Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti Lue lisää sivuilta 6 11

Transkriptio

1 Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti Lue lisää sivuilta 6 11 Matkailu

2 Matkailutoimittajien Kilta jakoi kunniakirjoja Matka 2011-messuilla Laavavirta Alajärven Tulivuorikeskuksessa Aino Rimppi Matkailutoimittajien Kilta täyttää tänä vuonna 42 vuotta. Yhdistykseen kuuluu 109 mediaalan jäsentä toimittajista valokuvaajiin ja tvsekä radiotoimittajiin. Kilta on jakanut kunniakirjoja vuodesta Vuoden 2010 kotimaan matkailukohde on Tulivuorikeskus eteläpohjalaisella Alajärvellä. Kivihionnasta alkanut toiminta laajeni 1998 Tulivuorikeskukseksi, jossa matkailijat voivat tutustua aitoihin meteoriitteihin ja fossiileihin, kokea maanjäristyksen voiman ja geysirin purkauksen. Tulivuorikeskuksen ovat pieteetillä rakentaneet Risto ja Anna-Liisa Saarela. Tulivuorikeskus täydentää eteläpohjalaisen Alajärven kunnan monipuolista kulttuuritarjontaa: Aalto-keskus, Nelimarkka-museo ja Engelin suunnittelema puukirkko ovat näkemisen arvoisia. Lisäksi voi poiketa viinimaistiaisiin Punaisen Tuvan Viinitilalle. Paras nettisivusto Metsähallituksen luontopalvelujen ylläpitämä luontoon.fi -sivusto on koko maan kattava linkki Suomen retkeilyalueille ja kansallispuistoihin. Sivustoilla on otettu huomioon maamme monipuolinen luonto, jossa jokainen halukas pääsee räätälöimään itselleen sopivan retkireitin. Retkikohteita löytyy myös lapsiryhmille ja liikuntaesteisille. Retkille annetaan vinkkejä retkieväisiin, -varusteisiin, autiotuvissa yöpymiseen ja koiran kanssa retkeilyyn. Sivustot on rakennettu suomen, englannin, ruotsin ja saamen kielellä. Vuoden 2010 matkailuhenkilö on Turun ja Turku Touring Oy:n matkailujohtaja Anne.Marget Niemi. Hän on toiminnallaan onnistunut lähes mahdottomassa, ylistää Matkailutoimittajien Kilta. Niemi on saattanut yhteen Turun seudun yksityisen ja julkisen sektorin, yritykset, poliitikot ja virkamiehet, joiden kanssa hän on luonut toimivan ja energisen kokonaisuuden. Toimintamalli on 10 vuoden aikana levinnyt myös muualle Suomeen. Vuoden häppeningiksi raati valitsi Tuska Open Air Metal Festivaalin, joka on saanut maailmanlaajuista huomiota. Festivaali loisti ja kuului 2010 Kaisaniemen puistossa Helsingissä. Yleisö täytti puiston lisäksi kaupungin hotellit, ravintolat ja baarit. Vuoden 2010 ulkomaan matkakohde on suurkaupunki Berliini, jonka jokainen kaupunginosa näyttää erottuvan kuin omaksi itsenäiseksi kyläkseen. Vuoden 2009 epäpalkinnon eli Seitikin sai kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin, joka raadin mukaan on laiminlyönyt ministeriönsä tavoitteen, karsinut museoita ja vaikeuttanut niiden toimintaa. 2

3 Suomen Matkailijayhdistys SMY ry on 1887 perustetun alkuperäisen SMY:n perinteitä vaaliva järjestö, jonka tarkoituksena on kehittää matkailumahdollisuuksia Suomessa sekä edistää kulttuuriin, luontoon, ulkoiluun ja vaellukseen liittyvää matkailua ja siten maan ja sen eri osien ja niiden olosuhteiden monipuolista tuntemista. SMYn uusin aikaansaannos matkailun artikkelikirjaan Lomasuuntana Suomi on otettu innostuneesti vastaan. Jäsenyhdistykset ovat tilanneet kirjaa edellistä enemmän ja kiitoksia on tullut laajalti. Talkootyönä aikaansaatua kirjaa voidaan pitää tärkeänä kulttuuritekona ja tästä aikaansaannoksesta suurin kiitos kuuluu edesmenneelle yhdistyksemme perustajajäsenelle Pekka Laukalalle. Pekan panos oli korvaamaton samoin kuin mukana olleiden kirjoittajien, MEKn ja kaikkien muidenkin tahojen. Kaikille lämmin kiitos! Lomasuuntana Suomi kirja toimii mainiosti yhdistystemme keinona muistaa paikallisia matkailun vaikuttajia heidän työstään ja ansioistaan matkailun saralla. Kotimaan matkailu voi hyvin viime vuonna ja näyttää, että vuodesta 2011 tulee vieläkin parempi. SMYn jäsenmäärä kuvastaa myös tätä trendiä ja on hienoisessa kasvussa melkein kaikissa jäsenyhdistyksissä. Timo Havola SMY puheenjohtaja Sähköposti: Pieni ele -keräys ja Auttaminen alkaa läheltä Näyttelijä Minna Hämäläinen Turku 2011 Euroopan kultuuripääkaupunki Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti Lue lisää sivuilta Kotimaiset matkailijat vallanneet Oulun Arktikum - Ounasvaara 20...Näyttelijä Pekka Räty Kevään teatterit Turku, talvinen Aurajoki Matkailu Suomen Kansallismuseo 30...Kokkolan asuntomessut 32...Ruukkihistoriaa Mathildedalissa 35...Käsityksiä Salon Taidemuseossa Matkailu

4 Pääasia on antaa katsojalle jotakin Minna Hämäläinen Turun kaupungin teatterin esityksessä Yksityisiä keskusteluja,kuva: Yehia Eweis. Turun kaupunginteatterissa Yksityisiä keskusteluja -näytelmässä loistoroolin tekevä Minna Hämäläinen pitää teatterin ja näyttelijän tärkeimpänä asiana antaa jotakin katsojille. On liikaa sanoa, että haluaisin näyttelijänä parantaa maailmaa. Mutta jos kykenen parantamaan yksittäisen katsojan ja ihmisen maailmaa sekä jakamaan yhteisen kokemuksen edes parin tunnin ajaksi, tunnen tehneeni ison työn, arvioi Hämäläinen teatterin merkitystä. Minna Hämäläinen sai kipinän teatteriin veren perintönä, sillä hänen isänsä oli näyttelijä. Hämäläistä kiinnosti myös tanssi ja hän kävikin kotikaupungissaan Kuopiossa tanssilukion. Teatteri vei kuitenkin voiton ja Hämäläinen valmistui näyttelijäksi Tampereella Kuopion kaupunginteatterista löytyi en- simmäinen vakituinen työpaikka. Turkuun hän päätyi jo Olen viihtynyt Turussa hyvin. Pidän sekä kaupungista että työpaikastani. Olen saanut tehdä monenlaisia rooleja. Tosin edellisestä Yksityisten keskustelujen Annan kaltaisesta suuresta roolista on jo aikaa. Elokuva ja tv kiinnostavat Hämäläinen iloitsee, että on saanut näytellä myös Turun kaupunginteatterin ulkopuolella. Hänestä oli ihana olla mukana esimerkiksi Veikko Aaltosen ohjaamassa neliosaisessa tv-elokuvassa Naisia kaupungilla, joka esitettiin TV1:n kotikatsomo -sarjassa. -Tuollaisia keikkoja on kiva tehdä, kun käsikirjoitus on hyvä ja vetäjänä mahtiohjaaja. Hyvä teksti on näyttelijälle roolin tekemisen perusta. Kun vielä työporukka on innostunut ja ohjaaja luottaa näyttelijöihin, ovat onnistumisen edellytykset koossa. Teatterissa näytteleminen on Hämäläiselle kuitenkin ehdottomasti mieluisinta. Varsinkin harjoitteleminen on hänestä innostavaa ja mielenkiintoista. -Kun näyttelijä luottaa itseensä ja itsetuntoasiat ovat kohdallaan, voi periaatteessa tehdä mitä vain. Juuri itsetunto on a ja o, jotta uskaltaa heittäytyä 4

5 pelkäämättä roolinsa ja näytelmän maailmaan.. Roolit eivät sekoa Vaikka näyttelijä joutuu teatterissa tekemään montaa roolia limittäinen ja päällekkäin, roolit eivät ainakaan Hämäläisellä sekoa koskaan. Sen sijaan ensi-illan lähetessä arjen sietokyky on koetuksella. Kotona on odottamassa äidin rooli kahden pienen lapsen vaateineen. -Yksityisten keskustelujen harjoitusten viime metreillä olin varmaankin huono huono äiti. Kahden ja kuuden ikäisille lapsille äiti on vielä tärkeä. Sen huomaa hyvin, kun ehdin olemaan enemmän kotona. Toisaalta omaatuntoa lohduttaa, etteivät lapset paremmastakaan tiedä, naurahtaa Minna Hämäläinen. Teatterissa roolista toiseen siirtyminen tapahtuu automaattisesti. Joihinkin esityksiin valmistautuminen alkaa jo edellisenä päivänä. Kysymys on Minna Hämäläisen mukaan siitä, miten saa mielensä ja kehonsa oikeaan uomaan. Näyttelijässä on aina myös tietty määrä narsismia. -Näyttämöllä on otettava oma tila. Jonkinlainen narsisti täytyy olla, että jaksaa illasta toiseen koikkelehtia yleisön edessä. Narsismi ammatissa ja yksityiselämässä ovat kuitenkin aivan eri asioita. Minna Hämäläisen mielestä näyttelemisessä on hienointa ja haastavinta oman pelkonsa ja häpeäntunteensa voittaminen. Näyttelijä voi olla tyytyväinen kyetessään tekemään roolinsa kuten se on harjoiteltu. Ja jos se vielä koskettaa ja liikuttaa katsojaa. Pääasia on, että saa jotakin annettua katsojalle. Työtunteja ei laskettu Annan roolia Ingmar Bergmanin Yksityisiä keskusteluja tehtäessä Minna Hämäläinen ei laskenut työtunteja. Teatteriharjoitusten lisäksi taustatyötä oli tehtävä myös kotona. -Sain tietää roolista jo viime kesänä, vaikka harjoitukset alkoivat vasta marraskuun alussa ja ensi-ilta oli tammikuun 21. päivänä. Kyseessä on minulle harvinainen megarooli. Sen tekeminen ei olisi koskaan onnistunut teatterin työtuntien puitteissa. Rooli otti minut kokonaisvaltaisesti vieden myös loppuvaiheessa yöunet. Minna Hämäläinen luki Bergmanin kirjan ja dramatisoinnin heti saatuaan tietää roolistaan, joten alitajunta ehti tehdä omaa työtään ennen varsinaisten harjoitusten alkua. Hänen ensimmäinen ajatuksensa oli: Jees,jees, tämä on mun juttu! Vasta lokakuussa Hämäläinen alkoi tutustua tosissaan Annaan ihmisenä ja paneutua rooliin. -En ole vieläkään nähnyt Bergmanin kirjasta tehtyä elokuvaa. Sehän on tullut televisiosta, mutta nyt ajateltuna en olisi edes halunnut nähdä sitä. -Tekstissä on itsellenikin paljon tuttuja elementtejä. Olen kokenut vastaavaa. Lukiessani kirjaa ajattelin, että onpas kivaa, kun saa käydä läpi vanhat paskat. Eikä se enää tuntunut pahalta. Minna Hämäläisen oli helppo samaistua Annan elämään ja ajatuksiin. Roolin työstäminen ja tekeminen tuntuikin helpolta. -Eikä vähiten loistavan ohjaajan ansiosta, tunnustaa Hämäläinen. -Minulla on sellainen olo, että olen tämän roolin myötä oppinut paljon näyttelijäntyöstä. En ole aikaisemminkaan pitänyt itseäni laiskana näyttelijänä, mutta nyt tajuan vasta oikeasti kuinka paljon työtä pitää tehdä onnistumisen eteen, päättää Minna Hämäläinen ja hymyilee. (KA) Eila Halonen ja Minnä Hämäläinen: Kuva: Yehi Eweis Matkailu

6 Turussa pöytä katetaan kulttuurilla Tammikuun puolivälissä näyttävästi avattu Turun kulttuuripääkaupunkivuosi on suurimpia suomalaisen kulttuurin panostuksia vuosikymmeniin. Vuoden ohjelma koostuu kaikkiaan 155 projektista. Eri tapahtumia ja projektia toteuttaa suuri joukko suomalaisia ja kansainvälisiä tekijöitä. Yksittäisiä tapahtumia on vuoden aikana noin Turku säätiön toimitusjohtaja Cay Sevon kertoo Turun olevan valmis ottamaan paikkansa eurooppalaisessa kulttuuripääkaupunkien ketjussa. Pitkän ja laaja-alaisen valmistelun tuloksena Turun vuoden ohjelma on korkeatasoinen ja monipuolinen. Turku 2011-säätiön toimitusjohtaja Gay Sevon. Kuva Jussi Vierimaa. Kulttuuriareena Logomo. Kuva Arkk.tehtitoimisto Vapaavuori Oy. -Tavoitteemme ulottuvat pidemmälle kuin vain yhteen vuoteen. Panostamalla kulttuuriin panostamme koko kaupungin kehittämiseen, asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten hyvinvointiin. Vuosi vie Turkua eteenpäin kohti uusia haasteita, uskoo Sevon. Turku 2011 avajaiset. Kuva Olli Sulin. 6

7 EU:n kultuurikomissaari Androulla Vassilioun saapui Turkuun, Gay Sevon vastassa. Kuva Arto Takala. Kulttuuurivientiä ja kansainvälisyyttä Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki samaan aikaan Tallinnan kanssa. Turussa tavoitteena on lisäksi luovan talouden ja kulttuuriviennin kasvattaminen ja kansainvälisyyden vahvistaminen. <Leipäteksti>-Kaikessa toiminnassa pyritään pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Lähtökohtana on, että kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma tekee ihmisille hyvää, korostaa Cay Sevon. -Turussa kulttuuri on tänä vuonna kohdattavissa niin kaupan kassalla kuin kulttuuripääkaupunkivuoden keskuksena toimivassa vanhassa VR:n konepajassa Logomossa. Kaikki tapahtumat ja koko vuoden ohjelma tähtää hyvän tekemiseen ihmisille. Turku ohjelmassa on runsaasti hyvinvointiin suoraan liittyviä tai sitä lisääviä hankkeita, joissa luodaan esimerkiksi kulttuuriohjelmia vanhainkoteihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Lisäksi aivan erityislaatuisena palveluna terveyskeskuslääkärit jakavat vuoden aikana vastaanotoillaan liki 5500kulttuurireseptiä eli vapaalippuja kulttuurivuoden tapahtumiin. Cay Sevonin mukaan Turussa kulttuuri ymmärretään laajasti ja eri kulttuurinaloja on yhdistetty ennakkoluulottomasti. Ohjelmassa on runomuotokuvia, kulttuurikuntoilua, matonkudontaa tarinamuodossa, haitaripainia, heviä musikaalina ja muita yhdistelmiä. Ohjelmajohtaja Suvi Linnilä pitää tärkeänä, että Turku ohjelma on kaikille helposti lähestyttävä ja kokemuksellinen. Pyrkimyksenä on rikkoa raja-aitoja, lisätä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä sekä houkutella uusia kohderyhmiä kokemaan kulttuuria. <Väliotsikko>Näyttävät avajaisjuhlat <Anfangi>Turku aloitti vuotensa Euroopan kulttuuripääkaupunkina tammikuuta koko viikonlopun kestäneillä juhlilla.päätapahtumapaikat olivat Aurajokiranta ja uusi kulttuuriareena Logomo. <Leipäteksti>Avajaisten ja koko vuoden suurin yksittäinen tapahtuma nähtiin jokirannassa lauantai-iltana 15. tammikuuta. Tällä puolen, tuolla puolen -niminen rakkaustarina tarjoili katsojille muun muassa huikeaa pyrotekniikkaa sekä ilma-akrobatiaa. Mark Murphyn ohjaamasta eistyksestä vastasi brittiläinen Walk the Plank -ryhmä vahvistuksenaan lähes 350 paikallista kuorolaista. Shown toteutukseen osallistui kaikkiaan noin 1700 turkulaista. Avajaisiin osallistui vajaat katsojaa. Sunnuntaina 16. tammikuuta avattiin avattiin näyttävä näyttely- ja tapahtumakeskus Logomo. Aivan Turun päärautatieaseman tuntumassa sijaitsevaan Logomoon sijoittuvat koko vuoden auki olevat näyttelyt ja osa suurista esityksistä. Menestyneen kansainvälisen kuvataiteen lisäksi Logomossa on esillä koko perheen kokemuksellisia näyttelyitä. Tapahtumapuolella tarjolla on tanssia, teatteria ja musiikkia aina jazzista oopperaan. Logomo, sen taidekahvila ja kauppa ovat avoinna yleisölle viikon jokaisena päivänä, myös juhlapyhinä. (KA) Matkailu

8 Keskiaika ja taide yhdessä Auran rannalla Aboa Vetus & Ars Nova. Kuva Jari Nieminen Kun latinankielinen kertoo vanhan Turun ja uuden taiteen yhdistelmästä, tiedät olevasi Turussa Aurajoen rannalla. Aboa Vetus & Ars Nova on kiehtova käyntikohde. Aboa Vetus sisältää ainutlaatuisen rauniokorttelin ja Ars Nova on yksi Turun kolmesta taidemuseosta. Tänä keväänä siellä voi tutustua vakituisten kokoelmien lisäksi vaikkapa Ulla Jokisalon taiteeseen. Keskiaikainen Turku oli Ruotsi-Suomen toiseksi suurin kaupunki. Aboa Vetus kertoo Suomen vanhimman kaupungin mielenkiintoisesta ja pitkästä historiasta aitojen raunioiden keskellä. Ne löydettiin uudistettaessa vanhaa Rettigin palatsia museokäyttöön ja kaivettaessa lisärakennuksen perustuksia. Aboa Vetus on keskiajan helmi ja ainutlaatuinen museo, jossa yleisö pääsee mukaan menneeseen. Ars Nova on saanut alkunsa Matti Koivurinnan taidekokoelmasta ja toimii aktiivisena nykytaiteen museona. Museossa kävijä tavoittaa kokoelman helmet ja nykytaiteen näyttelyt yksityispalatsiin tehdyissä näyttelytiloissa. Biennaali kesällä Ars Novassa järjestetään eurooppalainen nykytaiteen biennaali parittomina vuosina. Ensi kesän Turku Biennaali 2011 keskittyy Mielen kuvioihin. Tämän vuoden teema tavoittelee ajatusta ja ajatuksen polveilevaa kulkua ihmisen mielessä. Se kutsuu taiteilijoita käsittelemään mietteitä ja aatteita; ikuisia ajatuksia aatehistoriassa ja välähdyksiä tästä päivästä. Mielen kuvioita antaa avaimeet kriittiseen ajatteluun ja tark- kasilmäisiin havaintoihin ympäröivästä maailmasta ja sen trendeistä. Turku Biennaaliin on kutsuttu yhdeksäntoista taiteilijaa, jotka tulevat täyttämään Ars Novan kaksi kerrosta syvällisillä ja haastavilla teoksilla. Taiteilijoita on eri puolilta Eurooppaa. Leikin varjossa keväällä Jo ennen kesää voi koko talven ja kevään ajan ihastella Ulla Jokisalon yksityisnäyttelyyn Leikin varjo. Näyttely on laaja, yhtenäinen teoskokonaisuus taiteilijan vuosina syntyneestä tuotannosta. Tekniikaltaan Jokisalon teokset ovat valokuvia, käsinkirjonnalla ja paperileikkauksella tehtyjä kollaaseja sekä esineinstallointeja.. Näyttelyn nimi Leikin varjo viittaa todellisuuskäsitykseen, jossa leikillä kaikkine sen ilmenemismuotoineen on tärkeä, aikuisenkin maailmaa hahmottava tehtävänsä. Leikki itsessään on Ulla Jokisalon teos; Neulankantaja myönteinen, arjen sovinnaisuuksia karttava ja ihmismielen vapautta ylläpitävä voima. Leikkimällä ja fantasioiden voi myös päästä yhteyteen elämänsä pimeiden, joka vaarallisten puolten kanssa. Se, mikä pelottaa, herättää houkutusta. Keskeinen inspiraation lähde Ulla Jokisalon viimeaikaiselle työskentelylle on löytynyt luvun lastenkirjallisuudesta. Erityisesti kirjojen piirroskuvitukset ovat innoittaneet taiteilijaa. Jokisalon viime vuosien tuotannon voi myös nähdä vuoropuheluna vanhan kirjallisuuden kuva- ja tarinaperinteen kanssa. (KA) 8

9 Lähes kaksi miljoonaa osallistujaa Turku ohjelmalle odotetaan lähes kahta miljoonaa osallistujaa. Tapahtumia järjestetään Turun keskustassa, kaupunginosissa sekä muualla Varsinais-Suomessa ja saaristossa. Turussa tavoitteena on laajentaa kulttuurin käsitettä. Pyrkimyksenä on rikkoa rajoja, etsiä uutta ja tarjota yllättäviä kokemuksia kaiken ikäisille. Sisällöllisesti Turun ohjelma jakaantuu viiteen teemaan, jotka kuvastavat sen eri näkökulmia arjen muuttujaa tuo kulttuurin arkeen ja tekee kohtaamisesta helppoa lentoonlähtöä tarjoaa suuria ja pieniä elämyksiä ja vahvistaa Turulle tärkeitä kulttuurinaloja. Turku Itämeren, saariston ja Aurajoen kaupunkina esittelee puolestaan 2011 sukellusta saaristoon. Mieleen, minuuteen ja identiteetteihin liittyviä ksymyksiä pohtii teema 2011 henkilökohtaista. Turun pitkää historiaa ja tulevaisuutta tarkastellaan 2011 muistijälkeä -teeman alla. Pääosa vuoden ohjelmasta on rakennettu avoimen hankehaun pohjalta. Suomalaisten ja kansainvälisten tekijöiden hakemuksia vastaanotettiin yli tuhat. Historian ensimmäisenä kulttuuripääkaupunkina Turku avasi haun myös tutkimusprojekteille, joita ohjelmassa on mukana yksitoista. (KA) Kuvaaja: Arto Takala Täällä kulttuuri on kuin kotonaan. Turun uusi kulttuuriareena Logomo on nyt auki ja toimii koko kulttuuripääkaupunkivuoden näyttävänä keskuksena. Kuusi näyttelyä, lukuisat esitykset, upea kahvila ja Logomo Shop tarjoavat kaikki kulttuurielämyksiä. Näyttelyt: Only A Game? jalkapallonäyttely Tuli on irti näyttely Liisa ihmemaassa -valokuvanäyttely Tom of Finland -näyttely Kiasma/ARS11: Eija-Liisa Ahtilan Where is where? - Missä on missä? Avoinna Joka päivä. Köydenpunojankatu 14 Koko ohjelma: Matkailu

10 Esittävän Taiteen Toukokuussa liikutaan Euroopan reunalla Ohjaaja Andriy Zholdak. Kuva Robert Seger. Esittävän Taiteen Toukokuu tuo Turun Kaupunginteatterin kolmelle näyttämölle ja muihin tiloihin 12 vierailuesitystä, joissa esiintyjiä on 14 eri maasta. Teatterinjohtaja Raija-Liisa Seilo halusi ohjelmistoa valitessaan hypätä Keski- Euroopan ylitse ja tuoda esiin näkökulmia meille vieraammista kulttuureista. -Halusin katsoa, miten eurooppalainen elämäntyyli näyttäytyy toisilla Euroopan laidoilla. Tarkoitus on tutkailla myös kommunikoivatko Euroopan reuna-alueet toistensa kanssa. Toukokuun ohjelmistoa suunniteltaessa katsottiin tarjontaa taidefestivaalin vinkkelistä. Vaikka budjetti oli rajallinen halusi Raija-Liisa Seilo ottaa mukaan myös suurempia esityksiä kaupunginteatterin päänäyttämölle. Mukana on kokeellisiakin esityksiä. -Vuosi koostuu omista produktioista, kansainvälisistä ja kotimaisista vierailuista, yhteistuotannoista muiden euroopplaisten teattereiden kanssa. Tarkoitus on lähteä myös maamme rajojen ulkopuolelle, linjaa Seilo tavoitteita. -Kulttuuripääkaupunkivuosi on antanut ainutkertaisen tilaisuuden toiminnallisesti ja tuotannollisesti ylittää totutut rajat ja tehdä konkreettista yh- Una familia portuguesa. Kuva Teatro Aberto. 10

11 teistyötä muiden eurooppalaisten teatterintekijöiden kanssa. Kun ovet on avattu, toivomme niiden myös jatkossa pysyvän auki. Historiallinen perspektiivi Esittävän Taiteen Toukokuun ohjelmisto avaa Eurooppaa historiallisesta perspektiivistä, yksilön kokemana ja uusin esittävän taiteen keinoin. -Luomme läpileikkauksen siihen, miten teatteri heijastelee todellisuutta missäkin suunnassa. Mitkä ovat päivän aiheet, mikä on suhde menneeseen ja tulevaan, toteaa Seilo. Esityksistä osa perustuu perinteisiin teatterintekemisen muotoihin. Myös esitysten muoto vaihtelee; ohjelmistossa on neljä yhden henkilön esitystä, joissa näyttelijän valovoimaisuus ja ilmaisun kirkkaus kannattavat läpi kokonaisen draaman. Äärilaidassa on Andriy Zholdakin ohjaama suurtuotanto Lenin Love. Stalin Love, sekä nykyteatterin että koskettavan näyttelijätyön keinoin kerrottu tarina ihmisen julmuudesta1900 -luvun Euroopassa. A Portuguese Family taas kuvaa elämää aivan Euroopan toisella laidalla huolimatta siitä, että se ennen kaikkea on tunnevoimainen kertomus perheestä. Perheen elämän kautta on aistittavissa koko ympäröivän yhteiskunnan todellisuus. Näytelmä voitti vuoden 2008 SPAutoresin (Portuguese Society of Authors) ja Teatro Alberton parhaan näytelmän palkinnot. Läpikulkeva Fado -teema antaa esitykselle hyvin tunteellisen peruslatauksen. Osana kuukautta on kaksi merkittävää tanssivierailua. Norjalainen Carte Blanche tuo Turkuun maailmankantaesityksensä ja toukokuun lopussa - varsinaisen festivaalin jo päätyttyä - meidän oma Kansallisbalettimme vierailee Turun kaupunginteatterissa, osana Kansallisoopperan 100 -vuotisjuhlaa. (KA) Tunnustuspalkinto Krista Kososelle Turun teatterikerhon säätiö on päättänyt luovuttaa säätiön vuoden 2010 tunnuspalkinnon merkittävästä teatteriteosta Turussa näyttelijä Krista Kososelle hänen suorituksestaan Turun kaupunginteatterin Anna Karenina näytelmän nimiosassa. Päätösperusteluissa todetaan, että Anna Karenina on erittäin merkittävä teatteritapahtuma vuonna Sen nimiosa on poikkeuksellisen raskas niin fyysisesti kuin henkisestikin ja asettaa esittäjälleen suuria vaatimuksia, joista Krista Kosonen selviytyy kypsällä, loistavalla näyttelijäntyöllä. Anna Kareninan esitys sellaisenaan osoittaa ohjaajan kykyä löytää vanhasta klassikosta kokonaan uudenlaisia piirteitä, tulkita näytelmää uudesta näkökulmasta, luoda uutta teatteria. Krista Kosonen sen nimiosassa antaa yleisölle uuden unohtumattoman teatterikokemuksen. Tunnustuspalkinnon suuruus on euroa ja se luovutettiin Krista Kososelle esityksen päättyessä perjantaina Turun Kaupunginteatterissa. Krista Kosonen Andriy Zholdakin ohjaaman Anna Kareninan nimiosassa. Matkailu

12 Oulun Nallikarin Talvikylän avajaiset. Kotimaiset matkailijat suuntaavat Ouluun Monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta sekä hyvät ulkoilumahdollisuudet ovat kotimaisten matkailijoiden mieleen Oulussa. Vaikka ulkolaisten matkailijoiden osuus kasvaa koko ajan ja heihin panostetaan entistä enemmän Oulussa ja sen vaikutuspiirissä, ovat kotimaiset matkailijat valtaenemmistönä. Meillä käy Oulussa vuosittain reilusti yli puoli miljoonaa yöpyjää ja heistä neljä viidestä tulee kotimaasta, toteaa toimitusjohtaja Kaisu Laurila-Seluska Oulun Matkailu Oy:stä. Koko Pohjois-Pohjanmaalla rekisteröitiin viime vuonna yli 1,5 miljoonaa yöpymistä, josta kotimaan matkailun osuus oli 85 prosenttia. Oulussa riittääkin tapahtumia, kokemista ja tekemistä yllin kyllin. Pelkän tapahtumakalenterin selaaminen hengästyttää. Kaupunkiin saapuvia matkailijoita luonnollisesti helpottaa, että vierailu- ja käyntikohteet voi valita omien mieltymystensä mukaisesti. Lisäksi Oulun seudulla on upeita luontokohteita ja aktiviteetteja, jotka on lyhyiden välimatkojen ansiosta helppo yhdistää kaupunkilomaan. Tai matkustaa liikenteen solmukohdassa olevan Oulun kautta kohteeseen koko lomaksi. Kaisu Laurila-Seluska poimii vieraille tärpeiksi muutaman kiinnostavan tapahtuman ja kohteen. -Ulkoilusta, luonnossa liikkumisesta ja urheilusta pitäville on mm. Rokuan Geopark, Syötteen ja Taivalvaaran rinteet ja Kainuun vaarat, kotimaista huippujääkiekkoa ja jääpalloa tai vaikkapa lintujen tarkkailua Limingassa ja koskikalastusta vapaana virtaavassa Kiiminkijoen Koitelinkoskessa. Kulttuurin puolella esimerkiksi Oulun musiikkijuhlat tarjoaa lukuisia hienoja konsertteja, näyttämäteoksia sekä lasten ja nuorten konsertteja. Teatterista ja taiteesta voi nauttia runsain mitoin ympäri vuoden. Toppilan Möljän kesäteatteriliput pitää varata hyvissä ajoin. Oulun suosituin käyntikohde on Tiedekeskus Tietomaa, jonne perheiden kannattaa suunnata. Ja kaupungin kupeeseen jäisen Pohjanlahden rannalle rakennettu Nallikarin Talvikylä on tapahtumapaikka varsinkin perheille, luettelee Laurila-Seluska vain pienen osan mahdollisuuksista. Ouluun pääsee kaikilla kulkuneuvoilla Ouluun on helppo tulla, sillä sinne pääsee kaikilla kulkuneuvoilla. Oulun lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkain ja sinne lennetään yli 20 päivittäistä lentoa Helsingistä ja Turusta neljän lentoyhtiön operoimana. Linja-autoja ja junia suosivilla on valinnanvaraa koko maan 12

13 kattavista yhteyksistä. Sekä juna- että linja-autoaseman sijaitsevat aivan keskustan tuntumassa lähekkäin. Näiden lisäksi Ouluun pääsee hyviä valtateitä pitkin omalla autolla ja esimerkiksi etelästä tultaessa on tarjolla korkeatasoisia yöpymispaikkoja kuten Emolahti Camping Suomen keskipisteessä. Rannikolta löytyy myös vierasvenesatamia esimerkiksi Hailuodossa ja Pihtiputaalla, jos vieraat saapuvat vaikkapa omalla veneellä. Oulun ja ympäröivän seudun hotelleissa muissa majoitusvaihtoehdoissa on mistä valita. Rokualla on upea Health & Spa hotelli, Iso-Syötteen tunturihotelli ja mökit ovat näköalapaikalla. Lentokentän läheltä löytyy kotoinen Airport hotelli. Haukiputaan Samantassa on tanssi-iltoja ja Virpiniemessä on hostelmajoitusta. Keskustan alueelta löytyvät niin isot hotelliketjut kuin pienemmät kodikkaat hotellit. Keskustassa on tarjolla myös huoneistoja. Hietasaaressa on sekä Nallikarin mökkimajoitusta että kylpylähotelli Oulun Eden. Hailuodossa voi nauttia saaristomökkeilyn tunnelmasta. Rotuaari kesän keskipiste Oulun kuuluisalle kävelykadulle, Rotuaarille voi mennä ostoksille ja viettää aikaansa tunnelmallisissa kahviloissa ja ravintoloissa. Kesäisin katu kuhisee elämää ja viihdyttää tapahtumillaan, joiden parhaimmistoon kuuluu kaupunkifestivaali Rotuaari Piknik. Tulevana kesänä Rotuaaria uudistetaan, joten tapahtumia järjestetään pääosin kauppatorin alueella. Kauppatori patioineen ja torimyyjineen onkin kaupungin sydän. Perinteikkäällä markkinapaikalla historia kohtaa nykyajan ja matkailija paikalliset asukkaat. Kauppahallista on vaikea lähteä ilman ostoksia. C.L. Engelin suunnittelema Oulun tuomiokirkko kuuluu kaupungin suosituimpiin nähtävyyksiin ja on merkittävä osa kaupunkikuvaa. Idyllisessä Pikisaaressa puukaupunki ja teollisuusmiljöö odottavat kulkijaa. Ainutlaatuisessa saaressa sijaitsee mm. Oulun vanhin puurakennus, joka on nykyään museona. Muita hienoja piipahtamiskohteita ovat mm. monet puistot ja kasvitieteellinen puutarha. Tähtitornin kahvilassa voi kokea ainutlaatuista historiaa. Vuonna 1912 aloittanut kahvila rakennettiin Oulun linnan kellarin päälle, alunperin merikoulun tähtitorniksi. Kivikellarissa on näyttely Oulun linnan historiasta. (KA) Nallikarin Talvikylässä viihdytään Oulun Nallikarin Talvikylässä riittää tekemistä niin lapsille kuin aikuisille. Talvikylä on avoinna helmikuusta huhtikuulle. T änä talvena on Nallikarissa tarjolla ennätysmäärä erilaisia tapahtumia kuten Beachvolley, lastenteatteria, Nallicross, lumiukkokilpailu ja paljon muuta. Nallikarin Talvikylässä on erinomainen mahdollisuus tutustua lumi- ja jäärakentamiseen sekä pohjoiseen eksotiikkaan. Jäätyneen meren päällä kävelykin voi monelle olla elämys. Nallikarin Talvikylään on vapaa pääsy ja tarjolla olevista toiminnoista on ilmaiseksi käytettävissä aukioloaikoina lasten hiihtolatu, hoijakka, lasten pulkkamäki ja luistinrata. Lisäksi Talvikylän Kahvila palvelee asiakkaita aukioloaikoina. Kahvilasta on saatavilla muun muassa makkaraa, kahvia, kaakaota, munkkeja ja mehua. Talvikylän lämmin keittolounas ja buffetruokailu tarjoillaan Kylpylähotelli Edenin alaravintola Arassa sekä maisemaravintolassa. Maksullisia mutta edullisia palveluja ja ohjelmanumeroita ovat esimerkik- si mönkijäajelu, tuubimäki, rekiajelu moottorikelkalla tai porolla sekä poniajelu. Talvikylästä tehdään myös moottorikelkkaretkiä ja siellä voi pelata jopa talvigolfia. Samoin Talvikylästä voi vuokrata erilaisia välineitä lumikengistä potkukelkkoihin ja pilkkisettiin. Hoijakka Nallikarin Talvikylä on avoinna helmikuusta huhtikuun alkuun viikonloppuisin kello Viikolla 10 Talvikylä on auki joka päivä. (KA) Matkailu

14 Oulun Musiikkijuhlilla hienoja vierailijoita Talvinen kaupunkifestivaali, Oulun Musiikkijuhlat hemmottelee yleisöään laajalla ja laadukkaalla ohjelmistolla Ohjelmisto nivoutuu yhteen runouden ja tanssillisuuden teeman myötä. K aupunk i f e s - t i v a a - leille on koottu suuri valikoima monipuolisia sinfonia-, jazz-, kamarimusiikki- ja k i r k k o k o n s e r t t e j a sekä lasten ja nuorten konsertteja. Oulun lisäksi esityksiä kuullaan Haukiputaalla, Kiimingissä ja Oulunsalossa. M u s i i k k i j u h l a t käynnistyvät Oulu All Star Big Band -festivaalilla, jonne vieraaksi saapuvat oululaisen Funksons -räptrion lisäksi lontoolainen The Leano. Klubijazzin ystäville tarjoillaan intensiivistä groovea trumpetisti Jukka Eskolan ja saksofonisti Timo Lassyn voimin. Oulun Musiikkijuhlien ja Musixinen yhteisavajaisia vietetään 13. maaliskuuta Nallikarin Talvikylässä. Koko perheen ilmaistapahtumassa on tarjolla elävää musiikkia, elokuvia sekä tulitaidetta. Lisäksi lapsille ja lapsenmielisille on tarjolla M.A. Nummisen ja Pedro Hietasen Pommi ja Gommi -konsertti. Vanha kunnon Dallape Legendaarinen vuonna 1925 aloittanut ja viime vuosina uuden miehityksen saanut Dallape -tanssiorkesteri Pedro Hietanen ja M.A. Numminen viihdyttävät lapsia Pommi ja Gommi -konsertissa. saapuu vihdoin Ouluun. Solisteina esiintyvät Sami Saari ja Juha Hostikka. Musiikkijuhlilla on mahdollisuus kuunnella orkesterin sävelmiä niin konserttisalissa kuin pyörähdellä tanssilattialla. Sinfoniset tanssit -sinfoniakonsertissa läpimurtoaan tekevä nuori kapellimestari Santtu-Matias Rouvali johtaa Oulu Sinfonian tanssien maailmaan. Konsertin solistina hurmaa harpputaiteilija Laura Hynninen Debussyn parissa. K a m a r i k o n s e r t - tisarjassa kuullaan mm. pianisti Joonas Ahosta. Vibrafonisti Arttu Takalon ja harmonikan taitaja Niko Kumpuvaaran tulkinnat Frank Zappan musiikista ovat varmasti elämys. Sarjan muista esiintyjistä kannattaa mainita viulisti Pekka Kuusisto, Mikko Perkola (viola da gamba) ja Aapo Häkkinen (cembalo). Ulkomaisia huippuja Harvoin Suomessa nähty hulvaton norjalainen Farmers Market tulee kummastuttamaan oululaista yleisöä. Yhtyeen musiikissa yhtyvät bulgarialainen kansanmusiikki, jazz sekä p o p u l a a r i m u s i i k k i hauskalla tavalla. Musiikkijuhlat huipentuu portugalilaisen fadotähden, Ana Mouran vierailuun. Mick Jaggerinkin kanssa duetoineen laulajattaren riipaiseva runolaulanta kumpuaan menetetystä rakkaudesta sekä kaipauksesta. (KA) 14