Reetta Johanna Ranne. Dementiaryhmäkodin hoitotyön toimintatilanteita tukeva työympäristö. Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reetta Johanna Ranne. Dementiaryhmäkodin hoitotyön toimintatilanteita tukeva työympäristö. Diplomityö"

Transkriptio

1 Reetta Johanna Ranne Dementiaryhmäkodin hoitotyön toimintatilanteita tukeva työympäristö Diplomityö

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Informaatio ja luonnontieteiden tiedekunta DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Koulutusohjelma: Pääaine: Sivuaineet: Työn nimi: Title in English: Professuuri: Työn valvoja: Työn ohjaaja: Reetta Johanna Ranne Teknillisen fysiikan koulutusohjelma Systeemi ja operaatiotutkimus Kognitiivinen teknologia & Organisaatiokäyttäytyminen ja tietojohtaminen Dementiaryhmäkodin hoitotyön toimintatilanteita tukeva työympäristö Supportive Working Environment in Nursing Homes for Demented S 114 Kognitiivinen teknologia Professori TkT ja FT Mikko Sams Arkkitehti Satu Åkerblom Tiivistelmä: Suomen väestön vanhetessa dementoituneiden määrä kasvaa ja tarve erityisesti heille suunnitelluista asuin ja hoivaympäristöistä suurenee. Diplomityössä esitetään keskeisiä suunnitteluratkaisuja, jotka dementiaryhmäkodissa tulee toteuttaa, jotta hoitohenkilökunnan työ olisi ergonomisempaa ja tehokkaampaa. Dementia on oireyhtymä, jota aiheuttavia sairauksia ei voida parantaa. Tulevaisuudessa se tulee olemaan suuri kustannusten tuottaja sosiaali ja terveydenhuoltoalalla. Dementoituneella on kognitiivisia häiriöitä ja vaikeuksia ilmaista itseään. Hoiva asumismuotoon siirtymisen syynä ovat usein käytösoireet ja persoonallisuuden muuttuminen. Hahmotus ja muistihäiriöiden vuoksi tilojen tulee tukea orientoitumista aikaan ja paikkaan sekä antaa selkeitä muistivihjeitä. Dementiaryhmäkoti on ensisijaisesti koti, mikä tulee huomioida tilojen suunnittelussa. Hoitohenkilökunnan keski ikä on nousemassa. Fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä vaikeuttavat entisestään nuorempien hoitajien toimintakyvyn mukaisesti suunnitellut tilat. Soveltumaton ympäristö aiheuttaa hoitajille tapaturmia ja rasitusvammoja. Hoivatyöhön liittyvä stressi siirtyy hoidettaviin, jotka myös voivat huonommin. Oikeanlaisella fyysisellä ympäristöllä voidaan tukea hoitotyötä. Tarkoituksenmukaisessa ympäristössä hoitotyö on laadukkaampaa, dementoituvat pystyvät toimimaan omatoimisesti ja heidän käytösoireensa vähenevät. Hoitotyön havainnoinnin ja kirjallisuuden pohjalta laadittiin hoitotyön osa aluejako: 1) perushoitoon kuuluvat ruokailussa, peseytymisessä, wc:ssä ja vuoteessa avustaminen, 2) sairaanhoitoon lääkehuolto ja muut sairaanhoidolliset toimenpiteet, 3) kuntoutukseen ja virkistämiseen liikkumisen avustaminen sisällä ja piha alueella, viihtyvyyden parantaminen ja toimintaterapia, 4) tukitoimintoihin henkilökunnan tiloissa toimiminen, yhteydenpito sidosryhmiin, varastointi ja siivoaminen. Henkilökunnalle suunnatussa kyselyssä esitettiin suunnitteluratkaisuja, jotka liittyivät näiden osa alueiden lisäksi sisustukseen ja apuvälineisiin. Kustakin ratkaisusta arvioitiin sen tärkeys, hoitotyön helpottavuus, kuinka usein se tulee työssä vastaan ja sen toteutus työpaikalla. Kolmen ensimmäisen arvioin pohjalta ratkaisuille määriteltiin keskeisyys, jonka mukaan ratkaisut asetettiin tärkeysjärjestykseen. Tätä voidaan käyttää dementiaryhmäkodin tila ja sisustussuunnitelmien apuna. Suunnitteluratkaisut esitellään perusteluineen kunkin hoitotyön osa alueen kohdalla. Erityisen keskeisiksi hoitohenkilökunta koki wc tiloissa avustamiseen, siivoamiseen ja varastotiloihin liittyvät ratkaisut. Wc tilojen nykyinen toteutustaso arvioitiin melko heikoksi. Tilojen tulee kokonaisvaltaisesti tukea niitä toimintoja, joita hoitajat ja asukkaat tiloissa tekevät tai haluaisivat tehdä. Tilojen tulee olla muunneltavissa sekä asuinhuoneiden yksilöllisen ilmeen saavuttamiseksi kullekin asukkaalle että muuttuvia hoitotyön tarpeita vastaaviksi. Tietämys dementiasta kasvaa ja uutta teknologiaa kehitetään jatkuvasti dementoituneiden asuinympäristöihin. Hoitoalalla muutoksen vastustus on tutkitusti voimakasta, joten otettaessa uusi tai remontoitu dementiaryhmäkoti käyttöön, muutoksen johtamista vaaditaan. Työssä esitellään muutosvastarinnan syitä ja kuvataan toimiva muutosprosessi. Onnistuneessa muuttotilanteessa keskeistä on jatkuva kaksisuuntainen kommunikaatio. Henkilökunta tulee osallistaa muuttoon mukaan ja motivoida muutokseen painottamalla uusien tilojen kautta saavutettavia positiivisia seikkoja. Sivumäärä: Avainsanat: dementia, hoitotyö, muutoksenjohtaminen, ryhmäkoti, suunnitteluratkaisu, tilojen käytettävyys II

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Faculty of Information and Natural Sciences ABSTRACT OF MASTER S THESIS Author: Programme: Major subject: Minor subjects: Title: Title in Finnish: Chair: Supervisor: Instructor: Reetta Johanna Ranne Degree Programme in Engineering Physics Systems and Operations Research Cognitive Technology & Organizational Behavior and Knowledge Management Supportive Working Environment in Nursing Homes for Demented Dementiaryhmäkodin hoitotyön toimintatilanteita tukeva työympäristö S 114 Cognitive Technology Professor M.Sc. and Ph.D. Mikko Sams Architect Satu Åkerblom Abstract: As the Finnish population ages, the prevalence of dementia increases, resulting in the need for care environments designed specifically for demented residents. This thesis presents essential design solutions for nursing homes that increase the ergonomics and efficiency of the nursing activities. Dementia is a syndrome with no cure. Those afflicted by dementia suffer from cognitive dysfunctions and difficulties in expressing themselves, requiring institutionalisation due to their mood problems and alterations in personality. Severe dementia brings challenges to the physical care environment. Because of the dysfunctions in perception and memory, the facilities need to support the residents orientation in time and space by providing memory clues. A nursing home is primarily a home, a fact that should be emphasised in the design, as well. The average age of the nursing staff is also increasing. Work that is already physically and mentally strenuous is aggravated by facilities that have been designed for younger nurses. Impracticable facilities can lead to work related injuries and musculoskeletal disorders. Growing work related stress can also affect the mood of the residents. A proper working environment can make the work easier, thus offering nurses more time to spend with the residents, which, in turn, can improve residents mood and reduce disturbances of conduct. Nursing tasks were divided on the basis of work observations in four categories: 1) primary care tasks include assisting in eating, hygienic care and in bed; 2) medical care; 3) rehabilitation and recreation includes assisting in walking indoors and outdoors, providing comforts and therapeutic treatment; and 4) supportive tasks include recording observations from resident life, consultation, storing and cleaning. In a questionnaire for the nursing staff, different design solutions within these categories were presented together with solutions concerning interior design, devices and other details. The solutions were evaluated in terms of their importance, facilitation, daily frequency, and how they are executed in the workplace. On the basis of the first three factors, the concept essentiality was derived, and the solutions were organised accordingly. This ranking can be utilised in designing for dementia care. The design solutions are presented within each nursing task, with their rationalisations. According to the nurses, the most essential solutions are related to the toilets, cleaning and storage. The toilets were found to be poorly designed. The design should holistically and functionally support the nursing work. The facilities need to be dynamic in order to support the alternating nursing tasks, and to individualise the residential rooms. Knowledge about dementia is increasing and novel technology is being developed which need to be implemented in care environments. Generally, the resistance to change is strong in the caring industry, and so it is present when nursing homes move to new or renovated facilities as well. This work presents the change management process and reasons for resistance. An essential factor in this process is continuous two way communication throughout the change process. The nursing staff should be motivated, committed and given the chance to participate in the removal process by emphasising the positive aspects resulting from this change. Number of pages: Keywords: care settings, change management, dementia, design, nursing, usability, working environment III

4 Alkusanat Tämä diplomityö on tehty Teknillisen korkeakoulun Sosiaali ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Soterassa, jossa se on osana Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito ja toimintaympäristöt (IKU) projektia. Ohjaajani Satu Åkerblomin kanssa ideoimme diplomityöni käsittelevän dementiaryhmäkodin työympäristön kokonaiskäytettävyyttä hoitotyön toimintatilanteita tukevien suunnitteluratkaisujen kautta. Haluan kiittää Satua, joka on työni edetessä kannustanut ja motivoinut minua jatkuvasti sekä antanut minulle arvokkaita kommentteja ja pohdittavia seikkoja, joilla olen päässyt työssäni eteenpäin. Tämän työn valvojaa Mikko Samsia haluan kiittää tuesta ja kiinnostuksesta työtäni kohtaan, joka aiheellaan poikkeaa melkoisesti kognitiivisen teknologian tutkimustyöstä. Haluan kiittää koko Soteran henkilökuntaa kannustuksesta ja avusta, jota olen saanut työni edetessä. Deme ryhmän keskusteluissa Iran, Päivin, Sasun ja Tytin kanssa sain uusia ideoita työhöni, Saralta sain erinomaisia neuvoja kyselyn laatimiseen, Otso muokkasi kuvat työhöni, Irma kommentoi tarkasti ensimmäisen läpilukuversioni, sekä Antti ja Iivo ovat osaltaan olleet luomassa mukavaa työilmapiiriä. Lisäksi haluan kiittää Kustaankartanon F1 osaston osastonhoitaja Mirjami Mikkosta hyvistä kommenteista ja ideoista kyselyyn lisäämiseksi, D osaston osastonhoitaja Eija Segerholmia muuttotilanteen haastattelusta. Erityiskiitokset ansaitsevat sairaanhoitaja Marianne Okkonen, fysioterapeutti Pia Byysing ja muu Koskelan toipilasosaston, Kustaankartanon ja Kontulan ryhmäkotien hoitohenkilökunta, joiden työtä pääsin seuraamaan ja jotka vastasivat kyselyyni. Samalla kun analyyttinen tietämykseni dementiaoireyhtymästä ja hoitotyöstä kasvoivat valtavasti, auttoivat hoitotyön havainnoinnit minua todella pääsemään aiheeseen kiinni. Oli hienoa nähdä, kuinka fyysisesti ja henkisesti raskasta hoitotyötä tehdään lämminhenkisessä työympäristössä dementoituneita arvostaen ja heistä todella välittäen. Haluan kiittää äitiäni työn lääketieteellisestä oikoluvusta, Sofiaa ja Karoliinaa kirjoitusasun tarkastamisesta, sekä loppuperhettäni jatkuvasta tuesta työtäni kohtaan. Lopuksi haluan kiittää rakasta aviomiestäni Samia, joka on keskustelujemme myötä kehittynyt kanssani dementian ja hoitotyön asiantuntijaksi. Samin ansiosta olen saanut lisäenergiaa diplomityöni tekoon, korjauksia työn kieliasuun ja uuden sukunimen työni kanteen. Espoossa Reetta Ranne Me ollaan täällä vähän paukahtaneita kaikki Milloin tämän laivan seisova pöytä on? Et sinä ole laivassa, vaan vanhainkodissa No, kyllähän minä sen tiedän, mutta saan kai minä silti kuvitella! Kuka se olikaan, joka neuloi minulle tähän paitaan napit viimeksi? Se oli Raija, mutta hän on nyt lomalla. Mihin sinä Raijaa tarvitset, kun napit ovat kiinni paidassa? (vilkaisu nappeihin) En minä tiiä. Hulluuksissani kyselen. IV

5 Sisällysluettelo Termit...VII 1 Johdanto Tutkimuskysymykset Diplomityön rakenne Dementia Dementiaa aiheuttavat sairaudet Alttius dementoitua Dementian oireet Käytösoireet Dementoituneiden hoiva asuminen Dementian haasteet fyysiselle ympäristölle Muistin tukeminen ja kodikkuus tilasuunnittelussa Tilan havaitsemisen tukeminen Tilan käytettävyys ja ergonomia Hoitotyön ergonomia Hoitotyön havainnointi dementiaryhmäkodeissa Dementiaryhmäkodit Hoitotyön osa alueet Perushoito Sairaanhoito Kuntoutus ja virkistäminen Tukitoiminnot Kyselytutkimuksen toteutus...24 V

6 7 Dementiaryhmäkodin suunnitteluratkaisut Keskeisimmät suunnitteluratkaisut Suunnitteluratkaisut eri hoitotyön osa alueilla Perushoitoa tukevat suunnitteluratkaisut Sairaanhoitoa tukevat suunnitteluratkaisut Kuntoutusta ja virkistämistä tukevat suunnitteluratkaisut Tukitoimintoihin liittyvät suunnitteluratkaisut Muut suunnitteluratkaisut Muutostilanteen johtaminen Case: Muutto Kustaankartanon remontoituun G taloon Toimiva muutosprosessi Muutosvastarinta Toimintaohje muutettaessa uusiin dementiaryhmäkotitiloihin Johtopäätökset Hoitohenkilökunnan työtä tukeva dementiaryhmäkoti Suunnitteluratkaisujen toteutuksen tilanne Muuttotilanteessa muutoksen tukeminen Tutkimuksen arviointi Pohdintaa...84 Lähteet...87 Liitteet Suunnitteluratkaisujen arviointikysely Liite 1. Suunnitteluratkaisujen ominaisuudet Liite 2. Suunnitteluratkaisut keskeisyysjärjestyksessä Liite 3. Kustaankartanon vanhustenkeskuksen keskeisten ratkaisujen toteutus Liite 4. Kontulan vanhustenkeskuksen keskeisten ratkaisujen toteutus Liite 5. Koskelan toipilasosaston keskeisten ratkaisujen toteutus Liite 6. VI

7 Termit Dementia Ergonomia Käytettävyys Ryhmäkoti Oireyhtymä, jonka myötä kognitiiviset toiminnot usean älyllisen toimintakyvyn alueelta heikentyvät peruuttamattomasti kuten muisti, puheen tuottaminen ja ymmärtäminen, kyky suunnitella ja toteuttaa monimutkaisia tehtäviä sekä visuaalisen informaation käsittely ja tulkinta (Alzheimer s Association 2007). Tieteenala, joka pyrkii ymmärtämään ihmisten ja toimintaympäristön muiden elementtien välistä vuorovaikutusta. Ammattiala, joka soveltaa teoriaa, periaatteita, dataa ja metodeja suunnitteluun ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja toimintaympäristön suorituskyvyn optimoimiseksi. (International Ergonomics Association 2000) Tuotteen laatuominaisuus, joka kertoo kuinka hyvin sitä pystyy käyttämään miellyttävästi ja tehokkaasti tavoitteiden saavuttamiseksi (ISO ). Muodostuu ryhmästä asuntoja, jotka yhteistilojen välityksellä liittyvät kiinteästi toisiinsa. Asukkailla on hallinnassaan huone ja wc ja pesutila. Asuntoihin välittömästi liittyvät ryhmäkodin yhteiset tilat toimivat asumista ja hoitoa tukevana tilana. Ryhmäkodit sijaitsevat usein palvelutalojen yhteydessä ja ne ovat tavallista enemmän huolenpitoa ja valvontaa tarvitseville, esim. dementoituneille vanhuksille tarkoitettu asumismuoto. (Löyskä et al. 1997) Muita yksityiskohtia Geriatrinen tuoli Käsijohde Malliruokailu Pesulaveri Rollaattori Pyörätuolia tukevampi säädettävä tuoli, jossa huonokuntoisetkin voivat istua. Sitä käytetään erityisesti ikääntyneiden hoivalaitoksissa. Seinään kiinnitettävä johde tai tukikaiteen osa, johon voi tukeutua kädellä. Ruokailu, jossa hoitajat syövät asukkaiden kanssa samassa pöydässä ja toimivat näin mallina dementoituneille. Fyysisesti huonokuntoisten potilaiden peseytymisen avustamisessa käytettävä suihkupöytä, eli kylpypaarit. Kävelyn apuväline, viralliselta nimeltään pyörällinen käsin työnnettävä kävelyteline. VII

8 1 Johdanto Kuten muiden länsimaiden myös Suomen ikärakenne kehittyy jatkuvasti iäkkäämpään suuntaan. Hoitohenkilökunta ikääntyy ja jää eläkkeelle, vanhustenhuollon tarve lisääntyy ja erityisesti dementoituneiden määrä kasvaa. Palveluihin käytettäviä varoja on viime vuosina supistettu ja hoitotyölle on tullut painetta muuttua mahdollisimman taloudelliseksi ja mielekkääksi sekä vanhusten että työntekijöiden kannalta. Dementoituneiden palveluihin käytettävät varat henkeä kohti pienenevät entisestään. Nähtäväksi jää, miten terveys ja sosiaalialan koulutetun henkilöstön ammattijärjestö Tehyn neuvottelemat palkkatason parannukset tulevat vaikuttamaan terveydenhuollon kustannuksiin. Hoitohenkilökunta ikääntyy muun väestön mukana ja työntekijäpula hoitoalalla jatkuu. Vuonna 2040 hoito ja hoivapalveluiden työntekijöitä tullaan tarvitsemaan arviolta nykyistä enemmän (Parkkinen 2007). Erilaisten tarpeiden kasvaessa ja resurssien vähetessä tehokkuutta voidaan parantaa toimivilla hoivaympäristöillä. Dementiaryhmäkotien fyysinen ympäristö tulee alusta lähtien suunnitella hoitotyötä tukevaksi. Toimiva työympäristö tukee myös hoitajien työssä jaksamista ja työhön sitoutumista (Laine 2005), jolloin hoitotyön laatu paranee (Pekkarinen 2008). Diplomityön tavoitteena oli hoitohenkilökunnan hiljaista tietoa hyödyntämällä löytää keskeisimpiä dementiaryhmäkodin suunnitteluratkaisuja, jotka helpottavat hoitajien fyysisesti raskasta työtä ja samanaikaisesti tukevat asukkaiden itsenäistä selviytymistä. Ryhmäkodin kokonaiskäytettävyys paranee silloin kun tilat ja kalusteet sijoitetaan kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti ja logistisesti tehokkaasti. Tilojen tulee tukea ergonomisia työasentoja, jolloin esimerkiksi asukkaiden siirtymisessä avustaminen on fyysisesti vähemmän rasittavaa. Toimivilla tiloilla edesautetaan samalla sekä hoitajien hyvää työilmapiiriä että asukkaiden hyvää ja turvallista oloa. Tietämys dementiasta ja sen hoidosta kasvaa ja uutta teknologiaa kehitetään dementoituneiden asuin ja hoivaympäristöjä varten. Olemassaolevia tiloja kunnostetaan ja muutetaan sekä uusia ryhmäkoteja rakennetaan. Uusien tilojen käyttöönottoa tukemaan tarvitaan selkeästi suunniteltu muutosprosessi, jotta hoitoalalla tutkitusti voimakas muutosvastarinta pystytään kohtaamaan, ja uudet tilat ja toimintatavat saadaan tehokkaasti käyttöön. Diplomityön yhtenä tavoitteena onkin kuvata dementiaryhmäkodin muuttotilanteeseen sopiva toimiva muutosprosessi ja esitellä tapoja kohdata hoitohenkilökunnan muutoksen vastustus. 1

9 1.1 Tutkimuskysymykset Diplomityön tekoa ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Minkälainen fyysinen ympäristö tukee henkilökunnan hoitotyötä dementiaryhmäkodissa? 2) Kuinka henkilökunta kokee keskeisten suunnitteluratkaisujen toteutuneen työympäristössään? 3) Kuinka uusiin tiloihin muuttamista voidaan tukea, jotta henkilökunta sopeutuu muutokseen nopeasti? Kysymykset tarkentuivat tutkimuksen kuluessa ja niihin pyrittiin vastaamaan hoitotyön havainnointien, kirjallisuuteen tutustumisen ja kyselytutkimuksen analysoinnin myötä. Tarkoituksena oli löytää toimivan fyysisen ympäristön tunnusomaisia piirteitä, joita voidaan yksittäisten suunnitteluratkaisujen myötä toteuttaa. Työssä pyrittiin selvittämään, mitkä suunnitteluratkaisut tutkimuksen kohteina olevien kolmen dementiaryhmäkodin hoitohenkilökunta koki keskeisimmiksi ja kuinka nämä koetaan toteutetuksi. Ratkaisujen todellista toimivuustasoa ei erikseen tutkittu, vaan tässä pitäydyttiin hoitajien subjektiivisessa kokemuksessa suunnitteluratkaisujen toimivuudesta. Uusia suunnitteluratkaisuja ei välttämättä pystytä edes toteuttamaan, jos muutoksen vastustus henkilökunnan taholta on voimakasta. Vaikka ne saataisiinkin toteutettua, niitä ei pystytä hyödyntämään, jos muuttotilanteessa muutosta vastustetaan liikaa. Tarkoituksena oli tutkia haastattelujen ja kirjallisuuden avulla miten muutto uuteen tai remontoituun dementiaryhmäkotiin kannattaa toteuttaa, jotta tiloihin sopeudutaan mahdollisimman nopeasti. 1.2 Diplomityön rakenne Diplomityössä esitellään ensin taustatietoja dementiasta ja dementoituneiden hoitotyöstä. Luvussa 2 käsitellään dementiaa aiheuttavia sairauksia, dementiaa edistäviä ja estäviä tekijöitä, dementoituneen oireita ja käytösoireita, sekä dementian hoitokeinoja ja hoiva asumisen kustannuksia. Luvussa 3 pohditaan minkälaisia haasteita dementia asettaa fyysiselle ympäristölle. Luvussa 4 ergonomiaa ja käytettävyyttä esitellään yleisellä tasolla lyhyesti, jonka jälkeen keskitytään erityisesti hoitotyön ergonomiaan ja työn kuormittavuuteen liittyviin riskitekijöihin. Työn empiirisen osuuden aluksi luvussa 5 kuvataan hoitotyön havainnointia, jota tehtiin kolmessa dementoituneiden hoivaympäristössä. Ensin esitellään dementiaryhmäkodit ja sitten kuvataan hoitotyön osa alueet: perushoito, sairaanhoito, kuntoutus ja virkistäminen sekä tukitoiminnot. Havainnointien ja kirjallisuuden pohjalta tehdyn kyselytutkimuksen toteutus esitellään luvussa 6 ja vastausten analysointi ja tulokset luvussa 7. Suunnitteluratkaisut asetettiin tärkeysjärjestykseen niille määritellyn keskeisyyden arvojen perusteella. Näistä esitellään tällä hetkellä erityisen hyvin ja huonosti toteutetut ratkaisut. Luvun lopuksi käydään 2

10 läpi kaikki kyselyn suunnitteluratkaisut hoitotyön osa alueiden toimintatilanteiden mukaisesti. Luvussa 8 käsitellään muutostilanteen johtamista. Haastattelujen pohjalta kuvataan Kustaankartanon G talon dementiaryhmäkodin remontoinnin jälkeistä muuttoa uusiin tiloihin, esitellään kirjallisuuden mukaan toimivaa muutosprosessia edistävät tekijät, käsitellään muutosvastarintaa ja sen kohtaamista sekä lopuksi annetaan toimintaohjeet onnistuneen muuton johtamiselle. Luvussa 9 on johtopäätökset, tutkimuksen arviointi ja pohdinta. Tutkimuksen tuloksina esitellään minkälaisia suunnitteluratkaisuja henkilökunnan työtä tukevassa dementiaryhmäkodissa on, käsitellään ratkaisujen tämänhetkistä toteutusta, sekä esitetään kuinka muuttotilanteessa voidaan tukea muutosprosessin onnistumista. Lisäksi kuvataan tutkimuksen kuluessa nousseita pohdintoja ja arvioidaan tutkimuksen toteutusta. 3

11 2 Dementia Yhdysvaltalainen Alzheimer yhdistys Alzheimer s Association määrittelee dementian kognitiivisten toimintojen peruuttamattomaksi heikentymiseksi useammalla älyllisen toimintakyvyn alueella. Dementoituneeksi diagnosoidulla henkilöllä tulee olla heikentynyt vähintään kaksi seuraavista kognitiivisista toiminnoista: 1) muisti, 2) kyky tuottaa ja ymmärtää johdonmukaista puhetta, 3) kyky suunnitella ja toteuttaa monimutkaisia tehtäviä, ja 4) kyky käsitellä ja tulkita visuaalista informaatiota. Lisäksi näiden heikkenemisen tulee olla riittävän voimakasta, jotta ne aiheuttavat merkittävän sosiaalisen tai ammatillisen toiminnan rajoittumisen ja toiminnan tason heikkenemisen (Alzheimer s Association 2007: 2). Muistisairauden myötä dementoituneella on vaikeuksia oppia uusia asioita ja aiemmin opitun mieleen palauttamisessakin esiintyy hankaluuksia. Dementoituneen on hankala ilmaista itseään, tunteitaan ja tarpeitaan, ja hänen ajan ja paikantajunsa on usein kadoksissa. (Eloniemi Sulkava 2007: 8 9) Seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana dementiaa sairastavien osuuden väestöstä odotetaan kasvavan nelinkertaiseksi, sillä väestö ikääntyy, odotettavissa oleva elinikä kasvaa ja lääketieteellinen tekniikka ja hoitokeinot paranevat (Alzheimer s Association 2007, Katona 2007). Lisäksi dementiaa aiheuttavat sairaudet pystytään diagnosoimaan aiemmassa vaiheessa ja tarkemmin kuin ennen (Viramo & Sulkava 2006: 23, 27). Suomessa dementiasta on tulossa suurin kulujen aiheuttaja sosiaali ja terveydenhuoltoalalla (Huusko 2007). Jo nyt Suomessa arvioidaan olevan dementoitunutta, ja joka vuosi diagnosoidaan uutta tapausta (Soininen 2007). Maailmanlaajuisesti dementoituneita arvioidaan olevan eri lähteiden mukaan viidestä miljoonasta (Soininen 2007) lähes 30 miljoonaan (Wimo et al. 2006, 2007). 2.1 Dementiaa aiheuttavat sairaudet Dementia ei itsessään ole sairaus, vaan aivoja vaurioittavien sairauksien oireyhtymä. Dementiaa yleisimmin aiheuttavat Alzheimerin tauti, vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale tauti ja frontaalilohkodementia. Alzheimerin tauti on yleisin ja merkittävin dementian aiheuttaja, jota eri lähteiden mukaan sairastaa % dementoituneista (Alzheimer s Association 2007: 2, Eloniemi Sulkava 2007: 8, Soininen 2007, Viramo & Sulkava 2006: 23). Alzheimerin taudin syytä ei tiedetä, eikä ole olemassa hoitoa, jonka tiedettäisiin merkittävästi hidastavan tai kokonaan pysäyttävän tautia (Alzheimer s Association 2007: 3 4, Liukkonen & Vaarama 1991: 10, Schwam et al. 2007, Soininen 2007). Lääkityksen avulla oireiden pahenemista voidaan kuitenkin jonkin verran hidastaa, jolloin sekä dementoituneiden että heidän hoitajiensa elämänlaatu paranee (Alzheimer s Association 2007: 4). Lääkehoitoa tulee aina antaa osana dementoituneen kokonaisvaltaista hoitoa (Määttä & Strandberg 2007: 2119). Useimmat tautiin sairastuvat ovat yli 65 vuotiaita. Vaikka tauti vaikuttaa kuhunkin ihmiseen hieman eri tavoin, yleisimmät ensi oireet vaikeuttavat uuden oppimista, lähimuistin toimintaa ja sanojen löytämistä (Al 4

12 zheimer s Association 2007: 2 3, Liukkonen & Vaarama 1991: 9, Soininen & Hänninen 2006: 90). Aivojen beta amyloidi proteiinien tuotto vilkastuu tai niiden poistuminen tyrehtyy saaden aikaan ylituotannon, joka estää synapsien signaalien lähettämistä aiheuttaen toimivien synapsien määrän laskun ja lopulta solukuolemia. Beta amyloidit kerääntyvät mikroskooppiseksi plakiksi ja solujen tukirakennetta säätelevä tau proteiini muodostaa kerääntymiä aivoihin osoittaen potilaan sairastavan Alzheimerin tautia. Sairauden edetessä hermosolujen ylikiihtymisen ja solukuolemien myötä aivot lopulta kutistuvat. (Alzheimer s Association 2007: 2 4, Okura et al. 2006, Roberson et al. 2007) Alzheimerin tautia sairastavalla on usein näköharhoja, kasvojen ilmeettömyyttä, raajojen jäykkyyttä ja liikkeiden hitautta. Dementoitunut tiedostaa itse oireitaan huonosti eikä ymmärrä olevansa sairas (Soininen & Hänninen 2006: 90). Noin kahdeksan vuoden kuluessa tapahtuu laaja alainen kognitiivisten toimintojen heikkeneminen, käyttäytyminen muuttuu ja fyysinen toimintakyky laskee (Eloniemi Sulkava 2007: 8). Taudin loppuvaiheessa nielemiskyky häviää ja dementoitunut kuolee sairauden kestettyä yleensä vuotta, naisilla mahdollisesti pitempäänkin (Viramo & Sulkava 2006: 32). Vaskulaarinen dementia on prosentin esiintyvyydellään toiseksi yleisin dementia, jossa on useita eri alatyyppejä (Alzheimer s Association 2007: 2, Eloniemi Sulkava 2007: 8, Viramo & Sulkava 2006: 28). Se on joukko oireyhtymiä, joiden syynä ovat erilaiset aivoverenkiertohäiriöt ja muutokset aivoissa (Erkinjuntti & Pirttilä 2006: 146). Häiriöt aiheutuvat usein pienten aivohalvausten sarjoista, jotka tukkivat pieniä valtimoita estäen veren kulkeutumisen aivoissa. Tauti etenee portaittain, joten riippuen taudin vaiheesta sekä siitä, missä kohdin aivoja verisuonitukokset esiintyvät, dementoituneen muisti ei välttämättä ole yhtä huono kuin Alzheimerin tautia sairastavalla. (Alzheimer s Association 2007: 2) Kognitiiviset toiminnot heikkenevät ja dementoituneella on pieniä halvaus ja puheoireita (Eloniemi Sulkava 2007: 8). Vaskulaarisesti dementoitunut hyötyy muistivihjeistä ja hänen persoonallisuutensa, luonteensa ja sosiaaliset taitonsa säilyvät pitkälle dementian edetessäkin (Soininen & Hänninen 2006: 90). Sairauden kesto dementian alusta kuolemaan kestää kolmesta kahdeksaan vuotta. Lewyn kappale tauti on kolmanneksi yleisin dementiamuoto 15 % esiintyvyydellä (Eloniemi Sulkava 2007: 8, Viramo & Sulkava 2006: 23). Tyypilliset oireet voidaan jakaa kognitiivisiin oireisiin, parkinsonismiin ja psykoottisiin oireisiin (Rinne 2006a: 163). Kognitiiviset toiminnot heikentyvät vaihtelevalla nopeudella, jolloin muistin heikkous, hahmotushäiriöt, kielelliset häiriöt, tarkkaavaisuuden taso ja kätevyyden heikkous saattavat vaihdella reilustikin päivästä toiseen. 90 prosentilla Lewyn kappale tautia sairastavista on Parkinsonin taudin kaltaista lihasjäykkyyttä, vapinaa, kävelyvaikeuksia ja he voivat kaatuilla ja pyörtyä äkillisesti. Psykoottisia oireita ovat harhaluulot sekä hyvinkin tarkat ja yksityiskohtaiset visuaaliset hallusinaatiot, joita esiintyy noin prosentilla dementoituvista. (Eloniemi Sulkava 2007: 8, McKeith et al. 2005: 1864, Rinne 2006a: , Soininen & Hänninen 2006: 89) Sairauden alkuvaiheessa ilmenee usein persoonallisuusmuutoksia, vaikka muistivaikeuksia ei juuri ole. Ne lisääntyvät merkittävästi vasta myöhemmässä vaiheessa. Silloinkin vihjeiden ja tunnistamisen avulla muistaminen onnistuu (McKeith et al. 2005: 1864, Soininen & Hänninen 2006: 89 90). Dementoituneella saattaa esiintyä REM unen aikana käytösoireita, jotka hänen puolisonsa on saattanut havaita vuosia ennen kognitiivisten oireiden alkua (McKeith et al. 2005: 1864, Rinne 2006a: 164). Tunnusmerkillisesti Lewyn kappale taudissa aivojen lii 5

13 kekontrollia säätelevissä osissa esiintyy alfa synuclein proteiiniesiintymiä, eli Lewyn kappaleita (Alzheimer s Association 2007: 2). Kognitiivinen toimimattomuus ja siihen liittyvät oireet, kuten visuaaliset hallusinaatiot, saattavat lisääntyä, jos dementoituneen tarkkaavaisuus on matalalla eikä hän juuri kiinnitä huomiota ympäristöönsä. Sosiaalisella kanssakäymisellä sekä uusien fyysisten ympäristöjen esittelyllä oireet saattavat vähentyä. (McKeith et al. 2005: 1869) Toisaalla sairauteen suositellaan hoitoympäristöä, jossa on mahdollisimman vähän virikkeitä (Koponen & Saarela 2006: 502). Sairauden kesto vaihtelee muutamasta vuodesta jopa 20 vuoteen (Rinne 2006a: 163, Viramo & Sulkava 2006: 32). Frontotemporaaliset degeneraatiot on ryhmä oireyhtymiä, joissa aivojen soluvauriot ovat keskittyneet otsalohkon alueelle. Kolme tyypillisintä syndroomaa ovat 1) frontotemporaalinen dementia, jossa persoonallisuus ja käyttäytyminen muuttuvat muistin säilyessä vielä alkuvaiheessa; 2) etenevä sujumaton afasia, jossa puheen tuotto on työlästä, ja sanojen löytämisessä, lukemisessa ja kirjoittamisessa on hankaluuksia muiden kognitiivisten osaalueiden säilyessä ennallaan; sekä 3) semanttinen dementia, jossa puheen tuotto on sujuvaa ja muisti on suhteellisen hyvin säilynyt, mutta sanojen löytäminen vaikeutuu ja niiden merkitys hämärtyy. (Rinne 2006b: 169) Sairauden alkuvaiheessa dementoituneen persoonallisuus muuttuu ilman selvää kognitiivista heikentymistä, käytös muuttuu oudoksi, ja sosiaalisessa selviytymisessä on hankaluuksia. Muistaminen onnistuu vihjeiden avulla, mutta omien oireiden tiedostus on heikkoa (Soininen & Hänninen 2006: 89 90). Käytösoireena esiintyy impulsiivisuutta, apatiaa, estottomuutta tai arvostelukyvyn puutetta jo dementian alkuvaiheessa (Vataja 2006: 99). Hoitoympäristössä tulee erityisesti huomioida turvallisuus ja dementoituvan toiminnallisuuden kanavoiminen hyödyntämään hoidettavan jäljellä olevia voimavaroja (Koponen & Saarela 2006: 502). Dementoituneen keskimääräinen eliniän odote diagnoosista lähtien on 10 vuotta (Viramo & Sulkava 2006: 32). Edellä mainitut dementiatyypit kattavat 95 % dementoituneista. Muita muotoja ovat posttraumaattinen dementia, alkoholidementia, lääkkeiden tai muiden päihteiden aiheuttama dementia, Huntingtonin tauti, Pickin tauti, Creutzfeld Jakobin tauti sekä Wilsonin tauti. (Viramo & Sulkava 2006: 29) Ikääntyneellä saattaa olla taustalla useampikin dementiaa aiheuttava sairaus. Erilliseksi dementiamuodokseen lasketaan sekadementia, jossa on sekä Alzheimerin taudin että vaskulaarisen dementian tuntomerkkejä (Alzheimer s Association 2007: 2). Myös muiden dementioiden sekamuotoja esiintyy (Eloniemi Sulkava 2007: 8). Dementoivien sairauksien esiintyvyys on muutoin melko yhtenäistä maailmanlaajuisesti, mutta vaskulaariset dementiat ovat yleisimpiä Aasiassa, ja Alzheimerin taudin osuus kaikista dementioista on Pohjois ja Länsi Euroopassa suurempaa kuin Etelä Euroopassa (Viramo & Sulkava 2006: 27). 6

14 2.2 Alttius dementoitua Vaikka dementoiviin tauteihin sairastumisen syytä ei tiedetä, on tutkimuksissa huomattu tiettyjä altistavia riskitekijöitä, ja toisaalta myös dementiaa mahdollisesti ehkäiseviä tekijöitä. Dementiaa mahdollisesti ehkäisee vähärasvainen, runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävä ruokavalio sekä kolesterolin, painon ja veren sokeripitoisuustasojen hallinta. Sydämelle hyväksi oleva ravinto on hyväksi myös aivojen hyvinvoinnille (Alzheimer s Association 2007: 4, Brodaty 2007). Runsasta kalan syöntiä suositellaan (Brodaty 2007), samoin kuin alkoholin käytön rajaamista kohtuulliselle tasolle (Viramo & Sulkava 2006: 23). Fyysinen, mentaalinen ja sosiaalinen aktiivisuus vaikuttavat myös. Elämänmittainen älyllinen uteliaisuus ja mentaalinen stimulaatio, kouluttautuminen tai muu henkinen ponnistelu pitää aivot virkeänä (Alzheimer s Association 2007: 4, Brodaty 2007). Kanadalaisen tutkimuksen alustavien tulosten mukaan kahta kieltä päivittäin käyttävän henkilön tietyt aivojen osat toimivat normaalia aktiivisemmin, mikä voi hidastaa dementian kehitystä jopa neljällä vuodella (New Scientist 2007). Dementiaan altistaa korkean iän lisäksi merkittävimmin dementian esiintyvyys lähisuvussa. Lisäksi mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä ovat metaboliset sairaudet kuten diabetes, sydänja verisuonisairaudet. Myös runsas alkoholinkäyttö, tupakointi, masennus, naimattomuus, stressi, oman äidin korkea synnytysikä, varhainen vaihdevuosi ikä, pieni päänympärysmitta ja unihäiriöt saattavat lisätä riskiä. (Viramo & Sulkava 2006: 23, 33 38) Entisillä nyrkkeilijöillä esiintyy usein dementiaa päähän kohdistuneiden toistuvien iskujen myötä. Voimakkaat ja päätä kääntävät iskut ovat erityisen vaarallisia ja lisäävät dementiariskiä. (Winblad 2007) 2.3 Dementian oireet Dementiaa aiheuttavien sairauksien oireet vaihtelevat jonkin verran, mutta kognitiiviset oireet ovat samankaltaisia kaikilla dementoituneilla. Tavallisimmat kognitiiviset oireet liittyvät heikentyneeseen muistiin, havaitsemiseen, kommunikointiin ja päättelykykyyn. Muistihäiriöt ovat dementian tunnetuin oire. Erityisesti lähimuisti on huono tai kokonaan toimimaton, mutta tunnemuisti ja tunnelmien muistaminen on kuitenkin säilynyt (Eloniemi Sulkava 2003: 12, 2007: 9). Dementoitunut elää usein menneisyydessään ilman muistikuvaa äskettäin tapahtuneesta. Lähihistoria katoaa vähitellen, kunnes pitkälle dementoituneella on muistikuvia lähinnä lapsuudestaan (Buijssen 2005: 37). Kuvassa 1 on esimerkki dementoituneelle ymmärrettävistä Kuva 1. Entisajan arkea kuvaavat taulut ovat muistihäiriöiselle ymmärrettäviä (kuva: Puolarmetsän sairaala) 7

15 tauluista, joissa esitellään entisajan kotitöitä. Muistamisessa tarvitaan usein paljon apua, joten muistin tukemisessa käytetään moninkertaisia ja moniaistisia signaaleja (Kotilainen 2003: 23). Muistelua voidaan käyttää myös hoitokeinona. Ikääntymisen myötä näkö heikentyy, valontarve kolminkertaistuu ja silmä adaptoituu hitaammin valomuutoksiin (Kotilainen 2003: 30). Lisäksi dementoituneen orientoitumisessa ajan ja paikan suhteen on hankaluuksia ja hahmottamisessa on häiriöitä. Dementoitunut ei itse useinkaan ymmärrä heikkouksiaan, mikä saattaa aiheuttaa vaaratilanteita (Buijssen 2005: 32, Utton 2007: 5). Dementiaoireisella on taipumusta vaelteluun, mutta samalla hänellä tavallisesti esiintyy kömpelyyttä ja kaatumisen riski on kohonnut. Tahdonalaisiin liikkeisiin tulee koordinaatiohäiriöitä eikä kätevyys ole enää entisensä. (Eloniemi Sulkava 2003: 8) Kyky ilmaista itseään heikkenee ja itseilmaisun muoto muuttuu, minkä vuoksi läheiset eivät aina ymmärrä dementoituneen tarpeita (Eloniemi Sulkava 2007: 8). Sanat ja niiden merkitys unohtuvat, mikä johtaa puheen tuottamisen ja ymmärtämisen heikkenemiseen (Liukkonen 1991: 23, Liukkonen & Vaarama 1991: 11). Sairauden loppuvaiheessa dementoitunut voi jäädä täysin puhumattomaksi. Puheen sisällön ymmärtämisen sijaan tärkeämmäksi nouseekin niiden tunteiden ja tarpeiden ymmärtäminen, joita dementoitunut sanattomasti välittää. Tietyt sosiaaliset taidot, kuten tervehtiminen, käden puristus ja itsensä esittely, säilyvät hyvin pitkään. (Liukkonen & Vaarama 1991: 11 14) Päättelykyky heikkenee, mikä johtaa abstraktin ajattelun vaikeutumiseen (Liukkonen 1991). Monta vaihetta vaativien toimintojen suorittaminen vaikeutuu ja toiminnanohjauksessa on häiriöitä. Tavoitetietoisuus, aloitekyky ja spontaanius vähenevät, keskittyminen on ongelmaista ja tarkkaavaisuus heikkenee. (Eloniemi Sulkava 2003: 8) Dementiaoireisen persoonallisuudessa tapahtuu muutoksia, ja hänellä on usein turvattomuuden tunnetta, matala itsetunto ja huono stressinsietokyky (Eloniemi Sulkava 2003: 13, Liukkonen 1991: 17, Liukkonen & Vaarama 1991: 12). Äkilliset äänet tai jatkuva meteli saattavat aiheuttaa tarpeetonta stressiä. Muistin rappeutuessa dementoitunut ajautuu käyttäytymään vanhojen tapojensa mukaisesti (Buijssen 2005: 39 40). Dementoituneen hoidossa hänen henkilökohtainen taustansa onkin hyvä tuntea, jotta käyttäytymisen ymmärtäminen helpottuu. Vaikka dementoituneilla on samankaltaisia oireita, heidät tulee aina kohdata yksilöinä, joiden henkilöhistoria on toisistaan poikkeava. Kullakin on yksilölliset asiat, jotka koetaan tärkeinä tai josta nauttii. Dementoituneen kuntoutuksessa saavutetaan tuloksia vain, kun hoitajalla on hyvä suhde hoidettavansa kanssa (Winblad 2007). Oireiden etenemistä pystytään hidastamaan oikealla lääkityksellä (Määttä & Strandberg 2007: 2119), minkä lisäksi oireita lievitetään liikunnalla, oikealla ravinnolla, sosiaalisella aktiivisuudella sekä hyvällä ja toimivalla ympäristöllä (Kotilainen 2003: 16). 8

16 2.4 Käytösoireet Käytösoireet ovat dementian haitallisia psykologisia oireita, jotka kuormittavat hoitajia ja omaisia sekä altistavat dementoituneen uusille sairauksille, loukkaantumisille tai oireiden hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutuksille. Oireita voi esiintyä sairauden missä vaiheessa tahansa ja 90 % dementoituneista kärsii jossain sairautensa vaiheessa haitallisista käytösoireista. Peruspersoonallisuudeltaan aggressiiviset tai epäluuloiset henkilöt kärsivät niistä muita todennäköisemmin. Käytösoireet ovat yleisin syy, miksi dementoitunutta ei enää pystytä hoitamaan kotona. (Vataja 2006: 98 99) Taulukossa 1 ovat tavallisimmat dementoituneiden käytösoireet ja arviot niiden esiintymismääristä. Taulukko 1. Tavallisimpien käytösoireiden esiintyminen (Vataja 2006: ) Käytösoire Esiintyvyys dementoituneilla Masennus % Apatia % Levottomuus eli agitaatio % Ahdistuneisuus % Psykoottiset oireet 5 75 % Persoonallisuuden muuttuminen % Uni valverytmin häiriöt % Seksuaaliset käytöshäiriöt % Syömishäiriöt 30 % Dementoituneen käytösoireet linkittyvät toisiinsa, sillä yksi oire saattaa aiheuttaa toista. Masennus kasvattaa riskiä oireiston etenemiselle ja on yksi suurimmista laitoshoitoon siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä (Katona 2007, Vataja 2006: 98), kuten myös psykoottiset oireet, levottomuus ja uni valverytmin häiriöt (Vataja 2006: ). Masennuksen on todettu olevan yhteydessä liikunnan vähyyteen (Katona 2007). Alzheimerin tautia ja Lewyn kappale tautia sairastavilla on suuri todennäköisyys kärsiä masennuksesta. Apatiasta kärsivät ovat passiivisia ja välinpitämättömiä ympärillä tapahtuvaan. Levottomuuden taustalla on usein kipu, huono olo, suru tai masennus. Käytöksessä tämä saattaa ilmetä lyömisenä, esineiden särkemisenä, huutamisena, kiroiluna, vaeltamisena tai karkailuyrityksenä. Ahdistuneisuus aiheuttaa paniikkihäiriöiden kaltaisia puuskia. Psykoottiset oireet esiintyvät usein jaksoina, jolloin dementoituneella voi olla näkö ja kuuloharhoja tai väärintunnistamista. Jotkut persoonallisuuden piirteet saattavat dementian myötä muuttua ja tietyt piirteet korostua. Arvostelukyky saattaa heikentyä, mikä ilmenee sosiaalisesti epäkorrektina käytöksenä kuten rivoutena, epäsiisteytenä tai läheisille kiusallisena estottomuutena. Uni valverytmin häiriöistä kärsivän vuorokausirytmi muuttuu ja aikaorientaatiossa on ongelmia. Käytösoireet ovat yleensä voimakkaampia pimeään vuorokaudenaikaan ja yöllä heräämiseen liittyy usein pelokkuutta ja sekavuutta. Dementoituvan seksuaalinen mielenkiinto häviää tavallisesti, mutta myös hyperseksuaalista käytöstä voi esiintyä lyhyiden jaksojen ajan. (Vataja 2006: ) 9

17 Ympäristön kärsimätön ja levoton ilmapiiri lisäävät käytösoireita. Oireita on hoidettava, jos ne aiheuttavat vaaratilanteita, rasittavat dementoitunutta, häiritsevät hänen kykyään huolehtia itsestään tai vaikeuttavat vuorovaikutusta sosiaalisissa tilanteissa. Käytösoireita hoidetaan lääkkeillä (Määttä & Strandberg 2007) ja tunne, käyttäytymis tai virikeorientoituneen terapian avulla. Virikkeellisessä toiminnassa hyödynnetään esimerkiksi askartelua, musiikkia, tanssia tai taidetta. Mielihyvää voidaan tuottaa myös tuoksuterapian avulla tai snoezelen menetelmällä, jossa eri aistikanavien kautta saadaan miellyttäviä aistikokemuksia. Hoidossa tuetaan dementoituneen jäljellä olevaa toimintakykyä. Päivittäisten toimintojen tekeminen voi kohentaa dementiaoireisen kykyä huolehtia itsestään. (Koponen & Saarela 2006: 501, 505, Marshall 1993) Käytösoireiden taustalla saattaa olla erilaisia tekijöitä, jotka on hyvä selvittää hoitotilanteessa. Esimerkiksi kovaäänisen huutelun taustalla voi olla kipu tai fyysinen epämukavuus, joiden hoito saattaa lopettaa huutamisen. Muutoin tilannetta voidaan helpottaa äänieristämällä tilaa, säätämällä taustaäänet, kuten televisio, radio ja ovikello, mahdollisimman hiljaiselle, tai pitämällä taustalla rauhoittavaa ja hiljaista musiikkia. Aikaorientaatioihin liittyviä univalverytmin häiriöitä voidaan hoitaa kirkasvalolampuilla ja säätelemällä päivisin vuoteessa vietettyä aikaa. Liiallista vaeltelua varten voidaan peittää ovia, lisätä tilan tunnistamista helpottavia viestejä, varmistaa kulkureittien turvallisuus ja järjestää ohjattua liikuntaa. Asukkaiden on todettu olevan rauhallisempia kodikkaissa hoivaympäristöissä, joissa ei suoriteta toistuvasti uusia järjestelyjä. (Koponen & Saarela 2006: ) 2.5 Dementoituneiden hoiva asuminen Taustalla olevasta sairaudesta riippumatta dementia luokitellaan vaikeusasteen mukaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan vaiheeseen. Lievässä vaiheessa dementoituva ei kykene suorittamaan monimutkaisia älyllisiä tehtäviä. Hän pystyy asumaan kotonaan, jos saa säännöllistä apua päivittäisiin tehtäviin. Keskivaikeassa vaiheessa useammat muistamista ja päättelyä vaativat toiminnot eivät onnistu ilman apua. Dementoituva ei pysty asumaan kotona ilman päivittäistä valvontaa ja apua. Vaikeassa vaiheessa yksinkertaisetkaan muistamista ja päättelyä vaativat tehtävät eivät onnistu ja kotona asuminen on mahdotonta. Dementoitunut tarvitsee hoiva asumispaikan, jossa häntä voidaan jatkuvasti auttaa päivittäisissä toiminnoissa. (Liukkonen & Vaarama 1991: 10) Kaikista dementoituneista arviolta 20 % on vaikeassa vaiheessa (Winblad 2007). Dementian hoito on yhteiskunnalle kallista ja kulut nousevat entisestään taudin edetessä. Vuosittaisten dementian hoitokulujen arvioidaan olevan potilasta kohden , jossa ei vielä ole omaisille aiheutuvia epäsuoria kustannuksia. Kalleinta hoidon arvioidaan olevan tapauksissa, kun dementiaa ei vielä ole diagnosoitu eikä hoito sen vuoksi ole asianmukaista. (Määttä & Strandberg 2007: 2118) Suurin osa kuluista syntyy laitoshoidon kustannuksista. Arviolta 75 % dementoituneista tulee pysyvästi asumaan hoivakodeissa sairauden edetessä viimeisiin vaiheisiin (Juva et al. 2006: 534, 536, Winblad 2007). Suomessa laitoshoidossa on yli dementoitunutta (Juva et al. 2006: 534, Soininen & Hänninen 2006: 32). Ruotsissa dementian hoitokulujen on laskettu olevan enemmän kuin sydän ja verisuonitautien sekä syöpien hoitokulut yhteensä (Winblad 2007). 10

18 Dementialääkkeiden osuus kokonaiskuluista on alle prosentin luokkaa (Winblad 2007). Lääkehoidosta on eniten hyötyä silloin kun se aloitetaan dementoivan sairauden lievässä vaiheessa (Määttä & Strandberg 2007: 2119). Lääkkeillä pyritään parantamaan kognitiota, toimintaa ja käyttäytymistä. Dementialääkkeiden tehokkuus ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä, sillä ne vaikuttavat eri tavoin potilaisiin. Jos annostelua muutetaan, lääkkeiden vaikutus muuttuu ja erilaisia sivuvaikutuksia saattaa ilmetä. Lääkkeillä voidaan hoitaa vain dementian oireita, dementoivia sairauksia parantavaa lääkitystä ei vielä ole. (Schwam et al. 2007: ) Viime aikoina Alzheimerin taudin hoidossa on kuitenkin tehty lääketieteellisiä läpimurtoja. Hiirikokeilla on kehitetty beta amyloidin ylituotannosta johtuvan plakin muodostumista hillitsevä DNA rokote, jonka on huomattu parantavan kognitiivisia taitoja ilman sivuvaikutuksia pitkäaikaisessakaan käytössä (Okura et al. 2006). Toisessa tutkimuksessa säädeltiin hiirten aivoihin kerääntynyttä tau proteiinin määrää, minkä myötä muisti alkoi normalisoitua ja hiiret elivät yhtä pitkään verrattuna terveisiin lajitovereihin (Roberson et al. 2007). Vaikka uudet lääkkeet avaavatkin mahdollisuuksia dementian hoidossa, saattaa kestää kauan ennen kuin ne pystytään tuomaan yleiseen käyttöön lääkettä tarvitseville. Niinpä onkin tärkeää keskittyä muihin tekijöihin, jotka edesauttavat dementoituneen kokonaisvaltaista hoitoa. Anders Wimo tutkimusryhmänsä kanssa (2007) arvioi kaikkien 29,3 miljoonan dementoituneen maailmanlaajuisten suorien ja epäsuorien yhteiskunnallisten kulujen olevan 235 miljardia euroa. Arvio on lähes kaksinkertainen tutkimusryhmän vuoden 2003 lukujen pohjalta tehtyyn arvioon (Wimo et al. 2006). 77 % kuluista kohdistuu kehittyneisiin maihin, joissa elää arviolta 46 % dementoituneista. Luvut eivät kerro mitään hoidon laadusta, joten pienilläkin kehityksillä dementianhoidon saralla saattaa olla merkittäviä yhteiskunnallistaloudellisia vaikutuksia (Wimo et al. 2007: 86) Koska Alzheimerin tauti kehittyy yleisimmäksi ja kalliimmaksi sairaudeksi maailmassa, on hoidon määritelmää tarve laajentaa. Fyysisen ympäristön avulla pystytään tukemaan muistia ja luomaan dementoituneelle turvallinen asuin ja toimintaympäristö (Zeisel 2001). Sotera instituutissa Tytti Wiinikka tutkii arkkitehtuurin diplomityössään dementoituneiden vaihtoehtoisia asumismalleja laitoshoidon ja omaishoidon välille. Asuminen kotona mahdollisimman pitkään on yhteiskunnalle edullisempi vaihtoehto, mutta kuormittaa omaista. Kehitettävä asumismalli tarjoaa dementoituneille ja heidän omaisilleen vaihtoehtoisen ratkaisun, jossa omaishoitoa tuetaan niin että dementoitunut voi asua puolisonsa kanssa, mutta saada riittävästi ammattitasoista hoitoa. Dementian yleistyessä ja ikääntyvien tarpeiden muuttuessa erilaisten dementia asumismuotojen tulee vastata näihin. Jo nyt hoivapaikoista on pulaa ja dementoituneita joudutaan sijoittamaan sellaisille sairaaloiden tai vanhainkotien osastoille, joita ei ole tarkoitettu muistioireisten hoitoon. Vaikka kaikkien ikääntyneiden hoivassa ja tilatarpeissa on yhteisiä piirteitä, ei dementoituneiden hoivaa ole tarkoituksenmukaista yhdistää ei muistioireisten hoivaan. Dementiaoireisten kanssa oleskelu lisää muiden ikääntyneiden riskiä dementoitua (Day et al. 2000: ) ja toisaalta dementoituneiden hoiva asumisen fyysisessä ympäristössä tulisi huomioida erityistarpeita, joita muilla ikääntyneillä ei ole. 11

19 3 Dementian haasteet fyysiselle ympäristölle Dementoituneen nykyinen hoiva on pitkälti samanlaista kuin ei muistihäiriöisen ikääntyneen hoiva. Dementia luo kuitenkin tiettyjä tarpeita, joita toimivan fyysisen ympäristön tulee täyttää. Kognitiivisten oireiden lisäksi dementoituneella on yleensä fyysisesti parempi kunto kuin perinteisessä vanhainkodissa asuvalla. Hyvän fyysisen ympäristön tunnusmerkkejä ovat turvallisuus, esteettömyys, tarkoituksenmukaisuus ja visuaalinen hallittavuus (Juva et al. 2006: 546). Dementoituneen asuinympäristön suunnittelua varten on tehty useita ohjekirjoja. Suomen dementiahoitoyhdistys on julkaissut vuonna 2003 oppaan dementiakodin suunnittelijoille ja hoidon kehittäjille (Kotilainen et al. 2003) ja ympäristöministeriö on julkaissut vuonna 2007 oppaan ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin (Sievänen et al. 2007). Isossa Britanniassa Judith Torrington on työryhmänsä kanssa (2007) julkaissut suunnittelun avuksi tarkistuslistoihin perustuvan työkalun, joka pohjautuu dementoituneen päivittäisiin toimintoihin. Suunnitteluratkaisujen tulee erityisesti auttaa dementiaoireista muistamisessa ja havainnoinnissa. Minuuden hahmottaminen suhteessa aikaan, paikkaan ja henkilöihin on dementiaoireiselle hankalaa ja siksi näitä tulee vahvistaa mahdollisimman paljon (Eloniemi Sulkava 2003: 8). Dementoituneen häiriökäyttäytymistä ja negatiivisia tuntemuksia pyritään vähentämään ja sosiaalisuutta, aktiivisuutta ja positiivisia tunteita pyritään lisäämään tarkoituksenmukaisella suunnittelulla. Pelkästään oireyhtymää varten ei kuitenkaan tule suunnitella. Dementiaryhmäkoti on ensisijaisesti koti, jossa dementoituneen yksilöllisyyttä tulee voida tuoda esille. 3.1 Muistin tukeminen ja kodikkuus tilasuunnittelussa Dementoituneen muisti heikkenee taustalla olevasta sairaudesta riippuen ennemmin tai myöhemmin. Vaikeassa dementian vaiheessa edes tuttuja kasvoja tai esineitä ei tunnisteta. (Eloniemi Sulkava 2003: 8) Pisimpään säilyvät muistot lapsuuden henkilöistä ja ympäristöstä, mutta uudempien esineiden tunnistaminen katoaa nopeasti (Buijssen 2005: 49). Dementiaryhmäkotien kalustuksen ja sisustuksen tulisikin noudattaa liian modernien ratkaisujen sijaan mieluummin asukkaille tuttua muotokieltä. Esimerkiksi kuvassa 2 on Kustaankartanon F1 dementiaosaston nostalgisia Kotiliesi seinätauluja. Kuva 2. Nostalginen muotokieli on ymmärrettävää dementoituneille (kuva: Kustaankartanon F1 osasto) 12

20 Dementiaryhmäkodin tulee olla mahdollisimman kodikas, jotta asukas tuntee olonsa turvalliseksi ja viihtyisäksi. Esimerkiksi henkilökunnan vaatetus on osaltaan tunnelman luoja, joten omien vaatteiden käyttö korostaa ympäristön normaaliutta. Ympäristön tulee tukea dementoituneen mahdollisuutta olla oma itsensä (Utton 2007: 9). Jos asumis ja hoivaympäristöt suunnitellaan pelkkiä dementoivia sairauksia silmälläpitäen, tulee tiloista helposti turhan laitosmaisia. Asuinhuoneiden sisustuksessa tulee pyrkiä kodikkaisiin ja yksilöllisiin ratkaisuihin. (Kotilainen 2003: 15, Zeisel et al. 2003) Asukkaiden omia esineitä ja kalustusta tulisi käyttää sisustuksessa mahdollisimman paljon. Dementiaryhmäkotiin kaivataan erilaisia tiloja eri toimintoja varten. Dementiaoireista kannustetaan paljon omatoimisuuteen. Itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen tuo dementoituneelle itsearvostusta, onnistumisen tunnetta ja on samalla hyvää kuntoutusta. Yhtäältä dementoitunut tarvitsee tilaa liikkumiseen, mutta toisaalta avarat tilat kadottavat kodikkuutensa, mikä saattaa ahdistaa asukasta. Jokin ryhmäkodin yhteistila voikin olla muita selkeästi pienempi. (Kotilainen 2003: 21) Monissa tutkimuksissa suositellaan, että dementiaryhmäkoti olisi suhteellisen pieni (Annerstedt et al. 1993, Barnes et al. 2002, Day et al. 2000, Juva et al. 2006: 546, Kotilainen 2003: 20, Marshall 1993, Utton 2007: 6). Optimaalinen dementiakodin asukasmäärä on kahdeksan (Annerstedt et al. 1993, Kotilainen 2003: 20), jolloin ryhmätoimintaakin on helpompi organisoida. Pieni määrä asukkaita lisää turvallisuutta, kodikkuutta sekä vähentää rauhattomuutta, aggressiivisuutta ja keskinäisiä tilaristiriitoja. 3.2 Tilan havaitsemisen tukeminen Koska dementoitunut ei pysty hahmottamaan ympäristöään selkeästi, on asumis ja hoivatiloilla suuri merkitys hahmottamisen tukemisessa (Liukkonen 1991: 10). Oikeanlaiseksi tukemistavaksi suositellaan lähteestä riippuen joko korostunutta selkeyttä tai riittävää virikkeiden määrää. Selkeän asumisympäristön kannattajien mukaan liialliset virikkeet, kuten koriste esineet ja viherkasvit, ovat vaikeasti hahmotettavia dementoituneelle. Suunnittelun suositellaan pyrkivän ympäristöön, joka on helposti hallittavissa, levollinen ja harmoninen. Tilan tulee olla pelkistetyn kaunis ja tavallinen ilman erikoisia ratkaisuja (Eloniemi Sulkava 2003: 11 13). Toiset lähteet painottavat moniaistisen havaitsemisen tukemista, koska dementoitunut kokee ympäristöään kaikilla aisteilla (Barnes et al. 2002, Kotilainen 2003: 30). Riippuen aivojen rappeutuneesta osasta joku aistinalue voi olla merkittävästi heikentynyt suhteessa muihin. Moniaistinen ympäristö, jossa signaaleja tarjotaan eri aistien alueilta, tukee dementoituneen havaitsemista. Esimerkiksi ääni ja haju voivat auttaa kertomaan missä päin keittiö sijaitsee (Utton 2007: 6). Menneisyydestä tutut äänet, näkymät ja hajut saatetaan tunnistaa vielä myöhäisessäkin dementian vaiheessa ja niistä voidaan nauttia. Niinpä ympäristöä ei kannata suunnitella virikkeettömäksi, vaan dementoituneelle tulee tarjota kiinnostavaa ja ymmärrettävää toimintaa. (Zeisel 2001: 23) Dementoituneen kosketusaisti on korostunut, joten hän mielellään koskettelee ja pitää kädessään erituntuisia materiaaleja. Jukka Jokiniemi (2007) painottaa moniaistisuuden ottamista osaksi suunnitteluprosessia ja suosittaa luonnon tuottamien aistitarjoumien käyttämistä, jotta ympäristö koetaan miellyttävänä. 13

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA Aistikokemuksia vahvistamassa Opinnäytetyö HAMK Sosiaalialankoulutusohjelma Raija-Leena Löövi 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA KESKEISET TEORIAT... 2 2.1 Keskeisiä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Muistikysely MUUT LOMAKKEET Muistikysely MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast (på

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Paloturvallisuus 2025 Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Miksi otsikossa vuosi 2025? Liikennemerkit vaihtuvat Väestöennuste 75+ ikäryhmä ja osuus

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Kuntouttavan toiminnan johtaminen Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa. SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Eeva Leinonen

Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa. SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Eeva Leinonen Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Sisältö Tausta SESC-hanke Osallistuva suunnittelu Ikäihmisten rooli suunnitteluprosessissa

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Turvallinen koti- ja lähiympäristö Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Aiheen teemoja Toimija Toimintaympäristö Toimintakyky Turvallinen koti Esteettömyys Hyviä

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot