Alzheimerin taudin lääkehoito
|
|
- Jarkko Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lääkehoito Raimo Sulkava Alzheimerin taudin oireet saadaan lääkkeillä lievittymään selvästi kahdessa kolmasosassa tapauksista. Suomessa on Alzheimerin taudin hoitoon markkinoilla kolme asetyylikoliiniesteraasin estäjää: donepetsiili, rivastigmiini ja uusimpana galantamiini. Eri lääkkeitä vertailevat tutkimukset puuttuvat. Lääkkeiden on todettu lievittävän kognitiivisten oireiden lisäksi Alzheimerin tautiin ja myös Lewyn kappale -tautiin liittyviä käytösoireita. Näissä sairauksissa on syytä välttää tavanomaisia neurolepteja; uudet epätyypilliset psykoosilääkkeet aiheuttavat vähemmän haittavaikutuksia. Estrogeeni ei näytä hidastavan Alzheimerin taudin etenemistä. Tuloksia tulehduskipulääkkeiden vaikutuksista odotellaan. Lääkkeet tai rokotteet, jotka pysäyttävät amyloidin kertymisen aivoihin, saattavat tarjota 5 10 vuoden kuluessa mahdollisuuden jopa Alzheimerin taudin estoon. S uomessa on nykyään lievästi ja keskivaikeasti dementoitunutta Alzheimer-potilasta, jotka ovat kolinergisen lääkehoidon indikaatioiden piirissä (Sulkava 1999). Alzheimerin taudin perusmekanismi on todennäköisesti aivoihin liukoisesta beetapeptidistä saostuva amyloidi, joka vaurioittaa erityisesti asetyylikoliinia välittäjäaineena käyttäviä hermoratoja. Postsynaptiset reseptorit ovat kuitenkin suhteellisen hyvin säilyneet, mikä mahdollistaa hoidon kolinergisesti vaikuttavilla lääkkeillä. Lääkitys on osa kokonaishoitoa, jolla tuetaan potilaan elämän jatkumista mahdollisimman normaalina mahdollisimman pitkään (taulukko 1). Useimmiten pitkä kotihoito on potilaan, omaisten ja yhteiskunnan kannalta paras vaihtoehto. Duodecim 2000; 116: Asetyylikoliiniesteraasin estäjät tänään Suomessa on nykyään markkinoilla kolme asetyylikoliiniesteraasin estäjää: donepetsiili, rivastigmiini ja uusimpana galantamiini (taulukko 2). Kolinergisen lääkehoidon perusteita on hiljattain käsitelty tässä aikakauskirjassa (Soininen 1997). Kliinisesti merkittävä kohentuminen ADAScog-asteikolla (Alzheimer s disease assessment scale cognitive subscale, neljä pistettä tai enemmän, vaihteluväli 0 70) on puolen vuoden hoidon jälkeen todettavissa %:lla näitä lääkkeitä saaneista potilaista. Toisaalta lumelääkevaikutus ilmenee %:lla (Rogers ym. 1998, Rösler ym. 1999, Raskind ym. 2000). Voinnin subjektiivinen paraneminen ja omaisen havaitsema potilaan käyttäytymisen muutos po- 2867
2 Taulukko 1. Alzheimerin taudin hoito Asianmukaisin tutkimuksin varmistettu diagnoosi Potilaan ja lähiomaisten informointi sairaudesta sekä dementiayhdistystoiminta Kotihoidon tuen ja muun avun järjestäminen Taloudellinen tuki (mm. Kansaneläkelaitoksen maksama eläkkeensaajan hoitotuki, lääkkeiden korvattavuus, kuntien omaishoidon tuki) Oireiden lääkkeetön hoito Spesifinen lääkehoito Käytösoireiden lääkehoito Taudin edetessä oikea hoitopaikka, jossa aluksi lyhytaikaishoitoja sitiiviseen suuntaan ovat havaittavissa useammin kuin muutokset objektiivisissa mittareissa. Toisaalta lumelääkkeenkin positiivinen vaikutus todetaan yli 40 %:lla potilaista Ensimmäisellä Alzheimer-lääkkeellä takriinilla ei ole enää myyntilupaa, ja sitä on saatavissa vain erikoisluvalla. Sen myynti romahti uusien, paremmin siedettyjen ja helppokäyttöisempien lääkkeiden tultua markkinoille. Koliiniesteraasia irreversiibelisti estävästä metrifonaatista on myös saatu hyviä tuloksia Alzheimer-potilaiden hoidossa (Farlow ja Cyrus 2000), mutta sen käyttöön ottamista on hidastanut epäily yhteydestä hengityslihashalvaukseen muutamassa tapauksessa, joita selvitellään edelleen. Lääkkeiden välillä ei ole todettu oleellisia eroja tehossa tai haittavaikutuksissa, mutta ensimmäiset lääkkeitä vertailevat tutkimukset ovat vasta käynnistymässä. Lääkkeiden väliset erot vaikutusmekanismeissa, selektiivisyydessä koliiniesteraasien suhteen ja vaikutusajoissa viittaavat mahdollisiin eroihin myös käytännön hoidon kannalta. Esimerkiksi donepetsiili ja galantamiini estävät aivoissa pääosin vain asetyylikoliiniesteraasia, mutta rivastigmiini myös butyryylikoliiniesteraasia. Eläinkokeissa butyryylikoliinin estämisellä on todettu olevan vaikutusta jopa beetaproteiinin kertymiseen. Asetyylikoliiniesteraasin estämisen lisäksi galantamiini voimistaa kolinergista neurotransmissiota sitoutumalla allosteerisesti nikotiinireseptoreihin, millä saattaa olla lääkkeen tehoa lisäävää kliinistäkin merkitystä. Kliinisissä tutkimuksissa on myös asetyylikoliiniesteraasin estäjiä, kuten pitkävaikutteinen fysostigmiini, ja kolinergisia agonisteja, kuten muskariiniagonisti ksanomeliini, ja nikotiiniagonisteja, kuten itse nikotiini. Mikä lääke kannattaa valita? Lääkkeiden hinnoissa ei ole selviä eroja, eikä myöskään tehoeroja ole osoitettu. Donepetsiilin etuna on lääkkeen anto kerran vuorokaudessa. Toisaalta rivastigmiinin ja galantamiinin annos päästäneen titraamaan tarkemmin juuri oikeaksi. Jos yksi lääke ei tehoa tai sillä on huomattavia haittavaikutuksia, kannattaa kokeilla toista. Samoin lääkkeen tehon hiipuessa vaihto toiseen voi vielä auttaa. Alzheimer-potilaita hoitavan lääkärin kannattaa aloittaa hoito parhaiten tuntemallaan lääkkeellä, mutta kahdesta muustakin lääkkeestä pitää tietää riittävästi, jotta tarvittaessa pystytään siirtymään toiseen valmisteeseen. Asetyylikoliiniesteraasin estäjien haittavaikutuksia Erityisesti lääkityksen alkuvaiheessa esiintyviä gastrointestinaalisia oireita pahoinvointia ja ripulia voidaan välttää parhaiten aloittamalla pienin annoksin. Varsinkin iäkkäät potilaat saattavat sietää vain hyvin pieniä lääkeannoksia (donepetsiili mg x 1, rivastigmiini mg Taulukko 2. Suomessa käytössä olevien asetyylikoliiniesteraasien estäjien ominaisuuksia. Lääke Vuorokausi- Ottokertoja Aloitus- Erityispiirteitä annos vrk:ssa annos Donepetsiili 5 10 mg 1 5 mg x 1 - Galantamiini mg 2 4 mg x 2 vaikutusta myös nikotiinireseptoreihin Rivastigmiini 6 12 mg mg x 2 estää myös butyryylikoliiniesteraasia 2868 R. Sulkava
3 ADAS-cogasteikon muutos Rivastigmiini 6 12 mg/vrk Lumelääke Hoitoviikko Kuva. Kun aktiivilääkitys rivastigmiinilla aloitetaan 26 viikon lumelääkityksen jälkeen, ADAS-cog-mittarilla (ks. tekstistä) määritetty toimintakyky ei yllä koko ajan tehokasta aktiivilääkitystä saaneiden tasolle (Farlow ym modifioitu). Katkoviiva on ajankohta, jolloin aktiivilääkitys on aloitettu myös lumelääkeryhmässä. x 2, galantamiini 4 8 mg x 2, mutta lääkkeen teho saattaa tulla esille jo näillä annoksilla). Suuret annokset (donepetsiili 10 mg x 1, rivastigmiini mg x 2) aiheuttavat joillakin potilailla kiihtyneisyyttä, ahdistuneisuutta ja jopa aggressiivisuutta, mikä viittaa hermostolliseen hyperaktiivisuuteen. Annosta on tällöin syytä pienentää. Donepetsiilin on äskettäin raportoitu aiheuttavan virtsanpidätyskyvyttömyyttä 7 %:lla (Hashimoto ym. 2000). Käytännössä erityisen riskialttiita ovat potilaat, joilla on esiintynyt jo ennestään pakkoinkontinenssityyppisiä oireita. Lääkeannoksen pienentäminen saattaa helpottaa oiretta. Ilmavaivat liittyvät usein pitkäaikaisena ongelmana kaikkien asetyylikoliiniesteraasin estäjien käyttöön. Kolinergisten lääkkeiden uudet indikaatiot Kolinergisten lääkkeiden käyttöaiheena on nykyään lievän tai keskivaikean Alzheimerin taudin oireenmukainen hoito. On kuitenkin näyttöä siitä, että niistä voisi olla hyötyä muunkintyyppisissä tilanteissa. Donepetsiilista ja rivastigmiinista saadut tutkimustulokset viittaavat siihen, että kolinerginen lääkitys kannattaisi ehkä aloittaa mahdollisimman varhain jo aiemmin kuin tauti aiheuttaa huomattavaa avun tarvetta. Kun lumeryhmän potilaille aloitettiin aktiivinen lääkitys puolen vuoden kuluttua, heidän toimintakykynsä jäi huonommaksi kuin alkuperäisen aktiivihoitoryhmän potilaiden (Anand ym. 2000, Dooley ja Lamb 2000) (kuva). Kolinergisella lääkityksellä on spekuloitu olevan myös itse tautiprosessiin kohdistuvaa vaikutusta. Takriinin ja donepetsiilin annolla onkin todettu olevan neuroprotektiivisia, beetaproteiinin toksisilta vaikutuksilta suojaavia vaikutuksia koe-eläimiin (Svensson ja Nordberg 1998) ja metrifonaatilla on saatu liukoisen beetaproteiinin määrä lisääntymään (Pakaski ym. 2000). Mahdollinen neuroprotektio on toki varmistettava kliinisissä lisätutkimuksissa. Kaikki Suomessa käytössä olevat asetyylikoliiniesteraasin estäjät sekä takriini ja metrifonaatti lievittävät myös Alzheimerin tautiin liittyviä käytösoireita, kuten harhaluuloja, hallusinaatioita ja agitaatiota (Raskind ym. 1997). Alzheimer-lääkkeet saattaisivat siten tarjota joissakin tapauksissa vaihtoehdon neurolepteille, jos nämä aiheuttavat hankalia haittavaikutuksia. Pienistä aineistoista saadut tulokset viittaavat siihen, että ainakin rivastigmiini olisi tehokas 2869
4 myös Lewyn kappale -tautia sairastavilla. Toisaalta yli kolmasosalla Lewy-potilaista on todettavissa selvät Alzheimerin taudin morfologiset muutokset aivoissa kortikaalisten Lewyn kappaleiden lisäksi (Oinas ym. 1998). McKeithin ym. (2000) tutkimuksessa rivastigmiini vähensi erityisesti tautiin usein liittyviä käytösoireita, kuten harhaluuloja, apatiaa, agitaatiota ja hallusinaatioita. Tehoon useammassa sairaudessa kuin pelkässä Alzheimerin taudissa viittaa myös se, että rivastigmiini tehosi Kumarin ym. (2000) aineistossa vaskulaarisista oireista kärsiviin Alzheimer-potilaisiin jopa paremmin kuin pelkästään Alzheimerin tautia poteviin. Lievässä kognitiivisessa heikkenemisessä ja ikään liittyvien muistihäiriöiden yhteydessä perustoimintakyky säilyy vähäisistä kognitiivisista häiriöistä huolimatta. Tällaisia henkilöitä on jopa puolet yli 65-vuotiaasta väestöstä, ja valtaosalle heistä ei kehity Alzheimerin tautia (Hänninen ja Soininen 1997). Hoito Alzheimer-lääkkeillä ei siten heillä ole aiheellinen. Toisaalta asetyylikoliiniesteraasin estäjät saattavat parantaa myös hyvänlaatuisista kognitiivisistä häiriöistä kärsivien toimintakykyä erityisesti vireyttä lisäämällä. Useat käynnissä olevat lääketutkimukset selvittävät asian lähivuosina. Lääkehoidon korvattavuus Asetyylikoliiniesteraasin estäjät ovat peruskorvattavia, kun potilas on saanut geriatrian tai neurologian erikoislääkärin kirjoittaman tai näiden alojen yksikössä kirjoitetun B-lausunnon korvattavuudesta. Lausunnosta täytyy käydä ilmi Alzheimerin taudin asianmukainen diagnostiikka mukaan luettuna aivojen kuvantaminen, ja siinä on dokumentoitava taudin vaikeusaste (lievä tai keskivaikea) ja sen aiheuttamasta jokapäiväinen, aikaa vaativa avun tarve. Lausunto täytyy uusia aluksi vuoden, sitten kahden vuoden kuluttua, mikä on lisännyt kuormitusta neurologian ja geriatrian poliklinikoissa. Kansaneläkelaitoksen korvattavuusperusteita on arvosteltu myös siitä, että ne rajaavat korvattavuuden vain potilasryhmään, jossa avun tarve on jo huomattava. Taloudellisia näkökohtia Asetyylikoliiniesteraasin estäjien käytön vaikutuksesta dementian hoidon kokonaiskustannuksiin ei vielä ole hyviä terveystaloustieteellisiä tutkimuksia, mutta tällaisia on tekeillä mm. Suomessa. Mallintamalla lääkityksen tehoa on arvioitu, että laitoshoito siirtyisi keskimäärin muutamalla kuukaudella tai puolella vuodella (Foster ja Plosker 1999, O Brien ym. 1999, Hauber ym. 2000). Lääkkeiden kalleudesta huolimatta hoito on osoittautunut näissä arvioinneissa taloudellisesti kannattavaksi tai ainakin kustannusneutraaliksi. Kliinikon näkökulmasta pelkkien taloudellisten seikkojen ei pidä antaa ratkaista hoidosta päätettäessä, vaan on muistettava myös lääkkeiden vaikutukset potilaan ja omaisten elämänlaatuun. Downin syndrooma Down-potilaille ilmaantuu iän myötä aivoihin tyypillisiä Alzheimerin taudin muutoksia mukaan luettuna kolinerginen vajaatoiminta (Wisniewski ym. 1985). Näyttää myös siltä, että myös kliinistä dementoitumista näyttää tapahtuvan, ja potilaat sairastuvat Alzheimerin tautiin, jos he vain elävät tarpeeksi vanhoiksi. Kirjallisuudessa on julkaistu vain yksi neljän potilaan tapausselostus, jossa donepetsiilin todettiin kohentaneen kommunikaatiokykyjä, huomiokykyä ja mielialaa kaikilla potilailla (Kishnani ym. 1999). Jos Down-potilaalla diagnosoidaan Alzheimerin tauti, on perusteltua käyttää asetyylikoliiniesteraasin estäjää. Epätyypilliset psykoosilääkkeet Dementiapotilaiden käytösoireet ovat tärkeimpiä tai ehkä jopa tärkein laitoshoitoon johtavista syistä kyseisessä potilasryhmässä (Eloniemi- Sulkava 1999). Oireiden lääkkeetön hoito on vähintään yhtä tärkeä kuin lääkitys. Lääkkeetöntä hoitoa ovat mm. hoitoympäristön muovaaminen, hoitohenkilökunnan kouluttaminen ymmärtämään käytösoireita laukaisevia tekijöitä, erilaiset psykologiset terapiat sekä liikunta. Käytösoireiden hoidosta on julkaistu viime vuo R. Sulkava
5 Tulehduskipulääkkeet sina runsaasti käytännönläheisiä suosituksia (International Psychogeriatric Association Educational Pack 1998, Sulkava ym. 2000). Iäkkäillä potilailla neurolepteista aiheutuu helposti ekstrapyramidaalisysteemiin kohdistuvia haittavaikutuksia, erityisesti jos heillä on orgaaninen aivosairaus kuten Alzheimerin tauti. Lewy-potilaiden tyyppioireita on herkkyys neuroleptien haittavaikutuksille (Oinas ym. 1998). Epätyypilliset psykoosilääkkeet, kuten olantsapiini, risperidoni, klotsapiini ja ketiapiini, ovat paremmin siedettyjä kyseisillä potilailla. Niitäkin on syytä käyttää pieninä annoksina, jos lääkitys on pitkäaikaista. Lääkityksen tarve on syytä tarkistaa muutaman kuukauden välein. Dementiapotilaiden käytösoireiden hoidossa on dokumentoitu parhaiten risperidoni ( mg/ vrk) (De Deyn ym. 1999, Katz ym. 1999). Estrogeeni Down-potilaille ilmaantuu iän myötä aivoihin tyypillisiä Alzheimerin taudin muutoksia mukaan luettuna kolinerginen vajaatoiminta Kiinnostus estrogeeniin liittyy havaintoon, että estrogeenikorvaushoitoa käyttävillä naisilla esiintyi epidemiologisissa tutkimuksissa vähemmän Alzheimerin tautia kuin muilla naisilla (Henderson ym. 1994, Tang ym. 1996). Kahdessa äskettäin julkaistussa tutkimuksessa estrogeeni ei hidastanut jo Alzheimerin tautia sairastavilla potilailla taudin etenemistä ainakaan alle vuoden aikana (Henderson ym. 2000, Mulnard ym. 2000). Vaikka tämä varmaan hillitsee toiveita estrogeenin tehosta Alzheimer-lääkkeenä, on mahdollista, että estrogeeni myöhentää Alzheimer-muutosten syntymistä aivoihin niillä henkilöillä, joille tauti ilmenee myöhemmin. Baltimore Longitudinal Study of Aging -seurantatutkimuksessa Alzheimerin taudin suhteellinen riski todettiin puolet pienemmäksi niillä henkilöillä, jotka olivat käyttäneet vähintään kahden vuoden ajan tulehduskipulääkettä. Asetyylisalisyylihapolla ei tätä vaikutusta kuitenkaan ollut (Stewart ym. 1997). Myös nivelreumapotilailla Alzheimerin taudin riskin on todettu olevan vähentynyt, minkä on arveltu liittyvän heidän lääkitykseensä (McGeer ym. 1996). Uusia selektiivisiä COX-2:n estäjiä ja koksibeja kokeillaan parhaillaan Alzheimer-potilailla toiveena taudin hidastuminen. Mitään suosituksia tulehduskipulääkkeistä dementian estossa ei toistaiseksi voida antaa (Sulkava 1998). E-vitamiini Antioksidanttien merkitystä Alzheimerin taudissa on tutkittu melkoisesti, mutta mitään selviä yhteyksiä ei ole todettu. Yhdessä potilasmäärältään suuressa tutkimuksessa E-vitamiini yksin ja yhdessä selegiliinin kanssa hidasti Alzheimerin taudin etenemistä (Sano ym. 1997). Vaikutus oli kuitenkin vähäinen, ja sen kliininen merkitys on kyseenalainen. Muut lääkkeet Alzheimerin taudissa on kokeiltu isoa joukkoa eri mekanismeilla vaikuttavia lääkkeitä (Mayeux ja Sano 1999). Yksittäisissä lääketutkimuksissa on havaittu vähäistä virkistymistä, kognitiivisten kykyjen paranemista ja jopa taudin etenemisen hidastumista. Tällaisia aineita ovat mm. Ginkgo biloba -uute (Le Bars ym. 1997), idebenoni (Gutzmann ja Hadler 1998), propentofylliini (Rother ym. 1998), asetyyli-l-karnitiini (Thal ym. 2000) ja memantiini (Winblad ja Poritis 1999). On epätodennäköistä, että tällaisilla lääkkeillä olisi oleellista lisätehoa oireenmukaisessa hoidossa verrattuna nykyisin käytettäviin asetyylikoliiniesteraasin estäjiin. Lisätutkimuksissa jokin niistä ehkä osoittautuu riittävän tehokkaaksi mutta halvemmaksi vaihtoehdoksi dementiapotilaiden oireiden lievitykseen. 2871
6 Tulevaisuudennäkymät Alzheimerin taudin hoitoon pyritään löytämään keino, jolla voitaisiin pysäyttää tautiprosessi tai jopa ehkäistä se. Amyloidihypoteesillä on nykyään eniten kannattajia. Sen mukaan aivokudokseen saostuva, liukenematonta amyloidia muodostava beetapeptidi saa aikaan oireet aiheuttavat hermosolujen toimintahäiriöt ja tuhoutumisen. Useat lääketehtaat testaavat aineita, jotka estävät beetapeptidin muodostumista (Schenk ym. 2000). Näitä aineita ovat alfa- ja beetasekretaasin estäjät, jotka estävät beetapeptidin muodostumista amyloidiprekursoriproteiinista. Vielä lupaavampi menettelytapa on immunisaatio beetapeptidillä (Schenk ym. 1999). Hiirillä, joiden aivoihin kertyy Alzheimerin tautia aiheuttavan geenin siirron vuoksi amyloidia sisältäviä seniilejä plakkeja, kyseinen muutos pystyttiin lähes kokonaan estämään beetapeptidiimmunisaatiolla. Mikrogliasolut jopa metaboloivat jo ennen hoitoa syntyneitä seniilejä plakkeja, mikä saattaa merkitä sitä, että immunisaatiolla pystytään ehkä vähentämään Alzheimerin taudin neuropatologisia muutoksia. Nämä huippumielenkiintoiset tulokset on saatu hiirillä, joten niiden merkitys ihmisen Alzheimerin taudin kannalta on arvailujen varassa. Toisaalta ei tiedetä varmasti, estääkö amyloidin kertymisen esto kliinisten oireiden ilmaantumisen. Ihmiskokeita tarvitaan myös, koska hiiren muisti ja muut kognitiiviset kyvyt ovat kovin erilaiset kuin ihmisellä. Ensimmäiset siedettä- vyyskokeilut ihmisillä on jo tehty menestyksekkäästi. Jos kaikki menee hyvin, 5 10 vuodessa käytössä saattaa olla Alzheimerin taudin pysäyttävä hoito. Riskiryhmille sitä voitaisiin antaa jo ehkäisevästi. Aiemmin on raportoitu, että korkealla verenpaineella ja suurella kolesterolipitoisuudella saattaa olla yhteyttä Alzheimerin taudin syntyyn (Skoog ym. 1996, Notkola ym. 1998). Näitähän Suomessa on hoidettu aktiivisesti jo vuotta. Jonkinlaiseen estovaikutukseen viittaa tuore yhdysvaltalainen tutkimus, jossa todettiin 70 % pienempi Alzheimerin taudin riski potilailla, jotka olivat saaneet lovastatiinia ja pravastatiinia (Wolozin ym. 2000). Mielenkiintoista oli, että simvastatiinilla ei todettu tällaista vaikutusta. Ennen suositusten antamista tarvitaan kuitenkin vielä runsaasti lisätutkimuksia. Mahdollisesti ennusteet dementiapotilaiden määrän erittäin nopeasta kasvusta ja laitospaikkojen lisääntyvästä tarpeesta vuodesta 2015 eteenpäin voidaan tällöin arvioida uudestaan. Lopuksi Käytettävissä on jo lääkkeitä, joilla on selvä vaikutus useimpien Alzheimer-potilaiden hyvinvointiin ja aktiivisuuteen. Vaikutus muistiin ja muihin kognitiivisiin toimintoihin on pienempi. Lääkkeet edistävät välillisesti myös dementiaan johtavien sairauksien diagnostiikkaa, koska niiden korvattavuusprosessi vaatii asianmukaiset diagnostiset tutkimukset. Uusia tautiprosessiin vaikuttavia lääkkeitä kehitellään herkeämättä. Kirjallisuutta Anand R. Maximizing cholinergic function with rivastigmine: significant clinical benefits along the continuum of Alzheimer s disease. J Clin Psychiatry 2000;61: De Deyn PP, Rabheru K, Rasmussen A, ym. A randomized trial of risperidone, placebo and haloperidol for behavioral symptoms of dementia. Neurology 1999;53: Dooley M, Lamb HM. Donepezil: a review of its use in Alzherimer s disease. Drugs Aging 2000;16: Eloniemi-Sulkava U, Sivenius J, Sulkava R. Support program for demented patients and their careres: the role of dementia family care coordinator is crucial. Kirjassa: Alzheimer s disease and related disorders. Iqbal K, Swaab DF, Winblad B, Wisniewski HM, toim. John Wiley & Sons Ltd, Chichester 1999: Farlow M, Anand R, Messina J Jr, Martman R, Veach J. A 52-week study of the efficacy of rivastigmine in patients with mild to moderately severe Alzheimer s disease. Eur Neurol 2000;44: Farlow MR, Cyrus PA. Metrifonate therapy in Alzheimer s disease: a pooled analysis of four randomized, double-blind, placebo-controlled trials. Dement Cogn Disord 2000;11: Foster RH, Plosker GL. Pharmacoeconomic implications of therapy. Pharmacoeconomics 1999;16: Gutzmann H, Hadler D. Sustained efficacy and safety of idebenone in the treatment of Alzheimer s disease: update on a 2-year double-blind multicentre study. J Neural Transm 1998;54 Suppl: Hashimoto M, Imamura T, Tanimukai S, Kazui H, Mori E. Urinary incontinence: an unrecognised adverse effect with donepezil. Lancet 2000;356:568. Hauber AB, Gnanasakthy A, Mauskopf JA. Savings in the cost of caring for patients with Alzheimer s disease in Canada: an analysis of treatment with rivastigmine. Clin Ther 2000;22: Henderson V W, Paganini-Hill A, Emanuel C K, ym: Estrogen replace R. Sulkava
7 ment therapy in older women. Comparisons between Alzheimer s disease cases and nondemented control subjects. Arch Neurol 1994;51: Henderson VW, Paganin-Hill A, Miller BL, ym. Estrogen for Alzheimer s disease in women: randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Neurology 2000;54: Hänninen T, Soininen H. Age-associated memory impairment. Normal aging or warning of dementia? Drugs Aging 1997;11: Internation Psychogeriatric Association educational pack. Macclesfield: Gardiner-Caldwell Communications Ltd, Katz I, Jeste DV, Mintzer JE, ym. Comparison of risperidone and placebo for psychosis and behavioral disturbances associated with dementia: a randomized, double-blind trial. J Clin Psychiatry 1999;60: Kishnani PS, Sullivan JA, Walter BK, Spiridigliozzi GA, Doralswamy PM, Krishnan KRR. Cholinergic therapy for Down s syndrome. Lancet 1999;353: Kumar V, Anand R, Messina J, ym. An efficacy and safety analysis of Exelon in AD patients with concurrent vascular risk factors. Eur J Neurol 2000;7: Le Bars PL, Katz MM, Berman N, Itil TM, Freedman AM, Schatzberg AF. A placebo-controlled, double-blind, randomized trial of an extract of Gingkgo biloba for dementia. North American Ebg Study Group. JAMA 1997;278: Mayeux R, Sano M: Drug therapy: treatment of Alzheimer s disease. N Engl J Med 1999;341: McGeer PL, Schulzen M, McGeer EG: Arthritis and anti-inflammatory agents as possible protective factors for Alzheimer s disease: a review of 17 epidemiologic studies. Neurology 1996;47: McKeith IG, Grace JB, Walker Z, ym. Rivastigmine in the treatment of dementia with Lewy bodies: preliminary findings from an open trial. Int J Geriatr Psychiatry 2000;15: Mulnard RA, Cotman CW, Kawas C, ym. Estrogen replacement therapy for treatment of mild to moderate Alzheimer disease: a randomized controlled trial. Alzheimer s Disease Cooperative Study. JAMA 2000;283: Notkola I-L, Sulkava R, Pekkanen J, ym. Serum total cholesterol, apolipoprotein E (4 allele, and Alzheimer s disease. Neuroepidemiology 1998;17: O Brien BJ, Goeree R, Hux M, ym. Economic evaluation of donepezil for the treatment of Alzheimer s disease in Canada. J Am Geriatr Soc 1999;47: Oinas M, Polvikoski T, Sulkava R, Paetau A, Haltia M: Lewyn kappale dementia. Duodecim 1998;114: Pakaski M, Rakonczay Z, Fakla I, Pappp H, Kasa P. In vitro effects of metrifonate on neuronal amyloid precursor protein processing and protein kinase C level. Brain Res 2000;863: Raskind MA, Cyrus PA, Ruzicka BB ym. The effects of metrifonate on the cognitive, behavioral, and functional performance of Alzheimer s disease patients. J Clin Psychiatry 1997;60: Raskind A M, Peskind E R, Wessel T,Yuan W. Galantamine in AD. A 6- month randomized, placebo controlled trial with a 6-month extension. USA-1 Study Group. Neurology 2000;54: Rogers SL, Farlow MR, Doody RS, ym. A 24-week, double-blind, placebocontrolled trial of donepezil in patients with Alzheimer disease. Neurology 1998;50: Rother M, Erkinjuntti T, Roessner M, Kittner B, Marcusson J, Karlsson I. Propentofylline in the treatment of Alzheimer s disease and vascular dementia: a review of phase III trials. Dement Geriatr Cogn Disord 1998;Suppl 1: Rösler M, Anand R, Cicin-Sain A, ym. Efficacy and safety of rivastigmine in patients with Alzheimer s disease: international, randomized controlled trial. BMJ 1999;318: Sano M, Ernesto C, Thomas R G, ym. A controlled trial of selegiline, alpha-tocopherol, or both as treatment for Alzheimer s disease. N Engl J Med 1997;336: Schenk D, Barbour R, Dunn W, ym. Immunization with amyloid-beta attenuates Alzheimer-disease-like pathology in the PDAAP mouse. Nature 1999;400: Schenk DB, Seubert P, Lieberburg I, Wallace J. -peptide immunization. Arch Neurol 2000;57: Skoog I, Lernfelt B, Landahl S, ym. 15-year longitudinal study of blood pressure and dementia. Lancet 1996;347: Soininen H. Alzheimerin taudin hoito. Duodecim 1997;113: Stewart WF, Kawas C, Corrade M, Metler EJ. Risk of Alzheimer s disease and duration of NSAID use. Neurology 1997;48: Sulkava R. Tulehduskipulääkettä Alzheimerin taudin ehkäisyyn? Duodecim 1998;114: Sulkava R. Dementia. Kirjassa: Health in Finland. Aromaa A, Koskinen S, Huttunen J, toim. Helsinki: National Public Health Institute and Ministry of Social Affairs and Health, 1999 s Sulkava R, Viramo P, Eloniemi-Sulkava U. Dementoiviin sairauksiin liittyvät käytösoireet. Opas lääkäreille ja muulle ammattihenkilökunnalle. Sarjassa: Dementiapotilaiden hoidon kehittäminen. Julkaisu 3/99. Kolmas painos, Kuopio: Suomen dementiahoitoyhdistys, Svensson AL, Nordberg A. Tacrine,donepezil attenuate the neurotoxic effect of A beta (25-35) in rat PC12 cells. Neuroreport 1998;9: Tang MX, Jacobs D, Stern Y, ym. Effect of oestrogen during menopause on risk and age at onset of Alzheimer s disease. Lancet 1996;348: Thal LJ, Calvani M, Amato A, Carta A. A 1-year controlled trial of acetyl- 1-carnitine in early-onset AD. Neurology 2000;55: Winblad B, Poritis N. Memantine in severe dementia: results of the 9M- Best Study (Benefit and efficacy in severely demented patients during treatment with mementine). Int J Geriatr Psychiatry 1999;14: Wisniewski KE, Wisniewski HM, Wen GY. Occurrence of neuropathological changes and dementia of Alzheimer s disease in Down s syndrome. Ann Neurol 1985;17: Wolozin B, Kellman W, Rousseau P, Celesia GG, Siegel HG. Decreased prevalence of Alzheimer disease associated with 3 hydroxy-3- methylglutaryl coenzyme A reductase inhibitors. Arch Neurol 2000;57: RAIMO SULKAVA, LKT, professori raimo.sulkava@uku.fi Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, geriatrian yksikkö PL 1627, Kuopio 2873
Muistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotKäypä hoito -suositus määrittelee muistisairauksiksi
LAURI VIRTA LKT, dosentti Johtava tutkijalääkäri, Kelan tutkimusosasto Dementialääkkeiden käyttö yleistyy HINNAT HALPENEVAT JA PERUSKORVAUKSET LAAJENEVAT Kalliiden dementialääkkeiden kulutus kasvoi tasaisesti
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotAlzheimerin taudin lääkkeet
Alzheimerin taudin lääkkeet Alzheimerin tauti Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus, se käsittää n. 60 % kaikista dementioista. Vaskulaarinen dementia ja Lewyn kappale -dementia ovat
LisätiedotAlzheimerin tauti ja sen hoito
Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotMERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia
MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia Alzheimerin taudin NYKYLÄÄKEHOITO JA LÄÄKEKEHITYKSEN HAASTEET
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotMilloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin?
Näin hoidan Kimmo Määttä ja Timo Strandberg Milloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin? Alzheimerin tauti on tavallisin vanhuusiän dementian muoto, ja sen etiologia on monitekijäinen.
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotAlzheimerin taudin lääkkeet
Alzheimerin taudin lääkkeet Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta biolääketieteen laitos farmakologia Alois Alzheimer (1864-1915) Neurodegeneratiiviset sairaudet Amyloidiplakit Neurofibrillikimput Lewy
LisätiedotOnko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo
Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotMitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?
Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Valtakunnallinen PET keskus ja neurologian klinikka Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866
LisätiedotHarkintaa Alzheimerin taudin lääkehoitoon
SLL 15 1678-85 21.4.2005 13:37 Sivu 1 Eripainos Suomen Lääkärilehdestä 15/15.4.2005, s. 1678 1684 Harkintaa Alzheimerin taudin lääkehoitoon ROHTO-KESKUS SLL 15 1678-85 21.4.2005 13:37 Sivu 1678 1678 S
LisätiedotMuistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala
Muistisairauksien lääkehoito Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala Muistisairaudet: määrittelyä Dementian tilalle suositellaan termiä muistisairaus
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotSelkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotDementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY
Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY DEMENTIAN KÄYTÖSOIREITA - psykoosioireita - unihäiriöitä - ruokahalun muutoksia - impulsiivisuus,
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotMuistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012
Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotMuistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013
Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan
LisätiedotMuistisairauksien uusia tuulia
Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi
Lisätiedot12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm
Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille
LisätiedotDEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA
DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA LAURA BESHAR Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos yl Hanna-Mari Alanen, prof. Esa Leinonen
LisätiedotUUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA
UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Viime aikoina paljon lisätietoa Eri muistisairauksien
LisätiedotKelan korvaamia dementialääkkeitä
1678 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 15/2005 VSK 60 Toimittaneet: Timo Klaukka, Arja Helin-Salmivaara, Risto Huupponen, Juhana E. Idänpään-Heikkilä Harkintaa Alzheimerin taudin lääkehoitoon ROHTO-KESKUS Kelan korvaamia
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotAlzheimerin taudin ehkäisy
Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
Lisätiedotsaattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista
Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotMuistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta
Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 19.8.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotMuistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014
Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotUlla Vuori, terveydenhoitaja, projektikoordinaattori Suomen muistiasiantuntijat
Ulla Vuori, terveydenhoitaja, projektikoordinaattori Suomen muistiasiantuntijat 20.3.2009 Tunnuslukuja: Vuonna 2005 Suomessa oli noin 85 000 keskivaikeasti ja vaikeasti ja noin 35 000 lievästi dementoitunutta
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotKeskivaikea ja vaikea muistisairaus. Geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola
Keskivaikea ja vaikea muistisairaus Geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Keskivaikeasti ja vaikeasti muistisairaat Suomessa THL:n arvion mukaan vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavia
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotMuistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS
Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan
LisätiedotMUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri
MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka
NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,
Lisätiedot11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE
ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA -hoidosta
Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos
LisätiedotPerusseikkoja julkista yhteenvetoa varten
Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotMuistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa
Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa Muistisairaan hoidon kokonaisuus Käypä hoito suosituksen mukaan. Muistisairauden lääkehoito. Neuropsykiatristen eli käytösoireiden lääkehoito. Lääkkeetön
LisätiedotMaria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri
RONNIN KYLÄLLÄ TEHDYSTÄ TUTKIMUKSEST A TYÖKALUJA ARJEN KEHITYSVAMMA TYÖHÖN Maria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri MIKSI TARVITAAN TUTKIMUSTA? 1. jotta ymmärrämme ihmisiä, joiden
LisätiedotNaltreksoni ja muut lääkkeelliset hoidot amfetamiiniriippuvuuden hoidossa. Kimmo Kuoppasalmi THL
Naltreksoni ja muut lääkkeelliset hoidot amfetamiiniriippuvuuden hoidossa Kimmo Kuoppasalmi THL A Comparison of Aripiprazole, Methylphenidate, and Placebo for Amphetamine Dependence by Tiihonen et al.
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotKognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen
Katsaus Kognitiivinen ikääntyminen Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Ikääntymisen myötä yksilöiden väliset erot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät, koska useat muutkin kuin varsinaiset keskushermostosairaudet
LisätiedotMuistisairaan hoitomallia etsimässä
Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotPsykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009
Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella
LisätiedotADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)
ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO) Yleistä - ADHD:n lääkehoitoa on tutkittu paljon ja näyttö lääkehoidon tehosta on vahva - lääkkeiden vaikutus perustuu ADHD:ssa
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotVarhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015
Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotLumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotTurvallisuustiedote terveydenhuollon ammattilaisille Exelon - depotlaastarien epäasianmukaisesta käytöstä ja lääkitysvirheistä.
28.4.2010 Turvallisuustiedote terveydenhuollon ammattilaisille Exelon - depotlaastarien epäasianmukaisesta käytöstä ja lääkitysvirheistä. Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, Euroopan lääkeviraston (EMA)
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
Lisätiedot- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA
WORKSHOP - MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA 1.HOIVAKOTIEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA - Tulee olla jokaisella toimintayksiköllä - Tarkoitus yhtenäistää monenkirjavia käytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa
LisätiedotB12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:
B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen
LisätiedotALL2000_Amendment_2014
ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.
LisätiedotLemilvo (aripipratsoli)
Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille
LisätiedotKati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka
Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,
Lisätiedot