Kestävän rakentamisen prosessit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän rakentamisen prosessit"

Transkriptio

1 Kestävän rakentamisen prosessit TAPAUSTUTKIMUS JOENSUU PENTTILÄNRANTA EDULLISUUSANALYYSI Luonnos Sakari Pulakka, Tarja Häkkinen, Veijo Nykänen, Sirje Vares, VTT 1

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Tapaustutkimuksen tavoitteet ja lähtöoletukset 4 3. Edullisuuden analysointi Edullisuuskriteerit ja energiatehokkuusperiaatteet Elinkaarikustannusten laskenta Ympäristövaikutusten laskenta Tarkasteltavien vaihtoehtojen elinkaariedullisuus Tarkastelu muiden kestävän rakentamisen kriteerien suhteen Johtopäätökset ja suositukset 28 Liitteet Liite 1. Edullisuuslaskentasovellus. Liite 2. Liikenteen kustannus- ja hiilijalanjälkisovellus. LIITE 3. Yhteenveto aluetason kestävän kehityksen kriteereistä 2

3 1. Johdanto Kestävän rakentamisen prosessit hankkeen tavoitteena on tunnistaa kestävän rakentamisen esteet ja vaikuttavuus ja kehittää kestävän rakentamisen menettelytapoja. Kyseiset menettelytavat edistävät kestävien rakennushankkeiden pitkän tähtäimen tavoitteiden asettamista, tehokkaiden teknologioiden ja toimintamallien tunnistamista ja soveltamista sekä riskien tunnistamista ja hallintaa. IMPACTS BARRIERS NEW WORKING PROCESSES NEW BUSINESS MODELS SUSTAINABLE BUILDING PROCESSES EFFECTIVE STEERING MECHANISM SUSTAINABLE BUILT ENVIRONMENT KESTÄVÄN RAKENTAMISEN PROSESSIT Kestävän rakentamisen keskeiset valintatilanteet ulottuvat kaavoituksesta rakennusten käyttöön: 3

4 Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli arvioida Joensuun Penttilänrannan aluerakentamisen kustannus- ja hiilijalanjälkivaikutuksia pitkällä aikavälillä verrattuna haja-asutusalueen rakentamiseen. Arvio tehtiin sekä asukkaan näkökulmasta että alueen näkökulmasta. Jälkimmäisessä otettiin karkeasti arvioituina huomioon myös sellaisia infran rakentamisen kustannuksia ja vaikutuksia, jotka eivät kohdistu välittömästi yksittäiseen asukkaaseen. Elinkaariedullisuuden lisäksi tapaustutkimuksessa pohdittiin vertailtavien kohteiden vaikutuksia myös muiden kestävän rakentamisen kriteerien pohjalta. Muita kriteereitä ovat esimerkiksi esteettömyys, julkisten palvelujen saavutettavuus, monimuotoisten toimintojen ja harrastusten tuki, meluolosuhteet sekä yhteisöllisyys ja yksityisyys. Raportin kohdassa 2 esitetään tapaustutkimuksen tavoitteet ja lähtöoletukset, kohdassa 3 kuvataan käytetyt laskentamallit, kohdassa 4 esitetään elinkaariedullisuuden arvioinnin tulokset ja kohdassa 5 arvioidaan vertailtavia kohteita muiden kriteerien kuin elinkaariedullisuuden suhteen. Viimeisessä kohdassa 6 esitetään yhteenveto ja johtopäätökset. 2. Tapaustutkimuksen tavoitteet ja lähtöoletukset Asuntorakentamisen tarve Joensuussa perustuu pääosin asumisväljyyden kasvuun sekä sisäiseen muuttoliikkeeseen. Joensuun kaupunki osti tammikuussa hehtaarin suuruisen maa-alueen pyrkimyksenä turvata asuinkerrostalojen tarjonta ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä pitkällä aikavälillä. Penttilänrannan rakentamisen lähtökohtana on tiivis, kaupunkimainen, keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva asuinalue. Suunniteltu asukasmäärä on noin henkilöä. Penttilänrannan suunnittelussa hyödynnetään jokimaisemaa ja joen läheisyyden tarjoamia muita mahdollisuuksia. Tässä tapaustutkimuksessa selvitetään Penttilänrannan edullisuutta kestävän rakentamisen kannalta verrattuna haja-asutusalueille sijoittuvaan pientalorakentamiseen. Tapaustutkimuksen tavoitteena on mallintaa kohdetta sekä elinkaarikustannusten että ympäristövaikutusten osalta ja tehdä arvioita pitkän aikavälin hyödyistä eri tasoilla. Selvityksen fokuksena on edullisuus loppukäyttäjille verrattuna haja-asutusalueella asumiseen. Tarkastelun kohteena on kaksi oletettua loppukäyttäjätaloutta: 1) 4-henkinen perhe ja 2) eläkkeelle siirtymässä oleva pariskunta. Perhe koostuu kahdesta noin 35-vuotiaasta aikuisesta ja kahdesta pienestä lapsesta, jotka asuvat kotona tarkastelujakson ajan. Esimerkkilaskelman pariskunta koostuu kahdesta noin 60-vuotiaasta aikuisesta. Lähtökohtana on oletus, että esimerkkiasuntokunnat hankkivat asunnon vaihtoehtoisesti Penttilänrannasta tai rakennuttavat talon haja-asutusalueelle. Lähtökohtana oli myös oletus, että kummassakin tapauksessa hankintaan on käytettävissä sama rahasumma. Tapaustutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi sellaista vaihtoehtoa, että Penttilänrannan asukkaat hankkivat samalla 60 kerrosneliön kesämökin noin 50 km:n päästä. Arviossa oletettiin, että ostajat ovat tavanomaisia kuluttajia, jotka eivät itse aseta oma-aloitteisesti asumisen ekotehokkuuden vaatimuksia 1. Arviossa oletetaan, että Penttilänrannasta muodostetaan kokonaisuus, jossa kaikki rakennukset ovat joko matalaenergia- tai passiivitaloja. Pientalon ostajat valitsevat joko vuoden 2010 tavanomaista energiatehokkuutta vastaavan taloratkaisun tai matalaenergiapientalon suoraan talovalmistajien tarjonnasta. 1 VTT Kestävän rakentamisen esteet ja ajurit. Haastattelututkimuksen ja web-kyselyn tulokset. 4

5 Tapaustutkimuksen laskelmat tehtiin siten, että tulosten pohjalta voidaan vertailla seuraavia vaihtoehtoja: - tavanomainen ja matalaenergiapientalorakentaminen - matalaenergia- ja passiivitalorakentaminen - tavanomainen pientalorakentaminen ja Penttilänrannan matalaenergiarakentaminen - matalaenergiapientalorakentaminen ja Penttilänrannan passiivitalorakentaminen. Lähtöoletukset Tarkastelun kohteena on kaksi oletettua loppukäyttäjätaloutta: 1) nuori nelihenkinen perhe 2) eläkkeelle siirtyvä pariskunta. Tarkasteluajanjaksot ovat 20 vuotta ja aluetasolla myös 40 vuotta. Nuori perhe koostuu kahdesta noin 35-vuotiaasta aikuisesta ja yhdestä noin 1-vuotiaasta lapsesta. Perhe saa toisen lapsen tarkastelujakson toisena vuonna. Lapset asuvat kotona koko tarkastelujakson ajan (20 vuotta). Pariskunta koostuu kahdesta noin 60-vuotiaasta aikuisesta. Esimerkkiasuntokunnat hankkivat asunnon (noin vuonna 2012) vaihtoehtoisesti Penttilänrannasta tai rakennuttavat talon haja-asutusalueelle. Molemmissa tapauksissa asuntokunnalla on käytettävissä sama rahamäärä asunnon hankintaan. Hankittava perheasunto on uusien määräysten mukainen kooltaan kerrosneliötä haja-asutusalueella tai 95 neliömetrin pienkerrostaloasunto Penttilänrannan matalaenergiatalossa (uusien määräysten mukainen) tai 95 neliömetrin pienkerrostaloasunto Penttilänrannan passiivitalossa. Penttilänrannan asukkaat hankkivat samalla mahdollisesti 60 kerrosneliön kesämökin 50 km:n päästä. Hankittava eläkeläisasunto on nykymääräykset täyttävä kooltaan 120 kerrosneliötä haja-asutusalueella tai 75 neliömetrin pienkerrostaloasunto Penttilänrannan matalaenergiatalossa tai 75 neliömetrin pienkerrostaloasunto Penttilänrannan passiivitalossa. lisäksi tarkastellaan sitä, että Penttilänrannan pariskunta hankkii 60 kerrosneliön kesämökin 50 km:n päästä. Infran yhdyskuntataloudellisessa tarkastelussa otetaan huomioon asukkaan suhteen seuraavat: vesihuolto jätevesihuolto jätehuolto energiahuolto kulkuyhteydet (tiet) tietoliikenneyhteydet. 5

6 Haja-asutusalueelle rakentavien oletetaan valitsevan lämmitysratkaisuksi suoran sähkölämmityksen täydennettynä ilmalämpöpumpulla ja uunilämmityksellä (polttoaineena puu; 25 % energiatarpeesta katetaan takkalämmityksellä). Kesämökkien osalta oletetaan, että niitä lämmitetään uunin avulla (polttoaineena puu) muuten paitsi sähköllä talviaikaan, jolloin pidetään yllä peruslämpöä (10 o C). Vedenkulutuksen ja jätemäärien oletetaan olevan samoja sekä haja-asutusalueen että Penttilänrannan vastaavilla talouksilla. Haja-asutusalueen perheellä on kaksi autoa (keskikokoinen ja pieni), joilla aikuiset menevät erikseen työpaikoilleen. Penttilänrannan perheellä on yksi auto (keskikokoinen), jota käytetään mahdollisen mökkimatkaan ja 20 km:n päässä olevaan kauppa- tai harrastusmatkaan. Haja-asutusalueen eläkeläispariskunnalla on yksi keskikokoinen auto, jota käytetään keskimäärin neljä kertaa viikossa ajamiseen keskimäärin 20 km:n päässä olevaan kohteeseen. Penttilänrannan eläkeläispariskunnalla on yksi pieni auto. Julkisia kulkuneuvoja käytetään keskimäärin 2 km per viikko ja taksia keskimäärin 1 km per viikko. Autoa käytetään 15:a mökkimatkaan per vuosi. Mökittömässä vaihtoehdossa eläkeläispariskunnalla ei ole yksityisautoa. Laskenta tehdään kahden parametrin suhteen: raha ja hiilijalanjälki. Asuntojen hankinnan ja käytön suhteen otetaan huomioon seuraavat asiat: Rakentaminen ja kunnossapito Lämpöenergian tarve Laitesähkö Jätehuolto Päivittäinen liikkuminen ja aikasäästöt Työmatkat ja aikasäästöt Lisäksi tehdään sanallinen tarkastelu seuraavista asioista: Palvelujen saatavuus (kaupat, ravintolat, liikunta, kulttuuri, luonto, terveys, siivous- ja huolto, koulutus, kirkko) Yhteisöllisyys Yksityisyys Muuntojousto Sisäilmasto Riskit Esteettisyys Esteettömyys 3. Edullisuuden analysointi 3.1 Edullisuuskriteerit ja energiatehokkuusperiaatteet Edullisuudella tarkoitetaan arvojen ja kustannusten suhdetta tai vaihtoehtoisesti hyötyjen ja kustannusten suhdetta. 6

7 Kuvassa 1 on kartoitettu taloudellisesti kestävän asuinalueen kriteerit sekä vaikuttavuus- ja seurantatekijät. Jaottelua voidaan soveltaa mm. uudis-, kiinteistökehitys- ja aluekehitysinvestointien ohjauksessa. Sijainnin, arkkitehtuurin ja teknologian valinnassa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset näkökulmat. TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA SOSIAALINEN NÄKÖKULMA VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA YMPÄRISTÖ- NÄKÖKULMA Korkeat jälleenmyyntiarvot SIJAINTI SAAVUTETTAVUUS KULTTUURIARVOT ARKKITEHTUURI EST EETTISYYS SOPIMUSEHDOT KUMPPANUUDET ALUEELLISESTI VIHERRYS, MELU, LIIKENNEREITIT, PALVELU- JEN LÄHEISYYS KIINTEISTÖJ EN YHTEISKÄYTT Ö, MUUNT O- JOUSTO, JÄTEHUOLTO ASUNTOJEN SISÄILMASTO,TURVALLI- SUUS, PALVELEVUUS SÄHKÖENERGIA- - TEHOKKUUS LÄMPÖENERGIA- TEHOKKUUS ENERGIAN TUOTANTO - UUSIUTUVAN OSUUS RAKENTEELLINEN KESTÄVY YS JA KIERRÄTETTÄVYYS Kiitettävä toimivuus TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ ASUINALUE TOIMIVUUS JA ARVOT INVEST OINTIKUSTANNUS TILAKUSTANNUS VUOKRAT - PÄÄOMAVASTIKE - YLLÄPITO VASTIKE JÄÄNNÖSARVOT KANNATTAVUUS - TUOTT OASTE ET -TAKAISNMAKSUAJAT RISKIT KORJAUSVELKA VAIKUTTAVUUS JA OHJAUS INFRATEHOKKUUS ASUNTOJEN TÄYTTÖASTE ASUKASTYYTYVÄISYYS YHTEISÖLLISYYS KULUTUKSET PRIMÄÄRIENERGIA HIILIJALANJÄLKI KAATOPAIKKAJÄTTEET Alhaiset elinkaarikustannukset ja ympäristökuormat Copyright VTT Kuva 1. Taloudellisesti kestävän kiinteistön/asuinalueen toimivuus ja arvot sekä niiden vaikuttavuus. Toimijakohtaisesti reunaehtoja muodostavat sijoittajan kannalta toimivuus ja arvot yleisesti investointikustannus jälleenmyyntiarvo tuottoaste ja riskitaso urakoinnin kannalta kysyntä ja markkinahinta alueella hallittavuus ja riittävät tuottoasteet käyttäjän kannalta asuntojen toimivuus alueen turvallisuus ja esteettisyys alueen ja lähiympäristön palvelut alueen viihtyisyys kohtuulliset tilakustannukset ja 7

8 tyytyväisyys Välillisesti positiivisia vaikutuksia on ns. ekotalo-leimautumisella. Vuokratalojen osalta pääomaja ylläpitovuokran erittely motivoi energiatehokkaisiin investointeihin, kunhan kokonaisvuokra ei kohoa. Energiatehokkuuden perustoina ovat tavanomainen pientalorakentaminen vuodesta 2010, matalaenergia- tai passiivirakennus. Tavanomainen pientalorakentaminen on jo varsin lähellä teknistaloudellisesti optimaalista matalaenergiarakentamista vuodesta 2010 lähtien, joten etenkin investointikustannusten osalta erot ovat hyvin pienet. Määräysten ennakoidaan edelleen tiukentuvan siten, että ne täyttävät matalaenergiarakentamisen vaatimukset vuoden 2012 tilanteessa. Matalaenergiatalossa on mahdollista saavuttaa alhainen energiankulutus hyvin eristetyn vaipan, tiiveyden sekä kevennetyn hyvällä hyötysuhteella toimivan talotekniikan keinoin. Samalla mahdollistetaan elinkaarikustannusten merkittävä aleneminen ja kiinteistön arvonnousu. Matalaenergiarakennuksen tilojen lämmityksen edellyttämä tavanomainen kulutustaso Joensuun korkeusasteella on tällöin kwh/brm 2 /v (bruttoala, mihin ei sisällytetä lämmittämättömiä tiloja). Passiivitalon toteutus perustuu sertifioituun ja systemaattiseen kokonaisuuteen, joka kattaa tekniset vaatimukset, toteutuksen laadun ja toimivuuden varmistuksen sekä huollon ja käytön opastuksen. Passiivitalon perusvaatimuksia ovat /RIL ja - tilojen lämmitysenergian kulutustaso on rajattu sijainnista riippuen kwh/br-m 2 /v - primäärienergiatarve kwh/m 2 /v - lämmityksen tehontarve W/m 2 - rakennusvaipan ilmanvuotoluku n50 enintään 0,6 l/h Lisäksi käyttäjäsähkön kulutusta hillitään mm. valaistus- ja kodinkoneratkaisuin. Valaistuksen ja laitteiden käyttöön annetaan riittävä opastus. Ostoenergiaan, primäärienergiaan ja hiilijalanjälkeen vaikutetaan monissa tapauksissa maalämmön, aurinkosähkön tmv. keinoin. Tällöin tiukka primäärienergiavaatimus ohjaa energiantuotannon valintaa, energiatehokkuusvaatimus suunnittelua ja tiiveysvaatimus laadunhallintaa. Energiatehokkuuden osalta on samanaikaisesti kyse kokonaisuuden hallinnasta, mikä alueellisesti hallitummin toteutettavissa kuin yksittäisten pientalojen ja pientaloryppäiden suhteen (kuva 2). Passiivitalon osalta lisäksi systemaattinen käyttäjäopastus voi hiukan pienentää kotitaloussähkön kulutusta. 8

9 ENERGIATEHOKKAAN ASUINTALON RAKENNUTTAMINEN Ratkaisulähtöinen investointiprosessi Toteutusratkaisujen periaatteet Tavoitteellinen huolto- ja käyttö Arkkitehtuuri Rakennetekniikka Talotekniikka Hankevalmistelu (Energiatehokkuus- sekä muiden olennaisten tavoitteiden asettaminen) ja toteutustavan määritys Osapuolten kesken varhain verkottunut ja vuorovaikutteinen kokonaissuunnittelu Kestävien hankintojen (rakennetekniikka, talotekniikka) valmistelu ja toteutus Vuorovaikutteinen, laatu- ja toimivuusvarmistettu rakentaminen Huoltokirjan laadinta Integrointi alueellisiin tavoitteisiin (kaavoitus, asiakkuuden- ja salkunhallinta) Rakennuksen sijainti, asemointi ja laajennettavuus Riittävä käyttöikä Esteettinen kulttuuriarvoihin sovitettu julkisivu riittävin suojauksin ja luonnonvaloa hyödyntäen Vaipan massiivisuus Päämateriaalivalinnat/ materiaalitehokkuus Kestävät runkorakenteet ja pitkät jännevälit Vaipan hyvä eristystaso; paksuuden hallinta eristevalinnoin Ikkunat parasta kilpailutettavaa laatua Erinomainen tiiveys Materiaalitehokkuus Rakennusfysikaalinen toimivuus Rakenteellinen kestävyys, puhdistettavuus, korjattavuus ja kierrätettävyys Ympäristömerkit ja Päästöluokitukset Aurinkosuojaukset Uusiutuvan energian iso osuus Tarvelähtöinen (integroitu) muuntojoustava ja kierrätettävä talotekniikka; tehokas LTO Ylimitoitusten ja siirtohäviöiden minimointi Ulkoilma- ja vapaajäähdytyksen mahdollisuuksien varmistus Energiatehokkaat pumput ja sähkölaitteet Muunneltavat sähkötekniset asennusreitit Energiatehokas valaistus Tarpeetonta kulutusta estävä vesijärjestelmä Ylläpitopalvelujen kestävät kriteerit kattavat hankinnat, ennakoivan kunnossapidon käynnistys Luovutustarkastus ml. olosuhteiden todentamisen Talotekniikan säätöjen varmistaminen ja tarvelähtöisen käytön tukeminen Käyttäjäopastus Rakennuttajapalaute Käyttäjätyytyväisyyden seuranta (2 v) ja käyttäjätuki Pitkä käytettävyys, vähäinen vaurioitumisriski Vaatimustenmukaiset sisäolosuhteet Optimaalinen energiatehokkuus Alhainen primäärienergia, pieni hiilijalanjälki kohtuullinen investointikustannus - alhaisemmat tilakustannukset - korkeammat markkina-arvot - paremmat käyttöarvot Kuva 2. Energiatehokkaan asuinkerrostalon rakennuttamiskriteerit. 3.2 Elinkaarikustannusten laskenta Edullisuusmalli (taulukko 2; sovelluspohja liitteessä 1) perustuu ISO standardiin (Life Cycle Costs), sen EU tasoisiin sovellusohjeisiin samoin kuin kansallisiin laskentaohjeisiin: Talotekniikan elinkaarikustannukset Sen avulla voidaan päätöksentekoa ohjata kohti elinkaariedullisempien kokonaisratkaisujen suunnittelua ja valintaa. Laskelmaa tarkennetaan investoinnin edistymisen myötä (tarveselvitysvaihe, suunnitteluvaihe, toteutusvaihe, ylläpito-/käyttövaihe). Malli mahdollistaa myös karkean tason ekotehokkuusvertailun. Vuosikustannuslaskelmissa lähtökohtana on ns. normivuosi, missä otettu huomioon reaalinen kustannustason nousu laskentajakson puoliväliin. Elinkaarikustannukset ja tuotot kootaan nykyarvoksi eli nykyisen hintatason mukaisiksi kokonaiskustannuksiksi (Present value, P) ja/tai vuosikustannuksiksi eli ns. kassavirroiksi (Annual cost, A). Tällöin nykyarvon mukaiset kustannukset voidaan muuntaa vuosikustannuksiksi seuraavalla kaavalla t i(1 i) A P t (1 i) 1 missä t on laskentajakso vuosina ja i laskentakorkokanta. 9

10 Elinkaaritaloudellisuus (Life-Cycle Economy, LCE) lasketaan elinkaaritulon (Life-Cycle Income, LCI) ja elinkaarikustannuksen erotuksena tai suoraan elinkaarikustannusten säästönä LCE = LCI - LCC tai LCE = LCCero Jos kiinteistön jälleenmyyntiarvo (Resale Value, RV) mahdollisena myyntihetkenä tai elinkaaren päättyessä otetaan huomioon (esim. teknisen jälleenhankinta-arvon ja mahdollisen tilapalveluarvon pohjalta), elinkaarituotto (Life Cycle Profit, LCP) on elinkaaritaloudellisuuden ja jälleenmyyntiarvo(ero)n summa LCP = LCE + RV Tuottolaskelman avulla voidaan määrittää tuottoaste ((Profit rate = (LCI-LCC)/RV)) ja takaisinmaksuaika ((Payback time = (LCI - LCC)/Inv)). Hankintakustannus. Kiinteistön, tilojen ja tuotteiden hankinnasta aiheutuvat tarpeellisin osin eritellyt kustannukset, mitkä poistetaan valitun elinkaaren aikana. Määritetään viitetiedon, yleisen kustannustiedon tai kyselyjen/tarjouspyynnön perusteella. Hankintakustannuksen poistoajaksi valitaan yleensä vuotta. Tällöin vuosikustannus on laskettavissa jakamalla hankintakustannus poistoajalla. Uusimis-/kehityskustannus kattaa järjestelmän tai tuotteen elinkaaren aikaisesta osittaisesta tai täysin uusimisesta aiheutuvat kustannukset. Kehityskustannuksella katetaan toimivuutta huomattavasti parantavat toimet. Rahoituskustannus.. Rahoitusaikaan, -asteeseen ja reaalikorkoon perustuva todellinen korkokustannus. Huoltokustannus. Kiinteistön huoltokustannus määritetään yhteisesti hyväksyttyjen tunnuslukujen (eur/brm 2 ) ja huoltokirjan/-kirjojen perusteella. Huoltokustannusten arvioimiseen vaikuttaa huomattavasti laitteiden käyttöympäristö ja kunnossapidon taso, huollon laatutaso sekä huoltoyhtiön veloitusperiaatteet ja toimintatavat. Kunnossapitokustannusten nykyarvo määritetään yhteisesti hyväksyttyjen tunnuslukujen (eur/brm 2 ) tai kunnossapitojaksojen ja nykyhintaisten kunnossapitotoimien pohjalta; apuvälineenä esim. KH /LVI (Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot; Rakennustieto 2008). Kunnossapitokustannuksiin on perusteltua sisällyttää ennakoimattomista vaurioista aiheutuva riski, mikä esimerkiksi 20 vuoden laskentajaksolla on yleensä %:n lisäkustannus suhteessa ohjelmoituun kunnossapitoon. Lämpöenergiakustannus. Tilojen ja käyttöveden lämmityksestä aiheutuva kustannus. Määritetään energialaskennan tai viitetiedon (esim. Granlund Oy:n KulutusRyhti, KTI:n KustannusFM) pohjalta. Laskelmassa pyritään ennakoimaan reaalinen kustannustason nousu (hyödyntäen esim. taulukkoa 1) Sähköenergiakustannus Kiinteistö- ja käyttäjäsähköstä aiheutuva kustannus ml. jäähdytys. Käyttäjäsähkön maksaa yleensä käyttäjä. Määritetään energialaskennan tai viitetiedon pohjalta (esim. KTI:n KustannusFM). Laskelmassa pyritään ennakoimaan reaalinen kustannustason nousu (2 % ja 4 %). Riskikustannus. Ennakoimattomista vaurioista aiheutuvat kustannukset. Reaalinen suuruus pyritään ennakoimaan kunnossapitokustannuksina ja rajaamaan kohtuullisiksi vakuutuksen keinoin. Ympäristökustannus. Maanpuhdistus-, purku-, jätehuolto-, kierrätys- ymv. kustannus. Edullisuusmallia sovelletaan alue-, kiinteistö- ja asukastasoisesti yhdistettynä ja erikseen. Asukaskustannukset kohdistetaan ns. perusperhettä (2+2) ja verrannollisesti (eläkeläis)paria kohti. Aluerakennusinvestointien osalta voidaan tarkastella esimerkiksi kahta optimaalista vaihtoehtoa (Matalaenergiarakentaminen ja Passiivitalot) investointibudjetin kireyden ja energiatehokkuuden muodostaessa tyypillisesti kriittisimmät päätöksentekopuitteet. Laskentajaksoiksi voidaan valita esim. 20 vuotta (taloudellinen aikaväli; mm. laina-aika) 10

11 40 vuotta (peruskorjausväli) Rakennusteknisten ratkaisujen rinnalla analysoidaan ainakin seuraavia vaikutuksia liikkumisen aiheuttamat kustannukset jätehuollon ja kierrätyksen keskitetyn ratkaisun (mahdollisesti erillinen palveluyhtiö) tuomat edut mm. kuljetusten osalta Energiamaksujen lähtökohtaisena reaalinousuna käytetään laskelmissa 4 %/v, mikä sekä vastaa kansainvälisiä ennusteita, että varmistaa osaltaan energialaitos investointien pitkäjänteisen rahoituksen. Taulukko 1. Energiakustannusten laskennalliset korjauskertoimet lähtökohtaisesta vuosikustannuksesta (erosta) laskentajakson mukaiseksi summeeratuksi nykyarvoksi. Laskentajakso 20 v 40 v 20 v 40 v Reaalinousu 2 % 2 % 4 % 4 % Korjauskerroin Energiamaksut (sis. ALV 22 %) tapaustutkimuksessa perustuvat soveltuvin osin Joensuun Voimalaitoksen tariffeihin: Sähkön energiamaksu 80 euroa/mwh Kaukolämmön energiamaksu 50 euroa/mwh Pientalolämmityksen keskimääräinen painotettu energiamaksu 55 euroa/mwh siten, että perustana on sähkölämmitys ja 25 % energiatarpeesta katetaan takkalämmityksellä. Yksittäisissä taloissa voidaan hyödyntää myös muita ratkaisuja, mm, maalämpö, lämpöpumput, aurinkosähkö, jolloin investointi- ja energiakustannusten määrät ja suhteet vaihtelevat merkittävästikin. 3.3 Ympäristövaikutusten laskenta Hiilijalanjälkilaskelmat on toteutettu lämmön- ja sähkönkulutuksen sekä liikennöinnin suhteen. Kolmatta isoa kulutuserää eli ravintoa ei tarkastella, vaikkakin pientaloalueilla harjoitetaan yleisesti ns. ekoviljelyä. Hiilijalanjälki on riippuvainen sähkölämmityksen, puun käytön ja uusiutuvien lämmitysmuotojen osuudesta pientalorakentamisessa sekä biovoima- yms. pienipäästöisen energiantuotannon osuudesta kerrostalotuotannossa samoin kuin päästökertoimien kehittymisestä kaukolämmityksessä ja sähkötuotannossa. Asuinrakennusten lämpö- ja sähköenergian yhteistuotannosta vastaa pääosin Joensuun Voimalaitos. Sen peruslämmönlähteenä on lähes 50 prosenttisesti puu. Tämän lisäksi kierrätyspolttoaineet ja biokaasun hyödyntäminen merkitsevät uusiutuvan energian suhteellisen korkeaa osuutta. Energiantuotannon päästökertoimina on käytetty: Kaukolämpö 180 kg CO2/MWh (Fortum Joensuun Voimalaitos, 2008) Sähkö 240 kg CO2/MWh (Suomen keskiarvo 2005 (hyödynjakomenetelmä) Penttilänrannan alueelle soveltuu hyvin biovoimalaitos. Jäteveden lämmön hyödyntäminen on myös mahdollista, koska jätevedenpuhdistamo (kapasiteetti m 3 vettä vastaten henkilön tarpeita) sijaitsee aivan lähellä. Se polttaa syntyvän kaasun ja tuottaa sähköä omaan tarpeeseen.. 11

12 Kiinteistökohtaisen lämpöpumppuratkaisussa, jossa alueelle johdetaan puhdistetun jäteveden lämpöenergiaa erillistä matalalämpötilaverkkoa pitkin, arvioitiin, että CO2-ekvivalentti päästöt ovat suuruusluokkaa 80 kgco2-ekv/mwh 2. Haja-asutusalueen lämpöenergian osalta käytetään keskimääräistä päästökerrointa 180 kg CO2/MWh siten, että peruslämmönlähteenä on sähkölämmitys ja lisäksi hyödynnetään takkaa sekä joissain kohteissa maa- aurinko- ja tuulienergiaa. 4. Tarkasteltavien vaihtoehtojen elinkaariedullisuus Penttilänrannan julkisten ja yksityisten kaikkien investointien arvoksi on ennakoitu noin 400 milj. euroa seuraavien 25 vuoden aikana. Maaperän kunnostus Penttilänrannan alueella maksaa noin 21 milj. euroa, mikä vastaavasti tuloutetaan kaupungille tonttikauppojen yhteydessä ja on seuraavissa laskelmissa sisällytetty rakennuttamisen ja aluetöiden kokonaisuuteen. Penttilänrannan asuinrakennukset voidaan suunnitella kokonaisuutena noudattaen matalaenergiarakentamisen tai vaihtoehtoisesti passiivienergiarakentamisen periaatteita. Vertailukohtana käytetään nykyistä kaupunkirakennetta ja hajautumista haja-alueille pientaloihin (omakotitalot, paritalot, rivitalot). Vertailuinvestointikustannus ilman erityisiä energiatehokkuustavoitteita asukasta kohti on suunnilleen sama ( euroa/asukas). Pinta-alat on säädetty siten, että suurin piirtein samalla hinnalla saa ostettua joko tilavamman pientalon haja-asutusalueelta tai asunnon matalaenergiatalosta Penttilänrannassa. Hankintahintojen viitetasona tässä selvityksessä on käytetty toteutuneita kauppahintoja Joensuun keskustassa ja haja-asutusalueilla sekä tarkisteena Talonrakennuksen kustannustieto -kirjassa esitettyjä hintatietoja Joensuun osalta. Vertailuhinnat sisältävät tonttikustannukset siten, että vertailukelpoinen tonttiosuus haja-asutusalueella on laskennallisesti samanarvoinen kuin tontin hintaosuus kaupunkiasunnossa sitä asunnon ostajan näkökulmasta erittelemättä. Haja-asutusvaihtoehdossa on otettu huomioon vesiosuuskuntiin liittyminen ( euroa/osuuskunta). Pientalot toteutetaan vähintään autokatoksella sisältäen myös leveämmällä ovella varustetun ns. monitoimitilan, mihin on mahdollista sijoittaa myös auto tarvittaessa (paikoituksen kustannus yhteensä euroa/asunto). Asuntojen laskennalliset huoneistoalat ja asukasmäärät: - pariasunto 120 huoneistoneliötä haja-asutusalueella tai 75 huon-m2 Penttilänrannassa - (500 asuntoa, joissa keskimäärin 2 asukasta = pariasunnot) - perheasunto huoneistoneliötä haja-asutusalueella tai 95 huon-m2 Penttilänrannassa - (500 asuntoa, joissa keskimäärin 4 asukasta = perheasunnot) Yhteen laskien pinta-alat ovat suuruusluokaltaan 2 Kiinteistökohtaisen lämpöpumppuratkaisun, jossa alueelle johdetaan puhdistetun jäteveden lämpöenergiaa erillistä matalalämpötilaverkkoa pitkin, CO2-ekvivalentti päästöt ovat arvion mukaan 61 kgco2-ekv/mwh, mikäli käytössä on 40/33C-lämpötilatasoinen kiinteistöjen sisäinen lämmönjakojärjestelmä, ja 77 kgco2-ekv/mwh, mikäli käytetään 50/35C-lämpötilatasoista kiinteistöjen sisäistä lämmönjakojärjestelmää. Em. lukujen laskennassa oletuksena on Suomen keskimääräisen verkkosähkön päästökerroin 200 kgco2-ekv/mwh. Lähde: Markus Hirvonen, Uudisrakennusalueen lämmitysratkaisujen valinta tulevaisuuden haasteet ja niihin vastaaminen. Diplomityö. LUT

13 - kerrostalot huoneistoneliötä ja bruttoneliötä - pientalot huoneistoneliötä ja bruttoneliötä Taulukkoon 2 on koottu suuruusluokkatasoltaan realistiset edullisuusarviot. Rakennusinvestointeihin on sisällytetty Penttilänrannan osalta rakennusteknisesti suhteellisen kestävät ratkaisut, muuntojoustovaraukset sekä riittävä määrä kierrätysjakeita, Energian liittymismaksut on sisällytetty hankintakustannuksiin (rakennuttaminen). Esitetyt energiankulutukset ovat bruttolukuja, jolloin yksittäisten rakennusten ostoenergiantarve voi olla huomattavasti pienempi johtuen mm. lämpöpumpuista, tuulivoiman hyödyntämisestä, säännöllisestä takan käytöstä ja mahdollisista aurinkopaneeleista. 13

14 Taulukko 2. Asuntojen investoinnit ja ylläpito; nykyarvot 20 vuoden laskentajaksolla.. Kerrostalot: huon-m 2 / br-m 2 Pientalot: huon-m 2 / br-m 2 Asukasmäärä: Asuntomäärä: Laskentajakso: 20 v Kustannustaso: 1/2010 Tilojen lämmitys kwh/br-m 2 /v Käyttöveden lämmitys kwh/br-m 2 /v Sähköenergian kulutustaso kwh/br-m 2 /v Pientalot Nykytaso Pientalot Matalaenergia Penttilänranta Matalaenergiatalot Penttilänranta Passiivitalot KULUTUKSET MWh/a Lämpöenergia (tilojen lämmitys) Lämpöenergia (käyttövesi) Sähköenergia RAKENNUSINVESTOINNIT milj Rakennuttaminen ja aluetyöt yhteensä Rakentaminen keskimäärin Rakennustekniset työt Talotekniset työt Muut työt RAHOITUSKUSTANNUS milj ENERGIAKUSTANNUKSET milj. 48,0 41,5 23,5 17,5 Lämpöenergia (tilat) 22,0 15,5 9,0 4,5 Lämpöenergia (käyttövesi) 8,0 8,0 4,5 4,5 Sähköenergia 18,0 18,0 10,0 8,5 YLLÄPITOKUSTANNUKSET milj Huolto- ja kunnossapitokustannus Vesimaksut ELINKAARIKUSTANNUS milj Kaatopaikkajätteen määrä on arvioitu Suomen Kiinteistöliiton tilastojen perusteella. Arviossa on otettu huomioon matala- ja passiivienergiataloille ominaisen integroidun talotekniikan huollon ja kunnossapidon yhteydessä syntyvän jätteen vähäisyys verrattuna perinteisiin ratkaisuihin. Alueellisten investointien (taulukko 3) alustavat arviot perustuvat Penttilänrannan hankesuunnitelmaan. Verrannolliset investoinnit pientalorakentamisen osalta perustuvat asiantuntijanäkemykseen (viitteenä toteutuneet pientaloalueet). Tällöin pyritään mahdollisimman 14

15 kattavasti hyödyntämään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita ja palvelutilatarjontaa, jolloin palvelujen laatu jäänee joillain alueilla hieman alhaisemmaksi kuin Penttilänrannassa. Aluerakenteet kattavat mm. puistot, aukiot, venesataman ja sillat. Penttilänrannan liikenteen järjestelyissä pääpaino on kevyen liikenteen yhteyksillä ja tonttikaduissa. Haja-asutusalueilla pääpaino on tiestössä että julkisen liikenteen uusjärjestelyissä. Kunnallinen palvelurakentaminen kattaa Penttilänrannan osalta Monitoimitalon. Energiahuoltoratkaisujen ollessa vielä auki sekä haja-asutusalueiden että Penttilänrannan osalta ja muiden ratkaisujen mahdollisten haja-asutusalueiden osalta ei yhdyskuntataloudellista edullisuusvertailua ole muutoin perusteltua tehdä kuin todeta, että haja-asutusvaihtoehto tulee yhdyskuntatalouden suhteen huomattavasti (25 35 %) kalliimmaksi kuin Penttilänrannan ekoalueelle keskittäminen. Yhteensä alueellisten investointien arvo on suuruusluokkaa 50 milj. euroa Penttilänrannassa. Taulukko 3 Alueelliset investoinnit milj. euroa. INVESTOINTIKOHTEET (1000 asuntoa) Pientalot milj Penttilänranta milj Aluerakenteet Jätehuolto 3 5 1,5 3 Vesihuolto Liikenneyhteydet Kunnalliset palvelurakennukset Yhteensä milj. euroa (ilman energiahuoltoa) Lisäksi alueellisia kustannuksia aiheutuu opetus- ja sosiaali- ja terveysalan palveluista hajaasutusalueella sekä pidemmistä jätehuoltomatkoista, mitkä yhteenlaskettuna merkitsevät suuruusluokaltaan 0,5 miljoonan vuotuista lisämenoa suhteessa Penttilänrantaan. Asukaskustannukset perustuvat seuraaviin lähtötietoihin. Mökin hankintakustannus on 900 euroa/m2 pienellä perustontilla. Kalliimpi tontti on pysyvää kiinteistöpääomaa, mikä sekä voi tuottaa maa- ja metsätaloustuloja että on sitä korkeammalla hinnalla myytävissä, mitä arvokkaampi se on ostettaessa. Mökissä ylläpidetään yleensä asteen peruslämpötilaa. Mökkitontin puut muodostavat merkittävän lämmönlähteen siten, että kokonaissähkönkulutus on suuruusluokkaa kwh/m2/v. Yhteenlasketut mökkikustannukset on laskettu sillä oletuksella, että puolet Penttilänrannan kotitalouksista hankkii kesämökin ilman erillistä rahoitustarvetta. Joensuun alueella ns. mummonmökit ja sukulaisvierailut yms. mahdollistavat lisäksi useimmille siitä kiinnostuneille tarpeenmukaisen mökillä olemisen, minkä kustannusvaikutuksia on mahdotonta arvioida. Liikennekustannukset (taulukko 4) perustuvat seuraaviin lähtötietoihin auton käyttö ottaen huomioon autojen energialuokituksen (Motiva), auton käytön kokonaiskustannukset (hankinta, rahoitus, vakuutukset, huollot, polttoaineet yms.) sekä auton ekotehokkuuden paranemisen 15

16 270 euroa/1000 km (pieni auto, bensiini; A energialuokka: päästöt kg/1000 kmco2) 340 euroa/1000 km (iso perheauto, diesel; C energialuokka: päästöt kgco2/1000 km) julkinen linja-autoliikenne 200 euroa/1000 km; päästöt matkustajaa ja kilometriä kohti 10 kg/1000 km Haja-asutusalueen perheen oletettu liikkumistarve 2 on seuraava: Molemmat aikuiset käyvät arkipäivisin töissä keskimäärin 15 kilometrin päässä Lisäksi perheellä on tarve liikkua yhteensä 3 kertaa viikossa keskimäärin 20 km:n päähän (kauppamatkat, harrastukset). Perheellä on kaksi autoa, joilla aikuiset menevät erikseen työpaikoilleen. Lapset kuljetetaan lastentarhaan työmatkan yhteydessä 6 vuoden ajan ja koulukuljetuksella kouluun 12 vuoden ajan. Peruskoulun ala-aste on kyläkoulussa. Loput kaksi vuotta nuori kulkee puolet matkoista toisen vanhemman kyydissä ja puolet matkoista julkisen liikenteen avulla. Penttilänrannan perheen oletettu liikkumistarve 2 on seuraava: Molemmat aikuiset käyvät töissä (toinen jalkaisin/pyörällä 500 m:n ja toinen autolla ja pyörällä 5 km:n päässä). Perhe käy kesämökillä 12 kertaa vuodessa. Lisäksi perheellä on tarpeita liikkua kävelymatkan päässä oleviin kauppoihin ja harrastuksiin useita kertoja viikossa. Lisäksi perheellä on tarve liikkua keskimäärin kerran viikossa 10 km:n päähän. Perheellä on yksi auto (keskikokoinen), jota käytetään mökkimatkoihin ja 10 km:n päässä olevaan kauppa- tai harrastusmatkaan. Penttilänrannan pariskunnalla on yksi pieni auto. Julkisia kulkuneuvoja käytetään keskimäärin 2 km per viikko ja taksia keskimäärin 1 km per viikko. Autoa käytetään 12:en mökkimatkaan per vuosi. Mökittömässä vaihtoehdossa eläkeläispariskunnalla ei ole yksityisautoa. Haja-asutusalueen (eläkeläis)pariskunnalla on yksi keskikokoinen auto, jota käytetään keskimäärin neljä kertaa viikossa ajamiseen keskimäärin 20 km:n päässä olevaan kohteeseen. 1 Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman asukaskyselyn mukaan keskimäärin 37 % matkoista muodostuu kauppa-, asiointi-, harrastus- ja kyläilymatkoista. Haja-asutusaleilla 70 % tapahtuu henkilöautolla ja keskustassa 44 % matkoista tapahtuu henkilöautolla. 16

17 Auton käyttötarpeet on normeerattu vertailukelpoisiksi vapaa-ajan matkatottumuksia muutoin rajaamatta: Haja-asutusalue Penttilänranta Perhe - työmatkat 400 x 15 km x 2 = km 100 x 5 km x 2 = km - muu autonkäyttö 150 x 20 km x 2 = km 12 x 50 km x x 10 km x 2 = km Pari - muu autonkäyttö 200 x 20 km x 2 = km 12 x 50 km x 2 = km (jos mökki) Julkisten kulkuvälineiden käyttö yhteensä km/asuntokunta/vuosi haja-asutusalueella km/asuntokunta/vuosi Penttilänrannassa Taulukko 4. Liikennekustannukset haja-asutus- ja Penttilänrantavaihtoehdoissa. Euroa/km Pientalo Pientalo Penttilä Penttilä KgCO2/ Pientalo Penttilä Kustannustaso: 1/2010 km euroa km euroa km kgco2 kgco2 Perhe Työmatkaliikenne autolla (iso) 0, , Työmatkaliikenne autolla (pieni) 0, , Muu auton käyttö (iso) 0, , Muu autonkäyttö (pieni) 0, , Julkinen liikenne/asukas , Yhteensä Pari Työmatkaliikenne autolla 0, , Muu auton käyttö 0, , Julkinen liikenne , Yhteensä Taulukoihin 5 ja 6 on koottu keskimääräiset kustannukset kokonaisuudessaan. Liikenteen osalta tarkastelu on rajattu 20 vuoteen. Energiakustannusten osalta on ennakoitu 4 %:n reaalinen vuotuinen kustannustason nousu. Taulukossa 6 laskentajaksona on 20 vuotta ja taulukossa 7 40 vuotta siten, että ylläpitovastike ei kata ennen esim. putkiremonttiin kytkeytyvää perusteellista korjausrakentamista (peruskorjausväli 40 vuotta). 17

18 Taulukko 5. Asuntoinvestointien nykyarvo milj. euroa yhteensä 20 vuoden aikavälillä. Elinkaarikustannus milj. euroa/20v Hiilijalanjälki tn/v Pientalot Perinteinen Pientalot Matalaenergia Penttilänranta Matalaenergia Penttilänranta Passiivitalot Asuminen A Hankintakustannus Rahoituskustannus Ylläpitovastike Tilojen lämmitys Käyttöveden lämmitys Sähköenergia Liikkuminen L Oma auto Julkinen liikenne Mökki M Hankintakustannus Ylläpitokustannus Energiakustannus Liikkuminen Alueinvestoinnit I Nykyarvo A+L Nykyarvo A+L+M Nykyarvo A+L+M+I Hiilijalanjälki tnco2/v Asuminen Liikenne Mökki Asumisen hiilijalanjälki tn/v, jos biovoimal

19 Taulukko 6. Asuntoinvestointien nykyarvo milj. euroa yhteensä 40 vuoden aikavälillä. Elinkaarikustannus milj. euroa/40 v Hiilijalanjälki tn/v Pientalot Perinteinen Pientalot Matalaenergia Penttilänranta Passiivitalot Penttilänranta Passiivitalot Asuminen Hankintakustannus Rahoituskustannus Ylläpitovastike Lämpöenergia Sähköenergia Hiilijalanjälki tn/v Hiilijalanjälki tn/v, jos biovoimalaitos Energiamaksun reaalihinnan nousulla on huomattava merkitys pitkällä aikavälillä. Mikäli reaalinousuksi olisi valittu 2 %/v, muodostuisi asumisen kokonaiskustannuksiksi 40 vuodessa Pientalot (Perinteinen) 430 milj. euroa Pientalot (Matalaenergia) 419 milj. euroa Penttilänranta (Matalaenergiatalot) 377 milj. euroa Penttilänranta (Passiivitalot) 375 milj. euroa Elikkä arvioitua pienempi energiamaksujen nousu ei muuttaisi edullisuusjärjestystä, mutta pienentäisi kokonaiskustannuseroja. Kaikissa tapauksissa Penttilänrantaan rakentaminen säilyy edullisempana kuin hajasijoittautunut pientalorakentaminen. Hiilijalanjälki 40 vuoden ajalta alenisi tasolta tn/v (Pientalot, perinteinen) tasolle tn/v (Penttilänranta Passiivitalot). Jos lisäksi sähköntuotannossa hyödynnetään bioenergiaa suunnitellulla tavalla, olisi kokonaisero suurimmillaan suuruusluokkaa tn/v. Taulukoissa 7 ja 8 on esitetty asuntokohtaiset kustannukset seuraavin oletuksin pääomakustannus kuoletetaan 40 vuodessa, mikä laskennallinen peruskorjausväli ja myös kirjanpidollinen keskimääräinen poistoaika rahoituskustannusten osalta on käytetty 75 %:n rahoitusastetta ja 4 %:n vuotuista reaalikorkoa vesimaksut 1,48 euroa/kuutio vedenkäytöllä (Lähde: Joensuun Vesi) 220 kuutio/v (perhe) 130 kuutiota/v (pari) vuotuiset keskimääräiset ylläpito- ja energiakustannukset on laskettu jakamalla taulukon 7 nykyarvot jakson pituudella 19

20 Taulukko 7. Asuntoinvestoinneista johtuva vuosikustannus (euroa/asunto/v) keskimäärin 20 vuoden laskentajaksolla yleisellä hintatasolla 2010 (perheasunto). Perheasunto euroa/asunto/v Energia (L + S) kwh/a Hankintahinta esim. - yhteensä euroa - euroa/huon-m2 Pientalot Perinteinen Pientalot Matalaenergia Penttilänranta Matalaenergia Penttilänranta Passiivi Asuminen A Pääomavastike Rahoitusvastike Ylläpitovastike Vesimaksut Lämpöenergia Sähköenergia Liikenne L Oma auto Julkinen liikenne Yhteensä A + L Mökki M Hankinta Energia Ylläpito Liikenne Yhteensä A + L + M Hiilijalanjälki kgco2/v Asuminen (ka.) Matkustus Mökki Suhteellinen edullisuus Hankintakustannus Elinkaarikustannus A Elinkaarikustannus A+L Energiakustannus Jälleenmyyntiarvo Hiilijalanjälki 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,02 0,98 0,99 0,70 1,02 1,05 0,87 1,00 0,88 0,68 0,42 1,02 1,10 0,53 1,04 0,86 0,67 0,28 1,05 1,20 0,42 20

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Taloudellisesti kestävän kiinteistöliiketoiminnan ja yleisen edullisuusmenettelyn periaatekuvaus

Taloudellisesti kestävän kiinteistöliiketoiminnan ja yleisen edullisuusmenettelyn periaatekuvaus KESTO Taloudellisesti kestävän kiinteistöliiketoiminnan ja yleisen edullisuusmenettelyn periaatekuvaus Elinkaariedullinen toimitalo sijaitsee yleensä keskeisellä paikalla. Se on esteettinen, esteetön,

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Sisältö Helsinki 2.5.2011

Sisältö Helsinki 2.5.2011 Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta

Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Johtava tutkija Tarja Häkkinen, VTT 2 MAAN

Lisätiedot

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA.fi Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA-Yhtymä Oy omistuksessa lähes 10 000 asuntoa kaikki tuotanto ARA-rahoitteista rakennusten energiankulutuksella suuri merkitys vuosittaisiin käyttökustannuksiin

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan?

Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan? Green Building Council Finland Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan? Maija Virta Toimitusjohtaja, FIGBC Vihreä rakennettu ympäristö - kannattavampaa liiketoimintaa Parempi sisäja ulkoympäristö

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Ympäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska

Ympäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska Ympäristötehokas Skanskatalo Pellervo Matilainen Skanska Moderni pääkonttori toimi lähtölaukauksena neljän ympäristö- ja kustannustehokkaan toimistotalon keskittymälle Kiint. Oy Kathy (1) Kiint. Oy Neptun

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

MX6 Energia - Energiatehokkuus

MX6 Energia - Energiatehokkuus - Energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden kehitys, suunnittelu ja analysointi MX6 Energia on energiatehokkuuden suunnitteluohjelma, joka tuottaa virallisen energiatodistuksen sekä muita analysointiraportteja.

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Pukinmäen energiatehokkaat puukerrostalot

Pukinmäen energiatehokkaat puukerrostalot Pukinmäen energiatehokkaat puukerrostalot Eskolantie 4 Elinkaarikustannusten laskenta Hiilijalanjäljen laskenta 14.6.2013 Sakari Pulakka, Tarja Häkkinen, Jaakko Ketomäki Kohdekuvaus Pukinmäen keskustaan,

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Energiantuotannon uudet vaihtoehdot Työkaluja valintaan

Energiantuotannon uudet vaihtoehdot Työkaluja valintaan Energiantuotannon uudet vaihtoehdot Työkaluja valintaan Markus Hirvonen, PKAMK Raija Lankinen, LUT Lähilämpöverkot matalaenergiarakentamisessa -projektin tulosseminaari 27.10.2010 Sisältö Energiantuotannon

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA Ympäristöystävällistä energiaa- tapahtuma, 6.6.2014 / Kotka EU sustainable energy days event Esa Partanen energia- ja ilmastoasiantuntija Kotkan

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT 0-ENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET KAUPUNGISSA Miten käy vuoden 2018 jälkeen perusteellisesti kunnostettaville

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot