KAINUULAISTEN HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN HOITO. -varhaispuuttumisesta kuntoutukseen
|
|
- Tuulikki Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liite nro: 1 KAINUULAISTEN HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN HOITO -varhaispuuttumisesta kuntoutukseen Huumeprojekti I Huumeprojekti II Loppuraportti Eeva Anttila Satu Rusanen
2 SISÄLLYS 1 Projektin tausta ja tarkoitus 1 2 Projektin käynnistys 2 3 Työskentely Työtä ohjannut viitekehys Työmenetelmät 6 4 Projektin tulokset Toteutetut koulutukset Asiakkaiden sosiodemografinen tausta ja elämäntilanne Asiakasryhmät päihteiden käytön ja hoitomuodon perusteella Huumeiden ongelmakäyttäjien yhteisiä piirteitä 15 5 Johtopäätökset Asiakaslähtöinen työparityöskentely vaikeasti huumeongelmaisten hoidossa Ongelmat ja suositukset 18 6 Lopuksi 21 Kirjallisuus 23 LIITE 1. Nuoren interventiivinen päihdehaastattelu (Jouni Susi, Marko Nikkanen 1999)...24 LIITE 2. Päihteiden käytön tilannemääritys...33 LIITE 3. Korvaushoitosopimus...35
3 Kuviot Kuvio 1. Huumeiden käytön eri muodot 4 Kuvio 2. Asiakkaiden ikäjakauma.9 Taulukot Taulukko 1. Hoitoon hakeutuminen.10 Taulukko 2. Työ/toimeentulo hoitoon hakeutuessa..11 Taulukko 3. Hoitoon hakeutumiseen johtaneet päihteet asiakasmäärien mukaan..12 Taulukko 4. Asiakasryhmät päihteiden käytön mukaan...13 Taulukko 5. Huumeprojektin asiakkaat hoitomuodon mukaan 14
4 1 Projektin tausta ja tarkoitus Laittomien huumausaineiden käyttö lisääntyi Suomessa ns. toisen huumeaallon aikana 1990-lu vulla. Samanaikaisesti alkoivat kasvaa myös huumausaineiden käytön aiheuttamat haitat. Erit täin huolestuttavaa oli heroiinin käyttöön liittyvien myrkytyskuolemien ja suonensisäisten huu meiden käytöstä aiheutuvien HIV-tartuntojen lisääntyminen. Vaikka 2000-luvulle tultaessa oli merkkejä huumekokeilujen ja käytön kasvun hidastumisesta, haittojen kasvu jatkui yhä. Tämä selittyy sillä, että huumeiden käytön aiheuttamat haitat ilmenevät yleensä viiveellä ja esimerkik si hoitoon hakeutuminen tapahtuu 3 5 vuoden kuluttua huumeiden käytön aloittamisesta. (Vir tanen 2002, ) Perinteisten psykososiaalisten hoitomuotojen rinnalle otettiin käyttöön lääkkeillä tapahtuva opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoito sekä harm reduction eli haittojen vähentä minen, jolla pyritään huumeiden käytön aiheuttamien haittojen minimoimiseen ja vaikeasti huumeongelmaisten saamista hoidon ja palvelujen piiriin. Koska lääkkeelliset hoidot olivat aluksi voimakkaasti säädeltyjä, muodostui hoitojonoja. Lähinnä tiedotusvälineiden voimakkaan rea goinnin seurauksena tehtiin useita selvityksiä ja perustettiin työryhmä miettimään huumausai neiden ongelmakäyttäjien hoitoa. Myös lääkärikunta reagoi konsensuslausumassaan voimak kaasti lääkkeellisten hoitojen ja haittojen vähentämistoimenpiteiden puolesta. Hoitojonojen purkamiseksi lakia opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidoista lievennettiin useita kertoja. Nykyisen asetuksen (289/2002) mukaan nämä hoidot voidaan aloittaa keskussairaalassa, Järvenpään sosiaalisairaalassa tai terveyskeskuksissa, päih dehuollon yksiköissä ja vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksiköissä, mikäli näissä yksi köissä on hoidosta vastaava lääkäri, hoidon antamiseen perehtynyt henkilökunta ja asianmukai set tilat. Lisäksi valtion vuoden 2002 ja 2003 talousarvioon varattiin erityismääräraha huumei den käyttäjien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Avustusten tarkoituksena oli toimia hank keiden käynnistysrahana, jonka jälkeen kunnat itse lähtisivät jatkamaan aloitettua toimintaa (Virtanen 2005, 51). Lääninhallitukset jakoivat rahat kunnille ja kuntayhtymille hakemusten pe rusteella. Avustusten myöntämisperusteita olivat alueella asuvien vaikeasti huumeongelmaisten määrä, palvelujen tarpeen ja määrän välillä vallitseva epäsuhta sekä huumeiden käyttäjien hoi don kehittämisen pitkäjännitteisyys. Lisäksi huomioitiin palvelujärjestelmän kokonaisuuden ke hittäminen terveyskeskusten, kunnan sosiaalitoimen, erikoissairaanhoidon ja muiden palvelun tuottajien yhteistyönä, kuntien välinen yhteistyö, perustason toiminnan painottaminen, uusien hoidollisten toiminta- ja työkäytäntöjen kehittäminen, toimenpiteet hoitoonpääsyjonojen purka miseksi sekä toiminnan kehittämistä tukeva henkilöstökoulutus.
5 Läänikohtainen valtionavustus osuus perustui kahdelta kolmasosalta läänin alueen amfetamiinin ja opiaattien käyttäjien mää rään sekä yhdeltä kolmasosalta läänin alueen vuotiaiden määrään. (Valtioneuvoston ase tus 98/2002.) 2 Projektin käynnistys käynnistyneen ja vuoden 2005 loppuun saakka kestäneen Kainuulaisten huumeiden käyttäjien hoito varhaispuuttumisesta kuntoutukseen -projektin tarkoituksena oli kehittään huumeiden käyttäjien hoitoa ja kuntoutusta Kainuun alueella. Hankkeen kohderyhmänä olivat hankehakemuksen mukaan kainuulaiset vuotiaat huumeongelmaiset ja heidän omaisen sa. Hankeen hallinnoinnista vastasi Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän ja vuoden 2005 alusta alkaen Kainuun maakunta kuntayhtymä. Kuntayhtymän lisäksi hank keessa olivat osallisina Vaalaa lukuun ottamatta kaikki Kainuun kunnat: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vuolijoki. Hankkeen käyn nistyessä maakunnassa asui noin asukasta, joista vuotiaita oli lähes Hankkeen ohjausryhmän muodostivat ylilääkäri, psykiatrian tulosalueen johtaja Mauno Saari (8/2004 saakka), va. ylihoitaja/osastonhoitaja Arja Heikkinen sekä Kainuun A-klinikan vastaa va sosiaaliterapeutti Kerttu Valkeapää-Turunen. Hankehakemuksessa painopistealueiksi valittiin kaikki asetuksessa mainitut neljä kohtaa: vai keasti huumeongelmaisten palveluohjauksen järjestäminen, hoidon ja kuntoutuksen tehostami nen sekä opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidon mahdollistuminen Kainuus sa. Lisäksi hankehakemuksessa määriteltiin tavoitteiksi: huumeongelmaisten hoidon ja kuntou tuksen mahdollistuminen Kainuussa perus- ja täydennyskoulutuksella, yksilöllisten ja tarpeen mukaisten hoitokokonaisuuksien rakentaminen huumeongelmaisille Kainuuseen, Kainuun vi ranomaisverkostojen ja muiden yhteistyötahojen yhteistyön ja käytännön toiminnan tehostami nen huumeongelmaisten hoidossa ja kuntoutuksessa, nopean puuttumisen toimintamallin luo minen ja vakiintuminen Kainuussa sekä huumetyön maakunnallisen ja paikallisen koordinaa tion selkeytyminen ja tehostuminen. Hankkeen työntekijöiksi palkattiin kaksi projektityöntekijää käytännön asiakastyöhön sekä kou lutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Projektityöntekijät perehtyivät huumetyöhön viikon kestäneillä opintokäynneillä Nuorten päihde- ja huumeasema Redi 64:ssä Oulussa sekä Kurvin huumepoliklinikalla ja terveysneuvontapiste Vinkissä Helsingissä. Hankkeen aloittamisesta jär jestettiin tiedotustilaisuus paikallisille tiedotusvälineille ja kaikissa kunnissa järjestettiin tapaa miset, joihin
6 kutsuttiin paikallisia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä, koulun, seurakun nan, nuorisotoimen ja poliisin edustajia. Näillä ensimmäisillä kuntakäynneillä esiteltiin projekti ja sen tavoitteet, kartoitettiin kuntien huumetilannetta, hoitokäytäntöjä sekä koulutustarpeita. Toisilla kuntakäynneillä tiedotettiin opiodiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja yllä pitohoitojen koulutuksesta, kerrottiin hankkeen etenemisestä sekä kerättiin uusinta tietoa kun tien huumetilanteesta. Kajaanissa tavattiin omina ryhminään kouluterveydenhoitajat ja kuraatto rit sekä sosiaalipalvelukeskuksen sosiaalityöntekijät. Käytännön asiakastyö aloitettiin heti elo kuussa Myös koulutusten suunnittelu aloitettiin syksyllä Työskentely Projektin käytännön asiakastyössä kokeiltiin nopean, helposti saatavilla olevan, joustavan, liik kuvan ja asiakaslähtöisen työtavan soveltuvuutta huumeiden käyttäjien hoitoon. Tämän työta van avulla pyrittiin tehostamaan myös vaikeasti huumeongelmaisten hoitoa ja kuntoutusta. Li säksi pyrittiin tehostamaan eri viranomaisverkostojen ja muiden tahojen yhteistyötä huumeiden käyttäjien hoidossa ja kuntoutuksessa. Huumekoulutuksia järjestämällä pyrittiin vaikuttamaan yleisiin asenteisiin huumeiden käyttäjiä kohtaan ja parantamaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia puuttua huumeiden käyttöön ja hoitaa huumeiden käyttäjiä. Työntekijöiden työhuone sijaitsi aikuispsykiatrian poliklinikalla sakka ja sen jälkeen Kajaanin pääterveysasemalla päivystysvastaanoton tiloissa toukokuuhun 2005 saakka ja sen jäl keen mielenterveyspalvelujen tiloissa. Asiakkaita tavattiin Kainuun A-klinikalla, muiden yhteistyökumppaneiden tiloissa, asiakkaiden kotona tai muualla. Työntekijöillä oli matkapuheli met, joiden numerot olivat yhteistyökumppaneiden tiedossa, projektiesitteissä ja Kainuun Sano mien päivystävien palvelujen luettelossa. Puhelinnumerot annettiin myös asiakkaille. 3.1 Työtä ohjannut viitekehys Käytännön työtä ohjasivat holistinen ihmiskäsitys ja tieto siitä, että huumeiden käyttäjät eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan huumeiden käyttö voidaan jakaa käyttökulttuurien ja tapojen perusteella kolmeen erilaiseen kategoriaan: kokeiluun, viihdekäyttöön ja ongelmakäyttöön. Luokat eivät ole pysyviä vaan paremminkin ideaalimalleja, koska käyttäjät saattavat muuttaa käyttötapojaan tai lopettaa käytön kokonaan. Varsinkin viihdekäytön ja ongelmakäytön raja on häilyvä, koska huumeiden käyttö
7 saattaa vaihdella kausittain ja elämäntilanteen mukaan. Kokeilukäyttö Viihdekäyttö Ongelmakäyttö Kuvio 1. Huumeiden käytön eri muodot: ideaalimalli Salasuon (2004, 150) mukaan. Suurin osa huumeiden käytöstä, noin 80 prosenttia, on kokeilukäyttöä, jossa käyttökertojen määrä on Yleisimmin kokeillaan kannabistuotteita ja kokeilujen syitä ovat vuoti aille koululaisille vuonna 1999 suoritetun kansainvälisen ESPAD kyselyn mukaan: uteliaisuus, päihtymyksen tavoitteleminen, kertomukset aineen miellyttävistä vaikutuksista ja käyttö ystävä piirissä. Eniten huumeita kokeilevat vuotiaat nuoret. (Salasuo & Rantala 2002, 43.) Viihdekäyttö on Salasuon ja Rantalan (2002, 45 46) mukaan säännöllisen huumeiden käytön muoto, joka liittyy vapaa-aikaan. Huumeiden viihdekäyttäjät olettavat, että käyttö on hallinnas sa eikä siitä
8 aiheudu ongelmia. Siihen ei yleensä liity käytön ja hallussapidon lisäksi muuta laa jamittaista rikollisuutta ja käyttäjä käy työssä tai koulussa. Hän voi olla myös työtön, jos muut ehdot täyttyvät. Huumausaineiden ongelmakäyttö aiheuttaa erilaisia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia: fyy sistä ja psyykkistä sairastavuutta, rikollisuutta ja syrjäytymistä yhteiskunnan normaalista toi minnasta. Olennaisena piirteenä huumeiden ongelmakäyttöön, etenkin opiaattien, liittyy voima kas riippuvuus. Voimakkaasti huumeriippuvaisen ihmisen keskeiseksi elämän sisällöksi muo dostuu aine ja sen saatavuuden varmistaminen. Huumausaineiden ongelmakäyttöä miettineen työryhmän (2001, 18) mielestä terveydenhuollon näkökulmasta katsottuna ongelmakäyttönä voidaan pitää huumausaineiden käyttöä, jolla on todettavissa olevia, hoito tai muita toimenpi teitä vaativia haitallisia seuraamuksia. Sosiaaliset ongelmat ilmenevät sosiaalisen toimintaky vyn ja elämänhallinnan heikkenemisenä. Kroonistuessaan huumausaineiden käyttö voi johtaa vaikeaan syrjäytymiskierteeseen, missä käyttäjä menettää yksinkertaisimmatkin arkipäivän elämänhallintataitonsa. Pitkäaikainen säännöllinen huumeiden käyttö johtaa lähes aina myös ri kolliseen toimintaa. Holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on kokonaisuus, joka todellistuu vähintään kol messa toisiinsa läheisesti kietoutuneessa perusmuodossa: kehollisuus, tajunnallisuus ja situatio naalisuus. Kehollisuus viittaa fyysiseen, tajunnallisuus psyykkiseen ja henkiseen olemassaoloon ja situationaalisuus ihmisen maailmasuhteeseen, joka näin on osa ihmisenä olemista. (Rauhala 1989.) Holistisen ihmiskäsityksen mukaiset fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus ovat ihmi sen perusominaisuuksia. Niitä ei ole mahdollista erottaa toisistaan, mutta ihmisiä voidaan tar kastella niiden avulla eri näkökulmista. Ihmisen psyykkiseen ulottuvuuteen kuuluvat kognitiivi set rakenteet ja persoonallisuus. Näihin sisältyvät muisti, ajattelu, taito käsitellä tietoa, tahto ja tunne. Ihminen elää suhteessa luontoon, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Hän elää sekä yksilönä et tä erilaisten ryhmien ja yhteisöjen jäsenenä. Ihminen kasvaa ja kehittyy sosiaaliseksi yhdessä toisten ihmisten kanssa ja omaksuu samalla yhteisönsä käyttäytymissäännöt ja tavat. Perhe on ihmiselle tärkeä sosiaalinen ryhmä. Ihminen elää luovassa suhteessa ympäristöönsä ja ilmentää tätä suhdetta vuorovaikutuksen avulla. Käytännön työtä ohjanneet kaksi peruselementtiä: ihmiskäsitys ja käsitys huumeiden käytöstä tukivat pyrkimystä kohdata jokainen huumeiden käyttäjä yksilönä hänen omassa elämänpiiris sään, omine yksilöllisine ongelmineen ja tarpeineen, oli kyseessä sitten huumausaineiden kokei lu-, viihde- tai ongelmakäyttäjä.
9 3.2 Työmenetelmät Uuden asiakkaan ensimmäinen tapaaminen sovittiin mahdollisimman nopeasti yhteydenoton jälkeen: yleensä jo samalle viikolle tai yhteydenottajan toiveen mukaisesti. Ensimmäisillä ta paamiskerroilla pyrittiin saavuttamaan luottamuksellinen suhde asiakkaan kanssa ja pääsemään avoimeen vuorovaikutukseen. Päihteiden käytön kartoituksella ja muun elämäntilanteen selvittelyllä pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva asiakkaan sen hetkisestä elämästä. Päihtei den käytön kartoitukseen käytettiin Stakesin huumehoitotiedonkeruulomaketta ( Soveltuvin osin käytettiin myös Nuoren huumeiden käyttäjän interventii vinen päihdehaastattelu lomakkeistoa (Liite 1), asiakkaan yksilöllisyys huomioiden. Elämänti lanteen selvittelyssä käytettiin keskustelun tukena sukupuun, verkostokartan ja elämänkaaren piirtämistä. Masennusoireiden tunnistamiseen käytettiin mielialakysely BDI-13 kyselyloma ketta. Ensimmäisten tapaamisten ja tehtyjen selvitysten perusteella muodostettiin käsitys asiakkaan tuen tarpeesta ja jatkotyöskentely sovittiin yhdessä asiakkaan kanssa hänen tarpeitaan parhaiten vastaavaksi. Koska asiakkaat olivat taustaltaan hyvin erilaista: huumeiden käytön epäilystä vuo sien huumausaineiden ongelmakäyttöön, psykososiaalisen tuen tarve vaihteli paljon. Erityisesti vaikeasti huumeriippuvaisten kanssa työskennellessä psykososiaalinen tuki oli tärkein työmuo to. Psykososiaaliseen tukeen kuului supportiivista keskustelua ja käytännön asioiden hoitamista yhdessä asiakkaan kanssa sekä verkostoyhteistyötä asiakkaan läheisten ja eri viranomaisten kanssa. Lisäksi asiakastyön muotona käytettiin palveluohjausta, joka tarkoitti työntekijöiden liikkuvuutta, helppoa ja joustavaa tavoitettavuutta sekä tukea ja ohjausta asiakkaan arjessa sel viytymiseen. Asiakkaista pidettiin kiinni ja heidät ohjattiin niiden palvelujen piiriin, joita he tarvitsivat. Terveysneuvonnalla annettiin tietoa likaisten ruiskujen käytön vaaroista, infektiotartunnoista ja muista terveydellisistä riskeistä. Asiakkaita lähetettiin tartuntatautitesteihin terveyskeskuk sen laboratorioon ja ohjattiin B-hepatiittirokotuksiin A-klinikalle. Huumetestejä käytettiin eri laisia lausuntoja varten ja hoidon tukena antamaan tietoa käytetyistä päihteistä sekä synnyttä mään luottamusta asiakassuhteeseen tai esimerkiksi nuoren ja vanhemman välille. A-klinikalta ohjattiin projektityöntekijöille asiakkaita EU-direktiivin mukaiseen ajokelpoisuu den seurantaan, jos asiakkaalla oli huumeiden käyttöä tai huumausainerikoksia. Joihinkin asia kassuhteisiin
10 liittyi myös rikoksista ehdonalaiseen vankeuteen tuomitun nuoren valvonta krimi naalihuollon pyynnöstä. Projektityöntekijät tekivät työtä yksin omien asiakkaiden kanssa, työparina keskenään tai mui den viranomaisten kanssa niin, että työparina oli esim. A-klinikan, mielenterveyspalvelujen, kriminaalihuollon tai sosiaalitoimen työntekijä. Verkostoyhteistyötä asiakkaan läheisten ja eri viranomaistahojen kanssa tehtiin asiakkaan tilanne ja tarve huomioiden. Myös asiakkaiden lä heisille annettiin tukea ja neuvontaa. 4 Projektin tulokset 4.1 Toteutetut koulutukset Riittävä tietämys huumeista, käyttötavoista, käyttökulttuureista ja muista huumeiden käyttöön liittyvistä sosiaalisista erityispiirteistä auttaa niiden asenteellisten esteiden ylittämisessä, joita huumeiden käyttäjät joutuvat kohtaamaan palveluja tarvitessaan. Asenteelliset ja tiedolliset puutteet saattavat muodostua esteiksi huumeiden käytön tunnistamiselle, käyttöön puuttumisel le ja hoidolle (Hakkarainen, Kekki, Mustalampi, Muuri, Nuorvala, Partanen, Virtanen ja Virta nen 2000, 13). Hankkeessa mukana olleiden kuntien työntekijöiden koulutustoiveet kohdistui vat edellä mainittuihin puutteisiin. Yleisiin asenteisiin vaikuttavat ja maakunnallista huumetyön osaamista lisäävät maksuttomat koulutukset toteutettiin useina erillisinä koulutuskokonaisuuk sina. Kouluttajina toimivat erilaisista viitekehyksistä käsin työskentelevät alan asiantuntijat eri puolilta Suomea. Maakunnallinen Huumetyön koulutusohjelma järjestettiin yhteistyössä Oulun yliopiston Ka jaanin kehittämiskeskuksen ja Huuko -projektin kanssa Kajaanissa neljänä koulutuspäivänä vuosina Koulutukseen osallistui 140 henkilöä. Kouluttajina toimivat: johtava sosi aalityöntekijä, YTM Kari Matela Nuorten päihde ja huumeasema Redi 64:stä Oulusta sekä kou luttaja, psykoterapeutti Marja Hannula Kymen A-klinikkatoimesta Kotkasta. Koulutuksen sisäl lön muodostivat: arvot ja asenteet, riippuvuuden olemus, huumeiden käyttäjien elämänpolku ja sen ymmärtäminen, huumeiden käyttäjien tunnistaminen, kohtaaminen ja motivoiminen, huu mekysymys perhenäkökulmasta, verkostoyhteistyö ja huumetilanne Kainuussa. Opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoitokoulutus sisälsi kaksi teoriaopetuspäivää ja osalle koulutukseen osallistuneista kahden päivän käytän töön
11 tutustumiset Järvenpään sosiaalisairaalassa tai Kiviharjun kuntoutumisklinikalla loka-jou luussa Teoriakoulutukseen osallistui 41 henkilöä ja käytännön hoidon toteutukseen tutus tui 28 henkilöä. Kouluttajina toimivat ylilääkäri Antti Holopainen, sosiaalityöntekijä Ari Tien suu ja sairaanhoitaja Anita Häkkinen Järvenpään sosiaalisairaalasta. Nuoren huumeiden käyttäjän interventiivinen päihdehaastattelu koulutuksen tavoitteena oli lisätä nuoria päihteiden käyttäjiä työssään kohtaavien henkilöiden valmiuksia arvioida nuo ren päihteiden käyttöä sekä hyödyntää haastattelua interventiona. Koulutus järjestettiin Kajaa nissa kaksi kertaa , Sotkamossa 5.5. ja Suomussalmella Koulutukseen osallis tui 87 henkilöä. Kouluttajana toimi päihdetyön suunnittelija, psykiatrinen sairaanhoitaja, työn ohjaaja Jouni Susi Helsingin sosiaaliviraston lasten sijaishuoltotoimisto järjestettiin Uusinta tietoa päihdelääketieteestä -koulutus, jossa luennoitsijana toi mi LT, psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Pekka Laine Oulun yliopistosairaalan psy kiatrian klinikalta. Koulutuksen sisällön muodostivat: persoonallisuushäiriöiden vaikutus hoi toon ja muu kaksoisdiagnostiikka, huumeiden käyttäjien hoidossa käytettävät lääkkeet, sekä kannabiksen, amfetamiinin ja päihteiden sekakäyttäjien hoidon erityispiirteet. Koulutukseen osallistui 69 henkilöä. YTM, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääkäri Juha Kemppisen koulutukseen osal listui 184 henkilöä. Koulutuksen aiheena oli päihderiippuvuuden kehittyminen ja sen vaiku tukset ihmisen arkielämään. Juha Kemppinen luennoi samasta aiheesta myös kaikille avoi messa iltatilaisuudessa. Koulutuksiin osallistui runsaasti eri ammattiryhmien edustajia kuntien perus- ja erityispalve luista, kolmannen sektorin palveluista ja vapaaehtoisjärjestöistä ympäri Kainuuta. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita osallistui myös joihinkin koulutuksiin. Saadun palautteen perusteella koulutukset koettiin pääosin tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. Eri viitekehyksistä käsin työskentele vien alan asiantuntijoiden luennoista muodostui laaja ja monipuolinen näkökulma huumeiden käyttäjien elämään ja hoitoon. Opiodiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoitokoulutus oli tarpeellinen, koska näiden hoitojen toteuttaminen on tullut ajankohtaiseksi Sotkamossa ja Kajaanissa. Asenteissa tapahtuneita muutoksia huumeiden käyttäjiä kohtaa on vaikea arvioida. 4.2 Asiakkaiden sosiodemografinen tausta ja elämäntilanne Projektin keskeinen osa oli asiakastyö. Ensimmäiset asiakkaat ohjattiin projektityöntekijöille Kainuun A-klinikalta elokuussa Ensimmäisen toimintavuoden aikana tavoitettiin 20 asia kasta, toisena
12 toimintavuonna uusia asiakasta saatiin 45 ja lokakuun 2005 loppuun mennessä hanke oli tavoittanut kaikkiaan 90 asiakasta. Uusien asiakkaiden ottaminen hankkeeseen pyrit tiin lopettamaan elokuussa 2005, mutta käytännössä asiakastyö jatkui joulukuun alkupuolelle saakka. Asiakastyön numeraalisesti mitattavia tuloksia esim. asiakasmääristä, asiakkaiden omi naisuuksista sekä käytetyistä päihteistä on kerätty seuraaviin taulukoihin. Kuvio 2. Asiakkaiden ikäjakauma. Hankkeessa mukana olleista 90 asiakkaasta naisia oli 26 ja miehiä 64 (kuvio 2). Naisten määrä noudattaa valtakunnallista tilastoa. Vaikka hankkeen kohderyhmänä olivat kainuulaiset vuotiaat huumeiden käyttäjät, yli 34-vuotiaitakaan ei rajattu hankkeen ulkopuolelle. Hie man yli kaksi kolmasosaa asiakkaista (62 asiakasta) oli alle 25-vuotiaita. Nuorten suuri määrä projektin asiakkaissa oli odotettua, koska tutkimusten mukaan alle 25-vuotiaat kokeilevat eni ten huumeita (ks. lukua 3.1, sivu 4).
13 Henkilöä Itse 6 Perhe, ystävät 7 Psykiatrinen avohoito 22 Psykiatrinen osasto 10 Päihdehuollon avohoito 18 Päihdehuollon laitos 1 Opiskelijaterveydenhuolto 3 Terveyskeskus 1 Sairaala/pkl 2 Sosiaalitoimi 5 Kriminaalihuolto 9 Poliisi/sos.työ 4 Irti huumeista ry 2 Asiakkaat yhteensä 90 Taulukko 1. Hoitoon hakeutuminen Reilu kolmasosa asiakkaista ohjautui hoitoon psykiatristen palvelujen kautta (taulukko 1). Päihdehuollon avopalveluista Kainuun A-klinikalta projektiin ohjattiin viidesosa asiakkais ta. Kriminaalihuollon kautta asiakkaita tuli yhdeksän ja perheen tai ystävien yhteydenoton kaut ta seitsemän. Oma-aloitteisesti projektityöntekijöihin osasi ottaa yhteyttä vain kuusi asiakasta koko asiakasmäärästä. Valtakunnallisen päihdehuollon huumeasiakkaat 2004 tilastotiedotteen mukaan runsas kolmasosa hoitoon hakeutumisista tapahtuu oma-aloitteisesti (Partanen 2005). Projektityöntekijöiden asiakastyö keskittyi selkeästi Kajaaniin; muissa kunnissa asiakaskäyntejä oli hyvin vähän. Asiakkaista 70 oli kajaanilaisia. Ristijärveltä ja Puolangalta ei ollut yhtään asiakasta. Muiden hankkeessa mukana olleiden kuntien asiakasmäärä vaihteli yhdestä viiteen asiakkaaseen. Kolme asiakasta oli kirjoilla Kainuun ulkopuolella, mutta asui Kainuussa. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2004 tilastotiedotteen mukaan huumeiden käytön vuoksi hoi toon hakeutuneet asiakkaat olivat yleensä joko syrjäytymisriskin alla tai jo syrjäytyneitä. Koulu tustaso oli matala ja työttömyys yleistä (62 %). Huumeprojektin asiakkaista (taulukko 2) työttö mänä tai
14 työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteena oli 39 asiakasta eli 43 prosenttia. Opis kelijoita oli reilu kolmasosa. Hoitoon hakeutumishetkellä työssä kävijöitä oli kahdeksan ja sai rauspäivärahasta tai kuntoutustuesta toimeentulonsa sai kymmenesosa asiakkaista. Henkilöä Työssä 8 Työtön 35 Opiskelija 32 Hara-raha 2 Työvoimapol.koulutus 2 Sairausloma/kunt.tuki 9 Eläkkeellä 2 Asiakkaat yhteensä 90 Taulukko 2. Työ/toimeentulo hoitoon hakeutuessa Huumeprojektin asiakkaista työttömänä oli lähes 20 prosenttia vähemmän kuin valtakunnalli sesti. Tätä selittää asiakaskunnan erilaisuus. Koska varhaisen puuttumisen elementti oli projek tissa mukana, asiakkaiksi ohjautui henkilöitä, joilla ei ollut huumeongelmaa lainkaan tai ongel man vaikeusaste oli lievä. Opiskelijoiden runsas lukumäärä asiakaskunnassa selittyy myös var haisen puuttumisen mukana ololla. Suomalaiselle päihdekulttuurille on ominaista useiden eri päihteiden sekakäyttö. Sekakäyttö voi olla useamman eri päihteen samanaikaista käyttöä, jolloin käytöllä pyritään päihdyttävän vaikutuksen tehostamiseen tai eri päihteitä käytetään vuorotellen, jolloin toisella aineella hoide taan toisen aiheuttamia vieroitusoireita. Päihteitä voidaan myös käyttää vaihtelevasti sen mu kaan, mitä on saatavilla. Vuonna 2004 huumeiden käytön vuoksi hoitoon hakeutuneista lähes kaksi kolmesta (62 %) oli ilmoittanut käyttäneensä vähintään kolmea eri päihdettä (Partanen 2005).
15 Opiaatit Heroiini Buprenorfiini Morfiini 1. päihde 2. päihde 3. päihde 4. päihde Stimulantit Amfetamiini Ekstaasi Kannabis Rauhoittavat lääkkeet Alkoholi Asiakkaat yhteensä Taulukko 3. Hoitoon hakeutumiseen johtaneet päihteet asiakasmäärien mukaan 1 1 Sekakäyttö oli yleistä huumeprojektin asiakkailla (taulukko 3). Yli puolet (57 %) asiakkaista kertoi käyttävänsä ainakin kolmea eri päihdettä. Tämä on hieman vähemmän kuin valtakunnal lisessa tilastossa (ks. edellä). Stimulantit oli yleisin, noin kolmasosalla asiakkaista, hoitoon ha keutumiseen johtaneena ensisijaisena päihteenä. Lähes yhtä paljon oli alkoholia ensisijaisena päihteenä käyttäneitä. Kannabistuotteita ensisijaisena päihteenä käyttäneitä oli viidesosa asiak kaista. 10 asiakasta hakeutui hoitoon ensisijaisesti opiaattien käytön vuoksi. Alkoholi ja kanna bis olivat lähes yhtä yleisiä toisena käytettynä päihteenä. Korvaushoitolääkkeenä käytettävien opiaattien (Subutex ) sekä kipulääkkeiden (Dolcontin ja Temgesic ) suonensisäisen käyttö lisääntyi Kainuussa projektin aikana. Myös osa muiden huu meiden käytön vuoksi hoitoon hakeutuneista projektin asiakkaista siirtyi käyttämään opiaatteja ensisijaisena päihteenä. Riskikäyttäytymisellä tarkoitetaan huumeiden suonensisäistä käyttöä sekä siihen liittyen ruis kujen ja neulojen yhteiskäyttöä. Suonensisäinen huumeiden käyttö lisää veriteitse tarttuvien vi rusten aiheuttamien maksatulehdusten (B- ja C-hepatiittien) sekä HIV-tartuntojen määriä. C-hepatiittitapauksista 90 prosenttia arvioidaan johtuvan suonensisäisten huumeiden käytöstä. (Vir tanen 2002, 47.) Vuonna 2004 huumehoitotiedonkeruussa mukana olleista hoitoon hakeutuneis ta, pistämällä huumeita käyttäneistä C-hepatiittipositiivisia oli 63 prosenttia (Partanen 2005).
16 Reilu puolet (47 henkilöä) Huumeprojektin asiakkaista oli hoitoon hakeutuessaan käyttänyt suonensisäisesti huumeita. C-hepatiittipositiivisia oli 24 henkilöä. Rikoksista tuomittuja oli nel jä viidestä asiakkaasta. Vankeusrangaistuksen oli suorittanut 17 asiakasta. 4.3 Asiakasryhmät päihteiden käytön ja hoitomuodon perusteella Hankkeen yhtenä tavoitteena oli asiakastyössä saatujen tietojen perusteella kartoittaa kainuu laisten huumeiden käyttäjien hoidon tarpeet sekä saada kokemuksia siitä, auttaako valittu työta pa huumeiden käyttäjien hoidossa. Asiakkaat jaettiin päihteiden käytön ja käytetyn hoitomuo don perusteella erilaisiin ryhmiin. Päihteiden käytön perusteella löydettiin viisi päihteidenkäyt täjäryhmää (taulukko 4). Tästä saatiin käsitys siitä, minkälaisia huumeiden käyttäjiä Kainuussa on. Puolet asiakkaista oli huumausaineiden ongelmakäyttäjiä, joista viidellä henkilöllä kannabis oli ensisijainen ongelmapäihde. Kokeilukäyttäjiksi määriteltiin 18 ja viihdekäyttäjiksi 2 asia kasta. Seitsemällä asiakkaalla oli runsasta alkoholin käyttöä, mutta he eivät olleet käyttäneet huumeita. Hoitoon ohjauksen syy oli epäily huumeiden käytöstä. Kuudella asiakkaalla oli ollut huumausaineiden ongelmakäyttöä joskus elämänsä aikana, mutta ongelma ei ollut akuutti. Ensi sijaista ongelmaa ei saatu määriteltyä 11 asiakkaan kohdalla, koska työskentely heidän kanssaan jäi vähäiseksi ja satunnaiseksi. Päihteidenkäyttäjäryhmät Alkoholiongelmaiset 7 Kokeilukäyttäjät: käyttökertoja Viihdekäyttäjät 2 Aikaisempaa ongelmakäyttöä 6 Ongelmakäyttäjät kannabis muut huumeet Ensisijainen ongelma hahmottumaton: tapaamisia vähän/epäsäännöllisesti ongelma ei hahmottunut Yhteensä 90 Taulukko 4. Asiakasryhmät päihteiden käytön mukaan Henkilöä Hoitomuodon perusteella muodostettiin neljä asiakasryhmää (taulukko 5). Työtapana kaikissa hoitomuodoissa oli asiakaslähtöisyys, joustavuus ja nopeus. Työssä käytettiin aikaisemmin se lostettuja
17 työmenetelmiä (ks. kappale 3.2, sivut 6 7). Asiakkaista 41 tavattiin hoidon tarpeen arviointi- ja konsultaatiotapaamisissa, jolloin tapaamisia oli enintään viisi kertaa. Näistä viides sä tapauksessa oli selkeästi kyse varhaisesta puuttumisesta huumeiden käyttöön. Tämä tarkoit taa sitä, että kyseessä oli alaikäinen nuori ja yksittäinen huumekokeilu. 44 asiakkaan kanssa hoitosuhde muodostui pitemmäksi. Pisin yhtäjaksoinen hoitosuhde kesti yli kolme vuotta. Tähän ryhmään kuuluneista asiakkaista kymmenen lopetti huumeiden käytön hoidon aikana. Asiakastyön päättyessä projektissa 13 asiakkaan hoitovastuu siirtyi toiselle ta holle. Arviomme mukaan 19 asiakasta olisi tarvinnut hoitoa, mutta kymmenen heistä joutui vankilaan tai muutti toiselle paikkakunnalle ja yhdeksän asiakasta ei kiinnittynyt hoitoon. Pit kän laitoskuntoutuksen jälkeen Kajaaniin muutti neljä henkilöä, joiden hoito jatkui projektissa. Asetuksen 289/2002 mukainen korvaushoito aloitettiin Järvenpään sosiaalisairaalassa heinä kuussa 2005 yhdelle henkilölle. Syyskuun alusta alkaen hoito on toteutettu Kajaanissa. Asiak kaan psykososiaalinen tuki toteutuu yhteistyössä Kainuun A-klinikan ja mielenterveyspalvelu jen kanssa. Korvaushoitolääkityksestä vastaavat A-klinikka ja kansaterveystyön päivystys Kai nuun keskussairaalassa. Korvaushoitoasiakkaan kanssa laadittu asetuksen mukainen hoitosopi mus on liitteenä. Hoitomuoto Hoidon tarpeen arvio/konsultaatio tapaamisia 1 5 Hoito jatkuu muualla tai sitä ei aloitettu varhainen puuttuminen kuollut Hoito ja kuntoutus: tapaamisia yli 5 hoitosuhde päättynyt/ongelma poistunut hoitovastuu siirtynyt toiselle taholle A-klinikka Psykiatria Päihdekuntoutus hoitosuhde päättynyt/vankilassa tai muuttanut hoitosuhde päättynyt/ajelehtijat/hävinneet kuollut Jatkohoito huumekuntoutuksesta hoito päättynyt hoitovastuu siirtynyt muualle Korvaushoito 1 Henkilöä Yhteensä 90 Taulukko 5. Huumeprojektin asiakkaat hoitomuodon mukaan 4 2 2
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotTaulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito
Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet
LisätiedotKainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011
Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotHuumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija
Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotMielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007
Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan
LisätiedotValtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen
Maakuntavaltuusto 114 28.09.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 297 04.11.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 358 16.12.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 166 16.06.2010 Valtuustoaloite: Kuntouttavan
LisätiedotOulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni
Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä
LisätiedotOpiaattikorvaushoito
Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia
LisätiedotTyöllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus
Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotHuumausainepoliittinen koordinaatioryhmä
Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta
LisätiedotMuutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012
Sosiaali- ja terveyslautakunta 326 17.10.2012 Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012 STLTK 326 1. Maakunnallinen sijaispalveluyksikkö Maakunnallinen
LisätiedotKotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa
Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi
LisätiedotVerkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella
Verkkoterapia Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella 11.3.2019 1 Taustaa Suomessa arviolta noin 560 000 alkoholin riskikäyttäjää (THL, 2018) Työssäkäyvistä miehistä 39 % ja naisista 14 % alkoholin riskikäyttäjiä
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotOpioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011
Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,
LisätiedotJärvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut
Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy
Sosiaali- ja terveyslautakunta 211 08.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy 543/61/616/2011 STLTK 211 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi rasto (Valvira) on
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotHUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke
HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3
LisätiedotHUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014
HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotKUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ
KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
LisätiedotLiite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain
1 Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain tietoja alle 10 tietoja 10 29 Ensikoti Helmiina 124 Ensikoti Pihla / Avopalveluyksikkö Amalia 114 Ensikoti Pinja 124 Itäinen
LisätiedotOhjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille
Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotLapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen
Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)
LisätiedotLaitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto
Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotVastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.)
Liite 1. Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Viime kerralla keskusteltua - Mihin ongelmiin vastuutyöntekijä vastaisi? - Löytyisikö ongelmiin ratkaisuja palvelujärjestelmän toimintatapoja kehittämällä?
LisätiedotMETADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ
Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotKOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA
KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoidon porrastus
Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi
Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta 23.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut Kainuussa Kainuun
LisätiedotHUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1
HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?
LisätiedotErityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani
Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotPeruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava
n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotPerhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien.
Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta 101 15.12.2015 22 22.03.2016 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset 1.1.2016 alkaen 444/02.05.00/2015 Soteltk 15.12.2015 101 Perhehoidon
LisätiedotOlavi Kaukonen Espoo 17.10.2014
Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen
LisätiedotNuorten palveluohjaus Facebookissa
Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki
LisätiedotTerveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari, Helsinki 29.11.2017 Kristiina Laitinen Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden
LisätiedotKorvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto
Korvaushoidon tavoitteet NAPS-projektin päätösseminaari 26.10.2007 Raisio Mia-Veera Koivisto Ohjat-projektin tiedonkeruu- ja toimintamenetelmät Psykososiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotAikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi
Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotMistä ja miten asiakkaat tavoitetaan
Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat
LisätiedotTervehdys Kainuusta!
Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit
LisätiedotTolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille
Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla
Lisätiedot- Asikkalasta, Padasjoelta ja Sysmästä yhteisesti kaksi jäsentä - Hämeenkoskelta, Kärkölästä, Myrskylästä ja Pukkilasta yhteisesti yk si jäsen
Kaupunginhallitus 138 10.04.2017 Kaupunginhallitus 248 19.06.2017 Lausunto Päijät-Hämeen jätelautakuntasopimuksen päivittämisestä/yhteistoimintasopimuksen muuttaminen 97/14.06.00/2017 Kaupunginhallitus
LisätiedotPALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA
POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,
LisätiedotPsykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento
Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen
LisätiedotEtelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys
LisätiedotPalkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät
Palkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät 8.3.2019 JARNO HEINO, PSYNAPSI OY PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS Sidonnaisuudet Psynapsi Oy: Salon
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotPäätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotLaukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi
Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja
Lisätiedot(OPI) Kuntoutujan arvioitilomake
(OPI) Kuntoutun arvioitilomake 01. Ohan nimi 02. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä 03. Kuntoutuslaitos 1. Kiipula 2. Verve 04. Monesko toteutunut kurssi on kyseessä? Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs 05.
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotOpioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen
Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle
LisätiedotEnnakkoon lähetetyt kysymykset
Ennakkoon lähetetyt kysymykset Irma Pahlman OTT, VT, MBA Korvaushoitoasiakkaan oikeus valita korvaushoitoa toetuttava terveysasema ja kunta Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan
LisätiedotValtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana
Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat
LisätiedotOpioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat
Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotVerkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.
Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotOpiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015
Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen
LisätiedotHelsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,
Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotPsykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja
Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla
LisätiedotValtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi
Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK
Lisätiedot