Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä. Selvitys vuosina tapahtuneista muutoksista ja näkökulmia tulevaisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä. Selvitys vuosina 2005 2008 tapahtuneista muutoksista ja näkökulmia tulevaisuuteen"

Transkriptio

1 Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä Selvitys vuosina tapahtuneista muutoksista ja näkökulmia tulevaisuuteen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 30/2009

2 sakari kuvaja simo saurio Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä Selvitys vuosina tapahtuneista muutoksista ja näkökulmia tulevaisuuteen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 30/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 30/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 30/2009 MEE Publications Employment and entrepreneurship 30/2009 Tekijät Författare Authors Sakari Kuvaja Simo Saurio Julkaisuaika Publiceringstid Date Toukokuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä Selvitys vuosina tapahtuneista muutoksista ja näkökulmia tulevaisuuteen Tiivistelmä Referat Abstract Vuonna 2005 julkaistiin KTM:n julkaisusarjassa vuoden 2004 aineistolla tehty poikkileikkausselvitys alueilla tapahtuvasta lähinnä julkisesta tai julkisrahoitteisesta yrittäjäpolvenvaihdosten edistämistoiminnasta ja miten, millä tavoin ja missä laajuudessa ammattikorkeakoulut ovat mukana alueellisessa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämistoiminnassa? Nyt käsillä olevan selvityksen tarkoituksena on kartoittaa toisaalta alueellisessa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä ja toisaalta ammattikorkeakoulujen yrittäjäpolvenvaihdosaktiviteeteissa ja rooleissa vuosina tapahtuneita muutoksia. Alueellisessa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneiden muutosten tarkastelussa havaittiin, että maakunnissa ja TE-keskusalueilla julkiselle tai julkisrahoitteiselle omistajan- ja sukupolvenvaihdospalveluille ja -järjestelmille asetetut tavoitteet vuosille 2007/2008 ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Myös vuodelle 2010 asetetut YPV:n edistämisvisiotkin ovat monella alueella hyvää vauhtia toteutumassa jopa etuajassa. Strategisessa mielessä omistaja- ja sukupolvenvaihdosten edistäminen ei ole enää toimijoiden tärkeysjärjestyksissä kovin korkealla. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelumallit, käytettävät tuotteet ja prosessit ovat vakiintuneet. Aikaisemmin oltiin enemmän kiinnostuneita OV- ja YPVpalveluiden ja tuotteiden rakentamisesta ja niiden toimivuuden varmistamisesta alueilla. Nyt ollaan enenevässä määrin kiinnostuneita näiden tuotteiden, palvelujen ja toimintamallien tuloksellisuudesta. Työ- ja elinkeinoministeriölle suositeltiin ns. mittarityöryhmän asettamista, jotta vaihdoksia voidaan arvioida yhtenäisellä mittaristolla. Ammattikorkeakoulukentässä tapahtuneita muutoksia tarkasteltiin edellisessä selvityksessä tehtyjen suositusten toteutumisen valossa. Suositukset olivat yrittäjäpolvenvaihdoksiin liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan aktivoiminen, alueen yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisstrategian laatiminen ja YPV-foorumityöskentelyjen jatkaminen, ammattikorkeakouluympäristössä toteutettavan jatkajakoulutuksen kehittäminen, ammattikorkeakoulujen henkilökunnan valmentaminen yrittäjä- ja omistajavaihdosten ymmärtämiseen ja edistämiseen, sekä yrittäjäpolvenvaihdostilanteita edistävien tieto- ja matchingjärjestelmien kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen merkittävimmäksi kontribuutioksi yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä alueilla on noussut koulutuksen sekä t&k-toiminnan hyödyntäminen jatkajaehdokkaiden tuottamisessa vaihdostilanteisiin. Jatkajayrittäjyydestä kiinnostuneiden määräksi saatiin tehtyjen yrittäjyysintentiotutkimusten perusteella opiskelijaa koko maassa kaikki koulutusmuodot huomioiden. Kun tämä jaetaan karkeasti nykyisten ammattikorkeakoulujen kesken, niin saadaan runsaat 100 jatkajayrittäjyydestä kiinnostunutta opiskelijaa kutakin ammattikorkeakoulua kohden. Tämä opiskelijamäärä uusiutuu vuosittain noin %:lla sisäänottojen suhteessa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/anna-liisa Levonen, puh Asiasanat Nyckelord Key words omistajanvaihdos, sukupolvenvaihdos, yrittäjäpolvenvaihdos, alueellinen kehitys, ammattikorkeakoulu, jatkajayrittäjyys ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 142 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 27 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Ammattikorkeakouluilla on merkittävä aluekehitystehtävä. Ammattikorkeakoulut vaikuttavat toiminta-alueensa kehittymiseen monin tavoin koulutuksen, tutkimusja kehitystoiminnan, palvelutoiminnan ja yritysyhteistyön keinoin. On hyvin tärkeää, että ammattikorkeakoulujen prosessit ja toimintamallit ovat yhdensuuntaisia alueiden strategioiden ja muiden toimijoiden prosessien ja menettelytapojen kanssa. Tässä selvityksessä käsitellään yhtä merkittävää ilmiötä suomalaisessa yritysrakenteessa. Yritysten omistajan ja sukupolvenvaihdoksia on tehty jatkuvasti, mutta 2000-luvun alkuvuosista lähtien ne ovat nousseet perhe- ja muiden yritysten näkökulmasta merkittäväksi haasteeksi suomalaisten yrittäjien ikärakenteen takia. Yli 50-vuotiaiden, yrittäjäeläkettä maksavien yrittäjien määrä on noussut tasaisesti, ja heitä on jo yli On arvioitu, että omistajanvaihdokset koskettavat Suomessa yli työpaikkaa. Jos omistajanvaihdoksia ei tapahdu tai ne epäonnistuvat, edellä mainitut työpaikat ovat vaarassa. Yrityskannan ja työpaikkojen muutosten ohella myös useita elämäntyön ja käytännön osaamisen jatkumoja on vaarassa purkautua samalla. Kannattavan yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen onkin kansantaloudellisesti tärkeä asia. Omistajanvaihdosten on todettu olevan pitkiä prosesseja, joiden onnistuminen on usein riippuvainen vaihdoksen huolellisesta suunnittelusta ja valmistelusta. Riippumatta siitä, miten omistajanvaihdoksiin liittyvät pehmeät ja kovat tekijät painottuvat kunkin yrityksen vaihdosprosessissa, yrityksen ulkopuolisen asiantuntemuksen hyödyntäminen on usein tarpeellista. Yrityksille on tarjolla useita julkisia ja yksityisiä asiantuntijapalveluita, joita hyödyntämällä yritys voi saada neuvontaa ja tukea omistajanvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tässä selvityksessä on kartoitettu toisaalta alueellisessa, lähinnä julkisessa ja julkisrahoitteisessa, omistajan- ja sukupolvenvaihdosten edistämisessä vuosina tapahtuneita muutoksia sekä toisaalta ammattikorkeakoulujen rooleissa, toimintamalleissa ja aktiviteeteissa tapahtuneita muutoksia em. tarkastelukaudella. Pk-barometreissa säännönmukaisesti nousee merkittävimmäksi haasteeksi soveliaan jatkajan löytämisen yritystoiminnalle. Ammattikorkeakoulujen merkittävimmäksi kontribuutioksi yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä on muodostunut koulutuksen hyödyntäminen jatkajaehdokkaiden tuottamiseksi vaihdostilanteisiin. Erityisen hyvin ammattikorkeakouluympäristössä on onnistuttu perheyritysten jatkuvuuden turvaamisessa. Yrittäjäperheen lapset opiskellessaan ammattikorkeakoulussa ovat useinkin olleet käynnistämässä yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyö perheyrityksen kanssa on varsin nopeasti syventynyt jatkajayrittäjyyttä tukevaksi prosessiksi, jossa yrittäjävanhemmatkin on otettu mukaan ammattikorkeakoulun koulutus- ja muihin vaihdosta ja yritystä kehittäviin prosesseihin.

7 Nyt käsillä oleva selvitys on tehty yhteistyössä yli sadan alueellisissa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämistyössä mukana olevien asiantuntijan kanssa. Heille kiitokset asiantuntevista mielipiteistä ja näkemyksistä. Selvitysraportin tuottaminen on ollut johtaja Sakari Kuvajan Lahden ammattikorkeakoulusta ja toimitusjohtaja Simo Saurion CI City Image Oy:n vastuulla. Heidän lisäkseen selvitysprosessiin osallistui suuri joukko Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoita, jotka työskentelivät selvityshankkeessa ansaiten opintopisteitä. Lahden ammattikorkeakoulusta prosessiin osallistuivat merkittävällä työpanoksella myös Jaana Korkalainen ja Erno Hokkanen. Kaikille prosessissa mukana olleille asianmukaiset kiitokset. Selvitystyötä on ohjannut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana olen toiminut samalla tavoin kuin vuoden selvityksessä. Jäseninä ovat olleet rehtorit Pentti Rauhala Laurea ammattikorkeakoulusta ja Risto Ilomäki Lahden ammattikorkeakoulusta, neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Levonen työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetusneuvos Jussi Pihkala opetusministeriöstä sekä toimitusjohtaja Sakari Oikarinen Confidentum Oy:stä. Heille kiitokset selvityksen ohjaustyön asianmukaisesta hoitamisesta. Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2009 Matti Lähdeniemi Ohjausryhmän puheenjohtaja Vararehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu

8 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys... 7 Osa I: Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä - luvut 1 & Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä Selvityksen tarkoitus Selvityksen prosessit, -aineistot ja aikataulu Alueilla ja ammattikorkeakoulujen rooleissa tapahtuneet muutokset Muutoksia alueellisessa kehityksessä Muutoksia alueellisessa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä Muutoksia yrittäjäpolven-/omistajanvaihdosmarkkinoilla ja toimialalla Muutoksia ammattikorkeakoulujen rooleissa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden kiinnostus jatkajayrittäjyyteen Kiinnostus yrittäjyyteen Kiinnostus jatkajayrittäjyyteen Ammattikorkeakoulujen yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneita muutoksia: suositusten toteutuminen Osa II: Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset ja tulevaisuudennäkymät alueittain luku Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset ja tulevaisuudennäkymät alueittain Uusimaa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Uudellamaalla Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuus... 45

9 3.2 Varsinais-Suomi Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Varsinais- Suomessa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuus Satakunta Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Satakunnassa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuus Hämeen TE-keskuksen alue Kanta-Häme Yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Kanta-Hämeessä Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Päijät-Häme Yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen profiili Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Pirkanmaa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Pirkanmaalla Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Kaakkois-Suomi Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Kaakkois- Suomessa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuus Etelä-Savo Yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen profiili... 83

10 3.7.3 Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Pohjois-Savo Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Pohjois- Savossa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuus Pohjois-Karjala Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Pohjois- Karjalassa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Keski-Suomi Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Keski- Suomessa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuus Etelä-Pohjanmaa Yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen profiili Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Pohjanmaa (noudattelee TE-keskusjakoa sisältäen Vaasan ja Kokkolan alueet) Yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Pohjanmaalla Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Pohjois-Pohjanmaa Yrittäjäpolvenvaihdoksen edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen profiili Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Pohjois- Pohjanmaalla Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila

11 3.14 Kainuu Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Kainuussa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuus Lappi Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tapahtuneet muutokset Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessi Lapissa Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen tulevaisuuden tahtotila Lähteet Liite Liite

12 Osa I Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä 11

13 12

14 1 Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä 1.1 Selvityksen tarkoitus Vuonna 2005 julkaistiin KTM:n julkaisusarjassa vuoden 2004 aineistolla tehty poikkileikkausselvitys alueilla tapahtuvasta lähinnä julkisesta tai julkisrahoitteisesta yrittäjäpolvenvaihdosten edistämistoiminnasta. Selvityksessä tunnistettiin vuoden 2004 yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisen nykytilannetta, kehityshaasteita ja tulevaisuuden tahtotiloja alueittain. Yhtenä keskeisenä analyysityökaluna käytettiin ns. yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisprofiilia tai timanttia, joka mittasi alueella tapahtuvaa yrittäjäpolvenvaihdostoimintaa (YPV-toimintaa) kahdeksasta näkökulmasta. Nuo näkökulmat olivat yrittäjäpolvenvaihdos problematiikan strateginen merkitys alueella, suhtautuminen yrittäjäpolvenvaihdosprosessien kehittämiseen, alueellisen yhteistyön taso, yrittäjäpolvenvaihdosprosessien johtaminen alueella, yrittäjäpolvenvaihdospalveluiden nykytila, palvelutarpeiden tunnistamisen taso, nykyisten yrittäjäpolvenvaihdostoimenpiteiden tuloksellisuus, sekä alueen kehittymispotentiaali ja YPV:n edistämisen tavoitetilan selkeys Samanaikaisesti näiden alueellisten prosessien kanssa tunnistettiin ensinnäkin pilottiluonteisesti yhdessä ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden kiinnostusta yrittäjyyteen ja erityisesti jatkajayrittäjyyteen. Opiskelijoiden kiinnostusta jatkajayrittäjyyteen ei ollut Suomessa vielä aikaisemmin kartoitettu. Toisena rinnakkaisena prosessina haettiin vastausta kysymykseen: millä tavoin ja missä laajuudessa ammattikorkeakoulut ovat mukana alueellisessa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämistoiminnassa? Näiden vaiheiden tuottamien tulosten pohjalta mallinnettiin ammattikorkeakoulujen tulevia rooleja ja tehtäviä sekä painopisteitä alueellisissa yrittäjäpolvenvaihdosprosesseissa. Merkittävimmäksi kontribuutioksi alueellisten yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä nostettiin koulutuksen hyödyntäminen jatkajaehdokkaiden tuottamiseksi vaihdostilanteisiin. Vuonna 2005 julkistettuun selvitykseen oli vielä hahmoteltu viisi isoa suosituskokonaisuutta ammattikorkeakoulujen sukupolven- ja omistajavaihdosten edistämisen tehostamiseksi. Tämän selvityksen tarkoituksena on kartoittaa toisaalta alueellisessa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä vuosina tapahtuneita muutoksia ja toisaalta ammattikorkeakoulujen yrittäjäpolvenvaihdosaktiviteeteissa ja rooleissa tapahtuneita muutoksia em. tarkastelukaudella. Lisäksi tavoitteena on hahmottaa 13

15 sekä alueellisessa YPV-edistämistoiminnassa ja ammattikorkeakoulujen rooleissa nähtävissä olevia muutoksia lähitulevaisuuteen. Samalla tavalla kuin vuoden selvityksessä hahmoteltiin tässä selvityksessä ensin alueelliset YPV-prosessit ja toimintamallit. Ammattikorkeakoulujen omistaja- ja sukupolvenvaihdosten edistämistoimintaa tarkasteltiin näistä alueellisista konteksteista käsin. Millä tavoin ammattikorkeakoulujen YPV:n edistämistoiminta oli muuttunut vuosina ja mihin suuntaan sitä ollaan viemässä lähitulevaisuudessa? Muutoksena vuonna 2005 julkaistuun selvitykseen, käytettiin nyt alueellisten YPV:n edistämistimanttien laadinnassa Internetpohjaista kyselytekniikkaa ja alueellisten palveluprosessien kuvaamisessa Etelä-Pohjanmaan yrittäjien Yritysten omistajavaihdosten palveluprosessi -julkaisussa1 esitettyä palveluprosessisabluunaa. Tällä sabluunalla tarkasteltiin kaikkien tässä selvityksessä mukana olevien alueiden vaihdosten edistämisprosesseja. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden yrittäjyysintentioita ja erityisesti jatkajayrittäjyysintentioita oli vuoden selvityksessä kartoitettu vain yhdessä ammattikorkeakoulussa. Nyt käsillä olevassa seurantaselvityksessä haluttiin vankempaa tietoa opiskelijoiden yrittäjyysintentioista, jotta voidaan varmemmalla äänenpainolla kuvata aitoa opiskelijoiden kiinnostusta jatkajayrittäjyyteen. Tällä vankemmalla tietopohjalla pystytään myös arvioimaan tarkemmin tarvittavia resursseja ja toteutettavia edistämistoimenpiteitä ammattikorkeakouluympäristössä. 1.2 Selvityksen prosessit, -aineistot ja aikataulu Selvityksen lähtökohtana tai vertailuaineistona on KTM:n julkaisusarjassa vuonna 2005 julkaistu ja vuoden 2004 aineistolla tehty selvitys yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisestä alueilla ja ammattikorkeakouluissa. Tässä selvityksessä luotiin maan kaikkia alueita kuvaavat yrittäjäpolvenvaihdosten (YPV) edistämisen profiilit ja vuotta 2010 tilannetta kuvaavat YPV:n edistämisen visiot. Näihin puitteisiin asemoitiin ammattikorkeakoulut siten, että alueen nykytilannetta kuvaavassa osuudessa hahmoteltiin myös ammattikorkeakoulujen sen hetkiset aktiviteetit ja roolit. Vastaavasti hahmoteltiin alueellisten YPV-visioiden yhteydessä myös ammattikorkeakoulujen tahtotiloja sukupolven- ja omistajanvaihdosten edistämisessä. Prosessissa kerättiin empiiristä materiaalia kolmessa vaiheessa: Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin Internetkyselypohja alueiden YPV:n edistämistoiminnassa olevien organisaatioiden edustajille. Tässä seurantaselvityksessä ei käytetty vuoden 2004 selvityksen kyselypohjaa sellaisenaan, vaan sitä muutettiin siten, että seurantakyselyssä paneuduttiin vain niihin kysymyksiin, joita oli käytetty KTM:n sarjassa vuoden 2005 alkukeväästä julkistetussa selvityksessä. Näiden Internetpohjaisten kyselyjen ja muun kerätyn materiaalin pohjalta valmistettiin aineistot alueellisia 1 E.K. Kangas (2007) Yritysten omistajavaihdosten palveluprosessi. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. 14

16 YPV-foorumeja varten, jotka toteutettiin samalla toimintaperiaatteella kuin vuoden 2004 tilannetta käsitelleessä selvityksessä. Alueellisissa YPV-foorumeissa oli pääsääntöisesti kaksi toimintamallia. Toisaalta hyväksyttiin Internet-tekniikalla laadittu YPV:n edistämisen profiilit ja lähdettiin hakemaan selityksiä tapahtuneille muutoksille. Toisaalta asetettiin kyseenalaiseksi Internetkyselyllä laadittu YPV-timantti ja lähdettiin ensi töiksi laatimaan osallistujien mielikuvia paremmin vastaavaa YPVtimanttia. Kolmas prosessi, jossa kerättiin empiiristä materiaalia, oli kuuden ammattikorkeakoulun, kahden yliopiston ja kahden yliopistokeskuksen opiskelijoiden yrittäjyysintentioita ja erityisesti jatkajayrittäjyyteen kohdistuneita intentioita koskeva tutkimus. Kuva 1. Selvitysprosessin päävaiheet Vuotta 2004 käsitelleen selvityksen pohjalta laadittiin Internet-kysely alueellisille YPVtoimijoille Alueellisille YPVtoimijoille suunnatun Internetpohjaisen Internet-pohjaisen kyselyn suunnittelu ja toteuttaminen 6 AMK:in, 2 yliopiston ja 2 yliopistokeskuksen opiskelijoiden yrittäjyysintentioiden internet-kyselyn suunnittelu ja toteuttaminen Alustavien alueellisten YPVtimanttien laatiminen Internetkyselyn tietojen pohjalta Alueellisten YPVfoorumien kokoonkutsuminen, istuntojen suunnittelu ja toteuttaminen Ohjausryhmätyöskentely: Synteesi alueellisten YPV-prosessien edistämisessä ja amkien rooleissa tapahtuneista muutoksista ja kehitystrendeistä Ohjausryhmätyöskentely: Suositukset ja jatkotoimenpiteet Selvitysprosessin kahdessa viimeksi mainitussa vaiheessa luotiin ensinnäkin synteesi alueellisissa YPV-edistämisprosesseissa ja niihin liittyvissä kehitystarpeissa tapahtuneista muutoksista. Samanaikaisesti tämän vaiheen kanssa mallinnettiin ammattikorkea-koulujen rooleissa ja aktiviteeteissa tapahtuneita muutoksia yleisemmällä tasolla. Viimeisessä vaiheessa pohdittiin selvitysprosessin aikana esiin nousseita kehittämisajatuksia, joista tärkeimmät ohjausryhmän mielestä on puettu suositusten ja jatkotoimenpiteiden muotoon. Tutkimus aloitettiin vuoden 2007 puolella. Ensin tehtiin vuoden 2004 tutkimuksesta Internet-pohjaiset kyselypohjat, jonka jälkeen toteutettiin alueellisille yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisestä vastaaville toimijoille suunnatut kyselyt. Alueellisten YPV-prosessien nykytilaa ja kehittämistarpeita kuvaavat timantit saatiin valmiiksi keväällä Opiskelijakyselyt toteutettiin loppuvuodesta 2007 alkukevääseen Alueelliset YPV-foorumit toteutettiin vuoden 2008 aikana. Loppuraportin kirjoittaminen toteutettiin loppuvuoden 2008 ja alkukevään 2009 aikana. 15

17 2 Alueilla ja ammattikorkeakoulujen rooleissa tapahtuneet muutokset 2.1 Muutoksia alueellisessa kehityksessä Muutoksia alueellisessa yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisessä Maakunnissa ja TE-keskusalueilla julkiselle tai julkisrahoitteiselle omistajan- ja yrittäjänpolvenvaihdospalveluille ja -järjestelmille asetetut välitavoitteet vuosille 2007/2008 ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Vuodelle 2010 asetetut omistaja- ja yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisvisiot ovat monella alueella hyvää vauhtia myös toteutumassa. Seuraavassa on yhteenvetomaisesti tunnistettu alueilla tapahtuneen kehityksen erityispiirteitä: Strategisessa mielessä omistaja- ja sukupolvenvaihdosten edistäminen ei ole enää toimijoiden tärkeysjärjestyksissä kovin korkealla. Neljässä viidessä vuodessa vaihdosten edistämisestä on tullut ns. arkinen asia. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelumallit, käytettävät tuotteet ja prosessit ovat vakiintuneet. Enää ei ole vireillä merkittäviä uusia projekteja. Vastaavasti suhtautuminen julkisten ja julkisrahoitteisten omistaja- yrittäjäpolvenvaihdosten (OV- ja YPV-) edistämisprosessien kehittämiseen lähinnä luopujayrittäjien näkökulmasta on hiipunut. Nykyiset palvelut ja tuotteet ovat osoittautuneet toimiviksi luopujapään ongelmien ratkaisuihin. Tässä mielessä monen alueen profiilissa oli tapahtunut muutoksia tässä suhteessa. Tulevaisuudessa alueilla korostuvat jatkajille ja yrityksen haltuunottoon sekä yrityksen kehittämiseen vaihdoksen jälkeen kohdistuvat palvelut ja asiantuntijatuotteet. Aikaisemmin oltiin enemmän kiinnostuneita OV- ja YPV-palveluiden ja tuotteiden rakentamisesta ja niiden toimivuuden varmistamisesta alueilla. Nyt ollaan enenevässä määrin kiinnostuneita näiden tuotteiden, palvelujen ja toimintamallien tuloksellisuudesta. Mitä vaihdoksen tuloksellisuudella tarkoitetaan? Tarkoitetaanko sillä sitä, että vaihdos on teknisesti hyvin saatu toteutetuksi? Vai tarkoitetaanko sillä sitä, että vaihdoksen jälkeen yritys lähtee kehittymään ja kasvamaan? Työ- ja elinkeinoministeriölle suositeltiin ns. mittarityöryhmän asettamista, jotta vaihdoksia voidaan arvioida yhtenäisellä mittaristolla. Mitkä ovat ne asiakassegmentit, joihin tulevaisuudessa julkisia ja julkisrahoitteisia OV- ja YPV-palveluja tulee kohdistaa? Alueilla ollaan hyvinkin yksimielisiä siitä, että mikroyritykset tarvitsevat erityisesti julkisia 16

18 omistajanvaihdospalveluja, koska ne ovat yritysvälittäjille liian pieniä asiakkaita. Tyypilliseksi julkisen OV-/YPV-palvelun kohteiksi asemoituivat 4-20 henkeä työllistävät yritykset. OV-/YPV-palvelutarpeiden ennakointiin tulisi kiinnittää tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota. Tarvitaan sekä keskitettyjä tiedonkeruujärjestelmiä (pk-barometrin tyylisesti) että alueellisia että seudullisia syvällisemmin vaihdokseen tulevien yritysten ja potentiaalisten jatkajien tarpeiden tunnistamiseen kohdistuvia selvityksiä ja tutkimuksia. Vain tällä tavalla voidaan palveluja erilaistaa eri asiakasryhmille. Alueellinen yhteistyö OV-/YPV-asioissa on selkiintynyt. Julkiset OV-/YPV-palvelut ovat keskittyneet harvempien toimijoiden palvelutoiminnaksi, jotka on integroitu näiden organisaatioiden olemassa olevaan toimintaan. Toimijatahot eivät ole enää rakentaneet erillisiä rakenteita näitä tarkoitusperiä varten. Omistus on kansainvälistymässä. Tästä on nousemassa vakava haaste myös julkisille OV-/YPV-toimijoille. Onko meillä tuotteita ja palveluja tähän tarkoitukseen? Joka tapauksessa tämä on lähitulevaisuudessa selkeä osaamishaaste sekä julkisille että yksityisille OV-/YPV-palveluille ja palvelujen tuottajille. OV-/YPV-prosessien kehittymisessä on nähtävissä useitakin kehityssuuntia. Ensinnäkin omistajan- ja yrittäjänpolven vaihdosten edistäminen on pääsääntöisesti ollut projektiluonteista. Viimeisten neljän- viiden vuoden aikana on hyviäkin palvelumalleja lopetettu, kun jatkorahoitusta OV-/YPV-hankkeelle ei ole myönnetty. Toisena kehitystrendinä voidaan pitää sitä, että omistajanvaihdoshype alkaa olla jo ohi. Näiden asioiden edistäjät alueilla alkavat olla sitä mieltä, että vaihdokset hoituvat julkisesta palvelutarjonnasta huolimatta. Vaihdosten edistämistä varten ei tarvitse enää perustaa uusia organisatorisia rakenteita, vaan ne hoituvat olemassa olevien rakenteiden puitteissa. Tästä syystä omistajanvaihdosasiat eivät enää ole alueiden keskeisten edistäjäorganisaatioiden strategioiden prioriteeteissa korkealla. Kolmas kehitystrendi liittyy siihen, että OV-/YPV-asioiden edistäminen on enenevässä määrin nykyisten edistäjäorganisaatioiden ja oppilaitosten olevassa olevien organisatoristen rakenteiden puitteissa tehtävää työtä. Tämä on aiheuttanut sen, että organisaatiot panostavat entistä enemmän neuvojien ja oppilaitosten opettajien valmentamiseen, jonka kohteena ovat vaihdosten suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä myös vaihdosten jälkeisiin kehitystehtäviin liittyvät kokonaisuudet. Neljäntenä asiana on julkisten ja julkisrahoitteisten OV-palvelujen havaittu erilaistumiskehitys. Mm. Pohjois-Savossa ja Pirkanmaalla keskitytään yrityskauppoihin siten, että julkisten edistäjien prosessit tähtäävät kauppojen valmisteluun ja varsinainen kaupantekovaihe toteutetaan yksityisten toimijoiden toimesta. Tätä voidaan nimittää esimerkiksi julkisella osarahoituksella toteutettavaksi yritysvälitysmalliksi. Tässä mallissa maakunnallisella hankkeella haetaan luopujayrittäjien ja potentiaalisten jatkajien keskuudessa näkyvyyttä, joka vetää puoleensa sekä ostajia että myyjiä. Tähän malliin kuuluu rekisterit sekä myyjistä että ostajista/jatkajista. Hankkeen puitteissa tapahtuu näiden tahojen matching. Hankkeeseen sisältyy myös 17

19 ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen ostoja (arvonmäärityksiä, lisäselvityksiä yms.). Sen jälkeen kun osapuolet alkavat vakavasti miettiä kaupantekoa, siirretään toteutus yksityisille palveluntuottajille. Omistajan- ja sukupolvenvaihdosten onnistumisen yhtenä edellytyksenä on se, että vaihdoksen kohteena oleva yritys on riittävän hyvässä kunnossa. Yrityksen tilaa koskeviin tekijöihin, kuten yrityksen kilpailukykyyn tai -asemaan, taloudelliseen tilaan, tuotteiden ja/tai palvelujen kysyntään, tuottavuuteen, toimialan tilanteeseen, yrityksen varallisuuteen ja koneiden ja laitteiden kuntoon, tulee kiinnittää huomiota ajoissa ennen varsinaista vaihdosta. Omistajanvaihdos ja siihen valmistautuminen tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden yrityksen liiketoiminnan tarkasteluun laajemminkin. Ilmeistä on, että luopujat eivät aina välttämättä kykene arvioimaan yrityksensä tilaa neutraalisti. He voivat arvioida sen arvon todellista arvoa korkeammaksi. Toisaalta jatkajat voivat suhtautua yrityksen tilaan sen todellista tilaa kriittisemmin. (Stenholm, Isoviita, Laitinen, 2007) Jatkajat näyttävät suhtautuvan luopujia varovaisemmin yrityksen tilaan. Lähes jokaisella tarkastellulla ulottuvuudella jatkajien näkemykset yrityksen tilasta olivat heikommat kuin luopujilla. Luopujat kokivat yrityksen taloudellisen tilan selvästi paremmaksi kuin jatkajat. Tämän suuntaiset tulokset ovat loogisia sen takia, että luopujat arvostavat yrityksiään eri tavalla kuin ostajat ja/tai jatkajat sekä nykytilanteen osalta ja kehittymismahdollisuuksien osalta. Yrityksen koolla tai toimialalla ei ollut yhteyttä yrityksen tilaa koskeviin arvioihin. Yrityksen tilan nähtiin vaikuttavan myös siihen, kuinka tärkeänä luopujat kokevat läsnäolonsa yrityksen vaihdoksen jälkeen ja tiedon siirtämisessä jatkajalle. Nousujohteisessa yrityksessä luopuja kokee tiedon siirtämisen jatkajalle tärkeäksi, kun taas huonommin menestyneessä yrityksessä jatkajan rooli yritystoiminnan kehittäjänä nähdään merkittävämpänä. Kuva 2. Luopujien ja jatkajien arviot yrityksen tilasta vaihdosta suunniteltaessa; % -osuus erinomaiseksi arvioiduista yrityksistä kummassakin ryhmässä, n=119 (Laadittu Stenholm, Isoviita-Laitinen (2007) aineistosta) 18

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy 050 4000 523 Sakari Oikarinen 1. Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana yleensä konfliktitilanteiden

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä. Kevät 2011

Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä. Kevät 2011 Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä Kevät Päijät-Häme kevät JOHDANTO Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2009.

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Reteaming kehittymisen malli. Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila

Reteaming kehittymisen malli. Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila Reteaming kehittymisen malli Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila Motivaatio Kiintoisa tavoite Voimavarat Edistymisen seuranta Orientoituminen Keskustele pienryhmissä Mihin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Aspa-säätiö. Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy

Aspa-säätiö. Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy Aspa-säätiö Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy Sisältö Projektin tavoite ja tunnusluvut 3 Verkkoaivoriihi osallistujan silmin

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot