Alzheimerin taudin lääkehoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alzheimerin taudin lääkehoito"

Transkriptio

1 Lääkehoito Raimo Sulkava Alzheimerin taudin oireet saadaan lääkkeillä lievittymään selvästi kahdessa kolmasosassa tapauksista. Suomessa on Alzheimerin taudin hoitoon markkinoilla kolme asetyylikoliiniesteraasin estäjää: donepetsiili, rivastigmiini ja uusimpana galantamiini. Eri lääkkeitä vertailevat tutkimukset puuttuvat. Lääkkeiden on todettu lievittävän kognitiivisten oireiden lisäksi Alzheimerin tautiin ja myös Lewyn kappale -tautiin liittyviä käytösoireita. Näissä sairauksissa on syytä välttää tavanomaisia neurolepteja; uudet epätyypilliset psykoosilääkkeet aiheuttavat vähemmän haittavaikutuksia. Estrogeeni ei näytä hidastavan Alzheimerin taudin etenemistä. Tuloksia tulehduskipulääkkeiden vaikutuksista odotellaan. Lääkkeet tai rokotteet, jotka pysäyttävät amyloidin kertymisen aivoihin, saattavat tarjota 5 10 vuoden kuluessa mahdollisuuden jopa Alzheimerin taudin estoon. S uomessa on nykyään lievästi ja keskivaikeasti dementoitunutta Alzheimer-potilasta, jotka ovat kolinergisen lääkehoidon indikaatioiden piirissä (Sulkava 1999). Alzheimerin taudin perusmekanismi on todennäköisesti aivoihin liukoisesta beetapeptidistä saostuva amyloidi, joka vaurioittaa erityisesti asetyylikoliinia välittäjäaineena käyttäviä hermoratoja. Postsynaptiset reseptorit ovat kuitenkin suhteellisen hyvin säilyneet, mikä mahdollistaa hoidon kolinergisesti vaikuttavilla lääkkeillä. Lääkitys on osa kokonaishoitoa, jolla tuetaan potilaan elämän jatkumista mahdollisimman normaalina mahdollisimman pitkään (taulukko 1). Useimmiten pitkä kotihoito on potilaan, omaisten ja yhteiskunnan kannalta paras vaihtoehto. Duodecim 2000; 116: Asetyylikoliiniesteraasin estäjät tänään Suomessa on nykyään markkinoilla kolme asetyylikoliiniesteraasin estäjää: donepetsiili, rivastigmiini ja uusimpana galantamiini (taulukko 2). Kolinergisen lääkehoidon perusteita on hiljattain käsitelty tässä aikakauskirjassa (Soininen 1997). Kliinisesti merkittävä kohentuminen ADAScog-asteikolla (Alzheimer s disease assessment scale cognitive subscale, neljä pistettä tai enemmän, vaihteluväli 0 70) on puolen vuoden hoidon jälkeen todettavissa %:lla näitä lääkkeitä saaneista potilaista. Toisaalta lumelääkevaikutus ilmenee %:lla (Rogers ym. 1998, Rösler ym. 1999, Raskind ym. 2000). Voinnin subjektiivinen paraneminen ja omaisen havaitsema potilaan käyttäytymisen muutos po- 2867

2 Taulukko 1. Alzheimerin taudin hoito Asianmukaisin tutkimuksin varmistettu diagnoosi Potilaan ja lähiomaisten informointi sairaudesta sekä dementiayhdistystoiminta Kotihoidon tuen ja muun avun järjestäminen Taloudellinen tuki (mm. Kansaneläkelaitoksen maksama eläkkeensaajan hoitotuki, lääkkeiden korvattavuus, kuntien omaishoidon tuki) Oireiden lääkkeetön hoito Spesifinen lääkehoito Käytösoireiden lääkehoito Taudin edetessä oikea hoitopaikka, jossa aluksi lyhytaikaishoitoja sitiiviseen suuntaan ovat havaittavissa useammin kuin muutokset objektiivisissa mittareissa. Toisaalta lumelääkkeenkin positiivinen vaikutus todetaan yli 40 %:lla potilaista Ensimmäisellä Alzheimer-lääkkeellä takriinilla ei ole enää myyntilupaa, ja sitä on saatavissa vain erikoisluvalla. Sen myynti romahti uusien, paremmin siedettyjen ja helppokäyttöisempien lääkkeiden tultua markkinoille. Koliiniesteraasia irreversiibelisti estävästä metrifonaatista on myös saatu hyviä tuloksia Alzheimer-potilaiden hoidossa (Farlow ja Cyrus 2000), mutta sen käyttöön ottamista on hidastanut epäily yhteydestä hengityslihashalvaukseen muutamassa tapauksessa, joita selvitellään edelleen. Lääkkeiden välillä ei ole todettu oleellisia eroja tehossa tai haittavaikutuksissa, mutta ensimmäiset lääkkeitä vertailevat tutkimukset ovat vasta käynnistymässä. Lääkkeiden väliset erot vaikutusmekanismeissa, selektiivisyydessä koliiniesteraasien suhteen ja vaikutusajoissa viittaavat mahdollisiin eroihin myös käytännön hoidon kannalta. Esimerkiksi donepetsiili ja galantamiini estävät aivoissa pääosin vain asetyylikoliiniesteraasia, mutta rivastigmiini myös butyryylikoliiniesteraasia. Eläinkokeissa butyryylikoliinin estämisellä on todettu olevan vaikutusta jopa beetaproteiinin kertymiseen. Asetyylikoliiniesteraasin estämisen lisäksi galantamiini voimistaa kolinergista neurotransmissiota sitoutumalla allosteerisesti nikotiinireseptoreihin, millä saattaa olla lääkkeen tehoa lisäävää kliinistäkin merkitystä. Kliinisissä tutkimuksissa on myös asetyylikoliiniesteraasin estäjiä, kuten pitkävaikutteinen fysostigmiini, ja kolinergisia agonisteja, kuten muskariiniagonisti ksanomeliini, ja nikotiiniagonisteja, kuten itse nikotiini. Mikä lääke kannattaa valita? Lääkkeiden hinnoissa ei ole selviä eroja, eikä myöskään tehoeroja ole osoitettu. Donepetsiilin etuna on lääkkeen anto kerran vuorokaudessa. Toisaalta rivastigmiinin ja galantamiinin annos päästäneen titraamaan tarkemmin juuri oikeaksi. Jos yksi lääke ei tehoa tai sillä on huomattavia haittavaikutuksia, kannattaa kokeilla toista. Samoin lääkkeen tehon hiipuessa vaihto toiseen voi vielä auttaa. Alzheimer-potilaita hoitavan lääkärin kannattaa aloittaa hoito parhaiten tuntemallaan lääkkeellä, mutta kahdesta muustakin lääkkeestä pitää tietää riittävästi, jotta tarvittaessa pystytään siirtymään toiseen valmisteeseen. Asetyylikoliiniesteraasin estäjien haittavaikutuksia Erityisesti lääkityksen alkuvaiheessa esiintyviä gastrointestinaalisia oireita pahoinvointia ja ripulia voidaan välttää parhaiten aloittamalla pienin annoksin. Varsinkin iäkkäät potilaat saattavat sietää vain hyvin pieniä lääkeannoksia (donepetsiili mg x 1, rivastigmiini mg Taulukko 2. Suomessa käytössä olevien asetyylikoliiniesteraasien estäjien ominaisuuksia. Lääke Vuorokausi- Ottokertoja Aloitus- Erityispiirteitä annos vrk:ssa annos Donepetsiili 5 10 mg 1 5 mg x 1 - Galantamiini mg 2 4 mg x 2 vaikutusta myös nikotiinireseptoreihin Rivastigmiini 6 12 mg mg x 2 estää myös butyryylikoliiniesteraasia 2868 R. Sulkava

3 ADAS-cogasteikon muutos Rivastigmiini 6 12 mg/vrk Lumelääke Hoitoviikko Kuva. Kun aktiivilääkitys rivastigmiinilla aloitetaan 26 viikon lumelääkityksen jälkeen, ADAS-cog-mittarilla (ks. tekstistä) määritetty toimintakyky ei yllä koko ajan tehokasta aktiivilääkitystä saaneiden tasolle (Farlow ym modifioitu). Katkoviiva on ajankohta, jolloin aktiivilääkitys on aloitettu myös lumelääkeryhmässä. x 2, galantamiini 4 8 mg x 2, mutta lääkkeen teho saattaa tulla esille jo näillä annoksilla). Suuret annokset (donepetsiili 10 mg x 1, rivastigmiini mg x 2) aiheuttavat joillakin potilailla kiihtyneisyyttä, ahdistuneisuutta ja jopa aggressiivisuutta, mikä viittaa hermostolliseen hyperaktiivisuuteen. Annosta on tällöin syytä pienentää. Donepetsiilin on äskettäin raportoitu aiheuttavan virtsanpidätyskyvyttömyyttä 7 %:lla (Hashimoto ym. 2000). Käytännössä erityisen riskialttiita ovat potilaat, joilla on esiintynyt jo ennestään pakkoinkontinenssityyppisiä oireita. Lääkeannoksen pienentäminen saattaa helpottaa oiretta. Ilmavaivat liittyvät usein pitkäaikaisena ongelmana kaikkien asetyylikoliiniesteraasin estäjien käyttöön. Kolinergisten lääkkeiden uudet indikaatiot Kolinergisten lääkkeiden käyttöaiheena on nykyään lievän tai keskivaikean Alzheimerin taudin oireenmukainen hoito. On kuitenkin näyttöä siitä, että niistä voisi olla hyötyä muunkintyyppisissä tilanteissa. Donepetsiilista ja rivastigmiinista saadut tutkimustulokset viittaavat siihen, että kolinerginen lääkitys kannattaisi ehkä aloittaa mahdollisimman varhain jo aiemmin kuin tauti aiheuttaa huomattavaa avun tarvetta. Kun lumeryhmän potilaille aloitettiin aktiivinen lääkitys puolen vuoden kuluttua, heidän toimintakykynsä jäi huonommaksi kuin alkuperäisen aktiivihoitoryhmän potilaiden (Anand ym. 2000, Dooley ja Lamb 2000) (kuva). Kolinergisella lääkityksellä on spekuloitu olevan myös itse tautiprosessiin kohdistuvaa vaikutusta. Takriinin ja donepetsiilin annolla onkin todettu olevan neuroprotektiivisia, beetaproteiinin toksisilta vaikutuksilta suojaavia vaikutuksia koe-eläimiin (Svensson ja Nordberg 1998) ja metrifonaatilla on saatu liukoisen beetaproteiinin määrä lisääntymään (Pakaski ym. 2000). Mahdollinen neuroprotektio on toki varmistettava kliinisissä lisätutkimuksissa. Kaikki Suomessa käytössä olevat asetyylikoliiniesteraasin estäjät sekä takriini ja metrifonaatti lievittävät myös Alzheimerin tautiin liittyviä käytösoireita, kuten harhaluuloja, hallusinaatioita ja agitaatiota (Raskind ym. 1997). Alzheimer-lääkkeet saattaisivat siten tarjota joissakin tapauksissa vaihtoehdon neurolepteille, jos nämä aiheuttavat hankalia haittavaikutuksia. Pienistä aineistoista saadut tulokset viittaavat siihen, että ainakin rivastigmiini olisi tehokas 2869

4 myös Lewyn kappale -tautia sairastavilla. Toisaalta yli kolmasosalla Lewy-potilaista on todettavissa selvät Alzheimerin taudin morfologiset muutokset aivoissa kortikaalisten Lewyn kappaleiden lisäksi (Oinas ym. 1998). McKeithin ym. (2000) tutkimuksessa rivastigmiini vähensi erityisesti tautiin usein liittyviä käytösoireita, kuten harhaluuloja, apatiaa, agitaatiota ja hallusinaatioita. Tehoon useammassa sairaudessa kuin pelkässä Alzheimerin taudissa viittaa myös se, että rivastigmiini tehosi Kumarin ym. (2000) aineistossa vaskulaarisista oireista kärsiviin Alzheimer-potilaisiin jopa paremmin kuin pelkästään Alzheimerin tautia poteviin. Lievässä kognitiivisessa heikkenemisessä ja ikään liittyvien muistihäiriöiden yhteydessä perustoimintakyky säilyy vähäisistä kognitiivisista häiriöistä huolimatta. Tällaisia henkilöitä on jopa puolet yli 65-vuotiaasta väestöstä, ja valtaosalle heistä ei kehity Alzheimerin tautia (Hänninen ja Soininen 1997). Hoito Alzheimer-lääkkeillä ei siten heillä ole aiheellinen. Toisaalta asetyylikoliiniesteraasin estäjät saattavat parantaa myös hyvänlaatuisista kognitiivisistä häiriöistä kärsivien toimintakykyä erityisesti vireyttä lisäämällä. Useat käynnissä olevat lääketutkimukset selvittävät asian lähivuosina. Lääkehoidon korvattavuus Asetyylikoliiniesteraasin estäjät ovat peruskorvattavia, kun potilas on saanut geriatrian tai neurologian erikoislääkärin kirjoittaman tai näiden alojen yksikössä kirjoitetun B-lausunnon korvattavuudesta. Lausunnosta täytyy käydä ilmi Alzheimerin taudin asianmukainen diagnostiikka mukaan luettuna aivojen kuvantaminen, ja siinä on dokumentoitava taudin vaikeusaste (lievä tai keskivaikea) ja sen aiheuttamasta jokapäiväinen, aikaa vaativa avun tarve. Lausunto täytyy uusia aluksi vuoden, sitten kahden vuoden kuluttua, mikä on lisännyt kuormitusta neurologian ja geriatrian poliklinikoissa. Kansaneläkelaitoksen korvattavuusperusteita on arvosteltu myös siitä, että ne rajaavat korvattavuuden vain potilasryhmään, jossa avun tarve on jo huomattava. Taloudellisia näkökohtia Asetyylikoliiniesteraasin estäjien käytön vaikutuksesta dementian hoidon kokonaiskustannuksiin ei vielä ole hyviä terveystaloustieteellisiä tutkimuksia, mutta tällaisia on tekeillä mm. Suomessa. Mallintamalla lääkityksen tehoa on arvioitu, että laitoshoito siirtyisi keskimäärin muutamalla kuukaudella tai puolella vuodella (Foster ja Plosker 1999, O Brien ym. 1999, Hauber ym. 2000). Lääkkeiden kalleudesta huolimatta hoito on osoittautunut näissä arvioinneissa taloudellisesti kannattavaksi tai ainakin kustannusneutraaliksi. Kliinikon näkökulmasta pelkkien taloudellisten seikkojen ei pidä antaa ratkaista hoidosta päätettäessä, vaan on muistettava myös lääkkeiden vaikutukset potilaan ja omaisten elämänlaatuun. Downin syndrooma Down-potilaille ilmaantuu iän myötä aivoihin tyypillisiä Alzheimerin taudin muutoksia mukaan luettuna kolinerginen vajaatoiminta (Wisniewski ym. 1985). Näyttää myös siltä, että myös kliinistä dementoitumista näyttää tapahtuvan, ja potilaat sairastuvat Alzheimerin tautiin, jos he vain elävät tarpeeksi vanhoiksi. Kirjallisuudessa on julkaistu vain yksi neljän potilaan tapausselostus, jossa donepetsiilin todettiin kohentaneen kommunikaatiokykyjä, huomiokykyä ja mielialaa kaikilla potilailla (Kishnani ym. 1999). Jos Down-potilaalla diagnosoidaan Alzheimerin tauti, on perusteltua käyttää asetyylikoliiniesteraasin estäjää. Epätyypilliset psykoosilääkkeet Dementiapotilaiden käytösoireet ovat tärkeimpiä tai ehkä jopa tärkein laitoshoitoon johtavista syistä kyseisessä potilasryhmässä (Eloniemi- Sulkava 1999). Oireiden lääkkeetön hoito on vähintään yhtä tärkeä kuin lääkitys. Lääkkeetöntä hoitoa ovat mm. hoitoympäristön muovaaminen, hoitohenkilökunnan kouluttaminen ymmärtämään käytösoireita laukaisevia tekijöitä, erilaiset psykologiset terapiat sekä liikunta. Käytösoireiden hoidosta on julkaistu viime vuo R. Sulkava

5 Tulehduskipulääkkeet sina runsaasti käytännönläheisiä suosituksia (International Psychogeriatric Association Educational Pack 1998, Sulkava ym. 2000). Iäkkäillä potilailla neurolepteista aiheutuu helposti ekstrapyramidaalisysteemiin kohdistuvia haittavaikutuksia, erityisesti jos heillä on orgaaninen aivosairaus kuten Alzheimerin tauti. Lewy-potilaiden tyyppioireita on herkkyys neuroleptien haittavaikutuksille (Oinas ym. 1998). Epätyypilliset psykoosilääkkeet, kuten olantsapiini, risperidoni, klotsapiini ja ketiapiini, ovat paremmin siedettyjä kyseisillä potilailla. Niitäkin on syytä käyttää pieninä annoksina, jos lääkitys on pitkäaikaista. Lääkityksen tarve on syytä tarkistaa muutaman kuukauden välein. Dementiapotilaiden käytösoireiden hoidossa on dokumentoitu parhaiten risperidoni ( mg/ vrk) (De Deyn ym. 1999, Katz ym. 1999). Estrogeeni Down-potilaille ilmaantuu iän myötä aivoihin tyypillisiä Alzheimerin taudin muutoksia mukaan luettuna kolinerginen vajaatoiminta Kiinnostus estrogeeniin liittyy havaintoon, että estrogeenikorvaushoitoa käyttävillä naisilla esiintyi epidemiologisissa tutkimuksissa vähemmän Alzheimerin tautia kuin muilla naisilla (Henderson ym. 1994, Tang ym. 1996). Kahdessa äskettäin julkaistussa tutkimuksessa estrogeeni ei hidastanut jo Alzheimerin tautia sairastavilla potilailla taudin etenemistä ainakaan alle vuoden aikana (Henderson ym. 2000, Mulnard ym. 2000). Vaikka tämä varmaan hillitsee toiveita estrogeenin tehosta Alzheimer-lääkkeenä, on mahdollista, että estrogeeni myöhentää Alzheimer-muutosten syntymistä aivoihin niillä henkilöillä, joille tauti ilmenee myöhemmin. Baltimore Longitudinal Study of Aging -seurantatutkimuksessa Alzheimerin taudin suhteellinen riski todettiin puolet pienemmäksi niillä henkilöillä, jotka olivat käyttäneet vähintään kahden vuoden ajan tulehduskipulääkettä. Asetyylisalisyylihapolla ei tätä vaikutusta kuitenkaan ollut (Stewart ym. 1997). Myös nivelreumapotilailla Alzheimerin taudin riskin on todettu olevan vähentynyt, minkä on arveltu liittyvän heidän lääkitykseensä (McGeer ym. 1996). Uusia selektiivisiä COX-2:n estäjiä ja koksibeja kokeillaan parhaillaan Alzheimer-potilailla toiveena taudin hidastuminen. Mitään suosituksia tulehduskipulääkkeistä dementian estossa ei toistaiseksi voida antaa (Sulkava 1998). E-vitamiini Antioksidanttien merkitystä Alzheimerin taudissa on tutkittu melkoisesti, mutta mitään selviä yhteyksiä ei ole todettu. Yhdessä potilasmäärältään suuressa tutkimuksessa E-vitamiini yksin ja yhdessä selegiliinin kanssa hidasti Alzheimerin taudin etenemistä (Sano ym. 1997). Vaikutus oli kuitenkin vähäinen, ja sen kliininen merkitys on kyseenalainen. Muut lääkkeet Alzheimerin taudissa on kokeiltu isoa joukkoa eri mekanismeilla vaikuttavia lääkkeitä (Mayeux ja Sano 1999). Yksittäisissä lääketutkimuksissa on havaittu vähäistä virkistymistä, kognitiivisten kykyjen paranemista ja jopa taudin etenemisen hidastumista. Tällaisia aineita ovat mm. Ginkgo biloba -uute (Le Bars ym. 1997), idebenoni (Gutzmann ja Hadler 1998), propentofylliini (Rother ym. 1998), asetyyli-l-karnitiini (Thal ym. 2000) ja memantiini (Winblad ja Poritis 1999). On epätodennäköistä, että tällaisilla lääkkeillä olisi oleellista lisätehoa oireenmukaisessa hoidossa verrattuna nykyisin käytettäviin asetyylikoliiniesteraasin estäjiin. Lisätutkimuksissa jokin niistä ehkä osoittautuu riittävän tehokkaaksi mutta halvemmaksi vaihtoehdoksi dementiapotilaiden oireiden lievitykseen. 2871

6 Tulevaisuudennäkymät Alzheimerin taudin hoitoon pyritään löytämään keino, jolla voitaisiin pysäyttää tautiprosessi tai jopa ehkäistä se. Amyloidihypoteesillä on nykyään eniten kannattajia. Sen mukaan aivokudokseen saostuva, liukenematonta amyloidia muodostava beetapeptidi saa aikaan oireet aiheuttavat hermosolujen toimintahäiriöt ja tuhoutumisen. Useat lääketehtaat testaavat aineita, jotka estävät beetapeptidin muodostumista (Schenk ym. 2000). Näitä aineita ovat alfa- ja beetasekretaasin estäjät, jotka estävät beetapeptidin muodostumista amyloidiprekursoriproteiinista. Vielä lupaavampi menettelytapa on immunisaatio beetapeptidillä (Schenk ym. 1999). Hiirillä, joiden aivoihin kertyy Alzheimerin tautia aiheuttavan geenin siirron vuoksi amyloidia sisältäviä seniilejä plakkeja, kyseinen muutos pystyttiin lähes kokonaan estämään beetapeptidiimmunisaatiolla. Mikrogliasolut jopa metaboloivat jo ennen hoitoa syntyneitä seniilejä plakkeja, mikä saattaa merkitä sitä, että immunisaatiolla pystytään ehkä vähentämään Alzheimerin taudin neuropatologisia muutoksia. Nämä huippumielenkiintoiset tulokset on saatu hiirillä, joten niiden merkitys ihmisen Alzheimerin taudin kannalta on arvailujen varassa. Toisaalta ei tiedetä varmasti, estääkö amyloidin kertymisen esto kliinisten oireiden ilmaantumisen. Ihmiskokeita tarvitaan myös, koska hiiren muisti ja muut kognitiiviset kyvyt ovat kovin erilaiset kuin ihmisellä. Ensimmäiset siedettä- vyyskokeilut ihmisillä on jo tehty menestyksekkäästi. Jos kaikki menee hyvin, 5 10 vuodessa käytössä saattaa olla Alzheimerin taudin pysäyttävä hoito. Riskiryhmille sitä voitaisiin antaa jo ehkäisevästi. Aiemmin on raportoitu, että korkealla verenpaineella ja suurella kolesterolipitoisuudella saattaa olla yhteyttä Alzheimerin taudin syntyyn (Skoog ym. 1996, Notkola ym. 1998). Näitähän Suomessa on hoidettu aktiivisesti jo vuotta. Jonkinlaiseen estovaikutukseen viittaa tuore yhdysvaltalainen tutkimus, jossa todettiin 70 % pienempi Alzheimerin taudin riski potilailla, jotka olivat saaneet lovastatiinia ja pravastatiinia (Wolozin ym. 2000). Mielenkiintoista oli, että simvastatiinilla ei todettu tällaista vaikutusta. Ennen suositusten antamista tarvitaan kuitenkin vielä runsaasti lisätutkimuksia. Mahdollisesti ennusteet dementiapotilaiden määrän erittäin nopeasta kasvusta ja laitospaikkojen lisääntyvästä tarpeesta vuodesta 2015 eteenpäin voidaan tällöin arvioida uudestaan. Lopuksi Käytettävissä on jo lääkkeitä, joilla on selvä vaikutus useimpien Alzheimer-potilaiden hyvinvointiin ja aktiivisuuteen. Vaikutus muistiin ja muihin kognitiivisiin toimintoihin on pienempi. Lääkkeet edistävät välillisesti myös dementiaan johtavien sairauksien diagnostiikkaa, koska niiden korvattavuusprosessi vaatii asianmukaiset diagnostiset tutkimukset. Uusia tautiprosessiin vaikuttavia lääkkeitä kehitellään herkeämättä. Kirjallisuutta Anand R. Maximizing cholinergic function with rivastigmine: significant clinical benefits along the continuum of Alzheimer s disease. J Clin Psychiatry 2000;61: De Deyn PP, Rabheru K, Rasmussen A, ym. A randomized trial of risperidone, placebo and haloperidol for behavioral symptoms of dementia. Neurology 1999;53: Dooley M, Lamb HM. Donepezil: a review of its use in Alzherimer s disease. Drugs Aging 2000;16: Eloniemi-Sulkava U, Sivenius J, Sulkava R. Support program for demented patients and their careres: the role of dementia family care coordinator is crucial. Kirjassa: Alzheimer s disease and related disorders. Iqbal K, Swaab DF, Winblad B, Wisniewski HM, toim. John Wiley & Sons Ltd, Chichester 1999: Farlow M, Anand R, Messina J Jr, Martman R, Veach J. A 52-week study of the efficacy of rivastigmine in patients with mild to moderately severe Alzheimer s disease. Eur Neurol 2000;44: Farlow MR, Cyrus PA. Metrifonate therapy in Alzheimer s disease: a pooled analysis of four randomized, double-blind, placebo-controlled trials. Dement Cogn Disord 2000;11: Foster RH, Plosker GL. Pharmacoeconomic implications of therapy. Pharmacoeconomics 1999;16: Gutzmann H, Hadler D. Sustained efficacy and safety of idebenone in the treatment of Alzheimer s disease: update on a 2-year double-blind multicentre study. J Neural Transm 1998;54 Suppl: Hashimoto M, Imamura T, Tanimukai S, Kazui H, Mori E. Urinary incontinence: an unrecognised adverse effect with donepezil. Lancet 2000;356:568. Hauber AB, Gnanasakthy A, Mauskopf JA. Savings in the cost of caring for patients with Alzheimer s disease in Canada: an analysis of treatment with rivastigmine. Clin Ther 2000;22: Henderson V W, Paganini-Hill A, Emanuel C K, ym: Estrogen replace R. Sulkava

7 ment therapy in older women. Comparisons between Alzheimer s disease cases and nondemented control subjects. Arch Neurol 1994;51: Henderson VW, Paganin-Hill A, Miller BL, ym. Estrogen for Alzheimer s disease in women: randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Neurology 2000;54: Hänninen T, Soininen H. Age-associated memory impairment. Normal aging or warning of dementia? Drugs Aging 1997;11: Internation Psychogeriatric Association educational pack. Macclesfield: Gardiner-Caldwell Communications Ltd, Katz I, Jeste DV, Mintzer JE, ym. Comparison of risperidone and placebo for psychosis and behavioral disturbances associated with dementia: a randomized, double-blind trial. J Clin Psychiatry 1999;60: Kishnani PS, Sullivan JA, Walter BK, Spiridigliozzi GA, Doralswamy PM, Krishnan KRR. Cholinergic therapy for Down s syndrome. Lancet 1999;353: Kumar V, Anand R, Messina J, ym. An efficacy and safety analysis of Exelon in AD patients with concurrent vascular risk factors. Eur J Neurol 2000;7: Le Bars PL, Katz MM, Berman N, Itil TM, Freedman AM, Schatzberg AF. A placebo-controlled, double-blind, randomized trial of an extract of Gingkgo biloba for dementia. North American Ebg Study Group. JAMA 1997;278: Mayeux R, Sano M: Drug therapy: treatment of Alzheimer s disease. N Engl J Med 1999;341: McGeer PL, Schulzen M, McGeer EG: Arthritis and anti-inflammatory agents as possible protective factors for Alzheimer s disease: a review of 17 epidemiologic studies. Neurology 1996;47: McKeith IG, Grace JB, Walker Z, ym. Rivastigmine in the treatment of dementia with Lewy bodies: preliminary findings from an open trial. Int J Geriatr Psychiatry 2000;15: Mulnard RA, Cotman CW, Kawas C, ym. Estrogen replacement therapy for treatment of mild to moderate Alzheimer disease: a randomized controlled trial. Alzheimer s Disease Cooperative Study. JAMA 2000;283: Notkola I-L, Sulkava R, Pekkanen J, ym. Serum total cholesterol, apolipoprotein E (4 allele, and Alzheimer s disease. Neuroepidemiology 1998;17: O Brien BJ, Goeree R, Hux M, ym. Economic evaluation of donepezil for the treatment of Alzheimer s disease in Canada. J Am Geriatr Soc 1999;47: Oinas M, Polvikoski T, Sulkava R, Paetau A, Haltia M: Lewyn kappale dementia. Duodecim 1998;114: Pakaski M, Rakonczay Z, Fakla I, Pappp H, Kasa P. In vitro effects of metrifonate on neuronal amyloid precursor protein processing and protein kinase C level. Brain Res 2000;863: Raskind MA, Cyrus PA, Ruzicka BB ym. The effects of metrifonate on the cognitive, behavioral, and functional performance of Alzheimer s disease patients. J Clin Psychiatry 1997;60: Raskind A M, Peskind E R, Wessel T,Yuan W. Galantamine in AD. A 6- month randomized, placebo controlled trial with a 6-month extension. USA-1 Study Group. Neurology 2000;54: Rogers SL, Farlow MR, Doody RS, ym. A 24-week, double-blind, placebocontrolled trial of donepezil in patients with Alzheimer disease. Neurology 1998;50: Rother M, Erkinjuntti T, Roessner M, Kittner B, Marcusson J, Karlsson I. Propentofylline in the treatment of Alzheimer s disease and vascular dementia: a review of phase III trials. Dement Geriatr Cogn Disord 1998;Suppl 1: Rösler M, Anand R, Cicin-Sain A, ym. Efficacy and safety of rivastigmine in patients with Alzheimer s disease: international, randomized controlled trial. BMJ 1999;318: Sano M, Ernesto C, Thomas R G, ym. A controlled trial of selegiline, alpha-tocopherol, or both as treatment for Alzheimer s disease. N Engl J Med 1997;336: Schenk D, Barbour R, Dunn W, ym. Immunization with amyloid-beta attenuates Alzheimer-disease-like pathology in the PDAAP mouse. Nature 1999;400: Schenk DB, Seubert P, Lieberburg I, Wallace J. -peptide immunization. Arch Neurol 2000;57: Skoog I, Lernfelt B, Landahl S, ym. 15-year longitudinal study of blood pressure and dementia. Lancet 1996;347: Soininen H. Alzheimerin taudin hoito. Duodecim 1997;113: Stewart WF, Kawas C, Corrade M, Metler EJ. Risk of Alzheimer s disease and duration of NSAID use. Neurology 1997;48: Sulkava R. Tulehduskipulääkettä Alzheimerin taudin ehkäisyyn? Duodecim 1998;114: Sulkava R. Dementia. Kirjassa: Health in Finland. Aromaa A, Koskinen S, Huttunen J, toim. Helsinki: National Public Health Institute and Ministry of Social Affairs and Health, 1999 s Sulkava R, Viramo P, Eloniemi-Sulkava U. Dementoiviin sairauksiin liittyvät käytösoireet. Opas lääkäreille ja muulle ammattihenkilökunnalle. Sarjassa: Dementiapotilaiden hoidon kehittäminen. Julkaisu 3/99. Kolmas painos, Kuopio: Suomen dementiahoitoyhdistys, Svensson AL, Nordberg A. Tacrine,donepezil attenuate the neurotoxic effect of A beta (25-35) in rat PC12 cells. Neuroreport 1998;9: Tang MX, Jacobs D, Stern Y, ym. Effect of oestrogen during menopause on risk and age at onset of Alzheimer s disease. Lancet 1996;348: Thal LJ, Calvani M, Amato A, Carta A. A 1-year controlled trial of acetyl- 1-carnitine in early-onset AD. Neurology 2000;55: Winblad B, Poritis N. Memantine in severe dementia: results of the 9M- Best Study (Benefit and efficacy in severely demented patients during treatment with mementine). Int J Geriatr Psychiatry 1999;14: Wisniewski KE, Wisniewski HM, Wen GY. Occurrence of neuropathological changes and dementia of Alzheimer s disease in Down s syndrome. Ann Neurol 1985;17: Wolozin B, Kellman W, Rousseau P, Celesia GG, Siegel HG. Decreased prevalence of Alzheimer disease associated with 3 hydroxy-3- methylglutaryl coenzyme A reductase inhibitors. Arch Neurol 2000;57: RAIMO SULKAVA, LKT, professori Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, geriatrian yksikkö PL 1627, Kuopio 2873

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA

DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA LAURA BESHAR Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos yl Hanna-Mari Alanen, prof. Esa Leinonen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 19.8.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer

RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer TRADAMIX Patentoitu kolmen tehoaineen yhdistelmä Tribulus terrestris (stimuloi testosteronituotantoa)

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Katsaus Kognitiivinen ikääntyminen Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Ikääntymisen myötä yksilöiden väliset erot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät, koska useat muutkin kuin varsinaiset keskushermostosairaudet

Lisätiedot

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 21.9.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

Neuropaussi? Päivi Polo-Kantola ja Minna Riekkinen

Neuropaussi? Päivi Polo-Kantola ja Minna Riekkinen Estrogeeni Neuropaussi? Päivi Polo-Kantola ja Minna Riekkinen Lähes kaikki kognitiiviset toiminnot huonontuvat iän myötä. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria, ja muutokset vaihtelevat lievästä heikkenemisestä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos

Lisätiedot

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Potilaanseurantalomake (täytä tekstaten taulukko / käyntikerta vain edelliseen kertaan nähden muuttuneilta osin)

Potilaanseurantalomake (täytä tekstaten taulukko / käyntikerta vain edelliseen kertaan nähden muuttuneilta osin) Potilaanseurantalomake (täytä tekstaten taulukko / käyntikerta vain edelliseen kertaan nähden muuttuneilta osin) Potilaan nimi: Syntymäaika: Diagnoosi F32 F33 lievä keskivaikea vaikea Tutkimukseen mukaanotto

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0 Vaikuttavat aineet (kansainvälinen INN-nimi tai Fentanyyli (fentanyylisitraattina) yleinen nimi): Farmakoterapeuttinen ryhmä (ATC-koodi): Opioidianalgeetit, fenyylipiperidiinijohdannaiset, N02ABO3 Myyntiluvan

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. TerveysInfo dementia Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. hinta tilausmäärän mukaan, A5 : 12 s. : vär. : kuv. http:///files/8713/9055/3845/ Sairausesite_Alzheimerin_tauti_145x210_Web_sivuittain.pdf

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA

ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA 1 JODOKASEIINIA/TIAMIINIA SISÄLTÄVÄT LÄÄKEVALMISTEET, JOILLA ON MYYNTILUPA

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja

Lisätiedot