Parkinsonin tauti ja elämänlaatu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parkinsonin tauti ja elämänlaatu"

Transkriptio

1 Parkinsonin tauti ja elämänlaatu Sairaus pakottaa aina ihmisen arvioimaan elämäänsä täysin uudelleen. On asioita, joista on pakko luopua. Riittääkö se, mitä jää? Parkinsonpotilaan elämänlaadun kannalta tärkeämpää on se, miten vaikeaksi potilas itse kokee tautinsa kuin se, miten vaikeana joku ulkopuolinen tautia pitää. Elämänlaadusta on tullut muotitermi, jolla voidaan tarkoittaa hyvin erilaisia asioita. Työelämässä puhutaan laadusta ja sitä yritetään mitata - enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Joku voi löytää laatua elämäänsä hyppäämällä työelämän oravanpyörästä kokonaan pois. Nykyajan kiireiset vanhemmat puhuvat laatuajan tarjoamisesta lapsilleen, kun eivät muuta ehdi, ja toivovat sen korvaavan yhdessäolon määrän. Kun puhutaan elämisen laadusta tarkoitetaan yleensä materiaalisten arvojen sijaan elämän syvempien arvojen kunnioittamista. Nykysuomen tietosanakirja määrittää elämänlaaduksi yksilön hyvinvoinnin muut ulottuvuudet, mm. itsensä toteuttamisen mahdollisuudet, erotukseksi elintasosta. Kuitenkin myös työ ja taloudellinen tilanne voivat olla osa ihmisen elämänlaatua, yhtä lailla kuin perhetilanne, muut ihmissuhteet ja vapaa-ajan toiminta. Yleensä elämänlaatuun katsotaan kuuluvan ainakin terveys, joka koostuu paitsi fyysisistä, myös psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Vaikea sairaus, kuten parantumaton syöpä, luo usein toivon saada elämään laatua eli leveyttä pituuden sijaan. Viime vuosina on kehitetty monenlaisia kysymys- ja haastattelulomakkeita, jotka pyrkivät mittaamaan elämänlaatua. Voidaan syystä kysyä, onko elämänlaatua ylipäätään mahdollista mitata. Eri ihmiset kokevat laadun tulevan elämäänsä eri asioista. Selvää on, että mitattaessa elämänlaatua kyselylomakkeilla, saadaan tietoa aina vain siivu. Toisaalta kapeakin siivu voi olla arvokas, kun pohditaan, miten elämänlaatua voitaisiin parantaa. Iän ja terveydentilan vaikutus elämänlaatuun Iän myötä kaikilla ihmisillä sairauksien todennäköisyys kasvaa koko ajan. Onkin väitetty, ettei fyysisen terveydentilan arvioimista voitaisi käyttää ikäihmisten elämänlaadun mittarina. Terveys on yksi ihmiselämän tärkeimmistä asioista. Monet pitkäaikaissairaudet, Parkinsonin tauti mukaan lukien, lisäävät masennuksen esiintyvyyttä ja sitä kautta heikentävät elämänlaatua. Jos terveys on tärkein elämänlaadun säätelijä, voidaan olettaa, että ikäihmisten elämänlaatu on huonompi kuin nuorten ja terveiden. Onkin todettu, että ikääntyminen huonontaa elämänlaatua, ei kuitenkaan aina. Voidaan myös kyseenalaistaa mittausmenetelmät, jotka ovat aina sidoksissa yhteiskunnan arvoihin. Voisi kuvitella, että sellaisissa yhteiskunnissa, joissa vanheneminen on hyväksyttävää, ikääntyvien elämänlaatu säilyisi parempana, kuin ikuista nuoruutta ihannoivissa ja tavoittelevissa yhteiskunnissa. Onhan eri asia verrata itseään muihin samanikäisiin kuin täysin terveisiin, nuoriin ihmisiin. Näin ollen se, miten potilas suhtautuu sairauteensa, riippuu paitsi hänestä itsestään ja hänen lähiympäristöstään, myös ympäröivän yhteiskunnan asennoitumisesta sairauteen ja sairastamiseen. Nyky-yhteiskunnassa vanhenemisesta sinänsä on tehty sairaus. Tosiasia kuitenkin on, ettei kukaan elä täällä loputtomiin, ja ison osan elinaikaansa lähes jokainen sairastaa useampaa kuin yhtä tautia. Joskus tulee miettineeksi, mihin tämä nuorien, kauniiden ja rohkeiden maailma oikein on menossa. Eikö millään muilla kuin ulkoisilla arvoilla ole enää merkitystä? Niin kauan kuin asiat ovat kunnossa, kaikki tuntuu menevän hyvin. Entä yksinäisyyden ja epäonnistumisten hetkellä, riittääkö menestys?

2 Entä kuoleman hetkellä, onko silloin väliä, mitkä ovat ihmiset saavutukset tai millainen ura on takana, kuinka paljon rahaa ja hyvinvointia on onnistunut keräämään ympärilleen? Eikö tärkeämpää kuitenkin ole se, millaisen elämän on elänyt, millainen lähimmäinen on ollut kanssaihmisilleen? Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen, riittää, kun on ihminen. Jokainen meistä on epätäydellinen; näennäisesti kaikkein onnistuneimmallakin ihmisellä on oma pimeä ja hauras puolensa, jotkut vain osaavat piilottaa sen syvemmälle kuin toiset. Koskaan ei ole mukavaa menettää mitään, ei saavutettuja etuja, ei nuoruutta, ei kauneutta, eikä terveyttä, mutta aina kun menettää jotain, saa jotain muuta tilalle. Kaikkia asioita ei ole mahdollista panna arvojärjestykseen. Joskus muiden mielestä mitättömän tuntuinen asia voi olla ihmiselle itselleen merkittävämpi kuin suuri asia. Esimerkiksi pieni, mutta jatkuva kipu, voi estää elämästä nauttimisen. Kaikkia asioita ja vaivoja ei voida lääkityksellä tai muilla keinoin hoitaa. Joidenkin asioiden kanssa on vain pakko oppia elämään. Ihminen selviää loppujen lopuksi aika vähin eväin. On kysymys myös asenteista, siitä, katseleeko elämän nurjaa puolta, käyttääkö kaiken aikansa sen kaiken suremiseen, minkä on menettänyt. Vai iloitseeko siitä, mitä kaikkea vielä on jäljellä? Iloa ei kannata etsiä vain suurista asioista. Kauneutta voi löytää yhtä lailla sinisiiven lennosta kuin komeasta barokkipalatsista. Sairaus pakottaa aina ihmisen arvioimaan elämäänsä täysin uudelleen. On asioita, joista on pakko luopua. Riittääkö se, mitä jää? Tuleeko tilalle jotain? Mitä elämänlaatu Parkinsonin taudin yhteydessä tarkoittaa? Parkinsonin tauti on parantumaton, etenevä sairaus, joka vaikuttaa elämään monella tapaa, ei vain aiheuttamalla liikuntavaikeuksia, vaan myös monenlaisia muutoksia sairastuneen tunne-elämään ja ihmissuhteisiin. Parkinsonin tauti on aina koko perheen tai lähipiirin sairaus. On harvoja tauteja, jotka vaikuttavat niin monella tapaa sairastuneen elämään, kuin Parkinsonin tauti. Näyttää siltä, että oireet sinänsä eivät ole niin tärkeitä kuin taudin seuraukset sairastuneen elämään. Parkinsonpotilaan elämänlaadun kannalta tärkeämpää on se, miten vaikeaksi potilas itse kokee tautinsa kuin se, miten vaikeana joku ulkopuolinen, kuten lääkäri, tautia pitää. Jos potilas kokee voivansa itse hallita oireitaan, hän kokee vointinsa paremmaksi, ja tällöin myös puolison elämänlaatu on parempi. Kaikkein tärkeintä on siis oppia elämään sairautensa kanssa niin täysipainoisesti kuin mahdollista. Aina se ei ole helppoa. Haastavaa se on aina. Se, miten parkinsonpotilas selviytyy päivittäisestä elämästään, on siis tärkeämpää, kuin se, minkä hän pitemmällä tähtäyksellä arvelee olevan taudin ennuste ja miten hän kykenee hallitsemaan taudin etenemistä. Parkinsonpotilaan tuntemukset omasta hyvinvoinnista vaihtelevat hyvin paljon: välillä on hyvä päivä, jolloin kaikki sujuu, ja välillä päivä on aamusta asti huono, ja silloin on vaikea kokea vointiaan ja elämänlaatuaan kovinkaan hyväksi. Luonne Optimistiset ihmiset kokevat elämänlaatunsa paremmaksi kuin pessimistiset. Optimistien on helpompi hyväksyä muutoksia ja sopeutua niihin, he lähtevät helpommin uudesta tilanteesta uusin keinoin. Kukaan ei voi tietenkään väkisin muuttaa itseään pessimististä optimistiksi. Jonkun on saatava kantaa koko maailman murheet niskassaan, hänen henkinen tasapainonsa voi vaatia sitä. Aina voi kuitenkin pyrkiä löytämään asioista niiden paremmat puolet. Valossa kaikki näyttää selvemmältä kuin pimeässä, jossa on paljon varjoja ja varjoihin kätkeytyvää pelkoa. Erot taudissa ja sen kulussa Parkinsonin tauti on kullakin potilaalla erilainen, mikä tekee myös sairauden kokemisen erilaiseksi. Taudin pääoireet ovat kaikilla samat, mutta oireiden kokoonpano vaihtelee, yksi kärsii ennen kaikkea vapinasta, toinen hitaudesta. Taudin kulku eri potilailla on myös hyvin erilainen. Jonkun tauti etenee hyvin nopeasti ja toisen taas niin hitaasti, että muutosta tuskin huomaa.

3 Kommunikaatiovaikeudet Hyvin usein Parkinsonin tautiin liittyy kommunikaatiovaikeuksia. Puhe käy hiljaisemmaksi ja usein epäselvemmäksi, jolloin muut eivät aina kuule tai saa selvää, mitä Parkinsonin tautia sairastava sanoo. Puheen vivahteikkuus vähenee, toinen ei enää äänensävystä voi niin helposti kuin ennen tulkita puheen tarkoitusta. Potilaan eleet ja ilmeet vähenevät, jolloin tunnereaktiot eivät enää erotu; on vaikea tulkita, onko potilas iloinen, surullinen vai vihainen. Turhien väärintulkintojen välttämiseksi kannattaa sanallisesti ilmoittaa mielenvireensä, jos tulee vähänkin epäilyä, ettei se muuten tule ilmi. Usein ihmiset olettavat toisten ymmärtävän paljon enemmän sanattomasti, kuin nämä loppujen lopuksi ymmärtävät. Kukaan meistä ei myöskään ole ajatustenlukija, vaikka niin rohkenisimmekin joskus itse ajatella. Jonkun voi olla helpompi ilmaista itseään kirjoittamalla kuin suullisesti. Jos asian selvittäminen ei tunnu helposti luonnistuvan puhumalla, kannattaa kokeilla kirjoittamista väärinkäsitysten oikaisemiseksi. Ellei kirjoittaminen käsin onnistu, voi yrittää kirjoittaa koneella. Tietokone on paras väline, kunhan sitä oppii käyttämään, koska tekstiä voi korjailla, kun tulee virhelyöntejä. Aina ei toki kyseessä tarvitse olla väärinkäsityskään, lempeämpiäkin tuntoja voi yrittää laittaa paperille. Vaikean asian pohtimisessa ajatusten saattaminen tekstiksi voi olla hyvin vapauttavaa. Tätä keinoa kannattaisi kokeilla nykyistä useamman. Muistiongelmat On todettu, että elämänlaatu huononee, jos tiedollisiin toimintoihin tulee heikkenemistä. Parkinsonin tauti saattaa edetessään aiheuttaa muistiongelmia, jotka voivat kiusallisesti vaikuttaa potilaan elämään ja ihmissuhteisiin. Sellaisenkin parkinsonpotilaan, jolla ei ole haittaavampia muistiongelmia, saattaa olla vaikea muistaa monta asiaa samanaikaisesti. Samoin voi olla vaikeaa jakaa yhtäaikaa huomiotaan useaan asiaan. Näköön perustuvassa hahmottamisessa voi olla vaikeutta: saattaa olla vaikea löytää esinettä, joka on nenän edessä. Läheisiltä nämä muutokset edellyttävät ymmärtämystä. Kukaan ei jätä tarkoituksella osaa tavaroista tuomatta päästäkseen samantien takaisin kauppaan. Ostoslistoja ja muistilistoja kannattaa ottaa tarvittaessa avuksi. Sosiaalinen eristäytyminen Häpeän ja alemmuuden tunteet aiheuttavat herkästi sen, että potilas rajoittaa kanssakäymistään muiden ihmisten kanssa. Myös aloitekyvyn heikkeneminen voi estää lähtemistä. Monelle kehittyy aiempaan verrattuna taipumusta sosiaaliseen eristäytymiseen. Kun elämänpiiri supistuu, sen sisältö täytyy löytää neljän seinän sisältä, jolloin puolison rooli korostuu ja puolisoon kohdistuvat odotukset ja vaatimukset lisääntyvät. Samaan johtaa myös avuntarpeen lisääntyminen. Masennus Parkinsonin taudissa Jo maalaisjärjellä ajatellen on oletettavaa, että masentunut ihminen kokee elämänlaatunsa huonommaksi kuin sellainen, joka ei ole masentunut. Onkin todettu, että elämänlaatu huononee masennusoireiden myötä. Parkinsonpotilaan masennuksen arvioiminen Masennusta pidetään usein Parkinsonin tautiin tyypillisesti liittyvänä oireena, mutta kaikki sairastuneet eivät toki masennu koskaan. Parkinsonpotilaan masennuksen arvioiminen ei ole aina helppoa. Monet Parkinsonin taudin oireet ovat samoja kuin masennuksessa ilmaantuvat oireet. Etenkin masennuksen fyysisiä oireita on vaikea erottaa parkinsonoireista: ryhdin painumista, liikunnallisen aktiivisuuden vähenemistä, kasvojen ilmeettömyyttä, äänen hiljenemistä, ummetusta, häiriintynyttä unirytmiä, ruokahaluttomuutta ja muutoksia seksuaalisessa halukkuudessa voi esiintyä molemmissa.

4 On kuitenkin väitetty, että sellaisia fyysisiä oireita kuin väsymys, ummetus, päänsärky, unettomuus, ruokahaluttomuus, huimaus ja hikoilu esiintyisi useammin masentuneella parkinsonpotilaalla kuin sellaisella, joka ei masennuksesta kärsi. Reaktiivinen masennus On luonnollista, että etenevään parantumattomaan tautiin sairastuminen saattaa aiheuttaa reaktiona masennusta. Sairastuminen on aina prosessi, jonka sulattaminen ei käy hetkessä. Sopeutuminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että sairautta tarvitsisi hyväksyä. Sitä vastaan voi ja saa kapinoida, tiettyjä sairauteen kuuluvia piirteitä, kuten aloitekyvyn heikkenemistä ja sosiaalista eristäytymistä, vastaan kannattaa jopa taistella. Mutta sen verran kannattaa sopeutua, että hyväksyy taudin olemassaolon ja sen, ettei elämää voi ajatella enää ilman sairautta. Sairauden kieltäminen nimittäin vie kohtuuttomasti henkisiä voimavaroja, joita tarvitaan sairauden kanssa elämiseen. Alttius masennukseen lisääntyy myös vaiheessa, jossa sairastunut huomaa oireidensa selvästi lisääntyvän. On esitetty, että alteimpia reagoimaan masennuksella ovat ne, joiden tauti on alkanut nuorella iällä, ne, joiden tauti on pitkälle edennyt, ja ne, joiden tauti etenee nopeasti. Ihminen tarvitsee riittävästi aikaa sopeutuakseen kaikkiin elämässä tapahtuviin muutoksiin, etenkin muutoksiin, jotka eivät ole toivottuja. Jos taudin oireet lisääntyvät hyvin nopeasti, sopeutumisaika jää riittämättömäksi, koska juuri, kun potilas ehtii sopeutua olemassa olevaan tilanteeseen, vaaditaan sopeutumista taas muuttuneeseen tilanteeseen. Prosessi on jatkuva. Taudin etenemisnopeus altistaakin masennukselle enemmän kuin taudin vaikeus sinänsä. Sisäsyntyinen (endogeeninen) masennus Parkinsonin tautiin voi liittyä myös ns. sisäsyntyistä masennusta, joka aiheutuu aivojen välittäjäainetoiminnan muutoksista. Tällainen masennus saattaa esiintyä taudin ensioireena jo vuosi pari ennen kuin liikkumista hankaloittavat muutokset tulevat esille. Sisäsyntyinen masennus on usein voimakkaampaa kuin reaktiona sairauteen ilmaantunut tai sairauden etenemiseen liittyvä masennus, ja se vaatii yleensä masennuslääkityksen aloittamisen. Lääkevaikutuksen mukaan vaihteleva masennus Joillakin masennuksen aste vaihtelee huomattavasti lääkevaikutuksen mukaan: kun lääke vaikuttaa hyvin, potilas ei tunne masennusta ehkä lainkaan, mutta kun lääke lakkaa vaikuttamasta, masennus voi olla hyvinkin voimakasta. Aina potilas ei itse välttämättä huomaa olevansa masentunut. Aloitekyvyn puute, passiivisuus, haluttomuus lähteä mihinkään tai tavata ketään voivat johtua masennuksestakin. Välttämättä ne eivät siis ole vain tautiin kuuluvia piirteitä. Jos potilaalle itselleen tai hänen läheiselleen herää ajatus masennuksesta, asia on hyvä ottaa puheeksi hoitavan lääkärin kanssa. Parkinsonpotilaalle sopivia mielialaa kohentavia lääkkeitä on löydettävissä, eikä niiden käytön aloittamista pidä arastella silloin, kun pitkittynyt masennus uhkaa viedä elämästä kaiken ilon. Kuinka yleistä masennus on? Arviot masennuksen esiintymisestä vaihtelevat suuresti. Vaihteluun vaikuttaa hyvin paljon käytetty arviointimenetelmä, eli se, millä perusteilla masennusdiagnoosi tehdään. Raja masennuksen ja normaalin mielialan vaihtelun välillä ei ole jyrkkä vaan liukuva, mutta johonkin raja täytyy tutkimuksissa vetää. Yleensä edellytetään, että alavireisyys on jatkunut pitempään kuin kaksi viikkoa yhtäjatkoisesti, ennen kuin puhutaan masennuksesta. Naiset ovat kaikkien tutkimusten mukaan masentuneempia kuin miehet. Miehillä elinaikaisen masennusriskin on arvoitu olevan 8-12 % ja naisilla %, mutta yli 60-vuotiaista lähes 25 %:n on arvioitu kärsivän masennusoireista. Ikä on tärkeä masennusta lisäävä tekijä. On tutkimuksia, joissa masennusta väitetään esiintyvän jopa 70 %:lla ikäihmisistä, mikä vaikuttaa kyllä yliampuvan korkealta luvulta. Suomessa Kivelän ja Pahkalan 1980-luvulla tekemissä selvityksissä todettiin masennusta

5 esiintyvän iäkkäistä miehistä 22 %:lla ja iäkkäistä naisista 30 %:lla, mutta vaikeaa masennusta esiintyi kuitenkin vain 2.6 %:lla miehistä ja 4.5 %:lla naisista. Arviot parkinsonpotilaiden masennuksesta vaihtelevat %:n välillä. Suurin osa tutkimuksista toteaa masennusta esiintyvän %:lla. Gothamin ja kumppaneiden 1986 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että jopa 27 %:lla parkinsonpotilaita oli esiintynyt itsemurha-ajatuksia verrattuna 19 %:iin nivelreumapotilaista ja 5 %:iin samanikäisistä terveistä. Norjassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että masennus oli neljä kertaa yleisempää laitos- kuin kotihoidossa olevilla parkinsonpotilailla. Tämänkin takia on tärkeää pyrkiä tukemaan potilaan kotona selviämistä mahdollisimman pitkään. Unihäiriöt voivat olla merkki masennuksesta. Parkinsonpotilailla unihäiriöt ovat kuitenkin hyvin yleisiä ilman masennustakin: on arvoitu, että unihäiriöitä olisi jopa %.lla. Tyypillisiä unihäiriöitä ovat lisääntyneet ja pitkittyneet heräämiset, jotka johtavat päiväaikaiseen väsymykseen. Niitä esiintyy usein jo taudin alkuvaiheessa. Myös levottomat unet, yöaikainen huutelu tai huitominen ovat varsin yleisiä ilmiöitä parkisonlääkityksen aloittamisen myötä. Masennus pahentaa unihäiriöitä, mutta se vaikuttaa uneen kuitenkin vähemmän kuin itse tauti. Oma tutkimukseni Omassa työssäni selvitettiin SF-36-mittarin avulla elämänlaatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä koko lounaissuomalaisessa tutkimusryhmässä, joka koostui Turun ja yhdeksän ympäröivän maalaiskunnan parkinsonpotilaista. Elämänlaatua selvittävässä osiossa heitä oli 228. Lisäksi verrattiin elämänlaatua valikoidussa potilasryhmässä (lkm = 123), jossa jokaiselle potilaalle oli valittu kaksi verrokkia (lkm = 246). Potilaiden elämänlaatu oli SF-36:lla mitattuna huonompi kuin verrokkien elämänlaatu kaikissa muissa osioissa paitsi mielenterveyttä mittaavassa ja tunne-elämän roolirajoituksia mittaavassa osiossa. Myöskään ruumiillista kipua mittaavassa osiossa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä. Potilaat olivat masentuneempia kuin verrokit. Oli odotettavaa, että potilaat kokivat elämänlaatunsa fyysisiä tekijöitä mittaavissa osioissa huonommaksi kuin heidän verrokkinsa. Tulos heijastaa sitä, että potilaat olivat huonompikuntoisempia kuin verrokit. Saattaa myös olla, että masennuksen suurempi esiintyminen potilailla johti osaltaan siihen, että potilaat myös kokivat olevansa fyysisesti huonompikuntoisempia. Ero sosiaalisessa toimintakyvyssä selittyy osittain sillä, että taudin fyysiset rajoitukset voivat suoraan haitata sairastuneen menemisiä. Toisaalta Parkinsonin tautiin liittyy usein taipumus vetäytyä sosiaalista kontakteista ja pyrkiä eristäytymään eli ns. mökkiytyminen. Energisyyden tai tarmon puute näyttää olevan tyypillinen Parkinsonin taudin oire, jolla on taipumus lisääntyä taudin etenemisen myötä. Sama ilmiö korostuu myös iän myötä. Näyttääkin siltä, että mitä iäkkäämpänä ihminen sairastuu, sitä todennäköisemmin hänellä esiintyy energisyyden puutetta. Toisaalta nuorena sairastuneella on suurempi riski kohdata psyykkisiä ongelmia, mikä voi heijastaa sitä, että nuorena sairastuneen voi olla vaikeampi sopeutua ja hyväksyä tautiaan kuin vanhemman, joka tietää, että jonkin taudin ilmaantuminen on joka tapauksessa todennäköistä. Voi myös olla, että nuorten on helpompi tunnistaa psyykkiset vaikeutensa kuin vanhempien. Miksi naisten elämänlaatu oli huonompi kuin miesten? Naiset kokivat elämänlaatunsa lähes kaikissa osioissa huonommaksi kuin miehet. Naiset olivat masentuneempia. He elivät useammin yksin: naisista yksinasuvia oli 34 %, miehistä 21 %, mikä osaltaan heijastaa miesten lyhyempää elinikää. Saattaa myös olla, että naiset tiedostavat ongelmansa paremmin tai osaavat ainakin nimetä ne helpommin kuin miehet.

6 Koska Parkinsonin tauti vaikuttaa nimenomaan käsien näppäryyteen, voidaan olettaa, että ne askareet, joita naiset perinteisesti tekevät (esim. ruoanlaitto, käsityöt, leipominen), hankaloituvat enemmän kuin miesten tekemät työt, jotka ovat useammin enemmän voimaa kuin näppäryyttä vaativia (esim. pihatyöt, puusavotat, lumenluonti). Toki naisetkin puuhaavat ulkosalla, esim. puutarhassa, mutta sisätyöt ovat perinteisesti naisten ja ulkotyöt miesten aluetta. Ulkoilu vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja voi joskus jopa riittää lievän alavireisyyden hoidoksi. Taudin myötä taipumus pysytellä enemmän kotona lisääntyy, jolloin naisen rooli saattaa muuttua enemmän, mikä voi aiheuttaa enemmän sopeutumisvaikeuksia ja arvottomuuden tunteita naisille kuin miehille. Naisilla sosiaalinen toimintakyky kärsi tämän tutkimuksen mukaan enemmän, mikä voi heijastaa sitä, että naisten sosiaalinen verkosto kärsii taudin myötä enemmän tai naiset kokevat muutokset haittaavampina kuin miehet. Miehet muistelevat mielellään, mitä kaikkea he ovat elämässään tehneet. Muisteleminen auttaa ihmistä muodostamaan elämästään mielekästä kokonaisuutta. Erilaisten suoritusten muisteleminen voi helpottaa miestä säilyttämään omanarvontuntonsa. Naiset taas tekevät useammin päivittäisiä kotitöitä, joista ei jää jäljelle mitään näkyvää, mutta joissa ilmaantuvat häiriöt tulevat helposti esille. Voi myös olla, että miesten on helpompi ottaa vastaan apua puolisoltaan kuin naisten. Masennus, vaikeudet päivittäistoiminnoista selviytymisessä ja tilanvaihtelut heikensivät elämänlaatua? Masennus oli kaikkein tärkein elämänlaatua huonontava tekijä. Sen jälkeen tuli vaikeus päivittäistoiminnoista selviytymisessä. Masennus heikentää päivittäistoiminnoista selviytymistä. Huono päivittäistoiminnoista selviytyminen aiheuttaa herkästi masennusta. Kaikkein tärkeintä on nimenomaan se, miten potilas itse kokee selviytyvänsä päivittäistoiminnoistaan, ei se, mitä muut asiasta arvelevat. Siksi lääkärin on vähintään yhtä tärkeää kuunnella, mitä potilas kertoo päivittäisestä selviytymisestään kuin tutkia potilas, joka saattaa olla jopa ottanut ylimääräisen lääkkeen selviytyäkseen lääkärin vastaanotosta. Erilaiset mittarit ovat hyviä apuneuvoja, mutta ne eivät vielä auta potilasta selviytymään arjestaan yhtään paremmin. Potilaat, joilla on ollut pitempään levodopahoito, saavat usein sivuvaikutuksena ns. tilanvaihteluita. Tutkimukseni perustella näytti siltä, että jähmettyminen, päiväaikainen lääkevaikutuksen keskenloppuminen, yöllinen liikkumisvaikeus ja varhaisaamuinen liikkumisvaikeus huononsivat elämänlaatua ja altistivat masennukselle. Saattaa olla, että näiden oireiden elämänlaatua heikentävä vaikutus johtuu siitä, että ne rajoittavat potilaan itsenäisyyttä ja itsemääräämismahdollisuuksia. Sen sijaan pakkoliikkeet eivät vaikuttaneet heikentävästi elämänlaatuun tai aiheuttaneet masennusta. Potilaan kannalta on parempi liikkua liiallisesti kuin olla liikkumatta lainkaan. Ne, joiden pakkoliikkeet ovat lieviä, eivät välttämättä itse edes tunnista niitä. Dystonioista eli kivuliaista lihaskouristuksista on sen sijaan potilaalle paljon enemmän haittaa. Ne aiheuttavat myös psyykkisen toimintakyvyn heikkenemistä ja synkistävät tulevaisuudennäkymiä. Elämänlaadun kohentaminen 1. Tieto Sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Kuitenkin usein juuri tiedonpuute on piinallisinta; epävarmuudessa eläminen on hyvin kuluttavaa. Siksi Parkinson-diagnoosi voi olla potilaalle helpotus: erilaisille vaivoille ja oireille löytyy lopultakin jokin selitys. Tauti on tärkeää tuntea hyvin sen vuoksi, että tunnistaa itse, mikä oire kuuluu tautiin ja mille pitää etsiä muuta selitystä.

7 Soile Kauppi kumppaneineen on ansiokkaasti selvittänyt tiedonsaantiin liittyviä ongelmia pro gradu - työssään Tieto Parkinsonin taudista ja sen hoidosta - parkinsonpotilaan näkökulma. Mielestäni olisi erittäin tärkeää, että ensivaiheessa tiedon antamiseen olisi varattu riittävästi aikaa. On todettu, että potilas muistaa vain pienen osan siitä tiedosta, mitä hän diagnoosintekohetkellä on lääkäriltään saanut. Neurologian poliklinikoilla on pääsääntöisesti niin vähän virkoja tai osa niistä on täyttämättä, että pikaista uusintakäyntiä heränneisiin kysymyksiin vastaamiseksi ei yleensä pystytä järjestämään. Tämän vuoksi kirjallinen ensitietolehtinen on hyödyllinen keino jakaa perustietoa potilaalle alkuvaiheessa. Myös kehitteillä oleva parkinsonhoitajajärjestelmä tulee mielestäni tarpeeseen. Hoitaja voi monessa paikassa lääkäriä helpommin varata riittävän pitkän ajan potilaalle. Hyödyllisiä ovat myös paikalliset tietoiskut, joihin kerätään useampi sairastunut yhteen, annetaan tietoa sairaudesta, kuntoutuksesta, sosiaalisista kysymyksistä ja vastataan heränneisiin kysymyksiin. Jotta sairastunut voisi sopeutua sairauteensa, hänen on tärkeää löytää uusia keinoja selviytyä arjesta, uusia keinoja tehdä vanhoja asioita uudella tavalla. Parkinsonin taudin myötä koko ruumiinkuva muuttuu, potilaan on vaikeampi tuntea olevansa kotonaan omassa ruumiissaan kuin ennen sairautta. Koska ruumiinkuva muuttuu jatkuvasti, muutoksen pitäisi pystyä sopeutumaan yhä uudelleen ja uudelleen. Yksilölliset erot ovat suuria: joidenkin on helppo sopeutua asiaan kuin asiaan. Optimistiset ihmiset tarvitsevat vähemmän apua päivittäistoiminnoissaan kuin vähemmän optimistiset. Joidenkin onnistuu säilyttää elämänlaatunsa hyvänä sairauksista huolimatta. Omalle perusluonteelleen ei kukaan voi mitään, mutta synkkäkin ihminen voi yrittää löytää asioista ne paremmat puolet. Mahdollisuus keskustella omasta sairaudesta vaikuttaa positiivisesti sairastamiseen. Eräässä tutkimuksessa valittiin kaksi ryhmää, joista toiselle tarjottiin tietoa ja tukea sekä kannustettiin liikkumaan, kontrolliryhmää pelkästään seurattiin. Tutkimusryhmä selviytyi selvästi kontrolliryhmää paremmin monessa asiassa. Kontrolliryhmässä tarvittavat levodopa-annokset olivat suurempia, kun tutkimusryhmässä ei annosten nostoon ollut tarvetta. Tutkimusryhmä koki selviävänsä paremmin päivittäistoimistaan, pystyi paremmin kontrolloimaan oireitaan ja selviytymään sairauden aiheuttamien ongelmien kanssa. Heidän tarvitsi käydä vähemmän lääkärissä, olla sairaalassa tai sairauslomalla eli myös sairauden yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset pienenivät. Tiedon ja tuen vaikutusta ei ole kovin helppoa tutkia olemassaolevilla mittareilla. Taloudellisia vaikutuksia saadaan helpommin mitattua kuin esimerkiksi vaikutuksia elämän laatuun, ja niissä todetut muutokset ovat tietysti yhteiskunnan kannalta merkityksellisiä. Yksilön kannalta kuitenkin hänen oma hyvinvointinsa ja siinä tapahtuneet muutokset ovat keskeisimpiä. Vaikka tulosten mittaaminen on vaikeaa, on täysi syy olettaa, että tuella on potilaan voinnin ja sitä myötä elämänlaadun kannalta suuri merkitys. Esimerkiksi Parkinson-kurssien, joilla pyritään antamaan tietoa, tukea ja terapiaa samanaikaisesti, voidaan olettaa vaikuttavan potilaiden terveydentilaan ja elämänlaatuun suotuisasti paitsi kurssien aikana, myös jälkikäteen. 2. Puolison rooli Kun naimisissa tai avoliitossa elävä sairastuu Parkinsonin tautiin, puolison rooli on keskeinen. Jos parisuhde on ollut hyvä ennen sairastumista, sairauden myötä tulevat ongelmat ja elämäntilanteen muutokset on helpompi hyväksyä. Jos suhteessa taas on ollut paljon ongelmia ennen sairastumista, ne tahtovat korostua sairauden myötä. On todettu, että puolisot, jotka hoitavat paljon sairastunutta puolisoaan, kokevat oman terveytensä huonommaksi, heillä on vähemmän kontakteja kodin ulkopuolelle ja vähemmän vapaa-aikaa; he nukkuvat myös huonommin. Tämä saattaa johtaa katkeruuteen, masennukseen ja vihamielisyyteen. Hoitosuhde on aina riippuvaisuussuhde, jossa voi tulla ongelmia puolin ja toisin. Jos hoitava puoliso voi huonosti, myös potilas voi huonosti.

8 Joskus sairastunut voi vastustaa puolison omia menoja, tuntea niistä jopa mustasukkaisuutta. Mutta mitä paremmin ladatut akut puolisolla on, sitä paremmin hän pystyy kohtaamaan myös sairastuneen puolisonsa. Parisuhde on aina kahden kauppa. Se ei toimi pelkästään toisen ehdoilla, ei silloinkaan kun toinen on hoitaja ja toinen hoidettava. Onkin erittäin tärkeää, että hoitava puoliso pitää ajoissa huolta omasta jaksamisestaan. Pariskunnan molemmilla osapuolilla täytyisi olla myös muita ihmissuhteita puolison lisäksi ja mielellään omia säännöllisiä harrastuksia. Säännölliset harrastukset ovat paras, koska niihin tulee todennäköisemmin lähdettyä kuin satunnaisiin menoihin. 3. Masennuksen hoito Masennuksen hoitaminen on tärkeää. Aina ei masennusta tarvitse hoitaa lääkityksellä; lievemmän masennuksen hoidoksi saattaa riittää keskustelu joko läheisten tai ammatti-ihmisten kanssa, ja liikkuminen, etenkin ulkoilu. Jos kuitenkin masennus hallitsee elämää, värittää kaiken sumean harmaaksi, ei lääkityksen aloittamisessakaan pidä epäröidä. On todettu, että parkinsonpotilaiden masennusta hoidetaan lääkkein liian harvoin, ilmeisesti siksi, ettei masennusta aina tunnisteta ja ehkä myös siksi, että tautiin liittyviä liikuntaongelmia pidetään tärkeämpinä hoitaa kuin mielialaa. Kuitenkin täytyy muistaa, että masennus heikentää fyysistä suoriutumiskykyä. Lisäksi vaikka fyysinen suorituskyky olisi kuinka erinomainen, mutta mieliala on jatkuvasti apea, elämänlaatu jää huonoksi, elämästä ei saa irti sitä, mitä siitä voisi saada. 4. Sopiva parkinsonlääkitys Olisi tärkeää miettiä, miten toimintakyky saadaan säilytettyä mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyvänä. Parkinson-lääkityksen hienosäätö on tärkeää, joskus pienetkin muutokset voivat kohentaa toimintakykyä merkitsevästi. Esimerkiksi joku ottaa kahteen osaan jaetun selegiliini-lääkityksensä (Eldepryl, Selegilin ) jälkimmäisen annoksen vuosia iltaisin ja kärsii unettomuudesta, tai joku käyttää epähuomiossa pitkään lääkettä, joka pahentaa parkinsonoireita. Lääkärissäkäyntien tarkoituksena on pyrkiä säätämään lääkitys kunkin potilaan ja hänen sairautensa vaiheen kannalta mahdollisimman sopivaksi. Aina se ei ole helppoa. Aina se ei ole edes mahdollista, koska sivuvaikutukset ovat parkinsonlääkkeillä niin yleisiä. Yhtä yleispätevää ja kaikille sopivaa lääkitystä ei ole, vaan lääkitys täytyy aina räätälöidä kullekin henkilökohtaisesti. Pitkään samanlaisena olleen lääkityksen muuttaminen ei ole tarpeen, jos tilanne on hyvä. Liian tehokas lääkitys ei ole tarkoituksenmukainen, vaikka se takaisikin nykyhetkellä mahdollisimman hyvän toimintakyvyn, koska levodopan teho tahtoo ajan myötä hiipua ja hankalia pitkäaikaissivu-vaikutuksia tulee herkemmin, jos levodopan määrä on suuri. Toisaalta tarpeellisesta lääkityksestä pidättäytymisessäkään ei ole järkeä, koska tällöin taudin oireet tulevat esille niin haittaavina, ettei tämän päivän toimintakykyä, joka kuitenkin on se kaikkein tärkein, voida riittävästi saavuttaa. 5. Fysio- ja toimintaterapia Säännöllinen fysioterapia ja liikuntaharjoitukset auttavat säilyttämään toimintakykyä. Toimintaterapiasta on myös hyötyä toiminnallisen itsenäisyyden säilyttämisessä. Kun toimintakyky ja itsenäinen selviytyminen helpottuvat, elämänlaatu pysyy parempana. Kaikkien toimenpiteiden tavoitteena on, että sairastunut pystyisi elämään mahdollisimman hyvää elämää mahdollisimman pitkään kotona. Erilaisia mahdollisuuksia suhtautua elämään Sellaista on elämä - Turha virittää sitä odottamaan käännettä parempaan päin. Parempaa

9 ei ole millään suunnalla. ihmisille näyttävät hänen oikean paikkansa puute ja ahdistus, joihin uni ja unohdus aika ajoin tuo helpotusta. Joka sen ymmärtää, ei enää käy kauppaa onnen kanssa eikä sateenkaaren. Rabbe Enckell Elää, elää, elää! Elää raivokkaasti elämän korkea hetki, terälehdet äärimmilleen auenneina, elää ihanasti kukkien, tuoksustansa, auringosta hourien - huumaavasti, täyteläästi elää! Mitä siitä, että kuolema tulee! Mitä siitä, että monivärinen ihanuus varisee kuihtuneena maahan. Onhan kukittu kerta! On paistanut aurinko, taivaan suuri ja polttava rakkaus, suoraan kukkasydämiin, olemusten värisevään pohjaan asti! Katri Vala Elämä on lyhyt on vielä monta asiaa miettimättä kirjaa lukematta sävellystä kuulematta. Monta maata käymättä kieltä oppimatta rataosuutta ajamatta ihmistä tutustumatta tapaa omaksumatta virhettä tekemättä. Yritän niin paljon kuin ehdin, ne jotka tulevat jälkeeni jatkavat tästä. Hannu Niklander ANNE-MARIA KUOPIO LT, neurologian erikoislääkäri Keski-Suomen keskussairaala PARKINSON-POSTIA 2/2001

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä Kriisin paikka Työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Merja Hutri on väitellyt ammatillisesta kriisiytymisestä syksyllä 2001. Tässä artikkelissa hän tarkastelee ilmiötä ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

Meidän arkemme. -tehtäväkirja Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot