TUTKIMUSRAPORTTI RTE2183/02. Matalaenergiaharkkotalo Ratkaisumallit VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUSRAPORTTI RTE2183/02. Matalaenergiaharkkotalo Ratkaisumallit VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA"

Transkriptio

1 ESPOO 2002 TUTKIMUSRAPORTTI RTE2183/02 Matalaenergiaharkkotalo Ratkaisumallit VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

2 TUTKIMUSRAPORTTI NRO RTE2183/02 Matalaenergiaharkkotalo Ratkaisumallit Juhani Laine, Mikael Salonvaara & Mikko Saari VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

3 Copyright VTT 2002 JULKAISIJA VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Lämpömiehenkuja 3, PL 1804, VTT puh. vaihde (09) 4561, faksi (09) RAPORTIN JAKELU Suomen Betonitieto Oy PL 11, (Unioninkatu 14), HELSINKI puh. (09) faksi (09) Toimitus Auli Rautakivi Espoo 2002

4 Tiivistelmä Matalaenergiapientalo voidaan rakentaa kevytsoraharkkorakenteisena tässä selvityksessä esitettyjen ratkaisumallien ja suositusratkaisujen mukaan. Matalaenergiatalo määriteltiin seuraavasti: "matalaenergiatalon lämmittämiseen kuluu alle puolet voimassa olevien normien mukaisen talon kulutuksesta ja ulkoseinän lämmönläpäisykerroin on alle 0.20 W/m²K". Suunnittelun lähtökohtana on puhdas sisäilma, vedoton ja lämmin talo sekä tutkitusti toimivat ja kestävät rakenneratkaisut. Nykyisten normien mukaan rakennetun pientalon lämmittämiseen kuluu 160 kwh/m² energiaa vuodessa. Pientalot rakennetaan usein normeja paremmin ja tyypillinen lämmitysenergiankulutus on noin 120 kwh/m² vuodessa. Matalaenergiaharkkotalon lämmittämiseen kuluu energiaa vain 60 kwh/m² tai 40 kwh/m² vuodessa ratkaisumallista riippuen. Suositusratkaisuissa matalaenergiatalon harkkorakenteisten ulkoseinän lämmönläpäisykerroin (U-arvo) voi olla W/m²K, jos muiden rakenteiden lämpöhäviöitä vastaavasti pienennetään. Suositusratkaisuissa parannettiin myös ikkunoiden ja muiden rakenteiden lämmöneristävyyttä tasapuolisesti niin, että ratkaisut olivat teknisesti ja taloudellisesti järkeviä. Lisäksi esimerkiksi ikkunan ja harkkoseinän liitoskohdan lämpöteknistä toimivuutta parannettiin. Ilmanvaihtojärjestelmä oli koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, jonka poistoilman lämmöntalteenoton hyötysuhde oli 50 % tai 65 %. 3

5 Alkusanat Selvityksen tilaaja oli Suomen Betonitieto Oy. Projektin johtoryhmään kuuluivat Seppo Petrow, Suomen Betonitieto Oy:stä, puheenjohtaja, Heikki Korhonen, Reikäbetoni Oy:stä, Tuomo Kovanen, Rakennusbetoni ja elementti Oy:stä, Jouko Partanen ja Mikko Pöysti, Optiroc Oy:stä, Jukka Parviainen ja Pekka Tikkanen, HB-Betoniteollisuus Oy:stä sekä Tuomo Sahlsten, Lakan betoni Oy:stä. VTT:n tutkimusryhmään kuuluivat Juhani Laine, vastuualueenaan matalaenergiarakentamisen kokonaisvaltainen kehittäminen, Mikael Salonvaara, vastuualueenaan harkkorakenteiden lämpö- ja kosteustekniset analyysit ja Mikko Saari, vastuualueenaan energiankulutuksen määrittäminen ja raportointi sekä johtoryhmän sihteerinä toimiminen. 4

6 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Alkusanat Johdanto Mallipientalot Mallitalojen energiankulutustasot Nykyiset harkkorakenteet Eristeharkko Ikkunan ylityspalkki Ikkunan ylitys eristeharkolla Matalaenergiaharkkorakenteet Harkon lämmönläpäisykertoimen parantaminen Matalaenergiaharkon lämpötekninen toiminta Harkko paikalla paisutetulla eristeellä Matalaenergiapalkkiharkko Ikkunan alapuolinen liitos Välipohjan liitos Rakennusmassan lämpötekninen hyödyntäminen Matalaenergiaratkaisuvaihtoehtojen vertailu Perusteita vaihtoehtoisille lämmitysjärjestelmille Ilmanvaihtolämmitys Rakennelämmitys Varaava lämmitys Tulisijalämmitys Vaihtoehtoisten ilmanvaihtojärjestelmien soveltuvuus Poistoilmanvaihto Tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla Matalaenergiaharkkotalon suositusratkaisut...48 Lähdeluettelo

7 1. Johdanto Työssä määriteltiin kevytsoraharkkorakenteisen matalaenergiatalon ratkaisumallit. Tavoitteena oli kehittää harkkorakenteinen pientalo, jonka lämmittämiseen kuluu ostettua lämmitysenergiaa parhaimmillaan vain 25 % nykytasosta tinkimättä hyvästä sisäilmastosta. Matalaenergiatalon määrittely yleisellä tasolla mielletään helpoksi ja yksinkertaiseksi tehtäväksi, mutta taitamaton suunnittelu voi tuoda mukanaan ongelmia. Kun talon lämmöntarve pienenee, niin erityisesti detaljit ja käytännön ratkaisut, mm. kylmäsiltojen eliminointi sekä tiiviit liitos- ja läpivientiratkaisut tulevat merkittäviksi. Lisäksi usein unohdetaan talotekniikan putkistojen ja kanavistojen lämmöneristys ja reitityssuunnittelu sekä talotekniikan ja rakenteiden yhteensovitus. Harkkorakenteisen matalaenergiatalon määrittely eri energiankulutustasoille on tärkeää harkkorakenteisten pientalojen kehittämisen kannalta. Ratkaisuvaihtoehdot määriteltiin sekä harkkojen eritasoisille lämmöneristyskyvyille että talon eri energiankulutustasoille. Tulokseksi saatiin konkreettisia vaihtoehtoja ja suunnittelun lähtötietoja, joiden pohjalta eri suunnittelijat voivat helposti määritellä toimivat käytännön ratkaisut. Selvitys pohjautuu laskennallisiin tarkasteluihin ja runsaisiin tutkimus-, kehitys- ja koerakentamistuloksiin. 6

8 2. Mallipientalot Kehitystyössä ja energiankulutuslaskelmissa käytettiin esimerkkeinä kolmea mallitaloa, jotka esitetään kuvassa 1. Talot vastaavat kooltaan keskimääräistä nykyisin rakennettavaa pientaloa. Kaikkien talojen huoneistoala on 140 m², kerrosala on 165 m² ja rakennustilavuus 500 m³ m 10 m pohja 1-kerroksinen pientalo 10.3 m 8 m pohja 2-kerroksinen pientalo 10.3 m 8 m pohja kellarillinen pientalo (rinneratkaisu) Kuva 1. Kehitystyössä käsiteltävät mallipientalot. 7

9 3. Mallitalojen energiankulutustasot Mallitalojen energiankulutustasot määritettiin siten, että rakennuksen lämmityksen mitoituslämmitystehontarvetta eli lämpöhäviöitä pienennettiin 100 %:sta 75 %:iin, 50 %:iin ja 25 %:iin. Perustapaus (Normitalo 100 %) vastaa voimassa olevia rakennusten energiamääräyksiä (Suomen rakentamismääräyskokoelma. Osa C ). Omaan käyttöön tulevat pientalot rakennetaan usein selvästi minimivaatimuksia paremmiksi. Normitalo 75 % vastaa uusien, kesällä 2001 lausunnolla olleiden energiamääräysten tasoa. Matalaenergiatalo 50 % ja matalaenergiatalo 25 % ovat jo huomattavasti normitaloja parempia. Kolmen mallipientalon lämmitysenergiankulutukset ovat kuvissa 2-4. Tarkemmat laskentatiedot esitetään taulukoissa kerroksinen pientalo Lämmitysenergia, kwh/m² vuodessa Normitalo 100% Normitalo 75 % Matalaenergiatalo 50 % Matalaenergiatalo 25 % Kuva 2. 1-kerroksisten harkkopientalojen ratkaisuvaihtoehtojen lämmitysenergiankulutukset. 8

10 2-kerroksinen pientalo Lämmitysenergia, kwh/m² vuodessa Normitalo 100% Normitalo 75 % Matalaenergiatalo 50 % Matalaenergiatalo 25 % Kuva 3. 2-kerroksisten harkkopientalojen ratkaisuvaihtoehtojen lämmitysenergiankulutukset. Kellarillinen pientalo 180 Lämmitysenergia, kwh/m² vuodessa Normitalo 100% Normitalo 75 % Matalaenergiatalo 50 % Matalaenergiatalo 25 % Kuva 4. Kellarillisten harkkopientalojen ratkaisuvaihtoehtojen lämmitysenergiankulutukset. 9

11 Taulukko 1. 1-kerroksisen harkkopientalon laskennallinen energiankulutus vuodessa. 1-kerroksinen pientalo Normitalo 100% Normitalo 75 % Matalaenergiatalo 50 % Matalaenergiatalo 25 % Rakennustilavuus rak-m³ Kerrosala krs-m² Lämmin huoneala m² Kerroskorkeus m Huonekorkeus m Lämmin ilmatilavuus m³ Rakenneosien pinta-alat - ulkoseinät m² maanvastaiset ulkoseinät m² tuuletetut alapohjat m² maanvastaiset alapohjat m² yläpohjat m² ikkunat m² etelä (40 %) m² pohjoinen (20 %) m² itä (20 %) m² länsi (20 %) m² ulko-ovet m² Rakenneosien U-arvot - ulkoseinät W/m²K maanvastaiset ulkoseinät W/m²K tuuletetut alapohjat W/m²K maanvastaiset alapohjat W/m²K yläpohjat W/m²K ikkunat W/m²K ulko-ovet W/m²K Ikkunan auringon säteilyn läpäisykerroin Tehollinen lämpökapasiteetti kwh/k Ulkovaipan ilmanpitävyys n 50 -luku, 1/h Vuotoilmanvaihtokerroin 1/h Ilmanvaihdon ilmavirta m³/s ilmanvaihtokerroin 1/h ilmanvaihtokerroin dm³/s/m² ilmanvaihdon käyttöaika jatkuva käyttö jatkuva käyttö jatkuva käyttö jatkuva käyttö Ilmanvaihdon LTO:n hyötysuhde % 0 % 25 % 50 % 75 % Puhallinsähköteho W/(dm³/s) Valaistussähköluokka D D D D Laitesähköluokka D D D D Veden kulutus dm³/henk/vrk veden kulutus m³/rak-m³/a lämpimän veden osuus % 40 % 40 % 40 % 40 % Asukkaiden lukumäärä henkilökuorma kwh/rak-m³/kk Huoneistojen lukumäärä Kerrosten lukumäärä Sisälämpötila C Mitoitusulkolämpötila (vyöh. I) C Mitoitusulkolämpötila (vyöh. IV) C Talojen rakenteiden ja ilmanvaihdon lämpöhäviöt Rakenneosien konduktanssit W/K Ilmanvaihdon lämpökapasiteettivirta W/K Vuotoilman lämpökapasiteettivirta W/K Yhteensä W/K Lämpöhäviöiden vertailu % 100 % 73 % 47 % 26 % Rakennuksen aikavakio h Tilojen lämmitysenergiankulutus kwh/a (vyöhyke I, Helsinki) kwh/m³/a kwh/m²/a Lämmitystarpeen vertailu % 100 % 66 % 34 % 11 % Lämpimän käyttöveden energia kwh/a kwh/m³/a kwh/m²/a Sähkönkulutus kwh/a kwh/m³/a #VALUE! kwh/m²/a Lämmitystehontarve kw (vyöhyke I, Helsinki) W/m³ W/m² Tilojen lämmitysenergia kwh/a (vyöhyke IV, Sodankylä) kwh/m³/a kwh/m²/a Lämmitystehontarve kw (vyöhyke IV, Sodankylä) W/m³ W/m²

12 Taulukko 2. 2-kerroksisen harkkopientalon laskennallinen energiankulutus vuodessa. 2-kerroksinen pientalo Normitalo 100% Normitalo 75 % Matalaenergiatalo 50 % Matalaenergiatalo 25 % Rakennustilavuus rak-m³ Kerrosala krs-m² Lämmin huoneala m² Kerroskorkeus m Huonekorkeus m Lämmin ilmatilavuus m³ Rakenneosien pinta-alat - ulkoseinät m² maanvastaiset ulkoseinät m² tuuletetut alapohjat m² maanvastaiset alapohjat m² yläpohjat m² ikkunat m² etelä (40 %) m² pohjoinen (20 %) m² itä (20 %) m² länsi (20 %) m² ulko-ovet m² Rakenneosien U-arvot - ulkoseinät W/m²K maanvastaiset ulkoseinät W/m²K tuuletetut alapohjat W/m²K maanvastaiset alapohjat W/m²K yläpohjat W/m²K ikkunat W/m²K ulko-ovet W/m²K Ikkunan auringon säteilyn läpäisykerroin Tehollinen lämpökapasiteetti kwh/k Ulkovaipan ilmanpitävyys n 50 -luku, 1/h Vuotoilmanvaihtokerroin 1/h Ilmanvaihdon ilmavirta m³/s ilmanvaihtokerroin 1/h ilmanvaihtokerroin dm³/s/m² ilmanvaihdon käyttöaika jatkuva käyttö jatkuva käyttö jatkuva käyttö jatkuva käyttö Ilmanvaihdon LTO:n hyötysuhde % 0 % 25 % 50 % 75 % Puhallinsähköteho W/(dm³/s) Valaistussähköluokka D D D D Laitesähköluokka D D D D Veden kulutus dm³/henk/vrk veden kulutus m³/rak-m³/a lämpimän veden osuus % 40 % 40 % 40 % 40 % Asukkaiden lukumäärä henkilökuorma kwh/rak-m³/kk Huoneistojen lukumäärä Kerrosten lukumäärä Sisälämpötila C Mitoitusulkolämpötila (vyöh. I) C Mitoitusulkolämpötila (vyöh. IV) C Talojen rakenteiden ja ilmanvaihdon lämpöhäviöt Rakenneosien konduktanssit W/K Ilmanvaihdon lämpökapasiteettivirta W/K Vuotoilman lämpökapasiteettivirta W/K Yhteensä W/K Lämpöhäviöiden vertailu % 100 % 74 % 48 % 25 % Rakennuksen aikavakio h Tilojen lämmitysenergiankulutus kwh/a (vyöhyke I, Helsinki) kwh/m³/a kwh/m²/a Lämmitystarpeen vertailu % 100 % 65 % 33 % 10 % Lämpimän käyttöveden energia kwh/a kwh/m³/a kwh/m²/a Sähkönkulutus kwh/a kwh/m³/a #VALUE! kwh/m²/a Lämmitystehontarve kw (vyöhyke I, Helsinki) W/m³ W/m² Tilojen lämmitysenergia kwh/a (vyöhyke IV, Sodankylä) kwh/m³/a kwh/m²/a Lämmitystehontarve kw (vyöhyke IV, Sodankylä) W/m³ W/m²

13 Taulukko 3. Kellarillisen harkkopientalon laskennallinen energiankulutus vuodessa. Kellarillinen rinnepientalo Normitalo 100% Normitalo 75 % Matalaenergiatalo 50 % Matalaenergiatalo 25 % Rakennustilavuus rak-m³ Kerrosala krs-m² Lämmin huoneala m² Kerroskorkeus m Huonekorkeus m Lämmin ilmatilavuus m³ Rakenneosien pinta-alat - ulkoseinät m² maanvastaiset ulkoseinät m² tuuletetut alapohjat m² maanvastaiset alapohjat m² yläpohjat m² ikkunat m² etelä (40 %) m² pohjoinen (20 %) m² itä (20 %) m² länsi (20 %) m² ulko-ovet m² Rakenneosien U-arvot - ulkoseinät W/m²K maanvastaiset ulkoseinät W/m²K tuuletetut alapohjat W/m²K maanvastaiset alapohjat W/m²K yläpohjat W/m²K ikkunat W/m²K ulko-ovet W/m²K Ikkunan auringon säteilyn läpäisykerroin Tehollinen lämpökapasiteetti kwh/k Ulkovaipan ilmanpitävyys n 50 -luku, 1/h Vuotoilmanvaihtokerroin 1/h Ilmanvaihdon ilmavirta m³/s ilmanvaihtokerroin 1/h ilmanvaihtokerroin dm³/s/m² ilmanvaihdon käyttöaika jatkuva käyttö jatkuva käyttö jatkuva käyttö jatkuva käyttö Ilmanvaihdon LTO:n hyötysuhde % 0 % 25 % 50 % 75 % Puhallinsähköteho W/(dm³/s) Valaistussähköluokka D D D D Laitesähköluokka D D D D Veden kulutus dm³/henk/vrk veden kulutus m³/rak-m³/a lämpimän veden osuus % 40 % 40 % 40 % 40 % Asukkaiden lukumäärä henkilökuorma kwh/rak-m³/kk Huoneistojen lukumäärä Kerrosten lukumäärä Sisälämpötila C Mitoitusulkolämpötila (vyöh. I) C Mitoitusulkolämpötila (vyöh. IV) C Talojen rakenteiden ja ilmanvaihdon lämpöhäviöt Rakenneosien konduktanssit W/K Ilmanvaihdon lämpökapasiteettivirta W/K Vuotoilman lämpökapasiteettivirta W/K Yhteensä W/K Lämpöhäviöiden vertailu % 100 % 73 % 47 % 25 % Rakennuksen aikavakio h Tilojen lämmitysenergiankulutus kwh/a (vyöhyke I, Helsinki) kwh/m³/a kwh/m²/a Lämmitystarpeen vertailu % 100 % 65 % 33 % 9 % Lämpimän käyttöveden energia kwh/a kwh/m³/a kwh/m²/a Sähkönkulutus kwh/a kwh/m³/a #VALUE! kwh/m²/a Lämmitystehontarve kw (vyöhyke I, Helsinki) W/m³ W/m² Tilojen lämmitysenergia kwh/a (vyöhyke IV, Sodankylä) kwh/m³/a kwh/m²/a Lämmitystehontarve kw (vyöhyke IV, Sodankylä) W/m³ W/m²

14 4. Nykyiset harkkorakenteet Nykyisten harkkorakenteiden lämpötekninen toiminta ja lämmönläpäisykertoimet laskettiin kaksiulotteisen lämpötilakentän ratkaisuun perustuvalla laskentamallilla. Laskelmat tehtiin nykytapaan eristetylle harkkoseinälle. Lisäksi laskettiin ikkunan päälle asennettavan palkkiharkon vaikutus seinän U-arvoon. Vertailutapauksena oli tavanomaisesta eristeharkosta tehty palkki. Lähtötiedot perustuvat (mm. harkkojen rakenne ja mitat) Optiroc Oy:n Lecaterm-harkko-esitteisiin. Kuvissa 5, 6 ja 7 ovat laskettujen rakennevaihtoehtojen lämpötilakentät. Nykyisen harkon mitat ja rakenne: Paksuus Korkeus 300 mm 190 mm Vaakasaumassa oli 10 mm kerros laastia ja eristeen kohdalla oli mineraalivillaa 10 mm. Pystysaumoja ei ole otettu huomioon (kaksiulotteinen laskenta). Ulko- ja sisäpinnassa oli 15 mm laastia. Puukarmisen MSE-ikkunan U-arvo oli 1.4 W/m²K. Materiaalien lämmönjohtavuudet, W/mK (arvoja käytetään kaikissa esitetyissä laskelmissa ellei toisin mainita) Betoni 1.7 Polyuretaani Puu 0.12 Kevytsoraharkko 0.21 Laasti (kiinnitys/tasoitus) 1.0 Mineraalivilla Laskentatilanteen lämpötilat: (arvoja käytetään kaikissa esitetyissä laskelmissa ellei toisin mainita) Ulkoilma -20 C Sisäilma +20 C Sisäpinnan lämmönvastus on 0.13 m 2 K/W ja ulkopinnan 0.07 m 2 K/W. Eristeharkon tutkimustulokset: Eristeharkkoseinän U-arvo on 0.23 W/m²K Ikkunan ylityspalkin tutkimustulokset: - Ikkunan yläpuolella oleva palkkiharkko vastaa lämpöhäviöltään 3.4 eristeharkkoriviä - Ikkunan yläpuolella olevan palkkiharkon U-arvo on 0.56 W/m²K 13

15 - Palkkiharkon yläpuolella olevan harkon U-arvo on 0.39 W/m²K Palkkiharkon häiriö näkyy vielä kolmannessakin yläpuolisessa harkkorivissä, U-arvo lienee siinä noin 0.3 W/m²K (kolmatta riviä ei ollut mukana laskennassa). Tästä ylöspäin häiriötä ei tarvinne ottaa huomioon. Ikkunan ylitys eristeharkon tutkimustulokset: - Ikkunan yläpuolella oleva eristeharkko vastaa lämpöhäviöltään 1.7 eristeharkkoriviä - Ikkunan yläpuolella olevan eristeharkon U-arvo on 0.37 W/m²K Eristeharkon yläpuolella olevan harkon U-arvo on 0.25 W/m²K 4.1 Eristeharkko Eristeharkon rakennekerrokset ulkopinnasta sisäpintaan: laasti 15 mm, harkko 105 mm, polyuretaani 90 mm, harkko 105 mm ja laasti 15 mm. -20 C +20 C U-arvo on 0.23 W/m²K Kuva 5. Eristeharkkoseinän lasketut lämpötilakentät pystyleikkauksessa. U-arvo on 0.23 W/m²K. 14

16 4.2 Ikkunan ylityspalkki Eristeharkkorakenteisen ikkunan ylityspalkin rakennekerrokset ulkopinnasta sisäpintaan: laasti 15 mm, harkko n. 105 mm, polyuretaani 50 mm, betoni n. 80 mm, harkko n. 60 mm ja laasti 15 mm. Alareunassa oli 50 mm eristämätöntä harkkoa läpi seinän. Kolmannen harkon U-arvo on n W/m²K U-arvo on 0.39 W/m²K -20 C +20 C U-arvo on 0.56 W/m²K Kuva 6. Ikkunan yläpuolisen palkkiharkon lasketut lämpötilakentät (pystyleikkaus). Ikkunan yläpuolella oleva palkkiharkko vastaa lämpöhäviöltään 3.4 eristeharkkoriviä. Ikkunan yläpuolella olevan palkkiharkon U-arvo on 0.56 W/m²K ja sen yläpuolella olevan harkon U-arvo on 0.39 W/m²K. Palkkiharkon häiriö näkyy vielä kolmannessakin yläpuolisessa harkkorivissä, U-arvo lienee siinä noin 0.3 W/m²K. Kolmas harkkorivi ei ollut mukana laskennassa. Tästä ylöspäin häiriötä ei tarvinne ottaa huomioon. 15

17 4.3 Ikkunan ylitys eristeharkolla Eristeharkon rakennekerrokset ulkopinnasta sisäpintaan: laasti 15 mm, harkko 105 mm, polyuretaani 90 mm, harkko 105 mm ja laasti 15 mm. U-arvo on 0.25 W/m²K -20 C +20 C U-arvo on 0.37 W/m²K Kuva 7. Ikkunan yläpuolisen harkon lasketut lämpötilakentät. Palkkiharkko on korvattu tavanomaisesti eristetyllä harkolla. Ikkunan yläpuolella oleva eristeharkko vastaa lämpöhäviöltään 1.7 eristeharkkoriviä. Ikkunan yläpuolella olevan eristeharkon U-arvo on 0.37 W/m²K ja sen yläpuolella olevan harkon U-arvo on 0.25 W/m²K. Läpimenevä laastikerros ikkunan vastaisessa pinnassa heikentää lämmöneristävyyttä merkittävästi. 16

18 5. Matalaenergiaharkkorakenteet 5.1 Harkon lämmönläpäisykertoimen parantaminen Harkkoseinän eristepaksuuden lisääminen ja paremmin lämpöä eristävän eristemateriaalin käytön vaikutus seinän lämmönläpäisykertoimeen (U-arvo) esitetään kuvassa 8. Harkkoseinän U-arvo, W/m²K Harkkoseinän eristyspaksuuden lisääminen (laskenta C4:n mukaan) Harkkoseinän kokonaispaksuus, mm Normitalo 100 % Eristeen lämmönjohtavuus W/mK 0.25 Normitalo 75 % Eristeen lämmönjohtavuus W/mK Eristeen lämmönjohtavuus W/mK Matalaenergiatalo 50 % 0.10 Matalaenergiatalo 25 % Eristyspaksuus, mm Kuva 8. Energialaskentatapauksia vastaavat harkkoratkaisuesimerkit (yksinkertaistettu laskentamenetelmä). Matalaenergiatasoisen harkkoseinän eristyspaksuus on yli kaksinkertainen nykyisiin eristeharkkoihin verrattuna. 17

19 5.2 Matalaenergiaharkon lämpötekninen toiminta Uuden matalaenergiaharkon U-arvo laskettiin. Lisäksi arvioitiin eristeen lohenpyrstöliitosten vaikutus U-arvoon sekä erilaisten vaakasaumaratkaisujen vaikutusta. Uuden matalaenergiaharkon lämpötekninen toiminta ikkunaliitoksessa ja välipohjaliitoksessa selvitettiin. Laskelmien tulokset ovat taulukossa 4 ja kuvissa 9 ja 10. Matalaenergiaharkon mitat ja rakenne: - paksuus 380 mm - korkeus 190 mm Matalaenergiaharkon rakennekerrokset ulkopinnasta sisäpintaan: laasti 15 mm, harkko 100 mm, polyuretaani 160 mm, harkko 120 mm ja laasti 15 mm. Vaakasaumassa oli 10 mm kerros laastia ja eristeen kohdalla oli mineraalivillaa 10 mm. Pystysaumoja ei otettu huomioon (kaksiulotteinen laskenta). Puukarmisen matalaenergiaikkunan U-arvo oli 0.6 W/m²K. Ulkopuolisessa harkossa lohenpyrstöt harkon sisällä, eristeen tehollinen paksuus 160 mm, sisäpuolinen harkko mm (lohenpyrstöt harkon pinnassa). Päätulokset: - matalaenergiaharkkoseinän U-arvo on 0.14 W/m²K (kuva 9) - läpimuuraus heikentää U-arvoa merkittävästi (taulukko 4 ja kuva 10) - uusi matalaenergiaikkuna ei lisää merkittävästi harkkoseinän lämmönläpäisyä - välipohjaliitokseen ei synny kylmäsiltaa Taulukko 4. Läpimuuratun laastisauman vaikutus seinän U-arvoon. Läpimuuratut laastisaumat U-arvo, W/m 2 K 1 m:n korkuiselle seinän osalle, saumoja läpi eristeen 1 kpl / m (joka viides sauma) ,6 m:n korkuiselle seinän osalle, saumoja läpi eristeen 1 kpl / 0,6 m (joka kolmas sauma) ei laastisaumoja läpi eristeen

20 Kuva 9. Matalaenergiaharkkoseinän lasketut lämpötilakentät. U-arvo on W/m²K. HUOM. ilman lohenpyrstöjä matalaenergiaharkon U-arvo on W/m²K eli lohenpyrstöt heikentävät U-arvoa n. 3 %. Vastakkaisten lohenpyrstöjen sijainti vaikuttaa keskimääräiseen eristyspaksuuteen ja siten myös U-arvoon. Pienillä eristyspaksuuksilla lohenpyrstöjen vaikutus korostuu. Lohenpyrstöt sijaitsevat kuvassa optimaalisesti. 19

21 -20 C +20 C Kuva 10. Matalaenergiaharkkoseinän lasketut lämpötilakentät. Keskimmäisessä vaakasaumassa kiinnityslaastia on pursonnut läpi sauman eristeen kohdallekin. Laasti heikentää koko seinän U-arvoa jopa %. 20

22 5.3 Harkko paikalla paisutetulla eristeellä Eristeharkkoja valmistetaan myös paisuttamalla polyuretaani valmistusvaiheessa ulkoja sisäpuolisen kevytsoraharkon väliin. Polyuretaani liimautuu tiukasti kiinni harkkojen pintaan. Lohenpyrstöliitoksia ei tarvita. Paikalla paisutetun polyuretaanin lämmönjohtavuus voi olla pienempi kuin polyuretaanin normaali suunnitteluarvo. Eristeharkon parempi lämmöneristävyys on kuitenkin osoitettava esim. tyyppihyväksyntämittauksilla ja siihen liittyvällä laadunvalvonnalla. Näissä laskelmissa käytettiin paikalla paisutetun polyuretaanin lämmönjohtavuutena (λ) arvoja W/mK ja W/mK. Polyuretaanin λ:n parantaminen W/m²K -> W/mK vastaa noin 20 mm PUeristekerroksen lisäystä. Paikalla paisutetun eristeharkon mitat ja rakenne: - paksuus 320 mm (tuotetta ei ole julkaisuhetkellä tuotannossa) - korkeus 190 mm Perustapauksessa matalaenergiaharkon rakennekerrokset ulkopinnasta sisäpintaan: laasti 5 mm, harkko 100 mm, polyuretaani 120 mm, harkko 100 mm ja laasti 5 mm. Vaihtoehtoisessa harkossa ulkoharkkoa oli ohennettu (80 mm) ja eristekerrosta paksunnettu (140 mm). Vaakasaumassa oli 10 mm kerros laastia ja eristeen kohdalla oli mineraalivillaa 10 mm. Pystysaumoja ei otettu huomioon (kaksiulotteinen laskenta). Kuvissa 11 ja 12 esitetään matalaenergiaharkon lämpötilakentät ja lämpövuon tiheydet, kun polyuretaanin lämmönjohtavuus on W/mK. Kuvissa 13 ja 14 on vastaavat tulokset, kun polyuretaanin lämmönjohtavuus on W/mK. Kuvissa 15 ja 16 on tulokset, kun polyuretaanin lämmönjohtavuus on W/mK ja laastia pursuaa 20 mm eristeen päälle heikentäen lämmöneristävyyttä. Tilanne saattaa syntyä huolimattomasti muurattaessa. Kuvissa 17 ja 18 on tulokset vaihtoehtoisen matalaenergiaharkon laskelmista (eristeen paksuus 140 mm), kun polyuretaanin lämmönjohtavuus on W/mK. Kuvissa 19 ja 20 on vastaavat tulokset, kun polyuretaanin lämmönjohtavuus on W/mK. Laskelmien tulosten yhteenveto on taulukossa 5. Matalaenergiatalo voidaan toteuttaa myös 320 mm paksulla harkolla. Taulukko 5. HB:n matalaenergiaharkon lasketut U-arvot (harkon paksuus 320 mm). Muuttujana on eristepaksuuden lisäksi polyuretaanin lämmönjohtavuus, λ. Harkon rakenne (ulkoharkko/pu/sisäharkko) λ, W/mK U-arvo, W/m²K 100 mm / 120 mm / 100 mm " " - laasti pursuaa molemmin puolin 20 mm eristeen päälle Vaihtoehtoinen harkko 80 mm / 140 mm / 100 mm "

23 Kuva 11. Paikalla paisutetun eristeharkon lämpötilakentät, kun polyuretaanin lämmönjohtavuus on W/m²K. U-arvo on W/m 2 K. Kuva 12. Paikalla paisutetun eristeharkon lämpövuon tiheys kuvan 11 tilanteessa. 22

24 Kuva 13. Paikalla paisutetun eristeharkon lämpötilakentät, kun polyuretaanin lämmönjohtavuus on W/m²K. U-arvo on W/m 2 K. Kuva 14. Paikalla paisutetun eristeharkon lämpövuon tiheys kuvan 13 tilanteessa. 23

25 Kuva 15. Paikalla paisutetun eristeharkon lämpötilakentät, kun polyuretaanin lämmönjohtavuus on W/m²K ja laasti pursuaa saumassa 20 mm eristeen päälle kummallakin puolella. U-arvo on W/m 2 K eli laasti huonontaa U-arvoa 7 %. Kuva 16. Paikalla paisutetun eristeharkon lämpövuon tiheys kuvan 15 tilanteessa. 24

26 Kuva 17. Paikalla paisutetun vaihtoehtoisen (PU = 140 mm) eristeharkon lämpötilakentät, kun polyuretaanin lämmönjohtavuus on W/m²K. U-arvo on W/m 2 K. Kuva 18. Paikalla paisutetun eristeharkon lämpövuon tiheys kuvan 17 tilanteessa. 25

27 Kuva 19. Paikalla paisutetun vaihtoehtoisen (PU = 140 mm) eristeharkon lämpötilakentät, kun polyuretaanin lämmönjohtavuus on W/m²K. U-arvo on W/m 2 K. Kuva 20. Paikalla paisutetun eristeharkon lämpövuon tiheys kuvan 19 tilanteessa. 26

28 5.4 Matalaenergiapalkkiharkko Kappaleessa 4.2 osoitettiin, että nykyisin käytössä olevat ikkunanylityspalkit toimivat lämpöteknisesti huonosti. Tämän vuoksi matalaenergiataloa varten kehitettiin uusi palkkiharkko, jonka eristyskyky on oleellisesti nykyistä parempi. Kyseessä ei ole mitättömästä lämpöhäviöstä, koska ikkunoiden määrä lisääntyy ja moniulotteinen arkkitehtuuri yleistyy. Suoraa ja lämpöteknisesti ehyttä seinää on pientaloissa vähän. Uudesta matalaenergiapalkkiharkosta (lohenpyrstöllinen) laskettiin U-arvo. Lisäksi laskettiin matalaenergiaikkunan, uuden palkkiharkon ja matalaenergiaharkkoseinän rakennekokonaisuuden lämpötekninen toiminta. Lisäksi laskettiin. Kuvissa ovat laskelmien tulokset Matalaenergiapalkkiharkon mitat ja rakenne: - paksuus 380 mm - korkeus 190 mm Matalaenergiapalkkiharkon rakennekerrokset ulkopinnasta sisäpintaan: laasti 5 mm, betoni 140 mm, polyuretaani keskimäärin 85 mm ( mm), betoni 140 mm ja laasti 5 mm. Vaakasaumassa oli 10 mm kerros laastia ja eristeen kohdalla oli mineraalivillaa 10 mm. Pystysaumoja ei ole otettu huomioon (kaksiulotteinen laskenta). Puukarmisen matalaenergiaikkunan U-arvo oli 0.6 W/m²K. Päätulokset: - uuden palkkiharkon U-arvo on U = 0.32 W/m²K. - ikkunan yläpuolella: - palkkiharkon U-arvo on U = 0.32 W/m²K matalaenergiaharkkorivin U = W/m²K puoli. -harkkorivin U = 0.15 W/m²K 27

29 Kuva 21. Matalaenergiapalkkiharkon lasketut lämpötilakentät vaakaleikkauksessa. U-arvo on 0.32 W/m²K. 28

30 Kuva 22. Matalaenergiapalkkiharkon lämpövuon tiheys vaakaleikkauksessa kuvan 21 tilanteessa. 29

31 Kuva 23. Ikkunan yläpuolisen matalaenergiapalkkiharkon lasketut lämpötilakentät (pystyleikkaus). Ikkunan yläpuolella oleva palkkiharkko toimii lämpöteknisesti hyvin eikä juurikaan heikennä yläpuolella olevien harkkojen lämmöneristävyyttä. 30

32 Kuva 24. Ikkunan yläpuolisen matalaenergiapalkkiharkon (pystyleikkaus) lämpövuon tiheys kuvan 23 tilanteessa. 31

33 5.5 Ikkunan alapuolinen liitos Laskelmilla varmistettiin myös matalaenergiaikkunan ja sen alapuolisen matalaenergiaharkkoseinän liitos (taulukko 6 ja kuvat 25 ja 26). Liitos toimii hyvin. Taulukko 6. Lasketut paikalliset U-arvot matalaenergiaikkunan ja sen alapuolisen matalaenergiaharkkoseinän liitoksessa. Rakennekohta Projektion korkeus U-arvo, W/m²K H mm H mm H mm H häiriötön ala Lasi 163 mm 0.74 Karmi 83 mm 1.48 Lasi Karmi H1 H2 H3 Kuva 25. Ikkunan alapuolisen matalaenergiaharkkoseinän lasketut lämpötilakentät. 32

34 Kuva 26. Ikkunan alapuolisen matalaenergiaharkkoseinän lämpövuon tiheydet. 33

35 5.6 Välipohjan liitos Laskelmilla varmistettiin massiivisen välipohjan ja matalaenergiaharkkoseinän liitos (taulukko 7 ja kuva 27). Välipohjarakenteena oli kantava betonilaatta 200 mm, jonka päällä oli 20 mm lautaparketti (puuta) ja alla 12 mm kattopaneeli (puuta). Liitos toimii lämpöteknisesti hyvin. Taulukko 7. Lasketut paikalliset matalaenergiaharkkoseinän U-arvot välipohjan liitoksessa (kuva 27). Rakennekohta Projektion korkeus U-arvo, W/m²K (harkkorivi välipohjaan nähden) 2. harkko päällä 200 mm harkko päällä 200 mm koko seinä 1000 mm harkko alla 200 mm harkko alla 200 mm Kuva 27. Välipohjan liitoksen lasketut lämpötilakentät. 34

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Matalaenergiatalot ja sähkölämmitys

Matalaenergiatalot ja sähkölämmitys Matalaenergiatalot ja sähkölämmitys Copyright VTT 25 1 9.11.24 Mikko Saari, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 183 (Kivimiehentie 4, Espoo) 244 VTT Puh. (9) 456 4757, 4 556 7395, Faksi (9) 456 4815

Lisätiedot

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Harkkotalo kuluttaa vähemmän Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky petri.mattila@saunalahti.fi Espoo 3.8.25 Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT Mikko Saari, VTT Energiatehokas koti - tiivis ja terveellinen? Suomen Asuntomessut ja Suomen Asuntotietokeskus Helsingin messukeskus, Ballroom 28.3.2009 Energiatehokkaan

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Pientalojen energiankulutuksen vertailulaskelmia

Pientalojen energiankulutuksen vertailulaskelmia ESPOO 2005 TUTKIMUSRAPORTTI RTE627/05 Lämmityskustannus, 50 vuodessa 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 Ilmavuodot Ilmanvaihto Ulko-ovet Ikkunat Katto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa:

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennustyyppi: Osoite: Bruttopinta-ala: Huoneistoala: Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: Lämmitystapa: Ilmastointi: Pientalo Valmistumisvuosi: 2008 Pientalonkuja

Lisätiedot

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24 Laajennettu versio 2.0.2 (D3-2007) Rakennuskohde: Eeva ja Tuomo Rossinen Rakennuslupatunnus: Rakennustyyppi: 2-kerroksinen pientalo Pääsuunnittelija: Tasauslaskelman tekijä: rkm Urpo Manninen, FarmiMalli

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ENERGIATALOUDEN OPTIMOINTI

RAKENNUSTEN ENERGIATALOUDEN OPTIMOINTI TKK, Talonrakennustekniikan laboratorio Rak-43.J Rakennusten elinkaaritekniikka - kurssi Kurssin toinen jakso 3.9. - 1.1.23 TKK:n Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Otaniemi DI Juhani Laine VTT Rakennus-

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Matalaenergiaharkkotalo Yleissuunnitteluohje. Lämpöenergia, kwh/krs-m². Normitalo 100 % Ostettava lämpöenergia Hyödynnetyt lämpökuormat.

Matalaenergiaharkkotalo Yleissuunnitteluohje. Lämpöenergia, kwh/krs-m². Normitalo 100 % Ostettava lämpöenergia Hyödynnetyt lämpökuormat. ESPOO 2002 TUTKIMUSRAPORTTI RTE3785/02 Lämpöenergia, kwh/krs-m² 40 35 30 25 20 15 10 5 0 10 5 0 Ostettava lämpöenergia Hyödynnetyt lämpökuormat Normitalo 100 % 1 2 3 4Matalaenergiatalo 5 6 7 8 25 9 % 10

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Kivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot

Kivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot Kivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot KESTÄVÄ KIVITALO SEMINAARI 09 Oulu, 10.11.09 Mikko Saari, VTT Energiatehokkaan talon suunnittelun ja toteutuksen periaatteet l l l Viihtyisä, terveellinen

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkikohde Valmistumisvuosi: 2012 Ritvankuja 12 Rakennustunnus: 1212:123:A1 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Paritalon energiatodistuksen laskelma

Paritalon energiatodistuksen laskelma Paritalon energiatodistuksen laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku Rakennusinsinööri (AMK) TKENERGIATODISTUS JA RAKENNUSPALVELU KY ( www.tkrakennuspalvelu.com

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Testikohde Valmistumisvuosi: 2013 Jyrkkätie 5 Rakennustunnus: 233.401000988276P 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali. Miimu Airaksinen, TkT

Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali. Miimu Airaksinen, TkT Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali Miimu Airaksinen, TkT Tontin hankinta Markkinointi ja T&K Suunnittelu Käyttöönotto Rakentaminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys

MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela Asuntoreformiyhdistys ARY Ry 2.4.2008 Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela MERAREPONEN kansainväliset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on sitouduttu koko Euroopan Unionin piirissä. Vuoteen 2020

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 62200 Kauhava. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 62200 Kauhava. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkitalo Valmistumisvuosi: 2013 Notkokuja 1 Rakennustunnus: 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala: Lämmitetty

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU 466111S Rakennusfysiikka (aik. 460160S) RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU Raimo Hannila / (Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 21.12.2007 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Passiivitaloratkaisut. Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari 4.6.2009

Passiivitaloratkaisut. Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari 4.6.2009 Passiivitaloratkaisut Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari 4.6.2009 Passiivitalon perusmääritelmät Lämmitysenergian tarve 20-30 kwh/m 2 30 kwh/m 2 25 kwh/m 2 20 kwh/m 2

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Vanhamäentie 96

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Vanhamäentie 96 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Autotalli Antero Vahvaselkä Osoite : Vanhamäentie 96 Osoite : 577 Korpikoski Todistustunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi:

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Keskussairaalankuja 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740--8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 980 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Annikinkatu 9 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--44- Rakennuksen valmistumisvuosi: 979 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Vienankatu 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984/00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Kurkihirsi 12

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Kurkihirsi 12 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Pientalo Roos Jouni Osoite : Kurkihirsi Osoite : 57 Mikkeli Todistustunnus: 6 Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot