Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä. Selvitys vuosina tapahtuneista muutoksista ja näkökulmia tulevaisuuteen

Transkriptio

1 Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä Selvitys vuosina tapahtuneista muutoksista ja näkökulmia tulevaisuuteen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 30/2009

2 sakari kuvaja simo saurio Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä Selvitys vuosina tapahtuneista muutoksista ja näkökulmia tulevaisuuteen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 30/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 30/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 30/2009 MEE Publications Employment and entrepreneurship 30/2009 Tekijät Författare Authors Sakari Kuvaja Simo Saurio Julkaisuaika Publiceringstid Date Toukokuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä Selvitys vuosina tapahtuneista muutoksista ja näkökulmia tulevaisuuteen Tiivistelmä Referat Abstract Vuonna 2005 julkaistiin KTM:n julkaisusarjassa vuoden 2004 aineistolla tehty poikkileikkausselvitys alueilla tapahtuvasta lähinnä julkisesta tai julkisrahoitteisesta yrittäjäpolvenvaihdosten edistämistoiminnasta ja miten, millä tavoin ja missä laajuudessa ammattikorkeakoulut ovat mukana alueellisessa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämistoiminnassa? Nyt käsillä olevan selvityksen tarkoituksena on kartoittaa toisaalta alueellisessa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä ja toisaalta ammattikorkeakoulujen yrittäjäpolvenvaihdosaktiviteeteissa ja rooleissa vuosina tapahtuneita muutoksia. Alueellisessa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneiden muutosten tarkastelussa havaittiin, että maakunnissa ja TE-keskusalueilla julkiselle tai julkisrahoitteiselle omistajan- ja sukupolvenvaihdospalveluille ja -järjestelmille asetetut tavoitteet vuosille 2007/2008 ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Myös vuodelle 2010 asetetut YPV:n edistämisvisiotkin ovat monella alueella hyvää vauhtia toteutumassa jopa etuajassa. Strategisessa mielessä omistaja- ja sukupolvenvaihdosten edistäminen ei ole enää toimijoiden tärkeysjärjestyksissä kovin korkealla. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelumallit, käytettävät tuotteet ja prosessit ovat vakiintuneet. Aikaisemmin oltiin enemmän kiinnostuneita OV- ja YPVpalveluiden ja tuotteiden rakentamisesta ja niiden toimivuuden varmistamisesta alueilla. Nyt ollaan enenevässä määrin kiinnostuneita näiden tuotteiden, palvelujen ja toimintamallien tuloksellisuudesta. Työ- ja elinkeinoministeriölle suositeltiin ns. mittarityöryhmän asettamista, jotta vaihdoksia voidaan arvioida yhtenäisellä mittaristolla. Ammattikorkeakoulukentässä tapahtuneita muutoksia tarkasteltiin edellisessä selvityksessä tehtyjen suositusten toteutumisen valossa. Suositukset olivat yrittäjäpolvenvaihdoksiin liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan aktivoiminen, alueen yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisstrategian laatiminen ja YPV-foorumityöskentelyjen jatkaminen, ammattikorkeakouluympäristössä toteutettavan jatkajakoulutuksen kehittäminen, ammattikorkeakoulujen henkilökunnan valmentaminen yrittäjä- ja omistajavaihdosten ymmärtämiseen ja edistämiseen, sekä yrittäjäpolvenvaihdostilanteita edistävien tieto- ja matchingjärjestelmien kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen merkittävimmäksi kontribuutioksi yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä alueilla on noussut koulutuksen sekä t&k-toiminnan hyödyntäminen jatkajaehdokkaiden tuottamisessa vaihdostilanteisiin. Jatkajayrittäjyydestä kiinnostuneiden määräksi saatiin tehtyjen yrittäjyysintentiotutkimusten perusteella opiskelijaa koko maassa kaikki koulutusmuodot huomioiden. Kun tämä jaetaan karkeasti nykyisten ammattikorkeakoulujen kesken, niin saadaan runsaat 100 jatkajayrittäjyydestä kiinnostunutta opiskelijaa kutakin ammattikorkeakoulua kohden. Tämä opiskelijamäärä uusiutuu vuosittain noin %:lla sisäänottojen suhteessa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/anna-liisa Levonen, puh Asiasanat Nyckelord Key words omistajanvaihdos, sukupolvenvaihdos, yrittäjäpolvenvaihdos, alueellinen kehitys, ammattikorkeakoulu, jatkajayrittäjyys ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 142 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 27 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Ammattikorkeakouluilla on merkittävä aluekehitystehtävä. Ammattikorkeakoulut vaikuttavat toiminta-alueensa kehittymiseen monin tavoin koulutuksen, tutkimusja kehitystoiminnan, palvelutoiminnan ja yritysyhteistyön keinoin. On hyvin tärkeää, että ammattikorkeakoulujen prosessit ja toimintamallit ovat yhdensuuntaisia alueiden strategioiden ja muiden toimijoiden prosessien ja menettelytapojen kanssa. Tässä selvityksessä käsitellään yhtä merkittävää ilmiötä suomalaisessa yritysrakenteessa. Yritysten omistajan ja sukupolvenvaihdoksia on tehty jatkuvasti, mutta 2000-luvun alkuvuosista lähtien ne ovat nousseet perhe- ja muiden yritysten näkökulmasta merkittäväksi haasteeksi suomalaisten yrittäjien ikärakenteen takia. Yli 50-vuotiaiden, yrittäjäeläkettä maksavien yrittäjien määrä on noussut tasaisesti, ja heitä on jo yli On arvioitu, että omistajanvaihdokset koskettavat Suomessa yli työpaikkaa. Jos omistajanvaihdoksia ei tapahdu tai ne epäonnistuvat, edellä mainitut työpaikat ovat vaarassa. Yrityskannan ja työpaikkojen muutosten ohella myös useita elämäntyön ja käytännön osaamisen jatkumoja on vaarassa purkautua samalla. Kannattavan yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen onkin kansantaloudellisesti tärkeä asia. Omistajanvaihdosten on todettu olevan pitkiä prosesseja, joiden onnistuminen on usein riippuvainen vaihdoksen huolellisesta suunnittelusta ja valmistelusta. Riippumatta siitä, miten omistajanvaihdoksiin liittyvät pehmeät ja kovat tekijät painottuvat kunkin yrityksen vaihdosprosessissa, yrityksen ulkopuolisen asiantuntemuksen hyödyntäminen on usein tarpeellista. Yrityksille on tarjolla useita julkisia ja yksityisiä asiantuntijapalveluita, joita hyödyntämällä yritys voi saada neuvontaa ja tukea omistajanvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tässä selvityksessä on kartoitettu toisaalta alueellisessa, lähinnä julkisessa ja julkisrahoitteisessa, omistajan- ja sukupolvenvaihdosten edistämisessä vuosina tapahtuneita muutoksia sekä toisaalta ammattikorkeakoulujen rooleissa, toimintamalleissa ja aktiviteeteissa tapahtuneita muutoksia em. tarkastelukaudella. Pk-barometreissa säännönmukaisesti nousee merkittävimmäksi haasteeksi soveliaan jatkajan löytämisen yritystoiminnalle. Ammattikorkeakoulujen merkittävimmäksi kontribuutioksi yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä on muodostunut koulutuksen hyödyntäminen jatkajaehdokkaiden tuottamiseksi vaihdostilanteisiin. Erityisen hyvin ammattikorkeakouluympäristössä on onnistuttu perheyritysten jatkuvuuden turvaamisessa. Yrittäjäperheen lapset opiskellessaan ammattikorkeakoulussa ovat useinkin olleet käynnistämässä yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyö perheyrityksen kanssa on varsin nopeasti syventynyt jatkajayrittäjyyttä tukevaksi prosessiksi, jossa yrittäjävanhemmatkin on otettu mukaan ammattikorkeakoulun koulutus- ja muihin vaihdosta ja yritystä kehittäviin prosesseihin.

7 Nyt käsillä oleva selvitys on tehty yhteistyössä yli sadan alueellisissa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämistyössä mukana olevien asiantuntijan kanssa. Heille kiitokset asiantuntevista mielipiteistä ja näkemyksistä. Selvitysraportin tuottaminen on ollut johtaja Sakari Kuvajan Lahden ammattikorkeakoulusta ja toimitusjohtaja Simo Saurion CI City Image Oy:n vastuulla. Heidän lisäkseen selvitysprosessiin osallistui suuri joukko Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoita, jotka työskentelivät selvityshankkeessa ansaiten opintopisteitä. Lahden ammattikorkeakoulusta prosessiin osallistuivat merkittävällä työpanoksella myös Jaana Korkalainen ja Erno Hokkanen. Kaikille prosessissa mukana olleille asianmukaiset kiitokset. Selvitystyötä on ohjannut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana olen toiminut samalla tavoin kuin vuoden selvityksessä. Jäseninä ovat olleet rehtorit Pentti Rauhala Laurea ammattikorkeakoulusta ja Risto Ilomäki Lahden ammattikorkeakoulusta, neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Levonen työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetusneuvos Jussi Pihkala opetusministeriöstä sekä toimitusjohtaja Sakari Oikarinen Confidentum Oy:stä. Heille kiitokset selvityksen ohjaustyön asianmukaisesta hoitamisesta. Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2009 Matti Lähdeniemi Ohjausryhmän puheenjohtaja Vararehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu

8 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys... 7 Osa I: Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä - luvut 1 & Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä Selvityksen tarkoitus Selvityksen prosessit, -aineistot ja aikataulu Alueilla ja ammattikorkeakoulujen rooleissa tapahtuneet muutokset Muutoksia alueellisessa kehityksessä Muutoksia alueellisessa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä Muutoksia yrittäjäpolven-/omistajanvaihdosmarkkinoilla ja toimialalla Muutoksia ammattikorkeakoulujen rooleissa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden kiinnostus jatkajayrittäjyyteen Kiinnostus yrittäjyyteen Kiinnostus jatkajayrittäjyyteen Ammattikorkeakoulujen yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneita muutoksia: suositusten toteutuminen Osa II: Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset ja tulevaisuudennäkymät alueittain luku Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset ja tulevaisuudennäkymät alueittain Uusimaa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Uudellamaalla Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuus... 45

9 3.2 Varsinais-Suomi Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Varsinais- Suomessa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuus Satakunta Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Satakunnassa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuus Hämeen TE-keskuksen alue Kanta-Häme Yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Kanta-Hämeessä Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Päijät-Häme Yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen profiili Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Pirkanmaa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Pirkanmaalla Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Kaakkois-Suomi Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Kaakkois- Suomessa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuus Etelä-Savo Yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen profiili... 83

10 3.7.3 Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Pohjois-Savo Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Pohjois- Savossa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuus Pohjois-Karjala Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Pohjois- Karjalassa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Keski-Suomi Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Keski- Suomessa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuus Etelä-Pohjanmaa Yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen profiili Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Pohjanmaa (noudattelee TE-keskusjakoa sisältäen Vaasan ja Kokkolan alueet) Yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Pohjanmaalla Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Pohjois-Pohjanmaa Yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen profiili Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Pohjois- Pohjanmaalla Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila

11 3.14 Kainuu Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Kainuussa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuus Lappi Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Lapissa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Lähteet Liite Liite

12 Osa I Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä 11

13 12

14 1 Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä 1.1 Selvityksen tarkoitus Vuonna 2005 julkaistiin KTM:n julkaisusarjassa vuoden 2004 aineistolla tehty poikkileikkausselvitys alueilla tapahtuvasta lähinnä julkisesta tai julkisrahoitteisesta yrittäjäpolvenvaihdosten edistämistoiminnasta. Selvityksessä tunnistettiin vuoden 2004 yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen nykytilannetta, kehityshaasteita ja tulevaisuuden tahtotiloja alueittain. Yhtenä keskeisenä analyysityökaluna käytettiin ns. yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisprofiilia tai timanttia, joka mittasi alueella tapahtuvaa yrittäjäpolvenvaihdostoimintaa (YPV-toimintaa) kahdeksasta näkökulmasta. Nuo näkökulmat olivat yrittäjäpolvenvaihdos problematiikan strateginen merkitys alueella, suhtautuminen yrittäjäpolvenvaihdosprosessien kehittämiseen, alueellisen yhteistyön taso, yrittäjäpolvenvaihdosprosessien johtaminen alueella, yrittäjäpolvenvaihdospalveluiden nykytila, palvelutarpeiden tunnistamisen taso, nykyisten yrittäjäpolvenvaihdostoimenpiteiden tuloksellisuus, sekä alueen kehittymispotentiaali ja YPV:n edistämisen tavoitetilan selkeys Samanaikaisesti näiden alueellisten prosessien kanssa tunnistettiin ensinnäkin pilottiluonteisesti yhdessä ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden kiinnostusta yrittäjyyteen ja erityisesti jatkajayrittäjyyteen. Opiskelijoiden kiinnostusta jatkajayrittäjyyteen ei ollut Suomessa vielä aikaisemmin kartoitettu. Toisena rinnakkaisena prosessina haettiin vastausta kysymykseen: millä tavoin ja missä laajuudessa ammattikorkeakoulut ovat mukana alueellisessa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämistoiminnassa? Näiden vaiheiden tuottamien tulosten pohjalta mallinnettiin ammattikorkeakoulujen tulevia rooleja ja tehtäviä sekä painopisteitä alueellisissa yrittäjäpolvenvaihdosprosesseissa. Merkittävimmäksi kontribuutioksi alueellisten yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä nostettiin koulutuksen hyödyntäminen jatkajaehdokkaiden tuottamiseksi vaihdostilanteisiin. Vuonna 2005 julkistettuun selvitykseen oli vielä hahmoteltu viisi isoa suosituskokonaisuutta ammattikorkeakoulujen sukupolven- ja omistajavaihdosten edistämisen tehostamiseksi. Tämän selvityksen tarkoituksena on kartoittaa toisaalta alueellisessa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä vuosina tapahtuneita muutoksia ja toisaalta ammattikorkeakoulujen yrittäjäpolvenvaihdosaktiviteeteissa ja rooleissa tapahtuneita muutoksia em. tarkastelukaudella. Lisäksi tavoitteena on hahmottaa 13

15 sekä alueellisessa YPV-edistämistoiminnassa ja ammattikorkeakoulujen rooleissa nähtävissä olevia muutoksia lähitulevaisuuteen. Samalla tavalla kuin vuoden selvityksessä hahmoteltiin tässä selvityksessä ensin alueelliset YPV-prosessit ja toimintamallit. Ammattikorkeakoulujen omistaja- ja sukupolvenvaihdosten edistämistoimintaa tarkasteltiin näistä alueellisista konteksteista käsin. Millä tavoin ammattikorkeakoulujen YPV:n edistämistoiminta oli muuttunut vuosina ja mihin suuntaan sitä ollaan viemässä lähitulevaisuudessa? Muutoksena vuonna 2005 julkaistuun selvitykseen, käytettiin nyt alueellisten YPV:n edistämistimanttien laadinnassa Internetpohjaista kyselytekniikkaa ja alueellisten palveluprosessien kuvaamisessa Etelä-Pohjanmaan yrittäjien Yritysten omistajavaihdosten palveluprosessi -julkaisussa1 esitettyä palveluprosessisabluunaa. Tällä sabluunalla tarkasteltiin kaikkien tässä selvityksessä mukana olevien alueiden vaihdosten edistämisprosesseja. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden yrittäjyysintentioita ja erityisesti jatkajayrittäjyysintentioita oli vuoden selvityksessä kartoitettu vain yhdessä ammattikorkeakoulussa. Nyt käsillä olevassa seurantaselvityksessä haluttiin vankempaa tietoa opiskelijoiden yrittäjyysintentioista, jotta voidaan varmemmalla äänenpainolla kuvata aitoa opiskelijoiden kiinnostusta jatkajayrittäjyyteen. Tällä vankemmalla tietopohjalla pystytään myös arvioimaan tarkemmin tarvittavia resursseja ja toteutettavia edistämistoimenpiteitä ammattikorkeakouluympäristössä. 1.2 Selvityksen prosessit, -aineistot ja aikataulu Selvityksen lähtökohtana tai vertailuaineistona on KTM:n julkaisusarjassa vuonna 2005 julkaistu ja vuoden 2004 aineistolla tehty selvitys yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisestä alueilla ja ammattikorkeakouluissa. Tässä selvityksessä luotiin maan kaikkia alueita kuvaavat yrittäjäpolvenvaihdosten (YPV) edistämisen profiilit ja vuotta 2010 tilannetta kuvaavat YPV:n edistämisen visiot. Näihin puitteisiin asemoitiin ammattikorkeakoulut siten, että alueen nykytilannetta kuvaavassa osuudessa hahmoteltiin myös ammattikorkeakoulujen sen hetkiset aktiviteetit ja roolit. Vastaavasti hahmoteltiin alueellisten YPV-visioiden yhteydessä myös ammattikorkeakoulujen tahtotiloja sukupolven- ja omistajanvaihdosten edistämisessä. Prosessissa kerättiin empiiristä materiaalia kolmessa vaiheessa: Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin Internetkyselypohja alueiden YPV:n edistämistoiminnassa olevien organisaatioiden edustajille. Tässä seurantaselvityksessä ei käytetty vuoden 2004 selvityksen kyselypohjaa sellaisenaan, vaan sitä muutettiin siten, että seurantakyselyssä paneuduttiin vain niihin kysymyksiin, joita oli käytetty KTM:n sarjassa vuoden 2005 alkukeväästä julkistetussa selvityksessä. Näiden Internetpohjaisten kyselyjen ja muun kerätyn materiaalin pohjalta valmistettiin aineistot alueellisia 1 E.K. Kangas (2007) Yritysten omistajavaihdosten palveluprosessi. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. 14

16 YPV-foorumeja varten, jotka toteutettiin samalla toimintaperiaatteella kuin vuoden 2004 tilannetta käsitelleessä selvityksessä. Alueellisissa YPV-foorumeissa oli pääsääntöisesti kaksi toimintamallia. Toisaalta hyväksyttiin Internet-tekniikalla laadittu YPV:n edistämisen profiilit ja lähdettiin hakemaan selityksiä tapahtuneille muutoksille. Toisaalta asetettiin kyseenalaiseksi Internetkyselyllä laadittu YPV-timantti ja lähdettiin ensi töiksi laatimaan osallistujien mielikuvia paremmin vastaavaa YPVtimanttia. Kolmas prosessi, jossa kerättiin empiiristä materiaalia, oli kuuden ammattikorkeakoulun, kahden yliopiston ja kahden yliopistokeskuksen opiskelijoiden yrittäjyysintentioita ja erityisesti jatkajayrittäjyyteen kohdistuneita intentioita koskeva tutkimus. Kuva 1. Selvitysprosessin päävaiheet Vuotta 2004 käsitelleen selvityksen pohjalta laadittiin Internet-kysely alueellisille YPVtoimijoille Alueellisille YPVtoimijoille suunnatun Internetpohjaisen Internet-pohjaisen kyselyn suunnittelu ja toteuttaminen 6 AMK:in, 2 yliopiston ja 2 yliopistokeskuksen opiskelijoiden yrittäjyysintentioiden internet-kyselyn suunnittelu ja toteuttaminen Alustavien alueellisten YPVtimanttien laatiminen Internetkyselyn tietojen pohjalta Alueellisten YPVfoorumien kokoonkutsuminen, istuntojen suunnittelu ja toteuttaminen Ohjausryhmätyöskentely: Synteesi alueellisten YPV-prosessien edistämisessä ja amkien rooleissa tapahtuneista muutoksista ja kehitystrendeistä Ohjausryhmätyöskentely: Suositukset ja jatkotoimenpiteet Selvitysprosessin kahdessa viimeksi mainitussa vaiheessa luotiin ensinnäkin synteesi alueellisissa YPV-edistämisprosesseissa ja niihin liittyvissä kehitystarpeissa tapahtuneista muutoksista. Samanaikaisesti tämän vaiheen kanssa mallinnettiin ammattikorkea-koulujen rooleissa ja aktiviteeteissa tapahtuneita muutoksia yleisemmällä tasolla. Viimeisessä vaiheessa pohdittiin selvitysprosessin aikana esiin nousseita kehittämisajatuksia, joista tärkeimmät ohjausryhmän mielestä on puettu suositusten ja jatkotoimenpiteiden muotoon. Tutkimus aloitettiin vuoden 2007 puolella. Ensin tehtiin vuoden 2004 tutkimuksesta Internet-pohjaiset kyselypohjat, jonka jälkeen toteutettiin alueellisille yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisestä vastaaville toimijoille suunnatut kyselyt. Alueellisten YPV-prosessien nykytilaa ja kehittämistarpeita kuvaavat timantit saatiin valmiiksi keväällä Opiskelijakyselyt toteutettiin loppuvuodesta 2007 alkukevääseen Alueelliset YPV-foorumit toteutettiin vuoden 2008 aikana. Loppuraportin kirjoittaminen toteutettiin loppuvuoden 2008 ja alkukevään 2009 aikana. 15

17 2 Alueilla ja ammattikorkeakoulujen rooleissa tapahtuneet muutokset 2.1 Muutoksia alueellisessa kehityksessä Muutoksia alueellisessa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä Maakunnissa ja TE-keskusalueilla julkiselle tai julkisrahoitteiselle omistajan- ja yrittäjänpolvenvaihdospalveluille ja -järjestelmille asetetut välitavoitteet vuosille 2007/2008 ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Vuodelle 2010 asetetut omistaja- ja yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisvisiot ovat monella alueella hyvää vauhtia myös toteutumassa. Seuraavassa on yhteenvetomaisesti tunnistettu alueilla tapahtuneen kehityksen erityispiirteitä: Strategisessa mielessä omistaja- ja sukupolvenvaihdosten edistäminen ei ole enää toimijoiden tärkeysjärjestyksissä kovin korkealla. Neljässä viidessä vuodessa vaihdosten edistämisestä on tullut ns. arkinen asia. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelumallit, käytettävät tuotteet ja prosessit ovat vakiintuneet. Enää ei ole vireillä merkittäviä uusia projekteja. Vastaavasti suhtautuminen julkisten ja julkisrahoitteisten omistaja- yrittäjäpolvenvaihdosten (OV- ja YPV-) edistämisprosessien kehittämiseen lähinnä luopujayrittäjien näkökulmasta on hiipunut. Nykyiset palvelut ja tuotteet ovat osoittautuneet toimiviksi luopujapään ongelmien ratkaisuihin. Tässä mielessä monen alueen profiilissa oli tapahtunut muutoksia tässä suhteessa. Tulevaisuudessa alueilla korostuvat jatkajille ja yrityksen haltuunottoon sekä yrityksen kehittämiseen vaihdoksen jälkeen kohdistuvat palvelut ja asiantuntijatuotteet. Aikaisemmin oltiin enemmän kiinnostuneita OV- ja YPV-palveluiden ja tuotteiden rakentamisesta ja niiden toimivuuden varmistamisesta alueilla. Nyt ollaan enenevässä määrin kiinnostuneita näiden tuotteiden, palvelujen ja toimintamallien tuloksellisuudesta. Mitä vaihdoksen tuloksellisuudella tarkoitetaan? Tarkoitetaanko sillä sitä, että vaihdos on teknisesti hyvin saatu toteutetuksi? Vai tarkoitetaanko sillä sitä, että vaihdoksen jälkeen yritys lähtee kehittymään ja kasvamaan? Työ- ja elinkeinoministeriölle suositeltiin ns. mittarityöryhmän asettamista, jotta vaihdoksia voidaan arvioida yhtenäisellä mittaristolla. Mitkä ovat ne asiakassegmentit, joihin tulevaisuudessa julkisia ja julkisrahoitteisia OV- ja YPV-palveluja tulee kohdistaa? Alueilla ollaan hyvinkin yksimielisiä siitä, että mikroyritykset tarvitsevat erityisesti julkisia 16

18 omistajanvaihdospalveluja, koska ne ovat yritysvälittäjille liian pieniä asiakkaita. Tyypilliseksi julkisen OV-/YPV-palvelun kohteiksi asemoituivat 4-20 henkeä työllistävät yritykset. OV-/YPV-palvelutarpeiden ennakointiin tulisi kiinnittää tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota. Tarvitaan sekä keskitettyjä tiedonkeruujärjestelmiä (pk-barometrin tyylisesti) että alueellisia että seudullisia syvällisemmin vaihdokseen tulevien yritysten ja potentiaalisten jatkajien tarpeiden tunnistamiseen kohdistuvia selvityksiä ja tutkimuksia. Vain tällä tavalla voidaan palveluja erilaistaa eri asiakasryhmille. Alueellinen yhteistyö OV-/YPV-asioissa on selkiintynyt. Julkiset OV-/YPV-palvelut ovat keskittyneet harvempien toimijoiden palvelutoiminnaksi, jotka on integroitu näiden organisaatioiden olemassa olevaan toimintaan. Toimijatahot eivät ole enää rakentaneet erillisiä rakenteita näitä tarkoitusperiä varten. Omistus on kansainvälistymässä. Tästä on nousemassa vakava haaste myös julkisille OV-/YPV-toimijoille. Onko meillä tuotteita ja palveluja tähän tarkoitukseen? Joka tapauksessa tämä on lähitulevaisuudessa selkeä osaamishaaste sekä julkisille että yksityisille OV-/YPV-palveluille ja palvelujen tuottajille. OV-/YPV-prosessien kehittymisessä on nähtävissä useitakin kehityssuuntia. Ensinnäkin omistajan- ja yrittäjänpolven vaihdosten edistäminen on pääsääntöisesti ollut projektiluonteista. Viimeisten neljän- viiden vuoden aikana on hyviäkin palvelumalleja lopetettu, kun jatkorahoitusta OV-/YPV-hankkeelle ei ole myönnetty. Toisena kehitystrendinä voidaan pitää sitä, että omistajanvaihdoshype alkaa olla jo ohi. Näiden asioiden edistäjät alueilla alkavat olla sitä mieltä, että vaihdokset hoituvat julkisesta palvelutarjonnasta huolimatta. Vaihdosten edistämistä varten ei tarvitse enää perustaa uusia organisatorisia rakenteita, vaan ne hoituvat olemassa olevien rakenteiden puitteissa. Tästä syystä omistajanvaihdosasiat eivät enää ole alueiden keskeisten edistäjäorganisaatioiden strategioiden prioriteeteissa korkealla. Kolmas kehitystrendi liittyy siihen, että OV-/YPV-asioiden edistäminen on enenevässä määrin nykyisten edistäjäorganisaatioiden ja oppilaitosten olevassa olevien organisatoristen rakenteiden puitteissa tehtävää työtä. Tämä on aiheuttanut sen, että organisaatiot panostavat entistä enemmän neuvojien ja oppilaitosten opettajien valmentamiseen, jonka kohteena ovat vaihdosten suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä myös vaihdosten jälkeisiin kehitystehtäviin liittyvät kokonaisuudet. Neljäntenä asiana on julkisten ja julkisrahoitteisten OV-palvelujen havaittu erilaistumiskehitys. Mm. Pohjois-Savossa ja Pirkanmaalla keskitytään yrityskauppoihin siten, että julkisten edistäjien prosessit tähtäävät kauppojen valmisteluun ja varsinainen kaupantekovaihe toteutetaan yksityisten toimijoiden toimesta. Tätä voidaan nimittää esimerkiksi julkisella osarahoituksella toteutettavaksi yritysvälitysmalliksi. Tässä mallissa maakunnallisella hankkeella haetaan luopujayrittäjien ja potentiaalisten jatkajien keskuudessa näkyvyyttä, joka vetää puoleensa sekä ostajia että myyjiä. Tähän malliin kuuluu rekisterit sekä myyjistä että ostajista/jatkajista. Hankkeen puitteissa tapahtuu näiden tahojen matching. Hankkeeseen sisältyy myös 17

19 ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen ostoja (arvonmäärityksiä, lisäselvityksiä yms.). Sen jälkeen kun osapuolet alkavat vakavasti miettiä kaupantekoa, siirretään toteutus yksityisille palveluntuottajille. Omistajan- ja sukupolvenvaihdosten onnistumisen yhtenä edellytyksenä on se, että vaihdoksen kohteena oleva yritys on riittävän hyvässä kunnossa. Yrityksen tilaa koskeviin tekijöihin, kuten yrityksen kilpailukykyyn tai -asemaan, taloudelliseen tilaan, tuotteiden ja/tai palvelujen kysyntään, tuottavuuteen, toimialan tilanteeseen, yrityksen varallisuuteen ja koneiden ja laitteiden kuntoon, tulee kiinnittää huomiota ajoissa ennen varsinaista vaihdosta. Omistajanvaihdos ja siihen valmistautuminen tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden yrityksen liiketoiminnan tarkasteluun laajemminkin. Ilmeistä on, että luopujat eivät aina välttämättä kykene arvioimaan yrityksensä tilaa neutraalisti. He voivat arvioida sen arvon todellista arvoa korkeammaksi. Toisaalta jatkajat voivat suhtautua yrityksen tilaan sen todellista tilaa kriittisemmin. (Stenholm, Isoviita, Laitinen, 2007) Jatkajat näyttävät suhtautuvan luopujia varovaisemmin yrityksen tilaan. Lähes jokaisella tarkastellulla ulottuvuudella jatkajien näkemykset yrityksen tilasta olivat heikommat kuin luopujilla. Luopujat kokivat yrityksen taloudellisen tilan selvästi paremmaksi kuin jatkajat. Tämän suuntaiset tulokset ovat loogisia sen takia, että luopujat arvostavat yrityksiään eri tavalla kuin ostajat ja/tai jatkajat sekä nykytilanteen osalta ja kehittymismahdollisuuksien osalta. Yrityksen koolla tai toimialalla ei ollut yhteyttä yrityksen tilaa koskeviin arvioihin. Yrityksen tilan nähtiin vaikuttavan myös siihen, kuinka tärkeänä luopujat kokevat läsnäolonsa yrityksen vaihdoksen jälkeen ja tiedon siirtämisessä jatkajalle. Nousujohteisessa yrityksessä luopuja kokee tiedon siirtämisen jatkajalle tärkeäksi, kun taas huonommin menestyneessä yrityksessä jatkajan rooli yritystoiminnan kehittäjänä nähdään merkittävämpänä. Kuva 2. Luopujien ja jatkajien arviot yrityksen tilasta vaihdosta suunniteltaessa; % -osuus erinomaiseksi arvioiduista yrityksistä kummassakin ryhmässä, n=119 (Laadittu Stenholm, Isoviita-Laitinen (2007) aineistosta) 18