MERIKARVIAN KUNTA KORPI-MATIN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Merikarvian kunta Asiakirjatyyppi Osayleiskaavan selostus Päivämäärä EHDOTUS (tark ja ) MERIKARVIAN KUNTA KORPI-MATIN OSAYLEISKAAVA

2 1 Päivämäärä EHDOTUS (tark ja ) Laatija Marjut Ahponen ja Kirsi Lehtinen Hyväksyjä Matti Kautto Kuvaus Korpi-Matin osayleiskaavan selostus Viite Työ nro

3 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Osayleiskaavan selostus, joka koskee 14. päivänä lokakuuta 2013 päivättyä ja sekä tarkastettua osayleiskaavakarttaa. Osayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Niemenkatu 73, Lahti, puh Vireilletulo Merikarvian kunnanhallitus on päättänyt kaavan laatimisesta Vireilletulosta on ilmoitettu julkisella kuulutuksella paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. 1.2 Hyväksyminen Merikarvian valtuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._ Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Merikarvian keskustaajaman pohjoispuolelle Mankanevan, Korpi-Matin, Merikarviantien (st 270), Rantatien (yt 6600), Trolssin ja Riispyyn väliin jäävälle alueelle. Alueen pinta-ala on noin 2860 hehtaaria, pituus noin 8 km ja leveys noin 3 km. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus MERIKARVIAN KUNTA KORPI-MATIN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS (tark ja )

4 3 SISÄLTÖ 1. Perus- ja tunnistetiedot Vireilletulo Hyväksyminen Kaava-alueen sijainti 2 1. Tiivistelmä Kaavan tarkoitus Kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Valmistelu- ja luonnosvaihe osayleiskaavaehdotus osayleiskaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Kaavan keskeinen sisältö Kaavan toteuttaminen Suunnittelualueen kuvaus Yleiskuvaus Hankkeen kuvaus Lähialueen muut hankkeet Luonnonympäristö Maisema Luontotyypit ja kasvillisuus Eläimistö ja linnusto Topografia ja maaperä Vesistöt ja vesitalous Suojelualueet ja -kohteet Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja väestö Rakennuskanta Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut Virkistys Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö Kulttuurimaisema-alueet Kiinteät muinaisjäännökset Rakennusperintö Tekninen huolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus 24

5 4 3. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavoitus Satakunnan 1. maakuntakaava Satakunnan vaihemaakuntakaava Yleiskaavat Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Suunnittelutarvealueet Pohjakartta Kaavan oikeusvaikutukset ja suhde muuhun lainsäädäntöön Selvitykset Kaavan laatimisen yhteydessä tehtävät selvitykset ja suunnitelmat Muut selvitykset ja suunnitelmat Tavoitteet Yleiset tavoitteet Tuulivoimapuistohanketta koskevat tavoitteet Suunnittelualueen ominaisuuksista johdetut tavoitteet Lähtökohdat Suunnittelutilanne Muut ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat Osayleiskaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Muut kaavamerkinnät ja -määräykset Yleiset määräykset Vaikutusten arviointi Rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Rakentaminen Liikenteen järjestäminen Tekninen huolto Virkistyskäyttö Kulttuuriperintö Maisemaan, luontoon ja luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset Maisema Luonnon monimuotoisuus Vesistöt ja maaperä Ilma ja ilmasto 46

6 5 6.3 Talouteen kohdistuvat vaikutukset Elinkeinotoiminta Kunnallistalous Energiatalous Terveellisyyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset Melu Välke Elinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus Muu ympäristöhäiriöitä aiheuttava toiminta Väestöön ja sosiaalisiin oloihin kohdistuvat vaikutukset Yhteenveto asuin- ja elinympäristön viihtyisyyteen kohdistuvista ympäristövaikutuksista Suunnittelutilanteeseen kohdistuvat vaikutukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavoitus Rakennusjärjestys Muut suunnitelmat, ohjelmat ja strategiat Yhteisvaikutukset muiden lähiseudun tuulivoimahankkeiden kanssa Toteuttamista ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Seuranta- ja selvitystarpeet Yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antaman lausunnon huomioiminen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 61 KAAVAKARTTA Kaava-asiakirjoihin kuuluu kaavaselostuksen lisäksi osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen. LIITTEET Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Näkemäalueanalyysi (Ramboll 2014) Liite 3 Melumallinnusraportti (Ramboll 2014) Liite 4 Välkemallinnusraportti (Ramboll 2014) Liite 5 Maisemavaikutusten arviointi ja kuvasovitteet (Ramboll 2014)

7 6 Liite 6 Palauteraportti Liite 7 Viranomaisneuvotteluiden muistiot ( , , , ja ) Liite 8 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta ( ) Liite kv liityntävoimajohdon ympäristöselvitys (FCG Finnish Consulting Group ) Liite 10 Kasvillisuus ja luontotyypit rakentamisalueilla, täydennysselvitys (Ramboll 2014) OHEISMATERIAALI Osayleiskaava liittyy Ramboll Finland Oy:n laatimaan Merikarvian Korpi-Matin tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostukseen, joka on nähtävillä Merikarvian kunnanvirastolla, Ramboll Finlandin internet-sivuilla osoitteessa sekä ELY-keskuksen internet-sivuilla osoitteessa FI/Asiointi_ja_luvat/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Tuulivoimapuiston_perustami nen_merikarvian_korpimatin_alueelle.

8 7 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on alueen maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja alueelle sijoittuvien toimintojen yhteen sovittaminen. Kaavan suunnittelu on tarpeen, jotta alueelle voidaan toteuttaa vireillä olevan hankkeen mukainen tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuistoa koskevien kaavamerkintöjen ja -määräysten osalta osayleiskaava on yksityiskohtainen ja toteuttamista suoraan ohjaava. Yleiskaavan käytöstä tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :ssä. 1.2 Kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin kunnanhallituksen päätöksellä Aloitusvaiheessa koottiin suunnittelun käynnistämistä varten tarvittavat lähtötiedot ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Neuvottelussa käsiteltiin mm. suunnittelun lähtökohtia, hankkeen aikataulua ja luonnosta osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi. Viranomaisneuvottelun pohjalta tarkennettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä välisenä aikana ja sitä esiteltiin avoimessa yleisötilaisuudessa Nähtävilläoloaikana osallisille varattiin mahdollisuus jättää suunnitelmasta suullista tai kirjallista palautetta. Lisäksi OAS lähetettiin tiedoksi keskeisille viranomaisille. Palautetta ei jätetty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkentaa ja se voidaan asettaa uudestaan nähtäville kaavan seuraavien käsittelyvaiheiden asiakirjojen yhteydessä. Kunnanhallitus on käsitellyt suunnittelualuetta koskevan kaavoitussopimusluonnoksen ja hyväksynyt Ramboll Finland Oy:n kaavan laatijaksi (170 ). Samassa yhteydessä osayleiskaavoitettava alue päätettiin osoittaa suunnittelutarvealueeksi kaavan laatimisen ajaksi Valmistelu- ja luonnosvaihe Koottujen lähtötietojen, aloitusvaiheessa saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun tulosten sekä tehtyjen ympäristöselvitysten ja YVA-menettelyssä tehtyjen ympäristövaikutusten arviointien pohjalta laadittiin alustava osayleiskaavaluonnos, jota muokattiin edelleen kunnan ja viranomaisten kanssa käytyjen työneuvotteluiden ja eri asiantuntijoiden kommenttikierrosten tulosten perusteella. Tarkoituksena oli, että varsinainen kaavaluonnos vastaisi mahdollisimman hyvin eri osallisryhmien ja viranomaisten kaavoitukselle asettamia tavoitteita. Merikarvian kunnanhallitus hyväksyi kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville asetettavaksi väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaluonnoksesta pyydettiin tarvittavat viranomaislausunnot. Kaavaluonnos ja YVA-selostus esiteltiin avoimessa yleisötilaisuudessa Merikarvian kunnanhallitus esitti Satakuntaliitolle lausunnossaan koskien vaihemaakuntakaavaa 1, että Korpi-Matin tuulivoima-alueen rajaus muutetaan vastaamaan yleiskaavaluonnoksen mukaista aluerajausta viitaten jo tehtyihin selvityksiin ja yksityiskohtaisempaan lupamenettelyyn. Lisäksi Satakuntaliitto ja ympäristöministeriö pitivät neuvottelun, joka koski Satakunnan vaihemaakuntakaavaan 1 sisällytettäviä tuulivoima-alueita. Kaavaluonnoksesta jätettiin neljä mielipidettä ja kuusi viranomaislausuntoa. Saatua palautetta käsiteltiin mm. useissa hankevastaavien ja kaavan laatijan kesken käydyissä työneuvotteluissa sekä järjestetyssä viranomaisneuvottelussa. Tiivistelmä saadusta palautteesta sekä siihen laaditut vastineet on kirjattu liitteenä 6 olevaan palauteraporttiin. Viranomaisneuvottelun muistio on selostuksen liitteenä 7.

9 8 Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta suunnitelmaan tehtiin useita muutoksia. Luonto- ja maisemaselvitykset sekä melu- ja varjostusmallinnukset päivitettiin voimaloiden uusien sijoituspaikkojen mukaisiksi. Selvitysten tulosten ja kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella voimalapaikat 4 ja 23 poistettiin kokonaan. Korpimatintien itäpuolelle lisättiin yksi uusi tuulivoimalan rakennuspaikka (nro 37). Kaikkien tv-alueiden rajaukset ja valtaosa ohjeellisten voimalapaikkojen sijainneista tarkastettiin. Kuusi yhdelle tuulivoimalalle tarkoitettua tv-aluetta yhdistettiin kolmeksi kahdelle voimalalle soveltuvaksi rakennuspaikaksi. Tv-alueiden kaavamääräyksiin ja kaavan toteuttamista koskeviin yleismääräyksiin tehtiin viranomaislausunnoissa esitettyjä korjauksia ja täydennyksiä. Lisäksi tv-alueiden kaavamerkintöihin lisättiin kunkin voimalapaikan numero. M-alueen kaavamääräyksestä poistettiin tarpeettomana viittaus melutason ohjearvojen huomioon ottamisesta. Mankanevan SL-alueen yhteyteen lisättiin Natura verkostoon kuuluvaa aluetta tarkoittava kaavamerkintä. Kiinteiden muinaisjäännösten sijaintia osoittavaan kaavamerkintään lisättiin numerointi, joka viittaa kunkin kohteen tunnistetietoihin. Eri pääkäyttötarkoituksille (M, MY, SL EO ja EV/ej) varattujen alueiden rajauksiin ei palautteen tai selvitysten perusteella ollut tarpeen tehdä muutoksia. Kaavakarttaa koskevien muutosten lisäksi kaavaselostuksessa esitetyt suunnittelun lähtötiedot ja vaikutusarvioinnit täydennettiin uusien/päivitettyjen selvitysten sekä osayleiskaavaluonnoksesta ja YVA-selostuksesta saadun palautteen mukaisiksi. Lisäksi kaava-alueen lähistöllä pesiviin merikotkiin keskittyvä linnuston seuranta käynnistettiin kesäkuussa 2013 (Ahlman Group Oy) osayleiskaavaehdotus Marraskuussa 2012 pidetyssä varsinaisessa viranomaisneuvottelussa sovitun mukaisesti järjestettiin viranomaistyöneuvottelu, jossa käsiteltiin kesäkuussa 2013 valmistunutta kaavan ehdotusvaiheen aineistoa. Neuvottelun muistio sisältyy kaavaselostuksen liitteeseen 7. Merikotkaseurannan loppuraportti valmistui , ja se toimitettiin tiedoksi ja kommentoitavaksi ELY-keskukselle ja Satakuntaliittoon Kommentteja ei saatu. Viranomaistyöneuvottelun ja merikotkaseurannan tulosten perusteella asiakirjoihin tehtiin vielä seuraavat muutokset ja täydennykset: - Kuuden tuulivoimalan (nrot 7, 8, 14, 15, 17 ja 24) sijaintia ja tv-alueen rajausta tarkastettiin. - Kaksi yhdelle tuulivoimalalle tarkoitettua tv-aluetta (nrot 21 ja 22) yhdistettiin yhdeksi kahdelle voimalalle soveltuvaksi rakennuspaikaksi. - Kaksi voimalapaikkaa (nrot 18 ja 31) poistettiin kokonaan haitallisiksi koettujen maisema-, linnusto- ja meluvaikutusten vuoksi. - Luonto- ja maisemaselvitykset sekä melu- ja varjostusmallinnukset päivitettiin voimaloiden uusien sijoituspaikkojen mukaisiksi. - Puolustusvoimien toiminnan huomioimista koskevat kohdat tv-alueiden kaavamääräyksissä ja kaavan yleismääräyksissä muotoiltiin kaavaluonnoksesta saadussa Pääesikunnan lausunnossa ja viranomaisneuvottelussa esitetyllä tavalla. Lisäksi kaavaselostuksessa esitetyt suunnittelun lähtötiedot ja vaikutusarvioinnit täydennettiin em. muutosten ja uusien/päivitettyjen selvitysten mukaisiksi. Merikotkaseurannan loppuraportti sisälsi vain viranomaiskäyttöön tarkoitettuja luottamuksellisia tietoja (mm. pesäpaikkojen sijainnit), eikä sitä voida tämän vuoksi liittää sellaisenaan osayleiskaavan aineistoon. Kaavan vaikutusten arvioinnin kannalta keskeiset tiedot on kuitenkin koottu kaavaselostuksen kohtiin ja Suunnitelma tarkistettiin osayleiskaavaehdotukseksi, joka asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. 1. kaavaehdotuksesta jätettiin 12 muistutusta ja yhdeksän viranomaislausuntoa. MRA 26 :n mukainen kaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin

10 9 Tiivistelmä saadusta palautteesta sekä siihen laaditut vastineet on kirjattu liitteenä 6 olevaan palauteraporttiin. Viranomaisneuvottelun muistio on selostuksen liitteenä osayleiskaavaehdotus 1. kaavaehdotuksesta saadun palautteen pohjalta suunnitelmaan tehtiin useita muutoksia. Kaava-alueen länsi- ja pohjoisosasta poistettiin linnusto-, melu- ja maisemavaikutusten kannalta ongelmallisina pidetyt voimalaitokset nro 3, 5, 8, 14, 15 ja 35. Tv-alueen nro 32 rajausta pienennettiin ja tv-aluetta nro 1 laajennettiin saman maanomistajan toiselle palstalle. Lisäksi kaavakartan muinaisjäännösrekisterin kohdenumeroihin viittaavat merkintöjen selitykset korjattiin Satakunnan Museon lausunnon mukaisesti. Muutokset, kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana ja viranomaisneuvottelussa saatu palaute sekä vastineluonnokset käsiteltiin kunnanhallituksen kokouksessa Kunnanhallitus päätti, että kaavamääräyksiä tulee täydentää viranomaislausunnoissa ja neuvottelussa edellytetyllä tavalla ja kaavaehdotus tulee asettaa 2. kerran julkisesti nähtäville. M-alueelle sijoittuvan muun rakentamisen määrittelyä ja suunnitteluohjearvot ylittävän melun vaikutusta asuinja lomarakentamisen sijoittumiseen on tarkennettava. Lisäksi kaavaan on lisättävä määräys, jossa edellytetään melu- ja varjostusmallinnusten päivittämistä rakennuslupavaiheessa, mikäli toteutukseen valittu tuulivoimalatyyppi poikkeaa olennaisesti kaavasuunnittelun aikana mallinnuksissa käytetystä voimalatyypistä. Kunnanhallituksen päätöksen johdosta melumallinnuksia täydennettiin vaihtoehtotarkastelulla, jossa laskettiin kolmen toisistaan eroavan voimalatyypin melutasot. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että yöajan ohjearvo 45 db olisi mahdollista alittaa kaikkien alueelle sijoittuvien asuinrakennusten kohdalla. Vaihtoehtojen vertailun tuloksena ilmeni, että jo tehtyjen poistojen lisäksi myös voimala nro 21 on tarpeen poistaa, jotta tavoitteena oleva tilanne olisi mahdollista alittaa mahdollisimman monella voimalatyypillä. Melumallinnusten yhteydessä ilmeni myös, että alueen rakennuskantaa koskevissa lähtötiedoissa oli virhe: rakennuslupa- ja verotustietojen perusteella Korpimatintien varteen sijoittuva Merikarvian Metsästysseuran rakennus (Kömölä) on luokitukseltaan muu maa- ja metsätalousrakennus, ei vapaa-ajan asunto. Kaavakarttaan ja selostukseen sekä muihin kaavaan liittyviin selvitys- ja suunnitteluaineistoihin tehtiin edellä kuvatut muutokset. Seitsemän tuulivoimalan poistuttua alueelle jäi yhteensä 26 tuulivoimalaitosta. Melutasojen ohjearvojen huomioon ottamista ja alueelle sijoittuvaa muuta kuin tuulivoimatuotantoon liittyvää rakentamista koskevat täydennykset kirjattiin kaavan yleismääräyksiin. Suunnitelma on tarkastettu osayleiskaavaehdotukseksi, jonka Merikarvian kunnanhallitus hyväksyi julkisesti nähtäville asetettavaksi väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. 2. osayleiskaavaehdotuksesta jätettiin yhdeksän muistutusta ja kuusi viranomaislausuntoa. Lisäksi kaavaehdotuksen sisällöstä ja saadusta palautteesta keskusteltiin järjestetyssä viranomaistyöneuvottelussa. Palaute on käsitelty kunnassa ja siihen on laadittu tarvittavat vastineet. Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana saadun palautteen ja viranomaistyöneuvottelun perusteella kaava-asiakirjoihin päätettiin tehdä vielä seuraavat muutokset ja täydennykset: - Kaavan yleismääräyksiä tarkastetaan melun ohjearvojen huomioon ottamisen osalta siten, että lupaharkinnassa on mahdollista huomioida nyt sovellettavien ohjearvojen lisäksi myös valmisteilla oleva uusi valtioneuvoston asetus sekä mahdolliset muut säädökset, jos ne tulevat voimaan ennen kuin tuulivoimaloiden rakennuslupahakemukset on käsitelty. - Kaavan yleismääräyksiä tarkastetaan rakennuslupavaiheessa edellytettävien selvitysten osalta siten, että melumallinnus on päivitettävä rakennusluvan yhteydessä toteutettavaa voimalatyyppiä vastaavaksi. Tarvittaessa myös välkemallinnus päivitetään rakennuslupavaiheessa. - Korvennevan osayleiskaavan muinaisjäännösinventoinnissa löytynyt muinaisjäännöskohde Hevostori 3 (mj.rek.nro ) lisätään kaavakartalle. Kyseessä on aiemmin tunnettu kohde, jonka sijaintitiedot oli kirjattu rekisteriin väärin. Myös kaavaselostusta täydennetään kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevien tietojen osalta. - Meluselvityksen kartta-aineistoihin lisätään kaava-alueen rajaus.

11 10 Edellä mainitut muutokset ovat suoraan saatuun palautteeseen perustuvia nk. vähäisiä teknisiä korjauksia, jotka eivät edellytä kaavaehdotuksen uutta nähtävillepanoa. Korjausten jälkeen kaava-asiakirjat toimitetaan kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Tiivistelmä 2. osayleiskaavaehdotuksesta saadusta palautteesta sekä siihen laaditut vastineet on kirjattu liitteenä 6 olevaan palauteraporttiin. Viranomaisneuvottelun muistio on selostuksen liitteenä 7. Osayleiskaavan suunnittelun aikana tehdyt voimalapaikkojen muutokset ja vertailu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotuksen 2 mukaisen tuulivoimatuotannon alueen (tv) rajaukseen.

12 Kaavan hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy Merikarvian valtuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 1.3 Kaavan keskeinen sisältö Pääosa kaava-alueesta osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Yhteensä 26 tuulivoimalaitoksen rakennuspaikat (tv-1(x), tv-2(x)) sekä ohjeellinen huoltotieverkosto, sähkölinjat ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan M-alueiden sisällä kohdemerkinnöin tai erillisinä alueen osina. Kaavassa on erityisesti määrätty sen käyttämisestä tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). Kaavan yleismääräysten mukaan tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvojen ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Lentoesteluvan hakemista, puolustusvoimien toiminnan huomioimista ja Pääesikunnan hyväksyntää edellyttävien kaavamääräysten kautta voidaan rakennuslupavaiheessa varmistaa, että tuulivoimaloista ei aiheudu haittaa lentoliikenteelle tai puolustusvoimien toiminnalle. M- alueella sallitaan tuulivoimarakentamisen lisäksi myös maa- ja metsätalouden harjoittamista ja alueen virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen. Virkistyskäyttöä palvelevaa rakentamista ovat esimerkiksi ruokailuun tai tilapäiseen yöpymiseen käytettävät laavut, katokset ja taukotuvat sekä muut luonnon havainnointiin ja metsästykseen käytettävät rakennukset ja rakennelmat. Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei kuitenkaan saa sijoittaa alueille, joilla kaavan suunnittelussa käytettyjen ohjearvojen (Ympäristöhallinnon ohje 4/2012 ja Valtioneuvoston päätös 993/92) mukaiset melutasot voivat ylittyä. Kaava-alueelle sijoittuvat osat Mankanevan ja Kakkurinnevan soidensuojeluohjelmiin ja Natura verkostoon kuuluvista alueista osoitetaan Natura ja luonnonsuojelualueiksi (SL), ja niiden pohjoispuolelle sijoittuva lehto maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Lisäksi maa- ja metsätalousalueille sijoittuvat liito-oravien elinympäristöt sekä luonnontilaisena säilyneet suot osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi (luo-1, luo-2). M-alueen eteläosaan on osoitettu moottorikelkkareitin yhteystarve. Kaava-alueen eteläosaan sijoittuva Saunakorven alue osoitetaan maa-ainesluvan mukaisesti maa-aineksen ottoalueeksi (EO). Korpimatin käytöstä poistettu kaatopaikka osoitetaan suojaviheralueeksi, jolla sijaitsee entinen yhdyskuntajätteen kaatopaikka (EV/ej). Alueelle sijoittuvat kiinteät muinaisjäännökset osoitetaan muinaismuistokohteiksi. 1.4 Kaavan toteuttaminen Tuulivoimapuiston toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lain voiman. Tuulivoimalat tarvitsevat mm. rakennusluvan, lentoesteluvan ja puolustusvoimien hyväksynnän, joita hakee alueen haltija. Myös sähkönsiirtoverkoston ja uusien huoltoteiden rakentaminen edellyttää asianmukaisia lupia. Tuulivoimapuiston rakentamisesta vastaavat EPV Tuulivoima Oy, Suomen Hyötytuuli Oy ja Tuuliwatti Oy.

13 12 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Merikarvian keskustaajaman pohjoispuolelle Mankanevan, Korpi-Matin, Merikarviantien (st 270), Rantatien (yt 6600), Trolssin ja Riispyyn väliin jäävälle alueelle. Alueen pinta-ala on noin 2890 hehtaaria, pituus noin 8 km ja leveys noin 3 km. Suunnittelualueen etelä- ja itäosissa on joitakin asuin- ja vapaa-ajanrakennuksia, soranottopaikka ja käytöstä poistettu Korpimatin kaatopaikka. Muilta osin alue on rakentamatonta suo-, maa- ja metsätalousaluetta. Osa suoalueista kuuluu kaavan suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevien Kakkurinnevan ja Mankanevan Natura2000- ja soidensuojelualueisiin. Suunnittelualueen sijainti 2.2 Hankkeen kuvaus Hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 26 tuulivoimalaitosta käsittävä tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuisto koostuu varsinaisten voimaloiden lisäksi tarvittavasta sähköasemasta sekä sähkönsiirto- ja huoltotieverkostoista. Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan koko on noin 40x60 metriä. Voimaloiden tornin korkeus on noin metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin 500 metriä. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan maakaapeleilla. Sähköasema liitetään alueelliseen sähköverkkoon 110 kv:n sähkölinjalla (ilmajohto).

14 13 Tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää laajaa selvitys- ja suunnittelutyötä sekä rakentamiseen tarvittavien lupien hankkimista. Hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat TuuliWatti Oy, EPV Tuulivoima Oy ja Suomen Hyötytuuli Oy. Tuulivoimapuistoa koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) päättyi syksyllä YVA-selostuksesta annettu yhteysviranomaisen lausunto on kaavaselostuksen liitteenä 8 ja sen huomioon ottaminen on esitetty kaavaselostuksen kohdassa kv:n voimajohtoa koskeva ympäristöselvitys valmistui (Ylikylä tuulipuisto 110 kv voimajohto, FCG Consulting Group). Selvitys ja siitä annetut viranomaislausunnot ovat kaavaselostuksen liitteenä 9. Alueellinen verkkoyhtiö (tällä hetkellä Fortum Sähkönsiirto Oy) on jatkanut voimajohdon suunnittelua lausuntojen mukaisesti VE 3:n pohjalta. 2.3 Lähialueen muut hankkeet Merikarvian kunnassa on valmisteilla kolme muuta tuulivoiman tuotantoon liittyvää hanketta: Merikarvian etelärajalle noin 12 kilometrin etäisyydelle Korpi-Matin alueesta sijoittuva Köörtilän tuulivoimapuisto (hankevastaava CPC Finland Oy, YVA ja osayleiskaava Pöyry Oy). Mankanevan itäpuolelle sijoittuva Korvennevan tuulivoimapuisto, johon liittyvät YVAohjelma ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin julkisesti nähtäville keväällä Korvennevan YVA-selostus ja osayleiskaavaluonnos olivat nähtävillä helmi-huhtikuussa Mankanevan ja Riispyyntien pohjoispuolelle Halssin alueelle sijoittuva tuulivoimapuistohanke (Merikarvia) (kaavoitus tai YVA eivät ole vielä käynnissä). Myös Merikarvian naapurikunnissa on suunnitteilla useita tuulivoiman rakentamiseen liittyviä hankkeita, joista lähimpänä Korpi-Matin aluetta sijaitsevat Siikaisten Jäneskeidas (Kurkikeidas) ja Silmuskeidas, Kristiinankaupungin Uttermossa, Siipyy, Lappfjärd ja Lakiakangas sekä Porin Pahamäen, Marjanevan ja Peittoon hankkeet. Lähialueella vireillä olevat tuulivoimahankkeet (lähde: Satakunnan maakuntavaihekaavan I ehdotuksen 2 sekä Korvennevan osayleiskaavaluonnoksen kaavaselostukset)

15 Luonnonympäristö Maisema Suunnittelualue kuuluu ympäristöministeriön maisemamaakuntajaossa (YM 66/1992) Lounaismaan maisemamaakunnan Satakunnan rannikkoseutuun. Maisemalle on tunnusomaista metsäisten mäkien, harjanteiden ja näiden välisten pienialaisten soistumien ja kivikkoisten peltojen mosaiikki. Merellä vastaavat piirteet toistuvat kivikkoisena, pirstaleisena saaristona. Lounaismaan maisemamaakunnan eteläisiin osiin verrattuna Satakunnan rannikkoseudun kasvuolosuhteet on selvästi paljon karumpia. Alueen maanpinnan muodoille ja metsävyöhykkeille on ominaista suuntautuminen kaakosta luoteeseen viimeisen mannerjäätikön kulkusuunnan mukaisesti. Rannikkovyöhykkeen maasto kohoaa vähitellen sisämaahan päin siirryttäessä. Maasto on hankealueen länsiosassa noin 5 10 metriä ja itäosassa noin metriä merenpinnan yläpuolella. Maaston muodot noudattavat pääosin kallioperän muotoa, jota ohut moreenikerros ja pienialaiset soistumat tasaavat. Suunnittelualueen maisema muodostuu lähes yhtenäisestä metsäalueesta, jonka laidoille ja sisään sijoittuu muutamia pienialaisia peltokuvioita. Maisemakuva on metsätalouden avohakkuiden voimakkaasti muokkaamaa. Alueella sijaitsee myös pienialaisia metsiin rajautuvia peltokuvioita, jotka ovat maisemakuvaltaan takamaan peltoja ja niittyjä. Alueen itäpuolella sijaitsevat laajat Kakkurinnevan ja Mankanevan suoalueet. Seutu on ollut asuttuna pitkään, ja sille on tyypillistä pienipiirteinen viljely- ja kylämaisema sekä rantojen kalastus- ja huvila-asutus. Rannan suuntaisen maantien varteen sijoittuvista asutuskeskittymistä merkittävimpiä ovat Merikarvian keskustaajama (Ylikylä) sekä Trolssin ja Riispyyn kylät niitä ympäröivine peltoineen. Merikarvian keskusta on taajamakuvaltaan nykyisin enemmän tavallinen suomalainen taajama, kuin rannikkoalueelle tyypillinen kylä Luontotyypit ja kasvillisuus Suunnittelualue sijoittuu eteläboreaaliselle vyöhykkeelle ja kuuluu siinä Pohjanmaan rannikkomaahan. Luonnonolosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat alueen maantieteellinen sijainti ja paikallisilmasto. Lisäksi alueen ominaispiirteisiin on vaikuttanut maankohoamisilmiö. Koillisessa suunnittelualue rajautuu laajaan Kakkurinnevan ja Mankanevan suoalueeseen (kts. kohta 2.4.6, Suojelualueet ja kohteet). Noin 50 hehtaarin laajuisen Kräsmosannevan (kohde 1) pohjois- ja kaakkoisreunoja on ojitettu, mutta keskeisiltä osiltaan suo on ojittamaton. Muut suot ja korpisoistumat on ojitettu. Myös alueen kaikki purot on todennäköisesti perattu lukuun ottamatta suunnittelualueen itäreunalla sijaitsevaa Korpijärvenojaa. Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä sijaitsevia arvokkaita luontokohteita ovat Kräsmosannevan lisäksi Pieni isovarpuräme (2), Annalamminneva (3), Sikamäenjärvi (4) sekä Suonsyrjän kallio- ja kivikkoalue (5). Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat luontokohteet (Kakkurinneva ja Mankaneva, kts. kohta 2.4.6, Suojelualueet ja kohteet)

16 15 Kaavan valmistelun ja hankkeen YVA-menettelyn aikana alueella on tehty biotooppi-, liitoorava-, lepakko- ja linnustoselvityksiä (Ramboll Finland Oy ja Ahlman Group Oy, ). Selvitysten mukaan alueella vallitsevia metsätyyppejä ovat puolukkatyypin (VT) kuivahkot kankaat ja mustikkatyypin (MT) tuoreet kankaat. Metsiä on käsitelty hakkuin ja etenkin alueen pohjoisosassa on runsaasti avohakkuualoja ja taimikoita. Kalliopaljastumat ovat vähäisiä ja pienikokoisia. Rannikkoalueelle tyypilliset kivikot ja louhikot ovat tyypillisesti epäyhtenäisiä, harvalohkareisia ja sammalpeitteisiä. Metsänhoitotoimet ovat ulottuneet myös kivikoiden ja louhikoiden alueelle. Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakennuspaikkoja koskevat luontotyyppikuvaukset ovat kaavaselostuksen liitteenä Eläimistö ja linnusto Eläimistö Suunnittelualueen eläimistö on enimmäkseen tyypillistä talousmetsien ja peltomaiden lajistoa. Maastokäyntien yhteydessä nisäkkäistä havaittiin kettu, silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltu metsäjänis, supikoira, hirvi sekä runsaasti hirven jälkiä ja mäyrän jätöksiä. Trolssinjoen rantamilla havaittiin sekä tuoreita että vanhoja majavankaatoja sekä majavan polkuja. Satakuntaan ei ole istutettu kanadanmajavaa ja se onkin harvoja paikkoja Suomessa, missä vielä esiintyy vaarantuneeksi luokiteltua (VU) euroopanmajavaa. Euroopanmajava kuuluu luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuihin lajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kiellettyä. Kesällä 2011 laaditun lepakkoselvityksen mukaan alueella havaittiin yhteensä viisi eri lepakkolajia. Suurin osa havaituista lepakoista oli pohjanlepakoita. Myös viiksi- tai isoviiksisiippoja havaittiin varsin yleisesti. Kaikki kartoitusalueella havaitut lepakkolajit ovat Suomessa yleisiä ja elinvoimaisiksi luokiteltuja lajeja. Uhanalaisia tai harvinaisia lepakkolajeja ei alueella havaittu. Alueelta ei myöskään löydetty lepakoille tärkeitä ruokailualueita tai lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lepakohavainnot 2011 (Ramboll)

17 16 Selvitysten perusteella suunnittelualueen koillisosassa sijaitseva Rimpikorven alue on luonnonsuojelulain 49 :n mukainen liito-oravan lisääntymiseen tai levähtämiseen käyttämä alue. Lehtomaisen kankaan kuusikkoa on harvennettu viime vuosina ja vuosikymmeninä, mutta alueella on edelleen jäljellä liito-oravan ruokailu- ja kolopuiksi soveltuvia haapoja sekä suojaa antavaa havupuustoa. Rimpikorven alueen lisäksi havaintoja liito-oravan esiintymisestä tehtiin suunnittelualueen ulkopuolella Rantatien varressa. Alueilta ei havaittu liito-oravan käyttämiä kolopuita tai risupesiä. Vähäisten papanahavaintojen perusteella alueet ovat todennäköisesti osa liito-oravan laajaa Rantatien suuntaan jatkuvaa reviiriä tai satunnainen kulkureitti. Pienialaiset tuoreen kankaan kuusikot ovat taimikoiden ja mäntymetsien rajaamia. Ympäröivät alueet soveltuvat liito-oravan liikkumiseen reviirin osa-alueelta toiselle. Linnusto Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan alueella Pohjanlahden rantaviiva muodostaa merkittävän lintujen muuttoväylän, jonka kautta muuttaa vuosittain satoja tuhansia lintuja sekä keväällä että syksyllä. Mantereen puolella muuttavia lajeja ovat mm. kurki (erityisesti syksyllä), päiväpetolinnut, varpuslinnut, sepelkyyhky sekä vesilinnuista metsähanhi ja laulujoutsen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana laadituissa kevät- ja syysmuuton seurannoissa alueella tehtiinkin hanhi- ja joutsenmuuton ohella havaintoja naurulokki-, kurki- ja sepelkyyhkymuutosta. Suunnittelualueen pohjois- ja koillispuolelle sijoittuu useita valtakunnallisestikin merkittäviä muuttolintujen kerääntymäalueita (mm. Kristiinankaupungin Härkmeren Lålbyn pellot sekä Kauhajoen Kainastonjokilaakso). Suunnittelualue sijoittuu metsätaloustoimin käsiteltyjen mänty- ja mäntyvaltaisten sekametsien luonnehtimalle alueelle, jonka pesimälinnustosta valtaosan muodostavat metsäympäristöille tavanomaiset varpuslintulajit (mm. peippo, pajulintu, metsäkirvinen, rautainen). Näiden lajien elinympäristövaatimukset ovat yleensä hyvin väljät, minkä takia niitä tavataan varsin runsaslukuisesti lähes koko maassa. Etelä-Suomen mäntyvaltaisille kangas- ja kallioalueille luonteenomaisista lajeista erityisesti kehrääjä kuuluu Korpi-Matin alueella hyvin runsaslukuisiin pesimälajeihin. Linnustonsuojelun kannalta Korpi-Matin alueen merkittävin laji on luonnonsuojelulain 47 :n nojalla erityisesti suojeltu merikotka, jolta tunnetaan suunnittelualueen välittömästä läheisyydestä asuttuja reviirejä ja pesäpuita. Linnuston kannalta arvokkaimmat kosteikot ja suoalueet sijoittuvat suunnittelualueen itä-, koillis- ja kaakkoispuolelle. Erityisesti sääksikanta on näillä alueilla vahva, ja suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuukin kuusi sääksireviiriä. Sääksen ohella myös kaakkuri todennäköisesti pesii Merikarvian-Siikaisten alueen soilla vielä melko runsaslukuisena. Merikotkan, sääksen ja kaakkurin kannalta keskeiset ruokailualueet sijoittuvat Merikarvian alueella pääasiassa rannikon matalille lahdille. Kesä-elokuussa 2013 toteutetussa merikotkien pesimäaikaisessa seurannassa (Ahlman Group Oy) havainnointia tehtiin kahdesta havaintopisteestä yhteensä 20 päivänä (havainnointiaika yht. 120 tuntia). Seurannan ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää lähialueella liikkuvien merikotkien lentoratoja ja -korkeuksia. Seurannan aikana kirjattiin ylös myös lintudirektiivin liitteen I lajien, sääksen (NT), kaakkurin (NT) ja haarahaukan (CR), liikehdintää suunnittelualueella ja sen läheisyydessä. Toimeksiantoon lukeutui lisäksi merikotkan pesintätietojen päivittäminen vuodelta 2013, minkä vuoksi kaikki pesäpaikat tarkastettiin Suojelullisista syistä johtuen pesien sijainnit esitetään vain viranomaiskäyttöön tarkoitetussa aineistossa. Seurannan aikana kirjattiin yhteensä 222 lentoa, joista 137 koski merikotkia, 37 sääksiä, 39 kaakkureita ja yhdeksän haarahaukkoja. Merikotkan osalta valtaosa havaituista lennoista sijoittui pesien tuntumaan suunnittelualueen koillis- ja länsipuolelle ollen pääosin pesistä ruokailualueille suuntautuneita lentoja. Pesimäaikainen liikehdintä tapahtui selvästi matalalla, sillä peräti 91 havaittua lentoa kirjattiin alle tuulivoimaloiden riskikorkeuden. Merikotkalle onkin tyypillistä tuoda saalis pesälle hyvin matalalla lentäen. Lintujen liikehdintä vaihteli osittain sekä vuorokauden ajan että vuodenajan mukaan. Lentomäärät kasvoivat loppukesää kohden melko selvästi emojen hakiessa poikasille ruokaa. Myös törmäysriskilentojen määrä kohosi alkusyksyllä nuorten lintujen kohdalla lentoharjoitusten laajetessa. Hajanaisemmasta liikehdinnästä johtuen sääksien osalta ei seurannassa voitu esittää selviä lentoreittejä. Sääkset pesivät suunnittelualueen koillis-, itä- ja kaakkoispuolella, mikä näkyi kuitenkin selvästi lentojen määrissä ja suunnissa kesän seurannassa. Pääosa havainnoista sijoittui suunnittelualueen luoteispuolelle, lisäksi suunnittelualueen eteläisessä keskiosassa kirjattiin

18 17 ylös suunnittelualueen halki kulkevia hajanaisia lentoja. Myös sääksen osalta havaitut lennot olivat valtaosin merelle suuntautuneita ruokailulentoja, joissa saaliinkannot tapahtuivat vaihtelevilla korkeuksilla. Kaakkurin osalta lennot olivat sääksien tapaan hajanaisia ja tapahtuivat vaihtelevalla korkeudella. Linnut olivat lähtöisin todennäköisesti läheisiltä suoalueilta tai kauempaa Siikaisista asti käyden ruokailemassa merellä. Kokonaisuudessaan lentoja kirjattiin eniten aamuisin ja lennot kasvoivat poikasaikaan loppukesällä. Haarahaukan osalta suunnittelualueella kirjattiin yksittäisiä lentoja seurannan aikana Topografia ja maaperä Suunnittelualue sijaitsee vaihtelevan muotoisella matalalla selännealueella, jonka länsiosan maaston korkeusasema on noin mpy, keskiosan noin +15 mpy ja itäosan noin mpy. Moreenin peittämän peruskallion päällä on paikoin pieniä savi- ja turvekerroksia. Suunnittelualueelle ei sijoitu geologisesti arvokkaita maaperämuodostumia tai suojeltavia kallioalueita. Suunnittelualueen topografia Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualueen eteläosa kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen ja muut osat useampaan pieneen valuma-alueeseen. Laskuojat ja -purot virtaavat suoraan mereen. Pienvesiä ovat monet pienet lammet, joita on erityisesti alueen keskiosissa. Alueella on lisäksi lukuisia metsätalouden harjoittamisen yhteydessä tehtyjä ojia. Lähin pohjavesialue on Kuvaskankaan 1-luokan pohjavesialue, joka sijoittuu noin viiden kilometrin päähän suunnittelualueen itäpuolelle Suojelualueet ja -kohteet Valtaosa suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuvasta Mankanevasta kuuluu soidensuojeluohjelmaan Mankaneva Kakkurinneva -nimisenä alueena (SSO020060). Mankaneva on liitetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI), jonka liitteen I luontotyyppejä alueella ovat keidassuot sekä humuspitoiset järvet ja lammet. Tuulipuistohankkeen vaikutuksista Mankanevan Natura-alueeseen on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta osana ympäristövaikutusten arviointia.

19 18 Vuosina tehtyjen eliöstö- ja biotooppiselvitysten mukaan suunnittelualueella on joitakin paikallisesti arvokkaita luontokohteita (korvet, nevat) sekä luontodirektiivin liitteen II ja IV(a) lajin liito-oravan elinympäristö. Lisäksi alueella tehtiin havaintoja todennäköisen euroopanmajavan esiintymisestä. Alueen suunnittelussa on huomioitava lisäksi sen länsipuolelle sijoittuvat merikotkien reviirit. Suojelualueet ja kohteet suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä 2.5 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja väestö Suunnittelualue sijoittuu lähes rakentamattomalle maa- ja metsätalousalueelle kylä- ja keskustaajamien ja päätieverkon muodostaman "kehän" keskiosaan. Alueella oli vuoden 2008 väestötietojen mukaan kolme vakituista asukasta. Kunnan asuin- ja työpaikkarakentaminen sekä julkiset ja yksityiset lähipalvelut keskittyvät Merikarvian keskustaajamaan sekä Rantatien varren kyliin ja rannikkoalueelle. Myös Timmerheidissä ja Riispyyssä on paljon asuinrakennuksia. Yksittäisiä tilakeskuksia sijaitsee myös suunnittelualueen itäpuolella Annalammilla ja Korpi-Matissa.

20 19 Vuonna 2012 Merikarvian asukasluku oli 3261 henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kunnan väkiluku laskee vuoteen 2040 mennessä 2709 henkilöön. Mikäli väestönkehitys on ennustetun mukainen, väestön huoltosuhde (yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrän suhde vuotiaiden määrään) nousee ennusteen mukaan vuoden 2011 tasosta 73,2%:a vuoteen 2030 mennessä noin 116%:iin, jonka jälkeen se alkaa taas hitaasti laskea. Koko maassa huoltosuhteen on ennustettu nousevan korkeimmillaan noin 72 %:iin. (lähde: Tilastokeskus ja Asutuksen ja muun rakentamisen sijoittuminen kaavan suunnittelu- ja lähialueella (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta, Merikarvian kunta) Rakennuskanta Merikarvian rakennusvalvonnan sekä rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen mukaan suunnittelualueella on kolme vakituisessa asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta sekä useita maa- ja metsätalouden harjoittamiseen tai virkistyskäyttöön liittyviä rakennuksia. Yksi asuinrakennuksista (Korpijärvi) on rakennusvalvonnan tietojen mukaan tyhjillään. Kaksi aiemmin lomarakennuksena käytettyäkiinteistöä (Korpivaara ja Luhtilaakso) on merkitty kiinteistörekisteriin ränsistymisen vuoksi hylätyiksi.