NUORUUS JA SEKSUAALISUUS - virikemateriaalia vanhempien kanssa käytäviin keskusteluihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORUUS JA SEKSUAALISUUS - virikemateriaalia vanhempien kanssa käytäviin keskusteluihin"

Transkriptio

1 NUORUUS JA SEKSUAALISUUS - virikemateriaalia vanhempien kanssa käytäviin keskusteluihin Lahjoita lapsellesi lapsuus Ole tärkein lapsellesi Uskalla olla aikuinen Anna vapautta, aseta rajoja Sitoudu vanhemmuuteen Ole läsnä lapsellesi Varjele lapsuutta Anna aikaa aikuisen elämälle Suojele lastasi turhalta tiedolta Hyväksy lapsesi ainutlaatuisuus KYMMENEN TEESIÄ vanhemmuudesta ja lapsen hyvästä elämästä

2 Materiaali on osa Helsingin kaupungin terveysviraston, opetusviraston ja nuorisotoimen (Kumppanuushanke Tyttöjen Talo) Seksuaalikasvatuksen kehittyvät käytönnöt -hanketta syksyllä Materiaali on luotu terveysviraston aloitteesta ja sen tarkoituksena on tarjota virikkeitä vanhempien kanssa käytäviin keskusteluihin, jotka käsittelevät nuoruutta ja seksuaalisuutta. Kirjoittaja: Susanna Ruuhilahti, kätilö, seksuaalikasvattaja Setlementtinuorten liitto ry:n seksuaalikasvatusverkosto -hanke 2003 Taittaja: Pia Barclay Paino: Copy-Set Kiitokset: Opetusviraston erityissuunnittelija Raija Nummelinille asiantuntija-avusta. Ennille, Oonalle ja Sagalle, jotka kuvittivat kalvot upeilla kuvillaan. 2 Etukannen kymmenen teesiä vanhemmuudesta ovat syntyneet Kirkkohallituksen Kasvatuksen ja nuorisotyön ja Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:n yhteistyönä. Teesit ovat osa vihkosta Rakasta lasta - suojele lapsuutta (www.evl.fi)

3 1. JOHDANTO Tämän materiaalin tarkoituksena on virittää lukija pohtimaan seksuaalikasvatukseen ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita oman työnsä ja koulunsa näkökulmasta. Jokainen työntekijä kohtaa koululaisten vanhemmat omalla persoonallaan, omalla kokemusmaailmallaan. Yhtä oikeaa tapaa esittää asioita tai keskustella vanhempien kanssa ei ole. Terveydenhoitajana työskennellessä on mahdollista kiinnittää lapsen käytöksessä tai mahdollisessa oireilussa huomioita asioihin, joihin vanhemmat eivät osaa tarttua. Joskus vanhemmat eivät huomaa lapsen oireilua, vaikka lapsestaan hyvin huolehtivatkin. Tästä syystä keskustelut vanhempien kanssa ovat tärkeitä ja arvokkaita. Yhteistyöllä voidaan taata hyvä ja laadukas kasvatus sekä turvaverkko lapsen ympärille. Materiaalin lihavoidut tekstit ovat valmiina kalvopohjilla. Kalvopohjien hyödyntäjä voi valita itselleen ja omaan tuokioonsa niistä sopivimmat ja täydentää kalvopohjia tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Osassa kalvopohjia on tyhjiä kohti yhdessä vanhempien kanssa tai etukäteen täydennettäväksi. Terveys nähdään materiaalissa sidoksissa yhteiskuntaan ja kulttuuriimme. Yksilön terveys muodostuu fyysisestä, psyykkisestä, emotionaalisesta, sosiaalisesta, vakaumuksellisesta ja seksuaalisesta ulottuvuudesta (kalvo 1). 1 Seksuaalisuus on yksi ihmisen intiimeimmistä osa-alueista. Seksuaalisuudella on suuri vaikutus ihmisen - niin aikuisen kuin nuorenkin - hyvinvointiin 2. Vanhempia on tärkeää rohkaista keskustelemaan ja puuttumaan oman nuorensa elämään, kohtaamaan nuoria aidosti sellaisina kuin he ovat, peilaten nuoren tuntoja omiinsa. Vanhemman on hyvä saada tietoa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista keskustellen, palauttaa mieliin konkreettisiakin asioita, kuten ns. murrosiän fysiologisia muutoksia tai milloin nuori tarvitsee lääkärin apua ja mistä apua saa. Konkreettisista fakta-asioista voi vanhemmille terveydenhoitaja tarjota keskustelun lisäksi ohjelehtisiä ja kirjavinkkejä. Näitä konkreettisia muutoksia esimerkiksi kehonkuvassa on vanhemman usein helpompi käsitellä yhdessä muiden aikuisten ja oman nuorensakin kanssa kuin pohtia asioita, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta. 3 Seksuaalikasvatus ja seksuaalisuus nähdään usein tekojen kautta. Ihastutaan, kävellään käsikädessä, suudellaan ja sitten kenties harrastetaan seksiä. Seksin vaaroista valistetaan, ei-toivotun raskauden ehkäisemiseksi esitellään erilaisia menetelmiä. Tärkeää olisi, että seksuaalisuus nähtäisiin persoonallisuuden osana, suhteena omaan itseen ja mahdollisesti toisiin ihmisiin. Oman seksuaalisuuden rakentuminen vie aikaa ja jokainen ihminen on seksuaalinen, vaikkei seksiä harrastaisikaan. Vanhemmilla on mahdollisuus kasvattaa omasta nuorestaan vastuullinen, itseään kunnioittava ja rakastava yksilö. Tässä kasvussa tärkeää osaa näyttelee ihmissuhteissa onnistuminen, sydänsuruissa tukeminen ja yhdessä nuoren elämästä vastuun kantaminen. Aikuinen, joka on pohtinut suhdettaan seksuaalisuuteen, seksiin ja näihin liittyviin asioihin sekä omasta että lapsensa näkökulmasta, omaa välineitä kohdata nuori tämän tarvitsemalla lämmöllä, rakkaudella ja rajojen asettamisella. Asioista puhuminen, niiden pohtiminen perheen sisällä lisää luottamusta, ymmärrystä, hyvää oloa ja parantaa vuorovaikutusta. 1 Perttilä, Kerttu Terveyden edistäminen kunnan tehtävänä. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Tutkimuksia 103, s Ojanlatva, Ansa Wellness-käsite osana terveyskasvatusta. Takiainen (4), 5-8

4 Nuoren, joka voi luottaa siihen, että häntä tuetaan ja autetaan kotona mahdollisten ongelmien ja haasteiden edessä, on harvoin tarvetta salailla asioitaan tai koettaa selviytyä ongelmistaan yksin. Yrityksistä selviytyä yksin ilman aikuisen tukea ja apua, saattaa joskus seurata pahaa oloa, jopa itsetuhoista käytöstä. Maailmamme pursuaa seksin täyteisiä kuvia. Yhä nuoremmat lapset ovat mainoskuvien kautta himon ja halun kohteena. On tärkeää, että aikuisella on kokemus siitä, että hän voi suojella omaa lastaan ja tämän oikeutta kehittyä ja kasvaa rauhassa. Aikuisia, lasten vanhempia ja huoltajia, on hyvä rohkaista kyseenalaistamaan luomiamme mielikuvia oikeasta, hyvästä ja normaalista, mikäli nämä arvot ja normit tuntuvat aikuiselle vierailta, jopa vahingollisilta. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa muotiin, mediaan, jopa yhteiskuntamme arvoihin ja normeihin, jos vain tahdomme. Turvallisen ja lapsen kasvua tukevan ympäristön luomiseksi myös aikuinen tarvitsee tietoa seksuaalisuutteen liittyvistä asioista ja tukea omille ajatuksilleen. Aikuinenkin tarvitsee tilaa puhua tunteistaan. Aika ajoin on hyvä saada mahdollisuus peilata omia tuntojaan ja ajatuksiaan muiden aikuisten kanssa - ajattelenko samoin kuin muut, millaisia sääntöjä, sopimuksia muissa perheissä on, miksi ajattelen asioista eri tavoilla kuin joku toinen. Keskeistä vanhemman ja lapsen välisessä kanssakäymisessä ei niinkään ole mitä opetetaan vaan miten ja kenen ehdoilla. 4 Nuoret elävät omassa maailmassaan, jonne aikuisilta on pääsy kielletty. Maailmaa voi tarkastella aikuisen silmin kuin ikkunasta kurkistaen, mutta täysin lapsen maailmaan ei voi koskaan päästä. Nuorten maailmassa on omat sääntönsä ja lakinsa meidän aikuisten luomien sääntöjen lisäksi. Omasta nuorestaan ja hänen elämästään on sekä oikeus että velvollisuus olla kiinnostunut. Omaa nuortaan kannattaa rakastaa ja helliä, sanoin ja koskettaen. Omaa nuortaan on lupa kehua ja kannustaa. Olennaista on, että aikuisella on tietoa siitä, mitä hänen lapselleen on opetettu ja opetetaan sukupuolista, seksuaalisuudesta, ihmissuhteista, seksistä ja näihin liittyvistä asioista. Koulussa toteutunut opetus voi näin toimia yhteisen keskustelutuokion pohjustuksena kotonakin. Se, että vanhempi tietää, mistä nuorelle on kerrottu, mistä koulussa on keskusteltu, luo tilaa keskustelujen jatkamiselle niin vanhemman kuin lapsenkin näkökulmasta. Tieto opetetuista asioista antaa mahdollisuuden vanhemmalle esittää omia, ehkä eriäviäkin näkemyksiään ja toisaalta kuunnella oman nuorensa näkemyksiä. Keskustelutilanteita luomalla ja spontaanisti tarjoutuvat tilanteet hyödyntämällä voidaan kotona asettaa yhteisesti sovittuja rajoja, määrittää perheensisäisiä pelisääntöjä sekä vanhemman että nuoren ajatukset huomioon ottaen. Nuori tarvitsee tietoa ja neuvoja ja tukea omilta vanhemmiltaan, vaikka seksuaalisuuteen liittyvistä asioista puhuminen saattaa aika ajoin tuntua hankalalta, jopa vaikealta. Myös seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, kuten muunkin kasvatuksen saralla, on vanhemmilla ensisijainen kasvatusvastuu lapsistaan. Yhteisten pelisääntöjen luominen, nuoren rohkaiseminen luottamaan omiin oikeuksiinsa, velvollisuuksiaan ja toisia ihmisiä unohtamatta, ovat ihmisyyden ytimessä. Näihin asioihin kasvetaan kokemalla, tuntemalla ja jakamalla yhdessä toisten ihmisten kanssa. Ihmisten välisissä suhteissa keskeistä ovat rakkauden monet muodot ja keskinäinen kunnioitus. Rakkautta voidaan tuntea ja kokea. Rakkaus välittyy toisten ihmis-

5 ten, elämän kautta. Hyväksymällä ihmisten erilaisuus sekä positiivista palautetta saamalla ja antamalla ihminen voi kokea aitoa rakkautta ja välittämistä. Ihminen, jota rakastetaan ja joka hyväksytään juuri sellaisena kuin hän on, on kykenevä rakastamaan ja ottamaan vastaan rakkautta. Jokainen meistä on ainutkertainen yksilö. Ihmissuhteisiin, seksuaalisuuteen, minuuteen liittyy monia kysymyksiä, joihin jokaisen on löydettävä omat vastauksensa. Yhtä oikeaa vastausta, ratkaisua ei ole. Positiivisen minäkuvan omaavalla henkilöllä on mahdollisuus asettaa omat rajansa ja vaatia muilta niiden kunnioittamista. Itseään rakastava ihminen kykenee hyväksymään toisen ihmisen erilaisuuden. 2. KALVOPOHJAT JA NIIDEN AVAUKSET 2.1 AIKUISEN MERKITYS NUORELLE malli aikuisena olemisesta, elämisestä arvot, asenteet: pohdittava omaa seksuaalisuuttaan, omaa itseään tuki ja turva myönteinen, kannustava palaute! (kalvo 2) Ihminen on olemassa jo ennen syntymäänsä. Odottava nainen, hänen kumppaninsa ja heidän läheisensä luovat syntymättömästä lapsesta mielikuvia, haaveilevat lapsen tulevaisuudesta, asettavat lapseen toiveita, kenties pelkojakin. Syntymänsä jälkeen lapsi havainnoi ympäristöään ja oppii käyttäytymään lähiympäristön tarjoaman mallin ja saamansa palautteen avulla. Lapsi oppii kokemuksistaan. Merkityksellisissä ihmissuhteissa hän oppii kuinka toisiin ihmisiin tulee suhtautua ja kuinka muita tulee kohdella. Näissä suhteissa muodostuu lapselle käsitys myös omasta itsestä - millaisena muut hänet näkevät, miten häntä arvostetaan, kohdellaan. 5 Murrosikäisen eräänä kehitystehtävänä on itsenäistyminen. Tämä ei tarkoita, etteikö lapsi kaipaisi vanhempiensa hellyyttä, huolenpitoa, kosketusta. Nuori tarvitsee vanhempiaan etsiessään omia arvojaan, jäsentäessään maailmaansa ja sitä mikä on oikein ja hyvää mikä taas väärin ja pahaa. Aikuinen voi joutua monessa kohtaa törmäyskurssille nuorensa kanssa tämän kyseenalaistaessa ja haastaessa aikuisen auktoriteetin ja arvomaailmankin. Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin ja näkemyksiin. Parhaimmillaan aikuinen toimii lapselle mallina siitä, kuinka käyttäytyä ja elää, kuinka jokaisen on kannettava vastuu valinnoistaan, teoistaan. Nuoren kyseenalaistaessa vanhempansa valintoja ja käsityksiä oikeasta ja väärästä, joutuu aikuinen samalla pohtimaan omaa minäkuvaansa ja omia arvojaan. Avoin ja rehellinen keskustelu nuoren kanssa mahdollistaa aidon ja hyvän kohtaamisen, joka puolestaan tuo luottamusta aikuinen-lapsi -suhteeseen. Lapsi tarvitsee positiivista palautetta! Lapsella on oikeus tuntea itsensä ainutlaatuiseksi, rakastetuksi ja arvostetuksi. Lasta ei tarvitse kehua pilvilinnoihin. Aika ajoin saatu kannustava palaute ja myönteiset kokemukset luovat lapselle positiivista minäkuvaa. Kokiessaan itsensä rakastetuksi ja arvostetuksi on ihminen yleensä kykenevä tekemään itselleen perusteltuja valintoja, vaalimaan hyvinvointiaan ja terveyttään.

6 Kaikenikäisten aikuisten - vanhempien, opettajien sekä muiden nuoria kohtaavien ihmisten - on mietittävä omaa suhdettaan seksuaalisuuteen ja esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen. Mikäli nuori joutuu kokemaan itsensä epänormaaliksi tai sopimattomaksi aikuisen luomaan visioon normaalista nuoresta, saattaa lapsi vaieta itseään askarruttavista asioista ja jopa oireilla itsetuhoisesti. Lapsella tulisi olla oikeus aikuiseen, jonka puoleen kääntyä ongelmien ilmaantuessa. Aikuisen tehtävänä on hoitaa ja huolehtia lapsesta niin, että yhdessä selvitään tiukoistakin tilanteista. Millaisia tunteita, ajatuksia erilaiset asiat minussa herättävät? Miksi? Mitä ajattelen omasta seksuaalisuudestani? Entä lapseni? Mitä, jos lapseni olisi biseksuaali? Mitä, jos lapseni olisi raskaana/ei-toivotusti raskaana tai lapseni kertoisi kumppaninsa raskaudesta? Mitä, jos lapseni epäilisi veneeristä tautia itsellään? Tarvitsisi jälkiehkäi syä estääkseen ei-toivotun raskauden alkamisen? Mitä, jos lastani nimitellään: homotellaan, huoritellaan? Seksuaalisesti ahdistellaan? Mitä, jos lapseni joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi? Mistä apua lapselle, minulle? ANATOMISET, FYSIOLOGISET MUUTOKSET tue läpi muutosten, puhu asioista paljon tietämättömyyttä (kalvo 3) Murrosiän muutoksista puhutaan koulussa. Aikuisillekin on hyvä kerrata, mitä muutoksia kehossa tapahtuu ja mihin ikään nämä muutokset tavallisimmin sijoittuvat, mistä hakea apua, mikäli vanhempi yhdessä nuoren kanssa haluaa varmistua, että kaikki on ja toimii kehossa kuten pitääkin. On tärkeää, että kehossa tapahtuvat muutokset ja hormonitoiminta nähdään kodeissa nuoren kehitykseen kuuluvina asioina. Aikuisen on tarkkaan harkittava kuinka muutoksia kommentoi, miten nuorta voisi tukea muutosten keskellä. Vaikka koulussa puhutaan kehon muutoksista, on tärkeää, että kotonakin asioista keskustellaan. Yölliset siemensyöksyt saattavat nolostuttaa poikaa ja siemensyöksystä tahmeat lakanat joskus jopa hävettää. Asioita ei aina tarvitse ruotia pohjamutia myöten vaan vaikkapa äidin kommentti: Heität lakanat pyykkikoriin, jos ne likaantuvat, saattaa olla riittävä tilanteen laukaisija. Tällöin lapsella on kokemus siitä, että asia on luonnollinen eikä hävettävä. Vanhemman kommentit tai kyvyttömyys hyväksyä lapsessa tapahtuvia muutoksia saattaa ahdistaa lasta suuresti. Jos tahmaisiin lakanoihin kiinnitetään suuresti huomiota ja kovaan ääneen valitetaan pyykkimäärän kasvua, saattaa lapsi kokea olevansa jotenkin inhottava ja likainen. Kroonikkovaipat, joita yöllä on käytettävä sotkun välttämiseksi, tuskin tekevät kehossa tapahtuvista muutoksista kovinkaan luonnollisia saati mukavia, ylpeyden aiheita. Varsin ikäväksi ja paljon keskustelua herättäneeksi aiheeksi osoittautuivat kroonikkovaipat Aamulehden Allakan nuorten sivuilla, joilla asiaa ruodittiin pitkään. Nuorten poikien kuvaukset em. kaltaisista tilanteista olivat hämmentyneitä. Vanhempina näillä pojilla oli kirjoitusten mukaan mm. lääkäreitä, jotka toivat vaipat työpaikoiltaan pojilleen.

7 Tyttöjen kuukautisten alkamiseen liittyy ajoittain häpeää tai pelkoja. Mahdollisista kuukautiskivuista tai niiden runsaista vuotomääristä ei uskalleta kertoa vanhemmille. Osa tytöistä saattaa salata kuukautistensa alkamisen. Nuoret tytöt tarvitsevat tietoa myös kuukautissiteiden/pikkuhousunsuojien mahdollisista haitoista kuten limakalvojen mahdollisesta kuivumisesta, mikäli pikkuhousunsuojia käytetään jatkuvasti. Myös tyttöjen oikeutta nauttia kehostaan, kuukautisistaan tulisi kotona korostaa. Monet lapset kaipaavat vanhempiensa kertomuksia nuoruudesta, kokemuksia kehon muutoksista ja muutosten herättämistä tunteista. Jos asioihin suhtaudutaan luontevasti kotona, on nuoren helpompi hyväksyä itsensä ja kääntyä myös kiperissä kysymyksissä vanhempiensa puoleen. Jokainen lapsi on yksilö, jota pitää lähestyä omalla tavallaan. 2.3 KUNNIOITA NUORTA lapsen seksuaaliset oikeudet oikeus yksityisyyteen (kalvo 4) Nuorella on oikeus omaan elämäänsä. Me aikuiset voimme koettaa antaa lapselle välineitä valita mielestämme hyviä ratkaisuja, mutta pakottaa emme voi. Lapsella on oikeus omanlaiseensa seksuaalisuuteen, lapsikin on seksuaalinen! Kunnioittamalla nuorta, hänen mielipiteitään ja näkemyksiään voidaan tukea lapsen kasvua vastuuntuntoiseksi aikuiseksi. Kunnioittaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö saisi olla eri mieltä ja asettaa rajoja lapsen elämään. Lapsella on oikeus ja lupa omaan yksityiseen tilaan. Koputa mennessäsi lastenhuoneeseen. Älä lue lapsesi päiväkirjoja, kirjeitä, älä kaivele lapsesi tavaroita häneltä salaa. Kysy suoraan ja rohkeasti, mikäli jokin asia askarruttaa mieltäsi. 7 Nuori hakee omaa tapaansa elää ja olla myös seksuaalinen. Luo nuorelle tilaa pohtia seksuaalisuutta, seksuaalista suuntautumista, omaa sukupuoltaan ja siihen vaikuttavia roolivaateita. Jokaisesta nuoresta ei tule heteroseksuaalisesti suuntautuvaa. Jokainen nuori ei etsi itselleen seurustelukumppania, ei edes toivo omalle kohdalleen sellaista. Joku taasen ei tahdo viettää aikaansa ilman omaa kultaa kainalossa. Silloin maailma voi näyttää kovin yksinäiseltä ja synkältä. Tärkeää on, että nuori kokee saavansa tukea ja turvaa lähellä olevilta aikuisilta erilaisten paineiden ristitulessa. 2.4 SEURAA NUORTEN MAAILMAA kuuntele nuorta älä katso nuoren asioita aikuisen silmin rakkaus, seurustelu, seksi viestitä, että olet aina tukena/turvana (kalvo 5)

8 Aikuinen tulkitsee maailmaa eri tavoin kuin lapsi. Lapsi tulkitsee maailmaa omasta kokemusmaailmastaan. Aikuisina emme voi ymmärtää kokonaisuudessaan nuoren maailmaa, kuten lapsikaan ei hahmota maailmaa, jossa aikuinen elää. Lapsen arkeen ei kuulu työssäkäynti, perheeseen kuuluvista ihmisistä huolehtiminen, laskujen maksaminen Lapsen maailmaa leimaavat erityiset asiat. On oltava yksilö, joka sopii ystäväjoukkoon. Koulu asettaa omia vaatimuksiaan, samoin vanhemmat. On miellytettävä muita ja samalla löydettävä oma minä. Lapsi saattaa kokea ikäviä asioita kuten koulukiusaamista, nimittelyä, vähättelyä, josta hän vaikenee kotona ja koulussa. On tärkeää, että vanhemmat kuuntelevat nuortaan, seuraavat hänen olemistaan, hyvän - ja pahan olon ilmaisujaan, sanattomiakin viestejä. Mitä sinulle tänään kuuluu? Miten päiväsi on tänään mennyt? -lauseet ovat tärkeitä jokapäiväisessä kohtaamisessa. Kysymysten esittämisen lisäksi nuorelle on tarjottava aidosti aikaa, tilaa ja lupa kertoa kuulumisiaan ja aikuisen on oltava myös halukas kuulemaan nuorta. 8 Mikäli lapsi joutuu kiusanteon kohteeksi, on vanhemman velvollisuutena puolustaa ja tukea häntä. Minkäänlaista väkivaltaa ei tule hyväksyä tai kehottaa kestämään. 3,4 Väkivalta on aina väärin. Lapsen vanhemmalla on oikeus vaatia koululta turvallista ilmapiiriä, joka mahdollistaa työrauhan ja opiskelun. Mikäli lapsi joutuu jonkinlaisen kiusanteon/väkivallan kohteeksi koulussa, on tärkeää, että koulusta informoidaan vanhempia. Lapsi ei välttämättä kerro fyysisestä tai psyykkisestä kiusaamisesta, vaikka kyseessä olisi kuinka raaka väkivalta tahansa. Luottamus siihen, että koulusta kerrotaan vanhemmille mahdollisista häiriötekijöistä, mahdollistaa vanhempien hyvän tuen ja toimii osoituksena siitä, että nuoren kokemaan pahaan suhtaudutaan vakavasti eikä asiaa haudata. Vaikenemisen kulttuurin murtaminen on olennaista nuorten ja aikuisten välillä. Tässä toivoisi aikuisten ottavan vastuun ja osoittavan mallia. Vanhemmilla on hyvä olla tietoa siitä, kuinka uhriksi joutunut lapsi saattaa käyttäytyä oireilla pahaa oloaan. Nuori saattaa ihastua ja rakastua ja seurustellakin. Jokainen seurusteleva pari ei kuitenkaan harrasta seksiä. Jokainen suudelma tai yhdessä vietetty yö ei tarkoita yhdyntää tai muuta seksiä. Uusien suomalaisten tutkimustenkin valossa näyttää siltä, että yli puolet alle 17-vuotiaista ei ole kokenut yhdyntää tai muitakaan seksin lajeja. Kaikkia nuoria seksi ei kiinnosta lainkaan, vaan maailman muut ihmeet ovat paljon mielenkiintoisempia. Nuoren rakkaus on todellista ja vakavaa. Sitä ei tule vähätellä. Rakkauden kestoakaan ei kannata lähteä määrittämään aikuisen viisaudella lyhytaikaiseksi. Osa rakkauksista vaihtuu toisiin, osa päättyy surun kyyneliin. Jotkut kestävät läpi eliniän. Tärkeää on, että rakkauden huumassa lapsella on joku, jonka kanssa jakaa tunteitaan ja hakea rakkauden rajoja - mitä on rakkaus, mitä sen nimissä voidaan edellyttää ja mitä ei, mikä kertoo rakkaudesta ja mikä taas ei. Surun kohdatessa aikuinen voi olla hiljaisena tukena ja jakamassa tunteita, joita nuori käy läpi. Surun jakaminen on aikuiselle suuri haaste. Ei ole helppoa nähdä oman lapsensa kamppailevan surun syövereissä. Ei ole helppoa antaa toisen ihmisen tuottaa surua omalle lapselleen. Ehkäpä juuri tästä syystä useimmat aikuiset suhtautuvat nuorten rakkauteen ja seurusteluun herkästi vähätellen - ikään kuin valmistaen kaiken matkaa nuorta (ja itseään) mahdolliseen ja todennäköiseen pettymykseen. 3 Kouluilla pohdittu aktiivisesti arvoja. Kouluhelsinki-lehti (1/2003), s. 3 (www.edu.hel.fi -> Ajankohtaista). 4 Turvallisuustyöryhmän muistio Peruskoulujen kehittäminen turvallisiksi oppimis- ja työympäristöiksi. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisuja B 1.

9 Seksistä, mitä se on ja mitä se pitää sisällään on aiheellista keskustella nuoren kanssa, mutta nuoren omat toiveet ja tarpeet huomioiden. Mikäli seksiin liittyvät asiat eivät ole nuorelle ajankohtaisia, saattaa pakottaminen näiden asioiden käsittelyyn tuottaa nuorelle voimakasta pahaa oloa ja ahdistusta. Joskus nuoren kuvaamat tai salaamat seksikokemukset saattavat keskusteluissa osoittautua rakkauden kaipuuksi, - jopa väkivallan kokemuksiksi. Nuoren kokemukset seksistä saattavat olla negatiivisia ja häpeän täyttämiä - viaton suudelma onkin johtanut yhdyntään. Kumpikaan osapuolista ei vain ole osannut/ kyennyt sanomaan ei ja seurauksena saattaa olla kokemus, joka tuottaa pahaa oloa. On keskeistä, että nuorella on lupa ja mahdollisuus purkaa tunteitaan. Seksiin liittyy monia ristiriitaisuuksia, joiden keskellä nuoret tekevät valintojaan. Yhtäältä yhteiskuntamme työntää seksiä tyrkylle kuin vaatien, että jokaisen olisi osattava olla seksikäs ja haluttava ja harrastettava seksiä kaiken aikaa. Samaan aikaan nuoria kuitenkin vaaditaan sanomaan Ei oikealla tavalla, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Siitä, mitä seksi on ja miltä se tuntuu, paljolti vaietaan. Kaiken seksitulvan keskeltä on vaikea löytää rohkaisua sille, että seksittömyyskin on hyvä valinta. Näistä ristiriitaisuuksista johtuen hellyydestä saattaa syntyä häpeää ja syyllisyyttä. Omien halujen tunnistaminenkin saattaa tuntua inhottavalta, ei olekaan kunnon tyttö tai poika, koska seksi ajatuksen tasolla ehkä kiinnostaakin. Nuorista ja seksistä puhuttaessa unohtuu varsin usein nautinto ja hyvä olo, jota seksi parhaimmillaan ihmiselle tarjoaa. Nuorten seksi nähdään usein ongelmallisena ja riskien kautta. Mikäli seksiä ja sen luonnetta pohtii ja seksin näkee laajempana ja isompana asiana kuin yhdyntänä, voidaan havaita, että juuri nuorilla on myös hyviä kokemuksia seksistä ja he osaavat nauttia seksistä ilman tarvetta yhdyntään. Nuorille seksiä saattaa olla läheisyys, suudelmat, koskettelut. Seksistä ja sen nautinnosta on tärkeää puhua myös nuorten kanssa, jotta huonoilta kokemuksilta voitaisiin välttyä tai ainakin niitä vastaan suojautua. 9 Kaikesta seksiin liittyvästä ei varmastikaan ole luontevaa keskustella omien vanhempiensa kanssa. Onkin tärkeää, että vanhempi tietää, että asiaa käsitellään monilla eri tahoilla asiantuntevasti ja nuoren yksilöllinen kehitystahti huomioiden, henkistä kypsyyttä unohtamatta 5. Omien vanhempien merkitys korostuu sanattomina viesteinä. Vaikka lapsi on kasvamassa aikuiseksi ja hakee läheisyyttä muistakin kuin omista vanhemmistaan, tarvitsee lapsi vanhempiensa turvallista syliä, jossa saada hellyyttä, välittämistä ja kokemuksen siitä, että on hyvä ja kelpaava juuri omana itsenään. 5 Perusopetuksen opetuskokeilussa lukuvuonna noudatettavat opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 3-9 ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 1-2. Opetushallituksen päätös 5/420/2002 (www.oph.fi -> Opetussuunnitelmat ja tutkintojen perusteet).

10 2.5 MEDIA seksi pukeutuminen internet (kalvo 6) Maailmamme on melko seksikeskeinen. Lehdet, televisio, internet pullistelevat kuvia siitä, miltä naisen/miehen tulisi näyttää, miten pukeutua, käyttäytyä. Mediasta tulvii vinkkejä itsensä muovaamiseen, jotta voisi olla haluttava ja ihailtu toisten ihmisten silmissä. Seksiin annetaan vinkkejä, varoitellaan vaaroista. Elokuvat pursuavat samaistumisen kohteita ihmisenä olemiseen ja elämiseen, seksin harrastamiseen. Nuori tarvitsee aikuista, joka ohjaa ja kertoo mikä televisiossa, valkokankaalla on totta, mikä ei. Varsin usein ymmärrämme ohjelmien väkivaltaosuudet saduksi, mutta seksiin ja ihmissuhteisiin liittyvät kohtaukset nähdään varsin usein tosi-tv -osioina. Niitä on vaikeaa mieltää fantasiaksi, illuusioksi. Mitä lapseni televisiosta katsoo? Millaisia lehtiä hän lukee? Millaisilla internet-sivuilla hän vierailee? Kiinnostaako TV:n tai internetin keskustelukanavat? Aiheeseen tarttuminen ei ole helppoa. Ei ole mukavaa tulla kutsutuksi kalkkikseksi, joka ei tajua mitään, ottaessaan kantaa lapsensa ohjelmavalintoihin. 10 Lapsemme ovat eläneet koko elämänsä yhteiskunnassa, jossa seksi tunkee läpi jokaisesta mediasta. On tärkeää, että aikuinen miettii ja tekee valintoja lasta suojellakseen. Vaikka mainonta tuntuu olevan tavallista, emmekä uskoisi sen vaikuttavan ajatuksiimme seksistä, seksuaalisuudesta, seksikkyydestä, naisesta, miehestä, on jokaisella kuvalla, sanalla oma merkityksensä käsitystemme muodostuksessa. Myös erilaisilla video- ja tietokonepeleillä on tutkimusten mukaan varsin suuri vaikutus meihin. Näiden pelien aiheet ovat varsin usein toisen ihmisen väkivaltainen vahingoittaminen, suurten riskien ottaminen. Useissa peleistä sukupuoliroolit näyttäytyvät hyvin kapeina. Nainen on usein isorintainen ja langanlaiha, miehen ollessa harteikas lihaskimppu. Pelit voivat vaikuttaa lapsen kehitykseen, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Aikuinen voi osaltaan vaikuttaa mediaan tekemällä ostovalintoja, ohjaamalla nuorta mediakriittisyyteen ja rajaamalla nuoren mahdollisuuksia esim. päästä vahingollisille intrenet-sivuille. Samaan aikaan on luotava lapselle mahdollisuus kertoa, jos hän kohtaa jotakin, joka herättää pahaa oloa, joka jää vaivaamaan lapsen mieltä. Kieltoja rikottuaankin tulisi lapselle antaa tila prosessoida pahan olon tunteitaan yhdessä aikuisen kanssa. Yksin tunteiden kanssa jäävä lapsi saattaa kärsiä esim. painajaisista, häpeän ja syyllisyyden tunteista. Pukeutumisesta puhutaan varsin paljon. Tyttöjen osalta keskustelu viriää tasaisin väliajoin ja seksikkyyttä pukeutumisessa halutaan rajoittaa. Kiitos mainonnan olemme luoneet tiettyjä karikatyyppejä seksikkyydestä - miltä näyttää seksikäs ihminen. Varsin usein tytöt nähdään seksikkäinä ja heitä saatetaan ajoittain jopa syyllistää pukeutumistyylistään. Liian seksikkäisiin vaatteisiin pukeutunut lapsi saatetaan lähettää koulusta kotiin vaihtamaan vaatteitaan tai hän saattaa joutua himokkaiden katseiden kohteiksi tai nimittelyn uhriksi. Vaatetus on iso osa ihmisen itseilmaisua. Suurin osa nuorista pukeutuu muodin mukaan. Muotimme on paljastavaa ja erityisesti tyttöjen kehoa esille tuovaa. Vanhempi saattaa olla melkoisen kysymyksen edessä, kun oma lapsi alkaa pukeutua vaatteisiin, joita ei tahtoisi hänen päällään nähdä.

11 Lapset pukeutuvat kaupoissa myytäviin vaatteisiin. Me aikuiset luomme muodin ja tuomme vaatekauppoihin lasten osastoille ns. aikuisten vaatteet. Me aikuiset asetamme lapsemme himokkaiden katseiden kohteeksi. Me aikuiset katsomme himoiten ja lapset seksualisoiden. Useimmat tytöt pukeutuvat muodin mukaan, eivät niinkään ollakseen seksinhimoisten katseiden kohteina. Ja kukapa meistä, oli sitten nainen tai mies, tyttö tai poika, ei tahtoisi pukeutua näyttääkseen hyvältä ja välittää itsestään myönteisiä viestejä muille kanssaihmisille Pukeutui ihminen miten pukeutui, ei se oikeuta minkäänlaiseen nimittelyyn, lähentelyyn tai kosketteluun. Kaikenlainen väkivalta on aina ja kaikissa olosuhteissa väärin eikä vika ole koskaan uhrissa tai hänen vaatteissaan. Aikuinen voi vaikuttaa asioiden kulkuun lastaan suojellen, hänen kanssaan keskustellen ja yhteisesti rajoja sopien. Aikuisen on hyvä katsoa itseään peilistä ja miettiä kuinka kohtaa nuoren pukeutumisasioissa: Miten sanansa asettaa, mitä ja miksi toivoo nuoren pukeutumisessaan muuttavan. Millaisia viestejä lähettää siitä, kuinka tietyllä tavalla pukeutunutta saa kohdella tai puhutella. Myös pojat pukeutuvat seksikkäästi. Harvoin kuitenkaan poikien pukeutumiseen puututaan, koska poikien kulttuurissa seksikäs pukeutuminen ei ole niin selkeästi aikuisen silmän havaittavissa. Seksikkyys pojilla on löysiä linjoja, tiukkoja paitoja, jotka sinällään eivät paljasta mitään. Takapuolivaon näkyminen housujen kauluksen alta ei ehkä näyttäydy seksikkäänä aikuisen silmissä, ennemminkin huvittavana. Miehen seksikkyyteen liittyy myös monia laatusanoja. Kaikki ei ole sidoksissa ulkonäköön. Seksikäs mies on saalistaja, menestyjä, tosi mies. Nainen taas on himokkaan katseen kohde. Oma keho on seksikkyyden määre. Aikuisen on muutettava omaa maailmaansa, halutessaan lasten maailman muuttuvan. On tärkeää, että lapsi oppii mediakriittisyyttä. Lapsi, joka saa arvostusta ja rakkautta läheisissä ihmissuhteissa, kunnioittaa itseään. Tällöin lapsella on mahdollisuuksia ratkaista kiperiä tilanteita elämässään itselleen edullisesti. Itsensä hyväksyvä lapsi kykenee asettamaan median viestit kyseenalaisiksi ja tarvittaessa valitsemaan erilaisia polkuja omassa elämässään. 11

12 2.6 RAJAT kotiintuloajat päihteet seksi (kalvo 7) Rajat ovat rakkautta. Itsenäistyvän nuoren kanssa joutuu keskustelemaan toistuvasti perheen sisäisistä säännöistä. Yhdessä on löydettävä säännöt, joita noudatetaan. Ei ole lainkaan samantekevää tietääkö vanhempi missä hänen lapsensa viettää aikaansa, kenen kanssa ja mitä tehden. Ei ole yhdentekevää tietääkö missä lapsi viettää viikonloppunsa. Yllättävän moni lapsi kertoo, etteivät vanhemmat tiedä missä he vapaa-aikaansa viettävät 6,7,8,9,10 Keskustelut siitä mitä päivän aikana on tapahtunut, mitä elämään juuri tänään kuuluu, ovat tärkeitä niin nuorelle kuin aikuiselle. Alkoholi ja tupakka ja niiden kokeileminen ovat melko yleisiä nuorten keskuudessa. 7,8 Silmiään ei pidä sulkea siltä, että myös oma nuori saattaa kokeilla päihteitä. Ei minun lapseni, mutta muiden -ajattelun taakse vetäytyminen ja tapahtumilta silmänsä sulkeminen eivät poista asiaa, vaan ruokkii mahdollista päihdeongelmaa. Aikuisen on hyvä valmistautua tilanteisiin ennakolta. Miten toimin, reagoin, jos lapseni tulee kaljalle haisten kotiin? Mitä, jos löydän nuuskaa takin taskusta pyykkejä koneeseen laittaessani? Mitä tapahtuu, jos löydän sängyltä pornolehtiä tai kondomeja? 12 Gsm-puhelinten aikakaudella valehtelu omasta sijainnistaan ja tekemisestään on helpottunut. Lapsen kanssa on keskusteltava valehtelemisesta ja luottamuksesta. Se, että kaikki ei aina onnistukaan oman mielen mukaan on yksi ihmisyyden suurista haasteista. Ei- sanan sanominen, sen vastaanottaminen ja hyväksyminen saattavat olla melkoisen vaikeita meille jokaiselle. 6 Luopa, Pauliina, Orre, Soili, Hagelberg, Eva, Jokela, Jukka & Rimpelä, Matti Kouluterveys 2002: Helsingin kuntaraportti. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen terveystieteiden laitokset. Helsingin kaupunki. Moniste (www.edu.hel.fi -> Ajankohtaista -> Tiedotteet -> ). 7 Luopa, Pauliina, Rimpelä, Matti & Jokela, Jukka Kouluterveyskysely Helsingissä : Keskeiset muutokset. Teoksessa Nummelin, Raija, Luopa, Pauliina, Rimpelä, Matti & Jokela, Jukka. Kouluterveyskysely Helsingissä vuosina Katsaus kyselyyn ja sen tuloksiin. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen terveystieteiden laitokset. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja A 7, (www.edu.hel.fi -> Palvelut -> Julkaisut). 8 Keskinen, Vesa Kiirettä pitää. Kaverit, koti, koulu ja nuorten vapaa-aika Helsingissä Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuksia 10.

13 2.7 RAKKAUS (kalvo 8) Rakkaus on asia, josta on usein melko vaikeaa puhua nuoren kanssa. Joku nuori toivoo omalle kohdalleen Sitä Oikeaa, kun taas toiselle samanikäiselle ajatuskin seurustelukumppanista on kauhistus. Rakkauteen liittyviä asioita voidaan käsitellä perheissä keskustellen. On tärkeää, että jokaisen oikeutta yksityiseen kuitenkin kunnioitetaan. On hyvä muistaa, että hyvää tarkoittavat kysymykset poikatai tyttöystävistä saatetaan kokea ahdistavina, noloina ja jopa kiusallisina. Ei ole kovinkaan helppoa kertoa vanhemmalle, joka tiedustelee pojaltaan tyttöystävätilannetta, että seurusteleekin pojan kanssa tai että tytöt eivät kiinnosta lainkaan. Monesti nuorten suhteita vähätellään, ei pidetä tosi rakkauksina, vaikka nuoren näkökulmasta kyseessä on rakkaus, joka kestää eliniän. Nuoren rakkaus saattaa kestää läpi elämän. Toisaalta viikonlopun mittainen tekstiviestirakkaus saattaa päättyessään musertaa nuoren sydämen. Sydänsuruissa vanhempien tulisi tukea ja miettiä sanojaan. Ei ole kovinkaan helppoa nähdä oman lapsensa riutuvan toisen tähden. Kuuntelemalla, lapsen kanssa juttelemalla pysyy melko hyvin perillä lastensa rakkauksista. Tukea, turvaa ja vanhemman syliä tarvitaan, kun lapsi joutuu kokemaan pettymyksiä ihmissuhteissaan. Lapsi tarvitsee vanhempiaan lohduttamaan. Nuoren ihmisen elämässä on paljon nousuja ja laskuja. Aikuisesta pieniltä tuntuvat asiat saattavat syöstä nuoren surun suuriin syövereihin tai heilauttaa lapsen onnen kukkuloille. Ilonhetkien jakaminen, tunnelmien vaihtaminen, keskustelu asioista, on tärkeää. Surun hetkellä aikuisen tulisi olla aikuinen. Olkapää johon nojata. Syli, jossa levätä. Kainalo, johon käpertyä hetkeksi maailmalta piiloon, voimia keräämään. Anna lapselle lupa tuntea ja reagoida, purkaa ulos suuttumusta, iloa, onnea, pettymystään. Lapsi tarvitsee vanhempiensa rakkautta. Lapsella on oikeus olla rakastettu. Vain ihminen, joka on saanut rakkautta, voi rakastaa itseään. Itseään rakastava ihminen kykenee myös rakastamaan ja ottamaan vastaan rakkautta. 13 Mitä rakkaus sitten on? Mitä kuuluu rakkauteen? - Kysymyksiä, joita kannattaa pohtia. Rakkauteen ei välttämättä kuulu seksi ja usein nuoret rakastavat ja seurustelevat ilman tarvetta seksiin. Onkin keskeistä huomata, ettei aikuinen kuljeta sanoissaan ja teoissaan viestiä siitä, että rakkaus ja seksi kulkevat yhdessä, käsi kädessä. Joskus ajatus siitä, että nämä kaksi asiaa liittyvät aina yhteen, mahdollistaa seksiin kiristämisen ja velvoittamisen. Rakastan Sinua -lauseen myötä ikään kuin seuraisi velvollisuus seksiin ja että kumppanin halut on tyydytettävä huolimatta siitä mitä itse haluaa. Näin kuitenkaan ei ole. Rakkaus on tunne, jonka nimissä ei voi vaatia toiselta osapuolelta mitään, ei edes vastarakkautta. Näistä asioista on tärkeää keskustella nuorten kanssa sopivissa tilanteissa niin kotona kuin koulussa.

14 2.8 LUOTA ITSEESI vaadi hyvää opetusta ja kasvatusta keskustelu seksuaalisuuteen liittyvistä asioista (kalvo 9) Vanhemman oikeuksiin ja velvollisuuksiin kuuluu tiivis yhteistyö muiden lasta kasvattavien ja opettavien tahojen kanssa. Kodin arvomaailmasta on hyvä keskustella kouluhenkilöstön ja muiden nuoria kohtaavien aikuisten kesken erityisesti silloin, kun tuntuu siltä, että koulu tai muu vastaava taho tarjoaa kodin arvomaailmasta eroavaa arvopohjaa. Aikuisten kanssa keskustellen löydetään usein tapoja kasvattaa lasta, jossa arvot eivät törmää toisiinsa. Tällöin lapsi ei joudu ristiriitaisiin tilanteisiin eikä tilanteista aiheudu stressiä lapselle. Yhteistyö koulun ja kodin kesken on muutoinkin hyvin tärkeää lapsen etua ajatellen. Seksuaalikasvatukseen on jokaisella nuorella oikeus. Jokainen nuori tarvitsee aikaa pohtia omaa itseään ja suhdettaan seksuaalisuuteen. Kasvatuksessa on kuitenkin huomioitava kunkin nuoren yksilöllinen kehitys, kiinnostus ja motivaatio keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Nuorta kunnioittava kasvatus ei kävele hänen ylitseen eikä riko nuoren oikeutta koskemattomuuteen. 14 Julkinen keskustelu arvoista, seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä asioista on tärkeää. Julkinen keskustelu on väline, jolla maailmaa voidaan koettaa muuttaa, ainakin kommentoida. Valinnoilla, kriittisellä tarkastelulla voidaan vaikuttaa niin aikuisiin kuin nuoriinkin. Keskusteluun tarvitaan rohkeutta ja jaksamista. Tällöin aikuinen näyttää myös mallia nuorelle: näin tulee käyttäytyä. Meillä on lupa kyseenalaistaa ja kommentoida asioita, jotka tuntuvat itselle vierailta, jopa haitallisilta. Samalla ihminen, joka uskoo itseensä, on kykenevä hyväksymään toisen ihmisen eriävän mielipiteen ja kykenee keskustelemaan asioista toisen näkökulmia huomioiden. Itseään arvostava ja kunnioittava aikuinen on hyvä malli lapselle. Tällainen henkilö kykenee osoittamaan, että jokainen meistä on laulun arvoinen, jokaisella oma paikkansa maailmassa. Itsensä hyväksyvä, omat puutteensa huomaava aikuinen kykenee jakamaan ja yhdessä kokemaan lapsensa kanssa arkipäivän elämää sen kaikkine käänteineen. Vastuunsa tunnistava aikuinen uskaltaa asettaa rajoja lapselleen ja kykenee olemaan empaattinen.

15 3. LISÄTIETOA 3.1 Kirjallisuutta Toiminnalliset opetusmenetelmät ja niiden käyttö Aalto, Mikko Ryppäästä ryhmäksi. Turvallisen ryhmän rakentaminen. Ryttylä: My Generation Oy. Helenius, Eeva, Rautava, Marie & Tuovinen, Riitta Eväitä elämään. Keinoja nuorten elämäntaitojen vahvistamiseen. Helsinki: WSOY. Leppilampi, Asko & Piekkari, Ulla Terve, terve! Opitaan yhdessä oppimisen ja elämän taitoja: Lahti: Leppilampi Oy. Nykänen, Maija & Honkanen, Leena Leija. Toiminnallisia harjoituksia peruskouluun. Jyväskylä: Terveys ry. Ruuhilahti, Susanna & Koivukangas, Päivi Kipsissä. Setlementtinuorten liitto ry. Helsinki: Tyttöjen Talo. Sahlberg, Pasi & Sharan, Shlomo (toim.) Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja. Helsinki: WSOY Seksuaalisuus ja seksuaalikasvatus Aaltonen, Sanna & Honkatukia, Päivi (toim.) Tulkintoja tytöistä. Nuorisotutkimusseura. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tietolipas 187. Aapola, Sinikka Murrosikä ja sukupuoli. Julkiset ja yksityiset ikämäärittelyt. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 763. Aigner, Gertrude & Centerwall, Erik Lapset ja seksuaalisuus. Helsinki: Kirjayhtymä. Anttila, Anna Kaupallinen seksi lasten silmin. Seksuaaliterveys -verkostolehti (2), 9. Bildjuschkin, Katriina & Malmberg, Ari Kerro meille seksistä. Nuoren seksuaalikasvatus. Helsinki: Tammi. Elämä ilman pelkoa. Keinoja kouluille puuttua pari- ja lähisuhdeväkivaltaan Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojekti Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Essak, Batulo (toim) Onko tyttöjä pakko ympärileikata? Sarjakuvakirja. Suomi-Somalia seura. ESR-hanke. Helsinki: Suomen Punainen Risti. Heusala, Kari Naisen seksuaalisuus. Helsinki: Like. Heusala, Kari Miehen seksuaalisuus. Helsinki: Like. Hiltunen-Back, Eija & Aho, Kimmo Terveellistä seksiä. Helsinki: Duodecim (painossa). Hirvonen, Eila Raskaus nuoren valintana. Etnografia alle 18-vuotiaiden nuorten raskaudesta, tulevasta vanhemmuudesta ja elämäntilanteesta sekä äitiysneuvolakäynneistä. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis 776 (www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset). Ilmonen, Tuisku & Karanka, Irene Iloinen soturi ja suloinen kuningatar - Seksuaalikasvatuksesta. Kehitysvammaliitto ry. Helsinki: Sexpo säätiö. Kaasalainen, Hanna Moninaisia kohtaamisia. Setlementtinuorten liitto ry. SETA-säätiö. Helsinki: Tyttöjen Talo. Kinnunen, Saara Tytöt, pojat ja seksi. Kuinka tuen lapsen seksuaalista kasvua. Helsinki: Kirjapaja. Kontula, Osmo & Lottes, Ilsa (toim.) Seksuaaliterveys Suomessa. Helsinki: Tammi. Kosunen, Elise & Ritamo, Maija (toim.) Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen. Helsinki: Sosaiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Raportteja. XXX. Laajasalo, Teemu Seksuaalisuus lukion oppikirjoissa. Systemaattinen analyysi lukion uskonnon, elämänkatsomustiedon, filosofian, psykologian, terveystiedon ja biologian oppikirjojen seksuaalisuusteeman käsittelystä kuuden seksuaaliteorian ja lukion 1994 opetussuunnitelman perusteiden valossa. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 231. Liinamo, Arja, Nummelin, Raija, Ritamo, Maija, Hirttiö, Pia, Jokinen, Mira & Varstala, Sami Nuorten seksuaalikasvatuksen kehittäminen kunnassa. Kouluterveys tiedotuslehti (15), (www.stakes.fi/kouluterveys). Lehtonen, Jukka Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa. Näkökulmana heteronormatiivisuus ja ei-heteroseksuaalisten nuorten kertomukset. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 31. Helsinki: Yliopistopaino. Mäkelä, Anna Älä lähde yksin humalassa hoipertelemaan - Raiskausuutisena Helsingin Sanomissa Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojekti Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Nummelin, Raija Seksuaalikasvatusmateriaalit - pääkaupunkiseutulaisten nuorten näkemyksiä ja kokemuksia. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis 778 (www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset). Ojanlatva, Ansa Sallitaanko nuorten kasvaa seksuaalisesti? Kysymyksiä ja vastauksia. Takiainen (1), Palo, Jorma & Palo, Leena-Maija Rakkaudesta seksiin. Helsinki: WSOY. Puuronen, Anne & Välimaa, Raili (toim.) Nuori ruumis. Helsinki: Gaudeamus. Reunala, Timo, Paavonen, Jorma & Rostila, Timo (toim.) Sukupuolitaudit. Helsinki: Duodecim. Rossi, Leena-Maija Heterotehdas. Televisiomainonta sukupuolituotantona. Helsinki: Gaudeamus. Ruuhilahti, Susanna Tunnetko Tyttöjen Talon? Kotitalous (4), Ruuhilahti, Susanna Seksuaalisuus. Takiainen (1), Sipilä, Petri Sukupuolitettu ihminen - kokonainen etiikka. Helsinki: Gaudeamus. Sunnari, Vappu, Kangasvuo, Jenny, Heikkinen, Mervi & Kuorikoski, Niina (toim.) Leimattuna, kontrolloituna, normitettuna - Seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta kasvatuksessa ja koulutuksessa. Oulun yliopiston oppimateriaalia E 1. Suomela, Anu Ihmeelliset ihmiset. Lapsille ja aikuisille tarinoita elämästä ja seksistä. Helsinki: Sexpo säätiö. Talvensaari, Pauliina & Ruuhilahti, Susanna Seksi vie ja seksi tuo. Takiainen (3), Tolonen, Tarja Nuorten kulttuurit koulussa. Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 10. Helsinki: Gaudeamus. Virtanen, Jukka Kliininen seksologia. Helsinki: WSOY. Yesilova, Katja Sukupuolitettu seksuaalikasvatus. Sosiologia 38 (3),

16 3.2 Yhteystietoja HYKS:n sukupuolitautien poliklinikka Meilahdentie 2, Helsinki Tiedustelut ja neuvonta ma-pe klo 8-14 p Sukupuolitautien tutkimukset ja hoitoa Maksuton palvelu Ihmisyys- ja seksuaalikasvatus Seksuaalikasvatusmateriaalia nuorille ja nuorten kanssa toimiville Mistä APUA! -opas 03 Palveluopas helsinkiläisille nuorille, kun omat vastaukset eivät riitä. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Nuorten Kriisipiste Hämeentie 64, Helsinki p Turunlinnantie 1, Helsinki p Auttaa nuoria kriisitilanteissa Raiskauskriisikeskus Tukinainen Maksuton kriisipuhelin tietoa väkivallasta, keskusteluapua ma-to klo 9-17, pe-su klo p Maksuton juristipäivystys ma-to klo p SETA, Seksuaalinen Tasavertaisuus Hietalahdenkatu 2 B 16, Helsinki Neuvontaa seksuaaliseen suuntautumiseen ja identiteettiin liittyen p Sexpo säätiö Malminkatu 22 E, 3 krs, Helsinki Puhelinneuvonta, ajanvaraus ma klo 14-18, ti-pe klo p Seksuaalisuuteen liittyviä asioita, neuvontaa Tyttöjen Talo Porthaninkatu 2, Helsinki p Tytöille yhteistä tekemistä, jakamista ja kokemista, vastaanotto seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, vuorovaikutteisia tyttöryhmiä, harrasteryhmiä Väestöliitto, Nuorten Avoimet Ovet Kalevankatu 16 A, Helsinki Neuvonta ma-to klo p Seksuaaliterveyspalveluja nuorille

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon?

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon? Päihteet lapsen silmin mitä lapseni ajattelee, kun juon? Hei leikki-ikäisen äiti tai isä! Sinulla on pieni tyttö tai poika. Päivissä on vauhtia, kun elät hänen kanssaan. Saat olla mukana, kun lapsesi kasvaa

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Perheen tunnesuhteet - pyörteitä ja suvantoja

Perheen tunnesuhteet - pyörteitä ja suvantoja Perheen tunnesuhteet - pyörteitä ja suvantoja Lapsen eduksi, perheen parhaaksi 6.11.2008 Jyväskylä Perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa, Väestöliitto Perheverkko toiminut 1998 alkaen Kohderyhmät:

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Seksuaalisuus työpaja Nina Mömmö-Koskiniemi KM, kasvatuspsykologi, Auktorisoitu seksuaaliterapeutti ja ET Psykoterapeutti www.sileatkivet.fi

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot