Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen ekotehokkuusvertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen ekotehokkuusvertailu"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Konsernihallinto Kaupunkiympäristön kehittäminen Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen ekotehokkuusvertailu WSP Finland Oy Heikkiläntie 7, FI HELSINKI

2 Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen ekotehokkuusvertailu Työryhmä: Tampereen kaupunki Lotta Kauppila Ritva Kangasniemi Anna-Maria Niilo-Rämä Pia Hastio WSP Finland Oy Katriina Nyman Reetta Putkonen Olavi Raunio 1 / 30

3 Sisällysluettelo 1 Taustaa Maankäyttö ja liikenne Liikenteen vaikutukset hiilijalanjälkeen Metsäalan vähenemisen hiilijalanjälki Yhteenveto maankäytön ja liikenteen eroista Energian nettokäyttö asuinrakennuksissa Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 energiankäytön hiilijalanjäljen perustana Vaihtoehtojen väliset erot primäärienergian käytössä Asuinrakennusten primäärienergiankulutuksen hiilijalanjälki eri käyttötarkoituksissa Asuinrakennusten primäärienergiankulutuksen hiilijalanjälki eri OYK vaihtoehdoissa (VE A, VE B, VE C) Valaistuksen ja sähkölaitteiden osuus Lämpimän käyttöveden osuus Lämmityksen osuus Mahdollisuudet vaikuttaa asuinrakennusten energiankäytön hiilijalanjälkeen Rakentamisen hiilijalanjälki Oletettu keskiarvorakennus eri käyttötarkoitustyypeissä Keskiarvorakennusten rakentamisen hiilijalanjälki Rakentamisen hiilijalanjälki eri OYK vaihtoehdoissa Mahdollisuudet vaikuttaa rakentamisen hiilijalanjälkeen Yhteenveto hiilijalanjälkivertailusta ja suosituksista Hiilijalanjälkitarkastelun vaikuttimet yhdellä mittatikulla Suosituksia Maankäytön ja liikenteen suositukset Asuinrakennusten energiakäyttöön ja rakentamiseen liittyvät suositukset / 30

4 1 Taustaa Ekotehokkuudelle on olemassa useita määritelmiä. Ekotehokkuus määriteltiin vuonna 1991 World Sustainable Business Councilin toimesta: Ekotehokkuus= tuotteen arvo/ ympäristökuormitus. OECD määrittelee ekotehokkuuden yhtälöksi, jonka muodostavat seuraavat komponentit: Ekotehokkuus= Elämänlaatu/ Ympäristöhaitat x Luonnonvarojen käyttö x Kulut VTT:n Helsingin kaupungille laatimassa Helsingin kaavoituksen ekotehokkuustyökalu-raportissa (HEKO, 2010) kaupunkiympäristön ekotehokkuus (ekotehokkuuden kova ydin) on määritelty seuraavasti: kulutetut luonnonvarat x ympäristöhaitat asukas- ja työpaikkamäärä tai kokonaiskerrosala Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja energiankulutuksesta rakennukset, rakentaminen ja liikenne muodostavat suurimmat tekijät (ERA 17/YM,2010). Rakennettu ympäristö liikennejärjestelmineen aiheuttaa Suomessa 57% kasvihuonekaasupäästöistä. Teollisuus 37 % Energian loppukäyttö 2007 Yhteensä 307 TWh Muut 4 % Rakennukset 38 % Kasvihuonekaasupäästöt 2007 Yhteensä 78 Mt CO2-ekv Muut 13 % Rakennukset 32 % Teollisuus 30 % Liikenne 17 % Rakentaminen 4 % Liikenne 19 % Rakentaminen 6 % Lähde: ERA17 Kuva 1. Energian loppukäyttö ja kasvihuonepäästöt (ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017, YM 2010) Tässä työssä tutkittavien osa-alueiden valinnan perusteena ovat olleet yllä mainittu Suomen kasvihuonekaasupäästöjakauma sekä käytössä ja kehitteillä olevat alueiden ekotehokkuuden mittaristot, mm Yhdysvalloissa laajasti käytetyn ekotehokkuusmittarin LEEDin (Leadership in Energy and Environmental Design) alueversio Neighborhood Development sekä Helsingin kaupungin kehittämä ekotehokkuuden arviointityökalu HEKO (Kuva 2). 1 3 / 30

5 Kuva 2. Aluetason ekotehokkuusmittaristojen HEKO ja LEED for Neighborhood Development mittariston osa-alueet. Kuva 2:n HEKO-mittaristo antaa eri osa-alueille eri painotuksen: suurimmat painoarvot saa rakennusten energiankulutus, aluetehokkuus ja perusrakenteen määrä, joukkoliikenne- ja kävely/pyöräily-yhteydet, henkilöauton käyttö sekä sähkön- ja lämmöntuotanto. LEED- pisteyksen perusta on tekijöiden osuus kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajina. LEED ND-sertifiointijärjestelmä antaa painoarvoa mm. alueen oikealle sijainnille aluerakenteessa, alueen rakenteelle sekä rakenteen komponenteille. LEED ND asettaa tietyt lähtövaatimukset sertifioitavalle alueelle: Ojalan kaavavaihtoehtojen tapauksessa mm. aluetehokkuus ja yhteydet ympäröiviin alueisiin olisivat todennäköisesti rajanneet alueen jo sertifioinnin ulkopuolelle. Ojalan alueen osayleiskaavavaihtoehtojen ekotehokkuusvertailun perustaksi valittiin keskeisimpiä ekotehokkuuden vaikuttimia, jotka ovat tyypillisesti osin ristiriidassa toistensa kanssa. Pientalorakentaminen mahdollistaa ekologiset rakennusmateriaalit, mutta toisaalta johtaa kasvavaan yksityisautoiluun, huonompaan rakennusten energiatalouteen ja mittavampaan maankäyttöön, mikä esimerkiksi Ojalan tapauksessa vähentää metsän kasvun sitomaa hiilidioksidia. Tarkastelun kohteeksi valittiin näihin näkökulmiin perustuen seuraavat vaikuttimet: 1. Maankäyttö ja liikenne 2. Energian nettokäyttö asuinrakennuksissa 3. Rakentamisen hiilijalanjälki Tarkastelu pyrkii valottamaan näiden tekijöiden vaikutusten suuruutta suhteessa toisiinsa. Tämä on tehty valitsemalla yhteinen mittasuure, hiilijalanjälki ton-co2/hlö (50v aikana, ). Lasketut arvot perustuvat yksinkertaistuksiin, oletuksiin ja moniin rajauksiin, eikä hiilijalanjälkeä eri osille ole laskettu kaikilta osin standardin mukaisesti. Numerot eivät siis ole absoluuttisia arvoja vaan laskelmat pyrkivät ensisijaisesti osoittamaan kunkin vaikuttimen erot eri kaavavaihtoehdoissa ja toissijaisesti kuvaamaan eri vaikutusten keskinäiset suurusluokkaerot. Huom CO2 yksikkönä tässä raportissa tarkoittaa kaikkia kasvihuonekaasuja muutettuna CO 2 -ekvivalentiksi. On muistettava, että kasvihuonekaasupäästöt muodostavat vain osan ekotehokkuuden kovasta, mittavasta ytimestä. Tässä työssä tarkasteltujen elementtien ulkopuolelle jää osa ekotehokkuuden kovan ytimen 4 / 30

6 osa-alueista kuten maaperän rakennettavuuden, tulvasuojelun, jätehuollon, vedenkulutuksen, sekä greenfield -alueelle rakentamisen kustannukset sekä kaikki sosioekonomiset ulottuvuudet. 2 Maankäyttö ja liikenne Aluerakenteen aiheuttamat päästöt on tässä rajattu maankäytön aiheuttaman liikennesuoritteen päästöiksi sekä metsäalan vähenemän päästöiksi. Ojalan osayleiskaavan kaikki luonnosvaihtoehdot edustavat esikaupunkimaista rakentamista metsän siimekseen, kauas Aitolahdentien pääjoukkoliikennereitistä. Tämä heijastuu alhaisessa asukastiheydessä ja aluetehokkuudessa, joka puolestaan nostaa yhdyskuntatekniikan, joukkoliikenteen, julkisten ja yksityisten palveluiden investointikynnystä ja yksikköhintaa. Henkilöautoiluun perustuva elämäntyyli puolestaan lisää merkittävästi alueelta syntyviä päästöjä. Alla olevaan taulukkoon on koottu maankäytön keskeiset pinta-alat. Taulukko 1. Luonnosvaihtoehtojen pinta-alat, asukastiheys ja aluetehokkuus seutumittakaavassa VE A VE B VE C + Uudet asuinalueet (ha) Ennestään rakennetut asuinalueet (ha) Työpaikat (ha) = Rakennettu ala (ha) EP ja EA-alueet (ha) Nykyiset liikennealueet (ha) Luo - alueet (ha) = Rakentamiseen ulkopuolelle rajatut alueet ET- ja EV-alueet Melualueet (ha) Viher- ja maa- ja metsätalousalueet (ha) = Koko suunnittelualue yht. (ha) Asutukseen soveltuvaa aluetta (ha) Asuntorakentamisen kerrosala (m2) Asukkaita Nettoasukastiheys (as/ha) 19,01 15,76 15,56 Nettoaluetehokkuus 0,10 0,08 0,08 Kokonaisala (ha) Asuntorakentamisen kerrosala (m2) Asukkaita Bruttoasukastiheys (as/ha) 10,38 9,10 8,68 Bruttoaluetehokkuus 0,05 0,05 0,05 Alla olevissa kuvissa on esitetty eri luonnosvaihtoehtojen aluetehokkuudet. 5 / 30

7 Kuva 3.1. Luonnosvaihtoehto A:n korttelitehokkuudet. (Lähde: WSP Finland Oy) Kuva 3.2. Luonnosvaihtoehto B:n korttelitehokkuudet t. (Lähde: WSP Finland Oy) Kuva 3.3. Luonnosvaihtoehto C:n korttelitehokkuudet. (Lähde: WSP Finland Oy) Kuva 3. Luonnosvaihtoehtojen asuinalueiden aluetehokkuudet (asuinkerrosala/asuinkortteleiden pinta-ala). 6 / 30

8 Kaikissa vaihtoehdoissa bruttoaluetehokkuus 1 on aluetasolla hyvin alhainen (0,05) ja bruttoasukastiheys 2 hehtaaria kohden 9-10 asukasta. Jos maa-alasta vähennetään asumiseen sopimattomat alueet, asutukseen soveltuvaa aluetta on ha ja nettoaluetehokkuus 3 vaihtelee 0,08 ja 0,10 välillä, nettoasukastiheys 4 15,6-19 asukkaan/ha välillä. Vaihtoehdoissa A ja B muodostuu Ojalan ydinalueelle tiiviimpi keskusta, mutta ydinaluetta ympäröivät osa-alueet (Atala, Kumpula, Haapakorven työpaikka-alue, puolustusvoimien alue) muodostavat saarekkeita metsän keskelle ja yhteys niiden välillä on heikkoa. Yhteyden puuttuessa myös palveluiden vaatima asukaspohja on heikko, jolloin lähipalveluita ei synny alueelle helposti. Lamminrahkan alueen toteutuksen ja painopisteen epävarmuus lisäävät osa-alueiden pirstaleisuutta. Ojalan alueesta ei muodostu seuturakenteellisesti täydentävää tai eheyttävää elementtiä, joka edistäisi osa-alueiden välistä liikkumista tai palvelusynergiaa. Vaihtoehtojen vaikutukset Alueen asukasmäärä moninkertaistuu nykyisestä 800 asukkaasta ja asukkaan välille. Osayleiskaavan aiheuttama muutos rakentamattomien alueiden määrään on suuri (kts. Taulukko 1). Kaikissa vaihtoehdoissa ydinalueen rakentamisen painopiste palvelukeskuksineen sijoittuu voimakkaasti pois Aitolahdentieltä ja suuntautuu kohti Lamminrahkaa ja Kangasalan rajaa. Nettoasukastiheys 4 on esikaupunkimainen 15,6-19,0 asukasta /ha (pl. puolustusvoimien alueet). Kaikissa vaihtoehdoissa rakentamisen tehokkuus vaihtelee pientalomaisesta kerrostalotehokkuuteen. Vaihtoehto A mahdollistaa alueen kasvun nykyisestä 770 asukkaasta asukkaaseen. Asutukseen varatusta pinta-alasta 72 % on varattu pientalovaltaisille alueille, joille sijoittuisi 57 % asukkaista. 28 % asutukseen varatusta alasta on varattu kerrostalovaltaiselle alueelle, jonne sijoittuisi 42 % asukkaista. Alueelle jo nyt tyypillinen väljä pientaloasutus (AP ja AP-1) lisääntyy eniten. Taulukko 2. Kunkin luonnosvaihtoehdon asuinalueen kaavamerkinnän kerrosalat ja kerrosalan prosenttiosuus asuinalueiden kokonaiskerrosalasta VAIHTOEHTO A (k-m2 / %) VAIHTOHTO B (k-m2 / %) VAIHTOEHTO C (k-m2 / %) AK / 42 % / 44 % / 16 % AP / 33 % / 25 % / 15 % AP / 26 % / 31 % / 27 % A / 42 % Kerrosala yht. (k-m2) / 101 % / 100 % / 100 % Vaihtoehdossa B on kyse vaihtoehtojen A ja C välimuodosta asukkaiden määrän ja asumiseen varatun pinta-alan osalta. Vaihtoehto mahdollistaa alueen kasvun nykyisestä 770 asukkaasta asukkaaseen. Asutukseen varatusta pinta-alasta 72 % on varattu pientalovaltaisille alueille, joille sijoittuisi 56 % asukkaista. 28 % asutukseen varatusta alasta on varattu kerrostalovaltaiselle alueelle, jonne sijoittuisi 44 % asukkaista. Alueesta tulisi siis tiiviin ja väljän sekä kaupunkimaisuuden ja kylämäisyyden välimuoto. Vaihtoehdon C ratkaisulla on pyritty mahdollistamaan luonnonläheinen omakotitaloasuminen. Vaihtoehto mahdollistaa alueen kasvun nykyisestä 770 asukkaasta asukkaaseen, jolloin asukasmäärän kasvu olisi 1 Bruttoaluetehokkuus = Asuinrakennusten kerrosala/ Projekti-alueen maa-ala 2 Bruttoasukastiheys = Asukkaat/ Projektin maa-ala 3 Nettoaluetehokkuus= Asuinrakennusten pinta-ala/ Asumiseen käytettävissä oleva maa-ala 4 Nettoasukastiheys = Asukkaat/ Asumiseen käytettävissä oleva maa-ala 7 / 30

9 pienin. Asumiseen varatusta alasta 90 % on varattu pientalovaltaisille alueille ja 10 % kerrostaloalueelle. Väestöstä 39 % sijoittuisi väljälle pientalovaltaiselle alueelle, 44 % tiiviille pientaloalueelle ja 16 % kerrostaloihin. Vaihtoehdossa C pientaloasutus lisääntyy eniten sekä pinta-alan että asukasmäärän osalta. Ojalaan ei vaihtoehdossa C muodostu selkeää keskustaa toisin kuin vaihtoehdoissa A ja B. Keskusta-alue on muita vaihtoehtoja matalampi, väljempi eikä yhtä kaupunkimainen. Alueen tulevat lähipalvelut on kuvattu luvussa Ojalan keskustaan on suunniteltu n. 50 palvelutyöpaikkaa vaihtoehdosta riippumatta, mikä on verraten pieni määrä irrallisena keskuksena. Palvelujen osalta suurimmat erot syntyvät siitä, kuinka palvelut sijoittuvat suhteessa nykyiseen asutukseen ja Lamminrahkaan. Tukeutuessaan Lamminrahkan keskustaan Ojala voisi muodostaa varteenotettavan paikallisen palvelukeskuksen. Tämä vaatisi kuitenkin luonnosvaihtoehto A-tyyppistä ratkaisua, jossa palvelukeskus tukeutuu Ojalan ydinalueen eteläosaan lähelle Lamminrahkan keskustaa (mikäli se sijoittuu Lamminrahkan länsiosaan). Tämä tarjoaa etuja palvelujen järjestämisen kannalta. TKRS:ssa edellytetäänkin, että kuntien rajaalueilla velvoitetaan järjestämään palvelut yhteistyössä. Työpaikkarakentaminen keskittyy Aitovuoren pohjoispuolelle, ja työpaikkoja muodostuu ydinalueen 50 palvelutyöpaikan ja Aitovuoren 100 työpaikan lisäksi. Kaikissa vaihtoehdoissa Ojalan pohjoisosa muuttuu selvästi työpaikka- ja teollisuusalueeksi, kun taas Ojalan keskustasta muotoutuu lähipalvelujen alue. Vaihtoehto A mahdollistaa työpaikkaa suurimmalla toimisto- ja teollisuusrakentamiseen varatulla alalla. C-vaihtoehto mahdollistaa työpaikkaa. Tällöin kaava-alueen pohjoisosa profiloituisi vaihtoehdoissa A ja C vaihtoehtoa B selkeämmin työpaikka- ja teollisuusalueeksi. Vaihtoehdossa B työpaikkojen määrä on pienin, 700 työpaikkaa, ja siten työllistävä vaikutus on vähäisin. Osa tästä selittyy sillä, että muihin vaihtoehtoihin verrattuna pohjoisosan teollisuus- ja työpaikka-alueelta on varattu suurin ala maa- ja metsätaloutta varten. Työpaikat on sijoitettu kaikissa vaihtoehdoissa asumisesta erilleen (pl. lähipalvelut). Ratkaisun taustalla on se, että Ojalasta on haluttu tehdä selkeästi asuinalue ja rauhoittaa keskusta-alue työpaikkaliikenteeltä. Pohjoisella työpaikka-alueella arjen sujuvuuden edistäminen lomittamalla asumista, palveluita ja työpaikkoja (yksi TKRS 2030:n tavoitteista) toteutuu hyvin suhteessa Nurmi-Sorilan tulevaan keskustaan, mutta heikommin suhteessa Ojalan keskustaan. Alueen pohjoisosan laaja työpaikka-alue sijaitsee hyvien logististen yhteyksien varressa ja alueella lienee Tampereen kaupungin mukaan olevan laajenemiskapasiteettia. Kuitenkin etäisyys osayleiskaavan joukkoliikenteen luonnosvaihtoehtoihin merkittyihin joukkoliikennekäytäviin venyy pitkäksi kaikissa vaihtoehdoissa, joten alueen työpaikkaliikenne tukeutunee henkilöautoiluun. Tosin Kangasalan Ruutanan alueen joukkoliikenne kulkee Tarastenjärventietä pitkin ja se palvelisi myös Haapakorven aluetta. 8 / 30

10 2.1 Liikenteen vaikutukset hiilijalanjälkeen Liikenteen vaikutukset hiilijalanjälkeen mallinnettiin selvittämällä mahdollisia eroja asukaskohtaisessa henkilöautoliikenteessä ja julkisten kulkuneuvojen käytössä. Kilometrisuoritteille laskettiin ominaispäästökerroin ja sitä kautta hiilijalanjälki. Joukkoliikennevyöhykkeen asukastiheyden on oltava vähintään 20 as/ha (Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot, YTK). Aluetehokkuuden osalta Autoriippuvaisen yhdyskunnan julkaisussa on johdettu seuraavat raja-arvot eri vyöhykkeille: autovyöhyke < 0.05 jalankulun reunavyöhyke + joukkoliikennevyöhyke < 0.15 jalankulkuvyöhyke Vaihtoehtojen asukastiheys ja aluetehokkuus on laskettu kahdella tavalla. Bruttoluvuissa on huomioitu koko kaava-alueen pinta-ala ja nettoluvuissa on huomioitu vain rakentamiseen soveltuva pinta-ala. Kulkumuototarkastelussa vaihtoehdot on arvioitu jälkimmäisellä tavalla laskettujen tehokkuuksien mukaan, sillä esimerkiksi joukkoliikenteen palvelualuetta ovat vain rakentamiseen soveltuvat alueet. Nettoaluetehokkuuden perusteella kaikissa vaihtoehdoissa Ojala ja Risso ovat joukkoliikennevyöhykettä, jonka tilastolliset kulkumuotojakaumat Tampereen seudulla on esitetty alla (Taulukko 3Error! Reference source not found.). Jos vyöhyketarkastelu tehdään bruttolukujen tai asukastiheyden mukaan, alue on kaikissa vaihtoehdoissa autovyöhykettä. Kulkumuoto-osuuksissa ei ole merkittäviä eroja Tampereen seudulla autovyöhykkeen ja joukkoliikennevyöhykkeen osalta. Taulukko 3. Tampereen seudulla matkojen kulkumuoto-osuudet auto- ja joukkoliikennevyöhykkeellä (Lähde:Ympäristöministeriö) Autovyöhyke jkl-vyöhyke Kävely 24 % 21 % Pyöräily 7 % 10 % Joukkoliikenne 11 % 11 % Henkilöauto 57 % 56 % Vaihtoehdon A joukkoliikennesuunnitelmassa bussilinjalle on esitetty myös katuratikkavaihtoehto. Asiantuntija-arvion mukaan katuratikka houkuttelee keskimäärin 20 % enemmän matkustajia kuin bussi, mikä kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta kahden prosenttiyksikön verran. Suoritteen osalta vyöhykkeiden välillä on suuremmat erot. Autovyöhykkeen keskimääräinen henkilöautosuorite on 28.3 km/asukas/vrk. Joukkoliikennevyöhykkeellä asuvan keskimääräinen henkilöautosuorite on 22.6 km / asukas / vrk. Suoritteeseen vaikuttavat alueen sijainti keskustapalveluihin nähden ja alueen omat palvelut. Vaihtoehtojen maankäyttö, asukastiheys ja aluetehokkuus ovat hyvin samankaltaisia, joten erot asukaskohtaisissa henkilöauton liikennesuoritteissa ovat vähäisiä. Alueiden asukaskohtaiset liikennesuoritteet on arvioitu henkilöautojen ja bussien osalta. Työssä on laskettu Ojalan sisäinen ajosuorite, joka perustuu katuverkon ja bussilinjojen pituuteen eri vaihtoehdoissa. Tarkastelussa ei ole käytetty liikennemallia. Henkilöauton osalta on laskettu pääkatuverkon yhteispituus. Laskelmissa oletettiin, että keskimäärin yhden matkan pituus on kolmannes koko pääkatuverkon pituudesta. Vuorokausisuorite on laskettu liikkumistut- 9 / 30

11 kimuksesta saatujen tunnuslukujen avulla. Sen mukaan Tampereen seudulla, joukkoliikennevyöhykkeellä asuva tekee keskimäärin 2.16 kotiperäistä matkaa vuorokaudessa, näistä 57 % henkilöautolla ja henkilöauton kuormitus on 1.6 henkilöä / auto. Kokonaissuoritteeseen on lisätty liikkumistutkimuksen keskiarvo autovyöhykkeen henkilöautosuoritteesta, joka on 28,3 auto-km/asukas/vrk. (Taulukko 4) Taulukko 4. Arvio asukaskohtaisesta vuorokauden henkilöautosuoritteesta VEA VEB VEC Ojalan pääkadun pituus [km] 4 4,35 4,4 kotiperäistä matkaa per asukas vuorokaudessa: [matkaa/asukas/vrk] 2,35 Henkilöauton kulkumuoto-osuus matkoista [%] 56 henkilöauton kuormitus [hlöä/auto] 1,6 Ojalassa henkilöautosuorite [auto-km/asukas/vrk] 1,10 1,19 1,21 Kokonaissuorite [auto-km / asukas / vrk] Ojalan lisäksi pieni ero ajosuoritteissa löytyy myös Risson pohjoisosasta, jossa vaihtoehdoissa A ja C on esitetty pientalovaltainen alue. Vaihtoehdossa A alue tukeutuu Lamminrahkan palveluihin myös liikenneyhteyksien osalta ja alueelle on suunniteltu yli 220 asukasta. Tällöin Lamminrahkan keskusta tulee lähelle Tampereen rajaa. Vaihtoehdossa C alueelle kuljetaan Rissonkadun kautta (etäisyys Rissonkadulle on noin 600 m). Asukkaita on yhteensä noin 70. Liikenteellisten vaikutusten on arvioitu olevan marginaaliset kokonaisuuden kannalta. Tätä eroa ei ole huomioitu edellä olevan taulukon laskelmissa, kun alueen yhteydet suunnittelualueen ulkopuolelle ovat epäselvät ja alue rajautuu Lamminrahkan rajaan. Bussien osalta laskettiin eri vaihtoehtojen bussilinjojen pituudet Ojalassa (Taulukko 5). Ojalan joukkoliikennepalvelut toteutetaan pidentämällä olemassa olevia Tampereen keskustaan meneviä bussilinjoja. Ojalan asukkaiden osalta busseista aiheutuvat päästöt laskettiin lisäämällä Ojalan suoritteeseen myös ne lisävuorot, jotka lisätään suunnittelualueen uuden maankäytön vuoksi. Lisämaankäytöstä johtuen nykyisen puolen tunnin vuorovälin sijaan arvioitiin, että ajetaan kolme vuoroa tunnissa. Tämä kolmas vuoro on laskettu Tampereen keskustaan asti (12 km) Ojalan asukkaiden suoritteeseen. Bussien suorite on jaettu koko suunnittelualueen asukasluvulla, vaikka käytännössä Aitolahdentien läheisyydessä asuvat käyttävät tämän tien bussipalveluita. Taulukko 5. Arvio vuorokauden bussisuoritteesta per asukas Ojalassa (huom. alueen ulkopuolinen liikenne ei sisälly lukuihin) VEA VEB VEC linja I linja II Suorite Risso yhteensä linjojen suorite suunnittelualueella Bussisuorite suunnittelualueella (km/vrk) Bussisuorite [bussi-km / asukas/vrk] / 30

12 Suunnittelualueen henkilöauto- ja bussisuoritteiden perusteella on laskettu liikenteen hiilijalanjälki. Erot on saatu vain sisäisen liikenteen osalta, koska arviointityössä ei ole käytetty liikennemallia. Erot on laskettu katuverkon ja joukkoliikennelinjojen pituuksien avulla. Henkilöauton kokonaissuorite per asukas on otettu liikkumistutkimuksesta. Lukuun on lisätty Ojalan sisäinen suorite per asukas. Bussin kokonaissuorite per asukas on arvioitu etäisyytenä Tampereen keskustasta. Tarkemmat asukaskohtaiset kokonaissuoritteet saataisiin seudun liikennemallista. Tämän TALLI-mallin avulla selviäisi myös liikennevirtojen suuntautuminen ja uuden liikenneverkon houkuttelema alueen läpiajoliikenteen osuus liikennemäärästä. Päästölaskennan perusteena noudatettiin yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskevaa Liikenne 2050 etenemissuunnitelmaa, jonka mukaan tavanomaisia polttoaineita käyttäviä autoja olisi kaupunkiliikenteessä oltava 50 % vähemmän vuoteen 2030 mennessä, ja ne olisi poistettava kokonaan kaupunkiliikenteestä vuoteen 2050 mennessä. Tarkastelussa tehtiin lisäksi seuraavat yksinkertaistukset ja oletukset: 1. Oletettiin, että 1) 2050 päästöt on 0 g/km ja 2) muutos tästä päivästä sinne on lineaarinen päästöt oletettiin nollaksi. 2. Henkilöautojen osalta nykypäästötasosta ei ole tilastollista arvoa Suomessa. Käytettiin liikenteessä olevien autojen keski-ikää 10,3 v (AKE) vastaavan vuoden (2001) ensirekisteröityjen autojen keskimääräistä hiilidioksidipäästökerrointa 179 g/km (AKE / tilastokeskus). 3. Näillä perustein laskettuna henkilöautojen kilometrikohtaiset päästöt aikavälillä olisi 68 g-co2/km(auto). Tampereella keskimääräinen autojen täyttöaste on 1,6, joten henkilötasolla henkilöautoliikenteen päästö on 42,5 g-co2/hkm 4. Bussiliikenteen hiilidioksidipäästöjen nykytasoksi oletettiin VTT:n LIPASTO laskentajärjestelmästä poimittuna a. Kun bussi täynnä (5 h), 17 g-co2/hkm b. Muulloin (12 h) 62 g-co2/hkm c. Keskiarvo on siis (12*62+5*17) / 17 = 49 g-co2/ hkm 5. Soveltamalla oletus 1. bussille, saatiin keskiarvoksi 18,6 g-co2/hkm tai 448 g-co2/km(bussi) 6. Kun suoritteet on laskettu auto/bussi-km per asukas, päästölaskelmissa on käytetty auton ja bussin päästökerrointa. Taulukko 4:ssa ja Taulukko 5:ssa laskettuihin kilometrimääriin, sekä yllä listattuihin oletuksiin perustuen tehtiin vertailu liikenteen hiilijalanjäljestä (Taulukko 6). 11 / 30

13 Taulukko 6. Asukkaan liikenteestä Ojalan alueella aiheutuvan hiilijalanjäljen erot eri vaihtoehdoissa VE A VE B VE C Bussi, km/vuosi/asukas Henkilöautot, km/vuosi/asukas CO2-g/km-bussi, ka 50 v CO2-g/km-polttomoottori, ka 50v Liikenteen hiilijalanjälki bussit CO2- ton/asukas/50v 1,3 1,6 1,8 Liikenteen hiilijalanjälkihenkilöauto CO2- ton/asukas/50v 29,4 29,5 29,6 Liikenteen hiilijalanjälki yhteensä CO2- ton/asukas/50v 30,8 31,1 31,4 2.2 Metsäalan vähenemisen hiilijalanjälki Metsä-alan pysyvän vähenemisen vaikutusta hiilijalanjälkeen arvioitiin puuston vuosittaisen kasvun sitoman hiilen perusteella. Metsäalan pysyvä vähenemä on laskettu Taulukko 7:ssa. Taulukko 7. Metsäalan väheneminen lisärakentamisen seurauksena eri OYK vaihtoehdoissa VE A VE B VE C + Asuinalueet (ha) Työpaikat (ha) Puolustusvoimien käytössä olevat alueet (ha) Kadut (ha) = Rakennettu ala (ha) Ennestään rakennettu ala (ha) = Uutta rakennettua alaa (ha) Metsäalan vähenemisen hiilijalanjälkivaikutus on laskettu alla Taulukko 8:ssa. Metsätalousinsinööri, Eric Raunio HAMK:sta arvioi karkealla tasolla, ilmakuvien ja luontokuvauksen perusteella kasvun alueella olevan pitkällä aikajaksolla luokkaa 4-6 m3-kiinto/ha,a ja että puusto on havupuuvaltaista. Laskenta tehtiin oletuksella 5 m3-kiinto/ha,a, oletuksella että puu sisältää hiiltä n. 200 kg/m3-kiinto [1], mikä taas vastaa 750 kg CO2:ta [1]. Yhden hehtaarin pysyvä metsäalan väheneminen aiheuttaa siis vuosittaisen hiilijalanjälkilisäyksen 3750 kg-co2/ha. Taulukko 8. Metsäalan vähenemisen hiilijalanjälkivaikutus asukasta kohti 50 vuoden aikajaksolla VE A VE B VE C Metsäalan väheneminen, (=uutta rakennettua alaa) Asukasluku Metsän hiilinielu ton-co2/ha, a 0,375 0,375 0,375 Hiilijalanjälki CO2-ton/asukas/50v 1,1 1,0 1,2 12 / 30

14 2.3 Yhteenveto maankäytön ja liikenteen eroista Kaikissa vaihtoehdoissa bruttoaluetehokkuus 5 on aluetasolla hyvin alhainen (0,05) ja bruttoasukastiheys 6 hehtaaria kohden 9-10 asukasta. Jos maa-alasta vähennetään asumiseen sopimattomat alueet, nettoaluetehokkuus 7 vaihtelee 0,08 ja 0,10 välillä, nettoasukastiheys asukkaan/ha välillä. Asukasmäärän ja työpaikkamäärän vaihtelu eri luonnosvaihtoehdoissa on pientä. Asuntotyyppien jakaumassa ja tilallisessa distribuutiossa on enemmän eroja. Taulukko 9:ään on koottu vaihtoehtojen keskeiset erot. Taulukko 9. Vaihtoehtojen keskeiset erot Arvioitavat vaikutukset VE A "Kukkula" VE B "Nauha" VE C "Kylä" Alueelliset vaikutukset Vaihtoehto tarjoaa parhaat synergiaedut Lamminrahkan kanssa, jos Lamminrahkan keskusta sijoittuu vaihtoehdon mukaisesti alueen luoteisosaan. Ojala jää kuitenkin hyvin irralliseksi Kumpulan alueesta ja Aitolahdentiestä, ja alueelle ei muodostu 'porttia'. Haapakorven työpaikkaalue jää irralliseksi. Alueen asukastiheys ja kokonaisaluetehokkuus ovat vaihtoehtojen korkeimmat, mutta silti alhaiset: yleisilme on esikaupunkimainen. Jos Lamminrahkan keskusta muodostuu alueen kaakkoisosaan, tarjoaa se parhaat synergiaedut tämän kanssa. Ojala jää kuitenkin hyvin irralliseksi Kumpulan alueesta ja Aitolahdentiestä, ja alueelle ei muodostu 'porttia'. Olkahisten työpaikka-alue jää irralliseksi. Asukastiheys ja aluetehokkuus ovat alhaisia: yleisilme on esikaupunkimainen. Tarjoaa heikoimmat synergiaedut sekä Kumpulan että Lamminrahkan kanssa. Alueelle ei muodostu Aitolahdentieltä 'porttia'. Olkahisten työpaikkaalue irrallinen. Asukastiheys ja aluetehokkuus alhaisin vaihtoehdoista, yleisilme kylämäinen. Maankäyttö Kaikki suunnitelman osa-alueet ovat yksipuolisia maankäytöltään eivätkä edistä ympärivuorokautista toimintaa. Asumistyyppejä löytyy useita, joka edistää elinkaariasumista ja sosiaalista monipuolisuutta. Palvelutarjonta on heikkoa pienestä asukaspohjasta johtuen. Kuten vaihtoehto A, mutta kerrostaloasumiselle ei löydy vaihtoehtoja Ojalan ydinalueelta. Liikkumisen osalta alueen hiilijalanjälki on hyvin samankaltainen kaikissa vaihtoehdoissa. Liikkumisen arviointi tehtiin tässä työssä vyöhykenäkökulmasta. Kun tarkastellaan Risson ja Ojalan asuinalueita, aluetehokkuuksien perusteella ne ovat joukkoliikennevyöhykettä. Asukastiheydeltään ne eivät aivan yllä joukkoliikennevyöhykkeen minimiarvoihin. Toisin sanoen näitä alueita voisi kutsua raja-tapauksiksi kestävän liikkumisen kehittymisen kannalta. Vyöhyketarkastelussa matkojen kulkutapaosuudet ovat hyvin samankaltaiset Tampereen seudun joukkoliikenne- ja autovyöhykkeen välillä. Merkittävämpi ero vyöhykkeiden välillä on henkilöautosuorite per asukas vuorokaudessa. Tähän vaikuttavat alueen sisäiset palvelut mukaan lukien liikkumisen palvelut ja alueen sijainti keskustaan nähden. Näistä jälkimmäinen on kaikissa vaihtoehdoissa sama. Alueen sisäiset palvelut on esitetty lähipalveluina kaikissa vaihtoehdoissa, mutta vaihtoehdossa A aluetehokkuus ja asukastiheys on 5 Bruttoaluetehokkuus = Asuinrakennusten kerrosala/ Projektialueen maa-ala 6 Bruttoasukastiheys = Asukkaat/ Projektin maa-ala 7 Nettoaluetehokkuus= Asuinrakennusten pinta-ala/ Asumiseen käytettävissä oleva maa-ala 8 Nettoasukastiheys = Asukkaat/ Asumiseen käytettävissä oleva maa-ala 13 / 30

15 suurin, joten sillä on parhaimmat edellytykset omiin lähipalveluihin. Ojala myös kytkeytyy parhaiten vaihtoehdossa A ympäröiviin alueisiin ja niiden palveluihin, joten palvelunäkökulmasta vaihtoehdolla A on parhaat edellytykset kestävien liikkumismuotojen edistämiseen. Joukkoliikenteen näkökulmasta alueen palvelutaso paranee, jos Ojalan asuinalueen bussireitit voidaan järjestää yhden bussilinjan avulla. Tällöin voidaan tihentää vuoroväliä. Muutos edellyttää asumisen sijoittamista bussilinjan vaikutusalueelle. Tavoitteissa on asetettu bussipysäkin enimmäisetäisyydeksi 400 metriä. 14 / 30

16 3 Energian nettokäyttö asuinrakennuksissa Energiankäyttö asuinrakennuksissa koostuu lämmityksestä, lämpimästä käyttövedestä sekä sähkön käytöstä valaistuksessa ja laitteissa. Energiankäytön hiilijalanjälki koostuu yksinkertaistetusti kahdesta tekijästä, jotka ovat a) käytetty energiamäärä ja b) energiantuotantotapa. Lähtökohtaisesti rakennustyyppien/asumistapojen (kerrostalo, pientalo, rivitalo) välillä keskeisin ero energiankäytön osalta on lämmitysenergian tarpeessa. Lämpimän käyttöveden tarve asukasta kohti on oletettavasti koko lailla vakio, riippumatta asumismuodosta. Laitteiden ja valaistuksen sähkön käyttö sen sijaan on riippuvainen myös asumisväljyydestä ja on sikäli oletettavasti asukasta kohti pientalossa tai rivitalossa suurempi kuin kerrostalossa. Lämmitykseen käytettävä nettoenergiamäärä taas riippuu lähinnä i) rakennustavasta (rakennustyyppi, eristykset, kerrosluvut, auringonvalon hyödyntäminen ja asumistiheys), ii) sekundäärisestä lämmöntuotannosta (kodin koneet ja valaistus), joka vähentää lämmitysenergian tarvetta ja iii) luonnonolosuhteista. Energiatuotantotavalla on suuri merkitys hiilijalanjälkeen, sillä hiilijalanjälki lasketaan primäärienergian kulutuksesta, joka on hyvin erilainen esim. laitteissa, valaistuksessa tai suorasähkölämmityksessä käytettävällä sähköllä kuin kaukolämmöllä, maalämmöllä tai vaikkapa puuenergialla rakennusten energiamääräysten perusteena eri tuotantotapojen katsotaan aiheuttavan primäärienergiankulutusta seuraavien kertoimien mukaisesti: Sähkö 1,7 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Fossiiliset polttoaineet 1,0 Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5 Hiilijalanjälki on suoraan suhteessa primäärienergiankäyttöön, mutta riippuu suoraan siitä millä tavoin primäärienergia on tuotettu. Tuulisähkön hiilijalanjälki on pieni ja syntyy vain puistojen rakentamisesta ja huoltamisesta ja katsotaan näin yleensä nollaksi kun taas vaikkapa kivihiilen tai turpeen poltosta syntyy hiilidioksidipäästöjä. 3.1 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 energiankäytön hiilijalanjäljen perustana Aiemmin rakennusmääräykset keskittyivät lähinnä rakennustavasta aiheutuvaan energiankulutuksen hillitsemiseen. Lämmitysmuodon ja muun sähkönkäytön (laitteet ja valaistus) ympäristövaikutusta ei huomioitu. Uudet, 2012 voimaan astuvat määräykset sen sijaan pyrkivät huomioimaan kaikki nämä seikat, jotka yhdessä muodostavat rakennuksen e-luvun. E-luku pyrkii määrittämään nimenomaan rakennuksen käytön aiheuttamaa primäärienergian kulutusta (Ostoenergia Kuva 4) ja ohjaamaan järkevään energiankäyttöön. Esim. valitsemalla energiaa paljon kuluttavien sähkövalaisintyyppien sijaan vähän kuluttava led-valaisin, lisääntyy lämmitysenergian tarve, kun hukkalämpöä ei synny, mutta kun sähköenergia (kerroin 1,7) lämmön lähteenä korvautuu kaukolämmöllä (kerroin 0,7) tai puun poltolla takassa (kerroin 0,5), pienenee e-luku, jolloin asunnon lämpöeristyksen tarve pienenee. Toisaalta rakentamalla hyvin eristetyn passiivitalon, joka kuluttaa vähän lämmitysenergiaa, voi edelleen valita suoran sähkölämmityksen ja välttyä investoinnilta maalämpöön, puulämpöön tai kaukolämpöliitäntään. 15 / 30

17 Kuva 4. Energian nettotarpeen muodostuminen (Ympäristöministeriö, Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2012) Edellä kuvattujen seikkojen valossa, 2012 uusien rakennusten energiamääräysten ollessa arvioinnin perustana on mielekkäämpää tarkastella asumisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä E-luvun kautta, erittelemättä lämmitystä ja muuta energiankäyttöä. Ojalan alueen sijainti huomioiden (etäisyys kaukolämmöstä) tehtiin realistinen oletus, että valtaosa lämmöstä tuotetaan pääsääntöisesti sähköllä ja vaadittuun e lukuun päästää hyödyntäen lämpöpumppuja, matalaenergia-/passiivitalorakentamista ja puun polttoa tulisijoissa. Perustuen esimerkiksi VTT:n julkaisemiin maalämmön ja kaukolämmön kilpailukykyvertailuihin [2], voidaan todeta maalämmön olevan kilpailukykyinen vaihtoehto myös kerrostaloon. Näin ollen tässä tarkastelussa oletetaan myös kerrostalon lämpiävän sähköllä (maalämpöä hyödyntäen). 3.2 Vaihtoehtojen väliset erot primäärienergian käytössä 2012 Rakentamisen energiamääräyksiin perustuva primäärienergian käyttö määritetään neliöperusteisesti (kwh/m2) ja se eroaa eri käyttötarkoituksissa (AK-1, A-5, AP-1 ja AP) kahden eri mekanismin kautta. a) Eri rakennustyypeillä (kerrostalo, rivitalo, pientalo) on eri vaatimukset primäärienergiatehokkuudelle (kwh/m2). Rakennustyyppien painotus eri vaihtoehdoissa poikkeaa toisistaan. b) eri vaihtoehdoissa on toisistaan poikkeava asumisväljyys. Eri rakennustyyppien primäärienergiankulutuslukujen maksimiarvot ovat: Pientalo Pinta-alan* mukaan (kts. alla Kuva 5), E = 173 A x 0,07 kwh/m2 Rivitalo 150 kwh/m2 Asuinkerrostalo 130 kwh/m2 * Paritalossa asuntojen yhteenlasketun pinta-alan mukaan 16 / 30

18 Kuva 5. Pientalojen E-lukuvaatimus pinta-alan mukaan Painotuksien osalta on tehty seuraavat oletukset eri käyttötarkoitusvaihtoehdoille: AK-1 Kerrostalo - 100% A-5 Paritalo 220 m2-25%, Rivitalo 660 m2 75% AP-1 Paritalo 220 m2-50%, Rivitalo 660 m2 50% AP Pientalo 200 m2 100% Näillä oletuksilla määräysten mukaiset primäärienergian vaatimuksista johdetut primäärienergian neliökohtaiset kulutusluvut eri käyttötarkoitusvaihtoehdoissa on esitetty Taulukko 10:n toisessa sarakkeessa. Taulukko 10. Primäärienergian vaatimuksista johdetut primäärienergian neliökohtaiset vuosittaiset kulutusluvut eri käyttötarkoitusvaihtoehdoissa Käyttötarkoitus Määräysten mukainen e-luku (kwh/m2*) keskimäärin* asumisväljyys k-m2/ asukas primäärienergian kulutus/asukas, kwh/asukas/a AK , A , AP , AP , * m2 = lämmitettävä nettoala, jonka oletetaan olevan yhtä kuin k-m2. Taulukko 10:n kolmannessa sarakkeessa on esitetty eri käyttötarkoitusvaihtoehtojen arvioitu asumisväljyys ja neljännessä sarakkeessa ensimmäisen kahden sarakkeen tulo, joka siis kuvaa yksittäiselle asukkaalle kohdistettua asuinrakennuksen primäärienergiankulutusta kussakin käyttötarkoituksessa. 17 / 30

19 3.3 Asuinrakennusten primäärienergiankulutuksen hiilijalanjälki eri käyttötarkoituksissa Kappaleen alussa esitetyin perustein primäärienergia oletetaan tässä tarkastelussa 100 %:sti sähkön tuotannon kautta (suoraan tai lämpöpumpun kautta) syntyneeksi jolloin hiilijalanjälkilaskentaa varten primäärienergiasta on johdettavissa myös sähkönkulutus asukasta kohden. Sähkönkulutuslaskennassa käytetään 2012 uusien rakennusten energiamääräysten mukaista kerrointa (1,7), joka kertoo montako yksikköä primäärienergiaa on käytetty yhden sähköenergiayksikön tuottamiseksi. Sähkön kulutus asukasta kohden eri käyttötarkoituksissa on laskettu tällä perusteella Taulukko 11:n toiseen sarakkeeseen. Hiilijalanjäljen laskentaan käytetään oletuksena tämänhetkisen Pohjoismaisen sähkön keskimääräistä hiilijalanjälkeä sekä oletetaan energiateollisuus RY:n 2050 vision mukaisesti, että sähkön tuotannon päästöt muuttuvat vuoden 2010 tasosta (280 g-co2/kwh) tasolle g-co2/kwh 2050 mennessä. Tarkastelussa oletetaan 2050 tasoksi 37,5 g-co2/kwh ja muutos lineaariseksi jälkeen oletetaan päästöjen pysyvän tavoitteen mukaisella samalla tasolla tarkastelujakson loppuun (2062) asti. Tällöin keskimääräiseksi vuosittaiseksi päästökertoimeksi vuosina saadaan 153 g-co2/kwh. Kertoimen mukainen 50 vuoden käytön aikainen hiilijalanjälki on laskettu taulukon kolmanteen (per asukas) ja neljänteen (per asuinneliö) sarakkeeseen. Taulukko 11. Asuinrakennusten sähkön kokonaiskäyttö ja siitä seuraava hiilijalanjälki 50 vuoden aikajaksolla Käyttötarkoitus Sähkönkulutus/asukas*, kwh-e/asukas/a Energiankulutuksen hiilijajanjälki, ton-co2/asukas/50v Energiankulutuksen hiilijajanjälki, ton-co2/m2/50v AK ,48 A ,61 AP ,61 AP , Asuinrakennusten primäärienergiankulutuksen hiilijalanjälki eri OYK vaihtoehdoissa (VE A, VE B, VE C) Asukaskohtainen asuinrakennusten energiankulutuksen hiilijalanjälki eri kaavavaihtoehdoissa saadaan laskemalla Taulukko 11:n käyttötarkoitusten ominaispäästökertoimista eri kaavavaihtoehtojen käyttötarkoitusasukaslukujen mukaan painotettu keskiarvo. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 12) on esitetty eri käyttötarkoitusten painotukset eri kaavavaihtoehdoissa ja niistä seuraava hiilijalanjälki (CO2-ton/hlö/50v). 18 / 30

20 Taulukko 12. Asukaslukupainotus käyttötarkoitustyypeittäin ja sen mukaan laskettu asukkaan asumisen energiankulutuksen hiilijalanjälki eri osayleiskaavavaihtoehdoissa VE A VE B VE C AK-1 42 % 44 % 16 % A-5 0 % 0 % 44 % AP 38 % 33 % 18 % AP-1 19 % 23 % 21 % Painotettu ka, ton- CO2/asukas/50v 27,9 28,4 31,2 Johtopäätöksenä voidaan todeta että, erot käyttötarkoitustyyppien kesken ovat suuret, mutta kaavavaihtoehtojen välillä suurta eroa ei synny. Vaihtoehto C on kuitenkin odotetusti heikoin, koska energiatehokkaan kerrostalorakentamisen (AK-1) osuus on suhteessa selvästi pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Kuten todettu kappaleessa 3.1, uusien rakennusten energiamääräyksiin 2012 perustuen energiankäytön ja päästöjen jakautumista lämmityksen ja muun energiankäytön kesken ei voida selkeästi määrittää vaan säännökset tarkastelevat kokonaisuutta. Seuraavissa kappaleissa annetaan kuitenkin karkea mittakaavaarvio eri osatekijöiden osuuksista Valaistuksen ja sähkölaitteiden osuus Valaistuksen ja sähkölaitteiden sähkönkulutuksen voidaan katsoa olevan pinta-ala riippuvaista. Luku riippuu asunnon käyttöasteesta, mutta sen voidaan olettaa olevan luokkaa 30 kwh/m2. 50 m2 asumistiheydellä tämä aiheuttaisi kappaleen 3.3 lähtöoletuksin 1500 kwh x 153 g-co2/kwh = 11,5 ton-co2/asukas/50v. Tämä on suuruusluokkaa asumisen 40 % sallitusta primäärienergiakulutuksesta ja päästöistä Lämpimän käyttöveden osuus Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 mukaan lämpimän käyttöveden lämmönkulutus lasketaan neliöperusteisesti (35 kwh/m2, a) mikä on seurausta siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että asunnon asukasmääriä ei voida rakennushetkellä määrittää. Mikäli asumisväljyydeksi oletetaan 50 m2, tämä tarkoittaa kwh/asukas,a. Vertailtuna muihin lähteisiin tämä luku on korkeahko. Esimerkiksi lämpimän käyttöveden mittauksia sisältäneessä TKK:n diplomityössä[3] mitattuna saatu luku on selvästi matalampi. Mitattu kohde on pieni kerrostalo, jossa on 18 asuntoa ja 41 asukasta ja vuotuinen lämmitysenergian kulutus on kwh/a. Kulutus asukasta kohden on siis 1472 kwh/asukas, a. Mikäli oletetaan kulutuksen olevan näiden lähteiden väliltä, esim kwh/asukas, saadaan 50 v ajalle kappaleen 3.3 lähtöoletuksin 1600 kwh/asukas,a x 153 g-co2/kwh x 50 a = 12,2 ton-co2/asukas/50v, olettaen että vesi on lämmitetty suoralla sähkölämmityksellä. Mikäli käytetään maalämpöä ja oletetaan COP 2,8 rakennusmääräysten laskennan mukaisesti, on lämpimän käyttöveden osuus 4,4 ton-co2/asukas/50v. Lämmin käyttövesi aiheuttaisi siis riippuen siitä käytetäänkö maalämpöä hyväksi vai tehdäänkö lämpö suoraan sähköllä, 15-40% osuuden sallitusta asumisen primäärienergian kulutuksesta ja päästöistä. 19 / 30

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

KANGASALA LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHTOEHTOJEN ENERGIAVERTAILU Kangasalan kunta

KANGASALA LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHTOEHTOJEN ENERGIAVERTAILU Kangasalan kunta KANGASALA LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHTOEHTOJEN ENERGIAVERTAILU 29.1.2013 Kangasalan kunta 1 LÄHTÖTIEDOT Laskentatyökalu Energiatehokkuustarkastelussa on käytetty apuna VTT:n vuonna 2012 julkaisemaa,

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 214/15 21.11.216 Motiva Oy 23.11.216 1 Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 1 MJ/euro (21 hinnoin) 8 6 4 2 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan laadunohjaus:

Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Pekka Seppälä, Markku Hienonen, Aki Töyräs 8.10.2012 Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Rakennuksen E luvun laskenta Rakennuksen E luvun laskenta ja energiatehokkuus Mikä E luku? Mikä E luku? E luku l k on

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 21 23.1.212 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 18.2.29 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 2 2.1 Osa-aluejako ja maankäyttö...

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä 10.10.2012 Tornio www.outokumpu.com FeCr-tuotteet, Outokumpu Valmistuvan laajennusinvestoinnin myötä Tornion ferrokromitehtaan tuotanto kaksinkertaistuu

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot