Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus satunnaistettu vertailututkimus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus satunnaistettu vertailututkimus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125."

Transkriptio

1 Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus satunnaistettu vertailututkimus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia Kaisu Pitkälä, Niina Savikko, Minna Pöysti, Marja- Liisa Laakkonen, Hannu Kautiainen, Timo Strandberg ja Reijo Tilvis

2 Tutkimuksen tavoitteet ja lähtöasetelma Tavoitteena selvittää satunnaistetulla, kontrolloidulla asetelmalla liikunnallisen harjoittelun vaikuttavuutta kotona asuvien, Alzheimerin tautia sairastavien toimintakyvyn eri ulottuvuuksiin, heidän omaishoitajiensa elämänlaatuun sekä molempien palveluiden käyttöön ja niiden kustannuksiin Tutkimus on ensimmäinen satunnaistettu, kontrolloitu interventiotutkimus, jossa tarkasteltiin intensiivisen, pitkäkestoisen liikunnallisen kuntoutuksen vaikutuksia kotona asuvien Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten toimintakykyyn sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöön Tutkimukseen osallistui 210 pariskuntaa, joista toinen puoliso oli muistisairaan omaishoitaja Osallistuneiden muistisairaiden keski-ikä 78 v ja MMSE-pisteiden keskiarvo oli 18 Pariskunnat satunnaistettiin kolmeen yhtä suureen ryhmään: 1. ryhmäkuntoutusryhmään (liikuntaharjoittelua neljä tuntia kaksi kertaa viikossa päiväkeskuksessa viikon ajan), 2. kotikuntoutusryhmään (tunti kaksi kertaa viikossa kotona vuoden ajan fysioterapeutin ohjauksessa) ja 3. vertailuryhmään (tavallinen kunnallinen kotihoito). Satunnaistetut ryhmät hyvin samankaltaisia lähtötilanteen tietojen perusteella Tutkimushoitajan haastattelut ja mittauksia tehtiin lähtötilanteessa sekä 3:n, 6:n, 12:n ja 24 kuukauden kohdalla

3 Tuloksia (tiivistetysti) Kotona annetulla, asiakkaan tarpeista lähtevällä räätälöidyllä kuntoutuksella voidaan hidastaa muistisairaiden fyysisen toimintakyvyn (FIM mittari) heikkenemistä merkitsevästi kuitenkaan lisäämättä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia Kuolemanvaara pieneni kotikuntoutusryhmässä Ryhmäkuntoutuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannusten säästöt olivat merkittävät, joskaan muutokset toimintakyvyssä eivät tilastollisesti merkitseviä. Ryhmäkuntoutuksessa näkyi myös vähenemistä neuropsykiatrisista oireista ärtyneisyydessä ja mielialan vaihteluissa puolen vuoden kuntoutuksen jälkeen Kuntoutettavat sitoutuivat kuntoutukseen erittäin hyvin ja kuntoutus oli turvallista Kaatumiset vähenivät molemmissa interventioryhmissä kuntoutus vähentää kaatumisia Omaisten elämänlaadussa tai muissa mittareissa ei ollut merkitseviä eroja interventioryhmien ja vertailuryhmien välillä

4 Muistisairauksien merkitys Merkittävin ikääntyneille ihmisille sosiaali- ja terveyspalveluita aiheuttava sairausryhmä Neljännesmiljoonalla suomalaisella jokin muistioire, kognitiivinen toiminta heikentynyt lievästi jopa :lla Miehillä sairastuvuus yleisempää mutta vanhimpien ikääntyneiden joukossa enemmistö naisia naisten pidemmän eliniän vuoksi Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset valtakunnallisesti yli 3 miljardia euroa. Suurin osa (85%) kustannuksista kertyy sosiaalipalveluista ja laitoshoidosta, vain 1% menee diagnostiikkaan. Jo 5%:n vähennys laitoshoidossa säästäisi yhteiskunnalle laskennallisesti 66 miljoonaa/vuosi Em. Huolimatta kotona asuvien ihmisten liikunnallisen harjoittelun ja liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuutta on Suomessa tutkittu vähän ja kuntoutumiseen yleisesti suhtauduttu penseästi

5 Aiempi tutkimus Satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia liikunnallisen harjoittelun vaikuttavuudesta on tehty vanhuksilla todella paljon ja ne osoittavat useimmiten myönteistä vaikutusta vähintäänkin toiminnan rajoitteisiin, monissa myös toimintakykyyn Muistisairaisiin näitä tutkimuksia on kohdennettu vähän mutta aihetta on kiihtyvästi tutkittu viime vuosina Muistisairaille tehdyille tutkimuksille on leimallista se, että suuri osa on tehty laitoshoidossa. Tutkimuksissa yllättävän positiivisia tuloksia mutta soveltaminen ja yleistäminen kaikkiin muistisairaisiin on ongelmallista Interventioiden kesto ja sisältö ovat vaihdelleet ja sitoutuminen pitkäkestoisissa tutkimuksissa ollut monesti heikkoa

6 Aiempi tutkimus Liikunnan vaikuttavuutta kognitioon on tutkittu kymmenissä tutkimuksissa, vähemmän kuitenkin muistisairailla. Erityisesti muistisairailla tehdyt tutkimukset ovat heikkolaatuisia. Aineistot ovat erilaisia, testit ja tarkasteltavat kognition osa-alueet vaihtelevat suuresti. Lisäksi interventiot ovat heterogeenisia. Mukana on lyhyt- ja pitkäkestoisia interventioita sekä aerobisia ja anaerobisia interventioita, ja lisäksi harjoitteet ovat olleet hyvin erilaisia. Harjoitteluun sitoutumista on kuvattu tutkimuksissa vähän, ja on todennäköistä, että sitoutuminen on osassa jäänyt heikoksi. Lisäksi osa erityisesti muistisairailla tehdyistä tutkimuksista on hyvin heikkolaatuisia, eikä niiden tuloksien luotettavuutta voi taata. Tutkimusten mukaan liikunnalla saattaa olla vaikutusta kognitioon todennäköisimmin toiminnanohjaukseen. Tämä näkyy erityisesti terveillä tehdyissä tutkimuksissa mutta muistisairaista tarvitaan lisää parempilaatuisia tutkimuksia osoittamaan liikunnan vaikutus kognitioon.

7 Aiempi tutkimus Useissa katsauksissa on arvioitu, että liikunta saattaa vaikuttaa positiivisesti mielialaan, uneen, käyttäytymiseen, masentuneisuuteen ja syömisen häiriöihin. Sen sijaan tutkimukset antavat ristiriitaisia tuloksia liikunnan vaikutuksista em. asioihin. Johtopäätösten teko on vaikeaa, koska hyvälaatuisia, satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia on vähän. Lisäksi interventiona käytetyt fyysisen aktiivisuuden muodot ja intensiteetti sekä intervention kesto ovat vaihdelleet suuresti eri tutkimuksissa. Tutkimuksiin osallistujat ovat saattaneet olla kotona asuvia, lievistä muistisairauksista kärsiviä, melko hyväkuntoisia ihmisiä tai vaikea-asteista muistisairautta sairastavia laitoshoidon vuodepotilaita. Aiheesta tarvitaan lisää eri kohderyhmille tehtyjä hyvin suunniteltuja, satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia

8 Aiempi tutkimus Iäkkäiden kaatumisia on tutkittu intensiivisesti jo vuosikymmeniä. Silti monet metodologiset ongelmat ovat heikentäneet tutkimusten luotettavuutta ja vaikeuttaneet niiden keskinäistä vertailua Tutkimuksissa todettu, että vaikuttavia ovat olleet monitekijäiset interventiot, joissa puututaan useisiin sekä tutkittavan sisäisiin (sairaudet, lääkitys, koulutus), että ympäristön riskitekijöihin ja liitetään samanaikaisesti tähän liikunta- ja tasapainoharjoitteita, erityisesti voima-, tasapaino- ja kävelyharjoituksia. Pitkäaikaishoidossa olevien kaatumisien ehkäisytutkimukset eivät ole antaneet selviä vastauksia ehkäisyn vaikuttavuudesta Muistisairaiden osalta ei ole olemassa näyttöä minkään intervention hyödyistä tai haitoista muistisairaiden kaatumisen ehkäisyssä

9 Aiempi tutkimus Ryhmämuotoisina toteutettujen interventioiden on monissa tutkimuksissa osoitettu olevan vaikuttavia. Ryhmämuotoinen kognitiivinen kuntoutus parantaa kognitiota sekä lievässä muistin heikkenemisessä että muistisairautta jo sairastavilla. Vaikuttavuutta arvioitaessa on kuitenkin hankala erottaa, mikä intervention osatekijöistä on oleellinen vaikuttavuudelle, ryhmätoiminta vai ryhmässä toteutettu muu sisältö (kognitiivinen kuntoutus, liikunta tms.) Muistisairautta ja omaishoitajuutta on tutkittu viiden vuosikymmenen ajan ja omaishoitajiin kohdistuneita interventiotutkimuksia on kymmenittäin. Muistisairaiden lyhytaikaishoito näyttää lievittävän omaishoitajien kuormittuneisuutta mutta sillä ei ole todettu olevan vaikutusta sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön vähentymiseen. Omaishoitajille suunnatuista terapioista saattaa olla hyötyä. Vaikutusta sote palveluiden käyttöön ei ole tutkittu

10 Aiempi tutkimus Ohjauksella ja neuvonnalla pelkästään ei ole pystytty vaikuttamaan omaishoitajien stressiin tai kuormittuneisuuteen mutta on pystytty lisäämään tietoa, tyytyväisyyttä ja elämänlaatua sekä parantamaan selviytymistaitoja Monitekijäisillä toimilla (mm. omaishoitajien ohjaus, palveluiden räätälöinti sekä hoidon koordinointi) on useissa tapauksissa pystytty lievittämään omaishoitajien kokemusta kuormittuneisuudesta, stressistä ja masentuneisuudesta. Ne ovat myös lisänneet omaishoitajien elämänlaatua. Osassa on pystytty myös pidentämään kotihoidon kestoa. omaishoitajiin positiivisesti vaikuttavat interventiot: otettu huomioon omaishoitoperhe kokonaisuutena ja toimet kohdistuneet sekä hoidettavaan että omaishoitajaan. Interventiot ovat olleet asiakaslähtöisiä, ja niissä on kunnioitettu perheen toiveita tukien räätälöinnissä. Interventiot perustuneet perheen autonomian kunnioittamiseen, pohjautuneet yhteistyölle ja niillä vahvistettu perheen oman tilanteensa hallintaa

11 Aiempi tutkimus Muistisairaiden ja heidän ravitsemusohjauksesta on osoitettu olevan hyötyä. Lihasmassa ja jopa kognitio ovat parantuneet. Laitoksissa olevien vanhusten ravitsemustilaa ja toimintakykyä on saatu parannettua tekemällä ruokailuhetket sosiaalisiksi ja esteettisiksi sekä mahdollistamalla valintoja aterioilla. Muistisairaiden ravitsemustarve muuttuu jonkin verran sairauden edetessä: alkuvaiheessa korostuu monipuolisen ruokavalion ja riittävän ravintoaineiden saaminen. Sairauden edetessä monipuolisuus edelleen tärkeää mutta riittävän energian ja proteiinien saaminen korostuu. Virhe- ja aliravitsemus on alidiagnostisoituja ja alihoidettuja vaikka hyödyt on osoitettu

12 Tutkimuksen tavoite Spesifinä kysymyksinä oli, voidaanko joko kotona tehtävällä, yksilöllisesti räätälöidyllä tai ryhmässä tehtävällä liikunnallisella harjoittelulla: Parantaa ja ylläpitää tutkittavien toimintakykyä tai hidastaa sen heikkenemistä Parantaa ja ylläpitää heidän liikuntakykyään Selvitettiin myös, voidaanko ko. liikunnallisilla interventioilla: Parantaa tai ylläpitää tutkittavien kognitiota tai hidastaa sen heikkenemistä Lievittää muistisairaiden ihmisten neuropsykiatrisia oireita tai vähentää masentuneisuutta Vaikuttaa kaatumisiin tai murtumiin Vähentää omaishoitajan kuormittuneisuutta tai masentuneisuutta tai parantaa heidän elämänlaatuaan Vaikuttaa omaishoitoperheiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön ja kustannuksiin Pitkittää muistisairaiden kotona asumista

13 Tutkimuksen menetelmät Satunnaistettu, kontrolloitu, etenevä seurantatutkimus kohteena kotona asuvat Alzheimeriä sairastavat henkilöt Kaksi vaihtoehtoista intensiivistä ja pitkäkestoista liikunnallista harjoittelumallia Osallistujat satunnaistettiin kolmeen eri ryhmään: Vuoden kestävä, räätälöity, fysioterapeutin kotona ohjaama liikunnallinen harjoittelu kahdesti viikossa = kotikuntoutus Ohjattu ja ohjelmallinen harjoittelu päiväkeskuksessa 10 hengen ryhmissä kahden fysioterapeutin johdolla kahdesti viikossa neljän tunnin ajan myös vuoden ajan = ryhmäkuntoutus Vertailuryhmä, joka sai normaalia kunnallista hoitoa Muistisairaiden valinnat: Suomenkielinen Puoliso asuu samassa osoitteessa Helsinkiläinen, espoolainen tai vantaalainen Täyttänyt 65 vuotta, ei työelämässä Ei terminaalivaiheen sairautta tai vaikeaa toispuolihalvausta Pystyy liikkumaan omatoimisesti (apuvälinein tai ilman) Haurastumisen merkkejä, ainakin yksi seuraavista: kaatunut vähintään kerran viimeisen vuoden aikana, liikuntakyky heikentynyt tai kävelynopeus hidastunut tai paino laskenut vuoden aikana

14 Tutkimuksen kulku

15 Hoidon ja kuntoutuksen sisällöt

16 Ryhmäkuntoutus

17 Ryhmäkuntoutuksen ilot ja ongelmat Ryhmädynamiikka muodostui nopeasti sellaiseksi, että hyväkuntoisimmat auttoivat heikompia. Ryhmässä vallitsi hyvä henki Fyysinen kunto ja lihasvoima kohentunut jo kuukauden harjoittelun jälkeen Kuntoutujat olivat kiitollisia ryhmään pääsystä ja sitoutuneita Suurin osa odotti ryhmään pääsyä. Pelot ja itkuisuus jäivät tyhmän tuen myötä pois Kaikkia nimiä ei opittu mutta kasvot opittiin muistamaan Fysioterapeutin vaihtuminen jäykisti tunnelman keskustelut vähenivät Sosiaalinen tausta vaikutti osalla sopeutumiseen Joillakin Alzheimerin tautiin liittyvä voimakas mustasukkaisuus puolisosta johti siihen, ettei halunnut jatkaa ryhmässä Masennus saattoi vaikeuttaa ryhmään lähtöä Viisi osallistujaa kuoli ikäihmisten sairauksiin, osalla sairastumisten johdosta poissaoloja

18 Räätälöity kotikuntoutus Räätälöidyn kuntoutuksen tavoitteet määriteltiin yhdessä kuntoutujan ja hänen omaisensa kanssa. Useimmin tavoitteiksi oli asetettu tasapainon tai lihasvoiman ylläpito tai parantuminen. Myös lihaskireyden ja jäykkyyden lievittäminen, liikuntakyvyn ylläpito sekä kotona asumisen tukeminen usein tavoitteina. Fyysisen toimintakyvyn lisäksi muistin paraneminen, mielen virkistyminen sekä terveelliset ja säännölliset elämäntavat tavoitteina Sisältö: yksilöllistä toiminta- ja liikuntakykyä ylläpitävää ja kehittävää kuntoutusta. Yksilöllisesti toteutettuja lihasvoimaa, tasapainoa ja koordinaatiota kehittäviä liikkeitä. Kuntoutus saattoi tavoitteiden mukaisesti kohdistua pukeutumiseen, keittiössä toimimiseen, autoon siirtymiseen, lattialta ylös nousemiseen jne. Kuntoutus sisälsi usein toiminnanohjauksen harjoitteita, kaksoistehtäviä sekä muisteluharjoituksia. Laulua käytettiin rytmittämään ja piristämään liikuntaa. Hierontaa, venyttelyä ja rentoutusta sekä joissakin tapauksissa hengitysharjoituksia Kuntoutus tapahtui pääasiassa kotona tai ulkona lähiympäristössä, pienellä osalla intervallijaksolla Kuntoutuskertoja keskimäärin 78

19 Kotikuntoutuksen ongelmat ja tulokset Haasteita oli mainittu 29, kukin kerran. Haasteet liittyivät kuntoutujan muistisairauden mukanaan tuomiin vaikeuksiin, kuntoutujan muihin ominaisuuksiin, sairauksiin ja niiden oireisiin sekä omaiseen liittyviin tekijöihin Muistisairauden tuomat vaikeudet (toiminnanohjauksen häiriöt, neuropsykiatriset oireet, harhaisuus, keskittymisongelmat, aloitekyvyn heikkous jne.) edellyttivät keinoja huomion pitämiseksi suorituksessa Kaatumisen pelko, kuntoutujan varovaisuus liikkeissä, huonotuulisuus tai haluttomuus osallistua lisähaasteita Yleiskunto ja omaisen hyvinvointi vaikuttivat myös Fysioterapeuttien loppuarvioita koskevia mainintoja oli yhteensä 333. Niistä 21 % viittasi tilanteen huononemiseen ja loput parantumiseen tai ennallaan pysymiseen. Useimmin parantunut tasapaino, liikuntakyvyn säilyminen, lihasvoiman parantuminen. Useimmin heikentynyt kävelyvauhdin hidastuminen 89 kuntoutujien omista arvioista koskevista maininnoista yksikään ei ollut negatiivinen. Useimmat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä Omaisten 93 maininnasta kolme viittasi tilanteen menneen huonompaan suuntaan. Loput arvioit positiivisia

20 Kotikuntoutuksen jatko Jokaiselle kuntoutujalle oli tehty yksilöllinen jatkosuunnitelma Vaikka kuntoutus koettiin hyödylliseksi, vain 8 kuntoutujaa oli valmis maksamaan itse kerran viikossa ja kaksi kuntoutujaa kaksi kertaa viikossa jatkosta. Useampi jäi pohtimaan asiaa Kotikuntoutukseen sitouduttiin poikkeuksellisen hyvin Osallistumista tuki, mikäli harjoittelun tulokset alkoivat näkyä jo muutaman kerran jälkeen Onnistumiselle tärkeää oli kuntoutuksen johtaminen, johon sisältyi mm. ajanvarauksen koordinointi Säännöllisyys, riittävä intensiteetti ja yksilöllisyys keskeisiä asioita Puolison rooli tärkeä onnistumiselle

21 Omaishoitajien kokemukset ryhmä/kotikuntoutuksesta Omaishoitajat hyvin tyytyväisiä:

22 Interventioiden vaikutukset muistisairaisiin

23 Vaikutukset kotona asumisen kestoon ja sos- ja terv.palveluiden käyttöön Kahden vuoden seuranta-aikana ryhmien välillä ei eroa laitoshoitoon joutumisessa. Kuolleisuus oli kotikuntoutusryhmässä merkitsevästi alhaisempaa kuin vertailuryhmässä Vertailuryhmän omaishoitoperheet käyttivät sos- ja terv.huollon palveluihin kahden vuoden aikana n. 2,8 milj., kotikuntoutuksessa olleet 2,4 milj. ja ryhmäkuntoutuksessa olleet 2,1 milj. Keskimäärin omaishoitoperhe/henkilövuosi: vertailuryhmä , ryhmäkuntoutusryhmä euroa ja kotikuntoutusryhmä euroa. Ainoastaan Alzheimerin tautia sairastaneiden kustannukset samansuuntaiset: vertailuryhmä euroa, kotikuntoutusryhmä euroa ja ryhmäkuntoutusryhmä euroa (= n. 90 % perheen kustannuksista) Kotikuntoutusinterventio maksoi euroa, ryhmäkuntoutus (kuljetuskustannukset huomioiden) euroa

24 Pohdintaa Kotikuntoutuksen ryhmäkuntoutusta parempi vaikuttavuus fyysiseen toimintakykyyn johtui todennäköisesti ensin mainitun tavoitteiden ja sisällön yksilöllisemmästä räätälöinnistä kyseisen perheen tarpeisiin ja harjoittelu heidän kotiympäristössään. Myös keinot olivat monimuotoisemmat: saatettiin harjoitella esim. kahvin keittoa tai kylpyammeeseen nousemista ja sieltä poistumista harjoittelu kohdistui arjen haasteisiin. Omaishoitaja oli kotona myös usein paikalla, joten hän sai samalla käytännön vinkkejä muistisairaan puolison ohjaamisesta Kotikuntoutujilla liikunnallinen aktiivisuus kotikuntoutuskertojen välillä lisääntyi enemmän kuin ryhmäkuntoutujilla. Tähän syynä ehkä intensiivisempi yhteistyö omaishoitajan kanssa Ryhmäkuntoutukseen kotikuntoutusta vähäisempi sitoutuminen kertoo siitä, ettei ryhmäkuntoutus ilmeisesti sovi kaikille Omaishoitajille ryhmäkuntoutus oli toivottu ja pidetty kuntoutusmuoto. Saattaa olla, että ryhmäkuntoutukseen liittyvä omaiselle tarjoutunut lepo vähensi sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä

25 Pohdintaa Käytetty SPPB-testi (testi mittaa lihasvoimaa, tasapainoa, lihaskuntoa ja kävelykykyä) ei osoittanut liikuntakyvyn merkitseviä muutoksia kummassakaan ryhmässä. Tulos oli yllättävä, sillä esimerkiksi ryhmäkuntoutusryhmässä kuntosalilaitteiden käytön intensiteetit ja painot nousivat %. Todennäköisesti tutkittavat olivat jossain määrin liian hyväkuntoisia, jotta testi olisi ollut riittävän herkkä osoittamaan eroja. Noin 28 % tutkittavista sai jo lähtötilanteessa maksimipisteet tulos ei voinut parantua Kognition muutos näkyi vain toiminnanohjausta mittaavassa testissä eli kellotestissä. Muutos ei näkynyt kielellisen sujuvuuden testissä tai yleistä kognitiota mittaavissa FIM-kognitio- tai MMSE-testeissä. Viimeksi mainitut eivät ole riittävän herkkiä mittaamaan muutosta. Kotikuntoutusryhmässä kellotestillä mitattuna kognitio saattoi jopa parantua vuoden intervention aikana liikunnalla voidaan vaikuttaa ainakin kognition heikentymistä hidastavasti Ärtyneisyyden vähentyminen ryhmäkuntoutusryhmässä johtui todennäköisesti ryhmän sosiaalistavasta voimasta. Mahdollisesti tulokseen on vaikuttanut myös se, että ärtyneisyyttä arvioivat omaiset, jotka ovat saaneet vapaata kahtena päivänä viikossa muistisairaan ollessa ryhmäkuntoutuksessa. Tämä on saattanut vaikuttaa omaisen jaksamiseen Masentuneisuuteen ei liikunnallinen harjoittelu vaikuttanut. Käytetty Cornellin asteikko ei ehkä riittävän herkkä osoittamaan mielialan muutoksia, koska 71 %:lla ei ollut lähtökohtaisestikaan ollut masennusta

26 Pohdintaa Liikunta vähensi selkeästi kaatumisia mutta murtumiin vaikutusta ei ollut, koska tutkittavien ryhmä oli liian pieni Hyvään sitoutumiseen vaikutti tutkittavien vapaaehtoisuus ja lähtökohtainen halukkuus liikunnalliseen kuntoutukseen ainakin omaiset kannustivat osallistumiseen Kotikuntoutuksessa yksilöllinen räätälöinti vahvisti sitoutumista. Samoin kuntoutuksen tuominen kotiin. Ryhmäkuntoutuksessa ryhmän tuki periaatteessa vahvistaa sitoutumista mutta kaikille se ei käy Puristusvoimassa, verenpaineessa tai painoindeksissä ei merkitseviä eroja ryhmien välillä. Kuitenkin ei merkitsevästi koti- ja ryhmäkuntoutusryhmässä indeksi nousi ja vertailuryhmässä laski. Viittaisi lihasmassan ja vitaliteetin parantumiseen liikunnan seurauksena mutta ryhmien koot liian pieniä, jotta tulos voidaan luotettavasti osoittaa Omaishoitajien masentuneisuudessa, kuormittuneisuudessa tai terveyteen liittyvässä elämänlaadussa ei ollut eroja ryhmien välillä. Mittareiden herkkyys ei ehkä riittävä

27 Siirrettävyys ja sovellettavuus Kuntoutettavien tulee olla motivoituneita Tutkimus toteutettiin kaupunkimaisessa ympäristössä, joten välimatkat olivat lyhyitä eikä fysioterapeuttien kotikäynteihin mennyt kohtuuttomasti aikaa. Samoin päiväkeskukseen kuljetukset olivat kuntoutetuille suhteellisen helppoja Fysioterapeuttien erikoiskoulutusta, gerontologista ammattitaitoa sekä muistisairauksien erityispiirteiden ja haasteiden ymmärtämistä edellyttävää Kuntoutusmallin käytäntöön siirtäminen vaatii kunnalta investointeja. Säästää kuitenkin muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa

28

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA!

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA! UNIVERSITY OF HELSINKI Suomen Fysiogeriatria Oulunkylän kuntoutussairaala MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA! Prof. Kaisu Pitkälä FT Niina Savikko LT Minna Pöysti LT Marja-Liisa Laakkonen

Lisätiedot

Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto

Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus muistisairaudessa Liikunnallisen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

MUISTISAIRAIDEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ESIMERKKEJÄ VAIKUTTAVUUDESTA

MUISTISAIRAIDEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ESIMERKKEJÄ VAIKUTTAVUUDESTA HELSINGIN YLIOPISTO MUISTISAIRAIDEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ESIMERKKEJÄ VAIKUTTAVUUDESTA Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Ylilääkäri, HUS Esityksen aiheet Miten tutkitaan vaikuttavuutta Mitä

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Vanhustyön ajankohtaispäivä 30.9.2009, Kouvola Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Heidi Rytky, projektisuunnittelija, Tarja Ylimaa, projektisuunnittelija Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO Muistipotilaiden kuntoutus Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO Geriatrian muistipoliklinikka v. 2005 perustettu Laakson ja Malmin sairaalaan pkl:t 2 erikoislääkäriä

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori

Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Esityksen teemat Mitä tarkoittaa kuntoutus vanhoilla ihmisillä? Entä toimintakyky? Kohderyhmä ratkaisee

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa Kotikuntoutus Kotikuntoutusprojekti 2014 Osa TampereSenior- hanketta, jossa tavoitteena mm.: Tukea kotona asumista kehittämällä ja lisäämällä kotiin tuotavia palveluja. Luopua sairaalassa asumisesta, jolloin

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto

Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto SIDONNAISUUDET Professori Helsingin Yliopisto, ylilääkäri HUS- PTH yksikkö Yhteistyö HUS-alueen

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Magnus Björkgren Terveystieteen yksikön johtaja / projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus

Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus Suomen Fysiogeriatria Oy Maija Käyhty Muistikuntoutuksen kouluttaja Elämykset tuovat iloa muistisairaan ihmisen kuntoiluun Fyysinen aktiivisuus edistää terveyttä

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Vanhuspalvelut 2013. 30.10.-31.10.2013 Helsingin Pörssitalo

Vanhuspalvelut 2013. 30.10.-31.10.2013 Helsingin Pörssitalo Vanhuspalvelut 2013 30.10.-31.10.2013 Helsingin Pörssitalo Eija Lönroos LT, Geriatrian ja yleislääketieteen erik.lääkäri, Itä-Suomen yliopisto Diagnosointiprosessi sujuu pääosin hyvin Kuitenkin iso osa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto Vanheneminen Suomessa Yli 65-vuotiaista 2/3 pitää itseään terveenä Eläkeikäisistä 50%:lla sairaus,

Lisätiedot

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013 Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote 1 Kaatumisen ehkäisystä Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus 18.11.2011 Kaatumisen

Lisätiedot

Marja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi 11.11.2011

Marja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi 11.11.2011 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi 11.11.2011 Mielenterveyden tarkastelu monitekijäisenä ja monimutkaisena prosessina, jossa limittyvät toisiinsa biologiset, psykologiset ja elämänhistorialliset

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori

Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori Perusterveydenhuolto on lähellä ihmisen arkea ja siellä tiedetään

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi, voimaaruuasta.fi Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä:

Lisätiedot

Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke 2002-2006

Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke 2002-2006 OMAISHOITO YHTEISTYÖNÄ VAIKUTTAVA KUNTOUTUSMALLI DEMENTIAPERHEIDEN TUKEMISEEN Kuntouttava työ RAI -seminaari johtajille Helsingissä FT Ulla Eloniemi-Sulkava Vanhempi tutkija, Vanhustyön keskusliitto ry

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA UNIVERSITY OF HELSINKI Suomen Fysiogeriatria Oulunkylän kuntoutussairaala MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA Prof. Kaisu Pitkälä PhD Minna Raivio PhD Marja-Liisa Laakkonen Prof. Timo Strandberg

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset TERVE-SOS 2010: Toimiva arki IKÄÄNTYVÄN ARKI Ulla Eloniemi-Sulkava Gerontologian dosentti, FT, esh Vanhustyön keskusliitto ry, Tampereen yliopisto Yhteistyö,

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia

Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014, Tampere-talo Anu Jansson Vanhempi suunnittelija (toimintaterapeutti, TtM) Vanhustyön keskusliitto ry

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen Mia Silfver- Helsingin yliopisto 23.10.2015 1 Kysely: teknisistä apuvälineistä koettu hyöty Puhelin (lankapuhelin, älypuhelin,

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 8.11.2012 Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämis- ja tutkimushanke 2009-12 Tavoitteena

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016. Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja

Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016. Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016 Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja Fysiogeriatria Johtava geriatrisen fysioterapian ja kokonaisvaltaisen kuntoutuksen asiantuntija yli 35 vuoden kokemuksella. VALTAKUNNALLINEN

Lisätiedot