Kotitilalta1/2011. HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin s Neuvonta kuuluu lihayrityksen rooliin s Rypsiporsas näkyy läpi vuoden s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitilalta1/2011. HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin s. 4 5. Neuvonta kuuluu lihayrityksen rooliin s. 14 15. Rypsiporsas näkyy läpi vuoden s."

Transkriptio

1 Kotitilalta1/2011 Satu ja Kari Alakylä: Neuvonta kuuluu lihayrityksen rooliin s Rypsiporsas näkyy läpi vuoden s. 25 HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin s. 4 5

2 pääkirjoitus HK Rypsiporsas erilaistaa suomalaista sikamarkkinaa Nyt sitä saa! HK Rypsiporsas on jalkautunut vähittäiskauppoihin helmikuun alusta alkaen. Valikoimissa on sekä kuluttajapakattuja lihoja että lihavalmisteita. HK Rypsiporsas muuttaa suomalaisten käsitykset sianlihasta. Sen rasvan laatu sisältää ravitsemussuositusten mukaisesti ⅔ pehmeää rasvaa ja jopa neljä kertaa enemmän omega 3 -rasvahappoja kuin tavallinen porsaanliha. Tuotteet näyttävät hyviltä, maistuvat hyviltä ja ovat terveellisempiä. HK Rypsiporsasta voi syödä hyvällä omallatunnolla. Miksi HK Rypsiporsas on tärkeä HK:n sikaketjulle? Viime vuoden aikana suomalainen sikaketju menetti markkinaosuutta ulkomaiselle tuontipossulle. Siinä eivät auttaneet kotimaisen sianlihan salmonellattomuus, jäljitettävyys eikä eläinten hyvinvointi. Hinnan merkitys on suuri, jos kuluttaja ei koe erottuvuustekijöitä selkeinä ja itselleen merkittävinä. HK Rypsiporsas on tässäkin mielessä ainutlaatuinen koko maailmassa. Pyrimme rakentamaan omaan sikaketjuumme selkeästi erottuvaa lisäarvoa kuluttajille, josta hyötyy ennen kaikkea oma alkutuotantoketjumme. Lisäarvoa, jolla HK ketjun sikatalous menestyy tulevaisuudessa ja josta kuluttajat ovat valmiita maksamaan sille kuuluvan arvon. Toivottavasti tämä työ luo ketjuumme sisäistä ammattiylpeyttä ja yhdistää koko ketjun tekemisen kiinteästi toisiinsa. Rypsiporsas -tuotteiden laadukkuuden takeena on eläinten hyvä hoito tiloilla, niiden huolellinen kasvatus ja ruokinta. Laadukkuudesta viestivät myös viimeistellyt ja huolella tehdyt tuotepakkaukset. Kaupan päälle kuluttaja saa lihan rasvahappokoostumuksen muutoksen ravitsemussuositusten mukaiseksi. Työsarka on vasta alussa, mutta kaupan vastaanotto kertoo suuresta mielenkiinnosta tätä työtä ja tuotteita kohtaan. Siitä kannattaa olla ylpeä! Tämä lehti on ensimmäinen Kotitilalta-lehti. Nimen muutoksen taustalla ovat HK Agrin toiminnan laajeneminen broilereiden alkutuotantoon ja rehukauppaan. Nimellä halutaan kertoa siitä, mistä HK:n maistuvien ja houkuttelevien tuotteiden raaka-aine on peräisin HK:n kotitilalta. Toivotan antoisia lukuhetkiä lehden parissa. Palaute on tervetullutta niin ulkoasun kuin sisällönkin osalta. Terveisin, Kari Tillanen SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin 4 Sikaketjun palvelut samalta tiskiltä 6 Sikatila arvostaa neuvontapalveluja 8 Hyödynnä heteroosi porsastuotannossa! 10 Rehutiedot avaavat uusia näköaloja 12 Sikala pystyyn kustannustietoisesti 13 HK Agrin naudanhankinta kasvaa 14 Kehitysohjelmat siivittävät tuloksiin 16 Täytä tuotantosuunnitelma Sinetissä 18 Sonneja tarjolla hyvillä papereilla 19 Siipikarjaketju hallitsee tarkan yhteispelin Munittamo kaksinkertaistui, työ keveni Tarvikkeita joka lähtöön 24 HK Rypsiporsas näkyy koko vuoden 25 Herkutellaan Rypsiporsaalla 26 Palveleva LSO Osuuskunta 28 Ajankohtaista 30 Snabbt och kort 31 Kannen kuva: Merja Ojala Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh , Päätoimittaja Kari Tillanen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , Taitto Päivi Liikamaa, puh , phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla Kotitilalta 1/2011

3 MARKKINAKATSAUS Vientimarkkinoilla haastava tilanne Sikateurastus on toiminut täydellä teholla. Markkinatilanne sianlihassa on vuoden vaihteen jälkeen ollut tarjontavoittoinen. Varsinkin vientimarkkinoilla hinnat ovat alkuvuonna olleet laskussa. Vilkkaan joulukinkkusesongin jälkeen hiljentynyt kotimaan kysyntä on lisännyt sianlihan vientitarvetta tilanteessa, jossa varastot olivat jo ennestään korkeat. Ensimmäiset HK Rypsiporsas -tuotteet ovat tulleet markkinoille helmikuun aikana. Uutuus on otettu vähittäiskaupassa positiivisesti vastaan, minkä ansiosta HK Rypsiporsaan tuottajahintaa on voitu hieman nostaa. Tammikuun aikana sikateurastus on toiminut täydellä teholla, ja ilmoitettu sikamäärä on pienentynyt sian viikkovauhtia. Lähelle tasapainoa päästään helmikuun aikana. Keskipaino, joka oli vuoden vaihteessa 90 kilon tuntumassa, on tammikuun loppuun mennessä laskenut puolella kilolla. Porsaat menivät joulukuun alkuviikkoina hyvin kaupaksi, mutta sen jälkeen on palattu ruuhkaisempaan aikaan. Välitämme viikoittain yli porsasta. Pyrimme nostamaan sikaloiden verkostoitumisastetta, jotta porsaat saadaan säännöllisesti liikkeelle. Ulf Jahnsson Naudoilla hyvä kysyntä Vuodenvaihde käänsi nautatilanteen nopeasti tasapainoiseksi ja myös nuorien nautojen noudot tapahtuvat keväällä nopeaan tahtiin. Kevään aikana nautojen tasainen tarjonta on koko ketjun toiminnan kannalta ensisijaisen tärkeää, jotta pystymme vastaamaan naudan hyvään kysyntään kuluttajamarkkinoilla. Teurassuunnitelmia tekevien tilojen kannattaa miettiä nuoren naudan aikaistamista kesältä keväälle. Perinteisesti loppukevät on ollut nautojen osalta niukkaa aikaa, mutta heti juhannuksen jälkeen tilanne on kääntynyt runsaampaan tarjontaan ja tämä on heijastunut noutoaikoihin. Tammikuun viimeisten viikkojen aikana vasikoiden tarjonta jatkui runsaana. Lypsykarjatilojen kanssa on tehty runsaasti uusia tuotantosopimuksia, ja tämä näkyy nyt vasikoiden määrässä. Tilannetta on helpotettu nopeuttamalla kasvattamoiden kiertoa aina kun mahdollista. Joka tapauksessa vasikan noudot ovat kevään viikkoina jonkin verran siirtyneet ja terniä on siirtynyt perinteiseksi vasikaksi. Kevään edetessä tilanne helpottuu. Tarvitsemme ketjuumme uusia naudankasvattajia ja naudankasvatukseen investoivia tiloja. Sami-Jussi Talpila Broilerilla edelleen kasvua Broilerinlihan tuotanto Suomessa nousi vuonna 2010 noin 88 miljoonaan kiloon. Kulutus kasvoi viisi prosenttia ja Broilerinlihan kysynnän odotetaan kasvavan suotuisasti vuonna kulutuksesta noin 88 prosenttia oli kotimaista lihaa. Broilerinlihan kysynnän odotetaan kasvavan suotuisasti vuonna 2011, ja tuotanto nousee arviolta 95 miljoonaan kiloon. Rehukustannus oli keväällä 2010 alhaisella tasolla, mutta heti puintien alkaessa viljan hinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun, joka on jatkunut tähän päivään saakka. Vuosi 2011 alkoi kovassa hintapaineessa. Viljan ja rehuraakaaineiden hinnat ovat maailmanlaajuisesti epävakaat ja kustannusten ennustaminen on entistä vaikeampaa. Vuosi sitten voimaan tullut siipikarjan tuoreliha-asetus luo edelleen haasteita koko ketjun sujuvaan ja varmaan toimintaan. Alkutuotannon tehtävänä on huolehtia hyvän ja laadukkaan raaka-aineen riittävyydestä kaikissa markkinatilanteissa. Jarmo Seikola Kotitilalta 1/2011 3

4 HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin Uusi HK Agri on valmiina tarjoamaan lihantuottajilleen parhaat mahdolliset hankinnan ja alkutuotannon palvelut. Organisaation rakenteen tiivistäminen tuo myös taloudellista hyötyä. Kolmessa eri yhtiössä toimineet lihanhankinnan ja alkutuotannon palvelut koottiin vuoden alussa saman katon alle, ja syntyi HK Agri Oy. Toimitusjohtaja Kari Tillanen perustelee muutosta kahdella asialla: toimintaympäristössä tapahtuneilla muutoksilla ja tarpeella trimmata organisaation tehokkuutta. Tuottajat toimivat entistä ammattimaisemmin ja tekevät suuren mittaluokan investointeja. Koko tuotanto- 4 Kotitilalta 1/2011

5 Teksti Raila Aaltonen Piirros Kati Kelo Pisimmällä eläinvirtojen ohjaus on broileri ketjussa. ketjun ohjauksen on oltava kunnossa, sillä suuria kasvattamoinvestointeja ei voi pitää vajaakäytöllä. Nautatiloilla korkeat käyttöasteet vaativat katkeamatonta hyvälaatuisten vasikoiden saantia sekä ruokinnallista osaamista, jolla saavutetaan riittävän korkeat teuraspainot. Siantuotannossa eläinvirtojen ohjauksen onnistuminen on keskeisen tärkeää, ja myös siellä rehustuksen rooli kasvaa. Pisimmällä eläinvirtojen ohjaus on broileriketjussa. Kannattavuus edellyttää myös tasalaatuista eläinainesta. Siipikarjaketju kulkee tässä etunenässä, mutta Tillanen näkee vaatimusten kasvavan myös sian- ja naudanlihan tuotantoketjussa. Raaka-aineen alkuperä kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän. Muutoksella koko alkutuotanto saadaan tiiviimmin osaksi HK:n brändiä. Ketju on yhdessä vahva HK Agrin toiminnot on jaettu selkeisiin kokonaisuuksiin, joita johtavat LSO Foodsista tutut henkilöt. Ulf Jahnssonin vastuulla ovat sian hankinta ja rehuratkaisut, Sami-Jussi Talpila vastaa naudan hankinnasta ja kuljetuksista. Alkutuotannon kehittämistä ja neuvontaa johtaa Olli Paakkala. Broilerin sopimustuotantoa johtaa Jarmo Seikola. Seikola siirtyi HK Ruokatalosta HK Agriin, kuten yhtiön koko siipikarjatiimi. Alkutuotanto ja palvelutoiminnat ovat samantyyppisiä eri eläinlajeilla. Yhteisenä tavoitteena kaikilla on saada jalostettavaksi oikeanlaatuista raaka-ainetta oikeaan aikaan. Tämä koskee niin teuraseläinten kokoa kuin raaka-aineen muutakin laatua, Tillanen perustelee. Hän uskoo yhtenäisen toimintatavan helpottavan ketjuohjausta. Kun aikaisemmin tuotantoketjussa kukin toimija keskittyi oman vaiheensa optimointiin, nyt pystytään tarkastelemaan koko ketjua alusta loppuun ja siten vähentämään virhekustannuksia. Kalliit kiinteät kustannukset ketjussa on jaettava entistä suuremmalle kilomäärälle, jotta tehokkuudessa päästään kilpailijamaiden tasolle. Sikaketju on hyvä esimerkki siitä, miten kokonaisuus muodostuu. Kilpailukyvyn rakentaminen alkaa eläinaineksesta, siihen vaikuttavat niin porsastuotannon tehokkuus kuin lihasikalan päiväkasvu ja kiertonopeus. Tuottaja saa omalta kenttäedustajaltaan nyt entistä laajemman palvelupaketin. Kenttäedustajien rooli kasvaa mm. ruokintaneuvonnassa. Miljoonia raaka-ainekiloja Yritys liikuttelee vuosittain merkittäviä eläinmääriä. Teuraseläimiä tulee ruholi- Rehukaupassa kilpailemme avoimilla markkinoilla. haksi laskettuna noin 150 miljoonaa kiloa. Niiden saamiseksi tiloille on viety 30 miljoonaa untuvikkoa, porsasta ja runsaat vasikkaa. Lisäksi teollisuudesta kulkee tiloille erilaisia rehukomponentteja yli tonnia vuodessa. Rehuliiketoiminta kasvoi vuonna 2010 ennätysmäisen nopeasti. Kasvu volyymissa oli noin 25 prosenttia viime vuonna. Lounaisfarmi sulautui nyt kokonaan HK Agriin. Rehuyhtiö on tuonut merkittävää lisäarvoa lihayrityksen palvelutarjontaan. Rehukaupassa kilpailemme avoimilla markkinoilla. Tavoitteemme on hyvä palvelupaketti, joka tuottajan kannattaa käyttää hyväkseen. Kasvu osoittaa, että olemme kyenneet tarjoamaan lihatiloille kilpailukykyisiä ratkaisuja, Tillanen toteaa. Sisäistä tehokkuutta Uusi, tiiviimpi toimintamalli säästää hankintakustannuksia. Toimintojen siirtäminen kolmesta yhtiöstä yhteen vähentää päällekkäistä työtä hallinnossa. Tämä muutos ei näy tuottajalle muutoin kuin yhtiön tuottavuuden paranemisena. Markkinoilta vastaavan lisärahan saaminen on haastavaa. Tillanen toivoo palautetta uudesta toimintamallista. Mikään organisaatio ei ole itsetarkoitus, ja tuhatvuotisia organisaatioita ei ole. Tärkeintä on, että palvelujen saatavuus ja taso ovat tuottajien edellyttämällä tasolla. Kotitilalta 1/2011 5

6 Kuva: Pasi Leino Sikaketjun palvelut samalta tiskiltä HK Agri tarjoaa kaikki sianlihan tuotantoneuvonnan, lihanhankinnan, logistiikan ja ruokinnan ratkaisut yhdeltä tiskiltä. HK Agrin komponenttiruokinta tarjoaa siantuotantoon edullisen ja toimivan rehustusmallin. Nopea kierto lihasikalassa on tärkeää porsasvirtojen sujumiseksi. Kierron nopeuttamisesta palkitaan entistä paremmin. Ulf Jahnsson Johtaja, sian hankinta ja rehuratkaisut Vuoden vaihteessa HK:n lihantuotantoketjun kaikki alkutuotantoon liittyvät toiminnot yhdistettiin saman sateenvarjon alle. Yhtiön nimi vaihtui HK Agriksi. Entistä paremmalla organisoitumisella yritys haluaa edelleen vahvistaa läsnäoloaan tuottajien arjessa. Tuotantoneuvonnan, hankinnan, logistiikan ja ruokintaratkaisujen palvelumme ovat nyt kaikki saatavana samalta tiskiltä. HK Agrin tavoitteena on omilla toimenpiteillään ja ratkaisuillaan olla vaikuttamassa siihen, että lihan tuotanto jatkossakin on kannattavaa ja kilpailukykyistä suhteessa kilpailijamaihin. Tuotoksen kasvu on välttämätöntä suomalaisen lihantuotannon kilpailukyvyn kehittämiseksi. HK Agrin ketjussa tilojen tuotantotulokset emakkoa kohti paranevat vuosi vuodelta. Vuosituotos nousi viime vuonna noin 0,6 porsaalla per emakko. Tämä johtuu emakkosikaloiden managementin ja myös eläinaineksen paranemisesta. Uusia sikalainvestointeja tehdään kohtalaisen verkkaisesti. Niiden myötä yksikkökoko kasvaa, mikä on edellytys kannattavaan tulevaisuuden lihantuotantoon. Usean hankkeen rakennustyöt ovat alkamassa keväällä Kotitilalta 1/2011

7 Lassila Grannas Prami Rekola Heikkilä Heiskanen / Rekola Ylöstalo Heiskanen Jokaisella tuottajalla on oma kenttäedustaja ja hankintatoimihenkilö. Rehumyyntiä Heikkilän ja Pramin alueella sekä Lassilan alueen eteläosissa hoitaa Saarisen Jouni. Pirjo Leva palvelee rehuasiakkaita Ylöstalon alueella ja Lassilan alueen pohjoispuolella. Rakentamiskustannusten alentaminen on haaste, jonka kanssa HK Agri on tehnyt paljon töitä. Työ jatkuu, sillä lihasikapaikan ja emakkopaikan hinta ei voi olla Suomessa yhtään kalliimpi kuin Euroopassa. Komponenttirehustus laajenee HK Agrin strategia rehuissa on kotoisen viljan täydennys. Kannattavin rehuratkaisu löytyy, kun kotoiset raaka-aineet täydennetään mahdollisimman optimaalisesti ja kustannustehokkaasti teollisuuden sivujakeilla. Kannattavuus edellyttää, että kuljetusmatkat eivät ole liian pitkät ja logistiikka pidetään kilpailukykyisenä. Elintarviketeollisuuden kanssa solmittujen uusien sopimusten ansiosta komponenttiruokinnan osuutta HK:n lihantuotantoketjussa voidaan edelleen lisätä. Komponenttiruokinnan optimointi vaatii osaamista ja eri raaka-aineiden soveltuvuuden ymmärtämistä, oli sitten kysymys naudasta tai lihasiasta. Tässä HK Agri aikoo olla jatkossakin suunnannäyttäjä. Sianlihan hankinnan sopimuskäytäntöä vietiin viime vuonna entistä enemmän tehokkaan ketjuajattelun suuntaan. Kiertonopeuden tehostamista lihasikalassa kannustettiin paremmalla lihan hinnalla. Vuoden alusta lähtien kierron nopeuttamisesta palkitaan entistä paremmin. Nopea kierto on tärkeä asia porsasvirtojen sujuvuudelle. Toimivassa ketjussa porsasruuhkaa voi ohimenevästi ilmetä vain poikkeustapauksissa. Tärkeätä on myös edelleen kehittää porsastuotantoa. Hyviä tuloksia on saavutettu, mutta esimerkiksi Tanskan tai Hollannin porsasmääriin on vielä matkaa. Jatkamme määrätietoisesti sikagenetiikan kehittämistä. Rehunhinnan vaihteluihin totuttava Viime vuoden markkinat olivat sianlihan osalta kaksijakoiset. Alkuvuonna ennusteet osoittivat sianlihantuotannon vähenevän koko maassa noin neljällä prosentilla, mutta syksyä kohden sikamäärä kasvoi, ja tuotanto aleni vuonna 2010 lopulta vain 1,3 prosenttia verrattuna vuoteen Kokonaisvolyymi oli 203 miljoonaa kiloa. Kulutus kasvoi viime vuonna kolme prosenttia, mutta samalla kasvoi myös tuonti. Venäjän ilmoitus viljan vientikiellosta sai heinäkuun lopussa aikaan voimakkaan hintareaktion, joka vaikutti merkittävästi kaikkiin olennaisiin rehujen raaka-aineisiin, ennen kaikkea viljoihin. Raaka-ainemarkkinan tuleva kehitys on miltei mahdotonta ennustaa. Si- Omavalvonta keskeistä Rypsiporsas -tuotannossa Lihasikapaikan tai emakkopaikan hinta ei voi olla Suomessa yhtään kalliimpi kuin Euroopassa. ka-alan toimijat saavat tottua siihen, että hinnat voivat erittäin nopeasti nousta ja myös laskea. Maailmanlaajuisesti rehuraaka-aineiden, varsinkin viljojen varastotilanne on niukka. Kysyntä on edelleen kasvussa kehittyvillä markkinoilla, kuten Aasiassa, ja näin uskotaan tilanteen toistaiseksi jatkuvan. Turbulenssi jatkuu Euroopan sikamarkkinoilla. Tammikuun alussa paljastunut dioksiinikriisi laski Saksan sianlihan hintanoteerausta kolmessa viikossa noin 40 senttiä kilolta. Kriisin vaikutukset Suomeen ovat vielä vaikeat arvioida. Toivottavasti viimeistään nyt puhtaan suomalaisen lihan arvostus kasvaa siten, että kuluttajat ovat valmiita myös maksamaan sianlihasta oikeudenmukaisen hinnan. Sianlihantuottajat ovat ottaneet HK Rypsiporsas -konseptin vastaan erittäin positiivisesti. Tuotantosopimuksia on tehty syyskuusta alkaen suunnitellussa tahdissa. Tavoitteena oli saada jo alkuvuodesta merkittävä osa lihasikatuotannosta sopimuksen piiriin ja näin myös on tapahtunut. Rypsiporsas -tuotannossa omavalvonnalla on keskeinen merkitys. Ruokinnan omavalvonnalla varmistetaan sovitun laadun täyttäminen. Tilat ottavat omavalvonnan osaksi rutiineja heti tuotannon aloitusvaiheessa. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat rehunäytteiden ottaminen ja analysointi säännöllisesti ja rehuseoksen kokonaisrasvojen mittaaminen. HK Ruokatalon kuluttajalupaus tuotteesta on, että sianlihan rasvan kovat rasvahapot ovat muuttuneet entistä pehmeämmiksi ja omega 3 -rasvahappojen määrä on noussut. HK Rypsiporsaan markkinointi ja myynti alkoi helmikuussa. Suomalaiset kuluttajat voivat ensimmäisinä maailmassa valita lautaselleen entistä terveellisempää porsaanlihaa. Kotitilalta 1/2011 7

8 Sikatila arvostaa neuvontapalveluja Sauvolaiset Satu ja Kari Alakylä ovat tottuneet luottamaan lihayrityksen neuvontaan ja alkutuotannon kehityspalveluihin. HK Agri sai heti vahvan aseman tilan yhteistyökumppanina, kun Lounaisfarmista tuli osa alkutuotantoyhtiön toimintaa. HK Rypsiporsas innostaa Satu Alakylä kokee tuotannon kehittämisen suurena haasteena. Yhdistelmätuotannossa on paljon eri tuotantovaiheita, jotka kaikki olisi saatava hyvälle tasolle. Mahdollisimman hyvään pyritään, mutta käytännössä ylä- ja alamäet vuovaihdoksen isännän kotitilalla kolme vuotta aikaisemmin ja jatkaneet Kari Alakylän isän, Juhani Alakylän 70-luvulla aloittamaa sianlihantuotantoa. Emakkopuoli oli molemmille kokonaisuudessaan uutta. Neuvontakokonaisuus oli hintansa arvoinen. Oli hyvä saada tuekseen asiantuntijajoukko, jolla oli kokemusta jo monesta vastaavasta hankkeesta. Ensimmäistä emakkosikalaa rakentavina Kun Alakylät kahdeksan vuotta sitten rakensivat emakkosikalan, he ottivat LSO Raksasta kaiken hyödyn irti. Suunnitelmia hiottiin huolella Kimmo Haapasen kanssa, ja silloinen tuotantoneuvoja Melina Lindegren suunnitteli uudiseläinhankinnan askel askeleelta. Talouslaskelmat saatiin samasta talosta, silloisesta LSO Foodsista. Alakylät olivat tehneet sukupolvenemme olisi edes pystyneet kokoamaan kaikkea tarvittavaa tietoa eri paikoista. Ehkä tilanne olisi toinen, jos vakiintunutta tuotantoa oltaisiin laajentamassa, Kari Alakylä pohtii. Neuvonnan tuki oli tarpeen myös porsastuotannon alkuvuosina. Silloin LSO Foodsin tuotantoneuvojat kävivät sikalassa usein katsomassa, että kaikki sujuu kuten pitää. 8 Kotitilalta 1/2011

9 Teksti Raila Aaltonen Kuvat Merja Ojala Alakylän sikala tuottaa itse emakkoaineksensa Finnpigin siemenellä. Satu Alakylällä on vastuullaan sekä siitoseläinten että lihaporsaiden tuotanto. rottelevat ja aina tulee eteen uutta selvitettävää. Lihasikalasta on joulukuusta lähtien valmistunut terveellisemmän rasvakoostumuksen omaavia teurassikoja. HK Rypsiporsas -sopimuksessa sikojen ruokinta on tarkasti ohjeistettu. Tuotannon alkuvaiheessa tila on tehnyt tiivistä yhteistyötä teurastamon neuvonnan kanssa. Ruokinnassa emme enää voi kokeilla omia ideoita. Rypsiporsaan ajatus on kuitenkin sen arvoinen, että haluamme olla mukana. Odotusarvona on sianlihan arvostuksen ja sitä kautta aikanaan myös hinnan nousu, sanoo Kari Alakylä. Lihayrityksen rooliin kuuluu tarjota neuvontaa ilman kotiinpäinvetoa. Hyödyllistä neuvontaa Lihasikalassa käytetään oman ja lähiseudulta ostetun rehuohran lisäksi HK Agrin tiivisteitä, liemiä ja nyt myös rypsiöljyä. Liemirehua hörppivät myös tiineet emakot, sen sijaan porsitus- ja vieroitusosastoilla on käytössä kuiva täysrehu. Alakylät uskovat saavansa rehujen lisäksi HK Agrilta kilpailukykyiset palvelut muuhunkin tuotannon kehittämiseen. Heidän mielestään lihayrityksen rooliin kuuluu tarjota neuvontaa ilman kotiinpäinvetoa. Satu Alakylä nostaa esimerkiksi tilalla ajankohtaisen rokotusohjelman. Jos lääkeyritys neuvoo rokotuksissa, se pyrkii luultavasti maksimoimaan valmisteiden käytön. HK Agrilta odotan käytännönläheisiä ohjeita, joilla tuottaja pääsee hyviin tuloksiin. Lihayrityksen asiantuntijat seuraavat uusinta tietoa ja heillä on käytettävissään monien tilojen kokemukset. Haluan saada neuvot myös helposti ja nopeasti. Alakylät lähtisivät mielellään mukaan myös pienryhmätoimintaan, jossa tuotannollisia kysymyksiä voisi ratkoa toisten samankokoisten yhdistelmätilojen kanssa. Vaikka tuntuu hankalalta järjestää päivän poissaolo tilalta, se on aina palkinnut vaivan. Sinettiin lisää tietoa Sinetti on pariskunnan mielestä joustava tiedonsaantikanava. Palvelun käytettävyyden hiominen saa kiitosta Kari Alakylältä, mutta neuvonta-artikkeleita saisi olla enemmän. Kun palvelua käytetään joka tapauksessa viikoittain teuraiden ilmoittamiseen, olisi samalla vaivatonta käydä lukemassa neuvojien lyhyitä artikkeleita. Tuottajalehti ei tietokanavana ole riittävän nopea. Sikapuolella terveysasiat herättävät aina uusia kysymyksiä, ja tietoakin tulee koko ajan lisää. Akuuteissa tilanteista puhelin on paras. Soitan terveysasioissa omalle eläinlääkärille tai HK Agrin tuotantoneuvojalle, Satu Alakylä sanoo. Tilalla tuumaillaan jo seuraavaa askelta tuotannon kehittämisessä, sillä vanha lihasikala alkaa olla tiensä päässä. Ajatusta on jo hieman pyöriteltykin Haapasen Kimmon kanssa. Jos uusi lihasikala rakennetaan, sen yhteyteen tulisi myös emakoiden tiloja. Porsastuotantoa kehitetään yhdessä loppukasvatuksen kanssa, sillä Satu ja Kari Alakylä haluavat kasvattaa kaikki porsaansa itse myös jatkossa. Kari ja Satu Alakylä käyttävät HK Agrin tuotanto- ja talousasiantuntijoiden apua 130 emakon yhdistelmäsikalassaan tarpeen mukaan. Kotitilalta 1/2011 9

10 Hyödynnä heteroosi porsastuotannossa! Kannattavan porsastuotannon perustaksi tarvitaan määrätietoinen jalostustyö kolmella sikarodulla. Valkoisia rotuja risteyttämällä saadaan tuottavimmat emakot, ja kolmannen rodun karjun käyttö tuo lisäpuhtia porsaille. Timo Serenius Nordic Genetics Jalostus on sikatalouden tuotekehitystä. Tehokkaan jalostusohjelman lisäksi sika-aines on myös nopeasti jalkautettava tuotantoon, sillä vasta silloin jalostusohjelmista saadaan kaikki potentiaali realisoitua sikatalouden hyödyksi, suurempina pahnueina ja parempina lihasikoina. Lihaporsaita tuottavien tilojen emakkokannasta on tällä hetkellä suurin osa muuta kuin ensimmäisen polven risteytyksiä (yorkshire x maatiainen). Monissa tapauksissa sikalassa seisoo suuri joukko lihasikalasta takaisin valittuja kolmirotuensikoita, joiden perimästä isärotu kattaa puolet. Hieman parempi tilanne on niillä emakkotiloilla, jotka uudistavat eläinkantaa sik-sak menetelmällä. Jalostuksella päästään eteenpäin Finnpigin tarjoaman genetiikan taustalla on kaksi jalostusorganisaatiota. Norsvin vastaa norjanmaatiaisen ja durocin jalostusohjelmista ja vastaavasti Nordic Genetics yorkshiren ja hampshiren jalostusohjelmista. Pohjoismainen yhteistyö mahdollistaa laajan populaation molemmille emäroduille, mikä on tärkeää erityisesti porsastuotanto-ominaisuuksien jalostuksessa. Finnpig omistaa puolet Nordic Geneticsistä ja on siten oleellisesti mukana pohjoismaisessa jalostusohjelmassa. Tehokkaassa jalostusohjelmassa saavutetaan perinnöllistä edistymistä tavoiteltavissa ominaisuuksissa. Sekä yorkshiren että maatiaisen jalostusohjelmissa porsastuotannon tehokkuus ja porsaiden laatu painottuvat kokonaisjalostusarvossa. Esimerkiksi yorkshiren jalostusohjelmassa pahnuekoon perinnöllinen edistyminen on ollut noin 0,3 elävänä syntynyttä porsasta vuodessa. Vuoden 2010 tulokset osoittavat, että jo tällä hetkellä tarjolla oleva genetiikka luo potentiaalin tehokkaalle tuotannolle. Parhaan neljänneksen pahnuekokojen keskiarvo on 15,1 elävänä syntynyt- Sika-aineksen tuotanto Norsvin maatiainen YM risteytys 100% pahnueheteroosi NG Yorkshire Isärotu tai -linja Oikeaoppisessa kolmirotuohjelmassa sekä emakkoettä pahnueheteroosi hyödynnetään 100-%:sti. Pahnuekoko Nordic Geneticsin ja Norsvinin puhtaissa populaatioissa Yorkshire Maatiainen Keskiarvo Paras 25% Keskiarvo Paras 25% Syntyneet yhteensä Pahnue 1 12,0 15,5 13,6 17,3 Pahnue 2 13,2 17,1 14,4 18,8 Pahnue 3 14,5 18,1 15,4 20,1 Elävänä syntyneet Pahnue 1 10,8 14,5 12,0 15,8 Pahnue 2 12,1 16,0 12,9 17,2 Pahnue 3 13,0 17,0 13,5 17, Kotitilalta 1/2011

11 Koko heteroosihyöty saadaan käyttöön, kun lihaporsaiden isänä käytetään lihaominaisuuksiltaan pitkälle jalostettua rotua ja emänä kahden emärodun risteytystä. tä porsasta ensikkopahnueissa ja 17,2 elävänä syntynyttä porsasta kolmannen kerran porsineilla emakoilla. Heteroosivaikutusta ei näissä puhtaista roduista lasketuissa keskiarvoissa esiinny. Heteroosi kannattaa hyödyntää Heteroosia eli risteytyshyötyä syntyy käytettäessä puhtaita rotuja suunnitelmallisesti yhdessä. Sekä risteytysemakoiden ja että yleisesti kolmirotuohjelman hyöty perustuu tälle ilmiölle. Emakkoheteroosi kuvaa risteytysemakon paremmuutta puhtaisiin linjoihin nähden ja vastaavasti pahnueheteroosi kuvaa kolmannen rodun tuomaa hyötyä verrattuna puhtaisiin pahnueisiin. Heteroosin vaikutus on suurin heikosti periytyvissä ominaisuuksissa, kuten pahnuekoko ja porsaiden elinvoimaisuus. Jälkimmäistä mitataan käänteisesti porsaskuolleisuudella. Täysimääräisen he- teroosihyödyn ansiosta kolmirotupahnueessa on vieroitettaessa keskimäärin 1,33 porsasta enemmän kuin puhdasrotuisissa pahnueissa. Sik-sak -uudistusta harjoittavilla tiloilla heteroosia ei saada täysimääräisesti käyttöön, sillä näin uudistetun ensikon emä kantaa samoja perintötekijöitä kuin sen isä. Jatkuvassa sik-sak -ohjelmassa emäheteroosi tasapainottuu 67 prosenttiin maksimaalisesta heteroosihyödystä. Kun emakkoheteroosin vaikutus on 0,84 vieroitettua porsasta / pahnue, jää sik-sak -uudistuksessa puuttumaan siitä kolmannes. Näin sik-sak -emakoiden pahnuetulos on 0,28 vieroitettua porsasta pienempi kuin ensimmäisen polven risteytysemakoilla. Kannustan kaikkia porsastuottajia hankkimaan sikalaansa laadukkaita risteytysensikoita ja hyödyntämään heteroosi sataprosenttisesti. Kuva: Merja Ojala Hyviä tuloksia Finnpigin genetiikalla HK Agrin porsastuotantotulokset kehittyivät edelleen hyvin vuonna Eläinaineksessa ja sikaloiden managementissa tehtyjen parannusten ansiosta uusia ennätyksiä rikottiin jälleen usealla saralla. Tässä esitettävät tulokset ovat alustavia ja ne ovat laskettu noin emakolta. Norjanmaatiaisen genetiikka näkyy voimakkaasti kokonaispahnuekoon kasvuna. Vuonna 2010 kokonaispahnuekoko oli 13,8 porsasta. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 0,4 porsasta. Lisäporsaat nostivat samalla luvulla elävänä syntyneiden määrää, joka oli nyt 12,7 elävää porsasta pahnueessa. Vaikka pahnuekoko on noussut, kuolleena syntyneiden määrä nousi vain 0,06 porsaalla. Keskimäärin pahnueessa oli 1,16 kuolleena syntynyttä porsasta. Porsaskuolleisuus ennen vieroitusta oli 12,6 prosenttia, kun edellisvuonna luku oli 12,3. Parhaat tilat pääsevät alle 9 prosenttiin, joten panostamalla porsaskuolleisuuden pienentämiseen saadaan helposti nostettua vieroitettujen porsaiden määrää. Vieroitettujen porsaiden määrä pahnueessa nousi ensimmäisen kerran yli 11:n. Parhaat tilat pääsevät jo lähes 12 vieroitettuun porsaaseen. Vuoden 2010 kuuma kesä verotti monella tilalla emakoiden ja ensikoiden tiinehtyvyyttä. Ensimmäisen kerran tämän vuosikymmenen aikana porsimisprosentti laski 0,4 prosenttiyksikköä, 84,7:ään. Loppuvuonna porsimisprosentti nousi vuoden 2009 tasolle. Alustavien tietojen mukaan emakolta vieroitettiin keskimäärin 25,9 porsasta vuonna Määrä nousi vuodentakaisesta 0,6 porsaalla. Parhaat tilat vieroittivat yli 27 porsasta emakkoa kohti. Kuukausitasolla jotkut tilat hätyyttelivät jo 30 vieroitetun porsaan rajaa. Ulla Ketola Kotitilalta 1/

12 Rehutiedot avaavat uusia näköaloja HK Agri Oy:ssä on kahtena viimeisenä vuotena panostettu siantuotannosta saatavan tiedon hyödyntämiseen. Uusia, käänteentekeviä oivalluksia syntyi ensin eläinterveyden vaikutuksesta tuotannon kannattavuuteen. Nyt laskelmia voidaan tehdä myös rehujen käyttötiedoilla. Kalle Leino Kehityspäällikkö Merkittävä askel tiedon portailla otettiin, kun MTT:n asiantuntijat alkoivat jalostaa Sinetin lihasikalaskelmista saatavaa dataa käyttökelpoiseksi tiedoksi. Sinetti-tuotannonseurannasta esiin kaivetut tulokset ovat olleet osin yllättäviä myös HK:n asiantuntijoille. Lihasikojen kuolleisuus / lopetukset sikaloissa (keskimäärin kolme prosenttia), ja siihen liittyvä hyvinvointirajan alittaneiden kasvatuserien osuus (16 23 %) oli uusi ja tärkeä tieto. Uutta tietoa oli myös esimerkiksi keruuporsaiden suuri maksahylkäysten määrä suhteessa yhden porsastilan kasvatuseriin. Optipossu-ohjelmasta kerätyn tuotantotiedon avulla saatiin näyttöä emakkosikalan terveystilanteen vaikutuksesta sikojen kasvuun ja kuolleisuuteen lihasikalassa. Rehut mukaan laskentaan HK Agrin tuotannonseurannasta on kuitenkin tähän asti puuttunut tieto tärkeimmästä tuotannontekijästä rehusta. Rehut yksinään muodostavat noin kolmanneksen sekä emakko- että lihasikalan kaikista kustannuksista, työ- ja pääomakustannukset mukaan luettu- na. Rehulla on vaikutusta myös muihin kustannuksiin. Ruokinta kasvuvaiheeseen sopimattomalla rehulla voi huomaamatta vähentää lihasian päiväkasvua sadalla grammalla. Pelkästään kierron hidastuminen kasvattaa kiinteitä kustannuksia noin kolmella sentillä tuotettua lihakiloa kohti. Tämä laskutapa ei vielä ota huomioon huonommasta lihakkuudesta tai rehuhyötysuhteesta aiheutuvia hitaan kasvun sivukustannuksia. HK Rypsiporsas -tuotantosopimuksella tuottaja sitoutuu luovuttamaan rehun kulutus- ja hintatiedot HK Agrille. Tämä pykälä sopimuksessa varmistaa, että kuluttajalle voidaan aina osoittaa lihan tuotantotapa. Tuotantokustannuksia on seurattava myös siksi, että oikeudenmukainen hintaero tavallisen ja Rypsiporsaan välillä voidaan arvioida. Sopimustuottajilta kysytään sähköpostilla taustatietojen, kuten tatuointinumeron lisäksi käytettyjen viljojen (ohra, vehnä, kaura), valkuaislähteiden (OVR, tiiviste, soijarouhe, härkäpapu), täysrehun ja tietysti rypsiöljyn määrä. Komponenteista kysytään lisäksi kuiva-ainemäärä ja viljoista hehtolitrapaino. Lisäksi tuottajalta tiedustellaan teollisen rehun määrää ja rehukomponenttien hintaa. Monessa kohdassa tarkennettavaa Yleisessä HK Rypsiporsas -innostuksessa on vähemmälle huomiolle jäänyt se seikka, että tuotannonseurannalle ja tulosten parantamiselle avautuu rehutietojen seurannan kautta täysin uusia näköaloja. Ensimmäisistä kasvatuseristä saadut tiedot näyttävät asiallisesti laadituilta ja luotettavilta. Tulevaisuudessa voimme siis selvittää esimerkiksi eri ruokintatapojen (komponentit, vilja-tiiviste, täysrehu) vaikutuksen tuotannon taloudelliseen kannattavuuteen, rehuhyötysuhteeseen, lihaprosenttiin, hylkäyksiin, kasvunopeuteen ja kuolleisuuteen. Pienellä luovuudella tästä on helppo jatkaa. Tuottaja ja neuvoja voivat pohtia esimerkiksi, olisiko sikoja syytä karsia enemmän heti erän alkuvaiheessa, jos rehuhyötysuhde on aiemmissa teuraserissä näyttänyt heikolta ja jos hylkäyksiä oli paljon. Tai voisiko porsaan laatua emakkosikalassa parantaa, vaikka siellä syntyisi lisäkustannuksia, jos parempilaatuisesta porsaasta kannattaisi tulosten mukaan maksaa enemmän. HK Agrilla mietitään myös, millaiset rehuoptimointiin, analysointiin tai ruokintalaitteisiin liittyvät uudet palvelut parantaisivat tilojen tulosta. Tilat hyötyisivät myös, jos saisivat tietää sijoittumisensa rehuhyötysuhteen tai tuotantotulosten vertailussa. Vertailuja kehitetään luottamuksellisuutta ja tietosuojaa rikkomatta. Rehun tuotannonseurantaan liittyvät mahdollisuudet ovat uusia sianlihantuotantoon liittyvässä hankintayhtiön ja tilan välisessä kehitystyössä. Broileripuolella sen sijaan tarkkaa rehuseurantaa on tehty 90-luvun puolivälistä. Esimerkiksi oman viljan käytön määrätietoinen lisääminen broilerituotannossa olisi tuskin ollut mahdollista ilman systemaattista rehun seurantaa. Oma vilja pelkän täysrehun sijasta on tuonut broileriketjuun miljoonien eurojen vuotuiset säästöt. 12 Kotitilalta 1/2011

13 Isolaurin lihasikala valmistuu maaliskuussa 2011, mutta ensimmäiset kasvatusosastot otettiin käyttöön jo tammikuussa. Sikala pystyyn kustannustietoisesti Sirkku ja Matti Isolauri ovat rakennuttaneet lihasian sikalan Vehmaalle. Sikalassa on 16 kasvatusosastoa sekä jatkokasvatus- ja sairasosastot. Isolaurien sikala myötäilee HK Agrin Lihasikala-konseptia. Sikalan suunnittelun lähtökohtana on hyvä hygienia ja kustannustehokas siankasvatus. Tuotantorytmi on tasainen ympäri vuoden. Joka viikko sikalaan saapuu noin 190 porsasta yhdelle osastolle ja teurassikoja lähtee teurastamolle joka viikko sama määrä. Investointitukiehtojen mukainen sikala on 102 metriä pitkä ja 44 metriä leveä. Uusi tuotantorakennus sijaitsee metsätontilla talouskeskuksen ulkopuolella. Tontilla aloitettiin kallionlouhinta kesällä Perustuksia alettiin tehdä alkusyksyllä. Ensimmäiset porsaat saapuivat tammikuun viimeisellä viikolla, ja loput Sirkku ja Matti Isolaurin uusi sikala rakennettiin urakkatyönä. kasvatusosastot valmistuvat viimeistään maaliskuussa Sikala rakennetaan urakkatyönä, joten tiedämme kustannuksen ennen urakan aloittamista, kertoo Matti Isolauri. Suunnittelu ja rakentamisen valmistelu pitää aloittaa riittävän ajoissa, jotta pystyy vertailemaan vaihtoehtoja riittävästi ennen ostopäätöksiä. Investoinnin kokonaiskustannuksen pystyin laskemaan ennen varsinaisiin rakennustöihin ryhtymistä, ja tietysti teemme kokonaisyhteenvedon sikalan valmistumisen jälkeen. Rakentamisen aikataulu kannattaa laatia hyvissä ajoin. Aikataulua tarkennetaan rakennusprosessin edetessä. Isolaurin mielestä aikataulun laatimiseen, urakoiden kilpailuttamiseen ja rakentamisaikaiseen projektin johtamiseen kannattaa palkata rakennusalan ammattilainen. Sikalan rakentaminen osaurakoina vaatii kunnollista suunnittelua myös rakenteista, lämmityksestä ja sähkötöistä. Hyvät suunnitelmat tarvitaan urakoiden kysymiseen ja oikeaan toteutukseen. Kaluste-, ruokinta- ja ilmanvaihtourakan tekninen toteutus suunnitellaan yhdessä tavarantoimittajan kanssa. Työmaakokouksia olemme pitäneet kolmen viikon välein. Näissä kokouksissa seurataan aikataulussa pysymistä ja sovitaan kaikki urakan toteuttamiseen liittyvät asiat, Isolauri kertoo. Teksti ja kuvat Kimmo Haapanen Kotitilalta 1/

14 HK Agri kehittää voimakkaasti nuoren naudan tuotantoa. Vasikoita ja niiden kasvattajia tarvitaan ketjuun. Kuva: Niina Toivanen HK Agrin naudanhankinta kasvaa Naudan hankinnan tavoitteita on nostettu. Vuoden 2011 tavoitteena on hankkia nautaa noin viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Teuraspainot pyritään pitämään nykyisellä tasolla. Sami-Jussi Talpila Johtaja, naudan hankinta ja kuljetus Naudanlihantuotanto jäi Suomessa vaatimattomalle tasolle alkuvuonna Kevään lakko lihateollisuudessa pudotti teurastusmääriä, minkä vuoksi eläimiä siirtyi loppuvuoden teurastuksiin. Koko vuoden osalta tuotannon kasvu jäi arviolta prosenttiin. Kuluttajamarkkinoilla kilpailutilanne säilyi kireänä ja naudanlihan tarjonta ylitti selvästi kysynnän, mikä näkyi kuluttajahintatasossa loppuvuonna. Jauhelihan hyvä menekki ja myös arvopalojen kaupan piristyminen kuitenkin nostivat kulutuslukuja. Vuonna 2010 hankintamäärämme kasvoi hiljaisesta keväästä huolimatta vajaat kolme prosenttia. Kasvu tuli pitkälti keskipainojen nousun kautta. Samanaikaisesti Suomessa lehmien määrän lasku näyttäisi taittuneen, mikä luo hyvät edellytykset naudanlihantuotannolle tulevia vuosia ajatellen. HK Ruokatalon investoinnit Outokummun teurastamoon mahdollistavat naudan käsittelymäärän nostamisen noin neljänneksellä. Osa hankittavista naudoista teurastetaan Paimion teurastamossa Länsi-Suomessa. 14 Kotitilalta 1/2011

15 Nauta 5 Simonen Jätinvuori/Laakso Nauta 3 Öhman Seppänen Nauta 2 Jaakola Jätinvuori/Laakso Nauta 1 Vättö Jätinvuori/Laakso Nauta 6 Silvennoinen Silvennoinen Nauta 7 Tanninen Tynnyrinen Nauta 4 Karjalainen Seppänen Naudanhankinta on jaettu seitsemälle palveluyksikölle. Rehuasioissa nauta-asiakkaita palvelee Jukka Kinnunen. Kaksi teurastuspaikkaa antaa hyvät edellytykset pitää eläinten kuljetusmatkat ja myös -ajat maltillisina. Kauempana teurastamoista kuormat kerätään kahdella autolla, mikä lyhentää kuljetusaikoja huomattavasti. Lisää vasikoita maitotiloilta Keskeinen tavoitteemme hankinnassa on lypsylehmien sekä vasikoiden nopea nouto. Palvelemalla lypsykarjatiloja joustavasti pyrimme kasvattamaan vasikoiden määrää, mikä antaa pohjan kehittää nuoren naudan tuotantoa ja investoida uusiin kasvattamoihin. Uusia kasvattamohankkeita on suunnitteilla ja näistä osa valmistuu jo kuluvan vuoden aikana. Hankkeen suunnitteluvaiheessa kannattaa käyttää HK Agrin asiantuntemusta. Myös tuotannon ylösajo on tärkeä vaihe, johon tarjoamme neuvontapalvelujamme. Viimeaikainen kustannustason nousu mietityttää investointia suunnittelevaa tilaa. Tuottajahintaa on kuitenkin pystytty vuoden loppupuolella korjaamaan useaan otteeseen ylöspäin, mikä on antanut positiivista viestiä laajennusta suunnitteleville. Tässä kohdin tekemistä vielä riittää varmasti jatkossakin. Koko ketjun toiminnan jatkuvuus edellyttää kustannusnousujen siirtämistä eteenpäin ketjussa. Loppuvuoden 2010 runsas tarjontatilanne ei ollut tähän paras mahdollinen. Tuotantokustannuksen osalta rehun hinta on ratkaisevalla sijalla. HK Agri tarjoaa nautatuottajille erilaisia ratkaisuja rehukustannuksen hallintaan. Teollisuuden sivujakeet ovat varteenotettava vaihtoehto, jos niitä saadaan sopivan etäisyyden päästä ja ne soveltuvat ruokintajärjestelmään. Etenkin apetta käyttäville tiloille pystymme tarjoamaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja ruokintaan. Sinetin tuotantoennuste kannattaa pitää ajan tasalla koko ajan. Suunnitelmallisuus rutiiniksi Tuotantoketjun kustannustehokas toiminta edellyttää, että toimijoilta saadaan tietoa enemmän ja aikaisemmin kuin tähän asti on totuttu. Tiedon saannin ja suunniteltavuuden parantamiseksi Sinetin tuotantosuunnitelmat otetaan tänä vuonna osaksi jatkuvaa toimintaa etenkin erikoistuneissa nautakasvattamoissa. Ajan tasalla olevat tuotantosuunnitelmat ovat tehokas keino, jonka avulla pystytään reagoimaan ajoissa vasikoiden ja teuraiden tarjonnan muutoksiin. Sinetin tuotantoennusteeseen kannattaa tutustua ja se kannattaa pitää ajan tasalla koko ajan. Näin varmistat, että tieto tulevista suunnitelmista on hankinnan tiedossa. Emolehmiin perustuvassa tuotantoketjussa toiminnan kustannustaso on korkeampi kuin maitorotuihin pohjautuvassa ketjussa. Kustannuseron saaminen kuluttajahintoihin edellyttää, että pihviliha ohjataan erilleen. Rotukarjaketjun luominen yhdessä Lihatukku Harri Tammisen kanssa on vienyt HK Agrilta runsaat kaksi vuotta, ja tulokset alkavat jo näkyä laajasti kaupassa. Erikoislihaan perustuvassa ketjussa laadun merkitys korostuu, mikä on myös tuottajahinnoittelussa otettu huomioon. Kehitettävää on vielä paljon erityisesti vasikkavälityksen ohjaamisessa. Kun rotukarjavasikka maksaa jopa tuhat euroa, pitää sen olla laadultaan niin hyvä, että jatkokasvattaja poikkeuksetta onnistuu sen kasvatuksessa. Pienet teot iso apu eläinkuljettajille Nautojen kuljetuksessa pienillä asioilla saadaan iso hyöty koko kuljetusketjulle. Yhdessä teuraskuormassa saattaa olla nautoja yli kymmeneltä tilalta. Vaikka toimittaisiin kahdella autolla, nautojen kuljetuksessa keräilyyn kuluu aina huomattava osa kuorman kokonaisajasta. Autolla on päästävä esteettömästi lastauspaikalle niin talviaikana kuin kesälläkin. Monilla tiloilla lastauksessa on vielä kehitettävää. Yksinkertaisilla ja edullisilla aidoilla lastaustilannetta pystytään helpottamaan ja samalla työn turvallisuutta parantamaan huomattavasti. Kannattaa kysyä autoilijalta vinkkejä, hyvien lastauspaikkojen ratkaisut jäävät kuljettajien mieleen. Kuljettajan tulo sisälle navettaan eläintä noutamaan on aina riski. Eläintautien leviämisen riski pienenee, jos lastausta varten pystytään rajaamaan erilleen selkeä alue eläintilasta tai sen ulkopuolelta. Lähtevät eläimet kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan valmiiksi ennen auton tuloa ja etsiä samalla käsille myös eläinten paperit. Kuljettajat ovat ajo- ja lepoaikalainsäädännön piirissä, joten pitkät lastausajat rajaavat heidän työaikaansa. Eläinkuljetuksissa työkustannus on suurin yksittäinen kustannuserä. Kotitilalta 1/

16 Kehitysohjelmat siivittävät tuloksiin Laatusonni ja Pihvi -kehitysohjelmatilat tuottavat jo lähes 60 prosenttia HK Agrin hankkimasta nuoresta naudasta. Kehitysohjelmassa nautatilat saavuttavat selvästi keskiarvoa parempia kasvatustuloksia. Harri Jalli Tuotantoneuvoja Neuvonta oli jo 1970-luvulla tärkeä osa silloisen Lounais-Suomen Osuusteurastamon toimintaa. Yhtiön nimi ja logo ovat muuttuneet monesti, mutta edelleen HK Agrissa neuvonnalla on keskeinen rooli. Nautaneuvonta on keskittynyt kehitysohjelmiin. Ensimmäinen ja tuottajamäärältään suurin kehitysohjelma on Laatusonni. Vuonna 2002 aloitettu ohjelma on tavoittanut jo yli 200 erikoistunutta naudanlihatilaa. Sonnit yhä jyhkeämpiä Sonnien keskipaino on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana huimasti. Vuonna 1997 kaikkien sonnien keskipaino oli 272 kiloa. Laatusonnien keskipaino oli viime vuonna 355 kiloa. Nämä teuraat olivat 23 kiloa painavampia kuin muiden tilojen maitorotuiset teuraat keskimäärin. Keskipainojen ero johtuu painohajonnasta. Kehitysohjelmatiloilta ei juuri tule alle 300-kiloisia teuraita, sen sijaan niiden teuraista lähes puolet on yli 360-kiloisia. Laatusonni-kehitysohjelman alkaessa keskipaino oli 303 kiloa. Yli viidenkymmenen kilon nousu teuraspainossa kasvatusajan pitenemättä kuukautta enempää osoittaa tilojen ammattitaidon. Isoksi 18 kuukaudessa Laatusonnitilojen päiväkasvu on vakiintunut 600 gramman tasolle. Viime vuonna maitorotusonnit kasvoivat kehitysohjelmatiloilla 592 grammaa päivässä, lähes sata grammaa paremmin kuin muut maitorotuiset sonnit. Kasvunopeuden ero konkretisoituu parhaiten, kun suhteutetaan sonnien ikä ja paino molemmissa ryhmissä. 355-kiloinen Laatusonniteuras on keskimäärin 19,4 kuukauden ikäinen, eli ternivasikasta kasvatettuna kasvatusaika on alle 18 kuukautta. Muiden tilojen sonnit ovat parikymmentä kiloa kevyempiä ja pari kuukautta vanhempia. Kun katsotaan päiväkasvujen jakaumaa, Laatusonneista 13 prosenttia kasvaa alle 500 grammaa päivässä kun muista maitorotusonneista näin heikosti kasvaa 46 prosenttia. Vaikka nykyisin tuki sonneille maksetaan rekisteripäivien mukaan, ei kasvatusaikaa ole perustelua pidentää, ellei teuraspaino samalla nouse selvästi. Karkeasti voidaan todeta, että jos keskipaino on alle 330 kiloa 18 kuukauden iässä, kannattaa kasvatusaikaa pidentää kuukaudella tai jopa kahdella. Kun teuras- Teuraspainot,kg % < >360 Päiväkasvut, g Laatusonni % Laatusonni Muu maitorotu 0 < > Luokituksen jakauma Muu maitorotu % 45 Laatusonni Muu maitorotu <P P+ O- O O+ R- R >R 16 Kotitilalta 1/2011

17 Holappalan sonnien kasvutulokset olivat huipputasoa jo ennen seosrehuvaunun hankintaa. Uudella ruokinnalla sonnien selät levenevät yhä. Koskaan ennen ei E- ja U-luokkaisia sonneja ole tullut näin paljon. painoon saadaan 40 kiloa lisää, päästään teurashinnastossa painon ja luokituksen osalta parempaan tulokseen. Ja kun vielä tukipottikin kasvaa, taloudellinen tulos paranee selvästi. Yli 22 kuukauden kasvatusaika taas ei ole taloudellista millään päiväkasvulla. Näin vanhat sonnit syövät aina enemmän kuin tienaavat. Luokituskin paranee Hyvä kehitys näkyy myös sonnien luokitustilastossa etenkin pihvisonnien kohdalla. Koskaan aikaisemmin ei E- ja U-luokkaisia sonneja ole tullut näin paljon. Kun vuonna 2009 parhaisiin luokkiin meni 3,3 prosenttia, viime vuonna niihin luokittui lähes kuusi prosenttia kaikista sonneista. Vierotettuja pihvivasikoita kasvattavilla tiloilla E- ja U-luokkiin meni yli viidennes, joillakin tiloilla yli 30 prosenttia sonneista. Tätä voidaan pitää hienona tuloksena. Kuva: Harri Jalli Maitorotuisissakin sonneissa on eroja. Laatusonneilla O luokka on selvästi hallitseva, O- ja O+ ovat aika tasaväkisiä ja viitisen prosenttia jää P-luokkiin. Muissa sonneissa O+ :n osuus on selvästi pienin, ja 15 prosentilla luokitus jää P:hen. Rasvaisuudessa ei tilaryhmien välillä ole merkittävää eroa. Keskiarvot ovat aina keskiarvoja. Jotta keskiarvo voidaan laskea, jonkun pitää olla aina keskiarvon alapuolella. Mutta samalla se osoittaa, että jos toiset pääsevät keskiarvoa parempiin tuloksiin, on muillakin mahdollisuus niihin päästä. Hyvät tulokset lähtevät vasikasta Niin kestävä lehmä kuin hyvin kasvava sonnikin lähtevät alkuun hyvästä vasikasta. Kuluva vuosi on vasikoitten teemavuosi. HK Agrin Vasikkakisassa kilvoitellaan, keneltä löytyvät parhaat vasikat, kenellä on pienimmät vasikkamenetykset ja kuka parantaa tuloksiaan eniten. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: hkagri.fi. Holoppalan sonnit rikkovat ennätyksiä Kiteen kaupungin Ruppovaaran kylässä Esko ja Anne Pietarinen viljelevät Holoppalan tilaa. Esko alkoi jo ennen 18-vuotissyntymäpäiväänsä viljellä kotitilan läheltä ostettua maatilaa. Muutaman vuoden kuluttua hän aloitti naudanlihantuotannon vanhoissa rakennuksissa, ja viimeisten kymmenen vuoden kuluessa tuotantoa on laajennettu harkitusti. Vuonna 2001 rakennettiin kylmäpihatto, sen jälkeen vanhasta navetasta saneerattiin juottamo ja teiniosasto. Kolme vuotta sitten vanha lantala katettiin ja muutettiin nautakasvattamoksi. Nyt tilan eläinmäärä pyörii 125:n ja 130:n välillä. Karjan hoidossa on mukana koko perhe, 4- ja 6-vuotiaat pojan mukaan lukien. Viime vuonna teurastettujen 79 sonnin keski-ikä oli 18 kuukautta ja keskipaino yli 360 kiloa. Laatusonnien keskiarvoon verrattuna sonnit olivat yli kuukauden nuorempia ja kymmenen kiloa suurempia. Tulokset todistavat, että tarkalla toiminnalla päästään huipputuloksiin myös ilman seosrehuvaunua. Viime syksynä tilalla siirryttiin huolellisen harkinnan jälkeen seosrehuruokintaan. Eskon ja Annen mielestä uusi rehustus parantaa edelleen tuloksia. Nuoret sonnit olivat Annen sanoin ennen siimakoita ja nyt leveäselkäisiä. Ennen kuin uuteen ruokintamuotoon siirryttiin, Anne suoritti Pohjois-Karjalan Aikuisopistossa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon ja tutki siihen liittyvässä lopputyössä tilan siirtymistä seosrehuruokintaan ja siitä saatavia hyötyjä. Tilan tarkasta toiminnasta kertoo myös hylkäysten vähäisyys: koko viime vuonna vain kaksi maksahylkäystä. Kotitilalta 1/

18 Täytä tuotantosuunnitelma Sinetissä Kun nautatila tekee tuotantosuunnitelman Sinetissä, se rakentaa samalla tehokkaan työkalun koko nautaketjun toiminnan hallintaan. Suunnitelmaa kannattaa päivittää, jos kasvatusajat tai vasikkatarve poikkeavat arvioidusta. Teurasilmoituksia ja vasikkatilauksia tuotantosuunnitelma ei korvaa. Jouko Jaakola Kenttäedustaja Tuotantosuunnitelmaan pääsee Sinetin Tuotanto-välilehdeltä. Välilehden ensimmäisestä alasvetovalikosta valitaan tilatyyppi, joko Nautatila tai Maitotila. Jos maitotila myös ostaa vasikoita kasvatettavaksi, kannattaa tuottajan tehdä erikseen maitotilan ja nautatilan suunnitelmat. Näin tilan vasikkatarve tulee yksiselitteisemmin selville. Tilatyypin valinnan jälkeen pääsee täyttämään teuraiden myyntisuunnitelmaa valitsemalla viereisestä alasavetovalikosta vaihtoehdon Teuras. Valitsemalla alasvetovalikosta Välitykseen pääsee täyttämään vasikoiden myyntisuunnitelmaa. Vasikoiden ostosuunnitelmaan pääsee valitsemalla Välityksestä. Klikkaamalla Muuta riviä -painiketta halutun eläinlajin rivin kohdalta pääsee syöttämään myyntimääriä eri kuukausille. Kun suunnittelukuukausien kohdalle on kirjoitettu arvoidut myyntimäärät, tiedot siirtyvät järjestelmään Päivitä rivi -painiketta klikkaamalla. Peruuta-painikkeen klikkaaminen pyyhkii muutetut arvot riviltä. Miksi tuotantosuunnitelma? Tuotantosuunnitelmien avulla kerätään tietoa naudan tarjonnasta sekä vasikoiden tarpeesta. Nautatilojen kasvatus- olosuhteet vaihtelevat, ja viime kädessä tuottajalla on paras tieto eläintensä teuraaksi tulosta sekä tilan vasikkatarpeesta. Tuotantosuunnitelmien perusteella HK Agri pystyy reagoimaan etukäteen kysynnän ja tarjonnan muutoksiin ja siten tarjoamaan sopimustuottajille parempaa palvelua. Suunnitelma ei korvaa ilmoitusta Suunnitelma tehdään aina sen hetkisen tiedon valossa niin myyntien kuin ostojenkin osalta. Arviota käyttävät kenttäedustajat, ajosuunnittelijat ja kuormantekijät konttorilla. Ajan tasalla oleva suunnitelma mahdollistaa sujuvan teuraiden hakusuunnitelman ja antaa aikaa reagoida muutoksiin. Suunnitelmaa voi muuttaa ja tarkentaa heti kun tarvetta ilmenee. Muutoksia voi tehdä seuraavasta kuukaudesta eteenpäin, kahteentoista kuukauteen asti. Tuotantosuunnitelmien avulla kerätään tietoa naudan tarjonnasta sekä vasikoiden tarpeesta. Tuotantosuunnitelma täytetään Sinetti-palvelussa, Tuotanto-välilehdellä. 18 Kotitilalta 1/2011

19 Puhdasrotuinen vai kantakirjakelpoinen? Käyttötarkoitus ratkaisee sonninvalinnan kriteerit. Sonneja tarjolla hyvillä papereilla Astutussonni on edelleen lihakarjan tärkein eläin sekä teuraseläintuotannossa että uudistusainesta tuottavissa karjoissa. Sonninostaja ratkaisee, haluaako puhdasrotuisen kantakirjasonnin vai kantakirjakelpoisen sonnin. Sonnille on pääasia, että pääsee töihin. Juhani Numminen tuotantoneuvoja Karjan kehittämisessä ajatellaan aina vuosien päähän. Järkevillä kriteereillä hankittu hyvä sonni palkitsee kasvattajan tulevaisuudessa päinvastainen tapaus pitkään käytettynä aiheuttaa harmia vuosikausiksi. Kasvattajalla pitää olla näkemys siitä, mihin suuntaan hän karjaansa kehittää. Tasalaatuiselta näyttävä karja kertoo kasvattajan ajatusmaailmasta. Sonnin hankinnassa on itse eläimen lisäksi pohdittava myös sen taustaa. Eläimen perimään viittaavia termejä riittää: puhdasrotuinen, täysverinen, kantakirja- Kuva: Raila Aaltonen kelpoinen. Jatkuvasti kehittyvä tutkimus tuottaa eläimille myös yhä uusia indeksejä. Amerikkalaisessa keinosiemennyssonnijulkaisussa angus-sonneilta löytyy 24 eri lukua ja indeksiä kertomaan paitsi tuotanto-ominaisuuksien jalostuksellisista eroista, myös eri indeksien taloudellisesta vaikutuksesta suoraan dollareiksi laskettuna. Niihin suhtautuminen kylläkin vaihtelee. Eräs kuuluisa kanadalainen jalostaja sanoi hänellä olevan niille yhteinen termi: bullshit. Oli miten oli, tietoa löytyy ja tuska lisääntyy. Suuri periaatteellinen kysymys on kuitenkin kaikkialla se, kuinka puhtaita perintötekijöitä sonnilta halutaan. Vaihtoehdot ovat 100-prosenttisesti puhdasrotuinen sonni, kantakirjakelpoinen sonni tai mikä lie -risteytyssonni, jonka taustoista ei ole varmaa tietoa. Kantakirjakelpoisuus edellyttää puhdasta rotupohjaa vähintään neljässä edeltävässä polvessa. Kolmatta mainituista vaihtoehdoista ei kannata harkita. Kahden ensin mainitun välillä on suuri periaatteellinen ero: toisella on 100 prosenttia saman rodun geenejä, toisen rotupuhtaus on 93,75 prosenttia. Molemmat ovat kantakirjakelpoisia. Kun puhutaan puhdasrotuisuudesta ja kantakirjakelpoisuudesta, termien käytössä on oltava huolellinen. Suurin osa todellisista karjanjalostajista varmasti ajattelee, että jalostuksen täytyy perustua suljettuun populaatioon, jossa eläinten kaikki perintötekijät ovat samasta rodusta ja joiden kantakirja on suljettu. Yksittäisen eläimen sukua taaksepäin tarkasteltaessa pitää päätyä rodun alkuperämaahan ja alkuperäiseen kantakirjaan. Lihantuottaja voi ajatella toisin. Kantakirjakelpoisuus riittää sonnille, ja itse tuotantoon voi muutamalla ulkopuolisella geenillä olla suotuisakin vaikutus. Maailmaan syntyy jatkuvasti uusia rotuja, jotka on tuotettu risteyttämällä aiempia rotuja halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi. Uusia karjarotuja luodaan kaupallisissa tarkoituksissa, mutta niillä voi olla jopa poliittisia taustoja. Erään tarinan mukaan blonde d Aquitane-rotu tehtiin kolmea alkuperäisrotua risteyttämällä Ranskan silloisen presidentin, Charles de Gaullen määräyksestä, hänen kyllästyttyään jatkuvaan väittelyyn rotujen paremmuudesta. Myös kaikista valtaroduista on nykyään olemassa nupot versiot. Nupous on dominoiva ominaisuus, joka on tuotu alkujaan sarvellisiin rotuihin käyttämällä parituksiin nupoja rotuja. Monista roduista on olemassa myös eri väriversioita. Olisi hyvä, jos Suomessa voisi suoraan nähdä jokaisen eläimen polveutumistiedoista sen puhdasrotuasteen vaikkapa prosenttilukuna. Avoimuutta lisäisi myös se, että ainakin kantakirjaeläinten polveutumistiedot olisivat vapaasti kaikkien nähtävillä. Kotitilalta 1/

20 Broileripoikaset kuoriutuvat kolmen viikon haudonnan jälkeen. Heti kuoriutumispäivänä ne siirretään kasvattamoon. Kuva: Tero Heino Siipikarjaketju hallitsee tarkan yhteispelin Broilerin alkutuotanto siirtyi vuoden alusta HK Ruokatalolta osaksi HK Agrin toimintaa. Broileriketjun suunnittelussa tarvitaan reilun vuoden etumatka, jotta tarvittava määrä lintuja on joka päivä ajallaan oikeassa paikassa. Jarmo Seikola Johtaja, broilereiden sopimustuotanto Kariniemen kananpojat kasvatetaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella noin 140 sopimustilalla. Kasvatus on tarkkaan säädeltyä sopimustuotantoa, jossa neuvontatiimi antaa vahvan tuen sopimustuottajalle. Tilojen toiminnan systemaattinen seuranta takaa sen, että toimintatapoja ja tuotannon kehitystyötä pystyään tekemään nopealla aikataululla. Siipikarjan alkutuotantoa ohjataan HK Ruokatalon myyntiennusteiden mukaan. Ennusteet annetaan neljän kuukauden jaksolle ja vuositasolle, lisäksi HK Ruokatalon strategia päivitetään vuosittain tuleville kolmelle vuodelle. Tämän perusteella alkutuotannon suunnittelupäällikkö Anu Leino varaa tarvittavat emountuvikot Suomen Broilerilta, Maskusta. Kolmella nuorikkotilalla emountuvikoista kasvatetaan emokanat 20 munittamoon. HK Agrin kahdessa hautomossa munista tuotetaan untuvikkoja tarkan suunnitelman mukaiset määrät. Untuvikkojen tullessa kasvattamoon niiden 20 Kotitilalta 1/2011

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 HANKKIJA OY Toimitusjohtaja Ensio Hytönen Hallinto Markkinointi Myynti Logistiikka Sisäinen tarkastus Agro

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Jarkko Niemi ja Timo Karhula MTT taloustutkimus Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Onnistutaan yhdessä! Rahat pelissä!

Onnistutaan yhdessä! Rahat pelissä! Onnistutaan yhdessä! Onnistunut ruokinta on yksi kannattavan kotieläintuotannon kulmakivistä. Haluamme olla paras kumppanisi broilereiden ruokinnassa. Kehitämme jatkuvasti ruokintaohjelmia ja palveluja,

Lisätiedot

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Asiana Pihvi seminaari 11.10.2012 Tampere Johan Åberg/MTK 12.10.2012 Maatalouspolitiikan muutosvoimat CAP 2020 uudistus Maaseudun kehittämisohjelma Kansallisten tukien

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille. Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala 08.06.2011

Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille. Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala 08.06.2011 Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala 08.06.2011 Arvot Agrimarketin vastuullisuuden perustana Agrimarket Suomen suurin viljakauppias

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Suomen Mehiläishoitajain Liitto 2011 Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen SML ry. Tämän materiaalin tuottamiseen on saatu tukea

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q1-2/2015 Katsaus konsernin toimintaan

Osavuosikatsaus Q1-2/2015 Katsaus konsernin toimintaan Osavuosikatsaus Q1-2/2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtaja Hannu Kottonen 1 Vertailukelpoinen liikevoitto ja rahavirta paranivat Tanska tappiollinen 2 HKScan-konserni Q1-2/2015 Positiivinen

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Erja Tuunainen Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Miksi Nasevaa tarvitaan? Nasevan tehtävänä on edistää kansallisen terveydenhuollon toteutumista suomalaisilla lypsykarja- ja naudanlihantuotantotiloilla.

Lisätiedot

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka Siitä se ajatus sitten lähti Kotipaikka, Leppävirralla toimiva maitotila, jäi veljelle ja Pekka lähti töihin Nokialla tietokoneasiantuntijaksi Maatalous veti puoleensa ja omaa tilaa alettiin etsiä Oma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Punaheltta on Paras!

Punaheltta on Paras! on! Vuosituhannen uutuus kanojen ruokintaan tilasi parhaaksi Suomen Rehun uusilla räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin.

Lisätiedot

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa Anne Terimo Kehitysjohtaja 7.11.2012 Vastuullisuus HK Ruokatalossa HK Ruokatalo tuntee vastuunsa suurena valtakunnallisena

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07 Pvm Dnro 13.11.2007 2654/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2007 alkaen Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4 Vastaavat EY-säädökset

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Tammi kesäkuun 2013 osavuosikatsaus, 18.7.

Tammi kesäkuun 2013 osavuosikatsaus, 18.7. Tammi kesäkuun 2013 osavuosikatsaus, 18.7. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä toisella vuosineljänneksellä Hatlapa-yritysosto heinäkuussa Saadut tilaukset

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.8 Esitys 3.4.8 8 Suominen yhteensä Milj. EUR Q1/8 Q1/7 Q4/7 7 Liikevaihto 54,5 54,3 54,1 15, Liikevoitto ennen arvonalennuksia liikearvosta -,1 1,3 -,6 1,7 Liikevoitto -,1 1,3-6,8

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI 29.03.2016 Nautaketjun turvallinen toimintatapa Tavoitteena luoda eläinliikenteelle yhteiset pelisäännöt tautiriskien

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

TILINPÄÄTÖS Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj TILINPÄÄTÖS 2009 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 11.2.2010 Raisiokonserni: vuosi 2009 Jatkuvat toiminnot Liikevaihto 375,9 milj. euroa (463,2 ) Liiketulos ilman kertaeriä 20,5 milj. euroa (20,2

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot