HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035"

Transkriptio

1 Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, KAUPUNKIKUVA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ SELVITYS Lemmensilta Karjalahdenrannalla.

2 Sisällysluettelo: 1. TYÖN TAUSTA JA TARKOITUS SELVITYKSEN TOTEUTUSTAPA ALUEEN YLEISKUVAUS TAAJAMAN KAUPUNKIKUVASELVITYS TARKASTELUALUE ALUEITTAIN RONKAALA ROIKOLA ROIKOLA PALOMÄKI KOIVUHAKA KARPALOSUO LAURIKKALA YLIPÄÄ KARJALAHDENRANTA HARJUNNIEMI VEIHTINIEMI TIITONRANTA HAAGANPERÄ SIIPONKOSKI KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET JA ALUEET HAAPAJÄRVEN KIRKKORANNAN ALUEKOKONAISUUS (VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS) HARJUNNIEMEN ALUE (PAIKALLISESTI ARVOKAS) HAAPAJÄRVEN KIRKKO JA TAPULI (VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS) PRESIDENTTI K. J. STÅHLBERGIN LAPSUUDENKOTI ENTINEN RONKAALAN KAPPALAISEN PAPPILA TALOMUSEO KATTELUS HAAPAJÄRVEN ENTINEN LÄÄKÄRINTALO PEHKONEN LEPPÄLÄ YHDYSPANKKI KULTTUURITALO LAURIKKALAN PAPPILA HAAPAJÄRVEN RAUTATIEASEMA HAAPAJÄRVEN ENTINEN SAIRAALA JAAKOLA, SIIPONKOSKI SEPPÄ, SIIPONKOSKI YLIPÄÄN KOULU NOKARE HAAPAJÄRVEN ENTINEN VANHAINKOTI SIIPONKOSKEN JA ISOSAAREN ALUEKOKONAISUUS HAAPAJÄRVEN RAUTATIEASEMA ALUE MUUT TÄRKEÄT KOHTEET KESKUSTA ALUEELLA LINJA AUTOASEMARAKENNUS VALTION VIRASTOKESKUS KAUPUNGINTALO HAAPAJÄRVEN LUKIO RONKAALAN ALUEEN PUUTALOT JA PUUTALOKORTTELIT SEURAKUNTATALO AMMATTIOPISTON MAA JA METSÄTALOUSOSASTON PELTOAUKEA MAAMERKKIMÄINEN LIIKERAKENNUS PAIKALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET SUUNNITTELUALUEELLA LIITTEET... 59

3 1. TYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Tämä on tarkoitettu Haapajärven kaupungin keskustaan laadittavan osayleiskaavan tausta aineistoksi ja suunnittelun tueksi. Haapajärven kaupunginvaltuusto päätti talousarviossaan ( 66) määrärahan varaamisesta osayleiskaavalle. Osayleiskaavan suunnittelutyö on käynnistetty pidetyllä aloituskokouksella, jossa mukana olivat Haapajärven kaupungin edustajien ja kaavakonsultin lisäksi myös muut kaavatyöhön osallistuvat suunnittelijat sekä asiantuntijat. kulttuuriympäristö selvityksessä on inventoitu Haapajärven kaupungin rakennettua ympäristöä sekä kulttuuriympäristöä ja analysoitu taajaman kaupunkikuva. Osayleiskaavan suunnittelualue on jaettu alueellisiin osiin, jotka noudattavat pääasiallisesti olevien kaupunginosien rajoja. Rakennettua ympäristöä kuvaillaan sekä sanallisesti että selventävin karttaliittein ja valokuvin. Lisäksi selvityksessä kuvaillaan ja analysoidaan taajaman kaupunkikuvaa sekä määritellään rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ominaispiirteet työn yhteydessä laaditun inventoinnin sekä käytettävissä olevan muun aineiston pohjalta. 2. SELVITYKSEN TOTEUTUSTAPA on laadittu olevien arkistotietojen ja karttojen, maastokäyntien ja alueelle aikaisemmin tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten sekä niihin liittyvien tausta aineistojen perusteella. Maastokäynnit on tehty kesän 2011 ja talven 2012 välisenä aikana. Aikaisemmin tehtyjä suunnitelmia ja selvityksiä ovat muun muassa Air ix suunnittelun tekemät Kalajoen länsipuolisten alueiden maankäyttöselvitys ja Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointi vuodelta 2004 sekä Nivala Haapajärvi seutukunnan kulttuurihistoriallisten rakennusten säilyttämisprojekti teos ja Pohjois Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät osa 3 julkaisu (Pohjois Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993). Maastokäyntien perusteella on valittu ehdotettavaksi uusia rakennetun ympäristön suojelukohteita, jotka valitaan yhdessä Pohjois Pohjanmaan museon rakennustutkija Juhani Turpeisen kanssa työn edetessä. Nämä kohteet on esitetty kuvallisesti tämän selvityksen lopussa ja paikallistettu erillisiin liitekarttoihin (Liite 1. liitekartat A E). 3. ALUEEN YLEISKUVAUS Haapajärvi sijaitsee valtatien 27 ja kantatien 58 risteyksessä. Sen naapurikuntia ovat Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi. Valtakunnalliselle pääväylälle (4 tie) on matkaa vain runsas 20km. Iisalmi Ylivieska rautatie kulkee Haapajärven kautta. Kulkuyhteysverkosto antaa hyvät mahdollisuudet sekä maantie että rautatieyhteyksille ja myös niiden jatkokehittämiselle. Haapajärvi on naapurikuntien ympäröimänä ja valtatien ja rautatien läpikulkupaikkana luonnollinen seudullinen keskus, joka tarjoaa naapurikuntien väestölle sekä kaupan, hallinnon että terveydenhuollon palveluita. Haapajärvi on perinteinen maaseudun pikkukaupunki, jossa palvelut keskittyvät hyvin pienelle alueelle ydinkeskustassa. Keskusta alue muodostaa melko tiiviin kokonaisuuden liikekeskustan alueen sekä sii 1

4 hen välittömästi liittyvän palvelualueen kanssa, johon on sekoittunut myös paljon asumista. Kaupungissa onkin hyvät peruspalvelut ja pääosa niistä sijaitsee keskustan asukkaille kävelyetäisyydellä ja kaikille asukkaille kohtuullisen lähellä. Kaupungin aluerakenne on kokonaisuudessaan melko yhtenäinen. Keskustan reuna alueet ovat melko hajautuneet ja näillä alueilla näkyy asutuksen kasvupainetta. Teollisuus on näkyvä osa kaupunkikuvaa ja varsinkin kaupungin reuna alueilla se sekoittuu jopa häiritsevästi asuinalueiden kanssa. Keskustan alueella on runsaasti mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja tiivistämiseen. Keskustan lievealueilla asutus on väljää eikä siellä synny varsinaisia tiiviitä osakeskuksia. Lievealueet ovat siis enemmän tai vähemmän hajautuneita ja paine hajautumiskehityksen jatkumiseen on suuri. Asutuksen kasvupaine näkyy myös jokivarrella. Tässä rakennetun ympäristön selvityksessä tarkasteltava alue on kooltaan noin 3560 ha. Alue on sama kuin Haapajärven osayleiskaavan suunnittelualue. Suunnittelualueen rajaus on merkitty seuraavalla sivulla esitettyyn karttaan sinisellä yhtenäisellä viivalla. Kartassa näkyy myös osayleiskaavan vaikutusalue mustalla katkoviivalla. Alue käsittää Haapajärven keskusta alueet ja sen lähiympäristön. Rakennetun ympäristön selvityksessä tarkasteltava alue levittäytyy Haapajärven vesialueen varrelle sen molemmin puolin. Haapajärven keskustan alueiden (Roikola, Ronkaala, Karpalosuo ja Laurikkala) lisäksi suunnittelualueeseen kuuluvat Palomäen, Koivuhaan, Tiitonrannan, Veihtiniemen, Haaganperän, Savimäenpuhdon ja Ylipään kaupunginosat. Eteläosastaan alue rajautuu Hautaperän tekojärveen ja pohjoisosastaan Uupuaavan peltoalueeseen. Tarkasteltavan alueen läpi kulkee Kantatie 27, joka halkaisee myös Haapajärven kaupungin ydinkeskustan kahteen osaan. Lisäksi alueen läpi kulkevat Ylivieskaan ja Iisalmelle sekä Jyväskylän suuntaan johtavat junaraiteet, jotka ratapihoineen rajaavat ydinkeskustaa koillisessa. Kuva 1. Suunnittelualue rajautuu etelässä Hautaperän tekojärveen. Kuva 2. Näkymä suunnittelualueen rajalta pohjoisessa Tiitonrannantieltä. Oikealle johtava tie on Tammelantie. 2

5 Osayleiskaavan suunnittelualueen sekä vaikutusalueen sijainti kartalla. 4. TAAJAMAN KAUPUNKIKUVASELVITYS Kaupunkikuvaselvitys pohjautuu pääosin Mirjam Lehtikankaan Haapajärven kaupungille vuonna 2010 tekemään diplomityöhön, joka on osa Meidän City taajamat Pohjois Pohjanmaalla hanketta. Sen tavoitteena on parantaa maaseututaajamien elinkelpoisuutta ja vetovoimaisuutta. Diplomityön lähtökohtana on ollut Pohjois Pohjanmaan liiton Meidän City taajamahankkeiden tavoitteet sekä Haapajärven kaupungin todelliset kehittämistarpeet Taajama on rakentunut nauhamaisesti vesistön ääreen liikenneyhteyksien solmukohtaan. Se hahmottuu melko yhtenäisenä ja rajat ovat kohtuullisen selvästi havaittavissa. Taajaman asuinalueet ovat muodostuneet taajamaa halkovien liikenneväylien rajaamaan neljään lohkoon. Valtatiet sekä yhdistävät että erottavat alueita ja toimintoja toisistaan. Asuinalueet ovat selkeästi pienimittakaavaisia ja tiheärakenteisia. Teollisuus ja tuotantorakennukset erottuvat suurina hallimaisina rakennelmina. Taajaman toiminnallinen keskusta sijaitsee Valtakadun ja Haapajärven rannan välisellä alueella ja on rakentunut pienelle melko hyvin jäsentyneelle alueelle. Kirkko ja palvelut sekä hallinnolliset ja kaupalliset toiminnot sijoittuvat pienelle alueelle. Urheilukeskus sijaitsee keskeisellä paikalla järven tuntumassa. Asuinrakentaminen koostuu pääosin pientalorakentamisesta ja pienkerrostaloista. Rakennusmassat ovat matalia ja rakennustehokkuus jää melko vaatimattomaksi. Tontit rajautuvat epämääräisesti ympäristöönsä. Tyhjiä rakentamattomia tontteja on siellä täällä jonkin verran. Puistokatu, Kauppakatu, Kustaa Vaasan katu sekä Ståhlberginkatu muodostavat ydinkeskustan tärkeimmän ja vilkkaimman liikenteellisen kehän ja näiden pääkatujen varrelle on sijoittunut suurin osa toiminnoista. Liiketoiminnallinen painopiste on Kauppakadun ja Puistokadun varrella. Näistä Puistokadulla on lähes ainoastaan liiketoimintaa tukevia rakennuksia. 3

6 Tieverkostoa hallitsee valtateiden risteäminen ydinkeskustan itäpuolella ja kiertoliittymä on tärkeä solmukohta. Keskusta alueella on runsaasti risteileviä katuja, joiden epäselvä hierarkia toisiinsa nähden tekee keskustasta hankalasti hahmotettavan. Kaupungissa ei ole liikennevaloja ja suurin osa risteyksistä on tasa arvoisia. Autovaltaisuus on selkeästi havaittava piirre taajamassa ja varsinkin keskusta alueella se on synnyttänyt runsaasti asfalttipainotteista ympäristöä. Kevyelle liikenteelle ei ole järjestetty selkeitä reittejä. Kevyenliikenteenreitit sekä alueiden väliset muut yhteydet on kuitenkin järjestetty Valtatien alituksin. Liikenneverkko on monin paikoin jokseenkin ylimitoitettu. Pysäköintitilaa on runsaasti ja katutila on leveä ja jäsentymätön. Piha ja pysäköintialueita sekä lavean tien rajaa on toisinaan vaikea hahmottaa. Erityisesti Kauppakadun mutka Kirkkokadun ja Kauppakadun risteyksessä kaipaisi liikennejärjestelyiltään täsmennystä. Rautatieasema sijaitsee keskusta alueen ulkopuolella. Linja autoasema ja taksikeskus ovat keskeisellä paikalla keskustassa. Kasvillisuuden runsaus ja vesistön läheisyys ovat omaleimaisimpia piirteitä Haapajärven keskustaalueelle. Ranta alueet kuuluvat maisemallisesti arvokkaaseen Kalajokivarren kulttuurimaisemaan. Maastonmuodoiltaan keskusta alue on melko tasaista. Maasto nousee loivasti rannasta kohti keskustaa. Suoraa yhteyttä Haapajärven luonnonkauniiseen rantaan ja vesistön ääreen ei ole, vaikka ydinkeskusta sijaitsee aivan vesistön vieressä. Viherrakentaminen on kauttaaltaan vaatimatonta. Varsinaisia puistoalueita ei ole lukuun ottamatta kirkon ympäristöä. Teiden varsilla sijaitsevat puistoalueet toimivat lähinnä vihervyöhykkeinä eivätkä niinkään oleskelu tai lähivirkistysalueina. Urheilukentän takana avautuu komea näkymä joelle. Näkymä Puistokadulle. 4

7 Kaupunkikuva analyysi, kartta. 5

8 5. TARKASTELUALUE ALUEITTAIN Valokuvienottopaikat on merkitty kirjaimin erilliseen karttaan (Liitekartta 1). 1. RONKAALA Ronkaalan kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Ronkaalan kaupunginosa sijaitsee järven ja Valtatien välissä ja käsittää pitkänomaisen alueen Kalajoen varrella. Ronkaalassa sijaitsevat urheilukeskus sekä taajaman liike ja hallinnollinen keskus. Liikekeskusta sijoittuu Ronkaalan eteläosaan. Kauempana ydinkeskustasta pohjoisessa sijaitsevat hotelli ja uimahalli. Alue on pääosin rakennettu ja rakennuksissa on käytetty pääasiassa kelta tai punatiiltä. Kauempana ydinkeskustasta ranta alueella on pääosin pientaloasumista, jossa muutamat tontit ulottuvat lähes rantaan asti. Etelässä on pienkerrostaloja sekä suurempimittakaavaista liike ja asuinrakentamista. Suurin osa liiketiloista on 1 2 kerroksista 1960 luvun väljää ja matalaa rakentamista, joitakin korkeampia uudempia liikerakennuksia lukuun ottamatta. Liikekeskustasta löytyvät monipuoliset peruspalvelut. Hallinnolliset ja kaupalliset palvelut ovat osittain sekoittuneet. Liiketoiminnallinen painopiste on Kauppakadun ja Puistokadun varrella, joista Puistokadulla on pelkästään liiketoimintaa tukevia rakennuksia. Linjaautoasema ja kaupungintalo sijaitsevat Ronkaalassa. Kauppakadun varressa liikerakentamiseen on sekoittunut myös asumista ja kulttuuritoimintoja. Kauppakatu mutkittelee rannan suuntaisesti olematta kuitenkaan suoraan yhteydessä vesistöön. 6

9 Keskustassa on säilynyt jonkin verran arvokasta vanhaa rakentamista ja vanhaa luonnonpuustoa. Erityisesti Kauppakadun varrella on muutama viehättävä jälleenrakennuskauden puutalokortteli, jotka muodostavat idyllistä ja pienimittakaavaista ympäristöä. Liikekeskustan pohjoisosassa on asuinkerrostaloja. Rakennukset ovat suorakaiteen muotoisia, kolmikerroksisia, punatiilisiä ja tasakattoisia. Puistokadun varren rakennukset ovat luvuilla rakennettuja ja ovat tavanomaisia aikakautensa edustajia. Ne ovat pääosin yksikerroksisia ja tiiliverhoiltuja tasa tai harjakattoisia rakennuksia. Alueen lounaisosassa sijaitsee Haapajärven kirkon alueen arvokas kokonaisuus, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäväinen rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiin RKY. Kirkkorannan kohteeseen sisältyvät hautausmaa, kellotapuli, kirkko, pappila ja seurantalo.. Kirkko sijaitsee näkyvällä paikalla Reisjärventien sillan lähellä. Kirkkoa ympäröi vehreä puisto, jossa on pienimuotoinen vierasvenesatama. Puistossa ei ole muita aktiviteetteja. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Urheilun asema kaupungissa on huomattava ja urheilukeskus sijaitsee keskeisellä paikalla järven tuntumassa. Kokonaisuuteen kuuluvat urheilukenttä, jäähalli, pesäpallokenttä ja uimaranta. Urheilualue on kuitenkin pääosin aidattu ja moni Kauppakadulta rantaa kohti johtava reitti päättyy siihen. Pesäpallokenttää ja urheilurataa kiertävät aidat ja jäähalli peittävät näkymiä järvelle. Ranta on pääosin urheilukäytössä ja osittain luonnontilaisena virkistyskäytössä. Sieltä kuitenkin puuttuu puistomainen viihtyisyys ja oleskelumahdollisuudet. Maasto nousee rannassa loivasti keskustan suuntaan, mutta näköyhteydet keskustasta vesistöön ovat kuitenkin vaatimattomat. Paikoin ranta kohoaa jyrkkänä mäntykankaan kohti tasaisempaa niittymaisemaa. Kaavaan merkittyä rantareittiä ei todellisuudessa juuri havaitse ja reitti on päästetty keskustan kohdalta pusikoitumaan. Ronkaalan arvokkaat rakennukset ja alueet: Haapajärven kirkkoranta, Ent. Ronkaalan kappalaisen pappila, Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkoti, Kattelus, Kulttuuritalo, Yhdyspankki, Leppälä. Kuva A. Näkymä liikekeskustaan. Liikekeskustassa on runsaasti paikoitustilaa autoille. Kuva B. Näkymä keskimmäisestä Valtakadun alittavasta alikulusta, joka on tarkoitettu sekä henkilöauto että kevyelle liikenteelle. 7

10 Kuva C. Häggmanin kahvila sijaitsee vanhassa hyvin säilyneessä puutalossa. Kuva D. Viehättävä luvun puutalo, jossa samoja piirteitä kuin arkkitehti Aarne Ervin tuotannossa. Kuva E. Haapajärven rannassa kulkee heikosti havaittavissa oleva pusikoitunut polku. Kuva otettu Kirkonpuistosta urheilualueen suuntaan. 8

11 Kuva F. Urheilukenttä sijaitsee korkeammalla kohdalla maastossa joen rannalla. Kuva G. Urheilualueen kohdalla rannanpuoleisessa rinteessä on komea mäntymetsikkö. Kuvassa jäähalli. Kuva H. Puistokadun varren matalia liiketiloja. Kuva I. Liikekeskustassa on siellä täällä säilyneitä vanhoja puurakennuksia (Kirkkokatu 6, rakennettu 1938), jotka luovat viehättävää tunnelmaa. Kuva J. Hotelli Haapajärvi Kirkkokadun kulmassa, laaja risteysalue edustalla. 2. ROIKOLA Kuva K. Näkymä Kirkkokadulta 9

12 2. ROIKOLA Roikolan kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Roikolan kaupunginosa on laaja kokonaisuus, joka sijaitsee taajamakeskustan pohjoispuolella Valtakadun ja junaradan välissä. Alueella on runsaasti asuinrakentamista, mutta myös runsaasti palveluita kuten Haapajärven terveyskeskus, seurantalo, rautatieasema, kaksi peruskoulua, päiväkoti, vanhustenasumista, Ammatti instituutti ja monitoimitalo. Alueella on myös jonkin verran pienteollisuutta ja myymälöitä. Roikolan alue on vuorovaikutuksessa keskusta alueen kanssa ja alueelta on kohtuullisen hyvät yhteydet keskustaan joko Valtakadun kautta tai kevyenliikenteen alituksin. Roikolassa on asuinrakennustyyppien ja rakennusaikojen kesken eniten vaihtelua. Alueella on tavattavissa mm. matalia puna tai keltatiilisiä rivitaloja, kivirakenteisia pienkerrostaloja sekä jälleenrakennuskauden rintamamiestaloja sekä joitakin uudehkoja 1990 luvulla rakennettuja omakotitaloja. Alueen pohjoisosassa on luvuilla rakentunut asuinalue. Asuinalueen rakennukset ovat tyyliltään yhtenäisiä ja alueella vallitsee pienimittakaavainen tunnelma: rakennukset ja katuvalaisimet ovat matalia. Erillistä kevyenliikenteenväylää ei ole osoitettu. Alueellisesti (kokonaisuutena) Roikolan alueella sijaitsevat myös maakunnallisesti arvokkaat Haapajärven juna asema ja siihen kuuluvat muut rakennukset. Roikolan arvokkaat rakennukset ja alueet: rautatieaseman alue, entinen sairaala ja lääkärin talo 10

13 Kuva A. Pienkerrostalo Asemakadun ja Kuusaantien risteyksessä Kuva B. Punatiilinen pienkerrostalo Asemakadun varrella. Kuva C. Männistönkatua reunustaa matala punatiilisistä rivitaloista koostuva asuinalue. Kuva D. Pohjoisosan luvuilla rakentuneella asuinalueella on pienimittakaavainen tunnelma Kuva E. Valtakatu (oikealla) ja Isokatu erottavat Roikolan ja Ronkaalan kaupunginosat toisistaan. Teiden väliin jää viheralue. 11

14 Kuva F luvun käkikellotaloja Vitikantien varrella. Kuva G. Martinmäen peruskoulu 12

15 3. PALOMÄKI Palomäen kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Palomäen kaupunginosa sijaitsee noin 2 km Haapajärven kaupungin keskustasta koilliseen. Alue rajautuu etelässä ja lännessä junarataan, pohjoisessa haja asutusalueeseen ja idässä Ouluntiehen, joka on alueen pääliikenneväylä. Hallitsevin elementti koko kaupunginosassa on teollisuus, joka levittäytyy asuinalueiden väleihin sekä sekoittuu osittain myös asuinalueisiin. Palomäen pohjoisosassa Venlankadun molemmin puolin sijaitsee Jukolan asuinalue. Jukolan Venlankadun eteläpuolisen alueen vasta lainvoimaiseksi tullut kaavamuutos mahdollistaa pientalojen rakentaminen nykyisille yleisten urheilutoimintaa palvelevien rakennusten ja teollisuus ja varastorakennusten korttelialueille. Kaavassa osoitetut uudet kaavatiet on jo rakennettu. Pääosin Jukolan alueen rakennukset ovat 1990 ja 2000 luvuilla rakennettuja 1 2 kerroksisia omakotitaloja, mutta joukossa on myös muutamia hieman vanhempia rakennuksia. Asuinalueen keskellä sijaitsevat myös kaupunginvarikko sekä katsastusasema. Jukolan asuinalueen eteläpuolella on joitakin matalia luvun rivi ja omakotita 13

16 loja. Palomäen asuinalueiden virkistysmahdollisuudet ovat kohtuullisen hyvät ja lähes kaikki omakotitontit rajautuvat lähivirkistysalueeseen. Pientaloalueiden eteläpuoli on teollisuusaluetta, joka osin sekoittuu asumisen kanssa. Teollisuusalueen rakennukset ovat pääosin käyttötarkoitukselleen tyypillisiä peltiverhottuja hallirakennuksia. Teollisuusalueen lisäksi alueella on kaksi liikerakennusten korttelialuetta sekä muutama suojaviheralue. Kuva A. Katunäkymä Jukolasta. Kuva B. Yksikerroksinen tiilirakenteinen rivitalo ja piharakennus Jukolassa, toimivat nykyisin päiväkotina. Kuva C. Palomäen kaupunginosassa on paljon pienteollisuutta. Kuvassa Jukolan asuinalueella sijaitseva kaupunginvarikko. Kuva D. Palomäelle tyypillinen katunäkymä, kuvassa pienteollisuutta. 14

17 4. KOIVUHAKA Koivuhaan kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Koivuhaka sijaitsee Ouluntien varren itäpuolella. Se on hevosenkenkämuotoon rakentunut uudehko asuinalue. Alueen päätie on hiekkapintainen. keskellä on virkistysalue, jossa on palloilukenttä. Alueen pohjoisosassa on melko uusia luvulla rakennettuja matalia harjakattoisia rivitaloja ja eteläosassa pää asiassa yksikerroksisia pientaloja Kuva A. Koivuhaassa on pääasiassa yksikerroksisia rivitaloja alueen pohjoisosassa. Kuva B. Koivuhaan asuinalueen keskellä on vehreä virkistysalue, josta löytyy myös palloilukenttä. 15

18 5. KARPALOSUO Karpalosuon kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Karpalosuon kaupunginosa sijaitsee Laurikkalan kaupunginosasta pohjoiseen Ouluntien eteläpuolella. Se on pääosin teollisuusaluetta, mutta siellä on myös asuinrakentamista. Alue muodostuu kahdesta asuinalueesta, joiden välissä sijaitsee Viikatetien teollisuusalue. Alueen koilliskulmassa on ravirata, pohjoisosassa hautausmaa sekä lämpölaitos. Omakotitalokorttelit ovat arviolta luvuilta ja 1 2 kerroksisia. Raviradan läheisyydessä rakennukset ovat pääosin 1950 luvulta. Viikatetien teollisuusalue on tyypillistä teollisuusalueen ympäristöä, joka on luonteeltaan melko karua ja rönsyilevää. Teollisuusalueella sijaitsee yksi ravitsemusliike, ravintola Kirsikka. Siellä on myös kaksi pientä puistoaluetta. Teollisuusalueen ja asuinalueiden välissä kulkee nykyisin käyttämättömäksi jäänyt teollisuusrata. Alueella on olevaa teollisuustoimintaa, mm. Tiivi ja Lujabetoni, ja siten olevia teollisuus ja varastorakennuksia Konikujan ja Viikatetien varrella. Karpalosuon kaupunginosassa sijaitsee kotiseutumuseo ja hautausmaa. Museon pihapiiriin rakennukset on siirretty aikoinaan muualta. Pihapiirissä sijaitsevat luvulla alun perin rakennetut asuinrakennus, kaksi aittaa, talli, navetta, savusauna sekä käymälä. Karpalosuon arvokkaat rakennukset ja alueet: Kotiseutumuseon alue 16

19 Kuva A. Karpalosuota leimaava piirre on Viikatetien teollisuusalue, jossa on paljon pienteollisuutta. Kuva B. Ravirata. Kuva C. Maamerkinomainen kellotapuli hautausmaalla. Kuva D Tyypillinen katunäkymä Karpalosuolla, jälleenrakennuskauden taloja. 17

20 6. LAURIKKALA Laurikkalan kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Laurikkalan kaupunginosa sijaitsee ydinkeskustan eteläpuolella Kalajoen rannassa. Alue rajautuu pohjoisosastaan Valtakatuun, lännessä Reisjärventiehen, idässä Herraistentiehen ja etelässä Kalajokeen. Laurikkala on tärkeä asumiskeskittymä kirkonkylän kyljessä. Sen lisäksi Laurikkalan kaupunginosassa toimii sahateollisuutta, joka valtaa suuria maa alueita kaupunginosan kaakkoispuolella ja rajoittaa rannan käyttöä. Saha on näkymä elementti taajamakuvassa. Se näkyy erityisen hyvin joen vastarannalle Harjunniemeen, joka on maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Vuosikymmeniä paikkakunnalla toiminut ja taajamaympäristössä näkyvä saha on osa Haapajärven kaupunkiidentiteettiä. Myös varasto ja varikkorakennukset luovat alueelle teollisuusaleen ilmettä. Alueen asuinrakentaminen on pienimittakaavaista ja pääosin puurakentamista. Nämä alueet sijaitsevat alueen pohjoisosassa ja ovat pääosin rivi ja omakotitaloja, joista vanhimmat on rakennettu 1960 luvulla. Alueella on myös vanhustenasuntoja. Järven tuntumassa lähellä Reisjärventietä on merkittävä vanha pihapiiri, Laurikkalan pappila, jossa sijaitsee kirkkoherranvirasto. Pappila on arvotettu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi. Muuten alueella ei ole asemakaavassa tai muulla tavalla suojeltavaksi merkittyä rakennusta. Rantakatu kaartaa alueen halki jättäen suurimman osan asuinrakentamisesta pohjoispuolelleen sekä teollisuusalueen, jolla sijaitsee mm. veistämö, konepaja ja varastorakennuksia luvuilta, putkiliike, vanha leipomo ja huonekaluliike. Rakennukset ovat matalia, pääasiassa harja tai pulpettikat 18

21 toisia ja niiden julkisivumateriaalit vaihtelevat punatiilestä peltiin ja puuhun. Pihat ovat paikoin täynnä tavaraa. Omakotitalot ovat puurakenteisia ja 1 kerroksisia. Niiden piha alueet ovat yleisesti ottaen siistejä. Alueen keskellä on avara rakentamaton puistoalue. Rantakadun eteläpuolella on varasto ja teollisuusrakennuksia sekä maa ja metsätalousaluetta, joka on ollut ammattikoulun käytössä. Ammattikoulun rakennukset sijaitsevat rannassa alueen keskellä. Teollisuus ja varastoalueet ovat pääosin sahan käytössä. Teollisuusalue jatkuu Valtakadun pohjoispuolella Karpalosuon kaupunginosaan Viikatetien teollisuusalueena. Sahan alueella on useita eri ikäisiä rakennuksia, joista vanhimmat ovat 1960 luvulta ja sijaitsevat Rantakadun varressa suhteellisen tiiviisti. Näiden rakennusten julkisivut ovat maalattua puuta ja kattona on loiva harjakatto. Ne toimivat mm. varasto ja höyläämökäytössä. Rakennusten kunto on yleensä hyvä tai kohtalainen, pari huonokuntoistakin varastorakennusta on. Sahan alueella sijaitsevat uudemmat rakennukset ovat julkisivumateriaaleiltaan puuta ja poimupeltiä. Isot lautatapulit ja purukasat viestivät alueen toiminnan laadusta. Laurikkalan kaupunginosassa sijaitsee myös Haapajärven ammattiopiston maa ja metsätalousosaston rakennuskokonaisuus, joka käsittää kaksikerroksisen päärakennuksen, opetuskäytössä toimivat halli ja tehdasrakennukset sekä opetusmaatilan pihattonavetan ja rehuvaraston. Opetus ja tutkimuskäyttöön tarkoitettu pihattonavetta on Suomen moderneimpia. Lisäksi alueella on koulun asuntolan rivitaloalue. Koulun aluetta ympäröi pelto. Laurikkalan arvokkaat rakennukset ja alueet: Laurikkalan pappila Kuva A. Hyvin säilynyt luvun pientaloalue Laurikkalassa. Kuva B. Tyypillinen katunäkymä Laurikkalassa. 19

22 Kuva C. Puistokadun näkymä. Kuva D. Laurikkalassa on laajahko puistoalue, jonka läpi kulkee voimalinja. Kuva E. Puistokadun ja sahan alueen väliin on rakennettu meluvalli. Kuva F. Ammattiopiston maa ja metsätalousaluetta, kupumainen rakennelma on biokaasureaktori. 20

23 7. YLIPÄÄ Ylipään kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Ylipään kaupunginosa sijoittuu suunnittelualueen eteläosaan Herraistentien molemmin puolin. Pohjoisessa alue rajautuu Laurikkalan ja Karpalosuon kaupunginosiin. Alueelle sijoittuvia merkittäviä kohteita tai alueita ovat Ylipään koulu ja sen läheisyydessä sijaitseva Lemmensilta. Air ix suunnittelu Oy:n laatiman maankäyttöselvityksen mukaan Ylipään kaupunginosan eteläosassa kulkeva Saarentie on miellyttävä, kylätieksi tai raitiksi hahmotettava tiejakso. Ylipään alueella asutus on 21

24 selänteen reunan kumpareasutusta (pientiloja ja maatiloja yms.) ja paikoitellen on myös raittiasutusta. Rakennuskanta on pääosin 1960 luvulta. Ylipäässä ja sen lähistöllä on laajoja viljelymaisemia. Peltoaukeiden sekä metsien raja on verrattain selvä. Rakentaminen sijoittuu useimmiten tälle rajalle ja istuu siksi maisemaan hyvin. Arvokkaat rakennukset ja alueet: Ylipään koulu Kuva A. Ylipään asuinaluetta reunustavat laajat peltoaukeat. Kuva B. Tyypillinen katunäkymä Ylipäässä. 22

25 8. KARJALAHDENRANTA Karjalahdenrannan kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Karjalahdenrannan vetovoimaan kuuluu hoidetut viljelymaisemat sekä laajat vesistönäkymät. Air ix ympäristö Oy:n tekemän maankäyttöselvityksen mukaan miellyttäväksi kylätieksi tai kylänraitiksi hahmotettava kokonaisuus on pätkä Mustolanperäntietä. Karjalahdenrannassa on säilynyt muutamia vanhoja rakennuksia kuten komea 1800 luvulta peräisin oleva Karjalahdenkartano, joka on perinteikäs talonpoikaiskartano ja tarjoaa nykyisin majoituspalveluita. Lisäksi alueella on vanha säilynyt Kalajanjoen myllyrakennus ja koulu. Karjalahdenrannan arvokkaat rakennukset ja alueet: Nokare 23

26 Kuva A. Vanhusten palvelutaloyksiköitä Karjalahdenkartanon läheisyydessä. Kuva B. Peltomäki, vanha pihapiiri Kalajoen rannalla. Päärakennus toiminut 1950 luvulla kouluna, 1980 luvun lopulle saakka asuinkäytössä, nyt kesäasuntona. Kuva C. Komea koivukuja Karjalahdenrannalla. Kuva D. Karjalahdenrannan luonnonkaunista vesistönäkymää. Kuva E. Peltomaisemaa. Kuva F. Peltomaisemaa. 24

27 9. HARJUNNIEMI Harjunniemen kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Harjunniemi sijaitsee Reisjärventien, Karjalahdentien ja joen välissä Veihtiniemen jatkeena. Joen vastarannalla sijaitsee Laurikkalan kaupunginosa. Veihtiniemen ja Harjunniemen kohdalla Haapajärvi kuroutuu m kapeaksi salmeksi. Alueiden koillisrantaa seuraa kapea kohouma, joka on jäätikön sulamisvesien paikalle kerrostama harjumuodostuma. Harjunniemessä harju on selvimmin näkyvissä: se pistää kapeana niemenä Haapajärveen. Alue on pinnanmuodoiltaan jokseenkin laakeaa aluetta, mutta pohjoisreuna muodostaa merkittävän reunavyöhykkeen laskien jyrkkänä harjurantana vesistöön. Niemenkärki on metsikköistä. Harjunlahti on noin 0,5 x 1km:n suuruinen matala, rehevän vesikasvillisuuden omaava suojaisa lahti. Rehevöitymistä ja mataloitumista edistää Harjunlahteen laskeva Kalajoki, joka kerrostaa sinne suistosedimenttejään. Harjunniemessä on säilynyt paljon vanhaa rakennuskantaa, ja siksi se on arvokasta kulttuurimaisemaaluetta. Siellä sijaitsee neljä paikallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista kohdetta (Rantaharju, Niemi, Vanhaharju, Harju), kaikki vanhoja maatilarakennuksia. Harjunniemessä voi edelleen paikka paikoin aistia vanhan kylänraitin tunnelmaa. Joitakin vanhoja rakennuksia on vuosien saatossa remontoitu melko raskaasti, ja ne ovat sen myötä valitettavasti menettäneet vanhan henkensä. 25

28 Kuva A. Harjuniemen viljelymaisemaa Karjalahdentien suuntaan. Kuva B. Harjunniemessä on vielä aistittavissa vanhan kylänraitin tunnelmaa. Oikealla Rantaharju, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskokonaisuus. Kuva C. Harjuniemen vanhaa maalaishenkeä huokuvassa ympäristössä on myös muutamia uudempia pakettitalomaisia rakennuksia. Kuva D. Näkymä Harjuniemestä Laurikkalaan. Joen vastarannalla oikealla näkyy saha. 26

HAAPAJÄRVEN 06.02.2013

HAAPAJÄRVEN 06.02.2013 Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 s Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, KAUPUNKIKUVA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ SELVITYS 06.02.2013 Lemmensilta Karjalahdenrannalla.

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE 1. JOHDANTO Tämän rakennustapaohjeen tarkoituksena on toimia Haapajärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Air-Ix Ympäristö Oy 2006 2(7) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot KUNTA: KYLÄ: ALUE: 1.2. Kaava-alueen sijainti Lavia Lavian kylä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9.12.2015 Haapajärven kaupunki OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SAMULINPUISTON ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutos koskee osaa Haapajärven Ronkaalan kaupunginosan korttelista 215 ja siihen liittyvää

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA AK - Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Kattokaltevuus

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot

MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR Seinäjoen kaupunki Kirkkokatu 6 60100 SEINÄJOKI 8.6.2009 237/303/2009 VIITE / REFERENS Lausuntopyyntönne 12.5.2009; Museoviraston lausunto 16.2.2009 (dnro

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

HAAPAJÄRVI SAUVIINMÄKI II TUULIVOIMAHANKE

HAAPAJÄRVI SAUVIINMÄKI II TUULIVOIMAHANKE S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A INFINERGIES FINLAND OY HAAPAJÄRVI SAUVIINMÄKI II TUULIVOIMAHANKE Maisema- ja FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21514P003 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapajärvi

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Hyväksytty 29.5.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo,

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Puustudio, Moderni puukaupunki hanke Diplomityön esittely 16.06.2008

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

TYÖVIHKO 2 - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 MITÄ MIELTÄ OLET? www.heinola.fi / maankäytöntehostaminen

TYÖVIHKO 2 - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 MITÄ MIELTÄ OLET? www.heinola.fi / maankäytöntehostaminen - 2 - VRUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 KERRO MLIPITEESI JA IDEASI - TÄYTÄ JA PALAUTA TYÖVIHKO 16.12.2010 MNESSÄ! Postita vihko osoitteeseen Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Ratakatu 19 B

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Käärmeniemi Kohteen nimi: Inventointinumero: Pikku paratiisi 176 Tiittala 177 Kalliola, museo 179 Aavala 180 Porukka 182 Käärmeniemen raitti

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot