SOSIAALITURVA. matkalla aikuisuuteen. Uusi tyttötyö tukee 14/03

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. matkalla aikuisuuteen. Uusi tyttötyö tukee 14/03"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 14/03 Uusi tyttötyö tukee matkalla aikuisuuteen

2 Pääkirjoitus 17. syyskuuta 2003 Oma tila Nuorena en tuntenut ketään, joka olisi viihtynyt kotikuntani nuorisotalossa. Talo oli ruma. Kävin siellä kerran huomatakseni, että aulassa oli biljardipöytä ja pari kulunutta sohvaa. Jonkinlaisia voimailulaitteita oli myös esillä. Mielikuva toveripiirissäni oli, että nuorisotalolla kävivät luuserit, joilla ei ole muuta tekemistä. Ja yleensä he olivat poikia. Jos nuorisotalolla kävi tyttöjä, he olivat koviksia. Ei sillä, etteikö pääosin tytöistä koostuneessa toveripiirissäni olisi haikailtu omaa tilaa juuri silloin, kun oltiin irtautumassa kodista ja kasvamassa nuoriksi naisiksi. Kuntamme nuorisotila ei kuitenkaan houkutellut piirun vertaa. Sama huomattiin tutkimuksessa luvulla. Tasa-arvoideologian hengessä oli luotu tytöille ja pojille yhdistetty nuorisotyö. Johtoajatuksena oli tarjota samaa kaikille.yhteiset koripallot ja yhteiset bändikämpät. Tosiasiassa nuorisotalot oli kuitenkin luotu poikien ehdoilla, ja kävijöistä leijonanosa oli poikia. Sekaryhmissä tytöt hukkuivat äänekkäämpien ja toimeliaampien poikien sekaan. Tyttöjen pulmiin ei pystytty tarttumaan, koska he eivät puhuneet heitä askarruttavista asioista ja alkoivat usein kilpailla poikien suosiosta. Tutkijat ja työntekijät päätyivät siihen, että tyttö- ja poikatyötä voisi tasa-arvon tuoman tauon jälkeen ajatella taas erikseen. Nyt uudella tavalla.tasa-arvoaikaa edeltävissä tyttöjen ompelu- ja kotitalouskerhoissahan naisen rooli oli ollut selkeä. Uudessa tyttötyössä sen sijaan tunnistetaan nykyajan naisen ristiriitaiset roolit ja niitä ei oteta annettuna vaan tuetaan omaehtoista kasvua. Tässä Sosiaaliturvassa esitellään uutta tyttötyötä ja etenkin Helsinkiin muutama vuosi sitten perustettua Tyttöjen Taloa. Se on vain tytöille tarkoitettu, heidän ehdoillaan toimiva tila.tavoitteena on tukea tyttöjen kasvua ja arvostaa usein väheksyttyä tunnekulttuuria. Ja mikä parasta Tyttöjen Talo ei ole leimaava. Se kykenee tavoittamaan myös uusia kävijäryhmiä paljon tukea tarvitsevia sekä ihan tavallisia tyttöjä ja myös monikulttuurisia tyttöjä.talossa tytöt voivat turvallisesti puntaroida asioitaan naisohjaajien kanssa. Talon suosio kertoo sen tarpeellisuudesta. Nyt tyttöjen omia tiloja ollaan perustamassa muuallekin Suomeen. Poikatyö tulee jäljessä. Kaikille pojille eivät biljardikepit ja kiipeilyreissut riitä. Uudessa poikatyössä korostetaan yhä toiminnallisuutta, mutta tuetaan myös poikien kasvua ja kehitystä. Tyttöjen ongelmat luonnollisesti vauhdittavat tyttötyötä. Omilla tiloilla tuskin kyetään kääntämään tyttöjen kohonneita abortti- tai sukupuolitautilukuja laskuun tai olennaisesti vähentämään tyttöjen lisääntynyttä alkoholin juomista ja tupakointia. Poikien päihteiden käyttöhän näyttää tietyissä ikäryhmissä pysyvästi laskeneen. Jokainen tyttöjen oma tila on kuitenkin vähintään kulujensa väärti, jos tytöt saavat niistä lisäeväitä kasvuunsa itsensä oloisiksi, arvonsa tunteviksi naisiksi ja myös huomispäivän äideiksi. Kati Pitkänen SOSIAALITURVA 14/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2003 Julkaisija Huoltaja-säätiö talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Kati Pitkänen p toimittaja Satu Kontiainen p toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö (vap.) Taitto: Tanja Varonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: toimistosihteeri Janina Venäläinen p , fax Tilaushinnat ,50 /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi, opiskelijatilaus 24,75 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,42 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN SOSIAALITURVA 14/2003

3 Tässä numerossa Tyttöjen omia tiloja perustetaan eri puolille Suomea. Uudesta tyttötyöstä ss KATI PITKÄNEN Tohtori Erja Saurama keskustelee lastensuojelun historiasta Kaarlo Helasvuon kanssa, joka toimi Helsingin suojelukasvatustoimiston päällikkönä 1940-luvulta 1970-luvulle. s. 14. SATU KONTIAINEN Lapset tarvitsevat tarinoita, jotka viihdyttävät, lohduttavat ja opettavat. s. 20. MATTI VUOHELAINEN 2 Oma tila Kati Pitkänen 4 Uusi tyttötyö tuli jäädäkseen Kati Pitkänen 8 Tyttöryhmän tarina Oona Ylönen & Susanna Winter 11 Uutisia Kolumni Sen näkee naamasta Antero Marjakangas 12 Matkalla aikuisuuteen Kati Pitkänen 14 Reunamerkintöjä lastensuojelun historiaan Kaarlo Helasvuo & Erja Saurama 16 Keskustelua Jäljet pelottavat vestigia terrent 17 Näkökulma Lastensuojelulapset tarvitsevat enemmän psyykkistä tukea Kaisu Viittala 18 Oma itse työvälineenä Raili Mykkänen 20 Kertomusten anti ja tarve ovat pysyviä Hilkka Ylönen 22 Kestääkö hyvinvointi? Merja Moilanen 24 Tuomisia & Viemisiä Eurooppalaisia näkökulmia työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen Satu Kontiainen 25 Ristiriitainen tyttöys Kati Pitkänen 26 Näkökulma Lastenvalvojan asiantuntijuus on yksilöllistä ja yhteistä Leena Luoto 27 Uutisia Kirjallisuutta Kannen kuva: Eeva Mehto Seuraava Sosiaaliturva 15/03 postitetaan lukijoille 2.lokakuuta 2003.Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 25.syyskuuta SOSIAALITURVA 14/2003 3

4 KATI PITKÄNEN Maria Nummelin (oik.) kysyy ryhmien ajoista Lina Laurentilta, joka on Tyttöjen Talolla harjoittelijana Jyväskylän yliopistosta. Namipusseja, mehua ja voileipiä myyvä Laura Ruoho taas opiskelee Laurea-ammattikorkeakoussa ja on talolla työharjoittelussa. Uusi tyttötyö tuli jäädäkseen Poikatyö tulee perässä. Helsingin Porthaninkadulla sijaitsevan Tyttöjen Talon ulko-ovi käy tiuhaan. Sisään ja ulos kulkee tyttöjä ja naisia. Sisällä loistavat lämpimät valot, ja aulassa sijaitsevassa sinisessä kahvilassa on houkuttelevan muhkea sohva. Sillä istuu muutama maahanmuuttajatyttö ja keskustelee vatsamakkaroista ja pojista. Kauempaa soi musiikki.tanssisalissa pidetään tyttöjen balettituntia, ja äidit odottavat tyttäriään aulassa. Vuonna 2000 avatusta Tyttöjen Talosta on muutamassa vuodessa tullut ilmiselvästi perin suosittu. Eri-ikäisten tyttöjen käyntejä on 1500 kuukaudessa. Talossa käydään ahkerasti myös opintokäynneillä. Monilla paikkakunnilla puuhataan tytöille omaa tilaa uuden tyttötyön hengessä. Ei samaa kaikille Tyttötyötä on Suomessa tehty kauan. Perinteisissä ompelu- ja kotitalouskerhoissa naisen malli oli selkeä. Kun tasa-arvokeskustelu Suomessa alkoi, tämä nuorisotyön perinne murtui. Tasa-arvon nimissä ryhdyttiin pojille ja tytöille tarjoamaan samaa. Yhdistetyn tyttö- ja poikatyön taustaoletuksena oli, että tytöt ja pojat ovat samanlaisia ja sukupuolella ei ole merkitystä. Siinä kävi kuitenkin niin, että tahtomattakin nuorisotyötä tehtiin enemmän poikien ehdoilla. Tilanne nuorisotaloilla saattoi olla sellainen, että kävijöistä suurin 4 SOSIAALITURVA 14/2003

5 Mari Uusitalo luotsaa Helsingin Tyttöjen Taloa. KATI PITKÄNEN osa oli poikia. Tyttöjä siellä ei juuri näkynyt, kertoo Helsingin Tyttöjen Talon johtaja, psykologi Mari Uusitalo. Uuden aallon tyttötyöstä alettiin puhua 1990-luvulla. Naistutkimuksen piiristä nousi ajatus, että tyttö- ja poikatyötä voi ja kannattaa pohtia erikseenkin. Tytöille haluttiin tarjota jotakin muuta kuin biljardipöytiä, pelisaleja, skeittiramppeja ja bändikämppiä. Lukuisat tutkimukset myös osoittivat, että tytöillä on aiempaa enemmän ongelmia. Tuolloin Suomessa alkoi Setlementtinuorten liiton Upea minä -projekti, jossa tyttötyötä haluttiin kehittää siten, että se tukisi tyttöjen kasvua ja kehitystä ja huomioisi tyttöjen erityistarpeet. Tuosta projektista sai alkunsa myös Kalliolan Nuorten, Setlementtinuorten liiton ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen yhteinen kumppanuushanke Tyttöjen Talo. Sukupuoli murroksessa Uusitalon mukaan sukupuoli ja käsitys sukupuolesta elävät suurinta murrostaan länsimaiden historiassa. Nuoret ovat hämmentyneitä siitä, keitä he ovat, mitä heiltä odotetaan ja miten heidän tulisi elää. Erityisesti tytöille tarjotut mallit ovat hyvin ristiriitaisia. Siksi sukupuolesta, tyttöydestä ja aikuistumisesta pitää saada puhua. Uusitaloa on helppo uskoa. Jos seuraa televisiota yhden illan ajan, voi törmätä erilaisiin naismalleihin lesbotytöistä kettutyttöihin, kotiäideistä armeijan vänrikkinaisiin ja pornotähdistä supernaisiin, jotka toimivat juristeina, ovat langanlaihoja, hoitavat kolmea lasta sekä kodin ja miehen. Nuoruusikä on länsimaissa pidentynyt ja oman identiteetin pohdinta lisääntyvien valinnanmahdollisuuksien edessä vaikeutunut. Tyttöjen kanssa puhuessa näkee konkreettisesti, että monet tytöt ovat ihan hukassa. Itsekin muistan samoja tuntoja omasta nuoruudestani. Halusimme luoda tytöille oman tilan, jossa he saavat rauhassa olla tyttöjä ja pohtia omaa hämmennystään ja sitä, millaiseksi naiseksi he kasvavat. Kodin ja julkisen tilan välissä Tyttöjen Talo on niin sanottu matalan kynnyksen paikka, eli ovi on avoinna kaikille tytöille. Sisään voi pistäytyä koska tahansa aukioloaikoina. Talossa voi kokata, soittaa, ommella, tanssia, käyttää tietotokoneita, rupatella tai katsoa tv:tä. Vapaan oleskelun lisäksi Tyttöjen Talossa kokoontuu monia ryhmiä. Viime keväänä käynnissä oli 35 ryhmää, joista 15 oli harrastusryhmiä ja 25 kasvua ja vuorovaikutusta tukevia ryhmiä. Ryhmissä on käynyt yli 200 tyttöä. Talolla annetaan myös seksuaalikasvatusta kouluryhmille mutta silloinkin vain luokan tytöille. Se on oikeastaan ihmisyyskasvatusta ja tunteista puhumista, koska tällainen hukkuu nykyään yhtäältä biologiseen terveyskasvatukseen ja toisaalta pornografian maailmaan. Niin tytöt kuin pojatkin miettivät, mitä minulta seksuaalisuuden alueella oikein odotetaan, painottaa Uusitalo. Tyttöjen Talossa pitää kätilö vastaanottoa, minne voi tulla aikaa varaamatta ja nimettömänä keskustelemaan muun muassa seksuaalisuudesta, ehkäisystä ja kuukautisista.vastaanoton kautta moni tyttö löytää tiensä talon ryhmiin. Inspiraatiota Varsinainen esikuva Helsingin Tyttöjen Taloon saatiin Tukholman tytöille tarkoitetusta talosta, Xist tjej -forumista. Ruotsissa kuten Tanskassa ja Englannissakin tyttöryhmät ja naistietoinen tyttötyö yleistyivät jo 1990-luvun alussa. Ruotsissa ajatellaan, että kaikki tytöt tarvitsevat tällaisia ryhmiä. Meidän talomme on myös kaikille tytöille, mutta eroamme ruotsalaisista siinä, että meillä haetaan kävijöiksi enemmän niitä tyttöjä, joilta puuttuvat kunnon aikuiskontaktit ja ryhmissä vuotiaille tytöille auki ma-to tyttöryhmää (15 harrastusryhmää, 25 tuki- ja vuorovaikutusryhmää) 3 kokopäiväistä työntekijää, 1 oppisopimusopiskelija, 1 osa-aikainen kätilö 20 ryhmänohjaajaa viikonlopputapahtumia kuten Tunnepolku erikoisiltoja kuten Hemmotteluillat tytöille ja naisille kahvila vapaassa käytössä ompelukoneet, tietokoneet, taidetarvikkeet, tanssisali, piano, keittiö kätilön vastaanotto Drop-in piste ma Tyttöjen Talo ja to (ilman ajanvarausta ja nimettömänä): keskustelua, neuvontaa, raskaustestejä, jälkiehkäisyä seksuaalikasvatustunteja kouluryhmille (tytöille) käyntiä kuukaudessa 15 prosenttia kävijöistä maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia syksyn painopisteenä monikulttuurinen tyttötyö rahoittajina Raha-automaattiyhdistys ja Helsingin kaupunki (Käyntiosoite Porthaninkatu 2, Helsinki) SOSIAALITURVA 14/2003 5

6 Lahdessa avataan tänä syksynä Tyttöjen tila. Aluenuorisosihteeri Helena Lehtonen (vas.) ja Lahden seurakunnan nuorisotyöntekijä Riitta Petsalo odottavat tilaan kävijöitä, jotka eivät tavalliseen nuorisotaloon tulisi. keskitymme ruotsalaisia enemmän syrjäytymisen ehkäisyyn, Uusitalo erottelee. Tyttöjen Talo on kolmivuotisen taipaleensa aikana nostattanut tyttötyöinnostusta muualla Suomessa. Esimerkiksi Lahdessa avataan syksyllä Tyttöjen tila, ja kaupungin nuorisotyön yhdeksi painopistealueeksi on tänä vuonna valittu tyttötyö. Sitä toteutetaan Helmi-projektissa, jossa ovat mukana Lahden kaupungin nuorisotoimi, Harjulan Setlementin nuorisotyö, Lahden seurakunnan kasvatustyönkeskus sekä Ovi auki -projekti. Tyttötyö ei ole Lahdessa uutta. Olimme mukana jo Upea minä -projektissa, ja kasvua ja itsetuntoa tukevia tyttöryhmiä on pidetty muutamia vuosia. Tämä on kuitenkin ensimmäinen vain tytöille tarkoitettu tila Lahdessa, kertoo Lahden seurakunnan nuorisotyöntekijä Riitta Petsalo. Omaa tilaa tarvitaan, toteaa Lahden aluenuorisosihteeri Helena Lehtonen. Nuorisotoimen tukemat erityisharrastustilat kuten bändikämpät ja skeittihallit ovat pääosin poikien käytössä. Nuorisotaloilla on sekä tyttöjä että poikia, mutta tytöt jäävät usein taustalle, koska pojat tuovat itseänsä esille enemmän. Poikien seurassa tytöt eivät puhu asioista, jotka liittyvät naiseksi kasvamiseen, poikiin tai seksuaalisuuteen. Sekaryhmissä tytöt myös alkavat usein kilpailla poikien huomiosta. Tarkoitus on, että tyttöjen tila olisi avoinna aluksi parina iltana viikossa. Paikalla on aina kaksi naistyöntekijää. Työntekijät ovat vierailleet Helsingin Tyttöjen Talolla, ja Uusitalo on käynyt Lahdessa kouluttamassa heitä. Uusia kävijöitä Uudessa tyttötyössä tavoitellaan uusia kävijäryhmiä, niitäkin tyttöjä, jotka eivät tavalliseen nuorisotaloon menisi. Myös maahanmuuttajatytöille vain tytöille tarkoitettuun taloon on helpompi tulla, jos oma kulttuuri kieltää menemisen sekaryhmiin. Helsingin Tyttöjen Talolle suurin osa kävijöistä tuli aluksi joko koulun tai sosiaalitoimen väen ohjaamina.yhä useampi tyttö kuitenkin löytää talon omatoimisesti.tässä on auttanut myös myönteinen julkisuus. Maahanmuuttajatyttöjen tai maahanmuuttajataustaisten tyttöjen osuus kävijöistä on noin 15 prosenttia. Tämän syksyn painopisteenä on monikulttuurinen tyttötyö. Lahdessakin tyttöjen oman tilan toivotaan houkuttelevan uusia kävijöitä ja erityisesti ylä-asteikäisiä ja vanhempiakin tyttöjä. Tiedämme, että juuri vuotiaat tytöt ovat tosi vaikeuksissa. Seurustelut alkavat, koulut päättyvät, ja nuoret miettivät, mitä tehdä elämällä, kertoo Lehtonen. Lahden tyttöryhmissä oli viime kevään aikana noin 70 tyttöä ja tyypillisin kävijä on kuudesluokkalainen. Uusi tyttötyö vaatii työntekijältä erilaisia taitoja kuin sekaryhmien ohjaaminen. Petsalo on ohjannut useita tyttöryhmiä Lahdessa ja pitää haastavimpana sitä, että tyttöjen kanssa ollaan kasvotusten ja keskustellaan enemmän kuin poikien kanssa. Kun puhutaan kasvamisesta ja omasta itsestä, niin työntekijä joutuu miettimään, kuinka paljon hän pistää itseänsä peliin ja kuinka paljon paljastaa oman nuoruutensa kipupisteitä. Siinä tarvitaan erilaista kapasiteettia kuin poikien kanssa, jotka usein odottavat ryhmissä koko ajan, että milloin KATI PITKÄNEN mennään retkelle tai kiipeilemään ja milloin jännitys alkaa, Petsalo kertoo. Tyttöyden arvokkuus Joku voisi ajatella, että uudessa tyttötyössä tytöille nimenomaan tarjotaan valmista tytön mallia: tyttö puhuu tunteista ja pojista ryhmässä sekä pohtii ihonhoitoa. Petsalon pitämissä tyttöryhmissä tytöt ovat kuitenkin itse valinneet teemat, joita he haluavat käsitellä, ja tytöt haluavat puhua perheestä, ystävyydestä, pojista, seksuaalisuudesta, kauneudenhoidosta, päihteistä, koulusta ja kiusaamisesta. Se ei silti tarkoita, että tyttö pohtisi vain näitä asioita. Tärkeintä ryhmissä on, että saa vapaasti olla tyttö ja tuntea itsensä arvokkaaksi tyttönä myös puhuessaan ihonhoidosta ja pojista. Uusitalon mukaan työntekijöiden on kuitenkin oltava tarkkana, etteivät he tyrkytä jotakin ainoata oikeata tyttömallia. Keskeistä on, että tytölle tarjotaan eväitä kontaktin rakentamiseen omaan itseensä, ei siihen, että tyttö solahtaisi valmiiseen tyttömalliin. Esimerkiksi Tyttöjen Talon Hemmotteluilloissa ei tarkoitus ole vain hoitaa ihoa, laittaa ripsiväriä ja näyttää hyvältä. Tyttöjä tuetaan pitämään huolta itsestänsä sekä kuuntelemaan ja hoitamaan itseänsä. Moni tyttö jää vaille hoivaa, koska hänellä ei ole hoivaavaa aikuista läsnä. Hoivaa vaille jää myös moni hyvin pärjäävä tyttö. Paineet kohdistuvat näihin tyttöihin varhain, ja heistä tulee ylisuorittajia, jotka eivät osaa kuunnella itseänsä. Ihmisellä on perustarve tulla hoivatuksi ja pidetyksi sellaisena kuin on, ilman paineita, Uusitalo painottaa. Tyttöjen Talon työntekijät ovat huomanneet, että kun uusilta tytöiltä kysyy, miltä heistä tuntuu tai mitä mieltä he ovat jostakin, vastaus on usein en mä tiedä tai ihan sama. He ajattelevat, ettei heidän mielipiteellään ole merkitystä. Heitä kasvatetaan miellyttämään ja sopeutumaan. Moni ei osaa pysähtyä kuulemaan itseään ja omia tunteitaan.tyttöjen Talossa työntekijät haluavat oikeasti tutustua kaikkiin tyttöihin. Tytöt sanovat usein, ettei kukaan koskaan kysy, mitä heille kuuluu. Vastustusta Oma tila on tärkeä osa uutta tyttötyöotetta. Helsingin Tyttöjen Taloa avattaessa törmättiin kysymyksiin siitä, miksi tyttötyötä tarvitaan ja miksi erillistä tilaakin.tätä Uusitalo ihmettelee: Ajattelen, että Suomi olisi jo niin tasa-arvoinen, ettei tyttöjen oman tilan ajateltaisi tarkoittavan sitä, että se on pojilta pois. Lahdessa Tyttöjen tila laukaisi vastalauseiden myrskyn. Se kantoi jopa tasa-arvovalituksiin asti, jotka tasa-arvovaltuutettu kuitenkin katsoi aiheettomiksi. Tyttöjen tilaa ja sen oikeutusta on perusteltu kau- 6 SOSIAALITURVA 14/2003

7 pungissa tarkkaan. Tila avataan tänä syksynä entiseen sekä tytöille ja pojille tarkoitettuun nuorisotilaan, jonka kävijämäärä oli hyvin pieni. Alueella sijaitsee muita nuorisotiloja, jonne entiset kävijät voivat siirtyä. Silti aihe sai alueen sanomalehdet kirjoittamaan, että poikien tasa-arvoa loukataan ja pojat ajetaan pois tyttöjen tieltä. Lahdessa on neliötä nuorisotiloja ja monia tiloja kuten bändikämppiä käyttävät pääosin pojat. Tämä tyttöjen tila on vain 300 neliötä, sanoo Helena Lehtonen rauhallisesti. Hän mainitsee myös, että tyttötyö tulee usein edullisemmaksi kuin toiminnallinen poikatyö. On aika ihmeellistä, että kun olemme pitäneet pienryhmiä poikien kanssa, kukaan ei ole nostanut hälinää, että unohdamme tytöt. Mutta nyt kun keskitytään tyttöihin, nousee häly, että unohdammeko me pojat, Petsalo lisää. Poikatyö tulee Poikia ei ole unohdettu. Osa pojistakin voisi kaivata enemmän juuri heille kohdennettua tukea. Poikien kasvua ei välttämättä edistetä vain rakennuttamalla uusia skeittihalleja tai sillä, että nuoriso-ohjaajat käyvät uusissa elämysohjaajakoulutuksissa. Suomessa onkin alettu puhua sukupuolisensitiivisestä nuorisotyöstä, jolla korostetaan sitä, että sukupuoli elää murrosta ja niin tyttöjen kuin poikien on tärkeää saada puhua sukupuolesta ja tulla kuulluksi ja tuetuksi omassa kasvussaan. Poikatyö ja sen tutkimus tulee tässä hieman jäljessä, mutta etenee vahvasti. Esimerkiksi Setlementtinuorten liiton Meikäpoika-projektissa ( ) haetaan uusia malleja poikatyöhön ja kootaan kattava paketti poikatyöstä kaikille poikien parissa työskenteleville. Projektissa on kehitetty isä-poika -toimintaa ja pojille suunnattua seksuaalikasvatusta, jossa painotetaan tunne-elämän tärkeyttä, omista tunteista puhumista ja elämänhallintataitoja. Lisäksi on järjestetty erilaisia poikaryhmiä, joissa on toiminnallisuutta, mutta joissa käsitellään myös kasvua, murrosikää ja seksuaalisuutta. Helsingin Tyttöjen Talon ovea on toistaiseksi kolkutellut vain yksi poika. Hän oli pukeutunut hameeseen. Poika otettiin rauhallisesti sisälle eikä häneen kiinnitetty sen kummempaa huomiota. Se oli vitsi. Hän ei tullut takaisin, Uusitalo kertoo. Hän kuitenkin lupaa, että jos joku poika todella kokee itsensä tytöksi ja Tyttöjen Talon itselleen oikeaksi paikaksi, taloon on lupa tulla. Kati Pitkänen Jyväskylässä suunnitellaan omaa Tyttöjen Taloa Jyväskylässä avattiin viime syksynä Tyttöjen talvikahvila. Aloite talvikahvilan perustamisesta tuli jyväskyläläisiltä tytöiltä, jotka toivoivat omaa tilaa.talvikahvila jatkaa toimintaansa tänä syksynä ja on avoinna parina iltana viikossa. Tila on pieni, ja sitä ovat käyttäneet tyttöryhmät, ja muutamina iltoina on pidetty avoimia ovia.tyttötyötä haluttaisiin nyt laajentaa ja kehittää. Jyväskylässä suunnitellaankin Jyvässeudun Tyttöjen Talo -hanketta, jossa tavoitteena olisi saada isompi tila, kehittää ryhmätoimintaa ja luoda Jyvässeudun tyttötyömalli. Projektisuunnittelija Anita Mäntynen kertoo, että Helsingin Tyttöjen Talo on toiminut hankkeen esikuvana, mutta tavoitteena on Jyvässeudun erityistarpeita vastaava hanke. Meillä tytöt tekevät enemmän itse.talvikahvilankin he remontoivat itse. Samoin mukana on vahva seutukunnallinen näkökulma. Mietimme, miten maaseudun tyttöjen elinoloja voisi parantaa. Mäntynen haluaa korostaa myös tyttötyön positiivisuutta. Toki teemme tätä työtä siksi, että tyttöjen ongelmat ovat lisääntyneet, mutta haluamme välittää myös iloista tyttöenergiaa. Hankkeelle on haettu Raha-automaattiyhdistyksen ja kaupungin yhteisrahoitusta. Rahoitus selviää ensi vuoden alussa. Hakijana on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry. Enemmän otetta omaan elämään -projektissa ( ) tuetaan perheitä, joiden vanhemmalla tai vanhemmilla on kehitysvamma tai muita oppimiseen ja ymmärtämiseen liittyviä ongelmia. Perheet tarvitsevat usein erityisiä ja räätälöityjä tukitoimia sekä laajan tukiverkoston selviytyäkseen arjessa. Tukea tarvitaan myös silloin, kun perheen lapset kasvavat muualla kuin biologisten vanhempiensa luona. Projekti toimii Pirkanmaan alueella ja sen toteuttaa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry RAY:n tuella. Projektin teemaan liittyen järjestetään valtakunnallinen seminaari aiheesta TUETTU VANHEMMUUS Paikkana on Tampere, Tulppaanitalo, Pinninkatu 51. Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Lisätietoja: projektisuunnittelija Pia Henttonen, puhelin (03) tai sähköposti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Pinninkatu 51, Tampere, puhelin (03) SOSIAALITURVA 14/2003 7

8 Oona Ylönen & Susanna Winter TYTTÖRYHMÄN TARINA Moi! Ollaan tääl Lintsil. Kaikki paikal paitsi Laura harmi et ei tullu. On tosi siistii ja hauskaa. Juodaan nyt cocist Saatiin Diplomit ja sillee Kiitän Oona & Susanna kaikista hyvistä ja huonoista hetkistä. Oli tosi ihana tyttöjen ryhmä. :llä Jenni! Syksyllä 2002 käynnistyi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja Nuorten Akatemia ry:n Mahis-toiminnan välinen yhteistyö nuorten ryhmätoiminnan järjestämiseksi. Tarkoituksena oli koota kevätlukukauden ajan kokoontuva nuorten ryhmä, joka tukisi nuorten kasvua. Samalla haluttiin myös kokeilla järjestön ja sosiaaliviraston välistä yhteistyötä sekä kehittää Mahis-toiminnan avulla uusia työmuotoja lastensuojelun avohuoltoon. Me ryhdyimme ohjaajiksi ryhmälle; Oona on Helsingin kaupungin erityissosiaalityöntekijä ja Susanna Mahis-toiminnan päällikkö. Tyttöryhmän päiväkirjasta: Tapasimme ensi kertaa ryhmän kanssa ja keskustelimme säännöistä ja tulevista tapaamisistamme, syötiin, juotiin ja nauroimme. Lopuksi keskustelimme fiiliksistämme. KAIKILLA OLI MUKAVAA! Meidän ryhmä Ryhmän jäsenet koottiin Helsingin kaupungin yhden palvelualueen lastensuojelun kautta, jonka asiakkaista yli 60 prosenttia on kouluikäisiä lapsia. Myös alueen yläasteen oppilashuollolta pyydettiin ehdotuksia jäsenistä. Ryhmän muodosti kuusi vuotiasta tyttöä, jotka osallistuivat ryhmään säännöllisesti kevätlukukauden ajan. Joukossa oli kaksi maahanmuuttajaa. Jokaisella tytöllä oli joko olemassa oleva asiakkuus lastensuojelussa tai jokin aikaisempi yhteys lastensuojeluun. Ryhmä toimi tytöille avohuollon tukitoimena. Lastensuojelun ja koulun mainitsema selkein yhteinen nimittäjä tytöille oli vakavat koulunkäyntivaikeudet. Tapasimme kaikki tytöt joulukuussa ennen ryhmän alkamista ja kerroimme ryhmästä. Tyttöryhmä kokoontui viikoittain vuoden 2003 tammikuun alusta toukokuun loppuun asti, yhteensä 21 kertaa. Tapaamiset olivat kouluajan ulkopuolella ja kestivät aina noin kolme tuntia. Noin puolet tapaamisista pidettiin sosiaalipalvelutoimiston viihtyisässä neuvotteluhuoneessa ja puolet muualla. Kävimme ravintolassa syömässä, Suosikin toimituksessa, kuntosalilla, elokuvissa, hohtokeilaamassa, uimassa, viikonloppuleirillä ja Linnanmäellä.Yhden lauantai-illan vietimme Helsingissä sijaitsevan Tyttöjen Talon Tunnepolulla. Tapaamisten sisältö suunniteltiin tyttöjen kanssa. Heistä oli hyvä, että aiheita käsiteltiin ohjaajien suunnittelemien harjoitusten kautta, sillä ideointi ja suunnittelu tuottivat tytöille pulmia. Jokaisessa tapaamisessa tytöt kirjoittivat ryhmän kuulumisia päiväkirjaan. Yhteiset säännöt Ensimmäisessä tapaamisessa ryhmä teki itselleen säännöt. Ajoissa paikalle tuleminen, poissaolosta ilmoittaminen ja kännykän kiinni pitäminen olivat tytöille hankalia noudattaa. Säännöistä keskusteltiin pitkin kevättä, ja tytöt seurasivat ja kommentoivat myös toistensa tekemisiä. Erityisesti tapaamisesta pois jäämisestä oltiin närkästyneitä, ja poissaolijat kirjattiin päiväkirjamerkintöihin. Tapaamisten aluksi tytöt kävivät tarkasti läpi väsymykset, päänsäryt, flunssat sekä riidat kotona tai (poika)kavereiden kanssa. Koulunkäymiseen liittyvien vaikeuksien lisäksi tytöt kertoivat muun muassa omasta ja vanhempien päihteidenkäytöstä, väkivaltakokemuksista, näpistelyistä (jokainen oli jäänyt kiinni näpistelystä) ja lastensuojelun sijoituksista (omista ja sisarusten). Yhtä lukuun ottamatta kaikkien vanhemmat ovat eronneet, ja vain yhdellä tytöistä oli säännöllinen harrastus. Tytöistä viisi poltti paljon tupakkaa. Tyttöjen kokemukset ja käsitykset viranomaisista olivat pääosin negatiivisia ja suhde kaveriporukkaan perhemäisen tiivis. Tyttöjen askartelema ihannekumppani. Fiiliskierros on mukava, koska silloin tietää aina jos joku on huonolla taihyvällä päällä, siinä saa äänensä kuuluville & asiansa sanottua, on kiva tietää muittenkin fiilikset ja omat 8 SOSIAALITURVA 14/2003

9 Tapaamisten välillä suunnittelimme seuraavan kerran harjoitukset ja keskustelimme edellisestä tapaamisesta. Se toimi samalla myös työnohjauksellisena tilanteiden purkuna. Poissaolleisiin tyttöihin olimme yhteydessä jokaisen kerran jälkeen. Puolessa välissä kevätlukukautta teimme tytöille kirjallisen palautekyselyn voidaksemme tarvittaessa muuttaa tapaamisten sisältöä tai muuten ohjata ryhmän toimintaa haluttuun suuntaan. Kysyimme miltä tuntuu tulla ryhmään ja millä mielellä sieltä lähtee, voiko ryhmässä olla oma itsensä, saako oman äänensä kuuluviin, miltä kevään ohjelma tuntuu, onko harjoituksista pidetty, onko tarvetta tavata ohjaajia kahden kesken, olisiko hyvä, jos ohjaajat tapaisivat tyttöjen vanhempia ja onko sääntöjä liikaa.tyttöjen vastaukset olivat hyvin positiivisia. Teemoja, tunteita ja harjoituksia Harjoitusten ja keskustelujen teemat nousivat tyttöjen elämäntilanteista ja heidän mielessään olevista asioista. Ryhmän päätyttyä kirjasimme ylös kevään aikana läpi käytyjä teemoja.teemat käsittelivät selkeästi kolmea laajempaa aihepiiriä: kuka minä olen, miten elän sekä mihin kuulun (ks. laatikko). Käytimme harjoitusten tekemiseen ja purkamiseen runsaasti aikaa. Etenkin alussa tytöt toivoivat myös meidän osallistuvan harjoitusten tekoon. Tyttöryhmässä käsiteltyjä teemoja. Kuka minä olen? Miten elän? oma keho, terveys, naiseus (ulkonäkö, ruoka, päihteet, nuorena naisena oleminen, seurustelu, seksi, äitiys) ympärillä olevat aikuiset ja aikuisen malli (vanhemmat, vanhempien puolisot, sukulaiset, opettajat, nuorisotyöntekijät, sosiaalityöntekijät) oma elämä (menneisyys, nykyhetki, tulevaisuus) tunteet ja niiden käsitteleminen, syy- ja seuraussuhteet (väkivaltaisuus, suru, viha, pettymyksensieto) Mihin kuulun? tyttöryhmän jäsenyys ja toimiminen muiden ihmisten kanssa (ystävyys, riidat, säännöt, kuunteleminen, puhuminen) perhe, suku, kaveripiiri (kotitilanne, läheiset ihmiset) yhteiskunta (koulu, varastaminen, äänestäminen, Irakin sota, rasismi) Ensimmäisellä tapaamiskerralla teimme Kuka minä olen? -harjoituksen, jossa kaikki vastasivat samoihin kysymyksiin (lempibändi, perjantai-illan viettotapa ) ja arvailivat lopuksi, kuka on vastausten takana. Toisella kerralla teimme lehdistä leikellen aarrekartat, joihin hahmoteltiin tavoitteet itsensä ja ryhmän suhteen. Harjoitusten avulla kartoitimme tyttöjen keskinäistä sosiaalista verkostoa (tytöt tunsivat tai tiesivät toisistaan eri yhteyksien kautta) ja jokaisen omaa sosiaalista verkostoa (perhe, suku, ystävät, viranomaiset). Pohdimme arvoja ja sitä, mikä on oikein ja väärin (leikkaamalla kuvia ja tekstejä). Käsittelimme seurustelua ja parisuhdetta ihannekumppanin avulla (luonnollisen kokoiseen ihmishahmoon liimattiin ja kirjoitettiin toivottuja asioita) ja Väestöliiton seksipelin avulla. Palautteen antamista ja saamista harjoiteltiin intiaaninimiharjoituksella. Tunteita käsiteltiin muun muassa Tunnepolulla, jossa kiersimme tunteita käsitteleviä rasteja. Käytimme ryhmässä paljon virikekortteja, jotka toimivat erinomaisesti esimerkiksi senhetkisen tunnetilan, oman elämän tai läheisverkoston kuvaamisessa. Omaa elämää hahmotettiin myös elämänjanaharjoituksella, jossa paperille piirrettyyn janaan kirjattiin jo eletyn elämän merkittävät tapahtumat sekä tulevaisuuden haaveet ja toiveet. Tämä harjoitus oli tytöille raskas, ja osa jätti sen kesken. Jokaisen tapaamisen alussa kävimme läpi fiiliskierroksen (pallolla, lankakerällä, korteilla) ja söimme. Toimistolla pidetyt kerrat lopetimme rentoutukseen ja satuun.viimei- Tytöt keskittyneinä verkostoharjoitukseen. SOSIAALITURVA 14/2003 9

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Projektipäällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry pia.molsa@kvtl.fi // puh. 0207 718 326 Sisaruussuhde

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot