Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen ekotehokkuusvertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen ekotehokkuusvertailu"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Konsernihallinto Kaupunkiympäristön kehittäminen Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen ekotehokkuusvertailu WSP Finland Oy Heikkiläntie 7, FI HELSINKI

2 Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen ekotehokkuusvertailu Työryhmä: Tampereen kaupunki Lotta Kauppila Ritva Kangasniemi Anna-Maria Niilo-Rämä Pia Hastio WSP Finland Oy Katriina Nyman Reetta Putkonen Olavi Raunio 1 / 30

3 Sisällysluettelo 1 Taustaa Maankäyttö ja liikenne Liikenteen vaikutukset hiilijalanjälkeen Metsäalan vähenemisen hiilijalanjälki Yhteenveto maankäytön ja liikenteen eroista Energian nettokäyttö asuinrakennuksissa Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 energiankäytön hiilijalanjäljen perustana Vaihtoehtojen väliset erot primäärienergian käytössä Asuinrakennusten primäärienergiankulutuksen hiilijalanjälki eri käyttötarkoituksissa Asuinrakennusten primäärienergiankulutuksen hiilijalanjälki eri OYK vaihtoehdoissa (VE A, VE B, VE C) Valaistuksen ja sähkölaitteiden osuus Lämpimän käyttöveden osuus Lämmityksen osuus Mahdollisuudet vaikuttaa asuinrakennusten energiankäytön hiilijalanjälkeen Rakentamisen hiilijalanjälki Oletettu keskiarvorakennus eri käyttötarkoitustyypeissä Keskiarvorakennusten rakentamisen hiilijalanjälki Rakentamisen hiilijalanjälki eri OYK vaihtoehdoissa Mahdollisuudet vaikuttaa rakentamisen hiilijalanjälkeen Yhteenveto hiilijalanjälkivertailusta ja suosituksista Hiilijalanjälkitarkastelun vaikuttimet yhdellä mittatikulla Suosituksia Maankäytön ja liikenteen suositukset Asuinrakennusten energiakäyttöön ja rakentamiseen liittyvät suositukset / 30

4 1 Taustaa Ekotehokkuudelle on olemassa useita määritelmiä. Ekotehokkuus määriteltiin vuonna 1991 World Sustainable Business Councilin toimesta: Ekotehokkuus= tuotteen arvo/ ympäristökuormitus. OECD määrittelee ekotehokkuuden yhtälöksi, jonka muodostavat seuraavat komponentit: Ekotehokkuus= Elämänlaatu/ Ympäristöhaitat x Luonnonvarojen käyttö x Kulut VTT:n Helsingin kaupungille laatimassa Helsingin kaavoituksen ekotehokkuustyökalu-raportissa (HEKO, 2010) kaupunkiympäristön ekotehokkuus (ekotehokkuuden kova ydin) on määritelty seuraavasti: kulutetut luonnonvarat x ympäristöhaitat asukas- ja työpaikkamäärä tai kokonaiskerrosala Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja energiankulutuksesta rakennukset, rakentaminen ja liikenne muodostavat suurimmat tekijät (ERA 17/YM,2010). Rakennettu ympäristö liikennejärjestelmineen aiheuttaa Suomessa 57% kasvihuonekaasupäästöistä. Teollisuus 37 % Energian loppukäyttö 2007 Yhteensä 307 TWh Muut 4 % Rakennukset 38 % Kasvihuonekaasupäästöt 2007 Yhteensä 78 Mt CO2-ekv Muut 13 % Rakennukset 32 % Teollisuus 30 % Liikenne 17 % Rakentaminen 4 % Liikenne 19 % Rakentaminen 6 % Lähde: ERA17 Kuva 1. Energian loppukäyttö ja kasvihuonepäästöt (ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017, YM 2010) Tässä työssä tutkittavien osa-alueiden valinnan perusteena ovat olleet yllä mainittu Suomen kasvihuonekaasupäästöjakauma sekä käytössä ja kehitteillä olevat alueiden ekotehokkuuden mittaristot, mm Yhdysvalloissa laajasti käytetyn ekotehokkuusmittarin LEEDin (Leadership in Energy and Environmental Design) alueversio Neighborhood Development sekä Helsingin kaupungin kehittämä ekotehokkuuden arviointityökalu HEKO (Kuva 2). 1 3 / 30

5 Kuva 2. Aluetason ekotehokkuusmittaristojen HEKO ja LEED for Neighborhood Development mittariston osa-alueet. Kuva 2:n HEKO-mittaristo antaa eri osa-alueille eri painotuksen: suurimmat painoarvot saa rakennusten energiankulutus, aluetehokkuus ja perusrakenteen määrä, joukkoliikenne- ja kävely/pyöräily-yhteydet, henkilöauton käyttö sekä sähkön- ja lämmöntuotanto. LEED- pisteyksen perusta on tekijöiden osuus kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajina. LEED ND-sertifiointijärjestelmä antaa painoarvoa mm. alueen oikealle sijainnille aluerakenteessa, alueen rakenteelle sekä rakenteen komponenteille. LEED ND asettaa tietyt lähtövaatimukset sertifioitavalle alueelle: Ojalan kaavavaihtoehtojen tapauksessa mm. aluetehokkuus ja yhteydet ympäröiviin alueisiin olisivat todennäköisesti rajanneet alueen jo sertifioinnin ulkopuolelle. Ojalan alueen osayleiskaavavaihtoehtojen ekotehokkuusvertailun perustaksi valittiin keskeisimpiä ekotehokkuuden vaikuttimia, jotka ovat tyypillisesti osin ristiriidassa toistensa kanssa. Pientalorakentaminen mahdollistaa ekologiset rakennusmateriaalit, mutta toisaalta johtaa kasvavaan yksityisautoiluun, huonompaan rakennusten energiatalouteen ja mittavampaan maankäyttöön, mikä esimerkiksi Ojalan tapauksessa vähentää metsän kasvun sitomaa hiilidioksidia. Tarkastelun kohteeksi valittiin näihin näkökulmiin perustuen seuraavat vaikuttimet: 1. Maankäyttö ja liikenne 2. Energian nettokäyttö asuinrakennuksissa 3. Rakentamisen hiilijalanjälki Tarkastelu pyrkii valottamaan näiden tekijöiden vaikutusten suuruutta suhteessa toisiinsa. Tämä on tehty valitsemalla yhteinen mittasuure, hiilijalanjälki ton-co2/hlö (50v aikana, ). Lasketut arvot perustuvat yksinkertaistuksiin, oletuksiin ja moniin rajauksiin, eikä hiilijalanjälkeä eri osille ole laskettu kaikilta osin standardin mukaisesti. Numerot eivät siis ole absoluuttisia arvoja vaan laskelmat pyrkivät ensisijaisesti osoittamaan kunkin vaikuttimen erot eri kaavavaihtoehdoissa ja toissijaisesti kuvaamaan eri vaikutusten keskinäiset suurusluokkaerot. Huom CO2 yksikkönä tässä raportissa tarkoittaa kaikkia kasvihuonekaasuja muutettuna CO 2 -ekvivalentiksi. On muistettava, että kasvihuonekaasupäästöt muodostavat vain osan ekotehokkuuden kovasta, mittavasta ytimestä. Tässä työssä tarkasteltujen elementtien ulkopuolelle jää osa ekotehokkuuden kovan ytimen 4 / 30

6 osa-alueista kuten maaperän rakennettavuuden, tulvasuojelun, jätehuollon, vedenkulutuksen, sekä greenfield -alueelle rakentamisen kustannukset sekä kaikki sosioekonomiset ulottuvuudet. 2 Maankäyttö ja liikenne Aluerakenteen aiheuttamat päästöt on tässä rajattu maankäytön aiheuttaman liikennesuoritteen päästöiksi sekä metsäalan vähenemän päästöiksi. Ojalan osayleiskaavan kaikki luonnosvaihtoehdot edustavat esikaupunkimaista rakentamista metsän siimekseen, kauas Aitolahdentien pääjoukkoliikennereitistä. Tämä heijastuu alhaisessa asukastiheydessä ja aluetehokkuudessa, joka puolestaan nostaa yhdyskuntatekniikan, joukkoliikenteen, julkisten ja yksityisten palveluiden investointikynnystä ja yksikköhintaa. Henkilöautoiluun perustuva elämäntyyli puolestaan lisää merkittävästi alueelta syntyviä päästöjä. Alla olevaan taulukkoon on koottu maankäytön keskeiset pinta-alat. Taulukko 1. Luonnosvaihtoehtojen pinta-alat, asukastiheys ja aluetehokkuus seutumittakaavassa VE A VE B VE C + Uudet asuinalueet (ha) Ennestään rakennetut asuinalueet (ha) Työpaikat (ha) = Rakennettu ala (ha) EP ja EA-alueet (ha) Nykyiset liikennealueet (ha) Luo - alueet (ha) = Rakentamiseen ulkopuolelle rajatut alueet ET- ja EV-alueet Melualueet (ha) Viher- ja maa- ja metsätalousalueet (ha) = Koko suunnittelualue yht. (ha) Asutukseen soveltuvaa aluetta (ha) Asuntorakentamisen kerrosala (m2) Asukkaita Nettoasukastiheys (as/ha) 19,01 15,76 15,56 Nettoaluetehokkuus 0,10 0,08 0,08 Kokonaisala (ha) Asuntorakentamisen kerrosala (m2) Asukkaita Bruttoasukastiheys (as/ha) 10,38 9,10 8,68 Bruttoaluetehokkuus 0,05 0,05 0,05 Alla olevissa kuvissa on esitetty eri luonnosvaihtoehtojen aluetehokkuudet. 5 / 30

7 Kuva 3.1. Luonnosvaihtoehto A:n korttelitehokkuudet. (Lähde: WSP Finland Oy) Kuva 3.2. Luonnosvaihtoehto B:n korttelitehokkuudet t. (Lähde: WSP Finland Oy) Kuva 3.3. Luonnosvaihtoehto C:n korttelitehokkuudet. (Lähde: WSP Finland Oy) Kuva 3. Luonnosvaihtoehtojen asuinalueiden aluetehokkuudet (asuinkerrosala/asuinkortteleiden pinta-ala). 6 / 30

8 Kaikissa vaihtoehdoissa bruttoaluetehokkuus 1 on aluetasolla hyvin alhainen (0,05) ja bruttoasukastiheys 2 hehtaaria kohden 9-10 asukasta. Jos maa-alasta vähennetään asumiseen sopimattomat alueet, asutukseen soveltuvaa aluetta on ha ja nettoaluetehokkuus 3 vaihtelee 0,08 ja 0,10 välillä, nettoasukastiheys 4 15,6-19 asukkaan/ha välillä. Vaihtoehdoissa A ja B muodostuu Ojalan ydinalueelle tiiviimpi keskusta, mutta ydinaluetta ympäröivät osa-alueet (Atala, Kumpula, Haapakorven työpaikka-alue, puolustusvoimien alue) muodostavat saarekkeita metsän keskelle ja yhteys niiden välillä on heikkoa. Yhteyden puuttuessa myös palveluiden vaatima asukaspohja on heikko, jolloin lähipalveluita ei synny alueelle helposti. Lamminrahkan alueen toteutuksen ja painopisteen epävarmuus lisäävät osa-alueiden pirstaleisuutta. Ojalan alueesta ei muodostu seuturakenteellisesti täydentävää tai eheyttävää elementtiä, joka edistäisi osa-alueiden välistä liikkumista tai palvelusynergiaa. Vaihtoehtojen vaikutukset Alueen asukasmäärä moninkertaistuu nykyisestä 800 asukkaasta ja asukkaan välille. Osayleiskaavan aiheuttama muutos rakentamattomien alueiden määrään on suuri (kts. Taulukko 1). Kaikissa vaihtoehdoissa ydinalueen rakentamisen painopiste palvelukeskuksineen sijoittuu voimakkaasti pois Aitolahdentieltä ja suuntautuu kohti Lamminrahkaa ja Kangasalan rajaa. Nettoasukastiheys 4 on esikaupunkimainen 15,6-19,0 asukasta /ha (pl. puolustusvoimien alueet). Kaikissa vaihtoehdoissa rakentamisen tehokkuus vaihtelee pientalomaisesta kerrostalotehokkuuteen. Vaihtoehto A mahdollistaa alueen kasvun nykyisestä 770 asukkaasta asukkaaseen. Asutukseen varatusta pinta-alasta 72 % on varattu pientalovaltaisille alueille, joille sijoittuisi 57 % asukkaista. 28 % asutukseen varatusta alasta on varattu kerrostalovaltaiselle alueelle, jonne sijoittuisi 42 % asukkaista. Alueelle jo nyt tyypillinen väljä pientaloasutus (AP ja AP-1) lisääntyy eniten. Taulukko 2. Kunkin luonnosvaihtoehdon asuinalueen kaavamerkinnän kerrosalat ja kerrosalan prosenttiosuus asuinalueiden kokonaiskerrosalasta VAIHTOEHTO A (k-m2 / %) VAIHTOHTO B (k-m2 / %) VAIHTOEHTO C (k-m2 / %) AK / 42 % / 44 % / 16 % AP / 33 % / 25 % / 15 % AP / 26 % / 31 % / 27 % A / 42 % Kerrosala yht. (k-m2) / 101 % / 100 % / 100 % Vaihtoehdossa B on kyse vaihtoehtojen A ja C välimuodosta asukkaiden määrän ja asumiseen varatun pinta-alan osalta. Vaihtoehto mahdollistaa alueen kasvun nykyisestä 770 asukkaasta asukkaaseen. Asutukseen varatusta pinta-alasta 72 % on varattu pientalovaltaisille alueille, joille sijoittuisi 56 % asukkaista. 28 % asutukseen varatusta alasta on varattu kerrostalovaltaiselle alueelle, jonne sijoittuisi 44 % asukkaista. Alueesta tulisi siis tiiviin ja väljän sekä kaupunkimaisuuden ja kylämäisyyden välimuoto. Vaihtoehdon C ratkaisulla on pyritty mahdollistamaan luonnonläheinen omakotitaloasuminen. Vaihtoehto mahdollistaa alueen kasvun nykyisestä 770 asukkaasta asukkaaseen, jolloin asukasmäärän kasvu olisi 1 Bruttoaluetehokkuus = Asuinrakennusten kerrosala/ Projekti-alueen maa-ala 2 Bruttoasukastiheys = Asukkaat/ Projektin maa-ala 3 Nettoaluetehokkuus= Asuinrakennusten pinta-ala/ Asumiseen käytettävissä oleva maa-ala 4 Nettoasukastiheys = Asukkaat/ Asumiseen käytettävissä oleva maa-ala 7 / 30

9 pienin. Asumiseen varatusta alasta 90 % on varattu pientalovaltaisille alueille ja 10 % kerrostaloalueelle. Väestöstä 39 % sijoittuisi väljälle pientalovaltaiselle alueelle, 44 % tiiviille pientaloalueelle ja 16 % kerrostaloihin. Vaihtoehdossa C pientaloasutus lisääntyy eniten sekä pinta-alan että asukasmäärän osalta. Ojalaan ei vaihtoehdossa C muodostu selkeää keskustaa toisin kuin vaihtoehdoissa A ja B. Keskusta-alue on muita vaihtoehtoja matalampi, väljempi eikä yhtä kaupunkimainen. Alueen tulevat lähipalvelut on kuvattu luvussa Ojalan keskustaan on suunniteltu n. 50 palvelutyöpaikkaa vaihtoehdosta riippumatta, mikä on verraten pieni määrä irrallisena keskuksena. Palvelujen osalta suurimmat erot syntyvät siitä, kuinka palvelut sijoittuvat suhteessa nykyiseen asutukseen ja Lamminrahkaan. Tukeutuessaan Lamminrahkan keskustaan Ojala voisi muodostaa varteenotettavan paikallisen palvelukeskuksen. Tämä vaatisi kuitenkin luonnosvaihtoehto A-tyyppistä ratkaisua, jossa palvelukeskus tukeutuu Ojalan ydinalueen eteläosaan lähelle Lamminrahkan keskustaa (mikäli se sijoittuu Lamminrahkan länsiosaan). Tämä tarjoaa etuja palvelujen järjestämisen kannalta. TKRS:ssa edellytetäänkin, että kuntien rajaalueilla velvoitetaan järjestämään palvelut yhteistyössä. Työpaikkarakentaminen keskittyy Aitovuoren pohjoispuolelle, ja työpaikkoja muodostuu ydinalueen 50 palvelutyöpaikan ja Aitovuoren 100 työpaikan lisäksi. Kaikissa vaihtoehdoissa Ojalan pohjoisosa muuttuu selvästi työpaikka- ja teollisuusalueeksi, kun taas Ojalan keskustasta muotoutuu lähipalvelujen alue. Vaihtoehto A mahdollistaa työpaikkaa suurimmalla toimisto- ja teollisuusrakentamiseen varatulla alalla. C-vaihtoehto mahdollistaa työpaikkaa. Tällöin kaava-alueen pohjoisosa profiloituisi vaihtoehdoissa A ja C vaihtoehtoa B selkeämmin työpaikka- ja teollisuusalueeksi. Vaihtoehdossa B työpaikkojen määrä on pienin, 700 työpaikkaa, ja siten työllistävä vaikutus on vähäisin. Osa tästä selittyy sillä, että muihin vaihtoehtoihin verrattuna pohjoisosan teollisuus- ja työpaikka-alueelta on varattu suurin ala maa- ja metsätaloutta varten. Työpaikat on sijoitettu kaikissa vaihtoehdoissa asumisesta erilleen (pl. lähipalvelut). Ratkaisun taustalla on se, että Ojalasta on haluttu tehdä selkeästi asuinalue ja rauhoittaa keskusta-alue työpaikkaliikenteeltä. Pohjoisella työpaikka-alueella arjen sujuvuuden edistäminen lomittamalla asumista, palveluita ja työpaikkoja (yksi TKRS 2030:n tavoitteista) toteutuu hyvin suhteessa Nurmi-Sorilan tulevaan keskustaan, mutta heikommin suhteessa Ojalan keskustaan. Alueen pohjoisosan laaja työpaikka-alue sijaitsee hyvien logististen yhteyksien varressa ja alueella lienee Tampereen kaupungin mukaan olevan laajenemiskapasiteettia. Kuitenkin etäisyys osayleiskaavan joukkoliikenteen luonnosvaihtoehtoihin merkittyihin joukkoliikennekäytäviin venyy pitkäksi kaikissa vaihtoehdoissa, joten alueen työpaikkaliikenne tukeutunee henkilöautoiluun. Tosin Kangasalan Ruutanan alueen joukkoliikenne kulkee Tarastenjärventietä pitkin ja se palvelisi myös Haapakorven aluetta. 8 / 30

10 2.1 Liikenteen vaikutukset hiilijalanjälkeen Liikenteen vaikutukset hiilijalanjälkeen mallinnettiin selvittämällä mahdollisia eroja asukaskohtaisessa henkilöautoliikenteessä ja julkisten kulkuneuvojen käytössä. Kilometrisuoritteille laskettiin ominaispäästökerroin ja sitä kautta hiilijalanjälki. Joukkoliikennevyöhykkeen asukastiheyden on oltava vähintään 20 as/ha (Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot, YTK). Aluetehokkuuden osalta Autoriippuvaisen yhdyskunnan julkaisussa on johdettu seuraavat raja-arvot eri vyöhykkeille: autovyöhyke < 0.05 jalankulun reunavyöhyke + joukkoliikennevyöhyke < 0.15 jalankulkuvyöhyke Vaihtoehtojen asukastiheys ja aluetehokkuus on laskettu kahdella tavalla. Bruttoluvuissa on huomioitu koko kaava-alueen pinta-ala ja nettoluvuissa on huomioitu vain rakentamiseen soveltuva pinta-ala. Kulkumuototarkastelussa vaihtoehdot on arvioitu jälkimmäisellä tavalla laskettujen tehokkuuksien mukaan, sillä esimerkiksi joukkoliikenteen palvelualuetta ovat vain rakentamiseen soveltuvat alueet. Nettoaluetehokkuuden perusteella kaikissa vaihtoehdoissa Ojala ja Risso ovat joukkoliikennevyöhykettä, jonka tilastolliset kulkumuotojakaumat Tampereen seudulla on esitetty alla (Taulukko 3Error! Reference source not found.). Jos vyöhyketarkastelu tehdään bruttolukujen tai asukastiheyden mukaan, alue on kaikissa vaihtoehdoissa autovyöhykettä. Kulkumuoto-osuuksissa ei ole merkittäviä eroja Tampereen seudulla autovyöhykkeen ja joukkoliikennevyöhykkeen osalta. Taulukko 3. Tampereen seudulla matkojen kulkumuoto-osuudet auto- ja joukkoliikennevyöhykkeellä (Lähde:Ympäristöministeriö) Autovyöhyke jkl-vyöhyke Kävely 24 % 21 % Pyöräily 7 % 10 % Joukkoliikenne 11 % 11 % Henkilöauto 57 % 56 % Vaihtoehdon A joukkoliikennesuunnitelmassa bussilinjalle on esitetty myös katuratikkavaihtoehto. Asiantuntija-arvion mukaan katuratikka houkuttelee keskimäärin 20 % enemmän matkustajia kuin bussi, mikä kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta kahden prosenttiyksikön verran. Suoritteen osalta vyöhykkeiden välillä on suuremmat erot. Autovyöhykkeen keskimääräinen henkilöautosuorite on 28.3 km/asukas/vrk. Joukkoliikennevyöhykkeellä asuvan keskimääräinen henkilöautosuorite on 22.6 km / asukas / vrk. Suoritteeseen vaikuttavat alueen sijainti keskustapalveluihin nähden ja alueen omat palvelut. Vaihtoehtojen maankäyttö, asukastiheys ja aluetehokkuus ovat hyvin samankaltaisia, joten erot asukaskohtaisissa henkilöauton liikennesuoritteissa ovat vähäisiä. Alueiden asukaskohtaiset liikennesuoritteet on arvioitu henkilöautojen ja bussien osalta. Työssä on laskettu Ojalan sisäinen ajosuorite, joka perustuu katuverkon ja bussilinjojen pituuteen eri vaihtoehdoissa. Tarkastelussa ei ole käytetty liikennemallia. Henkilöauton osalta on laskettu pääkatuverkon yhteispituus. Laskelmissa oletettiin, että keskimäärin yhden matkan pituus on kolmannes koko pääkatuverkon pituudesta. Vuorokausisuorite on laskettu liikkumistut- 9 / 30

11 kimuksesta saatujen tunnuslukujen avulla. Sen mukaan Tampereen seudulla, joukkoliikennevyöhykkeellä asuva tekee keskimäärin 2.16 kotiperäistä matkaa vuorokaudessa, näistä 57 % henkilöautolla ja henkilöauton kuormitus on 1.6 henkilöä / auto. Kokonaissuoritteeseen on lisätty liikkumistutkimuksen keskiarvo autovyöhykkeen henkilöautosuoritteesta, joka on 28,3 auto-km/asukas/vrk. (Taulukko 4) Taulukko 4. Arvio asukaskohtaisesta vuorokauden henkilöautosuoritteesta VEA VEB VEC Ojalan pääkadun pituus [km] 4 4,35 4,4 kotiperäistä matkaa per asukas vuorokaudessa: [matkaa/asukas/vrk] 2,35 Henkilöauton kulkumuoto-osuus matkoista [%] 56 henkilöauton kuormitus [hlöä/auto] 1,6 Ojalassa henkilöautosuorite [auto-km/asukas/vrk] 1,10 1,19 1,21 Kokonaissuorite [auto-km / asukas / vrk] Ojalan lisäksi pieni ero ajosuoritteissa löytyy myös Risson pohjoisosasta, jossa vaihtoehdoissa A ja C on esitetty pientalovaltainen alue. Vaihtoehdossa A alue tukeutuu Lamminrahkan palveluihin myös liikenneyhteyksien osalta ja alueelle on suunniteltu yli 220 asukasta. Tällöin Lamminrahkan keskusta tulee lähelle Tampereen rajaa. Vaihtoehdossa C alueelle kuljetaan Rissonkadun kautta (etäisyys Rissonkadulle on noin 600 m). Asukkaita on yhteensä noin 70. Liikenteellisten vaikutusten on arvioitu olevan marginaaliset kokonaisuuden kannalta. Tätä eroa ei ole huomioitu edellä olevan taulukon laskelmissa, kun alueen yhteydet suunnittelualueen ulkopuolelle ovat epäselvät ja alue rajautuu Lamminrahkan rajaan. Bussien osalta laskettiin eri vaihtoehtojen bussilinjojen pituudet Ojalassa (Taulukko 5). Ojalan joukkoliikennepalvelut toteutetaan pidentämällä olemassa olevia Tampereen keskustaan meneviä bussilinjoja. Ojalan asukkaiden osalta busseista aiheutuvat päästöt laskettiin lisäämällä Ojalan suoritteeseen myös ne lisävuorot, jotka lisätään suunnittelualueen uuden maankäytön vuoksi. Lisämaankäytöstä johtuen nykyisen puolen tunnin vuorovälin sijaan arvioitiin, että ajetaan kolme vuoroa tunnissa. Tämä kolmas vuoro on laskettu Tampereen keskustaan asti (12 km) Ojalan asukkaiden suoritteeseen. Bussien suorite on jaettu koko suunnittelualueen asukasluvulla, vaikka käytännössä Aitolahdentien läheisyydessä asuvat käyttävät tämän tien bussipalveluita. Taulukko 5. Arvio vuorokauden bussisuoritteesta per asukas Ojalassa (huom. alueen ulkopuolinen liikenne ei sisälly lukuihin) VEA VEB VEC linja I linja II Suorite Risso yhteensä linjojen suorite suunnittelualueella Bussisuorite suunnittelualueella (km/vrk) Bussisuorite [bussi-km / asukas/vrk] / 30

12 Suunnittelualueen henkilöauto- ja bussisuoritteiden perusteella on laskettu liikenteen hiilijalanjälki. Erot on saatu vain sisäisen liikenteen osalta, koska arviointityössä ei ole käytetty liikennemallia. Erot on laskettu katuverkon ja joukkoliikennelinjojen pituuksien avulla. Henkilöauton kokonaissuorite per asukas on otettu liikkumistutkimuksesta. Lukuun on lisätty Ojalan sisäinen suorite per asukas. Bussin kokonaissuorite per asukas on arvioitu etäisyytenä Tampereen keskustasta. Tarkemmat asukaskohtaiset kokonaissuoritteet saataisiin seudun liikennemallista. Tämän TALLI-mallin avulla selviäisi myös liikennevirtojen suuntautuminen ja uuden liikenneverkon houkuttelema alueen läpiajoliikenteen osuus liikennemäärästä. Päästölaskennan perusteena noudatettiin yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskevaa Liikenne 2050 etenemissuunnitelmaa, jonka mukaan tavanomaisia polttoaineita käyttäviä autoja olisi kaupunkiliikenteessä oltava 50 % vähemmän vuoteen 2030 mennessä, ja ne olisi poistettava kokonaan kaupunkiliikenteestä vuoteen 2050 mennessä. Tarkastelussa tehtiin lisäksi seuraavat yksinkertaistukset ja oletukset: 1. Oletettiin, että 1) 2050 päästöt on 0 g/km ja 2) muutos tästä päivästä sinne on lineaarinen päästöt oletettiin nollaksi. 2. Henkilöautojen osalta nykypäästötasosta ei ole tilastollista arvoa Suomessa. Käytettiin liikenteessä olevien autojen keski-ikää 10,3 v (AKE) vastaavan vuoden (2001) ensirekisteröityjen autojen keskimääräistä hiilidioksidipäästökerrointa 179 g/km (AKE / tilastokeskus). 3. Näillä perustein laskettuna henkilöautojen kilometrikohtaiset päästöt aikavälillä olisi 68 g-co2/km(auto). Tampereella keskimääräinen autojen täyttöaste on 1,6, joten henkilötasolla henkilöautoliikenteen päästö on 42,5 g-co2/hkm 4. Bussiliikenteen hiilidioksidipäästöjen nykytasoksi oletettiin VTT:n LIPASTO laskentajärjestelmästä poimittuna a. Kun bussi täynnä (5 h), 17 g-co2/hkm b. Muulloin (12 h) 62 g-co2/hkm c. Keskiarvo on siis (12*62+5*17) / 17 = 49 g-co2/ hkm 5. Soveltamalla oletus 1. bussille, saatiin keskiarvoksi 18,6 g-co2/hkm tai 448 g-co2/km(bussi) 6. Kun suoritteet on laskettu auto/bussi-km per asukas, päästölaskelmissa on käytetty auton ja bussin päästökerrointa. Taulukko 4:ssa ja Taulukko 5:ssa laskettuihin kilometrimääriin, sekä yllä listattuihin oletuksiin perustuen tehtiin vertailu liikenteen hiilijalanjäljestä (Taulukko 6). 11 / 30

13 Taulukko 6. Asukkaan liikenteestä Ojalan alueella aiheutuvan hiilijalanjäljen erot eri vaihtoehdoissa VE A VE B VE C Bussi, km/vuosi/asukas Henkilöautot, km/vuosi/asukas CO2-g/km-bussi, ka 50 v CO2-g/km-polttomoottori, ka 50v Liikenteen hiilijalanjälki bussit CO2- ton/asukas/50v 1,3 1,6 1,8 Liikenteen hiilijalanjälkihenkilöauto CO2- ton/asukas/50v 29,4 29,5 29,6 Liikenteen hiilijalanjälki yhteensä CO2- ton/asukas/50v 30,8 31,1 31,4 2.2 Metsäalan vähenemisen hiilijalanjälki Metsä-alan pysyvän vähenemisen vaikutusta hiilijalanjälkeen arvioitiin puuston vuosittaisen kasvun sitoman hiilen perusteella. Metsäalan pysyvä vähenemä on laskettu Taulukko 7:ssa. Taulukko 7. Metsäalan väheneminen lisärakentamisen seurauksena eri OYK vaihtoehdoissa VE A VE B VE C + Asuinalueet (ha) Työpaikat (ha) Puolustusvoimien käytössä olevat alueet (ha) Kadut (ha) = Rakennettu ala (ha) Ennestään rakennettu ala (ha) = Uutta rakennettua alaa (ha) Metsäalan vähenemisen hiilijalanjälkivaikutus on laskettu alla Taulukko 8:ssa. Metsätalousinsinööri, Eric Raunio HAMK:sta arvioi karkealla tasolla, ilmakuvien ja luontokuvauksen perusteella kasvun alueella olevan pitkällä aikajaksolla luokkaa 4-6 m3-kiinto/ha,a ja että puusto on havupuuvaltaista. Laskenta tehtiin oletuksella 5 m3-kiinto/ha,a, oletuksella että puu sisältää hiiltä n. 200 kg/m3-kiinto [1], mikä taas vastaa 750 kg CO2:ta [1]. Yhden hehtaarin pysyvä metsäalan väheneminen aiheuttaa siis vuosittaisen hiilijalanjälkilisäyksen 3750 kg-co2/ha. Taulukko 8. Metsäalan vähenemisen hiilijalanjälkivaikutus asukasta kohti 50 vuoden aikajaksolla VE A VE B VE C Metsäalan väheneminen, (=uutta rakennettua alaa) Asukasluku Metsän hiilinielu ton-co2/ha, a 0,375 0,375 0,375 Hiilijalanjälki CO2-ton/asukas/50v 1,1 1,0 1,2 12 / 30

14 2.3 Yhteenveto maankäytön ja liikenteen eroista Kaikissa vaihtoehdoissa bruttoaluetehokkuus 5 on aluetasolla hyvin alhainen (0,05) ja bruttoasukastiheys 6 hehtaaria kohden 9-10 asukasta. Jos maa-alasta vähennetään asumiseen sopimattomat alueet, nettoaluetehokkuus 7 vaihtelee 0,08 ja 0,10 välillä, nettoasukastiheys asukkaan/ha välillä. Asukasmäärän ja työpaikkamäärän vaihtelu eri luonnosvaihtoehdoissa on pientä. Asuntotyyppien jakaumassa ja tilallisessa distribuutiossa on enemmän eroja. Taulukko 9:ään on koottu vaihtoehtojen keskeiset erot. Taulukko 9. Vaihtoehtojen keskeiset erot Arvioitavat vaikutukset VE A "Kukkula" VE B "Nauha" VE C "Kylä" Alueelliset vaikutukset Vaihtoehto tarjoaa parhaat synergiaedut Lamminrahkan kanssa, jos Lamminrahkan keskusta sijoittuu vaihtoehdon mukaisesti alueen luoteisosaan. Ojala jää kuitenkin hyvin irralliseksi Kumpulan alueesta ja Aitolahdentiestä, ja alueelle ei muodostu 'porttia'. Haapakorven työpaikkaalue jää irralliseksi. Alueen asukastiheys ja kokonaisaluetehokkuus ovat vaihtoehtojen korkeimmat, mutta silti alhaiset: yleisilme on esikaupunkimainen. Jos Lamminrahkan keskusta muodostuu alueen kaakkoisosaan, tarjoaa se parhaat synergiaedut tämän kanssa. Ojala jää kuitenkin hyvin irralliseksi Kumpulan alueesta ja Aitolahdentiestä, ja alueelle ei muodostu 'porttia'. Olkahisten työpaikka-alue jää irralliseksi. Asukastiheys ja aluetehokkuus ovat alhaisia: yleisilme on esikaupunkimainen. Tarjoaa heikoimmat synergiaedut sekä Kumpulan että Lamminrahkan kanssa. Alueelle ei muodostu Aitolahdentieltä 'porttia'. Olkahisten työpaikkaalue irrallinen. Asukastiheys ja aluetehokkuus alhaisin vaihtoehdoista, yleisilme kylämäinen. Maankäyttö Kaikki suunnitelman osa-alueet ovat yksipuolisia maankäytöltään eivätkä edistä ympärivuorokautista toimintaa. Asumistyyppejä löytyy useita, joka edistää elinkaariasumista ja sosiaalista monipuolisuutta. Palvelutarjonta on heikkoa pienestä asukaspohjasta johtuen. Kuten vaihtoehto A, mutta kerrostaloasumiselle ei löydy vaihtoehtoja Ojalan ydinalueelta. Liikkumisen osalta alueen hiilijalanjälki on hyvin samankaltainen kaikissa vaihtoehdoissa. Liikkumisen arviointi tehtiin tässä työssä vyöhykenäkökulmasta. Kun tarkastellaan Risson ja Ojalan asuinalueita, aluetehokkuuksien perusteella ne ovat joukkoliikennevyöhykettä. Asukastiheydeltään ne eivät aivan yllä joukkoliikennevyöhykkeen minimiarvoihin. Toisin sanoen näitä alueita voisi kutsua raja-tapauksiksi kestävän liikkumisen kehittymisen kannalta. Vyöhyketarkastelussa matkojen kulkutapaosuudet ovat hyvin samankaltaiset Tampereen seudun joukkoliikenne- ja autovyöhykkeen välillä. Merkittävämpi ero vyöhykkeiden välillä on henkilöautosuorite per asukas vuorokaudessa. Tähän vaikuttavat alueen sisäiset palvelut mukaan lukien liikkumisen palvelut ja alueen sijainti keskustaan nähden. Näistä jälkimmäinen on kaikissa vaihtoehdoissa sama. Alueen sisäiset palvelut on esitetty lähipalveluina kaikissa vaihtoehdoissa, mutta vaihtoehdossa A aluetehokkuus ja asukastiheys on 5 Bruttoaluetehokkuus = Asuinrakennusten kerrosala/ Projektialueen maa-ala 6 Bruttoasukastiheys = Asukkaat/ Projektin maa-ala 7 Nettoaluetehokkuus= Asuinrakennusten pinta-ala/ Asumiseen käytettävissä oleva maa-ala 8 Nettoasukastiheys = Asukkaat/ Asumiseen käytettävissä oleva maa-ala 13 / 30

15 suurin, joten sillä on parhaimmat edellytykset omiin lähipalveluihin. Ojala myös kytkeytyy parhaiten vaihtoehdossa A ympäröiviin alueisiin ja niiden palveluihin, joten palvelunäkökulmasta vaihtoehdolla A on parhaat edellytykset kestävien liikkumismuotojen edistämiseen. Joukkoliikenteen näkökulmasta alueen palvelutaso paranee, jos Ojalan asuinalueen bussireitit voidaan järjestää yhden bussilinjan avulla. Tällöin voidaan tihentää vuoroväliä. Muutos edellyttää asumisen sijoittamista bussilinjan vaikutusalueelle. Tavoitteissa on asetettu bussipysäkin enimmäisetäisyydeksi 400 metriä. 14 / 30

16 3 Energian nettokäyttö asuinrakennuksissa Energiankäyttö asuinrakennuksissa koostuu lämmityksestä, lämpimästä käyttövedestä sekä sähkön käytöstä valaistuksessa ja laitteissa. Energiankäytön hiilijalanjälki koostuu yksinkertaistetusti kahdesta tekijästä, jotka ovat a) käytetty energiamäärä ja b) energiantuotantotapa. Lähtökohtaisesti rakennustyyppien/asumistapojen (kerrostalo, pientalo, rivitalo) välillä keskeisin ero energiankäytön osalta on lämmitysenergian tarpeessa. Lämpimän käyttöveden tarve asukasta kohti on oletettavasti koko lailla vakio, riippumatta asumismuodosta. Laitteiden ja valaistuksen sähkön käyttö sen sijaan on riippuvainen myös asumisväljyydestä ja on sikäli oletettavasti asukasta kohti pientalossa tai rivitalossa suurempi kuin kerrostalossa. Lämmitykseen käytettävä nettoenergiamäärä taas riippuu lähinnä i) rakennustavasta (rakennustyyppi, eristykset, kerrosluvut, auringonvalon hyödyntäminen ja asumistiheys), ii) sekundäärisestä lämmöntuotannosta (kodin koneet ja valaistus), joka vähentää lämmitysenergian tarvetta ja iii) luonnonolosuhteista. Energiatuotantotavalla on suuri merkitys hiilijalanjälkeen, sillä hiilijalanjälki lasketaan primäärienergian kulutuksesta, joka on hyvin erilainen esim. laitteissa, valaistuksessa tai suorasähkölämmityksessä käytettävällä sähköllä kuin kaukolämmöllä, maalämmöllä tai vaikkapa puuenergialla rakennusten energiamääräysten perusteena eri tuotantotapojen katsotaan aiheuttavan primäärienergiankulutusta seuraavien kertoimien mukaisesti: Sähkö 1,7 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Fossiiliset polttoaineet 1,0 Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5 Hiilijalanjälki on suoraan suhteessa primäärienergiankäyttöön, mutta riippuu suoraan siitä millä tavoin primäärienergia on tuotettu. Tuulisähkön hiilijalanjälki on pieni ja syntyy vain puistojen rakentamisesta ja huoltamisesta ja katsotaan näin yleensä nollaksi kun taas vaikkapa kivihiilen tai turpeen poltosta syntyy hiilidioksidipäästöjä. 3.1 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 energiankäytön hiilijalanjäljen perustana Aiemmin rakennusmääräykset keskittyivät lähinnä rakennustavasta aiheutuvaan energiankulutuksen hillitsemiseen. Lämmitysmuodon ja muun sähkönkäytön (laitteet ja valaistus) ympäristövaikutusta ei huomioitu. Uudet, 2012 voimaan astuvat määräykset sen sijaan pyrkivät huomioimaan kaikki nämä seikat, jotka yhdessä muodostavat rakennuksen e-luvun. E-luku pyrkii määrittämään nimenomaan rakennuksen käytön aiheuttamaa primäärienergian kulutusta (Ostoenergia Kuva 4) ja ohjaamaan järkevään energiankäyttöön. Esim. valitsemalla energiaa paljon kuluttavien sähkövalaisintyyppien sijaan vähän kuluttava led-valaisin, lisääntyy lämmitysenergian tarve, kun hukkalämpöä ei synny, mutta kun sähköenergia (kerroin 1,7) lämmön lähteenä korvautuu kaukolämmöllä (kerroin 0,7) tai puun poltolla takassa (kerroin 0,5), pienenee e-luku, jolloin asunnon lämpöeristyksen tarve pienenee. Toisaalta rakentamalla hyvin eristetyn passiivitalon, joka kuluttaa vähän lämmitysenergiaa, voi edelleen valita suoran sähkölämmityksen ja välttyä investoinnilta maalämpöön, puulämpöön tai kaukolämpöliitäntään. 15 / 30

17 Kuva 4. Energian nettotarpeen muodostuminen (Ympäristöministeriö, Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2012) Edellä kuvattujen seikkojen valossa, 2012 uusien rakennusten energiamääräysten ollessa arvioinnin perustana on mielekkäämpää tarkastella asumisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä E-luvun kautta, erittelemättä lämmitystä ja muuta energiankäyttöä. Ojalan alueen sijainti huomioiden (etäisyys kaukolämmöstä) tehtiin realistinen oletus, että valtaosa lämmöstä tuotetaan pääsääntöisesti sähköllä ja vaadittuun e lukuun päästää hyödyntäen lämpöpumppuja, matalaenergia-/passiivitalorakentamista ja puun polttoa tulisijoissa. Perustuen esimerkiksi VTT:n julkaisemiin maalämmön ja kaukolämmön kilpailukykyvertailuihin [2], voidaan todeta maalämmön olevan kilpailukykyinen vaihtoehto myös kerrostaloon. Näin ollen tässä tarkastelussa oletetaan myös kerrostalon lämpiävän sähköllä (maalämpöä hyödyntäen). 3.2 Vaihtoehtojen väliset erot primäärienergian käytössä 2012 Rakentamisen energiamääräyksiin perustuva primäärienergian käyttö määritetään neliöperusteisesti (kwh/m2) ja se eroaa eri käyttötarkoituksissa (AK-1, A-5, AP-1 ja AP) kahden eri mekanismin kautta. a) Eri rakennustyypeillä (kerrostalo, rivitalo, pientalo) on eri vaatimukset primäärienergiatehokkuudelle (kwh/m2). Rakennustyyppien painotus eri vaihtoehdoissa poikkeaa toisistaan. b) eri vaihtoehdoissa on toisistaan poikkeava asumisväljyys. Eri rakennustyyppien primäärienergiankulutuslukujen maksimiarvot ovat: Pientalo Pinta-alan* mukaan (kts. alla Kuva 5), E = 173 A x 0,07 kwh/m2 Rivitalo 150 kwh/m2 Asuinkerrostalo 130 kwh/m2 * Paritalossa asuntojen yhteenlasketun pinta-alan mukaan 16 / 30

18 Kuva 5. Pientalojen E-lukuvaatimus pinta-alan mukaan Painotuksien osalta on tehty seuraavat oletukset eri käyttötarkoitusvaihtoehdoille: AK-1 Kerrostalo - 100% A-5 Paritalo 220 m2-25%, Rivitalo 660 m2 75% AP-1 Paritalo 220 m2-50%, Rivitalo 660 m2 50% AP Pientalo 200 m2 100% Näillä oletuksilla määräysten mukaiset primäärienergian vaatimuksista johdetut primäärienergian neliökohtaiset kulutusluvut eri käyttötarkoitusvaihtoehdoissa on esitetty Taulukko 10:n toisessa sarakkeessa. Taulukko 10. Primäärienergian vaatimuksista johdetut primäärienergian neliökohtaiset vuosittaiset kulutusluvut eri käyttötarkoitusvaihtoehdoissa Käyttötarkoitus Määräysten mukainen e-luku (kwh/m2*) keskimäärin* asumisväljyys k-m2/ asukas primäärienergian kulutus/asukas, kwh/asukas/a AK , A , AP , AP , * m2 = lämmitettävä nettoala, jonka oletetaan olevan yhtä kuin k-m2. Taulukko 10:n kolmannessa sarakkeessa on esitetty eri käyttötarkoitusvaihtoehtojen arvioitu asumisväljyys ja neljännessä sarakkeessa ensimmäisen kahden sarakkeen tulo, joka siis kuvaa yksittäiselle asukkaalle kohdistettua asuinrakennuksen primäärienergiankulutusta kussakin käyttötarkoituksessa. 17 / 30

19 3.3 Asuinrakennusten primäärienergiankulutuksen hiilijalanjälki eri käyttötarkoituksissa Kappaleen alussa esitetyin perustein primäärienergia oletetaan tässä tarkastelussa 100 %:sti sähkön tuotannon kautta (suoraan tai lämpöpumpun kautta) syntyneeksi jolloin hiilijalanjälkilaskentaa varten primäärienergiasta on johdettavissa myös sähkönkulutus asukasta kohden. Sähkönkulutuslaskennassa käytetään 2012 uusien rakennusten energiamääräysten mukaista kerrointa (1,7), joka kertoo montako yksikköä primäärienergiaa on käytetty yhden sähköenergiayksikön tuottamiseksi. Sähkön kulutus asukasta kohden eri käyttötarkoituksissa on laskettu tällä perusteella Taulukko 11:n toiseen sarakkeeseen. Hiilijalanjäljen laskentaan käytetään oletuksena tämänhetkisen Pohjoismaisen sähkön keskimääräistä hiilijalanjälkeä sekä oletetaan energiateollisuus RY:n 2050 vision mukaisesti, että sähkön tuotannon päästöt muuttuvat vuoden 2010 tasosta (280 g-co2/kwh) tasolle g-co2/kwh 2050 mennessä. Tarkastelussa oletetaan 2050 tasoksi 37,5 g-co2/kwh ja muutos lineaariseksi jälkeen oletetaan päästöjen pysyvän tavoitteen mukaisella samalla tasolla tarkastelujakson loppuun (2062) asti. Tällöin keskimääräiseksi vuosittaiseksi päästökertoimeksi vuosina saadaan 153 g-co2/kwh. Kertoimen mukainen 50 vuoden käytön aikainen hiilijalanjälki on laskettu taulukon kolmanteen (per asukas) ja neljänteen (per asuinneliö) sarakkeeseen. Taulukko 11. Asuinrakennusten sähkön kokonaiskäyttö ja siitä seuraava hiilijalanjälki 50 vuoden aikajaksolla Käyttötarkoitus Sähkönkulutus/asukas*, kwh-e/asukas/a Energiankulutuksen hiilijajanjälki, ton-co2/asukas/50v Energiankulutuksen hiilijajanjälki, ton-co2/m2/50v AK ,48 A ,61 AP ,61 AP , Asuinrakennusten primäärienergiankulutuksen hiilijalanjälki eri OYK vaihtoehdoissa (VE A, VE B, VE C) Asukaskohtainen asuinrakennusten energiankulutuksen hiilijalanjälki eri kaavavaihtoehdoissa saadaan laskemalla Taulukko 11:n käyttötarkoitusten ominaispäästökertoimista eri kaavavaihtoehtojen käyttötarkoitusasukaslukujen mukaan painotettu keskiarvo. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 12) on esitetty eri käyttötarkoitusten painotukset eri kaavavaihtoehdoissa ja niistä seuraava hiilijalanjälki (CO2-ton/hlö/50v). 18 / 30

20 Taulukko 12. Asukaslukupainotus käyttötarkoitustyypeittäin ja sen mukaan laskettu asukkaan asumisen energiankulutuksen hiilijalanjälki eri osayleiskaavavaihtoehdoissa VE A VE B VE C AK-1 42 % 44 % 16 % A-5 0 % 0 % 44 % AP 38 % 33 % 18 % AP-1 19 % 23 % 21 % Painotettu ka, ton- CO2/asukas/50v 27,9 28,4 31,2 Johtopäätöksenä voidaan todeta että, erot käyttötarkoitustyyppien kesken ovat suuret, mutta kaavavaihtoehtojen välillä suurta eroa ei synny. Vaihtoehto C on kuitenkin odotetusti heikoin, koska energiatehokkaan kerrostalorakentamisen (AK-1) osuus on suhteessa selvästi pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Kuten todettu kappaleessa 3.1, uusien rakennusten energiamääräyksiin 2012 perustuen energiankäytön ja päästöjen jakautumista lämmityksen ja muun energiankäytön kesken ei voida selkeästi määrittää vaan säännökset tarkastelevat kokonaisuutta. Seuraavissa kappaleissa annetaan kuitenkin karkea mittakaavaarvio eri osatekijöiden osuuksista Valaistuksen ja sähkölaitteiden osuus Valaistuksen ja sähkölaitteiden sähkönkulutuksen voidaan katsoa olevan pinta-ala riippuvaista. Luku riippuu asunnon käyttöasteesta, mutta sen voidaan olettaa olevan luokkaa 30 kwh/m2. 50 m2 asumistiheydellä tämä aiheuttaisi kappaleen 3.3 lähtöoletuksin 1500 kwh x 153 g-co2/kwh = 11,5 ton-co2/asukas/50v. Tämä on suuruusluokkaa asumisen 40 % sallitusta primäärienergiakulutuksesta ja päästöistä Lämpimän käyttöveden osuus Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 mukaan lämpimän käyttöveden lämmönkulutus lasketaan neliöperusteisesti (35 kwh/m2, a) mikä on seurausta siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että asunnon asukasmääriä ei voida rakennushetkellä määrittää. Mikäli asumisväljyydeksi oletetaan 50 m2, tämä tarkoittaa kwh/asukas,a. Vertailtuna muihin lähteisiin tämä luku on korkeahko. Esimerkiksi lämpimän käyttöveden mittauksia sisältäneessä TKK:n diplomityössä[3] mitattuna saatu luku on selvästi matalampi. Mitattu kohde on pieni kerrostalo, jossa on 18 asuntoa ja 41 asukasta ja vuotuinen lämmitysenergian kulutus on kwh/a. Kulutus asukasta kohden on siis 1472 kwh/asukas, a. Mikäli oletetaan kulutuksen olevan näiden lähteiden väliltä, esim kwh/asukas, saadaan 50 v ajalle kappaleen 3.3 lähtöoletuksin 1600 kwh/asukas,a x 153 g-co2/kwh x 50 a = 12,2 ton-co2/asukas/50v, olettaen että vesi on lämmitetty suoralla sähkölämmityksellä. Mikäli käytetään maalämpöä ja oletetaan COP 2,8 rakennusmääräysten laskennan mukaisesti, on lämpimän käyttöveden osuus 4,4 ton-co2/asukas/50v. Lämmin käyttövesi aiheuttaisi siis riippuen siitä käytetäänkö maalämpöä hyväksi vai tehdäänkö lämpö suoraan sähköllä, 15-40% osuuden sallitusta asumisen primäärienergian kulutuksesta ja päästöistä. 19 / 30

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Energiankäyttäjän mahdollisuudet Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Sisältö Tausta Tavoitteet Kesäasuminen Kaupunkiasuminen Autoilu Yhteenveto Suosituksia 24.4.2010 Asko Vuorinen 2 CV 1970 80 Imatran Voima Oy:n

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Alustavat tulokset 30.10.2014

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Alustavat tulokset 30.10.2014 Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Alustavat tulokset 3.1.214 Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä. Aluetehokkuusluvun

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA

Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA Arkkitehtitoimisto Inspis Oy Oulu 19.12.2008 ALKUSANAT Kansainväliset

Lisätiedot

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin

GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin ILKA-hankkeen tuloksia Heidi Määttä-Juntunen Projektipäällikkö Ilmastoystävällinen kaavoitus (ILKA) Maantieteen laitos

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Maankäytön kuvaus Turun raitiotien yleissuunnitelman vaihtoehtovertailussa 10.1.2014

Maankäytön kuvaus Turun raitiotien yleissuunnitelman vaihtoehtovertailussa 10.1.2014 Maankäytön kuvaus Turun raitiotien yleissuunnitelman vaihtoehtovertailussa 10.1.2014 10.1.2014 1 (9) Sisällys 1 Lähtökohdat ja työn tarkoitus... 2 2 Alueiden raitiotiesidonnaisuus... 2 3 Tulokset... 5

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Raportti 6.11.2014

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Raportti 6.11.2014 Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Raportti 6.11.2014 Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset energiankulutukseen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA Ympäristöystävällistä energiaa- tapahtuma, 6.6.2014 / Kotka EU sustainable energy days event Esa Partanen energia- ja ilmastoasiantuntija Kotkan

Lisätiedot

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä

Lisätiedot