Hoitajan ja muistisairaan ihmisen välisen vuorovaikutuksen tukeminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitajan ja muistisairaan ihmisen välisen vuorovaikutuksen tukeminen"

Transkriptio

1 Jasmin Torkkeli, Eino Heikkilä ja Satu Huhtakallio / Metropolia Ammattikorkeakoulu, innovaatioprojekti 2012 Hoitajan ja muistisairaan ihmisen välisen vuorovaikutuksen tukeminen Koulutusmateriaali Hoitokoti Päiväkumpuun Yleistä muistisairauksista ja dementiasta Dementia on oireyhtymä, jonka keskeisenä oireena on lähimuistin heikkeneminen. Muistihäiriö ilmenee uuden oppimisen ja mieleen palauttamisen vaikeutena. Lisäksi dementian oireisiin kuuluvat kielelliset häiriöt (afasia), liikesarjojen suorittamisen ongelmat, vaikka motoriikka on kunnossa (apraksia), tunnistamisen tai nähdyn merkityksen käsittämisen vaikeudet (agnosia) sekä toiminnanohjauksen häiriöt eli suunnitelmallisuuden ja asioiden jäsentämisen ongelmat. Tavallisimmat dementiaa aiheuttavat syyt ovat Alzheimerin tauti, vaskulaarinen eli verenkiertohäiriöistä johtuva dementia, Lewyn kappale -tauti ja otsalohkorappeuma eli frontotemporaalinen degeneraatio. Dementian oirekuvat vaihtelevat taustalla olevan elimellisen sairauden mukaan. Muistisairauden edetessä ihmisen käyttäytyminen muuttuu. Keskittymiskyky heikkenee ja ilmenee levottomuutta: vaeltelua, jatkuvaa touhuamista, toistuvaa kyselyä, tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen ym. Henkisten kykyjen rapistuminen voi aiheuttaa ihmisessä masentuneisuutta ja apatiaa. Muita tyypillisiä oireita ovat persoonallisuudessa tapahtuvat muutokset ja unihäiriöt. Muistisairaalla henkilöllä voi myös ilmetä aistiharhoja, jotka ovat pahimmillaan ahdistavia. Vuorovaikutus ja vuorovaikutustaidot Vuorovaikutus voidaan määritellä ihmistenväliseksi, jatkuvaksi ja tilannesidonnaiseksi tulkintaprosessiksi, jonka aikana viestitään tärkeitä asioita muille, vaikutetaan heihin, luodaan yhteyttä toisiin ja saadaan palautetta omasta toiminnasta. Vuorovaikutuksessa viestitään eleillä, ilmeillä, sanoilla tai toiminnan kautta. Vuorovaikutuksessa on tilaa myös hiljaisuudelle, tunteille ja ajatuksille puhetta ei kaikissa tilanteissa tarvita. Toisen toiminnan havainnointi voi myös olla vuorovaikutteista. Vuorovaikutus on hoiva- ja hoitotyössä toimintaa edistävä tai sitä vaikeuttava tekijä. Jotta muistisairaiden ihmisten parissa tehtävä työ olisi laadukasta, täytyy hoitajien olla tietoisia vuorovaikutukseen vaikuttavista tekijöistä. Vuorovaikutustaidot ovat osa ammatillista osaamista ja niiden käytössä voi kehittyä. Koulutusmateriaalimme tavoitteena on tukea Hoitokoti Päiväkummun hoitajien vuorovaikutusosaamista.

2 Hoitajan toiminta vuorovaikutuksessa Vuorovaikutus muistisairaan ihmisen kanssa edellyttää hoitajalta kykyä ja halua aitoon läsnäoloon, hoitajan on osattava asettua muistisairaudesta kärsivän tilanteeseen. Hoitajan täytyy ymmärtää, että muistisairaan ihmisen maailma on muodostunut tämän elämäntarinasta ja kokemusmaailmasta. Hoitajalla on oltava tietoa muistisairauden seurauksista ja erilaisten oireiden merkityksistä asukkaalle. Oireet aiheuttavat korostunutta tarvetta elää ympäristössä, joka tukee turvallisuuden ja omanarvontunteen kokemuksia. Toimivan kommunikoinnin syntyminen on usein hoitotyöntekijän vastuulla. Luottamus ja empatia ovat toimivan vuorovaikutuksen perusta. Luottamussuhteen luominen edellyttää asukkaan aikaisempien suhtautumistapojen ymmärtämistä. Tärkeää vuorovaikutuksessa on positiivinen arvostus, aitous, avoimuus, turvallisuus, joustavuus, sitoutuneisuus sekä aito välittäminen. Hymyily, kosketus ja pehmeä rauhallinen äänensävy luovat turvallisuuden tunnetta. Dementiaa sairastava asukas saattaa tahattomasti sanoa asioita, jotka loukkaavat. Leppoisa asenne ja huumori voivat auttaa monen hankalan tilanteen yli. Hoitajan on pyrittävä kuulemaan muistisairaan asukkaan tunteet ja toiveet sekä vastattava niihin. Kohtaaminen ei tapahdu järjen, vaan tunteiden tasolla. yksilölähtöisessä hoitamisessa huomioidaan asukkaan persoonallisuus ja itsemääräämisoikeus. Muistisairaan ihmisen toiveet ja tarpeet ovat yksilöllisiä, ja niitä tulee kunnioittaa. Toimiva vuorovaikutus edellyttää hoitajalta joustavuutta, luovuutta, pettymysten sietokykyä sekä kärsivällisyyttä. Työryhmässä kannattaa keskustella vaikeistakin vuorovaikutustilanteista ja niihin liittyvistä tunteista, havainnoista ja ratkaisumalleista. Se on perusta toimivalle työyhteisölle ja ammatillisuuden kehittämiselle vaativissa vuorovaikutussuhteissa. Lähteitä: Heimonen Voutilainen 1997, Laaksonen Rantala Eloniemi-Sulkava 2004, Vilén Leppämäki Ekström 2002 Käytännön neuvoja vuorovaikutukseen muistisairaan kanssa Arvostus Dementiaa sairastavan kohdalla on tärkeää muistaa, että kyseessä on aikuinen ihminen, jolla on takanaan pitkä elämänhistoria. Vältä siksi lapsenomaista puhetapaa. Leikillisyys on asia erikseen: huumori oikein annosteltuna palvelee vuorovaikutuksen onnistumista. Dementian myötä ihmisen fyysinen ja psyykkinen minäkuva muuttuu. Ihmisellä voi olla huono itsetunto, hän saattaa tuntea häpeää ja ahdistusta sisäisen maailmansa säröilyn johdosta. Tästä syystä hoitajan tulee eri menetelmin pyrkiä tukemaan muistisairaan minäkuvaa ja sitä myöten itsekunnioitusta.

3 Arvostava kohtaaminen ei toteudu, jos hoitaja jollain tapaa halventaa, mitätöi tai ohittaa muistisairaan henkilön. Hoitaja saattaa luulla, että muistisairas ei ymmärrä koko tilannetta. Tämä on kuitenkin väärä lähtökohta hoitoa ajatellen. Jokainen ihminen toimintakyvystään riippumatta ansaitsee tulla kohdatuksi ja kohdelluksi ainutkertaisena persoonana. Hoidossa ja huolenpidossa on kyse vastavuoroisesta ihmissuhteesta, jolla on syvä merkitys osapuolille; oikeanlaiset työtavat ja tekniikat eivät yksinään takaa hyvää lopputulosta. Huolenpito perustuu toimivaan vuorovaikutukseen. Arvostamista voi osoittaa sanallisesti antamalla positiivista palautetta ja kehumalla. On tärkeää, että muistisairas ihminen saa onnistumisen kokemuksia arjessaan tämä edellyttää, että hoitopaikassa tai ympäristössä on tarjolla muistisairaalle sopivaa tekemistä. Arvostaminen merkitsee myös, että muistisairaan mahdollisuutta ymmärtää ympärillä tapahtuvia asioita tuetaan. Hoitoympäristössä on tarpeen olla aikaan ja paikkaan orientoitumista helpottavia vihjeitä kuten taululla näkyvä päivämäärä, paikan nimi ja kuvaus, päivän suunniteltu sisältö tms. Turvallisuus Vuorovaikutuksen ja keskustelun kannalta muistisairaan henkilön oma huone on paras paikka. Oma huone on ympäristönä turvallinen ja rauhallinen, mikä helpottaa muistisairaan keskittymistä senhetkiseen tilanteeseen. Ympäristön melun ja yhtäaikaisten ääniärsykkeiden minimointi luo edellytyksiä vuorovaikutuksen onnistumiselle. Turvallisuutta luo se, että hoitaja antaa aikaa muistisairaalle eikä kiirehdi pois tilanteesta. Hoitajan ei tule hätiköidä, vaan kohdata ihminen kiireettömässä mielentilassa. Rauhallisuus auttaa luomaan turvallista ilmapiiriä. On tärkeää, että hoitaja on aidosti läsnä vuorovaikutuksessa ja ilmaisee hyväksyntää kehonkielellään. Äänenkäytössä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että puhuu rauhallisella ja selkeällä äänellä, rauhallisessa tempossa tämä parantaa muistisairaan mahdollisuutta seurata puhetta ja ymmärtää viestin sisältö. Koskettaminen voi osaltaan antaa kokemuksen turvasta. Koskettamalla hoitaja ilmaisee huolenpitoa ja välittämistä. Kuitenkin on muistettava, että kaikki eivät pidä koskettamisesta jokaisen henkilökohtaista reviiriä pitää kunnioittaa. Kuuntelevuus Muistisairas saattaa olla täysin puhumaton, jolloin vuorovaikutus hankaloituu. Hänelle kannattaa antaa aikaa muotoilla ajatuksiaan ja puhettaan. Ihmisen halu olla yhteydessä ja luoda yhteyttä toisiin ihmisiin ei kuitenkaan katoa dementian myötä. Muistisairas viestii käyttäytymisellä olotilastaan ja ajatuksistaan. Hoitajan tehtävä on havainnoida ja kuunnella muistisairaan sanattomia viestejä, ja saada näin selville viestin tunnesisältö. Tunnesisällön ymmärtämistä helpottaa muistisairaan henkilön elämänhistorian tunteminen.

4 Kuunteleminen tarkoittaa myös tilan ja ajan antamista. Kuunteleminen ja läsnäolo nivoutuvat tällöin yhteen: hoitaja ilmaisee läsnäolollaan, että hän kuuntelee ja ottaa tosissaan muistisairaan kokemusmaailman. Dementoituva ihminen ymmärtää hoitajan aidon läsnäolon, vaikka tilanteessa ei vaihdettaisikaan sanoja. Keskittyminen Vuorovaikutuksen aluksi hoitaja voi kiinnittää muistisairaan huomion koskettamalla häntä käteen tai hartiaan. Nimeltä puhuttelu aluksi ja myös keskustelun aikana helpottaa muistisairaan orientoitumista. Katsekontaktin ottaminen ja puheen kohdistaminen suoraan muistisairaalle on ensiarvoisen tärkeää viestin ymmärtämisen mahdollistamiseksi. Kannattaa muistaa, että muistisairaalla voi olla paitsi sairauteen liittyviä hahmottamishäiriöitä myös ikääntymisen aiheuttamia näön ja kuulon ongelmia. Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen puolestaan vaikeuttaa puheen sisällön käsittämistä. Tästä johtuen hoitajan kielenkäytön tulee olla selkeää ja mahdollisimman konkreettista. Vaikeita kielikuvia ja vertauskuvallisuutta tulee välttää. Eleillä voi tukea kielellistä ilmaisua; esimerkiksi puhuttaessa säästä hoitaja voi osoittaa ikkunaa. Lähteitä: Ekman 1993, Heimonen Voutilainen 1997, Laaksonen Rantala Eloniemi-Sulkava 2004 Hoitajan ilmaisutapa vuorovaikutuksessa Ääni Kun olemme tekemisissä muistisairaan kanssa, on hyvä vahvistaa sanomaa käyttämällä viestiin sopivaa äänenpainoa, eleitä ja ilmeitä. Asiayhteydestä on vaikea saada kiinni, jos äänenpaino ei ole kohdallaan. Puhetavasta ja asennoista näkee, millä mielellä puhuja on. Kuitenkin äänen korottaminen on tarpeetonta, koska sillä ei yleensä ole halutunlaista vaikutusta. Käskevä puhetyyli ja äänen korottaminen voivat pelottaa muistisairasta, kun taas hiljaisuus saattaa joissain tilanteissa olla kiusallista. Muistisairaan levottomuutta voi entisestään lisätä stressaantunut ja vihainen ihminen, kun taas rauhallinen ääni edesauttaa ymmärtämistä. Puheen ymmärtämistä voi helpottaa huulien liikkeen näkeminen, sillä silloin muistisairas hahmottaa puheen ja tiedostaa katsekontaktinkin saatuaan, että juuri hänelle puhutaan ja kuka puhuu. Jotta hän kuulee puheen, täytyy huomioida oikea äänenvoimakkuus ja taso (matala ääni on helpompi kuulla kuin kimeä).

5 Puhe Muistisairaan kanssa keskusteluun täytyy varata aikaa ja tilanteen täytyy olla rauhallinen, sillä hänen voi olla vaikea seurata nopeasti eteneviä vuorovaikutustilanteita. Häneltä on tärkeää kysyä yksinkertaisia kysymyksiä, joihin on helppo vastata. Jos häneltä sen sijaan kysyy liian vaikeita kysymyksiä (esimerkiksi yksittäisiä asioita menneisyydestä), joihin hän ei osaa vastata, voi se tuntua hänestä häpeälliseltä. Joihinkin kysymyksiin hänen on helppo vastata ja toisiin taas vaikeampi. Joskus on ehkä helpompi vastata kysymykseen onko ruoka hyvää, kuin kertoa esimerkiksi jonkun hoitajan nimi. Tunteisiin liittyviä kysymyksiä voidaankin pitää helpompina kuin tietämiseen liittyviä. Käytämme puhuessamme hyväksemme äänenpainoa, sanoja ja kehonkieltä. Puhetta huonosti ymmärtävän ymmärtäminen helpottuu, kun puhe on hidasta, rauhallista ja se sisältää lyhyitä lauseita. Lauseet, joissa täytyy ymmärtää asioiden välisiä suhteita, ovat usein muistisairaalle haastavia. Hänen on helpompi ymmärtää konkreettinen, loogisesti etenevä ja yksinkertainen lause kuin lause, joka sisältää paljon asiaa ja sivulauseita ja vaihtoehtoja. On oleellista huomata myös sen merkitys, että toisen päälle ei ole suotavaa puhua ja kommunikoinnin muistisairaan kanssa tulee olla luontevaa, kuten kenen tahansa muunkin aikuisen ihmisen kanssa. Jos hän ei ole ymmärtänyt hänelle puhuttua asiaa, on se hyvä toistaa hänelle. Jos hän ei edelleenkään ymmärrä, voi saman asian sanoa hieman eri sanoin ja ydinsanoja korostamalla. Sanasto Kieli sisältää paljon abstrakteja käsitteitä, joilla voidaan esimerkiksi kuvailla asioita. Näitä muistisairaan voi olla hyvin vaikea ymmärtää. Sairaus muuttaa ihmisen ajattelun aikaisempaa konkreettisemmaksi ja sen myötä myös päättelykyky heikkenee ja hänen on usein vaikea tehdä johtopäätöksiä. Osaltaan voi vaikeutua pronominien ymmärtäminen, sillä niillä usein viitataan aiemmin käsiteltyyn asiaan. Tämä taas edellyttää, että muistisairas muistaa vielä mistä on puhuttu ja osaa yhdistää mihin asiaan kyseisellä pronominilla viitataan. Sanojen tuttuudella on merkitystä niiden ymmärtämiseen ja vaikeitakin asioita ja sanoja voi ymmärtää, jos ne ovat entuudestaan tuttuja. Muistamista ja keskustelua voi helpottaa käyttämällä muistisairaalle tuttuja sanoja. Tätä helpottaa esimerkiksi hänen elämänhistoriansa tunteminen. Kysymyssanalla miksi alkavat kysymykset ovat yleensä vaikeimpia, sillä ne edellyttävät miettimään syy-seuraus-suhdetta. Myös muiden kysymyssanojen ymmärtäminen yleensä vaikeutuu, kun muistisairaus on edennyt pidemmälle ja tuleekin huomata, että kaikkein helpoimpia kysymyksiä muistisairaalle ovat kysymykset, joihin voi vastata kyllä tai ei. Kysymyksissä muistisairasta ei rasita vain niiden ymmärtäminen, vaan myös se, että ymmärtämisen lisäksi niihin pitäisi antaa vastaus. Kieltolause on muistisairaalle huomattavasti haastavampi ymmärtää kuin myönteinen lause, sillä kieltävä lause vaatii muistisairaalta enemmän päättelykykyä. Paik-

6 kaa ilmaisevia sanoja voi olla vaikea ymmärtää, kun ymmärtämisvaikeudet lisääntyvät. Tällöin voi olla vaikea hahmottaa esimerkiksi sanan takana merkitystä. Muistisairaan keskittymistä voi myös helpottaa, jos häntä puhutellaan nimeltä. Nimellä puhuttelu saa aikaan myös miellyttävän huomion osoituksen tunteen sen ohella, että kuuntelu helpottuu. Muut ilmaisukeinot Nonverbaalisella viestinnällä on yleensä suurempi merkitys kuin puhutulla asialla. Näiden keskinäisellä yhteydellä on kuitenkin suuri merkitys: sanallinen ja sanaton viestintä tukevat toisiaan. Puhetta tukevana osana kannattaakin käyttää elekieltä. Toisten ilmeet ja eleet saattavat vaikuttaa jopa enemmän muistisairaan käytökseen kuin puhutut asiat. Nonverbaalista vuorovaikutusta on muun muassa taputus, käden puristus, silittäminen, halaus ja tönäisy. Näiden ohella tärkeitä ovat myös katse ja hymy. Yksi oleellinen tapa huomioida muistisairas on katsekontakti, joka osaltaan auttaa häntä keskittymään tilanteeseen. Muistisairasta henkilöä on rohkaistava käyttämään muita ilmaisukeinoja, jos sanaa ei löydy. Visuaalisen viestin etuna on suurempi yhteys siihen muistiin, jossa esineiden ja asioiden merkitykset ovat varastoituina. Eleitä ja kuvia on kuitenkin rajallinen määrä, joten monimutkaisten asioiden käsittely niiden avulla on vaikeaa. Itseään voi ilmaista eleiden avulla, osoittamalla kuvasta tai huoneen esineistä tai piirtämällä. Osoittaminen on hyvin yksinkertainen ja luonteva kommunikointitapa. Vuorovaikutustilanteen voi rakentaa pelkästään osoittelun pohjalle, vaikka muistisairaalla olisikin vaikeita kielellisiä ongelmia. Kun puhutaan esimerkiksi huoneessa olevasta matosta, voidaan samalla osoittaa mattoa. Eleiden käyttö on osoittamista vaativampi keino kommunikoida. Eleitä kannattaa liittää viestintätilanteisiin jo silloin, kun dementoitunut ilmaisee itseään vielä puheella. Uusi ilmaisutapa on näin helpompi omaksua. Rohkaisu eleiden käyttöön on tärkeää, kun sananlöytämisvaikeudet ovat kasvaneet liian suuriksi. Eleilmaisuun sisältyy usein leikkimielisyyttä, joka voi rikastuttaa vuorovaikutusta muistisairaan kanssa. Kuvia voi käyttää muistin tukena, jos dementoituneen lähitapahtumia tallentava muisti on heikentynyt. Valokuvat yhteisiltä retkiltä, tapahtumista ja vierailuista rakentavat muistisairaan lähihistoriaa ja muistuttavat, että elämässä on vielä sisältöä, kun oma muisti ei tuo asioita mieleen. Kuvia voidaan käyttää myös aikataulujen kuvaamiseen ja paikkojen merkitsemiseen. Kuvia konkreettisempi kommunikointikeino on esineiden käyttö. Tuntoaisti säilyy yleensä muita aisteja pidempään. Kosketuksella viestit välittyvät sanoja helpommin ja sen avulla saamme käsityksen ympärillämme olevasta maailmasta. Toisaalta kosketus voi myös rauhoittaa muistisairasta sekä helpottaa keskittymistä. Kaikki eivät kuitenkaan pidä toisen ihmisen kosketuksesta ja se saattaa herättää epämiellyttäviäkin muistoja. Hoitajan tulee ottaa huomioon ihmisten erilaiset tarpeet läheisyyden suhteen.

7 Ympäristön huomiointi Muistisairaat henkilöt tarvitsevat ympäristössään rauhallisuutta, levollisuutta, ja selkeyttä omien kaaoksen tunteiden ja ahdistusherkkyyden vuoksi. Ympäristön moninaisuutta ja sekavuutta rajaamalla mahdollistetaan turvallisuuden ja rauhoittumisen kokemukset. Muistisairauden alkuvaiheessa aikaisemmat positiiviset ympäristökokemukset voivat muuttua ristiriitaisiksi. Muistisairaan kotiutuminen uuteen ympäristöön tapahtuu vähitellen ja aikaa myöten. Kokemus kodista on aina yksilöllinen ja sen syntyyn vaikuttavat henkilökohtaiset kokemukset ja muistot. Muistisairaan ihmisen sisäinen tarve kokea tuttu ja kotoinen ympäristö ohjaa häntä hakeutumaan tällaisiin paikkoihin sekä vastaavasti välttämään itselleen epämieluisia tunteita herättäviä paikkoja. Parhaimmillaan fyysinen ympäristö tukee dementoituneen selviytymistä, mahdollistaa onnistumisen elämyksiä ja luo osaltaan hyvää tunnelmaa. Ympäristöstä on hyvä poistaa häiritsevät hälyäänet. Sairauden myötä ne saattavat alkaa aiheuttaa rauhattomuutta, keskittymisvaikeutta ja jopa aggressiivisuutta. Radion ja television aiheuttamaa melua voidaan minimoida ja sulkea ikkunat, jos liikenteen meteli on iso. Keskustelu kahden kesken onnistuu helpommin kuin ryhmässä. Lähteitä: Aavaluoma 2011, Aremyr 1992, Laaksonen Rantala Eloniemi-Sulkava 2004, Pikkarainen 2011

8 Lähdeluettelo Aavaluoma Sanna Muistisairaus psyykkisenä prosessina. Teoksessa Työikäisen muisti ja muistisairaudet (toim. Härmä H, Granö S). Muistiliitto. Helsinki: WSOYpro Aremyr Gun Dementiapotilaan aktivointi. Helsinki: Otava. de Klerk-Rubin, Vicki Validation Techniques for Dementia Care. Baltimore: Health Professions Press. Ekman, Sirkka-Liisa Monolingual and bilingual communication between patients with dementia diseases and their caregivers. Umeå University. Heimonen, Sirkkaliisa Voutilainen, Päivi (toim.) Dementoituva hoitotyön asiakkaana. Helsinki: Kirjayhtymä. Laaksonen, Ritva Rantala, Leena Eloniemi-Sulkava, Ulla Ymmärrä Tule ymmärretyksi. Vuorovaikutus dementoituneen kanssa. Helsinki: Suomen dementiahoitoyhdistys. Pikkarainen, Aila Ympäristön mahdollisuudet ja haasteet. Teoksessa Työikäisen muisti ja muistisairaudet (toim. Härmä H, Granö S). Muistiliitto. Helsinki: WSOYpro Telaranta, Pirkko Alzheimerin tauti osana elämää ja elämänosana. Helsinki: Ajatus Kirjat. Vilén, Marika Leppämäki, Päivi Ekström, Leena Vuorovaikutuksellinen tukeminen sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: WSOY.

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikointi on kielellä, merkeillä tai symboleilla viestimistä mukaan lukien viestien ymmärtäminen ja

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

TunteVa toimintamalli vuorovaikutusmenetelmänä muistisairaan kohtaamisessa

TunteVa toimintamalli vuorovaikutusmenetelmänä muistisairaan kohtaamisessa TunteVa toimintamalli vuorovaikutusmenetelmänä muistisairaan kohtaamisessa Marketta Jokinen Artikkelin kirjoittaja on Hämeen ammattikorkeakoulun yliopettaja, kasvatustieteen lisensiaatti ja TunteVa kouluttaja

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

KOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila KUUNTELEMISEN TAITO Heidi Lokkila Voit opetella olemaan parempi kuuntelija, mutta sen oppiminen ei ole taito, joka vain lisätään siihen mitä jo tiedämme. Se on kuuntelua häiritsevien tekijöiden poistamista,

Lisätiedot

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

YMMÄRRÄ - VÄLITÄ - TULE VASTAAN - PYSY LÄHELLÄ

YMMÄRRÄ - VÄLITÄ - TULE VASTAAN - PYSY LÄHELLÄ Ulla Vuori 04.03.2014 Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori YMMÄRRÄ - VÄLITÄ - TULE VASTAAN - PYSY LÄHELLÄ Nykypäivän ilmiöitä: Ikäihmiset haluavat olla aktiivisia ja autonomisia toimijoita Voimavara-

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Esiintymisvalmennus, 6h

Esiintymisvalmennus, 6h Esiintymisvalmennus, 6h Vaikuttavuudella epäreilua kilpailuetua " Erilaisuus, avoimuus, aitous ja rohkeus huokui valmentajasta. Mari Seppänen 1 / 9 Oletko esiintyessäsi epämukavuusalueella? Kuunnellaanko

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

y h t e i s e e n k i e l e e n

y h t e i s e e n k i e l e e n p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Kohtaamisia opinpoluilla

Kohtaamisia opinpoluilla Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot