VAIHTOEHTOINEN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 VAIHTOEHTOINEN OSAYLEISKAAVA POHJATIEDOT Vartiosaari, Helsingin 48. kaupunginosa, on Helsingin neljänneksi suurin saari. Se sijaitsee Itä-Helsingissä Tammisalon eteläpuolella Laajasalon ja Vuosaaren välissä noin seitsemän kilometriä Helsingin keskustasta. 82 hehtaarin maa-alueesta 90 prosenttia on kaupungin omistuksessa ja 10 prosenttia yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa suunnilleen puolet Vartiosaaren rakennuskannasta. Vartiosaaren vahvuuksia ovat poikkeuksellisen monipuolinen luonto, saaren sijainti lähellä mannerta, rakennustaiteellisesti arvokas huvilakanta sekä hyvät marja- ja sienimaastot. Vartiosaari tarjoaa erinomaiset puitteet ulkoiluun ja siellä sijaitsee vuonna 2002 palkittu luontopolku. Heikkouksia ovat puolestaan säännöllisen liikenneyhteyden puute, yleinen tietämättömyys saaren olemassaolosta, kunnollisen kaavan puute, maaston paikoittainen vaikeakulkuisuus sekä kallioalueiden heikko kulutuskestävyys. Uhkana on Vartiosaaren liiallinen rakentaminen, nykyisen rakennuskannan rapistuminen, saaren umpeenkasvu sekä mahdollisen sillan mukanaan tuoma ajoneuvoliikenne. Kulkuyhteyksiä parantamalla ja hyvällä tiedotuksella Vartiosaaresta on mahdollista tehdä kaikille avoin retkeilyyn ja virkistykseen erikoistunut kansanpuistosaari ja opetuskohde. Vartiosaari on myös oivallinen alue perinnebiotooppien säilyttämiseen. 1 Maastoinventointien perusteella Vartiosaaren luonto on erittäin monipuolinen. Erilaiset metsätyypit, maastonmuodot, jääkauden aikaiset muodostumat ja kasviharvinaisuudet ovat jo sinällään nähtävyyksiä ja säilyttämisen arvoisia kohteita. Lisäksi saaren rakennuskanta edustaa 1900-luvun alun tyypillistä huvilakulttuuria, ja monet huviloista ovat rakennustaiteellisesti arvokkaita ja suojeltavia. 2 1 Tolonen, Hanna. Viher- vai asuinalue? Vartiosaaren kehittämissuunnitelma. Lahti, s. 36, 8.1 SWOT-analyysi 2 Tolonen s YHTEENVETO

2 NYKYTILANNE jatulintarha luontopolku luontopolkukohteet näkymä Viikinkikalliolta viljelypalstat Metsäkirkko rakennukset yksityiset tontit talli Sunnanvikin kartano P 0 500m Terveysvaikutteinen luontopolku kotkansiipilehto viljelypalstat

3 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Kasvi- ja kääpäkohteet sekä luonnonsuojelualue Lintukohteet Metsäkohteet Lepakkoalue LÄHDE: Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen Luontotietojärjestelmä Geologiset kohteet

4 SUUNNITELMA Vartiosaaressa vierailee nykyään saaren toimijoilta saatuihin kävijätietoihin perustuen yli kävijää vuodessa. Tavoitteena on kävijämäärän kasvattaminen vuodessa vesiliikennettä tehostamalla, saaren eri toimintoja parantamalla ja monipuolistamalla sekä saaren tunnettuutta lisäämällä. Kävijätavoite huomioidaan mm. lisäämällä vierasvenepaikkojen, käymälöiden sekä ruoanlaitto- ja vesipisteiden määrää. VARTIOSAAREN KAAVOITUSPERIAATTEET * Uudet aluevaltaukset ja lisärakentamisen määrä mitoitetaan siten, ettei Vartiosaaren luonnon, maiseman ja huviloiden poikkeuksellisia arvoja menetetä, mutta alueen virkistyskäytön lisääminen on kuitenkin mahdollista. * Vanhat, arvokkaat huvilat suojellaan ja kaavoitetaan joko ympärivuotiseen käyttöön tai loma-asunnoiksi kullekin kohteelle parhaiten soveltuvalla tavalla. Huviloille laaditaan rakennustapa- ja korjausohjeet, jotta rakennusten yhtenäinen ilme saadaan säilytettyä. Myös huviloiden vanhat puutarhat ja piharakenteet tulee kunnostaa, jotta niitä voidaan hyödyntää kaupunkikuvan rikastuttajina. * Kaupungin omistamat alueet kaavoitetaan ulkoilu- ja virkistysalueiksi. Ulkoilualueeksi merkittävälle Sunnanvikin alueelle osoitetaan tilat majoitukseen ja uimarannalle. Viljelypalstoille varataan lisää tilaa saaren keskiosan peltoaukiolta. * Kaupungin omistamilla mailla järjestetään kulku rannan tuntumaan. Polkuverkoston on oltava saareen sopivassa mittakaavassa, eli se ei saa olla liian leveä. Kulutusherkillä alueilla kulkua voidaan ohjata opasteilla ja keveillä, matalilla puurakenteisilla aidoilla, ja polku voidaan kattaa esimerkiksi hakkeella kulutuskestävyyden parantamiseksi ja eroosion ehkäisemiseksi. * Vartiosaari liitetään kaavoituksen avulla osaksi Itä-Helsingin kulttuuripuistoa ja Helsingin viheralueverkostoa. * Saareen järjestetään säännöllinen julkinen yhteysliikenne. Kesäisin lauttavuoroja lisätään erityisesti viikonloppuisin ja liikennöintiaikaa jatketaan pidemmälle syksyyn. Liikennöinti pelkästään Vartiosaareen on liikennöitsijälle tuskin kannattavaa, joten Vartiosaari voi olla esimerkiksi osa Hakaniemestä Vuosaareen ja Kaunissaareen olevaa laajempaa reittiä. Yleiseen käyttöön tarkoitettuja soutuveneitä voidaan vuokrata Yliskylän puolella olevassa Reposalmen veneilykerhossa. * Veneilijöitä varten järjestetään venevalkama Jatasalmen suojaisaan lahteen, jotta kulku Tammisaloon helpottuu. Pääyhteyslaituri säilyy edelleen Reposalmessa. 3 * Saareen suunnitellaan uusi puutarha- ja huvilakulttuuria esittelevä polku, joka kiertää tärkeimmät kaupungin omistamat arkkitehtuuri- ja puutarhataidekohteet, kuten Sunnanvik (suunnittelijat. Selim A. Lindqvist ja Aarne Ervi, Bengt Schalin), Janneberg (Max Frelander) ja Tirrebo (Theodor Höjer). 4 Vartiosaari kaavoitetaan ulkoilu- ja virkistysalueeksi. Monipuolinen luonto, kasviharvinaisuudet ja historialliset kerrostumat ovat saaren vahvuuksia, ja ne tulee säästää rakentamisen aiheuttamilta muutoksilta. Entisiltä satama- ja teollisuusalueilta vapautuu riittävästi asuinrakentamiseen soveltuvaa maa-aluetta, jotta kaupungin tulevien vuosikymmenten rakentamistarve saadaan täytettyä. Aikaisemmin Sipoolle kuuluneet alueet helpottavat myös osaltaan nykyisin viheralueille ja kaavoittamattomille alueille kohdistuvaa rakentamispainetta. Siltaa saareen ei rakenneta, sillä se toisi mukanaan autoja, moottori- ja polkupyöriä, jolloin myös tiestö olisi rakennettava vastaamaan liikenteen asettamia vaatimuksia. Silta häiritsisi myös Reposalmen ja Jatasalmen vilkasta veneliikennettä. Saaren maastonmuotojen takia paras liikkumismuoto alueella on kävely, ja saarellinen luonne on jo sinänsä suojeltava virkistysarvo. 5 3 Tolonen s Kaavoitusperiaatteita 4 Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy. Vartiosaaren kulttuuriympäristöselvitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu 2013:2. 5 Tolonen s Kehityskohteet ja suunnitelmaw

5 KULKUYHTEYDET Rastila M Herttoniemenranta ehdotus vesibussin reitiksi Hakaniemi M Korkeasaari Laajasalo Vartiosaari kesälossi vierasvenelaiturit Kruunuvuorenranta

6 EHDOTUS OSAYLEISKAAVAKSI Kesäkahvila & tilausravintola luonnontilainen uimaranta & rantautumispaikka melojille ja pienveneille laavu Tirrebo laavu vesibussi lintutorni Liikuntakeskus & metsäkirkko Metsäkirkko Eläintalli, tanssilato & tapahtumakenttä Viljelypalstat terveysvaikutteinen luontopolku Janneberg arkkitehtuuripolku virkistysalue ja luonnonsuojelu viljelypalsta P Sunnanvik eläinhaka uimaranta kesälossi 0 500m Portti saareen siirrettävät lomamajat ja uudisrakennukset yksityiset tontit

7 YKSITYISKOHTIA EHDOTUKSESTA vierasvenepaikkoja lasten ja nuorten kesäleirikeskus Metsäkirkko lentokonehangaari kesäkahvila luistelukenttä talvisin Villa Kaislikko tilausravintola vierasvenelaituri kajakkiklubi grillikatos vesipiste vessa yhteysaluslaituri siirtolohkare vessa Sunnanvikin kartano Retkeilymaja vesipiste luonnonsuojelualue vierasvenelaituri Matkailukeskus grillikatos uusi uimaranta Verkkomaja tenniskenttä Liikuntakeskus & metsäkirkko julkinen sauna hiidenkirnu viljelypalstat vessa vesipiste Kesäkahvila & tilausravintola viljelypalstat vesipiste vessa Tanssilato Eläintalli tapahtumakenttä olemassaoleva uimaranta eläinhaka siirrettävät lomamajat Eläintalli, tanssilato & tapahtumakenttä Portti saareen Viljelypalstat

8 Laatinut Joonas Parviainen, Ark. yo, Vartiosaari-seura ry:n toimeksiantamana. Merkittävä osa osayleiskaavan ehdotuksista on peräisin Hanna Tolosen Lahden ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelman miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehdon opinnäytetyöstä. Valokuvat Marko Leppänen & Joonas Parviainen. LÄHTEET: Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy. Vartiosaaren kulttuuriympäristöselvitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu 2013:2. Tolonen, Hanna. Viher- vai asuinalue? Vartiosaaren kehittämissuunnitelma. Lahti, Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen tarjoama Luontotietojärjestelmä: Ilmakuvat Bing Maps & Retkikartta.fi-palvelu.

9