403-D1042 Ehdotus, (tark )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "403-D1042 Ehdotus, 11.5.2012 (tark. 11.6.2012)"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaustisen kunta KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Selostus Ehdotus, (tark )

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Tunnistetiedot Kaavan tarkoitus Suunnittelualue Tiivistelmä OSAYLEISKAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavatyön aloitusvaihe Selvitysten laatiminen ja päivittäminen Keskustan kehittämissuunnitelma Kaavan valmisteluvaihe ja kaavaluonnos Kaavaehdotusvaihe Kaavan hyväksyminen Osallistuminen ja vuorovaikutus LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Maisema Luonnonympäristö Luontokohteet yleiskaavan laajennusalueilla Rakennettu ympäristö ja rakennuskulttuuri Maanomistus Yhdyskuntatekniikka Liikenne Väestö ja asuminen Työpaikat ja palvelut Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys SUUNNITTELUN TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT Kunnan asettamat tavoitteet Viranomaisten asettamat tavoitteet Keskustan kehittämissuunnitelmasta johdetut tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Valmisteluvaiheen palaute Ehdotusvaiheen palaute YLEISKAAVAN KUVAUS Aluevaraukset Mitoitus Osayleiskaavan merkinnät ja määräykset Asuminen Maa- ja metsätalous Palvelut ja työpaikkatoiminnot...40

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus II Liikenne Yhdyskuntatekniikka, erityisalueet ja -merkinnät Pohjavesialueet Virkistys Rakennetun ympäristön arvot Ympäristön häiriötekijät YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arviointi Suhde maakuntakaavaan Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin OSAYLEISKAAVATYÖN ETENEMINEN...50 LIITTEET Liite 1. Viranomaisneuvottelun pöytäkirja Liite 2. Mitoitus (FCG Planeko Oy, 2008) Liite 3. Keskustan osayleiskaava, valmisteluvaiheen vastineet LIITEMATERIAALI/ERILLISSELVITYKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuntakeskuksen kehittämissuunnitelma, ERILLISET ASIAKIRJAT JA LÄHTEET Geologian tutkimuskeskus, GTK. Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto, Kaustisen kunta, LVM, Liikenneturva, Poliisi (2006). Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001). Keski- Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Kokkola. Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma Oy Talentek Ab ja Strafica Oy (2006). Liikennemääräkartta 2007, Tiehallinto / Vaasan tiepiiri (2008). Länsi-Suomen ympäristökeskus (2008). Maanmittauslaitos, Karttapaikka. Maanmittauslaitos, paikkatietoikkuna, kansallinen paikkatietoportaali, Tilastokeskus, Ympäristöhallinnon Hertta- ja Oiva tietojärjestelmät,

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 1 ( 50 ) KAUSTISEN KUNTA KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaavan tarkoitus 1.3 Suunnittelualue Selostus liittyy päivättyyn ja kunnanhallituksen tarkistamaan keskustan osayleiskaavaan. Kaavan laatimisesta Kaustisen kunnan ohjauksessa on vastannut FCG Finnish Consulting Group Oy (ent. FCG Planeko Oy). Kaavan vireille tulo: vuoden 2007 kaavoituskatsaus Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 18 ): Osayleiskaavan selvitykset on tehty vuosina Kaustisen kunta teetti osayleiskaavan pohjaksi Kaustisen kuntakeskuksen kehittämissuunnitelman, joka valmistui syksyllä 2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan, alkaen Kaavan nimi muutettiin muotoon keskustan osayleiskaava Kunnanhallitus päätti , KHALL 260 asettaa osayleiskaavan valmisteluaineiston nähtäville Luonnosvaiheen valmisteluaineisto nähtävillä (MRA 30 ): Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavaehdotuksen: xx.xx.2012 Kaavaehdotus nähtävillä (MRL 65 ja MRA 19 ): xx.xx.- x.x.2012 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 18 ): xx.xx.20xx Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavan: xx.xx.20xx Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan: xx.xx.20xx Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka tavoitteena on alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena A-, AM- ja RA-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta (MRL 72 ). Osayleiskaava-alue sijaitsee Kaustisen kirkonkylässä, kunnan keskustassa. Suunnittelualue sisältää Ylijoen, Tanhuanpään, Pappilanniemen, Lähdehaan, Kappelin, Pajalan, Virkkalan ja Mosalan osa-alueet. Suunnittelualuetta rajaavat lännessä Kruunupyyn kunnan raja, pohjoisessa Salonkylän osayleiskaava ja etelässä Järvelän osayleiskaava. Järvelän ja Salonkylän alueille on laadittu yhteinen osayleiskaava (2006). Idässä suunnittelualuetta rajaavat Österharjun metsäalueet. Suunnittelualue on kooltaan yhteensä noin 16 km², josta vesialueita noin 0,4 km². Rantaviivaa on Perhonjoen rannat mukaan lukien yhteensä noin 10 km. Suunnittelualueesta suurin osa on lähes rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Alueen keskellä sijaitsee Kaustisen ydinkeskusta, jota ympäröivät pientaloalueet.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 2 ( 50 ) Kuva 1. Yleiskaava koskee Kaustisen keskustaa ja sen lähiympäristöä (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2010). 1.4 Tiivistelmä Laadittavalla osayleiskaavalla osoitetaan maankäyttö Kaustisen kunnassa, Kirkonseudun alueella. Kunnanhallitus on hyväksynyt Kirkonseudun osayleiskaavalle seuraavat tavoitteet: Tavoitteena on yhtenäistää kaavamääräyksiä ja ohjata rakentamista yleiskaavan avulla. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena A-, AM ja RA-alueilla sekä AP-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta. Tavoitteena on tutkia teollisuuden ja kaupan suuryksikköjen potentiaalit sijoituspaikat keskustatoimintojen ulkopuolella, sekä tiejärjestelyiden toteuttaminen Opistonmäen ja keskustan välillä. Laajentaa keskustan nykyistä osayleiskaava-aluetta Teerijärven ja Toholammin suuntaan. Kaava laaditaan Kaustisen kunnan Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan (2006) henkisenä. Kaavaa varten tehtiin kaava-alueen laajennusosien luontoselvitys sekä Kaustisen kuntaa koskeva kaupan selvitys. Lisäksi ranta-alueelta tehtiin kantatilaselvitys.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 3 ( 50 ) Kaavatyön pohjaksi luotiin keskustan kehittämissuunnitelma. Kaustisen keskustan kehittämissuunnitelma on visio Kaustisen keskustasta noin 20 vuoden aikajänteellä. Suunnitelmassa esitetään myös nopeasti toteutettavia ideoita ja toimenpide-ehdotuksia keskusta-alueen maankäytön toiminnalliseksi, rakenteelliseksi, kaupunkikuvalliseksi ja liikenteelliseksi kehittämiseksi. Euroopan Unioni on myöntänyt hankkeelle kehittämisrahaa. Työn taustalla on tarve kehittää Kaustisen keskustaajaman elävyyttä ja toimivuutta, väestön elämänlaatua sekä palveluiden saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena työssä oli luoda perusteet kaavoitukselle ja rakentamiselle. Tavoitteiden, selvitysten, viranomaisten kanssa käytyjen neuvotteluiden, kehittämissuunnitelman sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) saadun palautteen perusteella laadittiin osayleiskaavaluonnos ja siitä edelleen osayleiskaavaehdotus neuvotteluiden ja saadun palautteen pohjalta. Osayleiskaavan tavoitteena on alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena AM-, A- ja RA-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta. Rakennuspaikkoja ei ole osoitettu asemakaava-alueille tai alueille, jotka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 4 ( 50 ) 2 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaustisen kunnanhallitus on päättänyt osayleiskaavan laatimisesta Alueella on ollut voimassa rakennuskielto saakka. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia. 2.1 Kaavatyön aloitusvaihe Osayleiskaavan vireilletulosta on kuulutettu vuoden 2007 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaustisen kunta pyysi tarjousta kirkonkylän (keskustan) osayleiskaavan laatimisesta. Tekninen lautakunta valitsi kaavaa laativaksi tahoksi FCG Finnish Consulting Group Oy:n (ent. FCG Planeko Oy, Suunnittelukeskus Oy). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaustisella. Keskustan osayleiskaavan laatimiseen liittyvät selvitykset tehtiin vuosina Rantavyöhykkeeltä, jota ei ole asemakaavoitettu, on tehty emätilaselvitys. 2.2 Selvitysten laatiminen ja päivittäminen FCG aloitti kaavan laatimisen keväällä Kaavatyöhön liittyen laadittiin seuraavat selvitykset: Luontoselvitys kaava-alueen laajennusosille (Toholammen ja Teerijärven suunnat). Pohjanmaan Luontotieto, Riina Ala-Risku, Kaustisen kaupallinen selvitys. Työssä päivitettiin Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 selvityksen tiedot Kaustisen kunnan osalta. FCG Planeko Oy, Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy, Kaustisen kunta, Keskustan kehittämissuunnitelma Kaustisen keskustan kehittämissuunnitelma on visio Kaustisen keskustasta noin 20 vuoden aikajänteellä. Suunnitelmassa esitetään myös nopeasti toteutettavia ideoita ja toimenpide-ehdotuksia keskusta-alueen maankäytön toiminnalliseksi, rakenteelliseksi, kaupunkikuvalliseksi ja liikenteelliseksi kehittämiseksi. Euroopan unioni on myöntänyt hankkeelle kehittämisrahaa. Työ tehtiin FCG:ssä Kaustisen kunnan toimeksiannosta. Työn taustalla on tarve kehittää Kaustisen keskustaajaman elävyyttä ja toimivuutta, väestön elämänlaatua sekä palveluiden saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena työssä oli luoda perusteet kaavoitukselle ja rakentamiselle:

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 5 ( 50 ) keskustan kehittäminen entistä enemmän kaikkia väestöryhmiä palvelevaksi kokonaisuudeksi keskustan rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen yhdistettynä yhdyskuntarakentamisen tehokkuuteen ja taloudellisuuteen elinkeinoelämän toimintaedellytysten, palveluiden ja kevytliikenneympäristön kehittäminen toiminnallisena kokonaisuutena keskustaajaman toimivuuden, näkyvyyden, vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden parantaminen. 2.4 Kaavan valmisteluvaihe ja kaavaluonnos Osayleiskaavan luonnos laadittiin viranomaisneuvottelun ja alueella tehtyjen maastoinventointien sekä selvitysten valmistuttua. Kaavan valmisteluaineisto päätettiin asettaa nähtäville syksyllä Samalla kaavan nimi täsmennettiin kirkonkylä osayleiskaavasta muotoon keskustan osayleiskaava. Kaavan valmisteluvaiheen aineiston, kaavaluonnoksen ja kaavaselostuksen liitteineen, ollessa nähtävillä saatiin 6 lausuntoa ja 31 kirjallista mielipidettä. Näihin on laadittu vastineet. Vastineraportti on selostuksen liitteenä. 2.5 Kaavaehdotusvaihe Osayleiskaavan ehdotus on laadittu luonnoksesta saadun palautteen sekä kunnan ja muiden viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. 2.6 Kaavan hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy Kaustisen kunnanvaltuusto. 2.7 Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. A Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: Kuntalaiset Kunnassa työssäkäyvät henkilöt Kaavamuutosalueen ja siihen rajoittuvan maan omistajat Kaavamuutosalueen ja sen vaikutusalueen asukkaat Kaavamuutosalueen ja sen vaikutusalueen elinkeinonharjoittajat ja maanviljelijät B Viranomaiset Länsi-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o ent. Länsi-Suomen ympäristökeskus o ent. Tiehallinto / Vaasan tiepiiri Keski-Pohjanmaan liitto

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 6 ( 50 ) K.H.Renlundin museo / Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo / Museovirasto Palo-/pelastusviranomainen C Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Energia- ja teleyhtiöt Luonnonsuojelupiiri Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 7 ( 50 ) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaustisen kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kaustiselta on matkaa Kokkolaan 45 km, Pietarsaareen 55 km ja Kannukseen 60 km. Kaustisen pinta-ala on 361,22 km2. Vuonna 2012 Kaustisen asukasluku oli 4300 henkeä. Kaustisen pääelinkeinot ovat palvelut, jalostus sekä maa- ja metsätalous. Suunnittelualue sisältää Ylijoen, Tanhuanpään, Pappilanniemen, Lähdehaan, Kappelin, Pajalan, Virkkalan ja Mosalan osa-alueet. Alueen tärkeimmät liikenneyhteydet ovat valtatie 13 ja kantatie Maisema Kuva 2. Kaava-alueen rajaus. Maisemakuva Keski-Pohjanmaa sijoittuu kahden maisemamaakunnan, Pohjanmaan ja Suomenselän, alueelle. Maakunnalle on tyypillistä järvien vähäisyys sekä jokilaaksojen halkaisemat metsä- ja suoseudut. Rikasta merellistä perintöä edustavat rannikon maankohoamisrannat, taajamat ja kalastaja-yhdyskunnat. Merellisen luoteisosan vastakohtana on Suomenselän alue järvineen ja erämaineen. Keski-Pohjanmaan perinteistä maisemakuvaa hallitsevat luonnonmaisemien ohella kulttuurimaisemat: kylät, asutusryhmät, viljelykset ja laitumet. Maakunnalle on tunnusomaista jokivarsille kehittynyt asustustoiminta. Viime vuosikymmenten suurimpia maisemallisia muutoksia aiheuttaneet tekijät ovat olleet etenkin maatalouden ja rakentamisen tehostuminen. Perinteisen, luonnon niittyjä laaja-alaisesti hyödyntäneen maatalouden nykyaikaistuminen on toisaalta lisännyt avoimuutta tehokkaasti käytetyillä viljelyalueilla ja

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 8 ( 50 ) toisaalta vähentänyt avoimuutta aiemmin laidunnetuilla tai niitetyillä viljelysten reuna-alueilla ja rannoilla. Muutosten myötä perinteinen rakennuskanta on väistymässä ja maisemakuva yksipuolistumassa. Muutos ei sinänsä ole haitallista, se kuuluu luonnollisena osa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Negatiivisena muutokset on koettu silloin kuin ne uhkaavat tärkeäksi koettuja arvoja, kuten maisemaa, luontoa tai perinteitä. Maisemarakenne Lesti- ja Perhonjokien ala- ja keskijuoksu sekä rannikko ovat tasaista kapeiden jokilaaksojen viljelysaluetta. Lesti- ja Perhonjokien ala- ja keskijuoksun kunnat kuuluvat siihen. Tälle alueelle sijoittuvat Himanka, Kannus, Lohtaja, Kälviä, Ullava, Kaustinen, Veteli ja osa Toholampea ja Kokkolaa. Keski- Pohjanmaan jokiseutu ja rannikkoalueella vuorottelevat jokilaaksot, lähes huomaamattomiksi tasoittuneet harjujaksot ja drumliiniharjanteet. Harjujaksot päättyvät rannikolla Vattajan ja Kalajoen laajoihin lentohiekkakenttiin. Moreenimuodostumia, drumliineja, kumpumoreeneja, suuria siirtolohkareita ja huuhtoutuneita louhikoita esiintyy jokilaaksojen välisillä alueilla. Laajimmat peltoalueet avautuvat Lestijoen jokilaaksossa ja Kokkolan entisillä merenpohjan savikoilla. Muualla pellot seuraavat pikkujokien varsia kapeina nauhoina, leveten yleensä vain alajuoksun varsilla laajemmiksi aukeiksi. Jokilaaksojen väliin jää asumattomia sydänmaita, karuja mäntykankaita, rämeitä ja nevoja. Kulttuurimaisema ja arvokkaat maisema-alueet Keski-Pohjanmaan maakunnallisesti ja ylikunnallisesti arvokkaat maisemaalue-ehdotukset edustavat maakunnalle luonteenomaisia ja edustavimpia luonnonmaisemia, maatalouskyliä ja keskustaajamien kulttuurihistoriallisia kohteita. Paikallisesti arvokkaat maisema-alue-ehdotukset ovat pienempiä maalaisympäristöjä. Näistä kokonaisuuksista useilla on runsaasti hyvin arvokkaitakin osatekijöitä, mutta vähäisen laajuutensa vuoksi ovat karsiintuneet pois ylikunnallisesta luokasta paikallisesti arvokkaiksi. Perhonjokilaakson kulttuurimaisema keskustan pohjoispuolella Perhonjokilaakson kulttuurimaisema on kapea viljelty jokilaakso, noin seitsemän kilometrin pituinen ja keskimäärin kilometrin levyinen. Laakson kummallakin puolella kulkee maisemaa rajaava harjujakso. Laakso on vanhaa asuinaluetta, ja siellä on useita kyliä. Kivikautiset asuinpaikat sijoittuvat nykyisten kylien läheisyyteen. Kaussenkankaaseen ja Luomalaan lienee tullut asutusta jo 1400-luvulla, sillä nämä ovat Penttilän talon kanssa vanhimpia taloja Kokkolan ylämailla. Kaussenkangas, Luomala ja Puumala ovat sijoittuneet Perhonjoen eteläpuolella vanhan maantien varteen mäkiosuuksille. Avoimen jokilaaksoviljelysmaiseman keskellä sijaitsevalla Kaussenkankaalla oleva vanha perinteinen maalaispiha erottuu ympäristöstään ja on maisemallisesti hyvin arvokas. Kankaalla on säilynyt kolme uljasta pohjalaistaloyksilöä joiden viereen on rakennettu kaksi uutta päärakennusta. Tänä päivänä pihapiirinä toimiva ympäristö edustaa vanhaa raittiasutusta.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 9 ( 50 ) Kuva 3. Perhonjokilaakson kulttuurimaisemaa keskustan pohjoispuolella. Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001). Perhonjokilaakson kulttuurimaisema keskustan eteläpuolella Maisema-alue keskustan eteläpuolella on noin viiden kilometrin pituinen ja kilometrin levyinen. Luonnonpiirteet asettavat kylämaisemalle selkeät visuaaliset rajat. Maisema-alue on topografialtaan hyvin vaihtelevaa aluetta. Perusolemukseltaan maisema-alue edustaa kallio- ja harjualueiden kehystämää luode-kaakkoissuuntaista viljavaa jokivarsimaisemaa, jonka maisemarakenteen perusrungon muodostavat joki, melko tasainen viljelty Perhonjokilaakso ja sitä rajaavat ympäristöstä selkeästi, korkeammat karuhkot metsäiset, osittain soistuneet moreeni- ja kallioselänteet sekä joen itäpuolella harjujakso. Nämä ovat olleet perinteisesti kyläläisille myös näköala- marjastus- ja retkeilypaikkoja. Jokilaaksoa rajaavat kallioalueet ovat suhteellisen korkeita muuhun ympäristöön verrattuna ja hallitsevat maisemakuvaa. Perinteiseen kulttuurimaisemaan Kaustisella kuuluu jokivarsiasutus. Suurin osa asutuksesta on vieläkin jokivarsien tuntumassa, joskin maaviljelyn merkitys ei ole enää niin suuri. Perinteinen Perhonjokivarsimaisema on muuttunut varsinkin salaojituksen ja latojen katoamisen seurauksena. Maisemakuvallisesti joki on merkittävin elementti maisemarakenteessa, vaikkakin sen rantojen vesakoituminen onkin muuttanut sen luonnetta. Joelle avautuu nykypäivänä ainoastaan harvoista paikoista näköalaoja, sillä jokivarsi on hyvin pensoittunut ja ainoastaan maiseman halki kiemurteleva pensoittunut nauha kertoo joen olemassaolosta. Peltoalueiden avoimen kokonaisuuden säilyttäminen avoimena on sekä maisemakuvan että kulttuurihistorian kannalta tärkeää. Lisäksi useat rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet pihapiireineen vaativat ympärilleen tilaa. Perhonjoen länsipuolella asutus on sijoittunut nauhamaisesti sekä jokirantaan että vanhan tien varteen. Vanhan tien varressa on sotilastorppa 1700-luvun puolivälistä, vanha kievari 1800-luvun puolivälistä sekä Kentalanmäen tiivis asutus. Kentalanmäkeen eli Pelimanninmäkeen liittyy voimakkaasti pelimannihistoria. Mäellä on mm. Konsta Jylhän vaimon kotitalo. Maisema-alueella sijaitsee paikallisesti merkittävä Rantakosken laidun. Lampaat ja lehmät ovat laiduntaneet kivistä rantalaidunta noin 40 vuotta. Kohde on pinta-alaltaan 0,2 ha ja sen läheisyydessä sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia sekä kivikautisia asuinjäännöksiä.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 10 ( 50 ) Jokilaakson itärannalla kulkee harjujakso, johon Perhonjoen itäpuolinen asutus tukeutuu. Järvelässä on asutusta myös jokirannassa. Täältä voidaan mainita vanhat Luomalan ja Kentalan (1700-luvulta) talot, jotka on siirretty jokirantaan muusikkojen taloiksi. Perhonjoen itäpuolella on tiehen tehty oikaisu, ja sen varrelle on tullut jonkin verran uutta asutusta. Vanhoista silloista on jäljellä Penttilän jokisilta keskustassa. Järvelän kohdalla olevan riippusillan osalle on suunniteltu palauttava saneeraus, joka tullaan toteuttamaan lähiaikoina. Saneerauksessa sillan puukaiteet palautetaan ja nykyään ainoastaan kevyen liikenteen käytössä oleva silta palautetaan myös ajoneuvoliikenteen käyttöön Luonnonympäristö Kuva 4. Perhonjokilaakson kulttuurimaisemaa keskustan eteläpuolella. Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001). Maa- ja kallioperä, pinnanmuodot Kuva 5. Kaustisen maaperäkartta (GTK 2008).

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 11 ( 50 ) Kaava-alueella on hyvin monipuolinen maaperä. Perhonjoen varsilla maaperä on pääosin hietaa. Joen varsilla on kuitenkin myös hiesualueita ja alueita, joilla on hienoa hietaa. Joen itäpuolella on hiekkavyöhyke, jonka sisällä on soraalue Kaustisen keskustan koillispuolella. Hiekkavyöhykkeestä itään löytyy sara- ja rahkaturvealueita. Turvealueiden jälkeen maaperä on pääosin moreenia. Perhonjoen länsipuoli koostuu pääosin sara- ja rahkaturvealueista sekä moreenialueista. Kaustisen keskustan lounaispuolella on kallioalue (Puhkion kallio). Puhkion kalliosta luoteeseen on myös toinen pienempi kallioalue. Vesiolosuhteet Pohjavesi Kaustisen kuntaa halkoo luode-kaakko suuntainen harjujakso, joka jakautuu Kaustisen pohjoispuolella kahdeksi erilliseksi harjujaksoksi. Näistä laajempi harjujakso jatkuu luoteeseen Kruunupyyn kunnan ja Kokkolan kaupungin läpi Pohjanlahteen. Pienempi harjujakso jatkuu Kaustisen pohjoisosassa pohjoisluoteeseen haarautuen edelleen kahdeksi erilliseksi harjujaksoksi Nuolinenjärven eteläpuolella. Murroslaaksoa reunustavat kallioiset selänteet, joiden rinnealueet ovat hiekkamoreenipeitteisiä. Parhaiten vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset jatkuvat murroslaakson keskiosiin paksun savikerroksen peittäminä. Suunnittelualueella on pohjavesialueita, mutta myös suunnittelualueen pohjoispuolella on myös vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Oosinharjun, Kaustin, Åsen A, Åsen B, Koppeloharjun, Peltokydönharjun ja Pläkkisenharjun vedenhankintaa varten tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita koskeva suojelusuunnitelma on tehty vuonna Pohjavesialueet sijoittuvat Kaustisen kunnan alueelle. Pohjavesialueilla sijaitsevat yksityiset Jylhän ja Kuorikosken vesiosuuskuntien vedenottamot sekä Kaustisen vesilaitoksen pohjavedenottamoita. Kuva 6. Kaustisen pohjavesialueet.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 12 ( 50 ) Taulukko 1. Kaustisen pohjavesialueet suunnittelualueella ja sen läheisyydessä (Hertta/OIVA-tietojärjestelmä ). Pohjavesialueen nimi Pohjavesialueen tunnus Pohjavesialueen luokka Kokonaispinta-ala (ha) Muodostumisalueen pinta-ala (km 2 ) Åsen A A 1 166,44 1, Åsen A A 1 138,99 1, Oosinharju ,59 1, Oosinharju ,04 1, Oosinharju ,93 1, Kausti ,38 0, Kausti ,60 0, Kausti ,93 0, Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä (m 3 /d) Kuva 7. Suojelusuunnitelman lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 13 ( 50 ) Suojelusuunnitelmassa on lisäksi osoitettu suojavyöhykkeet. Esitetyt vedenottamoiden lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet Oosinharjun ja Åsen A pohjavesialueella ovat Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaisia. Vesioikeudellisten suoja-alueiden rajauksien tarkennuksessa on huomioitu esiintymien hydrogeologiset olosuhteet sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesialuerajaukset. Lähisuojavyöhykkeiden avulla pyritään turvaamaan pohjaveden laatu mm. rajoittamalla rakentamisesta ja viljelytoiminnasta pohjavedelle aiheutuvia haittavaikutuksia. Kaukosuojavyöhykkeillä tulee noudattaa suojelurajoituksia. Vedenoton turvaamiseksi ei pohjavesialueille tule sijoittaa mm. seuraavia laitoksia tai toimintoja: teollisuuslaitoksia tai vastaavaa yritystoimintaa laitoksia, joissa valmistetaan, käytetään tai varastoidaan kemikaaleja matkailukeskuksia, ravitsemusliikkeitä ja vastaavia laitoksia asuinkiinteistöjä, joiden jätevesiä ei liitetä kunnalliseen viemäriverkostoon hautausmaita, jätteiden, maan tai lumen kaatopaikkoja Pintavesi Kaustisen tärkein vesistö on Perhonjoki. Perhonjoki saa alkunsa Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien raja-alueilla olevista pienistä järvistä. Latvaalueilta joki laskee Perhon kunnan läpi Vetelin Haapajärveen, josta edelleen Kaustisen kautta Kruunupyyn kunnassa sijaitsevaan Perhonjoen keskiosan järviryhmään. Täältä joki laskee 160 kilometrin pituisen juoksunsa jälkeen Perämereen maakuntakeskuksen, Kokkolan, pohjoispuolitse. Tulvariski Etelä-Pohjanmaan ely-keskukselta saadun lausunnon ( ) mukaan Kaustisen keskustan alueelle ei ole laadittu tulvakarttaa. Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus antoi Kaustisen keskustaan ja lähialueille lausunnon alimmasta rakennuskorkeuksista Rakennuskorkeuksien määrittämisperusteita on sen jälkeen täsmennetty maa- ja metsätalousministeriön asettaman suurtulvatyöryhmän loppuraportissa. Siinä esitetään, että tulvaalueille ei sijoiteta uusia rakennuksia, rakenteita eikä muita toimintoja niin, että tulva aiheuttaa niille merkittävää vahinkoa. Yleiskaava-alue sijaitsee Perhonjoen paaluvälillä Perhonjokivarresta on hajahavaintoja tulvakorkeuksista ja alue on ilmakuvattu kevään 2000 tulvan aikana. Tuolloin tulva vastasi suuruudeltaan noin 1/20 tulvan toistuvuutta. Tulvahavaintojen ja Pirttikosken voimalaitoksen lupapäätöksen perusteella arvioidaan kerran sadassa vuodessa toistuvalla tulvalla vedenkorkeuden nykytilassa olevan N 60 -tasossa seuraavan: - kaava-alueen alavirranpuoleisella rajalla (paalulla ) + 53,70 m - Pirttikosken voimalaitoksen alapuolella (paalulla ) + 54,00 m - Pirttikosken voimalaitoksen yläpuolella (paalulla ) + 55,30 m - Mosalankosken alapuolella (paalulla ) + 55,40 m - Mosalankosken yläpuolella (paalulla ) + 57,50 m - kaava-alueen ylävirranpuoleisella rajalla (paalulla ) + 57,70 m Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen vesistöyksikön lausunnon mukaan alinta rakentamiskorkeutta määritettäessä näihin arvioituihin tulvakorkeuksiin lisätään laskennan epävarmuudesta, jääpatojen vaarasta, ilmastonmuutoksen ennakoinnista sekä muista tekijöistä johtuva lisäkorkeus 0,7 m. Kastuessaan vau-

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 14 ( 50 ) rioituvat tavanomaiset rakenteet tulee sijoittaa alimman rakentamiskorkeuden yläpuolelle. Yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeät rakennukset ja ympäristölle vaaraa aiheuttavat rakenteet tai toiminnot tulisi sijoittaa tätäkin ylemmäs. Suvannoissa välikorkeudet voidaan määrittää tapauskohtaisesti. Kuva 8. Perhonjoki (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004) Luontokohteet yleiskaavan laajennusalueilla Kaustisen yleiskaavaa varten tehtiin tarkempi luontoselvitys kahdelta erilliseltä yleiskaavan laajennusalueelta, jotka sijaitsevat Teerijärventien ja Toholammintien varressa yhteensä n. 360 ha alueella. Teerijärventien alue (n. 180 ha) muodostuu matalien moreenikankaiden talousmetsistä, joiden ympärillä on ojitettuja soita. Alueella on myös ampumarata ja viljelyksessä oleva pelto. Tervahauta Kanelbackenin pohjoispuolella on vielä epäselvästi näkyvissä. Alueen metsät ovat enimmäkseen karunpuoleista tuoretta kangasta (ns. metsälauhatyyppiä) sekä kangasrämettä. Kruuppakkalla ja Råbackenilla esiintyy kuivahkoa kangasta. Peruskallio on esillä muutamissa kohdin alueen eteläreunassa. Kalliopaljastumien ympärillä on kuivaa kangasta. Alueen suot ovat ojitettuja isovarpu- ja pallosararämeitä. Isonevan reunaalueen pohjoisrajalla on tupasvillarämettä. Teerijärventien alueella Hestopsin mäki on uudistusikäistä kuusikkoa. Muuten alue on männyn ja kuusen muodostamaa sekametsää. Soilla kasvaa koivua runsaana sekapuustona. Toholammintien alue (n. 180 ha) muodostuu Ison ja Pienen Kalaveden sekä Mustaojan ympäristön rantanevoista sekä niitä ympäröivistä talousmetsistä ja ojitetuista puustoisista soista. Peruskalliota ei ha-

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 15 ( 50 ) vaittu alueella mutta pieniä muinaisrantakivikoita eli ns. pirunpeltoja on useita, mm. Mustalammin pohjoisrannalla. Harjumuodostelmia ei havaittu. Kalavedenoja (Hyötyvedenoja) on tummavetinen ja hiekkapohjainen pikkujoki, jossa on kesäaikaan voimakas virtaus. Joki laskee Vissaveden tekojärvestä Ison Kalaveden kautta Tastulanjärveen. Toholammintien pohjoispuolella joki meanderoi ja siinä on muutama lohkareinen koskipaikka. Toholammintien alueen metsämaisema on tavanomaista nuorten metsien, taimikoiden ja aukeiden maisemaa. Pienen Kalaveden itäpuoli on suurimmaksi osaksi aukeaa. Lehtipuista esiintyy lähinnä vain koivua. Pienen Kalaveden etelärannalla erottuu ympäristöstä uudistusikäinen kuusikko. Kalavedenhaassa on vanha kuusen ja haavan muodostama "hoitoheitto" sekametsikkö, jossa on runsaasti lahopuuta ja pystyynkuolevia, yli-ikäisiä kuusia. Kuivahko kangas ja karunpuoleinen tuore kangas ovat vallitsevia Toholammintien alueella. Kalavedenojan varressa Toholammintien pohjoispuolella on kosteaksi lahdoksi palautunutta vanhaa peltoa. Lähellä tietä rinnelehto on luonnontilaisen kaltaista ja lievän pohjavesivaikutuksen ansiosta rehevää. Alueen soista Pienen ja Ison Kalaveden ympäristön suot muodostavat luonnontilaisen kokonaisuuden. Rantanevat ovat märkää ja melko karua luhtanevaa ja saranevaa. Purojen kohdalla on ruohoista luhtaa, pajuluhtaa ja Ison Kalaveden lähtöuoman ympärillä myös koivuluhtaa. Nevanreunoilla on luonnontilaista muurainkorpea, metsäkortekorpea, ruohoista kangaskorpea ja tupasvillarämettä. Pienen Kalaveden eteläpäähän laskee luonnontilaisen kaltainen korpipuro. Luonnontilaiset luhdat ja korvet on Suomessa arvioitu uhanalaisiksi luontotyypeiksi. Mustalammen rantanevat ovat karua lyhytkorsinevaa. Muuten alueen suot ovat ojitettuja, runsaspuustoisia rämeitä. Alueella esiintyy lisäksi pensoittunutta joutomaata kaatopaikan vanhalla täyttömäellä. Täyttömäen alapuolella on suotovesistä syntynyttä märkää luhtaa. Kasvillisuus Toholammintien alueella Kalavedenojan varsi Toholammintien pohjoispuolella on kasvistoltaan paikallisesti arvokas alue. Se on tuoretta ja kosteaa lehtoa, lähdekorpea sekä lehdoksi palautuvaa vanhaa peltoa. Pohjavesivaikutus on heikkoa ja näkyy tihkupintoina, joilla kasvaa mm. suokelttoa ja korpiorvokkia (kuva). Paatsama, tuomi ja kataja muodostavat tiheän pensaskerroksen. Joen koskipaikkojen kohdalla on suursaniaisten, ruokohelven ja viitakastikan muodostamaa kosteaa lehtoa. Puusto on jokivarressa lehtipuuvaltaista ja osittain puhdasta harmaalepikkoa. Vesikasveista havaittiin Toholammintien alueen järvissä ulpukka, lumme ja isovesiherne. Ison Kalaveden länsipuoliskossa on laaja järvikorteikko. Luontodirektiivin liitteen IV (A) lajit Teerijärventien alueella Hestopsin rinteessä on pienialainen liito-oravan käyttämä metsikkö, joka on mahdollisesti myös pesäpaikka. Suohon viettävässä varttuneessa kuusikossa on ainakin kymmenen kuusen alla hyvin runsaasti liito-oravan papanoita. Kuusissa on palokärjen tekemiä liito-oravalle sopivia koloja, joiden alla on runsaasti papanoita. Metsä ei ole liito-oravalle optimaalinen, koska siinä eikä koko luontoselvitysalueellakaan kasva lainkaan haapaa eikä leppää. Toholammintien alueella Kalavedenojalla on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka varttuneessa kuusikossa, jonka vieressä on leppää ja haapaa kasvava jokiranta-alue. Erään tiheäoksaisen kuusen alla on myös edellisiltä vuosilta peräisin olevia papanoita mattona maassa ja latvuksessa on (epäsel-

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 16 ( 50 ) västi erottuvia) risupesiä. Kyseessä on todennäköisesti pesäpuu. Sen ympärillä on parisenkymmentä liito-oravan merkkaamaa kuusta. Toinen liito-oravan käyttämä metsikkö on Kalavedenhaassa, missä on yliikäisissä kuusissa runsaasti palokärjen tekemiä, liito-oravalle sopivia koloja sekä runsaasti liito-oravan papanoita. Selkeää pesäpuuta ei löytynyt. Alueella on runsaasti liito-oravalle sopivia ruokailupuita, erityisesti haapaa. Ympäristöhallinnon rekisterissä on tieto liito-oravasta Vanhanhaudankankaalta Kalavedentien varresta ( ). Tällä paikalla on kaksi haapaa, joissa liito-oravat käyvät ruokailemassa. Mitään pesintään viittaavaa ei havaittu tällä paikalla. Lepakoita ei havaittu Toholammintien alueen järvillä. Alueilta ei ole tiedossa lepakoille sopivia pesä-, päiväpiilo- tai talvehtimispaikkoja. Muista luontodirektiivilajeista viitasammakkoa voi esiintyä Toholammintien alueen järvillä. Uhanalaiset ja harvinaiset lajit Luontoselvityksen alueilla ei esiinny luonnonsuojelulain 29 :ssä lueteltuja suojeltuja luontotyyppejä. Metsälain 10 :ssä luetelluista erityisen tärkeistä elinympäristöistä esiintyy luonnontilaisen kaltaisia puroja Pienellä Kalavedellä sekä rantaluhtaa Isolla ja Pienellä Kalavedellä. Luonnontilaisen kaltainen puro on myös vesilain 15 ja 17 :ssä mainittu suojeltava luontotyyppi. Uhanalaisista luontotyypeistä esiintyy Isolla ja Pienellä Kalavedellä mm. metsä-, pensaikko- ja avoluhtaa, muurainkorpea ja metsäkortekorpea luonnontilaisen kaltaisina luontotyyppeinä. Kalavedenojan varressa esiintyy uhanalaista lähdekorpea. Uhanalaisista lajeista alueilla esiintyy tiltaltti ja liito-orava, joka on myös luontodirektiivin suojelema laji. Alueella on kolme liito-oravan elinympäristöä, jotka ovat Kalavedenhaassa, Kalavedenojan varressa (Toholammintien alue) sekä Hestopsin rinteessä (Teerijärventien alue). Pesimälinnusto Teerijärventien alueella ei esiinny huomionarvoisia lajeja. Toholammintien alueella Kalavesillä pesii vesilinnuista laulujoutsen ja rantalinnuista kurki, liro ja taivaanvuohi. Ison Kalaveden tiheä saraikko ja korteikko muodostavat suojaisan pesäpaikan kurjelle ja joutsenelle. Muille vesilinnuille alueen vedet eivät tarjoa juuri pesäpaikkoja. Sorsista havaittiin järvillä pesivänä vain haapana. Kalavedenojan rehevissä lehtomaisissa rinteissä pesii mm. uhanalaiseksi luokiteltu tiltaltti ja peukaloinen. Suojelukohteet, erityiset luontokohteet Teerijärventien alue, Hestopsin rinne Liito-oravan mahdollinen lisääntymis- ja levähdyspaikka. Voidaan esittää esim. metsätalousalueena, jolla on ympäristöarvoja. Toholammintien alue, Kalavedenoja Rehevä, lehtomainen jokivarsi. Eteläpäässä pienellä alueella lähdekorpea, missä tihkupintoja. Ruohojen, saniaisten ja pensaiden muodostama kasvillisuus, joka ei kestä hyvin kulutusta. Puusto lehtipuuvaltaista, runsaasti harmaaleppää. Rannassa iäkkäitä koivuja. Liito-oravan ruokailualuetta. Ylärinteessä kuusikon reunassa liito-oravan pesäpaikka. Voidaan esittää esim. metsätalousalueena, jolla on ympäristöarvoja.

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 17 ( 50 ) Toholammintien alue, Kalavedet ja Kalavedenhaka Luonnontilainen, vaikeakulkuinen suomaisema, mihin kuuluu uhanalaisia luhta- ja korpityyppejä. Kurjen ja joutsenen pesäpaikka. Kalavedenhaan yliikäisessä metsikössä liito-oravan mahdollinen pesäpaikka. Voidaan esittää esim. virkistysalueena tai metsätalousalueena, jolla on ympäristöarvoja. Kalavedenhaan metsikkö sopisi metsätalouden ympäristötukikohteeksi Rakennettu ympäristö ja rakennuskulttuuri Kaustisen kirkonmäki Kaustisen kirkonmäki kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kaustisen kirkonmäki kohoaa kirkonkylän yläpuolelle Perhonjokilaaksossa. Sisäviisteinen keskitornilla varustettu ristikirkko ja sen lounaispuolella oleva pohjalainen, kolminivelinen tapuli muodostavat näyttävän kokonaisuuden Kappelinkankaalla vanhan, kiviaidan reunustaman hautausmaan keskellä. Kirkkoa ja tapulia ympäröi runsaspuustoinen kirkkopiha ja hautausmaa. Kirkkopihaa ja hautausmaata kiertävän polun varrella sijaitsee kotiseutumuseona toimiva, todennäköisesti 1800-luvun puolivälissä rakennettu lainajyvämakasiini. Kaustisen kirkko valmistui 1777 Matti Kuorikosken johdolla ja vuotta myöhemmin 1778 hän johti kellotapulin pystytystä. Kirkkoa korotettiin 1859 Jaakko Kuorikosken johdolla. Kirkko korjattiin 1954 taiteilija Ilmari Wirkkalan ja Veikko Larkaksen johdolla. Jälkimmäisessä korjauksessa uusittiin penkit ja korotettiin lattia. Vuonna 2006 valmistuneen korjauksen suunnitteli arkkitehti Hanna Lyytinen. (Museoviraston kotisivut 2010) Muu rakennettu ympäristö ja rakennuskulttuuri Keski-Pohjanmaan maakunnan arvokkaimmat kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet ovat perinteisiä pohjalaisia pihapiirejä, kuntien kirkonympäristöjä, huvila-alueita, kuntien keskeisiä kauppapaikkoja sekä yksittäisiä merkittäviä rakennuksia. Suuri osa arvokkaista kulttuuri- ja rakennushistoriallisista kohteista sijaitsevat maisema-alueilla. Säilynyt keskipohjalainen rakennuskulttuuri on pääasiassa peräisin 1800-luvulta ja sitä nuoremmalta ajalta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Puiset rakennukset ovat tuhoutuneet tulipaloissa tai ne on saatettu käyttää toisaalla uudelleen rakennusmateriaalina luvulta periytyvää rakennuskantaa on Suomessa vähän luvun rakennuskannasta on jäljellä Keski-Pohjanmaalla joitakin asuinrakennuksia. Tervakaupan tuoma hyvinvointi on tuonut mukanaan vaurautta, joka on edelleen nähtävissä korkeatasoisessa rakennuskulttuurissa. Laivanrakennus oli opettanut kirvesmiehet taitaviksi rakentajiksi, jota taitoa sovellettiin laajemmalti esimerkiksi kirkkojen rakentamiseen. Tyypillisesti keskipohjalainen, vaurautta ilmentävä leveärunkoinen rakennustyyppi, sivukamaritupa, kehittyi 1700-luvulla leviten kautta maakunnan. Sivukamaritupia on vielä jäljellä kahdentoista Keski-Pohjanmaan kunnan alueella yhteensä runsaat 100 rakennusta. Tunnetuimpia sivukamaritupia ovat Kaustisen Pelimannitalo ja Kokkolan Hakalaxin voudintalo. Rakennuskulttuuria, joka on peräisin 1800-luvun lopulta, on lukumääräisesti jäljellä edellisiä enemmän sekä maaseudulla että taajamissa luvun aikana kehittyi uusklassismiin pohjautuva pohjalaiseksi mielletty rakennustyyppi. Kaksikerroksiset pohjalaistalot ovat tyypillisesti eteläpohjalaisia, mutta nii-

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 18 ( 50 ) tä on lukuisia myös Keski-Pohjanmaalla. Perinteisen talonpoikaisrakentamisen murros alkoi 1900-luvulle tultaessa, jolloin uudenaikaiset tyyppipiirustukset alkoivat vaikuttaa rakentamiseen luvun alkupuolen rakennuskannasta on jäljellä kohtalaisen runsaasti. Muinaisjäännökset Suunnittelualueella on neljä muinaisjäännösrekisteriin merkittyä muinaisjäännöskohdetta. Kohdenimi: Luomalankangas Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Koivuräme Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Isoklumpi Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Kangas Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Lisäksi suunnittelualueen läheisyydessä on kolme muinaisjäännösrekisteriin merkittyä muinaisjäännöskohdetta. Kohdenimi: Kalavedenoja Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Pööskallio Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Kultti- ja tarinapaikat Ajoitus: Ajoittamaton Kohdenimi: Ali-Huntus Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 19 ( 50 ) Maanomistus Yhdyskuntatekniikka Kuva 9. Muinaisjäännösrekisteriin merkityt kohteet suunnittelualueella ja sen läheisyydessä (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2010). Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Taajama-alueella on kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto. 20 kv verkosto sähköverkosto kattaa koko rakennetun suunnittelualueen osan. 110 kv suurjännitelinja kulkee suunnittelualueen länsiosassa. Kaustisen kunta kuuluu seudulliseen jätehuoltoyhteistyön piiriin. Kuva 10. Jäteveden toiminta-alue Kaustisen keskustaajaman läheisyydessä (musta rajaus).

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 20 ( 50 ) Liikenne Kaustisen tieverkon rungon muodostavat Perhonjoen suuntainen valtatie 13 (Kokkola-Jyväskylä-Mikkeli-Lappeenranta) ja kantatie 63 (Kauhava- Kaustinen-Ylivieska). Tieverkkoa täydentävät naapurikuntiin ja kyliin suuntautuvat yhteydet, joista tärkein on Köyhäjoentie (yhdystie 7511) Halsualle. Myös kyliin suuntautuvat tiet ovat Tiehallinnon ylläpitämiä yhdysteitä (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006). Valtatie 13 kulkee kaava-alueen läpi etelä pohjoissuunnassa ja kantatie 63 lounais koillissuunnassa. Valtatie 13 palvelee valtakunnallisia luoteiskaakkoissuuntaisia poikittaisyhteyksiä. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella tapahtuvan tavaraliikenteen osalta valtatien 13 ja kantateiden merkitys raskaan liikenteen reittinä on kuitenkin suhteellisen vähäinen (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006). Kuva 11. Suunnittelualueen ja lähiympäristön tieverkko. Yleiset tiet punaisella, kadut turkoosilla ja yksityistiet ruskealla (OIVA/HERTTA tietojärjestelmä). Keski-Pohjanmaan kunnissa ja etenkin haja-asutusalueilla tieverkon rungon muodostaa alempiasteinen tieverkko, johon kuuluvat seutu- ja yhdystiet sekä yksityistiet. Seututiet toimivat seutukuntien sisäisinä yhteyksinä ja keräävät liikennettä päätieverkolle. Pääosa yhdysteistä on paikallista maankäyttöä ja alueiden virkistyskäyttöä palvelevia teitä. Alemman tieverkon kehittämistarpeet liittyvät pääosin nykyisten yhteyksien laadulliseen parantamiseen. Tavaraliikenteen näkökulmasta alemmalla tieverkolla on keskeinen rooli osana kuljetusketjun infrastruktuuria (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006). Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen palvelujen keskittyminen Kokkolaan ja Pietarsaareen merkitsee sitä, että merkittävä osa seudun ostos- ja asiointiliikenteestä suuntautuu sinne. Alueen matkailuliikenteen tarpeet liittyvät valtaosin rannikkoseudulle tyypillisesti mökkeilyyn ja veneilyyn, joissa kausivaihtelu on suurta. Haja-asutusalueilla henkilöautot korvaavat julkisen liikenteen,

24 FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 21 ( 50 ) joka keskittyy usein vain välttämättömien palvelujen turvaamiseen (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006). Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 (2006) mukaan tulevaisuudessa Keski-Pohjanmaalla liikennemäärien kasvua tapahtuu Kokkolan alueen lisäksi lähinnä päätieverkolla alemmalla tieverkolla liikennemäärät eivät kasva, vaan saattavat paikoin jopa laskea. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on mainittu kehittämiskohteeksi kantatie 63, jonka geometriaan ja poikkileikkaukseen liittyvät puutteet poistetaan. Toimenpiteillä parannetaan erityisesti raskaan liikenteen olosuhteita. Parantamisen myötä kantatielle 63 siirtyy jonkin verran liikennettä valtatieltä 8. Lisäksi mainitaan tarve kehittää kevyenliikenteen yhteyksiä Kaustisen ja Vetelin kuntien välillä. Kuva 12. Teiden keskimääräinen vuorokausiliikenne Kaustisen lähialueella vuonna Kaava-alueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella katkoviivalla. (Tiehallinto 2008). Kaava-alueen tieverkko koostuu yleisten teiden lisäksi keskustan alueen katuverkosta sekä pää- ja yhdystieverkkoon liittyvistä yksityisistä ajoteistä. Keskustan alueen tärkeimmät yhteydet ovat yleisiä teitä. Jylhäntie on yhdystie 17947, Virkkalantie on yhdystie ja Kappelintie-Pajalantie Varilantie muodostavat yhdystien Asuntoalueilla liikennöidään kunnan ylläpitämiä katuja pitkin. Keskeisimpiä kokoojakatuja asuntoalueilla ovat Ylijoentie, Knöysingintie, Harjutie, Siltatie, Rajatie, Vissavedentie ja Kalliontie. Muut kadut palvelevat ensisijaisesti kadunvarren maankäyttöä tonttikatuna (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006). Kaustisen keskusta-alueen keskimääräiset liikennemäärät on esitetty oheisessa kuvassa. Keskusta-alueella suurimmat liikennemäärät ovat valtatiellä 13 ja kantatiellä 63.

KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Kaustisen kunta KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Selostus Valmisteluvaihe, FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Tunnistetiedot...

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kaustisen kunta KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA. Selostus 403-D1042

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kaustisen kunta KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA. Selostus 403-D1042 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaustisen kunta KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Selostus 20.4.2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus I 20.4.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Tunnistetiedot...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy KAUSTISEN KUNTA KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG Suunnittelukeskus Oy [Asiakirjan_nimi] 2 [Asiakkaan_nimi] [pvm] [Projektin_nimi] [As.nro]

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 236 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Hämeenkosken kunta Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012986 7.11.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki

ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 1 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 63 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 29.8.2011 OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2011

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 29.8.2011 OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2011 1(6) OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2011 PROJ. NRO X Taruman asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä ALOITE TAI HAKIJA

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark.

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Selostus Työ: 26024 Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. Sweco Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.scewo.fi Toimistot:

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009 HÄMEENKYRÖN KUNTA Asemakaava koskee Hämeenkyrön kunnan Järvenkylän kylä kiinteistöjä Heiskala (2:137), Rantakoivisto (2:213) ja Kotiranta I (2:214). HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KUNTA 2(7) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA

LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA 14 LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA 15 LIITE 2 FORSSAN KIIMASSUON OSAYLEISKAAVAN LUONNOS SITO OY, SYYSKUU 2008, PIENENNÖS 16 LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUPASUON ASEMAKAAVA TAMMELAN KUNTA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava

SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10/2011 Suunnittelualue Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE VEHKAJÄRVI 1 RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 26.11.2007 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Riihiniemen ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne 635 Kylä: Vehkajärvi 461 Tila:

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015 Zi-1c 1 OSÄLLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SAPPIONMETSÄN RANTÄKAAVAN MUUTTAMINEN ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015 OÄS Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään asemakaavamuutoksen

Lisätiedot