Toteutuneen tuotannon ja tuotantoarvioiden. vertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toteutuneen tuotannon ja tuotantoarvioiden. vertailu"

Transkriptio

1 puhdasta energiaa huomiseen Tuulivoiman rahoittamisen edellytys on toimiva syöttö tariffijärjestelmä Toteutuneen tuotannon ja tuotantoarvioiden vertailu 4/1 Suomalaista tuulivoimaa maailmalla

2 pääkirjoitus Pasi Tammivaara Puheenjohtaja, STY Hyvät Lukijat, Tätä kirjoitusta tehdessäni on moni asia edennyt tuulivoiman ja yhdistyksen suhteen. Eduskunta hyväksyi talousvaliokunnan mietinnön mukaan lain uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta. Talousvaliokunnan mietinnön seurauksena lakiesitykseen lisättiin 17, jonka seurauksena EMV antaa tuottajille hakemuksesta ennakkotiedon hankkeen toiminnallisista ja taloudellisista edellytyksistä. EMV:n on noudatettava ennakkotietoa sen voimassaoloajan (2 vuotta). Tämä on tärkeä lisäys, jotta saadaan lisää kilpailua ja toimijoita alalle. Vaikka lain hyväksyminen on jäänyt monen budjettiasian ja talouskriisien varjoon julkisuudessa, se on kuitenkin historiallinen edistysaskel uusiutuvien energiamuotojen saralla. Lain kanssa on vielä painittava hiukan komission kanssa, mutta Ministeriön virkamiehet tekevät tässäkin suhteessa erinomaista työtä. Ehdottomasti on onnitteluiden aika kaikille niille tahoille, jotka ovat toiminnallaan edistäneet tämän lain syntymistä. Kiitos teille kaikille! Yhdistyksen hallitus on käsitellyt ensi vuoden toimintasuunnitelman ja budjetin, jotka hyväksytään vuosikokouksessa. Toiminta kehittyy edelleen ammattimaisemmaksi ja hiukan suuremmaksi kuin edellisinä vuosina. Sitä kuvastaa myös se seikka, että yhdistyksessämme on saavutettu 1 yritysjäsenen rajapyykki. Yhdistys onnittelee erityisesti Siemens:iä, joka oli juuri sadas jäsenyritys. Samoin tutkahanke on vihdoin päässyt varsinaisesti alkuun synnytystuskien kautta. Hankkeelle on määritelty ohjausryhmä, jossa myös yhdistyksemme on edustettuna. Hanke on Energiateollisuus ry:n koordinoima. Vuosi 21 oli Suomessa myös merkittävä kasvuvuosi tuulivoimassa. Kasvuprosentti on huima. Kuitenkaan maailmaa ei pidä nähdä vain prosentteina, vaan absoluuttisina tehonlisäyksinä. Tämä vuosi joka tapauksessa antaa uskoa, että aikaisemmasta sanomisestani poiketen vuoden 22 tavoitteet eivät ehkä olekaan mahdottomat. Esimerkiksi länsinaapurissamme rakennettiin tänä vuonna yli 5 MW uutta tuulivoimaa, en näe mitään syytä miksemme mekin pystyisi vastaaviin määriin Suomessa. Yhdistyksemme toiminnan kivijalka on motivoitunut toiminnanjohtaja ja osaava hallitus. Kuluneet kaksi vuotta yhdistyksen puheenjohtajana ovat onneksi tarjonneet molemmat. Yhdistyksen tulevaisuus on tärkeä turvata kehittyäkseen edelleen, ja siksi kannustankin kaikkia jäseniä osallistumaan aktiivisesti toimintaan ja tulevaan vuosikokoukseen. Vuosikokouksessa vahvistetaan useita toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Kiitän lämpimästi jäsenistöä kuluneesta vuodesta, tämä on ollut tiukka ja hyvä vuosi. Palautteenne on ollut rakentavaa ja kannustavaa monessa mielessä. Hallituskumppanit ovat tukeneet yhteistä taivalta uskomattoman terhakkaasti ja määrätietoisesti, diversiteetti on ollut meidän voimavaramme. Annin energisyys ja iloisuus on tarttunut toimintaan monella tasolla kiitos Anni vuodesta 21. Lopuksi siteeraan vapaasti hallituksemme varajäsenen Taamir Fareedin esityksestä mainion huomion, joka sopii erinomaisesti pääkaupunkiseudun lumipyryyn: Tämä ala on hieno, vaikka räntää sataa vaakasuoraan, jalat on märkänä ja kova vastatuuli vihmoo kasvoja, sitä vain hymyilee! Hymyilevää Joulua 21 ja tehokasta vuotta 211 teille kaikille! Cheers Pata 2

3 Tuulienergia ISSN VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Anni Mikkonen Toimituskunta: Hannele Holttinen Juha Kiviluoma Anna Koskinen Folke Malmgren Anni Mikkonen Toimitussihteeri: Anni Mikkonen Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Kansikuva Kuva: Metsähallitus Taitto ja painopaikka: M-Print Oy, Vilppula Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 995 euroa + alv 1/2 745 euroa + alv 1/4 495 euroa + alv Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 4 euroa + alv Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 15 euroa Henkilöjäsenet 4 euroa Pienyritykset 27 euroa + alv Suuryritykset 135 euroa + alv Yhteisöt 135 euroa + alv Hinta sis. lehden vuosikerran. Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Itsenäisyydenkatu Tampere S-posti: Pankkitili: Nordea Sisällys 4/1 2 Hyvät Lukijat, Pasi Tammivaara 4 Tuulivoimatapahtumien vuosi 21 Anni Mikkonen 5 Toimiva syöttötariffijärjestelmä tuulivoimahankkeiden rahoittamisen haasteena Ville Hailikari Sami Kyntölä Aki Kallio 8 Tuotantoarvioiden vertailu toteutuneeseen tuotantoon käyttäen mittauksia, mallinnuksia ja tuuliatlasta Andrea Vignaroli Petteri Antikainen Anders Stenberg 1 Yrittäjän hyppy tuulivoimaan Antti Pasanen Anni Mikkonen 12 Korealaiset saapuivat Suomen tuulivoimaan Kimmo Kaila 13 Suomalaista tuulivoimaa maailmalla Sara-Maaria Asp 14 Pientuulinurkka Esa Eklund 15 Tuulivoima-alan toimijat kokoontuivat Saksassa Tapio Kallonen 16 Tilastot Anders Stenberg STY:n VUOSIKOKOUS Tiistaina klo 14. Metsähallituksen tilat, Tikkurila Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä: Anni Mikkonen puh Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat - TERVETULOA 3

4 kolumni Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja, STY Tuulivoimatapahtumien vuosi 21 Kirjoittaessa juttua vuoden viimeiseen lehteen on hyvä tarkastella kulunutta vuotta ja katsoa mitä vuoden aikana on tapahtunut yhdistyksessä ja tuulivoima-alalla. Vuotta 21 värittivät useat uusiutuvaan energiaan liittyneet laki- ja asetusuudistukset, joihin yhdistys otti aktiivisesti kantaa. Lausuntoja vuoden aikana on kirjoitettu 18 kappaletta ja yhdistyksen edustaja on ollut kuultavana asiantuntijana Eduskunnan valiokunnissa 7 kertaa. Lausuntojen kirjoittamisen lisäksi vuoden aikana on ehditty moneen mukaan. Keväällä järjestettiin yhdessä Energiateollisuuden ja Teknologiateollisuuden kanssa tuulivoimaseminaari, jonka pääpuhujaksi saatiin EWEAn Jacopo Moccia. Seminaari keräsi Kiasman Auditorioon noin 125 tuulivoima-alan ammattilaista. Seminaarin kahvi- ja lounastaukoja oli pidennetty vuoden 28 seminaarista tarjoten osallistujille paremmat mahdollisuudet verkostoitumiseen. Elokuussa kerättiin ELY-keskusten YVAvastaavia, kuntien kaavoittajia, Ympäristöministeriön ja Valtiovarainministeriön virkamiehiä sekä tuulivoiman hanketoimijoita yhteiseen seminaariin Haminaan. Seminaarin jälkeen tutustuttiin WinWinDin tehtaaseen ja Haminan Energian Summan tuulipuistoon. Päivän tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä hanketoimijoiden ja viranomaisten välillä. Mitä paremmin toimijat ymmärtävät viranomaisten toimintaa ja mitä paremmin nämä viranomaiset ymmärtävät toimijoiden ajattelutapaa ja hankekehitystä, sitä sujuvammin asiat etenevät. Vuoden päätapahtuma oli Energia1 messut, joihin yhdistys osallistui omal- la osastollaan. Yhdistyksen osaston yhteydessä oli aiempien vuosien tapaan luentotila, jossa yhdistyksen jäsenet pitivät tuulivoima-aiheisia tietoiskuja. Tietoiskut keräsivät erittäin paljon yleisöä ja yhdistyksen osasto olikin messujen suosituin ainakin kahden ensimmäisen päivän ajan. Yhdistyksen jäsenille järjestettiin Energia-messujen yhteydessä jäsenilta, joka keräsi hieman alle 7 osallistujaa. Jäsenillan tarkoituksena oli tavata jäseniä, sekä antaa jäsenille mahdollisuus myös tutustua toisiinsa. Jäsenillasta saamamme palaute oli niin positiivista, että vastaava tapahtuma järjestetään varmasti jatkossakin! Edellä mainitun lisäksi yhdistyksen edustajat ovat osallistuneet puhujina useisiin seminaareihin ja tapahtumiin. Kiinnostus tuulivoimaa kohtaan, samoin kuin yhdistyksen jäsenmäärä, on jatkanut kasvuaan koko vuoden 21. Yhdistyksen henkilöjäsenmäärä on kasvanut parillakymmenellä vuodesta 29. Vuoden 21 aikana yhdistykseen liittyi myös 18 uutta pienyritysjäsentä ja 17 suuryritysjäsentä, jolloin yhdistyksen yritysjäsenten määrä ylitti maagisen 1 jäsenen rajan. Yhdistys on saanut vuoden aikana lisää näkyvyyttä ja uskottavuutta. Pitkälti tämä on hyvin toimivan hallituksemme, pientuulivaliokuntamme ja puheenjohtajamme ansiota. Iso kiitos teille kaikille kuluneesta vuodesta! Tapahtumien yhteydessä tapaan usein jäseniämme. Samoin hallituksen ja pientuulivaliokunnan jäsenten kanssa olen säännöllisesti tekemisissä. Yhteydenpitoa myös jäseniin tulee tiivistää jatkossa, tiedottamalla toiminnasta ja kuuntelemalla toiveitanne. Jäsenemme ovat tärkein voimavaramme: Kiitos tuestanne, ilman teitä tätä työtä olisi mahdotonta tehdä! Rentouttavaa joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta kaikille jäsenille ja lehden lukijoille! 4

5 Lakikulma Ville Hailikari Sami Kyntölä Aki Kallio Krogerus oy Toimiva syöttötariffijärjestelmä tuulivoimahankkeiden rahoittamisen haasteena tuulivoimahankkeiden rahoitus tulevaisuudessa Tuulivoimahankkeiden rahoitus on Suomessa perinteisesti perustunut energiayhtiöiden omaan tase- ja lainarahoitukseen. Valtio on omalta osaltaan tukenut tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energiamuotojen rakentamista valtionavustuslakiin (688/21) perustuvalla valtionavustuksella, joka uusiutuvien energiamuotojen osalta on perustunut pitkälti valtioneuvoston asetukseen energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista (1313/27). Se, että Suomessa toteutetut tuulivoimalahankkeet ovat perustuneet mainittuun rahoitusmalliin, on osin perustunut siihen, että toteutetut tuulivoimahankkeet ovat olleet tähän saakka suhteellisen pieniä lähinnä muutaman tuulivoimalan puistoja. Kansainvälisesti suuria tuulivoimahankkeita eli monien satojen tuulivoimaloiden muodostamia tuulivoimapuistoja on kuitenkin jo pitkään rahoitettu projektirahoitusmuotoisesti. Tämän rahoitusmallin käyttäminen on nähty myös kasvavaksi trendiksi sekä Ruotsissa että Norjassa. Projektirahoitusmallin tunnuspiirteet Projektirahoituksella toteutettavan teollisen investoinnin tunnusomaiset piirteet voidaan eritellä seuraavasti: a) Investointia varten perustetaan itsenäinen projektiyhtiö; b) Sponsorit (oman pääomanehtoisen sijoituksen tehneet omistajat, joita voivat olla mm. energiayhtiöt, kunnat, valtio, laitetoimittajat, pääomasijoittajat jne.) eivät ole vastuussa projektiyhtiön velasta; c) Projektiyhtiön toiminta ja investoinnit rahoitetaan tyypillisesti ulkopuolisilla lainoilla sekä sponsoreiden pääomasijoituksilla; d) Projektin rahoitus perustuu projektin taloudellisiin perusteisiin, ei siis projektiyhtiön ja sponsoreiden luottokelpoisuuteen tai taseeseen; e) Projektin vakuus muodostuu tyypillisesti koko projektiyhtiön omaisuusmassasta sekä sen saamasta kassavirrasta, ja vastaavasti rahoituksen takaisinmaksu perustuu projektiyhtiön kassavirtaan; ja f ) Osapuolten väliset oikeudet, vastuut, velvoitteet ja riskit järjestellään yksityiskohtaisilla projektisopimuksilla. Tuulivoimahankkeiden projektirahoitusta ei luonnollisestikaan voida toteuttaa ottamatta huomioon kyseisiin hankkeisiin liittyviä erityispiirteitä. Tällaisia erityispiirteitä ovat esimerkiksi, että tuulivoimahankkeet ovat lähtökohtaisesti sekä taloudellisesti että juridisesti monimutkaisia kokonaisuuksia monine eri alojen toimijoineen, tuulivoimahankkeet ovat pääomaintensiivisiä eli suuren tuulivoimahankkeen läpivieminen vaatii suuria taloudellisia panostuksia niin rahoittajilta kuin rakentajiltakin, minkä lisäksi tuulivoimahankkeet ovat erittäin pitkäkestoisia projekteja, joissa tuottoa voidaan joutua odottamaan jopa 5-1 vuotta. Lisäksi tuulivoimahankkeissa on huomioitava, muun ohella, tuulimittaukset ja niiden toteuttaminen (on-shore / offshore), tekniset ja teknologiset arvioinnit (hankkeen koko, tuulivoimaloiden suunniteltu sijaintipaikka (luonnonolosuhteet) ja sijaintipaikan infrastruktuuri (perustukset)), hankinta ja maankäyttö (ostetaanko vai vuokrataanko tuulivoimaloiden käyttöön tarkoitetut maaalueet), viranomaisprosessit (erityisesti maankäyttöön ja rakentamiseen sekä ympäristövaikutusten arviointiin ja ympäristölupiin liittyvät luvanhaku- ja valitusprosessit) sekä jo valmistuneiden tuulivoimaloiden huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät kysymykset. Projektirahoituksen tyypillisimmät riskit Projektirahoituksessa suurimmat riskit liittyvät: a) kassavirtaan (revenue risk), mikä on riippuvainen hankkeen koosta, käytetystä teknologiasta, tuulisuuden epävarmuudesta ja suunnitellun tuulivoimapuiston luonnonolosuhteista; b) toteutukseen (completion risk), mikä riippuu tuulivoimahankkeen aikataulutuksesta ja vaiheistuksesta (otettava huomioon mm. vuodenajat ja luonnonolosuhteet), budjetista (rahoituksen vakaus), viranomaisprosesseista, lainsäädännöstä ja niiden muutoksista sekä vastapuoliriskin kattamisesta ja huomioimisesta; c) operointiin (operating risk), mikä on sidoksissa mm. tuulisuuteen, luonnonoloihin, teknologiaan, käyttöön-, huoltoon- ja kunnossapitoon, sponsoreiden sitoutumiseen, rahoitusreserveihin sekä viranomaisiin ja lainsäädäntöön. Riskejä pyritään vähentämään ennakolta mm. valitsemalla luotettavia ja 5

6 Projektiyhtiön ja muiden tuulivoimaprojektiin osallistuvien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sovitaan tyypillisesti yksityiskohtaisilla projektisopimuksilla. Kyseessä on laaja, monimutkainen ja monia eri alan ammattilaisia koskeva sopimuskokonaisuus, jolla on merkitystä sekä projektin sisällä että myös projektin ulkoisesti erityisesti muun rahoituksen ristiineräännyttämislausekkeiden (cross-default) kautta. Sopimuskokonaisuudella ja niiden sisältämillä ehdoilla muodostetaan seuraamusjärjestelmä, jolla suojataan erityisesti rahoittajia mahdollisten sopimusrikkomustilanteiden varalta. Jotta edellä mainittuun tavoitteeseen päästää, tulee sopimusten olla riittävän yksityiskohtaisia ja selkeitä. vakavaraisia sopimuskumppaneita, järjestämällä selkeät sopimussuhteet- ja ehdot, hankkimalla ulkopuolisia lisävakuuksia ja vakuutuksia sekä ylläpitämällä riittävää rahoitusreserviä. Myös hyvin toimiva ja ennakoitava syöttötariffijärjestelmä vähentää projektirahoituksella toteutettaviin hankkeisiin liittyviä riskejä, etenkin kassavirtariskiä. Ehdotettu syöttötariffijärjestelmä projektirahoittajan näkökulmasta Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta hyväksyttiin eduskunnan toisessa käsittelyssä Lakiin sisältyvää syöttötariffijärjestelmää lähdettiin valmistelemaan hallituksen esityksen mukaan huolella, koska syöttötariffeista on saatu muista Euroopan maista sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Suomessa tavoite oli suhteellisen selvä eli syöttötariffilla tavoiteltiin ennen kaikkea ennustettavaa, vakaata ja tuulivoimarakentamista lisäävää tukijärjestelmää, joka motivoisi rahoittajia sijoittamaan tuulivoimarakentamiseen, mutta ei samalla johtaisi liialliseen rasitukseen veronmaksajille. Syöttötariffijärjestelmän valmistelu oli perusteellista ja lausuntoja järjestelmän sisällöstä saatiin monilta alan toimijoilta. Lopputulos ei kuitenkaan välttämättä ollut kaikilta osin täysin onnistunut ja hallituksen esityksen mukaiseen syöttötariffijärjestelmään liittyy edelleen joitain riski- ja epävarmuustekijöitä erityisesti tuulivoimahankkeen rahoittajan näkökulmasta. Ensinnäkin hallituksen ehdottoman syöttötariffijärjestelmän budjettirahoitteisuus sekä sen suuruuden ja tason ainakin välillinen riippuvuus kulloisestakin eduskunnan koostumuksesta ja kulloinkin harjoitetusta politiikasta muodostaa potentiaalisesti ennakoimattoman rahoitusriskin tuulivoimahankkeiden rahoittajille. Näin ollen syöttötariffijärjestelmä ei ainakaan täysin saavuta sille alun perin asetettua tavoitetta järjestelmän ennakoitavuudesta. Toinen rahoituksellinen epäkohta ehdotettuun syöttötariffijärjestelmään liittyy siihen, että sen mukainen syöttötariffi alkaa ajallisesti silloin, kun energiamarkkinaviraston ( EMV ) päätös syöttötariffijärjestelmään hyväksymisestä on saanut lainvoiman. Hakemus syöttötariffijärjestelmään pääsemiseksi on hallituksen esityksen mukaan tehtävä ennen tuulivoimalan kaupallista käyttöönottoa. Jos hakemus jätetään ennen kuin tuulivoimahankkeen rakentamista on edes aloitettu ja järjestelmään hyväksymiselle asetetut edellytykset tällöin täyttyvät, lupa lienee mahdollista saada sangen nopeastikin. Samalla hetkellä päätöksen lainvoimaisuuden kanssa alkaa kuitenkin kulua myös säädetty syöttötariffin maksimi voimassaoloaika 12 vuotta sekä korotetun syöttötariffin maksimi voimassaoloaika kolme (3) vuotta. Täten on mahdollista, että ennen kuin tuulivoimahankkeen mukaiset tuulivoimalat ovat edes valmistuneet, on korotetun syöttötariffin voimassaoloajasta kulunut huonoimmassa tapauksessa jopa vuosia, jolloin siitä saatava rahoituksellinen hyöty pienenee vastaavasti. Kysymyksessä on siis syöttötariffijärjestelmään sisään rakennettu optimointiongelma, joka edellyttää, että hakemus syöttötariffijärjestelmään pääsemiseksi ajoitetaan juuri oikea-aikaisesti, jotta syöttötariffijärjestelmästä ja sen tarjoamasta rahoituksellisesta tukiverkosta saadaan kaikki irti. Edellä mainittuun optimointiin liittyy myös riski siitä, että suurissa tuulivoimahankkeissa osa jo rakennetuista tuulivoimaloista seisoo käyttämättöminä, koska niitä ei kannata ottaa kaupallisesti käyttöön ennen luvan hakemista ja saamista. Tällöin ne tuottavat koko ajan tappiota ylläpitokustannusten muodossa ilman, että niistä tulisi mitään tuottoa ennen kuin EMV:n päätös syöttötariffijärjestelmään hyväksymisestä on saanut lainvoiman ja rakennetut tuulivoimalat on kytketty sähköverkkoon. Edellä mainittu ongelma huomioitiin hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyvaiheessa talousvaliokunnan (TaVm 3/21) toimesta, joka sisällytti lakiehdotukseen kokonaan uuden pykälän ennakkotiedon hakemisesta. Tuulivoimahankkeen osapuolet voivat näin ollen, hakemalla EMV:lta etukäteen ennakkotietoa, varmistua, että niiden suunnittelema tuulivoimahanke täyttää syöttötariffijärjestelmään pääsyn edellytykset. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että ennakkotieto on voimassa ainoastaan määräajan eli kaksi vuotta sen antopäivästä, jonka lisäksi se sitoo EMV:a ainoastaan silloin, kun ennakkotiedon yhteydessä hankkeesta ilmoitetut tiedot pysyvät vähintään EMV:n ennakkotiedossaan hyväksymällä tasolla. Ennakkotiedon haku ei täten täysin poista luvan hakemisen oikea-aikaisuuden merkitystä. Kolmantena haasteena hallituksen nyt ehdottamalle tuulivoiman syöttötarif- 6

7 fijärjestelmälle voidaan nähdä myös se, että syöttötariffijärjestelmän piiriin hyväksytään tuulivoimaloita vain siihen asti, kunnes niiden generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää 25 MW. Kuten hallituksen esityksessäkin on todettu, tulevaisuudessa on mahdollista, että syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä koskevia hakemuksia on vireillä enemmän kuin järjestelmän piiriin voidaan tuulivoimalaitoksia hyväksyä. Tällöin EMV käsittelee hakemuksia niiden vireille tulon mukaisessa järjestyksessä ja hyväksyy tuulivoimalaitokset järjestelmään, kunnes edellä mainittu raja-arvo täyttyy. Tämä saattaa alentaa toimijoiden halukkuutta ryhtyä tuulivoimahankkeeseen raskaine ympäristö- ja rakennuslupamenettelyineen, mikäli on mahdollisuus, että jätettyjen hakemuksien seurauksena rakennettavaksi aiotut tuulivoimalat eivät pääsekään järjestelmän piiriin. Lupahakemuksen oikea-aikaisen tekemisen merkitystä voidaan pyrkiä hahmottamaan oheisella kaaviokuvalla, joka pyrkii huomioimaan syöttötariffijärjestelmään liittymiseen kuuluvat merkityksellisimmät vaiheet ja niiden lähtökohtaisen aikajärjestyksen. Neljännen, lähinnä aikataulullisen, haasteen muodostaa se, että syöttötariffijärjestelmän nojalla tuulivoimahankkeiden toteuttajille maksettava tuki on valtiontukea. Valtiontuki edellyttää notifikaatiota Euroopan unionin komissiolle ja komissiolta saatavaa hyväksyntää. Notifikaatioprosessi ei ole edennyt alun perin toivotussa aikataulussa, jonka vuoksi syöttötariffia koskeva laki on säädetty tulemaan voimaan kahdessa osassa niin, että tuulivoimahankkeiden toteuttajien kannalta keskeiset säädökset kuten määritelty tukitaso, tuen jaksottuminen ja syöttötariffijärjestelmään hyväksyminen saatetaan voimaan vasta komission hyväksymispäätöksen jälkeen erillisellä asetuksella. Näin ollen syöttötariffijärjestelmään ei voida hyväksyä tuulivoimaloita ennen komission päätöstä, mikä lisännee markkinatoimijoiden epävarmuutta entisestään. lopuksi Tuulivoimahankkeita ei ole luonnollisesti tarpeen toteuttaa vastaisuudessakaan nimenomaan projektirahoituksella, vaan myös perinteisesti taserahoitettu tai luottolaitosten rahoittama tuulivoi- Kaikki kaaviossa esiintyvät vaiheet lukuun ottamatta lupaprosesseihin menevää aikaa ja syöttötariffien (sekä korotettua että normaalia) voimassaoloaikaa ovat liikutettavissa ja juuri niiden oikea-aikaisella ajoittamisella voidaan pyrkiä rahoittajan näkökulmasta optimaalisimpaan tulokseen. mahanke voi tilanteesta riippuen olla edelleen varsin varteenotettava vaihtoehto. Tuulivoimahankkeiden rahoittaminen on myös täysin mahdollista toteuttaa yhdistelemällä perinteistä taserahoitus- ja projektirahoitusmallia tai esimerkiksi leasingrahoitusmallia. Rahoitusmuodosta riippumatta yhteinen tekijä on, että säädettävä syöttötariffijärjestelmä on selkeä, yhdenvertainen ja ennen kaikkea ennakoitava kaikkia potentiaalisia tuulivoimahankkeiden rahoittajia kohtaan, jotta tuulivoimahankkeet lisääntyvät tavoitteiden mukaisesti. Tuulivoimahankkeet ovat edellä mainituin tavoin erittäin pääomaintensiivisiä ja vaativat paljon pääomaa erityisesti hankkeen alkuvaiheissa. Tuulivoimalahanke ei kuitenkaan lähtökohtaisesti kykene tuottamaan voittoa vasta kuin usean vuoden jälkeen siitä, kun hanke on aloitettu. Mikäli rahoittajilla ei ole selkeitä takuita siitä, että he tulevat saamaan sijoittamansa pääoman tuottoineen takaisin kohtuullisessa ajassa tuulivoimahankkeen aloittamisesta, on mahdollista, että rahoittajat suuntaavat pääomansa riskittömämpiin sijoituskohteisiin. Tässä suhteessa toimivalla syöttötariffijärjestelmällä on keskeinen rooli. Monet alan toimijat ovat myös ilmaisseet näkemyksensä ehdotetun syöttötariffin suhteesta olemassa olevaan energiatukijärjestelmään. Monet heistä katsovat, että syöttötariffijärjestelmä hieman vaikeasti ennakoitavana sekä tietyssä määrin pitkäkestoisena tukimuotona, ei tuo sitä etua, jonka jo käytössä oleva valtioavustukseen perustu- va energiatukijärjestelmä heille antaa. Jää nähtäväksi, tavoittaako syöttötariffijärjestelmä nyt esitetyssä muodossaan sille asetetut tavoitteet. Täydellistä ennakoitavuutta hakevien rahoittajien näkökulmasta näin ei välttämättä ole. Asianajotoimisto Krogerus Oy Asianajotoimisto Krogerus Oy on yksi viidestä suurimmasta suomalaisesta asianajotoimistosta, jolla on toimistot Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa. Tarjoamme korkealaatuisia asiantuntijapalveluita kaikilla liikejuridiikan osa-alueilla, painopistealueinamme transaktiot, energia ja ympäristö, kilpailuoikeus ja sääntely, riitojen ratkaisu sekä teknologia. Toimistomme palveluksessa on tällä hetkellä noin 85 juristia. Energia ja ympäristö -asiantuntijaryhmämme avustaa säännöllisesti asiakkaitamme muun muassa erinäisissä tuulivoimaprojekteihin ja niiden rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä ja on aktiivisesti omalta osaltaan edistämässä alan kehitystä Suomessa. Lisätietoja toimistosta 7

8 tutkimus Andrea Vignaroli Petteri Antikainen Anders Stenberg VTT Tuotantoarvioiden vertailu toteutuneeseen tuotantoon käyttäen mittauksia, mallinnuksia ja tuuliatlasta VTT:llä on ollut Tahkoluodossa 1 metrin mittausmasto useiden vuosien ajan. Tämän maston mittaustuloksista laskettiin tuotantoarviot Tahkoluodossa ja Hilskansaaren ohittavalla pengertiellä oleville voimalaitoksille käyttäen CFD-pohjaista Windsim ohjelmistoa ja lineaariohjelmistoa Wasp. Tuotantoarviot laskettiin myös tuuliatlaksen perusteella. Kuvasta 1 löytyy kartta kyseiseltä alueelta missä mittausmasto, voimaloiden sijainnit ja tuuliatlaksen pisteet (sekä 2,5 km että 25 metrin verkko) ovat merkittynä. Vertailukohtana on VTT:n ylläpitämästä tuotantotilastoista saatu tuotanto jaettuna käytettävyydellä (availability) kunkin voimalan täysien tuotantovuosien ajalta. Tuotantoarvio (AEP) voimaloiden paikoille on laskettu seuraavilla menetelmillä: 1. Mittaukset + Windsim 2. Mittaukset + WAsP 3. Tuuliatlas 2,5 km hilalla + WAsP 4. Tuuliatlas 25m hilalla Kuvassa 2 on esitetty eri menetelmillä tulokset ja taulukossa 1 ovat lasketut keskiarvot. Kuvasta nähdään että tuotanto ylipäätänsä on yliarvioitu. Ensimmäisellä menetelmällä, eli käyttäen CFD-pohjaista Windsim ohjelmistoa, saadaan parhaat arviot. Metsän vaikutus tuotantoarviossa on erittäin vaikea ennustaa ilman simulointityökaluja mutta CFD-mallissa tämä on otettu huomioon niin kun huokoinen este, joka hidastaa tuulen kulkua. Huolestuttavaa on, että tuuliatlas antaa näin optimistisia tuotantoarvoja jo muutaman kilometrin rantaviivalta pois siirryttäessä. Taulukon 2 mukaan ennustevirheen keskiarvo on suuruusluokka 3 % kun resoluutio on 25 m ja jopa yli 45 % Kuva 1. Meri-Porin tuulivoimaloiden sijoittelu. 2,5 km resoluutiolla. Tahkoluodon ympäristö on tyypillinen rannikkomaisema ja on vertailukelpoinen monille muille sijainnille Suomessa missä tuulivoima voisi olla ajankohtaista. On muistettava, että laskentamenetelmät eivät itsestään anna hyviä tai huonoja tuloksia. Tulokset ovat käyttä- jästään riippuvaisia. Vain hyvin tehdyillä mittauksilla, asiantuntevalla analyysillä ja sopivilla työkaluilla suoritetuilla laskennalla voidaan saada tuotantoennusteen epävarmuus siedettävälle tasolle. Hey let s be careful out there Sgt. Phil Esterhaus 8

9 Kuva 2. Tuotantoarvioiden vertailu toteutuneeseen tuotantoon. Taulukko 1. Eri menetelmillä laskettujen tuotantoarvioiden keskiarvojen suhde toteutuneeseen tuotantoon. OPINTOMATKA HOLLANTIIN TTS järjestää opintomatkan, joka on suunnattu erityisesti maidontuotannosta, kasvinviljelystä ja tuulivoimasta kiinnostuneille aktiivisille maatalousyrittäjille. Matkan tavoitteena on kehittää suomalaisten maatalousyrittäjien ammattitaitoa. Tähän pyritään lukuisten tila- ja yritysvierailujen sekä seminaaripäivän annin kautta. Vierailukohteet ja matkan yhteistyökumppanit on valittu siten, että osallistujat saavat kattavan yleiskuvan sekä hollantilaisen että suomalaisen maatalouden tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Yhteistyökumppaneina matkalla ovat Agronomiliitto, Agrologien liitto, Suomen Tuulivoimayhdistys, Tuulitaito, Valtra Oy Ab, NHK-Keskus, Pellon Group, Faba ja Arla Ingman. Tuulivoimakohteissa oppaana toimii Erkki Haapanen Tuulitaidosta. MTK:sta matkalle osallistuu puheenjohtaja Juha Marttila. Matkan hinta on jäsenille 124 ja muille kuin jäsenille 149. Hintaan sisältyy lennot, linja-autokuljetukset, majoitus 2-h huoneissa (1-h huone 24 lisämaksulla), ruokailut, seminaarit ja vierailukohteet. Lennot Amsterdamiin ja takaisin Finnairin koneella. Lisätietoja ja ilmoittautumiset mennessä Kari Ylönen GSM , sähköisesti: 9

10 projekti Antti Pasanen Green TeamNordic Oy Anni Mikkonen STY Yrittäjän hyppy tuulivoimaan Jari Sillanpää kiinnostui noin kahdeksan vuotta sitten tuulivoimasta, mutta ajatus kiinteistökohtaisesta voimalasta jäi kuitenkin toteuttamatta tontin heikkojen tuuliolosuhteiden takia. Kun Sillanpään tuttava alkoi puhua 1,5 MW voimalan hankinnasta, heräsi hänellekin kipinä isommasta voimalasta. Palaset loksahtivat paikoilleen, kun Sillanpäällä oli konsertti maaliskuussa Raahesalissa. Miehen mieleen muistui aiempien kesien ulkoilmakeikat Raahessa, jolloin poikkeuksetta nuotit lähtivät tuulen mukaan lentoon telineestään.tällä kertaa pysyivät nuottipaperit paikoillaan, mutta ajatus kylläkin lähti muistojen saattelemana lentoon tuulen mukaan. Konserttisalin emäntä lupasi viedä kaupunginjohtajalle Jarin terveiset hänen kiinnostuksestaan tuulivoimaan ja mahdollisuuteen aloittaa projekti Raahessa. Yhteydenotto kaupungin johtoon käynnisti hankkeen, jonka aikana Sillanpään perustama Ever- Green Investment varasi Raahen satamasta kahden voimalan paikan kesäkuussa 21. Projektin maansiirtotyöt on aloitetaan joulukuun 21 aikana. Hanke on edennyt vauhdilla, koska satama-alueelle oli jo alun perin kaava- ja ympäristölupaprosessissa huomioitu ja myönnetty paikat tuulivoiman tuotantoon. Projektin aloittamista varten kuitenkin pyydettiin vielä varmistava lausunto YVA:n ja poikkeamisluvan osalta ELY:ltä. Kun näiden kuulutukset menivät lävitse huomautuksitta määräajassa, oli mahdollisuudet maanrakennustöiden aloittamiseen. Projektin johto- ja hoitopalvelut Ever- Green Investmentille toimittaa Green- Team Nordic Oy, infrarasuunnittelun Geopotnia oy ja infraurakoinnin Terramare Oy. EverGreen Investment Oy:n toimitusjohtaja Jari Sillanpää sanoo, että hänellä on vahva luottamus hankkeeseen ja vahva luottamus tuulivoimaan. Hankkeeseen uutta suomalaista teknologiaa EverGreen Investment Oy ja WinWinD Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen uudentyyppisen tuulivoimalan toimittamisesta ja testaamisesta Raahen satamaan. WinWinDin uusi 3 MW voimala, kuten aiemmatkin voimalat, on hybridiratkaisu, eli sen vaihde ja generaattori on yhdistetty. Uutta voimalaa on kehitetty entisestä parantamalla sähköverkkosopivuutta sekä keventämällä konehuonetta siirtämällä osa sähköteknisistä osista konehuoneesta maan pinnalle, tornin juureen. Tämä vähentää kuormitusta ja parantaa voimalan kustannustehokkuutta ja huollettavuutta. Voimalan entistä kevyempi rakenne oli yksi ratkaiseva syy, minkä vuoksi päädyimme WinWinDin uuteen voimalaan, sanoo EverGreen Investment Oy:n toimitusjohtaja Jari Sillanpää ja jatkaa: WinWinDin valintaa turbiinitoimittajana edesauttoi myös voimalan kotimaisuus ja yhteistyön helppous. Pilottivoimalalla testataan kuinka uusi tuote toimii. WinWinD Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Hakala toteaakin: Pilottivoimalan käyttöönotto on ensimmäinen pieni askel, mutta uskon että yhteistyö jatkuu. Myös Sillanpää nyökyttelee, mutta toteaa: Ensin katsotaan kuinka pilotti toimii, mitataan ja arvioidaan. Kun se toimii hyvin, tehdään päätöksiä jatkosta. Raahen kaupungin etunoja tuulivoimaan EverGreen Investment Oy:n hankkeen ripeästä etenemisestä saadaan kiittää myös Raahen kaupunkia, jolla on erittäin positiivinen suhtautuminen tuulivoimaan. Marraskuussa 29 Raahen kaavoituspäällikkö Kaija Seppänen kertoi kaupunginjohtaja Kari Karjalaiselle että vasta avatun tuuliatlaksen mukaan Raahessa on ihanteelliset tuuliolosuhteet. Kaupungissa päätettiin alkaa selvittää maanomistussuhteita, kaavoitusta ja miettiä sopivia tuulivoiman tuotantoalueita. Raahe aloittikin tuulivoimaselvitykset välittömästi syksyllä 29. Kun selvitykset olivat valmiit, kaupunki kutsui suomalaiset tuulivoiman rakentajat tapaamiseen, jossa alueet esiteltiin. Tapaamisen perusteella kaikki 12 tuulivoima-aluetta varattiin. Tällä hetkellä kaupungissa on käynnissä kaavoitusprosessi 3 tuulivoimalalle. Kaupunki seuraa tarkasti hankkeiden etenemistä ja järjestää kaksi kertaa vuodessa kaikkien hanketoimijoiden 1

11 kanssa tapaamisen, jossa käydään läpi hankkeiden tilanne ja ongelmakohdat. Yhteistyöllä ongelmien syntymistä pystytään ehkäisemään ja syntyvät ongelmat saadaan paremmin ratkaistua, Kaupunginjohtaja Karjalainen sanoo. Kaupungin periaate tuulivoimahankkeissa on ollut kaupunginjohtaja Karjalaisen mukaan kun teemme hankkeita yhdessä yritysten kanssa, tulee kustannussäästöjä. Kustannussäästöjä syntyy myös siitä, että tuulivoimaa suunnitellaan vain alueille, joilla on siihen kaavalliset mahdollisuudet. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja kaavoitusprosesseja on sujuvoitettu: YVA-prosessi tuottaa tietoa kaavoitusta varten ja YVA- ja kaavoitusmenettelyn yleisötilaisuudet järjestetään samanaikaisesti. Vihreä imago ja tuloja kunnalle Raahen Kaupunginjohtaja ei ajattele ainoastaan vihreää imagoa edistäessään tuulivoimarakentamista, vaan tuulivoiman työllistävä vaikutus, voimaloista saatava kiinteistövero ja maanvuokratulot ovat myös erittäin tärkeitä kaupunkia eteenpäin ajavia voimia. Kaupunginvaltuuston suhtautuminen tuulivoimaan onkin ollut positiivista ja kaikki päätökset on tehty yksimielisesti. Nyt julkaistu hanke tukee hienosti Raahen kaupungin strategiaa nousta Suomen tuulivoimapääkaupungiksi, sanoo Raahen kaupunginjohtaja Kari Karjalainen. Vaikka Raahessa on jo paljon tuulivoimarakentamisen kannalta käynnissä, ovat tavoitteet vielä korkeammalla: nyt etsinnässä on isompi yhtenäinen alue mereltä, jonne mahtuisi jopa 7 tuulivoimalaa. Marraskuussa allekirjoitettu tontinvuokrasopimus osoittaa Raahen kaupungin sitoutumista hankkeeseen. Kuvassa Ever Green Investment oy:n toimitusjohtaja Jari Sillanpää sekä Raahen kaupunkia edustamassa liikelaitosten johtaja Hannu Pyykönen ja satamajohtaja Kaarlo Heikkinen. EverGreen Investment oy:n ensimmäinen voimala sijoitetaan Raahen satamaan Myös EverGreen Investment Oy:lle nyt käynnistetty hanke on vasta alkua: yrityksellä on myös varaus tekojärvialueen tuulivoima-alueesta, jonne on mahdollista rakentaa muutama voimala lisää. Lisäksi yhtiössä harkitaan myös investointeja muihin uusiutuvan energian tuotantomuotoihin. WinWinD 3-turbiini Lapojen halkaisija: 19 m Napakorkeus: 9 m IEC II-luokan voimala (keskikovat tuulet), 8 m/s Kotimaisuusaste 3 % Energia- ja ilmastopalvelujen asiantuntija FCG on mukana kehittämässä yhdyskuntasuunnittelua siten, että energiatehokkuus, päästöt ja ilmastonmuutoksen hillintä otetaan huomioon suunnittelussa, rakennuttamisessa ja investoinneissa. Tavoitteenamme on suunnitella ja rakentaa tehokasta ja vähäpäästöistä yhdyskuntaa. FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Hyvän elämän tekijät 11

12 projekti Kimmo Kaila NWE Sales Oy Korealaiset saapuivat Suomen tuulivoimaan Syksyllä 21 allekirjoitettiin Suomen Voima Oy:n, Empower Oy:n ja HHI:n (Hyundai Heavy Industries) välinen sopimus 6+2 voimalan (12+4 MW) tuulipuistosta Suomeen Haminan seudulle. Sopimus on ensimmäinen Korealaisten toimittama tuulipuisto, ei vain Suomessa vaan koko Euroopassa. On hienoa että HHI:n kaltainen jättiyhtiö aloittaa Euroopan valloituksensa juuri Suomesta ja yhtä hienoa että Suomalaiset sähköyhtiöt erityisesti Suomen Voima Oy luottavat täällä uuteen toimijaan. Tuulipuisto rakennetaan mahdollisimman pian todennäköisesti vuoden 211 lopulla. Viimeisenä ratkaisevana tekijänä oli EU:n ja Korean välinen historiallinen vapaakauppasopimus, joka poistaa tuontitullit EU:n ja Korean väliltä alkaen. Vaikka vielä 199 luvun lopulla oli maailman tuulivoimateknologia sarjatuotannossa vahvasti Eurooppalaisten osaajien käsissä, oli globaali muutos kuitenkin jo alkanut. Suuret generaattoriyhtiöt Koreasta, Kiinasta ja USA:sta olivat heränneet tuulivoimaan ja aloittamassa sarjatuotantoa ja vahvaa panostusta. Tänä päivänä suuret generaattoriyhtiöt joka mantereella ovatkin jo vahvoja toimijoita tuulivoimassa. Korealaiset aloittivat omat panostuksensa tuulivoimaan myös tuolloin, noin 1 vuotta sitten, nimenomaan generaattoriyhtiöiden voimin. Nykyisin Etelä-Koreassa toimii viisi suurta tuulivoimaloita ja niiden generaattoreita valmistavaa yhtiötä joista Hyundailla on jopa maailman suurin generaattoritehdas Ulsanissa. Pitkään Hyundai ja muut Korealaiset toimivatkin nimenomaan generaattoreiden ja elektroniikan valmistajina myyden niitä Eurooppalaisille ja Amerikkalaisille tuulivoimayhtiöille. Seuraava askel eteenpäin oli luonnollinen maailman suurimpina laivanvalmistajina suurten kappaleiden metallivalmistusteknologia oli Koreassa vahvaa ja siksi tornien valmistus luonnollinen jatke kehitykselle. Vuonna 29 päätti Hyundai ottaa viimeisen askeleen ja laittaa myös omat kuoret ja logon omiin generaattoreihinsa ryhtyen valmistamaan ja toimittamaan kokonaisia tuulivoimaloita. Ensimmäinen kokoonpanotehdas valmistui pikavauhtia 29 Gunsaniin ja nyt kokoonpanotehtaita on jo valmiina/tekeillä kolme. Laitemalliston painopiste on suurten siipien matalan tuulen tuuliluokan III laitteissa kokoluokissa 1,65-2MW sekä suoravetoisissa 2,5-5,5 MW laitteissa jotka tulevat sarjatuotantoon vuonna 211. Ensimmäiset kaupat tehtiin luonnollisesti Aasian kotimarkkinoille Kiinaan, Koreaan, Japaniin ja Pakistaniin sekä hiukan myöhemmin Amerikkaan. Euroopassa Hyundai on valinnut ensimmäiseksi painopisteekseen pohjolan markkinat ja erityisesti Suomen, jossa paikallisten yhteistyökumppaneiden kautta hoidetaan myyntiä (NWE Sales Oy), huoltoa (Empower Oy), perustuksia sekä myöhemmin myös torneja. Tällä saadaan myös tuettua paikallistyöllisyyttä. Lavat Euroopan markkinoille valmistetaan toistaiseksi Espanjassa ja generaattorit Koreassa, mutta tulevaisuudessa on mahdollista että myös lapojen valmistus ja generaattoreiden kokoonpano saadaan Suomeen. Uskomme että yli 5 työntekijän ja liikevaihdoltaan yli 21 Mrd USD n Korealaisen generaattorijätin saapuminen Suomen tuulivoimaan on koko alalle hyvä asia, joka lisää myös Suomen tunnettavuutta tuulivoima alalla maailmalla. Lisäksi uskomme että Hyundain keskittyminen nimenomaan matalantuulen voimaloihin ja isoihin siipiin sekä suoravetoisiin sarjatuotantogeneraattoreihin sopii hyvin tuulioloihimme Suomessa. 12

13 projekti Sara-Maaria Asp Oy Windside Production Ltd Suomalaista tuulivoimaa maailmalla Akunlatauskäyttöön alun perin suunnitellut Windside tuuliturbiinit ovat olleet niin merenkulun, erämaiden kuin vuoristoseutujenkin ammattilaisten apuna vuodesta 1982 lähtien. Kysyntä rakennuspuolella on laajentanut yhtiön markkinoita erityisesti Kiinaan. Kotimainen yhtiö Oy Windside Production Ltd on hankkinut leipänsä lähes 3 vuotta enimmäkseen meriltä. Viimeisten vuosien aikana uusiutuvan energian lisääntyvä tarve ja kysyntä on saanut aikaan markkina-alueen laajentumista myös windsidea valmistavassa Oy Windside Production Ltd:ssä. Rakennuksiin kohdistuva LEED sertifiointi (Leadership in Energy and Environmental Design) on avannut julkiset rakennukset ja pilvenpiirtäjät uudeksi käyttökohteeksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kiinan Guangzhouhun valmistuva Pearl River Tower. Kyseessä on SOM arkkitehtien suunnittelema yli 3 metriä korkea rakennus, jossa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja erityisesti uusiutuvaa energiaa. Käytössä on mm. aurinko- ja tuulivoimaa. Tämä tekee Pearl River Towerista lajissaan maailman suurimman ekoenergiaan hyödyntävän rakennuksen. Rakennuksessa on neljä rakennuksen läpi menevää tuulitunnelia, joissa kussakin on yksi Windside WS-1 tuuliturbiini. Ensimmäiset kaksi tunnelia ovat 1 metrin korkeudessa ja seuraavat kaksi 2 metrin korkeudessa. Tunnelit on suunniteltu niin, että tuuli kiihdyttää vauhtiaan tunnelissa, luoden ihanteelliset olosuhteet tuuliturbiinin toiminnalle. 5-metriset Windside tuuliturbiinit tuottavat arviolta 3 kwh vuodessa, mikä on n. 5 % koko rakennuksen energiantarpeesta. Kiinan lisäksi laitteita löytyy yli 4 maasta ja ne ovat varsin poikkeuksellisia; ei vain ulkonäöltään vaan myös rakenteeltaan. Windsiden kestävyys perustuu vuosikymmeniä kestäviin materiaaleihin ja suomalaiseen suunnittelutaitoon. Se on kehitetty vastaamaan ammattilaiskäyttäjien vaatimuksiin: pitkä elinikä, tehokkuus, kestävyys ja huoltotarpeen vähäisyys. Syntyhistoriansa alusta asti laitteet on luotu toimimaan lähes huoltovapaina ja kestämään äärimmäisiä sääolosuhteita. Siksi perinteiset käyttökohteet löytyvätkin pohjoisen ja Etelänapamantereen jäätiköiltä, Saharan erämaasta ja etenkin meriltä. Sähkön tuottaminen ääriolosuhteissa on vaikeata, mutta siihen ovat tuoneet avun nämä lujarakenteiset tuuliturbiinit. Käyttäjät ovat useimmiten eri maiden ammattilaisia, kuten viranomaisia ja tutkimusryhmiä. Käyttökohteet ovat varsin laajalla alueella, sillä laitteet kestävät hiekka- ja lumimyrskyjä, kuumuutta, kosteutta ja jäätäviä olosuhteita. Esimerkkeinä mainittakoon veneet, mittausjärjestelmät, valvonta- ja signaalilaitteistot, poijut, majakat, telekommunikaatio ja tutkaasemat. 13

14 pientuulinurkka Esa Eklund Kodin vihreä energia Oy Tuulivoimayhdistyksen kolmesta valiokunnasta nuorin, pientuulivaliokunta, on nyt ollut toiminnassa toista vuottaan. Valiokunta on jatkoa yhdistyksen alussa toiminnassa olleille pientuuli- ja itserakentajaryhmille. Valiokunta on kuluvana vuonna koostunut seitsemästä jäsenestä, jotka edustavat pientuulivoiman suomalaisia kehittäjiä sekä laitteiden maahantuojia, jälleenmyyjiä ja myös kuluttajia. Pientuulivaliokunnan kuulumisia 21 Valiokunta on toiminut aktiivisesti työskennellen pientuulivoiman yleistymisen mahdollisuuksien puolesta. Olemme esitelleen pientuulivoimaa niin ministeriöissä kuin kansanedustajien tapaamisissa ja antaneet lausuntoja eri lakien valmistelutyöhön liittyen, viimeisimpänä uudistuva sähköverolainsäädäntö. Valiokunnan jäsenet ovat myös olleet esitelmöimässä pientuulivoimasta lukuisissa seminaareissa. Tärkeimmiksi lähiajan tavoitteiksi valiokunnassa nähdään pientuulivoimaloiden saaminen sellaiseen asemaan, jossa ne ovat samalla linjalla eri tukimuotojen suhteen, mitä aurinkopaneelit ja keräimet tai lämpöpumput ovat. Valtion uusiutuvien energiatavoitteiden saadessa muotonsa erilaisille uusiutuvan energian järjestelmille kehitetään myös tukimuotoja. Valiokunta ajaa myös pientuulivoimaloiden lupakäytäntöjen selkeyttämistä. Olemme antaneet energiateollisuudelle palautetta pientuulivoimaloiden verkkoonkytkentään liittyvistä sähköisistä vaatimuksista. Olemme myös ohjaamassa yhdessä Nordic AC Oy:n kanssa selvitystyötä, jossa käsitellään pientuulivoiman luvitusprosessia lainsäädännön kannalta ja pyritään tuomaan siihen helpotusta. Pientuulivoimassa on potentiaalia. Hitaasti mutta varmasti se on ottamassa paikkaansa muiden uusiutuvien energianlähteiden joukossa. Viimeisimpänä todistuksena tästä oli Vantaalla toimivat logistiikkayrityksen Kuehne+Nagelin ilmoitus asentaa toimipisteensä katolle kymmenen 2kW tehoista pientuulivoimalaa, jotka osaltaan tuottavat sähköä kiinteistön tarpeisiin. Tämänkaltaiset ennakkoluulottomat hankkeet tuovat pientuulivoimalat yhä paremmin suuren yleisön tietoisuuteen. Kirjoittaja on pientuulivaliokunna puheenjohtaja 21 ja erikoistunut pienteollisuuden ja maatalouden tuulivoimahankkeisiin. Toinen asia minkä parissa valiokunta työskentelee, on sellaisten toimintaperiaatteiden kehittäminen alalla toimiville yrityksille, joiden puitteissa kuluttajat voivat tehdä luotettavan pientuulivoimalan hankintapäätöksen ja varmistua laitteiden laadusta sekä ymmärtää toimitussisällön kokonaisuuden. Kuva: Kuehne+Nagel 14

15 ajankohtaista Tapio Kallonen Obelux Oy Tuulivoima-alan toimijat kokoontuivat Saksassa Tuulivoima-alan merkittävimmät kansainväliset messut järjestettiin nyt 12:nnen kerran Saksan Husumissa. Syyskuussa 21 järjestettyihin messuihin myytiin 33 lippua ja vierailijoita saapui paikalle 8 eri maasta. Maailman merkittävimmät tuulivoimaalan messut järjestettiin perinteikkäällä maaperällä Saksan Husumissa, noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Hampurista. Vuoden 21 messujen näytteilleasettajat edustivat niin tuuliturbiinivalmistajia, komponenttitoimittajia, operaattoreita, rahoituspalveluiden tarjoajia, suunnittelijoita, tapahtumajärjestäjiä, yhdistyksiä ja järjestöjä sekä koulutusta että tutkimusta edustavia tahoja. Suurin osa messujen lähes tuhannesta näytteilleasettajasta edusti tapahtuman sijainnin vuoksi saksalaisia yrityksiä. Messujen kansainvälisyydestä kertoo kuitenkin se, että vierailijat saapuivat paikalle 8 eri maasta ja näytteilleasettajat edustivat lähes 3:ntä kansallisuutta. Alan asiantuntijat ennustavat, että messujen aikana aloitettiin tai kehitettiin erilaisia kaupallisia projekteja lähes viiden miljardin euron arvosta. Husum -messujen kiinnostus tuntuu kerta kerralta vain kasvavan. Näytteilleasettajien määrä kasvoi edellisiin vuoden 28 messuihin verrattuna neljänneksellä ja vierailijoiden määrä jopa tätä enemmän. Koko ensimmäisen messupäivän ajan keskustelu niin ständeillä kuin käytävillä oli aktiivista ja suurimpien näytteilleasettajien pisteillä ruuhka jatkui aivan sulkemisajankohtaan asti. Huolimatta messukaupungin pienestä koosta ja hieman syrjäisestä sijainnista on Husum tuulivoimamessuilla perin- Kuva: Tapio Kallonen, Obelux Oy teikkäät puitteet. Alueen ympäristökuvaa hallitsee lukematon määrä tuuliturbiineja, joita voi ihailla koko matkan ajan Hampurista messupaikalle. Itse messualue koostuu kuudesta messuhallista sekä kongressikeskuksesta. Tilojen bruttopinta-ala on yli 4 neliömetriä. Suomalaisia alan toimijoita oli paikalla 1 yritystä edustaen muun muassa kotimaista tuuliturbiinien valmistusta sekä komponenttivalmistusta. Seuraava tuulivoima-alan messutapahtuma Husumissa järjestetään syyskuussa 212. tulevat tapahtumat Offshore Wind Logistics , Lontoo, UK Winterwind , Uumaja, Ruotsi html Deeper Water Offshore Wind Conference - Lowering Costs Together Lontoo, UK Kirjoittamalla STY kohtaan ID Code yhdistyksen jäsenet saavat alennuksen. Small Wind Energy for Developing and Transition Countries , Husum, Saksa EWEA Bryssel, Belgia TUULIVOIMA TUTUKSI Tuulivoiman perusteet kolmessa päivässä , Dipoli, Espoo Windpower in the Nordic & Baltic region Kööpenhamina, Tanska conferences/211/windpower-211/ index.php WWEC Kairo, Egypti 15

16 tilastot Anders Stenberg VTT Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta Tuotanto Tuotanto (GWh) (GWh) Asennettu kapasiteetti (MW) Asennettu kapasiteetti (MW) Tuotanto (GWh) Tuotanto (GWh) Tuotantoindeksi, IL (%) 277 Asennettu kapasiteetti (MW) 22 Tuotantoindeksi, IL (%) 261 Tuotanto (GWh) Tuotantoindeksi, IL (%) /25 1/25 Tuotanto (GWh) /25 7/25 1/ / /26 2 Tuotanto (GWh) Tuotanto (GWh) Kapasiteetti (MW) Kapasiteetti (MW) Tuotanto (GWh) Kapasiteetti (MW) 1/26 7/25 7/26 1/ /27 1/27 7/26 7/27 7/ /27 1/28 1/ /27 7/28 7/ /28 1/29 1/29 7/ /29 7/29 1/29 21/1-9 21/ /21 1/21 7/29 21/1-9 Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (1% vastaa keskimääräistä tuulisuutta) 7/21 7/21 1/ Kapasiteetti Kapasiteetti (MW) (MW) 7/ Kapasiteetti (MW) Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta Liukuva 12 kk tuotanto (GWh) Liukuva 12 Kapasiteetti kk tuotanto (GWh) (MW) Kapasiteetti Liukuva (MW) 12 kk tuotantoindeksi, painotettu Liukuva 12 kk tuotantoindeksi, (GWh) painotettu Kapasiteetti (MW) Liukuva 12 kk tuotantoindeksi, painotettu Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi on laskettu eri alueille asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan painotettuna keskiarvona Ilmatieteen laitoksen neljästä kuukausi-indeksistä. 16

17 yrityshakemisto BETONITUOTETEOLLISUUS Parma Oy p , f Parma on betonirakentamisen asiantuntija. Tuulivoimaloihin toimitamme tornin betonisia valmisosia suunniteltuna ja asennettuna valmiiksi rakenteeksi. Myös tornien perustussuunnittelu ja toimitus voi kuulua toimituksiimme. ENERGIAKAUPPA EGL Nordic p , EGL Nordic on riippumaton energiakaupankäyntiin, varainhoitoon ja strukturoituihin tuotteisiin keskittynyt yhtiö. HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOPALVELUT Airice Oy Feodor Gurvits, p Vaativat tuulivoimakorjaukset, huoltosuunnittelu, koulutus ja puistokehittäminen Empower Oy Olli Malkamäki, p Tuulivoimalaitosten käyttö- ja kunnossapito Hafmex Group Urpo Hauvonen, p Huolto- ja korjauspalvelut kaiken kokoisiin tuulivoimaloihin sekä laajemmat vika- ja vauriokartoitukset. Laivasähkötyö Oy Olli Mäntyranta, p Vaativien sähköistysprojektien suunnittelu-, asennus-, korjaus- ja huoltotyöt laivoihin, teollisuuteen, kiinteistöihin ja rautatiekalustoon. Pori Energia Oy Heikki Pukkila, p Tuulivoimalaitosten käyttö ja kunnossapito, tuulienergian tuotanto Vaasa Engineering p , f Automaatio- ja sähköistysratkaisuja energian tuotantoon, siirtoon, jakeluun ja käyttöön sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Toimintaamme kuuluvat myös laitosten modernisointi, huolto ja kojeistovalmistus. KOMPONENTIT, MATERIAA LITOIMITTAJAT Adwatec Oy p , F Sähkövoimateollisuuden vesijäähdytysjärjestelmät Amroy Europe Oy p , f Hyptonite nanoepoksin erikoisversio, jolla voidaan tehdä keveitä ja vahvoja siipiä Axco Motors Oy p , f AXCO-Motors Oy suunnittelee ja valmistaa kestomagneettitahtigeneraattoreita pientuulivoima sovelluksiin. Eltel Networks Oy p , f Sähkö-ja televerkkojen rakentaminen ja ylläpito Fibox oy p , f Yli 4 vuoden kokemus kotelointiratkaisujen ja ohjauskeskusten toimituksista vaativiin olosuhteisiin. Toiminta kattaa suunnittelun, valmistuksen, testaukset ja toimitukset globaalisti. Hollming Works oy Jorma Koskenmäki, p Offshore-jalustat ja kuulakääntökehät sekä monipuoliset valmistuspalvelut: mm. tornit, muut hitsattavat komponentit, isojen kappaleiden koneistukset sekä generaattoreiden ja nacellien kokoonpanot Levator Oy p , f Levator Oy on raskas konepaja, jonka päätuotteita ovat satamanosturit, tuulivoimalan terästornit ja muut raskaat hitsatut rakenteet. Obelux Oy Jyrki Sipinen, p Tuulivoimaloihin tarkoitettujen pien-, keski-, ja suurteho ledlentoestevalaisimien ja valaisinjärjestelmien valmistus Onninen Oy Tekninen tukkukauppa, lämpö-, vesi-, ilmastointi-, kylmä- ja sähkötuotealueilla Nord-Lock Finland oy p Ruuvilukituselementtien valmistus ja markkinointi. Varma lukitus myös tärinälle ja dynaamiselle kuormitukselle alttiiksi joutuvissa ruuviliitoksissa. Roxtec Finland oy p f Roxtec Finland Oy on erikoistunut kaapelien ja putkien läpivientien tiivistämiseen Saarijärven Säiliövalmiste Oy Suurten pyörähdyskappaleiden taivutus, koneistus ja hitsaus The Switch p , f Kestomagneettigeneraattorit ja tehonmuokkaimet KONE- JA LAITESUUNNITTELU Machinery acoustics puh Koneakustiikkaa (melu- ja värähtelymittaukset, (vibro)akustiset simuloinnit sekä tuotesuunnittelua ja tuotekehitystä) KONSULTOINTI JA SUUNNITTELU Ahma Insinöörit Oy Vesa Matikainen, p Projektinjohtoon erikoistunut insinööritoimisto. Tuulivoimaloiden ympäristökonsultointi ja rakennuttamisen sekä kone- ja laiteasennusten projektinhoito. Destia Oy p , f Asiakasratkaisuja tuulivoimahankkeen kaikkiin vaiheisiin. FCG Finnish Consulting Group Oy p , f FCG Finnish Consulting group Oy on yksi Suomen suurimmista yhdyskunta- ja ympäristösuunnitteluun keskittyneistä konsulttiyhtiöistä. Yhtiö on osa FCG-konsernia, joka toimii Suomessa 15 paikkakunnalla. Lisäksi kansainvälinen toimintamme tytäryhtiömme kautta on merkittävää. Gaia Group Oy Gaia on suomalainen innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen asiantuntijayhtiö. Osaamisemme kattaa energia-, ympäristö- ja ilmastokysymykset sekä riskienhallinnan ja innovaatiotoiminnan. GreenStream Network Oy Aleksi Lumijärvi, p Vihreät sertifikaatit, päästökauppa, rahoitusjärjestelyt Hafmex Group Merja Paakkari p , f Tuulimittaukset, tuotantoanalyysit, lupaprosessit sekä hankesuunnittelu ja toteutus. Ilmatieteen laitos Puh , Fax Tuulimittaukset, paikallisen tuulen potentiaalin ja jäätämisen arviointi, ilmastonmuutoksen vaikutukset tuulienergiaan, lyhytaikaiset tuuli- ja tuotantoennusteet Infratek Finland Oy p Infratek Finland Oy tarjoaa palveluja tuulivoiman verkkoliityntään ja sisäisiin verkkoihin, joista yhtiöllä on vuosikymmenien kokemus. Palveluina ovat konsultointi, suunnittelu ja rakentaminen - erikseen tai kokonaistoimituksena. Insinööritsto Erkki Haapanen Oy p Suunnittelu, tuulivoimakonsultointi, tuulisuusanalyysit Kala- ja vesitutkimus Oy p , Mm. kalataloudelliset tutkimukset ja -tarkkailut, vesistötutkimukset ja -tarkkailut, ympäristövaikutusten arviointi, ympäristölupahakemukset ja niihin liittyvät selvitykset sekä vesistöihin ja kalatalouteen liittyvät suunnittelutyöt. 17

18 Mittakolmio ky p Asemakuvat, lupa-asiat, ympäristöselvitykset ja mittaukset. Oxford Intercon Finland p Tuulipuistohankkeiden kansainvälinen kehittäminen hankeideasta rakennuslupiin, tuulimittaukset, kansainvälinen rahoitus ja investoriyhteydet. Pöyry Energy oy Timo Laakso, p Projektikehitys, lupaprosessit, suunnittelu ja hankinta, projektin johto Ramboll Finland Oy Matti Kautto, p Ympäristövaikutusten arviointi, kaavoitus, lupaprosessit, perustusten suunnittelu Thermopolis Oy, Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto p , Tuulisampo Oy p , Tuulimittausteknologian kehittäminen ja hyödyntäminentuulipuistojen kehittämisessä Vindkraftföreningen rf Folke Malmgren p./f , gsm kaapeli.fi Projektineuvonta Windcraft Aki Suokas p , f Roottoriasiantuntemusta WSP p WSP tarjoaa monialaisia konsultointi-, suunnittelu-, tutkimus- ja projektin johtopalveluita energiahankkeisiin. Suomessa asiantuntijoita on 35 kahdeksalla paikkakunnalla ja maailmanlaajuisesti 1.. YRJtechnology Oy Yrjö Rinta-Jouppi p , f Tuulimittaukset, energiamittaukset, uudet ratkaisut. KULJETUS JA LOGISTIIKKA Havator Wind / Havator Group Oy p , f Tuulivoimapuistojen suunnittelu, tuulivoimaloiden kuljetukset, nostot ja asennukset Kaplaaki Oy p , f Merellinen monialayritys, joka on keskittynyt vaativiin nostopalveluihin sekä monipuoliseen osaamiseen niin merellä kuin telakallakin. Kuljetusliike Ville Silvasti Oy P / Matias Setälä P / Ville Silvasti Tuulivoimaloiden kuljetukset, projektikuljetukset, Euroopan laajuisesti. Meriaura oy p , f Meriaura Oy on erikoistunut teollisuuden tuotteiden ja raakaaineiden merikuljetuksiin sekä erilaisiin projektikuljetuksiin. Wasa Logistics Ltd Wind Power Division, Ari Henrikssön, p Projekti-, erikois- sekä raskaankaluston kuljetukset. MASTONVALMISTAJAT Nordic AC p , f Pientuulivoimaloiden mastot, tuulivoimatoimiset mainosmastot ja ajoneuvojen latausasemat. Mittaustekniikka: Labcotec oy p , f Labkotec Oy on johtava tuulivoimaloiden jääntunnistintekniikan, sähköisten pinnankorkeuden ja virtausmittauslaitteiden, erotinhälyttimien sekä automaatio- ja tunnistintekniikkan ja tiedonsiirron internet-pohjaisiin ratkaisuihin erikoistunut suomalainen teollisuusyritys. RAK ENTAMINEN YIT Rakennus Oy Hannu Lokka p , Kokonaisvaltaiseen Tuulipuistohankkeiden kehittämikonseptiimme kuuluvat hankeideasta lähtien, maanhankinta, luvittaminen, suunnitteluttaminen, infrarakentaminen, on-shore ja off-shore perustusratkaisut, vesirakentaminen, ruoppaukset, alue- ja liityntäsähköistykset, mastojen ja turbiinien asennukset, tuulipuistojen ylläpito ja 24/7 etävalvonta aina projektirahoituksen ja investorihankintaa myöten. TUTKIMUS VTT Esa Peltola, p Tutkimus, tuulisuus analyysit, tuuli- ja seuranta mittaukset TUULIOLOSUHDEMITTAUKSIA A-Lab Oy A-lab toimittaa automaattisia sään- ja ympäristönmonitorointijärjestelmiä sekä niihin liittyviä tietopalveluja. Vaisala TUULIPUISTOJEN KEHITTÄJÄT JA OMISTAJAT Enontekiön Sähkö Oy Ounastie 165, 994 Enontekiö EPV Energia Oy Tomi Mäkipelto, p Herrfors Oy Ab Iin Energia Oy Juhani Jääskeläinen, p Kemin Energia Oy p , f Kokkolan energialaitos p , f Sähkö- ja lämpölaitostoiminta Kotkan Energia Oy Kalle Patomeri, p Lumituuli Oy Sampsa Hario, p energiantuotanto, tuulisähkö, asiakasomisteisuus Metsähallitus p , Metsähallituksen tehtävänä on Metsähallituksen hallinnassa olevien alueiden varaaminen ja jalostaminen tuulivoimatoimintaan sopiviksi, aktiivinen hankekehitys ja alueiden vuokraus kilpailutukseen perustuen. Tavoitteena on mahdollistaa valtion alueiden tehokas käyttö tuulivoimassa, kuitenkin muut maankäyttötarpeet ja ympäristöarvot huomioon ottaen. NV Nordisk Vindkraft Tuulivoimapuistojen kehittäjä ja omistaja. Oulun seudun sähkö Propel Voima Oy Tuulivoiman tuotanto ja hankinta PVO-Innopower Oy Lauri Luopajärvi, p p , f Puhuri Oy Pauli Maaninka p Sähkön tuottaminen tuulivoimalla ja muilla tuotantomuodoilla Savon voima p f Sähköntuotanto ja sähkökauppa Suomen Hyötytuuli Oy Timo Mäki, p

19 Tunturituuli Oy Seppo Partonen p , Tuulisaimaa p Tuulienergian tutkiminen, rakentaminen ja tuottaminen sekä siihen liittyvän asiantuntijatyön myyminen Vatajankosken sähkö / Kaukolämpö Oy WPD Finland Oy Esa Holttinen p , f Projektikehitys, rahoitusjärjestelyt, projektin johto TUULISÄHKÖN TUOTANTO, MYYNTI JA MARKKINOINTI Ekosähkö Oy puh Haminan Energia puh , Fax: Energian tuotanto, myynti ja jakelu Pramia Oy puh Alkoholijuomien valmistus tuulivoiman avulla. St1 Oy Tuulivoima, suunnittelupäällikkö Antti Kettunen, Tuulisähkö, hankintapäällikkö Kimmo Nieminen, Tuulivoiman tuotanto, tuulisähkön myynti ja markkinointi, pientuulivoimalat Vattenfall sähkönmyynti Oy Taija Herranen p Energiayhtiö, sähkönmyynti TUULIVOIMALOIDEN VALMISTAJAT JA MAAHANTUOJAT Acciona Windpower Aurinkosähkötalo Eurosolar Oy Cypress Wind Turbines Oy Tapio Aaltonen p Pystyakseliset 2-4 kw tuuliturbiinit erityisesti masto- ja kattoasennuksiin myös aurinkopaneelein. Darrox Oy Kari Wahlroos, p Pystyakseliset tuuliturbiinit erityisesti mastokäyttöön. Erikoistunut teleoperaattoreihin. Eagle Windpower Oy p Pientuulivoimalat. Finnwind Oy p , f Pientuulivoimalat 3 6 kw JN-Solar p Pientuulivoimaloiden maahantuonti Kiwatti Oy Pasi Vuorio, p Pientuulivoimaloiden maahantuonti, markkinointi ja myynti. Maatuuli Kalle Ahtee, p Käytettyjen tuulivoimaloiden markkinointi. 1 kw 1 MW Mervento Oy p , f Kehittää ja toimittaa nykyaikaisia, innovatiivisia suoravetoisia multi-megavattiluokan tuulivoimalaratkaisuja sekä maa-, rannikko- että merikäyttöön Nordex Sverige Tuulivoimalat, 1,3 MW - 2,5 MW NWE Sales p Hyundai tuulivoimaloiden myynti OK-Antenni p Antennilaitteiden, tuulivoimaloiden ja aurinkopaneleiden maahantuonti, asennus ja myynti Oy Windside Production Ltd Risto Joutsiniemi, gsm p , f Pientuulivoimalat akkujen lataukseen Posira p Posira tuo maahan tuulivoimatuotteita ja tuottaa MyPowerpientuulivoimaloita. REPS Oy Ab p Verkosta riippumaton sähköntuotanto 12/24/48 Vdc / 23 Vac / 4 Vac, 3 kw asti. Hybridivoimalat aggregaatti-varmennuksella Pientuulivoimalat, aurinkopaneelit, invertterit, laturit, akustot. Verkkoon liitetyt mikrotuotantoratkaisut. Huolto Siemens Osakeyhtiö p , f Tuulivoimalat 2.3MW, 3.MW ja 3.6MW on- ja offshore alueille. Solarpoint p Tuulenmittaustarvikkeet 1 m korkeuteen asti, Pientuulivoimalat. Sunwind p , f Sunwind on erikoistunut mökkien, asuntoautojen ja veneiden energiaratkaisuihin ja mukavuustuotteisiin. Alallaan se on pohjoismaiden johtava yritys. Yrityksen laaja tuotevalikoima on tarjolla samanlaisena Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Tuulivoimala.com Finland Oy p , f Pientuulivoimalat 2W 2kW Vestas Wind Systems A/S p , f Tuulivoimalat 85 kw, 1.65 MW, 2. MW, 1.8/2. MW, 1.8 MW, 3. MW Winwind Oy p , f Tuulivoimalat 1 ja 3 MW MUUT Cursor Oy Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö puh , Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö, Cursor Oy haluaa luoda yrityksille tuotantomahdollisuuksia tuulivoimateollisuudessa ja rakentaa seudulle tuulivoimaklusterin. Kiinteistö oy Riva p Majoituspalvelut S-Voima Oy S-Voima Oy on S-ryhmän sähkönhankintayhtiö, mikä omistaa 5 % TuuliWatti Oy:stä. TuuliWatti Oy on keskittynyt teolliseen tuulivoiman tuotantoon. 19

20 SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Itsenäisyydenkatu Tampere Sähköposti:

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Tuulisuuden kartoitus Suomessa

Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuuliatlas on tärkeä tietolähde Tuuliatlas-hanke Nykyinen tuuliatlas on vuodelta 1991 Kuvaa tuulioloja 30 40 metrin korkeudelta Puutteellinen ja epätarkka Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Ympäristövaliokunta ym@eduskunta.fi 19.10.2010 Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta HE

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös. Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari 21.4.2015 Johtava asiantuntija Maiju Seppälä

Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös. Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari 21.4.2015 Johtava asiantuntija Maiju Seppälä Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari 21.4.2015 Johtava asiantuntija Maiju Seppälä Esityksen sisältö Tuulivoiman syöttötariffi Kiintiöpäätöksen

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi 31.3.2010 Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoimaa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoiman kilpajuoksu Kymmenet erilaiset yhtiöt lähteneet kisaan tuulivoiman rakentamisesta Osa energiayhtiöitä, osa kehittäjiä Valtion syöttötariffi

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI Makeanveden altaan rauhallinen virkistys-, asunto- ja loma-asutusalue ollaan muuttamassa teollisuusalueeksi. NÄIN EI SAA TAPAHTUA, ON TOIMITTAVA NOPEASTI EI TUULIVOIMA A IHMISTEN

Lisätiedot

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas lyhyesti Taaleritehdas

Lisätiedot

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009 ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulihanke Satakuntaliitto Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet.

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Radiotaajuuspäivät. Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen. Teppo Ahonen/Digita 20.11.2014

Radiotaajuuspäivät. Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen. Teppo Ahonen/Digita 20.11.2014 Radiotaajuuspäivät Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen 20.11.2014 Teppo Ahonen/Digita Esityksen sisältö 1. Tausta Tuulivoimapuistojen rakentamistilanne Digitan tekemät mittaukset ja selvitykset

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1%

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

HANKEPALVELUT. Tuulivoimapalvelut 1 (5) 1 Esiselvitys

HANKEPALVELUT. Tuulivoimapalvelut 1 (5) 1 Esiselvitys Tuulivoimapalvelut 1 (5) HANKEPALVELUT 1 Esiselvityksessä tavoitteena on tarkastella ja arvioida alueen soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon tuulisuuden, infrastruktuurin, maankäytöllisten, ympäristöllisten

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON

TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV-VASTAANOTTOON Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on tärkeää huomioida tuulivoimaloiden rakentamisesta

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

Tuulivoimaa sisämaasta

Tuulivoimaa sisämaasta Tuulivoimaa sisämaasta SISÄ-SUOMEN SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET ALUEET Saarijärvi 25.1.2011 Erkki Haapanen www.tuulitaito.fi Tekijänoikeuksista Huom. Mikäli tässä esityksessä olevia karttoja

Lisätiedot

wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen

wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen wpd-konserni lyhyesti (wpd = wind project development) Saksalaisomisteinen

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Tuulivoimaa kiinteistöjen ja teollisuuden tarpeisiin

Tuulivoimaa kiinteistöjen ja teollisuuden tarpeisiin Tuulivoimaa kiinteistöjen ja teollisuuden tarpeisiin Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Rovaniemi, 12.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä

Lisätiedot

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus FAQ Yksityishenkilöiden hanke, joten täysin vapaamuotoinen tarjouspyyntö Muutama kuntakin mahtui mukaan HINKU-toimijat tekivät työn

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen INVESTMENTS BEFORE 2020 IN NORTHERN EUROPE TOTAL 119 BILLION lähde: lapin kauppakamari Investointitavoitteet

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Globaali energiahaaste - kohti energiavallankumousta Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto Tuulivoimarakentamisen haasteet ja uudet tuulet STY:n toiminnanjohtaja

Lisätiedot