MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA"

Transkriptio

1 UNIVERSITY OF HELSINKI Suomen Fysiogeriatria Oulunkylän kuntoutussairaala MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA Prof. Kaisu Pitkälä PhD Minna Raivio PhD Marja-Liisa Laakkonen Prof. Timo Strandberg Niina Savikko Prof. Reijo Tilvis

2 Esityksen teemat Kuntoutus, liikunnanrajoitukset, toimintakyky Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus ikääntyneillä muistisairauksissa Mitä voisi merkitä Suomessa?

3 Mitä toimintakyky on? Kykyä selviytyä itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista Riippuvaista paitsi ihmisen omista kyvyistä, myös ympäristön mahdollisuuksista ja sosiaalisesta tuesta Fyysistä (ADL, IADL) Psyykkistä (kognitio, mieliala, elämänhallinta, psyykkinen hyvinvointi) Sosiaalista (kokemus yksinäisyydestä, sosiaalinen verkosto, sosiaalinen aktiivisuus)

4 Ulkoiset tekijät: -sairauksien hoitoa ja kuntoutus -sosiaalinen ja fyysinen ympäristö -tuki Patologia Fysiologiset vauriot Toiminnan rajoitukset Toiminnan vajaukset Sairaudet esim. nivelrikko sydäninfarkti aivohalvaus, dementia Lihaskato, sydämen toiminnan vajaus, kognit. heikkeneminen Hidas kävely, hengenahdistus ponnistellessa, toiminnanohjaus heikkenee Liikuntarajoitukset Vaikeudet ADLtoiminnoissa ja IADL toiminnoissa Riskitekijät Toiminnanvajauksien kehittyminen Yksilölliset tekijät, mm: -sopeutuminen, elämäntavat -psykososiaaliset voimavarat, coping Nagi Verbrugge & Jette, Soc Sci Med 1994; kts myös ICF ; WHO 2001

5 Mistä toimintakyvyn heikentyminen johtuu Puolet akuuttia -- katastrofaalista Puolet kroonisista tiloista johtuvaa -- progressiivista esim. muistisairauksissa

6 Toimintakyky Hidas toiminnanvajeiden kehitys haurastuminen (frailty) Hidas toimintakyvyn menetys Kuntoutuminen näkyy hitaasti Kuntoutus ideaalisen sitoutumisen kanssa Luonnollinen kulku Kuntoutus ilman sitoutumista Aika Kuntoutusjakso

7 Kuntoutus Akuutin sairauden jälkeinen kuntoutus kuntien vastuulla catastrophic disability Esim. Aivoinfarktin, sydäninfarktin, sydämen vajaatoiminnan tai lonkkamurtuman jälkeinen kuntoutus, monisairaan kuntoutus sairaalahoidossa Ylläpitävä kuntoutus, haurauden ja raihnauden hidastaminen, toiminnanvajauksien preventio progressive disability Kunnilla ei juurikaan rahaa tähän Valtaosa tapahtunut veteraanikuntoutuksen kautta

8 5. Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito 4. Vanhainkotihoito RISKIT, KUNTOUTUS- TARPEET 85v --> Liikuntakyvyn menetys, vuodepotilaaksi joutuminen 3. Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 80 85v --> Akuutti tai krooninen toimintakyvyn menetys, laitokseen joutuminen 2. Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät 75 80v --> Hauraus, akuutti toimintakyvyn menetys tai sen hiipuminen, sairauksien komplikaatiot 1. Hyvä toimintakyky, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 60 75v--> Sairauksien paheneminen, komplikaatiot

9 Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus ikääntyneillä

10 VAHVA NÄYTTÖ LIIKUNNAN VAIKUTTAVUUDESTA IKÄÄNTYNEILLÄ! 121 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta (N=6700) voimaharjoittelusta ikääntyneillä (Liu & Latham Cochrane Database Syst Rev 2009): Parantaa toimintakykyä (33 tutkimusta) Vähentää liikunnanrajoitteita (24 tutkimusta) Liikkunnan vaikutukset näkyvät kaiken kuntoisilla eikä koskaan ole liian myöhäis tä aloittaa Fyysinen aktiivisuus parantaa mielialaa (11 tutkimusta) (Blake et al. Clin Rehab 2008)

11 Liikunta-aktiivisuuden ja kognition välillä on yhteys! Kohorttitutkimukset : Fyysinen aktiivisuus keski-iässä vähentää kognitiivisen heikkenemisen ja dementia riskiä iäkkäänä (Sofi et al. J Intern med 2011, Hamer & Chida. Psychol Med 2009) Mitä enemmän liikut (kävelet) sitä pienempi on muistisairauden riski

12 Liikunnallinen harjoittelu ja kognitio Aerobinen harjoittelu (11 rct) (Angevaren et al. Cochrane 2009) parantaa kognitiota Parantaa ajattelun nopeutta, tarkkaavaisuutta, toiminnanohjausta Naiset hyötyvät miehiä enemmän (Kramer et al. J Appl Physiol 2006) Aerobinen harjoittelu kasvattaa hippokampuksen kokoa (Erickson 2011) Erickson et al. PNAS 2011

13 Liikunnan vaikuttavuus kognitioon MCI:ssä 4 satunnaistettua tutkimusta 2 tutkimuksessa toiminnanohjaus parani 1 tutkimuksessa viivästetty mieleenpalautus parani 1 tutkimuksessa keskittymiskyky ja muisti paranivat

14 Liikunta ja lievä muistin heikkeneminen MCI eli lievästä muistin heikkenemisestä kärsiviä 170 (keski-ikä 69v) osallistui 24 vk liikuntainterventioon 50minx3/vk (itsen.) ADAS-Cog parani 0.24 pistettä interventioryhmässä ja heikkeni 1.04 pistettä kontrolliryhmässä Viivästetty mieleenpalautus, CRD sum-of-boxes paranivat QOL tai mieliala eivät eronneet ryhmien välillä (Lautenschlager et a. JAMA 2008)

15 Miksi liikunta vaikuttaa muistitoimintoihin? Aivojen vanhenemisen mekanismeina ehdotettu: Heikentynyt verenkierto (verenpaine, kolesteroli) Heikentynyt energiansaanti (verenpaine, kolesteroli, insuliiniresistenssi) Hiljainen tulehdustila (inflammaatio) LIIKUNTA verenkierto paranee, aivot saavat happea, glukoosin hyväksikäyttö paranee, hiljainen tulehdus vähenee

16 Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus muistisairailla

17 Toimintakyvyn kuntoutus: Geriatrinen kuntoutus lonkkamurtuman jälkeen Kuntoutus geriatrisessa yksikössä vs tavanomainen sairaalahoito Satunnaistettu tutkimus - alaryhmäanalyysi dementoituneista (n=141) Huusko ym BMJ 2000;321:

18 Geriatrinen kuntoutus lonkkamurtuman jälkeen dementiapotilailla (Huusko ym. 2000) Hoitopäivät % kotona 3 kk kuluttua

19 Aiempi tutkimuksellinen näyttö eli liikunnallinen kuntoutus muistisairauksissa 10 liikunnallisen harjoittelun RCT:tä tehty muistisairautta sairastavilla laitospotilailla (N=575 (vaihteluväli ) 5 tutkimusta osoittaa vaikuttavuutta liikuntarajoitteisiin 4 tutkimusta osoittaa vaikuttavuutta toimintakykyyn Vain kaksi tutkimuksista on tasoltaan kohtalaisia hyviä

20 5. Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito 4. Vanhainkotihoito Muistisairaat laitoksissa ja 3. Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 75 80v --> 85v - -> 80 85v --> Kohderyhmä ja riskit Liikuntakyvyn menetys, laihtuminen vuodepotilaaksi joutuminen Toiminta kyvyn menetys, laitokseen joutuminen -käytösoireet, omaisen jaksaminen liikunta Rolland ym. J Am Geriatr Soc 2007;55: Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät 1. Hyvä toimintakyky, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat N=134 Alzheimeria sairastavaa vanhainkodin asukasta Liikunnallinen kuntoutus 1tx2/vk 1 v ajan (tasapaino-, voima-, venyttelyharjoittelu) 60 75v--> Katzin ADL-toiminnot paranivat merkitsevästi interventioryhmässä vrt vertailuryhmään Hauraus, toimintakyvyn menetys, sosiaalinen Vetäytyminen, kognitio hiipuu Kognition hidas heikentyminen

21 Aiempi tutkimuksellinen näyttö eli liikunnallinen kuntoutus muistisairauksissa 10 tutkimusta tehty kotona asuvilla muistisairailla (N=803; (vaihteluväli )): 3 tutkimusta ei vaikuttavuutta Kaksi tutkimusta vaikuttavuus toimintakykyyn 5 tutkimusta vaikuttavuutta liikuntarajoitteisiin Tutkimusten ongelmia: Pieni voima Interventioita ei ole kovin hyvin kuvattu; intensiteetti ja kesto vaihtelevat Kohderyhmät heterogeenisia Yleensä hyödyt muistisairailla ovat verrannollisia muilla vanhuksilla tehtyjen liikuntainterventioiden hyötyihin

22 Käytösoireiden kuntoutus liikunnan avulla Teri ym. JAMA 2003;290: : rct, N=153 Alzheimerin tautia sairastavaa + omaishoitajaa interventio: liikunta + omaishoitajan ohjaaminen 3kk ajan depressio (Cornell) ja RAND-36:n fyysisen toiminnan osio paranivat. V.m. säilyi parempana ad 2v.

23 Liikunnan vaikuttavuus kognitioon muistisairailla 17 rct-tutkimusta muistisairailla 9 tutkimuksessa jokin kognition osa-alue parani 7 tutkimuksessa hoito- ja kontrolliryhmien välille ei tullut eroja Yleensä tutkimukset heikkotasoisia

24 Vanhustyön keskusliiton koordinoima muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen tutkimus

25 Lähtökohtia omalle tutkimukselle Liikunnalla tiedetään olevan myönteistä vaikutusta paitsi liikuntakykyyn myös muistitoimintoihin ja masennukseen Muistisairauden edetessä sitä sairastavan liikuntakyky heikkenee: Muistisairauksissa liikkuminen muuttuu jäykäksi Ihminen laihtuu ja lihaskadon myötä hän haurastuu (frailty) ja tulee kaatumisriskejä Kuitenkin muistisairaat ovat pitkälti jääneet perinteisen kuntoutuksen ulkopuolelle ja kotona asuvilla kuntoutuksen vaikuttavuuden näyttö puutteellista

26 Tutkimuksen tavoite Selvittää voiko liikunnallisella harjoittelulla parantaa dementiaa sairastavien Liikuntakykyä ja toimintakykyä Lykätä heidän laitokseen joutumistaan ja vähentää terveyspalveluiden käyttöä Vähentää käytösoireita, depressiota, ja parantaa muistitoimintoja Parantaa omaishoitajien elämänlaatua

27 Tutkittavat Kotona asuvia Alzheimerin tautia sairastavia ikäihmisiä (yli 64 v.) yhteensä 210 eli Tutkimusta tarjotaan KELAn Alzheimer lääkekorvausta saavien rekisterin potilailaille, joilla puoliso asuu samassa osoitteessa Helsinkiläisiä, espoolaisia ja vantaalaisia Pystyy liikkumaan omatoimisesti, apuvälinein tai talutettuna Haurastumisen merkkejä (frailty)

28 Tutkittavat kuntoutusmuodot 1. Kotona tapahtuva, dementian fysioterapiaan perehtyneen ammattilaisen suunnittelema liikuntaharjoittelu x2 x 1t/vk 12 kuukauden ajan ja ravitsemusneuvontaa 2. Päiväkuntoutusyksikössä tapahtuva, dementian fysioterapiaan perehtyneen ammattilaisen suunnittelema liikuntaharjoittelu ja kuntoutus x2 x 4t/vk ad 12kk ja ravitsemusneuvontaa 3. Kontrolli, normaalissa hoitojärjestelmässä tapahtuva hoito, liikunta- ja ravitsemusohjeet Kuntoutusryhmäläiset arvioi geriatri

29 Tutkimuksen kulku Kelan Alzheimer rekisteristä satunnaisotanta: puoliso asuu samassa osoitteessa (Hki, Espoo, Vantaa N=1500) Randomointi 3kk Kriteerit täyttävät N=210 Hoitajan haastattelu ja tutkimukset Kotikuntoutus N=70 Päiväkuntoutus N=70 Kontrolli N=70 Hoitajan haastattelu ja tutkimukset Interventio Yht. 12kk 6kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset 12kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset 24kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset; terveyspalveluiden käyttö, laitoksiin joutumiset, kuolemat

30 Tutkimuksessa mitattavat asiat: Dementiaa sairastavalle: Liikuntatestit Guralnik (SPPB) Toimintakyky - FIM Muistitoiminnat kellotesti, verbal flow, MMSE Masennus, käytösoireet Cornell, NPI Ravitsemustila MNA, BMI Omaishoitajalle Kuormittuneisuus ja masennus Zarit, GDS Liikuntatestit - Guralnik Elämänlaatu RAND-36 Molemmille Terveyspalveluiden käyttö ja niiden hinta (kustannusvaikuttavuus

31 Assessment 1 Telehone interview Baseline visit 3 month visit 6 month visit 12 month visit 24 month visit AD patient Inclusion criteria X Demographics, diagnoses, drugs X CDR X X MMSE X X X Verbal flow, clock drawing test X X X X X MNA X Weight, BMI X X X X X Mobility and balance tests by Guralnik X X X X X FIM X X X X X NPI X X Grip strength, blood pressure, heart rate X X X X X Cornell depression scale X X Falls and fractures X X X X Use of health and social services, admission to permanent institutional care, mortality X X X X Spousal caregiver Demographics, diagnoses, drugs Zarit burden scale X X X GDS X X RAND-36 QOL X X X Mobility and balance tests by Guralnik X X Use of health and social services, mortality X X X X X

32 Tutkimuksen toteutus Hanketta koordinoi Vanhustyön keskusliitto Päärahoittaja on Kela Interventiot toteuttaa Suomen Fysiogeriatria ja Oulunkylän kuntoutussairaala Tutkimuksen toteuttavat Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkijat

33 Aikataulu Vuonna pariskuntaa rekrytoitu Vuonna pariskuntaa rekrytoitu 12 kk kuntoutukset ja loppumittaukset saatu päätökseen elokuun 2010 loppuun mennessä Terveyspalveluiden käyttötiedot 2011 syksyyn saakka Tutkimuksen analysointi ja raportointi

34 Lähtötilanne

35 LÄHTÖTILANNE - MUISTISAIRAAT Ryhmäkuntoutus Kotikuntoutus Kontrollit P arvo 1 (N=70) (N=70) (N=70) Ikä(SD) 78.3 (5.1) 77.7 (5.4) 78.1 (5.3) 0.82 Miehiä (%) CDR (%) MMSE (SD) 18.5 (6.3) 17.8 (6.6) 17.7 (6.2) 0.64 MNA (%) < NPI (SD) 19.6 (9.2) 20.5 (12.8) 23.3 (13.8) 0.25 FIM (SD) Motor. points 70.6 (15.3) 69.7 (15.3) 69.7 (13.7) 0.76 Total points 88.5 (19.0) (19.1) (17.9) Liikkumisen apuvälineitä SPPB, SD 9.3 (2.4) 9.8 (2.2) 9.7 (2.1) 0.48 Charlson comorbidity index (SD) 2.5 (1.8) 2.6 (1.8) 3.0 (1.7) 0.13 Lääkemäärä (SD) 6.4 (3.4) 6.4 (3.6) 6.6 (3.1)

36 LÄHTÖTILANNE - PUOLISOHOITAJAT Ryhmäkuntoutus (N=70) Kotikuntoutus (N=70) Kontrollit (N=70) P arvo 1 Ikä(SD) 76.4 (7.0) 75.8 (6.3) 75.1 (6.4) 0.50 Miehiä (%) Koulutus< 8 v (%) Zarit kuormittuneisuus (SD) 32.9 (14.0) 30.0 (14.7) 37.6 (16.3) GDS (SD) 7.6 (5.2) 8.0 (4.6) 9.3 (5.4) 0.12 Charlson comorbidity index 1.4 (1.5) 1.4 (1.7) 1.8 (2.1) 0.28 (SD) Lääkemäärä(SD) 4.3 (3.0) 3.6 (2.5) 4.7 (3.5) 0.31

37 Entä tuloksia?

38 Toimintakyky 12 kk seurannassa Kotikuntoutusryhmässä toimintakyvyn heikkeneminen hidastui merkitsevästi verrattuna vertailuryhmään ero alkoi näkyä 6kk kuntoutuksen jälkeen ja oli vielä selvempi 12 kk kohdalla Ryhmäkuntoutuksessa ero ei muodostunut yhtä selväksi

39 Muistitoiminnat eli kognitio Kotikuntoutusryhmässä kognitio parani hieman vuoden seurannassa kun taas vertailuryhmässä se heikkeni ero ryhmien välillä oli merkitsevä 12kk kohdalla Muutos näyttäytyi toiminnanohjausta mittaavassa kellotestissä

40 Komplikaatiot Kaatumisissa, murtumissa tai lonkkamurtumissa ei ollut eroja ryhmien välillä Liikunnallinen kuntoutus oli turvallista muistisairaille

41 Hoitoon osallistuminen Kotikuntoutujat sitoutuivat hyvin hoitoon ja osallistuivat lähes 90%:iin kuntoutuskerroista kun taas ryhmäkuntoutuksesta oli helpompi jäädä pois (osallistuminen 80% kerroista) Tämä heikensi ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuutta

42 Päätelmät Randomoidut ryhmät erittäin hyvin vertailukelpoisia Kotikuntoutuksella myönteinen vaikutus toimintakykyyn Päiväkuntoutuksen vaikuttavuutta laimentaa poistippuneiden määrä (20%), mahdollisesti liikunnan intensiteetti jää heikommaksi kuin kotikuntoutuksessa. Kotikuntoutus räätälöityy paremmin kuntoutujan tarpeisiin. Kuntoutus on ollut turvallista eikä se ole lisännyt merkittävien vammojen määrää

43 Omaisten palautteet

44 Mikä sai Teidät tekemään päätöksen osallistua tutkimukseen?

45 Oletteko tyytyväinen tutkimuksen arvonnan tulokseen ja kuntoutusryhmään johon teidät arvottiin? % Tyytyväinen Halunnut kotikuntoutukseen Halunnut ryhmään Halunnut kontrolliksi

46 Tyytyväisyys kuntoutukseen % Toiveet otettu huomioon Ohjelma monipuolista Kuntouttajat ammattitaitoisia Aikataulu pitänyt Palvelu sujuvaa Ei liian raskasta puolisolla Hyödyllistä puolisolle

47 Muita huomioita (%) Tutkimuksesta riittävästi tietoa Taksikuljetus on ollut edellytys Valtaosa ei ole harkinnut missään vaiheessa keskeytystä 77,8 82,3 68,1 76,8 86,6 88,9

48 Päätelmät Kuntoutukselle ja tiedolle koetaan selvää tarvetta Muistisairaat ja puolisot pitävät kuntoutusta tärkeänä ja sitoutuvat siihen hyvin Taksikuljetukset ovat edellytys niiden toteutukselle Omaiset toivovat ryhmäkuntoutusta mutta muistisairaita on vaikeampi saada houkuteltua päiväkuntoutukseen Perheet ovat erittäin tyytyväisiä kuntoutukseen

49 KIITOS!

Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto

Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus muistisairaudessa Liikunnallisen

Lisätiedot

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA!

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA! UNIVERSITY OF HELSINKI Suomen Fysiogeriatria Oulunkylän kuntoutussairaala MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA! Prof. Kaisu Pitkälä FT Niina Savikko LT Minna Pöysti LT Marja-Liisa Laakkonen

Lisätiedot

Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori

Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Esityksen teemat Mitä tarkoittaa kuntoutus vanhoilla ihmisillä? Entä toimintakyky? Kohderyhmä ratkaisee

Lisätiedot

Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto

Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto SIDONNAISUUDET Professori Helsingin Yliopisto, ylilääkäri HUS- PTH yksikkö Yhteistyö HUS-alueen

Lisätiedot

Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus

Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus Suomen Fysiogeriatria Oy Maija Käyhty Muistikuntoutuksen kouluttaja Elämykset tuovat iloa muistisairaan ihmisen kuntoiluun Fyysinen aktiivisuus edistää terveyttä

Lisätiedot

MUISTISAIRAIDEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ESIMERKKEJÄ VAIKUTTAVUUDESTA

MUISTISAIRAIDEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ESIMERKKEJÄ VAIKUTTAVUUDESTA HELSINGIN YLIOPISTO MUISTISAIRAIDEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ESIMERKKEJÄ VAIKUTTAVUUDESTA Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Ylilääkäri, HUS Esityksen aiheet Miten tutkitaan vaikuttavuutta Mitä

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto Vanheneminen Suomessa Yli 65-vuotiaista 2/3 pitää itseään terveenä Eläkeikäisistä 50%:lla sairaus,

Lisätiedot

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO Muistipotilaiden kuntoutus Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO Geriatrian muistipoliklinikka v. 2005 perustettu Laakson ja Malmin sairaalaan pkl:t 2 erikoislääkäriä

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 8.11.2012 Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämis- ja tutkimushanke 2009-12 Tavoitteena

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto

Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto Elämänaikaiset elintavat vaikuttavat vanhuuden toimintakykyyn Keski-ikäisellä miehellä,

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä Geriatri Pirkko Jäntti 20.5.2014 1 Mistä lähdettiin? Kaikille osastolla oleville potilaille tehtiin moniammatillinen geriatrinen arviointi jokaiselle hoito-

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016. Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja

Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016. Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016 Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja Fysiogeriatria Johtava geriatrisen fysioterapian ja kokonaisvaltaisen kuntoutuksen asiantuntija yli 35 vuoden kokemuksella. VALTAKUNNALLINEN

Lisätiedot

Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus satunnaistettu vertailututkimus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125.

Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus satunnaistettu vertailututkimus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125. Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus satunnaistettu vertailututkimus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125. 2013 Kaisu Pitkälä, Niina Savikko, Minna Pöysti, Marja- Liisa Laakkonen,

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 10.11.2011

ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 10.11.2011 ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 10.11.2011 Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämis- ja tutkimushanke 2009-2012 Tavoitteena on tutkia ja kehittää kotona asuvien ikääntyneiden muistisairaiden

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Fyysinen kuntoutuminen

Fyysinen kuntoutuminen Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Vanhustyön ajankohtaispäivä 30.9.2009, Kouvola Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Heidi Rytky, projektisuunnittelija, Tarja Ylimaa, projektisuunnittelija Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet

Lisätiedot

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi, voimaaruuasta.fi Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä:

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset TERVE-SOS 2010: Toimiva arki IKÄÄNTYVÄN ARKI Ulla Eloniemi-Sulkava Gerontologian dosentti, FT, esh Vanhustyön keskusliitto ry, Tampereen yliopisto Yhteistyö,

Lisätiedot

Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori

Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori Perusterveydenhuolto on lähellä ihmisen arkea ja siellä tiedetään

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia

Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014, Tampere-talo Anu Jansson Vanhempi suunnittelija (toimintaterapeutti, TtM) Vanhustyön keskusliitto ry

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Kuntouttavan toiminnan johtaminen Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke 2002-2006

Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke 2002-2006 OMAISHOITO YHTEISTYÖNÄ VAIKUTTAVA KUNTOUTUSMALLI DEMENTIAPERHEIDEN TUKEMISEEN Kuntouttava työ RAI -seminaari johtajille Helsingissä FT Ulla Eloniemi-Sulkava Vanhempi tutkija, Vanhustyön keskusliitto ry

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut 2013. 30.10.-31.10.2013 Helsingin Pörssitalo

Vanhuspalvelut 2013. 30.10.-31.10.2013 Helsingin Pörssitalo Vanhuspalvelut 2013 30.10.-31.10.2013 Helsingin Pörssitalo Eija Lönroos LT, Geriatrian ja yleislääketieteen erik.lääkäri, Itä-Suomen yliopisto Diagnosointiprosessi sujuu pääosin hyvin Kuitenkin iso osa

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Ikäihmisten tarpeet ja toiveet

Ikäihmisten tarpeet ja toiveet YEISÄÄKETIETEEN OPPIAA Ideaklinikka Ikäihmisten tarpeet ja toiveet Jaakko Valvanne Geriatrian professori 11.2.2015 Toimintakyvyn heikentyminen on yleistä ikäännyttäessä 5. Elämän loppuvaiheessa olevat

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa - miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa - miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen ja vanhuuteen Vanhuus Suomessa - miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Jaakko Valvanne 21.1.2015 Käsiteltäviä teemoja Iäkkäiden ihmisten

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013

Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013 Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013 1 Vanhuspalvelulaki Voimaan 1.7.2013 5 Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi painotettava

Lisätiedot

Voimavarat esiin mitä työkaluiksi?

Voimavarat esiin mitä työkaluiksi? Voimavarat esiin mitä työkaluiksi? Geriatri Pirkko Jäntti 17.4.2014 Vanhuspalvelulaki 15 Palveluntarpeiden selvittäminen Kunta vastaa siitä, että iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta

Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta Geriatri Pirkko Jäntti 19.2.2015 1 Muistisairaita on paljon Suomessa oli vuonna 2010 keskivaikea / vaikea muistisairaus

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Magnus Björkgren Terveystieteen yksikön johtaja / projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Palautus: Toimintakeskus Porkkapirtti

Palautus: Toimintakeskus Porkkapirtti HAKEMUS KUNTOUTUSRYHMIIN / VETERAANIKUNTOUTUKSEEN Palautus: Toimintakeskus Porkkapirtti Porkkatie 2 B, puh. 0400 169 904 Hakemus saapunut: / 20 Henkilötiedot Nimi: Henkilötunnus: Osoite ja puh: Lähiomaisen

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Mitä näyttöä muistisairaiden kuntoutuksen vaikuttavuudesta?

Mitä näyttöä muistisairaiden kuntoutuksen vaikuttavuudesta? 38. Valtakunnallisten kuntoutuspäivien puheenvuoroja Kaisu Pitkälä ja Minna Raivio Mitä näyttöä muistisairaiden kuntoutuksen vaikuttavuudesta? Muistisairaudet kuntoutuksen haasteena Muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Kuntoutuksen osaamisen kehittäminen koko palvelurakenteessa

Kuntoutuksen osaamisen kehittäminen koko palvelurakenteessa Kuntoutuksen osaamisen kehittäminen koko palvelurakenteessa Geriatri Pirkko Jäntti 27.5.2014 1 Liikunnan merkitys sairauksiin Muistisairaus Luiden haurastuminen Masennus Aikuistyypin diabetes Sydän ja

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Toimintakyvyn muutoksen havaitseminen ja heikkenemisen hidastaminen

Toimintakyvyn muutoksen havaitseminen ja heikkenemisen hidastaminen Toimintakyvyn muutoksen havaitseminen ja heikkenemisen hidastaminen Mauri Kallinen LT, dosentti, fysiatrian ja liikuntalääket. erikoislääkäri Helsinki 22.9.2010 Vanhenemisprosessi Genetiikkaa, biologiaa,

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VELJESKODEISSA. Esimerkkejä

PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VELJESKODEISSA. Esimerkkejä PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VELJESKODEISSA Esimerkkejä Toimintakyky Hidas toiminnanvajeiden kehitys haurastuminen Hidas toimintakyvyn menetys Kuntoutuminen näkyy hitaasti Kuntoutus ideaalisen sitoutumisen kanssa

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Dementia ja Kelan kuntoutus

Dementia ja Kelan kuntoutus Dementiahankkeen loppuseminaari 23.5.2012 Dementia ja Kelan kuntoutus Tiina Huusko 23.5.2012 Iäkkäiden kuntoutus: toimijat Järjestöt, 3. sektori Täydentävä rooli Kehittäminen Kela Ray Vertaistuki Kehittäminen

Lisätiedot

Muistipotilaan kokonaisvaltainen hoito. Markus Halminen LT, geriatrian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys

Muistipotilaan kokonaisvaltainen hoito. Markus Halminen LT, geriatrian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Muistipotilaan kokonaisvaltainen hoito Markus Halminen LT, geriatrian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Sidonnaisuudet Länsi-Suomen Diakonialaitoksella sotainvalidien ja veteraanien kuntoutusosaston

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) Kuvio 1. Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Iäkäs kuntoutuja ja hänen omaisensa Lähtökohta Terveysongelma Edellytys Sitoutuminen tavoitteen

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot