja tärkeydestä. Asiakaspalautteet toiminnoista ovat olleet positiivisia. Psykoterapian osuuden tarkastelun osalta on toteutettu 10 asiakkaan teemahaastattelu, jonka tulokset julkaistaan opinnäytetyössä alkuvuoden 2010 aikana. Ryhmätoimintojen osalta Tasapainoisen elämän ohjelman tarkastelusta on valmistunut kaksi opinnäytetyötä. Töissä osoitettiin asiakkaiden hyötyneen toiminnasta ja ne vahvistivat tarkasteltujen teemojen soveltuvan suomalaisten ikääntyvien ihmisten kanssa työskentelyyn. Projektin työntekijät ovat tarkastelleet asiakkaiden toimintakyvyn, mielialan ja elämänlaadun muutoksia ryhmäinterventioiden aikana. Tulokset ovat osoitta- 12

14 neet, että mieliala näyttää paranevan interventiosta riippumatta ja myös elämänlaadun osa-alueilla näkyy paranemista. Tasapainoisen elämän ohjelmaan näyttää liittyvän yksilöllisesti määriteltyjen toiminnan ongelmien lievittyminen. Yli puolessa määritellyistä ongelmista oli nähtävissä kliinisesti merkittävä muutos positiiviseen suuntaan. Seuraavan vuoden aikana käyttöön saadaan myös seurantatuloksia. 5. Jatkosuunnitelmat ja kehittämishaasteet Tavoitteena on, että Seniorinuotan palvelumalli valmistuu syksyn 2010 aikana. Alustava malli esitellään yleisölle, keskeisille yhteistyökumppaneille ja lehdistölle tammi-helmikuun aikana. Mallia testataan helmi-toukokuun aikana paikallisesti Kuokkalan alueella yhteistyöryhmän kanssa ottamalla uusia asiakkaita ja tarkastelemalla, löytyykö mallin tuotteista asiakkaita tukevia toimintoja. Tarvittavat muutokset suunnitellaan elokuun loppuun mennessä ja palvelutuote hinnoitellaan syyskuun aikana. Tarkoituksena on esitellä valmis, testattu ja korjattu malli marraskuussa. Mallin tuottamisessa tehdään yhteistyötä Vanhus-Kaste toimijoiden kanssa varhaisen tuen mallin kehittämiseen liittyen. Mallin tuottamisessa huomioidaan Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatriaan koskevat uudet linjaukset. Mallin tuottamisessa hyödynnetään asiakkaille tehtävää asiakaspalautekyselyä tai tarvittaessa -haastattelua, tuotettuja opinnäytetöitä sekä ryhmäinterventioihin osallistuneille tehtyjä toimintakyvyn, mielialan ja elämänlaadun arviointeja sekä ryhmähaastatteluita. Kevään aikana yhdistyksen hallitus, ohjausryhmä ja projektin työntekijät arvioivat projektin toteutumista itsearviointina. Mallin tuottamisen ohella on oleellista aloittaa konkreettinen mallin juurruttaminen. Neuvotteluja pyritään edistämään kevään aikana ja päätetään keskeiset toimijatahot. Juurruttamisen perusperiaatteet ja toimijat sovitaan kesään mennessä. Verkosto kootaan kevään aikana ja toteutetaan verkoston ensimmäinen koulutuspäivä alkusyksyllä. Myöhemmin syksyllä mallin valmistuessa toteutetaan toinen, sitouttava koulutuspäivä. Tavoitteena on, että mallin juurruttamisen suunnitelma on valmiina marraskuussa. Selkeä haaste on siinä, että saadaan päättäjät ymmärtämään Seniorinuotan toiminnan merkitys ja saadaan heidät sitoutumaan toiminnan juurruttamiseen. Vuoden aikana keskeiseen rooliin nousee tiedottaminen. Kevään aikana työstetään materiaalia työkirjaa varten. Tarkoituksena on syksyllä tuottaa työkirjan Voimavaraista arki seniorityössä ensimmäinen versio. Työkirjan teemoihin liittyen toteutetaan psykoterapian osuudesta asiakastapausten videointi. Asiakkaat ovat antaneet tähän suostumuksena ja alustava teemoitus videointia varten on tehty. Keväällä laaditaan artikkelit ehdolle Vanhustyö- ja Toimintaterapeutti -lehtiin. Syksyllä valmiista mallista tuotetaan artikkelit tarjolle esimerkiksi Gerontologia- ja Kuntoutuslehtiin. Projektin tuloksia ehdotetaan lisäksi esiteltäviksi keväällä järjestettäville Gerontologian päiville ja syksyllä valtakunnallisille Mielenterveysmessuille. Asiakastyötä toteutetaan aktiivisesti kevään ajan ja tuotteistamisen ohella vähennetysti syksyllä. Psykoterapian osalta joidenkin kohdalla terapiasuhdetta on vielä syytä jatkaa harvennettuna kevätkauden. Muutoin asiantuntijaresurssit kohdistuvat aineiston analysointiin ja materiaalin tuottamiseen. Palveluvalikoimassa testataan kevään aikana uusina toimintoina yksilöllistä keskustelutukea ja tukipuhelinta. Meneillään olevat ryhmätoiminnot saatetaan loppuun ja uusia ryhmäkokonaisuuksia toteutetaan vuoden aikana 2-3 tarpeiden mukaisesti määriteltyinä. 13

OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.

OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11. OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.2009 ESITYKSEN TEEMAT 1.Ryhmien lähtökohdat 2.Asiakkaiden alkutilanteita

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön

Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön Heidi Rytky, projektityöntekijä, Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Yksinäisyys

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry 1 Asiakasmaksu perhehoito on avohoitoa vuokrasopimussuhde, vuokra 510, 30 /kk mahdollisuus saada

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa

Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa Leena Penttinen, projektipäällikkö Jyväskylän yliopisto leena.penttinen@jyu.fi yliopistostatyoelamaan.fi Peda-Forum-päivät 20.-21.8.2013 Tampere

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE 1 Vastaajan nimi: Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista kuntoutujan

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2012 1 (5) historia 23.04.2012 423 Pöydälle 23.04.2012 päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot