Peliongelman havaitseminen pelihistoriasta

Transkriptio

1 Perttu Punakallio Peliongelman havaitseminen pelihistoriasta Perustieteiden korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn ohjaaja: DI Juha Saloheimo

2 aalto-yliopisto perustieteiden korkeakoulu diplomityön tiivistelmä Tekijä: Perttu Punakallio Työn nimi: Peliongelman havaitseminen pelihistoriasta Päivämäärä: Kieli: Suomi Sivumäärä:5+70 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Professuuri: Sovellettu matematiikka Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Koodi: Mat-2 Ohjaaja: DI Juha Saloheimo Rahapelaamisen tullessa koko ajan entistä hyväksytymmäksi ja yleisemmäksi vapaa-ajanviettotavaksi, on sen haittavaikutuksiin kiinnitettävä entistä tarkemmin huomiota. Suomalaisten peliyhtiöiden yksinoikeuden eräänä oikeutuksena on rahapeliongelman aktiivinen ehkäisy. Täyttääkseen tämän tehtävän on peliyhtiöiden kehitettävä yhä parempia menetelmiä rahapeliongelman tunnistamiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tässä työssä tutustuttiin peliongelman teoriaan ja luotiin sen pohjalta tilastollinen malli mahdollisten peliongelmaisten tunnistamiseksi Veikkauksen asiakkaiden keskuudesta. Vertailtavina malleina olivat päätöspuu, logistinen regressio ja neuroverkko. Malleissa käytetyt muuttujat johdettiin Veikkauksen asiakkaiden pelija rahansiirtotapahtuma-aineistosta, ja ne pohjautuivat läpikäytyyn materiaaliin rahapeliongelman teoriasta. Työn tuloksena päädyttiin logistiseen regressiomalliin, jonka muuttujat kuvasivat rahapeliongelman aiheuttamia muutoksia pelaajan rahapeleihin liittyvässä rahanja ajankäytössä. Peliongelmaa parhaiten selittävät muuttujat kuvasivat teorian mukaisesti rahan- ja ajankäytön, ja niihin liittyvän vaihtelun kasvamista sekä rahapelaamisen vähentynyttä valikoivuutta. Mallin parametrien arvot vaativat tulevaisuudessa päivittämistä, jotta ne pysyvät ajantasalla. Syntynyt malli on toteutuskelpoinen Veikkauksen järjestelmiin, ja työssä esitellyillä parannusehdotuksilla siitä saadaan tulevaisuudessa vielä tarkempi työkalu mahdollisten peliongelmaisten tunnistamiseen. Mallin käyttöönotto tarkoittaa, että Veikkaus ottaa merkittävän askeleen eteenpäin vastuullisen rahapelaamisen edistämisessä. Avainsanat: Peliongelma, peliriippuvuus, tunnistaminen, päätöspuut, logistinen regressio, neuroverkot

3 aalto university school of science abstract of the master's thesis Author: Perttu Punakallio Title: Identifying Gambling Problem from Gambling History Date: Language: Finnish Number of pages:5+70 Department of Mathematics and Systems Analysis Professorship: Applied Mathematics Supervisor: Prof. Harri Ehtamo Code: Mat-2 Advisor: M.Sc. (Tech.) Juha Saloheimo Since gambling is becoming an increasingly accepted and widespread form of free time activity, closer attention has to be paid to its adverse eects. One of the justi- cations for the monopoly of Finnish gambling companies is the active prevention of problem gambling. In order to fulll this task, the gambling companies have to develop better methods for identifying problematic gambling at the earliest possible stages. In this research, the theory of problem gambling is rst explored, and then, based on this theory, a statistical model for the identication of possible problem gamblers among Veikkaus customers is generated. The models compared were decision tree, logistic regression and neural network. The variables used in these models were derived from the gaming and money transfer data of Veikkaus customers. The variables were based on the reviewed material on problematic gambling. As a result, a logistic regression model was chosen. Its predictors described the changes in gamblers gambling-related money and time consumption caused by the gambling problem. The variables, which explained problematic gambling the best, were in line with the theory and described the growth of money and time consumption and related variation, and the decrease in the selectivity of gambling. The values of the parameters of the created model require updating in the future in orter to to stay up to date. The model can be implemented within Veikkaus systems, and with the improvement suggestions presented in the thesis it can be made even more accurate tool for identifying potential problematic gamblers in the future. By deploying this model Veikkaus will take a major step forward in terms of promoting responsible gambling. Keywords: Gambling problem, Pathological gambling, Identication, Decision Trees, Logistic Regression, Neural Networks

4 iv Esipuhe Tämä diplomityö on tehty Veikkaus Oy:lle. Ensimmäiseksi haluan kiittää Veikkausta mahdollisuudesta tehdä diplomityö tärkeästä ja mielenkiintoiseksi osoittautuneesta aiheesta. Suuri kiitos ohjaajalleni Juha Saloheimolle asiantuntevasta ohjauksesta, jota jaksoit jatkaa vielä vaihdettuasi työpaikkaa. Kiitos valvojalleni Harri Ehtamolle kommenteista, joiden avulla työ saavutti lopullisen muotonsa. Suuri kiitos Veikkauksen Strategia ja Business Intelligence- sekä yhteiskuntavastuutiimeille kaikista työn aikana saamistani kommenteista ja kehitysehdotuksista, ilman teitä työstä ei olisi tullut yhtä onnistunut. Kiitos myös kaikille muille veikkauslaisille, jotka olette myötävaikuttaneet tämän työn valmistumiseen. Haluan myös kiittää perhettäni kaikesta opintojeni aikana saamastani tuesta. Erityiskiitos vaimolleni Lauralle oikeinkirjoituksen tarkistamisen lisäksi kaikesta siitä tuesta ja kannustuksesta, joiden avulla sain tämän pitkäksi venähtäneen projektin lopulta päätökseensä. Espoossa, Perttu Punakallio

5 v Sisältö Tiivistelmä ii Tiivistelmä iii Esipuhe iv Sisällysluettelo v 1 Johdanto 1 2 Työn tavoitteet ja rajaukset 3 3 Rahapelaaminen Suomessa Rahapelaamisen yleisyys Rahapelijärjestelmä Rahapelaaminen internetissä Rahapeliongelma Määritelmä Rahapelaajien luokittelu Peliongelmaa edistävät tekijät Pelaajaan liittyvät tekijät Ympäristöön ja peleihin liittyvät tekijät Vaiheet Havaitseminen Peliongelman havaitsemiseen käytetyt testit

6 4.5.2 Peliongelman havaitseminen pelikäyttäytymisestä Peliongelma Suomessa vi 5 Veikkauksen pelit Punaiset pelit Vedonlyöntipelit Pelisalipelit Vihreät pelit Veikkauspelit Arvontapelit Vastuullisuus Veikkauksella Rahapelien vastuullisuustyökalu (RaVa) Pelaamiseen liittyvät rajoitukset Vapaaehtoiset rajoitukset ja pelitilin sulkemiset Pelipaussi Pelitesti Aikaisempi tutkimus The Observer Mentor Playscan Teoria Mallikandidaattien teoria

7 vii Päätöspuut Logistinen regressio Neuroverkot Mallinvalintakriteerit Multikollineaarisuus ja sen mittaaminen Mallin rakentaminen Aineisto Pelitapahtumat Rahansiirtotapahtumat Kyselytutkimus Muuttujat Muuttujakandidaatit Absoluuttiset muuttujat Suhteelliset muuttujat Muuttujakandidaattien tutkimista Multikollineaarisuuden tutkimista Poikkeavat havainnot ja aineiston jakaminen Mallien vertailu Parhaan päätöspuun valinta Parhaan logistisen regressiomallin valinta Parhaan neuroverkon valinta Parhaan mallin valinta

8 10 Yhteenveto ja johtopäätökset 53 viii Viitteet 55 Liite A: SOGS-R 60 Liite B: DSM-IV 65 Liite C: NODS 66 Liite D: Pelitesti 69

9 1 Johdanto Rahapelaaminen on parhaimmillaan elokuviin ja konsertteihin verrattavaa viihdettä. Liiallisuuksiin mennessään rahapelaaminen voi kuitenkin aiheuttaa ihmiselle ja hänen läheisilleen vakavia ongelmia. Pahimmillaan peliriippuvuus voi johtaa jopa pelaajan itsemurhayrityksiin [32] [30] [42]. Pelaamisen aiheuttamien haittojen minimoimiseksi on ongelmaiseen pelaamiseen puututtava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin parannetaan huomattavasti mahdollisuuksia yksilön täydelliseen parantumiseen ja parhaassa tapauksessa vältyttäisiin hoitotoimenpiteiltä kokonaan. Mikäli hoitoa kuitenkin tarvittaisiin, olisi sen tarve aloitettaessa ongelman aikasessa vaiheessa kuitenkin huomattavasti pienempi kuin pidemmälle edenneen ongelman tapauksessa [30]. Näin myös yhteiskunta säästäisi peliongelman hoitoon menevissä kuluissa. Rahapeliyhtiön liiketoiminnallisesta näkökulmasta peliongelman ennalta ehkäiseminen on kannattavaa. Kehittämällä uskottava menetelmä ongelmaisten tunnistamiseksi voitaisiin peliongelman kehittymistä ehkäisevät toimenpiteet keskittää paremmin niitä tarvitseville pelaajille, jolloin ei turhaan vaikeutettaisi suuremmilla rahoilla pelaavien, ongelmattomien pelaajien pelaamista. Lisäksi peliongelmaa estäessään peliyhtiö luo pitkäkestoisempia asiakassuhteita kuin ne, joissa asiakas pelaa kaikki rahansa hallitsemattomasti ja lopettaa pelaamisen tämän jälkeen kokonaan. Peliongelman tunnustaminen ja siitä välittäminen myös luovat peliyhtiöstä hyvää kuvaa alansa vastuullisena toimijana. Veikkauksen kannalta pelihaittojen ennaltaehkäiseminen kuuluu sen yksinoikeuden oikeuttamisperusteisiin, ja ilman tehokasta menetelmää ongelmaisten tunnistamiseksi tämä vaatimus ei toteudu. Veikkauksen yhteiskunnalle tulouttamat varat ovat peräisin sen liiketoiminnasta saaduista voitoista, joten edellisessä kappaleessa kuvatut hyödyt liiketoiminnallisesta näkökulmasta hyödyttävät kaikkia sen edunsaajia. Tämän työn tarkoituksena on kehittää malli, jonka avulla Veikkauksen asiakasrekisteristä löytyvien eli tunnistautuneiden pelaajien joukosta pystyttäisiin tunnistamaan pelaajat, joilla joko on, tai jotka mahdollisesti ovat kehittämässä itselleen peliongelmaa. Mallin on tarkoitus tunnistaa peliongelmaiset perustuen pelaajien pelihistoriaan. Mallin parametrien määrittämisessä käytetään hyväksi Veikkauksen tunnistautuneiden asiakkaiden pelikäyttäytymisestä kertynyttä aineistoa. Työn alkuosa koostuu tavoitteista ja rajauksista (luku 2) sekä työn taustasta (luvut 3-7). Luku 3 käsittelee rahapelaamista Suomessa. Kyseisessä luvussa käsitellään rahapelaamisen yleisyyttä, rahapelijärjestelmää sekä internetrahapelaamista Suomessa. Luvussa 4 esitetään rahapeliongelman teoriaa. Tässä luvussa käydään läpi muun muassa rahapeliongelman määritelmä, vaiheet sekä sitä edistävät tekijät. Luvuissa 5 ja 6 esitetään Veikkauksen pelit sekä Veikkauksen vastuullisuutta edistävät

10 2 toimenpiteet. Luvussa 7 esitetään työhön liittyvää aikaisempaa tutkimusta. Työn loppuosa (luvut 8-9) käsittelee mallin rakentamista. Luvussa 8 esitetään käytettyjen menetelmien ja mallien teoria. Luvussa 9 esitetään mallin rakentamisen vaiheet aineiston käsittelystä parhaan mallin valintaan. Työn lopuksi luvussa 10 esitetään yhteenveto, johtopäätökset sekä jatkokehitysehdotukset.

11 3 2 Työn tavoitteet ja rajaukset Tämän työn tavoitteena on suunnitella Veikkaus Oy:lle toteuttamiskelpoinen malli, jonka avulla Veikkauksen tunnistautuneista pelaajista pystyttäisiin pelihistorian avulla tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ne, joiden pelaaminen on ongelmaista tai kehittymässä siihen suuntaan. Mallin avulla pyritään ensisijaisesti tunnistamaan pelaajat, jotka kuuluvat luvussa 9 kuvailtuun riskiryhmään. Mallin avulla on myös tarkoitus tunnistaa pelaajat, jotka ovat jo kehittäneet itselleen peliriippuvuuden. Mallin olisi siis tarkoitus luokitella pelaajat seuraaviin ryhmiin: Ongelmattomasti pelaavat Riskiryhmä Mahdolliset peliongelmaiset Vaikka kirjallisuudesta löytyykin luokituksia, joissa on vielä useampi ryhmä, on näitä turha tehtävän haastavuuden vuoksi edes yrittää; jo kolmeen ryhmään jaottelukin voi olla erittäin vaikeaa. Ongelmapelaamisen riskitekijöitä (esimerkiksi ikä, sukupuoli) on tutkittu paljon. Tässä työssä näitä tutkimustuloksia ei ole tarkoitus käyttää hyväksi, vaan tässä keskitytään pelkästään pelihistorian tutkimiseen. Mallin rakentamisessa rajoitutaan käyttämään työkaluja ja menetelmiä, jotka olivat Veikkauksella käytössä työntekohetkellä. Veikkauksella on työn tekemisen aikaan käytössä SAS Enterprise Guide ja SAS Enterprise Miner -ohjelmistot, joista ensimmäistä on tässä työssä käytetty aineiston käsittelyyn ja jälkimmäistä itse mallin luomiseen. Käytetyt aineistot on esitelty tarkemmin luvussa 9.1.

12 4 3 Rahapelaaminen Suomessa Luvussa 3.1 kerrotaan rahanpelaamisen yleisyydestä Suomessa, luvussa 3.2 esitellään Suomen rahapelijärjestelmää ja luvussa 3.3 kerrotaan tarkemmin suomalaisten rahapelaamisesta internetissä. 3.1 Rahapelaamisen yleisyys Rahapelaaminen on Suomessa hyvin yleistä: vuonna 2007 yli 15-vuotiaista suomalaisista 73% oli pelannut jotakin rahapeliä vuoden sisällä, ja 87% oli pelannut jotakin rahapeliä vähintään kerran elämässään. Vähintään kerran viikossa rahapelejä pelaavia suomalaisista oli kyseisenä vuonna 41%. Kuukausittaisista nettotuloistaan suomalaiset pelasivat saman tutkimuksen mukaan keskimäärin 2.9%, mikä vastaa yhteenlaskettuna 144 miljoonaa euroa. [54] Rahapelaamisen yleistymisen takana on suomalaisten muuttunut arvomaailma: nykyään rahapelaamista ei enää pidetä paheena, vaan siitä on tullut yleisesti hyväksyttyä viihdettä. Ihmisillä on myös nykyisin käytössään enemmän rahaa ja vapaa-aikaa kuin aikaisemmin. Myös rahapelien saatavuuden lisääntyminen on myötävaikuttanut pelaamisen yleistymiseen: nykyään kolikkoautomaatteja löytyy melkein jokaisesta kaupasta ja Veikkauksenkin pelien pelaaminen on mahdollista lähes kaikilla kioskeilla ja huoltoasemilla. Peliyhtiöiden lisätessä internet-tarjontaansa saatavuus lisääntyy koko ajan entisestään.[30] 3.2 Rahapelijärjestelmä Suomessa rahapelien järjestämisestä säädetään voimaan tulleessa uudessa arpajaislaissa. Laissa määritellään yksinoikeudet rahapelien toimeenpanemiseen: Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien toimeenpanemiseen Raha-automaattiyhdistyksellä on yksinoikeus raha-automaattien käytettävänä pitämiseen, kasinopelien toimeenpanemiseen ja pelikasinotoimintaan Fintoto Oy:llä on yksinoikeus totopelien toimeenpanemiseen Nämä luvat ovat voimassa korkeintaan viisi vuotta kerrallaan. Luvat myöntää valtioneuvosto, ja Sisäasiainministeriö valvoo rahapelitoiminnan lainmukaisuutta, minkä lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa rahapelaamisesta aiheutuneita haittoja.

13 Tämän jaottelun tarkoituksena on se, että rahapeliyhtiöt eivät toimeenpane liian samankaltaisia pelejä, jotka kilpailisivat keskenään. Kilpailusta seuraisi lisääntyvää markkinointia, joka saattaisi johtaa peliongelman yleistymiseen.[55] Näiden peliyhtiöiden lisäksi Suomen Ahvenanmaalla toimii myös PAF 1, jolla on Ahvenanmaan maakuntahallituksen lupa toimeenpanna raha-automaatti-, kasino-, vedonlyönti-, arpa- ja totopelejä Ahvenanmaalla, merillä ja internetissä. PAF:n oikeudesta tarjota pelejään mannersuomalaisille on käyty paljon kiistaa 2000-luvulla. PAF:lta on jo kielletty peliensä markkinointi Manner-Suomessa, mutta internetpelaaminen PAF:n sivustolla on edelleen mahdollista mannersuomalaisille.[34] Rahapelaaminen internetissä Suomalainen Veikkaus Oy oli yksi ensimmäisistä kansallisista rahapeliyhtiöistä maailmassa, avatessaan vuonna 1997 pelimahdollisuuden internetsivustollaan. Nykyään kaikki kotimaiset peliyhtiöt tarjoavat pelimahdollisuuden internetissä: Fintoto aloitti pelitoimintansa internetissä syksyllä 2002, ja RAY avasi oman internetpokeri- ja kasinosivustonsa loppuvuonna 2010.[32] Suomessa internetpelaaminen on suosittua, ja se kasvaa nopeammin kuin Suomen rahapelimarkkinat kokonaisuudessaan: vuonna 2010 rahapelimarkkinat kasvoivat 6,1%, mutta internetpelit kasvoivat 21%.[59] Taulukossa 1 on esitetty vuodesta 2005 lähtien internetpelaamisen osuudet liikevaihdosta Veikkauksen ja Fintoton osalta. RAY:n nettipalvelu on niin uusi, ettei siitä vielä ole vastaavia tietoja saatavana.[59][58] [16][15][55] Taulukko 1: Internetpelaamisen osuudet liikevaihdosta vuosittain Fintoto Oy 34,8% 38,1% 41,2% 43,5% 46,8% Veikkaus Oy 18,1% 20,3% 22,9% 26,3% 30,1% Vuoden 2011 vuosikertomusten mukaan nettipelaamisen osuus koko liikevaihdosta oli Fintotolla 46,8%, Veikkauksella 30,1% ja RAY:llä 4,0%.[16][59][45] Suurin osa pelaamisesta tapahtuu siis ainakin vielä muualla kuin internetissä, mutta osuus kasvaa kuitenkin vuosi vuodelta. RAY puuttuu taulukosta, koska sen internetpelitoiminta alkoi vasta [44], joten vuosi 2011 on ainoa, jolta on olemassa internetpelaamisen osuus koko vuodelta. Nämä edelliset luvut eivät kerro koko totuutta suomalaisten nettipelaamisesta. Näiden pelisivustojen lisäksi suomalaiset pelaavat rahapelejä myös ulkomaisilla sekä 1 Ålands Penningautomatförening

14 PAF:n sivustoilla: varsinkin ammattimaiset urheiluvedonlyöjät ja internetpokerin pelaajat suosivat ulkomaisia peliyhtiöitä. Veikkauksen asiantuntijan V. Mäkisen mukaan vuosittain suomalaisista noin pelaa vuosittain ulkomaisilla sivustoilla ja suurimmillaan he ovat pelanneet näille sivustoille 130 miljoonaa euroa vuodessa. Mäkisen mukaan vuonna 2011 suomalaiset pelasivat ulkomaisille sivustoille 100 miljoonaa euroa, joten pelaaminen näille sivustoille on laskussa. (Vesa Mäkinen, suullinen tiedonanto, ) Rahapeliongelman kannalta internetpelaaminen tarjoaa sekä uhkia että mahdollisuuksia. Internetpelaamiseen liittyy monia piirteitä, jotka saattavat edistää peliongelman syntyä. Toisaalta internetpelaaminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden kerätä aineistoa pelaamisesta ja mahdollistaa näin peliongelman tunnistamisen suoraan pelikäyttäytymisestä. Griths [10] on listannut internetpelaamiseen liittyviä peliongelmaa edistäviä ominaisuuksia, joita ovat esimerkiksi helppo saatavuus, anonymiteetti, mukavuus, nopea tempo ja epäsosiaalisuus. Osa näistä ominaisuuksista on samoja, mitä on esitelty yleisestikin peliongelmaan altistavina tekijöinä luvussa 4.3. Griths ja Barnes [11] vertailivat rahapelejä internetissä pelaavia ja rahapelejä muualla pelaavia keskenään. He tulivat tulokseen, että internetissä rahapelejä pelaavien joukossa on enemmän ongelmaisia pelaajia kuin muissa pelaajissa. Griths ja Barnes eivät kuitenkaan osanneet sanoa johtuuko tämä siitä, että internetissä pelaaminen on jollain tavalla voimakkaammin riippuvuutta aiheuttavaa, vai siitä, että ongelmapelaajat pelaavat todennäköisemmin pelejä useamman jakelukanavan kautta kuin muut. Internetissä tapahtuva pelaaminen on usein tunnistautunutta, eli kunkin pelitapahtuman tekijä pystytään tunnistamaan. Tämä antaa mahdollisuuden tutkia internetissä tapahtuvaa rahapelaamista tarkemmin kuin muiden kanavien kautta tapahtuva rahapelaaminen, jossa samankaltaista tunnistautumista ei vaadita. Internetpelaamisesta saatua tarkkaa pelikäyttäytymisaineistoa on hyödynnetty peliongelman tutkimuksessa. Internetpelaamisesta saatujen aineistojen avulla on pystytty tunnistamaan pelikäyttäytymisen piirteitä, jotka liittyvät peliongelman kehittymiseen. Tarkemmin näitä tutkimuksia esitellään luvussa 7. 6

15 7 4 Rahapeliongelma Vaikka rahapelaaminen on yleistynyt ja arkipäiväistynyt, ei ymmärrys rahapeliongelmasta ole levinnyt samaa tahtia. Rahapeliongelman tutkimuksessa ollaan edistytty, mutta harhakäsityksiä peliongelmasta ja sen luonteesta esiintyy valtaväestön keskuudessa. Tämä aiheuttaa ongelmia yleisessä suhtautumisessa rahapeliongelmaisiin ja rahapeliongelmaan. Vieläkin monella ongelmapelaajalla ja heidän läheisillään saattaa elää käsitys siitä, että kaikki rahansa pelaava ihminen on täysin omalla vastuuttomalla toiminnallaan aiheuttanut oman tilanteensa, mikä lisää ongelmapelaajan tuntemaa häpeää. [30] Nykyään peliriippuvuus tunnustetaan sairaudeksi, ja sille on olemassa virallinen tautiluokitus (luku 4.5.1). Myös peliongelman tutkimus on lisääntynyt viime vuosina. 4.1 Määritelmä Rahapeliongelma määritellään ensisijaisesti pelaajan suhteena peliin. Mikäli pelaaja ei pysty täysin hallitsemaan rahapelaamistaan, joko ajan- tai rahankäytöllisesti, voidaan hänen pelaamistaan pitää tällöin jo ongelmallisena [30]. Tarkan määritelmän tekeminen rahapeliongelmasta on kuitenkin mahdotonta johtuen sen yksilöllisestä luonteesta. Peliongelmaa ei voida suoraan määritellä pelaamisen aiheuttamien absoluuttisien rahallisten ja ajallisten menetysten avulla. Jokin rahasumma voi olla toiselle aivan ongelmaton kun taas toiselle se voi aiheuttaa suurtakin taloudellista vahinkoa ja jollain voi olla enemmän aikaa käytettävissä rahapelaamiseen kuin toisella sen vaikuttamatta työ- ja yksityiselämään. DSM-IV 2 on virallinen tautiluokitus, jolla voidaan antaa ihmiselle diagnoosi peliriippuvuudesta. Luokittelussa on kymmenen kriteeriä, joista vähintään viiden pitää täyttyä, jotta diagnoosi peliriippuvuudesta voidaan antaa. Tautiluokitus on liitteessä B. 4.2 Rahapelaajien luokittelu Rahapelaajat voidaan luokitella usealla eri tavalla. Tässä työssä käytetään Annukka Merikallion kirjassa Rahapelaamisen kahdet kasvot [32] esittelemää luokittelua: Ei lainkaan pelaavat Sosiaalisesti tai ongelmattomasti pelaavat 2 Diagnostics and Statistics Manual, 4th ed.

16 8 Ammattipelaajat Ongelmapelaajat Patologisesti pelaavat ja peliriippuvaiset Nimensä mukaisesti ei pelaavat eivät pelaa ollenkaan rahapelejä. Sosiaalisesti tai ongelmattomasti pelaavat pystyvät pitämään pelaamisensa hallinnassa ja se on heille ensisijaisesti viihdettä. Tähän ryhmään kuuluu pelaajia, jotka voivat pelata hyvin usein ja suurillakin summilla. Pelaaminen ei kuitenkaan aiheuta heidän elämäänsä negatiivisia seurauksia, joten heitä ei luokitella pelinogelmaisiksi. Ammattipelaajille rahapelit ovat ansaintakeino. Ammattipelaajat pelaavat lähinnä urheiluvedonlyöntiä, pokeria tai jotain muuta taitoa vaativaa peliä. Ammattipelaajienkin joukossa saattaa olla pelaajia, joille pelaaminen tuottaa ongelmia. Vaikka pelaaminen ei heille aiheutakaan taloudellisia ongelmia, saattaa se kuitenkin esimerkiksi aiheuttaa ajankäytöllisiä ongelmia. Ongelmapelaajiin kuuluvilla pelaaminen aiheuttaa jo ainakin yhden negatiivisen seurauksen elämään. Liiallinen ajan- ja/tai rahankäyttö on voinut aiheuttaa ongelmia esimerkiksi parisuhteessa tai työnteossa. Tätä vaihetta voi pitää peliriippuvuuden esiasteena. Ongelmallinen pelaaminen voi olla myös jaksottaista, jolloin pelaaja ajoittain pelaa rahapelejä ongelmia aiheuttavan paljon. Ajoittain nämä jaksoittain paljon pelaavat voisi jopa diagnosoida peliriippuvaisiksi. Jaksottaisesta ongelmapelaamisesta on helpompi parantua kuin peliriippuvuudesta. Jaksottainen ongelmapelaaminen voi kuitenkin riistäytyä käsistä jaksojen muuttuessa yhä intensiivisemmiksi, ja niiden lähentyessä toisiaan: tällöin voidaan alkaa jo puhua peliriippuvuudesta. Tähän ryhmään kuuluvilla on riski sairastua peliriippuvuuteen, minkä takia heidät olisi tärkeää saada kiinnittämään huomiota pelaamiseensa. Patologisesti pelaavilla ja peliriippuvaisilla peliongelma on ehtinyt kehittyä jo siihen pisteeseen, että siitä on muodostunut heille toiminnallinen riippuvuus. Peliriippuvuus luokitellaan lääketieteellisesti impulssikontrollihäiriöksi, joita ovat myös muun muassa kleptomania ja pyromania. Peliriippuvuuden vieroitusoireet voivat olla samanlaisia ja yhtä voimakkaita kuin päihderiippuvuuksissakin [30]. Diagnoosi peliriippuvuudesta annetaan virallisen tautiluokituksen DSM-IV:n avulla (luku 4.5.1). 4.3 Peliongelmaa edistävät tekijät Peliongelman syntymiselle ei ole yksiselitteistä syytä. Yleensä sen syntymiseen vaaditaan yksi tai useampia voittoja, jotka antavat uskoa rahapelaamisen kannattavuuteen. Pelaajan saadessa suurehkon voiton peliuransa aikana, jää hänelle virheellinen

17 kuva rahapelaamisen taloudellisesta tuottavuudesta. Välttämättä syynä ongelman syntyyn ei ole sen tuoma rahallinen hyöty vaan voiton tuoma mielihyvä, jota aletaan jahdata yhä uudestaan. Vaikka peliongelma ei tässä vaiheessa aiheuta vielä mitään konkreettisia ongelmia, voidaan sen kuitenkin katsoa syntyneen, sillä peliongelma määritellään pelaajan suhteena peliin (luku 4.1). Jatkaessaan pelaaja joutuu lopulta tappiolle, jolloin alkaa yritys tappioiden takaisin voittamiseksi, ja konkreettisia ongelmia ajan- ja rahankäytössä alkaa jo esiintyä. Peliongelman kehittymiseksi riippuvuudeksi vaaditaan kuitenkin yleensä tuhansia toistoja. [30] Vaikka peliongelma voikin syntyä kenelle tahansa, on kuitenkin havaittu joitakin tekijöitä, jotka edistävät peliongelman kehittymistä. Nämä tekijät voidaan jaotella karkeasti pelaajaan liittyviin (luku 4.3.1) sekä pelaajasta riippumattomiin, eli ympäristöön ja itse peleihin liittyviin tekijöihin (luku 4.3.2) Pelaajaan liittyvät tekijät Pelaajaan liittyvät tekijät voidaan jakaa neljään lajiin: fyysiset syyt, persoonallisuuteen ja mielialaan liittyvät syyt, pelihistoriaan liittyvät syyt ja vääriin käsityksiin liittyvät syyt. Peliongelman fyysiset syyt aiheutuvat dopamiinin erityksen aiheuttamasta mielihyvän tunteesta. Joillakin ihmisillä rahapelaaminen aiheuttaa voimakasta mielihyvän tunnetta johtuen sen aiheuttamasta dopamiinin erityksestä. Jotkut ihmiset saavat vastaavanlaista mielihyvää ostoksilla käynnistä tai muista riippuvuutta aiheuttavista asioista [32]. Vaikka dopamiinin erittymistä rahapelejä pelatessa esiintyy lähes kaikilla ihmisillä, on tutkittu, että ongelmapelaajilla tämä eritys on huomattavasti voimakkaampaa kuin muilla [33]. Persoonallisuuteen ja mielialaan liittyviä peliongelmaa edistäviä ominaisuuksia on löydetty useita. Esimerkiksi Parke et al [37] tunnistivat kilpailuhenkisyyden ja malttamattomuuden odottaa mielihyvää olevan yhteydessä peliongelmaan. Myös neuroottisuus, impulsiivisuus ja epäluottamus muihin ihmisiin on yhdistetty patologiseen rahapelaamiseen [47]. Ihmisen mielialalla on vaikutusta pelihalukkuuteen. Huonossa mielialassa ihminen saattaa pyrkiä pelaamalla pakenemaan oikeita ongelmiaan. Esimerkiksi työstressi ja ero ovat elämäntilanteita, joissa ihmiset saattavat hakea helpotusta rahapelaamisesta. Toisaalta myös tekemisen puute, kuten työttömyys ja eläkkeelle jääminen saattavat johtaa elämän sisällön etsimiseen rahapeleistä. Ongelmalliseksi tämän kaltainen käyttäytyminen alkaa muuttua yleensä siinä vaiheessa kun huonon mielialan hoitaminen rahapelaamisella alkaa muuttua tavaksi. [30] Monia ongelmapelaajia yhdistää rahapelaamisen aloittaminen hyvin nuorena. Lap-

18 sena tai nuorena saadut pienetkin voitot tuntuvat suurilta, mikä voi vielä myöhemmälläkin iällä liittää erittäin positiivisia tuntemuksia rahapelaamiseen, negatiivisten tuntemusten unohtuessa lähes kokonaan. Lapsen ymmärtämättömyys todennäköisyyksistä on myös omiaan lisäämään valheellista kuvaa voittamisen helppoudesta. Myös joillekin nuorille aikuisille rahapelaaminen saattaa vaikuttaa keinolta, jolla voisi saavuttaa menestystä ja voittaa oman riittämättömyyden tunteensa. [30] Ongelmapelaajilla saattaa esiintyä vääristyneitä käsityksiä omista taidoista, pelin ominaisuuksista, sekä todennäköisyyksistä ylipäänsä [22]. Yleinen harhakäsitys on niin kutsuttu uhkapelurin harha, missä pelaaja luulee havaittujen esiintymisten poikkeaman teoreettisista todennäköisyyksistä johtavan teoreettista todennäköisyyttä harvemmin esiintyneen ilmentymän todennäköisyyden kasvuun. Uhkapelurin harhaan viittaavaa käytöstä on havaittu käytännössä esimerkiksi Crosonin ja Sundalin havainnoivassa tutkimuksessa kasinolla [7]. Jotkut pelaajat ovat taipuvaisia selittämään voittonsa taidoillaan ja tappionsa huonolla tuurilla. Jotkut saattavat myös uskoa pystyvänsä jossain määrin hallitsemaan täysin sattumaan perustuvia pelejä. Pelien ominaisuudet vaikuttavat myös siihen, missä määrin tämänkaltaista virhekuvaa esiintyy (luku 4.3.2). [30] Jotkut ihmiset ovat taipuvaisia taikauskoon ja saattavat liittää uskomuksiaan myös rahapelaamiseen. Hyvin monilla kuitenkin esimerkiksi loton numeroiden valintaan liittyy joitain taikauskoiseksi luokiteltavia tapoja, kuten läheisten syntymäpäivien käyttäminen numeroina [23]. Nämä tavat ovat harmittomia, mikäli niihin ei luoteta liikaa. Lottonumeroiden valintaan on myös kehitelty erilaisia järjestelmiä [63]. Väitteistä huolimatta näillä systeemeillä ei kuitenkaan todellisuudessa ole mitään mahdollisuuksia parantaa voittotodennäköisyyksiä. Jotkut pelaajat eivät myöskään välttämättä käsitä kuinka epätodennäköistä esimerkiksi loton päävoiton voittaminen on, vaan he uskovat siihen, että joskus on heidänkin vuoronsa, ja jatkavat siksi pelaamista.[30] Osa peliriippuvaisista on hyvin koulutettuja, jolloin esimerkiksi todennäköisyyksien hahmottamiseen liittyvät seikat eivät ole heille ongelmallisia. Peliongelman kehittyminen ei siis vaadi virheellisiä käsityksiä pelaamisesta, vaikka nämä käsitykset peliongelman muodostumista edistävät. [42] Ympäristöön ja peleihin liittyvät tekijät Ympäristöön liittyviä syitä peliongelman kehittymiselle ovat pelien saatavuus sekä niiden sijoittelu. Nykyään pelien saatavuus on todella helppoa, rahapelaaminen on

19 laillista monissa maissa ja internet on tehnyt pelaamisesta jo paikasta riippumatonta. Sijoittelulla taas tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin rahapelit ovat esillä jokapäiväisessä ympäristössämme. Suomessa rahapelit ovat nykyään esillä todella näkyvästi: melkein jokaisessa kaupassa, kioskissa ja huoltoasemalla on rahapeliautomaatteja sekä näkyvä Veikkauksen pelipiste.[30] Internet on lisännyt pelimahdollisuuksia entisestään mahdollistaen pelaamisen jopa vuorokauden ympäri. Internetissä olevat rahapelit sisältävät usein paljon elementtejä, joiden on todettu altistavan peliriippuvuudelle. [11] Ympäristöön liittyviä syitä ovat myös rahapelaamisen yleinen hyväksyntä yhteiskunnassa sekä rahapelien saama näkyvyys mediassa. Pelkästään positiivisella uutisoinnilla sekä markkinoinnin luomilla mielikuvilla pelaamisen kannattavuudesta saatetaan pelaamisesta luoda liian hyvä kuva. Nykyään erityisesti nettipokeri on saanut runsaasti näkyvyyttä mediassa, kun iltapäivälehdet kertovat menestystarinoita nuorista pokerimiljonääreistä. [30] Pelin ominaisuuksilla on myös vaikutusta siihen, kuinka helposti riippuvuus voi kehittyä. Suomessa Veikkaus ja RAY ovat kehittäneet työkalun, jolla pelien haitallisuutta voidaan arvioida (luku 6.1). Eräs pelien riippuvuutta aiheuttava ominaisuus on nopea tempo, jolloin pelaaja saa heti tietää tuloksen. Mitä lyhyempi aika on panosten asettamisen ja tuloksen selviämisen välillä, sitä enemmän mielihyvää se tuottaa tarjoten hyvän pohjan riippuvuuden syntymiselle [32]. Pelejä, joissa on nopea tempo, ovat esimerkiksi rahapeliautomaatit, nettipokeri, sekä Veikkauksen uudet internetpelit: ebingo, Syke, Nettiarvat ja Live-veto. Pelaamisen jatkamiseen kannustavia tekijöitä ovat myös tilanteet, joissa jäädään hyvin lähelle voittoa, esimerkiksi yhden osuman päähän. Tämä saa pelaajat uskomaan voittoon lähitulevaisuudessa. Tätä ominaisuutta on käytetty hyväksi joissain peliautomaateissa siten, että yhden osuman päähän jäädään useammin kuin mitä todennäköisyyksien mukaan pitäisi tapahtua [46]. Myös rehellisesti toimivat pelit on usein rakennettu siten, että lähelle voittoa pääseminen on niissä todennäköisintä. Lisäksi ongelmia aiheuttavat pelit, jotka sisältävät taitoelementin tai luovat pelaajalle näennäisen hallinnan tunteen. Taitoa vaativissa peleissä ongelmalliseen pelaamiseen taipuvaiset ihmiset voivat selittää voittonsa taidollaan ja tappionsa huonolla tuurillaan (luku 4.3.1), antaen näin syyn jatkaa pelaamista. Osittain taitoon perustuvia pelejä ovat esimerkiksi pokeri, urheiluvedonlyönti ja toto-pelit. Monissa peleissä annetaan myös kuvaa näennäisestä hallinnasta, esimerkiksi kenossa ja lottopeleissä pelaaja saa itse valita numeronsa, millä ei kuitenkaan ole voittamisen todennäköisyyteen mitään vaikutusta. Joillekin ihmisille tämä saattaa aiheuttaa vääristynyttä kuvaa omista vaikutusmahdollisuuksista.[30] 11

20 Pelien voittoluokat vaikuttavat pelin taipumukseen aiheuttaa riippuvuutta. Suurimman voittoluokan avulla houkutellaan pelaajia pelin pariin [62], kun taas usein osuvat pienemmät voitot pitävät pelaajan uskoa voittamisen mahdollisuuksista yllä. Malliesimerkki tällaisesta ovat arvat, joissa on iso päävoitto sekä usein osuvia pieniä voittoja, jotka monesti ovat uuden arvan hinnan suuruisia. Korkea palautusprosentti peleissä takaa pelaajille useita voittokokemuksia, mikä on eräs syy peliongelman muodostumiselle Vaiheet Peliongelman vaiheet voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin neljään osaan [32]: Oireet alkavat näyttäytyä Ongelmien laajeneminen ja syveneminen Psyykkisten oireiden kasaantuminen Patologinen pelaaminen ja itsemurhat Oireiden näyttäytymisvaiheessa pelaaja ei enää pysty pitämään pelikertoja toisistaan erillisinä tapahtumina, mikä johtaa hävittyjen rahojen jahtaamiseen. Suhde rahapelaamiseen on muuttunut intohimoiseksi ja muut asiat elämässä alkavat tuntua ainoastaan pelaamisen esteiltä. Ongelmien laajetessa ja syventyessä pelaaja alkaa jo joutua pahoihin vaikeuksiin. Tähän vaiheeseen liittyy rahan lainaamista ja jopa kavalluksia. Pelaaja valehtelee ja tekee kaikkensa suojellakseen salaista suhdettaan rahapelaamiseen. Tämä aiheuttaa pelaajalle häpeäntunnetta, jota pelaaja yrittää paeta pelaamalla yhä lisää. Psyykkisten oireiden kasaantuessa pelaaja alkaa masentua ja ahdistua. Tässä vaiheessa yleensä läheiset alkavat jo huomata peliongelman ja heidän ymmärtämättömät kommenttinsa saattavat ajaa ongelmapelaajan vielä syvempään masennukseen. Tässä vaiheessa pelaaja tajuaa rahapelien petollisuuden ja lupaa lopettavansa sen voitettuaan tarpeeksi rahaa maksaakseen velkansa takaisin. Yleensä tappioiden voittaminen takaisin ei onnistu, ja vaikka onnistuisikin, tuntuu voittaminen ongelmapelaajasta taas niin hyvälle, että hänen tekee mieli alkaa taas tavoitella yhä suurempia voittoja. Lopulta psyykkisten oireiden kasaantuminen johtaa patologiseen pelaamiseen ja pahimmissa tapauksissa epätoivo kasvaa niin suureksi, että ongelmapelaaja voi äärimmäisissä tapauksissa päätyä itsemurhaan.

21 Tässä työssä kehitettävän mallin olisi tarkoitus tunnistaa pelaajat jo oireiden näyttäytymisvaiheessa, ennen kuin ongelmat alkavat syvenemään Havaitseminen Koska rahapeliongelman määrittely ei perustu sen aiheuttamille seurauksille (luku 4.1), on todellisen peliongelman havaitseminen hankalaa. Seuraustenkin huomaaminen voi olla jopa läheisille vaikeaa, sillä ongelmapelaajat ovat erittäin taitavia salaamaan pelaamisensa (luku 4.4), eivätkä he välttämättä ongelman alkuvaiheessa itsekään tiedosta olevansa ongelmaisia. Peliongelma on myös luonteeltaan sellainen, jota ei helposti voi nähdä päällepäin kuten esimerkiksi alkoholismin. Yleensä läheiset huomaavatkin ongelman vasta siinä vaiheessa, kun ongelma on päässyt kasvamaan suuriin mittasuhteisiin. On kuitenkin olemassa joitain piirteitä, jotka viittaavat mahdolliseen peliongelmaan. Näitä merkkejä voi etsiä esimerkiksi läheisen muuttuneesta käytöksestä ja mielialasta. Myös selittämättömästi huonontunut taloudellinen tilanne voi olla merkki peliongelmasta. Rahapeliongelman vaikeaa havaitsemista helpottamaan on kehitetty erilaisia testejä (luku 4.5.1). Näiden testien heikkoutena voidaan pitää sitä, että ne perustuvat yksinomaan vastaajan rehellisyyteen. Peliongelmaiset ovat erityisesti ongelman alkuvaiheessa taitavia kieltämään ongelman jopa itseltään, jolloin nämä testit eivät välttämättä tunnista olemassaolevaa ongelmaa. Monet näistä testeistä pohjautuvat luvussa 4.1 esiteltyyn peliongelman viralliseen tautiluokitukseen. Tämän työn kannalta merkittävin tapa havaita peliongelma on pelikäyttäytymisen tutkiminen (luku 4.5.2). Pelikäyttäytymisestä on tunnistettu useita piirteitä, jotka viittaavat mahdolliseen peliongelmaan. Läheisille tämä ei ole mahdollista, mutta peliyhtiöiltä tämä onnistuu pelaamisen siirtyessä yhä enenevässä määrin tunnistautuneeksi internetiin (luku 3.3) Peliongelman havaitsemiseen käytetyt testit Yksinkertaisin ja nopein peliongelman tunnistamiseen käytetty testi on Lie-Bet. Tässä yksinkertaisessa testissä kysytään kaksi kysymystä: 1. Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen yhä enemmän rahaa? Kyllä Ei

22 14 2. Oletko koskaan joutunut valehtelemaan läheisillesi siitä, kuinka paljon pelaat? Kyllä Ei Myöntävä vastaus toiseen tai molempiin kysymyksiin kertoo mahdollisesta peliongelmasta. Tätä testiä ei voi pitää luotettavana, vaan testin kertoessa mahdollisesta peliongelmasta, on asiaa ryhdyttävä selvittämään tarkemmin.[20][21][12] CPGI 3 taas luokittelee pelaajat viiteen luokkaan, toisin kuin useimmat muut testit, joissa on yleensä vain muutama eri luokka [9]. Nämä luokat ovat CPGI:ssä: Ei-pelaavat Ongelmattomasti pelaavat Vähäisen riskin pelaajat Keskinkertaisen riskin pelaajat Ongelmapelaajat NODS 4 pohjautuu viralliseen tautiluokitukseen DSM-IV (luku 4.1) ja se on suunniteltu erityisesti puhelinhaastatteluja varten. Testi löytyy liitteestä C. [17] SOGS 5 -testi [28] on yleisimmin käytössä oleva peliongelman tunnistamiseen käytetty testi. Testin käytön yleisyydestä huolimatta testiä kohtaan on esitetty myös kritiikkiä. Testin epäillään esimerkiksi arvioivan liian useat ihmiset peliongelmaisiksi ihmisten tulkitessa kysymykset välillä väärin[27]. Testin on havaittu yliarvioivan patologisten ongelmapelaajien määrän väestössä verrattuna viralliseen tautiluokitukseen, DSM-IV:hen [53]. Testi löytyy liitteestä A Peliongelman havaitseminen pelikäyttäytymisestä Peliongelman käyttäytymispohjaista tutkimusta tehdään koko ajan lisääntyvässä määrin, sillä internet-rahapelaamisen lisääntyminen lisää koko ajan kyseiseen tutkimukseen käytettävissä olevan aineiston määrää. Kyseisiä aineistoja pelikäyttäytymisestä on tehty myös yleisölle avoimiksi antaen kenelle tahansa asiasta kiinnostunelle mahdollisuuden tutkia asiaa käytännössä. 6 3 Canadian Problem Gambling Index 4 National Opinion Research Center 5 South Oaks Gambling Screen/-Revised 6

23 Määritelmän mukaan (luku 4.1) rahapeliongelmasta voidaan puhua, kun pelaaja menettää hallintansa omaan pelaamiseensa. Tämän hallinnan menettäminen pystytään havaitsemaan muutamalla seuraavaksi esiteltävällä tavalla pelikäyttäytymisestä. Eräs tunnusomainen piirre peliongelmaisen pelikäyttäytymisessä on pelaamisen epäsäännöllisyys. Braverman ja Shaer huomasivat oikeaan pelikäyttäytymisaineistoon pohjautuvassa tutkimuksessaan, että tasakokoisilla panoksilla hyvin usein pelaavat pelaajat sulkivat pelitilinsä harvemmin peliongelmien takia kuin vaihtelevilla panoksilla pelaavat [6]. Vaihtelevien panoskokojen arvioitiin johtuvan ongelmalliseen pelaamiseen ajautumassa olevan pelaajan yrityksistä hallita pelaamistaan. Toinen hallinnan menettämisestä varoittava piirre käyttäytymisessä on kausittainen pelaaminen. Kausittaisessa pelaamisessa pelaaja ajoittain pelaa usein ja suurilla panoksilla. Peliongelmasta on kyse viimeistään silloin, jos kausittainen runsas pelaaminen muuttuu jatkuvaksi. [30] Hallinnan menettäminen ilmenee myös pelattujen eri pelituotteiden määränä. Vaikka ongelmia aiheuttaa pääasiassa yksi tai muutama peli, on ongelmapelaajilla kuitenkin taipumuksena pelata useita eri pelejä. [29] Kehittyvän peliongelman seurauksena pelaamiseen käytetty raha ja aika alkaa lisääntyä [64]. Lisääntyvä pelaaminen aiheutuu hävittyjen rahojen jahtaamisesta, joka taas on seurausta ongelmapelaajan tavasta alkaa ajatella rahapelaamista jatkumona (luku 4.4). Myös monelle riippuvuudelle ominainen toleranssin kasvu aiheuttaa sen, että pelaajan on pelattava yhä enemmän ja suuremmilla panoksilla saavuttaakseen saman mielihyvän tunteen kuin aikaisemmin. Yhtenä varman peliongelman merkkinä pidetään myös lisääntyvää taipumusta pelata yksin [62]. Lisääntyneen internetpelaamiseen voidaan katsoa olevan yksinpelaamisen lisääntymistä lukuunottamatta muutamia pelejä:. Esimerkiksi Veikkauksen internetpeleissä ainoa sosiaalisia elementtejä sisältävä peli on ebingo Peliongelma Suomessa Suomen vuotiaasta väestöstä ongelmapelaajia arvioitiin vuoden 2011 Rahapelitutkimuksen mukaan olevan 2, 7% ja patologisia pelaajia 1, 0%. Vuoden 2007 Rahapelitutkimuksessa vastaavat luvut olivat 3, 1% ja 1, 0%, joten ongelmapelaajien määrä näyttää lähteneen Suomessa lievään laskuun. Ongelmapelaajien määrän väheneminen ei kuitenkaan ole seurausta vähentyneestä rahapelaamisesta, sillä vuoden 2011 tutkimuksessa rahapelejä viimeisen vuoden aikana pelanneita oli 78% tutkitusta ikäryhmästä, kun vastaava osuus oli vuoden 2007 tutkimuksessa 75%. Ongelmapelaajien osuus on siis vähentynyt, vaikka rahapelaaminen onkin yleistynyt. Molempien vuosien tutkimukset on tehty käyttäen luvussa esiteltyä SOGS-R-

24 16 testiä. [56][54] Suomalaisissa ongelmapelaajissa korostuvat miehet ja nuoret. Miehillä ongelmapelaajien osuus väestöstä on 4, 3%, naisilla vastaavan osuuden ollessa vain 1, 2%. Alle 35-vuotiailla peliongelma on yleisempi kuin tätä vanhemmilla suomalaisilla: vuotiaiden keskuudessa ongelmapelaajia on 3, 8% ja vuotiaiden keskuudessa 4, 1%, kun jo aiemminkin mainittu osuus vuotiaiden keskuudessa on vain 2, 7%. [56] Suurimpia ongelmia aiheuttavat edelleen kolikkoautomaatit, mutta nettipokeri on viime vuosina tehnyt nousua eniten ongelmia aiheuttavien pelimuotojen joukkoon peliongelmaisia auttavaan puhelimeen, Peluuriin 7, soittaneiden keskuudessa [36]. 7 Tietoa, tukea, ohjausta ja neuvontaa kaikessa peliongelmaan liittyvässä tarjoava auttava puhelin

25 17 5 Veikkauksen pelit Tässä luvussa Veikkauksen pelit on jaoteltu punaisiin ja vihreisiin peleihin. Tämä jaottelu perustuu pelien ominaisuuksiin liittyvään haitallisuusarvioon. Laissa on kielletty Veikkausta markkinoimasta punaisiksi peleiksi luokiteltuja pelejä millään tavalla. Näistä peleistä saa jakaa ainoastaan tuoteinformaatiota. Vihreitä pelejä Veikkaus saa markkinoida, mutta noudattaa niidenkin kohdalla yhtiölle asetettuja markkinoinnin eettisiä ohjeita. [60][61] 5.1 Punaiset pelit Punaisiin peleihin Veikkauksella kuuluvat vedonlyöntipelit (luku 5.1.1) sekä pelisalipelit (luku 5.1.2). Näiden pelien on arvioitu sisältävän sen verran haitallisia elementtejä, että niiden markkinoinnin voidaan katsoa edistävän peliongelman syntyä Vedonlyöntipelit Veikkauksen vedonlyöntipeleihin kuuluvat Pitkäveto, Moniveto, Tulosveto, Voittajavedot ja Live-veto. Näistä peleistä Live-vetoa on mahdollista pelata ainoastaan internetissä. Vedonlyöntipeleissä lyödään vetoa yleensä urheilutapahtumien lopputuloksista ja Live-vedossa urheilutapahtumien aikaisista tapahtumista. Vedonlyöntipeleissä kohteita on useita päivittäin ja Live-vedossa niitä saattaa olla vielä enemmän. Nopea tempo on yksi peliongelmaa edistävä ominaisuus näissä peleissä, ja korostuu erityisesti Live-vedossa. Toinen ongelmia aiheuttava piirre on valheellinen hallinnan tuntu, joka osalle näitä taitopelejä pelaaville saattaa tulla. Vedonlyöntipelejä on mahdollista pelata voitollisesti, mutta se vaatii syvällistä asiantuntemusta vedonlyönnin kohteena olevasta lajista. Kaikki niin luulevat eivät ole kykeneviä voitolliseen pelaamiseen. Vedonlyöntipelien korkea palautusprosentti (Pitkäveto: noin 88%, muut: noin 70%- 85%) mahdollistaa useita voittokokemuksia. Tämä vaikuttaa edistävästi peliongelman kehittymiseen (luku 4.3.2) Pelisalipelit Vain internetissä pelattaviin Veikkauksen pelisalipeleihin kuuluvat ebingo, Syke ja nettiarvat. Kaikkia pelisalipelejä yhdistää nopea tempo: ebingossa ja Sykkeessä on arvontoja useita tunnissa, ja nettiarpoja voi ostaa niin usein kuin haluaa. Näiden

26 pelien nopea tempo aiheuttaa niiden luokittumisen punaisiksi peleiksi. Lisäksi näissä peleissä pelaaja saattaa jäädä usein hyvin lähelle voittoa, minkä on todettu edistävän peliongelman syntyä (luku 4.3.2) Vihreät pelit Veikkauksen vihreisiin peleihin kuuluvat arvonta- ja veikkauspelit. Näiden pelien ominaisuuksia ei pidetä erityisen ongelmia-aiheuttavina, joten niiden markkinointi on sallittua Veikkauspelit Veikkauspeleihin kuuluvat Vakio- ja Moniveikkaukset. Näissä peleissä on melko hidas tempo: Vakioveikkauksessa kierroksia on viikossa alle kymmenen ja Moniveikkauksessa vielä vähemmän. Näissä peleissä on myös alhainen palautusprosentti (Vakioveikkaus: 55%), joten voittokokemusten määrä pysyy turvallisella tasolla. Näihin peleihin liittyy kuitenkin taitoelementti, joka voi aiheuttaa joissain pelaajissa valheellista hallinnan tunnetta. Näiden pelien kaikki ominaisuudet huomioiden ne on luokiteltu vihreiksi peleiksi Arvontapelit Arvontapeleihin kuuluvat Lotto, Viking Lotto, Eurojackpot, Jokeri ja Keno. Suurimmassa osassa näitä pelejä on hidas tempo: Lotto, Viking Lotto ja Eurojackpot arvotaan kerran viikossa; Jokeri taas arvotaan kolmesti viikossa. Kenon arvontatiheys on hieman korkeampi, sillä se arvotaan kahdesti päivässä. Yhdessä alhaisen palautusprosentin (40%-65%) kanssa näitä hidastempoisia pelejä ei pidetä yleisesti ottaen peliongelmaa aiheuttavina.

27 19 6 Vastuullisuus Veikkauksella Veikkauksen yhteiskuntavasuu on jaoteltu sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristövastuuseen. Tässä luvussa keskitytään lähinnä sosiaaliseen vastuuseen, sillä se on lähimpänä tämän työn aihetta. Veikkauksen taloudellinen vastuu toteutuu, kun yhtiön tuotto luovutetaan kokonaisuudessaan Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Ministerö jakaa sen edelleen suomalaisen taiteen, tieteen, liikunnan ja nuorisotyön hyväksi. Vuonna 2010 näitä tukia jaettiin 462,7 miljoonan euron edestä [59]. Ympäristövastuuta harjoitetaan Veikkauksella esimerkiksi vähentämällä hiilidioksidipäästöjä ja käyttämällä kierrätettävää valmistusmateriaalia myyntipaikoille toimitettavissa markkinointimateriaaleissa. Sosiaalinen vastuu liittyy muun muassa pelaamisesta aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisyyn. Vaikka Veikkauksen pelit eivät suurimmaksi osaksi kuulu ominaisuuksiltaan riippuvuutta aiheuttaviin peleihin (luku 4.3.2), esiintyy Veikkauksen pelejä pelaavien joukossa peliongelmaa. Veikkaus on lisäksi tuonut viimeaikoina internetpalveluunsa nopeatempoisempia pelejä, joiden ominaisuudet saattavat aiheuttaa ongelmia jatkossa. 6.1 Rahapelien vastuullisuustyökalu (RaVa) Rahapelien vastuullisuustyökalu on Veikkauksen ja RAY:n yhdessä kehittämä työkalu, jolla voidaan arvioida hyvin erityyppistenkin pelien luvussa esiteltyjä haitallisia elementtejä. Veikkauksella jokainen uusi peli sekä vanhan pelin uudistus arvioidaan tämän työkalun avulla ennen julkaisua, ja arvion perusteella saatetaan esimerkiksi pelin saatavuutta rajoittaa haittavaikutusten vähentämiseksi.[59] Vastuullisuustyökalu koostuu yhdeksästä aihealueesta, joista jokaisessa on useampia kysymyksiä. Kysymysten avulla työkalu pyrkii arvioimaan peliin liittyviä peliriippuvuutta edistäviä piirteitä. Työkalun yhdeksän erilaista osiota ovat: 1. Pelaamisen elementit 2. Taloudellisen tappion riski 3. Voitto- ja panosrakenne 4. Taidon, tiedon, sattuman ja sääntöjen rooli 5. Pelin ja sen ympäristön houkuttelevuus 6. Lisähoukutukset

28 20 7. Sosiaaliset piirteet 8. Saatavuus 9. Markkinointi Maailmallakin on käytössä menetelmiä vastaavaan tarkoitukseen, mainittakoon näistä GAM-GaRD 8 ja AsTERiG 9.[1] 6.2 Pelaamiseen liittyvät rajoitukset Kuten jo luvussa 5 mainittiin, rajoittaa Veikkaus markkinointinsa koskemaan ainoastaan turvalliseksi luokiteltuja vihreitä pelejä. Veikkauksella on markkinointirajoitusten lisäksi muitakin rajoituksia, joilla pyritään ennaltaehkäisemään peliongelmien kehittymistä. Nämä kaikki Veikkauksen asiakkaita koskevat rajoitukset esitellään seuraavissa kappaleissa. Veikkauksen internetpelaaminen ja Veikkauksen asiamiespisteissä olevien päätteiden kautta pelaaminen on mahdollista ainoastaan klo 6-24 välisenä aikana. Aikarajoituksella pyritään vaikeuttamaan pelaamisen hallinnan menettämistä. Mikäli pelaaja ei ole itse kykenevä lopettamaan pelaamista, tuo tämä aikarajoitus hetkellisen tauon ongelmiin ajautumassa olevan pelaajan pelaamiseen. Öinen pelikielto vähentää lisäksi pelaamista päihteiden vaikutuksen alaisena. Veikkaus asetti kesäkuussa 2009 kaikkiin peleihinsä ikärajaksi 18 vuotta ennakoiden lokakuussa 2010 voimaan tullutta arpajaislain muutosta. Ikärajan nostolla pyritään ehkäisemään peliongelman kehittymistä nuorille, joiden on todettu olevan alttiita muodostamaan aikuisia helpommin peliongelman (luku 4.3.1). Veikkaus on asettanut päiväkohtaiset, euromääräiset rajat punaisiksi peleiksi (luku 5.1) luokitelluille pelisalipeleille (luku 5.1.2) ja Live-vedolle (luku 5.1.1). Pelisalipeleillä kullakin vuorokauden raja on 100e, kun taas Live-vedossa tämä raja on 300e. Veikkauksen pelien ostaminen velaksi on myös kiellettyä, millä pyritään ehkäisemään peliongelmaisten ajautumista velkakierteeseen. Veikkauksen tuotteiden ostaminen esimerkiksi luottokortilla on siis mahdotonta. 8 Gaming Assessment Measure - Guidance about Responsible Design - Nottingham Trent University, M. Grits ja R. Wood et al. 9 Assessment Tool to measure and Evaluate the Rsik potential of Gambling products - Hochschule Bonn-Rhein-Sieg, Gambling Scientic Forum

29 Vapaaehtoiset rajoitukset ja pelitilin sulkemiset Veikkauksen internetpalvelussa on mahdollista asettaa itselleen päivä-, viikko- tai kuukausikohtainen euromääräinen pelirajoitus. Valitun ajanjakson rajoituksen suuruuden pelaaja voi valita itse. Asetettua rajoitusta ei voi poistaa eikä asetettua euromääräistä rajaa voi kasvattaa asettamista seuraavan viikon aikana. Euromääräisen rajan laskeminen tulee kuitenkin voimaan heti. Pelaajat voivat myös sulkea pelitilinsä määräajaksi, jolloin pelaaminen Veikkauksen sivustolla estyy valituksi ajaksi. Valittavia aikoja ovat loppupäivä, viikko, kuukausi sekä vuosi. Pelitilin sulkemisen voi peruuttaa ainoastaan Veikkauksen asiakaspalvelun kautta. 6.4 Pelipaussi Pelipaussi on osio Veikkauksen verkkosivuilla, jossa on pelaamisen hallintaan liittyviä työkaluja ja tietoa peliongelmasta. Kuvassa 1 on Pelipaussin etusivu, jossa näkyy sen sisältämät eri osiot. Kuva 1: Pelipaussi Työkalut ja tuki-osiossa kerrotaan luvuissa 6.2 ja 6.3 esitellyistä Veikkauksen rajoituksista, vapaaehtoisista rajoituksista ja pelitilin sulkemismahdollisuudesta. Millainen pelaaja olet? -osiossa pääsee tekemään Pelitestin. Lisää Pelitestistä luvussa 6.5. Apua ja tukea peliongelmiin -osiossa on yhteystietoja tahoihin, jotka tarjoavat apua peliongelmaisille ja heidän läheisilleen. Pelien myytit ja faktat -osiossa oiotaan rahapelaamiseen liittyviä myyttejä ja kerrotaan voittotodennäköisyyksiä eri peleille. Tämä osio saattaa auttaa pelaajia, joilla on peliongelmaa edistäviä vääriä käsityksiä pelien ominaisuuksista ja todennäköisyyksistä (luku 4.3.1).