Hoitajan ja muistisairaan ihmisen välisen vuorovaikutuksen tukeminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitajan ja muistisairaan ihmisen välisen vuorovaikutuksen tukeminen"

Transkriptio

1 Jasmin Torkkeli, Eino Heikkilä ja Satu Huhtakallio / Metropolia Ammattikorkeakoulu, innovaatioprojekti 2012 Hoitajan ja muistisairaan ihmisen välisen vuorovaikutuksen tukeminen Koulutusmateriaali Hoitokoti Päiväkumpuun Yleistä muistisairauksista ja dementiasta Dementia on oireyhtymä, jonka keskeisenä oireena on lähimuistin heikkeneminen. Muistihäiriö ilmenee uuden oppimisen ja mieleen palauttamisen vaikeutena. Lisäksi dementian oireisiin kuuluvat kielelliset häiriöt (afasia), liikesarjojen suorittamisen ongelmat, vaikka motoriikka on kunnossa (apraksia), tunnistamisen tai nähdyn merkityksen käsittämisen vaikeudet (agnosia) sekä toiminnanohjauksen häiriöt eli suunnitelmallisuuden ja asioiden jäsentämisen ongelmat. Tavallisimmat dementiaa aiheuttavat syyt ovat Alzheimerin tauti, vaskulaarinen eli verenkiertohäiriöistä johtuva dementia, Lewyn kappale -tauti ja otsalohkorappeuma eli frontotemporaalinen degeneraatio. Dementian oirekuvat vaihtelevat taustalla olevan elimellisen sairauden mukaan. Muistisairauden edetessä ihmisen käyttäytyminen muuttuu. Keskittymiskyky heikkenee ja ilmenee levottomuutta: vaeltelua, jatkuvaa touhuamista, toistuvaa kyselyä, tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen ym. Henkisten kykyjen rapistuminen voi aiheuttaa ihmisessä masentuneisuutta ja apatiaa. Muita tyypillisiä oireita ovat persoonallisuudessa tapahtuvat muutokset ja unihäiriöt. Muistisairaalla henkilöllä voi myös ilmetä aistiharhoja, jotka ovat pahimmillaan ahdistavia. Vuorovaikutus ja vuorovaikutustaidot Vuorovaikutus voidaan määritellä ihmistenväliseksi, jatkuvaksi ja tilannesidonnaiseksi tulkintaprosessiksi, jonka aikana viestitään tärkeitä asioita muille, vaikutetaan heihin, luodaan yhteyttä toisiin ja saadaan palautetta omasta toiminnasta. Vuorovaikutuksessa viestitään eleillä, ilmeillä, sanoilla tai toiminnan kautta. Vuorovaikutuksessa on tilaa myös hiljaisuudelle, tunteille ja ajatuksille puhetta ei kaikissa tilanteissa tarvita. Toisen toiminnan havainnointi voi myös olla vuorovaikutteista. Vuorovaikutus on hoiva- ja hoitotyössä toimintaa edistävä tai sitä vaikeuttava tekijä. Jotta muistisairaiden ihmisten parissa tehtävä työ olisi laadukasta, täytyy hoitajien olla tietoisia vuorovaikutukseen vaikuttavista tekijöistä. Vuorovaikutustaidot ovat osa ammatillista osaamista ja niiden käytössä voi kehittyä. Koulutusmateriaalimme tavoitteena on tukea Hoitokoti Päiväkummun hoitajien vuorovaikutusosaamista.

2 Hoitajan toiminta vuorovaikutuksessa Vuorovaikutus muistisairaan ihmisen kanssa edellyttää hoitajalta kykyä ja halua aitoon läsnäoloon, hoitajan on osattava asettua muistisairaudesta kärsivän tilanteeseen. Hoitajan täytyy ymmärtää, että muistisairaan ihmisen maailma on muodostunut tämän elämäntarinasta ja kokemusmaailmasta. Hoitajalla on oltava tietoa muistisairauden seurauksista ja erilaisten oireiden merkityksistä asukkaalle. Oireet aiheuttavat korostunutta tarvetta elää ympäristössä, joka tukee turvallisuuden ja omanarvontunteen kokemuksia. Toimivan kommunikoinnin syntyminen on usein hoitotyöntekijän vastuulla. Luottamus ja empatia ovat toimivan vuorovaikutuksen perusta. Luottamussuhteen luominen edellyttää asukkaan aikaisempien suhtautumistapojen ymmärtämistä. Tärkeää vuorovaikutuksessa on positiivinen arvostus, aitous, avoimuus, turvallisuus, joustavuus, sitoutuneisuus sekä aito välittäminen. Hymyily, kosketus ja pehmeä rauhallinen äänensävy luovat turvallisuuden tunnetta. Dementiaa sairastava asukas saattaa tahattomasti sanoa asioita, jotka loukkaavat. Leppoisa asenne ja huumori voivat auttaa monen hankalan tilanteen yli. Hoitajan on pyrittävä kuulemaan muistisairaan asukkaan tunteet ja toiveet sekä vastattava niihin. Kohtaaminen ei tapahdu järjen, vaan tunteiden tasolla. yksilölähtöisessä hoitamisessa huomioidaan asukkaan persoonallisuus ja itsemääräämisoikeus. Muistisairaan ihmisen toiveet ja tarpeet ovat yksilöllisiä, ja niitä tulee kunnioittaa. Toimiva vuorovaikutus edellyttää hoitajalta joustavuutta, luovuutta, pettymysten sietokykyä sekä kärsivällisyyttä. Työryhmässä kannattaa keskustella vaikeistakin vuorovaikutustilanteista ja niihin liittyvistä tunteista, havainnoista ja ratkaisumalleista. Se on perusta toimivalle työyhteisölle ja ammatillisuuden kehittämiselle vaativissa vuorovaikutussuhteissa. Lähteitä: Heimonen Voutilainen 1997, Laaksonen Rantala Eloniemi-Sulkava 2004, Vilén Leppämäki Ekström 2002 Käytännön neuvoja vuorovaikutukseen muistisairaan kanssa Arvostus Dementiaa sairastavan kohdalla on tärkeää muistaa, että kyseessä on aikuinen ihminen, jolla on takanaan pitkä elämänhistoria. Vältä siksi lapsenomaista puhetapaa. Leikillisyys on asia erikseen: huumori oikein annosteltuna palvelee vuorovaikutuksen onnistumista. Dementian myötä ihmisen fyysinen ja psyykkinen minäkuva muuttuu. Ihmisellä voi olla huono itsetunto, hän saattaa tuntea häpeää ja ahdistusta sisäisen maailmansa säröilyn johdosta. Tästä syystä hoitajan tulee eri menetelmin pyrkiä tukemaan muistisairaan minäkuvaa ja sitä myöten itsekunnioitusta.

3 Arvostava kohtaaminen ei toteudu, jos hoitaja jollain tapaa halventaa, mitätöi tai ohittaa muistisairaan henkilön. Hoitaja saattaa luulla, että muistisairas ei ymmärrä koko tilannetta. Tämä on kuitenkin väärä lähtökohta hoitoa ajatellen. Jokainen ihminen toimintakyvystään riippumatta ansaitsee tulla kohdatuksi ja kohdelluksi ainutkertaisena persoonana. Hoidossa ja huolenpidossa on kyse vastavuoroisesta ihmissuhteesta, jolla on syvä merkitys osapuolille; oikeanlaiset työtavat ja tekniikat eivät yksinään takaa hyvää lopputulosta. Huolenpito perustuu toimivaan vuorovaikutukseen. Arvostamista voi osoittaa sanallisesti antamalla positiivista palautetta ja kehumalla. On tärkeää, että muistisairas ihminen saa onnistumisen kokemuksia arjessaan tämä edellyttää, että hoitopaikassa tai ympäristössä on tarjolla muistisairaalle sopivaa tekemistä. Arvostaminen merkitsee myös, että muistisairaan mahdollisuutta ymmärtää ympärillä tapahtuvia asioita tuetaan. Hoitoympäristössä on tarpeen olla aikaan ja paikkaan orientoitumista helpottavia vihjeitä kuten taululla näkyvä päivämäärä, paikan nimi ja kuvaus, päivän suunniteltu sisältö tms. Turvallisuus Vuorovaikutuksen ja keskustelun kannalta muistisairaan henkilön oma huone on paras paikka. Oma huone on ympäristönä turvallinen ja rauhallinen, mikä helpottaa muistisairaan keskittymistä senhetkiseen tilanteeseen. Ympäristön melun ja yhtäaikaisten ääniärsykkeiden minimointi luo edellytyksiä vuorovaikutuksen onnistumiselle. Turvallisuutta luo se, että hoitaja antaa aikaa muistisairaalle eikä kiirehdi pois tilanteesta. Hoitajan ei tule hätiköidä, vaan kohdata ihminen kiireettömässä mielentilassa. Rauhallisuus auttaa luomaan turvallista ilmapiiriä. On tärkeää, että hoitaja on aidosti läsnä vuorovaikutuksessa ja ilmaisee hyväksyntää kehonkielellään. Äänenkäytössä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että puhuu rauhallisella ja selkeällä äänellä, rauhallisessa tempossa tämä parantaa muistisairaan mahdollisuutta seurata puhetta ja ymmärtää viestin sisältö. Koskettaminen voi osaltaan antaa kokemuksen turvasta. Koskettamalla hoitaja ilmaisee huolenpitoa ja välittämistä. Kuitenkin on muistettava, että kaikki eivät pidä koskettamisesta jokaisen henkilökohtaista reviiriä pitää kunnioittaa. Kuuntelevuus Muistisairas saattaa olla täysin puhumaton, jolloin vuorovaikutus hankaloituu. Hänelle kannattaa antaa aikaa muotoilla ajatuksiaan ja puhettaan. Ihmisen halu olla yhteydessä ja luoda yhteyttä toisiin ihmisiin ei kuitenkaan katoa dementian myötä. Muistisairas viestii käyttäytymisellä olotilastaan ja ajatuksistaan. Hoitajan tehtävä on havainnoida ja kuunnella muistisairaan sanattomia viestejä, ja saada näin selville viestin tunnesisältö. Tunnesisällön ymmärtämistä helpottaa muistisairaan henkilön elämänhistorian tunteminen.

4 Kuunteleminen tarkoittaa myös tilan ja ajan antamista. Kuunteleminen ja läsnäolo nivoutuvat tällöin yhteen: hoitaja ilmaisee läsnäolollaan, että hän kuuntelee ja ottaa tosissaan muistisairaan kokemusmaailman. Dementoituva ihminen ymmärtää hoitajan aidon läsnäolon, vaikka tilanteessa ei vaihdettaisikaan sanoja. Keskittyminen Vuorovaikutuksen aluksi hoitaja voi kiinnittää muistisairaan huomion koskettamalla häntä käteen tai hartiaan. Nimeltä puhuttelu aluksi ja myös keskustelun aikana helpottaa muistisairaan orientoitumista. Katsekontaktin ottaminen ja puheen kohdistaminen suoraan muistisairaalle on ensiarvoisen tärkeää viestin ymmärtämisen mahdollistamiseksi. Kannattaa muistaa, että muistisairaalla voi olla paitsi sairauteen liittyviä hahmottamishäiriöitä myös ikääntymisen aiheuttamia näön ja kuulon ongelmia. Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen puolestaan vaikeuttaa puheen sisällön käsittämistä. Tästä johtuen hoitajan kielenkäytön tulee olla selkeää ja mahdollisimman konkreettista. Vaikeita kielikuvia ja vertauskuvallisuutta tulee välttää. Eleillä voi tukea kielellistä ilmaisua; esimerkiksi puhuttaessa säästä hoitaja voi osoittaa ikkunaa. Lähteitä: Ekman 1993, Heimonen Voutilainen 1997, Laaksonen Rantala Eloniemi-Sulkava 2004 Hoitajan ilmaisutapa vuorovaikutuksessa Ääni Kun olemme tekemisissä muistisairaan kanssa, on hyvä vahvistaa sanomaa käyttämällä viestiin sopivaa äänenpainoa, eleitä ja ilmeitä. Asiayhteydestä on vaikea saada kiinni, jos äänenpaino ei ole kohdallaan. Puhetavasta ja asennoista näkee, millä mielellä puhuja on. Kuitenkin äänen korottaminen on tarpeetonta, koska sillä ei yleensä ole halutunlaista vaikutusta. Käskevä puhetyyli ja äänen korottaminen voivat pelottaa muistisairasta, kun taas hiljaisuus saattaa joissain tilanteissa olla kiusallista. Muistisairaan levottomuutta voi entisestään lisätä stressaantunut ja vihainen ihminen, kun taas rauhallinen ääni edesauttaa ymmärtämistä. Puheen ymmärtämistä voi helpottaa huulien liikkeen näkeminen, sillä silloin muistisairas hahmottaa puheen ja tiedostaa katsekontaktinkin saatuaan, että juuri hänelle puhutaan ja kuka puhuu. Jotta hän kuulee puheen, täytyy huomioida oikea äänenvoimakkuus ja taso (matala ääni on helpompi kuulla kuin kimeä).

5 Puhe Muistisairaan kanssa keskusteluun täytyy varata aikaa ja tilanteen täytyy olla rauhallinen, sillä hänen voi olla vaikea seurata nopeasti eteneviä vuorovaikutustilanteita. Häneltä on tärkeää kysyä yksinkertaisia kysymyksiä, joihin on helppo vastata. Jos häneltä sen sijaan kysyy liian vaikeita kysymyksiä (esimerkiksi yksittäisiä asioita menneisyydestä), joihin hän ei osaa vastata, voi se tuntua hänestä häpeälliseltä. Joihinkin kysymyksiin hänen on helppo vastata ja toisiin taas vaikeampi. Joskus on ehkä helpompi vastata kysymykseen onko ruoka hyvää, kuin kertoa esimerkiksi jonkun hoitajan nimi. Tunteisiin liittyviä kysymyksiä voidaankin pitää helpompina kuin tietämiseen liittyviä. Käytämme puhuessamme hyväksemme äänenpainoa, sanoja ja kehonkieltä. Puhetta huonosti ymmärtävän ymmärtäminen helpottuu, kun puhe on hidasta, rauhallista ja se sisältää lyhyitä lauseita. Lauseet, joissa täytyy ymmärtää asioiden välisiä suhteita, ovat usein muistisairaalle haastavia. Hänen on helpompi ymmärtää konkreettinen, loogisesti etenevä ja yksinkertainen lause kuin lause, joka sisältää paljon asiaa ja sivulauseita ja vaihtoehtoja. On oleellista huomata myös sen merkitys, että toisen päälle ei ole suotavaa puhua ja kommunikoinnin muistisairaan kanssa tulee olla luontevaa, kuten kenen tahansa muunkin aikuisen ihmisen kanssa. Jos hän ei ole ymmärtänyt hänelle puhuttua asiaa, on se hyvä toistaa hänelle. Jos hän ei edelleenkään ymmärrä, voi saman asian sanoa hieman eri sanoin ja ydinsanoja korostamalla. Sanasto Kieli sisältää paljon abstrakteja käsitteitä, joilla voidaan esimerkiksi kuvailla asioita. Näitä muistisairaan voi olla hyvin vaikea ymmärtää. Sairaus muuttaa ihmisen ajattelun aikaisempaa konkreettisemmaksi ja sen myötä myös päättelykyky heikkenee ja hänen on usein vaikea tehdä johtopäätöksiä. Osaltaan voi vaikeutua pronominien ymmärtäminen, sillä niillä usein viitataan aiemmin käsiteltyyn asiaan. Tämä taas edellyttää, että muistisairas muistaa vielä mistä on puhuttu ja osaa yhdistää mihin asiaan kyseisellä pronominilla viitataan. Sanojen tuttuudella on merkitystä niiden ymmärtämiseen ja vaikeitakin asioita ja sanoja voi ymmärtää, jos ne ovat entuudestaan tuttuja. Muistamista ja keskustelua voi helpottaa käyttämällä muistisairaalle tuttuja sanoja. Tätä helpottaa esimerkiksi hänen elämänhistoriansa tunteminen. Kysymyssanalla miksi alkavat kysymykset ovat yleensä vaikeimpia, sillä ne edellyttävät miettimään syy-seuraus-suhdetta. Myös muiden kysymyssanojen ymmärtäminen yleensä vaikeutuu, kun muistisairaus on edennyt pidemmälle ja tuleekin huomata, että kaikkein helpoimpia kysymyksiä muistisairaalle ovat kysymykset, joihin voi vastata kyllä tai ei. Kysymyksissä muistisairasta ei rasita vain niiden ymmärtäminen, vaan myös se, että ymmärtämisen lisäksi niihin pitäisi antaa vastaus. Kieltolause on muistisairaalle huomattavasti haastavampi ymmärtää kuin myönteinen lause, sillä kieltävä lause vaatii muistisairaalta enemmän päättelykykyä. Paik-

6 kaa ilmaisevia sanoja voi olla vaikea ymmärtää, kun ymmärtämisvaikeudet lisääntyvät. Tällöin voi olla vaikea hahmottaa esimerkiksi sanan takana merkitystä. Muistisairaan keskittymistä voi myös helpottaa, jos häntä puhutellaan nimeltä. Nimellä puhuttelu saa aikaan myös miellyttävän huomion osoituksen tunteen sen ohella, että kuuntelu helpottuu. Muut ilmaisukeinot Nonverbaalisella viestinnällä on yleensä suurempi merkitys kuin puhutulla asialla. Näiden keskinäisellä yhteydellä on kuitenkin suuri merkitys: sanallinen ja sanaton viestintä tukevat toisiaan. Puhetta tukevana osana kannattaakin käyttää elekieltä. Toisten ilmeet ja eleet saattavat vaikuttaa jopa enemmän muistisairaan käytökseen kuin puhutut asiat. Nonverbaalista vuorovaikutusta on muun muassa taputus, käden puristus, silittäminen, halaus ja tönäisy. Näiden ohella tärkeitä ovat myös katse ja hymy. Yksi oleellinen tapa huomioida muistisairas on katsekontakti, joka osaltaan auttaa häntä keskittymään tilanteeseen. Muistisairasta henkilöä on rohkaistava käyttämään muita ilmaisukeinoja, jos sanaa ei löydy. Visuaalisen viestin etuna on suurempi yhteys siihen muistiin, jossa esineiden ja asioiden merkitykset ovat varastoituina. Eleitä ja kuvia on kuitenkin rajallinen määrä, joten monimutkaisten asioiden käsittely niiden avulla on vaikeaa. Itseään voi ilmaista eleiden avulla, osoittamalla kuvasta tai huoneen esineistä tai piirtämällä. Osoittaminen on hyvin yksinkertainen ja luonteva kommunikointitapa. Vuorovaikutustilanteen voi rakentaa pelkästään osoittelun pohjalle, vaikka muistisairaalla olisikin vaikeita kielellisiä ongelmia. Kun puhutaan esimerkiksi huoneessa olevasta matosta, voidaan samalla osoittaa mattoa. Eleiden käyttö on osoittamista vaativampi keino kommunikoida. Eleitä kannattaa liittää viestintätilanteisiin jo silloin, kun dementoitunut ilmaisee itseään vielä puheella. Uusi ilmaisutapa on näin helpompi omaksua. Rohkaisu eleiden käyttöön on tärkeää, kun sananlöytämisvaikeudet ovat kasvaneet liian suuriksi. Eleilmaisuun sisältyy usein leikkimielisyyttä, joka voi rikastuttaa vuorovaikutusta muistisairaan kanssa. Kuvia voi käyttää muistin tukena, jos dementoituneen lähitapahtumia tallentava muisti on heikentynyt. Valokuvat yhteisiltä retkiltä, tapahtumista ja vierailuista rakentavat muistisairaan lähihistoriaa ja muistuttavat, että elämässä on vielä sisältöä, kun oma muisti ei tuo asioita mieleen. Kuvia voidaan käyttää myös aikataulujen kuvaamiseen ja paikkojen merkitsemiseen. Kuvia konkreettisempi kommunikointikeino on esineiden käyttö. Tuntoaisti säilyy yleensä muita aisteja pidempään. Kosketuksella viestit välittyvät sanoja helpommin ja sen avulla saamme käsityksen ympärillämme olevasta maailmasta. Toisaalta kosketus voi myös rauhoittaa muistisairasta sekä helpottaa keskittymistä. Kaikki eivät kuitenkaan pidä toisen ihmisen kosketuksesta ja se saattaa herättää epämiellyttäviäkin muistoja. Hoitajan tulee ottaa huomioon ihmisten erilaiset tarpeet läheisyyden suhteen.

7 Ympäristön huomiointi Muistisairaat henkilöt tarvitsevat ympäristössään rauhallisuutta, levollisuutta, ja selkeyttä omien kaaoksen tunteiden ja ahdistusherkkyyden vuoksi. Ympäristön moninaisuutta ja sekavuutta rajaamalla mahdollistetaan turvallisuuden ja rauhoittumisen kokemukset. Muistisairauden alkuvaiheessa aikaisemmat positiiviset ympäristökokemukset voivat muuttua ristiriitaisiksi. Muistisairaan kotiutuminen uuteen ympäristöön tapahtuu vähitellen ja aikaa myöten. Kokemus kodista on aina yksilöllinen ja sen syntyyn vaikuttavat henkilökohtaiset kokemukset ja muistot. Muistisairaan ihmisen sisäinen tarve kokea tuttu ja kotoinen ympäristö ohjaa häntä hakeutumaan tällaisiin paikkoihin sekä vastaavasti välttämään itselleen epämieluisia tunteita herättäviä paikkoja. Parhaimmillaan fyysinen ympäristö tukee dementoituneen selviytymistä, mahdollistaa onnistumisen elämyksiä ja luo osaltaan hyvää tunnelmaa. Ympäristöstä on hyvä poistaa häiritsevät hälyäänet. Sairauden myötä ne saattavat alkaa aiheuttaa rauhattomuutta, keskittymisvaikeutta ja jopa aggressiivisuutta. Radion ja television aiheuttamaa melua voidaan minimoida ja sulkea ikkunat, jos liikenteen meteli on iso. Keskustelu kahden kesken onnistuu helpommin kuin ryhmässä. Lähteitä: Aavaluoma 2011, Aremyr 1992, Laaksonen Rantala Eloniemi-Sulkava 2004, Pikkarainen 2011

8 Lähdeluettelo Aavaluoma Sanna Muistisairaus psyykkisenä prosessina. Teoksessa Työikäisen muisti ja muistisairaudet (toim. Härmä H, Granö S). Muistiliitto. Helsinki: WSOYpro Aremyr Gun Dementiapotilaan aktivointi. Helsinki: Otava. de Klerk-Rubin, Vicki Validation Techniques for Dementia Care. Baltimore: Health Professions Press. Ekman, Sirkka-Liisa Monolingual and bilingual communication between patients with dementia diseases and their caregivers. Umeå University. Heimonen, Sirkkaliisa Voutilainen, Päivi (toim.) Dementoituva hoitotyön asiakkaana. Helsinki: Kirjayhtymä. Laaksonen, Ritva Rantala, Leena Eloniemi-Sulkava, Ulla Ymmärrä Tule ymmärretyksi. Vuorovaikutus dementoituneen kanssa. Helsinki: Suomen dementiahoitoyhdistys. Pikkarainen, Aila Ympäristön mahdollisuudet ja haasteet. Teoksessa Työikäisen muisti ja muistisairaudet (toim. Härmä H, Granö S). Muistiliitto. Helsinki: WSOYpro Telaranta, Pirkko Alzheimerin tauti osana elämää ja elämänosana. Helsinki: Ajatus Kirjat. Vilén, Marika Leppämäki, Päivi Ekström, Leena Vuorovaikutuksellinen tukeminen sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: WSOY.

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut 1 Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Koulutushetken tarkoitus on avata sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä lisätä

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

TunteVatoimintamallin. esittely. Irja Ruusuvuori Pori

TunteVatoimintamallin. esittely. Irja Ruusuvuori Pori TunteVatoimintamallin esittely Irja Ruusuvuori Pori 14.11.2016 Naomi Feil Ohio, Cleveland, Montefior Validaatomenetelmän kehittäminen 1963-1980 Validaatio: potilaan tarpeista lähtevän tunnetason vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut Tiina Pilbacka-Rönkä tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Koulun kiinnittymisen lisääminen 1. Kohtaaminen, kesyttäminen

Lisätiedot

TunteVa toimintamalli vuorovaikutusmenetelmänä muistisairaan kohtaamisessa

TunteVa toimintamalli vuorovaikutusmenetelmänä muistisairaan kohtaamisessa TunteVa toimintamalli vuorovaikutusmenetelmänä muistisairaan kohtaamisessa Marketta Jokinen Artikkelin kirjoittaja on Hämeen ammattikorkeakoulun yliopettaja, kasvatustieteen lisensiaatti ja TunteVa kouluttaja

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Vuorovaikutus: tieto ja tunne Potilaan kohtaaminen Potilaan tulosyyn/tarpeen tunnistaminen Tiedon kerääminen

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Pirkkola 19.1.2015 Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Aikataulu 17.00-18.30 aiheen ympärillä lätinää 18.30-18.45 breikki+kaffet 18.45-20.00 lätinät jatkuu ja loppuu Mikä on valmentajan tehtävä?

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen Lions Clubs International MD 107 Finland Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen JOVA II 3.3.2012 Valmennuksen tavoite Ymmärrätte vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä Opitte vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa VKK- osallisuusseminaari 22.10.2010 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallinen kasvuympäristö Päiväkoti kasvuympäristönä

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi Alueelliset nuorisotyöpäivät 17.2.2016 Monialainen yhteistyö - opetustoimi 17.2.2016 1 Monialainen yhteistyö opetustoimen näkökulmasta 1) TURVALLISUUS Ulkoinen turvallisuus Oppilaitoksen puitteet Sitoutuminen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot