KAINUULAISTEN HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN HOITO. -varhaispuuttumisesta kuntoutukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAINUULAISTEN HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN HOITO. -varhaispuuttumisesta kuntoutukseen"

Transkriptio

1 Liite nro: 1 KAINUULAISTEN HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN HOITO -varhaispuuttumisesta kuntoutukseen Huumeprojekti I Huumeprojekti II Loppuraportti Eeva Anttila Satu Rusanen

2 SISÄLLYS 1 Projektin tausta ja tarkoitus 1 2 Projektin käynnistys 2 3 Työskentely Työtä ohjannut viitekehys Työmenetelmät 6 4 Projektin tulokset Toteutetut koulutukset Asiakkaiden sosiodemografinen tausta ja elämäntilanne Asiakasryhmät päihteiden käytön ja hoitomuodon perusteella Huumeiden ongelmakäyttäjien yhteisiä piirteitä 15 5 Johtopäätökset Asiakaslähtöinen työparityöskentely vaikeasti huumeongelmaisten hoidossa Ongelmat ja suositukset 18 6 Lopuksi 21 Kirjallisuus 23 LIITE 1. Nuoren interventiivinen päihdehaastattelu (Jouni Susi, Marko Nikkanen 1999)...24 LIITE 2. Päihteiden käytön tilannemääritys...33 LIITE 3. Korvaushoitosopimus...35

3 Kuviot Kuvio 1. Huumeiden käytön eri muodot 4 Kuvio 2. Asiakkaiden ikäjakauma.9 Taulukot Taulukko 1. Hoitoon hakeutuminen.10 Taulukko 2. Työ/toimeentulo hoitoon hakeutuessa..11 Taulukko 3. Hoitoon hakeutumiseen johtaneet päihteet asiakasmäärien mukaan..12 Taulukko 4. Asiakasryhmät päihteiden käytön mukaan...13 Taulukko 5. Huumeprojektin asiakkaat hoitomuodon mukaan 14

4 1 Projektin tausta ja tarkoitus Laittomien huumausaineiden käyttö lisääntyi Suomessa ns. toisen huumeaallon aikana 1990-lu vulla. Samanaikaisesti alkoivat kasvaa myös huumausaineiden käytön aiheuttamat haitat. Erit täin huolestuttavaa oli heroiinin käyttöön liittyvien myrkytyskuolemien ja suonensisäisten huu meiden käytöstä aiheutuvien HIV-tartuntojen lisääntyminen. Vaikka 2000-luvulle tultaessa oli merkkejä huumekokeilujen ja käytön kasvun hidastumisesta, haittojen kasvu jatkui yhä. Tämä selittyy sillä, että huumeiden käytön aiheuttamat haitat ilmenevät yleensä viiveellä ja esimerkik si hoitoon hakeutuminen tapahtuu 3 5 vuoden kuluttua huumeiden käytön aloittamisesta. (Vir tanen 2002, ) Perinteisten psykososiaalisten hoitomuotojen rinnalle otettiin käyttöön lääkkeillä tapahtuva opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoito sekä harm reduction eli haittojen vähentä minen, jolla pyritään huumeiden käytön aiheuttamien haittojen minimoimiseen ja vaikeasti huumeongelmaisten saamista hoidon ja palvelujen piiriin. Koska lääkkeelliset hoidot olivat aluksi voimakkaasti säädeltyjä, muodostui hoitojonoja. Lähinnä tiedotusvälineiden voimakkaan rea goinnin seurauksena tehtiin useita selvityksiä ja perustettiin työryhmä miettimään huumausai neiden ongelmakäyttäjien hoitoa. Myös lääkärikunta reagoi konsensuslausumassaan voimak kaasti lääkkeellisten hoitojen ja haittojen vähentämistoimenpiteiden puolesta. Hoitojonojen purkamiseksi lakia opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidoista lievennettiin useita kertoja. Nykyisen asetuksen (289/2002) mukaan nämä hoidot voidaan aloittaa keskussairaalassa, Järvenpään sosiaalisairaalassa tai terveyskeskuksissa, päih dehuollon yksiköissä ja vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksiköissä, mikäli näissä yksi köissä on hoidosta vastaava lääkäri, hoidon antamiseen perehtynyt henkilökunta ja asianmukai set tilat. Lisäksi valtion vuoden 2002 ja 2003 talousarvioon varattiin erityismääräraha huumei den käyttäjien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Avustusten tarkoituksena oli toimia hank keiden käynnistysrahana, jonka jälkeen kunnat itse lähtisivät jatkamaan aloitettua toimintaa (Virtanen 2005, 51). Lääninhallitukset jakoivat rahat kunnille ja kuntayhtymille hakemusten pe rusteella. Avustusten myöntämisperusteita olivat alueella asuvien vaikeasti huumeongelmaisten määrä, palvelujen tarpeen ja määrän välillä vallitseva epäsuhta sekä huumeiden käyttäjien hoi don kehittämisen pitkäjännitteisyys. Lisäksi huomioitiin palvelujärjestelmän kokonaisuuden ke hittäminen terveyskeskusten, kunnan sosiaalitoimen, erikoissairaanhoidon ja muiden palvelun tuottajien yhteistyönä, kuntien välinen yhteistyö, perustason toiminnan painottaminen, uusien hoidollisten toiminta- ja työkäytäntöjen kehittäminen, toimenpiteet hoitoonpääsyjonojen purka miseksi sekä toiminnan kehittämistä tukeva henkilöstökoulutus.

5 Läänikohtainen valtionavustus osuus perustui kahdelta kolmasosalta läänin alueen amfetamiinin ja opiaattien käyttäjien mää rään sekä yhdeltä kolmasosalta läänin alueen vuotiaiden määrään. (Valtioneuvoston ase tus 98/2002.) 2 Projektin käynnistys käynnistyneen ja vuoden 2005 loppuun saakka kestäneen Kainuulaisten huumeiden käyttäjien hoito varhaispuuttumisesta kuntoutukseen -projektin tarkoituksena oli kehittään huumeiden käyttäjien hoitoa ja kuntoutusta Kainuun alueella. Hankkeen kohderyhmänä olivat hankehakemuksen mukaan kainuulaiset vuotiaat huumeongelmaiset ja heidän omaisen sa. Hankeen hallinnoinnista vastasi Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän ja vuoden 2005 alusta alkaen Kainuun maakunta kuntayhtymä. Kuntayhtymän lisäksi hank keessa olivat osallisina Vaalaa lukuun ottamatta kaikki Kainuun kunnat: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vuolijoki. Hankkeen käyn nistyessä maakunnassa asui noin asukasta, joista vuotiaita oli lähes Hankkeen ohjausryhmän muodostivat ylilääkäri, psykiatrian tulosalueen johtaja Mauno Saari (8/2004 saakka), va. ylihoitaja/osastonhoitaja Arja Heikkinen sekä Kainuun A-klinikan vastaa va sosiaaliterapeutti Kerttu Valkeapää-Turunen. Hankehakemuksessa painopistealueiksi valittiin kaikki asetuksessa mainitut neljä kohtaa: vai keasti huumeongelmaisten palveluohjauksen järjestäminen, hoidon ja kuntoutuksen tehostami nen sekä opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidon mahdollistuminen Kainuus sa. Lisäksi hankehakemuksessa määriteltiin tavoitteiksi: huumeongelmaisten hoidon ja kuntou tuksen mahdollistuminen Kainuussa perus- ja täydennyskoulutuksella, yksilöllisten ja tarpeen mukaisten hoitokokonaisuuksien rakentaminen huumeongelmaisille Kainuuseen, Kainuun vi ranomaisverkostojen ja muiden yhteistyötahojen yhteistyön ja käytännön toiminnan tehostami nen huumeongelmaisten hoidossa ja kuntoutuksessa, nopean puuttumisen toimintamallin luo minen ja vakiintuminen Kainuussa sekä huumetyön maakunnallisen ja paikallisen koordinaa tion selkeytyminen ja tehostuminen. Hankkeen työntekijöiksi palkattiin kaksi projektityöntekijää käytännön asiakastyöhön sekä kou lutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Projektityöntekijät perehtyivät huumetyöhön viikon kestäneillä opintokäynneillä Nuorten päihde- ja huumeasema Redi 64:ssä Oulussa sekä Kurvin huumepoliklinikalla ja terveysneuvontapiste Vinkissä Helsingissä. Hankkeen aloittamisesta jär jestettiin tiedotustilaisuus paikallisille tiedotusvälineille ja kaikissa kunnissa järjestettiin tapaa miset, joihin

6 kutsuttiin paikallisia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä, koulun, seurakun nan, nuorisotoimen ja poliisin edustajia. Näillä ensimmäisillä kuntakäynneillä esiteltiin projekti ja sen tavoitteet, kartoitettiin kuntien huumetilannetta, hoitokäytäntöjä sekä koulutustarpeita. Toisilla kuntakäynneillä tiedotettiin opiodiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja yllä pitohoitojen koulutuksesta, kerrottiin hankkeen etenemisestä sekä kerättiin uusinta tietoa kun tien huumetilanteesta. Kajaanissa tavattiin omina ryhminään kouluterveydenhoitajat ja kuraatto rit sekä sosiaalipalvelukeskuksen sosiaalityöntekijät. Käytännön asiakastyö aloitettiin heti elo kuussa Myös koulutusten suunnittelu aloitettiin syksyllä Työskentely Projektin käytännön asiakastyössä kokeiltiin nopean, helposti saatavilla olevan, joustavan, liik kuvan ja asiakaslähtöisen työtavan soveltuvuutta huumeiden käyttäjien hoitoon. Tämän työta van avulla pyrittiin tehostamaan myös vaikeasti huumeongelmaisten hoitoa ja kuntoutusta. Li säksi pyrittiin tehostamaan eri viranomaisverkostojen ja muiden tahojen yhteistyötä huumeiden käyttäjien hoidossa ja kuntoutuksessa. Huumekoulutuksia järjestämällä pyrittiin vaikuttamaan yleisiin asenteisiin huumeiden käyttäjiä kohtaan ja parantamaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia puuttua huumeiden käyttöön ja hoitaa huumeiden käyttäjiä. Työntekijöiden työhuone sijaitsi aikuispsykiatrian poliklinikalla sakka ja sen jälkeen Kajaanin pääterveysasemalla päivystysvastaanoton tiloissa toukokuuhun 2005 saakka ja sen jäl keen mielenterveyspalvelujen tiloissa. Asiakkaita tavattiin Kainuun A-klinikalla, muiden yhteistyökumppaneiden tiloissa, asiakkaiden kotona tai muualla. Työntekijöillä oli matkapuheli met, joiden numerot olivat yhteistyökumppaneiden tiedossa, projektiesitteissä ja Kainuun Sano mien päivystävien palvelujen luettelossa. Puhelinnumerot annettiin myös asiakkaille. 3.1 Työtä ohjannut viitekehys Käytännön työtä ohjasivat holistinen ihmiskäsitys ja tieto siitä, että huumeiden käyttäjät eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan huumeiden käyttö voidaan jakaa käyttökulttuurien ja tapojen perusteella kolmeen erilaiseen kategoriaan: kokeiluun, viihdekäyttöön ja ongelmakäyttöön. Luokat eivät ole pysyviä vaan paremminkin ideaalimalleja, koska käyttäjät saattavat muuttaa käyttötapojaan tai lopettaa käytön kokonaan. Varsinkin viihdekäytön ja ongelmakäytön raja on häilyvä, koska huumeiden käyttö

7 saattaa vaihdella kausittain ja elämäntilanteen mukaan. Kokeilukäyttö Viihdekäyttö Ongelmakäyttö Kuvio 1. Huumeiden käytön eri muodot: ideaalimalli Salasuon (2004, 150) mukaan. Suurin osa huumeiden käytöstä, noin 80 prosenttia, on kokeilukäyttöä, jossa käyttökertojen määrä on Yleisimmin kokeillaan kannabistuotteita ja kokeilujen syitä ovat vuoti aille koululaisille vuonna 1999 suoritetun kansainvälisen ESPAD kyselyn mukaan: uteliaisuus, päihtymyksen tavoitteleminen, kertomukset aineen miellyttävistä vaikutuksista ja käyttö ystävä piirissä. Eniten huumeita kokeilevat vuotiaat nuoret. (Salasuo & Rantala 2002, 43.) Viihdekäyttö on Salasuon ja Rantalan (2002, 45 46) mukaan säännöllisen huumeiden käytön muoto, joka liittyy vapaa-aikaan. Huumeiden viihdekäyttäjät olettavat, että käyttö on hallinnas sa eikä siitä

8 aiheudu ongelmia. Siihen ei yleensä liity käytön ja hallussapidon lisäksi muuta laa jamittaista rikollisuutta ja käyttäjä käy työssä tai koulussa. Hän voi olla myös työtön, jos muut ehdot täyttyvät. Huumausaineiden ongelmakäyttö aiheuttaa erilaisia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia: fyy sistä ja psyykkistä sairastavuutta, rikollisuutta ja syrjäytymistä yhteiskunnan normaalista toi minnasta. Olennaisena piirteenä huumeiden ongelmakäyttöön, etenkin opiaattien, liittyy voima kas riippuvuus. Voimakkaasti huumeriippuvaisen ihmisen keskeiseksi elämän sisällöksi muo dostuu aine ja sen saatavuuden varmistaminen. Huumausaineiden ongelmakäyttöä miettineen työryhmän (2001, 18) mielestä terveydenhuollon näkökulmasta katsottuna ongelmakäyttönä voidaan pitää huumausaineiden käyttöä, jolla on todettavissa olevia, hoito tai muita toimenpi teitä vaativia haitallisia seuraamuksia. Sosiaaliset ongelmat ilmenevät sosiaalisen toimintaky vyn ja elämänhallinnan heikkenemisenä. Kroonistuessaan huumausaineiden käyttö voi johtaa vaikeaan syrjäytymiskierteeseen, missä käyttäjä menettää yksinkertaisimmatkin arkipäivän elämänhallintataitonsa. Pitkäaikainen säännöllinen huumeiden käyttö johtaa lähes aina myös ri kolliseen toimintaa. Holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on kokonaisuus, joka todellistuu vähintään kol messa toisiinsa läheisesti kietoutuneessa perusmuodossa: kehollisuus, tajunnallisuus ja situatio naalisuus. Kehollisuus viittaa fyysiseen, tajunnallisuus psyykkiseen ja henkiseen olemassaoloon ja situationaalisuus ihmisen maailmasuhteeseen, joka näin on osa ihmisenä olemista. (Rauhala 1989.) Holistisen ihmiskäsityksen mukaiset fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus ovat ihmi sen perusominaisuuksia. Niitä ei ole mahdollista erottaa toisistaan, mutta ihmisiä voidaan tar kastella niiden avulla eri näkökulmista. Ihmisen psyykkiseen ulottuvuuteen kuuluvat kognitiivi set rakenteet ja persoonallisuus. Näihin sisältyvät muisti, ajattelu, taito käsitellä tietoa, tahto ja tunne. Ihminen elää suhteessa luontoon, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Hän elää sekä yksilönä et tä erilaisten ryhmien ja yhteisöjen jäsenenä. Ihminen kasvaa ja kehittyy sosiaaliseksi yhdessä toisten ihmisten kanssa ja omaksuu samalla yhteisönsä käyttäytymissäännöt ja tavat. Perhe on ihmiselle tärkeä sosiaalinen ryhmä. Ihminen elää luovassa suhteessa ympäristöönsä ja ilmentää tätä suhdetta vuorovaikutuksen avulla. Käytännön työtä ohjanneet kaksi peruselementtiä: ihmiskäsitys ja käsitys huumeiden käytöstä tukivat pyrkimystä kohdata jokainen huumeiden käyttäjä yksilönä hänen omassa elämänpiiris sään, omine yksilöllisine ongelmineen ja tarpeineen, oli kyseessä sitten huumausaineiden kokei lu-, viihde- tai ongelmakäyttäjä.

9 3.2 Työmenetelmät Uuden asiakkaan ensimmäinen tapaaminen sovittiin mahdollisimman nopeasti yhteydenoton jälkeen: yleensä jo samalle viikolle tai yhteydenottajan toiveen mukaisesti. Ensimmäisillä ta paamiskerroilla pyrittiin saavuttamaan luottamuksellinen suhde asiakkaan kanssa ja pääsemään avoimeen vuorovaikutukseen. Päihteiden käytön kartoituksella ja muun elämäntilanteen selvittelyllä pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva asiakkaan sen hetkisestä elämästä. Päihtei den käytön kartoitukseen käytettiin Stakesin huumehoitotiedonkeruulomaketta (http://www.stakes.info/huumehoito). Soveltuvin osin käytettiin myös Nuoren huumeiden käyttäjän interventii vinen päihdehaastattelu lomakkeistoa (Liite 1), asiakkaan yksilöllisyys huomioiden. Elämänti lanteen selvittelyssä käytettiin keskustelun tukena sukupuun, verkostokartan ja elämänkaaren piirtämistä. Masennusoireiden tunnistamiseen käytettiin mielialakysely BDI-13 kyselyloma ketta. Ensimmäisten tapaamisten ja tehtyjen selvitysten perusteella muodostettiin käsitys asiakkaan tuen tarpeesta ja jatkotyöskentely sovittiin yhdessä asiakkaan kanssa hänen tarpeitaan parhaiten vastaavaksi. Koska asiakkaat olivat taustaltaan hyvin erilaista: huumeiden käytön epäilystä vuo sien huumausaineiden ongelmakäyttöön, psykososiaalisen tuen tarve vaihteli paljon. Erityisesti vaikeasti huumeriippuvaisten kanssa työskennellessä psykososiaalinen tuki oli tärkein työmuo to. Psykososiaaliseen tukeen kuului supportiivista keskustelua ja käytännön asioiden hoitamista yhdessä asiakkaan kanssa sekä verkostoyhteistyötä asiakkaan läheisten ja eri viranomaisten kanssa. Lisäksi asiakastyön muotona käytettiin palveluohjausta, joka tarkoitti työntekijöiden liikkuvuutta, helppoa ja joustavaa tavoitettavuutta sekä tukea ja ohjausta asiakkaan arjessa sel viytymiseen. Asiakkaista pidettiin kiinni ja heidät ohjattiin niiden palvelujen piiriin, joita he tarvitsivat. Terveysneuvonnalla annettiin tietoa likaisten ruiskujen käytön vaaroista, infektiotartunnoista ja muista terveydellisistä riskeistä. Asiakkaita lähetettiin tartuntatautitesteihin terveyskeskuk sen laboratorioon ja ohjattiin B-hepatiittirokotuksiin A-klinikalle. Huumetestejä käytettiin eri laisia lausuntoja varten ja hoidon tukena antamaan tietoa käytetyistä päihteistä sekä synnyttä mään luottamusta asiakassuhteeseen tai esimerkiksi nuoren ja vanhemman välille. A-klinikalta ohjattiin projektityöntekijöille asiakkaita EU-direktiivin mukaiseen ajokelpoisuu den seurantaan, jos asiakkaalla oli huumeiden käyttöä tai huumausainerikoksia. Joihinkin asia kassuhteisiin

10 liittyi myös rikoksista ehdonalaiseen vankeuteen tuomitun nuoren valvonta krimi naalihuollon pyynnöstä. Projektityöntekijät tekivät työtä yksin omien asiakkaiden kanssa, työparina keskenään tai mui den viranomaisten kanssa niin, että työparina oli esim. A-klinikan, mielenterveyspalvelujen, kriminaalihuollon tai sosiaalitoimen työntekijä. Verkostoyhteistyötä asiakkaan läheisten ja eri viranomaistahojen kanssa tehtiin asiakkaan tilanne ja tarve huomioiden. Myös asiakkaiden lä heisille annettiin tukea ja neuvontaa. 4 Projektin tulokset 4.1 Toteutetut koulutukset Riittävä tietämys huumeista, käyttötavoista, käyttökulttuureista ja muista huumeiden käyttöön liittyvistä sosiaalisista erityispiirteistä auttaa niiden asenteellisten esteiden ylittämisessä, joita huumeiden käyttäjät joutuvat kohtaamaan palveluja tarvitessaan. Asenteelliset ja tiedolliset puutteet saattavat muodostua esteiksi huumeiden käytön tunnistamiselle, käyttöön puuttumisel le ja hoidolle (Hakkarainen, Kekki, Mustalampi, Muuri, Nuorvala, Partanen, Virtanen ja Virta nen 2000, 13). Hankkeessa mukana olleiden kuntien työntekijöiden koulutustoiveet kohdistui vat edellä mainittuihin puutteisiin. Yleisiin asenteisiin vaikuttavat ja maakunnallista huumetyön osaamista lisäävät maksuttomat koulutukset toteutettiin useina erillisinä koulutuskokonaisuuk sina. Kouluttajina toimivat erilaisista viitekehyksistä käsin työskentelevät alan asiantuntijat eri puolilta Suomea. Maakunnallinen Huumetyön koulutusohjelma järjestettiin yhteistyössä Oulun yliopiston Ka jaanin kehittämiskeskuksen ja Huuko -projektin kanssa Kajaanissa neljänä koulutuspäivänä vuosina Koulutukseen osallistui 140 henkilöä. Kouluttajina toimivat: johtava sosi aalityöntekijä, YTM Kari Matela Nuorten päihde ja huumeasema Redi 64:stä Oulusta sekä kou luttaja, psykoterapeutti Marja Hannula Kymen A-klinikkatoimesta Kotkasta. Koulutuksen sisäl lön muodostivat: arvot ja asenteet, riippuvuuden olemus, huumeiden käyttäjien elämänpolku ja sen ymmärtäminen, huumeiden käyttäjien tunnistaminen, kohtaaminen ja motivoiminen, huu mekysymys perhenäkökulmasta, verkostoyhteistyö ja huumetilanne Kainuussa. Opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoitokoulutus sisälsi kaksi teoriaopetuspäivää ja osalle koulutukseen osallistuneista kahden päivän käytän töön

11 tutustumiset Järvenpään sosiaalisairaalassa tai Kiviharjun kuntoutumisklinikalla loka-jou luussa Teoriakoulutukseen osallistui 41 henkilöä ja käytännön hoidon toteutukseen tutus tui 28 henkilöä. Kouluttajina toimivat ylilääkäri Antti Holopainen, sosiaalityöntekijä Ari Tien suu ja sairaanhoitaja Anita Häkkinen Järvenpään sosiaalisairaalasta. Nuoren huumeiden käyttäjän interventiivinen päihdehaastattelu koulutuksen tavoitteena oli lisätä nuoria päihteiden käyttäjiä työssään kohtaavien henkilöiden valmiuksia arvioida nuo ren päihteiden käyttöä sekä hyödyntää haastattelua interventiona. Koulutus järjestettiin Kajaa nissa kaksi kertaa , Sotkamossa 5.5. ja Suomussalmella Koulutukseen osallis tui 87 henkilöä. Kouluttajana toimi päihdetyön suunnittelija, psykiatrinen sairaanhoitaja, työn ohjaaja Jouni Susi Helsingin sosiaaliviraston lasten sijaishuoltotoimisto järjestettiin Uusinta tietoa päihdelääketieteestä -koulutus, jossa luennoitsijana toi mi LT, psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Pekka Laine Oulun yliopistosairaalan psy kiatrian klinikalta. Koulutuksen sisällön muodostivat: persoonallisuushäiriöiden vaikutus hoi toon ja muu kaksoisdiagnostiikka, huumeiden käyttäjien hoidossa käytettävät lääkkeet, sekä kannabiksen, amfetamiinin ja päihteiden sekakäyttäjien hoidon erityispiirteet. Koulutukseen osallistui 69 henkilöä. YTM, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääkäri Juha Kemppisen koulutukseen osal listui 184 henkilöä. Koulutuksen aiheena oli päihderiippuvuuden kehittyminen ja sen vaiku tukset ihmisen arkielämään. Juha Kemppinen luennoi samasta aiheesta myös kaikille avoi messa iltatilaisuudessa. Koulutuksiin osallistui runsaasti eri ammattiryhmien edustajia kuntien perus- ja erityispalve luista, kolmannen sektorin palveluista ja vapaaehtoisjärjestöistä ympäri Kainuuta. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita osallistui myös joihinkin koulutuksiin. Saadun palautteen perusteella koulutukset koettiin pääosin tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. Eri viitekehyksistä käsin työskentele vien alan asiantuntijoiden luennoista muodostui laaja ja monipuolinen näkökulma huumeiden käyttäjien elämään ja hoitoon. Opiodiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoitokoulutus oli tarpeellinen, koska näiden hoitojen toteuttaminen on tullut ajankohtaiseksi Sotkamossa ja Kajaanissa. Asenteissa tapahtuneita muutoksia huumeiden käyttäjiä kohtaa on vaikea arvioida. 4.2 Asiakkaiden sosiodemografinen tausta ja elämäntilanne Projektin keskeinen osa oli asiakastyö. Ensimmäiset asiakkaat ohjattiin projektityöntekijöille Kainuun A-klinikalta elokuussa Ensimmäisen toimintavuoden aikana tavoitettiin 20 asia kasta, toisena

12 toimintavuonna uusia asiakasta saatiin 45 ja lokakuun 2005 loppuun mennessä hanke oli tavoittanut kaikkiaan 90 asiakasta. Uusien asiakkaiden ottaminen hankkeeseen pyrit tiin lopettamaan elokuussa 2005, mutta käytännössä asiakastyö jatkui joulukuun alkupuolelle saakka. Asiakastyön numeraalisesti mitattavia tuloksia esim. asiakasmääristä, asiakkaiden omi naisuuksista sekä käytetyistä päihteistä on kerätty seuraaviin taulukoihin. Kuvio 2. Asiakkaiden ikäjakauma. Hankkeessa mukana olleista 90 asiakkaasta naisia oli 26 ja miehiä 64 (kuvio 2). Naisten määrä noudattaa valtakunnallista tilastoa. Vaikka hankkeen kohderyhmänä olivat kainuulaiset vuotiaat huumeiden käyttäjät, yli 34-vuotiaitakaan ei rajattu hankkeen ulkopuolelle. Hie man yli kaksi kolmasosaa asiakkaista (62 asiakasta) oli alle 25-vuotiaita. Nuorten suuri määrä projektin asiakkaissa oli odotettua, koska tutkimusten mukaan alle 25-vuotiaat kokeilevat eni ten huumeita (ks. lukua 3.1, sivu 4).

13 Henkilöä Itse 6 Perhe, ystävät 7 Psykiatrinen avohoito 22 Psykiatrinen osasto 10 Päihdehuollon avohoito 18 Päihdehuollon laitos 1 Opiskelijaterveydenhuolto 3 Terveyskeskus 1 Sairaala/pkl 2 Sosiaalitoimi 5 Kriminaalihuolto 9 Poliisi/sos.työ 4 Irti huumeista ry 2 Asiakkaat yhteensä 90 Taulukko 1. Hoitoon hakeutuminen Reilu kolmasosa asiakkaista ohjautui hoitoon psykiatristen palvelujen kautta (taulukko 1). Päihdehuollon avopalveluista Kainuun A-klinikalta projektiin ohjattiin viidesosa asiakkais ta. Kriminaalihuollon kautta asiakkaita tuli yhdeksän ja perheen tai ystävien yhteydenoton kaut ta seitsemän. Oma-aloitteisesti projektityöntekijöihin osasi ottaa yhteyttä vain kuusi asiakasta koko asiakasmäärästä. Valtakunnallisen päihdehuollon huumeasiakkaat 2004 tilastotiedotteen mukaan runsas kolmasosa hoitoon hakeutumisista tapahtuu oma-aloitteisesti (Partanen 2005). Projektityöntekijöiden asiakastyö keskittyi selkeästi Kajaaniin; muissa kunnissa asiakaskäyntejä oli hyvin vähän. Asiakkaista 70 oli kajaanilaisia. Ristijärveltä ja Puolangalta ei ollut yhtään asiakasta. Muiden hankkeessa mukana olleiden kuntien asiakasmäärä vaihteli yhdestä viiteen asiakkaaseen. Kolme asiakasta oli kirjoilla Kainuun ulkopuolella, mutta asui Kainuussa. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2004 tilastotiedotteen mukaan huumeiden käytön vuoksi hoi toon hakeutuneet asiakkaat olivat yleensä joko syrjäytymisriskin alla tai jo syrjäytyneitä. Koulu tustaso oli matala ja työttömyys yleistä (62 %). Huumeprojektin asiakkaista (taulukko 2) työttö mänä tai

14 työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteena oli 39 asiakasta eli 43 prosenttia. Opis kelijoita oli reilu kolmasosa. Hoitoon hakeutumishetkellä työssä kävijöitä oli kahdeksan ja sai rauspäivärahasta tai kuntoutustuesta toimeentulonsa sai kymmenesosa asiakkaista. Henkilöä Työssä 8 Työtön 35 Opiskelija 32 Hara-raha 2 Työvoimapol.koulutus 2 Sairausloma/kunt.tuki 9 Eläkkeellä 2 Asiakkaat yhteensä 90 Taulukko 2. Työ/toimeentulo hoitoon hakeutuessa Huumeprojektin asiakkaista työttömänä oli lähes 20 prosenttia vähemmän kuin valtakunnalli sesti. Tätä selittää asiakaskunnan erilaisuus. Koska varhaisen puuttumisen elementti oli projek tissa mukana, asiakkaiksi ohjautui henkilöitä, joilla ei ollut huumeongelmaa lainkaan tai ongel man vaikeusaste oli lievä. Opiskelijoiden runsas lukumäärä asiakaskunnassa selittyy myös var haisen puuttumisen mukana ololla. Suomalaiselle päihdekulttuurille on ominaista useiden eri päihteiden sekakäyttö. Sekakäyttö voi olla useamman eri päihteen samanaikaista käyttöä, jolloin käytöllä pyritään päihdyttävän vaikutuksen tehostamiseen tai eri päihteitä käytetään vuorotellen, jolloin toisella aineella hoide taan toisen aiheuttamia vieroitusoireita. Päihteitä voidaan myös käyttää vaihtelevasti sen mu kaan, mitä on saatavilla. Vuonna 2004 huumeiden käytön vuoksi hoitoon hakeutuneista lähes kaksi kolmesta (62 %) oli ilmoittanut käyttäneensä vähintään kolmea eri päihdettä (Partanen 2005).

15 Opiaatit Heroiini Buprenorfiini Morfiini 1. päihde 2. päihde 3. päihde 4. päihde Stimulantit Amfetamiini Ekstaasi Kannabis Rauhoittavat lääkkeet Alkoholi Asiakkaat yhteensä Taulukko 3. Hoitoon hakeutumiseen johtaneet päihteet asiakasmäärien mukaan 1 1 Sekakäyttö oli yleistä huumeprojektin asiakkailla (taulukko 3). Yli puolet (57 %) asiakkaista kertoi käyttävänsä ainakin kolmea eri päihdettä. Tämä on hieman vähemmän kuin valtakunnal lisessa tilastossa (ks. edellä). Stimulantit oli yleisin, noin kolmasosalla asiakkaista, hoitoon ha keutumiseen johtaneena ensisijaisena päihteenä. Lähes yhtä paljon oli alkoholia ensisijaisena päihteenä käyttäneitä. Kannabistuotteita ensisijaisena päihteenä käyttäneitä oli viidesosa asiak kaista. 10 asiakasta hakeutui hoitoon ensisijaisesti opiaattien käytön vuoksi. Alkoholi ja kanna bis olivat lähes yhtä yleisiä toisena käytettynä päihteenä. Korvaushoitolääkkeenä käytettävien opiaattien (Subutex ) sekä kipulääkkeiden (Dolcontin ja Temgesic ) suonensisäisen käyttö lisääntyi Kainuussa projektin aikana. Myös osa muiden huu meiden käytön vuoksi hoitoon hakeutuneista projektin asiakkaista siirtyi käyttämään opiaatteja ensisijaisena päihteenä. Riskikäyttäytymisellä tarkoitetaan huumeiden suonensisäistä käyttöä sekä siihen liittyen ruis kujen ja neulojen yhteiskäyttöä. Suonensisäinen huumeiden käyttö lisää veriteitse tarttuvien vi rusten aiheuttamien maksatulehdusten (B- ja C-hepatiittien) sekä HIV-tartuntojen määriä. C-hepatiittitapauksista 90 prosenttia arvioidaan johtuvan suonensisäisten huumeiden käytöstä. (Vir tanen 2002, 47.) Vuonna 2004 huumehoitotiedonkeruussa mukana olleista hoitoon hakeutuneis ta, pistämällä huumeita käyttäneistä C-hepatiittipositiivisia oli 63 prosenttia (Partanen 2005).

16 Reilu puolet (47 henkilöä) Huumeprojektin asiakkaista oli hoitoon hakeutuessaan käyttänyt suonensisäisesti huumeita. C-hepatiittipositiivisia oli 24 henkilöä. Rikoksista tuomittuja oli nel jä viidestä asiakkaasta. Vankeusrangaistuksen oli suorittanut 17 asiakasta. 4.3 Asiakasryhmät päihteiden käytön ja hoitomuodon perusteella Hankkeen yhtenä tavoitteena oli asiakastyössä saatujen tietojen perusteella kartoittaa kainuu laisten huumeiden käyttäjien hoidon tarpeet sekä saada kokemuksia siitä, auttaako valittu työta pa huumeiden käyttäjien hoidossa. Asiakkaat jaettiin päihteiden käytön ja käytetyn hoitomuo don perusteella erilaisiin ryhmiin. Päihteiden käytön perusteella löydettiin viisi päihteidenkäyt täjäryhmää (taulukko 4). Tästä saatiin käsitys siitä, minkälaisia huumeiden käyttäjiä Kainuussa on. Puolet asiakkaista oli huumausaineiden ongelmakäyttäjiä, joista viidellä henkilöllä kannabis oli ensisijainen ongelmapäihde. Kokeilukäyttäjiksi määriteltiin 18 ja viihdekäyttäjiksi 2 asia kasta. Seitsemällä asiakkaalla oli runsasta alkoholin käyttöä, mutta he eivät olleet käyttäneet huumeita. Hoitoon ohjauksen syy oli epäily huumeiden käytöstä. Kuudella asiakkaalla oli ollut huumausaineiden ongelmakäyttöä joskus elämänsä aikana, mutta ongelma ei ollut akuutti. Ensi sijaista ongelmaa ei saatu määriteltyä 11 asiakkaan kohdalla, koska työskentely heidän kanssaan jäi vähäiseksi ja satunnaiseksi. Päihteidenkäyttäjäryhmät Alkoholiongelmaiset 7 Kokeilukäyttäjät: käyttökertoja Viihdekäyttäjät 2 Aikaisempaa ongelmakäyttöä 6 Ongelmakäyttäjät kannabis muut huumeet Ensisijainen ongelma hahmottumaton: tapaamisia vähän/epäsäännöllisesti ongelma ei hahmottunut Yhteensä 90 Taulukko 4. Asiakasryhmät päihteiden käytön mukaan Henkilöä Hoitomuodon perusteella muodostettiin neljä asiakasryhmää (taulukko 5). Työtapana kaikissa hoitomuodoissa oli asiakaslähtöisyys, joustavuus ja nopeus. Työssä käytettiin aikaisemmin se lostettuja

17 työmenetelmiä (ks. kappale 3.2, sivut 6 7). Asiakkaista 41 tavattiin hoidon tarpeen arviointi- ja konsultaatiotapaamisissa, jolloin tapaamisia oli enintään viisi kertaa. Näistä viides sä tapauksessa oli selkeästi kyse varhaisesta puuttumisesta huumeiden käyttöön. Tämä tarkoit taa sitä, että kyseessä oli alaikäinen nuori ja yksittäinen huumekokeilu. 44 asiakkaan kanssa hoitosuhde muodostui pitemmäksi. Pisin yhtäjaksoinen hoitosuhde kesti yli kolme vuotta. Tähän ryhmään kuuluneista asiakkaista kymmenen lopetti huumeiden käytön hoidon aikana. Asiakastyön päättyessä projektissa 13 asiakkaan hoitovastuu siirtyi toiselle ta holle. Arviomme mukaan 19 asiakasta olisi tarvinnut hoitoa, mutta kymmenen heistä joutui vankilaan tai muutti toiselle paikkakunnalle ja yhdeksän asiakasta ei kiinnittynyt hoitoon. Pit kän laitoskuntoutuksen jälkeen Kajaaniin muutti neljä henkilöä, joiden hoito jatkui projektissa. Asetuksen 289/2002 mukainen korvaushoito aloitettiin Järvenpään sosiaalisairaalassa heinä kuussa 2005 yhdelle henkilölle. Syyskuun alusta alkaen hoito on toteutettu Kajaanissa. Asiak kaan psykososiaalinen tuki toteutuu yhteistyössä Kainuun A-klinikan ja mielenterveyspalvelu jen kanssa. Korvaushoitolääkityksestä vastaavat A-klinikka ja kansaterveystyön päivystys Kai nuun keskussairaalassa. Korvaushoitoasiakkaan kanssa laadittu asetuksen mukainen hoitosopi mus on liitteenä. Hoitomuoto Hoidon tarpeen arvio/konsultaatio tapaamisia 1 5 Hoito jatkuu muualla tai sitä ei aloitettu varhainen puuttuminen kuollut Hoito ja kuntoutus: tapaamisia yli 5 hoitosuhde päättynyt/ongelma poistunut hoitovastuu siirtynyt toiselle taholle A-klinikka Psykiatria Päihdekuntoutus hoitosuhde päättynyt/vankilassa tai muuttanut hoitosuhde päättynyt/ajelehtijat/hävinneet kuollut Jatkohoito huumekuntoutuksesta hoito päättynyt hoitovastuu siirtynyt muualle Korvaushoito 1 Henkilöä Yhteensä 90 Taulukko 5. Huumeprojektin asiakkaat hoitomuodon mukaan 4 2 2

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Maakuntavaltuusto 114 28.09.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 297 04.11.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 358 16.12.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 166 16.06.2010 Valtuustoaloite: Kuntouttavan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto Korvaushoidon tavoitteet NAPS-projektin päätösseminaari 26.10.2007 Raisio Mia-Veera Koivisto Ohjat-projektin tiedonkeruu- ja toimintamenetelmät Psykososiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1 Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen Eija Tolonen 7.12.2010 1 Ivalo 625 km Kainuun väkiluku v. 2009 Kainuu 83160 henkilöä Oulu 181 km SUOMUSSALMI PUOLANKA 9435 3183 HYRYNSALMI

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätöksen ei saa hakea muutos ta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA Sivistyslautakunta 21 25.03.2015 Sivistyslautakunta 33 22.04.2015 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA 2015 2016 SIVLTK 21 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/satucon Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/satucon Oy Hallitus 46 16.01.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/satucon Oy H 46 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on 14.12.2012 an ta nut päätöksen 1002/05.01.11.02.01/2011Satucon

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Aikaisempia tuloksia - Virta I

Aikaisempia tuloksia - Virta I Virta II: tausta Kainuun tulottomat alle 25 -vuotiaat nuoret, noin 250-300 (henkilöä?) Valtakunnallinen kehittämiskonteksti Virta I hankkeen tulokset / havainnot Aikaisempia tuloksia - Virta I Nuorten

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 380 09.11.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy 1068/61/616/2011 STLTK 380 Botnia Scan Oy on pyytänyt sosiaali- ja ter veysalan lupa- ja valvontavirastolta

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen ,

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen , Kaupunginhallitus 5 09.06.2014 Kaupunginhallitus 10 23.02.2015 Kaupunginhallitus 7 04.04.2016 Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina 2014-2017 / Ajankäytön järjestäminen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Perhehoidon ja tukiperheiden palkkioiden ja kulukorvausten tarkistaminen vuodelle 2016

Perhehoidon ja tukiperheiden palkkioiden ja kulukorvausten tarkistaminen vuodelle 2016 Perusturvalautakunta 5 16.02.2016 Perhehoidon ja tukiperheiden palkkioiden ja kulukorvausten tarkistaminen vuodelle 2016 Petula 16.02.2016 5 (Valmistelija: sosiaalipalvelupäällikkö 044-7591 271) Perusturvalautakunta

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON HUUMEASIAKKAAT VUONNA 2000 - tiedonantajapalaute 9/2001

PÄIHDEHUOLLON HUUMEASIAKKAAT VUONNA 2000 - tiedonantajapalaute 9/2001 Stakes/StakesTieto 15.6.2001 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2476 Partanen Airi Puh. (09) 3967 2478 Virtanen Ari Fax. (09) 3967 2497 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä.

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä. Kunnanhallitus 18 14.01.2013 Valtuusto 13 24.01.2013 Kunnanhallitus 102 16.03.2015 Valtuusto 13 26.03.2015 Kunnanhallitus 6 18.01.2016 Valtuusto 8 17.03.2016 Kunnanhallitus 227 22.08.2016 Valtuusto 32

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot