Kestävän rakentamisen prosessit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän rakentamisen prosessit"

Transkriptio

1 Kestävän rakentamisen prosessit TAPAUSTUTKIMUS JOENSUU PENTTILÄNRANTA EDULLISUUSANALYYSI Luonnos Sakari Pulakka, Tarja Häkkinen, Veijo Nykänen, Sirje Vares, VTT 1

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Tapaustutkimuksen tavoitteet ja lähtöoletukset 4 3. Edullisuuden analysointi Edullisuuskriteerit ja energiatehokkuusperiaatteet Elinkaarikustannusten laskenta Ympäristövaikutusten laskenta Tarkasteltavien vaihtoehtojen elinkaariedullisuus Tarkastelu muiden kestävän rakentamisen kriteerien suhteen Johtopäätökset ja suositukset 28 Liitteet Liite 1. Edullisuuslaskentasovellus. Liite 2. Liikenteen kustannus- ja hiilijalanjälkisovellus. LIITE 3. Yhteenveto aluetason kestävän kehityksen kriteereistä 2

3 1. Johdanto Kestävän rakentamisen prosessit hankkeen tavoitteena on tunnistaa kestävän rakentamisen esteet ja vaikuttavuus ja kehittää kestävän rakentamisen menettelytapoja. Kyseiset menettelytavat edistävät kestävien rakennushankkeiden pitkän tähtäimen tavoitteiden asettamista, tehokkaiden teknologioiden ja toimintamallien tunnistamista ja soveltamista sekä riskien tunnistamista ja hallintaa. IMPACTS BARRIERS NEW WORKING PROCESSES NEW BUSINESS MODELS SUSTAINABLE BUILDING PROCESSES EFFECTIVE STEERING MECHANISM SUSTAINABLE BUILT ENVIRONMENT KESTÄVÄN RAKENTAMISEN PROSESSIT Kestävän rakentamisen keskeiset valintatilanteet ulottuvat kaavoituksesta rakennusten käyttöön: 3

4 Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli arvioida Joensuun Penttilänrannan aluerakentamisen kustannus- ja hiilijalanjälkivaikutuksia pitkällä aikavälillä verrattuna haja-asutusalueen rakentamiseen. Arvio tehtiin sekä asukkaan näkökulmasta että alueen näkökulmasta. Jälkimmäisessä otettiin karkeasti arvioituina huomioon myös sellaisia infran rakentamisen kustannuksia ja vaikutuksia, jotka eivät kohdistu välittömästi yksittäiseen asukkaaseen. Elinkaariedullisuuden lisäksi tapaustutkimuksessa pohdittiin vertailtavien kohteiden vaikutuksia myös muiden kestävän rakentamisen kriteerien pohjalta. Muita kriteereitä ovat esimerkiksi esteettömyys, julkisten palvelujen saavutettavuus, monimuotoisten toimintojen ja harrastusten tuki, meluolosuhteet sekä yhteisöllisyys ja yksityisyys. Raportin kohdassa 2 esitetään tapaustutkimuksen tavoitteet ja lähtöoletukset, kohdassa 3 kuvataan käytetyt laskentamallit, kohdassa 4 esitetään elinkaariedullisuuden arvioinnin tulokset ja kohdassa 5 arvioidaan vertailtavia kohteita muiden kriteerien kuin elinkaariedullisuuden suhteen. Viimeisessä kohdassa 6 esitetään yhteenveto ja johtopäätökset. 2. Tapaustutkimuksen tavoitteet ja lähtöoletukset Asuntorakentamisen tarve Joensuussa perustuu pääosin asumisväljyyden kasvuun sekä sisäiseen muuttoliikkeeseen. Joensuun kaupunki osti tammikuussa hehtaarin suuruisen maa-alueen pyrkimyksenä turvata asuinkerrostalojen tarjonta ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä pitkällä aikavälillä. Penttilänrannan rakentamisen lähtökohtana on tiivis, kaupunkimainen, keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva asuinalue. Suunniteltu asukasmäärä on noin henkilöä. Penttilänrannan suunnittelussa hyödynnetään jokimaisemaa ja joen läheisyyden tarjoamia muita mahdollisuuksia. Tässä tapaustutkimuksessa selvitetään Penttilänrannan edullisuutta kestävän rakentamisen kannalta verrattuna haja-asutusalueille sijoittuvaan pientalorakentamiseen. Tapaustutkimuksen tavoitteena on mallintaa kohdetta sekä elinkaarikustannusten että ympäristövaikutusten osalta ja tehdä arvioita pitkän aikavälin hyödyistä eri tasoilla. Selvityksen fokuksena on edullisuus loppukäyttäjille verrattuna haja-asutusalueella asumiseen. Tarkastelun kohteena on kaksi oletettua loppukäyttäjätaloutta: 1) 4-henkinen perhe ja 2) eläkkeelle siirtymässä oleva pariskunta. Perhe koostuu kahdesta noin 35-vuotiaasta aikuisesta ja kahdesta pienestä lapsesta, jotka asuvat kotona tarkastelujakson ajan. Esimerkkilaskelman pariskunta koostuu kahdesta noin 60-vuotiaasta aikuisesta. Lähtökohtana on oletus, että esimerkkiasuntokunnat hankkivat asunnon vaihtoehtoisesti Penttilänrannasta tai rakennuttavat talon haja-asutusalueelle. Lähtökohtana oli myös oletus, että kummassakin tapauksessa hankintaan on käytettävissä sama rahasumma. Tapaustutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi sellaista vaihtoehtoa, että Penttilänrannan asukkaat hankkivat samalla 60 kerrosneliön kesämökin noin 50 km:n päästä. Arviossa oletettiin, että ostajat ovat tavanomaisia kuluttajia, jotka eivät itse aseta oma-aloitteisesti asumisen ekotehokkuuden vaatimuksia 1. Arviossa oletetaan, että Penttilänrannasta muodostetaan kokonaisuus, jossa kaikki rakennukset ovat joko matalaenergia- tai passiivitaloja. Pientalon ostajat valitsevat joko vuoden 2010 tavanomaista energiatehokkuutta vastaavan taloratkaisun tai matalaenergiapientalon suoraan talovalmistajien tarjonnasta. 1 VTT Kestävän rakentamisen esteet ja ajurit. Haastattelututkimuksen ja web-kyselyn tulokset. 4

5 Tapaustutkimuksen laskelmat tehtiin siten, että tulosten pohjalta voidaan vertailla seuraavia vaihtoehtoja: - tavanomainen ja matalaenergiapientalorakentaminen - matalaenergia- ja passiivitalorakentaminen - tavanomainen pientalorakentaminen ja Penttilänrannan matalaenergiarakentaminen - matalaenergiapientalorakentaminen ja Penttilänrannan passiivitalorakentaminen. Lähtöoletukset Tarkastelun kohteena on kaksi oletettua loppukäyttäjätaloutta: 1) nuori nelihenkinen perhe 2) eläkkeelle siirtyvä pariskunta. Tarkasteluajanjaksot ovat 20 vuotta ja aluetasolla myös 40 vuotta. Nuori perhe koostuu kahdesta noin 35-vuotiaasta aikuisesta ja yhdestä noin 1-vuotiaasta lapsesta. Perhe saa toisen lapsen tarkastelujakson toisena vuonna. Lapset asuvat kotona koko tarkastelujakson ajan (20 vuotta). Pariskunta koostuu kahdesta noin 60-vuotiaasta aikuisesta. Esimerkkiasuntokunnat hankkivat asunnon (noin vuonna 2012) vaihtoehtoisesti Penttilänrannasta tai rakennuttavat talon haja-asutusalueelle. Molemmissa tapauksissa asuntokunnalla on käytettävissä sama rahamäärä asunnon hankintaan. Hankittava perheasunto on uusien määräysten mukainen kooltaan kerrosneliötä haja-asutusalueella tai 95 neliömetrin pienkerrostaloasunto Penttilänrannan matalaenergiatalossa (uusien määräysten mukainen) tai 95 neliömetrin pienkerrostaloasunto Penttilänrannan passiivitalossa. Penttilänrannan asukkaat hankkivat samalla mahdollisesti 60 kerrosneliön kesämökin 50 km:n päästä. Hankittava eläkeläisasunto on nykymääräykset täyttävä kooltaan 120 kerrosneliötä haja-asutusalueella tai 75 neliömetrin pienkerrostaloasunto Penttilänrannan matalaenergiatalossa tai 75 neliömetrin pienkerrostaloasunto Penttilänrannan passiivitalossa. lisäksi tarkastellaan sitä, että Penttilänrannan pariskunta hankkii 60 kerrosneliön kesämökin 50 km:n päästä. Infran yhdyskuntataloudellisessa tarkastelussa otetaan huomioon asukkaan suhteen seuraavat: vesihuolto jätevesihuolto jätehuolto energiahuolto kulkuyhteydet (tiet) tietoliikenneyhteydet. 5

6 Haja-asutusalueelle rakentavien oletetaan valitsevan lämmitysratkaisuksi suoran sähkölämmityksen täydennettynä ilmalämpöpumpulla ja uunilämmityksellä (polttoaineena puu; 25 % energiatarpeesta katetaan takkalämmityksellä). Kesämökkien osalta oletetaan, että niitä lämmitetään uunin avulla (polttoaineena puu) muuten paitsi sähköllä talviaikaan, jolloin pidetään yllä peruslämpöä (10 o C). Vedenkulutuksen ja jätemäärien oletetaan olevan samoja sekä haja-asutusalueen että Penttilänrannan vastaavilla talouksilla. Haja-asutusalueen perheellä on kaksi autoa (keskikokoinen ja pieni), joilla aikuiset menevät erikseen työpaikoilleen. Penttilänrannan perheellä on yksi auto (keskikokoinen), jota käytetään mahdollisen mökkimatkaan ja 20 km:n päässä olevaan kauppa- tai harrastusmatkaan. Haja-asutusalueen eläkeläispariskunnalla on yksi keskikokoinen auto, jota käytetään keskimäärin neljä kertaa viikossa ajamiseen keskimäärin 20 km:n päässä olevaan kohteeseen. Penttilänrannan eläkeläispariskunnalla on yksi pieni auto. Julkisia kulkuneuvoja käytetään keskimäärin 2 km per viikko ja taksia keskimäärin 1 km per viikko. Autoa käytetään 15:a mökkimatkaan per vuosi. Mökittömässä vaihtoehdossa eläkeläispariskunnalla ei ole yksityisautoa. Laskenta tehdään kahden parametrin suhteen: raha ja hiilijalanjälki. Asuntojen hankinnan ja käytön suhteen otetaan huomioon seuraavat asiat: Rakentaminen ja kunnossapito Lämpöenergian tarve Laitesähkö Jätehuolto Päivittäinen liikkuminen ja aikasäästöt Työmatkat ja aikasäästöt Lisäksi tehdään sanallinen tarkastelu seuraavista asioista: Palvelujen saatavuus (kaupat, ravintolat, liikunta, kulttuuri, luonto, terveys, siivous- ja huolto, koulutus, kirkko) Yhteisöllisyys Yksityisyys Muuntojousto Sisäilmasto Riskit Esteettisyys Esteettömyys 3. Edullisuuden analysointi 3.1 Edullisuuskriteerit ja energiatehokkuusperiaatteet Edullisuudella tarkoitetaan arvojen ja kustannusten suhdetta tai vaihtoehtoisesti hyötyjen ja kustannusten suhdetta. 6

7 Kuvassa 1 on kartoitettu taloudellisesti kestävän asuinalueen kriteerit sekä vaikuttavuus- ja seurantatekijät. Jaottelua voidaan soveltaa mm. uudis-, kiinteistökehitys- ja aluekehitysinvestointien ohjauksessa. Sijainnin, arkkitehtuurin ja teknologian valinnassa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset näkökulmat. TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA SOSIAALINEN NÄKÖKULMA VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA YMPÄRISTÖ- NÄKÖKULMA Korkeat jälleenmyyntiarvot SIJAINTI SAAVUTETTAVUUS KULTTUURIARVOT ARKKITEHTUURI EST EETTISYYS SOPIMUSEHDOT KUMPPANUUDET ALUEELLISESTI VIHERRYS, MELU, LIIKENNEREITIT, PALVELU- JEN LÄHEISYYS KIINTEISTÖJ EN YHTEISKÄYTT Ö, MUUNT O- JOUSTO, JÄTEHUOLTO ASUNTOJEN SISÄILMASTO,TURVALLI- SUUS, PALVELEVUUS SÄHKÖENERGIA- - TEHOKKUUS LÄMPÖENERGIA- TEHOKKUUS ENERGIAN TUOTANTO - UUSIUTUVAN OSUUS RAKENTEELLINEN KESTÄVY YS JA KIERRÄTETTÄVYYS Kiitettävä toimivuus TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ ASUINALUE TOIMIVUUS JA ARVOT INVEST OINTIKUSTANNUS TILAKUSTANNUS VUOKRAT - PÄÄOMAVASTIKE - YLLÄPITO VASTIKE JÄÄNNÖSARVOT KANNATTAVUUS - TUOTT OASTE ET -TAKAISNMAKSUAJAT RISKIT KORJAUSVELKA VAIKUTTAVUUS JA OHJAUS INFRATEHOKKUUS ASUNTOJEN TÄYTTÖASTE ASUKASTYYTYVÄISYYS YHTEISÖLLISYYS KULUTUKSET PRIMÄÄRIENERGIA HIILIJALANJÄLKI KAATOPAIKKAJÄTTEET Alhaiset elinkaarikustannukset ja ympäristökuormat Copyright VTT Kuva 1. Taloudellisesti kestävän kiinteistön/asuinalueen toimivuus ja arvot sekä niiden vaikuttavuus. Toimijakohtaisesti reunaehtoja muodostavat sijoittajan kannalta toimivuus ja arvot yleisesti investointikustannus jälleenmyyntiarvo tuottoaste ja riskitaso urakoinnin kannalta kysyntä ja markkinahinta alueella hallittavuus ja riittävät tuottoasteet käyttäjän kannalta asuntojen toimivuus alueen turvallisuus ja esteettisyys alueen ja lähiympäristön palvelut alueen viihtyisyys kohtuulliset tilakustannukset ja 7

8 tyytyväisyys Välillisesti positiivisia vaikutuksia on ns. ekotalo-leimautumisella. Vuokratalojen osalta pääomaja ylläpitovuokran erittely motivoi energiatehokkaisiin investointeihin, kunhan kokonaisvuokra ei kohoa. Energiatehokkuuden perustoina ovat tavanomainen pientalorakentaminen vuodesta 2010, matalaenergia- tai passiivirakennus. Tavanomainen pientalorakentaminen on jo varsin lähellä teknistaloudellisesti optimaalista matalaenergiarakentamista vuodesta 2010 lähtien, joten etenkin investointikustannusten osalta erot ovat hyvin pienet. Määräysten ennakoidaan edelleen tiukentuvan siten, että ne täyttävät matalaenergiarakentamisen vaatimukset vuoden 2012 tilanteessa. Matalaenergiatalossa on mahdollista saavuttaa alhainen energiankulutus hyvin eristetyn vaipan, tiiveyden sekä kevennetyn hyvällä hyötysuhteella toimivan talotekniikan keinoin. Samalla mahdollistetaan elinkaarikustannusten merkittävä aleneminen ja kiinteistön arvonnousu. Matalaenergiarakennuksen tilojen lämmityksen edellyttämä tavanomainen kulutustaso Joensuun korkeusasteella on tällöin kwh/brm 2 /v (bruttoala, mihin ei sisällytetä lämmittämättömiä tiloja). Passiivitalon toteutus perustuu sertifioituun ja systemaattiseen kokonaisuuteen, joka kattaa tekniset vaatimukset, toteutuksen laadun ja toimivuuden varmistuksen sekä huollon ja käytön opastuksen. Passiivitalon perusvaatimuksia ovat /RIL ja - tilojen lämmitysenergian kulutustaso on rajattu sijainnista riippuen kwh/br-m 2 /v - primäärienergiatarve kwh/m 2 /v - lämmityksen tehontarve W/m 2 - rakennusvaipan ilmanvuotoluku n50 enintään 0,6 l/h Lisäksi käyttäjäsähkön kulutusta hillitään mm. valaistus- ja kodinkoneratkaisuin. Valaistuksen ja laitteiden käyttöön annetaan riittävä opastus. Ostoenergiaan, primäärienergiaan ja hiilijalanjälkeen vaikutetaan monissa tapauksissa maalämmön, aurinkosähkön tmv. keinoin. Tällöin tiukka primäärienergiavaatimus ohjaa energiantuotannon valintaa, energiatehokkuusvaatimus suunnittelua ja tiiveysvaatimus laadunhallintaa. Energiatehokkuuden osalta on samanaikaisesti kyse kokonaisuuden hallinnasta, mikä alueellisesti hallitummin toteutettavissa kuin yksittäisten pientalojen ja pientaloryppäiden suhteen (kuva 2). Passiivitalon osalta lisäksi systemaattinen käyttäjäopastus voi hiukan pienentää kotitaloussähkön kulutusta. 8

9 ENERGIATEHOKKAAN ASUINTALON RAKENNUTTAMINEN Ratkaisulähtöinen investointiprosessi Toteutusratkaisujen periaatteet Tavoitteellinen huolto- ja käyttö Arkkitehtuuri Rakennetekniikka Talotekniikka Hankevalmistelu (Energiatehokkuus- sekä muiden olennaisten tavoitteiden asettaminen) ja toteutustavan määritys Osapuolten kesken varhain verkottunut ja vuorovaikutteinen kokonaissuunnittelu Kestävien hankintojen (rakennetekniikka, talotekniikka) valmistelu ja toteutus Vuorovaikutteinen, laatu- ja toimivuusvarmistettu rakentaminen Huoltokirjan laadinta Integrointi alueellisiin tavoitteisiin (kaavoitus, asiakkuuden- ja salkunhallinta) Rakennuksen sijainti, asemointi ja laajennettavuus Riittävä käyttöikä Esteettinen kulttuuriarvoihin sovitettu julkisivu riittävin suojauksin ja luonnonvaloa hyödyntäen Vaipan massiivisuus Päämateriaalivalinnat/ materiaalitehokkuus Kestävät runkorakenteet ja pitkät jännevälit Vaipan hyvä eristystaso; paksuuden hallinta eristevalinnoin Ikkunat parasta kilpailutettavaa laatua Erinomainen tiiveys Materiaalitehokkuus Rakennusfysikaalinen toimivuus Rakenteellinen kestävyys, puhdistettavuus, korjattavuus ja kierrätettävyys Ympäristömerkit ja Päästöluokitukset Aurinkosuojaukset Uusiutuvan energian iso osuus Tarvelähtöinen (integroitu) muuntojoustava ja kierrätettävä talotekniikka; tehokas LTO Ylimitoitusten ja siirtohäviöiden minimointi Ulkoilma- ja vapaajäähdytyksen mahdollisuuksien varmistus Energiatehokkaat pumput ja sähkölaitteet Muunneltavat sähkötekniset asennusreitit Energiatehokas valaistus Tarpeetonta kulutusta estävä vesijärjestelmä Ylläpitopalvelujen kestävät kriteerit kattavat hankinnat, ennakoivan kunnossapidon käynnistys Luovutustarkastus ml. olosuhteiden todentamisen Talotekniikan säätöjen varmistaminen ja tarvelähtöisen käytön tukeminen Käyttäjäopastus Rakennuttajapalaute Käyttäjätyytyväisyyden seuranta (2 v) ja käyttäjätuki Pitkä käytettävyys, vähäinen vaurioitumisriski Vaatimustenmukaiset sisäolosuhteet Optimaalinen energiatehokkuus Alhainen primäärienergia, pieni hiilijalanjälki kohtuullinen investointikustannus - alhaisemmat tilakustannukset - korkeammat markkina-arvot - paremmat käyttöarvot Kuva 2. Energiatehokkaan asuinkerrostalon rakennuttamiskriteerit. 3.2 Elinkaarikustannusten laskenta Edullisuusmalli (taulukko 2; sovelluspohja liitteessä 1) perustuu ISO standardiin (Life Cycle Costs), sen EU tasoisiin sovellusohjeisiin samoin kuin kansallisiin laskentaohjeisiin: Talotekniikan elinkaarikustannukset Sen avulla voidaan päätöksentekoa ohjata kohti elinkaariedullisempien kokonaisratkaisujen suunnittelua ja valintaa. Laskelmaa tarkennetaan investoinnin edistymisen myötä (tarveselvitysvaihe, suunnitteluvaihe, toteutusvaihe, ylläpito-/käyttövaihe). Malli mahdollistaa myös karkean tason ekotehokkuusvertailun. Vuosikustannuslaskelmissa lähtökohtana on ns. normivuosi, missä otettu huomioon reaalinen kustannustason nousu laskentajakson puoliväliin. Elinkaarikustannukset ja tuotot kootaan nykyarvoksi eli nykyisen hintatason mukaisiksi kokonaiskustannuksiksi (Present value, P) ja/tai vuosikustannuksiksi eli ns. kassavirroiksi (Annual cost, A). Tällöin nykyarvon mukaiset kustannukset voidaan muuntaa vuosikustannuksiksi seuraavalla kaavalla t i(1 i) A P t (1 i) 1 missä t on laskentajakso vuosina ja i laskentakorkokanta. 9

10 Elinkaaritaloudellisuus (Life-Cycle Economy, LCE) lasketaan elinkaaritulon (Life-Cycle Income, LCI) ja elinkaarikustannuksen erotuksena tai suoraan elinkaarikustannusten säästönä LCE = LCI - LCC tai LCE = LCCero Jos kiinteistön jälleenmyyntiarvo (Resale Value, RV) mahdollisena myyntihetkenä tai elinkaaren päättyessä otetaan huomioon (esim. teknisen jälleenhankinta-arvon ja mahdollisen tilapalveluarvon pohjalta), elinkaarituotto (Life Cycle Profit, LCP) on elinkaaritaloudellisuuden ja jälleenmyyntiarvo(ero)n summa LCP = LCE + RV Tuottolaskelman avulla voidaan määrittää tuottoaste ((Profit rate = (LCI-LCC)/RV)) ja takaisinmaksuaika ((Payback time = (LCI - LCC)/Inv)). Hankintakustannus. Kiinteistön, tilojen ja tuotteiden hankinnasta aiheutuvat tarpeellisin osin eritellyt kustannukset, mitkä poistetaan valitun elinkaaren aikana. Määritetään viitetiedon, yleisen kustannustiedon tai kyselyjen/tarjouspyynnön perusteella. Hankintakustannuksen poistoajaksi valitaan yleensä vuotta. Tällöin vuosikustannus on laskettavissa jakamalla hankintakustannus poistoajalla. Uusimis-/kehityskustannus kattaa järjestelmän tai tuotteen elinkaaren aikaisesta osittaisesta tai täysin uusimisesta aiheutuvat kustannukset. Kehityskustannuksella katetaan toimivuutta huomattavasti parantavat toimet. Rahoituskustannus.. Rahoitusaikaan, -asteeseen ja reaalikorkoon perustuva todellinen korkokustannus. Huoltokustannus. Kiinteistön huoltokustannus määritetään yhteisesti hyväksyttyjen tunnuslukujen (eur/brm 2 ) ja huoltokirjan/-kirjojen perusteella. Huoltokustannusten arvioimiseen vaikuttaa huomattavasti laitteiden käyttöympäristö ja kunnossapidon taso, huollon laatutaso sekä huoltoyhtiön veloitusperiaatteet ja toimintatavat. Kunnossapitokustannusten nykyarvo määritetään yhteisesti hyväksyttyjen tunnuslukujen (eur/brm 2 ) tai kunnossapitojaksojen ja nykyhintaisten kunnossapitotoimien pohjalta; apuvälineenä esim. KH /LVI (Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot; Rakennustieto 2008). Kunnossapitokustannuksiin on perusteltua sisällyttää ennakoimattomista vaurioista aiheutuva riski, mikä esimerkiksi 20 vuoden laskentajaksolla on yleensä %:n lisäkustannus suhteessa ohjelmoituun kunnossapitoon. Lämpöenergiakustannus. Tilojen ja käyttöveden lämmityksestä aiheutuva kustannus. Määritetään energialaskennan tai viitetiedon (esim. Granlund Oy:n KulutusRyhti, KTI:n KustannusFM) pohjalta. Laskelmassa pyritään ennakoimaan reaalinen kustannustason nousu (hyödyntäen esim. taulukkoa 1) Sähköenergiakustannus Kiinteistö- ja käyttäjäsähköstä aiheutuva kustannus ml. jäähdytys. Käyttäjäsähkön maksaa yleensä käyttäjä. Määritetään energialaskennan tai viitetiedon pohjalta (esim. KTI:n KustannusFM). Laskelmassa pyritään ennakoimaan reaalinen kustannustason nousu (2 % ja 4 %). Riskikustannus. Ennakoimattomista vaurioista aiheutuvat kustannukset. Reaalinen suuruus pyritään ennakoimaan kunnossapitokustannuksina ja rajaamaan kohtuullisiksi vakuutuksen keinoin. Ympäristökustannus. Maanpuhdistus-, purku-, jätehuolto-, kierrätys- ymv. kustannus. Edullisuusmallia sovelletaan alue-, kiinteistö- ja asukastasoisesti yhdistettynä ja erikseen. Asukaskustannukset kohdistetaan ns. perusperhettä (2+2) ja verrannollisesti (eläkeläis)paria kohti. Aluerakennusinvestointien osalta voidaan tarkastella esimerkiksi kahta optimaalista vaihtoehtoa (Matalaenergiarakentaminen ja Passiivitalot) investointibudjetin kireyden ja energiatehokkuuden muodostaessa tyypillisesti kriittisimmät päätöksentekopuitteet. Laskentajaksoiksi voidaan valita esim. 20 vuotta (taloudellinen aikaväli; mm. laina-aika) 10

11 40 vuotta (peruskorjausväli) Rakennusteknisten ratkaisujen rinnalla analysoidaan ainakin seuraavia vaikutuksia liikkumisen aiheuttamat kustannukset jätehuollon ja kierrätyksen keskitetyn ratkaisun (mahdollisesti erillinen palveluyhtiö) tuomat edut mm. kuljetusten osalta Energiamaksujen lähtökohtaisena reaalinousuna käytetään laskelmissa 4 %/v, mikä sekä vastaa kansainvälisiä ennusteita, että varmistaa osaltaan energialaitos investointien pitkäjänteisen rahoituksen. Taulukko 1. Energiakustannusten laskennalliset korjauskertoimet lähtökohtaisesta vuosikustannuksesta (erosta) laskentajakson mukaiseksi summeeratuksi nykyarvoksi. Laskentajakso 20 v 40 v 20 v 40 v Reaalinousu 2 % 2 % 4 % 4 % Korjauskerroin Energiamaksut (sis. ALV 22 %) tapaustutkimuksessa perustuvat soveltuvin osin Joensuun Voimalaitoksen tariffeihin: Sähkön energiamaksu 80 euroa/mwh Kaukolämmön energiamaksu 50 euroa/mwh Pientalolämmityksen keskimääräinen painotettu energiamaksu 55 euroa/mwh siten, että perustana on sähkölämmitys ja 25 % energiatarpeesta katetaan takkalämmityksellä. Yksittäisissä taloissa voidaan hyödyntää myös muita ratkaisuja, mm, maalämpö, lämpöpumput, aurinkosähkö, jolloin investointi- ja energiakustannusten määrät ja suhteet vaihtelevat merkittävästikin. 3.3 Ympäristövaikutusten laskenta Hiilijalanjälkilaskelmat on toteutettu lämmön- ja sähkönkulutuksen sekä liikennöinnin suhteen. Kolmatta isoa kulutuserää eli ravintoa ei tarkastella, vaikkakin pientaloalueilla harjoitetaan yleisesti ns. ekoviljelyä. Hiilijalanjälki on riippuvainen sähkölämmityksen, puun käytön ja uusiutuvien lämmitysmuotojen osuudesta pientalorakentamisessa sekä biovoima- yms. pienipäästöisen energiantuotannon osuudesta kerrostalotuotannossa samoin kuin päästökertoimien kehittymisestä kaukolämmityksessä ja sähkötuotannossa. Asuinrakennusten lämpö- ja sähköenergian yhteistuotannosta vastaa pääosin Joensuun Voimalaitos. Sen peruslämmönlähteenä on lähes 50 prosenttisesti puu. Tämän lisäksi kierrätyspolttoaineet ja biokaasun hyödyntäminen merkitsevät uusiutuvan energian suhteellisen korkeaa osuutta. Energiantuotannon päästökertoimina on käytetty: Kaukolämpö 180 kg CO2/MWh (Fortum Joensuun Voimalaitos, 2008) Sähkö 240 kg CO2/MWh (Suomen keskiarvo 2005 (hyödynjakomenetelmä) Penttilänrannan alueelle soveltuu hyvin biovoimalaitos. Jäteveden lämmön hyödyntäminen on myös mahdollista, koska jätevedenpuhdistamo (kapasiteetti m 3 vettä vastaten henkilön tarpeita) sijaitsee aivan lähellä. Se polttaa syntyvän kaasun ja tuottaa sähköä omaan tarpeeseen.. 11

12 Kiinteistökohtaisen lämpöpumppuratkaisussa, jossa alueelle johdetaan puhdistetun jäteveden lämpöenergiaa erillistä matalalämpötilaverkkoa pitkin, arvioitiin, että CO2-ekvivalentti päästöt ovat suuruusluokkaa 80 kgco2-ekv/mwh 2. Haja-asutusalueen lämpöenergian osalta käytetään keskimääräistä päästökerrointa 180 kg CO2/MWh siten, että peruslämmönlähteenä on sähkölämmitys ja lisäksi hyödynnetään takkaa sekä joissain kohteissa maa- aurinko- ja tuulienergiaa. 4. Tarkasteltavien vaihtoehtojen elinkaariedullisuus Penttilänrannan julkisten ja yksityisten kaikkien investointien arvoksi on ennakoitu noin 400 milj. euroa seuraavien 25 vuoden aikana. Maaperän kunnostus Penttilänrannan alueella maksaa noin 21 milj. euroa, mikä vastaavasti tuloutetaan kaupungille tonttikauppojen yhteydessä ja on seuraavissa laskelmissa sisällytetty rakennuttamisen ja aluetöiden kokonaisuuteen. Penttilänrannan asuinrakennukset voidaan suunnitella kokonaisuutena noudattaen matalaenergiarakentamisen tai vaihtoehtoisesti passiivienergiarakentamisen periaatteita. Vertailukohtana käytetään nykyistä kaupunkirakennetta ja hajautumista haja-alueille pientaloihin (omakotitalot, paritalot, rivitalot). Vertailuinvestointikustannus ilman erityisiä energiatehokkuustavoitteita asukasta kohti on suunnilleen sama ( euroa/asukas). Pinta-alat on säädetty siten, että suurin piirtein samalla hinnalla saa ostettua joko tilavamman pientalon haja-asutusalueelta tai asunnon matalaenergiatalosta Penttilänrannassa. Hankintahintojen viitetasona tässä selvityksessä on käytetty toteutuneita kauppahintoja Joensuun keskustassa ja haja-asutusalueilla sekä tarkisteena Talonrakennuksen kustannustieto -kirjassa esitettyjä hintatietoja Joensuun osalta. Vertailuhinnat sisältävät tonttikustannukset siten, että vertailukelpoinen tonttiosuus haja-asutusalueella on laskennallisesti samanarvoinen kuin tontin hintaosuus kaupunkiasunnossa sitä asunnon ostajan näkökulmasta erittelemättä. Haja-asutusvaihtoehdossa on otettu huomioon vesiosuuskuntiin liittyminen ( euroa/osuuskunta). Pientalot toteutetaan vähintään autokatoksella sisältäen myös leveämmällä ovella varustetun ns. monitoimitilan, mihin on mahdollista sijoittaa myös auto tarvittaessa (paikoituksen kustannus yhteensä euroa/asunto). Asuntojen laskennalliset huoneistoalat ja asukasmäärät: - pariasunto 120 huoneistoneliötä haja-asutusalueella tai 75 huon-m2 Penttilänrannassa - (500 asuntoa, joissa keskimäärin 2 asukasta = pariasunnot) - perheasunto huoneistoneliötä haja-asutusalueella tai 95 huon-m2 Penttilänrannassa - (500 asuntoa, joissa keskimäärin 4 asukasta = perheasunnot) Yhteen laskien pinta-alat ovat suuruusluokaltaan 2 Kiinteistökohtaisen lämpöpumppuratkaisun, jossa alueelle johdetaan puhdistetun jäteveden lämpöenergiaa erillistä matalalämpötilaverkkoa pitkin, CO2-ekvivalentti päästöt ovat arvion mukaan 61 kgco2-ekv/mwh, mikäli käytössä on 40/33C-lämpötilatasoinen kiinteistöjen sisäinen lämmönjakojärjestelmä, ja 77 kgco2-ekv/mwh, mikäli käytetään 50/35C-lämpötilatasoista kiinteistöjen sisäistä lämmönjakojärjestelmää. Em. lukujen laskennassa oletuksena on Suomen keskimääräisen verkkosähkön päästökerroin 200 kgco2-ekv/mwh. Lähde: Markus Hirvonen, Uudisrakennusalueen lämmitysratkaisujen valinta tulevaisuuden haasteet ja niihin vastaaminen. Diplomityö. LUT

13 - kerrostalot huoneistoneliötä ja bruttoneliötä - pientalot huoneistoneliötä ja bruttoneliötä Taulukkoon 2 on koottu suuruusluokkatasoltaan realistiset edullisuusarviot. Rakennusinvestointeihin on sisällytetty Penttilänrannan osalta rakennusteknisesti suhteellisen kestävät ratkaisut, muuntojoustovaraukset sekä riittävä määrä kierrätysjakeita, Energian liittymismaksut on sisällytetty hankintakustannuksiin (rakennuttaminen). Esitetyt energiankulutukset ovat bruttolukuja, jolloin yksittäisten rakennusten ostoenergiantarve voi olla huomattavasti pienempi johtuen mm. lämpöpumpuista, tuulivoiman hyödyntämisestä, säännöllisestä takan käytöstä ja mahdollisista aurinkopaneeleista. 13

14 Taulukko 2. Asuntojen investoinnit ja ylläpito; nykyarvot 20 vuoden laskentajaksolla.. Kerrostalot: huon-m 2 / br-m 2 Pientalot: huon-m 2 / br-m 2 Asukasmäärä: Asuntomäärä: Laskentajakso: 20 v Kustannustaso: 1/2010 Tilojen lämmitys kwh/br-m 2 /v Käyttöveden lämmitys kwh/br-m 2 /v Sähköenergian kulutustaso kwh/br-m 2 /v Pientalot Nykytaso Pientalot Matalaenergia Penttilänranta Matalaenergiatalot Penttilänranta Passiivitalot KULUTUKSET MWh/a Lämpöenergia (tilojen lämmitys) Lämpöenergia (käyttövesi) Sähköenergia RAKENNUSINVESTOINNIT milj Rakennuttaminen ja aluetyöt yhteensä Rakentaminen keskimäärin Rakennustekniset työt Talotekniset työt Muut työt RAHOITUSKUSTANNUS milj ENERGIAKUSTANNUKSET milj. 48,0 41,5 23,5 17,5 Lämpöenergia (tilat) 22,0 15,5 9,0 4,5 Lämpöenergia (käyttövesi) 8,0 8,0 4,5 4,5 Sähköenergia 18,0 18,0 10,0 8,5 YLLÄPITOKUSTANNUKSET milj Huolto- ja kunnossapitokustannus Vesimaksut ELINKAARIKUSTANNUS milj Kaatopaikkajätteen määrä on arvioitu Suomen Kiinteistöliiton tilastojen perusteella. Arviossa on otettu huomioon matala- ja passiivienergiataloille ominaisen integroidun talotekniikan huollon ja kunnossapidon yhteydessä syntyvän jätteen vähäisyys verrattuna perinteisiin ratkaisuihin. Alueellisten investointien (taulukko 3) alustavat arviot perustuvat Penttilänrannan hankesuunnitelmaan. Verrannolliset investoinnit pientalorakentamisen osalta perustuvat asiantuntijanäkemykseen (viitteenä toteutuneet pientaloalueet). Tällöin pyritään mahdollisimman 14

15 kattavasti hyödyntämään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita ja palvelutilatarjontaa, jolloin palvelujen laatu jäänee joillain alueilla hieman alhaisemmaksi kuin Penttilänrannassa. Aluerakenteet kattavat mm. puistot, aukiot, venesataman ja sillat. Penttilänrannan liikenteen järjestelyissä pääpaino on kevyen liikenteen yhteyksillä ja tonttikaduissa. Haja-asutusalueilla pääpaino on tiestössä että julkisen liikenteen uusjärjestelyissä. Kunnallinen palvelurakentaminen kattaa Penttilänrannan osalta Monitoimitalon. Energiahuoltoratkaisujen ollessa vielä auki sekä haja-asutusalueiden että Penttilänrannan osalta ja muiden ratkaisujen mahdollisten haja-asutusalueiden osalta ei yhdyskuntataloudellista edullisuusvertailua ole muutoin perusteltua tehdä kuin todeta, että haja-asutusvaihtoehto tulee yhdyskuntatalouden suhteen huomattavasti (25 35 %) kalliimmaksi kuin Penttilänrannan ekoalueelle keskittäminen. Yhteensä alueellisten investointien arvo on suuruusluokkaa 50 milj. euroa Penttilänrannassa. Taulukko 3 Alueelliset investoinnit milj. euroa. INVESTOINTIKOHTEET (1000 asuntoa) Pientalot milj Penttilänranta milj Aluerakenteet Jätehuolto 3 5 1,5 3 Vesihuolto Liikenneyhteydet Kunnalliset palvelurakennukset Yhteensä milj. euroa (ilman energiahuoltoa) Lisäksi alueellisia kustannuksia aiheutuu opetus- ja sosiaali- ja terveysalan palveluista hajaasutusalueella sekä pidemmistä jätehuoltomatkoista, mitkä yhteenlaskettuna merkitsevät suuruusluokaltaan 0,5 miljoonan vuotuista lisämenoa suhteessa Penttilänrantaan. Asukaskustannukset perustuvat seuraaviin lähtötietoihin. Mökin hankintakustannus on 900 euroa/m2 pienellä perustontilla. Kalliimpi tontti on pysyvää kiinteistöpääomaa, mikä sekä voi tuottaa maa- ja metsätaloustuloja että on sitä korkeammalla hinnalla myytävissä, mitä arvokkaampi se on ostettaessa. Mökissä ylläpidetään yleensä asteen peruslämpötilaa. Mökkitontin puut muodostavat merkittävän lämmönlähteen siten, että kokonaissähkönkulutus on suuruusluokkaa kwh/m2/v. Yhteenlasketut mökkikustannukset on laskettu sillä oletuksella, että puolet Penttilänrannan kotitalouksista hankkii kesämökin ilman erillistä rahoitustarvetta. Joensuun alueella ns. mummonmökit ja sukulaisvierailut yms. mahdollistavat lisäksi useimmille siitä kiinnostuneille tarpeenmukaisen mökillä olemisen, minkä kustannusvaikutuksia on mahdotonta arvioida. Liikennekustannukset (taulukko 4) perustuvat seuraaviin lähtötietoihin auton käyttö ottaen huomioon autojen energialuokituksen (Motiva), auton käytön kokonaiskustannukset (hankinta, rahoitus, vakuutukset, huollot, polttoaineet yms.) sekä auton ekotehokkuuden paranemisen 15

16 270 euroa/1000 km (pieni auto, bensiini; A energialuokka: päästöt kg/1000 kmco2) 340 euroa/1000 km (iso perheauto, diesel; C energialuokka: päästöt kgco2/1000 km) julkinen linja-autoliikenne 200 euroa/1000 km; päästöt matkustajaa ja kilometriä kohti 10 kg/1000 km Haja-asutusalueen perheen oletettu liikkumistarve 2 on seuraava: Molemmat aikuiset käyvät arkipäivisin töissä keskimäärin 15 kilometrin päässä Lisäksi perheellä on tarve liikkua yhteensä 3 kertaa viikossa keskimäärin 20 km:n päähän (kauppamatkat, harrastukset). Perheellä on kaksi autoa, joilla aikuiset menevät erikseen työpaikoilleen. Lapset kuljetetaan lastentarhaan työmatkan yhteydessä 6 vuoden ajan ja koulukuljetuksella kouluun 12 vuoden ajan. Peruskoulun ala-aste on kyläkoulussa. Loput kaksi vuotta nuori kulkee puolet matkoista toisen vanhemman kyydissä ja puolet matkoista julkisen liikenteen avulla. Penttilänrannan perheen oletettu liikkumistarve 2 on seuraava: Molemmat aikuiset käyvät töissä (toinen jalkaisin/pyörällä 500 m:n ja toinen autolla ja pyörällä 5 km:n päässä). Perhe käy kesämökillä 12 kertaa vuodessa. Lisäksi perheellä on tarpeita liikkua kävelymatkan päässä oleviin kauppoihin ja harrastuksiin useita kertoja viikossa. Lisäksi perheellä on tarve liikkua keskimäärin kerran viikossa 10 km:n päähän. Perheellä on yksi auto (keskikokoinen), jota käytetään mökkimatkoihin ja 10 km:n päässä olevaan kauppa- tai harrastusmatkaan. Penttilänrannan pariskunnalla on yksi pieni auto. Julkisia kulkuneuvoja käytetään keskimäärin 2 km per viikko ja taksia keskimäärin 1 km per viikko. Autoa käytetään 12:en mökkimatkaan per vuosi. Mökittömässä vaihtoehdossa eläkeläispariskunnalla ei ole yksityisautoa. Haja-asutusalueen (eläkeläis)pariskunnalla on yksi keskikokoinen auto, jota käytetään keskimäärin neljä kertaa viikossa ajamiseen keskimäärin 20 km:n päässä olevaan kohteeseen. 1 Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman asukaskyselyn mukaan keskimäärin 37 % matkoista muodostuu kauppa-, asiointi-, harrastus- ja kyläilymatkoista. Haja-asutusaleilla 70 % tapahtuu henkilöautolla ja keskustassa 44 % matkoista tapahtuu henkilöautolla. 16

17 Auton käyttötarpeet on normeerattu vertailukelpoisiksi vapaa-ajan matkatottumuksia muutoin rajaamatta: Haja-asutusalue Penttilänranta Perhe - työmatkat 400 x 15 km x 2 = km 100 x 5 km x 2 = km - muu autonkäyttö 150 x 20 km x 2 = km 12 x 50 km x x 10 km x 2 = km Pari - muu autonkäyttö 200 x 20 km x 2 = km 12 x 50 km x 2 = km (jos mökki) Julkisten kulkuvälineiden käyttö yhteensä km/asuntokunta/vuosi haja-asutusalueella km/asuntokunta/vuosi Penttilänrannassa Taulukko 4. Liikennekustannukset haja-asutus- ja Penttilänrantavaihtoehdoissa. Euroa/km Pientalo Pientalo Penttilä Penttilä KgCO2/ Pientalo Penttilä Kustannustaso: 1/2010 km euroa km euroa km kgco2 kgco2 Perhe Työmatkaliikenne autolla (iso) 0, , Työmatkaliikenne autolla (pieni) 0, , Muu auton käyttö (iso) 0, , Muu autonkäyttö (pieni) 0, , Julkinen liikenne/asukas , Yhteensä Pari Työmatkaliikenne autolla 0, , Muu auton käyttö 0, , Julkinen liikenne , Yhteensä Taulukoihin 5 ja 6 on koottu keskimääräiset kustannukset kokonaisuudessaan. Liikenteen osalta tarkastelu on rajattu 20 vuoteen. Energiakustannusten osalta on ennakoitu 4 %:n reaalinen vuotuinen kustannustason nousu. Taulukossa 6 laskentajaksona on 20 vuotta ja taulukossa 7 40 vuotta siten, että ylläpitovastike ei kata ennen esim. putkiremonttiin kytkeytyvää perusteellista korjausrakentamista (peruskorjausväli 40 vuotta). 17

18 Taulukko 5. Asuntoinvestointien nykyarvo milj. euroa yhteensä 20 vuoden aikavälillä. Elinkaarikustannus milj. euroa/20v Hiilijalanjälki tn/v Pientalot Perinteinen Pientalot Matalaenergia Penttilänranta Matalaenergia Penttilänranta Passiivitalot Asuminen A Hankintakustannus Rahoituskustannus Ylläpitovastike Tilojen lämmitys Käyttöveden lämmitys Sähköenergia Liikkuminen L Oma auto Julkinen liikenne Mökki M Hankintakustannus Ylläpitokustannus Energiakustannus Liikkuminen Alueinvestoinnit I Nykyarvo A+L Nykyarvo A+L+M Nykyarvo A+L+M+I Hiilijalanjälki tnco2/v Asuminen Liikenne Mökki Asumisen hiilijalanjälki tn/v, jos biovoimal

19 Taulukko 6. Asuntoinvestointien nykyarvo milj. euroa yhteensä 40 vuoden aikavälillä. Elinkaarikustannus milj. euroa/40 v Hiilijalanjälki tn/v Pientalot Perinteinen Pientalot Matalaenergia Penttilänranta Passiivitalot Penttilänranta Passiivitalot Asuminen Hankintakustannus Rahoituskustannus Ylläpitovastike Lämpöenergia Sähköenergia Hiilijalanjälki tn/v Hiilijalanjälki tn/v, jos biovoimalaitos Energiamaksun reaalihinnan nousulla on huomattava merkitys pitkällä aikavälillä. Mikäli reaalinousuksi olisi valittu 2 %/v, muodostuisi asumisen kokonaiskustannuksiksi 40 vuodessa Pientalot (Perinteinen) 430 milj. euroa Pientalot (Matalaenergia) 419 milj. euroa Penttilänranta (Matalaenergiatalot) 377 milj. euroa Penttilänranta (Passiivitalot) 375 milj. euroa Elikkä arvioitua pienempi energiamaksujen nousu ei muuttaisi edullisuusjärjestystä, mutta pienentäisi kokonaiskustannuseroja. Kaikissa tapauksissa Penttilänrantaan rakentaminen säilyy edullisempana kuin hajasijoittautunut pientalorakentaminen. Hiilijalanjälki 40 vuoden ajalta alenisi tasolta tn/v (Pientalot, perinteinen) tasolle tn/v (Penttilänranta Passiivitalot). Jos lisäksi sähköntuotannossa hyödynnetään bioenergiaa suunnitellulla tavalla, olisi kokonaisero suurimmillaan suuruusluokkaa tn/v. Taulukoissa 7 ja 8 on esitetty asuntokohtaiset kustannukset seuraavin oletuksin pääomakustannus kuoletetaan 40 vuodessa, mikä laskennallinen peruskorjausväli ja myös kirjanpidollinen keskimääräinen poistoaika rahoituskustannusten osalta on käytetty 75 %:n rahoitusastetta ja 4 %:n vuotuista reaalikorkoa vesimaksut 1,48 euroa/kuutio vedenkäytöllä (Lähde: Joensuun Vesi) 220 kuutio/v (perhe) 130 kuutiota/v (pari) vuotuiset keskimääräiset ylläpito- ja energiakustannukset on laskettu jakamalla taulukon 7 nykyarvot jakson pituudella 19

20 Taulukko 7. Asuntoinvestoinneista johtuva vuosikustannus (euroa/asunto/v) keskimäärin 20 vuoden laskentajaksolla yleisellä hintatasolla 2010 (perheasunto). Perheasunto euroa/asunto/v Energia (L + S) kwh/a Hankintahinta esim. - yhteensä euroa - euroa/huon-m2 Pientalot Perinteinen Pientalot Matalaenergia Penttilänranta Matalaenergia Penttilänranta Passiivi Asuminen A Pääomavastike Rahoitusvastike Ylläpitovastike Vesimaksut Lämpöenergia Sähköenergia Liikenne L Oma auto Julkinen liikenne Yhteensä A + L Mökki M Hankinta Energia Ylläpito Liikenne Yhteensä A + L + M Hiilijalanjälki kgco2/v Asuminen (ka.) Matkustus Mökki Suhteellinen edullisuus Hankintakustannus Elinkaarikustannus A Elinkaarikustannus A+L Energiakustannus Jälleenmyyntiarvo Hiilijalanjälki 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,02 0,98 0,99 0,70 1,02 1,05 0,87 1,00 0,88 0,68 0,42 1,02 1,10 0,53 1,04 0,86 0,67 0,28 1,05 1,20 0,42 20

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset HospiTool 1.12.2006 Janne Porkka Esityksen sisältö Taustatietoja Vaatimustenhallinta Toimivuusajattelu HospiTool hankkeen 1.vaiheen esittely Pyritään määrittelemään

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Pukinmäen energiatehokkaat puukerrostalot

Pukinmäen energiatehokkaat puukerrostalot Pukinmäen energiatehokkaat puukerrostalot Eskolantie 4 Elinkaarikustannusten laskenta Hiilijalanjäljen laskenta 14.6.2013 Sakari Pulakka, Tarja Häkkinen, Jaakko Ketomäki Kohdekuvaus Pukinmäen keskustaan,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Integroitumisen hyödyt kolmessa esimerkkikohteessa Toimitusjohtaja Timo Luukkainen, Ensto Oy 21.11.2013 Timo Luukkainen 1 Hybriditalo on Enston talotekniikkaratkaisu

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

COMBI. Tulosseminaari Taloudellisuustarkastelujen toteutusperiaatteet. Juhani Heljo

COMBI. Tulosseminaari Taloudellisuustarkastelujen toteutusperiaatteet. Juhani Heljo COMBI Tulosseminaari 28.1.2016 Taloudellisuustarkastelujen toteutusperiaatteet Juhani Heljo Rakennustuotanto ja -talous Rakennusten energiataloudellisten valintojen pääperiaatteet Lämmitysjärjestelmä (lämmön

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella RIL Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä, kustannustehokas rakentaminen Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella Juha-Pekka Smolander Teknisen myynnin päällikkö 1 Sisältö 1. Energiamääräykset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot