KAINUULAISTEN HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN HOITO. -varhaispuuttumisesta kuntoutukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAINUULAISTEN HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN HOITO. -varhaispuuttumisesta kuntoutukseen"

Transkriptio

1 Liite nro: 1 KAINUULAISTEN HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN HOITO -varhaispuuttumisesta kuntoutukseen Huumeprojekti I Huumeprojekti II Loppuraportti Eeva Anttila Satu Rusanen

2 SISÄLLYS 1 Projektin tausta ja tarkoitus 1 2 Projektin käynnistys 2 3 Työskentely Työtä ohjannut viitekehys Työmenetelmät 6 4 Projektin tulokset Toteutetut koulutukset Asiakkaiden sosiodemografinen tausta ja elämäntilanne Asiakasryhmät päihteiden käytön ja hoitomuodon perusteella Huumeiden ongelmakäyttäjien yhteisiä piirteitä 15 5 Johtopäätökset Asiakaslähtöinen työparityöskentely vaikeasti huumeongelmaisten hoidossa Ongelmat ja suositukset 18 6 Lopuksi 21 Kirjallisuus 23 LIITE 1. Nuoren interventiivinen päihdehaastattelu (Jouni Susi, Marko Nikkanen 1999)...24 LIITE 2. Päihteiden käytön tilannemääritys...33 LIITE 3. Korvaushoitosopimus...35

3 Kuviot Kuvio 1. Huumeiden käytön eri muodot 4 Kuvio 2. Asiakkaiden ikäjakauma.9 Taulukot Taulukko 1. Hoitoon hakeutuminen.10 Taulukko 2. Työ/toimeentulo hoitoon hakeutuessa..11 Taulukko 3. Hoitoon hakeutumiseen johtaneet päihteet asiakasmäärien mukaan..12 Taulukko 4. Asiakasryhmät päihteiden käytön mukaan...13 Taulukko 5. Huumeprojektin asiakkaat hoitomuodon mukaan 14

4 1 Projektin tausta ja tarkoitus Laittomien huumausaineiden käyttö lisääntyi Suomessa ns. toisen huumeaallon aikana 1990-lu vulla. Samanaikaisesti alkoivat kasvaa myös huumausaineiden käytön aiheuttamat haitat. Erit täin huolestuttavaa oli heroiinin käyttöön liittyvien myrkytyskuolemien ja suonensisäisten huu meiden käytöstä aiheutuvien HIV-tartuntojen lisääntyminen. Vaikka 2000-luvulle tultaessa oli merkkejä huumekokeilujen ja käytön kasvun hidastumisesta, haittojen kasvu jatkui yhä. Tämä selittyy sillä, että huumeiden käytön aiheuttamat haitat ilmenevät yleensä viiveellä ja esimerkik si hoitoon hakeutuminen tapahtuu 3 5 vuoden kuluttua huumeiden käytön aloittamisesta. (Vir tanen 2002, ) Perinteisten psykososiaalisten hoitomuotojen rinnalle otettiin käyttöön lääkkeillä tapahtuva opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoito sekä harm reduction eli haittojen vähentä minen, jolla pyritään huumeiden käytön aiheuttamien haittojen minimoimiseen ja vaikeasti huumeongelmaisten saamista hoidon ja palvelujen piiriin. Koska lääkkeelliset hoidot olivat aluksi voimakkaasti säädeltyjä, muodostui hoitojonoja. Lähinnä tiedotusvälineiden voimakkaan rea goinnin seurauksena tehtiin useita selvityksiä ja perustettiin työryhmä miettimään huumausai neiden ongelmakäyttäjien hoitoa. Myös lääkärikunta reagoi konsensuslausumassaan voimak kaasti lääkkeellisten hoitojen ja haittojen vähentämistoimenpiteiden puolesta. Hoitojonojen purkamiseksi lakia opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidoista lievennettiin useita kertoja. Nykyisen asetuksen (289/2002) mukaan nämä hoidot voidaan aloittaa keskussairaalassa, Järvenpään sosiaalisairaalassa tai terveyskeskuksissa, päih dehuollon yksiköissä ja vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksiköissä, mikäli näissä yksi köissä on hoidosta vastaava lääkäri, hoidon antamiseen perehtynyt henkilökunta ja asianmukai set tilat. Lisäksi valtion vuoden 2002 ja 2003 talousarvioon varattiin erityismääräraha huumei den käyttäjien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Avustusten tarkoituksena oli toimia hank keiden käynnistysrahana, jonka jälkeen kunnat itse lähtisivät jatkamaan aloitettua toimintaa (Virtanen 2005, 51). Lääninhallitukset jakoivat rahat kunnille ja kuntayhtymille hakemusten pe rusteella. Avustusten myöntämisperusteita olivat alueella asuvien vaikeasti huumeongelmaisten määrä, palvelujen tarpeen ja määrän välillä vallitseva epäsuhta sekä huumeiden käyttäjien hoi don kehittämisen pitkäjännitteisyys. Lisäksi huomioitiin palvelujärjestelmän kokonaisuuden ke hittäminen terveyskeskusten, kunnan sosiaalitoimen, erikoissairaanhoidon ja muiden palvelun tuottajien yhteistyönä, kuntien välinen yhteistyö, perustason toiminnan painottaminen, uusien hoidollisten toiminta- ja työkäytäntöjen kehittäminen, toimenpiteet hoitoonpääsyjonojen purka miseksi sekä toiminnan kehittämistä tukeva henkilöstökoulutus.

5 Läänikohtainen valtionavustus osuus perustui kahdelta kolmasosalta läänin alueen amfetamiinin ja opiaattien käyttäjien mää rään sekä yhdeltä kolmasosalta läänin alueen vuotiaiden määrään. (Valtioneuvoston ase tus 98/2002.) 2 Projektin käynnistys käynnistyneen ja vuoden 2005 loppuun saakka kestäneen Kainuulaisten huumeiden käyttäjien hoito varhaispuuttumisesta kuntoutukseen -projektin tarkoituksena oli kehittään huumeiden käyttäjien hoitoa ja kuntoutusta Kainuun alueella. Hankkeen kohderyhmänä olivat hankehakemuksen mukaan kainuulaiset vuotiaat huumeongelmaiset ja heidän omaisen sa. Hankeen hallinnoinnista vastasi Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän ja vuoden 2005 alusta alkaen Kainuun maakunta kuntayhtymä. Kuntayhtymän lisäksi hank keessa olivat osallisina Vaalaa lukuun ottamatta kaikki Kainuun kunnat: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vuolijoki. Hankkeen käyn nistyessä maakunnassa asui noin asukasta, joista vuotiaita oli lähes Hankkeen ohjausryhmän muodostivat ylilääkäri, psykiatrian tulosalueen johtaja Mauno Saari (8/2004 saakka), va. ylihoitaja/osastonhoitaja Arja Heikkinen sekä Kainuun A-klinikan vastaa va sosiaaliterapeutti Kerttu Valkeapää-Turunen. Hankehakemuksessa painopistealueiksi valittiin kaikki asetuksessa mainitut neljä kohtaa: vai keasti huumeongelmaisten palveluohjauksen järjestäminen, hoidon ja kuntoutuksen tehostami nen sekä opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidon mahdollistuminen Kainuus sa. Lisäksi hankehakemuksessa määriteltiin tavoitteiksi: huumeongelmaisten hoidon ja kuntou tuksen mahdollistuminen Kainuussa perus- ja täydennyskoulutuksella, yksilöllisten ja tarpeen mukaisten hoitokokonaisuuksien rakentaminen huumeongelmaisille Kainuuseen, Kainuun vi ranomaisverkostojen ja muiden yhteistyötahojen yhteistyön ja käytännön toiminnan tehostami nen huumeongelmaisten hoidossa ja kuntoutuksessa, nopean puuttumisen toimintamallin luo minen ja vakiintuminen Kainuussa sekä huumetyön maakunnallisen ja paikallisen koordinaa tion selkeytyminen ja tehostuminen. Hankkeen työntekijöiksi palkattiin kaksi projektityöntekijää käytännön asiakastyöhön sekä kou lutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Projektityöntekijät perehtyivät huumetyöhön viikon kestäneillä opintokäynneillä Nuorten päihde- ja huumeasema Redi 64:ssä Oulussa sekä Kurvin huumepoliklinikalla ja terveysneuvontapiste Vinkissä Helsingissä. Hankkeen aloittamisesta jär jestettiin tiedotustilaisuus paikallisille tiedotusvälineille ja kaikissa kunnissa järjestettiin tapaa miset, joihin

6 kutsuttiin paikallisia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä, koulun, seurakun nan, nuorisotoimen ja poliisin edustajia. Näillä ensimmäisillä kuntakäynneillä esiteltiin projekti ja sen tavoitteet, kartoitettiin kuntien huumetilannetta, hoitokäytäntöjä sekä koulutustarpeita. Toisilla kuntakäynneillä tiedotettiin opiodiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja yllä pitohoitojen koulutuksesta, kerrottiin hankkeen etenemisestä sekä kerättiin uusinta tietoa kun tien huumetilanteesta. Kajaanissa tavattiin omina ryhminään kouluterveydenhoitajat ja kuraatto rit sekä sosiaalipalvelukeskuksen sosiaalityöntekijät. Käytännön asiakastyö aloitettiin heti elo kuussa Myös koulutusten suunnittelu aloitettiin syksyllä Työskentely Projektin käytännön asiakastyössä kokeiltiin nopean, helposti saatavilla olevan, joustavan, liik kuvan ja asiakaslähtöisen työtavan soveltuvuutta huumeiden käyttäjien hoitoon. Tämän työta van avulla pyrittiin tehostamaan myös vaikeasti huumeongelmaisten hoitoa ja kuntoutusta. Li säksi pyrittiin tehostamaan eri viranomaisverkostojen ja muiden tahojen yhteistyötä huumeiden käyttäjien hoidossa ja kuntoutuksessa. Huumekoulutuksia järjestämällä pyrittiin vaikuttamaan yleisiin asenteisiin huumeiden käyttäjiä kohtaan ja parantamaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia puuttua huumeiden käyttöön ja hoitaa huumeiden käyttäjiä. Työntekijöiden työhuone sijaitsi aikuispsykiatrian poliklinikalla sakka ja sen jälkeen Kajaanin pääterveysasemalla päivystysvastaanoton tiloissa toukokuuhun 2005 saakka ja sen jäl keen mielenterveyspalvelujen tiloissa. Asiakkaita tavattiin Kainuun A-klinikalla, muiden yhteistyökumppaneiden tiloissa, asiakkaiden kotona tai muualla. Työntekijöillä oli matkapuheli met, joiden numerot olivat yhteistyökumppaneiden tiedossa, projektiesitteissä ja Kainuun Sano mien päivystävien palvelujen luettelossa. Puhelinnumerot annettiin myös asiakkaille. 3.1 Työtä ohjannut viitekehys Käytännön työtä ohjasivat holistinen ihmiskäsitys ja tieto siitä, että huumeiden käyttäjät eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan huumeiden käyttö voidaan jakaa käyttökulttuurien ja tapojen perusteella kolmeen erilaiseen kategoriaan: kokeiluun, viihdekäyttöön ja ongelmakäyttöön. Luokat eivät ole pysyviä vaan paremminkin ideaalimalleja, koska käyttäjät saattavat muuttaa käyttötapojaan tai lopettaa käytön kokonaan. Varsinkin viihdekäytön ja ongelmakäytön raja on häilyvä, koska huumeiden käyttö

7 saattaa vaihdella kausittain ja elämäntilanteen mukaan. Kokeilukäyttö Viihdekäyttö Ongelmakäyttö Kuvio 1. Huumeiden käytön eri muodot: ideaalimalli Salasuon (2004, 150) mukaan. Suurin osa huumeiden käytöstä, noin 80 prosenttia, on kokeilukäyttöä, jossa käyttökertojen määrä on Yleisimmin kokeillaan kannabistuotteita ja kokeilujen syitä ovat vuoti aille koululaisille vuonna 1999 suoritetun kansainvälisen ESPAD kyselyn mukaan: uteliaisuus, päihtymyksen tavoitteleminen, kertomukset aineen miellyttävistä vaikutuksista ja käyttö ystävä piirissä. Eniten huumeita kokeilevat vuotiaat nuoret. (Salasuo & Rantala 2002, 43.) Viihdekäyttö on Salasuon ja Rantalan (2002, 45 46) mukaan säännöllisen huumeiden käytön muoto, joka liittyy vapaa-aikaan. Huumeiden viihdekäyttäjät olettavat, että käyttö on hallinnas sa eikä siitä

8 aiheudu ongelmia. Siihen ei yleensä liity käytön ja hallussapidon lisäksi muuta laa jamittaista rikollisuutta ja käyttäjä käy työssä tai koulussa. Hän voi olla myös työtön, jos muut ehdot täyttyvät. Huumausaineiden ongelmakäyttö aiheuttaa erilaisia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia: fyy sistä ja psyykkistä sairastavuutta, rikollisuutta ja syrjäytymistä yhteiskunnan normaalista toi minnasta. Olennaisena piirteenä huumeiden ongelmakäyttöön, etenkin opiaattien, liittyy voima kas riippuvuus. Voimakkaasti huumeriippuvaisen ihmisen keskeiseksi elämän sisällöksi muo dostuu aine ja sen saatavuuden varmistaminen. Huumausaineiden ongelmakäyttöä miettineen työryhmän (2001, 18) mielestä terveydenhuollon näkökulmasta katsottuna ongelmakäyttönä voidaan pitää huumausaineiden käyttöä, jolla on todettavissa olevia, hoito tai muita toimenpi teitä vaativia haitallisia seuraamuksia. Sosiaaliset ongelmat ilmenevät sosiaalisen toimintaky vyn ja elämänhallinnan heikkenemisenä. Kroonistuessaan huumausaineiden käyttö voi johtaa vaikeaan syrjäytymiskierteeseen, missä käyttäjä menettää yksinkertaisimmatkin arkipäivän elämänhallintataitonsa. Pitkäaikainen säännöllinen huumeiden käyttö johtaa lähes aina myös ri kolliseen toimintaa. Holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on kokonaisuus, joka todellistuu vähintään kol messa toisiinsa läheisesti kietoutuneessa perusmuodossa: kehollisuus, tajunnallisuus ja situatio naalisuus. Kehollisuus viittaa fyysiseen, tajunnallisuus psyykkiseen ja henkiseen olemassaoloon ja situationaalisuus ihmisen maailmasuhteeseen, joka näin on osa ihmisenä olemista. (Rauhala 1989.) Holistisen ihmiskäsityksen mukaiset fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus ovat ihmi sen perusominaisuuksia. Niitä ei ole mahdollista erottaa toisistaan, mutta ihmisiä voidaan tar kastella niiden avulla eri näkökulmista. Ihmisen psyykkiseen ulottuvuuteen kuuluvat kognitiivi set rakenteet ja persoonallisuus. Näihin sisältyvät muisti, ajattelu, taito käsitellä tietoa, tahto ja tunne. Ihminen elää suhteessa luontoon, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Hän elää sekä yksilönä et tä erilaisten ryhmien ja yhteisöjen jäsenenä. Ihminen kasvaa ja kehittyy sosiaaliseksi yhdessä toisten ihmisten kanssa ja omaksuu samalla yhteisönsä käyttäytymissäännöt ja tavat. Perhe on ihmiselle tärkeä sosiaalinen ryhmä. Ihminen elää luovassa suhteessa ympäristöönsä ja ilmentää tätä suhdetta vuorovaikutuksen avulla. Käytännön työtä ohjanneet kaksi peruselementtiä: ihmiskäsitys ja käsitys huumeiden käytöstä tukivat pyrkimystä kohdata jokainen huumeiden käyttäjä yksilönä hänen omassa elämänpiiris sään, omine yksilöllisine ongelmineen ja tarpeineen, oli kyseessä sitten huumausaineiden kokei lu-, viihde- tai ongelmakäyttäjä.

9 3.2 Työmenetelmät Uuden asiakkaan ensimmäinen tapaaminen sovittiin mahdollisimman nopeasti yhteydenoton jälkeen: yleensä jo samalle viikolle tai yhteydenottajan toiveen mukaisesti. Ensimmäisillä ta paamiskerroilla pyrittiin saavuttamaan luottamuksellinen suhde asiakkaan kanssa ja pääsemään avoimeen vuorovaikutukseen. Päihteiden käytön kartoituksella ja muun elämäntilanteen selvittelyllä pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva asiakkaan sen hetkisestä elämästä. Päihtei den käytön kartoitukseen käytettiin Stakesin huumehoitotiedonkeruulomaketta (http://www.stakes.info/huumehoito). Soveltuvin osin käytettiin myös Nuoren huumeiden käyttäjän interventii vinen päihdehaastattelu lomakkeistoa (Liite 1), asiakkaan yksilöllisyys huomioiden. Elämänti lanteen selvittelyssä käytettiin keskustelun tukena sukupuun, verkostokartan ja elämänkaaren piirtämistä. Masennusoireiden tunnistamiseen käytettiin mielialakysely BDI-13 kyselyloma ketta. Ensimmäisten tapaamisten ja tehtyjen selvitysten perusteella muodostettiin käsitys asiakkaan tuen tarpeesta ja jatkotyöskentely sovittiin yhdessä asiakkaan kanssa hänen tarpeitaan parhaiten vastaavaksi. Koska asiakkaat olivat taustaltaan hyvin erilaista: huumeiden käytön epäilystä vuo sien huumausaineiden ongelmakäyttöön, psykososiaalisen tuen tarve vaihteli paljon. Erityisesti vaikeasti huumeriippuvaisten kanssa työskennellessä psykososiaalinen tuki oli tärkein työmuo to. Psykososiaaliseen tukeen kuului supportiivista keskustelua ja käytännön asioiden hoitamista yhdessä asiakkaan kanssa sekä verkostoyhteistyötä asiakkaan läheisten ja eri viranomaisten kanssa. Lisäksi asiakastyön muotona käytettiin palveluohjausta, joka tarkoitti työntekijöiden liikkuvuutta, helppoa ja joustavaa tavoitettavuutta sekä tukea ja ohjausta asiakkaan arjessa sel viytymiseen. Asiakkaista pidettiin kiinni ja heidät ohjattiin niiden palvelujen piiriin, joita he tarvitsivat. Terveysneuvonnalla annettiin tietoa likaisten ruiskujen käytön vaaroista, infektiotartunnoista ja muista terveydellisistä riskeistä. Asiakkaita lähetettiin tartuntatautitesteihin terveyskeskuk sen laboratorioon ja ohjattiin B-hepatiittirokotuksiin A-klinikalle. Huumetestejä käytettiin eri laisia lausuntoja varten ja hoidon tukena antamaan tietoa käytetyistä päihteistä sekä synnyttä mään luottamusta asiakassuhteeseen tai esimerkiksi nuoren ja vanhemman välille. A-klinikalta ohjattiin projektityöntekijöille asiakkaita EU-direktiivin mukaiseen ajokelpoisuu den seurantaan, jos asiakkaalla oli huumeiden käyttöä tai huumausainerikoksia. Joihinkin asia kassuhteisiin

10 liittyi myös rikoksista ehdonalaiseen vankeuteen tuomitun nuoren valvonta krimi naalihuollon pyynnöstä. Projektityöntekijät tekivät työtä yksin omien asiakkaiden kanssa, työparina keskenään tai mui den viranomaisten kanssa niin, että työparina oli esim. A-klinikan, mielenterveyspalvelujen, kriminaalihuollon tai sosiaalitoimen työntekijä. Verkostoyhteistyötä asiakkaan läheisten ja eri viranomaistahojen kanssa tehtiin asiakkaan tilanne ja tarve huomioiden. Myös asiakkaiden lä heisille annettiin tukea ja neuvontaa. 4 Projektin tulokset 4.1 Toteutetut koulutukset Riittävä tietämys huumeista, käyttötavoista, käyttökulttuureista ja muista huumeiden käyttöön liittyvistä sosiaalisista erityispiirteistä auttaa niiden asenteellisten esteiden ylittämisessä, joita huumeiden käyttäjät joutuvat kohtaamaan palveluja tarvitessaan. Asenteelliset ja tiedolliset puutteet saattavat muodostua esteiksi huumeiden käytön tunnistamiselle, käyttöön puuttumisel le ja hoidolle (Hakkarainen, Kekki, Mustalampi, Muuri, Nuorvala, Partanen, Virtanen ja Virta nen 2000, 13). Hankkeessa mukana olleiden kuntien työntekijöiden koulutustoiveet kohdistui vat edellä mainittuihin puutteisiin. Yleisiin asenteisiin vaikuttavat ja maakunnallista huumetyön osaamista lisäävät maksuttomat koulutukset toteutettiin useina erillisinä koulutuskokonaisuuk sina. Kouluttajina toimivat erilaisista viitekehyksistä käsin työskentelevät alan asiantuntijat eri puolilta Suomea. Maakunnallinen Huumetyön koulutusohjelma järjestettiin yhteistyössä Oulun yliopiston Ka jaanin kehittämiskeskuksen ja Huuko -projektin kanssa Kajaanissa neljänä koulutuspäivänä vuosina Koulutukseen osallistui 140 henkilöä. Kouluttajina toimivat: johtava sosi aalityöntekijä, YTM Kari Matela Nuorten päihde ja huumeasema Redi 64:stä Oulusta sekä kou luttaja, psykoterapeutti Marja Hannula Kymen A-klinikkatoimesta Kotkasta. Koulutuksen sisäl lön muodostivat: arvot ja asenteet, riippuvuuden olemus, huumeiden käyttäjien elämänpolku ja sen ymmärtäminen, huumeiden käyttäjien tunnistaminen, kohtaaminen ja motivoiminen, huu mekysymys perhenäkökulmasta, verkostoyhteistyö ja huumetilanne Kainuussa. Opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoitokoulutus sisälsi kaksi teoriaopetuspäivää ja osalle koulutukseen osallistuneista kahden päivän käytän töön

11 tutustumiset Järvenpään sosiaalisairaalassa tai Kiviharjun kuntoutumisklinikalla loka-jou luussa Teoriakoulutukseen osallistui 41 henkilöä ja käytännön hoidon toteutukseen tutus tui 28 henkilöä. Kouluttajina toimivat ylilääkäri Antti Holopainen, sosiaalityöntekijä Ari Tien suu ja sairaanhoitaja Anita Häkkinen Järvenpään sosiaalisairaalasta. Nuoren huumeiden käyttäjän interventiivinen päihdehaastattelu koulutuksen tavoitteena oli lisätä nuoria päihteiden käyttäjiä työssään kohtaavien henkilöiden valmiuksia arvioida nuo ren päihteiden käyttöä sekä hyödyntää haastattelua interventiona. Koulutus järjestettiin Kajaa nissa kaksi kertaa , Sotkamossa 5.5. ja Suomussalmella Koulutukseen osallis tui 87 henkilöä. Kouluttajana toimi päihdetyön suunnittelija, psykiatrinen sairaanhoitaja, työn ohjaaja Jouni Susi Helsingin sosiaaliviraston lasten sijaishuoltotoimisto järjestettiin Uusinta tietoa päihdelääketieteestä -koulutus, jossa luennoitsijana toi mi LT, psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Pekka Laine Oulun yliopistosairaalan psy kiatrian klinikalta. Koulutuksen sisällön muodostivat: persoonallisuushäiriöiden vaikutus hoi toon ja muu kaksoisdiagnostiikka, huumeiden käyttäjien hoidossa käytettävät lääkkeet, sekä kannabiksen, amfetamiinin ja päihteiden sekakäyttäjien hoidon erityispiirteet. Koulutukseen osallistui 69 henkilöä. YTM, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääkäri Juha Kemppisen koulutukseen osal listui 184 henkilöä. Koulutuksen aiheena oli päihderiippuvuuden kehittyminen ja sen vaiku tukset ihmisen arkielämään. Juha Kemppinen luennoi samasta aiheesta myös kaikille avoi messa iltatilaisuudessa. Koulutuksiin osallistui runsaasti eri ammattiryhmien edustajia kuntien perus- ja erityispalve luista, kolmannen sektorin palveluista ja vapaaehtoisjärjestöistä ympäri Kainuuta. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita osallistui myös joihinkin koulutuksiin. Saadun palautteen perusteella koulutukset koettiin pääosin tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. Eri viitekehyksistä käsin työskentele vien alan asiantuntijoiden luennoista muodostui laaja ja monipuolinen näkökulma huumeiden käyttäjien elämään ja hoitoon. Opiodiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoitokoulutus oli tarpeellinen, koska näiden hoitojen toteuttaminen on tullut ajankohtaiseksi Sotkamossa ja Kajaanissa. Asenteissa tapahtuneita muutoksia huumeiden käyttäjiä kohtaa on vaikea arvioida. 4.2 Asiakkaiden sosiodemografinen tausta ja elämäntilanne Projektin keskeinen osa oli asiakastyö. Ensimmäiset asiakkaat ohjattiin projektityöntekijöille Kainuun A-klinikalta elokuussa Ensimmäisen toimintavuoden aikana tavoitettiin 20 asia kasta, toisena

12 toimintavuonna uusia asiakasta saatiin 45 ja lokakuun 2005 loppuun mennessä hanke oli tavoittanut kaikkiaan 90 asiakasta. Uusien asiakkaiden ottaminen hankkeeseen pyrit tiin lopettamaan elokuussa 2005, mutta käytännössä asiakastyö jatkui joulukuun alkupuolelle saakka. Asiakastyön numeraalisesti mitattavia tuloksia esim. asiakasmääristä, asiakkaiden omi naisuuksista sekä käytetyistä päihteistä on kerätty seuraaviin taulukoihin. Kuvio 2. Asiakkaiden ikäjakauma. Hankkeessa mukana olleista 90 asiakkaasta naisia oli 26 ja miehiä 64 (kuvio 2). Naisten määrä noudattaa valtakunnallista tilastoa. Vaikka hankkeen kohderyhmänä olivat kainuulaiset vuotiaat huumeiden käyttäjät, yli 34-vuotiaitakaan ei rajattu hankkeen ulkopuolelle. Hie man yli kaksi kolmasosaa asiakkaista (62 asiakasta) oli alle 25-vuotiaita. Nuorten suuri määrä projektin asiakkaissa oli odotettua, koska tutkimusten mukaan alle 25-vuotiaat kokeilevat eni ten huumeita (ks. lukua 3.1, sivu 4).

13 Henkilöä Itse 6 Perhe, ystävät 7 Psykiatrinen avohoito 22 Psykiatrinen osasto 10 Päihdehuollon avohoito 18 Päihdehuollon laitos 1 Opiskelijaterveydenhuolto 3 Terveyskeskus 1 Sairaala/pkl 2 Sosiaalitoimi 5 Kriminaalihuolto 9 Poliisi/sos.työ 4 Irti huumeista ry 2 Asiakkaat yhteensä 90 Taulukko 1. Hoitoon hakeutuminen Reilu kolmasosa asiakkaista ohjautui hoitoon psykiatristen palvelujen kautta (taulukko 1). Päihdehuollon avopalveluista Kainuun A-klinikalta projektiin ohjattiin viidesosa asiakkais ta. Kriminaalihuollon kautta asiakkaita tuli yhdeksän ja perheen tai ystävien yhteydenoton kaut ta seitsemän. Oma-aloitteisesti projektityöntekijöihin osasi ottaa yhteyttä vain kuusi asiakasta koko asiakasmäärästä. Valtakunnallisen päihdehuollon huumeasiakkaat 2004 tilastotiedotteen mukaan runsas kolmasosa hoitoon hakeutumisista tapahtuu oma-aloitteisesti (Partanen 2005). Projektityöntekijöiden asiakastyö keskittyi selkeästi Kajaaniin; muissa kunnissa asiakaskäyntejä oli hyvin vähän. Asiakkaista 70 oli kajaanilaisia. Ristijärveltä ja Puolangalta ei ollut yhtään asiakasta. Muiden hankkeessa mukana olleiden kuntien asiakasmäärä vaihteli yhdestä viiteen asiakkaaseen. Kolme asiakasta oli kirjoilla Kainuun ulkopuolella, mutta asui Kainuussa. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2004 tilastotiedotteen mukaan huumeiden käytön vuoksi hoi toon hakeutuneet asiakkaat olivat yleensä joko syrjäytymisriskin alla tai jo syrjäytyneitä. Koulu tustaso oli matala ja työttömyys yleistä (62 %). Huumeprojektin asiakkaista (taulukko 2) työttö mänä tai

14 työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteena oli 39 asiakasta eli 43 prosenttia. Opis kelijoita oli reilu kolmasosa. Hoitoon hakeutumishetkellä työssä kävijöitä oli kahdeksan ja sai rauspäivärahasta tai kuntoutustuesta toimeentulonsa sai kymmenesosa asiakkaista. Henkilöä Työssä 8 Työtön 35 Opiskelija 32 Hara-raha 2 Työvoimapol.koulutus 2 Sairausloma/kunt.tuki 9 Eläkkeellä 2 Asiakkaat yhteensä 90 Taulukko 2. Työ/toimeentulo hoitoon hakeutuessa Huumeprojektin asiakkaista työttömänä oli lähes 20 prosenttia vähemmän kuin valtakunnalli sesti. Tätä selittää asiakaskunnan erilaisuus. Koska varhaisen puuttumisen elementti oli projek tissa mukana, asiakkaiksi ohjautui henkilöitä, joilla ei ollut huumeongelmaa lainkaan tai ongel man vaikeusaste oli lievä. Opiskelijoiden runsas lukumäärä asiakaskunnassa selittyy myös var haisen puuttumisen mukana ololla. Suomalaiselle päihdekulttuurille on ominaista useiden eri päihteiden sekakäyttö. Sekakäyttö voi olla useamman eri päihteen samanaikaista käyttöä, jolloin käytöllä pyritään päihdyttävän vaikutuksen tehostamiseen tai eri päihteitä käytetään vuorotellen, jolloin toisella aineella hoide taan toisen aiheuttamia vieroitusoireita. Päihteitä voidaan myös käyttää vaihtelevasti sen mu kaan, mitä on saatavilla. Vuonna 2004 huumeiden käytön vuoksi hoitoon hakeutuneista lähes kaksi kolmesta (62 %) oli ilmoittanut käyttäneensä vähintään kolmea eri päihdettä (Partanen 2005).

15 Opiaatit Heroiini Buprenorfiini Morfiini 1. päihde 2. päihde 3. päihde 4. päihde Stimulantit Amfetamiini Ekstaasi Kannabis Rauhoittavat lääkkeet Alkoholi Asiakkaat yhteensä Taulukko 3. Hoitoon hakeutumiseen johtaneet päihteet asiakasmäärien mukaan 1 1 Sekakäyttö oli yleistä huumeprojektin asiakkailla (taulukko 3). Yli puolet (57 %) asiakkaista kertoi käyttävänsä ainakin kolmea eri päihdettä. Tämä on hieman vähemmän kuin valtakunnal lisessa tilastossa (ks. edellä). Stimulantit oli yleisin, noin kolmasosalla asiakkaista, hoitoon ha keutumiseen johtaneena ensisijaisena päihteenä. Lähes yhtä paljon oli alkoholia ensisijaisena päihteenä käyttäneitä. Kannabistuotteita ensisijaisena päihteenä käyttäneitä oli viidesosa asiak kaista. 10 asiakasta hakeutui hoitoon ensisijaisesti opiaattien käytön vuoksi. Alkoholi ja kanna bis olivat lähes yhtä yleisiä toisena käytettynä päihteenä. Korvaushoitolääkkeenä käytettävien opiaattien (Subutex ) sekä kipulääkkeiden (Dolcontin ja Temgesic ) suonensisäisen käyttö lisääntyi Kainuussa projektin aikana. Myös osa muiden huu meiden käytön vuoksi hoitoon hakeutuneista projektin asiakkaista siirtyi käyttämään opiaatteja ensisijaisena päihteenä. Riskikäyttäytymisellä tarkoitetaan huumeiden suonensisäistä käyttöä sekä siihen liittyen ruis kujen ja neulojen yhteiskäyttöä. Suonensisäinen huumeiden käyttö lisää veriteitse tarttuvien vi rusten aiheuttamien maksatulehdusten (B- ja C-hepatiittien) sekä HIV-tartuntojen määriä. C-hepatiittitapauksista 90 prosenttia arvioidaan johtuvan suonensisäisten huumeiden käytöstä. (Vir tanen 2002, 47.) Vuonna 2004 huumehoitotiedonkeruussa mukana olleista hoitoon hakeutuneis ta, pistämällä huumeita käyttäneistä C-hepatiittipositiivisia oli 63 prosenttia (Partanen 2005).

16 Reilu puolet (47 henkilöä) Huumeprojektin asiakkaista oli hoitoon hakeutuessaan käyttänyt suonensisäisesti huumeita. C-hepatiittipositiivisia oli 24 henkilöä. Rikoksista tuomittuja oli nel jä viidestä asiakkaasta. Vankeusrangaistuksen oli suorittanut 17 asiakasta. 4.3 Asiakasryhmät päihteiden käytön ja hoitomuodon perusteella Hankkeen yhtenä tavoitteena oli asiakastyössä saatujen tietojen perusteella kartoittaa kainuu laisten huumeiden käyttäjien hoidon tarpeet sekä saada kokemuksia siitä, auttaako valittu työta pa huumeiden käyttäjien hoidossa. Asiakkaat jaettiin päihteiden käytön ja käytetyn hoitomuo don perusteella erilaisiin ryhmiin. Päihteiden käytön perusteella löydettiin viisi päihteidenkäyt täjäryhmää (taulukko 4). Tästä saatiin käsitys siitä, minkälaisia huumeiden käyttäjiä Kainuussa on. Puolet asiakkaista oli huumausaineiden ongelmakäyttäjiä, joista viidellä henkilöllä kannabis oli ensisijainen ongelmapäihde. Kokeilukäyttäjiksi määriteltiin 18 ja viihdekäyttäjiksi 2 asia kasta. Seitsemällä asiakkaalla oli runsasta alkoholin käyttöä, mutta he eivät olleet käyttäneet huumeita. Hoitoon ohjauksen syy oli epäily huumeiden käytöstä. Kuudella asiakkaalla oli ollut huumausaineiden ongelmakäyttöä joskus elämänsä aikana, mutta ongelma ei ollut akuutti. Ensi sijaista ongelmaa ei saatu määriteltyä 11 asiakkaan kohdalla, koska työskentely heidän kanssaan jäi vähäiseksi ja satunnaiseksi. Päihteidenkäyttäjäryhmät Alkoholiongelmaiset 7 Kokeilukäyttäjät: käyttökertoja Viihdekäyttäjät 2 Aikaisempaa ongelmakäyttöä 6 Ongelmakäyttäjät kannabis muut huumeet Ensisijainen ongelma hahmottumaton: tapaamisia vähän/epäsäännöllisesti ongelma ei hahmottunut Yhteensä 90 Taulukko 4. Asiakasryhmät päihteiden käytön mukaan Henkilöä Hoitomuodon perusteella muodostettiin neljä asiakasryhmää (taulukko 5). Työtapana kaikissa hoitomuodoissa oli asiakaslähtöisyys, joustavuus ja nopeus. Työssä käytettiin aikaisemmin se lostettuja

17 työmenetelmiä (ks. kappale 3.2, sivut 6 7). Asiakkaista 41 tavattiin hoidon tarpeen arviointi- ja konsultaatiotapaamisissa, jolloin tapaamisia oli enintään viisi kertaa. Näistä viides sä tapauksessa oli selkeästi kyse varhaisesta puuttumisesta huumeiden käyttöön. Tämä tarkoit taa sitä, että kyseessä oli alaikäinen nuori ja yksittäinen huumekokeilu. 44 asiakkaan kanssa hoitosuhde muodostui pitemmäksi. Pisin yhtäjaksoinen hoitosuhde kesti yli kolme vuotta. Tähän ryhmään kuuluneista asiakkaista kymmenen lopetti huumeiden käytön hoidon aikana. Asiakastyön päättyessä projektissa 13 asiakkaan hoitovastuu siirtyi toiselle ta holle. Arviomme mukaan 19 asiakasta olisi tarvinnut hoitoa, mutta kymmenen heistä joutui vankilaan tai muutti toiselle paikkakunnalle ja yhdeksän asiakasta ei kiinnittynyt hoitoon. Pit kän laitoskuntoutuksen jälkeen Kajaaniin muutti neljä henkilöä, joiden hoito jatkui projektissa. Asetuksen 289/2002 mukainen korvaushoito aloitettiin Järvenpään sosiaalisairaalassa heinä kuussa 2005 yhdelle henkilölle. Syyskuun alusta alkaen hoito on toteutettu Kajaanissa. Asiak kaan psykososiaalinen tuki toteutuu yhteistyössä Kainuun A-klinikan ja mielenterveyspalvelu jen kanssa. Korvaushoitolääkityksestä vastaavat A-klinikka ja kansaterveystyön päivystys Kai nuun keskussairaalassa. Korvaushoitoasiakkaan kanssa laadittu asetuksen mukainen hoitosopi mus on liitteenä. Hoitomuoto Hoidon tarpeen arvio/konsultaatio tapaamisia 1 5 Hoito jatkuu muualla tai sitä ei aloitettu varhainen puuttuminen kuollut Hoito ja kuntoutus: tapaamisia yli 5 hoitosuhde päättynyt/ongelma poistunut hoitovastuu siirtynyt toiselle taholle A-klinikka Psykiatria Päihdekuntoutus hoitosuhde päättynyt/vankilassa tai muuttanut hoitosuhde päättynyt/ajelehtijat/hävinneet kuollut Jatkohoito huumekuntoutuksesta hoito päättynyt hoitovastuu siirtynyt muualle Korvaushoito 1 Henkilöä Yhteensä 90 Taulukko 5. Huumeprojektin asiakkaat hoitomuodon mukaan 4 2 2

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Maakuntavaltuusto 114 28.09.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 297 04.11.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 358 16.12.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 166 16.06.2010 Valtuustoaloite: Kuntouttavan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012

Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 326 17.10.2012 Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012 STLTK 326 1. Maakunnallinen sijaispalveluyksikkö Maakunnallinen

Lisätiedot

Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa

Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa Kehittämispäällikkö Airi Partanen Terveyttä Lapista 2013 (4.-5.9.2013, Rovaniemi) 1.3.2013 1 Sisältö Huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvät haitat

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 211 08.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy 543/61/616/2011 STLTK 211 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi rasto (Valvira) on

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain 1 Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain tietoja alle 10 tietoja 10 29 Ensikoti Helmiina 124 Ensikoti Pihla / Avopalveluyksikkö Amalia 114 Ensikoti Pinja 124 Itäinen

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.)

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Liite 1. Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Viime kerralla keskusteltua - Mihin ongelmiin vastuutyöntekijä vastaisi? - Löytyisikö ongelmiin ratkaisuja palvelujärjestelmän toimintatapoja kehittämällä?

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/silmäasema Fennica Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/silmäasema Fennica Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 271 24.08.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/silmäasema Fennica Oy 750/61/616/2011 STLTK 271 Silmäasema Fennica Oy on pyytänyt Sosi aali- ja terveysalan

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON HUUMEASIAKKAAT VUONNA 2000 - tiedonantajapalaute 9/2001

PÄIHDEHUOLLON HUUMEASIAKKAAT VUONNA 2000 - tiedonantajapalaute 9/2001 Stakes/StakesTieto 15.6.2001 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2476 Partanen Airi Puh. (09) 3967 2478 Virtanen Ari Fax. (09) 3967 2497 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Terveysneuvontapäivät Hämeenlinna 3.10.2014 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö 01/14/2009 Esityksen

Lisätiedot

Kysely opioidilääkehoitojen toteutumisesta perusterveydenhuollossa

Kysely opioidilääkehoitojen toteutumisesta perusterveydenhuollossa Markku Saarinen päihdeterapeutti Kaarina-Piikkiöstä - Naps-projektin ohjausryhmä Kysely opioidilääkehoitojen toteutumisesta perusterveydenhuollossa Kyselyn idea Naps-projektin keskeisimpänä ajatuksena

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11 TAMPEREEN A-TOIMI KOULUTUSOSASTO A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA Matala Tuomiokirkonkatu 19, 33100 Tampere Puh 03 3124 7200 Fax 03 3124 7250 Terveysneuvontapiste Nervi Suvantokatu

Lisätiedot

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA: PERUSTIEDOT KARTOITUSJAKSOLLE Päivämäärä: Kuntoutuja (koko nimi): Osoite: Sotu: Puhelin: Kotikunta: Lähiomainen: LÄHETTÄVÄ TAHO, TYÖNTEKIJÄ JA LÄHETTEEN SAAPUMISPÄIVÄMÄÄRÄ: INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1 Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen Eija Tolonen 7.12.2010 1 Ivalo 625 km Kainuun väkiluku v. 2009 Kainuu 83160 henkilöä Oulu 181 km SUOMUSSALMI PUOLANKA 9435 3183 HYRYNSALMI

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot