PUHELINAUTTAMINEN AIDS-TUKIKESKUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUHELINAUTTAMINEN AIDS-TUKIKESKUKSESSA"

Transkriptio

1 PUHELINAUTTAMINEN AIDS-TUKIKESKUKSESSA Sanna Laitinen Päättötyö Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 ABSTRACT THE DIACONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUCATION IN FINLAND/ ALPPIKATU TRAINING UNIT Laitinen, Sanna The helpline in Aidscouncil Helsinki pages 5 appendix This study is a describing research about Aidscouncil s helpline. The subject is interesting to me because I have been doing voluntary work in the helpline. While working there I noticed that this kind of research had not been done before. That is why the main goal of the study was to get exact information about the callers and their life situations. The aim was also to produce that sort of knowledge which would benefit Aidscouncelling in their development of the helpline and voluntary work. The only reasonable way to do this study was to use quantitative method. Information from the phone calls is marked to specific register form, of which the material was collected from. During the time there was 721 calls, which was the size of the sample. First the material was recorded to Excel and then analyzed with SPSS for Windows -program. The theoretical part of the study consists of the meaning of crises. The main results show that the callers are mostly worried about infection but usually not tested yet. Only 0,6% of the callers were HIV-positive. The amount of HIV-positive callers in Sweden is almost the same. The results were also alike in reasons of callings. People want to have information about means of transmission, screening tests and symptoms of AIDS. The most general reason why they are concerned is that they have had unprotected sex. Surprising result was that despite the HIV-epidemic among the drug users in Helsinki only 0,7% of all the callers were afraid of the possibility to get infected that way. Aidscouncelling s helpline is a very important tool in doing preventive hiv/aidswork. HIV-positive people seem to get enough information from other sources but the rest of the people want and need councelling. Keywords: AIDS, crises, crises phonelines, helping, interaction, mental support Deposited at the Diaconia Institute library

3 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUN YKSIKKÖ Laitinen, Sanna Puhelinauttaminen aids-tukikeskuksessa Helsinki s. 5 liitettä Päättötyöni on määrällinen tutkimus Helsingin Aids-tukikeskuksen päivystyspuheluista ajalta Tutkimusaineistona olen käyttänyt päivystyspuhelulomakkeita, joihin päivystäjät kirjaavat tiedot puheluista niiden päätyttyä. Puolen vuoden aikana niitä oli kertynyt 721 kpl, mikä on otoksen suuruus. Päivystyspuhelulomakkeiden käsittely eteni siten, että ensin tallensin ne Excelille laadittuun havaintomatriisiin ja tämän jälkeen aloitin analysoinnin SPSS -tilasto-ohjelman avulla. Tutkimuksen rakenne on kaksiosainen. Se muodostuu teoreettisesta viitekehyksestä, jossa tarkastelen puhelinauttamiseen liittyviä kysymyksiä sekä empiirisistä tutkimustuloksista. Päättötyön aihe kiinnosti minua henkilökohtaisesti siitä syystä, että olen toiminut vapaaehtoisena puhelinpäivystäjänä Helsingin Aids-tukikeskuksessa. Tällöin havaitsin, että vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Tavoitteenani oli saada tarkkaa tietoa siitä, minkälaisia puheluita puhelinpäivystykseen tulee, ja millaisissa elämäntilanteissa soittajat ovat. Tutkimuksen päämääränä oli tuottaa sellaisia tuloksia, joista olisi hyötyä Aids-tukikeskukselle puhelinpäivystystyön kehittämisessä ja ehkä koulutus- tai luentotilaisuuksien suunnittelemisessa. Tutkimustuloksista nousi esiin monia yhtäläisyyksiä Euroopan aids-puhelinten toiminnan suhteen. Suurin osa soittajista on huolissaan omasta mahdollisuudestaan saada HIV-tartunta, mutta heitä ei ole testattu vielä. Alle yksi prosentti soittajista on HIV-positiivisia. HIV:n tarttuminen ja oireet olivat aiheina yli puolessa soitoista, joten ihmiset tarvitsevat lisää tietoa. Puhelun prototyyppi on tulosten perusteella seuraava: soittaja on nainen, hän on huolissaan omasta mahdollisesta HIV-tartunnastaan, ja tartuntahuolen syynä on suojaamaton yhdyntä. Suojaamattomia seksikontakteja oli huolestuttavan paljon, joten turvaseksivalistusta on syytä jatkossakin tehdä näyttävästi. Asiasanat: AIDS, auttaminen, henkinen tuki, kriisipuhelimet, kriisit, vuorovaikutus Säilytyspaikka: DIAK / Alppikadun yksikön kirjasto

4 SISÄLLYS ABSTRACT TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO 1 2. AUTTAMISTYÖ Auttamistyön kuvaus Puhelinauttamistyön taustaa Puhelinauttamisen erityispiirteitä 4 3. AIDS-TUKIKESKUS Aids-tukikeskuksen puhelinpäivystys Päivystävät aids-puhelimet Euroopassa Ruotsin Aidsjouren Saksan Berliner Aids Hilfe Italian II Telefono Verde Muita aids-puhelimia KRIISI Kriisin määritelmä Psyykkinen kriisi Psyykkisen kriisin synty Kriisejä aiheuttavat tekijät Kriisin vaiheet KRIISISSÄ OLEVAN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN Ammatillinen vuorovaikutus Kohtaaminen kriisipuhelimessa Päivystäjältä vaadittavat ominaisuudet 24

5 6. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA ONGELMAT TUTKIMUSMENETELMÄT TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yleistietoja päivystyspuheluista Soiton syy Tartuntahuolen syy Puhelun sisältö Toimenpiteet Auttaminen POHDINTA 43 LÄHTEET 46 LIITTEET 50

6 1. JOHDANTO Puhelinauttaminen on kahden viime vuosikymmenen aikana levinnyt laajalle Suomeen, ja apua puhelimitse tarjotaan jo lähes kaikkiin elämän ongelmiin. Yksi syy tähän on sosiaali- ja terveysalan säästötoimenpiteet, joiden myötä erilaisten avohoitomuotojen kysyntä on lisääntynyt. Auttavat puhelimet täydentävät näitä palveluja. Olen opiskelujeni aikana työskennellyt kolmessa auttavassa puhelimessa, ja kiinnostukseni tähän auttamisen muotoon kasvoi niin paljon, että halusin tehdä siitä päättötyöni. Helsingin Aids-tukikeskus on tehnyt puhelinauttamistyötä vuodesta Toiminnan tavoitteena on jakaa tietoa HIV:stä ja aidsista sekä tukea tartunnan saaneita tai sitä pelkääviä. HIV-tartuntoja on todettu Suomessa hieman yli tuhat. Määrä on hyvin alhainen verrattuna muuhun Eurooppaan, Aasiasta tai Afrikasta puhumattakaan. Tästä huolimatta HIV koetaan usein pelottavana sairautena sen tartuntatapoihin liittyneiden tabujen sekä myös parannuskeinojen puutteen takia. Aids-tukikeskuksen puhelinpäivystykseen on tullut sen perustamisesta lähtien yli kuusi tuhatta puhelua vuosittain, joten palvelun tarpeellisuutta tuskin tarvitsee kyseenalaistaa. Olen mielenkiinnolla lukenut niitä harvoja tutkimuksia, joita auttavista puhelimista on tehty, sillä tieto lisää ymmärrystä soittajia ja heidän elämäntilanteitaan kohtaan. Aidstukikeskuksen puhelinpäivystyksestä ei vastaavanlaisia selvityksiä ole aiemmin tehty. Tämä oli päällimmäinen syy, miksi halusin tutkia Aids-tukikeskuksen puheluja. Toivoisin päättötyöni antavan Aids-tukikeskuksen työntekijöille tarpeellisia tietoja heille soittavista asiakkaista, ja kaikille auttavien puhelinten päivystäjille uusia näkökulmia asiakkaan kohtaamiseen. Tavoitteenani oli myös, että tutkimukseni auttaisi Aids-tukikeskusta puhelinpäivystyksen kehittämisessä, uusien vapaaehtoisten kouluttamisessa, ja kenties uuden päivystyspuhelulomakkeen suunnittelussa. Tutkimusongelmana oli tarkastella puhelinpäivystykseen tulevien soittojen luonnetta; mitä asioita niissä käsitellään, ja millaisissa tilanteissa olevat ihmiset soittavat. Aikaisemman tutkimustiedon puutteen vuoksi valitsin teoreettiseksi näkökulmaksi kriisin kulun ja kriisissä olevan asiakkaan kohtaamisen pohdiskelun, sillä uskon tämän viitekehyksen olevan hyödyksi monille puhelinauttamistyötä tekeville.

7 2 2. AUTTAMISTYÖ 2.1 Auttamistyön kuvaus Auttamissuhde on vuorovaikutussuhde, jossa autettavalla on mahdollisuus puhua itsestään, elämästään, kokemuksistaan, tunteistaan ja ajatuksistaan hoitavalle henkilölle. Suhteen tarkoituksena on, että autettava oppii paremmin tuntemaan itseään, positiivisia ja negatiivisia, kehittyneitä ja kehittymättömiä puoliaan sekä niiden vaikutuksia elämässään. On tärkeää, että autettava kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi ja että hänet on otettu todesta tässä ja nyt. Auttamissuhteessa autettava asioineen ja ongelmineen on keskeinen. Auttava henkilö on autettavaa varten, hän on suhteen ammatillinen osapuoli, joka kuuntelee, eläytyy, jäsentää mielessään autettavan kokemuksia ja tunteita. (Ahlfors, Saarikoski & Sova 1992, ) Auttamissuhteessa pyritään siis siihen, että autettavan kokemusmaailmassa avautuisi entistä relevantimpia ymmärtämisyhteyksiä, heräisi uusia ajatuksia ja siten syntyisi uusia merkityssuhteita. Tavoitteena on, että autettavan käsitys itsestään voisi realisoitua ja jäsentyä, hänen itsetuntonsa ja - tuntemuksensa voisivat vahvistua ja hän voisi asettua uudenlaisissa, suotuisammissa merkityssuhteissa kosketukseen maailman kanssa. (Ahlfors ym. 1992, 25.) Auttamistyön onnistuminen riippuu pitkälti siitä, minkälaista aineistoa autettava auttajalle tuottaa, sillä auttajan tehtävänä on ensisijaisesti kuunnella aktiivisesti, ottaa tietoa vastaan ja antaa valikoivaa palautetta asiakkaalle. (Ahlfors ym. 1992, 81). Auttamissuhteessa ammatillinen kuunteleminen on perustyöprosessi, jossa työn tavoitteet ohjaavat kuuntelemisprosessin käyttöä. Auttamissuhteen pääasiallisena tarkoituksena on tukea ja vahvistaa autettavassa jo olemassa olevia voimavaroja sekä tukea häntä arkielämän toimissa ja ihmissuhteissa. Kuuntelemisella on tärkeä tehtävä, sillä yleensä itsestään ja tuntemuksistaan puhuminen on jo sinänsä helpottavaa. Asioiden ääneen sanominen tuo välimatkaa asioihin kätkeytyviin ongelmiin ja niitä voi tarkastella objektiivisemmalla tavalla. Auttajan kunnioittava asenne on sellaisenaan kokemus autettavalle. Auttajan on kuunneltava myös omia tunteitaan, joita autettavan puhe ja sisältö auttajassa herättävät. Hänen on työskenneltävä itsensä kanssa, ja oltava

8 3 kriittinen itseään kohtaan tutkiessaan, ovatko hänessä heräävät tunteet lähtöisin hänestä itsestään vai autettavasta. "Hän joutuu liikkumaan objektiivisuuden ja subjektiivisuuden välimaastossa itsensä suhteen." Kuunteleminen on näin myös siis auttajan kokemisen tutkimista. (Ahlfors ym. 1992, ) Motiiveja auttamistyöhön ryhtymiseen on erilaisia, kuten on myös auttajan rooleja. Auttajan tulisi pyrkiä olemaan hyvänä objektina, joka aidolla läsnä olemisella luo turvallisuuden tunnetta ja lievittää pelon ja uhanalaisuuden tunnetta. (Ahlfors ym. 1992, 45). Toisaalta auttaja on itsekin subjektiivisesti kokeva ihminen ja elämäntaidoissaan rajallinen, mutta ammatillinen asenne sisältää ammatillisen asiantuntijatiedon ja -taidon käytön mahdollisuuden, johon auttaja itsensä ikään kuin valjastaa. Tässä hänen tulee myös jatkuvasti kehittää itseään. (Ahlfors ym. 1992, ) 2.2 Puhelinauttamistyön taustaa Puhelinauttaminen ja puhelinpalvelu ovat käsitteitä, jotka saatetaan sekoittaa erilaisiin maksullisiin puhelinlinjoihin. Puhelinauttaminen on kuitenkin virallinen nimitys puhelimen välityksellä tapahtuvalle kriisi- tai auttamistyölle, koska sitä on käytetty Suomessakin jo luvulta lähtien. Puhelinauttamistyön perustajana pidetään anglikaanipappi Chad Varahia. Hän aloitti toiminnan itsemurhavaarassa olevien auttamiseksi, ja tämä ajatus levisi nopeasti kaikkialle Keski- ja Pohjois-Eurooppaan. Ensimmäisen auttavan puhelimen, Palvelevan puhelimen, on Suomeen perustanut evankelis-luterilainen kirkko vuonna (Sorri 1994, ) luvulla Palveleva puhelin alkoi saada seurakseen myös muita auttavia puhelimia, ja nykyään niitä on jo useita kymmeniä. (Sorri 1994, 11). Puhelintyötä tekevät järjestöt jakautuvat kahteen ryhmään: vapaaehtoisen puhelinauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan hyväksymiin sekä muihin puhelinauttajiin. Aids-tukikeskuksen puhelinpäivystys kuuluu ensimmäiseen ryhmään. Eettisten periaatteiden neuvottelukunnan hyväksymät puhelinauttajat ovat kaikki sitoutuneet noudattamaan puhelinauttajien eettisiä toimintaperiaatteita.

9 4 Puhelinauttajien eettisten periaatteiden neuvottelukunnan hyväksymien puhelinauttajien tulee täyttää seuraavat ehdot: Päivystystyöstä vastaa taustayhteisö. Soittajalle tarjotaan mahdollisuus keskusteluun nimettömänä, luottamuksellisesti sekä ilman taustajärjestölle taloudellista etua tuottavaa maksua. Keskustelussa kunnioitetaan soittajan oikeutta itse määritellä keskustelun aihe ja tehdä omia ratkaisujaan, ilman painostusta ja ohjailua päivystäjän taholta. Päivystäjät ovat alan asiantuntijan tähän tehtävään valitsemia ja kouluttamia henkilöitä tai ammattiauttajia. Päivystäjät osallistuvat jatkuvaan työnohjaukseen ja koulutukseen sekä allekirjoittavat kirjallisen sitoumuksen vaitiolovelvollisuudestaan. Heillä on oikeus pysyä nimettöminä ja olla suostumatta alentavaan kohteluun. Puhelinauttamistilanteen tulee olla sellainen, etteivät muut voi kuunnella vastaajan puhetta, ja että vastaajalla on työrauha keskittyä soittajan tilanteeseen. Puheluiden kirjaaminen on tehtävä niin, ettei tapausta eikä soittajaa voi tunnistaa. Puhelimessa ei myöskään voi käyttää tietoa, jonka päivystäjä on saanut soittajasta jostain muualta, esimerkiksi työnsä puitteissa. (Puhelinauttajien eettiset periaatteet.) 2.3 Puhelinauttamistyön erityispiirteitä Vaikka puhelinauttaminen ei ole varsinaista hoitotyötä ja auttaja saattaa olla vähemmän koulutettu vapaaehtoinen, puhelintyössä kuitenkin muodostuu hoitosuhde soittajan ja päivystäjän välille. Pitkäkestoiseksi ja jatkuvaksi se ei välttämättä pääse muodostumaan, koska sekä päivystäjän että soittajan anonymiteetin suojaamisen vuoksi päivystäjät eivät aina vastaa omalla nimellään. Päivystäjien vaihtuessa jatkuvasti soittaja ei koskaan tiedä, kuka puhelimeen vastaa, eikä hän voi välttämättä jatkaa hoitosuhdetta saman auttajan kanssa. Poikkeuksen muodostavat soittajat, jotka ovat käyttäneet palvelua useita vuosia ja tästä johtuen ovat tulleet tutuiksi päivystäjille. Puhelinauttamistyö saattaa olla, luonteestaan riippumatta, henkisesti hyvin kuluttavaa, sillä päivystäjä, ollessaan vuorovaikutuksessa soittajan kanssa, tekee työtä omalla persoonallaan sekä peilaa kaikkea tapahtuvaa myös itsensä kautta. Vaikka päivystäjä

10 5 saa säilyttää anonymiteettinsa, hän saattaa silti paljastaa itsestään soittajalle hyvinkin henkilökohtaisia asioita sellaisessa tilanteessa, jossa katsoo soittajan hyötyvän omista kokemuksistaan. On selvää, että tämän tyyppinen ihmistyö, varsinkin jos asiakaskontakteja on runsaasti, saattaa uuvuttaa työntekijän. Ja loppuun palaminen taas heikentää kykyä kohdata asiakkaita yhtä empaattisesti, jolloin hyvän hoidon malli ja ammatillinen työote eivät toteudu. (Paunonen 1990, 2.) Lyhytkestoisessa hoitosuhteessa suhteen alku on erittäin oleellinen. Sorrin (1984) mukaan auttajalta vaaditaan terapeuttista, kuuntelualtista ja ihmisystävällistä suhtautumista. Soittaja saattaa olla hyvinkin jännittynyt ottaessaan yhteyttä, ja jos alku epäonnistuu, hän voi kokea, ettei saa apua. Olennaista puhelinauttamisessa on soittajan oman kielen tavoittaminen. On tärkeää, että soittaja kokee tulevansa kohdatuksi tasavertaisena, ja että auttaja antaa soittajalle tilaa. Jotta puhelinauttaja pystyisi parhaiten hyödyntämään omia resurssejaan, tulisi hänellä olla mahdollisimman paljon tietoa soittajien yleisimpiin kysymyksiin liittyvistä asioista. Puhelinauttamistyön luonteesta johtuen päivystäjä ei voi juurikaan valmistautua etukäteen asiakkaan kohtaamiseen. Päivystäjän tulee siis olla hyvin joustava ja hänen täytyy tietää, mistä saa nopeasti puhelun aikana mahdollisesti tarvitsemansa tiedon. (Sorri 1984, 109.) Puhelintyössä auttajan ensisijainen työväline on hänen äänensä ja kuulonsa, on siis ensiarvoisen tärkeää, että auttaja osaa kuunnella aktiivisesti, olla läsnä. Irja Kilpeläinen (1969) toteaa, että työntekijän olisi, voidakseen auttaa, tyhjennettävä päänsä muista asioista. Tämän vuoksi on tärkeää, että taustaorganisaatio järjestää työnohjausta ja että auttajalla on myös omia keinoja lisätä jaksamistaan. Kilpeläinen sanoo myös, että asiakkaan on herätettävä auttajassa kiinnostus, ja yleensä se onnistuu vasta, kun auttaja on kuunnellut asiakasta enemmän. (Kilpeläinen 1969, ) Puhelinauttamisessa kiinnostuksen olisi kuitenkin herättävä nopeasti, koska kontakti voi olla lyhyt ja jäädä yhteen soittoon.

11 6 3. AIDS-TUKIKESKUS Helsingin Aids-tukikeskus on yksi kuudesta HIV-säätiön ylläpitämästä tukikeskuksesta, joka tekee sekä ihmisoikeustyötä että ennaltaehkäisevää työtä kaikkiin ryhmiin kuuluvien HIV-positiivisten ja heidän läheistensä kanssa. Tukikeskusten toimintaidean mukaan kriisissä olevaa voidaan parhaiten auttaa siten, että hän vähitellen kykenee auttamaan itse itseään. (Leinikki & Löytönen 1993, 97). Toiminta-ajatus on: HIVsäätiön Aids-tukikeskukset tekevät työtä, jotta hiv-tartunnan kanssa elävien ja tartunnasta huolestuneiden ihmisarvo, hyvinvointi ja itsemääräämisoikeus toteutuvat suomalaisessa yhteiskunnassa ja jotta jokainen ihminen voi toimia niin, ettei synny uusia hiv-tartuntoja. (Aids-tukikeskus 1997.) Tukikeskusten lisäksi HIV/aids työtä tekevät esimerkiksi Aids-tukikeskuksen yhteydessä toimiva Positiiviyhdistys, jonka jäseninä on HIV-tartunnan saaneita ja heidän läheisiään sekä Suomen Punainen Risti. (Leinikki & Löytönen 1993, 96-98). Aids on mainittu ensimmäisen kerran arvostetussa lääketieteellisessä lehdessä Yhdysvalloissa heinäkuussa Yleinen arvio oli silloin, että kyseessä on tarttuva tauti, jonka aiheuttaa jokin uusi, aikaisemmin tuntematon virus. Vuonna 1983 ranskalainen Luc Montagnier onnistui viljelemään viruksen ensimmäistä kertaa laboratoriossa, ja pian tämän jälkeen Yhdysvalloissa työskentelevä Robert Gallo keksi, kuinka virusta voidaan kasvattaa riittävän suuria määriä tutkimuksia ja luotettavien testien kehittämistä varten. Nykyisin aids määritellään hankituksi immuunipuutosoireyhtymäksi, joka on HI-viruksen (Human Immunodeficiency Virus) aiheuttama tauti. (Leinikki & Löytönen 1993, ) HIV-tartuntoja on todettu Suomessa vuoden 1999 marraskuuhun mennessä yhteensä 1061 henkilöllä, joista naisten osuus on noin neljäsosa. Ulkomaalaisten HIVpositiivisten määrä on 22% kaikista tartunnan saaneista. Tartuntoja on todettu eniten vuotiailla. Miehillä tartunta havaitaan useimmin vuoden iässä ja naisilla vuotiaina. (Kansanterveyslaitos 1999.) Viime vuosikymmenellä HIV-tartuntojen määrä ehti vakiintua noin 70 tartuntaan vuodessa, kunnes vuonna 1999 Suomessa todettiin kaikkiaan 142 uutta tartuntaa. Näistä yli puolet olivat peräisin ruiskuhuumeiden käytöstä. Suonensisäisiä huumeita käyttävillä tartunnat tulevat esiin

12 7 hieman aiemmin. Suurin osa tartunnan saaneista huumeidenkäyttäjistä on vuotiaita. Tämän vuoden aikana (7.2 mennessä) Kansanterveyslaitokselle on ilmoitettu jo 17 HIV-tartuntatapausta. (Saarelainen 2000, A3; B1.) Aids-tukikeskuksissa otettiin vuonna 1992 yhteensä 3743 HIV-testiä, joista yhdeksän osoittautui positiivisiksi. (Leinikki & Löytönen 1993, 97). Vuonna 1998 testattiin 1868 henkilöä, joista kahdelle jouduttiin antamaan positiivinen vastaus. (HIV-säätiö 1998). Aids-tukikeskus tarjoaa psykososiaalisia ammattiauttajapalveluja, vapaaehtoistyöhön perustuvaa tukihenkilö- ja puhelinpäivystystoimintaa sekä vertaistukea tartunnan saaneille ja siitä huolestuneille. Psykososiaalinen tuki tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on mahdollisuus tulla keskustelemaan HIV-neuvojan, psykologin ja sosiaalityöntekijän kanssa tai tarvittaessa hän voi saada tuekseen vapaaehtoisen tukihenkilön. Psykososiaalisen työn tavoitteena on tartunnan saaneiden kannustaminen oman elämän hallitsemiseen ja omien oikeuksien puolustamiseen. Aids-tukikeskuksen toimintamuotoja ovat muun muassa perhetyö, maahanmuuttajien kanssa tehtävä työ, sopeutumisvalmennustoiminta ja preventiotyö eli ennalta ehkäisevä työ. (HIV-säätiö 1998.) Perhetyö pitää sisällään erilaisia projekteja, ryhmiä ja kotikäyntityötä. Vuonna 1998 Suomen Aids-tukikeskus ja englantilainen Terrence Higgins Trust -organisaatio saattoivat päätökseen yli vuoden kestäneen Perhetyön projektin, jonka seurauksena perhenäkökulma läpäisi Aids-tukikeskuksen asiakastyön, ja perheitä tavattiin kaksinkertainen määrä projektia edeltäneeseen aikaan nähden. Uusiksi perhetyön muodoiksi kyseisenä vuonna tulivat vanhemmuutta tukeva ryhmä ja lasten kuvataideterapiaryhmä, myös lapsille suunnatun kuvakirjan julkaisemista suunniteltiin. (HIV-säätiö 1998.) Preventiotyötä toteutetaan pääasiassa koulutusten ja varainhankintakampanjoiden kautta. Tästä esimerkkinä Karjalan prikaatissa vuonna 1998 kahden päivän aikana annettu turvaseksivalistus, johon otti osaa tuhannet varusmiehet ja -naiset. (HIV-säätiö 1998.)

13 8 Sopeutumisvalmennuskursseja vuonna 1998 oli yhdeksän. Näistä kolme oli jatkokursseja, joiden tarkoituksena oli auttaa osallistujia työstämään HIV-tartunnan aiheuttamaa kriisiä omassa elämässään. Uusille tartunnan saaneille suunnatun kurssin tavoitteena oli, että he saisivat tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia, saada tietoa sekä jakaa kokemuksiaan. (HIV-säätiö 1998.) Aids-tukikeskuksen toimintafilosofia pohjautuu ajatukseen, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja kaikilla on oikeus mahdollisimman hyvään ja onnelliseen elämään. Tämä näkyy kaikessa tukikeskuksen toiminnassa, esimerkiksi HIV-positiivisten työpaikan haussa ilmenneiden ongelmakohtien selvittelyissä tai tietosuoja-asioissa neuvomisessa. Aids-tukikeskus on myös ottanut kantaa HIV- tartunnan saaneiden maastakarkoituksiin, ja täten pyrkinyt estämään niiden toteutumista. (HIV- säätiö 1998.) Muilla toimenpiteillä, kuten maksuttomilla ja anonyymeillä päiväkeskuspalveluilla, pyritään takaamaan se, ettei kynnys tukikeskuksessa asioimiseen ole liian suuri. Asiakkaat voivat pestä pyykkiä, lukea lehtiä, käyttää internettiä tai osallistua erilaisiin ryhmiin ja keskusteluiltoihin. (HIV-säätiö 1998.) Keskiviikkoisin Helsingin Aidstukikeskuksessa tarjotaan lounas, joka on tarkoitettu asiakkaille, työntekijöille ja vapaaehtoisille. Tällöin HIV-tartunnan saaneilla on mahdollisuus tavata muita tartunnan kanssa eläviä sekä saada ja antaa tärkeää vertaistukea. 3.1 Aids-tukikeskuksen puhelinpäivystys Aids-tukikeskuksen puhelinpäivystys alkoi ensimmäisen tukikeskuksen perustamisen yhteydessä Helsingissä Yhteydenottoja vajaan vuoden kuluessa kertyi noin 6000 kappaletta. Tällöin tietoisuus HI-viruksesta oli nykyiseen verrattuna vielä vähäistä niin työntekijöiden kuin soittajienkin keskuudessa. Pääosa puhelinpäivystyksen asiakkaista oli seksuaalisesti aktiivisessa iässä olevia aikuisia, nuoret soittivat vain vähän. (Stålström 1987, 247.) Vuonna 1998 puhelinpäivystys toimi jo kaikissa kuudessa tukikeskuskaupungissa, ja puheluita otettiin yhteensä vastaan 6657 kpl, joista Helsingin osuus oli 2580 puhelua. (HIV-säätiö 1998).

14 9 Vapaaehtoisilla työntekijöillä on ollut suuri merkitys tukikeskustoiminnan alkamisajoista lähtien, sillä palkattuja työntekijöitä aidsin vastaiseen työhön saatiin koko maahan ensimmäiseksi vuodeksi 4 kokoaikaista sekä 2 osa-aikaista työntekijää. (Stålström 1987, ) Vuoden 1998 aikana Suomen Aids-tukikeskuksessa oli palkatun työvoiman lisäksi 29 palkkioperusteista ja 549 vapaaehtoista työntekijää. Aidstukikeskus kouluttaa vuosittain uusia vapaaehtoisia, joiden työpanokseen monet tukikeskuksen palvelut perustuvat. Vapaaehtoisia toimi Helsingissä (vuonna 1998) puhelinpäivystäjinä 12, tukihenkilöinä 13, ryhmänvetäjinä 4, kouluttajina 8 ja kampanjatyöntekijöinä 3 henkilöä. Lisäksi lipaskerääjinä varainhankintakampanjoissa oli yhteensä 195 henkilöä, jotka suurelta osin olivat koululaisia. (HIV-säätiö 1998.) Vapaaehtoiset työntekijät ovat eri ammattikuntien edustajia, jotka osallistuvat Aidstukikeskuksen toimintaan oman työnsä tai opiskelujen ohessa. Kaikilla ei välttämättä ole sosiaali- tai terveysalan ammatillista koulutusta, vaan he ovat tulleet työhön mukaan muusta mielenkiinnosta johtuen. Vapaaehtoisiksi pyrkivien soveltuvuutta selvitetään haastattelussa, jonka Helsingin Aids-tukikeskuksessa tekevät yleensä HIV-neuvoja sekä psykologi. Haastattelun läpäisseet osallistuvat toiveidensa mukaisesti joko puhelinpäivystäjille tai tukihenkilöille tarkoitettuun peruskoulutukseen, joka pitää sisällään useita koulutus- ja luentoiltoja. Koulutuksen aikana vapaaehtoiset saavat paljon tietoa muun muassa HI-viruksen sekä muiden sukupuolitautien tarttumisesta, oireista ja hoidosta. Koulutuksen tavoitteena on myös ohjata vapaaehtoisia parempaan itsetuntemukseen. 3.2 Päivystävät aids-puhelimet Euroopassa Aids-puhelinten toiminta muualla Euroopassa on hyvin samankaltaista kuin Helsingin Aids-tukikeskuksessa. Joissakin maissa, kuten Ruotsissa, puhelinpäivystys on erillinen yksikkö, jossa toimii sekä palkattuja että vapaaehtoisia työntekijöitä. Espanjassa koko toiminta pyörii vapaaehtoisten työntekijöiden voimin, ja Saksassa taas on erikseen vapaaehtoisten ja palkattujen työtekijöiden ylläpitämät aids-puhelimet. Alankomaiden puhelinpäivystäjätiimi on pyritty rakentamaan mahdollisimman heterogeeniseksi, siten että tehtäviin on valittu erilaisen etnisen taustan omaavia ihmisiä, jotka ovat eri sosiaalija ammattiluokista sekä joilla on erilainen seksuaalisen suuntautuminen. Aids-

15 10 puhelinten tarjoamat palvelut keskittyvät kaikkialla karkeasti jaoteltuna 1) psykososiaalisen tuen antamiseen, 2) HIV:iin ja muihin sukupuolitauteihin liittyvän tiedon jakamiseen sekä 3) testaustoiminnasta kertomiseen. Joka maassa tulevat myös esiin samanlaiset vaatimukset päivystäjien suhteen, eli heillä tulee olla mahdollisimman paljon ajanmukaista tietoa HIV:stä ja aidsista, omata hyvät auttajantaidot sekä ymmärrystä ja empatiakykyä. Monissa maissa näkyy, että tartunnan saaneet tarvitsevat enemmän tietoa lääkityksestä, terapioista ja tutkimustuloksista, mistä johtuen vapaaehtoisten on käytävä säännöllisessä koulutuksessa pystyäkseen antamaan ajankohtaista tietoa asiakkaille. On kuitenkin muistettava, että vapaaehtoinen päivystäjä ei toimi lääkärin tai muun ammattihenkilön roolissa. (Enable. Journal of the European Network of Aids Helplines. 1999, 3-14.) Ruotsin Aidsjouren Ruotsin aids-puhelin aloitti toimintansa nimettömänä 1980-luvun alussa homoille ja lesboille tarkoitetun sukupuolitautiklinikan yhteydessä. Puhelimeen vastasivat vain lääkärit. Vuonna 1986 perustettiin Aidsjouren, jolloin lääkäreiden seuraksi päivystämään tulivat myös vapaaehtoiset. Tällä hetkellä Aidsjourenissa työskentelee kaksi kokopäiväistä palkattua työntekijää sekä kymmenen vapaaehtoista, jotka kaikki ovat sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneita. Työ ajoittuu enimmäkseen iltoihin ja viikonloppuihin. Aidsjourenin puhelumäärät vaihtelevat vuosittain, mihin mediakampanjoilla on havaittu olevan suuri merkitys. Puhelujen määrän kasvu ei tosin muuta niissä käsiteltäviä aiheita. Suurin osa soitoista tulee heteromiehiltä ja -naisilta. 7-8% soittajista määrittelevät itsensä homoseksuaaleiksi. Kolmasosa puhelujen sisällöstä käsittelee tartuntoihin ja lähes neljäsosa testeihin liittyviä kysymyksiä, kun taas 20% puheluista keskustellaan HIV:n oireista. Vain pieni osa soittajista haluaa keskustella uusista hoitomuodoista ja alle prosentti soittajista sanoo olevansa HIV-positiivisia. Tartunnan saaneiden soittajien määrä on pysynyt samana vuosien ajan. (Ahlin 1999, 5-6.)

16 Saksan Berliner Aids Hilfe Saksassa on erikseen valtion ylläpitämä aidspuhelin, jonka päivystäjät saavat palkkaa työstään. Sen lisäksi on vapaaehtoisten varassa toimiva valtakunnallinen Aids Hilfe, jonka päivystyspisteitä on useissa kaupungeissa. Aids Hilfeen soittavat asiakkaat voi pääasiassa jakaa kahteen ryhmään. Suurin osa puheluista tulee henkilöiltä, joita ei ole testattu, mutta jotka ovat huolissaan riskikontaktin ansiosta. Noin 10% soittajista on HIV-positiivisia, joiden tarvitsema neuvonta on muuttunut huomattavasti vuoden 1996 lääketieteellisen läpimurron seurauksena. Tähän vaikuttaa myös se, että lääkäreiden roolit ovat muuttumassa perinteisempään suuntaan, diagnoosien ja kuvausten tekemiseen, jolloin psykososiaalisen tuen antaminen jää muille auttaville tahoille. (Lang 1999, 7-8.) Italian II Telefono Verde Telefono Verde on perustettu Italian terveysministeriön toimesta vuonna Auttavan puhelimen tehtävänä on tieteellisesti hyväksytyn informaation tarjoaminen ihmisille puhelimen välityksellä. Toiminnan alkamisen jälkeen Telefono Verde on vastaanottanut noin puhelua, mikä tekee vuotuisaksi puhelumääräksi yli 7500 puhelua. Päivystäjät ovat huomanneet soittajien kysymysten HIV:stä ja aidsista muuttuneen tänä aikana. 5% kaikista kysymyksistä käsittelee lääketieteellisiä tutkimuksia sekä HIV:n hoitoa. Yli kolmasosa kysyjistä on tartunnan saaneita, joiden mielenkiinto aihetta kohtaan on noussut uuden yhdistelmähoidon ansiosta. (Pino 1999, ) Muita aids-puhelimia Ranskassa päivystävä HIV / aids -puhelin on jaettu useisiin erikoistuneisiin yksiköihin. Vuonna 1990 toimintansa aloittaneen Sida Info Servicen palveluista löytyy oma linjansa lakiasioille, nuorten seksuaaliongelmille, vangeille, hoitoalalle aidsia kohtaaville, hepatiitteja sairastaville sekä sellaisille tartunnan saaneille, jotka kaipaavat henkilökohtaista seurantahoitoa. (Clouzeau 1999, ) Alankomaiden Aidsinfolijn

17 12 saa eniten soittoja tavalliselta kansalta, jonka keskuudessa tartuntojen määrät ovat alhaisemmat kuin esimerkiksi nuorilla homomiehillä tai suonensisäisesti huumeita käyttävillä. Jonkin verran puheluita tulee tartunnan saaneilta homoseksuaaleilta, jotka ovat samaan aikaan väsyneitä usein toistuviin HIV / aids -kampanjoihin, mutta toisaalta optimistisia oman tilanteensa suhteen. Alankomaissa on käytössä oma puhelinlinja lääketieteellisiä neuvoja tarvitseville. (Janze 1999, 3-4.) Espanjan aids-puhelin, Fase, on perustettu vuonna Myös siellä on huomattu lääkehoidon kehityksen vaikutukset puheluiden sisällöissä, sillä muutos on ollut niin suuri tartunnan saaneiden biologisilla, psykologisilla sekä sosiaalisilla elämänalueilla. HIV-positiiviset soittajat haluavat tietoa lääkehoitojen pituuksista ja sivuvaikutuksista sekä erilaisista terapiapalveluista. Myös töihin palaaminen ja lakiasiat puhuttavat useita. Ennaltaehkäisevissä puheluissa kysymykset ovat lisääntyneet testauskäytäntöjen, suuseksin ja ehkäisyn osalta. (Terribas 1999, 9-10.) 4. KRIISI 4.1 Kriisin määritelmä Krisis on kreikkaa, ja se tarkoittaa äkillistä muutosta, kohtalokasta häiriötä tai ratkaisevaa käännettä. Ensimmäisen kerran termiä on käytetty systemaattisesti surun kuvaamiseen vuonna 1944 amerikkalaisen psykiatrin, Eric Lindemannin, toimesta, jolloin hän tutki Coco-Nut Groven yökerhossa tapahtuneen tulipalon uhrien omaisten kokemuksia. Nykyään kriisin käsitettä käytetään hyvin laajasti kuvaamaan lähes kaikkia elämän kehitys- tai muutosvaiheita, myös sellaisia, jotka kuuluvat jokaisen ihmisen elämänkaareen. (Cullberg 1991, ) Caplan määrittelee kriisin tilaksi, jossa tunnekokemukset tiivistyvät yksilön joutuessa vastatusten esteiden kanssa tavoitellessaan jotakin itselleen tärkeää päämäärää. Kun päämäärä ei ole tavoitettavissa yksilön tavanomaisia ratkaisutapoja hyväksi käyttäen, hän joutuu etsimään uusia ratkaisuja selviytyäkseen syntyneestä tilanteesta. Seurauksena on hajaannuksen ja epäjärjestyksen tila. Yksilö saattaa tällöin tehdä useita

18 13 epäonnistuneita yrityksiä etsiessään hyvää ratkaisua. (Hägglund, Pylkkänen & Taipale 1979, 17.) Kathleen Ell kirjoittaa, että kriisi on akuutti, emotionaalinen järkytys yksilön tavanomaiselle tilalle, jonka seurauksena totutut puolustuskeinot eivät toimi. Kriisi voi ilmetä fyysisinä, psyykkisinä, kognitiivisina tai sosiaalisina vaikeuksina ja oireina. Kriisiin voi joutua muista riippumaton yksilö, perhe, järjestö tai yhteisö, ja siihen voi johtaa jokin raskas elämäntilanne, johon liittyy menetys, menettämisen pelko tai haaste. (Ell 1996, ) 4.2 Psyykkinen kriisi Cullbergin mukaan psyykkinen kriisi kohtaa ihmisen silloin, kun hän joutuu elämäntilanteeseen, jossa aikaisemmat kokemukset ja opitut reaktiot eivät riitä uuden, äkillisen tilanteen ymmärtämiseen, sen psyykkiseen hallitsemiseen ja siitä selviytymiseen. (Kauppinen 1997, 174). Lähtökohta on, että psyykkinen kriisi ei sinänsä ole sairautta, vaikkakin siihen saatetaan reagoida hyvin voimakkaasti ja oireellisella tavalla, vaan kriisit liittyvät eräänä osana ihmisten normaaliin elämän kulkuun. Henkilöt, jotka pystyvät löytämään kriisissään onnistuneita ratkaisuja, kokevat tilanteen lopulta minuuttaan vahvistavana ja rikastuttavana. (Hägglund ym. 1979, 15.) Kyky selvitä kriiseistä taas riippuu henkilön aikaisemmista kokemuksista mutta myös lahjakkuudesta. Mikäli yksilöllä on käytössään onnistuneita valmiuksia, eivät suuretkaan muutostilanteet välttämättä johda kriisiin. Toisaalta voi olla niinkin, että kriisittömyys johtuu kyvyttömyydestä kohdata olemassa olevia vaikeuksia, ja yksilö vain väistää niitä. Tällöin kriisit saattavat siirtyä ympäristön kärsittäviksi. Mahdollisten kriisien seurauksena saattaa, olosuhteista ja lähtökohdista riippuen, olla psyykkinen sairastuminen, mutta se voi luoda myös hyvät edellytykset paremmalle itseymmärrykselle. (Turunen 1996, ) Kriisejä on monenlaisia. Joillekin tavalliseen elämään kuuluvat siirtymävaiheet, kuten murrosikä, lapsen saaminen tai eläkkeelle siirtyminen saattavat koitua ylivoimaisen raskaiksi ja laukaista psyykkisen kriisin. Joskus taas äkillinen, järkyttävä tapahtuma voi synnyttää koko elämää vavisuttavan traumaattisen kriisin. Lyhytkestoiset kriisit eivät

19 14 yleensä jätä pysyviä muutoksia yksilön persoonallisuuteen tai vuorovaikutustapoihin, mutta mitä pidemmän aikaa kriisi jatkuu, sitä enemmän siinä tarvittavat sopeutumiskeinot muuttuvat pysyviksi asenteiksi ja tavoiksi. (Kauppinen 1997, ) Psyykkisen kriisin synty Cullberg (1991, 17-19) täsmentää psykologisen kriisitilanteen käsitettä neljällä näkökulmalla: 1. Kriisin puhkeamiseen johtanut tilanne Kriisitilanteeseen johtaneet tapahtumat voivat periaatteessa olla kahdenlaisia, vaikka ne usein käytännössä liittyvätkin toisiinsa. Voi olla kysymys äkillisistä ja odottamattomista ulkoisista koettelemuksista, jotka uhkaavat ihmisen fyysistä olemassaoloa, sosiaalista identiteettiä ja turvallisuutta tai hänen perustavaa laatua olevia mahdollisuuksia tyydytyksen saamiseen elämässä. Tällaisia, selvien ulkoisten syiden laukaisemia reaktioita kutsutaan traumaattisiksi kriiseiksi, joihin esimerkiksi HIV-tartunnasta kuuleminen ehdottomasti lukeutuu. (Cullberg 1991, 17.) Huotarin tutkimuksessa todetaan, että HIV-tartunnan epäily tai viimeistään positiivisen testituloksen saaminen laukaisivat voimakkaan alkujärkytyksen sekä erilaisia kriisejä riippumatta siitä, tuliko tieto täysin yllätyksenä, vai oliko haastateltava hakeutunut HIV-vasta-ainetestiin voimakkaiden fyysisten oireiden seurauksena. (Huotari 1999, ) Aidstukikeskuksen puhelinpäivystäjille kootussa kansiossa puolestaan kerrotaan, että tieto HIV-tartunnasta aiheuttaa yleensä kriisireaktion, joka on ihmisen suojautumista ylivoimaiselta tuntuvaa tilannetta vastaan. (Aids-tukikeskuksen puhelinpäivystäjien infokansio). Kriisiin johtaneet tapahtumat saattavat olla myös tavallisia elämänvaikeuksia, jotka joissakin tietyissä yksittäistapauksissa muodostuvat kuitenkin ylivoimaisiksi. Tällaiset kriisit ovat nimeltään kehitys- tai elämänkriisejä. Nämä ovat usein myös vaikeimmin rajattavissa sekä moniulotteisempia kuin traumaattiset kriisit. (Cullberg 1991, 17.)

20 15 2. Mikä merkitys tapahtuneella on asianosaiselle "On päästävä selville siitä, mikä sisäinen, yksityinen merkitys tapahtuneella on asianosaiselle. Vasta silloin meidän on mahdollista ymmärtää, miksi joku ihminen reagoi voimakkaasti tietynlaiseen tapahtumaan, joka koskettaisi jotakuta toista vain vähän tai ainakin eri tavalla." (Cullberg 1991, 18.) Meillä on siis oltava tietoa kriisissä olevan henkilön elämäkerrasta ja kehityshistoriasta, sillä aina syntymästä alkaen yksilön biologiset edellytykset vaikuttavat yhdessä hänen sosiaalisen ympäristönsä ja häntä ympäröivän sosiaalisen rakenteen kanssa hänen persoonallisen ja sosiaalisen identiteettinsä kehittymiseen. Tämä identiteetti voi toimia joko huonosti tai hyvin. Kasvaessaan ihminen koettaa koko ajan liittää kaiken sen uuden, mitä hän kohtaa, aikaisempien kokemuksiensa kanssa mielekkääksi kokonaisuudeksi. Jokaisen ihmisen elämän alkuaikojen kokemukset vaikuttavat merkitsevästi siihen, millä tavalla hän kokee ja kohtaa aikuisen elämän vaikeudet. (Cullberg 1991, 18.) HIV-tartunnasta kuuleminen merkitsee väistämättä sekä tartunnan saaneelle että hänen läheisilleen elämän uudelleenarvioimista. Huotarin haastattelemat henkilöt kuvailivat reaktioitaan hyvin rankoiksi kokemuksiksi. Yhdelle heistä tilanne oli jopa niin kaoottinen, että hän koetti ratkaista sen yrittämällä itsemurhaa. (Huotari 1999, ) 3. Missä elämänvaiheessa kriisiin joutunut on On selvää, että lapsen on vaikeampaa järjellisesti selittää henkisesti raskaita asioita kuin aikuisen. Mutta myös aikuisen kyvyssä käsitellä hankalia tapahtumia on vaihteluita riippuen siitä, minkälainen hänen elämäntilanteensa muilta osin on. Ihminen on jatkuvassa kehitys- ja muutosprosessissa, ja tietyntyyppiset rasitukset kohdistuvat enemmän 25-vuotiaaseen kuin 35-vuotiaaseen ja päinvastoin. (Cullberg 1991, 18). Puhutaan kriittisistä ikävaiheista, koska tiedetään, että erityiset ongelmanasettelut, jotka ihminen joutuu kohtaamaan, antavat myös ulkoisille tapahtumille erilaisen sisällön riipuen siitä, missä ikävaiheessa ihminen on. Aiemmin mainitut elämänkriisit ovat tietenkin vahvasti yhteydessä näihin kriittisiin kehitysvaiheisiin. On myös tärkeää

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 9 LAUSUNTO ALOITTEESTA AIDS-TUKIKESKUKSEN HIV- TESTAUKSEN JA KRIISIAVUN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMISESTÄ Terke 2009-2637 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä Kriisin paikka Työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Merja Hutri on väitellyt ammatillisesta kriisiytymisestä syksyllä 2001. Tässä artikkelissa hän tarkastelee ilmiötä ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Mielenterveysseura Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja KIRKON KESKUSTELUAPUAπ Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja 1 Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja Periaatteet koskevat Palvelevaa puhelinta, Palvelevaa nettiä, Palvelevaa chattia, Palvelevaa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Kriisit ja niiden kohtaaminen

Kriisit ja niiden kohtaaminen Kriisit ja niiden kohtaaminen Maahanmuuttaja kriisiasiakkaana 19.3.2014 Arja Riipinen Mikä kriisi on? Psyykkisessä kriisitilanteessa on kyse siitä, että ihminen (perhe/yhteisö/ryhmä) on joutunut elämäntilanteeseen,

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot