Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus satunnaistettu vertailututkimus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125.
|
|
- Niilo Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus satunnaistettu vertailututkimus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia Kaisu Pitkälä, Niina Savikko, Minna Pöysti, Marja- Liisa Laakkonen, Hannu Kautiainen, Timo Strandberg ja Reijo Tilvis
2 Tutkimuksen tavoitteet ja lähtöasetelma Tavoitteena selvittää satunnaistetulla, kontrolloidulla asetelmalla liikunnallisen harjoittelun vaikuttavuutta kotona asuvien, Alzheimerin tautia sairastavien toimintakyvyn eri ulottuvuuksiin, heidän omaishoitajiensa elämänlaatuun sekä molempien palveluiden käyttöön ja niiden kustannuksiin Tutkimus on ensimmäinen satunnaistettu, kontrolloitu interventiotutkimus, jossa tarkasteltiin intensiivisen, pitkäkestoisen liikunnallisen kuntoutuksen vaikutuksia kotona asuvien Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten toimintakykyyn sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöön Tutkimukseen osallistui 210 pariskuntaa, joista toinen puoliso oli muistisairaan omaishoitaja Osallistuneiden muistisairaiden keski-ikä 78 v ja MMSE-pisteiden keskiarvo oli 18 Pariskunnat satunnaistettiin kolmeen yhtä suureen ryhmään: 1. ryhmäkuntoutusryhmään (liikuntaharjoittelua neljä tuntia kaksi kertaa viikossa päiväkeskuksessa viikon ajan), 2. kotikuntoutusryhmään (tunti kaksi kertaa viikossa kotona vuoden ajan fysioterapeutin ohjauksessa) ja 3. vertailuryhmään (tavallinen kunnallinen kotihoito). Satunnaistetut ryhmät hyvin samankaltaisia lähtötilanteen tietojen perusteella Tutkimushoitajan haastattelut ja mittauksia tehtiin lähtötilanteessa sekä 3:n, 6:n, 12:n ja 24 kuukauden kohdalla
3 Tuloksia (tiivistetysti) Kotona annetulla, asiakkaan tarpeista lähtevällä räätälöidyllä kuntoutuksella voidaan hidastaa muistisairaiden fyysisen toimintakyvyn (FIM mittari) heikkenemistä merkitsevästi kuitenkaan lisäämättä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia Kuolemanvaara pieneni kotikuntoutusryhmässä Ryhmäkuntoutuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannusten säästöt olivat merkittävät, joskaan muutokset toimintakyvyssä eivät tilastollisesti merkitseviä. Ryhmäkuntoutuksessa näkyi myös vähenemistä neuropsykiatrisista oireista ärtyneisyydessä ja mielialan vaihteluissa puolen vuoden kuntoutuksen jälkeen Kuntoutettavat sitoutuivat kuntoutukseen erittäin hyvin ja kuntoutus oli turvallista Kaatumiset vähenivät molemmissa interventioryhmissä kuntoutus vähentää kaatumisia Omaisten elämänlaadussa tai muissa mittareissa ei ollut merkitseviä eroja interventioryhmien ja vertailuryhmien välillä
4 Muistisairauksien merkitys Merkittävin ikääntyneille ihmisille sosiaali- ja terveyspalveluita aiheuttava sairausryhmä Neljännesmiljoonalla suomalaisella jokin muistioire, kognitiivinen toiminta heikentynyt lievästi jopa :lla Miehillä sairastuvuus yleisempää mutta vanhimpien ikääntyneiden joukossa enemmistö naisia naisten pidemmän eliniän vuoksi Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset valtakunnallisesti yli 3 miljardia euroa. Suurin osa (85%) kustannuksista kertyy sosiaalipalveluista ja laitoshoidosta, vain 1% menee diagnostiikkaan. Jo 5%:n vähennys laitoshoidossa säästäisi yhteiskunnalle laskennallisesti 66 miljoonaa/vuosi Em. Huolimatta kotona asuvien ihmisten liikunnallisen harjoittelun ja liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuutta on Suomessa tutkittu vähän ja kuntoutumiseen yleisesti suhtauduttu penseästi
5 Aiempi tutkimus Satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia liikunnallisen harjoittelun vaikuttavuudesta on tehty vanhuksilla todella paljon ja ne osoittavat useimmiten myönteistä vaikutusta vähintäänkin toiminnan rajoitteisiin, monissa myös toimintakykyyn Muistisairaisiin näitä tutkimuksia on kohdennettu vähän mutta aihetta on kiihtyvästi tutkittu viime vuosina Muistisairaille tehdyille tutkimuksille on leimallista se, että suuri osa on tehty laitoshoidossa. Tutkimuksissa yllättävän positiivisia tuloksia mutta soveltaminen ja yleistäminen kaikkiin muistisairaisiin on ongelmallista Interventioiden kesto ja sisältö ovat vaihdelleet ja sitoutuminen pitkäkestoisissa tutkimuksissa ollut monesti heikkoa
6 Aiempi tutkimus Liikunnan vaikuttavuutta kognitioon on tutkittu kymmenissä tutkimuksissa, vähemmän kuitenkin muistisairailla. Erityisesti muistisairailla tehdyt tutkimukset ovat heikkolaatuisia. Aineistot ovat erilaisia, testit ja tarkasteltavat kognition osa-alueet vaihtelevat suuresti. Lisäksi interventiot ovat heterogeenisia. Mukana on lyhyt- ja pitkäkestoisia interventioita sekä aerobisia ja anaerobisia interventioita, ja lisäksi harjoitteet ovat olleet hyvin erilaisia. Harjoitteluun sitoutumista on kuvattu tutkimuksissa vähän, ja on todennäköistä, että sitoutuminen on osassa jäänyt heikoksi. Lisäksi osa erityisesti muistisairailla tehdyistä tutkimuksista on hyvin heikkolaatuisia, eikä niiden tuloksien luotettavuutta voi taata. Tutkimusten mukaan liikunnalla saattaa olla vaikutusta kognitioon todennäköisimmin toiminnanohjaukseen. Tämä näkyy erityisesti terveillä tehdyissä tutkimuksissa mutta muistisairaista tarvitaan lisää parempilaatuisia tutkimuksia osoittamaan liikunnan vaikutus kognitioon.
7 Aiempi tutkimus Useissa katsauksissa on arvioitu, että liikunta saattaa vaikuttaa positiivisesti mielialaan, uneen, käyttäytymiseen, masentuneisuuteen ja syömisen häiriöihin. Sen sijaan tutkimukset antavat ristiriitaisia tuloksia liikunnan vaikutuksista em. asioihin. Johtopäätösten teko on vaikeaa, koska hyvälaatuisia, satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia on vähän. Lisäksi interventiona käytetyt fyysisen aktiivisuuden muodot ja intensiteetti sekä intervention kesto ovat vaihdelleet suuresti eri tutkimuksissa. Tutkimuksiin osallistujat ovat saattaneet olla kotona asuvia, lievistä muistisairauksista kärsiviä, melko hyväkuntoisia ihmisiä tai vaikea-asteista muistisairautta sairastavia laitoshoidon vuodepotilaita. Aiheesta tarvitaan lisää eri kohderyhmille tehtyjä hyvin suunniteltuja, satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia
8 Aiempi tutkimus Iäkkäiden kaatumisia on tutkittu intensiivisesti jo vuosikymmeniä. Silti monet metodologiset ongelmat ovat heikentäneet tutkimusten luotettavuutta ja vaikeuttaneet niiden keskinäistä vertailua Tutkimuksissa todettu, että vaikuttavia ovat olleet monitekijäiset interventiot, joissa puututaan useisiin sekä tutkittavan sisäisiin (sairaudet, lääkitys, koulutus), että ympäristön riskitekijöihin ja liitetään samanaikaisesti tähän liikunta- ja tasapainoharjoitteita, erityisesti voima-, tasapaino- ja kävelyharjoituksia. Pitkäaikaishoidossa olevien kaatumisien ehkäisytutkimukset eivät ole antaneet selviä vastauksia ehkäisyn vaikuttavuudesta Muistisairaiden osalta ei ole olemassa näyttöä minkään intervention hyödyistä tai haitoista muistisairaiden kaatumisen ehkäisyssä
9 Aiempi tutkimus Ryhmämuotoisina toteutettujen interventioiden on monissa tutkimuksissa osoitettu olevan vaikuttavia. Ryhmämuotoinen kognitiivinen kuntoutus parantaa kognitiota sekä lievässä muistin heikkenemisessä että muistisairautta jo sairastavilla. Vaikuttavuutta arvioitaessa on kuitenkin hankala erottaa, mikä intervention osatekijöistä on oleellinen vaikuttavuudelle, ryhmätoiminta vai ryhmässä toteutettu muu sisältö (kognitiivinen kuntoutus, liikunta tms.) Muistisairautta ja omaishoitajuutta on tutkittu viiden vuosikymmenen ajan ja omaishoitajiin kohdistuneita interventiotutkimuksia on kymmenittäin. Muistisairaiden lyhytaikaishoito näyttää lievittävän omaishoitajien kuormittuneisuutta mutta sillä ei ole todettu olevan vaikutusta sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön vähentymiseen. Omaishoitajille suunnatuista terapioista saattaa olla hyötyä. Vaikutusta sote palveluiden käyttöön ei ole tutkittu
10 Aiempi tutkimus Ohjauksella ja neuvonnalla pelkästään ei ole pystytty vaikuttamaan omaishoitajien stressiin tai kuormittuneisuuteen mutta on pystytty lisäämään tietoa, tyytyväisyyttä ja elämänlaatua sekä parantamaan selviytymistaitoja Monitekijäisillä toimilla (mm. omaishoitajien ohjaus, palveluiden räätälöinti sekä hoidon koordinointi) on useissa tapauksissa pystytty lievittämään omaishoitajien kokemusta kuormittuneisuudesta, stressistä ja masentuneisuudesta. Ne ovat myös lisänneet omaishoitajien elämänlaatua. Osassa on pystytty myös pidentämään kotihoidon kestoa. omaishoitajiin positiivisesti vaikuttavat interventiot: otettu huomioon omaishoitoperhe kokonaisuutena ja toimet kohdistuneet sekä hoidettavaan että omaishoitajaan. Interventiot ovat olleet asiakaslähtöisiä, ja niissä on kunnioitettu perheen toiveita tukien räätälöinnissä. Interventiot perustuneet perheen autonomian kunnioittamiseen, pohjautuneet yhteistyölle ja niillä vahvistettu perheen oman tilanteensa hallintaa
11 Aiempi tutkimus Muistisairaiden ja heidän ravitsemusohjauksesta on osoitettu olevan hyötyä. Lihasmassa ja jopa kognitio ovat parantuneet. Laitoksissa olevien vanhusten ravitsemustilaa ja toimintakykyä on saatu parannettua tekemällä ruokailuhetket sosiaalisiksi ja esteettisiksi sekä mahdollistamalla valintoja aterioilla. Muistisairaiden ravitsemustarve muuttuu jonkin verran sairauden edetessä: alkuvaiheessa korostuu monipuolisen ruokavalion ja riittävän ravintoaineiden saaminen. Sairauden edetessä monipuolisuus edelleen tärkeää mutta riittävän energian ja proteiinien saaminen korostuu. Virhe- ja aliravitsemus on alidiagnostisoituja ja alihoidettuja vaikka hyödyt on osoitettu
12 Tutkimuksen tavoite Spesifinä kysymyksinä oli, voidaanko joko kotona tehtävällä, yksilöllisesti räätälöidyllä tai ryhmässä tehtävällä liikunnallisella harjoittelulla: Parantaa ja ylläpitää tutkittavien toimintakykyä tai hidastaa sen heikkenemistä Parantaa ja ylläpitää heidän liikuntakykyään Selvitettiin myös, voidaanko ko. liikunnallisilla interventioilla: Parantaa tai ylläpitää tutkittavien kognitiota tai hidastaa sen heikkenemistä Lievittää muistisairaiden ihmisten neuropsykiatrisia oireita tai vähentää masentuneisuutta Vaikuttaa kaatumisiin tai murtumiin Vähentää omaishoitajan kuormittuneisuutta tai masentuneisuutta tai parantaa heidän elämänlaatuaan Vaikuttaa omaishoitoperheiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön ja kustannuksiin Pitkittää muistisairaiden kotona asumista
13 Tutkimuksen menetelmät Satunnaistettu, kontrolloitu, etenevä seurantatutkimus kohteena kotona asuvat Alzheimeriä sairastavat henkilöt Kaksi vaihtoehtoista intensiivistä ja pitkäkestoista liikunnallista harjoittelumallia Osallistujat satunnaistettiin kolmeen eri ryhmään: Vuoden kestävä, räätälöity, fysioterapeutin kotona ohjaama liikunnallinen harjoittelu kahdesti viikossa = kotikuntoutus Ohjattu ja ohjelmallinen harjoittelu päiväkeskuksessa 10 hengen ryhmissä kahden fysioterapeutin johdolla kahdesti viikossa neljän tunnin ajan myös vuoden ajan = ryhmäkuntoutus Vertailuryhmä, joka sai normaalia kunnallista hoitoa Muistisairaiden valinnat: Suomenkielinen Puoliso asuu samassa osoitteessa Helsinkiläinen, espoolainen tai vantaalainen Täyttänyt 65 vuotta, ei työelämässä Ei terminaalivaiheen sairautta tai vaikeaa toispuolihalvausta Pystyy liikkumaan omatoimisesti (apuvälinein tai ilman) Haurastumisen merkkejä, ainakin yksi seuraavista: kaatunut vähintään kerran viimeisen vuoden aikana, liikuntakyky heikentynyt tai kävelynopeus hidastunut tai paino laskenut vuoden aikana
14 Tutkimuksen kulku
15 Hoidon ja kuntoutuksen sisällöt
16 Ryhmäkuntoutus
17 Ryhmäkuntoutuksen ilot ja ongelmat Ryhmädynamiikka muodostui nopeasti sellaiseksi, että hyväkuntoisimmat auttoivat heikompia. Ryhmässä vallitsi hyvä henki Fyysinen kunto ja lihasvoima kohentunut jo kuukauden harjoittelun jälkeen Kuntoutujat olivat kiitollisia ryhmään pääsystä ja sitoutuneita Suurin osa odotti ryhmään pääsyä. Pelot ja itkuisuus jäivät tyhmän tuen myötä pois Kaikkia nimiä ei opittu mutta kasvot opittiin muistamaan Fysioterapeutin vaihtuminen jäykisti tunnelman keskustelut vähenivät Sosiaalinen tausta vaikutti osalla sopeutumiseen Joillakin Alzheimerin tautiin liittyvä voimakas mustasukkaisuus puolisosta johti siihen, ettei halunnut jatkaa ryhmässä Masennus saattoi vaikeuttaa ryhmään lähtöä Viisi osallistujaa kuoli ikäihmisten sairauksiin, osalla sairastumisten johdosta poissaoloja
18 Räätälöity kotikuntoutus Räätälöidyn kuntoutuksen tavoitteet määriteltiin yhdessä kuntoutujan ja hänen omaisensa kanssa. Useimmin tavoitteiksi oli asetettu tasapainon tai lihasvoiman ylläpito tai parantuminen. Myös lihaskireyden ja jäykkyyden lievittäminen, liikuntakyvyn ylläpito sekä kotona asumisen tukeminen usein tavoitteina. Fyysisen toimintakyvyn lisäksi muistin paraneminen, mielen virkistyminen sekä terveelliset ja säännölliset elämäntavat tavoitteina Sisältö: yksilöllistä toiminta- ja liikuntakykyä ylläpitävää ja kehittävää kuntoutusta. Yksilöllisesti toteutettuja lihasvoimaa, tasapainoa ja koordinaatiota kehittäviä liikkeitä. Kuntoutus saattoi tavoitteiden mukaisesti kohdistua pukeutumiseen, keittiössä toimimiseen, autoon siirtymiseen, lattialta ylös nousemiseen jne. Kuntoutus sisälsi usein toiminnanohjauksen harjoitteita, kaksoistehtäviä sekä muisteluharjoituksia. Laulua käytettiin rytmittämään ja piristämään liikuntaa. Hierontaa, venyttelyä ja rentoutusta sekä joissakin tapauksissa hengitysharjoituksia Kuntoutus tapahtui pääasiassa kotona tai ulkona lähiympäristössä, pienellä osalla intervallijaksolla Kuntoutuskertoja keskimäärin 78
19 Kotikuntoutuksen ongelmat ja tulokset Haasteita oli mainittu 29, kukin kerran. Haasteet liittyivät kuntoutujan muistisairauden mukanaan tuomiin vaikeuksiin, kuntoutujan muihin ominaisuuksiin, sairauksiin ja niiden oireisiin sekä omaiseen liittyviin tekijöihin Muistisairauden tuomat vaikeudet (toiminnanohjauksen häiriöt, neuropsykiatriset oireet, harhaisuus, keskittymisongelmat, aloitekyvyn heikkous jne.) edellyttivät keinoja huomion pitämiseksi suorituksessa Kaatumisen pelko, kuntoutujan varovaisuus liikkeissä, huonotuulisuus tai haluttomuus osallistua lisähaasteita Yleiskunto ja omaisen hyvinvointi vaikuttivat myös Fysioterapeuttien loppuarvioita koskevia mainintoja oli yhteensä 333. Niistä 21 % viittasi tilanteen huononemiseen ja loput parantumiseen tai ennallaan pysymiseen. Useimmin parantunut tasapaino, liikuntakyvyn säilyminen, lihasvoiman parantuminen. Useimmin heikentynyt kävelyvauhdin hidastuminen 89 kuntoutujien omista arvioista koskevista maininnoista yksikään ei ollut negatiivinen. Useimmat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä Omaisten 93 maininnasta kolme viittasi tilanteen menneen huonompaan suuntaan. Loput arvioit positiivisia
20 Kotikuntoutuksen jatko Jokaiselle kuntoutujalle oli tehty yksilöllinen jatkosuunnitelma Vaikka kuntoutus koettiin hyödylliseksi, vain 8 kuntoutujaa oli valmis maksamaan itse kerran viikossa ja kaksi kuntoutujaa kaksi kertaa viikossa jatkosta. Useampi jäi pohtimaan asiaa Kotikuntoutukseen sitouduttiin poikkeuksellisen hyvin Osallistumista tuki, mikäli harjoittelun tulokset alkoivat näkyä jo muutaman kerran jälkeen Onnistumiselle tärkeää oli kuntoutuksen johtaminen, johon sisältyi mm. ajanvarauksen koordinointi Säännöllisyys, riittävä intensiteetti ja yksilöllisyys keskeisiä asioita Puolison rooli tärkeä onnistumiselle
21 Omaishoitajien kokemukset ryhmä/kotikuntoutuksesta Omaishoitajat hyvin tyytyväisiä:
22 Interventioiden vaikutukset muistisairaisiin
23 Vaikutukset kotona asumisen kestoon ja sos- ja terv.palveluiden käyttöön Kahden vuoden seuranta-aikana ryhmien välillä ei eroa laitoshoitoon joutumisessa. Kuolleisuus oli kotikuntoutusryhmässä merkitsevästi alhaisempaa kuin vertailuryhmässä Vertailuryhmän omaishoitoperheet käyttivät sos- ja terv.huollon palveluihin kahden vuoden aikana n. 2,8 milj., kotikuntoutuksessa olleet 2,4 milj. ja ryhmäkuntoutuksessa olleet 2,1 milj. Keskimäärin omaishoitoperhe/henkilövuosi: vertailuryhmä , ryhmäkuntoutusryhmä euroa ja kotikuntoutusryhmä euroa. Ainoastaan Alzheimerin tautia sairastaneiden kustannukset samansuuntaiset: vertailuryhmä euroa, kotikuntoutusryhmä euroa ja ryhmäkuntoutusryhmä euroa (= n. 90 % perheen kustannuksista) Kotikuntoutusinterventio maksoi euroa, ryhmäkuntoutus (kuljetuskustannukset huomioiden) euroa
24 Pohdintaa Kotikuntoutuksen ryhmäkuntoutusta parempi vaikuttavuus fyysiseen toimintakykyyn johtui todennäköisesti ensin mainitun tavoitteiden ja sisällön yksilöllisemmästä räätälöinnistä kyseisen perheen tarpeisiin ja harjoittelu heidän kotiympäristössään. Myös keinot olivat monimuotoisemmat: saatettiin harjoitella esim. kahvin keittoa tai kylpyammeeseen nousemista ja sieltä poistumista harjoittelu kohdistui arjen haasteisiin. Omaishoitaja oli kotona myös usein paikalla, joten hän sai samalla käytännön vinkkejä muistisairaan puolison ohjaamisesta Kotikuntoutujilla liikunnallinen aktiivisuus kotikuntoutuskertojen välillä lisääntyi enemmän kuin ryhmäkuntoutujilla. Tähän syynä ehkä intensiivisempi yhteistyö omaishoitajan kanssa Ryhmäkuntoutukseen kotikuntoutusta vähäisempi sitoutuminen kertoo siitä, ettei ryhmäkuntoutus ilmeisesti sovi kaikille Omaishoitajille ryhmäkuntoutus oli toivottu ja pidetty kuntoutusmuoto. Saattaa olla, että ryhmäkuntoutukseen liittyvä omaiselle tarjoutunut lepo vähensi sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä
25 Pohdintaa Käytetty SPPB-testi (testi mittaa lihasvoimaa, tasapainoa, lihaskuntoa ja kävelykykyä) ei osoittanut liikuntakyvyn merkitseviä muutoksia kummassakaan ryhmässä. Tulos oli yllättävä, sillä esimerkiksi ryhmäkuntoutusryhmässä kuntosalilaitteiden käytön intensiteetit ja painot nousivat %. Todennäköisesti tutkittavat olivat jossain määrin liian hyväkuntoisia, jotta testi olisi ollut riittävän herkkä osoittamaan eroja. Noin 28 % tutkittavista sai jo lähtötilanteessa maksimipisteet tulos ei voinut parantua Kognition muutos näkyi vain toiminnanohjausta mittaavassa testissä eli kellotestissä. Muutos ei näkynyt kielellisen sujuvuuden testissä tai yleistä kognitiota mittaavissa FIM-kognitio- tai MMSE-testeissä. Viimeksi mainitut eivät ole riittävän herkkiä mittaamaan muutosta. Kotikuntoutusryhmässä kellotestillä mitattuna kognitio saattoi jopa parantua vuoden intervention aikana liikunnalla voidaan vaikuttaa ainakin kognition heikentymistä hidastavasti Ärtyneisyyden vähentyminen ryhmäkuntoutusryhmässä johtui todennäköisesti ryhmän sosiaalistavasta voimasta. Mahdollisesti tulokseen on vaikuttanut myös se, että ärtyneisyyttä arvioivat omaiset, jotka ovat saaneet vapaata kahtena päivänä viikossa muistisairaan ollessa ryhmäkuntoutuksessa. Tämä on saattanut vaikuttaa omaisen jaksamiseen Masentuneisuuteen ei liikunnallinen harjoittelu vaikuttanut. Käytetty Cornellin asteikko ei ehkä riittävän herkkä osoittamaan mielialan muutoksia, koska 71 %:lla ei ollut lähtökohtaisestikaan ollut masennusta
26 Pohdintaa Liikunta vähensi selkeästi kaatumisia mutta murtumiin vaikutusta ei ollut, koska tutkittavien ryhmä oli liian pieni Hyvään sitoutumiseen vaikutti tutkittavien vapaaehtoisuus ja lähtökohtainen halukkuus liikunnalliseen kuntoutukseen ainakin omaiset kannustivat osallistumiseen Kotikuntoutuksessa yksilöllinen räätälöinti vahvisti sitoutumista. Samoin kuntoutuksen tuominen kotiin. Ryhmäkuntoutuksessa ryhmän tuki periaatteessa vahvistaa sitoutumista mutta kaikille se ei käy Puristusvoimassa, verenpaineessa tai painoindeksissä ei merkitseviä eroja ryhmien välillä. Kuitenkin ei merkitsevästi koti- ja ryhmäkuntoutusryhmässä indeksi nousi ja vertailuryhmässä laski. Viittaisi lihasmassan ja vitaliteetin parantumiseen liikunnan seurauksena mutta ryhmien koot liian pieniä, jotta tulos voidaan luotettavasti osoittaa Omaishoitajien masentuneisuudessa, kuormittuneisuudessa tai terveyteen liittyvässä elämänlaadussa ei ollut eroja ryhmien välillä. Mittareiden herkkyys ei ehkä riittävä
27 Siirrettävyys ja sovellettavuus Kuntoutettavien tulee olla motivoituneita Tutkimus toteutettiin kaupunkimaisessa ympäristössä, joten välimatkat olivat lyhyitä eikä fysioterapeuttien kotikäynteihin mennyt kohtuuttomasti aikaa. Samoin päiväkeskukseen kuljetukset olivat kuntoutetuille suhteellisen helppoja Fysioterapeuttien erikoiskoulutusta, gerontologista ammattitaitoa sekä muistisairauksien erityispiirteiden ja haasteiden ymmärtämistä edellyttävää Kuntoutusmallin käytäntöön siirtäminen vaatii kunnalta investointeja. Säästää kuitenkin muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa
28
Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014
Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotMUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA!
UNIVERSITY OF HELSINKI Suomen Fysiogeriatria Oulunkylän kuntoutussairaala MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA! Prof. Kaisu Pitkälä FT Niina Savikko LT Minna Pöysti LT Marja-Liisa Laakkonen
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotLiikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto
Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus muistisairaudessa Liikunnallisen
LisätiedotMUISTISAIRAIDEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ESIMERKKEJÄ VAIKUTTAVUUDESTA
HELSINGIN YLIOPISTO MUISTISAIRAIDEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ESIMERKKEJÄ VAIKUTTAVUUDESTA Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Ylilääkäri, HUS Esityksen aiheet Miten tutkitaan vaikuttavuutta Mitä
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotKun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?
Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotPäämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..
Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotYstäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön
Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön Heidi Rytky, projektityöntekijä, Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Yksinäisyys
LisätiedotELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg
ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA Katja Sohlberg IKÄIHMISTEN HEIKENTYNYT TOIMINTAKYKY JOHTAA MERKITTÄVÄSTI KOHOAVIIN KUSTANNUKSIIN Perustoiminnoista suoriutuminen itsenäisesti: pukeutuminen,
LisätiedotVanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita
Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset
LisätiedotMuistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO
Muistipotilaiden kuntoutus Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO Geriatrian muistipoliklinikka v. 2005 perustettu Laakson ja Malmin sairaalaan pkl:t 2 erikoislääkäriä
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotOsallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta
Vanhustyön ajankohtaispäivä 30.9.2009, Kouvola Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Heidi Rytky, projektisuunnittelija, Tarja Ylimaa, projektisuunnittelija Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet
LisätiedotFysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö
Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Kaatumisen
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotIkääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola
Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013
LisätiedotRavitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto
Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotToimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija
Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset
LisätiedotMistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori
Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Esityksen teemat Mitä tarkoittaa kuntoutus vanhoilla ihmisillä? Entä toimintakyky? Kohderyhmä ratkaisee
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotProfy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014
Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Magnus Björkgren Terveystieteen yksikön johtaja / projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotMUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012
MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011
LisätiedotIkäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen
1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus
LisätiedotPia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro
Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotKeski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016
Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotGeriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto
Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto SIDONNAISUUDET Professori Helsingin Yliopisto, ylilääkäri HUS- PTH yksikkö Yhteistyö HUS-alueen
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotNutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011
NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotYstäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi
Ystäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi Anu Jansson Vanhempi suunnittelija toimintaterapeutti, TtM (gerontologi), tohtoriopisk. Twitter: #Ystäväpiiri, @JanssonAnu
LisätiedotKaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille
Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori Ikäihmisten palvelut / PALO / TA4 3.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyvystä Kuntoutumisesta
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotMistä saa tietoa, tukea ja palveluja?
Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.
LisätiedotTausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP
7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa
LisätiedotKotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa
Kotikuntoutus Kotikuntoutusprojekti 2014 Osa TampereSenior- hanketta, jossa tavoitteena mm.: Tukea kotona asumista kehittämällä ja lisäämällä kotiin tuotavia palveluja. Luopua sairaalassa asumisesta, jolloin
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotYhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa
Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja
LisätiedotKunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito
KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan
Lisätiedottyöseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
LisätiedotMuistisairaiden liikunnallinen kuntoutus
Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus Suomen Fysiogeriatria Oy Maija Käyhty Muistikuntoutuksen kouluttaja Elämykset tuovat iloa muistisairaan ihmisen kuntoiluun Fyysinen aktiivisuus edistää terveyttä
LisätiedotVanhuspalvelut 2013. 30.10.-31.10.2013 Helsingin Pörssitalo
Vanhuspalvelut 2013 30.10.-31.10.2013 Helsingin Pörssitalo Eija Lönroos LT, Geriatrian ja yleislääketieteen erik.lääkäri, Itä-Suomen yliopisto Diagnosointiprosessi sujuu pääosin hyvin Kuitenkin iso osa
LisätiedotPALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet
PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotSisäinen hanke/suunnitelma
Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman
LisätiedotHanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotTK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotMitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta?
Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö Ikäihmisten palvelut yksikkö, THL RAI-seminaari 4.4.213 Paasitorni, Helsinki Esityksen rakenne Omaisapuun liittyviä kysymyksiä
LisätiedotMarja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi 11.11.2011
Marja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi 11.11.2011 Mielenterveyden tarkastelu monitekijäisenä ja monimutkaisena prosessina, jossa limittyvät toisiinsa biologiset, psykologiset ja elämänhistorialliset
LisätiedotIkääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena
Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotIkääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012
Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotKaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017
Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Suositustyöryhmän puolesta Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi TYÖRYHMÄ Satu Havulinna (pj.), Maarit Piirtola
LisätiedotPilotti 1: Omaishoitoprosessin alkutilanne ja siihen liittyvä tiedon kerääminen ja tiedon käyttö
Pilotti 1: Omaishoitoprosessin alkutilanne ja siihen liittyvä tiedon kerääminen ja tiedon käyttö ARVIOINTIJAKSO Ensikäynnin valmistelu: - Hakemukseen tutustuminen - Effican viimeisin tiivistelmä: asiakkaan
LisätiedotTASAPAINO- POLIKLINIKKA
TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotVoimavaralähtöinen kotihoito Intensiivijakso Tea Pillikko
Voimavaralähtöinen kotihoito Intensiivijakso Tea Pillikko 12.6.2017 Mitä tapahtuu, jos asiakkuutta tarkastellaan eri näkökulmasta? Mitkä ovat ne keinot, joilla ikääntyneen palvelutarpeeseen voidaan vaikuttaa
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
LisätiedotTasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote
Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013 Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote 1 Kaatumisen ehkäisystä Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus 18.11.2011 Kaatumisen
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen
Toimintakyvyn edistäminen Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset resurssit
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotIkääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto
Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto Vanheneminen Suomessa Yli 65-vuotiaista 2/3 pitää itseään terveenä Eläkeikäisistä 50%:lla sairaus,
LisätiedotVirkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen
Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotPalvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö
Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
Lisätiedot