TURUN SEUDUN KEHYSKUNTIEN. s u u n n i t e l m a

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN SEUDUN KEHYSKUNTIEN. s u u n n i t e l m a"

Transkriptio

1 TURUN SEUDUN KEHYSKUNTIEN l i i k e n n e j ä r j e s t e l m ä - s u u n n i t e l m a L I I K E N N E S T R A T E G I A A s k a i n e n L e m u M a s k u M e r i m a s k u M y n ä m ä k i N o u s i a i n e n P a i m i o P i i k k i ö R u s k o R y m ä t t y l ä S a u v o V a h t o V e l k u a T A D C e n t r e T u r u n t i e p i i r i L - S l ä ä n i n h a l l i t u s R a t a h a l l i n t o k e s k u s S a a r i s t o m e r e n m e r e n k u l k u p i i r i

2 2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE JOHDANTO Liikennejärjestelmä - kokonaisvaltainen näkökulma Liikenteen hallintaa ja käyttäjälähtöisyyttä Liikennestrategia ohjaa aiesopimus varmistaa toteutuksen TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yhdyskuntarakenne Väestö ja asuminen Työpaikat ja työssäkäynti Palvelut ja palveluverkko Vapaa-ajan asuminen Ympäristö LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TILA Liikkumistarpeet Kuljetustarpeet Liikenneverkkojen kattavuus ja toimivuus Joukkoliikenne- ja henkilökuljetuspalvelut Liikenneturvallisuus Liikenne ja ympäristö LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET JA KEHITTÄMISEN TOIMINTALINJAT Tavoitteet Kehittämisen lähtökohdat Kehittämisen toimintalinjat LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Toimenpideohjelma Aiesopimus Toteutus ja seuranta Vaikutukset...46 ISBN Julkaisun karttaotteet, pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro PISA/058/2006 Valokuvat: Linea Konsultit Oy

3 3 ESIPUHE Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua, jossa käsitellään mahdollisimman kokonaisvaltaisesti eri liikennemuotoja, liikenneverkkoja, liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta ja vaikutuksia, eri toimijoiden yhteistyömuotoja suunnittelussa ja toteutuksessa sekä liikennejärjestelmän rahoitusta. Tavoitteena on luoda eri osapuolten välille yhteinen käsitys liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteista ja tarpeista pitkällä aikavälillä sekä sopia yhdessä keskeisenä pidettyjen painopisteiden edistämisestä. Varsinais-Suomen maakunta muodostuu viidestä seutukunnasta ja 54 kunnasta. Turun seutukuntaan kuuluu 18 kuntaa, joista Turun seudun kehyskunnat käsittävät 13 kuntaa: Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Vahto ja Velkua. Nyt tehtävä liikennejärjestelmätyö tukee käynnistymässä olevaa Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavatyötä ja on yksi sen perusselvityksistä. Lisäksi suunnitelma täydentää valmistuessaan Varsinais-Suomen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelmien kattamaa aluetta siten, että alueen kunnat ovat liikennejärjestelmäsuunnittelun kannalta tasa-arvoisessa tilanteessa. Tämä Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmätyön loppuraportti sisältää liikennejärjestelmän kehittämisstrategian sekä sitä tukevan toimenpideohjelman. Toimenpideohjelman ensimmäisen vaiheen toimenpiteistä pyritään solmimaan aiesopimus, jossa liikennejärjestelmän kehittämiseen osallistuvat tahot sopivat yhdessä lähivuosina edistettävistä ja toteutettavista kehittämistoimenpiteistä. Loppuraportin tausta-aineistoksi on erikseen raportoitu useita osaselvityksiä: A. Liikennejärjestelmän nykytila ja toimintaympäristön kuvaus. B. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen. C. Maankäyttöselvitys, jossa on tarkasteltu alueen kuntakeskusten ja suurimpien taajamien maankäyttöä ja maankäyttösuunnitelmia kahdesta näkökulmasta: toisaalta maankäytön kehityksen tuomia haasteita liikenneverkon kehittämiselle ja toisaalta sitä, miten hyvin maankäyttö tukee liikennejärjestelmän toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. D. Yksityisteiden tienpidon nykytila ja kehittäminen. Lisäksi työn rinnalla laaditun Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteydessä on laadittu myös Turun seudun kehyskuntia käsittelevä erillisselvitys Uusikaupunki Turku henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvitys. Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista on johtanut ohjausryhmä: Pekka Määttänen, Askaisten kunta Rauli Lumio, Lemun kunta Jaakko Olenius, Maskun kunta Marko Marsala ( saakka), Merimaskun kunta Juhani Kylämäkilä ( alkaen) Eero Kiiski, Mynämäen kunta Hannu Rämö, Nousiaisten kunta Outi Pekkala, Paimion kaupunki Jouko Mäkinen, Piikkiön kunta Arto Oikarinen, Ruskon kunta Kauko Kangas, Rymättylän kunta Seppo Allén, Sauvon kunta Riitta Pahikkala, Vahdon kunta Tiina Rinne-Kylänpää, Velkuan kunta Hannele Kaijalainen-Tommila, Turun seudun aluekeskusohjelma Hanna Kari ( saakka), Turun tiepiiri Markus Salmi ( alkaen) Martti Sirkkaniemi, Länsi-Suomen lääninhallitus Sirpa Vanhala, Saaristomeren merenkulkupiiri Arja Aalto, Ratahallintokeskus Ella Nurmi, VR Oy Peter Ulmanen, Linja-autoliitto Matti Salonen, Turun kaupunki Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto (pj.) Konsulttina liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta ovat vastanneet Linea Konsultit Oy ja Strafica Oy. Työn projektipäällikkönä on toiminut Markku Kivari ja osatehtäviin osallistuneina asiantuntijoina Sakari Somerpalo, Juha Mäki ja Mikko Seila Linea Konsultit Oy:stä sekä Juha Heltimo ja Kari Hillo Strafica Oy:stä. Joukkoliikennettä käsittelevästä osaselvityksestä on vastannut Linea Konsultit Oy ja Strafica Oy, maankäyttötarkastelusta Suunnittelukeskus Oy, yksityistieselvityksestä Linea Konsultit Oy ja Uusikaupunki Turku henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvityksestä Alkutieto Oy.

4 4 1. JOHDANTO 1.1. Liikennejärjestelmä - kokonaisvaltainen näkökulma Liikennejärjestelmä on käyttäjien, väylä- ja liikennepalvelujen sekä palveluja tuottavien ja ylläpitävien tahojen muodostama kokonaisuus, jonka laatua voidaan arvioida järjestelmän kyvyllä vastata eri käyttäjäryhmien (ihmiset ja elinkeinoelämä) tarpeisiin ja odotuksiin. Liikennejärjestelmä on käsitteenä hyvin laaja kattaen kaiken liikkumisen, liikenteen, väylät ja terminaalit. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö kytkeytyvät liikennejärjestelmään saumattomasti muodostaen koko liikennejärjestelmän olemassaolon ja toimivuuden perustan: Yhdyskuntarakenne vaikuttaa liikennejärjestelmän ominaisuuksiin ja päinvastoin. Liikennejärjestelmän laatu ja toimivuus mielletään yhdeksi yhteiskunnan toimivuuden ja hyvinvoinnin kannalta oleelliseksi tekijäksi. Liikennejärjestelmässä koetut ongelmat koetaan yhteiskunnan kehitystä ja toimintakykyä rajoittavaksi tekijäksi, toisaalta ongelmien poistamiseen tarvittavien resurssien tulee olla tarkoituksenmukaisella tasolla suhteessa toimenpiteiden aiheuttamiin vaikutuksiin. Liikennejärjestelmien suunnittelu on siten keskeinen osa yhdyskuntien ja alueiden strategista suunnittelua, joka kytkeytyy vuorovaikutteisesti muihin yhdyskuntasuunnittelun ja aluesuunnittelun osa-alueisiin. Liikennejärjestelmän laatuun ja toimivuuteen vaikuttavat useat tekijät: väyläratkaisut, yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, lainsäädäntö, käyttäjät, käytettävät liikennevälineet jne. Kokonaisvaltaista liikennejärjestelmän kehittämiseen tähtäävää suunnittelua kutsutaan liikennejärjestelmäsuunnitteluksi, vaikka käytännössä kaikella liikennesuunnittelulla ja maankäytön suunnittelulla vaikutetaan liikennejärjestelmään. Liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on luoda yhteinen käsitys liikennejärjestelmän kehittämisen periaatteista ja tarpeista sekä sopia yhdessä sovittujen painopisteiden edistämisestä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu voidaan nähdä myös näkökulmana: on tarpeen ymmärtää kokonaisuus, jotta voidaan arvioida järjestelmän yhden osan, esimerkiksi alemman tieverkon rooli ja merkitys koko liikennejärjestelmän kannalta. Näin voidaan tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla kohdistaa ja toteuttaa liikennejärjestelmän hoidon, ylläpidon ja kehittämisen kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Suunnitteluprosessiin liittyvinä tavoitteina on lisätä eri tahojen osaamista ja ymmärrystä liikennejärjestelmän osatekijöiden merkityksestä ja vuorovaikutuksesta sekä lisätä tahojen ymmärrystä toistensa resursseista ja toimintavoista toteutuksen ja päätöksenteon suhteen. Käytännössä voidaankin puhua liikennejärjestelmätyöstä, joka tarkoittaa jatkuvaa kokonaisvaltaista ajattelua ja toimintaa sekä vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. Liikennejärjestelmänäkökulma Turun seudun kehyskuntien alueella Turun seudun kehyskunnat eivät alueena muodosta fyysisesti tai toiminnallisesti yhtenäistä aluetta, mikä on yleensä nähty liikennejärjestelmäsuunnittelussa keskeiseksi lähtökohdaksi. Toiminnallisesti kehyskunnat kytkeytyvät Turun kaupunkiseudulle, joka on koko seutukunnan toiminnallinen keskus. Toiminnallista kytkentää ilmentää erityisesti alueen työssäkäynnin ja asiointiliikenteen suuntautuminen Turun kaupunkiseudulle. Toisaalta kehyskunnat keskenään ja kuntien tarpeet ovat suhteellisen samankaltaisia, mikä puoltaa kuntien käsittelyä omana ryhmänään. Myös Turun kaupunkiseudun ja kehyskuntien mittakaavaero puoltaa erillistä käsittelyä, jotta kehyskuntien eri tyyppiset ja kokoluokaltaan/ vaikutuksiltaan pienemmät kehittämistarpeet eivät jää kaupunkiseudun ongelmien jalkoihin. Erillinen käsittely mahdollistaa suunnitelman laatimisen paremmin kehyskuntien tarpeista lähtien, mutta korostaa samalla toiminnallisen kokonaisuuden tiedostamista, jotta eri alueiden kehittämistoimenpiteet voidaan koordinoida hallitusti. Turun seudun kehyskuntien kehittymiseen ja tulevaisuuteen vaikuttaa oleellisesti Turun kaupunkiseudun kehittyminen ja vastaavasti kehyskunnissa tehtävät

5 5 toimenpiteet ja päätökset vaikuttavat myös Turun kaupunkiseutuun ja edelleen suoraan tai heijastuksina takaisin kehyskuntien alueelle. Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmätyössä on huomioitu erityisesti alueen yhteydet Turun kaupunkiseudulle, luoteisosan kuntien vuorovaikutus Vakka-Suomen suuntaan sekä koko alueen yhteydet pääkaupunkiseudulle E18- käytävän suunnassa. Lisäksi työssä on otettu huomioon liikenneja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen johdolla laadittu Helsingin seutu Turku nopean junaliikenteen tarveselvitystyö, jossa tarkastellaan yleisellä tasolla myös taajamaliikenteen käynnistämisedellytyksiä Turku Salo välillä. Suunnitelmassa kehyskuntien liikennejärjestelmää on käsitelty kolmella tasolla: 1. Seudun ulkoiset yhteydet - yhteydet muualle maahan, erityisesti pääkaupunkiseudulle - yhteydet ulkomaille 2. Seudun sisäiset yhteydet - seudun kuntien väliset yhteydet (ml. yhteydet Turun kaupunkiseutujen kuntiin) 3. Kuntien sisäiset yhteydet - yhteydet kuntien eri toimintojen välillä Ryhmittelyn taustalla on tarve esittää ja ryhmitellä liikennejärjestelmään kohdistuvat tarpeet ja kehittämisen painopistealueet päätöksenteon kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös useat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden ryhmittely eri tasoisten yhteyksien kautta on luontevaa ja tarkoituksenmukaista. Valtakunnallisten kehittämishankkeiden ja -toimenpiteiden päätöksenteko tapahtuu eduskunnassa, joten tälle tasolle kuuluvat asiat liittyvät lähinnä seudun ulkoisten yhteyksien kehittämiseen. Seututason yhteyksiin liittyvistä toimenpiteistä osaan voidaan vaikuttaa paikallisten toimijoiden taholtakin, mutta usein kehittämistoimenpiteet ovat kustannuksiltaan niin suuria, että myös ne liittyvät osittain valtakunnantason päätöksentekoon esimerkiksi erilaisten teemapakettien kautta. Kuntien sisäisiä yhteyksiä ja niiden kehittämistä koskeva päätöksenteko puolestaan tehdään pääasiassa paikallisten toimijoiden omien päätöksentekomenetelmien kautta Liikenteen hallintaa ja käyttäjälähtöisyyttä Liikennejärjestelmäsuunnittelussa on alettu viime vuosina painottaa yhä enemmän liikenteen hallinnan näkökulmaa, mikä korostaa suunnittelussa ja toiminnassa uudentyyppisiä ratkaisumalleja aiempaan infralähtöiseen ongelmanratkaisuun verrattuna. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa on jo tosin lähtökohtaisesti pyritty liikennejärjestelmän kehittämiseen liikennemuotojen yhteistyötä ja työnjakoa parantamalla, mutta silti usein toimenpidelistoissa esillä ovat olleet korostuneesti infrahankkeet. Liikenteen hallintalähtöisen ajattelun taustalla on ajatus pyrkiä tyydyttämään eri ryhmien liikkumistarpeet sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, ympäristöystävällisesti ja taloudellisesti, eli kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Liikenteen hallintaa painottava liikennepolitiikka edellyttää uudenlaisesta ajattelutapaa ja näkökulmaa liikennejärjestelmän kehittämiseen. Tämä edellyttää mm. käyttäjien tarpeiden tiedostamista käyttäjälähtöisyyden lisäämistä suunnittelussa. Tiehallinnossa tämä ajattelutapa on kiteytetty ns. neliporrasperiaatteeksi, joka on käytännössä nykyisen liikennepolitiikan johtava periaate myös koko liikennejärjestelmän kehittämisessä. Neliporrasajattelussa liikennejärjestelmää kehitetään ja ratkaisuehdotuksia ongelmiin haetaan nelivaiheisesti siten, että 1. ensimmäisessä vaiheessa punnitaan toimenpiteet, joilla voidaan vaikuttaa liikkumis- ja kuljetustarpeisiin sekä kulku- ja kuljetustapoihin 2. toisessa vaiheessa harkitaan toimenpiteitä, joilla olemassa olevan väylästön ja palveluiden käyttöä voitaisiin tehostaa mm. liikenteen hallinnan ja ohjauksen keinoin 3. kolmannessa vaiheessa harkitaan toimenpiteitä, joilla parannetaan olemassa olevaa liikenneinfrastruktuurin kuntoa/laatua 4. neljäntenä vaiheena laajennetaan liikenneverkkoa uus- tai laajennusinvestoinneilla. Käytännössä neliporrasperiaatteen mukainen ajattelutapa pitää aina sovittaa kuhunkin vallitsevaan tilanteeseen erikseen. Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmäsuunnittelussa neliporrasajattelua voidaan soveltaa erityisesti seututasolla ja kuntien sisäisten yhteyksien kehittämisessä. Käytännössä ajattelutapa tarkoittaa esimerkiksi yksityisauton

6 6 käytön vähentämistä ja kestävämpien kulkutapojen käytön edistämistä niiden houkuttelevuutta lisäämällä. Kun edellytykset kestävien kulkutapojen infran ja palveluiden osalta ovat kunnossa, on mahdollista siirtyä kannustamaan asenteiden ja käyttäytymisen muutosta kohti ympäristön kannalta kestävämpien kulkutapojen käyttöä Liikennestrategia ohjaa aiesopimus varmistaa toteutuksen Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on tuotettu taustaselvityksiin ja vuoropuheluun tukeutuen seudun kehittämisen pitkän aikavälin liikennestrategia ja sen toteuttamiseen tähtäävä aiesopimusluonnos. Liikennestrategian tavoitteena on osoittaa, miten liikennejärjestelmän ja maankäytön vuorovaikutteisen suunnittelun avulla voidaan ylläpitää ja parantaa Turun seudun kehyskuntien kehitystä, elinkeinojen toimintaedellytyksiä ja ihmisten liikkumismahdollisuuksia kestävästi ja mahdollisimman tehokkaasti yhteiskunnan resursseja käyttäen. Aiesopimuksen tavoitteena on edistää alueen liikennejärjestelmän kehittämisen yhteistyötä, suunnittelua ja toteuttamista. Aiesopimukseen on kirjattu eri toimijoiden käytettävissä olevat resurssit ja osoitettu niiden kohdentaminen lyhyemmällä noin viiden vuoden aikajänteellä siten, että toteutettavien toimenpiteiden avulla voidaan parhaiten edistää liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita ja pitkän aikavälin liikennestrategian toteutumista. Yhteistyön tavoitteena on edistää myös sopimuksessa yksilöimättömien tavoitteita tukevien hankkeiden toteutumista. Käytännössä toimenpideohjelman ensimmäisen toteutusvaiheen väyliin kohdistuvat toimenpiteet ovat pitkälti eri toimijoiden nykyisten ohjelmien mukaiset, ja niiden perustelut ovat pääasiassa akuuttien tiedostettujen ongelmien poistamiseen tähtääviä. Suunnitelmassa esitetty liikenteen hallintalähtöinen neliporrasperiaatetta soveltava ajattelu on vaikuttanut eniten työn tavoitteisiin, joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteisiin ja keskipitkän aikavälin väyliin kohdistuviin toimenpiteisiin. Maakunnan ja LVM:n hallinnonalan suunnitelmien kytkeytyminen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Pitkällä aikavälillä liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden valinnan perustana on ollut liikkumistarpeista ja liikenteen kysynnän hallinnasta ponnistava ajatusmalli, jossa on pyritty ratkaisemaan ongelmia liikkumis- ja kuljetustarpeeseen ja kulkumuodon valintaan vaikuttavilla toimenpiteillä sekä nykyisen liikenneinfrastruktuurin ja -palveluiden käytön tehostamisella.

7 7 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia Alue- ja yhdyskuntarakenteessa tapahtuneiden muutosten keskeisimpiin piirteisiin on niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisesti kuulunut asutuksen suuntautuminen maaseudun haja-asutusalueilta kaupunkeihin ja maaseutukuntien kirkonkyliin ja muihin keskustaajamiin aluerakenne keskittyy. Toisaalta kaupunkiseutujen tasolla yhdyskuntarakenne kuitenkin hajautuu mm. asumisväljyyden kasvun ja pientalovaltaisen rakentamisen lisääntymisen myötä. Aivan viimeaikainen kehitys näyttää kuitenkin etenevän niin, etteivät kaupunkiseudut enää laajene nopeasti, vaan rakentaminen suuntautuu hajarakentamisena jo aiemmin laajenneille seuduille. Samansuuntaista kehitystä on tapahtunut myös Turun seudulla, jossa kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen hajautuminen on viime aikoina suuntautunut kehyskuntiin. Turun seudun kehyskunnat eivät suunnittelualueena muodosta fyysisesti tai toiminnallisesti yhtenäistä aluetta, vaan Turun kaupunkiseutu (Naantali, Raisio, Turku, Kaarina, Lieto) jakaa alueen kahtia siten, että osa kunnista sijaitsee toiminnallisesti vyöhykkeellä Turku Salo ja osa vyöhykkeellä Turku Uusikaupunki/Laitila. Rannikon läheisyys ja saariston tuomat erityispiirteet lisäävät suunnittelualueen fyysistä ja toiminnallista monimuotoisuutta. Turun kaupunkiseutu muodostaa alueen toiminnallisen keskuksen, mikä näkyy muun muassa asiointi- ja työssäkäyntiliikenteen suuntautumisessa sekä asutuksen leviämisenä liikenneyhteyksien myötäisesti yhä kauemmas Turun keskustasta. Turun kaupunkiseudulta säteittäisesti lähtevät pääväylät muodostavat kehyskuntien liikenneverkon rungon. Kehyskuntien yhdyskuntarakenteelle ominaisia piirteitä ovatkin nauhamaiset säteittäisiä pääväyliä myötäilevät rakenteet. Nauhamaisia rakenteita on muodostunut myös seutu- ja yhdystieverkon varrelle. Turun seudun kehyskuntien sijainti ja liikenneverkko

8 8 Toiminnallisesti vahvin liikennekäytävä on Turku- Salo -vyöhyke, joka rakentuu E18-moottoritiestä, maantiestä 110 ja rantaradasta. Seudun toisella laidalla aluerakenne jäsentyy pitkälti valtatien 8 ja Kustavintien varaan. Seudun poikittaisyhteydet ja kuntien väliset yhteydet rakentuvat suurelta osin linjaukseltaan hyvin vanhasta tieverkosta. Turun kehätietä (Kt40) lukuun ottamatta poikittaissuuntaiset Turun kaupunkiseudun kiertävät / ohittavat yhteydet ovatkin epäjatkuvia ja luokitukseltaan alemmalla tasolla. Poikittaisyhteyksien varaan ei ole myöskään muodostunut nauhamaisia rakenteita samaan tapaan kuten säteittäisten yhteyksien varsille. Suunnittelualuetta leimaa Varsinais-Suomelle ominainen vanha asutushistoria ja monipuolinen rakennettu- ja luonnonympäristö. Rannikkovyöhykkeen kuntien vetovoima perustuu luonnonarvoihin, yksilöllisiin asumismahdollisuuksiin ja vapaa-ajan viettoon (loma-asuminen). Näistä aiheutuvat liikennejärjestelmän kehittämistarpeet poikkeavat oleellisesti vahvojen liikennekäytävien varsille sijoittuvien kuntien liikennejärjestelmän kehittämistarpeista. Seudun yhdyskuntarakenteessa tapahtuneiden muutosten keskeisimpiin piirteisiin on kuulunut asutuksen suuntautuminen maaseudun haja-asutusalueilta kaupunkeihin ja maaseutukuntien kirkonkyliin ja muihin keskustaajamiin. Vähitellen monet entiset lähitaajamat ovat sulautuneet osaksi Turun kaupunkiseutua, esimerkiksi Masku, Piikkiö ja Rusko. Tämän kehityksen myötä taajamayhdyskunnat ovat myös laajentuneet alueellisesti, mihin on usein liittynyt myös yhdyskuntarakenteen hajautumisilmiöitä. Nykyinen Turun kaupunkiseudun taajamarakenne muodostuu Turun keskustaajamasta ja useasta lähitaajamasta. Keskustaajama levittäytyy Turun, Ruskon, Raision, Piikkiön, Naantalin, Maskun, Liedon ja Kaarinan kuntien alueelle. Kaupunkiseudun lievealue ulottuu Paraisten, Paimion, Auran, Vahdon, Nousiaisten, Lemun, Merimaskun ja Rymättylän kuntien alueelle. Turun seudun kehyskunnissa on jo nyt nähtävillä käänne kuntien väliseen kireämpään kilpailuun, jossa kunnat pyrkivät vastaamaan uusien asukkaiden toiveisiin yhä paremmin. Uhkana on, että nykyiset maankäyttösuunnitelmat, jotka edesauttavat kunnan eheää rakennetta, eivät vastaa tulevaa kysyntää ja uusi asutus leviää teiden sijaan merialueiden läheisyyteen sekä muihin ympäristöltään arvokkaille alueille. Toisaalta, jos viimeaikainen kehitys jatkuu, Turun kaupunkiseutu laajenee ja tiivistyy etenkin Piikkiön ja Paimion suunnalla sekä Maskussa ja Nousiaisissa, sillä nämä alueet ovat nopeiden liikenneyhteyksien ulottuvilla. Näin maankäyttöpaineet etenkin Piikkiön-Paimion sekä Masku-Nousiainen- Mynämäki välisellä alueella kasvavat. Yhdyskuntarakenteen asettamia haasteita liikennejärjestelmälle Yhdyskuntarakenne ja eri toimintojen sijoittuminen muodostavat keskeisen lähtökohdan joukkoliikenteen toimintaedellytyksille. Maankäytön tehokkuus eri paikoissa sekä asuntojen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittuminen joko luovat hyvät edellytykset joukkoliikenteen järjestämiselle tai tekevät sen erittäin vaikeaksi. Yhdyskuntarakenne ratkaisee myös pitkälti, onko käveleminen tai pyöräileminen houkuttelevaa: lyhyet etäisyydet toimintojen välillä ovat kevyen liikenteen suosion perusedellytys. Myös joukkoliikenteen kannalta tiivis yhdyskunta on edullinen, mutta tiiviyttä vieläkin tärkeämpää on rakenteen eheys: maankäytön pitäisi olla yhtenäistä ja liikennekysyntää synnyttävien toimintojen sijaita joukkoliikennereittien vaikutusalueella. Turun kehyskuntien alueella yhdyskuntarakenteen kehittämisen tulisi tukea nykyisiä vahvoja toiminnallisia rakenteita Turun kaupunkiseudun suuntaan ja tukeutua olemassa oleviin taajamiin. Pientalojen osuus nykyisestä ja tulevasta kehyskuntien asuinrakennuskannasta on merkittävä, mikä helposti yhdistetään väljään ja autosidonnaiseen yhdyskuntarakenteeseen. Rakennustyyppi sinänsä ei kuitenkaan ole tiheyden ja liikenteen tuotosten kannalta tärkein seikka, sillä vaikka kerrostalo mahdollistaa luonnollisesti suuren asukastiheyden, myös hyvin suunnitellut pientaloalueet voivat olla liikenteen kannalta riittävän tehokkaita oikein sijoittuneina. Saaristoalueen maankäytön suunnittelussa keskeisenä haasteena on vakituisen asutuksen ohjaus tukeutumaan olemassa olevaan asutusrakenteeseen ja liikenneverkkoon sekä ennen muuta vapaa-ajan asuntojen edelleen jatkuvan nopean kasvun hallittu ohjaus ranta-alueilla ottaen huomioon niin vapaaajan asukkaiden saaristokunnille tuoman taloudellisen hyödyn, maanomistajien tasavertaisen kohtelun, vapaiden rantojen säilyttämistavoitteen kuin ympäristönäkökohdat.

9 Väestö ja asuminen Väestö ja väestön kehittyminen Turun seutukunnassa asui vuoden 2004 lopulla noin asukasta, josta kehyskuntien alueella asui noin asukasta (16%). Kehyskuntien asukasmäärät vaihtelevat reilun 200 asukkaan Velkualta vajaan asukkaan Paimioon. Väestöltään suurimmat kunnat sijaitsevat pääteiden, E18 -tien ja valtatien 8, varsilla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kehyskuntien asukasluku on kasvanut noin 7 %. Keskimääräistä selvästi nopeampaa kasvu on ollut Ruskolla, Merimaskussa, Lemussa ja Maskussa, joissa kasvu on ollut %. Nousiainen, Piikkiö, Vahto ja Rymättylä ovat olleet keskimääräisen kasvun uralla kun taas kauempana Turusta sijaitsevissa kunnissa (Askainen, Mynämäki, Paimio, Sauvo ja Velkua) kasvu on ollut pienempää. Tilastokeskuksen ennustama kehyskuntien väestökasvu vuosina on keskimäärin 15,7 %, kun se Turun kaupunkiseudun alueella on noin 9 % luokkaa. Nopeinta kasvun ennustetaan olevan Merimaskun, Ruskon, Lemun, Maskun ja Velkuan kunnissa. Sen sijaan Askaisissa ja Paimiossa kasvun on ennustettu olevan hyvin maltillista. Kehyskuntien kasvun yksi keskeinen lähtökohta on Turun kaupunkiseudun vetovoima valtakunnan tasolla, mikä turvaa väestönkasvun Turun seudulla yleensä. Seutukunnan sisäisessä kilpailussa kehyskunnat pystyvät tarjoamaan kaupunkiseutua edullisempaa ja luonnonläheisempää asumista, mikä houkuttelee alueelle uusia asukkaita, varsinkin lapsiperheitä. Koko maan tavoin iäkkään väestön osuus tulee lähivuosina kasvamaan selvästi myös kehyskunnissa. Ikääntyneiden määrän ja heidän väestöosuutensa kasvu ei etene samalla tahdilla koko kehyskuntien alueella, vaan väestön ikärakenteen kehitykselle on ominaista alueelliset erot. Osassa kehyskuntien kunnista ikääntyminen on aito haaste liikennejärjestelmän suunnittelulle jo tänä päivänä, kun taas osassa kuntia nuoret ikäluokat kasvat voimakkaasti. Tällä hetkellä ikääntyneen väestön osuus on keskimääräistä suurempi Askaisissa, Velkualla, Rymättylässä, Sauvossa ja Mynämäellä. Useimpiin Turun seudun kehyskuntiin suuntautuu Turun kaupunkiseudulta muuttoliikettä, joka turvaa aktiivi-ikäisen väestön osuuden ja nuorten ikäluokkien kasvun. Alle 14-vuotiaiden osuus on selvästi keskimääräistä suurempi Lemussa, Maskussa, Merimaskussa, Nousiaisissa, Ruskolla ja Vahdolla. Väestön ikääntymisen myötä muuttoliikkeen merkitys alueiden väestökehitykselle on entistä suurempi ja se on joissakin kunnissa tulevaisuudessa lähes ainoa mahdollisuus lisätä väestön määrää ja hallita väestön ikärakenteen muutosta. Turun seudun kehyskuntien väestön ja kasvun määrä suhteessa Turun kaupunkiseudun kuntiin on hyvin pieni.

10 10 Asuminen ja asumisen kehittyminen Kehyskuntien asutus on muotoutunut pitkälti omakotitalorakentamisen ympärille. Kunnat ovat profiloituneet myös tulevaisuuden suunnitelmissaan pientalovaltaisiksi, turvallisiksi asuinalueiksi, joista on nopeat yhteydet Turun kaupunkiin sekä muihin seudun suurimpiin työpaikkakeskittymiin. Kehyskuntien heikkoutena on kuitenkin heikohko oma palvelu- ja työpaikkatarjonta. Kunnat ovat alkaneet kilpailla yhä enemmän asumisen laadun perusteella; omakotitalotonttien ja rakennusoikeuksien tulee olla suuria ja asuinympäristöltä vaaditaan yhä enemmän. Tämä lisännee maankäytön laajenemista yhä enemmän haja-asutusalueille, vanhoille kyläalueille sekä merenrannoille. Etenkin Maskun, Lemun, Merimaskun sekä Piikkiön, Sauvon ja Paimion ranta-alueet tulevat todennäköisesti rakentumaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Toisaalta ikärakenteen vanheneminen lisää monipuolisen ja vaivattoman palvelurakenteen omaavien keskustojen kysyntää. Haasteita liikennejärjestelmälle Kehyskuntiin suuntautuva muuttoliike aiheuttaa aluksi muutoksia liikenteen kysyntään ja ajan myötä myös liikenteen tarjontaan. Kasvualueilla muuttoliike merkitsee liikennemäärien kasvua ja lisääntyviä liikenteen haitallisia vaikutuksia, kun taas taantuvilla alueilla väestöpohjan heikkeneminen johtaa usein liikennepalvelujen heikkenemiseen ja sen myötä liikkumismahdollisuuksien kaventumiseen. Voimakas muuttoliike kehyskuntiin tulee näkymään kasvavana kuntarajat ylittävänä työmatkaliikenteenä eli sukkulointina. Muuttoliikkeestä johtuva haja-asutusalueiden tyhjeneminen ja palveluiden keskittäminen taajamiin merkitsee entistä suurempaa riippuvaisuutta autosta. Samalla mahdollisuudet tavanomaisen joukkoliikenteen tarjonnalle edelleen kaventuvat. Toisaalta keskittymisen myötä joukkoliikenteen kehittämiseen syntyy edellytyksiä. nykyisistä iäkkäistä. Ikääntyneillä suurilla ikäluokilla tulee olemaan hyvät valmiudet sekä halua osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan monella tavalla, ja liikennejärjestelmän tulisi mahdollistaa näiden tarpeiden toteutuminen. Ikääntyneiden liikkujien lisääntyminen aiheuttaa tarpeen parantaa liikkumisympäristöä muun muassa liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden kannalta. Myös joukkoliikenteessä on tarpeen kehittää koko matkaketjun kattavaa esteetöntä liikkumista. Ennusteiden mukaan ikääntyvä väestö hakeutuu keskuksiin lähelle hyviä palveluja, mikä korostaa esteettömyyden merkitystä erityisesti kuntakeskuksissa ja taajamissa, jotka pystyvät hyvän palveluvarustuksen sekä monipuolisen asuntokannan perusteella tarjoamaan myös iäkkäille hyvän asuinympäristön. Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa liikenteen määrään, suuntautuneisuuteen ja liikennejärjestelmän teknisiin vaatimuksiin. Erityiskohtelua vaativan väen määrä kasvaa ja käyttäjäryhmät pirstaloituvat. Ikääntyvien väestöryhmien liikennetarpeet poikkeavat oleellisesti nuorten ja lapsiperheiden liikkumisesta. Suurten ikäluokkien iäkäs edustaja tulee todennäköisesti poikkeamaan sekä elämäntavoiltaan että toimintaedellytyksiltään olennaisesti

11 Työpaikat ja työssäkäynti Työpaikat ja työpaikkojen kehittyminen Kehyskunnissa oli vuonna 2002 Tilastokeskuksen arvion mukaan työpaikkaa, joka on vain noin 11 % Turun seutukunnan kokonaistyöpaikkamäärästä ( työpaikkaa). Kehyskuntien työpaikkojen kokonaismäärä on laskenut vuosien aikana noin 2,5 %, kun se koko Varsinais-Suomen alueella on laskenut keskimäärin 1,9 %. Kehitys noudattaa varsin hyvin yleistä kehitystä, eli keskittymistä Turun kaupunkiseudulle on tapahtunut jonkin verran. Toimialoittain tarkasteltuna alkutuotannon osuus on keskimääräistä selvästi suurempi Askaisissa, Rymättylässä, Sauvossa ja Velkualla jonkin verran suurempi Lemussa, Merimaskussa, Mynämäellä, Nousiaisissa ja Vahdolla. Jalostukseen liittyvien työpaikkojen osuus on selvästi keskimääräistä suurempi Ruskolla ja keskimääräistä pienempi Askaisissa ja Sauvossa. Seudun erityispiirteenä on, että monissa Varsinais- Suomen saaristokunnissa matkailu ja vapaa-ajan asutuksen liittyvät palvelut ovat jo pitkään olleet yksi kunnan elinkeinorakenteen tukijaloista. Monesti varsinkin saaristo- ja maaseutualueilla matkailuyritykset ovat pieniä ja tarjoavat sivuelinkeinon omistajilleen. Matkailun aluetaloudellinen merkitys on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin matkailuelinkeinoa koskevat tilastotiedot osoittavat, koska matkailun seurannaisvaikutukset muille elinkeinoille ovat mittavat. Turun kaupunkiseudun työpaikkakehityksessä on tapahtunut samanlaista hajaantumista kuin muillakin suurilla kaupunkiseuduilla. Tilaa vaativat toiminnot, etenkin teollisuusyritykset, ovat siirtyneet yhä enemmän kehyskuntiin, ja teollisuuden osuus Turun seudun kuntien työpaikat toimialoittain vuonna 2002 (4-jako). työpaikoista on nykyään kehyskunnissa suurempi kuin Turussa. Yksityisten palvelujen, kaupan alan sekä teollisuuden työpaikkojen määrä on kasvanut kehyskunnissa viimeisen vuosikymmenen aikana huomattavimmin. Työpaikkojen määrä on kasvanut etenkin Turun kehätien (Kt 40) varrella. Työssäkäynti ja sen kehittyminen Turun seudun kehyskuntien työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 (työpaikkojen määrä suhteessa työlliseen työvoimaan alueella) oli keskimäärin 67 %. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna työpaikkaomavaraisuus oli suurin Velkualla (103 %), Rymättylässä (71 %) ja Mynämäellä (70 %). Alhaisin työpaikkaomavaraisuus on Merimaskussa (44 %). Turun kaupunkiseudulla työpaikkaomavaraisuus oli 107 %. Perinteinen työpaikkaomavaraisuus ei kuitenkaan kerro työpaikkoihin liittyvää toiminnallista näkökulmaa eli sitä, missä seudulla oikeasti käydään töissä. Yhdyskuntasuunnittelun kannalta on oleellista tietää minne asuminen, työpaikat ja palvelut sijoitetaan niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän liikennetarpeita. Työpaikkojen ja työssäkäynnin suuntautumisen suhdetta voidaan tarkastella todellisen työpaikkaomavaraisuuden käsitteen kautta. Sillä tarkoitetaan omassa kotikunnassa työskentelevien osuutta kunnan työllisestä työvoimasta. Näin mitattuna työpaikkaomavaraisuus oli kehyskuntien alueella vuonna 2002 noin 40 %, toisin sanoen 60 % kehyskuntien työllisistä käy töissä oman kunnan ulkopuolella. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna todellinen työpaikkaomavaraisuus oli suurin Velkualla (60 %), Paimiossa (57 %), Rymättylässä (50 %) ja Sauvossa (50 %). Työpaikkaomavaraisuuden muutoksen taustalla on useita eri tekijöitä. Työpaikkojen erikoistuminen on aiheuttanut työmarkkina-alueen laajentumisen, jolloin työpaikkaa ja toisaalta työvoimaa on jouduttu hakemaan yhä laajemmalta alueelta. Maaseudun rakennemuutoksen myötä on vapautunut työvoimaa, joka on hakeutunut läheisiin keskuksiin töihin. Asuinpaikkaa ei myöskään helposti vaihdeta työpaikan uuden sijainnin vuoksi. Myös asuntojen hintojen nousu erityisesti kaupunkiseutujen keskuskunnissa on osaltaan lisännyt pitkiä työmatkoja. Kehitykseen on vaikuttanut myös yhteyksien parantamisen ja autoistumisen kasvun myötä tapahtunut liikkumismahdollisuuksien lisääntyminen sekä monet poliittiset päätökset kuten työmatkakustannusten verohelpotukset, elinkeinotuet ja seutulippujärjestelmät. Osa

12 12 edellä mainituista tekijöistä on aiheuttanut myös yhdyskuntarakenteen hajautumista, joka sinällään on myös osasyynä työmatkojen pidentymiseen. Haasteita liikennejärjestelmälle Elinkeinojen menestyminen on kuntien toiminnan perusedellytys. Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmän näkökulmasta elinkeinojen toimintaolosuhteisiin voidaan vaikuttaa turvaamalla kuljetusten sekä työmatka- ja asiointiliikenteen sujuvat yhteydet. Turun seudun kehyskuntien elinkeinorakenne vaikuttaa suoraan liikenteen kysyntään ja erityisesti sen ominaisuuksiin. Tuotantorakenne ja siinä tapahtuvat muutokset heijastuvat tavaravirtojen määrään ja laatuun. Työpaikkojen sijoittuminen suhteessa asutukseen vaikuttaa puolestaan työssäkäyntiliikenteen ominaisuuksiin ja suuntautumiseen sekä eri kulkutapojen mahdollisuuksiin tyydyttää entistä enemmän seudullisiksi muuttuvia työmatkatarpeita. Kehyskuntiin suuntautuva muuttoliike tulee tulevaisuudessa kasvattamaan kuntarajat ylittävän työssäkäyntiliikenteen määrää, mikä tulee huomioida liikenneinfran ja -palveluiden mitoituksessa ja laadussa. Kasvava kuntarajat ylittävä työssäkäynti asettaa haasteita, mutta samalla luo mahdollisuuksia seudullisten joukkoliikennepalveluiden kehittämiselle. Palveluvaltaisissa kunnissa ja alueilla korostuvat asiointi- ja vapaa-ajan liikkumisen tarpeet, kun taas voimakkaat alkutuotannon ja jalostuksen keskittymät näkyvät kuljetustarpeina ja raskaan liikenteen määrissä. Alkutuotantoon liittyvät kuljetustarpeet kohdistuvat usein alemmalle tieverkolle painottaen mm. kunnossapidon merkitystä liikennöitävyyden turvaamisessa vähäliikenteisillä tieosuuksilla. Jalostukseen liittyvät kuljetustarpeet puolestaan kohdistuvat yleensä päätieosuuksille, jolloin painottuvat raskaan liikenteen muulle liikenteelle ja maankäytölle aiheuttamat ongelmat. Turussa työssäkäyvien määrä ja osuus kunnan työllisistä

13 Palvelut ja palveluverkko Nykytilan ja kehityssuuntien kuvaus Kaupan tavoitteena on palvella asiakkaita ja parantaa kustannustehokkuuttaan perustamalla myymälöitä, jotka voivat menestyä kilpailussa aikaisempaa paremmin. Kaupan asiakkaat vertailevat puolestaan hintatasoa, lajitelmia, valikoimia, sijaintia, saavutettavuutta ja palvelua. Kaupan yksiköt kilpailevat kuluttajan ostovoimasta. Myymäläverkoston kehitys perustuukin pitkälti myymälöiden kannattavuuteen ja tehokkuuteen. Kannattavuuskysymykset ohjaavat paitsi toiminnan tehostamiseen, myös kaupan sijoittumiseen sille edullisille paikoille, esimerkiksi halvan maanhinnan alueille. Jollei kehitystä pystytä ohjaamaan, kaupan keskittymät sijoittunevat enenevästi keskustojen asemasta yhdyskuntarakenteen ja taajamien reuna-alueille, missä maata on käytettävissä enemmän ja se on halvempaa. Tällaisilla reuna-alueilla myös laajat pysäköintikentät ja muut autoliikenteen vaatimukset ovat helpoiten toteutettavissa. Alueiden saavuttaminen muilla kulkutavoilla on sen sijaan huomattavasti vaikeampaa. Seututasolla Turun ydinkeskusta on tärkein ja monipuolisin palvelukeskittymä. Se toimii paitsi Turun kaupungin ja kaupunkiseudun myös koko Varsinais- Suomen merkittävimpänä kaupallisena, julkisena ja toiminnallisena palvelukeskittymänä. Myös Raisio ja Kaarina ovat merkittäviä yksityisten ja julkisten palvelujen tarjoajia seudulla. Kehyskuntien lähipalvelut ovat suurimpia kuntia lukuun ottamatta kaupallisten palvelujen osalta varsin heikot. Palvelukeskittyminä esille nousevat Mynämäki, Masku ja Paimio. Maskun kauppakeskittymää lukuun ottamatta kehyskuntien palvelut eivät juurikaan kilpaile kaupunkiseudun palveluiden kanssa, vaan toimivat alueen lähipalveluina. Turun seudun kehyskuntien myymälärakennukset

14 14 Turun kaupunkiseudulla on ollut ja on edelleen käynnissä kaupan rakennemuutos, mikä on näkynyt muun muassa päivittäistavarakaupan keskittymisenä suuriin yksiköihin, lähikauppojen vähentymisenä ja myymäläverkon harvenemisena. Lähimyymälöiden lakkautumisen arvioidaan jatkuvan myös tulevina vuosina, tosin lievempänä kuin 1990-luvulla. Toisaalta Turun kaupunkiseudun uudet hankkeet Skanssi-Piispanristi-alueella sekä Haunisissa, Raisiossa ja Maskussa heikentävät lähipalveluiden kehittämistä kehyskuntien alueella myös tulevaisuudessa. Haasteita liikennejärjestelmälle Kaupan keskittyminen Turun kaupunkiseudulle näkyy ostos- ja asiointiliikenteen suuntautumisena sinne. Kaukana asutuksen painopisteestä sijaitseva suuryksikkö pidentää ostos- ja asiointimatkoja ja aiheuttaa siten turhaa ajosuoritetta ja sen myötä lisää liikenteen haittoja. Pääväylien liittymien yhteyteen sijoitettujen suuryksiköiden henkilöautoliikenne voi myös aiheuttaa ongelmia muulle liikenteelle esimerkiksi ruuhkauttamalla tieosuuksia tai liittymiä, jotka palvelevat valtakunnallista ja seudullista liikennettä. Yleisesti pyrkimyksenä on säilyttää keskustaajamien peruspalvelut ja näin vähentää pitkien asiointimatkojen tarvetta. Tavoitteena on myös turvata palveluiden saavutettavuus jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Muuttoliikenteen suuntautuminen palveluvarustukseltaan paikoin heikolle kehyskuntien alueelle luo edellytyksiä palveluverkon harvenemisen pysäyttämiseksi. Uudet asuinalueet tulisi kuitenkin kaavoittaa vanhan palvelurakenteen yhteyteen. Yksinomaan henkilöautoliikenteeseen perustuvat kaupalliset palvelut voivat aiheuttaa liikennejärjestelmän kannalta erilaisia ongelmia ja viedä seudun liikenteen kehitystä epätoivottuun suuntaan. Liikenteellisesti sopivimmat suuryksikön sijoituspaikat ovat usein tiiveimmän taajamarakenteen ulkopuolella, jolloin jalankulku- ja pyöräilyetäisyydellä ei välttämättä asu kovin suurta asiakaskuntaa. Lisäksi edes välttävien joukkoliikenneyhteyksien järjestäminen voi olla vaikeaa taajaman ulkopuolelle tai reuna-alueelle. Säilyttämällä ja kehittämällä lähipalveluja voidaan lisätä kävellen ja pyöräillen tehtyjen matkojen määrää. Palvelut kävely- ja pyöräilyetäisyydellä lähelle asumistoimintoja kuuluvat hyvään yhdyskuntarakenteeseen.

15 Vapaa-ajan asuminen Nykytilan ja kehityssuuntien kuvaus Loma-asutus on kasvanut huomattavasti Varsinais- Suomessa ja Turun seudulla etenkin 1970-luvulta lähtien. Turun seudulla oli vuonna 2003 lähes vapaa-ajan asuntoa. Niiden määrä on lisääntynyt nopeasti, lähes 30 % vuoden 1990 jälkeen. Määrällisesti kasvu on ollut nopeinta 70- ja 80 -luvuilla, jolloin rakennettiin peräti uutta vapaa-ajan asuntoa. Vapaa-ajan asuntojen voimakkain kysyntä kohdistuu saaristoon ja rannikkovyöhykkeelle. Selvästi eniten vapaa-ajan asuntoja on Rymättylässä, Sauvossa ja Merimaskussa, mutta myös muissa kehyskunnissa loma-asutuksen merkitys on suuri. Lomarakentaminen tulee hidastumaan nykyisestään tarkasteltavissa kunnissa. Loma-asutuksessa on kuitenkin nähtävillä muutoksia, sillä sisämaahan sijoittuvia vanhoja maatiloja tulee todennäköisesti siirtymään tulevaisuudessa yhä enemmän vapaaajan käyttöön. Lisäksi vapaa-ajanasuntojen käyttöajat pitenevät ja monet siirtyvät ympärivuotiseen käyttöön. Kakkosasuminen on vähitellen yleistynyt vapaa-ajan asunnoissa ja uusien vapaa-ajan asuntojen rakentamisessa otetaan yleensä tämä mahdollisuus jo huomioon. Kakkosasumisen merkitys on useissa kunnissa suuri kuntien palvelujen säilymisen kannalta, lyhyen kesälomakaudella tapahtuvan matkailulähtöisen kysynnän täydentyminen ja laajentuminen tasaisemmin vuodelle luo edellytyksiä erityisesti kaupallisten palvelujen säilymiselle. Suuret ikäluokat ovat aktiivista mökkeilijäsukupolvea. Eläkkeelle siirtymisen myötä lisääntyvä vapaaaika johtaa tällä ryhmällä mökkimatkojen määrän ja mökillä vietetyn ajan kasvuun. Pidemmällä tähtäimellä mökkiliikenteen merkitys saattaa kuitenkin vähentyä, sillä nykyisistä nuorista ei välttämättä kasva yhtä aktiivista mökkeilijäryhmää. Toisaalta on näköpiirissä, että mökkien määrä kokonaisuutena kasvaa. Haasteita liikennejärjestelmälle Loma-asutus lisää liikennesuoritetta ja liikenteen määriä etenkin kesäviikonloppuisin ja lomasesonkeina. Viikonloppuisin liikenteen ajoittuminen muutamille tunneilla kuormittaa tieverkoston toimivuutta huomattavasti. Loma-asutus lisää myös vesiliikenteen kysyntää. Loma-asuntojen varustuksen paraneminen, vapaaajan lisääntyminen ja elintason nousu lisännevät tulevaisuudessa loma-asuntojen käyttöä, mikä saattaa näkyä liikenteen lisääntymisenä etenkin talvella. Osa asunnoista voi muuttua myös pysyvän asutuksen piiriin, mikä pidentää niin työssäkäyntietäisyyksiä kuin palvelujen ja vapaa-ajantoimintoihin suuntautuvien matkojen pituuksia.

16 Ympäristö Nykytila Kehyskuntien luonnonolosuhteet vaihtelevat merkittävästi. Meren läheisyydessä sijaitsevien kuntien ympäristöä hallitsevat kallioiset rannat, jyrkät pinnanmuodot ja paikoin keskieurooppalaiset lehtimetsät. Rannikko ja rannikkomaa tammivyöhykkeineen ovat kasvirikasta seutua, jossa etenkin lehtojen runsaus on silmiinpistävä. Monipuolisen kasvillisuuden ansiosta myös eläimistö on alueella monipuolinen. Osa kehyskunnista sijaitsee puolestaan enemmän sisämaassa, jossa luonnonolosuhteet ovat jonkin verran karumpia ja pinnanmuodot tasaisempia. Kehyskunnat ovat vanhaa kulttuuriseutua. Ihminen on muuttanut tai hävittänyt alkuperäistä luontoa raivaamalla metsiä sekä kuivaamalla soita, järviä ja merenlahtia. Tämä on lisännyt etenkin lehtojen, soiden ja järvien suojelun tarvetta viime vuosikymmenenä. Toisaalta kehyskuntiin on syntynyt maakunnalle ominaisia kulttuurimaisemia vuosisatojen myötä. Myös näiden suojeluntarve on lisääntynyt maatalouden yksikkökoon kasvun ja osin maatalouden kannattamattomuuden myötä. Kehyskuntien alueella pohjavesialueet sekä yksittäiset suojelukohteet asettavat reunaehtoja maankäytölle ja liikennejärjestelmän kehittämiselle. Pohjaveden laatua uhkaavat yleisesti monet tekijät kuten teollisuus, kaatopaikat, huoltoasemat, tienpito (teiden suolaus), maanalaiset öljysäiliöt, maa-ainestenotto, jätevesien käsittely ja viemärit. Kehyskuntien alueella merkittäviä laajempia pohjavesialueita on erityisesti Vahdon, Ruskon, Maskun ja Mynämäen alueella sekä Paimiossa ja Sauvossa. Askaisissa maankäyttöä ja liikennejärjestelmää rajoittavat pitkälti kuntakeskuksen alla sijaitsevat pohjavesialueet sekä suojeltu Mynämäenlahden kulttuurimaisemakokonaisuus, joka alkaa kunnan keskustasta jatkuen pohjoiseen päin yli kuntarajan. Haasteita liikennejärjestelmälle Luonnonsuojelualueet, kulttuurimaisemat ja erityiset suojelukohteet asettavat pohjavesien ohella merkittäviä reunaehtoja maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämiselle. Myös vanhojen kulttuurimaisemaan luontevasti istuvien teiden parantaminen kasvavan liikenteen ja liikenneturvallisuuden vaatimusten mukaisesti on haastava tehtävä. Merkittävät ympäristökohteet Turun seudun kehyskuntien alueella.

17 17 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TILA 3.1. Liikkumistarpeet Vuoden 2006 alussa voimaan astuvassa uudessa maantielaissa kaikista yleisistä teistä tulee maanteitä. Tämän lakimuutoksen johdosta paikallistiet muuttuvat nimitykseltään maanteiksi. Tässä raportissa entisistä paikallisteistä on kuitenkin edelleen käytetty vanhaa termiä paikallistie. Liikkuminen tai liikkumisen tarve ei ole itsetarkoitus, vaan usein väistämätön seuraus inhimillisten tarpeiden tyydyttämisestä eri paikoissa ja yhteiskunnan toimintojen vuorovaikutuksesta. Liikkumistarpeet konkretisoituvat tehtyinä matkoina, liikkumisena. Yksilön liikkumiskäyttäytymiseen vaikuttavat monet, usein keskenäänkin sidoksissa olevat tekijät. Keskeisin liikkumiskäyttäytymiseen vaikuttava tekijä on eri toimintojen (asuminen, työpaikat, palvelut, vapaa-ajankohteet, jne.) keskinäinen sijainti, joka vaikuttaa suoraan matkojen pituuksiin ja esimerkiksi vaihtoehtona oleviin kulkutapoihin. Myös yksilöön itseensä liittyvät ominaisuudet, kuten elämäntavat, arvot, asenteet, perhekoko, asumismuoto, elämänvaihe, ikä, sukupuoli, fyysiset liikkumiskyvyt, jne. ovat merkittäviä yksilön liikkumiseen vaikuttava tekijöitä. Kolmantena liikkumiseen ja sitä kautta tarpeiden tyydyttymiseen oleellisesti vaikuttavana tekijänä voidaan pitää olemassa olevaa liikennejärjestelmää ja sen kykyä luoda edellytyksiä ihmisten jokapäiväisen elämän sujumiselle (liikennejärjestelmän tarjontatekijät). Yksilöllisten ja ympäristön (liikennejärjestelmä, yhdyskuntarakenne) tarjoamien resurssien määrästä riippuu, missä määrin ja millaisia toimintoja ihminen voi suorittaa. Turun seudun kehyskuntien työmatkoista pendelöinnin osuus on merkittävä. Ruskolla, Lemussa, Merimaskussa, Maskussa, Piikkiössä ja Nousiaisissa peräti kaksi kolmasosaa työmatkoista suuntautuu asuinkunnan ulkopuolelle. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus on suurin Velkualla, Paimiossa, Rymättylässä ja Sauvossa. Määrällisesti eniten kuntarajan ylittäviä työmatkoja tekevät kuitenkin piikkiöläiset, paimiolaiset ja maskulaiset. Turun kehyskuntien välinen, suunnittelualueen sisäinen, työmatkaliikenne on hyvin vähäistä. Ainoastaan Paimio ja Piikkiö kytkeytyvät merkittävällä tavalla toisiinsa. Valtaosa Turun kehyskuntien pendelöinnistä suuntautuu Turun kaupunkiseudun kuntiin, erityisesti Turkuun. Maskun, Merimaskun ja Ruskon työmatkaliikenteestä yli kaksi kolmasosaa suuntautuu Turun kaupunkiseudulle. Työmatkaliikenteen kannalta tärkeimpiä tieyhteyksiä ovat valtatiet 1 ja 8, kantatie 40, seututie 192 Lemusta Raisioon, seututie 181 Sauvosta Paimioon sekä yhdystie 2012 Vahdolta Turun kaupunkiseudulle. Työmatkaliikenne Turun seudun yhdyskuntarakenteelle on ominaista sen painottuminen kaupunkiseudulle sekä sieltä nauhamaisesti lähtevien liikenneyhteyksien varteen. Yhdyskuntarakenteen ominaisuudet näkyvät myös työssäkäyntiliikenteen suuntautumisessa. Turun seutukunnan työssäkäyntiä leimaa sen keskittyminen Turkuun ja muualle Turun kaupunkiseudulle. Turussa yliopiston, Yliopistollisen keskussairaalan ja Kupittaan alue on keskustan jälkeen selvästi toiseksi suurin työmatkakohde.

18 18 Ostos- ja asiointiliikenne Ostos- ja asiointiliikenne liittyy kaupallisten ja julkisten palvelujen hankkimiseen. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan ostos- ja asiointimatkojen osuus kaikista varsinaissuomalaisten tekemistä matkoista oli 29 % ja matkasuoritteesta 12 %. Turun kaupunkiseudulla Länsimäen ja kauppakeskus Myllyn valmistumisen yhteydessä tehtyjen asiointiliikenteen seurantutkimusten perusteella auton käyttö ostosmatkoilla on lisääntynyt viime vuosina. Linja-autoa käytetään eniten ikäryhmissä yli 65 vuotta ja alle 25 vuotta. Polkupyörällä asioivat eniten ikäryhmään vuotta kuuluvat. Päivittäistavarakaupoissa asioidaan kuitenkin entistä harvemmin, käyntien määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa neljänneksen ja on nykyisin noin 4 kertaa viikossa. Asiointipaikan valintaan päivittäistavaroiden osalta vaikuttaa eniten arkipäivinä ostospaikan sijainti lähellä kotia ja nopea asiointimahdollisuus, viikonloppuisin valintaan vaikuttavat enemmän laaja tuotevalikoima ja korkealaatuiset tuotteet. Muun kuin päivittäistavara-asioinnin osalta ostospaikan valintaan vaikuttavina tärkeimpinä tekijöinä asiakkaat pitävät runsasta tuotevalikoimaa ja korkealaatuisia tuotteita. Myös erikoisliikkeiden merkitys asiointipaikan valinnassa on lisääntynyt. Tutkimuksen mukaan vahtolaisista kolme neljäsosaa pitää Länsikeskusta parhaana päivittäistavaroiden ostospaikkana, kun taas maskulaisista enemmistö asioi mieluummin Raision keskustassa. Kuluttajat suosivat lähellä tai hyvien yhteyksien varrella sijaitsevia palveluja, tutkimuksen mukaan 93 % asiakkaista tulee tunnin aikavyöhykkeen, 75 % 25 minuutin ja 40 % kymmenen minuutin aikavyöhykkeen sisäpuolelta. Suurin osa ostos- ja asiointimatkoista kohdistuu kaupunki- ja kuntakeskustojen palveluihin. Pienempien paikkakuntien ostos- ja asiointiliikenteestä iso osa suuntautuu läheisiin suurempiin keskuksiin. Tämä ostovoiman ulosvirtaus luonnollisesti heikentää kunnan omaa palvelutarjontaa. Vapaa-ajan matkat Matkan tarkoituksen mukaan jaoteltuna isoimman matkaryhmän muodostavat vapaa-ajan matkat. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan vapaa-ajan matkojen osuus kaikista varsinaissuomalaisten tekemistä matkoista oli 40 % ja matkasuoritteesta 52 %. Mökkimatkojen osalta vastaavat luvut olivat 2 % ja 5 %. Jos tarkastellaan pelkästään kotimaassa tehtyjä matkoja, vapaa-ajan matkojen osuus varsinaissuomalaisten tekemistä matkoista oli suunnilleen sama 40 %, mutta matkasuoritteesta vähemmän, 44 %. Mökkimatkojen osuus varsinaissuomalaisten kotimaan matkoista oli 2 % ja suoritteesta 6 %. Mökkimatkat perustuvat tyypillisesti yksityisautoilun varaan, sen sijaan matkailussa korostuvat myös linja-autoliikenteen matkat ja Turun seudun saaristossa lisäksi polkupyöräily. Mökkien siirtyminen kakkosasumiseen aiheuttaa alemmalle tieverkolle ympärivuotisen hoidon ja ylläpidon tarvetta. Matkailun tarpeet liittyvät enemmän opastukseen, tienvarsipalvelujen (levähdys- ja pysäköimisalueet, muut palvelut) ja saariston liikenneyhteyksien kehittämiseen. Monet kehyskuntien alueen keskeiset matkailun kehittämishankkeet rakentuvat liikenneyhteyksiin perustuvan rungon ympärille. Hankkeet sisältävät matkailupalveluiden kehittämisen ohella myös liikenneympäristön ja kulkuyhteyksien parantamistoimia. Nykyisiä ja uusia matkailukohteita ja -reittejä pyritään kehittämään ja markkinoimaan sekä autolla, veneellä että polkupyörillä liikkuvia matkailijoita varten. Matkailureittien kehittämistarpeet kohdistuvat usein pyöräilyolosuhteiden parantamiseen, vesistönylitysmahdollisuuksien kehittämiseen sekä opastuksen ja muun reitti-informaation parantamiseen. Kaupallisten palveluiden sijoittumisen perusteella Turun kaupunkiseudun kunnat muodostavat seutukunnan merkittävimmän asiointiliikenteen keskuksen. Kehyskunnista esille nousevat Mynämäki, Masku ja Paimio. Kehyskuntien asiointiliikenne suuntautuu suurelta osin Turun kaupunkiseudun alueelle.

19 Kuljetustarpeet Tavaraliikenteellä on merkittävä rooli suunnittelualueen liikennejärjestelmässä. Tavaraa kulkee niin tie- kuin rataverkolla. Tiekuljetusten vahvuus on liikenteen monipuolisuus ja joustavuus, sillä kuljetuksessa voidaan valita sekä käytettävä kalusto, väylä että aika tarpeen mukaan. Rautatieliikenteen etuna on kustannustehokkuus varsinkin suurten erien kuljettamisessa pidemmillä matkoilla. Tie- ja rautatiekuljetukset jatkavat yleensä Itämeren yli vesikuljetuksina ja vain massaansa nähden arvokkaat ja kiireelliset lähetykset kulkevat lentäen. Kehyskuntien alueella ei sijaitse merkittäviä kauppamerenkulun satamia, mutta Turun ja Naantalin satamien kuljetuksista merkittävä osa kulkee suunnittelualueen kautta. Tavaraliikenteen näkökulmasta liikennejärjestelmän tehtävänä on mahdollistaa elinkeinoelämän kuljetustarpeiden hoitaminen tehokkaasti ja turvallisesti. Elinkeinoelämän kuljetustarpeet ja vaatimukset tie- ja rataverkolle sekä väylienpidon palvelutasolle riippuvat toimialan ominaisuuksista ja kuljetusintensiivisyydestä. Elinkeinoelämän tarpeet kohdistuvat tie- ja rataverkon lisäksi myös muille liikenneväylille ja -alueille. Kuljetusketjujen onnistumisen kannalta reitin heikoin lenkki on kriittisin. Käytännössä mikään kuljetus ei kulje pelkästään yleistä tieverkkoa pitkin. Reittiin voi kuulua esimerkiksi teollisuuden omia lastaus- ja piha-alueita, kunnan hoitamia katuja ja yksityisteitä. Jokaisen osa-alueen on oltava kuljetushetkellä liikennöitävässä kunnossa kuljetuksen onnistumiseksi. Tiekuljetukset Turun seudun kehyskuntien alueelta alkavia ja sinne päättyviä tiekuljetuksia on yhteensä vuositasolla noin 3,6 miljoonaa tonnia. Kehyskuntien sisäisten kuljetusten osuus kaikista alueelta alkavista ja sinne päättyvistä kuljetuksista on noin 20 % (0,8 milj.tonnia). Tärkeimmät kuljetussuunnat suunnittelualueen ulkopuolella ovat muu Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa. Suunnittelualueelle saapuvat kuljetukset tulevat pääosin muualta Varsinais-Suomesta. Kuntatasolla tarkasteltuna merkittävimpiä tavaravirtojen määräpaikkoja ja tavaravirtoja merkittävimmin synnyttäviä kuntia ovat Mynämäki, Paimio ja Piikkiö. Kuntien välisistä virroista merkittävin on Paimion ja Sauvon välillä. Turun seudun tiekuljetusten suuntautuminen maakuntatasolla.

20 20 Raskas liikenne muodostaa noin 7 % alueen yleisten teiden liikennesuoritteesta. Raskaan liikenteen suoritteesta 62 % tapahtuu valtateillä ja 35 % seutu- ja yhdysteillä. Tieliikenteessä tavaraliikenteen kannalta tärkeimpiä ovat valtatiet 1, 8 ja 9. Raskaan liikenteen määrä on Turun seudun kehyskuntien alueella yli 1500 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa ainoastaan valtatiellä 1 Piikkiön ja Paimion alueella. Eniten raskasta liikennettä on ohikulkutien (kt 40) ja Tammisillan (mt 2340 Tammisilta-Paimio) eritasoliittymien välisellä moottoritieosuudella. Suunnittelualueen muilla teillä raskaan liikenteen määrä on alle 1500 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurin osa kehyskuntien kuljetuksista on kustannustehokkuutta vaativia kuljetuksia, niiden kannalta tärkeimmät tieosuudet ovat E18-tie, Turun kehätie, valtatie 8 ja valtatien 9 kautta Huittisten suuntaan. Täsmällisyyttä vaativien kuljetusten määrä on selvästi pienempi ja niiden kannalta tärkein yhteys on E18-tie, valtatie 8 ja valtatie 9 Tampereen suuntaan. Vaarallisten aineiden kuljetusten määrä tieliikenteessä on suurin valtatiellä 8, E18-tiellä ja valtatiellä 9. Tavaraliikenteen näkökulmasta myös alemmalla tieverkolla on tärkeä rooli osana kuljetusketjun infrastruktuuria. Kuljetusketjun tulee toimia kaikissa vaiheissa raaka-ainelähteiltä loppukuluttajille. Kuljetusketjun alkuvaiheen mahdolliset vaikeudet heijastuvat koko ketjun toimintakykyyn ja käytettävyyteen. Alempi tieverkko mahdollistaa esimerkiksi metsä- ja elintarviketeollisuuden raaka-ainekuljetukset, jotka tapahtuvat yleensä suurilla yksiköillä. Tiehen kohdistuva rasitus on suuri ja alemmalta tieverkolta vaaditaan hyvää liikennöitävyyttä ja riittävää rakenteellista kantavuutta. Alempiasteisen tieverkon palvelutason tulee olla sellainen, että säännöllisten, ympärivuotisten ja aikatauluun sidottujen kuljetusten sujuvuus voidaan turvata vaikeissakin sääolosuhteissa ympäri vuoden. Tarkasteltaessa kehyskuntien yleisten teiden liikennesuoritetta ja raskaan liikenteen osuutta siitä, havaitaan, että Paimiossa, Piikkiössä ja Sauvossa raskaan liikenteen osuus kuntien seutu- ja yhdystieverkon liikennesuoritteesta on yli 10 % (kehyskunnissa keskimäärin 7 %). Keskimääräistä suurempi raskaan liikenteen suoriteosuus alemman tieverkon liikennesuoritteesta on myös Maskussa ja Nousiaisissa. Rataverkon kuljetukset Uudenkaupungin ja Turun välisen rataosuuden vuotuinen kuljetusten määrä on noin tonnia. Tästä noin puolet on kotimaan liikennettä. Vaarallisten aineiden kuljetusten osuus on noin 70 % (2002 tieto). Itään suuntautuvan liikenteen osuus on noin 30 %. Turun ja Helsingin välisellä rataosuudella kuljetusten määrä vuodessa on noin tonnia. Kotimaan liikenteen osuus noin 70 %. Vaarallisten aineiden kuljetusten osuus on noin 8 %. Turun ja Toijalan välisen rataosuuden vuotuinen kuljetusmäärä on noin 1,6-1,7 milj.tonnia, josta kotimaan liikenteen osuus on n. 40 %. Vaarallisten aineiden kuljetusten osuus on noin 27 %.

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksyminen

Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksyminen Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Tekninen lautakunta 118 17.12.2014 Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksyminen 236/10.05.01/2014 TEKLA

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11. Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.2014 Miksi? Laaja työ- ja asunto-markkina-alue hyödyttää keskusaluetta:

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma:

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ työryhmä 14.10.2015 1. Kokouksen avaus, läsnäolijat ja järjestäytyminen 2. Edellisen kokouksen muistio 31.8.2015 ja ajankohtaiset asiat 3. MAL (aie)sopimusvalmistelu

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6. Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.2012 LIIKENNE KAUPUNKIPOLITIIKAN KOVAA YDINTÄ Hyvät seminaarin osanottajat

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys Tekninen lautakunta 104 29.10.2014 Kaupunginhallitus 439 10.11.2014 Kaupunginhallitus 457 24.11.2014 E18 Turun kehätien kehittämisselvitys 737/10.05.01/2014 TEKLA 104 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot