Rakennetun ympäristön roadmap

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennetun ympäristön roadmap"

Transkriptio

1 Tekesin loppuraportti 5/2011 Rakennetun ympäristön roadmap Loppuraportti Miimu Airaksinen, Olli Hietanen, Ari-Pekka Manninen, Kari Reijula ja Terttu Vainio Toimittanut Suvi Nenonen

2 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkostoitumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat verkostoitumisen foorumeita Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille verkottumismahdollisuuksia, apua kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä rahoitusta ohjelman aihepiiriin kuuluville tutkimus- ja kehitysprojekteille. Seminaarit, workshopit, ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat, koulutusohjelmat, uutiskirjeet ja muut julkaisut ovat ohjelmien keskeistä antia. Tekes ohjaa noin puolet myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. ISSN ISBN Kansi: Anssi Keränen Taitto: Petri Lehto

3 Miimu Airaksinen, Olli Hietanen, Ari-Pekka Manninen, Kari Reijula ja Terttu Vainio Toimittanut Suvi Nenonen Rakennetun ympäristön roadmap Loppuraportti Tekesin loppuraportti 5/2011 Helsinki

4 Sisältö ABSTRACT Roadmap of the Built Environment... TIIVISTELMÄ Rakennetun ympäristön roadmap... JOHDANTO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN TULEVAISUUS Taustaa Toimintaympäristön yleisiä muutostrendejä Gigatrendit Globaalit megatrendit Euroopan trendit Suomen trendit Merkittävimmät metatrendit Rinnakkaistoimialojen tulevaisuuskuvia Miten toimintaympäristön muutos vaikuttaa kiinteistö- ja rakennusalaan? Rakennetun ympäristön tulevaisuus Yhteenveto: rakennetun ympäristön roadmap Rakennetun ympäristön tulevaisuus Rakennettu ympäristö -ohjelmalle vuoden 2014 aikajänteellä ehdotettuja painopistealueita HYVINVOINTIRAKENTAMISEN ROADMAP Hyvinvointirakentamisen ajurit Hyvinvointipalvelujärjestelmän tilat tulevaisuudessa Esimerkkinä sairaalakiinteistöt: mitä nykyisestä rakennuskannasta voidaan käyttää, mitä on liikaa, mitä puuttuu? Muutoksen hallinta vaatii uudenlaista suunnittelua Hyvinvointipalvelujärjestelmän tilat tulevaisuudessa Roadmap hyvinvointirakentamiseen Uutta palvelua rakennettuun ympäristöön Käyttäjähtöisyys suunnittelussa Hyvinvointipalvelujen tarjoutuminen tulevaisuudessa erilaisilla palvelualustoilla vuonna KORJAUSRAKENTAMISEN ROADMAP Korjausrakentamisen ajurit Korjausrakentamisen määrä Korjausrakentamisen sisältö Ajankohtaiset haasteet Korjausrakentamisen hidasteita Roadmap INFRASTRUKTUURIN ROADMAP Infran nykytilanne, tulevaisuuskuva ja käsitteistö Mitä on infrastruktuuri? Hyvinvointi-infra ja infrapalvelu-käsitteiden määrittäminen Tutkimus- ja kehitystoiminnan osatavoitteet ja kehittämisosatekijät Vaikutuslähtöinen ja yhteistoiminnallinen infraomaisuuden hallinta Yhteistoiminnalliset infran elinkaaren prosessit Tuottavuuden parantaminen, yhteistoimintamallit ja käyttäjälähtöinen tuottavuus Osallistuva käyttäjä infran elinkaaressa Käyttäjiä palvelevat poliittiset päätöksentekoprosessit Kokonaisvaltainen simulointi ja infran elinkaari Infrapalvelut ja ihmisen hyvinvointi kuinka vastataan ikääntymisen haasteeseen? YHTEENVETO Rakennetun ympäristön visio 2050 ja eri sektorien tutkimus- ja kehitystoiminnan osatavoitteet Kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuuden liiketoimintaosaaminen... LÄHTEET... LIITE 1: RAKENNETTU YMPÄRISTÖ INFRA ROADMAP... LIITE 2: ROADMAPIN OSATAVOITTEET JA KEHITTÄMISOSATEKIJÄT... LIITE 3: HYPOTEETTINEN ESIMERKKI KOKONAISVALTAISESTA INFRAN SIMULOINNISTA... LIITE 4: UUDET EPÄLINEAARISET TOIMINTAMALLIT JA TYÖKALUT INNOVAATIOIDEN JOHTAMISEEN

5 Abstract Roadmap of the Built Environment A roadmap has been formulated in 2010 to act as the guideline for the Built Environment Programme of the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation (Tekes). In the roadmap current status, areas of emphasis and future prospects of renovation, infrastructure and well-being construction in Finland have been evaluated. The Roadmap group project was collaboratively conducted by the Technical Research Centre of Finland (VTT), Aalto University, the Finnish Institute of Occupational Health and the Finland Futures Research Centre of the University of Turku. The Roadmap is intended to assist the management of the Built Environment Programme. The management group will utilise the report for instance when making funding decisions for The Roadmap project also supported some of the ventures funded by the Built Environment Programme that started up in late 2010, for instance by provided futures workshops. The aim was to improve the visionary qualities and customer-orientation of the research projects. Some of the general challenges for the future of the real estate and construction sector that have been identified in the background materials and futures workshops are: 1. Understanding properties and buildings as services 2. Need for new business models and earnings principles in the real estate and construction sector 3. Public sector innovation challenge 4. Community living and emphasis on public and shared spaces 5. Multipurpose use of facilities 6. Emphasis on local services, local production and telecommuting 7. Adaptability, flexibility and individuality 8. Emphasis on lifestyles, leisuretimes and well-being 9. Real-time infrastructural monitoring 10. Use of wood in the new construction 11. Energy-efficiency, renovation (e.g. the life cycles of short-term suburbs) and the development of new services are important 12. The export is important goal for all construction 13. Construction is change management The Roadmap and recommendations for the Built Environment Programme in are: Turning the real estate and construction sector into a driver for Finnish energy and climate policy Development of cross-departmental cooperation in public administration and legislative reform New services for housing and combining parallel sectors Participation and open innovation platforms Larger projects 5

6 Tiivistelmä Rakennetun ympäristön roadmap Tekesin Rakennettu ympäristö (RY) -ohjelman toiminnan ohjenuoraksi valmisteltiin vuoden 2010 aikana Rakennetun ympäristön roadmap, jossa arvioitiin korjaus-, infrastruktuuri- ja hyvinvointirakentamisen nykytilaa, painopisteitä ja tulevaisuuden näkymiä. Ryhmähankkeen toteuttivat yhteistyönä VTT, Aalto-yliopisto (TKK), Työterveyslaitos ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tavoitteena oli lisätä Rakennettu ympäristö -ohjelmasta rahoitettavien tutkimushankkeiden visionäärisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää uusia ja innovatiivisia verkosto- ja innovaatiojohtamisen työkaluja Tekesin teknologiaohjelmien johtamisen uudistamiseksi. Roadmapilla tuetaan myös Rakennettu ympäristö -ohjelman johtoryhmän työtä muun muassa vuosien rahoituspäätöksissä. Tausta-aineistoissa, selvityksissä ja tulevaisuusverstaissa esille nousseita kiinteistö- ja rakennusalan (kira) tulevaisuushaasteita ovat muun muassa: 1. Kiinteistöjen ja rakennusten ymmärtäminen palveluina 2. Kiinteistö- ja rakennusala tarvitsee uusia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikoita 3. Julkisen sektorin innovaatiohaaste 4. Yhteisöllinen asuminen sekä julkisen ja yhteisen tilan korostuminen 5. Tilojen multikäyttö 6. Muunneltavuus, joustavuus ja yksilöllisyys 7. Elämäntapojen, harrastusten ja hyvinvoinnin korostuminen 8. Lähipalvelujen ja -tuotannon sekä etätyön korostuminen 9. Infrastruktuurin reaaliaikainen seuranta 10. Uudisrakentamisessa on tehostettava puun käyttöä 11. Kolme suurinta tulevaisuushaastetta ovat energiatehokkuus, korjausrakentaminen ja uusien asumisen palveluiden kehittäminen 12. Kaikessa rakentamisessa on pyrittävä vientiin 13. Rakentaminen on muutoksen johtamista Rakennetun ympäristön tulevaisuus -hanke esittää Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelmalle seuraavanlaiset toimenpide-ehdotukset vuosille : 1. Kira-toimialasta on kehitettävä Suomen energia- ja ilmastopolitiikan veturi 2. Julkishallinnon eri sektoreiden yhteistyötä ja lainsäädäntöä on kehitettävä 3. Asumisen uudet palvelut ja rinnakkaistoimialojen törmäyttäminen (monialaiset kokonaisuudet) 4. Osallistuminen ja avoimet innovaatioympäristöt (open innovation platform) 5. Suuremmat kokonaisuudet hankkeissa ja yhteistyössä Vuoden 2050 rakennetun ympäristön visio on : nähdä rakentaminen muutoksen johtamisen työvälineenä muuttaa rakennusala palveluvaltaiseksi osallistaa yhteisöt, käyttäjät ja asiakkaat rakennettuun ympäristöön aikaansaada kestävä rakennettu ympäristö mahdollistaa rinnakkaistoimialojen yhteistyö. 6

7 Johdanto Tekesin Rakennettu ympäristö (RY) -ohjelman toiminnan ohjenuoraksi valmisteltiin vuoden 2010 aikana Rakennetun ympäristön roadmap, jossa arvioitiin korjaus-, infrastruktuuri- ja hyvinvointirakentamisen nykytilaa, painopisteitä ja tulevaisuuden näkymiä. Ryhmähankkeen toteuttivat yhteistyönä VTT, Aalto-yliopisto (TKK), Työterveyslaitos ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tavoitteena oli lisätä RY-ohjelmasta rahoitettavien tutkimushankkeiden visionäärisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää uusia ja innovatiivisia verkosto- ja innovaatiojohtamisen työkaluja Tekesin ohjelmien johtamisen kehittämiseksi. Roadmapilla tuetaan myös Rakennettu ympäristö -ohjelman johtoryhmän työtä. Johtoryhmä hyödyntää raporttia muun muassa rahoituspäätöksissä. Tämä raportti kerää yhteen roadmap -ryhmähankkeen tulokset. Toimitustyötä on tehnyt Rakennettu ympäristö -ohjelman koordinaattori Suvi Nenonen. Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta on kerännyt luvun 1 alkuun katsauksen liiketoimintaympäristön yleisiin trendeihin ja muutostekijöihin. Lisäksi luvussa esitellään tulevaisuusverstaiden tuloksena syntyneet rakennetun ympäristön tulevaisuuskuvat sekä kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuuden liiketoiminnan kehityssuuntia. Luvussa 2 Työterveyslaitoksen tutkijat Kari Reijula ja Pirjo Kekäläinen pohtivat hyvinvointirakentamisen eri osa-alueita, muutostrendejä ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Luvussa 3 VTT:n tutkijat Miimu Airaksinen ja Terttu Vainio pureutuvat vastaavasti tarkemmin erityisesti korjausrakentamisen tulevaisuuteen. Luvussa 4 on lopuksi Aalto-yliopiston tutkija Ari-Pekka Mannisen tekemä yhteenveto infrastruktuurirakentamisen tulevaisuudenhaasteista yhteistoimintamallien, tuottavuuden ja omaisuuden hallinnan näkökulmista. Luvussa 5 on kirjoittajien yhteisesti kokoama yhteenveto eri osahankkeiden keskeisimmistä tuloksista sekä visio kiinteistö- ja rakennusalalle. Kannen kuvan on tehnyt Anssi Keränen. Tutkimuksen johtopäätökset ja suositukset on esitetty tekstissä sinisellä värillä lukemisen ja kokonaisuuden hahmottamisen helpottamiseksi. 7

8 1 Rakennetun ympäristön tulevaisuus Olli Hietanen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto 1.1. Taustaa Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vastuulla ryhmähankkeessa oli Rakennetun ympäristön tulevaisuus -osahanke, joka tuotti itsenäistä tulevaisuustietoa sekä myös tuki muita Rakennettu ympäristö -ohjelmasta rahoitettavia tutkimushankkeita niiden tulevaisuustyössä. Rakennetun ympäristön tulevaisuus -osahankkeessa toteutettiin vuonna 2010 kaikkiaan seitsemän sidosryhmiä osallistavaa tulevaisuusverstasta. Näistä oli sisältöön (eli rakennetun ympäristön tulevaisuuteen) liittyviä kuusi. Yhdessä verstaassa (nk. Taikamatto-verstaassa) tavoitteena oli visionäärisen verkosto- ja muutosjohtamisen menetelmien kehittäminen. Kaksi verstaista toteutettiin laaja-alaisesti niin, että ne kutsuivat yhteen kaikki Rakennettu ympäristö -ohjelmasta rahoitettavat hankkeet sekä myös kiinteistö- ja rakennusalan ulkoisia sidosryhmiä. Esimerkiksi koko Rakennetun ympäristön roadmap-ryhmätyöhanke käynnistettiin laajalla, kaikki hankkeet ja kiinteistö- ja rakennusalan sidosryhmät osallistavalla tulevaisuusverstaalla Finlandia-talossa. Vastaavasti viisi verstasta oli profiloitu erilaisille hankkeille ja niiden sidosryhmille: hyvinvointirakentamiseen ( ), kuntoutusalaan ( ), puurakentamiseen ( ) sekä isännöintialan tulevaisuuteen (17.8. ja ). Lisäksi Rakennetun ympäristön tulevaisuushanke osallistui neljään pienimuotoisempaan tulevaisuuskeskusteluun mukaan lukien Rakennettu ympäristö -ohjelman tutkijoi- den verkostoitumistilaisuus ( ) ja johtoryhmän verstas ( ). Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset ja ympäristö -hankkeen kanssa järjestettiin keskustelutilaisuus ( ) ja lisäksi Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjesti yhden keskuksen sisäisen sairaaloiden tulevaisuus -keskustelun ( ). Olli Hietanen osallistui myös Rakennettu ympäristö -ohjelman järjestämälle Lontoon ekskursiolle ( ). Rakennetun ympäristön roadmap-ryhmähankkeen tutkijat järjestivät myös kaksi hankkeen sisäistä roadmap -tutkijaseminaaria (3.5. ja ), joissa verrattiin keskenään eri osahankkeiden tuloksia. Rakennetun ympäristön tulevaisuus -hankkeen osavaiheet on tiivistetty oheiseen kuvioon Toimintaympäristön yleisiä muutostrendejä Tähän lukuun on kerätty (liike)toimintaympäristön yleisiä muutostekijöitä ja trendejä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen viime vuosina eri toimialoille tekemistä tulevaisuuskatsauksista. Yleiset muutostekijät ja trendit on jaettu neljään ryhmään: gigatrendeihin, megatrendeihin, trendeihin ja metatrendeihin. Luvun loppuun on lisäksi kerätty myös joitakin toimialakohtaisia tulevaisuuskuvia. 8

9 Kuvio 1. Rakennetun ympäristön tulevaisuus -hankkeen osavaiheet. Rakennetun ympäristön tulevaisuusverstas kaikille esihaussa menestyneille hankkeille sekä rakennetun ympäristön sidosryhmille ( ). RY-ohjelman ekskursio Lontooseen ( ) ja kirjalliseen tausta-aineistoon tutustuminen RY-ohjelman Kick Off tilaisuus ( ) ja johtoryhmän verstas ( ) Tulevaisuusverstaita RY-ohjelmasta rahoitetuille hankkeille, muille rakennetun ympäristön sidosryhmille sekä myös kiinteistö ja rakennusalalle ( ). Raportointi mennessä Megatrendit ovat globaaleja muutosprosesseja, jotka vaikuttavat kaikkialla. Mutta myös megatrendien taustalla on eräänlaisia perimmäisiä syitä, gigatrendejä, jotka aiheuttavat megatrendejä ja muuttuvat erittäin hitaasti. Megatrendit puolestaan aiheuttavat erilaisia kansallisia, seudullisia, alueellisia ja paikallisia trendejä. Esimerkiksi Kiina-ilmiö (megatrendi) aiheuttaa teollistumista Aasiassa (trendi) ja palveluvaltaistumista (trendi) läntisissä teollisuusmaissa. Gigatrendejä edellä olevassa esimerkissä ovat globalisaation taustalla olevat syyt, esimerkiksi teknologian kehitys sekä talous- ja väestönkasvu. Trendejä voidaan tarkastella myös eri toimialojen, kuten esimerkiksi metsäsektorin ja viestintäalan näkökulmista. (Ahvenainen et al. 2009b) Gigatrendit, megatrendit ja trendit kertovat siis siitä, mihin suuntaan toimintaympäristö ja toimialat ovat kehittymässä. Mutta myös muutos muuttuu. Aivan kuten hegeliläis-marxilaisessa dialektiikassa 1 teesi synnyttää antiteesin niin myös trendit aiheuttavat antitrendejä (vastavoimia). Teesin/trendin ja antiteesin/antitrendin ristiriidasta syntyy aikanaan synteesi. Näitä aluksi vain heikkona signaalina näyttäytyviä mahdollisuuksia, ns. kolmansia kutsutaan tässä raportissa metatrendeiksi. Metatrendit voivat kasvaessaan ja kehittyessään muuttaa giga- ja megatrendejä. (Mt.) Metatrendejä edellä olevassa esimerkissä voisivat olla esimerkiksi lähituotanto, leppoistaminen (slow life) ja kestävä kehitys, jotka voivat muuttaa teknologian kehityssuuntaa, vähentää globalisaation tarvetta ja vähentää rahatalouden merkitystä Gigatrendit Tähän trendiluokkaan kelpuutetaan vain perimmäiset syyt. Tässä raportissa gigatrendit on tiivistetty kolmeen muutostekijään eli väestönkasvuun, talouskasvuun ja teknologian kehityksen nopeutumiseen. Vuosina maailman väkiluku kasvoi 1,6 miljardista 6,1 miljardiin ja 85 prosenttia tästä väestönlisäyksestä on kohdistunut Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Tämä gigatrendi on ristiriidassa luonnonvarojen rajallisuuden kanssa ja siksi tälle gigatrendille on muutospaineita. (Mt.) Maailmankauppa kasvoi rahassa mitattuna vuosina jopa nelinkertaiseksi ja maailmantalous kasvoi 2 2,5 prosenttia vuodessa. Vuosina maailmantalous kasvoi kuusinkertaiseksi. Vuotta 1973 edeltäneinä 25 vuotena maailmantalous kasvoi miltei 5 prosenttia vuodessa, 3 prosenttia asukasta kohti. (Mt.) Teknologian kehitys on noudattanut Mooren (1965) lakia: nopeammin, enemmän, pienempiä ja parempia samalla kun tehokkuus ja nopeus kasvavat. Käsitystä, jonka mukaan teknologian kehitys on kaiken muun muutoksen ja kehityksen taustalla kutsutaan teknologiseksi determinismiksi. Teknologiseksi imperatiiviksi puolestaan kutsutaan sitä näkemystä, jonka mukaan kaikki sellainen on tehtävä, mikä teknologisesti osataan. (Smith ja Marx 1994). Tällaisessa maailmassa tekeminen on sallittua, jopa itseisarvo ja kaikki kiellot edellyttävät hyviä perusteluja. (Ahvenainen et al. 2009b) 1 Ks. esim. A.V. Miller (1977) sekä Karl Marx (1974, 1979 ja 1980). 9

10 Globaalit megatrendit Edellä esitetyt gigatrendit aiheuttavat erilaisia globaaleja megatrendejä. Tällaisia ovat muun muassa niukentuminen, ympäristöongelmat, kansainvälistyminen sekä erilaisten konfliktien ja häiriöiden lisääntyminen. (Mt.) Niukentuminen on seurausta kulutuksen kasvusta rajallisessa maailmassa. Niukentumisen seurauksena puolestaan raaka-aineiden hinnat nousevat ja syntyy pulaa energiasta, ruoasta ja maasta. Niukentuminen aiheuttaa muun muassa hintojen ja tuotantokustannusten nousua, kansainvälisiä konflikteja ja pakolaisuutta. Myös omistamisen varsinkin luonnonvarojen merkitys korostuu. (Mt.) Ilmastonmuutoksen ohella ympäristöriskejä liittyy myös saastumiseen, luonnonvarojen ehtymiseen, biodiversiteetin vähenemiseen, ympäristöonnettomuuksiin ja geenimanipulaation hallitsemattomiin seurauksiin. (Mt.) Kansainvälistyminen ja globalisaatio jatkuvat. Yhä useammat kriisit ja konfliktit edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä, mikä on lisännyt ja monimutkaistanut keskinäisriippuvuussuhteita. Näiden riippuvuussuhteiden vuoksi kansainvälinen päätöksenteko (esimerkiksi YK:ssa, WTO:ssa, EU:ssa ja Natossa) vaikeutuu, syntyy geopoliittisia blokkeja ja protektionismia. Myös kansainvälisten konfliktien riski kasvaa. (Ahvenainen et al. 2010) Lähivuosina globaalia toimintaympäristöä hallitsevat lisäksi lamojen ehkäisyyn ja jälkihoitoon liittyvät toimenpiteet. Tulevaisuudessa lamojen väli voi lyhetä ja koko kasvaa: lamoja on yhä useammin ja ne ovat samalla myös yhä suurempia. (Ahvenainen et al. 2009b) Euroopan trendit Megatrendit näkyvät Euroopan tasolla vahvoina trendeinä, kuten esimerkiksi muutosvauhdin nopeutumisena samalla kun byrokratia kasvaa. Yrityksiä ja jopa kokonaisia toimialoja syntyy ja kuolee yhä nopeammin. Hyvinvointi ja työllistävyys viivähtävät alueella vain hetken. Syntyy perhostalous yhden kesän klustereita, joiden kilpailukyky perustuu muutoskykyyn eli osaamiseen ja luovuuteen. Haasteena on muuttaa nykyinen lineaarinen innovaatiojärjestelmä ja toimintamalli epälineaariseksi ja poikkisektoraaliseksi/monialaiseksi. (Mt.) Samaan aikaan EU byrokratisoituu ja sen toimintakyky hidastuu. Lainsäätäjä on koko ajan askeleen jäljessä, viranomaiset pelkäävät virheitä ja keskittyvät siksi muotoseikkoihin. Visionäärisyys vähenee ja yksityiskohtien säätely kasvaa. Monimutkaisten taloudellisten keskinäisriippuvuuksien vuoksi yhteistä etua on aina vain vaikeampi löytää. Etniset konfliktit valtioiden välillä ja myös sisällä lisääntyvät. Erilaisten arvoperheiden merkitys kasvaa Suomen osalta tämä tarkoittaa muun muassa Itämeren alueen, Pohjoisen ulottuvuuden ja Pohjoismaisen yhteistyön merkityksen kasvua. Myös Venäjän merkitys maailmassa ja Suomen lähialueilla kasvaa. (Mt.) Talouden tervehdyttämiseen ja julkishallinnon kustannuskriisiin/tuottavuusohjelmaan liittyvät toimenpiteet hallitsevat myös EU:n politiikkaa lähivuosina. Taantuma voi aiheuttaa talouspakolaisuutta myös EU:n sisällä, kun romahtaneen valtion työvoima etsii työtä naapurimaista samalla kun täällä jo olevat pakolaiset ja siirtolaiset siirtyvät maasta toiseen. (Mt.) Suomen trendit Pitkittyneen finanssikriisin/laman vuoksi sekä myös muun muassa ikääntymisestä johtuvan hyvinvointivaltion tuottavuusvajeen vuoksi jaettavana on lähinnä julkisen talouden niuk-kuutta: julkishallinnon tuottavuusohjelmaa ja PA- RAS -hanketta kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi jatketaan. Näemme lähivuosina lisää leikkauksia, yhdistämisiä, konkursse-ja ja irtisanomisia. (Mt.) Tämä muutos aiheuttaa myös polarisaatiota (ääripäiden kasvua): suomalainen yhteiskunta eriarvoistuu. Kuilu esimerkiksi köyhien ja rikkaiden sekä koulutettujen ja kouluttamattomien välillä kasvaa. Suomi on jo jonkin aikaa ollut EU:n nopeimmin eriarvoistuva maa (Bardy ja Parrukoski 2010 ja Saari 2010). Lapset, nuoret ja vanhukset ovat perinteisiä väliinputoajia muun muassa julkisissa palveluissa. Mutta rinnalle syntyy myös uusia (yhteiskunnasta vieraantuvia) väliinputoajaryhmiä perinteisellä tavalla hyväosaisten piiristä: kouluampujat, terroristit ja pedofiilit ovat hyvistä perheistä. Lisäksi Suomi on jakaantumassa myös aluerakenteeltaan kolmeen osaan: suuret kaupungit, radanvarsien puutarhakaupungit (seutukuntakeskukset ympäristöineen) ja ydinmaaseutu. Samalla kehittyy taantuvia pussinperiä: 25 prosenttia nykyisestä asuntokannasta sijaitsee alueilla, joiden uskotaan tyhjenevän rakennemuutoksen seurauksena 2. Anarkian, väkivallan ja rikollisuuden määrä kasvaa. (Ahvenainen et al. 2009b) Suomi on juridisoitumassa, byrokratisoitumassa ja auto Lähde Rakennettu ympäristö -ohjelman roadmap-ryhmähankkeen Korjausrakentamisen osahanke/vtt.

11 matisoitumassa. Tuottavuusohjelmat keskittävät toimintoja palvelukeskuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten hallintaohjelmien määrän kasvua ja entistä tarkempaa valvontaa. Samalla Suomi virtualisoituu: facebookin, blogien, second lifen, You Tuben ja vastaavien sosiaalisten medioiden suosio jatkuu ja trendinä on niiden yhteisöllistyminen. Kehittymässä on mediayhteiskunta, jossa kaikki ovat tähtiä ja elävät online. (Mt.) Myös yhä useamman suomalaisen työpaikka voi tulevaisuudessa olla jokin portaali. Vastaavasti yhä useamman työnantajana on työvoimaa vuokraava yritys. (Ahvenainen et al. 2010) Merkittävimmät metatrendit Aiemmin esitetyn määritelmän mukaan metatrendit ovat niitä muutostekijöitä ja ajureita, jotka muuttavat gigatrendejä, megatrendejä ja trendejä eli muuttavat muutoksen suuntaa. Tässä esitetään neljä metatrendiä: sekä-että, epäsovinnaiset liittoutumat, slow life ja arvojen merkityksen kasvu. Käynnissä oleva polarisaatio ei liity pelkästään sosiaaliseen eriarvoistumiseen, vaan elämme eräänlaisessa sekä-että -yhteiskunnassa, jossa ääripäät (vastakohdat) kasvavat yhtä aikaa: köyhyys ja rikkaus, hyvinvointi ja pahoinvointi, kestävä kehitys (esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuden kasvu) ja luonnonvarojen kulutuksen kasvu, erikoistuminen pieniin yksityiskohtiin ja kokonaisoptimoinnin tarve, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, kilpailu ja verkostoitumisen/yhteistyön tarve kasvavat kaikki samaan aikaan. Tuloksena on kokonaisuuden hallinnan ja muutoksen ymmärtämisen vaikeutuminen: maailman tapahtumilla ei ole punaista lankaa. Jos ääripäiden kasvu tulkitaan dialektiikan opeilla, niin ääripäiden (teesin ja antiteesin) kasvu kertoo siitä, että syntymässä on kolmas, synteesi, kunhan vastaparien jännite ensin kasvaa sietämättömän suureksi. Gigatrendeistä talouskasvu ja väestönkasvu voivat kumota toisensa (taloudellinen hyvinvointi vähentää lapsilukua). Vastaavasti väestönkasvu ja talouskasvu ovat ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa, minkä seurauksena syntyy muun muassa niukentumisen megatrendi sekä ympäristöongelmia. Tämä vastakkainasettelu voi muuttaa merkittävällä tavalla teknologian gigatrendiä, varsinkin jos siirrymme biotalouteen, orgaaniseen tuotantoon ja biomateriaaleihin. (Ahvenainen et al. 2009b) Maailman virtualisoituminen ja digitalisoituminen puolestaan synnyttävät epäsovinnaisia liittoutumia, kun uudet blogaalit eli uuden teknologian varaan syntyneiden yhteisöjen muodostamat rajapinnat yhdistävät yllättäviä asioita: pohjanmaalainen ääri-islam, ICT-buddhalaisuus, iranilainen hevimusiikki. Virtuaalimaantieteen merkitys ja rooli kasvaa siinä, kuka on lähellä ja kuka kaukana. Tuloksena on ennakoimattomuus, monimutkaistuminen ja villien korttien (yllätysten ja uusien ilmiöiden) todennäköisyyden kasvu. Muutoksen muutos kiihtyy. (Mt.) Myös slow life ja leppoistelu nostavat päätään. Hyvätuloiset pyrkivät jatkossa vähentämään työhön käyttämäänsä aikaa ja viettävät enemmän aikaa perheen kesken tai ylipäätään elämysten parissa. Hidastumista tukee suomalaisen varallisuuden keskittyminen suurten ikäluokkien lapsille. Leppoistamista ja hidastumista tukevat myös etätyön lisääntyminen (osana tuottavuuden kehittämistä) ja väestön ikääntyminen, joka tuottaa ja ylläpitää biologisperäistä hitautta. Myös taloudessa hitaat ja pienet systeemit yleistyvät. Vauhti hidastuu. Tämä metatrendi on ristiriidassa muun muassa talouskasvun ja nopeutumisen kanssa. (Mt.) Arvot ja tunteet korostuvat työelämässä ja yhteiskunnassa. Globaalitalouden, tulosvastuullisuuden, kustannustehokkuuden ja tietoyhteiskunnan alta/vastapainona ovat nousemassa vastuulliset arvot. Tulevaisuus on pikemminkin henkistä kuin fyysistä kasvua. Samalla moraali ja tunteet ovat korvaamassa järjen. Myös yliluonnollinen ja viihteellisyys korostuvat. Ihmiset eivät enää ole kiinnostuneita siitä, mikä on totta, vaan asioita tehdään jos se on kivaa. Kiinnostus yliluonnollisuuteen näkyy esimerkiksi television vampyyri- ja selvännäkijäohjelmien määrässä sekä myös kiinnostuksessa vaihtoehtolääketieteeseen. Myös työelämässä on noussut esille arvojohtaminen. Ihmiset ovat valmiita uhraamaan melko paljon vaivaa työasioiden eteen mutta lastensa puolesta he ovat valmiita jopa kuolemaan. Tätä voidaan käyttää hyväksi arvojohtamisessa: esimerkiksi Naton sotilaat ovat vain työssä armeijassa ja siksi he yrittävät pysytellä hengissä. Sen sijaan Al Qaidan sissit ovat valmiita uhraamaan henkensä. Kumpi armeija on vahvempi? Pienessä mittakaavassa tämä metatrendi näkyy myös Suomen kannattavimmassa Kustannusosakeyhtiö Koivuniemessä, joka on itse asiassa uskonlahko, jonka jäsenet tekevät pienellä palkalla jopa 70 tuntisia työviikkoja lahkon johtohahmon yrityksessä (HS ja ). Koska elämme sekä-että -yhteiskunnassa niin myös arvojohtamisen vastakohta kasvaa. Samalla kun hyvin koulutettuja asiantuntijoita sitoutetaan yrityksiin golf-osakkeilla niin toisia johdetaan perkeleellä ja minimipalkalla. Yritykset käyttävät joustavaa vuokratyövoimaa ja sanovat irti työntekijöitä, jotka uskaltavat arvostella yrityksen 11

12 toimintaa (HS ). Tämä työntekijän oikeuksien väheneminen on osa laajempaa Euroopan epädemokratisoitumisen metatrendiä. Aasian ja Venäjän kasvu ja kasvava merkitys ei tarkoita sitä, että ne demokratisoituvat, vaan pikemminkin sitä, että Eurooppa aasialaistuu eli epädemokratisoituu. Yksilöllisyyden kasvu ja yksilön oikeuksien väheneminen tapahtuvat nekin yhtä aikaa Rinnakkaistoimialojen tulevaisuuskuvia Erilaisissa tulevaisuuskatsauksissa on noussut esille kestävän kehityksen ja varsinkin energiatehokkuuden kasvava merkitys. Energia-alan tulevaisuuskuvissa kaupunkien katoilla on tuulivoimaa ja aurinkoa. Ydinkeskustojen, kylien ja lähiöiden alla on lisäksi geotermisiä energiantuotantolaitoksia. Jätteenpolton ekologisuutta on kehitetty ja sen rinnalle on tuotu uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä energialaitoksia. Vaikka ydinvoima ja fossiiliset polttoaineet ovatkin vielä teknologisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisimmät energiamuodot, niin kasvavana trendinä on hajautettu tuotanto pienemmissä, lähienergiaa hyödyntävissä laitoksissa sekä passiivi- ja plustaloissa. (Lauttamäki 2008; Lauttamäki & Heinonen 2010; Hietanen 2009a) Energiatehokkuuteen liittyy myös ajatus yhteiskuntarakenteen tiivistämisestä. Esimerkiksi Valtioneuvoston energiaja ilmastopoliittisen tulevaisuusselonteon tulevaisuuskuvissa nousi esille ajatus kestävästä arkikilometristä: elämän perusasioiden pitäisi löytyä kilometrin säteeltä. Tämä tarkoittaa suurtenkin kaupunkien palvelurakenteiden kehittämistä noin asukkaan kokonaisuuksina. Seuraavassa liikkumisen kehässä tarvitaan toisenlaisia ratkaisuja kestävälle 150 kilometrille. Tähän kehään sisältyvät muun muassa työmatkat sekä suuri osa vapaa-ajan liikkumisesta. Tämä trendi tiivistää yhdyskuntarakennetta pääteiden ja radanvarsiin. Tausta-ajatuksia ovat muun muassa, lähipalvelut, etätyö, raideliikenteen kehittäminen sekä esimerkiksi sähköautojen yleistyminen. (Lauttamäki & Heinonen 2010; Valtioneuvosto 2009) Logistiikassa on viime vuosina minimoitu varastot ja maksimoitu kuljetukset. Tulevaisuudessa ympäristödirektiivit iskevät erityisesti kuljetuksiin. Myös varastointi on edelleen kallista. Siksi tarvitaan kolmas vaihtoehto: kuljetuskäytävistä on kehittymässä tuotantokäytäviä, jotka toimivat teollisen ekologian periaatteella. Tuotantoprosessit voivat ulottua Italiasta Kiinaan - mutta ne voivat myös samalla toimia energia- ja materiaalitehokkaasti. Jos vilja lähtee matkaan Kiinasta ja kypsyy leiväksi matkalla, niin mikä tässä on varastointia ja mikä kuljetusta ja/tai tuotantoa? Logistiikkakeskusten kilpailukyky tulee uusista lisäarvopalveluista, esimerkiksi työvoiman tarjonnasta ja erilaisten kuljetusmuotojen yhteen sovittamisesta. Pelkästään hyvä sijainti ja toimitilat eivät enää riitä edelläkävijyydeksi. (Nurmi & Hietanen 2008) Elinkeinostrategioihin ja maakuntasuunnitelmiin liittyvissä tulevaisuusselvityksissä on noussut esille myös merkittävä panostus korjausrakentamiseen sekä julkisen liikenteen kehittämiseen. Ajureita tälle tarpeelle ovat muun muassa kestävä kehitys (passiivi- ja plustaloille), talouskriisit ja nopeutuva muutos (monikäyttöisyydelle) sekä monikulttuurisuus ja ikäpolvien erot (uudistamisen ja nykyaikaistamisen tarpeelle). Julkista t&k-rahoitusta tulisi suunnata myös teollisuuden suljettuihin kiertoihin (teolliseen ekologiaan) sekä maatalouden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Tämä trendi liittyy myös lähituotteiden määrän ja itse tekemisen kasvuun. (Hietanen 2009a; Hietanen 2010) Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan palveluita tuotetaan ja käytetään nykyistä yhteisöllisemmin. Palveluiden tuottajilla on vertikaalisia ja horisontaalisia yhteistyöverkostoja, joilla luodaan asiakaslähtöisiä ja henkilökohtaistettuja kokonaispalveluita. Vastaavasti palveluiden käyttäjät muodostavat yhteisöjä, jotka auttavat itse itseään (omahoito, lähiyhteisön tuki ja vertaisryhmät) ja käyttävät palveluita yhdessä esimerkiksi kylätaloissa, palvelutaloissa tai vastaavissa (uus)yhteisöissä. Siksi lähiverkostoja kuten perheitä ja yhdistyksiä on tuettava, kehitettävä ja jopa aktiivisesti synnytettävä sekä varmistettava, että jokaisella ihmisellä on riittävästi lähiverkostoa. (Mt.) Sähköisten palveluiden osalta merkittävässä roolissa ovat muun muassa omahoitoportaalit, joiden avulla kuka tahansa voi luoda itselleen hoidettavuusennusteen (Your Life). Tämän ennusteen avulla voidaan suunnitella ja ennakoida yksilön elinkaaren huomioon ottavia palvelujatkumoita sekä myös antaa ohjeita, tietoja ja neuvoja terveyden edistämiseen sekä erilaisten sairauksien hoitamiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Portaalien avulla voidaan myös tarjota virtuaalisia sosiaali- ja terveysalan palveluita, kuten neuvontaa, diagnostiikkaa ja reseptejä. Käytössä on myös monitoimijamalleja, jotka yhdistävät julkisen sektorin, yritykset sekä myös kolmannen sektorin (yhdistykset ja säätiöt) ja neljännen sektorin (omahoidon, omaishoitajat ja lähiyhteisön). Julkisen sektorin rooli on samalla siirtynyt palvelujen tuottamisesta palvelujen organisointiin ja laadun varmistukseen. (Mt.) 12

13 Perusarvoista tärkeimmät ovat elämyksellinen vanhuus ja nuorista välittäminen. Siksi sosiaali- ja terveysalan kehittäminen tulisi aloittaa nuoriso- ja vanhustyöstä sekä esimerkiksi kouluterveydenhuollon ja työterveyspalveluiden kehittämisestä. Merkittävänä painopisteenä on myös ennakointi ja ennaltaehkäiseminen. Ennakointiin liittyy muun muassa riskiryhmien tunnistaminen sekä oman ja lähiyhteisöjen vastuunoton kehittäminen mikä puolestaan korostaa neuvonnan, tiedottamisen ja motivoinnin merkitystä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on meneillään nk. polarisaatiokehitys, jonka seurauksena epätasa-arvo on kasvussa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Huono- ja hyväosaisten määrä kasvaa samalla kun julkisen sektorin taloudelliset resurssit niukkenevat. Haasteena on turvata tasa-arvoiset palvelut kaikille esimerkiksi tulotasosta tai/ja asuinpaikasta riippumatta. (Mt.) Teknologian visioista merkittävin on siirtyminen biokauteen. Aivan kuten olemme eläneet aikoinamme kivi-, pronssija rautakautta, niin tulemme elämään myös biokautta: kaikki se mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista, myös tehdään niistä. Metsäsektorista on kehittymässä bioraaka-aineklusteri, jossa puuta ja muita bioraaka-aineita (kaikkea mikä kasvaa) myydään nesteenä, kaasuna, kuituina ja massoina. (Ahvenainen et al. 2009a) Toinen vähintäänkin yhtä vahva teknologiatrendi on älyn ja funktionaalisuuden kasvu arkisessa elin- ja toimintaympäristössä (ubiteknologia). Esimerkiksi tulevaisuuden pakkaukset tunnistavat käyttäjänsä ja valmistavat käyttäjälleen henkilökohtaista sisältöä kuten käyttöohjeita. Ne ovat samalla osa laajempaa informaatioverkkoa: pakkaukset kommunikoivat muun muassa jääkaapin ja kierrätysjärjestelmän kanssa. Mediana pakkaukset voivat korvata esimerkiksi sanomalehdet. Vuonna 2050 päivittäistavarapakkaukset ovat ehkä ainoa kanava, jolla pystytään tavoittamaan kattavasti kansalaiset. (Ahvenainen et al. 2009b) Ubiteknologian, arjen tietotekniikan kasvu tarkoittaa erilaisiin antureihin panostamista: tulevaisuudessa tietoa kerätään ja analysoidaan yhä systemaattisemmin, laaja-alaisemmin ja automaattisemmin. Samalla anturiteknologioiden sekä automaattisesti tapahtuvan kone-kone -kommunikaatioprosessien merkitys kasvaa. (Hietanen 2009a) Sosiaalisen median näkökulmasta voidaan puhua blogalisaatiosta: internetin tai muun vastaavan uuden teknologian varaan rakentuvasta uudesta yhteisöllisyydestä. Ihmisten arvoja, sitoutumista ja yhteisöllisyyttä määrittelevät uudet blogaalit rakenteet ja verkostot, minkä seurauksena kansallisvaltiot joutuvat yhä useammin ristiriitaan omien kansalaistensa/ kansalaisryhmien kanssa. Anarkia lisääntyy. Blogalisaation vaikutuksesta kaupungintalo, poliisi, sanomalehdet ja kauppahuoneistot siirtyvät Second lifeen, Habbo Hotelliin yms. virtuaalimaailmoihin, jossa ihmisetkin ovat. Blogalisaatio synnyttää myös epäsovinnaisia liittoutumia, kun uudet blogaalit (virtuaaliset) rajapinnat yhdistävät yllättäviä (fyysiessä maailmassa kaukana toisistaan olevia) asioita. Sotaakaan eivät enää käy kansallisvaltiot vaan verkostot, kuten esimerkiksi Al-Qaida vastaan NATO. Ajankohtainen esimerkki verkostojen sodasta on Wikileaks. Wikileaksin vastustajat ovat hyökänneet Wikileaksin palvelimiin ja sivustoihin samaan aikaan kun Wilieaksin puolustajat ovat hyökänneet Wikileaksin vihollisten (esimerkiksi mastercardin) sivuille (HS ). Ylikansallisten verkostojen ohella myös kolmannen sektorin (yhdistysten ja järjestöjen) sekä vapaaehtoisten rooli kasvaa. Samalla syntyy uusia osallistumisen muotoja, kuten instant solidarity and one day institutions : TV-keräyksistä, rokkikonserteista ja katastrofien jälkeisistä keräyksistä tulee vastuullisuuden valtavirtaa. (Ahvenainen et al. 2009b) Suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuuskuvissa yritysten hierarkiat ovat vuoteen 2050 mennessä muuttuneet monialaisiksi osaamisverkostoiksi. Toimintamallina ovat projektiorganisaatiot ja tehtävää varten muodostetut, hyvin johdetut tiimit. Toimintaympäristönä on sosiaalinen media. Esimerkiksi Pöyry voi vuonna 2050 olla asiantuntijan kansainvälinen portaali/sosiaalinen media/innovaatiofoorumi. Prosessit ovat avoimia. Ratkaisumalleja haetaan open innovation -menetelmillä ja työkaluilla. Haasteena on näiden virtuaalimaailmojen hallinta ja johtaminen sekä tiedon hallinta ja seulominen. Tulevaisuudessa suunnittelu- ja konsulttialan sisältönä ovat myös entistä suuremmat projektit ja kokonaisuuden hallinta esimerkiksi kansainvälisinä yhteistyöprojekteina rakennetut Ecocityt, Hoivacityt ja vesihuoltojärjestelmät. (Ahvenainen et al. 2010) Edellä jo kerrottiin, miten metsäteollisuus on muuntumassa bio- tai fotosynteesiklusteriksi. Sama muutosprosessi vaikuttaa myös maatalouteen ja maaseutuun. Millä toimialalla maatila toimii, jos sen pellot tuottavat raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle, lääketeollisuudelle, rakennusteollisuudelle ja energiateollisuudelle? Ja jos sen lehmät ovat maatilamatkailua varten ja jos järvenrannassa on Senioriparatiisi? Tulevaisuuden maatilat ovat yrityspuistoja. Itä-Suomen paperikombinaateissa menee toisesta päästä sisälle puuta ja toisesta päästä tulee ulos pitkälle jalostettuja tuotteita, kuten esi- 13

14 merkiksi Helsingin Sanomia. Voiko maataloudessa kehitys olla samanlaista: rehupellon päässä on pitkä sikala, jonka toisessa päässä porsitetaan ja toisessa päässä on teurastamo ja pienyrityspuisto, jossa lähituotteet valmistetaan? (Ahvenainen et al. 2009b) Monet luulevat, että suomalainen meriteollisuus on laivateollisuutta ja että laivateollisuus on puolestaan metalliteollisuutta. Tosiasiassa laivateollisuus on jo pitkään ollut pikemminkin viihdeteollisuutta: on rakennettu ostos- ja viihdekeskuksia merelle. Toisaalta meriteollisuuden ydinosaaminen on myös projektinhallintaa: yhden laivan rakentamiseen tarvitaan satoja yrityksiä eri toimialoilta ja eri kulttuureista. Sitten kun ihmiset eivät enää jaksa tanssia merellä, tarvitaan uusi syy tehdä laiva. Väitetään, että Genesis on suurin laiva, joka mahtuu New Yorkin satamaan. Se ei kuitenkaan estä insinöörejä rakentamasta vieläkin suurempia laivoja: seuraava laivaluokka voi olla Atlantis. Laiva, joka ei tule koskaan satamaan. Miksi laivojen pitäisi tulla satamaan? Meriteollisuus voi tulevaisuudessa rakentaa merelle myös kaupunkeja tai paperitehtaita, sairaaloita ja energialaitoksia puhdistamaan merta ja tekemään levästä energiaa ja ruokaa. Meriteollisuus on siis siirtymässä laivateollisuudesta vesirakentamiseen. Toisaalta jos ei enää tehdä laivoja, niin miksi hirttäytyä mereen tai veteen? Samalla teknologialla voi rakentaa myös aavikoille, ilmaan, avaruuteen ja maan alle Miten toimintaympäristön muutos vaikuttaa kiinteistö- ja rakentamisalaan? Mikä on yllä esitettyjen, eri toimialojen muutosprosessien viesti kiinteistö- ja rakennusalalle? Innovaatiokysymyksen voi esittää vaikkapa niin, että jos metsäteollisuuden on innovaatiorajapintoja ja uutta kasvua etsiessään unohdettava hetkeksi puu ja metsät ja meriteollisuuden on vastaavasti unohdettava laivat ja meri, niin mitä kiinteistö- ja rakennusalan on unohdettava? Maatalouden/agribusineksen näkökulmasta voimme vastaavasti kysyä, että millä toimialalla rakennusliike toimii jos tulevaisuuden rakennukset tarjoavat hyvinvointipalveluita, kulttuuria ja kestävää kehitystä? Vahvistuvia osaamisalueita ovat muun muassa energia, uudet energialähteet ja tuotantotavat, tiedon hallinta ja seulonta sekä ubiteknologia, kestävä kehitys, elinkaaren hallinta, niukkuus, kokonaisuuden optimointi ja biomateriaalit, ympäristö, elinympäristö, onnettomuudet ja sään ääri-ilmiöt, kriisit ja konfliktit kuten pandemia, pakolaisuus, terrorismi ja sodat, lii-kenne, sosiaalinen media, ruoka, vesi ja ikääntyminen. Myös vapaa-ajan teknologian (esimerkiksi urheilun, taiteen, kulttuurin ja matkailun) merkitys kasvaa. (Ahvenainen et al. 2010) Muita tulevaisuusprosesseissa tunnistettuja trendejä ovat muun muassa niukentuminen kestävän kehityksen ajurina, muutoksen nopeutuminen, eriarvoistuminen, polarisaatio: vastakohtien ja ääripäiden yhtäaikainen kasvu, kansainvälistyminen, ikääntyminen, slow life, lähituotteet, helppous, turvallisuus, blogalisaatio, monikulttuurisuus, yhteisöllisyys, arvot, viihteellistyminen sekä teknologiassa bio, nano, ubi ja konvergenssi eli teknologioiden sekoittuminen. Heikkoja signaaleita ovat muun muassa magnetismi sekä sähkön langaton siirtäminen. Sähkönkulutuksen uskotaan kasvavan, koska suurin osa tulossa olevasta uudesta teknologiasta käyttää sähköä, esimerkiksi sähköautot. (Hietanen 2010) Erityisesti kiinteistö- ja rakennusalaa koskevina viesteinä edellä esitetyissä ennakointiprosessissa ovat nousseet esille muun muassa seuraavanlaiset viestit: Tarvitaan innovaatioita omistuksessa. Esimerkiksi yhteisöllisiä työ- ja vapaa-ajan kohteita eri maihin/eri kaupunkeihin. Voisiko esimerkiksi Turussa ostettuun asuntoon liittyä myös taloyhtiön yhdessä omistama lomamökki Lapissa, lomaosake Santorinilla sekä edullinen sopimus jonkun hotelli- ja kuntosaliketjun kanssa? Ostamalla laadukkaan ykkösasunnon, saa samalla laatua myös vapaa-aikaan ja työmatkoihin kansallisesti ja kansainvälisesti. (Hietanen 2009a) Tarvitaan palveluinnovaatioita esimerkiksi kiinteistöhuollossa tai/ja liikkumisessa. Tarvitaan pörinää rakennusliikkeiden, kiinteistöhuollon, kauppojen ja esimerkiksi majoitusalan rajapintaan. Voisivatko esimerkiksi hotellit tarjota laadukkaita vuokrakohteita/vuokra-asuntoja ja palvelutaloja esimerkiksi siivous-, ohjelma- ja ruokapalveluilla, joihin hotelliketjuilla on erinomainen osaaminen. Pakkaus on palvelu. Entä asunto? Miksi myydään pelkkä asunto eikä samassa kunnossapitopalveluita ja siivouspalveluita? Seuraavina vuosina on buumi luoviin tiloihin ja oppimisympäristöihin. Mutta miksi Suomessa ei noudateta prosentti taiteelle -periaatetta kaikessa rakentamisessa? (Hietanen 2010) Voisiko Suomen 14

15 rakennusala imagoitua taiteella, hyvinvoinnilla ja kestävyydellä? Suomi on kuuluisa myös koulutusjärjestelmästään. Mutta voisiko koko Suomesta rakentaa oppimisympäristön, jota muut tulisivat ihailemaan? Tuodaan oppiminen (pois kouluista) kaduille, asuntoihin ja tienvarsiin. (Hietanen & Rubin 2004) Tai voisiko kouluista ja terveydenhuoltojärjestelmistä tulla vientituotteita, joissa rakennetaan rakennukset ja myös koulutusja terveydenhuoltojärjestelmät niihin liittyvine tukipalveluineen? (Hietanen et al. 2006) Pienten kuntien, kuten esimerkiksi Länsi- Turunmaan taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävä tulevaisuus edellyttää asukasmäärän hallittua kasvattamista. Jos asukasmäärä kasvaa, niin myös talous kasvaa. Länsi-Turunmaan tavoitteena ei kuitenkaan ole kehittyä miljoonakaupungiksi vaan pikemminkin miljonäärien kaupungiksi : tähän päästään kaavoittamalla ja rakentamalla laadukkaita asuntoja meren läheisyyteen. Tämän vision mukaan Länsi-Turunmaasta kehittyy merenläheinen ympäristöparatiisi, jossa sekä työ että asunto ovat vain 30 metriä rannasta ihmisläheinen kaupunki, jossa kaikilla on vene. (Hietanen 2009a) Etelä-Pohjanmaan luovien toimialojen kehittämishankkeessa korostui Lifestyle-rakentaminen. Esimerkiksi ratsastuksen harrastajille tai golfaajille profiloituja kohteita. Toinen vahva näkökulma oli käsi- ja taideteollisuuden ja rakentamisen rajapinta: muotoilu, sisustaminen, käsityöt, taide ja puutarhanhoito voidaan ottaa mukaan kohteiden ja alueiden suunnitteluun ja toteuttamiseen niin, että kohteet ovat uniikkeja 3. (Heikkilä & Hietanen 2007) Turun elinkeinostrategian tulevaisuusprosessissa puolestaan nousi esille ajatus islamilaisista kerrostaloista ja lähiöistä sekä buddhalaisesta sairaalasta. Jos hallitsemme monikulttuurisuuden Suomessa, niin hallitsemme sen maailmalla. Jos osaisimme rakentaa länsimaista luksusta ja aitoa hyvinvointia muslimeille, niin kysyntää riittäisi globaalilla tasolla. Sama pätee aasialaisiin elämänkatsomuksiin. Osaammeko rakentaa kiinalaisille paremman sairaalan kuin he itse osaavat? (Hietanen 2009a) Elämäntapoihin liittyvät myös viihteellistyminen, yksilöllisyys ja piittaamattomuus. Lapselliset kolmekymppiset ja K70-kerholaiset elävät elämyksellisessä nautinto- ja mediayhteiskunnassa osallistuen Idolsin ja Big Brotherin tyylisiin, suorissa lähetyksissä tapahtuviin madonsyöntija virtsanjuontikilpailuihin, joissa tärkeintä on voittaa joku ja elää mediassa. Sosiaalinen media ja valtamedioiden syytämä halpahintainen ohjelmavirta ovat synnyttäneet turhien julkkisten valtakauden, jossa on ammattijulkkiksia (mediapersoonia). Seuraavaksi nämä kaikkien tuntemat turhantoimittajat nousevat eduskuntaan. (Ahvenainen et al. 2009a). Voidaan myös ajatella, että tulevaisuudessa yhä useampi elää Big Brother -taloissa ja niiden vastakohtana syntyy myös yhteisöjä, joissa kieltäydytään teknologiasta ja palataan vanhaan. Rakennetun ympäristön tulevaisuus -hanke järjesti yhteistyössä Isännöintiliiton kanssa isännöintialan tulevaisuusverstaan. Tällä tavalla roadmap-työ samalla tuki Isännöinti hankkeen loppuun saattamista. Verstaan tulevaisuuspyörissä esille nousseita isännöintialan tulevaisuuskuvia olivat: 1. Palvelukonseptit: Palvelukoordinaattori, palveluverkosto, palvelualustat, erilaisille asiakkaille erilaisia palveluita, asukkaiden sosiaalinen media 2. Energiatehokkuus: korjausrakentaminen ja kiinteistöjen elinkaaren hallinta 3. Uusi teknologia ja automaatio: älytalot hoitavat itse itsensä, aamulla isännöitsijä hoitaa vain ne asiat, jotka eivät ole hoituneet automaattisesti, virtuaalikokoukset, valvomot, asiakkaiden sosiaalinen media (mm. Facebook) 4. Uusi asunto-osakeyhtiölaki ja rinnalle uusia johtamisen vaihtoehtoja: taloyhtiön johtaminen edellyttää ammattimaista otetta, amatöörien osuus vähenee ja on myös jo nyt kohteita, joissa ei edes enää ole hallituskelpoisia asukkaita/osakkaita (ja näitä kohteita voi tulevaisuudessa olla yhä enemmän varsinkin syrjäseuduilla). 5. Kannattavuus ja Tyky-toiminta: keskustelussa nousi esille suuri työmäärä, kiire, jaksaminen, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja kannattavuuden ongelmat. 3 Syksyllä 2010 Jyväskylän yliopistossa järjestetyssä Agora-päivässä nuori muotoilija Janne Tyynismaa ( esitti saman ajatuksen niin, että rakennusliikkeiden pitäisi luovuttaa asunnot puolivalmiina muotoilijoille, jotka voisivat sen jälkeen viimeistellä ne yksilöllisesti asuntojen ostajille. Hän viittasi puheessaan yleiseen tilanteeseen, jossa perhe on ostanut uuden asunnon ja tilaa sinne heti muotoilijan, koska ei viihdy uudessa asunnossaan. 15

16 Kuva 1. Isännöintialan toinen tulevaisuusverstas Helsingissä Arvostus: monissa tulevaisuuskuvissa nousi esille isännöitsijöiden kokema arvostuksen puute, joka vaikuttaa jaksamiseen ja motiiviin, mutta myös työvoiman saatavuuteen: aliarvostettu ala ei houkuttele uusia työntekijöitä. Näiden teemojen käsittelyä jatkettiin ( ) isännöintialan toisessa tulevaisuusverstaassa, johon kutsuttiin mukaan myös strategisia yhteistyötahoja isännöintialan rinnakkaistoimialoilta. Verstaan tulosten perusteella isännöintialan arvostuksen ja työhyvinvoinnin kannalta keskeisin toimenpide on koulutuksen ja osaamisen kehittäminen: työhyvinvointi tulee siitä, että on riittävästi henkilökuntaa, ja myös siitä, että henkilökunta osaa asiansa. Osaamisen (ja myös uusien tuotteiden) kehittämisen kautta nousee sekä oman työn arvostus että myös asiakkaiden isännöitsijän työlle antama arvostus. Siksi isännöintialan tulisi kehittää voimallisesti sekä alan perusopintoja että myös erikoistumisopintoja. Erikoistumisopinnot ovat tärkeitä etenkin uusien palvelutuotteiden ja uuden teknologian näkökulmasta. Toinen työhyvinvoinnin yhteydessä selkeästi esille noussut teema oli johtaminen ja esimiestaidot. Tämä on tosin koettu ongelmaksi lähes alalla kuin alalla. Huono työilmapiiri, viihtymättömyys ja työhyvinvoinnin ongelmat palautuvat yleensä heikkoon johtamiseen. Siksi Isännöintiliiton tulisi panostaa myös johtamistaitoihin varsinkin jos ala kokonaisuudessaan on kehittymässä tulevaisuuskuvien mukaisesti palveluintegraattorien sekä asiakas- ja kiinteistöpalvelujohtajien suuntaan. Kolmas sekä arvostukseen että myös työhyvinvointiin liittynyt teema oli tehtävien ja työnjaon selkeyttäminen. Tätä tavoitetta voitaisiin edistää esimerkiksi isännöintisopimuksia selkeyttämällä ja uusimalla. Myös tässä verstaassa nousi esille asumisen palveluiden kasvava merkitys. Verstaassa esille nousseita uusia ammattikuvia olivat muun muassa: palveluintegraattori, asiakaspalvelujohtaja ja kiinteistöpalvelujohtaja. Uutena, liiketoimintaosamaiseen liittyvänä näkökulmana nousi esille idea siitä, että tulisi siirtyä kulupohjaisesta ajattelusta arvon ja kokonaisuuden ymmärtämiseen. Isännöitsijästä tulisi tällöin eräänlainen salkunhoitaja, jonka tehtävänä olisi asiakkaan omaisuuden arvon säilyttäminen ja kasvattaminen. Tähän ajatustapaan liittyviä tuotteita ovat muun muassa tietokannat ja -järjestelmät, joiden avulla voidaan arvioida kiinteistöjen nykyarvoa sekä tuottaa analyysejä yhtiöiden tilasta ja varsinkin niiden suhteesta ympäristöön (benchmarking). Tällä tavalla kunnossapito muuttuu omaisuuden hallinnaksi. Näitä palveluja voidaan tarjota myös kiinteistöjen ostajille sijoitusneuvontana. Ajurina tälle tulevaisuuskuvalle nähtiin ihmisten ja alueiden eriarvoistuminen, mikä kasvattaa kysyntää sosiaalisten ja taloudellisten asioiden esille tuomiseen ja vertailuun. Tämänkaltaisten tietopalvelujen (ja tavoitepohjaisten isännöintisopimusten) avulla voitaisiin laatia myös yhtiöiden strategioita sekä toteuttaa kustannustehokkaita yhteishankintoja. Laajemmin ajateltuna palveluita voisivat olla Kuva 2. Puurakentamisen E2-verstas Kouvolassa

17 Kuva 3. Kuntoutusalan (Kunto-hankkeen) tulevaisuusverstas Helsingissä myös asiakaslehti, koulutus ja aluekehitys (esimerkiksi korttelin tai kaupunginosan tasolla). Näillä toimenpiteillä olisi vaikutusta myös isännöintialan brändiin. Verstaassa pohdittiin myös uusia, tehokkaampia toimintamalleja. Näitä voidaan kehittää ainakin kahdella eri tavalla: Sähköisillä palveluilla: Tulevaisuudessa monet asiat tapahtuvat ilman suoraa ihmistyötä. Ympäristön älykkyys lisääntyy sensoriteknologian yleistyessä ja esineiden keskustellessa keskenään. Fyysinen tieto muuttuu sähköiseksi ja mapit häviävät, kun kiinteistöjen tiedot kerääntyvät automaattisesti pilveen. Tällä tiedolla voidaan tuottaa muun muassa edellä kuvattuja sijoituspalveluja. Toinen esille noussut esimerkki oli sähköinen isännöitsijäntodistus: sen saa nappia painamalla koska tahansa, sillä kaikki tiedot ovat jatkuvasti ajan tasalla. Yhteistyöllä: uusia palveluita voidaan kehittää myös yhteistyöllä. Isännöintialalla on innovaatiorajapintoja ainakin asianajotoimistoihin, pankkeihin, viestintätoimistoihin, insinööritoimistoihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoaviin yrityksiin. Tulevaisuuden asumis-/hyvinvointipalvelutiimissä voivat työskennellä rinnakkain muun muassa varainhoitaja, insinööri, juristi, tiedottaja, projektijohtaja, ekotehokkuuskoutsi, asumisneuvoja, hallitusammattilainen, asiakkuusjohtaja/- vastaava, kiinteistönvälittäjä, vuokravälitys ja vuokranantajapalvelut. Palveluintegraattorina toimii isännöitsijä/isännöintitoimisto Rakennetun ympäristön tulevaisuus Kuva 4. Rakennettu ympäristö -ohjelman johtoryhmän Lontoon ekskursio Rakennetun ympäristön tulevaisuus -hankkeen tulevaisuusverstaissa sekä ohjelman johtoryhmän Lontoon ekskursiolla nousi esille muun muassa seuraavanlaisia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuushaasteita: 1. Kiinteistöjen ja rakennusten ymmärtäminen palveluina: Tulevaisuudessa asuntokohteissa ja muissa kiinteistöissä on tarjolla runsaasti asumisen palveluita. Tulevaisuuden rakennukset ovat palvelualustoja, joille asiakkaat profiloivat itselleen sopivat palvelut elimellisenä osana kiinteistöä ja elämäntapaa (tai toimialaa). Uudet palvelut tarvitsevat visionääristä verkostojohtamista ja palvelukoordinaattoreita, jotka tekevät kokonaisuuden asiakkaalle helpoksi. Tästä näkökulmasta muun muassa isännöitsijät ovat erityisen 17

18 kiinnostava toimiala tämä vahvistui myös edellä kuvatussa Isännöintiliiton tulevaisuustyöskentelyssä. 2. Kiinteistö- ja rakennusala tarvitsee uusia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikoita: Haasteena on siirtyä rakentamisesta (rakennusteollisuudesta) asumispalvelujen tuotantoon. Palveluiden ansaintalogiikka on erilainen kuin teollisuuden. Siksi tulisi tutkia ja kehittää rakennetun ympäristön ja kiinteistö- ja rakennusalan liiketoiminnan tasoja ja niihin liittyviä erilaisia ansaintalogiikoita. Toisena tulevaisuuden liiketoimintaosaamisen haasteena on rinnakkaistoimialojen rajapinnassa olevat, käyttämättömät yhteistyön mahdollisuudet. Tarvitaan projekteja, jotka yhdistävät 1) rakennusalan, kodinkoneet, huonekalut, pakkaukset ja tekstiilit sekä 2) kiinteistö- ja rakennusalan sekä hyvinvointipalvelut (kuten sosiaali- ja terveysalan, kulttuurin ja viihteen sekä turvallisuuden, ruokapalvelut, siivoamisen ja rakennuksen elinkaari- ja kiinteistöhuollon palvelut). Näitä hankkeita (joihin voisi sisältyä myös kansainvälinen benchmarking) voisi tilata muun muassa kauppakorkeakouluilta: haasteet ovat taloustieteellisiä eivätkä teknisiä. 3. Julkisen sektorin innovaatiohaaste: Esimerkiksi Lontoon ekskursiolla ei noussut esille mitään sellaista, jota suomalaiset rakennusliikkeet eivät osaisi teknisesti tehdä. Eroa oli lähinnä julkisen ja yksityisen yhteistyössä sekä liiketoimintakonsepteissa. Olennaista on huomata se, että rakennusala ei kykene hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia ilman julkishallinnon ja lainsäädännön remonttia. Tulevaisuudessa tarvitaan suurempia kokonaisuuksia, joustavuutta, helppoutta, nopeutta sekä julkisenja yksityisen sektorin innovatiivista yhteistyötä. Myös tähän tarvitaan kärkihankkeita: esimerkiksi lainsäädäntöön (asunto-osakeyhtiölain muutostarpeet) ja elinkaarimalleihin (kaavoituksessa ja esimerkiksi uusissa, hallintokuntien raja-aitoja ylittävissä sosiaali ja terveyspalveluissa). 4. Yhteisöllinen asuminen sekä julkisen ja yhteisen tilan korostuminen: Haasteena on muun muassa erilaisten käyttäjäyhteisöjen kehittäminen ja näiden yhteisöjen (tai ylipäätään asiakkaiden/ asukkaiden) osallistamisen mahdollistaminen. Tähän tarvitaan uusia työkaluja ja toimintatapoja, kuten esimerkiksi sosiaalista mediaa ja open innovation -alustoja. Suomalainen yhteiskunta on osallistava ja epähierarkkinen. Tämä on yksi asia, jossa Suomi on edellä muita historiansa ja yhteiskuntarakenteensa ansiosta. Siksi osallistava rakentaminen sekä yhteisöllisyyden kehittäminen ja johtaminen voivat tulevaisuudessa olla myös merkittäviä vientituotteita. Suomi voi viedä osallistavia rakennusprosesseja. 5. Tilojen monikäyttöisyys: Asuminen, työ ja palvelut sekoittuvat ja limittyvät toisiinsa. Tämäkin trendi edellyttää julkishallinnon toiminnan kehittämistä. Kaavalla ei enää eroteta asioita toisistaan, vaan luodaan lähipalveluita ja viihtyisyyttä sekoittamalla ja törmäyttämällä toimijoita ja toimintoja. 6. Muunneltavuus, joustavuus ja yksilöllisyys: Asiakkaat/asukkaat osallistuvat suunnitteluun ja profiloivat palvelualustoille itselleen sopivia yhdistelmiä. Tilantarve ja käyttötarkoitus muuttuvat ja tiloja on siksi voitava joustavasti muunnella. Tämä trendi voi sisältää myös innovaatioita omistamisessa: mitä kaikkea asuntoon kuuluu, minkälaisia omistamisen muotoja on olemassa? Lontoon ekskursiolla tuli esille myös se, että aina ei tarvitse rakentaa pysyvää: Lontoon olympiapuisto puretaan käytön jälkeen. Olennaista on hyvä kierrätysjärjestelmä (elinkaaren hallintajärjestelmä). Luova ja muuntuva kaupunki voi olla rakentamisen ja purkamisen prosessi. Tästä näkökulmasta rakentaminen on visionääristä verkosto- ja muutosjohtamista. 7. Elämäntapojen, harrastusten ja hyvinvoinnin korostuminen: Alueiden suunnittelussa ja rakennuskohteissa on otettava huomioon ihmisten/ asiakkaiden tarpeet ja elämäntavat esimerkiksi viihde, taide, urheilu, perhe, työ ja vapaa-aika. Asuntoalueet ja kaupunginosat muuttuvat kulttuurialustoiksi sekä kotieläinpuistoiksi ja golf-keitaiksi. 8. Lähipalvelujen ja -tuotannon sekä etätyön korostuminen: Tulevaisuudessa sekä työhön että vapaa-aikaan liittyy virtuaalisuutta. Muutama vuosi eteenpäin ja suurin osa meistä on töissä jossakin portaalissa tuottamassa digitaalisia globaalipalveluja. Ubiteknologia ja funktionaaliset materiaalit yleistyvät. Virtuaalinen ja fyysinen kasvavat kuitenkin yhtä aikaa. Fyysisessä korostuu lähiajattelu (kestävä yhdyskunta/yhdyskuntarakenteen tiivistyminen). 18

19 Tuotanto tapahtuu lähellä ihmistä tai jopa itse tehden. Suuriakin kaupunkeja (esimerkiksi pääkaupunkiseutua) kehitetään noin ihmisen kokonaisuuksina niin, että muodostuu kestävä arkikilometri. Energia, ruoka, palvelut ja monet muut tuotteet ovat tulevaisuudessa ekoälykkäitä lähituotteita ( Made in the next door - brändi). 9. Infrastruktuurin reaaliaikainen seuranta: Esimerkiksi vesi ja sähkö on tehtävä näkyväksi. Tämä voi tarkoittaa muun muassa hanoja, joissa näkyy veden laatu ja kulutuksen määrä tai sähköpistokkeita, joista voi aina sähköä käyttäessään valita sähkön tuottajan sekä nähdä hinnan ja kulutuksen määrän. Tällä tavalla asukkaat voivat vaikuttaa omaan kulutukseensa ja varautua uhkiin. Lisäksi esille on noussut tulevaisuuskuvia valvomoista, joissa yhdistyvät palveluiden kysyntä ja tarve, kiinteistöjen sosiaalisesta mediasta sekä automaattisesti itsensä hoitavista kiinteistöistä. Tähän teemaan liittyvä käsite on myös Green ICT (teknologian näkökulmasta muun muassa ubiteknologia, RFID ja erilaiset sensorit ja anturit). Taloista ja infrastruktuurista tulee älykkäitä: ne tuottavat automaattisesti tietoa ja palveluita ja hoitavat itse itseään. Isännöitsijät ja muut palvelukoordinaattorit hoitavat valvomoissaan aamulla vain sen, mitä talo ei ole itse osannut jo tehdä. 10. Uudisrakentamisessa on tehostettava puun käyttöä. Puun käytön lisäämiselle on monta syytä. Ensinnäkin Suomessa on puuta. Toiseksi puu on ekologinen materiaali. Kolmas syy on kuitenkin merkittävin: Suomen on kehitettävä uutta metsäteollisuutta tulevaisuudessa todennäköisesti vähenevän paperiteollisuuden tilalle ja rinnalle. Tämä on tärkeätä työllistävän kasvun näkökulmasta mutta myös siksi, että metsäteollisuuden on kyettävä tuottamaan sivutuotteenaan kustannustehokasta energiahaketta. 11. Kolme suurinta tulevaisuushaastetta ovat energiatehokkuus, korjausrakentaminen ja uusien, asumisen palveluiden kehittäminen. Näistä korjausrakentaminen ja energiatehokkuus kannattaa yhdistää yhdeksi ja samaksi prosessiksi. Tämä on perinteisen kiinteistö- ja rakennusalan merkittävin kasvutrendi. Asumisen palvelut näyttäytyvät sinisenä merenä ja haastavat rakentamisen palveluliiketoimintana. Tulevaisuudessa tämä trendi voi johtaa rakennetun ympäristön elinkaari- ja ihmisten elämänkaaripalveluihin, joissa suurin osa taloudellisesta tuloksesta syntyy vasta varsinaisen rakentamisen jälkeen. 12. Kaikessa rakentamisessa on pyrittävä vientiin. Tämä korostuu erityisesti puurakentamisessa, mutta tavoitteen voi myös yleistää: rakentamisen markkinat ovat kansainväliset ja Suomen tulisi siksi kehittää rakennusalan tuotteita, jotka sopivat vientiin. 13. Rakentaminen on muutoksen johtamista. Lontoo ei ole koskaan valmis. Ajat ja tarpeet muuttuvat. Onpa tavoitteena sitten kestävä kehitys, turvallisuus tai terveys, niin tavoite voidaan toteuttaa (tai sitä voidaan vähintäänkin vahvasti tukea) rakentamalla. Yhteenvetona voidaan sanoa, että korjausrakentamisessa on neljä samaan aikaan tapahtuvaa kasvu-uraa: 1. Energiatehokkuus 2. Vanhentuvan ja vanhentuneen rakennuskannan kunnossapito 3. Nykyaikaistaminen (uusille sukupolville ja käyttäjäryhmille) 4. Uusi käyttö (vanhojen toimintojen loppuessa) Muutoksen johtamisen näkökulmasta on kolme merkittävää haastetta: 1. Kestävä kehitys 2. Valtiontalouden tuottavuusvajeen täyttäminen hyvinvointirakentamiseen, työhyvinvointiin ja asumisen palveluihin panostamalla 3. Kestävä työllistävä kasvu Suomessa muun muassa korjaus- ja puurakentamiseen panostamalla Valtioneuvosto on asettanut Suomelle merkittäviä haasteita energiatehokkuuden kehittämiseksi. Valtioneuvoston visiossa vähäpäästöisestä Suomesta vuonna 2050 asetetaan tavoitteeksi leikata Suomen hiilidioksidipäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi tavoitteena on vähintään puolittaa talouden energiaintensiteetti vuoteen 2050 mennessä parantamalla energiatehokkuutta radikaalisti. Kiinteistö- ja rakennusalan osalta tavoitteena on muun muassa tehostaa rakennuskannan energiankäyttöä niin, että kulutus on vähintään 30 prosenttia pienempi vuonna 2030, ja 45 prosenttia pienempi vuonna 2040 sekä 60 prosenttia pienempi vuonna (Valtioneuvosto 2009) 19

20 Kiinteistöissä käytetään selvitysten mukaan 40 prosenttia Suomessa kulutettavasta energiasta. Vastaavasti rakentamisen ja rakennuksissa käytetyn energian kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin 35 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. (Haukkala 2010) Energian loppukäytössä rakentamisen ja rakennusten osuus on vieläkin suurempi, noin 40 prosenttia. Valtaosa kiinteistö- ja rakennusalaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten käytöstä lämmitysenergian ja sähkön kulutuksen sekä kunnossapidon kautta. Rakennusmateriaalien ja itse rakentamistapahtuman osuus päästöistä on vain noin 4 prosenttia. (Haukkala 2011) Kiinteistö- ja rakennusalalla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjuntatyössä. Näitä haasteita ei voi saavuttaa pelkästään uudisrakentamisella. Suomessa on yli 1,4 miljoonaa rakennusta, ja näistä valtaosa on asuintaloja. Rakennuskantamme uusiutuu hitaasti, vain 1 1,5 prosentin vuosivauhtia. Siksi vielä vuonna 2050 vähintään puolet rakennuskannastamme on ennen vuotta 2010 rakennettua. Nämä vanhat rakennukset myös käyttävät energiaa enemmän kuin uudet. Myös tämä korostaa korjausrakentamisen merkitystä ekotehokkuuden kehittämisessä. Jos rakennusten ympäristövaikutuksia halutaan todella vähentää, on keskeisin tehtävä parantaa jo rakennettujen kiinteistöjen käytön aikaista energiatehokkuutta. (Haukkala 2011) Korjausrakentamisen haasteet esitellään tarkemmin luvussa kolme. Kaikesta tästä johtuen korjausrakentamisen visioksi (Rakennetun ympäristön tulevaisuus -osahankkeessa) nousi kestävä kehitys: Kiinteistö- ja rakennusalasta tulisi tehdä yksi Suomen kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan veturitoimialoista. Sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvointirakentamisen tulevaisuushaasteet puolestaan kiinnittyvät merkittävällä tavalla valtiontalouden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen (sosiaali- ja terveyspolitiikan) tulevaisuushaasteisiin. Sosiaali- ja terveysalan suurimmat muutostekijät liittyvät hyvinvointipalveluiden rahoituskriisiin ja ikääntymiseen. Ennen vuosien finanssikriisiä sosiaalipolitiikan keskipitkän rahoituksen kestävyyden uskottiin olevan melko varmalla pohjalla. Sosiaali- ja terveysministeriön pitkän aikavälin sosiaalimenokehitystä kuvaavassa perusskenaariossa BKT-suhteen uskottiin nousevan vuoden 2007 noin 27 prosentista vain vajaaseen 30 prosenttiin BKT:sta 2010-luvun loppupuolella. Ennakkotietojen mukaan sosiaalimenojen suhde BKT:een oli Suomessa vuonna 2009 noin 26,7 prosenttia. Sosiaalimenojen trendimäisen kasvun ennustetaan olevan 2010-luvulla noin 3,6 prosenttia. (Saari 2010) Vaikka Suomen talous siis toipuisikin lamasta, niin ikärakenteen muutos kasvattaa siitä huolimatta julkisten menojen osuutta BKT:sta vuosien aikana 4 6 prosenttia. Tämä tarkoittaisi käytännössä noin 9 miljardin euron lisäystä julkisiin menoihin vuoteen 2020 mennessä ja jopa 15 miljardin euron lisäystä vuoteen 2030 mennessä. Haaste on merkittävä varsinkin kun valtiontalous on jo lähtökohtaisesti (vuosien tilanteessa) noin 10 miljardia alijäämäinen. (Mt.) Jos valtiontalouden nykyinen alijäämä ja ikääntymisestä johtuva rahoituksen kasvutarve ratkaistaisiin vain kokonaisveroastetta nostamalla, edellyttäisi tämä jopa 10 prosentin verojen korotusta. Tämä ei liene mahdollista, joten uusia sosiaalisia ja poliittisia innovaatioita tarvitaan. Yksi keino tarttua sosiaalimenojen kasvuun veroja nostamatta on hyvinvointipalveluihin ja ennaltaehkäiseviin terveyspalveluihin panostaminen. (Mt.) Myös hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelman mukaan sosiaalimenojen kasvuun voidaan vaikuttaa panostamalla ennaltaehkäisevästi merkittävimpiin terveysongelmiin. Terveydenhuollon suorista kustannuksista selittävät neljä sairausryhmää noin puolet: sydän- ja verisuonitaudit 17 prosenttia, mielenterveyshäiriöt 13 prosenttia, hengityselinsairaudet 11 prosenttia ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet 11 prosenttia. Vastaavasti työllisyysaste saadaan nousuun terveyttä, työ- ja toimintakykyä parantamalla. Työpanosmenetyksistä kolme neljännestä selittyy seuraavilla sairausryhmillä: mielenterveyshäiriöt 26 prosenttia, tuki- ja liikuntaelinsairaudet 21 prosenttia, vammat ja myrkytykset 16 prosenttia sekä sydän- ja verisuonitaudit 14 prosenttia. Mikäli tupakoinnista, alkoholinkäytöstä, vakavasta ylipainosta ja masennuksesta johtuvia sairauspoissaoloja, varhaista eläköitymistä ja ennenaikaisia kuolemia pystytään ratkaisevasti vähentämään, kyse on satojen tuhansien henkilöiden työvoimapotentiaalista. Yhden viidenneksen vähennys edellä mainituista tekijöistä johtuvissa sairauksissa ja niiden seurauksissa merkitsisi 3 prosentin lisäystä työllisyysasteessa. (Perho 2010; Pensola et al. 2010) Hyvinvointirakentamisen haasteet esitellään tarkemmin luvussa kaksi. Hyvinvointirakentamisen tulevaisuushaasteet liittyvät suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuushaasteisiin. Hyvinvointirakentamisesta tulisi päättäväisellä panostuksella tehdä Suomen hyvinvointiteknologian ja -osaamisen veturitoimiala. Kustannustehokkaalla hyvinvointiosaamisella on myös merkittäviä vientinäkymiä. 20

Rakennettu ympäristö -tutkimusohjelman. Roadmap. Opetushallitus / VOSE Seminaari 16.6.2011 Erikoistutkija Terttu Vainio.

Rakennettu ympäristö -tutkimusohjelman. Roadmap. Opetushallitus / VOSE Seminaari 16.6.2011 Erikoistutkija Terttu Vainio. Rakennettu ympäristö -tutkimusohjelman Roadmap Opetushallitus / VOSE Seminaari 16.6.2011 Erikoistutkija Terttu Vainio tausta tavoitteita kiinteistö- ja rakennusalalle tutkimusaiheita korostuvia osaamisia

Lisätiedot

Visionäärisellä johtamisella kohti tulevaa trendit ja heikot signaalit päätöksenteon tukena

Visionäärisellä johtamisella kohti tulevaa trendit ja heikot signaalit päätöksenteon tukena Visionäärisellä johtamisella kohti tulevaa trendit ja heikot signaalit päätöksenteon tukena Olli Hietanen KymiBusiness 2009 Kuusankoskitalo 28.10.2009 Johdatus tulevaisuusajatteluun Murrosajattelu uutta

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö. Kalevi Virta Kalevi.virta@ewell.fi 18.5.2010. Copyright Tekes

Rakennettu ympäristö. Kalevi Virta Kalevi.virta@ewell.fi 18.5.2010. Copyright Tekes Rakennettu ympäristö Kalevi Virta Kalevi.virta@ewell.fi 18.5.2010 DM Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tavoitteet: Kehittää rakennetun ympäristön palvelukykyä käyttäjien ja yhteiskunnan tarpeista

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan Maaseudun tulevaisuus kohtaamispaikkana maaseutu -seminaari 29.-30.9.2010 Seinäjoella ja Ilmajoella Katariina Heikkilä Turun yliopisto,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003 DELFOI I Tuloksia Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea yliopettaja, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen 26.3.2014 Tulevaisuusfoorumi 3 www.laurea.fi

Lisätiedot

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen

Lisätiedot

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen

Lisätiedot

Isännöinti ja omistaminen

Isännöinti ja omistaminen Isännöinti ja omistaminen Tero Heikkilä 6.10.2017 KIRA-Akatemia ISÄNNÖINTILIITTO EDISTÄÄ TEHOKKAASTI JÄSENTENSÄ ETUJA. 1 Isännöinti: - kolme faktaa - unelma - tulevaisuus Isännöinti on nosteessa Asumisen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Terveisiä tulevaisuudesta - onko se Järkivihreä?

Terveisiä tulevaisuudesta - onko se Järkivihreä? Terveisiä tulevaisuudesta - onko se Järkivihreä? Olli Hietanen JÄRKIVIHREÄ FORSSAN SEUTU TURBONOUSUUN Jokioisten Tietotalo 19.4.2011 Johdatus tulevaisuusajatteluun Murrosajattelu uutta (nousevia trendejä

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa tuotteet ovat pitkäikäisiä ja materiaalit kiertävät arvoa säilyttäen.

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kaikkien osaaminen käyttöön

Kaikkien osaaminen käyttöön Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen

Lisätiedot

Katse asiakaskokemuksen tulevaisuuteen. Demos Helsinki Satu Korhonen

Katse asiakaskokemuksen tulevaisuuteen. Demos Helsinki Satu Korhonen Katse asiakaskokemuksen tulevaisuuteen Demos Helsinki Satu Korhonen satu.korhonen@demoshelsinki.fi Twitter @satu_koo Demos Helsinki on riippumaton yhdistysmuotoinen ajatushautomo. Tavoitteenamme on kestävämpi

Lisätiedot

kestävä tulevaisuus Olli Hietanen Pietarsaari 3.11.2009

kestävä tulevaisuus Olli Hietanen Pietarsaari 3.11.2009 Tietoyhteiskunnan ja infrastruktuurin ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä tulevaisuus Olli Hietanen SAAVUTETTAVUUS JA INFRASTRUKTUURI KOHTI HUOMISEN VAATIMUKSIA SAAVUTETTAVUUS JA INFRASTRUKTUURI

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015 Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015 Palataan metsään Suomessa ennen: koskivoimaa, työvoimaa ja puuta Teknologia, osaaminen, osaajat ja pääomat tuotiin Nyt: kaikki ovat

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? 15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi

Lisätiedot

Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?

Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä? Esitelmä 25.1.2018 Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka 2025 -visiotyössä? Demos Helsinki Aleksi Neuvonen @leksis Megatrendit...ovat pitkäkestoisesti yhteiskuntaa muokkaavia, tyypillisesti

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY 27.9.2018 Liisa Hakala Johtaja TTO /TY MITEN TYÖN MUUTOS HAASTAA VALTION TYÖNTEKIJÄT SISÄLTÖ Työn muutoksen elementtejä Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko Millaisia työelämävalmiuksia muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomi kasvuun kansainvälisen logistiikan suunnitelmat Kouvolassa sekä oppilaitosyhteistyö. Ville Henttu, asiantuntija, logistiikka (TkT)

Kaakkois-Suomi kasvuun kansainvälisen logistiikan suunnitelmat Kouvolassa sekä oppilaitosyhteistyö. Ville Henttu, asiantuntija, logistiikka (TkT) Kaakkois-Suomi kasvuun kansainvälisen logistiikan suunnitelmat Kouvolassa sekä oppilaitosyhteistyö Ville Henttu, asiantuntija, logistiikka (TkT) 2 Agenda Kouvola Innovation Oy (Kinno) Kouvolan logistiikkasektorin

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston ajankohtaiset kuulumiset Rakennerahastoinfo 24.1.2019 Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR v. 2018 Myönnetty ESR-rahoitus

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot