HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO

Transkriptio

1 HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO Hallinto- ja kehittämisosasto koostuu kahdesta tulosalueesta: yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen sekä tuki- ja sähköiset palvelut. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston toteutumasta (vertailutieto ) Yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen Tuki- ja sähköiset palvelut Hallinto- ja kehittämisosasto yhteensä Menot Tulot Nettomenot Toteutuma- % Nettomenot Toteutuma-% , , ,36 57, ,75 59, , , ,18 58, ,42 62, , , ,54 58, ,17 61,0 Kahdeksan kuukauden menot edustavat tasaisessa kulutuksessa 66,7 %:a koko vuoden talousarviosta. Hallinto- ja kehittämisosaston menot vuositasolla toteutuvat epätasaisesti. Tällä hetkellä kuitenkin voidaan arvioida, että osaston talousarvio tulee toteutumaan suunnitellusti. Asukasluku vuodenvaihteessa oli 6643 ja elokuun lopussa Kunnan asukasmäärä kasvoi 73 asukkaalla ja prosenteissa 1,1 prosenttia. Joitakin talouden tunnuslukuja Lainat ,21 euroa 2787 euroa/asukas lyhennetty mennessä ,13 euroa nostettu 0,00 euroa Lainat ,08 euroa 2497 euroa/asukas Erääntyvät saatavat ,44 euroa Maksuvalmius 29 päivää Investointien toteutuma-aste elokuun lopussa on 19,5 %.

2 YLEISHALLINTO JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Tulosalueen toimijoiden tehtävä on toteuttaa kunnan strategiaa ja johtaa kuntaa hallitusti nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen tulosyksiköt ovat vaalit, tilintarkastus, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kunnallisverotus, yhteistoimintaosuudet, seutukunta, elinkeinopalvelut ja kehittäminen, joukkoliikenne, palotoimi, eläinlääkintähuolto, viranomaistoiminta, maaseututoimi sekä yhdyskuntasuunnittelu ja jätehuoltoviranomaistoiminta. KUNNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN Kuntien asemaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat valtionhallinnon toimenpiteet voimakkaasti. Meneillään on kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntalakia sekä valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Myös kuntien tehtävien arviointi on käsittelyssä. Kuntastrategia on päivitetty viime valtuustokauden ensimmäisen toimintavuoden aikana vuonna Alkaneella valtuustokaudella kuntastrategian laatiminen ajoittuu toimintavuoteen Kuntastrategiatyö on meneillään. Strategiaan vaikuttavat voimakkaasti valtionhallinnon toimenpiteet ja toimintaympäristön muutokset tulevaisuudessa. Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma perustuvat vielä marraskuussa 2009 hyväksyttyyn kuntastrategiaan. Tyrnävä on itsenäinen, yhteistyötä tekevä kunta, jonka menestys perustuu yrittäjyyteen, hyvään asumiseen ja ympäristöön, laadukkaisiin lähipalveluihin ja terveeseen kuntatalouteen. Strategian päälinjauksia täydennetään hyvinvointikertomuksen pohjalta nostetuilla hallintokuntien talousarvioita ohjaavilla periaatteilla osallisuus, omavastuu ja osastorajat ylittävä toiminta palvelujen tuottamisessa. Huomion kiinnittäminen turvallisuuteen sisältyy talousarvioon ja suunnitelmiin kattavasti. OSALLISUUS Edistetään kuntalaisten monipuolisia vaikuttamismahdollisuuksia. Esim. ennakkovaikutusten arviointi tehdään merkittävien toimintatapamuutosten ja investointien alkusuunnitteluvaiheessa (vert. pajatoiminnan kehittämishanke, Markkuun koulun tulevaisuus) OMAVASTUU Mahdollistetaan kuntalaisten omavastuullinen toiminta mm. avustamalla yhteisöllisyyttä ylläpitäviä järjestöjä ja yhdistyksiä. OSASTORAJAT YLITTÄVÄ TOIMINTA PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Osastojen välisellä yhteistyöllä ammattiryhmien kesken parannetaan kokonaistuottavuutta.

3 Hallinto- ja kehittämisosastolle strategiassa asetettu päämäärä: Kuntakuva on hyvä Kunta on arvostettu asuinkunta, yritysten sijaintikunta ja työnantaja Asiakaslähtöisten tukipalvelujen järjestämistavat ovat joustavia ja niihin etsitään jatkuvasti uusia ratkaisumalleja. Yhteistyö palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä seudullisesti ja lähikuntien kanssa on toimivaa Asiakkaat käyttävät sähköisiä palveluja, jotka ovat helppokäyttöisiä ja joustavia Internet on kunnan pääasiallinen tiedotuskanava Palvelutarjonta ja talous ovat tasapainossa. Toimenpiteet: Laaditaan/uudistetaan Tyrnävän kunnan kuntastrategia vuoteen Toteutuminen: - Strategiatyö on alkanut omin voimin. Strategiatyö käynnistettiin kunnan kotisivuilla ja Facebookissa haastamalla kuntalaiset ideoineen osallistumaan prosessiin. Strategian laatimiseksi on järjestetty seminaarit valtuustossa, lautakunnissa ja henkilökunnan sekä yrittäjien kanssa. Oppilaat Kuulammen koululla ovat osallistuneet strategian laadintaan kunnanjohtajan kuntatieto-opetuksen pohjalta. Myös alakoululaisilla on ollut mahdollisuus osallistua ainekirjoituksen ja piirrosten avulla. Osallistuminen on ollut kaikilla foorumeilla hyvää ja innostunutta. Strategiapalavereissa muodostunut aineisto on koottu ja tallennettu käytettäväksi Kuntastrategian lähdeaineistona. Kuntarakenneuudistus, sote uudistus, valtionosuusuudistus - Kuntarakenneselvitystyö on käynnistynyt Oulun seudun ja Iin kuntien kesken. Ohjausryhmän muodostavat em. alueen kuntien valtuustojen puheenjohtajat varajäseninään hallitusten puheenjohtajat. Kunnanjohtajat ovat mukana asiantuntijoina. Kuntaliitospakosta on valtionhallinnon taholta luovuttu. Selvitystyötä tehdään alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta ja myös seutuyhteistyön ja keskinäisen luottamuksen kasvattamiseksi. - Sote - uudistus on poliittisessa päätöksenteossa saanut uuden luonteen. Hallituspuolueet sopivat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Lausuntoja on pyydetty kunnilta mennessä. - Valtionosuusuudistus jatkuu. Kuntakohtaiset laskelmat elävät. Valitettavasti ensimmäisestä positiivisesta laskelmasta ollaan tultu huomattavasti epäedullisempaan tilaan. Viimeisin laskelma osoittaa Tyrnävälle noin euron vähennystä valtionosuuksiin, mikä tarkoittaa yli yhden veroprosentin leikkausta tuloista.

4 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Seutuyhteistyö Seutuyhteistyökokeilulaki päättyi vuoden 2012 loppuun mennessä, jonka vuoksi tuli tehdä nykyisen seutuorganisaation loppuselvitys ja päättää seutuorganisaation purkamisesta. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt purkusopimuksen lokakuussa Seudun viimeinen tilinpäätös on käsitelty kunnissa loppuvuodesta Oulun seudun kunnat ovat jatkaneet yhteistyötä vapaamuotoisuuden pohjalta virkamies- ja luottamushenkilöyhteistyönä (seudun kunnanjohtajat, valtuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajat). Palo- ja pelastustoimi: Oulu ja Koillismaan pelastuslaitos hoitaa palo- ja pelastustoimen. Kustannukset kohdistetaan kuntiin asukaslukujen suhteessa. Palo- ja pelastustoimen uudelleenorganisoinnista, joka oli vielä suunnitelmissa viime vuoden lopulla, on valtion taholta luovuttu. Ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut tuotetaan seudullisesti. Viranomaistoiminnan laskutusperusteena on asukasluku 70 % ja kuntiin käytetty työaika seurantaan perustuen 30 %. Eläinlääkintähuollon kustannukset on suhteutettu eläinten määriin. Jätehuoltoviranomainen: Oulun kaupungin tekninen lautakunta toimii jätehuoltoviranomaisena. Jätehuoltoviranomaistoiminnan kustannukset katetaan jätehuoltomaksuilla. Joukkoliikenne Vuoden 2013 alusta Oulun kaupungin joukkoliikennejasto on toiminut Oulun seudun kuntien (Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulun kaupunki ja Tyrnävä) joukkoliikenneviranomaisena. Nykyisen kaltainen joukkoliikenne ja lipputukijärjestelmä muuttuvat uuden joukkoliikennelain mukaiseksi liikenteeksi alkaen. Joukkoliikenneviranomainen on määrittänyt uudet palvelutasot, kilpailuttaa linjaautoliikenteen ja vastaa lippujärjestelmästä. Oulun eteläisten kuntien osalta (Tyrnävän mukaan lukien) palvelutaso pysynee lähellä nykytasoa. Kyläkunnista Murron palvelutaso kohenee. Seudun kunnilla on edustus Oulun kaupungin joukkoliikennejaostossa. Liikenteen kustannukset perustuvat palvelutasopäätökseen, kilpailutuksen onnistumiseen ja valtion tuen määrään. Kustannukset tulevat kasvamaan huomattavasti. Toteutuminen: Oulun kaupungin joukkoliikennejaos on tehnyt sopimukset palvelusopimusasetusken mukaisesta joukkoliikenteestä. Uusien sopimusten mukainen liikenne on alkanut Tyrnävän alueella liikennöinnistä vastaa Koskilinjat Oy. Koskilinjat on tehnyt alihankintasopimuksen Kylmäsen liikenne Oy:n kanssa. Sopimus kattaa n. 8,8% kohteen 10 (Liminka, Lumijoki, Kempele ja Tyrnävä) vuosikilometreistä. Aikataulu- ja muuta joukkoliikenteeseen liittyvää tietoa löytyy osoitteesta

5 Jäsenyydet Tyrnävän kunta on jäsenenä seuraavissa: Suomen kuntaliitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Nelostie ry., Liminganlahden ystävät ry., Pohjan sotilassoittokunnan tuki ry (poistuu)., Vesien suojeluyhdistys ry, Nouseva rannikkoseutu ry. Vaalit Kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Kirkonkylä, Murto ja Temmes. Äänestysaluejakoon ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Ennakkoäänestys järjestetään yhdessä paikassa, Tyrnävän kunnanvirastossa. Äänestysalue /Äänioikeutettujen määrä Kirkonkylä Murto Temmes Yhteensä Suunnitelmakaudella on seuraavat vaalit: 2014 Europarlamenttivaalit vaalipäivä sunnuntai ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla Eduskuntavaalit vaalipäivä sunnuntai ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla Kunnallisvaalit lokakuu Toteutuminen: Ennakkoäänestys järjestettiin kunnanvirastossa Tyrnävällä äänestysprosentti oli 37,9. Äänestysprosentti ennakkoäänestyksessä Tyrnävällä oli 12,4 %, valtakunnan tasolla 16,6 %. Tilintarkastus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kohdennettua tilintarkastusta tai muuta asiantuntemusta varsinaisen tarkastuksen (12 tarkastuspäivää) lisäksi ostetaan eri alueille tarpeen mukaan.

6 Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Ulkoinen ja sisäinen valvonta muodostavat yhdessä kattavan valvontajärjestelmän Tarkastuspäiviä 12 kpl Kattava valvontajärjestelmä Toteutuminen Tarkastuslautakunta kokoontui 3 kertaa: 10.2., ja Koko kevät työstettiin arviointikertomusta. Arviointikertomus saatiin valmiiksi Vuoden ensimmäisessä kokouksessa kuultiin vanhuspalvelujohtajan esittelyä oman osastonsa toiminnasta. Tilintarkastaja raportoi tilikauden 2013 aikaisesta tarkastuksesta. Valmisteltiin vuoden 2013 tilinpäätös valtuuston käsittelyyn ja annettiin tarkastuskertomus. Elinkeinojen kehittäminen Päämäärä 2014 Elinkeinojen kehittämisen päämääränä on aktiivisen yritysilmapiirin luominen niin että Tyrnävä tunnetaan myös yrityskuntana. Kunnan asukasmäärä kasvaa hallitusti, peruspalvelut ovat toimivia ja maankäyttö- ja rakennussuunnittelu on hyvää. Hyvät kuntapalvelut niin opetus- ja kulttuuritoimessa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla tukevat elinkeinopoliittisten päämäärien toteutumista. Elinkeinopoliittiset toimenpiteet 2014 Elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa sekä toimitilojen ja tonttien saatavuudessa. Teollisuustonttien tarve kartoitetaan. Kartoituksen perusteella ratkaistaan uuden teollisuusalueen kaavoittamiseen ryhtyminen. Tällä hetkellä vapaita teollisuustontteja on seitsemän (Nipsinki ja Paavolankangas). Haurukylän uusi teollisuusalue TY-1 on otettavissa käyttöön. Valmistelussa on Palkin alueen ns. hevoskaava turvaamaan mm. hevosalan yrittäjien tonttitarpeita. Kunta toimii aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien sekä yrittäjäjärjestön kanssa (mm. yrittäjätapaamiset ja -tilaisuudet, yhteistyömuotojen kehittäminen) ja hyödyntää elinkeinoelämän kysymyksissä yrittäjäyhdistyksen osaamista ja verkostoja Hankinnoissa ja tarjouskilpailuissa huomioidaan myös paikalliset yritykset ja toimijat Toimitaan aktiivisesti lähiruoan puolesta, lähiruoan tarjoaminen, lähiruoan pitäminen esillä eri foorumeilla mm. yrittäjätapaamisissa yms. Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti niin, että Tyrnävä on haluttu myös yritysten sijaintikuntana Tehostetaan toimia työllisyyden edistämiseksi yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa Osallistutaan elinvoimaa paikallisuudesta -paikallisen kehittämissuunnitelman sekä Nouseva rannikkoseutu ry:n rahoitukseen vuosina Erityinen huomio kiinnitetään kuntapalveluista tiedottamiseen, neuvontapalvelujen järjestämiseen. Oulun seudun uusyrityskeskus ry tuottaa sopimuspohjaisesti elinkeinopalvelut erityisesti uusille yrittäjille (0 2 vuotta toimineille) ja tarvittaessa myös jo pitempään toimineille yrityksille. Kustannukset tästä toiminnasta vuonna 2014 ovat 1,00 euro/asukas.

7 Kunnassa toimii työ- ja elinkeinosuunnittelija, jonka tehtävänä on elinkeinopalvelujen kehittäminen ja yrittäjien tukena toimiminen. Työ- ja elinkeinosuunnittelija hoitaa keskitetysti työvoimatuella palkattavan henkilöstön. Toteutuminen: Asukkaita oli 6716, kasvua 1,1 % vuodenvaihteesta. Työttömyysaste oli 11,1 %, joka oli hieman parempi kuin edellisen kuun tilanne. Työttömiä työnhakijoita oli 305, joista miehiä 139 ja naisia 166. Alle 25 vuotiaita työttömiä oli 39 ja yli 50 vuotiaita 88. Yli vuoden työttöminä olleita oli 67. Avoimia työpaikkoja Tyrnävällä oli elokuun lopussa 3. Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste elokuun lopussa oli 14,1 %. Kunnanjohtaja Marjukka Manninen: Käynnissä olevan kuntastrategiatyön yksi kulmakivistä on kunnan vetovoiman ja sitä kautta elinvoimaisen kunnan, sen hyvinvoivien kuntalaisten ja yritysten tulevaisuuden takaaminen. Alkuvuoden aikana on työstetty useampia tähän tavoitteeseen tähtääviä kokonaisuuksia, joista esimerkkeinä mainittakoon: kuntakeskustan kehittäminen: kaavatyö, maiseman hoito, risteysalue ja OP:n rakennushankkeen käsittely tulevaisuuden koulun eri näkökulmien tarkastelu ja markkinavuoropuhelu sekä projektin käynnistyminen kunnan rooli seudun elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin osalta lähiruoka, terveellinen ja turvallinen ympäristö, bioenergia useampi hankehakemus ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi kehittämistyöhön Palkin hevosalueen suunnittelu kuntamarkkinointi: lehtijutut, rakentajamessut, seminaarit yritysyhteistyön tiivistäminen yhteistyö- ja vaikuttamisverkostojen rakentaminen hankintaosaamisen kehittäminen: koulutus, Tekes-rahoitteinen tutkimus ja konkreettiset hankintatapaukset kotisivujen kehittäminen: perusselvitys ja tietopyyntö potentiaalisilta tarjoajilta Elinkeinosuunnittelija Sanna Mathlin: Alkuvuoden aikana toteutui neljä yritysvierailua yhteistyössä Tyrnävän yrittäjien puheenjohtajan kanssa. Yritysvierailut tehtiin Lemmikkifarmiin, Finpomiin, RMTrainingiin ja Lassilan taimistoon. Tyrnävän yrittäjäyhdistyksen kanssa on tehty yhteistyötä ja olen osallistunut mm. Yrittäjien iltakahvi -tilaisuuteen ja Yrittäjien markkinointikokoukseen. Lisäksi huhtikuussa Tyrnävän yrittäjät järjestivät Senioriyrittäjä-tapaamisen, Kunta ja yrittäjäyhdistys-tilaisuuden sekä Uusien yrittäjien infon, jonne myös osallistuin.

8 Kevään aikana kunnan kotisivuille on koottu tyrnäväläisten yritysten luettelo. Myös yhdistysten yhteystiedot on päivitetty. Yritysten ja yhdistysten sähköpostilistat on koottu. Kevään aikana viriteltiin henkiin Elinkeinoryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran Yhteistyötä on tehty myös yrittäjyyskasvatuksen parissa. Yhtenä tempauksena oli osallistua Päivä johtajana -tempauksen järjestämiseen 2 vuotta yrittäjänä - valinnaisaineryhmän kanssa. Kyläkaupasta julkisten ja yksityisten palvelujen käyttöliittymä -hanke etene siihen pisteeseen, että Temmeksen Sale myymälään on asennettu info televisio, johon kunta voi laittaa 2-3 kpl 10 sekunnin ilmoitusta. Bofra bioenergia esiselvityshanke on edennyt omalla painollaan. Kevään aikana käydyt muut tilaisuudet: Nuoret ja yrittäjyyden polku 12.3., Luovuudesta leipää, taidoista tienestiä 18.3., Asiakas- ja asukaslähtöisyys palvelujen kehittämisessä ja tuotteistamisessa Elinkeinosuunnittelijan työ on toisen neljän kuukauden aikana keskittynyt yhdistysyhteistyöhön. Työ- ja elinkeinosuunnittelija on nimetty kunnanjohtajan toimesta yhdistysten yhteyshenkilöksi ja koordinoimaan yhdistystoimintaa ja heidän kanssa tehtävää yhteistyötä. Kesän aikana on pidetty kolme yhdistysiltaa, joissa kaikissa on ollut mukana myös Nousevan Rannikkoseudun Yhteisöhautomo-hankkeesta Nina Kurunlahti. Kaksi tapaamisista on ollut Temmeksellä, joista toiseen oli kutsuttuna kaikki tyrnäväläiset yhdistystoimijat ja toinen oli suunnattu pelkästään temmesläisille yhdistyksille. Kolmas yhdistysilta pidettiin Markkuulla. Yhdistysiltojen tarkoituksena on tutustuttaa yhdistystoimijat toisiinsa ja avata kunkin yhdistyksen toiminnan painopisteitä ja liittymäkohtia muiden yhdistysten toimintaan. Lisäksi olemme miettineet yhdistysten yhteistyön mahdollisuuksia. Kesän aikana olen koonnut tapahtumakalenteria vuosittain toistuvista tapahtumista Tyrnävän kunnan alueella. Kalenteriin on koottu niin kunnan kuin yhdistystenkin järjestämiä tapahtumia. Nousevan Rannikkoseudun Yhteisöhautomo-hankkeen Nina Kurunlahden kanssa on suunniteltu Kulttuuripolku kotiseutukierrosta. Tapahtumaa on yritetty järjestää kaksi kertaa kesän aikana, kesäkuussa ja elokuussa. Kumpainenkin kulttuuripolku on jouduttu perumaan vähäisen osallistujamäärän takia. Tapahtumaa on ollut Tyrnävän kunnan kanssa järjestämässä myös Tyrnävän seurakunta, Tyrnävän kotiseutu- ja museoyhdistys, Tyrnävän tempaus ja Tyrnävän reserviläiset. Tyrnävän Kuulammen koulun yrittäjyysluokan kanssa on jatkettu yhteistyötä. Syksyllä 2014 on aloittanut kaksi uutta yrittäjyys -valinnaisaineluokkaa, joissa on yhteensä 27 oppilasta. Oppilaat perustavat viime vuodesta poiketen 4H-yrityksen, missä Tyrnävän 4hyhdistys on yhteistyökumppanina. Kesän aikana työhön on kuulunut Tyrnävän palveluoppaan kunnan sivujen tekeminen, lähikuntien yritysneuvojien tapaaminen ja yritysvierailu Desto oy:n. Lisäksi on otettu käyttöön palkkatuella työllistävien yrityksen kuntalisä.

9 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maaseutuviranomaistyö: Maaseutuhallinnon uudistuksen tultua voimaan Tyrnävän kunta toimii hallinnoivana kuntana maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Yhteistoiminta-alue on perustettu kuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Lisäksi jokaisen yhteistoiminta-alueen kunnan kanssa on tehty palvelusopimus. Maaseutuhallintoyksikön tehtävänä on tuottaa laadukkaita maaseutuelinkeinoviranomaispalveluita yhteistoiminta-alueen kunnille. Tehtävien hoito järjestetään Maaseutuviraston kanssa tehdyn Maksajavirastosopimuksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen henkilökunta: Johtava maaseutuasiamies Tyrnävä (yksikön johtaja) Maaseutuasiamies 60% Tyrnävä Maaseutuasiamies Muhos Maaseutuasiamies 50 % Hailuoto Kaksi palvelusihteeriä Tyrnävältä ja harjoittelija tuottavat yhteistoiminta-alueelle tarvittavia toimistopalveluja. Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Asiantuntevan maaseutupalvelun Viranomaispalvelujen laatumittarit: Tunnustettu maaseutuhallintopal- tuottaminen päätösten virheettömyys velujen alueellinen toimija Yhteistoiminta-alueen palvelujen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen Toteutuminen: Arviointi Sujuvat maaseutuviranomaispalvelut yhteistoiminta-alueella Johtava maaseutuasiamies Ari Kauppi: Tyrnävän kunta on hallinnoinut vuoden 2013 alusta maaseutuhallinnon Tyrnävän yhteistoiminta-aluetta, jonka muodostavat Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnat. Yhteistoiminta-alueella toimii n. 640 tilaa, joilla on viljelyalaa n ha. Maaseutuviraston (Mavi) johdolla maaseutuhallinnolla on tänä vuonna tavoitteena viljelijöiden sähköisen asioinnin edistäminen. Tavoitteena n. 80 % osuus tukihausta. Tätä varten vuodenvaihteessa perustettiin uusi asiakasrekisteri viljelijöiltä kerättyjen asiakastietojen pohjalta. Samalla uusittiin viljelijöiden valtuudet käyttää sähköistä asiointia. Viljelijöiden sähköinen asiointi toimii Vipu -verkkoasiointipalvelussa. Vipu-palvelussa viljelijä voi laatia sähköisen tukihakemuksen ja tarkastella oman maatilansa tukihakemustietoja ja karttakuvia. Siellä voi selailla maatilan tietoja ja hyödyntää karttatoimintoja myös tukihaun ulkopuolella. Sähköinen asiointi painottui myös viljelijöiden koulutuksessa. Maaseututoimi on ollut mukana järjestämässä alueellisia tukikoulutustilaisuuksia yhteistyössä MTK-Pohjois-

10 Suomen, Proagria Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kanssa. Ensin oli laajempi koulutustilaisuus helmikuun lopulla Muhoksella Koivikon auditoriossa tukineuvojille. Lähimmät viljelijöille tarkoitetut tilaisuudet olivat maaliskuussa Limingassa Turvallisuusalan oppilaitoksella sekä Muhoksella Koivussa ja Tähdessä. Tyrnävällä järjestimme Tutustuminen Vipu-palveluun ja sähköiseen hakuun tapahtuman klo valtuustosalissa, jossa viljelijöitä opastettiin Vipu-palvelun käyttöön ja sähköiseen hakuun viljelijän oman tilan tietoja tarkastelemalla. Tapahtuman suosio ei ollut kovin suuri, koska tietojärjestelmät eivät olleet valmiina kuten olimme toivoneet. Sähköisen asioinnin edistäminen koki melko kolauksen, koska Mavi (Maaseutuvirasto) epäonnistui tarvittavien ohjelmien kokoamisessa. Vipu-palvelun sähköinen tukihaku avautui vasta 7.4 ja sen toiminnassa oli jatkuvia ongelmia. Näiden vastoinkäymisten johdosta jopa tukien hakuaikaa jatkettiin 7.5 asti. Tällä lisäajan antamisella ei meidän alueella ollut käytännössä mitään merkitystä. Kaikesta huolimatta Tyrnävän yhteistoiminta-alueella saatiin 338 sähköistä hakemusta, joka on 53 % tuenhakijoista. Tietojärjestelmien takkuilu on aiheuttanut monenlaista ylimääräistä tekemistä maataloustoimistossa ja on viivästyttänyt tukiaisioiden käsittelyä. Kaikesta huolimatta uskomme, että saamme hommat hoidettua omalta osaltamme annettujen määräaikojen puitteissa. Olemme joutuneet tulemaan toimeen ilman maaseututoimiston harjoittelijaa, joka on jonkin verran aiheuttanut järjestelyjä lomien ja työtehtävien suhteen. Palkkausmenoissa tulee vähän säästöä. Muuten olemme pysymässä talousarvion puitteissa. Vuoden vaihteessa on tiedossa ylimääräistä tekemistä Partaan uusjako alueen lohkokartoituksen tiimoilta. Peltojen hallinta siirtyy lokakuun alussa uusjaon mukaiseen omistukseen. Toivottavasti Mavi:n karttaohjelma saadaan ajoissa käyttöön. Vuoden 2015 tuki-uudistus tuo mukanaan suuren haasteen viljelijöiden kouluttamisessa ja tiedottamisessa. Yhdyskuntasuunnittelu ja aluearkkitehtitoiminta Päämäärä 2014 Maankäytön ja elinympäristön suunnittelu on laadukasta, tonttitarjonta on riittävää ja rakennettu ympäristö viihtyisää. Aluearkkitehti on suoraan kunnanjohtajan alainen. Aluearkkitehdin ja teknisen osaston yhteistyö on edelleen kiinteää. Aluearkkitehti osallistuu teknisen toimen osastokokouksiin ym. Toimenpiteet 2014 Jatkuu: - Palkin alueen asemakaavan laatiminen - Kirkkoristeyksen ympäristösuunnittelu, yhteistyö Tyrnävän seurakunnan kanssa - Kirkonkylän keskustan asemakaavan tarkistus Vanhatien, Kirkkotien, Ketolantien ja Kaakilantien rajaamalle alueelle

11 - Rakennusjärjestyksen päivitys Uudet: - Kirkonkylän keskusta-alueen kulttuuriympäristöselvitys Vanhatien, Kirkkotien, Ketolantien ja Kaakilantien rajaamalle alueelle - Kirkonkylän keskusta-alueen liikennesuunnitelma Vanhatien, Kirkkotien, Ketolantien ja Kaakilantien rajaamalle alueelle - Toiminnallisen kulttuuriympäristöohjelman käynnistämisen valmistelu, perusselvitysten kokoaminen ja laatiminen Tonttitarjonta: Asuntoalueet rakennetaan mahdollisimman valmiiksi ennen kuin uusia alueita otetaan käyttöön. Vapaita omakotitontteja on seuraavasti: - Eskolanpelto 7 kpl - Puujaakola 6 kpl - Rantajaakola 12 - Pesoskangas (Temmes) 4 kpl - Remeskangas (Temmes) 2 kpl. Vapaita rivitalotontteja/kytkettyjen talojen tontteja on Puujaakolassa kahdeksan ja Eskolanpellolla kaksi. Hirvelän asemakaava valmistui Suunniteltu käyttöönotto on aikaisintaan vuonna Käyttöönotto tehdään vaiheittain, käyttöönotosta laaditaan suunnitelma. Kriittiset menestystekijät Laadukas, toimiva ja turvallinen ympäristö, vetovoimainen taajama- ja kyläkuva Mittarit Tavoite 2014 Toteuma 8/2014 Omaleimainen ja tunnistettu kulttuuriympä- Osallisyhteistyön aktiivisuus Kuntalaisten ja muiden osallisten mielipiteiden kuuleminen ja mielipiteiden vaikuttavuuden arvioiminen Ympäristöä ja kaavoitusta Kulttuuriympäristön, asumisen, yrittämisen ja maatalouden tasapainoinen yhteensovittaminen Osallistuminen seudulliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen maankäytön suunnitteluun Maankäytön analyysi- ja suunnittelumateriaalin tuottaminen paikkatietodatana Keskusta-alueen liikennesuunnitelma poikkeamislausunnot 3 kpl suunnittelutarveratkaisulausunnot 2 kpl muut lausunnot: 3 kpl Keskustan alueelta on aktiivisesti hommata maata tulevaa maankäyttöä varten. Kuntalaisia on tiedotettu ja haastettu keskustelemaan monipuolisesti kaavoitus- ja kulttuuriympäristöasioista internetissä, lehdissä, facebookissa ja kasvotusten. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoituksen neuvotteluryhmän, Oulun seudun seuturakennetiimin, Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunnan ja MALaiesopimuksen seurantaryhmän jäsen, aktiivinen osallistuminen toimintaan ja kokoontumisiin sekä naapurikuntien viranomaisneuvotteluihin osallistuminen Kuntalaisille on käynnistetty Tyrnävä-aiheinen valokuvauskilpailu. Liikennesuunnitelmaa on tehty samanaikaisesti kaavoituksen kanssa ja se on

12 ristö ja maisema Houkuttelevat asuinalueet ja monipuolisten asumismuotojen ja tonttien riittävä tarjonta. koskevien suunnitelmien valmistuminen ja toteutuminen Kulttuuriympäristön arvottaminen ja inventoiminen, arvojen tunnistaminen Hyväksytyt asemakaavat Kaavojen toteutumisen seuranta ja sen hyödyntäminen kaavoituksessa Kirkkoristeyksen ympäristösuunnitel ma ja sen hyödyntäminen kaavoituksessa Perusselvitysten kokoaminen ja laatiminen toiminnallista kulttuuriympäristöohjelmaa varten Asemakaavojen laatiminen ja ajantasaistaminen huomioitu keskustan asemakaavamuutoksessa. Kiertoliittymän suunnittelutyö on käynnistynyt. Kirkkoristeyksen ympäristösuunnitelman periaatteet on huomioitu keskustan asemakaavamuutoksessa. Suunnitelman toteuttaminen on käynnistynyt ja aluearkkitehti on ohjannut toteuttamista. Tiivis osallistuminen kouluhankkeen valmisteluun. Keskusta-alueen rakennusten inventointi ja inventointitietojen päivittäminen on valmis ja tiedot on huomioitu keskustan asemakaavaluonnoksessa. Kaavoituskatsaus 2014 valmistui tammikuussa Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan laajennus Palkin alueelle on edennyt siten, että luonnosvaihe on ollut nähtävillä ja luonnoksesta on saatu mielipiteitä ja lausuntoja. Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan muutos Vanhatien, Kirkkotien, Ketolantien ja Kaakilantien rajaamalle alueelle on edennyt. Luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin on laadittu vastineet. Ehdotusvaiheen aineisto on ollut nähtävillä. Ehdotuksesta tiedotettiin kuntalaisia monipuolisesti sekä siitä pyydettiin lausunnot. Eskolanpellon kortteliin 379 on tehty kunnanhallituksen päätös kerroskorkeudesta poikkeamisesta. Poikkeamisen myötä alueen tontit on vuokrattu ja alue on toteutumassa. Tyrnävän rakennusjärjestyksen luonnos oli nähtävillä ja luonnoksesta saatiin useita lausuntoja ja mielipiteitä. Asukasviihtyisyyden arviointi Asukasviihtyisyyskysely Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se on pantu osittain täytäntöön. Yritystonttitarjonnan riittävyys ja monipuolisuus Yrittäjien tarpeiden selvittäminen kaavoituksen näkökulmasta Yhdyskuntasuunnittelu ja aluearkkitehtitoiminta ovat sujuneet etupäässä asetettujen tavoitteiden mukaisesti: Kaavahankkeet ovat edenneet. Hankkeissa on keskitytty erityisesti

13 kuntalaisten tiedottamiseen ja osallistamiseen. Maankäytössä menneillään olevia asioita on esitelty myös eri lautakunnissa. Kunnan facebookia on käytetty toimivana ja matalan kynnyksen tiedotus- ja keskustelukanava maankäyttöä ja kulttuuriympäristöä koskevissa asioissa. Kunnan tontteja on markkinoitu mainosten, rakentajamessujen ja muiden tapahtumien sekä lehtiartikkeleiden avulla. Rakennusjärjestyksen päivittämistyön eteneminen on viivästynyt parilla kuukaudella aiotusta rakennusvalvontaviraston henkilöstömuutosten seurauksena. Kiertoliittymän suunnittelu etenee aikataulussaan. Kuluneena kesänä keskustan alueella on tehty mittavia ympäristösuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Talouden osalta yhdyskuntasuunnittelun, kaavoituksen ja aluearkkitehtitoiminnan toimintakulujen toteutumat ovat olleet talousarvion mukaisia. TUKI- JA SÄHKÖISET PALVELUT Toiminta-ajatus Tuki- ja sähköiset palvelut järjestää asiakaslähtöisesti kehittyneet hallinto-, laskenta- ja informaatioteknologiapalvelut omalle organisaatiolle ja asiakas- ja neuvontapalvelut ulkoisille asiakkaille. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen tuki- ja sähköiset palvelut tulosyksiköt ovat toimisto-, talous- ja it palvelut sekä henkilöstöhallinto. Hallintopalvelut tuottavat asiakasohjautuvasti palvelut omalle organisaatiolle sekä ulkoisille asiakkaille. Palvelupiste Sentraali on asiakkaiden tarpeiden mukaan kehittyvä, palveluiden saatavuutta edistävä yhteyskanava kuntalaisten ja hallinnon välillä. Talouspalvelut tuottaa laskentatoimen ja palkkahallinnon palvelut. Tavoitteena on tuottaa palvelut siten, että tilinpäätöksen ja raportoinnin vaatima informaatio on käytettävissä nopeasti. Informaatioteknologiapalvelut varmistavat kunnan käyttämien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan. Eri toiminnoissa hyödynnetään seudullisella yhteistyöllä saavutettuja etuja. Tietohallinto vastaa siitä, että tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö toteutetaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Tiedon hallittavuutta ja saatavuutta parannetaan tietoarkkitehtuureita ja -järjestelmiä kehittämällä. Informaatioteknologiapalvelut vastaa myös puhelinliittymistä ja -laitteista. Kustannusten kohdentaminen: Palvelusihteerien palkat sekä toimistopalveluiden myynti kohdistetaan sisäisenä sitovana eränä ao. osastolle. Keskitetysti hoidetut muut kustannukset (talous-, it- ja toimistopalvelut) kohdistetaan käytön mukaan osastoille kustannuslaskennallisina erinä. Päämäärä 2014 Tuki- ja sähköiset palvelut tuotetaan kehittyneillä menetelmillä kilpailukykyiseen hintaan. Sähköiset palvelut ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä.

14 Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen Sähköiset järjestelmät ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä. Arviointi Sähköisten järjestelmien yhteensopivuus ja käytettävyys Sähköisten järjestelmien helppokäyttöisyys on otettu huomioon mm. meneillään olevassa kunnan kotisivujen ja intran uudistamisen suunnittelussa sekä sähköisten kokouskäytäntöjen kehittämisessä. Hyvä tiedonkulku organisaatiossa Sähköisten palvelujen ja tietoverkkojen kehittämisessä toimitaan yhteistyössä Oulun seudun ja lähikuntien kanssa. Palaute Selkeät tiedotuskäytännöt Tiedotuskäytäntöjä on parannettu, (esimiesinfot, työkäytäntöjen suunnittelu) ja otettu huomioon erityisesti intran uudistamista koskevassa suunnittelussa. Hankkeet / kpl Toimivat yhteiset tietoverkot KanTa aluehanke - sähköisen potilastietoarkiston käyttöönoton valmistelut jatkuvat. Yhdenmukaisten työmenetelmien ja suunnitelmallisuuden kehittäminen. Mallinnetut palvelut/kpl Tietohallintosuunnitelman päivitys Toimintavarmat ja sujuvat työketjut Tietohallintosuunnitelma Valmistelussa Atk -laitetilat ovat turvallisia ja nykyaikaisia. Valvontajärjestelmän viestit ja lokilistat Tietoturvaryhmän raportti Atk-laitetilojen reaaliaikainen valvonta. Tietoturva- ja tietosuojapoikkeamia ei ole ollut. Toimenpiteet: Kansallisen terveysarkiston (KanTa-hanke) projekti: e:arkisto, Internet- ja intranet sivustojen uusiminen Dynasty: Sähköiset kokouskäytännöt (extranet-moduuli) kannettavat tietokoneet, laajakaistat ym. - projekti Dynasty: Asialuokittelun muutos ja passiivikannan muodostaminen. Otetaan käyttöön 2014 Langaton viraston verkko - verkon kehittäminen.

15 Toteutuminen: - Sähköisten kokouskäytäntöjen valmistelu on aloitettu, laitteet: tablettitietokoneet 19 kpl on hankittu kunnanhallitukselle ja johtoryhmälle ja ne on otettu käyttöön. Liitteiden käyttöönotossa on ollut alkukankeutta, mutta tällä hetkellä järjestelmä toimii myös liitteiden osalta. - Kotisivujen ja intranet sivujen uudistaminen on valmisteilla. Projektia vetää järjestelmätukihenkilö Tero Lyttinen. - Europarlamenttivaalien tietotekninen tuki huhti - toukokuussa. - Kirkkomännikön koulun uuden luokkatilan suunnittelu aloitettu (WLAN, AV-laitteet). - Terveyskeskuksen palvelimen uusinta: laite hankittu, käyttöönotto lokakuussa. Henkilöstöhallinto Toiminta-ajatus Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa motivoituneesti tehokkaita palveluja. Henkilöstöhallinnon tulosyksikön kuvaus Tuloyksikkö sisältää yhteistoimintaryhmän (työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja työsuojelu) toiminnan ja työterveyshuollon. Työterveyspalvelut ostetaan Attendo Terveyspalvelut Oy:ltä (vuosi kaksi optiovuotta). Työterveyshuoltoon hyväksytyn ( ) toimintasuunnitelman mukaan kuuluu: - lakisääteinen (lk 1) ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta: terveystarkastukset työkykyä ylläpitävä toiminta työyhteisötyö tapaturmien torjunta ensiapuvalmiuksien ylläpito - sairaanhoito (lk 2) laajuus sopimusmallin Kunta A mukainen työterveyshoitajan, fysioterapeutin ja työterveyslääkärin vastaanottopalvelut sairastumiseen liittyvät tutkimukset suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Päämäärä 2014 Tyrnävän kunta on hyvä työnantaja. Henkilöstön ja työnantajan vuorovaikutus on avointa ja demokraattista. Henkilöstö on ammattitaitoista, työhönsä motivoitunutta ja voi hyvin. Henkilöstömitoitus eri yksiköissä on oikea. Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen työkyky on hyvä.

16 Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen Kunta on hyvä työnantaja Arvioidaan kunnan kiinnostavuutta mm. työpaikkahakijoiden määrällä Hyvin koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta Koko henkilökunnalle järjestettiin tilinpäätösinfo ja samassa yhteydessä mahdollisuus osallistua kuntastrategiatyöhön henkilöstön näkökulmasta. Tieto siitä, että henkilöstöä ei irtisanota eikä lomauteta, on antanut turvallisuutta. Kunta työnantajana toimii oikeudenmukaisesti Henkilöstö eri yksiköissä on oikein mitoitettu ja henkilöstöllä käytössä ajanmukaiset työvälineet ja työympäristö on viihtyisä Työterveyshuollon raportti neljännesvuosittain Kehityskeskusteluissa henkilöstöltä saatu palaute Sairauspoissaolojen väheneminen Reagoitu korkeaan sairauspoissaolojen määrään tehostamalla yhteistyötä työterveyden kanssa. Uudistettu työterveyssuunnitelma, johon sisällytetty pilottina tules -ryhmät (tuki- ja liikuntaelinsairauksien) hoitamiseksi, mahdollistettu korvaavan työn järjestäminen sairauspoissaoloaikana. Meneillään yhteistyö Kevan kanssa keinoista ja hyvistä käytännöistä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Toimenpiteet 2014 Nykyisen Tyky -tuen vaihtoehtona on liikunta- ja kulttuuriseteli. Kunta tarjoaa vähintään neljä kuukautta Tyrnävän kunnan palveluksessa olleille työntekijöilleen Smartumin Liikunta- ja kulttuuriseteleitä yhden vihkon (10 seteliä) / vuosi. Vihkon arvo 50 euroa, josta työntekijän omavastuu on 25 euroa. Työpaikkakohtaiseen virkistykseen on edelleen käytettävissä yksi päivä vuodessa, voidaan käyttää myös kahdessa erässä. Työterveyshuollon painopiste on korvausluokka 1:ssä, erityinen huomio kiinnitetään työkyvyn ylläpitoon. Kuntoutukset (Aslak yms.) ovat palkallisia ja niihin osallistuminen edellyttää työterveyshuollon ja työnantajan sekä Kelan yhteistä näkemystä.

17 Työsuojeluvaltuutetun työaika on vuoden 2014 alusta lähtien 1,5 päivää viikossa. Kehitetään työsuojeluvaltuutetun työmuotoja työsuojelutehtävissä ja myös työkyvyn arviointeihin ja työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvissä tehtävissä. Uudet virat - Ei muutoksia Investoinnit Investointiosassa hallinto- ja kehittämisosastolle kohdistuvat investoinnit yhteensä: euroa. Kunnanvaltuusto myönsi euroa lisämäärärahaa maan hankintaa varten kokouksessaan