PAIMION KAUPUNKI PAIMION MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA. Raatalhaka. Kivik.asuinpaikka. Askala. Alastalo Nummentalo. Liikaoja. Keskitalo.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAIMION KAUPUNKI PAIMION MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA. Raatalhaka. Kivik.asuinpaikka. Askala. Alastalo Nummentalo. Liikaoja. Keskitalo."

Transkriptio

1 Linnanmäki 2351 Mäkitalo Keskitalo Varemäki 27 Alastalo Vainionoja Kovala Mätikönkulma Lähelahti Katinhäntä Reunala Rekottila Kaunismäki Kirkoja Iso-Heikosi Rauhala Lehtola Rauhamäki Korvenpää Ojala Päiv M Laiterla Mäkilä Kujansuu Hallinmäki Lehtola Santio Alhonpelto Korpimäki Ruokolinnanoja Perkonmäki Rauh. Rauhalinna Nummi Koski Krinttilä Hakamäki Pikkusuo Preitilä Posti Koulu Sairaala Muin.hauta Varasvuori 2343 Mäntymäki Tennis Nurmela Lumisoja Lepistö Koskenpää Seppälä Antintalo Isotalo Hovi Kyysilä Isoahde Vähäjoki Vähäkylä Kaskimetsä Nairankoski Mänkärlä Hir Kivimäki Hellanpyöl Koulu Kappa Isotupa Myllykoski Koivula Perkaus Alitalo Ylitalo Moottorirata Ajoharjoittelurata Vistan Muurassuo Aik.koul.keskus Lava Koulu Kriivari Metsärinne Syrjälä Palomäki Vähä Rivomäki Kirvesniittu Koiranpotkottimentie 110 Kupparinmäki Langinmäki Punttamäki Ruokolahti Koivulehto Urh. Rivonmäki Keskuslaitos Vt Naskarla Tapiola Haapalehto 1 Onnela Kerkola Saari Leppäranta Penttilä l Varsoja Venesatama Puhdistamo Herrankartano Merilä Siltaranta Huolt.as Jokivainio Välimaa Jokela Kontto 28 Töykänmäki Pyhän Jaakopin kirkko Hevonpää Kaivoranta Onnela Tähtiniemi Kalliala Ylimäki Hiidenala Laukkamäki Lovi Spurila Kivik.asuinpaikka Nummila Nummila Juusi Lammasmaja Tiensuu Santaoja PAIMIO Spurilanjärvi Vähäjoki Vista Kaljala Urh Karhunoja Ylitalo Alastalo Alastalo Nummentalo Keskitalo Raatalhaka Liikaoja Uimaranta Urh. Kiirula Vanhainkoti Askala Pakurla Urh P K.talo PAIMIO Koivulinna Talkooniittu Lehto Kiviveistämö Neitsytlammi Urh. Sikkikivi Rauh. Kotiseutumuseo Oinila Alhola Lautela Muin.hauta Hellberginkylä Urh. Moisio Iso-Moisio Koulu Myllymäki Tuiskula Pappila 2340 Kotkoja Saha Munkkila Kurkela Rantala Tasanko Takapelto Ruokoranta 174 Sievola Nakolinna Tanisi Vanhatalo Uusitalo Muin.hauta Halme Marjavuori Hautamäki Kyläranta Paimionjoki Muin.hautoja kala Pajanmäki Laukonmäki Nummilanhaka Kuusvuori Kuusvuori Vallenahde Havila Hossila Ylitalo Suppala 2227 Haanmäki Lovenmäki Majankalma Lautkankare Lakovuori Uusi-Keskikylä Korkeakylä Kurinkrotti Korkeakylä Hahkapyöli Perkkiö Kirkonmäki Koivula Nakolinnanmäki Lemmenkallio Petäjämäki Kalliomäki Helsberg Sievola Koivukangas Laarimäki Perkiö Silmälä Keskitalo Perkkiö 2341 Menpää Leppämäki Heinilä Rauh.alue Nummila Pinola Koulu Uusiniittu Alhonkankare Tammisto Kultamäki Toikkala Kasvala Vuohimäki Välimäki pelto Alitalo Pohjanpelto äjätie Korsila Auvola per Puusa Kuusvuori Huitlanmäki Kakkarvuori Lillavuori Kaivoinen Halkilahti Muin.hauta Herasniemi Muin.hautoja 51,7 33,8 602 VARASVUORI PREITILÄ KYYSILÄ SAIRAALA VALTATIE 1 KIUSALA KRIIVARI KOSKELA HANHIJOKI KEVOL NASKARLA LÄHTEEN- MÄKI ALA- VISTA YLÄ- VISTA OINILA MOISIO LEMMEN- KALLIO HEVONPÄÄ KERKOLA! A AA A A AAA AA A A A A PAIMION KAUPUNKI PAIMION MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA SUUNNITTELUKESKUS OY - TURKU 2004

2 1 1 JOHDANTO TYÖN LÄHTÖKOHDAT YLEISET KEHITYSLINJAT VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNNALLISET LÄHTÖKOHDAT PAIMIO OSANA TURUN SEUTUKUNTAA PAIMION STRATEGISET TAVOITTEET NÄKEMYKSIÄ KEHITYSKUVAAN PAIMIO TÄNÄÄN MAANKÄYTÖN NYKYTILANNE... 3 Väestö ja asuminen... 3 Elinkeinoelämä ja työpaikat... 3 Palvelut... 3 Liikenne... 3 Virkistys- ja vapaa-ajan alueet... 3 Maisema ja luonnonympäristö... 3 Luonnonympäristö MAANKÄYTÖN NELIKENTTÄTARKASTELU MAANKÄYTÖN TAVOITTEET MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAT KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT... 3 Vaihtoehto 1: Kehityskäytävä... 3 Vaihtoehto 2: Vahvan keskuksen Paimio... 3 Vaihtoehto 3: Viljavat jokilaaksot VAIHTOEHTOJEN VERTAILU STRATEGISET KANNANOTOT KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAANKÄYTÖN MUUTOKSET... 3 LÄHTEET... 3 LIITTEET... 3

3 2 1 JOHDANTO Paimion maankäytön kehityskuva tähtää pitkälle tulevaisuuteen. Siinä määritellään maankäytön strategiset tavoitteet ja visio. Kehityskuvan laadinnalla lisätään kaupunkisuunnittelun joustavuutta ja vuorovaikutteisuutta. Se antaa mahdollisuuden monipuoliseen keskusteluun kaupungin tavoitteista. Kehityskuva on keskeinen pohja yleiskaavatöille. Kehityskuvan laatiminen on tärkeä hanke, jolla on laajoja vaikutuksia koko yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. Kehityskuvan luominen on strategista suunnittelua, joka helpottaa Paimion kaupunkia muutoksen hallinnassa ja tulevaisuuteen suuntaamisessa. Kehityskuvalla pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja välttämään negatiivisia vaikutuksia. Maankäytön kehityskuvan lähtökohtana on valmistautuminen kasvavaan vuorovaikutukseen ja seutuyhteistyöhön erityisesti Turun kaupunkiseudun ja Salon seudun kuntien kanssa. Maankäytön kehityskuvan keskeinen tavoite on vahvistaa Paimion kilpailuasemaa. Kehityskuvalla edesautetaan kaupungin yhteisesti sovitun toiminta-ajatuksen toteuttamista. Kehityskuvatyössä tarkastellaan Paimion kaupungin maankäytön tilannetta nyt ja tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan tulevaisuuden antamia mahdollisuuksia ja kehityssuuntia maankäytön kannalta. Tavoitteena on yleispiirteisellä tasolla hakea selkeät painopistealueet, joihin Paimion kaupungin tulee tulevaisuuden maankäyttöratkaisuissa varautua. Kehityskuvan laatiminen aloitettiin nykytilanteen analyysillä syyskuussa Talven aikana hahmotettiin erilaisia kehityskuvavaihtoehtoja ja lopullinen kehityskuva valmistui kesäkuussa Kehityskuvatyön aikana pidettiin kaksi valtuustoseminaaria. Valtuustoseminaarien keskustelujen ja ryhmätöiden tulokset on otettu huomioon kehityskuvan laadinnassa. Työtä ohjasi Paimion kaupungin nimeämä työryhmä. PAIMION KAUPUNKI Anna-Liisa Järvinen, puh.joht. Outi Pekkala, sihteeri Unto Teinilä Ismo Lehti Erkki Mäenpää Paavo Tyrväinen Iiro Pöyhönen Jyrki Koski Markku Kylén Jarmo Virta Ympäristöltk Tekn. ja ymp. palvelut Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekn. ja ymp. palvelut Tekn. ja ymp. palvelut Suunnittelukeskus Oy:stä työhön ovat osallistuneet Eeva-Kaarina Wahteristo, RA Taina Ollikainen, FM Heli Kotilainen, FM Sanna Jylhä, DI Matti Kiljunen, DI Juha Vesterberg, ins, AMK Satu Mäkelä, suunn.avust. projektin johto, maankäyttö toimintojen suunnittelu kehittämisen lähtökohdat maankäyttö liikenne vesihuolto ATK-toteutus Turussa Suunnittelukeskus Oy

4 3 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Tähän lukuun on koottu yleisiä kansallisia ja kansainvälisiä kehityslinjoja, jotka vaikuttavat myös Paimion kehitykseen ja jotka on otettava huomioon Paimion maankäytön kehityskuvan hahmottamisessa. 2.1 YLEISET KEHITYSLINJAT Väkiluku Suomen väkiluvun ennustetaan vuonna 2030 olevan noin 5,3 miljoonaa asukasta 1. Väestön kokonaismäärä saavuttaa huippunsa 2020-luvun alussa, jonka jälkeen väestömäärä alkaa vähentyä. Väkiluvun kokonaismuutos vuosina on Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan koko maassa +2% ja Etelä-Suomessa 2 +11%. Väestön ikärakenne Väestön nopea ikääntyminen lähitulevaisuudessa on yleiseurooppalainen ilmiö, joka johtuu sodan jälkeen syntyneistä suurista ikäluokista. Vanhusten määrään ja väestöosuuteen vaikuttaa ikärakenteen ohella myös odotettavissa olevan eliniän piteneminen. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuosina kasvaa eniten vuotiaiden määrä, vuosina puolestaan vuotiaiden määrä ja vuoden 2020 jälkeen yli 75-vuotiaiden määrä. Vuonna 2000 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli Suomessa 15 % ja vuonna 2030 osuuden ennustetaan olevan jopa 26 %. 3 Muuttoliike Väestön ikääntyminen merkitsee luonnollisen väestönkasvun pysähtymistä ja kääntymistä negatiiviseksi useimmilla alueilla. Tällöin muuttoliikkeen merkitys alueiden väestökehitykselle on entistä suurempi ja se on tulevaisuudessa ainoa mahdollisuus lisätä väestön määrää. Suomen sisäinen muuttoliike suuntautuu Etelä-Suomeen. Maakunnittain tarkasteltuna kaikki Etelä-Suomen maakunnat saavat muuttovoittoa. 4 Maahanmuutto Suomeen on kasvanut viime vuosina ja Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset ovat asettuneet pääosin suurille kaupunkiseuduille. Suomessa mielenkiinto kohdistuu etenkin Baltian maihin ja toisaalta Luoteis-Venäjälle, josta maahanmuutto on tällä hetkellä määrällisesti suurinta. Ennusteiden mukaan maahanmuutto Suomeen tulee jossain määrin kasvamaan, mutta alueellisesti sillä ei ole kovin suurta merkitystä. 5 1 Tilastokeskuksen väestöennuste, trendilaskelma, syyskuu Etelä-Karjalan, Hämeen, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. 3 Tilastokeskuksen väestöennuste, trendilaskelma, syyskuu Tilastokeskuksen väestöennuste, omavaraislaskelma ja trendilaskelma, syyskuu Sisäasiainministeriö (2003). Suomen aluekehittämisstrategia 2013.

5 4 Asuminen Asumisen tulevaisuudennäkymissä voidaan nähdä mm. seuraavia kehityslinjoja 6 : Kasvukeskusten asuntomarkkinatilanne jatkuu vaikeana (hinnat ja tonttipula). Asumisen laadun odotetaan tulevaisuudessa paranevan. Asumistoiveiden muutokseen vaikuttavat etenkin ikärakenteen kehitys, kulttuuriset vaikutukset ja uusien sukupolvien arvomaailma. Ikääntyvä väestö hakeutuu keskuksiin lähelle hyviä palveluja. Ruokakuntien määrä kasvaa ja koko pienenee ikääntymisen ja yksinasumisen lisääntyessä. Asumisväljyyden kasvu jatkuu, mutta kasvuvauhti hidastuu. Yhdyskuntien eheyttämisen tavoite korostuu, jolloin mm. tiiviisti rakennetut pienten kerros-, rivi- ja paritalojen alueet lisääntyvät. Asuntotuotanto keskittyy eteläiseen Suomeen ja nykyistä enemmän ratayhteyksien varteen. Kaupunkien kehitys Kaupungistumisen ennakoidaan jatkuvan Suomessa ja erityisesti suuret kaupunkiseudut kasvavat nopeasti. Nopea kasvu asettaa haasteita asunto- ja palvelutuotannolle, sosiaalisen eheyden säilyttämiselle ja yhdyskuntarakenteen kestävälle kehitykselle. Työssäkäyntietäisyydet kasvavat lähes kaikilla kaupunkiseuduilla. Väestön alueellinen keskittyminen ja väljä omakoti-ihanne voivat myötävaikuttaa yhdyskuntarakenteen hajoamisen jatkumiseen kaupunkiseutujen sisällä. Maaseudun kehitys Maaseudun vetovoimatekijöitä ovat luonnonläheinen ympäristö, maaseutumainen elämäntapa ja sen muovaama kulttuurimaisema. Suurin maallemuuttajaryhmä ovat nuoret lapsiperheet ja keski-ikäiset kahden hengen kotitaloudet. Kaupunkien läheiselle maaseudulle muuttavat arvostavat lyhyehköjä työmatkoja ja palveluiden saatavuutta. Ydinmaaseudulle vetää asukkaita paluu juurille, aiemmalle koti- ja kesämökkiseudulle. Ydinmaaseutu ei kuitenkaan houkuttele muuttajia samassa määrin kuin kaupunkien läheinen maaseutu. 7 Ydinmaaseudun säilyminen elävänä on tulevaisuuden haaste, jonka merkitys tulee korostumaan lähitulevaisuudessa. Alkutuotannon säilymisellä maaseudulla on oleellinen merkitys maaseudun rakennusperinnön ja kulttuuriluonnon säilymiselle sekä omavaraisuudelle esim. kriisitilanteessa. 6 YTV (2001). Asumisen, työn ja liikkumisen tulevaisuus. 7 Sisäasiainministeriö (2003). Suomen aluekehittämisstrategia 2013.

6 5 Elinkeinoelämä Suomen elinkeinoelämän ja myös laajemmin yhteiskunnallisen kehityksen kannalta merkittävimmät kansalliset ja kansainväliset suuret kehityslinjat ovat 8 ja 9 : Globaali yhdentyminen, joka ilmenee mm. - yritysten, valtioiden, alueiden ja kuntien entistä monimuotoisempana verkottumisena. Osaaminen työn muovaajana, joka ilmenee mm. - teollisen ja muun toistotyön vähenemisenä, - high tech töiden sekä hoito- ja palvelutyön lisääntymisenä. Kasvava ympäristötietoisuus, joka ilmenee mm. - ympäristön, terveyden ja turvallisuuden korostumisena arvoina. Teknologian muutosvoimat, jotka ilmenevät mm. - tieto- ja viestintäteknologian tuoma riippumattomuus ajasta ja paikasta lisää monimuotoisen alueellisen kehityksen edellytyksiä, - teknologian kehitys voi lisätä alueiden eriarvoisuutta. Menestyvät tuotteet ja palvelut vaativat yleensä ympärilleen vuorovaikutteisen infrastruktuurin, mikä merkitsee vääjäämättä tiettyä keskittymistä. Palveluyhteiskunnan murros, joka ilmenee mm. - palvelujen yksityistymisenä ja palvelujen tarjoajien verkottumisena. Väestön ikääntyminen, joka ilmenee mm. - työvoimapulana suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, - vaikutuksina palvelutarjontaan. Yritysten toimintaympäristö Keskuskauppakamarin vuonna 2003 tekemän selvityksen mukaan tärkeimmät yritysten alueelliseen sijoittumiseen vaikuttavat tekijät ovat tärkeysjärjestyksessä 10 : 1) Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus 2) Liikenneyhteydet 3) Turvallinen elinympäristö 4) Viihtyisä asuinympäristö 5) Alue on kasvukeskus 6) Asuntojen saatavuus 7) Yritysten yhteistyömahdollisuudet 8) Tuotantokustannusten aleneminen 9) Asuntojen hinta 10) Yksityinen palvelutarjonta Euroopan Unionissa elinkeinoelämän suuri tulevaisuuden haaste on unionin laajeneminen. Itämeren valtioista ja Pietarin alueesta muodostuu merkittävä Pohjois-Euroopan talousalue. Erityisesti WTO-jäsenyyden myötä kansainvälinen kiinnostus Suomenlahden aluetta kohtaan tulee lisääntymään ja lisäämään ulkomaisia investointeja. Etelä-Suomen kannalta tärkeitä Itämeren alueen kumppaneita tulevat olemaan Tallinnan, Pietarin, Tukholman ja Riikan kaupunkiseudut. 8 Hernesniemi ym. (2001): Suomen avainklusterit ja niiden tulevaisuus. 9 Tekes. Tulevaisuus on osaamisessa. Teknologiastrategia näkemys valinnoista. 10 Keskuskauppakamari (2003). Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta.

7 6 Työmatkat ja pendelöinti Tulevina vuosina liikkumisen määrään ja laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. 11 : Väestön ja työpaikkojen keskittyminen suurimmille kaupunkiseuduille Yhdyskuntarakenteen hajautumisen jatkuminen kaupunkiseutujen sisällä Palvelujen (mm. koulut, päivittäistavarakaupat) keskittyminen Etätoimintojen yleistyminen mm. pankki- ja virastoasioinnissa Ajokorttien ja autojen määrän kasvu Työaikojen joustojen ja kansainvälisyyden lisääntyminen työmarkkinoilla Ympäristö- ja terveysarvojen painoarvon lisääntyminen Yksilöllistymisen jatkuminen ja pienyhteisöjen arvostuksen kasvu Vapaa-ajan arvostuksen lisääntyminen Työmatkojen määrän ja pituuden uskotaan tulevaisuudessa kasvavan. Asuinpaikan ja työpaikan välisten, alle 150 kilometrin yhdensuuntaisten työmatkojen keskimääräinen pituus (linnuntie-etäisyys) kasvoi Suomessa vuosien aikana keskimäärin 200 metriä vuodessa ja oli vuonna 1998 noin 10 kilometriä. Etenkin suuria kaupunkeja ympäröivillä alueilla pitkien työmatkojen osuus on korkea. Yhtenä työmatkan pituutta kasvattavana tekijänä näyttääkin selkeästi olevan työssäkäyntialueen läheisyys suurimpiin kasvukeskuksiin, Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Työmatkojen pitenemisen taustalla on useita tekijöitä. Liikenneinfrastruktuurin kehittyminen (uudet moottoritiet ja nopeat raideliikenteen yhteydet) on mahdollistanut työmatkojen pitenemisen. Samalla kehittyvä tietoliikenneinfrastruktuuri on vastaavasti antanut mahdollisuuden korvata ainakin osan matkoista esim. etätyönä. Toistaiseksi näyttää kuitenkin siltä, että etätyön vaikutukset työmatkojen määrään tulevaisuudessa tulevat olemaan vähäisiä. Toisaalta erityisesti suurissa kasvukeskuksissa asuntojen tarjonnan riittämättömyys ja asumisen kalleus pakottavat osan väestöstä asumaan muualla. 12 Paimioon keskeisimmin vaikuttavat kehityslinjat Luonnollinen väestönkasvu pysähtyy, maahanmuutto tulee kasvamaan. Väestö ikääntyy. Väestönkasvu keskittyy Etelä-Suomeen. Kaupungistuminen jatkuu ja väestö keskittyy muutamalle kaupunkiseudulle. Kasvukeskusten asuntomarkkinatilanne jatkuu vaikeana. Asumisen laadun odotetaan paranevan, asumisväljyyden kasvu jatkuu. Kaupunkien läheinen maaseutu houkuttaa muuttajia. Työssäkäyntietäisyydet pitenevät. Palvelujen keskittyminen jatkuu (koulut, kaupat). Yritykset ja työpaikat keskittyvät alueille, jotka tarjoavat parhaat kilpailuedut. Yhdyskuntien eheyttämisen tavoite korostuu. Alkutuotanto keskittyy alueille, jossa on edullisimmat kasvu- ja tuotantoedut. Alueet ja kunnat verkottuvat entistä monipuolisemmin. 11 Kiiskilä (1999). Yksilön arvot, asenteet ja matkustuskäyttäytyminen. 12 Helminen, Ristimäki, Oinonen (2003). Etätyö ja työmatkat Suomessa.

8 7 2.2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto päätti maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista valtakunnallista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden tarkoitus on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevissa päätöksissä sekä turvata alueidenkäytölliset edellytykset valtakunnallisten hankkeiden toteutumiselle. Tavoitteet välittyvät kuntien kaavoitukseen pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Osa tavoitteista otetaan huomioon suoraan kuntakaavoituksessa. Nämä tavoitteet ovat osaltaan pohjana myös Paimion maankäytön kehityskuvalle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin. Kokonaisuuksien alla on esitetty erityisesti Paimion kehityskuvan kannalta keskeisiä tavoitteita. 1) Toimiva aluerakenne Ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukeminen. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen Palvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen siten, että ne ovat eri väestöryhmien saavutettavissa. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen Riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnoille alkutuotanto mukaan lukien Viheralueiden yhtenäisyys Rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus, omaleimaisuus ja ihmisläheisyys 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyttäminen. Arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyttäminen. Luonnon virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen 4) Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto Liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen Ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien kehittäminen. Valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien kehittämisen turvaaminen. 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Luonnonoloihin sopeutuneiden, omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilyttäminen Alueiden säilyminen luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä kokonaisuuksina siten, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät.

9 8 2.3 MAAKUNNALLISET LÄHTÖKOHDAT Varsinais-Suomessa on lähes asukasta ja se on jakautunut viiteen seutukuntaan: Turun, Salon ja Loimaan seutukunnat sekä Vakka-Suomi ja Turunmaa. Maakunnan väestö on viime vuosina kasvanut Turun ja Salon sekä näiden ympäryskuntien muuttovoiton johdosta. Väestön ikärakenne on hieman vinoutunut ja vanhempien ikäryhmien osuus väestöstä tullee edelleen kasvamaan, ellei maakunta saa työikäistä muuttovoittoa. Varsinais-Suomi on noussut yhdeksi koko maan voimakkaimmin kasvavista alueista. Elinkeinoelämän vetureina ovat elektroniikka- ja kulkuneuvoteollisuus. Turku-Salo kehityskäytävä on maan suurin elektroniikkateollisuuden keskittymä. Maakunta on myös maan vahvinta maatalousaluetta. Varsinais-Suomi kytkeytyy kansainvälisiin toimintoihin Tukholma-Turku-Pietari akselin sekä Itämeren rannikkoalueiden kautta. Kuva 1. Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari-akseli 13 Maakuntasuunnitelma Varsinais-Suomessa on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntasuunnitelma vuoteen Se on pitkän aikavälin strateginen maakunnan kehittämisen suunnitelma, joka tulee ottaa huomioon maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisessa. 13 Varsinais-Suomen liitto (2002) Turun kaupunkiseudun maakuntakaava

10 9 Maakuntasuunnitelman mukaan Varsinais-Suomi visio on seuraava. VARSINAIS-SUOMI VUONNA 2020 Varsinais-Suomi on ICT, bio-, lääke-, elintarvike- sekä laivanrakennus- ja autoteollisuuden merkittävin suomalainen tuotantoalue sekä huomattava keskus metalli- ja kemianteollisuuden, materiaaliteknologian ja liike-elämän palveluiden aloilla. Varsinais-Suomessa säilyy monipuolinen yrityskanta- ja kulttuuri. Täällä on maan kansainvälistynein pieni ja keskisuuri teollisuus. Varsinais-Suomi on maan johtava maatalousalue. Varsinais-Suomi on merkittävä pohjoismainen matkailualue. Paimion maankäytön kehityskuvan laaditaan vaikuttavat eniten maakuntasuunnitelman aluerakenteelle esitetyt tavoitteet. Aluerakenteessa esitetään, että toimiva aluerakenne syntyy parhaiten hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja täydennysrakentamalla taajamia. Työpaikat ja palvelut tulisi olla hyvin saatavilla, jolloin liikennetarve vähenee. Keskeisiä Paimioita koskettavia hankkeita ovat Turku-Helsinki moottoritien rakentaminen sekä Turun seudun tekopohjavesihanke. Työmatkaraideliikennettä pidetään edelleen liikenteen järjestämisen keinovalikoimassa. Muista vireillä olevista hankkeista merkittävä on Turun seudun puhdistamo Oy:n hanke seudullisen jäteveden puhdistamon rakentamiseksi Turun Kakolanmäkeen. 2.4 PAIMIO OSANA TURUN SEUTUKUNTAA Paimio on osa Turun kaupunkiseutua, johon Paimion lisäksi kuuluvat Turku, Kaarina, Lieto, Naantali, Piikkiö, Raisio ja Rusko. Seudulle on laadittu maakuntakaavaehdotus, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ehdotus on jätetty ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Vahvistunut maakuntakaava tulee korvaamaan alueelle aiemmin vahvistetut seutukaavat. Liite 1 Ote Varsinais-Suomen vahvistetuista seutukaavoista. Turun seudulla on rikas kulttuuriperintö ja arvokkaita luontokohteita. Alueella on paineita uuden rakentamiselle runsaasti. Maankäytön keskeisiä kysymyksiä onkin se, kuinka sovittaa yhteen rakennetun-, kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä muinaismuistojen suojelun että uuden rakentamisen tarpeet.

11 10 Turun kaupunkiseutu on väestön kasvualuetta. Vuonna 2000 seudulla oli asukasta ja vuonna 2020 asukkaita arvioidaan olevan Seuraavassa taulukossa on esitetty Turun kaupunkiseudun väestön kehitys vuodesta 1960 ennustevuoteen 2020 ilman Turun väestönkehitystä Raisio Kaarina Lieto Naantali PAIMIO Piikkiö Rusko Kuva 2. Turun kaupunkiseudun kuntien väestökehitys ja väestöennusteet. Paimion toteutunut ja ennustettu väestön kehitys on erittäin maltillista. Ripeintä kasvu on ollut Raisiossa, Kaarinassa, Liedossa ja Naantalissa. Työpaikkoja Turun kaupunkiseudulla vuonna 2000 oli , joista Turussa oli 74 % 15. Vuonna 2020 työpaikkoja ennustetaan olevan Taulukko 1. Turun kaupunkiseudun työpaikkamäärä ja työpaikkaomavaraisuus 2000 sekä työpaikkatavoite Työpaikat 2000 Työpaikkaomavaraisuus 2000 (%) Työpaikat 2020 Kaarina Lieto Naantali PAIMIO Piikkiö Raisio Rusko Turku YHTEENSÄ Varsinais-Suomen liitto (2002)Turun kaupunkiseudun maakunta 15 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. 16 Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (2002).

12 11 Turun kaupunkiseudun maakuntakaava Varsinais-Suomen liitto on laatinut Turun kaupunkiseudun maakuntakaavaehdotuksen (hyväksytty maakuntavaltuustossa ja alistettu ympäristöministeriöön vahvistettavakasi). Maakuntakaavassa seudun tavoitteellinen aluerakenne on tiivis. Keskukset jaetaan maakuntakeskukseen sekä alue- ja kuntakeskuksiin. Palvelut sijaitsevat ensisijaisesti ns. keskusakselilla Piikkiön keskusta Kaarinan keskusta Skanssin itäportti Turun keskusta Länsikeskus Raision keskusta Naantalin keskusta. Paimion ja Liedon keskustat ovat tästä akselista erillisenä kaupunkirakentamisen kohdealueena. Rakentamisen pääpaino tulisi kaavan mukaan olla 3 km:n säteellä aluekeskuksista. Naantalilla, Paimiolla ja Liedolla on edellytyksiä säilyttää aluekeskusasema. Piikkiö ja Rusko sen sijaan eivät yltäisi aluekeskustasolle. Ennustettu väestönlisäys ja asumisen väljyyden kasvu tarkoittavat, että Turun kaupunkiseudulla tulisi rakentaa asunnot lähes asukkaalle, joka tarkoittaa noin ¼ nykyisestä väestöstä. Keskeisenä kehityskäytävänä nähdään E18-tiehen tukeutuva kehitysakseli. Turun kaupunkiseutu ja Salon seutu nähdään yhtenäisenä nauhamaisena työssäkäyntialueena. Kaavassa olevaa kaupunkirakennetta kehitetään lisäämällä asutusta ja työpaikkoja keskusten tuntumaan ja olevan kunnallistekniikan piiriin. Uusia irrallisia metsälähiöitä ei rakenneta. Täydennysrakentaminen on lähinnä suhteellisen tiivistä pientalo- ja kerrostaloasutusta. Myös kuntien pientalorakentamisen tarpeet voidaan täyttää kaupunkirakennetta täydentämällä. Varsinais-Suomen alueen joukkoliikenteen kehittämisessä nähdään tärkeänä taajamajunaliikenne. Taajamajunan ongelmana on kuitenkin pääsuunnan Turku-Salo kapasiteettipuute, joka estää liikennöinnin aloittamisen. Kaavassa varaudutaan rataosan kehittämiseen nykyisen radan kaksiraiteistamisen ja Piikkiö-Paimio rataoikaisun avulla. Tiivis malli alentaa liikenteen määrää ja tekee mahdolliseksi taloudellisen tavan järjestää palveluja. Itä-länsisuuntaisen kehityskäytävän vastapainona on maakuntakaavassa Paimion alueella maaseutualue, jossa tavoitteena on maa- ja metsätaloustuotannon toimintaedellytysten turvaaminen ja maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittäminen nykytilanteeseen tukeutuen ja hyödyntäen. Paimionjokilaakson elävää kulttuurimaisemaa on korostettu kulttuurin ja maiseman kannalta tärkeänä alueena. Liite 2 Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavaehdotuksesta (2002) Liitteet 3-6 Ote maakuntakaavaehdotuksen teemakartoista Maankäyttö ja aluerakenne, Liikenneverkko, Vesihuoltoverkko ja Energiaverkko.

13 PAIMION STRATEGISET TAVOITTEET Paimion strategia Paimiossa on laadittu keväällä 2003 strategia kaupungin kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Kaupungin kehittämisen tavoite on tiivistetty seuraavasti. PAIMIO VALTAVIRRAN VARRELLA Turvallinen, ihmisläheinen ja hyvien palvelujen kaupunki maaseudulla. Tarjoamme viihtyisän asuinympäristön sekä myönteisen kumppanuuden yrittämiselle. Strategia käsittelee kunnan kehittämisen kaikkia osa-alueita. Seuraavassa on siinä esitettyjä joko suoraan tai välillisesti maankäyttöön liittyviä tavoitteita: Talous ja henkilöstö - maksut ja taksat tarkistetaan vuosittain - kilpailukykyinen veroprosentti - kaupungin asuntojen vuokrat käypään tasoon - kunnallistekniikalla varustetut tontit myyntiin - palstojen, rakennusten ja huoneistojen myynnin tehostaminen Palvelut ja uudet tuotantotavat - yhteistyön lisääminen Turun seudun ja Salon seudun kuntien kanssa - infrastruktuuri-investoinnit: kevytliikenneväylät ja haja-alueen vesihuolto Asuminen ja ympäristö - ympäristön kestävä kehitys - kaupungin omistamien alueiden kaavoittaminen - yksityisten omistamien alueiden kaavoittaminen kaavoitussopimuksin - tonttien joustava hinnoittelu - turvallinen elämän ympäristö - positiivinen väestökehitys - kaupungin markkinointi Elinkeinot ja seutuyhteistyö - seudullinen yhteistyö ja verkottuminen - myönteinen yritysilmapiiri - valtatie 1 teollisuusalueen toteuttaminen - Paimion AKK:n hyödyntäminen - Paimion portin toteuttaminen - kaupungin markkinointi Kaupunginvaltuusto on jatkanut strategian työstämistä, jolloin siinä korostuivat entistä enemmän kunnan markkinointi ja myönteisen kuvan luominen uusien asukkaiden ja työpaikkojen saamiseksi Paimioon.

14 13 Paimion elinkeinopoliittinen ohjelma Paimiossa asetettu elinkeinopoliittinen toimikunta laati vuonna 1998 Paimio-ohjelman. Elinkeinopoliittista ohjelmaa on päivitetty syksyn 2003 aikana. Siinä on keskitytty lähinnä elinkeinojen kehittämisen näkökulmiin. Seuraavassa on ohjelmassa esitettyjä maankäyttöön joko suoraan tai välillisesti liittyviä tavoitteita, lähtökohtia ja toimenpiteitä: Tavoitteet - Paimion kehittäminen kasvavaksi ja viihtyisäksi asuinpaikaksi sekä yrityksille kilpailukykyiseksi sijoittumispaikaksi - Paimion väestö-, yritys- ja verotulopohjan kasvattaminen - Paimion tunnettuuden lisääminen - Paimion kehittämisedellytysten vahvistaminen Lähtökohdat - Paimion kehittäminen osana Turun ja Salon talousalueita - työpaikka-alueiden sijoittaminen niin, että uudet yritykset voivat sijoittua lähelle jo olemassa olevia - asukkaiden on voitava sijoittua lähelle työpaikkojaan puhtaaseen asuinympäristöön - asukkaille on taattava mahdollisimman korkeatasoiset julkiset ja kaupalliset palvelut - vetovoimaisen keskustaajaman aikaansaaminen palveluineen ja miljöineen - maaseudun elävänä säilyttäminen Toimenpiteitä - infrastruktuurin ylläpidosta huolehtiminen - korkeatasoisten palveluiden tuottaminen tai järjestäminen - maanhankinnan, kaavoituksen ja tonttien luovutuksen joustava ja tarkoituksenmukainen järjestäminen laadukkaiden asuin-, liike- ja yritystonttien ja kiinteistöjen aikaansaamiseksi - vetovoimaisen kaupallisen keskustaajaman kehittäminen - aktiivinen osallistuminen yhteistyöhankkeisiin talous- ja työssäkäyntialueella - kaupungin sisäinen ja ulkoinen markkinointi - aktiivinen tiedottaminen vireillä olevista asioista 2.6 NÄKEMYKSIÄ KEHITYSKUVAAN Paimion kehittämisohjelmissa on esitetty tavoite sekä uusien asukkaiden että työpaikkojen saamiseksi kaupunkiin. Turun kaupunkiseudun kasvu antaa Paimiolle mahdollisuuksia saada osa näistä seudun ennustetuista kasvunäkymistä. Turun uudet työpaikkakeskittymät sijaitsevat edullisesti Paimioon nähden, mm. Kupittaa, ohikulkutien varsi ja Biolaakso. Asuinpaikan valintaan vaikuttaa paitsi asuntojen laatu ja hinta yhä enemmän myös alueen palvelut, ympäristön laatu sekä mielikuva alueesta. Ihmisen mittakaavaiset peruspalvelut kuten koulu sekä monipuoliset vapaa-ajan palvelut voivat olla ratkaisevia tekijöitä asuinpaikan valinnassa. Paimiossa tulisikin miettiä, millaisesta asuntotarjonnasta Turun työpaikkakeskittyminen työntekijät ovat kiinnostuneita ja mitä muuta paitsi asuntoja Paimio voisi heille tarjota. Väestön ikääntyminen on yksi merkittävimmistä tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. 55+ ikäisiltä ovat lapset muuttaneet kotoa, asunto ja auto on maksettu ja tulot ovat työuran huipussa. Muuttaako ikääntyvä väestö Turkuun palvelujen ääreen vai tarjoaako Paimion oma keskusta ikääntyville laadukkaita asuntoja ja toimivat palvelut. Entä haluaako Paimio markkinoida itseään myös muiden kuntien ikääntyvälle väestölle?

15 14 Paimio kuuluu Turku-Salo kehityskäytävään, joka nähdään maakunnan tasolla ensisijaisena kehityskohteena. Tämä antaa pohjaa erilaisten kehityskäytävää vahvistavien ja uusia työpaikkoja luovien hankkeiden toteuttamiselle ja rahoitukselle myös Paimiossa. Rantaradan oikaisusta on 1990-luvun alussa tehty yleissuunnitelma. Rata nopeuttaisi liikennöintiä Saloon ja Helsinkiin. Radanoikaisu ei kuulu kuitenkaan ratahallintokeskuksen lähiajan kehittämishankkeisiin. Yritykset ulkoistavat toimintojaan sekä toisaalta verkottuvat erilaisten yritysten kesken. Paimion sijainti Turun yrityskeskittymän läheisyydessä ja hyvien liikenneyhteyksien päässä antaa sille mahdollisuuksia uusien yritysten houkuttelemiseen ja sitä kautta työpaikkojen lisäämiseen. Edellytyksenä on yrityksille sopivan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Sekä valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa, Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassa että Turun seudun maakuntakaavassa korostetaan tiivistä yhdyskuntarakennetta, olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä ja täydennysrakentamista. Suhteellisen tiivis pientalo- ja kerrostaloasutus nähdään suunnitelmissa tavoitteellisena. Paimion elinkeinopoliittisessa ohjelmassa painotetaan vetovoimaisen kaupallisen keskuksen kehittämistä. Nämä tavoitteet tulisi ottaa huomioon myös Paimion kehityskuvassa. Kaupunkien läheinen maaseutu sekä siihen liittyvät mielikuvat puhtaudesta ja turvallisuudesta ovat yhä tärkeämpiä vetovoimatekijöitä. Paimio on sekä kulttuurihistoriallisesti että luonnoltaan rikasta aluetta. Meri, jokilaaksot ja harjanteet tuovat maisemaan vaihtelua. Paimiolla on erinomaiset edellytykset markkinoida asuinmahdollisuuksia edellä mainittuja tekijöitä arvostaville. Etelärannikolla sijaitsevan Paimion kasvuolosuhteet kuuluvat Suomen edullisimpiin. Säilyttämällä tuotannollisesti edulliset, riittävän yhtenäiset maa- ja metsätalousalueet voidaan turvata alkutuotannon jatkuvuus ja mahdollistaa tuleville sukupolville omia valintoja.

16 15 3 PAIMIO TÄNÄÄN Paimio (Pemar) mainitaan nimenä ensimmäisen kerran jo vuodelta 1325 peräisin olevassa piispankirjeessä. Tuolloin seudun poikki Turusta Helsingin suuntaan kulki tärkeä kavioura, niin sanottu Kuninkaantie. Nykyisin Paimio on noin asukkaan kaupunki Turun ja Salon puolivälissä. Paimio kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan ja Länsi-Suomen lääniin ja sen pintaala on n. 240 km 2, josta vesipinta-alaa on vain noin 1 km MAANKÄYTÖN NYKYTILANNE Paimion kaupungin keskustatoiminnot keskittyvät Vistalle, joka on perinteinen eri liikennemuotojen solmukohta. Aluetta halkovat vesi- rauta- ja maantie. Paimion keskusta on säilyttänyt elinvoimaisuutensa ja muuttunut enemmän kaupunkikeskustaksi kun liikenneväylien status on ajan myötä muuttunut. Vesitien merkitys on tänä päivänä virkistyksellinen, junat eivät pysähdy Paimiossa ja Vistan eteläpuolitse kulkeva moottoritie Helsinki-Turku on avattu liikenteelle myös osuudella Paimio-Muurla Toisaalta liikenneväylien tarjoamat vielä hyödyntämättömät mahdollisuudet antavat haasteen Paimion kehittämiselle. Kaupungin taajamien kehitystä on vuosikymmeniä ohjattu kaavoituksella. Keskustan käsittävän Vistan osayleiskaavan ohella kaupunkiin on laadittu valtuuston hyväksymiä osayleiskaavoja Kalevan, Kyysilän, Korvenalan, Ruokolinnan, Miettulan, Hevonpään ja Nummenpään kyläalueille. Kaupungin asemakaavoitus on keskittynyt Vistalle, jonne keskustatoimintojen ympärille on kaavoitettu asuin- ja työpaikka-alueita. Moottoritien liittymän tuntumaan Tammisiltaan on laadittu palvelutoimintoja sisältävä asemakaava, joka sijainniltaan jää Vistan alueesta erilleen. Paimion nykymaankäyttöä, kaavatilannetta ja ajankohtaisia kaavahankkeita on havainnollistettu karttaliitteellä. Liite 7 Nykymaankäyttö, kaavoitustilanne ja ajankohtaiset kaavahankkeet. Maakuntakaavan laajenemisalueet. Väestö ja asuminen Paimion kaupungin väestökehitys on viime vuosina ollut seuraavan taulukon mukainen. Taulukko 2. Paimion väestökehitys 17. Vuosi Väkiluku Vuonna 2002 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 14 %, alle 15 -vuotiaiden 19,1 % ja vuotiaiden 66,9 % 18. Pääosa väestöstä (n. 70 %) asuu kaupungin keskustaajamassa Vistalla 19. Vuonna 2000 Paimion taajama-aste oli 76,1 % 20. Liitteet 8-9 Paimion väestö osa-alueittain ja väestömuutosten ennakkotiedot Tilastokeskus, väestötilasto. 18 Tilastokeskus, väestötilasto. 19 Paimion kunta (1995). 20 Suomen Kuntaliitto (2001).

17 16 Sekä vuonna 2001 että vuonna 2002 myönnettiin rakennusluvista 42 % asemakaava-alueiden ulkopuolelle. Vuonna 2003 syyskuun loppuun mennessä vastaava osuus oli 30 %. Liite 10 Asuinrakennuskanta asemakaava-alueiden ulkopuolella Liite 11 Asemakaava-alueiden ulkopuoliset taajama-alueet Elinkeinoelämä ja työpaikat Elinkeinorakenteeltaan Paimio painottuu palveluihin; palvelualoilla työskentelee 60 %, jalostuksessa 34 % ja alkutuotannossa 5 % Paimion työllisestä työvoimasta. Syyskuussa 2003 Paimion työttömyysaste oli 4,1 %. Koko Varsinais-Suomen TE-keskuksen alueella työttömyysaste oli syyskuun 2003 lopussa 9,2 % ja koko maassa 10,3 %, joten Paimion kaupungin työllisyystilanne on varsin hyvä. Paimion työttömistä työhakijoista 57 % oli miehiä, 13 % alle 25-vuotiaita ja 41 % yli 50-vuotiaita. Yli vuoden työttömänä olleita oli 13 % työnhakijoista. 21 Paimion työpaikoista 58 % on palvelualoilla, 34 % jalostuksessa ja 6 % alkutuotannossa. Paimio on tunnettu sähköalan teollisuudestaan ja vauraasta maaseudustaan, mutta rannikkopitäjässä perinteisiä elinkeinoja ovat olleet myös mm. kalastus ja veneenrakennus. Viljakasvien ohella Paimiossa viljellään mm. kasvihuone- ja erikoiskasveja. Paimion työpaikkaomavaraisuus on noin 87 %. Työpaikkamäärä on viime vuosina kasvanut. Taulukko 2. Paimion työpaikkakehitys 22. Vuosi e Työpaikkamäärä Vuonna 2001 Paimiossa oli 476 yritystä 23. Toimivia maatiloja on Paimiossa noin 250. Paimion isoimpia yrityksiä ovat 24 : YIT Oyj, Talotekniikka ja kiinteistöpalvelut, Scanfil Oyj, Paimion tehdas, sähkölaitteet, Fortum Sähkönsiirto Oy, sähkönjakelu, ABB Oy, Pienjännitejärjestelmät, Ansion Sementtivalimo Oy, Mesera Paimio Oy, metalliteollisuus, Vähäsilta Oy, metalliteollisuus, Piikkiö Works, Paimion tehdas sekä Eltel NetWorks Länsi Oy, infran rakentaminen. Julkisella sektorilla suurimmat työnantajat ovat Paimion kaupunki (519 työpaikkaa), Varsinaissuomen sairaanhoitopiiri, Paimion sairaala (322 työpaikkaa), Peimarin palvelu- ja kuntoutuskeskus (237 työpaikkaa) sekä terveyskeskus (99 työpaikkaa). Liite 12 Paimion ydinkeskustaa täydentävät työpaikka-alueet. 21 Varsinais-Suomen TE-keskus, Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 / Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. 23 Tilastokeskus, yritysrekisteri. 24 Markku Määttänen, Turun Seudun Kehittämiskeskus ( ).

18 17 Palvelut Julkiset palvelut Paimiossa on hyvät julkiset peruspalvelut sosiaali- ja terveystoimessa, koulutuksessa sekä liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimessa. Julkiset palvelut sijaitsevat pääosin Paimion keskustassa. Keskustassa sijaitsevat mm. kaupungin hallinto, yläaste ja lukio, lasten päiväkodit, terveyskeskus, vanhusten palvelukeskus, kirjasto, nuorisotalo ja uimahalli. Perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 kouluja on Paimiossa kahdeksan, vuosiluokkien 7-9 kouluja yksi sekä erityiskouluja 2. Vuosiluokkien 1-6 koulut sijoittuvat eri puolille kaupunkia. Perusopetuksen lisäksi koulutuspalveluja tarjoavat lukio, Paimion Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, musiikkiopisto, kansanopisto ja kansalaisopisto. Liite 13 Perus-, erityis- ja erikoisalojen opetuksen toimipisteet. Liikunta- ja virkistyspalveluja on kuvattu kappaleessa Virkistys- ja vapaa-ajan alueet. Paimion kaupungilla on pohjavedenottamot Preitilässä, Nummenpäässä, Saari-Nummensuolla ja Aakoisissa. Lisäksi Paimion kaupunki on mukana Turun Seudun Vesi Oy:ssä ja Mäntykankareen Vesi Oy:ssä ja saa siten myös käyttövettä Virttaankankaalta ja Sauvosta. Turun Seudun Vesi Oy:llä on meneillään Virttaankankaalle tekopohjavesihanke ja Paimion kaupunki saa sitä kautta myös jatkossa täydennystä Virttaankankaalta omiin pohjavesivarantoihinsa. Kaupungin runkovesijohtoverkko on havainnollistettu liitekartalla. Kaupungin runkoviemäriverkko kulkee pääosin rinnan vesijohtojen runkoverkon kanssa, mutta kattaa huomattavasti suppeamman alueen. Nykyisin Paimiolla on oma jäteveden puhdistamo Paimionjoen ranta-alueella. Kaupunki on mukana Turun Seudun Puhdistamo Oy:n hankkeessa, jossa Turun seudun jätevedet puhdistetaan tulevaisuudessa keskitetysti Turun Kakolanmäkeen sijoittuvassa jätevedenpuhdistamossa. Liite 14 Vesihuollon runkoverkot Kaupalliset palvelut Paimiossa on 11 päivittäistavaramyymälää, joista 6 on varsinaisia päivittäistavarakauppoja ja 5 päivittäistavaroita myyviä erikoisliikkeitä. Valtaosa päivittäistavarakaupoista toimii Paimion keskusta-alueella. Paimion päivittäistavaramyymälät palvelevat lähinnä alueen omaa väestöä. Erikoiskaupan myymälöitä on Paimiossa vajaat 30. Erikoiskaupan tarjonta on Paimiossa väestömäärään nähden varsin heikko. Yksi erikoiskaupan kehittymistä rajoittava tekijä on Turun läheisyys. Turku maakuntatason keskuksena tarjoaa monipuoliset erikoiskaupan palvelut ja vetää asiakkaita laajalta alueelta. Päivittäistavarakaupan ja erityisesti erikoiskaupan ostovoimaa virtaa paljon kaupungin ulkopuolelle, lähinnä Turkuun, mutta myös Salon seudulle. 25 Päivittäistavarakaupan lisätilantarpeeksi vuonna 2000 ja 2001 tehdyissä selvityksissä on arvioitu k-m 2 vuosina Selvitysten mukaan Vistan palvelut tulisi turvata tiivistämällä keskusta-aluetta. Uudet päivittäistavarakaupan hankkeet tulisi mahdollisuuksien mukaan liittää muuhun keskustan eheyttämiseen. Tärkeä keskustan ulkopuolella oleva kaupan keskittymä on Tammisilta. Tammisillassa on tällä hetkellä monipuolinen liikennepalvelukeskus, jossa toimii myös päivittäistavaramyymälä. E18- tien kehittyminen ja kasvava liikennemäärä mahdollistaa pitkällä aikavälillä Tammisillan alueen edelleen kehittämisen ja myös Rivonmäen alueen kehittämisen ja liikennekysyntään pohjautuvien palvelujen lisäämisen. Keskeistä näissä on polttoaineen jakelu ja monipuoliset ravintolaja kahvilapalvelut. 25 Varsinais-Suomen liitto 2000 ja 2001.

19 18 Tehtyjen kaupan selvitysten mukaan Tammisiltaa voitaisiin kehittää tilaa vievän kaupan ja matkailuliikenteeseen kohdistuvien kauppapalvelujen alueena (factory outlet, luomukeskus jne.). Rivonmäen aluetta voitaisiin kehittää pitkällä aikavälillä työpaikkavaltaisen tai liikennepalvelutoiminnan suuntaan. Vähittäiskaupan sijoituskohteena Rivonmäen alue ei ole perusteltu vähäisen väestöpohjan vuoksi. Liikenne Tieverkko Paimion tieverkon rungon muodostavat itä-länsisuunnassa E18-moottoritie sekä sen rinnakkaistienä toimiva mt 110. Pohjois-eteläsuunnassa tärkein yhteys on mt 181 Kemiö-Sauvo- Paimio, joka jatkuu edelleen Tarvasjoelle ja tarjoaa yhteyden valtatielle 10. Muu tieverkko palvelee lähinnä paikallisia yhteyksiä. Parantamistarvetta on mt 181 pohjoisosalla välillä vt 10 Paimio. E18-tie välillä Turku-Muurla on Varsinais-Suomen vahvimman kasvualueen ympäröimä. Se yhdistää seudun keskukset nauhamaiseksi kaupunkijärjestelmäksi, jonka läheisyydessä ovat mm. Kupittaan ja Turun Biolaakson alueet ja Salon-Halikon alueet. Paimiosta on myös nopeat yhteydet Turun ohikulkutielle (kt 40), jonka varressa työpaikkojen ja palveluiden kehittymiselle on hyvät mahdollisuudet. Paimion kannalta moottoritien avaaminen Muurlaan marraskuussa 2003 on mahdollisesti merkittävämpi tekijä kuin moottoritien jatkaminen myöhemmin Muurlasta Lohjalle. Moottoritiejakson avaamisen myötä alueella on paremmat mahdollisuudet kehittyä yhdeksi valtakunnan tärkeistä kaupunkiseuduista. Paimion alueella on kolme eritasoliittymää E18-moottoritielle ja kaikista on hyvät yhteydet Paimion keskustaan. Moottoritien eritasoliittymien lähialueet tulevat jatkossakin vetämään uutta maankäyttöä puoleensa koko seudulla. Eritasoliittymien lähialueitten osalta tulee tarkastella mm. erikoistumista tai profiloitumista, sillä Turku-Muurla välillä on marraskuusta 2003 lähtien 15 eritasoliittymää, joissa useitten osalta on käynnissä maankäyttöpohdintoja. Taajamatoimintojen tai aluerakenteen kehittämisen kannalta tie- tai katuverkolla ei ole merkittäviä puutteita verkollisessa yhdistävyydessä. Liite 15 Päätieverkko Joukkoliikenne Salo-Paimio-Turku akselilla toimii tehokas bussiliikenne. Se perustuu sekä pikavuoroihin että paikallisbussiyhteyksiin, lähtöjä on päivässä yli 50 kpl/suunta. Moottoritien avautuminen Muurlaan nopeuttaa osalla busseista matka-aikoja Paimiosta Salon ja Halikon kasvualueille. Lähimmät rautatieasemat ovat tällä hetkellä Salossa (28 km) ja Turussa (25 km). Turku-Salo ratayhteydelle on toivottu junaliikenteen kohtaamispaikkoja sekä pidemmällä aikavälillä kaksoisraidetta. Mikäli Salo-Turku välillä käynnistetään paikallisjunaliikenne tulee Paimioon oma seisake. Kilpailun avaaminen rataverkolla saattaa vaikuttaa paikallisliikenteen kehittämismahdollisuuksiin 26. Taajamajunaliikenteen määrätietoinen kehittäminen edellyttäisi maankäytön voimakasta uudelleensuunnittelua radanvarsialueilla 27. On luultavaa, että bussiliikenne tulee mahdollisen Paimion rautatieaseman toteutuessakin näyttelemään merkittävää osaa Paimion ja Turun lähikuntien välisessä matkustajaliikenteessä. Bussin matka-ajat eivät häviä merkittävästi junalle, lisäksi osalla matkustajista määräpaikat sijaitsevat mm. Piikkiön ja Kaarinan tai Turun itäosien alueella. Bussiyhteyksien, kuten mahdollisten rautatieyhteyksienkin osalta ongelmia on jatkoyhteyksien aikataulullisessa sopivuudessa tai käytettävyydessä Turun alueella. 26 Varsinais-Suomen raideliikenteen kehittämisselvitys Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, yhteenvetoraportti 2000.

20 19 Turun lentoasemalle on Paimiosta matkaa noin 25 km ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle noin 140 km. Sekä nyt että tulevaisuudessa Helsingin lentoasema tulee olemaan yhteyksiensä puolesta maan merkittävin lentoasema, josta mm. on suorat lennot muualle maahan. Turun lentoaseman lähialueelle kehittyvä logistinen keskittymä tulee pitkällä aikavälillä lisäämään rahtilentojen määrää Turusta. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on Turusta Paimion kautta Airbuspikavuoroyhteys tunnin välein. Logistiikka ja kuljetukset Moottoritie helpottaa ja nopeuttaa alihankintakuljetuksia seudullisella tasolla. Valtakunnallisella tasolla Turku on erittäin tärkeä logististen ketjujen solmukohta. Toimijat pitävät Turun seutua pääkaupunkiseudun ohella ainoana alueena, jossa on valtakunnalliset jakelujärjestelmät. Suurten operaattorien liikennettä on vähitellen keskittynytkin Turkuun (mm. Railship). Turun seudulla on käynnissä logistiikkakeskushanke, jossa on kansainvälisen tason tavoitteet 28. Logistinen kilpailutilanne kotimaassa kiristyy, kun Vuosaaren satama toteutuu Helsingissä. Turun etuna on edelleen kuljetusten nopeus. Valtakunnallisesti logistiikkasektorilla kehityssuuntana on vahva panostus E18-alueelle. Virkistys- ja vapaa-ajan alueet Paimion kaupunki tarjoaa monipuolisia urheilu- ja virkistysmahdollisuuksia kaupunkilaisille. Olemassa olevien lisäksi Paimion kaupungissa kehitetään koko ajan uutta. Paimiossa virkistys- ja vapaa-ajan alueet tarjoavat monien liikunnallisten mahdollisuuksien ohella myös esteettisiä elämyksiä. Rakennetuilla virkistysalueilla painottuu liikunnallinen osuus, kun enemmän luonnonmukaiset alueet kartuttavat henkistä pääomaa. Monitasoiselle ruumiin ja sielun virkistymiselle luo edellytykset Paimion ominaispiirre: maatalouskulttuurin keskelle on rakentunut vireä kaupunkimiljöö. Kaupungin rakenteessa on asuinalueet suunniteltu niin, että omalta asuinalueelta on helppo mennä ulkoilemaan ja virkistäytymään läheiseen luontoon. Paimion kaupunkikeskuksessa Vistalla on kolme merkittävää urheilupalvelujen aluetta. Vistalla on urheilupuisto, jossa on mm. jäähalli, Suomen oloissa ainutlaatuinen keinonurmi (lämmitettävä kumihiekkatekonurmi), tartan ja tennis. Keskusurheilupuiston eteläpuolella olevalla Rivonmäen alueella on mittava kuntoilureitti. Vistan pohjoisosassa on Oinilan alueella asutuksen keskellä puisto, jossa on uimala. Hanhijoen laajalla virkistysalueella on uusi hyppyrimäki, muovimäki, joka jatkaa Paimion mäkihyppyperinnettä. Alueella on myös kuntorata. Vistan eteläpuolella on kaupungin kunnostama pieni järvi uimarantana. Hiekkahelmi- niminen uimaranta on aktiivisessa käytössä ja myös ulkopaikkakuntalaiset ovat löytäneet sen. Kaupungin urheilumahdollisuuksiin kuuluvat myös mm. cartingrata ja salibandycenter. Vapaa-ajan palveluiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Päivän trendi on hiihtoputki. Uutena hankkeena on noussut esiin Lounais-Suomen hiihtotunnelihanke Paippi, joka olisi E 18 tuntumaan tuleva virkistys- ja vapaa-ajan keskus. Paipin tavoitteena on muodostaa toimiva kokonaisuus, joka tarjoaa liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia perheille, yrityksille ja yhdistyksille. Paipin palveluista osa on uusia ja osa jo olemassa olevia. Suunnitelmat pitävät sisällään hiihtotunnelin, curlingradat, luistelualueen, pulkkamäen, rullahiihto- ja rullaluistelureitit, ulkoliikuntareitit, kartingradan, kuntosalin, uima-altaat sekä saunaosaston. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat myös mm. hotelli-, ravintola- ja kokouspalvelut. 28 Andersson (2001)

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Hyypiö. Takatalo Mustavuori Kehinoja Ketola. Hyypiönmäki Päivölä Ohjonväljä. Kotamäki Kavilanpyöli Louhos Hevosmäki. Rauh. Rauh.

Hyypiö. Takatalo Mustavuori Kehinoja Ketola. Hyypiönmäki Päivölä Ohjonväljä. Kotamäki Kavilanpyöli Louhos Hevosmäki. Rauh. Rauh. Hyypiö Peltola Takatalo Mustavuori Kehino Ketola Hyypiönmäki Päivölä Ohjonväljä 00@ Kotamäki Kavilanpyöli Louhos Hevosmäki Rauh. Ohuvuori Turrinmäki LIITE 2 Rauh. Niinimäki Kuusela Immaisi Kavila Koivumäki

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Lähtökohdat ja tavoitteet: valmisteluvaiheen raportti 10.1.2014 10.1.2014 Page 1 Koko kunnan kattava oikeusvaikutteinen suunnitelmakartta (n. 1:100000, A3) Millaista

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Aloite Naantalin kaupunki 7.2.2011, päiv. 1.6.2012 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Velkuanmaan Pohjakylässä.

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI MAKKARAMÄKI, ns. Karusellin alue Ak 5169 16.8.2011 ASEMAKAAVA Kankaanpään 10. kaupunginosan (Makkaramäki) osa aluetta, ns. Karusellin aluetta

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 Naantalin kaupunki sivu 1 (6) ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 NAANTALI, ITÄTAMMISTON ASEMAKAAVAN LAATIMINEN (AK-259) Aloite Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Turun seudun kehittämiskeskustelu 2013

Turun seudun kehittämiskeskustelu 2013 Turun seudun kehittämiskeskustelu 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus Alueidenkäyttö Anna-Leena Seppälä VARELY/ALS 11.4.2013 MAL aiesopimus Allekirjoitettiin 20.6.2012 voimassa vuoden 2016 loppuun asti osapuolet

Lisätiedot