Lapin läänin kansanedustajat vierailulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin läänin kansanedustajat vierailulla"

Transkriptio

1 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 1 / 2008 Lapin läänin kansanedustajat vierailulla Lapin läänin kansanedustajat Hannes Manninen, Esko-Juhani Tennilä, Johanna Ojala-Niemelä, Markus Mustajärvi ja Janne Seurujärvi olivat kuntayhtymän hallituksen kutsusta perinteisellä vierailulla keskussairaalassa. Edellinen vierailu oli marraskuussa Kansanedustajille, joista Ojala-Niemelä ja Seurujärvi uusina kansanedustajina eivät ole aiemmin käyneet Länsi-Pohjan keskussairaalassa, esiteltiin sairaanhoitopiirin alue, sairaanhoitopiirin tavoitteet ja toiminnot. Tämän lisäksi heille jaettiin muistio sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien erityiskysymyksistä terveydenhuollon järjestämisessä. Näitä erityiskysymyksiä tai ongelmia ovat mm. sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen, hoitotakuun toteutuminen, erityisen kalliin hoidon kustannusten siirto valtion kontolle, Ruotsin puolelta sairaanhoitopiirin alueella töissä käyvien henkilöiden hoidon kustannusten siirto alueen kunnilta valtiolle, lasten ja nuorten psykiatrian erityisvaltionosuuden saaminen vakiintuneeksi, psykogeriatrisen hoidon tarpeen lisääntyminen ja työterveyshuollon kustannusten korvaaminen. Vs. johtajaylilääkäri Juha Kursu esitteli OYS-erva-alueen yhteistyökuvioita ja niissä erityisesti Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien keskeistä yhteistyötä Käydyissä keskusteluissa painottui ajankohtainen sosiaalija terveyspiirihanke. Kansanedustajien kantana oli, että pelkän terveydenhuollon kattavaa piiriratkaisua Paras-laki ei tue. Kansanedustajat ja hallitus kahvittelee ennen asioiden käsittelyä. Toisaalta sosiaali- ja terveysministeriöllä ei tämän lain mukana ole perusteita edellyttää kaiken sosiaalitoimen (poisluettuna varhaiskasvatus) sisällyttämistä piirihankkeeseen. Pitäisi lähteä liikkeelle riisutulla mallilla siten, että sosiaalipuoli kokonaisuudessaan yhdistettäisiin tähän Paras-lain voimassaoloaikana eli vuoteen 2012 mennessä. Kansanedustajat toivoivat että alueen kunnat antaisivat periksi tiukoissa kannanotoissaan jotta asiassa päästäisiin myönteiseen ratkaisuun. Tilaisuuden lopuksi kansanedustajat tutustuivat keskussairaalan yhteispäivystystiloihin ja teho-/dialyysitiloihin. Iltarusko Kun painuvi päivä iltaan ja aurinko mailleen saa, niin auringonlaskun siltaan iltaruskoon punertuu maa. Säteiden viimeisten myötä hehkuaan taas odottaa. Ja hetkeä ennen yötä se tumman harsonsa saa. Lapin läänin kansanedustajat ja kuntayhtymän hallituksen jäseniä tutustui keskussairaalan yhteispäivystystiloihin ja teho-/dialyysitiloihin. Johtajaylilääkäri Juha Kursu esittelee yhteispäivystyksen toimintatapaa ja uusia tiloja. Nyt iltaan päivä jo vaipuu, yö kohta peittää maan. Pois auringon lämpö haihtuu yön harson nähdä taas saan. Tuon laskevan auringon kulta ja punerrus purppuran sen, kuin sieluni hehkuvaa tulta sitä katselen miettien. Liisa Anttila

2 2 Pääkirjoitus Kaste-ohjelma Valtioneuvosto hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman, Kaste-ohjelman Ohjelma on sekä strateginen asiakirja, että ohjelman toimeenpanoon suuntaava. Sairaanhoitopiirissä Kaste-ohjelman toimenpiteet huomioidaan, kun seuraavaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa valmistellaan. Ohjelman painotukset eivät ole meille vieraita, omassa strategiatyössämme olemme jo samoja asioita huomioineet. Ohjelman tavoitteena on osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen väheneminen, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen ja hyvinvointi ja terveyserojen kaventuminen sekä palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden paraneminen ja alueellisten erojen kaventuminen. Keinoina em. tavoitteiden saavuttamiseksi on ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen, henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eheä kokonaisuus ja vaikuttavat toimintamallit. Länsi-Pohjassa suunnittelussa oleva sosiaali- ja terveyspiiri antaisi hyvän mahdollisuuden vastata esitettyihin vaateisiin. Kuntien kannanotot piirin perustamiseksi ovat edelleenkin erilaiset. Mitä piirille tehtäväksi ja millä aikataululla? Kaste-ohjelma toteaa erikoissairaanhoidon osalta, että erityisen vaativien ja vaativien hoitojen keskittämistä alueellisesti, erityisvastuualueittain ja valtakunnallisesti jatketaan. Tarkoituksena on määritellä hoidot, jotka keskitetään alueellisesti ja valtakunnallisesti. Näin on hyvä tehdä ja samalla on hyvä muistaa, että hoidonporrastus tältä osin on jo hyvässä mallissa, ainakin pohjoisen erityisvastuualueella. Pohjoisen pienet sairaanhoitopiirit ovat selvinneet hoitotakuun velvoitteista verraten hyvin. Toinen toteamus on, että pienten, alle asukkaan sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoito tuotetaan joko yhdessä muiden erityisvastuualueiden sairaanhoitopiirien kanssa tai osana sosiaali- ja terveydenhuoltopiiriä. Tämän toteamus vahvistanee Länsi-Pohjan ajatusta siitä, että sosiaali- ja terveyspiiri on käypä vaihtoehto pienellä väestöpohjalla toimittaessa, kun samanaikaisesti alue on poikkeuksellisen suurten riskien aluetta. Toimivat hoitoketjut, toimiva hoidonporrastus ja laatuun, vaikuttavuuteen ja saatavuuteen tähtäävä palvelurakenne on hyvä lähtökohta sosiaali- ja terveyspiirin jatkotyöstämiselle. Toivottavasti kuntien yhteinen tahto asiassa löytyy, sairaanhoitopiiri on osaltaan valmis haasteeseen vastaamaan. Riitta Luosujärvi Sanottavaa Riitalta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstölehteä on julkaistu jo pitkään. Nimi on vaihtunut, idea on pysynyt kuitenkin samana. Henkilöstölehden tehtävä on kertoa omasta toiminnasta, olla yksi väline tiedon välittämisessä ja yhteishengen luomisessa. Viikottaisessa tiedottamisessa eli Viikkotiedotteessa, olemme siirtyneet sähköiseen aikaan. Nyt olisi tärkeää saada tietoa siitä, palveleeko sähköinen tiedottaminen riittävästi henkilökuntaamme. Sähköinen tiedottaminen on nopeaa ja edullista. Se säästää aikaa niin monistuksessa, lähettien työssä kuin toimituksellisessa työssäkin. Länsi- Puhurin toimitusneuvosto ottaa mielellään vastaan kommentteja siitä, toimiiko tiedotus tältä osin ja jos ei, miten tiedottamista voitaisiin edelleen kehittää. Länsi-Puhuri lehteä on tarkoitus toimittaa jatkossakin. Tekijät vaihtuvat, mutta lehti säilyy. Kustannuksiltaan lehti on edullinen siksi, että jutun tekijät käyttävät omaa aikaansa kirjoittamiseen. Yhteishenkeä tarvitaan nyt aivan yhtä paljon kuin muidenkin muutosten aikana. Aktiivisia kirjoittajia ja kuvaajia mahtuu joukkoon Aurinkoisia kevätpäiviä toivottaen Riitta Valmistaudu! Puutarhajuhlat tulossa! Toissa kesänä pidimme ratkihauskan yhteisen perjantai-illan puutarhajuhlan merkeissä. Olemme nyt säästäneet seuraavia puutarhajuhlia varten työnantajamme eli jäsenkuntien rahoja mielestämme riittävästi eli jättäneet kahdet pikkujoulut pitämättä. Näillä säästyneillä varoilla pistämme tulevana kesänä oikein tosiranttaliksi! Pidämme jälleen puutarhajuhlan! Kotikentällä eli helikopterikentällä ja sateen sattuessa ruokalassa ja kellarikäytävillä! Juhlatoimikunta pohti keskuudessaan juhlaan liittyviä eri kysymyksiä. Sekin tuli todetuksi, että meillä oli oikein hauskaa yhdessä toissa kesän juhlissa. Ohjelmaa on oltava mutta sopivasti ei liikaa jotta päätarkoitus eli yhdessäolo eli keskinäinen seurustelu ja tutustuminen saisivat juhlissa sijansa. Ja hyvää ruokaa on oltava! ja siihen jotain palan painiketta! Sopivassa määrin! Ja sekin todettiin, että juhlijoilla on oltava puku. Toissa kesänä puku tuli olla sellainen että se liittyy jollakin tavalla mereen. Mitä ensi kesän puvuksi? Pähkäilimme pukuaihetta. Erilaisia ideoita tuli. Miten olisi poikkeavien bileet eli karnevalistinen roolien päälaelleen kääntö: herra narriksi/narri herraksi, mies naiseksi/nainen mieheksi? Joku ehdotti: elokuvahahmo! Kyllä, yksimielisesti: elokuvahahmo! Niinpä. Ala valmistautua ensi kesän puutarhajuhliin! Keksi itsellesi joku roolihahmo jostain elokuvasta ja hanki tuon roolihahmon vaatetus juhlia varten. Tupu, Hupu ja Lupu tai Ohukainen ja Paksukainen! Tässä porkkana mitä kepiksi? Huonoin puku palkitaan? Ei vaineskaan olemme positiivisia (ei hiv-positiivisa kuitenkaan) ja jätämme ilkeilemättä. Vain parhaat palkitaan! Pukukilpailun tuomaristo? Emme tiedä vielä itsekään. Jotta tuomareita ei päästäisi voitelemaan. Valitsemme tuomarin vasta viime tipassa. Tervetuloa puutarhajuhlaan keskussairaalan helikopterikentälle perjantaina elokuun 15. klo Juhlimme klo asti. Hupi toimikunta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja tiedotuslehti Päätoimittaja: Riitta Luosujärvi Toimitusneuvosto: Ilkka Vehkaperä Sinikka Savikuja Maria Sergejeff Sisko Hentonen Juha Kursu Raija Reponen Juhani Tuisku Toimitussihteeri: Jouni Tuovinen Sivunvalmistus ja taitto: Tornion Kirjapaino Ky ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Seuraava lehti Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa. Siihen tulevat jutut tulee toimittaa toimitussihteeri Jouni Tuoviselle mennessä. Ja sitten kilpavarustelun kiihdyttämiseksi: Pukujuhlat ovat myös kilpailu johon osallistuvat kaikki mukanaolijat halusivat sitä sitten taikka eivät! Juhlijat eli Te kilpailette asusteillanne! Halusitte tai ette! Paras puku palkitaan! Kolmessa sarjassa: Paras naishahmo, paras mieshahmo ja paras ryhmä tyyliin

3 3 Kolumni Ystävyys on iloinen asia Useimmilla meistä on pitkäaikaisia, miltei koko elämämme mittaisia ystävyyssuhteita, jotka rikastuttavat elämää ja ovat tukena ja konkreettisena apuna vaikeina aikoina. Noiden ystävien arvoa ei voi mitata eikä määritellä. Riittää, kun ymmärtää heidän olevan se osa elämäämme, joka vaikuttaa eniten elämässä viihtymiseen, siihen kuinka tärkeäksi tunnemme itsemme ja tekemisemme Ystävyys on vapaaehtoinen ihmissuhde vailla sukulaisuuden monimutkaista ja tunnekylläistä painolastia. Jokainen kestävä rakkaussuhde on myös ainakin aluksi ystävyyssuhde, sillä ystävät ajattelevat toistensa parasta, nauttivat toistensa seurasta arkipäiväisissäkin asioissa ja ennen kaikkea antavat toisilleen tilaa elää omaa elämää. Ystävät antavat neuvoja, mutta eivät estä tekemästä sitä mitä toinen kiihkeästi haluaa. Ystävät lohduttavat ja kannustavat, jos on tarpeen. Ystävät juhlivat ja iloitsevat kanssamme silloin kun on aihetta ja pelkkä yhdessäolo riittää usein aiheeksi. Ystävyyssuhde on helppo ja mukava ihmissuhde. Ei tarvitse täyttää kenenkään salaisia toiveita, ei olla sukunsa edustaja eikä näytellä parempaa kuin onkaan. Ystävyys on hyväksymistä ja hyväksytyksi tulemista. On vain oltava rehellinen ja hienotunteinen. Ja tietenkin on ensin löydyttävä sopivia henkilöitä, joiden kanssa tuntee ihmisenä olemisen ilon. Ystävyys on iloinen asia. Se on biologisen elämämme lisäbonus, oikea ihmisyyden lottovoitto. Elävien ihmisystävien lisäksi ainakin minulla on koko elämän ajan ollut eri kirjailijoiden sepittämiä ystävähahmoja, joiden elämää olen mielenkiinnolla seurannut. Onneksi kirjailijoilla oli tapana jul- kaista uusi samasta päähenkilöstä kertova kirja joulumarkkinoille, ja niin saatoin jo etukäteen olla huolissani Maria Kallion raskauden etenemisestä rikosetsivän vaarallisessa työssä. Useampana vuonna olin näreissäni ruotsalaisten lepsuudesta diabeteksen hoidon suhteen, sillä Ystadin poliisilaitoksen työterveyshuolto ei tuntunut saavan kuriin ystäväni komissario Kurt Wallanderin sokereita. Oli mukava etukäteen puntaroida, jokohan Hanne Wilhelmsen Oslon poliisilaitokselta olisi löytänyt samanhenkisen ystävän itselleen. Hanne kun tykkää naisista eikä minulla oikein riittänyt mielikuvitus naisten keskeisten iskupuuhien pohtimiseen, vaikka mielelläni olisin Hannelle suonut erityisen ystävän, varsinkin kun hän teki ympäripyöreitä työpäiviä ottaessaan rosvoja kiinni Oslossa ja sen ympäristössä. Minulla on paljon kirjallisia ystäviä. Monet kerrat olen istunut turkulaisessa kaljakuppilassa Jussi Vareksen kanssa parantelemassa hänen krapulaansa ja katumassa edellistä iltaa. Komissario Jansson on minulle enemmän kuin hyvänpäiväntuttu ja tapaan säännöllisin väliajoin venetsialaista Janssonin kollegaa nimeltä Guido Brunetti. Eniten minua kuitenkin tällä hetkellä askarruttaa englantilainen rikosetsivä Alan Banks, joka on perusteellisesti sotkenut naisasiansa ja siitä syystä potee nyt yksinäisyyttä vähinä vapaahetkinään. Odotan jännittyneenä seuraavaa kirjaa, jotta näkisin, saako hän mitään aikaiseksi muuallakin kuin työssä. Kaikki kirjalliset ystäväni ovat ahkeraa ja työteliästä väkeä. Jopa ystäväni Vinski Hömstadista kerää ja myy kastematoja, vaikka on alaikäinen. Ahkeria ja kunnollisia ovat myös oikeat lihaa ja verta olevat ystäväni He auttavat minua pitämään maailmaani pystyssä. Siitä he ansaitsevat vilpittömän kiitokseni. Sisko Hentonen Tulta päin! sokan pois, oikea ote nestesammuttimesta. Kyyryssä savun keskellä noin metrin etäisyydelle palosta ja rauhallinen tehokas suihkutus tuleen. Vau, tuli sammui! Taisin onnistua, kun ammattilaiset eivät sanoneet, että väärin sammutettu. Harvoin puolen tunnin koulutus antaa näin paljon tulevaisuutta ajatellen. Kiitokset hyvästä koulutuksesta ja samalla suosittelen kaikille tätä! Sairaalassamme järjestettiin helmikuun aikana henkilökunnalle pakollinen alkusammutuskoulutus. Maria Sergejeff Onneksi pakollinen, sillä itse en todennäköisesti olisi kiireisiin vedoten mennyt. KIIRE, KIIRE, siitä on tullut jo jonkinlainen mantra ja kun vielä pelkää mokaavansakin uuden asian edessä. Kesken aamutöiden kipitin koulutuspaikalle. Siellä kaksi alan ammattilaista opasti kädestä pitäen sammutuspeitteen ja nestesammuttimen käyttöä. Sitäkään en tiennyt, että on olemassa neste-, vaahto- ja jauhesammuttimia. Rekan perällä oven takana oli lavastettu oikea tilanne. Pimeää, savua, kuumaa ja oikea tulipalon alku nurkassa. Lähdin paloa sammuttamaan. Sitä ennen olin ottanut

4 4 Osastoesittelyssä Infektiotaudit ja sairaalahygienia esittäytyy Länsi-Pohjan keskussairaalan infektio- ja sairaalahygieniayksikön tehtävänä on vähentää infektioriskejä potilashoidossa sekä yhteistyössä alueen terveyskeskusten kanssa estää tartuntatautien leviämistä koko sairaanhoitopiirissä. Työmme on suurelta osin ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Toiminnan ohjaamiseen osallistuu myös infektiotoimikunta, johon kuuluu edustajia sairaalan eri yksiköistä. Eeva Mustonen, Tuija Nurkkala ja Ulla Kaukoniemi Infektio- ja sairaalahygieniayksikön tietämys on kaikkien keskussairaalan yksiköiden ja koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin terveyskeskusten sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan hoitolaitosten käytettävissä. Tavallisimmin meiltä kysytään neuvoa tartuntatautien hoitoon ja ehkäisyyn, sairaalainfektioihin sekä sairaala- ja laitoshygieniaan liittyvissä asioissa. Infektiolääkärin tehtäväalueeseen kuuluu lisäksi asiantuntija-avun antaminen vaikeiden infektiopotilaiden diagnostiikassa ja hoidossa. Joitakin potilaita käy myös infektiopoliklinikalla seurannassa. Kouluttaminen Kouluttaminen on tärkeä osa toimintaamme. Järjestämme vuosittain alueellisia koulutustapahtumia sekä koulutustilaisuuksia ja osastotunteja eri työyksiköissä sekä myös avohoidon yksiköissä. Monesti meitä myös pyydetään paikan päälle antamaan tietoa jonkin paikallisen ongelman ratkaisemiseksi. Infektio- ja sairaalahygieniayksikön tehtäviin kuuluu myös erilaisten infektioiden torjuntaan ja sairaalahygieniaan liittyvien ohjeiden laatiminen ja ajan tasalla pitäminen. Ohjeemme löytyvät sairaalan intranetistä ja ne ovat ekstranetin kautta myös terveyskeskusten käytettävissä. Kestoaihe kouluttamisessamme on hyvä käsihygienia ja käsihuuhteen käyttö. Henkilökunnan vastuullisuutta työskentelyssään kuvastaa se, että käsihuuhteen kulutus sairaalassa on yli kolminkertaistunut vuoteen 2000 verrattuna. Kulutus on nyt 51 litraa 1000 hoitopäivää kohti laskettuna. Epidemioiden torjunta Infektiotilanteet vaihtelevat nopeasti. Sen vuoksi joudumme usein tiedottamaan erilaisista uusista uhkista, epidemioista ja muuttuneista toimintamalleista. Viime vuoden aikana ongelmia ovat aiheuttaneet norovirusripulit, jotka ovat piinanneet sekä potilaita että henkilökuntaa. Clostridium difficilen vaarallisempaa muotoa meillä ei ole vielä tavattu, mutta siihen on täytynyt ohjeilla varautua. MR- SA-ongelmat vanhustenhuollon yksiköissä ovat työllistäneet paitsi kyseisiä yksiköitä, myös meitä infektio-ja sairaalahygieniayksikössä. Influenssa on jokavuotinen potilaita sairaalaan tuova epidemia, mutta myös pahempaan epidemiaan eli influenssapandemiaan on täytynyt varautua. Viime vuoden aikana saatiin valmiiksi sairaanhoitopiirin pandemiavarautumissuunnitelma. Bakteeritilanteen seuranta Keskussairaalan ja sairaanhoitopiirin infektiotilannetta sekä antibioottikulutusta ja bakteerien lääke-resistenssiä seurataan infektio- ja sairaalahygieniayksikössä jatkuvasti erilaisten rekisterien avulla. Valtakunnallisesta tartuntatautirekisteristä näemme oman alueemme tilanteen tiettyjen tautien ja taudinaiheuttajien suhteen ja voimme verrata sitä muiden sairaanhoitopiirien tilanteeseen. Sairaalan toimintayksikkökohtaista antibioottien kulutusta seuraamme apteekkitilastoista ja bakteerien resistenssitilannetta mikrobiologian laboratorion tiedostoista. Näiden tietojen perusteella annetaan sairaala- ja myös avohoitolääkäreille koulutusta antibioottien tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Sairaalainfektioiden torjunta Toimintamme tavoitteena on ennen kaikkea potilasturvallisuuden lisääminen. Suomessa saa infektion sairaalassa arviolta potilasta vuodessa eli joka potilas. Näiden potilaiden hoitoaika kaksinkertaistuu, kustannukset kasvavat samassa suhteessa. Hoitojonot pitenevät ja arviolta 1000 sellaista potilasta, jotka ilman sairaalainfektiota olisivat kotiutuneet, kuolee. Erityisen suuria kärsimyksiä potilaille aiheuttavat esimerkiksi tekoniveliin liittyvät infektiot. Näiden infektioiden hoito tulee myös erittäin kalliiksi. Kustannukset ovat keskimäärin n euroa potilasta kohti. Suomessa sairaalainfektioiden seuranta on aloitettu luvulla. Nykyään se kuuluu jokaisen sairaalan normaaliin toimintaan. Sairaalainfektioiden ilmaantuvuus on tärkeä sairaanhoidon ja sairaalan laadun mittari. Oma sairaalamme on valtakunnallisessa seurannassa, hoitoon liittyvien infektioiden määrässä mitaten, sijoittunut keskitasoa paremmin maamme sairaaloiden joukossa. Vuonna 2007 sairaalassamme ilmoitettujen hoitoon liittyvien infektioiden määrä väheni 18% edelliseen vuoteen verrattuna. Infektioiden seurannassa meillä on vuodesta 2002 lähtien ollut työkaluna SAI (Sairaalan Antibiootti- ja Infektioseurantajärjestelmä) eli tietojärjestelmä, jonka avulla voidaan seurata infektioiden määrää sekä antibioottien käyttöä sairaalassa. Yhteistyö on tärkeää Lähde: World Forum for Hospital Sterile Supply Infektioiden torjumiseen sairaalassa ja hoitolaitoksissa tarvitaan koko henkilöstön yhteisiä ponnisteluja ja asiantuntemusta. Erityisen tärkeä työpanos on hoitoyksiköiden hygieniayhdyshenkilöillä. He ovat tärkeä linkki sairaalahygieniasta vastaavien tahojen ja työyksiköiden välillä. Heidän toimestaan varmistetaan ohjeiden ja työskentelytapojen siirtyminen työyksikköön sekä myös tiedon kulkeminen toisinpäin esimerkiksi havaituissa ongelmatapauksissa. Tulevaisuudessa yhteistyön merkitys myös perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon kanssa korostuu, koska monet laitoshoitoon liittyvät infektioongelmat korostuvat juuri ikäihmisillä. Toisen hygieniahoitajan työpanosta täytyykin tulevaisuudessa suunnata lisääntyvässä määrin avohoitoyhteistyöhön. Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy on tärkeä osa jokaisen hoitoalalla työskentelevän henkilön ammattitaitoa. Kaikkia infektio-ongelmia ei pystytä ehkäisemään, mutta asiantuntevilla toimilla infektioita voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää. Ulla Kaukoniemi, infektiolääkäri Tuija Nurkkala, hygieniahoitaja

5 5 Infektiotautien ja sairaalahygienian henkilöstö Yksikössä työskentelevät infektiolääkäri Ulla Kaukoniemi sekä hygieniahoitajat Tuija Nurkkala ja Eeva Mustonen. Entinen ammattini on diplomi kosmetologi. Kosmetiikka-alan töitäkin olen nuoresta iästä huolimatta ehtinyt tehdä pitkän tovin. Vuosien välisenä aikana olen ollut mukana sen alan töissä enemmän ja vähemmän. Tein alan töitä koko lukio ajan ja kaikki muut opiskeluajat. Varsinaisena päätoimisena ammattilaisena, kosmetologina olin pari vuotta, kunnes lähdin opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Infektiolääkäri Ulla Kaukoniemi Kotoisin Keski-Pohjanmaalta, Yliopisto-opinnot suorittanut Oulussa. Lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1978 Yleislääketieteen erioislääkäriksi vuonna 1984 Sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1991 Infektiosairauksien erikoislääkäriksi vuonna 1997 Sairaalainfektioiden erityispätevyys vuonna 2004 Olen työskennellyt Länsi-Pohjan keskussairaalassa infektiolääkärin virassa vuoden 1998 alusta lähtien. Sitä ennen toimin sisätautien erikoislääkärin virassa vuodesta 1992 lähtien. Tulin Kemiin syksyllä 1989 suorittamaan sisätautien erikoistumiskoulutustani loppuun. Tarkoitus oli olla yksi vuosi Kemissä. Siitä on jo ensimmäiset 18 vuotta kuluneet! Hygieniahoitaja Tuija Nurkkala Sairaanhoitajaksi vuonna 1988 Kemissä. Erikoissairaanhoitajaksi (sisätauti-kirurgia) vuonna 1994 Kemissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon opintoja suorittanut 40 opintoviikkoa Kemissä. Hygieniahoitajaksi valmistui vuonna 2004 Helsingissä Arcadassa. Ensimmäinen työsuhde Länsi-Pohjan keskussairaalassa minulla oli jo v Toimin ystäväni kanssa yhden viikon ravintokeskuksessa mansikoiden perkaajana. Sairaanhoitajana olen ollut töissä sekä vuodeosastoilla että poliklinikoilla. Valmistumisen jälkeen neljä ensimmäistä vuotta olin töissä entisellä 5B:llä (kirurgian ja naistentautien osasto), kuusi vuotta 3B:llä, useiden sulkujen aikana 4B:llä ja yhtenä kesänä tehoosastolla. Välillä olin kotona kaksi vuotta äitiys- ja hoitovapaalla. Töihin tulin takaisin kirurgian pkl:lle, jossa työskentelin puolitoista vuotta ja sen jälkeen ihoja sukupuolitautien pkl:lla puoli vuotta lähtien eli vajaa kuusi vuotta olen tehnyt hygieniahoitajan töitä. Hygieniahoitaja Eeva Mustonen Valmistui keväällä 1979 röntgenhoitajaksi Valmistui jouluna 1982 sairaanhoitajaksi. Tämän jälkeen kotiosastoni on vuosien ajan ollut vuodeosasto 3B. Vuonna1994 erikoistui Rovaniemellä sisätautienja kirurgiseen sairaanhoitoon. Haavahoitajan erikoistumisopinnot suoritti Oulun ammattikorkeakoulussa vuonna 2004 Hygieniahoitajan erikoistumisopinnot suoritti Helsingissä Arcadassa vuonna Olen tullut töihin sairaalaamme ensimmäisen kerran vuoden 1977 kesällä, jolloin toimin röntgenosastolla kehittäjän vuosiloman sijaisena. Infektio- ja sairaalahygieniayksikköön tulin vuonna 2005 ERVA-projektin myötä. Nykyinen työni kestää vuoden 2008 loppuun. SAI sairaalan Antibiootti- ja Infektioseurantajärjestelmä Infektioiden seurannassa Länsi-Pohjan keskussairaalassa on vuodesta 2002 lähtien ollut työkaluna SAI (Sairaalan Antibiootti- ja Infektioseurantajärjestelmä). Se on tietojärjestelmä, jonka avulla voidaan seurata infektioiden määrää sekä antibioottien käyttöä sairaalassa. Infektiotietoihin kytkeytyvät automaattisesti tiedot mahdollisista leikkauksista ja otetuista mikrobiologisista näytteistä. SAI:n avulla luotavien raporttien perusteella voidaan infektiotilannetta ja sairaalainfektioiden esiintyvyyttä seurata osasto-, leikkaussali- ja jopa leikkaajakohtaisesti ja tarvittaessa suunnata toimenpiteitä sinne, missä niitä mahdollisesti tarvitaan. MMKR eli Moniresistenttien Mikrobien Kantajarekisteri on uusin SAI-järjestelmän osa. Rekisteriin kirjataan tartuntatautilain velvoitteiden mukaisesti antibiooteille erityisen vastustuskykyistä bakteeria (esim. MRSA, ESBL, VRE, TRPA) kantavat henkilöt oman sairaanhoitopiirin alueelta. Tämä rekisteri on otettu käyttöön syksyllä Riskitieto kirjataan myös potilaan sairauskertomuksiin, jotta mahdollisen sairaalahoitojakson aikana voidaan noudattaa tarvittavia varotoimia ja näin estää tartuntojen leviäminen.

6 6 Velin länskänkierros täyteen Veli Ala-Hurulan länskänkierros umpeutui viime vuoden viimeisenä päivänä. Veli syntyi oman sairaalamme I osassa, kolmannen kerroksen synnytyssalissa eli juuri sillä paikalla josta jäi eläkkeelle alkaen! Siis nykyisellä 3A:lla! Velin länskänkierrokseen ehti sisältyä monenlaista sairaalamme kannalta merkittävää. Länsi-Puhuri pääsi tuoreeltaan kyselemään häneltä niin menneistä kuin hänen visioistaan tulevasta. Veli, mikäli oikein muistan, olet juuriltasi länsipohjalaisia/peräpohjalaisia? Kerropa taustoistasi! Synnyin oman sairaalamme I osassa, kolmannen kerroksen synnytyssalissa eli juuri sillä paikalla josta jäin eläkkeelle. Koko oppikouluaikani kävin Torniossa, isä oli syntyisin karunkilaisia. Ylioppilaaksi kirjoitin vuonna 1967 ja neurologian erikoislääkäriksi valmistuin vuonna 1979 Oulun Yliopistosta. Lääkäriksi luin Helsingissä missä löysin myös vaimoni. Heti erikoistuttuani aloitin L-PKS: ssä ja perustin neurologian erikoisalan. Kaksi sapattivuotta olen pitänyt heti 1990-luvun alussa. Olin töissä laajentamassa näköalojani, ensin Lapin lääninlääkärin sijaisena ja sitten Kalixissa kokopäiväisenä konsultoivana lääkärinä. Neurologian aloitin Joensuussa kesäkandidaattina vuonna 1971 ja sille tielle jäin. Neurologiassa minua miellytti erityisesti aivohalvauspotilaiden moniammatillinen kuntoutus jossa Joensuussa oltiin edelläkävijöitä. Muistan tuon aprillipäivän vuonna 1980, kun tulit Länskään. Silloin meillä ei ollut neurologian erikoisalaa. Ryhdyit sitä perustamaan tultuasi. Kerropa noista ajoista - silloisista olosuhteista ja toimintaympäristöstä neurologian erikoisalan näkökulmasta katsellen. Ylilääkärin tehtävä oli ainainen taistelu määrärahoista, laitevarustelusta, erityistyöntekijöistä ja ajan riittävyydestä siihen että ehti tehdä kaikki. Koska olen vähään tyytyväinen, sen pienenkin estäminen mitä hoksasin pyytää, sattui kipeästi. Toki 1980-luvulla vuorollani sain neurologialle sen mitä pieneen sairaalaan oli syytä saadakin. Ennen oman CT-laitteen saamista diagnostiikka oli kirjai- Emeritus ylilääkäri Veli tammikuussa 2008 Länskän aulassa. Huom. komea kävelykeppi! Se on Velin omaa designiä ja tuotantoa. Puuraaka-aine on Velin synnyinkodin maastosta Alatorniolta. kunnes saimme omat tilat vanhan kahvion paikalle. Oma 22 paikan vuodeosasto perustettiin vuonna 1983 (joista 15 paikalla makasi pitkäaikaispotilaita). EEG ja oma hoitaja poliklinikalla (Irene Kähkölä 21 työvuotta) heti vuonna 1980, ENMG ja neuropsykologi 1980-luvun puolivälissä ja lopulta pään CTlaite ja oma MRI-laite joiden välillä ehkä n. 5 7 vuotta luvun kuntalama ja supistukset johtivat vuodeosastotoiminnan alasajoon aikakausi jota en halua edes muistella luvulla ylilääkärinä toimi Hannele Havanka joka toi uusia tuulia Oulusta. Pään CT: t ja EEG-tutkimukset ruvettiin vaatimaan arkisin samalle päivälle jos kliininen tilanne niin vaati ei enää näistä syistä Oumellisesti käsityötä. Teholla Dahlströmin Ekon kanssa yhdessä sovittiin kenen kallo porataan ja kummalta puolen aloitetaan. Aivosähkökäyrät postitettiin Oulun lausuttaviksi ja oma ENMG-laite saatiin joskus 1980-luvun loppupuolella. Tekijät kävivät Oulusta. Neuropsykologin viran saanti oli varsinainen työvoitto koska psykiatrit olisivat halunneet kyseisen viran reviiriinsä. Taisi olla ensimmäinen kerta kun lähestyin kunnanisiä erikoisalani asioissa. Veli, Länskän neurologian historia lyhyt oppimäärä? Kolme vuotta neurologian poliklinikka toimi eri huoneissa sisätautipoliklinikan yhteydessä luun lähettämisiä. Itse toimin tuolloin osastonlääkärinä. Kun Havanka lähti hallintoon palasin ylilääkäriksi poliklinikkatyöhön ja sain työkaveriksi erikoistumaan Anu Toikan, joka on nyt jo valmis erikoislääkäri. Vaikeata lukujen taitetta paikkasivat erikoistuvat lääkärit terveyskeskuksista ja työterveyshuollosta mutta eihän heistä neurologeja tullut. Vuodeosastoa luotsasi pitkään Leena Laukkanen ja jatkossa erilaisia vuodeosastoyhdistelmävariaatioita Sirkka-Liisa Onkalo. Olemme pyrkineet pitämään tiukasti kiinni neurologiamoduulin olemassaolosta. Omasta akuuttipotilaiden aivohalvausyksiköstä (joka oli Suomen ensimmäisiä) jouduimme luopumaan samalla kun aivotu- Taistelijapari Veli ja Irene Kähkölä talvella On Irenen viimeinen työpäivä ennen hänen siviiliin siirtymistä. kosten liuotushoito käynnistyi tutkimushankkeena 2000-luvun taitteessa. Sain kuin sainkin iäisyyshaaveeni yhdistetystä sydän- ja aivovalvontayksiköstä läpi - tosin ilman henkilökuntalisäyksiä. Poliklinikalla, ilmeisesti jälleen ensimmäisten joukossa koko Suomessa, sairaanhoitajien työ itsenäistettiin omaksi osaamisalueekseen. Käynnit kirjataan, laskutetaan ja kannustimet on huomioitu sairaalahallitusta myöten. Eihän tällainen ainutlaatuista ole mutta kun neurologialla ei yksinkertaisesti ole lääkäreitä joita kutsua töihin, vaikka nyt niin saisi tehdäkin. Olin 1990-luvun kahta puolen muutaman vuoden johtavana lääkärinä. Jouduin siihen pioneeriryhmään joka muutti ylilääkärijohtoiset erikoissairaalat tuotantolaitoksiksi. Johtosääntötaistelu oli lähes veristä, ensimmäiset voimavaraja budjettileikkaukset koettiin henkilökohtaisina loukkauksina ja kaikkia hankesupistuksia ei henkilökunnalle edes uskallettu esitellä suoraan. Muistan kun Kolarin silloinen kunnanjohtaja näytti erään viisivuotissuunnitelman loppusummaa viimeiseltä vuodelta ja sanoi että: poika, tämä loppusummahan on Kolarin osalta suurempi kuin koko Kolarin kunnan vuosibudjetti. Vastasin että kertomataulua käyttäenhän se onkin tehty raamiksi (=haaveeksi). Johtajaylilääkärin urasi aikana valtion osallistuminen sairaanhoidon kustannusten maksuun muuttui siten, että erikoissairaanhoidon maksuosuudet alettiin maksaa kunnille kun ne aikaisemmin maksettiin suoraan sairaaloille. Tämä muutos maksutavassa oli erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisen kannalta raju muutos. Kerropa oman kokemuksesi näkökannalta tästä mitä tapahtui?

7 7 Veli ja neurologian tiimi virallisessa joukkuekuvassa Velin länskänkierroksen virka (=yli) lääkäriosuus alkamassa keväällä Meni 4 5 vuotta siten että meitä keskussairaalalaisia pidettiin lähes rikollisina jotka vastuusta vapaina törsäsivät kuntien rahoja. Virat, sijaisuudet, hankkeet, kaikki jäädytettiin. Määräyskirjat pilkottiin, virkoja muutettiin toimiksi ja ilmaantui ennenäkemätön ilmiö: lääkärityöttömyys. Otettiin VES:t esille ja etsittiin alimmat palkkaluokat joilla saatiin väki töihin jos oli pakko tulla ja paljon virkoja lakkautettiin niin sanotusti joustavilla eläkejärjestelmillä. Omaa sairaalaani kiitän siitä että en tiedä suhdannesyistä ketään suoraan irtisanotun vakinaisesta vakanssista. Sihteereitä käy vieläkin sääliksi ja yksinäisiä yökköjä. Jäit Veli nyt tämän vuoden alussa Länskän vakituisesta kalustosta pois. Olen kuullut, että et aio aivan täysin jättää meitä. Kerrotko tästä? Entä onko sinulla mahdollisesti ollut mielessäsi salaisia haaveita sitten kun minä -tyyliin? Eläkkeeni alkoi virallisesti Jo vuonna 2004 kevensin työtaakkaani hakeutumalla osa-aikaeläkkeelle ja viheliäistä kyllä, viimeinen vuosi on mennyt sairastellessa. Neurologin ammattia en aio jättää toki. Puoleeni saa kääntyä niin yleisissä asioissa kun yksittäisissä potilastapauksissa jos jotain on jäänyt kesken. Puolisoni kauhuksi musisoin jonkin verran, rämplään mielelläni kesäasunnollamme Karungissa. Rautanauloja en aio oikoa mutta kun saisi edes työkalut järjestykseen niin olisihan se komea alku eläkkeelle. Veli, olet tehnyt pitkän päivätyön erikoislääkärinä. Olet toiminut myös hallintolääkärinä ja olet myös paljon pähkäillyt ihan itseksesi terveydenhuollon tilaa ja kehitystrendejä. Miten näet Suomen terveydenhuollon ja erityisesti oman erikoisalasi tulevaisuudessa 5 10 vuoden tähtäimellä? Julkisrahoitteinen terveydenhuolto ei kykene vastaamaan kaikkeen mitä suuret ikäluokat tulevat tarvitsemaan ja he osaavat vaatia. Omarahoitteisuus ja itsestä huolehtiminen lisääntyvät. Vanhusboomia ja eläkeboomia ei tule sellaisena kuin taskulaskimet näyttävät mutta taivaalla palaa paljon kerosiinia ja kiinteät perinnöt hyppäävät suoraan lastenlapsille. Asuminen keskittyy senioritalo- palvelutalokeskittymiksi. Julkinen sektori hakeutuu velvoitealueilleen eli sellaiseen mitä yksityisesti ei voi eikä kenenkään kannata tuottaa. Uusia vakuutusmuotoja keksitään ja ihmiset käyttävät yhä sureman osuuden irtaimesta rahastaan omaan hyvinvointiinsa. Liian pienet neurologian yksiköt (3 lääkäriä tai alle) joko lakkaavat tai muuttuvat sivuneuvoloiksi kun taas akuuttineurologia ja neurotraumatologia keskittyy mutamaan miljoonapiiriin jossa on voimia sekä etu että takapäivystykseen henkilökuntineen ja laitevalmiuksineen ympäri vuorokauden. L-PKS:N SIIVOUSPALVELUIDEN ALUEELLINEN KOULUTUSPÄIVÄ Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin Siivouspalvelut järjesti alueellisen koulutuspäivän terveys- ja sosiaalihuollon laitoksissa työskentelevälle puhdistuspalvelualan henkilöstölle Kemin kulttuurikeskuksessa ja Tilaisuuteen oli kutsuttu hygieniahoitaja Marja Pentti ja siivouksen kouluttaja Eija Viinikka Johnson Diversey Oy:stä sekä teatteriohjaaja Hannele Kauppinen Kemistä. Marja Pentti kertoi meille tutkittua tietoa käsihuuhteen käytöstä, hyvistä hygieniatavoista ( Älä kaiva nenää! ), koristautumisen hygieniariskistä, erilaisista suojaimista ja niiden käytöstä. Marja Pentti korosti, että avainasemassa on koko laitoksen henkilöstö ja että hygienian toteutumissa ovat mukana koko henkilökunta (kukaan ei ole steriili), potilaat, omaiset ja muut vierailijat sekä tavarantoimittajat. Eija Viinikka kertoi siivoustyön nykytilanteesta ja sen haasteista sairaalasiivouksessa. Mikrokuidut infektioiden torjunnassa pystyykö mikrokuitu vastaamaan haasteisiin. Tähän aiheeseen Eija pureutui kertomalla, että mikrokuidun hyvä puhdistuskyky perustuu kuitumateriaaliin; polyesteri ja polyamidi hajotetaan joko kemiallisesti, mekaanisesti tai kuumentamalla. Mikrokuitu on jopa 100 kertaa ohuempi kuin hius ja tiedetään, että mitä ohuempaa kuitu on, sitä paremmin se pystyy irrottamaan likaa ja kun kuitu on ohut, se tunkeutuu pinnan ja lian väliin mekaanisesti ja irrottaa lian pinnasta. Mikrokuitu pystyy irrottamaan rasvalikaa pinnoilta jopa kuivana ja se sitoo nestemäisen lian kapillaarivoimien avulla huokosiinsa. Kotisiivouksessakin on muistettava, että mikrokuitu puhdistuu vain pyykinpesukoneessa eikä sitä saa pestä muiden materiaalien kanssa koska niistä irtoava nöyhtä tukkii mikrokuidut eikä sillä sen jälkeen saada yhtä hyvää puhdistustulosta kuin mikrokuitujen seassa pestyllä liinalla saadaan. Lopuksi Eija Viinikka toi esille mikrokuiduilla saavutettavaa hyötyä kertomalla kuinka paremman puhtaustason lisäksi niiden avulla kevennetään siivousta veden käytön vähentämisen myötä. Uudet työvälineet mahdollistavat ergonomisen työskentelyn, puhdistusaineiden käyttötarve vähenee (ainekulutukset vähentyneet jopa 50%) ja mikrokuitu on kestävä (pitkäikäinen) materiaali jolloin jätteiden määräkin vähenee. Kaikkein parasta mikrokuiduissa on kuitenkin se, että siivoustyön fyysinen rasitus vähenee ja työn rasitusperäiset sairaslomat vähenevät. jatkuu sivulla 9

8 8 Murtheela Ruoka on Jumalan viljaa Meän Ämmi opetti minua pienenä että ruokaa ei saa panna hukhan. Pittää osata ottaa ruokaa sen verran lautasele että jaksaa syyä kaikki.ja lissää voi aina ottaa jos näläkä vielä kurnii vattasa. Ämmi aina muisteli kuinka sovan jäläkhen lapset söi potunsisustat ja isä ja äiti söi kuoret ja leipänä oli petäjänkyliestä tehtyä pettuleipää. Niin on tehty sillon tiukimphan aikhan. Minun ei ole tarttenu nähä niin tiukkoja aikoja, mutta olen mie oppinu ruokaa kunnioithan. Niin. Eihän siittä niin kauaa ole ko ei ollu vielä kahavinkeittimiäkhän. Pannula keitethin kahavit. Kahaviki keitethin ennen sakkavethen. Vanhoja höystöjä ei heitetty pois pannusta, lisäthin vain höystöjä, ei tarttenu panna niin paliua. Muistampa mie hauskan jutunki yhestä kahavinkeitosta. Tai oikiasthan, minua vähän hävettiki se juttu. No miepä kerron: Mie olin siinä kymmenenvuotias sillo ja olin päässy rovaniemele kathon ounasvaaran kisoja. Mie olin Allin ja Heikin tykönä yökyläsä, niin se Heikki on minun eno. Niilä on kaks poikaa, Markku ja Jorma ja kaks tyttyä, Aila ja Kaarina. No äläpäs mithän. Jorman kans olthin lauantaina kattomasa kisoja ja olin sitten pyhhää vasten yötä niitten tykönä. Pyhä aamuna Alli huusi että keitäppäs sie jussi meile kahavit. No osasinhan mie kahavit keittää. Kaajoin pannusta vain vanhan kahavin pois, mutta jätin sakat pohojale ja panin pannun vettä täythen ja ko vesi kiehu, niin lisäsin höystöjä. Minusta se kahavi oli hyvvää, mutta Alli kuitenki kysy että mites sie jussi tämän kahavin oikeen keitit? No mie kerroin ja Alli sano että ei me keitetä sakhoin kahavia. Pittää panna aina uuet höystöt. No juothin se kahavi kuitenki pannu tyhiäksi. Mie sanoin että ämmin tykönä keitethän sakhoin ja jo ne sen ties muutenki, ko ne aina kävi meilä. Mutta nyt ne onki ajat muuttunhe. Ennää ei paliua välitetä, panhanko ruokaa hukhan vai ei. Mie olen kattonu tätä meänki sairaalan touhua. Mie monesti kaipaan ruokasalisa eilisiä lämmityksiä, ko monesti on ruokana tavallista parempaa ruokaa ja sitä jää yli, niin pantas uuesthan tariole. Mutta ko ei kuulemma saa laittaa. Lämmityksiä. Lakikieltää. Kuva: Lea Silvenius Meilä ainaki kotona syyhän lämmityksiä harva se päivä. Ainahan sitä jää vähän yli. Ei kotona ainakhan raski laittaa hyvvää ruokaa hukhan. Mutta toistahan se on täälä sairaalasa. Täälä raskithan laittaa ruokaa hukhan ja jouvuthan vielä maksamhan siittä ko ruokaa ajethan kaatopaikale. Jos vähänkhän järielä ajattelee, niin panhan yli jäänyttä VALAMISTA ruokaa myynthin työntekiöile sopihvan hinthan. Ja kauppa käy. Kokkeiltas etes. Tartteeko meän kaikkien tollojen laatimia lakeja nouattaa. Pantas ruoka sopihvin annokshin ja ruokasalhin paikka mistä saa ostaa. Lipas vain viehren mihin rahan saa jättää.ruoka on Jumalan viliaa ja sitä pittää kunnioittaa. Niin mie ajattelen. Toimittaja Tuisku Länsi-Puhurista Kunnossa kaiken ikää Minäpä se tulin justiin, arvakkaappa mistä No hiihtämästä. Taiampa olla oikein tolokun tyttö, kunnon nainen, sanan varsinaisessa merkityksessä. Meillä töissä kun on näitä kunnon naisia muitakin ja miehiäkin. Se on vaan niin, että kun vähän itteään rääkkää sillai sopivasti itteään kuunnellen jossakin liikunnan muodossa, niin hyvä olo siittä tullee. Vaikkakin vähän hiki ja pieni väsymys, mutta terve sellainen. Ei ole nuutunut ja saamaton. Jaksaa kyllä kotona arjen askareet ja töissäkin energiaa riittää aivan eri laihin. Ja töissähän sitä poweria tuntuu tarvittavan aina vaan enempi ja enempi. QuickTime and a Photo - JPEG decompressor are needed to see this picture. lujaa Ja kun tervaus oli vähän kulunut, luistoa jatkettiin kynttilöillä ja taas luisti ja lipsui. Mutta ei se menoa haitannut. Monta kertaa päivässä piti hiihtolenkille lähteä. Saada nimi ladun varrella olevan postilaatikon vihkoon, usein, jopa puolikymmentä kertaa peräkkäin. Se oli niinkö kunnia-asia, sellaista itsensä haastamisen ja voittamisen meininkiä. Äidin kehotin ottamaan aikaa lähtiessä. Ja kun kotia pääsin, tyydyin äidin antamaan vastaukseen kuluneesta ajasta. Vaikkakin nyt myöhemmin asiaa muisteltuamme, äiti oli antanut summittaisia aikoja. Eihän sitä kotitöiltä ehtinyt aikoja mittailemaan, kun ei sitä nyt mitään Helena Takaloja oltu.. hiihdän talvisin, pyöräilen kesäisin. En ole siis rapakunnossa, vaikkakin rapakujalta olen harrastukseni aikoinaan aloittanut. Liikunta kannattaa aina. Päivät pitenee taas, ei muuta kuin ylös taas ja lenkille joka iikka. Kyllä kunto siittä pikkuhiljaa kohoaa. Ja palkitakkin voi itseään aina toisinaan. Otampa siis tässä pienet näkäräiset, yömyssyn niin sanotusti. Lasillinen viiniähän on vain terveydeksi, eihän sitä nyt tolokuttomasti kukkaan, paitsi joskus Mulla on tuo liikkuminen ollut aina vähän verissä. Pikkulikkana murkkuiässä kun piti mukamas laihuttaakki, juoksin aina lenkillä vanhempien ollessa navetalla, ettei äiti olis liikaa puuttunu asiaan. Rapakujalla joksi yhtä niittyä nimitettiin kävin sitten juoksentelemassa. Syksyisin oli kiva käydä kävelylenkillä iltapimeässä, maalla kun ei katuvaloja ollu. Ja mikä nautinto oli täydenkuun aikaan lenkkeillä. Katsella tähtitaivasta samalla ja seurata montako sputnikkia tähtien lomassa matkaansa taivaltaa. Talvisin parin kilometrin päästä kotoamme kulki ajettu, noin kolmen kilometrin mittainen latu-ura. Silloin ei luistelubaanoja tunnettu. Isä tervasi sukset, kyllä se tuoksui hyvälle se terva. Sitä puuhaa oli mukava seurata kun isä tulen päällä kuivatti tervattuja suksenpohjia. Ja suksien nokat laitettiin sellaisiin taivutuspuihin. Oli hienot kaarevat pystykärjet sitten. Ja hyvä oli luistokin. Lipsuihan ne niin vietävästi, mutta alamäet mentiin Nuorisoseuran hiihtokilpailuissa hiihdettiin tukka putkella ja jalat maitohapoilla, ettei vain perässähiihtäjä ohi hiihtäis. Tuli sieltä muutama lusikkakin kaapin loukkoon kuitenkin haalittua ja nimi lehteen. Silloin kun seuran hiihtojen tuloksia vielä lehden sivuilla jalkaistiin. Omasta mielestäni olen kyllä aika liikkuvaa sorttia. Sauvakävelen, uin, käyn jopa salilla, Ja huomenna harrastetaan taas jotain, mikä nyt sattuu huvittamaan, lepopäiviäkin täytyy olla. Siispä oman kunnon mukaan omasta halusta ja sitä mieluisinta mikä kiinnostaa, siitä se lähtee Merja Martin

9 9 Paras ruokareseptini Hyvät lukijat! Museoesine Insufflaattori (insufflator) Aloitamme uuden juttusarjan Länsi-Puhurissamme laatulehti kun on! Ryhdymme julkaisemaan lukijoittemme, eli teidän, parhaita ruokareseptejä. Ja ruoasta kun on puhe jotta ruoka ei alkaisi maistua aina samalta ja että jokaisella lukijalla on ainakin teoreettinen mahdollisuus osallistua tähän reseptijuttuun, menettelemme niin, että yksi henkilö voi esittää vain yhden kerran reseptinsä, sen mielestään parhaimman. Julkaistavan reseptin tekijä haastaa sitten seuraavan reseptin tekijän joka puolestaan haastaa sitä seuraavan reseptintekijän jne. Tässä julkaistavan reseptin tekijä ei, ujo kun on, anna koko nimeään julki. Sallittakoon tämäkin. Hän, Riitta kauhanvarresta, haastaa seuraavaksi reseptinkirjoittajaksi Riitta Luosujärven! Julistimme lehden edellisessä numerossa kirjoituskilpailun sairaalamuseon esineestä, mitä ei oltu onnistuttu tunnistamaan. Tämä esine oli nimeltään Model RT insufflator ja sen oli valmistanut Grafax instrumen Co New Yorkissa. Valmistusvuodesta ei ole tietoa. Vanhalta se kuitenkin näyttää. Tunnistettava esine osoittautui todella vaikeaksi. Kirjoituskilpailuun ei tullut yhtään kirjoitusta tai muuta kommenttia. Martti Larikan tiedonkaivutaidoilla internetistä löytyi sentään yksi tuote, mikä oli nimeltään insufflator. Laite oli esittelyssä Georgian yliopiston eläinlääketieteen laitoksen sivulla. Tästä päätellen sitä käytetään ainakin eläinlääketieteessä! Google-haku ei vielä tuossa vaiheessa tuntenut koko sanaa, nykyisin kyllä jo oikein hyvin. Martin suosituksesta seuraavaksi käännyin Jorma Kupiaisen puoleen asian selvittämiseksi. Jorma kertoi, että meillä on eräs insufflaattorin versio käytössä korvaleikkaussalissa. Laitteella puhalletaan happea tai ilmaa keuhkoihin kurkunpään tähystyksen tai keuhkoputkien tähystyksen yhteydessä. Lehdessä kuvattu insufflaattori ei ole ollut käytössä Länskässä ainakaan Jorman työhistorian aikana. KIRJOLOHIKASTIKE Jouni Tuovinen 3-4 rkl öljyä 300 g Marinoituja kirjolohisuikaleita 1 pss herne-maissi-paprika pakaste 1 pss pakasteparsakaali 2½ dl kalalientä (kuutiosta) 1 sitruunan mehu 2 tl perunajauhoja ½-1 dl kermaa ripaus sitruunapippuria tilliä (tuoretta tai kuivattua) 1. Paista kirjolohisuikaleet pin noitetussa pannussa tai paistokasarissa n. 10 min 2. Lisää kasvikset sekä kalaliemi ja anna kiehahtaa noin 5 min. 3. Sekoita sitruunamehun jouk koon perunajauho (lisää vet tä jos mehu ei riitä). 4. Kaada suurus ohuena nauhana muiden aineiden joukkoon. 5. Maista suola. 6. Lisää myös kerma ja kuumenna kastike kiehumispisteeseen. 7. Mausta kastike maun mukaan sitruunapippurilla ja tillillä. Tarjoa riisin kanssa. Kauhan varressa Riitta Korvaleikkaussalissa käytössä oleva insuffl aattori Riwomat. Hankintakoulutusta Ystävänpäiväna Kemin kulttuurikeskuksessa annettiin koulutusta hankintalainsäädännöstä. Kouluttajina toimivat lakimies Sirpa Palo ja lakimies Markus Ukkola Suomen kuntaliiton kauppa- ja teollisuusministeriön Julkisten hankintojen neuvontayksiköstä. Koulutuksen järjestäjänä toimi Kemi- Tornio alueen kehittämiskeskus. jatkuu sivulta 7 L-PKS:N siivouspalveluiden alueellinen koulutuspäivä Iltapäivän koulutuksesta vastasi teatteriohjaaja Hannele Kauppinen. Aluksi hän opasti oikean hengittämisen tekniikkaa. Hannele kertoi, että suurin osa ihmisistä ei käytä keuhkojensa koko kapasiteettiä vaan he ovat joko pinta, vatsa- tai palleahengittäjiä. Hän kehotti joka päivä tekemään hengitysharjoituksia ja erilaisia rentoutumisharjoituksia sekä tarkkailemaan omaa ryhtiä. Vaikka onkin ammattiesiintyjä, Hannele kertoi jännittävänsä aina ennen esitystä ja se onkin hyvä koska jännittäessään ihminen kehittää adrenaliinia, joka auttaa häntä skarppaamaan esityksen aikana. Jännitystä voi kuitenkin halutessaan lieventää opettelemalla esitettävän asian ennen esitystä erittäin hyvin. Hannele Kauppinen kertoi vielä kehon kielestä ja siitä miten sitä voi tulkita. Tutkimuksen mukaan kehonkielen vaikutus on 55%, äänensävyn 38% ja sanojen vain 7%,jos tarkastellaan viestiä tunteen ja miellyttävyyden näkökulmasta. Mietittiin, mitä keho kertoo jo ennen kuin ihminen avaa suunsa ja miten sanaton kommunikaatio (kasvot, kädet, asento, äänensävy) viestittää todellisista tunteista. Lopuksi todetaan tuntemattoman ajattelijan sanoin: Hymy on lyhin etäisyys kahden ihmisen välillä. Koulutuspäiville osallistui alan ammattilaisia Kemistä, ympäristökunnista sekä Raahesta ja Oulusta yhteensä 115 henkilöä.

10 10 Espanjan kirjeenvaihtajalta Aamuyöstä heräsin välähtelyyn. Oli perjantaiyö Avasin pimennysverhot ja parvekkeen oven. Astuin parvekkeelle ja kokemus oli häkellyttävä. Ei aina auringonpaistetta tokoneet laskeutuessaan Malagan kentälle tekevät uudenlaisia reittejä kiertäen pahimmat ukkospilvet. Lainelautailijatkin jättävät uhmakkaan meren ja hämärtyvän rannan. Ja sitten alkaa sade. Koko taivas näytti valomereltä. Valoilmiöt valaisivat taivaan niin, että pilvet erottuivat hyvin sysimustassa yössä. Yhtenäistä välähtelyä kesti pari tuntia. Näytti siltä, kuin joku yrittäisi sytyttää lamppua. Syttyi, sammui, paloi hetken, sammui, syttyi, paloi hetken, sammui Mustaa taivasta vasten halkoivat välillä sahalaitaiset terävät pystysalamat. Ihmetystä herätti, etten kuullut jyrinää lainkaan. Tunne parvekkeella oli uskomattoman taianomainen. Valoilmiön aikana kuuluivat vain aaltojen äänet. Ilmiötä saattoi katsoa vain hetken. Näköhermojen kautta tuntui, että päässä suhisee ja kävelin sisälle. Pimennysverhot auttoivat hieman, että sain uudestaan nukahdettua. Aamulla yhdeksältä heräsin kahvinkeittoon. Parvekkeella juodessani kahvia huomasin, että taivas on nyt harmaana, täydellisesti pilvien peittämänä. Kuitenkin aamu on yllättävän valoisa. Edelleen salamoi silloin tällöin ja nyt kuului myös mahtavaa jylinää. Meri pauhaa äänekkäästi ja tuo suuria vaahtopäitä rantaan. Kolme kumipukuista lainelautailijaa on uskaltautunut merelle. Aallot heittävät heidät usein näkymättömiin, mutta pian vaahto päiden takaa tulee esiin mustapukuinen hahmo. Ja salamat lyövät taivaalla. Yhä synkempiä pilviä kertyy taivaalle mereltä ja koko maailma hämärtyy. Len- Ja vettä tulee runsaasti, ei niin kuin Suomessa kovan tuulen pieksämänä, vaan niin suoraan maahan kuin vain suuret vesipisarat voivat tulla ja voimalla. Ja rantakatu täyttyy vedestä. Yksinäinen varpunen lentää viereiselle parvekkeelle sadetta pakoon, vai olisiko sinne jäänyt hyviä makupaloja naapurin aamupalasta. Ja jälleen kirkastuu, kun pilvet kulkevat vuorille, kuin ihan tuota pikaa paistaisi aurinko. Lainelautailijat ovat jälleen meressä ja varpunen lentää pois tyytyväisenä ja perjantaipäivä on jo edennyt puoleen päivään ja aurinko voittaa ja valtaa säteillään koko kaupungin. Hilkka Aho Torremolinos Hilkka lähti Hilkka Palosaari lähti helmikuun alusta hyvin ansaitsemalleen pitkälle vapaalle. Hän oli lähtiessään palveluvuosiltaan koko kun tay htymän pitkäikäisin työntekijä! Hilkan työsuhde alkoi jatkuen yhtäjaksoisesti asti eli lähes 38 vuotta! Hilkan mukana menetimme erittäin paljon ns. hiljaista tietoa vaikka hän ehti sitä kyllä paljon siirtää, niin pomolleen kuin muille työkavereilleen olihan hän työhistoriansa viimeiset 1,5 vuotta osa-aikainen ja käytännössä tuona aikana siirsi kokemustaan ja tietämystään heille. Hilkka ehti työuransa aikana Länskässä palvella kuutta herraa eli hän oli keskeisellä paikallaan kuntayhtymän toimistossa toimiston hoitajana, piirin johtajan sihteerinä kuudelle johtajalle. Kun ajatellaan että kaikki virallinen kuntaytymään tuleva posti tuli kuntayhtymän toimiston kirjaamon/diarion eli Hilkan kautta, Hilkan asemassa tiesi tosi paljon kuntayhtymään liittyvistä asioista! Syntyjään Hilkka on Ylitorniolta Aavasaksan kupeesta Tengeliöjoen varrelta melkein vastapäätä varmasti joskus rakennettavaa mäkihyppyhallia. Eikä hän ole katkonut juuriaan kotiseudulleen. Hän saattaa olla tätä lukiessasi siellä kesämökillään koiriensa ja Erkin kanssa. Läheisimmät työkaverit eli kuntayhtymän hallintotalon väki saattelivat Hilkka Palosaaren ansaitulle vapaa-ajalle mieleistensä harrastusten pariin. Tunnen itse Hilkan maaliskuusta 1974 asti. Tulin tuolloin itse Länskään töihin. Töihin tulo kävi tietysti Hilkan kautta menin ensimmäiseen pomoni, Hirstiön Einon, tapaamiseen hänen huoneensa kautta. Hän oli Eikan sihteeri eli meillä oli ja on aina ollut yhteinen pomo tuosta asti. Huomasin pian että Hilkalla on hyvä muisti ja että hän on riittävän tarkka tekemisissään. Riittävä tarkkuus on ajan kuluessa tullut esiin myös Hilkan vapaa-ajan harrastuksissa. Jo yhteisen työhistoriamme ensi viikkoina huomasin hänen intohimoisen suhteensa lentopallon pelaamiseen. Siihen aikaan lentopalloharrastus oli länskäläisten liikunnallisten vapaa-ajanharrastusten ykkönen. Niin se oli myös muissa keskussairaaloissa. Lentopallokausien huipentuma oli keskussairaaloiden vuosittainen Suomen mestaruusturnaus. Meillä oli niinä vuosina naisten, miesten ja sekajoukkue. Parhaiten menestyimme sekajoukkueella tuohon aikaan. Myöhemmin miesten joukkue voitti useita Suomen mestaruuksia. Vuoden 2007 aikana eläkkeelle siiryivät seuraavat henkilöt: Eeronheimo Timo, Keränen Jyrki, Keskitalo Rauno, Kontiola Pirkko, Laitila Pirkko, Lassila Kaarina, Myllylä Sisko, Mäkimartti Anneli, Pesälä Maire, Pirttikangas Marja-Leena, Prykäri Marjatta, Riikonen Maria, Tarkiainen Irja, Tiiro Riitta, Vuokila Pauli, Vähäkangas Hellin. Aurikoisia, aktiivisia päiviä! Eläkkeelle vuonna 2007 Myöhempinä vuosina Hilkka löysi uuden intohimoisen harrastuksen koirat! Muistan hyvin sen ajan kun ensimmäinen koiranpentu oli tullut perheeseen! Sitä ei voinut olla kuulematta! Juttua pennun kehittymisestä aikuiseksi koiraksi piisasi varsinkin kun itsellänikin oli tuohon aikaan, jo varsin vanha, ensimmäinen koirani! Taisi maksaa kalavelkoja takaisin? Hilkan riittävästä tarkkuudesta ja johdonmukaisuudesta poikien koiraharrastus on tuottanut hänelle mainetta ja kunniaa! Tähänastinen huipentuma tässä jalossa lajissa on Palvelukoirien Suomen mestaruus vuonna 2005 etsintäkokeessa. Hilkka ja Konna alias Eloketun Comeetta, olivat tämä voittajapari! Katsoppa tästä juttu Himoharrastajan muotokuva: Hilkka ja Konna mestaripari Länsi- Puhuri 3/2005:ssä. Lehti löytyy sekä länskän intranet- että internetsivulta ( ). Hilkka! Hyviä hetkiä intohimojesi parissa! Jouni Tuovinen

11 11 Tuottavuus STAKES on julkaissut vastaikään tietoja keskus sairaaloiden tuottavuuk sista kos kien vuosia Somaattisen erikoissairaanhoidon (episodien määrä) osalta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri sijoittuu 9 sijalle 16 keskussairaalan indeksivertailussa. Kustannusten nousu on ollut kuuden neksi pienintä ko. vuosina. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö on 11 % yli maan keskiarvon. Kun tuottavuus oli maan keskitasossa kokonaiskustannukset ylittyivät muihin verrattuna käytön ylitystä vastaavalla määrällä, mikä nostaa alueen erikoissairaanhoidon kustannuksia. Palvelujen käytön suuri määrä puolestaan johtuu väestön korkeasta iästä ja ennen kaikkea sairastavuudesta. Stakesin selvityksiä sairaanhoitopiirit ovat kritisoineet mm. sen vuoksi, että resurssei na käy tetään kustannuksia. Kalliit lääkkeet, apuvälineet ja hoidot pitäisi lunastaa lisääntyvillä käynneillä, hoitopäivillä, hoitojaksoilla ja toimenpiteillä. Yk- sinkertaistaen jos joutuu maksamaan lääkärille kovemman palkan vaikka hän tekee täsmälleen yhtä paljon suoritteita kuin aikaisemmin, tuottavuus laskee. Kunnanvaltuusto toivottaa pikaista paranemista äänin 13 8 seen ja sairastavuuteen liittyen seuraavaa: Länsi-Pohjassa oli 65 vuotta täyttäneiden osuus vuoden 2005 lopussa 17,4 %, kun se koko maassa oli 16 %. Hieman nuorempaa väkeä kuin maassa Tuottavuuden mittaamisen määrittelyä: Jos yhtä laadukas tai parempi palvelu toimitetaan asiakkaalle aikaisempaa pienemmin kustannuksin, niin tuottavuus paranee. Yhden palvelutuotteen kohdalla tuottavuus paranee, jos sen tuotannossa tarvittavien resurssien käyttö vähenee: mittari = yksikkökustannus. Yksikön kokonaistuottavuus paranee, jos kaikkien palvelujen keskimääräinen yksikkökustannus laskee: mittari = tuotantomäärillä painotettu yksikkökustannusten keskiarvo Stakesin tuottavuustietojen rinnalla kannatta käyttää mm. tarvevakioituja tietoja ja Kelan Sairastavuuspuntarin tietoja. Länsi-Pohjan alueen osalta tuottavuuslukuja tarkasteltaessa on hyvä muistaa ikärakenteekeskimäärin asui Keminmaalla ja Torniossa. Kemissä ja Simossa iäkkäiden osuus oli vähän alle 19 %, Tervolassa 23 % ja Ylitorniossa vähän alle 25 %. Länsi-Pohjan väestö oli sairastavuudeltaan maan 21 sairaanhoitopiirin joukossa kuudenneksi sairainta (indeksiluku 117), kun maan väestön keskiarvo oli 100. Vakiointi ei muuttanut sijalukua, mutta indeksiluku pieneni hieman, arvoon 111. Sairastavuus vaihteli kunnittain ikärakennetta vastaavalla tavalla. Keminmaalla ja Torniossa sairastavuusindeksi oli hieman maan keskiarvoa pienempi. Muissa neljässä kunnassa se oli arvon 130 tuntumassa. Suurin luku oli Kemissä, 137 ja Tervolassa 136. Vakiointi vaikutti kuntien väliseen järjestykseen vain hiukan, mutta Kemin asema sairaimpana kuntana korostui ja Keminmaan ja Tornion indeksiluvut kohosivat arvon 100 lähelle. Tarkastelluista kansantaudeista verenpainetautia, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa oli niitä Länsi-Pohjassa selvästi enemmän kuin maassa keskimäärin, mutta muiden sairauksien esiintyvyysluvut olivat lähellä maan keskiarvoja. Verenpainetautia oli Länsi-Pohjan väestöstä 10,7 %:lla, kun tautia sairastavien osuus koko maassa oli 9,6 %. Astmaa oli Länsi-Pohjassa 4,1 %:lla eli saman verran kuin maassa keskimäärin. Sepelvaltimotautia sen sijaan oli Länsi-Pohjan väestöstä 5,4 %: lla, kun sitä sairastavien osuus koko maassa oli 3,7 %. Diabetesta oli 3,6 %:lla, psykooseja 1,7 %:lla ja reumaa 1,7 %:lla, mitkä kaikki luvut ylittivät niukasti maan keskiarvon. Sydämen vajaatoimintaa esiintyi sen sijaan Länsi-Pohjassa suhteellisen paljon, 2,1 %:lla väestöstä, kun sitä maassa keskimäärin oli 1,2 %:lla väestöstä. Kansantautien esiintyvyys vaihteli kunnittain jonkin verran. Torniossa luvut olivat yleensä pienimmät ja Ylitorniossa suurimmat. Tilastot ovat siitä mielenkiintoisia, että niitä voi melkein jokainen tulkita haluamallaan tavalla - tuottavuudenkin osalta. Seppo Sudoku 1 / 2008 Varoitus! Tästä älytehtävästä voi tulla riippuvuus! Länsi-Puhuri ei vastaa seurauksista joita voi tulla työyhteisössä, parisuhteessa yms. jos lukija jää koukkuun ratkoessaan Sudokuristikkoa. Täyttöohje: Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä (ja paksuilla viivoilla rajatussa 3x3 laatikossa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään vain yhden kerran Tehtävän oikein ratkoneiden kesken arvomme pullakahvit kanttiinista. Lohdutuspalkintona arvomme yhdelle hävinneistä kaljupääkahvit kanttiinista. Arvontaan osallistuu lähettämällä oikean vastauksen osoitteeseen Länsi-Puhurin toimitus. Ratkomisiin! Varokaa addiktiota! Edellisen sudoko-tehtävän ratkaisseiden kesken suoritetussa arvonnassa onni suosi tällä kertaa Tuulikki Lämsää puhelinkeskuksessa.. Pullakahvit odottavat kanttiinissa häntä. Kaljupääkahvit voi käydä juomassa Sinikka Ahlvik fysioterapiaosastolta. Sudoku 4 / 2007 ratkaisu Kuvataidetta kaikkien kaunistukseksi tai kauhistukseksi Tuula Jäntti: Kukkasaavi, öljyvärityö vuodelta 1987 Keskussairalan laboratorio-osaston (3A: lla) käytävän seinälle on sijoitettu Tuula Jäntin öljyväritaulu. Tuula Jäntti asuu Rovaniemellä. Hän on ollut päätoiminen taiteilija jo yli 30 vuotta. Hänen maalauksiaan on yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa ympäri maailmaa: Saksassa, USA:ssa, Kanadassa, Japanissa, Kreikassa, Englannissa, Ranskassa, Sveitsissä. Itävallassa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Belgiassa, Israelissa, Hollannissa, Italiassa, Espanjassa, Irlannissa, Venäjällä. Suomessa niitä on useissa julkisissa kokoelmissa. Jouni Tuovinen

12 12 Ilkka Vehkaperä Vuoden Tehykäs Ylihoitaja Ilkka Vehkaperä on vuoden 2007 Tehykäs. Tehykäs valittiin 13. kerran. Valinnan teki Tehyn Meri-Lapin ammattiosasto 825. Käytännössä sen tekee kolmijäseninen toimikunta, johon kuuluvat edellisen vuoden Tehykäs ja kaksi muuta syyskokouksen osallistujista valittua jäsentä. Tehykkään on oltava ammattiosaston koulutettu hoitotyöntekijä, joka on omalla tavallaan aktiivinen ja osallistuva tehyläinen. Koskaan ei ole valmis Ilkka on valmistunut sairaanhoitajaksi Oulun sairaanhoito-oppilaitoksesta vuonna 1974, erikoistunut psykiatriseksi sai raan hoitajaksi 1976, sairaan hoitajajohtajaksi 1985, tervey den huollon työnohjaajaksi 1989, per heterapeutiksi 1998 ja yhtei sötyönohjaajaksi Hän suorittaa tällä hetkellä erikoistumisopintoja esimiestyönohjaukseen. Ilkka on työskennellyt erikoissairaanhoitajana ja apulaisosastonhoitajana Oulun keskusmielisairaalas- Perusteet valinnalle: Illkka Vehkaperä on ruohonjuuritason ideoiden jalostaja ja kehittäjä helposti lähestyttävä ja työtovereita kunnioittava hiljaisen tiedon kannattelija ja arvojen vaalija ammattiosaston aktiivijäsen ja vaikuttaja. sa. Keroputaan sairaalassa hän on työskennellyt erikoissairaanhoitajana, osastonhoitajana, apulaisylihoitajana ja vuodesta 1991 lähtien ylihoitajana. Ilkka on ollut myös luottamusmiehenä ja ammattiosaston hallituksessa useiden vuosien ajan. Tehyn hallinnon jaoksessa hän on ollut vuosina Luonto ja perhe sydäntä lähellä Ilkan perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi poikaa ja tytär. Hänen harrastuksiaan ovat jalkapallo, hiihto, sauvakävely ja hölkkäily sekä kesämökkeily. Myös metsästys ja muu luonnossa liikkuminen ovat sydäntä lähellä. Keskinäinen kunnioitus on tärkeää hoitotyössä Varsinkin viime vuosina Ilkka on pohtinut paljon hoitotyön etiikkaa, moraalia ja arvoja, jotka hän kokee olevan erityisen lähellä sydäntään. Ilkan mielestä psykiatrisella puolella lähdetäänkin liikkeelle keskinäisestä kunnioittamisesta. Hoitajilla on Ilkan mukaan mahdollisuus tehdä hoitotyötä niin kuin he ajattelevat. Kukaan ei sano, että asiat pitäisi tehdä juuri tietyllä tavalla ja hoitotyötekijät voivat muodostaa ja kasvattaa itse omaa arvomaailmansa. Ilkka miettii, että liiallinen kontrollointi ja ohjaaminen köyhdyttää työyhteisössä herkästi ihmisten omaa yksilöllistä kehittymistä. Hän peräänkuuluttaa enemmän tilaa ja aikaa arvokeskusteluille. Ilkka muistelee tyytyväisenä psykiatrisen alueen viimevuotista kehittämispäivää, jolla keskityttiin puhumaan myös moraalista, etiikasta ja arvoista. Leimaavia sanoja Keskeisiä arvoja Ilkalle ovat potilaan itsemääräämisoikeus ja se, miten häntä kohdellaan. Hän pohtii erityisesti pitkäaikaispotilaiden asemaa ja heidän kohteluaan, mistä hänen mielestä puhutaan edelleen liian vähän. Kielessämme on vielä monia leimaavia sanoja, jotka ovat peräisin lähinnä ja -70-luvun hoitojärjestelmästä; esimerkkinä sana kroonikko. Ilkka osallistui mielenterveystyön valtakunnallisille päiville, joka sai hänet pohtimaan skitsofrenia- diagnoosin leimaavuutta ja sen merkitystä kuntoutumisen näkökulmasta. Skitsofrenia-diagnoosihan täyttää tänä vuonna sata vuotta. Ilkkaa herätteli erityisesti Hannes Mannisen puhe seitsemän vuoden takaa Keroputaan sairaalan 40- vuotisjuhlassa. Manninen esitti, että Suomen valtion pitäisi pyytää anteeksi mielisairaalaan sijoitetuilta potilailta, koska heidän ihmisarvoaan on loukattu. Ilkka korostaa, että vaikka meillä työntekijöillä on selkeänä tavoitteena huomioida potilaiden itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys, niin laitosolosuhteet vaikuttavat herkästi siihen, että nämä tärkeänä pidetyt seikat hukkuvat. Hän kannattaakin pitkään sairastaneiden kohdalla erityisesti pienkotiasumista ja pienyhteisöjä. Ilkka näkee keskeisen hoitoperiaatteemme, perhe- ja verkostokeskeisyyden, myös hoitotyön vahvuutena. Ääni ei tule kuulluksi Ilkka pohdiskelee myös sitä, että miksi moniammatillisuudesta huolimatta hoitotyöntekijöiden ammatillinen vahvuus jää edelleen psykologian ja lääketieteen varjoon. Hänestä hoitotyöntekijöiden ääni ei vielä tule niin kuulluksi kuin se olisi mahdollista. Hän miettiikin psykiatrisen hoitotyön asemaa ja esimerkiksi yksilövastuisen hoitotyön kehittämismahdollisuuksia perhe- ja verkostokeskeisessä hoitojärjestelmässä sekä sitä, miten osaaminen saataisiin näkyväksi. Ilkka toivoo avuksi lisää psykiatrisen hoitotyön asiantuntijoita sisällöllisen kehittämisen profiloimiseksi. Sydäntä lähellä Ilkalle ovat työnohjaus ja työnohjaajana toimiminen. Hän muisteleekin vuosituhannen vaihdetta, jolloin hän on käynyt laajasti keskusteluja ristiriidoista ja miten niitä pitäisi ratkaista työnohjauksen näkökulmasta. Ilkalla on myös yhteisöjen työnohjaajakoulutus ja hän suorittaa tällä hetkellä opintoja esimiestyönohjaukseen. Henkilöstöjohtamisen lisäksi Ilkka pitää tärkeänä tuntuman säilyttämistä kenttätyöhön. Perheterapeuttina Ilkka on mukana myös asiakastyössä. Se myös omalta osaltaan mahdollistaa vuoropuhelun hoitotyöntekijöiden kanssa. Vaimo tärkeä myös ammatillisesti Pitkän uran aikana Ilkan ammatilliseen kehitykseen ovat vaikuttaneet vaimon lisäksi apulaisosastonhoitaja Alpo Manninen hänen ensimmäiseltä opiskeluajan harjoittelujaksoltaan. Mannisen inhimillisyys ja tapa kohdata ihminen on jäänyt Ilkan mieleen ja innostanut häntä suuntautumaan psykiatriseen hoitotyöhön. Ilkalla on uransa aikana ollut useita tärkeitä työkavereita ja innostajia, joiden kanssa hän on vuosien saatossa toteuttanut ja innovoinut monenlaisia sekä rakenteellisia että sisällöllisiä muutoksia Keroputaan sairaalassa ja koko psykiatriassa. Tämän kehittämistyön ansiosta monet hoitotyöntekijät ovat päässeet osallistumaan monenlaisiin prosessikoulutuksiin, mikä Ilkan mielestä näkyy psykiatristen hoitotyöntekijöiden vahvana ammatillisena itsetuntona arjen työssä. Pallo jalassa Wenteissä Jalkapalloilijan ura jäi Ilkalle haaveeksi, mutta vastapainona työlle jalkapalloharrastus ikämiesjoukkue Tornion Wenteissä on hänelle edelleen tärkeä henkireikä. Tärkeää on myös luonnossa liikkuminen, mitä hän kuvailee Pohjolan miesten masennuksen hoitotaktiikaksi. Eija Lampela Reino Ukkonen Riitta-Liisa Heikkinen

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa Kuinka hyödynn dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa 2.11.2007 Mikrobiologisten laboratorioiden edustajien neuvottelukokous Maire Liikka hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Tietotekniikka

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Infektioyksikkö Sisätautien vastuualue Toimialue 1 Tays Kekä mää oon, missä me ollaan ja oonks

Lisätiedot

Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset

Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 30.9.2016 klo 8-15.30 LS 10, OYS Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 0405060997

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI PÖYTÄKIRJA 26.5.2010 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Marraskuussa pääsimme lumihommiin, mikä oli aivan huippua!

Marraskuussa pääsimme lumihommiin, mikä oli aivan huippua! Elokuussa aloitimme 24 lapsen ollessa listoilla, yksi aloittaisi sitten tammikuussa 2017. Ensimmäinen kuukausi meni todella nopeasti ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin syksyä. Tutustuimme erilaisten leikkien

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT. itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT. itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa 29.1.2007 EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa Tämä ohje löytyy myös netistä osoitteesta: www.ortodoksi.net EHTOO- JA

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 4.6.2010 PaKaste - Lapin -osahankkeen ohjausryhmän kokous

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot