Kauppakamari. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 3/2009. Konsulttiyrittäjä Tadesse Taye: Afrikassa valtavat markkinat suomalaisyrityksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppakamari. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 3/2009. Konsulttiyrittäjä Tadesse Taye: Afrikassa valtavat markkinat suomalaisyrityksille"

Transkriptio

1 Kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 3/2009 Konsulttiyrittäjä Tadesse Taye: Afrikassa valtavat markkinat suomalaisyrityksille Toimitusjohtaja Keith Silverang: Missä ovat Oulun uudet Nokiat?

2 Kansainvälistyminenkin on kotimaista laatutyötä. Finpro ry on suomalaisten yritysten perustama globaali asiantuntijaverkosto. Palvelemme asiakkaitamme kaikissa kansainvälistymisen vaiheissa, aina ensi askelista menestyksekkääseen toimintaan markkinalla. Osaamisemme kulmakivet ovat markkina- ja toimi ala kohtainen asian tuntemus, kattava verkosto ja vuosikymmenten kokemus kansainvälisestä liiketoimin nasta. Tervetuloa rakentamaan suomalaisia kansainvälisiä menestystarinoita kanssamme! Finpro Oulu Risto Kaski, Asemakatu 37, Oulu puh / Rajattomat mahdollisuudet Interreg IV A Pohjoinen-ohjelman seminaari POHTO, Vellamontie 12, Oulu Seminaari tarjoaa 1. Ajankohtaista tietoa Interreg IV A Pohjoinen ohjelman mahdollisuuksista - alueen elinkeinoelämän kehittämiseen - tutkimus- ja koulutusympäristöjen tukemiseen ja kansainvälistymiseen - kulttuurin ja kokemusten vaihtoon sekä osaamisen kehittämiseen - viranomaisten välisen yhteistyön aktivoimiseen 2. Kokemuksia ja tuloksia rahoitetuista hankkeista 3. Kontakteja Lisätietoja: Iiris Mäntyranta, Norrbottenin lääninhallitus, Maija Uusisuo, Lapin liitto, Ilmoittautumiset viimeistään tai Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

3 Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 3/2009 Pääkirjoitus 5 Toimitusjohtaja Keith Silverang: Läpimurtojen puute Oulussa on kiinni ideoista ei rahasta 6-7 Suhdannevaihteluista voi myös hyötyä 9 Oulun yliopiston ja työelämän JULKAISIJAT Lapin Kauppakamari, Oulun Kauppakamari, PÄÄTOIMITTAJAT OSOITTEENMUUTOKSET Timo Rautajoki Lapin Kauppakamari/Taru Mäkimartti, puh Jaakko Okkonen Oulun Kauppakamari/Anne Palosaari, puh yhteistyö askeleen edempänä Onko matematiikka pakkopullaa? 12 Pk-yrittäjyyttä tuettava entistä enemmän Jouko Paaso aloittaa Oamk:n uutena rehtorina Osaaminen parantaa elämänlaatua VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Kari Ahokas Marianne Hirn Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy, Ojakatu 2, Oulu Puh. (08) , Fax (08) GSM , PAINO Painotalo Suomenmaa JAKELU Yrityksiin Lapin ja Oulun lääneissä ISSN Softpolis huippuosaamista meren äärellä Siikalatvan voimavara on monipuolinen elinkeinorakenne Condia paikallinen terveysosaaja Alueen oppilaitosten koulutustarjontaa Oma kokoonpano osoittautui Pocal Oy:lle oikeaksi ratkaisuksi Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 3

4 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU OSANA ELÄMÄÄ Hyvinvointia luova pohjoinen uudistaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu vahvistaa kansallista ja erityisesti alueellista osaamista sekä henkistä ja aineellista hyvinvointia. Tätä tehtävää toteutetaan järjestämällä työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa ammattikorkeakouluopetusta. Lisäksi tehtävinä ovat soveltava tutkimus sekä alueen työ- ja elinkeinoelämää palveleva kehittämistoiminta. 4 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

5 Mitä näkyvissä, mistä uutta? Tuore Keskuskauppakamarin selvitys alueiden kilpailukyvystä antaa monenlaista pohdittavaa etenkin korkeakoulupaikkakunnille ja liikenneyhteyksien kehittäjille.yrityksille lähellä oleva korkeakoulu on elintärkeä. Samoin toimivat liikenneyhteydet, jotka pystyvät vastaamaan elinkeinoelämän kuljetus- ja yhteystarpeisiin. Nämä ja osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät asiat ovat pitkällä tähtäimellä avainkysymyksiä yritysten harkitessa sijoittumistaan. Kilpailukykyselvityksestä lisää sivulla 46. Ajankohtaisessa taloustilanteessa on odottava tunnelma. Aurinko nousee Japanista otsikoitiin talouden elpymisen ensi merkeistä, samansuuntaista tietoa tuli meille tärkeältä markkina-alueelta Saksasta ja muualtakin Euroopasta. Samaan aikaan metsäteollisuus on uutisissa huolestuttavilla tiedoilla, pk-yritysten rahoituksessa raportoidaan ongelmia, valtion budjetin tekijät tuskailevat annettujen lupausten ja reaalimaailman välillä ja elinkeinoelämän muutokset kouraisevat ilkeästi lomautettujen ja irtisanottujen kohdalla. Kesän uutisointia on hallinnut vaalirahoitus ei niinkään tärkeät talouteen liittyvät asiat.valtion budjettiriihtä puidaan parhaillaan ja ihmetellään ainakin sitä, miten Pohjanmaan radan rahoitus voikin noin pätkittäin mennä. Ei oikein edes uskalleta myöntää, että linjakkuus koko valtakunnan ykköshankkeen toteuttamisessa on hukassa. Liikennepoliittinen selonteko vuoden 2008 keväällä antoi uskoa, että linja löytyi, mutta koko valtioneuvostolla tuntuu olevan suuria vaikeuksia olla tämän linjan takana.tällä pääkirjoituspäivämäärällä VTT todistaa, että kaksoisraide Ouluun saakka on taloudellisesti kannattava. Siinäpä purtavaa budjettiriiheen. Onneksi koko Pohjois-Suomen matkailun kannalta tärkeän, Oulun lentoaseman laajennus käynnistyy jo alkavan syksyn aikana. Uudistumista kuitenkin tapahtuu, mikä onkin välttämätöntä. Oulun yliopiston ja elinkeinoelämän yhteydet tiivistyvät pala palalta; kuluneella viikolla avattiin uusi innovaatiokeskus, Center for Internet Excellence. Keskuksessa on mukana yritysten lisäksi tärkeimmät tutkimusyksiköt ja myös ammattikorkeakoulu. Muutakin uutta on tulossa esimerkiksi painettavan elektroniikan/älykkyyden alalla. Näitä uusia avauksia toivottavasti kaikki ovat valmiita tukemaan. Niillä tehdään arvokasta raivausta, joka hyödyntää paikallista yritystoimintaa, synnyttää uusia yrityksiä ja luo tuotteita maailmanmarkkinoille. Uusia markkinoita kannattaa edelleen tutkia vaikkapa läheltä Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.Taas parin vuosikymmenen jälkeen esille noussut kaivos- ja kaivannaisteollisuus herättää toiveita.tätä myös monet tarpeelliset tahot tutkimuslaitoksista yliopistoihin ovat omalla toiminnallaan lähteneet tukemaan. Toivotan intiaanikesästä voimaa syksyn ponnistuksiin! Oulussa Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 5

6 Technopolis Oy:n toimitusjohta Oulussa ryh - Oulun potentiaali teknologisten ja osaamisintensiivisten alojen osalta on hyvin huolestuttava. Voidaan puhua jopa katastrofaalisesta tilanteesta, Technopolis Oyj:n toimitusjohtaja Keith Silverang sanoo. Silverangin mukaan Oulussa ei ole, merkittävistä panostuksista huolimatta, onnistuttu luomaan kaupallisesti ja jatkuvasti menestyviä, Nokian kaltaisia yrityksiä. Hän ei tarkoita, että Nokian ainutlaatuinen ja ilmiömäinen menestystarina pitäisi monistaa vaan sitä, että kaupungin vaikutusalueelle tarvitaan enemmän pieniä ja keskisuuria kasvuyrityksiä, joilla on mahdollisuus menestyä myös kansainvälisesti. - Ikävä kyllä, en näe tällä hetkellä mitään kukoistavaa, vaikka potentiaalia varmasti on. Oulussa on rahoitettu tutkimusta ja alkuvaiheen 6 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

7 ja Keith Silverang: dyttävä väkeviin toimenpiteisiin kehitystä, mutta mitään läpimurtoja ei ole saavutettu kaupallisen menestyksen alueella. Ongelma ei ole rahoitus vaan ideoiden puute. Toimitusjohtaja Silverang työskentelee Helsingissä ja näkee Oulun tilanteen ennen kaikkea Technopolisin näkökulmasta ja ulkopaikkakuntalaisen silmin. - En väitä, että tiedän kaiken ja on vaarallista lähteä kommentoimaan niitä asioita, jotka eivät kuulu omaan alaani. Näen kuitenkin tilanteen työpaikkani näkökulmasta. vin pian, muuten käy huonosti.viime syksystä lähtien toimitusjohtajan paikalla istunut Silverang keskittäisi nyt kaiken mahdollisen energian life science -tyylisen toiminnan ja mobiilialan klustereihin, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi sairaala- ja yliopistoympäristöissä ja joilla olisi edellytyksiä menestyä kansainvälisellä tasolla.tätä varten tarvittaisiin jonkinlainen välittäjäorganisaatio, joka kantaisi riskin esimerkiksi laboratorioiden vuokraamisesta. - Minä en laittaisi rahaa mihinkään muuhun kuin tällaisiin mikroklustereihin. Mielestäni Oulussakin täytyy nyt keskittyä tiettyyn alueeseen hajauttamisen sijaan, mutta pelkään, että asiassa ollaan jo viisi vuotta myöhässä. Silverang muistuttaa vielä, että rahoitusta uusille innovaatioille on kyllä tarjolla, kunhan löytyy, mitä rahoittaa. - On olemassa satoja kotimaisia ja kansainvälisiä rahoittajia, jotka aktiivisesti etsivät hyviä tapauksia. Technopolis satsaa, jos Oulu satsaa Technopolis Oyj:llä on toimipaikat Oulun ja pääkaupunkiseudun lisäksi Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Tampereella.Yhtiön osuus Oulussa on korkeampi kuin muilla paikkakunnilla ja siksi alueen hyvinvointi on tärkeää myös Technopolisille. - Jos Oulu voi huonosti, niin Technopolis voi Hyvänolon tunne estää kehityksen Keith Silverang on laskeskellut, että Oulussa on vain muutama yritys, joka työllistää yli sata henkilöä. Hän on huolissaan lähinnä siitä, että pienien ja keskisuurten yritysten henkilöstömäärä liikkuu muutamissa kymmenissä. Hänen mielestään se tarkoittaa sitä, että Oulu on täysin riippuvainen Nokiasta. - Nokia on ollut Oulussa voimakas tekijä jo kauan.työllisyystilanne on ollut hyvä ja taloudellinen menestys on tullut sen myötä liian helpolla. Se on syönyt kehittyviä aloja. Mitä, jos käy niin kuin Jyväskylässä, kun Nokia lopetti? Meni tuhat työpaikkaa. Oulussa se merkitsisi yli työpaikan menetystä ja se olisi katastrofi, Silverang muistuttaa. Silverangin näkemys on, että Oulussa pitäisi muuttaa asennetta ja ryhtyä toimenpiteisiin hyhuonosti, ja sijoittajat ovat huomanneet sen. Jos Oulun kehityskäyrää ei saada käännettyä ylöspäin,technopolisin voi olla mahdotonta panostaa enää sinne, Keith Silverang toteaa. Hän on kokenut työnsä haastavana, koska yhtiön pitää samanaikaisesti sekä selvitä äkillisestä ja syvästä taantumasta että rakentaa kasvualustaa.technopolisilla on meneillään isot sisäiset tehostamis- ja kasvualustahankkeet. - Meille on tulossa uusi ohjausjärjestelmä, jolla integroidaan kaikki tuotteet ja palvelut. Sillä haetaan kasvua. Yhtiön tavoitteena on tänä vuonna saavuttaa 5 8 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. - Olemme pysyneet tavoitteessamme, vaikka se on edellyttänyt rankkoja toimenpiteitä. Olemme onnistuneet tekemään asioita, jotka ovat olleet kustannustehokkuuden kannalta hyviä ilman, että olemme joutuneet irtisanomaan henkilöstöä. Silverangin mukaan kasvualustan valmistamisella, ohjausjärjestelmän integroimisella ja asiakaspalveluun keskittymisellä suojataan Technopolisin käyttöaste ja sen myötä kannattavuus. - Kasvu korostuu kansainväliselle puolelle, koska Suomen potentiaalin olemme jo saavuttaneet,yhdysvalloissa, New Jerseyssä syntynyt, mutta jo 24 vuotta Suomessa asunut Silverang kertoo. Teksti: Teija Niskala Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 7

8 PAINAVA KUMPPANI Käyntiosoite: Lekatie 4, Oulu Postiosoite: PL 52, Oulu 8 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

9 Suhdannevaihteluista voi myös hyötyä Talouden voimakas laskusuhdanne viimeisen vuoden aikana on saanut monet yritykset vähentämään tuotantoaan ja lykkäämään investointejaan. Tämä on ymmärrettävää varsinkin, kun talouden elpymisen ajankohtaa on vaikeaa arvioida. Tällaisessakin tilanteessa on kuitenkin myös mahdollisuus yrityksen tulevien toimintaedellytysten vahvistamiseen. Pelkkä lyhytnäköinen toiminnan supistaminen voi merkitä tulevan nousukauden mahdollisuuksien hukkaamista. Laskusuhdanteen aikana yritysten kassavirrat luonnollisesti supistuvat, ja yritysten toimintaedellytykset voivat lyhyellä tähtäimellä tarkasteltuna näyttää vaikeilta. Laskusuhdanteessa yritysten tulisi kuitenkin tarkastella myös liiketoimintansa pitkän aikavälin näkymiä. On kysyttävä, mitä voimme tehdä tänään laskusuhdanteesta huolimatta, jotta huomenna voimme toimia entistäkin tehokkaammin? Tällä tavalla laskusuhdanteen aikana tulleita menetyksiä voi kompensoida tulevaisuudessa. Suhdannevaihteluista voi hyötyä erityisesti investointien ja organisaatiorakenteiden suunnittelulla. Erityisesti pääomarakenteeltaan terveet yritykset voivat hyötyä talouden hidastumisesta panostamalla tavallista enemmän investointeihin, sillä rakentamisen, raaka-aineiden ja jopa toisten yritysten arvostukset ja siten kauppahinnat ovat tavallista matalampia. Tällaisen tilanteen tulisi rohkaista yrityksiä ryhtymään investointeihin, jotka tulevaisuudessa parantaisivat yrityksen toimintaa. Sen sijaan, että voimakkaan talouskasvun aikana pyritään ehkä jopa hätäisesti hakemaan toiminnan tehostamista kalliilla investoinneilla, tulisi hiljaisempi taloustilanne hyödyntää toteuttamalla näitä hankkeita. Hiljentynyt taloustilanne on otollista aikaa yrityskaupoille ja muille strategisille alliansseille, jotka vaativat huolellista suunnittelua ja integraatiota. Tutkimukset ovat osoittaneet, että laskusuhdanteessa tehdyt yrityskaupat ovat onnistuneempia kuin noususuhdanteessa tehdyt. Tämä siksi, että laskusuhdanteen aikana yritysjohto harkitsee ja analysoi päätökset tarkemmin kuin noususuhdanteen aikana. Erityisesti yrityksille, joiden kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii jatkuvaa ja voimakasta tutkimus- ja kehitystyöskentelyä, laskusuhdanne tarjoaa erityisen tilaisuuden yhdistää voimansa toisten yritysten kanssa. Tämä mahdollistaa teknologioiden kehittämisen ja tuotteiden parantamisen tulevaisuudessa. Myös strategiset allianssit esim. yritysten yhteisten hankintojen muodossa tarjoavat erinomaisen keinon tehostaa liiketoimintaa ja kykyä kääntää laskusuhdanne kasvuksi. Oli yritys sitten teknologia-, palvelutai tuotantopainotteinen, hiljentyneen taloustilanteen tuomat mahdollisuudet on hyödynnettävissä. Nämä mahdollisuudet riippuvat tietysti yrityksen toiminnasta, laajuudesta ja tavoitteista. Toimintaansa laskusuhdanteen aikana ainoastaan supistanut yritys voi noususuhdanteen alettua olla huomattavasti heikommassa asemassa kuin rohkeasti mutta viisaasti laskusuhdanteen aikana investoinut yritys. Erot yritysten menestymisessä syntyvätkin usein vaikeina aikoina. Professori Juha-Pekka Kallunki Tutkija Elina Pyykkö Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 9

10 Yhteistyölle on tilaa Yliopiston ja elinkeinoelämän yhteistyö siirtyy nyt askeleen eteenpäin. Yritysten on hyvä nähdä yliopisto satsauksena koko alueen tulevaisuuteen, muistuttaa Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen. Elinkeinoelämän kannattaisi pitää yliopistoa isona mahdollisuutena.yhteistyö opinnäytteiden tekemisessä ei yliopiston näkökulmasta enää riitä, vaan tarvitaan uutta ennakkoluulotonta asennetta. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen nostaa harjoittelupaikat yhdeksi esimerkiksi konkreettisesta yhteistyöstä. - Nyt olisi herätettävä henkiin kansainvälinen opiskelijavaihto, opiskelijat tarvitsevat mahdollisuuden harjoitella alueen yrityksissä.tulevien osaajien on oltava valmiita toimimaan kansainvälisesti. Elinkeinoelämän ja yliopiston yhteistyölle on tilaa myös innovaatiokeskuksissa. Oulun yliopiston, kaupungin, ammattikorkeakoulun,vtt:n ja Technopoliksen muodostama allianssi alkaa luoda innovaatiokeskuksia Oulun yliopiston tutkimuksen eri painopistealoille. Internet-tutkimuksen ja kansainvälisen liiketoiminnan innovaatiokeskukset ovat pisimmällä, ja mukaan on tulossa painettava elektroniikka, ympäristöala sekä hyvinvointiala. Yliopiston näkökulmasta lähtökohta on aina, että toiminta palvelee tutkimusta.tämä ei tarkoita, etteikö myös elinkeinoelämän näkökulma olisi tärkeä. - Esimerkiksi internet-tutkimuksessa yhteys yrityksiin on luonteva asia.tarkoitus on koota koko innovaatioketjun kaikki toimijat yhteistyöhön, jotta tutkimustuloksia voidaan entistä tehokkaammin hyödyntää myös kaupallisesti, sanoo Oulun yliopiston vararehtori Rauli Svento. Oulun kauppakamarin ja Oulun yliopiston yhteinen pk-neuvottelukunta puolestaan hakee keinoja, joilla yliopisto voi tehdä yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Itsenäinen asema Elokuun alussa voimaan tulleen uuden yliopistolain myötä yliopistojen status muuttui entistä itsenäisemmäksi.tutkimus ja opetus säilyvät ennallaan, mutta yliopistojen strategioita täsmennetään. 10 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

11 Yhteys elinkeinoelämään on aina ollut Oulun yliopistolle tärkeä, mutta sen merkitys korostuu nyt entisestään. Lauri Lajunen muistuttaa, että opetusministeriönkin vahvistaman linjauksen mukaan Oulun yliopistoa kehitetään kansainvälisenä korkeatasoisena tiedeyliopistona.toinen strateginen painopiste on nimenomaan yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Uuden lain mukaan puolet yliopiston hallituksen jäsenistä voi tulla yliopiston ulkopuolelta. Elinkeinoelämän merkitys näkyy Oulun yliopiston hallituspaikoissa, sillä yliopistokollegio nimesi Oulun yliopiston hallitukseen kokeneita elinkeinoelämän johtohahmoja. Mukana ovat Pekka Erkkilä Outokumpu Oyj:sta, Lea Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta, Leena Mörttinen Nordeasta, Erkki Ormala Nokia Oyj:sta ja Hans Söderlund VTT:lta. Elokuun alussa nimetty uusi hallitus työskentelee vuoden 2013 loppuun saakka. - Tavoite on, että yliopiston johtaminen lähenisi nykyaikaisia yrityselämän johtamiskäytäntöjä. Oli ilahduttavaa, että kaikki uudet hallituksen jäsenet olivat erittäin motivoituneita tähän työhön ja tuntevat tätä talousaluetta, kertoo Rauli Svento. Yliopistolakiuudistukseen liittyen myös yliopistojen varainhankinta muuttuu, ja Suomessakin yliopistot voivat koota rahastoja lahjoituksista yrityksiltä ja yksityisiltä.yliopistojen perusrahoittaja on edelleen valtio, jonka osuus esimerkiksi Oulun yliopiston rahoituksesta oli viime vuonna 60 prosenttia.yliopiston koko budjetti oli viime vuonna 217 miljoonaa euroa. Ulkopuolisesta rahoituksesta suurin osa tulee Suomen Akatemialta,Tekesiltä ja EU:n eri ohjelmista. Rahastolla luodaan tulevaa Lahjoitusvaroista on tarkoitus muodostaa Oulun yliopiston rahasto. Sen pääomaan ei kajota, mutta tuotto käytetään vuosittain erilaisiin innovaatioihin ja kehitystyöhön.tästä syystä yliopistorahastoa pidetään tärkeänä tulevaisuuden menestystarinoiden rakentajana. - Rahasto tarvitsee riittävästi pääomaa, jotta se todella olisi kehitysinstrumentti, Lauri Lajunen muistuttaa. Hänen mielestään lahjoitukset ovat yliopistolle paitsi taloudellisesti tärkeitä myös henkinen kannustin. Lahjoitus on merkki siitä, että lahjoittaja tunnustaa yliopiston merkityksen. - Siksi on tärkeää, että yritykset tukevat muutakin kuin pääkaupunkiseudulla olevaa Aaltoyliopistoa. Meidän perustuote on maisteri tai diplomi-insinööri. Mitä vankempi tieteellinen osaamispohja hänellä on, sitä enemmän työntekijällä on annettavaa työelämässä. Lajunen muistuttaa, että suuryrityksiä hyödyttävää koulutusta annetaan muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. - Esimerkiksi Outokumpu on tunnustanut avoimesti, että Oulun yliopisto on sille tärkein yliopisto. Suurin osa Outokummun osaajista on opiskellut Oulun yliopistossa, Lajunen sanoo. Oulun yliopistorahastoon on tarkoitus koota lahjoituksista 20 miljoonan euron potti. Porkkanana on, että jokaista ensi vuoden loppuun mennessä lahjoitettua euroa kohden valtio maksaa lisärahaa 2,5 euroa. Jos 20 miljoonaa saadaan kokoon ensi vuoden loppuun mennessä, valtion lisäsijoituksen avulla rahaston alkupääomaksi kertyy 70 miljoonaa euroa. Lahjoituksia on nyt koottu kaksi miljoonaa euroa, isoihin lahjoittajiin kuuluvat muun muassa Oulun kaupunki, Rautaruukki, Outokumpu ja Osuuskauppa Arina. - Lama on varmasti hidastanut lahjoitusten keruuta, mutta valtion lisäporkkanan ansiosta nyt olisi hyvä aika lahjoittaa, ehdottaa Oulun yliopiston vararehtori Rauli Svento. Jokaisesta yli 850 euron ja alle euron lahjoituksesta saa verovähennyksen ja lahjoituksia voivat tehdä niin yritykset kuin yksityishenkilötkin. Teksti: Pirkko Koivu Kuvat: Juha Sarkkinen Yliopistot itsenäisiksi Elokuun alussa voimaan tullut yliopistolaki tekee yliopistoista itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia vuoden 2010 alusta. Yliopistoilla on taloudellinen ja hallinnollinen autonomia. Yliopistojen päätehtävinä ovat edelleen tutkimus ja opetus. Lakiuudistuksen kanssa samaan aikaan muutetaan korkeakoulujen rakennetta, strategioita ja rahoitusmallia. Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun toiminnat yhdistetään säätiölain mukaiseen Aaltoyliopistoon. Myös Tampereen teknillinen yliopisto muuttuu säätiömuotoiseksi. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 11

12 Suomi pärjää peruskoulun 7.vuosiluokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamisvertailussa hyvin. OECD:n Pisa-tutkimuksissa vuosina 2000, 2003 ja 2006 Suomen edellä tai tasavertaisina ovat olleet vain Japani, Etelä-Korea, Singapore,Taiwan ja Hongkong sekä flaaminkielinen Belgia. Miksi sitten yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammattiopistot ovat huolissaan yleissivistävästä koulusta, peruskoulusta ja lukiosta tulevien opiskelijoiden matematiikan taidoista ja loogisesta ajattelu- ja päättelykyvystä? Nämä tahot ovat esittäneet lääninhallitukselle huolensa matemaattisen ajattelukyvyn rapistumisesta niin sosiaali- ja terveysalan lääkelaskujen suorittamisessa kuin insinööriopinnoista selviytymisessä. Onko matematiikan opetus vieraantunut arjesta eikä jaksa kiinnostaa oppilaita? Syiden ja selitysten etsimisen sijaan tarvitaan uusia keinoja.tosiasiat pitää kuitenkin nostaa esille. Matematiikan opetuksen vaikeutena ovat suuret heterogeeniset opetusryhmät. Oppilaat omaksuvat matemaattisia asioita hyvin eri tavoin ja innostus pitäisi luoda mahdollisimman varhaisessa vaiheessa leikin, pelien ja kilpailujen avulla. Suuressa ryhmässä opettajalle jää liian vähän aikaa eriyttää opetusta oppilaiden omaksumiskyvyn mukaan. Kritiikkiä voidaan antaa myös monien koulujen opetussuunnitelmille, jotka eivät yksinkertaisesti vastaa käytäntöjä. Lisäksi opettajat ovat mielestäni liiaksi kiinni oppikirjakeskeisyydessä. Harvat opettajat uskaltautuvat irti oppikirjasta omille teilleen ja tempaamaan oppilaiden mielenkiinnon mukaansa. Lisäksi koulussa voi olla luokanopettajia, joista kukaan ei tykännyt peruskoulussa tästä oppiaineesta. Kun vielä opettajankoulutuksessa on aivan liian vähän matema- Asenteet ratkaisevat Onko matematiikka pakkopullaa! Kuva: istockphoto tiikan kursseja innostuksen sytyttämiseksi, niin ketju vain jatkuu sukupolvesta toiseen. Ei opettajakaan voi näytellä innostustaan, jos hän ei sitä aidosti ole. Kyllä opettajan opetustyylistä näkyy, mistä aineista hän tykkää ja mitkä ovat pakkopullaa. Siksi jatkuvaa täydennyskoulutusta, läänin kouluttajakoulutuksen tapaisesti, tarvitaan ja sitä tulisi ehdottomasti kehittää hyvien käytäntöjen levittämiseksi koko koulutuskentälle. Kun jokin aika sitten kysyin yritysjohtajilta heidän kokouksessaan, mitä koulussa pitäisi oppia, tuli heiltä vastaus kuin apteekin hyllyltä: Hyvä kielitaito, päättelykyky, kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja toimia luovasti, kyky esittää asiansa selvästi ja ymmärrettävästi niin suullisesti kuin kirjallisesti sekä hyvä ja luonteva käyttäytyminen. Lyhyesti sanottu, mutta sisältää paljon yleissivistäviä oppimistavoitteita, joita yrityksissä arvostetaan korkealle. Matematiikka on loogisen ajattelun ja teknillisten ja luonnontieteellisten sovellusten, tuotteiden ja palvelujen ymmärtämisen väline, jota arjessamme tarvitsemme. Kunhan matematiikan sovellutukset tuodaan lähemmäs ihmisten arkea myös oppikirjoissa, opettajankoulutuksessa ja luokkaopetuksessa, kasvaa matematiikan arvostus oppilaiden silmissä kuin itsestään. Etsiessäni vastauksia Kauppakamarilehden otsikkopyyntöön "mitä pitäisi tehdä matemaattisten aineiden opetuksen kehittämiseksi" mielestäni keskeisimmäksi nousee tämä. "Meillä oli matematiikassa hyvä opettaja, joka kertoili tunnilla, mitä oli taas värkännyt. Hänestä näki, että hän oli itse sisäistänyt asiat ja osasi opettaa niin yksinkertaisesti ja kansantajuisesti, että vieläkin muistan". Siinä se on. Opettajan innostuneisuus sytyttää oppilaiden kiinnostuksen ja halun oppia ja oppilaiden innostus kannustaa opettajaa jaksamaan ja innostumaan lisää. Siinä ne ovat ainekset hyviin tuloksiin. Hyvät ulkoiset tekijät ja positiivinen palaute auttavat näitä lahjakkaita opettajia jaksamaan ja vuodesta toiseen kehittämään havaintomateriaaleja, pelejä ja kilpailuja innostuksen ylläpitämiseksi. Siksi puitteita ei sovi aliarvioida opettajan työssä. Myönteisessä ja toisiaan kannustavassa ilmapiirissä syntyy aina arvokasta ja mieliin painuvaa jälkeä; opitaan jopa luovuutta ja loogista päättelykykyä. Pertti Kokkonen, Lääninsivistysneuvos, Oulun lääninhallitus 12 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

13 Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitus mahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin. Tarjoamme rahoitusta yrityksen perustamiseen, kehittämiseen, kansain välistymiseen ja vientiin. Yhteistyömme muiden rahoittajien kanssa lisää yritysrahoituksen vaihto ehtoja. Ota yhteyttä meihin. Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin. Kajaanin aluekonttori, Kauppakatu 1, Kajaani Oulun aluekonttori, Asemakatu 37, Oulu Rovaniemen aluekonttori, Maakuntakatu 10, Rovaniemi Puh , Hallitustyöskentelyn ammattilaisista rekisteri yritysten käyttöön Ulkopuolisen asiantuntijan merkitys yrityksen hallitustyöskentelyssä aletaan entistä paremmin tiedostaa. Oulun kauppakamarille tulee lähes viikoittain kyselyitä, joissa yritykset haluavat hallitukseensa ulkopuolisen jäsenen ja kysyvät neuvoja ammattilaisen löytämiseksi. Kauppakamari onkin tehnyt kyselyn Oulun Kauppakamarin Palvelu Oy:n järjestämän Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuksen/-tutkinnon suorittaneille heidän halukkuudestaan osallistua yritysten hallitustyöskentelyyn.tavoitteena on perustaa näistä ammattilaisista rekisteri yritysten käyttöön. Kyselyyn vastasi 61 henkilöä. Heistä 56 on kiinnostunut näkymään rekisterissä ja näin antamaan omaa osaamistaan hallitustyöskentelyyn. Useimmilla heistä on kokemusta yritysjohtotehtävistä ja hallitustyöskentelystä. Kauppakamari toimii yhteystietojen välittäjänä hallitusjäsentä tarvitsevan yrityksen ja potentiaalisen hallitusjäsenen välillä. Asiakas ottaa suoraan yhteyttä potentiaaliseen hallitusjäseneen. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) on Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerit ry:n yhdessä kehittämä valtakunnallinen koulutuskokonaisuus, jossa ovat mukana kaikki Manner-Suomen alueelliset kauppakamarit. HHJ on tarkoitettu henkilöille, jotka työskentelevät tai aikovat työskennellä pk-yritysten hallituksissa sekä pk-yrittäjille, johtohenkilöille ja sidosryhmille. Kurssi koostuu neljästä puolen päivän jaksosta ryhmätöineen. Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli ja vastuut, riskien hallinta ja työmuodot (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät jne.) erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. Ympäri maata järjestettäville noin 40 HHJ-kurssille osallistuu vuosittain yli 800 henkilöä. HHJ-kurssin suorittaneilla on mahdollisuus osallistua Tampereella järjestettävään Hyväksytty hallituksen jäsen-tutkintoon. Lisätietoja: toimitusjohtaja Jaakko Okkonen Oulun kauppakamari puh toimitusjohtaja Riitta Schroderus Oulun Kauppakamarin Palvelu Oy puh Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 13

14 Tadesse Taye muistuttaa, että Hollannissa ja Tanskassa pk-sektorin osuus koko maan viennistä on kolminkertainen Suomeen verrattuna. Suomi tarvit 1990-puolivälistä lähtien Suomen pk-yrityspolitiikkaa seurannut ja tutkinut oululainen ulkomaankaupan konsulttiyrittäjä Tadesse Taye on todella huolestunut suomalaisesta pk-yrityspolitiikasta. Julkiset toimijat eivät ole kovin kiinnostuneita pkyritysten vientimahdollisuuksien selvittämisestä yrittäjät ovat käytännössä yksin. YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYKSET MYYNTITOIMEKSIANNOT OSTOTOIMEKSIANNOT YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN SUUNNITTELU Myytävänä kannattavia yrityksiä eri puolilla Lappia. KATSO puh puh Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

15 see pk-yrittäjyyttä tukevaa politiikkaa - Mikäli Suomen pk-yrityspolitiikkaa ei aidosti ja olennaisesti muuteta, tulevaisuutemme on pelottava, toteaa Tadesse Taye, joka on erikoistunut etenkin Afrikan ja Venäjän yrityskulttuureihin. Hän korostaa sitä, että riittävien resurssien sijoittaminen pk-yrittäjyyteen luo kestävää kehitystä, talouskasvua, työllisyyttä ja turvaa hyvinvointia. Tayen mukaaan esimerkiksi Hollannissa,Tanskassa ja Irlannissa viranomaiset ovat ottaneet hyvin aktiivisen roolin globaalien markkinamahdollisuuksien tiedottamisessa pk-yrittäjille. Suurlähetystöt etsivät tietoja, levittävät niitä ja myös kannustavat ja tukevat rahallisesti yrittäjän ponnistuksia. - Suomessa yrittäjän kehotetaan itse tutkivan mahdollisuuksia. Kasvuyrityksiä liian vähän - Yrittäjyyden edistäminen ja pk- ja kasvuyritysten tukeminen ovat asioita, joihin Suomen tulee aidosti panostaa. Taye muistuttaa, että Suomi tarvitsee uusia kasvuhakuisia yrityksiä ja yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan. Suomen yrityksistä 99,8 prosenttia on pk-yrityksiä. Mikroyritysten (1-9 työntekijää) osuus koko yrityskannasta on 93,2 prosenttia. Suomessa kasvuyrityksiä koko yrityskannasta on vain noin 6 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa tuo luku on 15 ja EU-maissa keskimäärin 11 prosenttia. - On hyvin epätodennäköistä, että Suomeen syntyy lähitulevaisuudessa Nokian kaltaisia suuryrityksiä ja menestystarinoita. Pk-yritysten merkitys Suomen kansantaloudelle on kiistaton, sillä sektori työllistää noin 60 prosenttia yritysten työvoimasta ja tuottaa liikevaihtoa lähes saman verran kuin suuret yritykset. Kuitenkin vain viidennes pk-yrityksistä harjoittaa vientiä. Passiivisen julkisen palvelun lisäksi yksi syy tähän on se, että vaikka suomalaiset pk-yrittäjät ovat hyviä tekijöitä, niin markkinoijia, etenkään vientimarkkinoijia, nämä eivät ole. - Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomi laahaa jäljessä mm. maahanmuuttajien tietotaidon hyödyntämisessä. Joukossa on korkeasti koulutettuja osaajia ja vientiasioissa heidän kokemuksensa sekä alueen- ja asiantuntemus pitäisi osata valjastaa käyttöön, tietää Taye. Mahdollisuudet Venäjällä hukattiin Tadesse Taye toimi 1990-luvulla ensin vientimyyjänä oululaisyrityksessä ja myöhemmin yrittäjänä markkina-alueenaan Venäjä. Matkustaessaan Moskovassa, Murmanskissa, Pietarissa ja Kostamuksessa hän näki Venäjän valtavat mahdollisuudet pk-yrityksille. Samalla hän sanoo yllättyneensä siitä, kuinka kaukana suomalaiset olivat kansainvälistymisessä verrattuna esimerkiksi hollantilaisiin tai saksalaisiin toimijoihin. Tänä päivänä Suomen pk-sektorin vienti on noin 20 prosenttia koko viennistä, Hollannissa ja Tanskassa pk-sektorin osuus koko maan >>> Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 15

16 viennistä on kolminkertainen Suomeen verrattuna. - Halusin selvittää, miksi suomalaiset eivät toimi, vaikka Venäjä naapurimaana tarjosi todella suuria hankkeita. Ehdotin mm. KTM:lle ja muille julkistoimijoille erilaisia toimia pk-sektorin vahvistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi, mutta minkäänlaista vastausta en ajatuksilleni koskaan saanut. Muutama vuosi sitten ehdotin taas niin ministeriölle kuin paikallisorganisaatiollekin pk-yrityspolitiikan muuttamista ja uudenlaista toimintamallia - vastakaikua en saanut tälläkään kertaa. Vain suuryrityksiin satsataan Konsultti Tadesse Taye kritisoi sitä, että Suomen elinkeinoelämän edistämispolitiikka on keskittynyt vain suurten yritysten asioiden hoitamiseen. Kuitenkin suurten yritysten osuus koko yrityskannasta on vain 0,2 prosenttia. - Se, miksi Suomen pk-sektorin vienti on jäänyt auttamattomasti jälkeen muista maista, johtuu juuri tästä. - Vielä 2000-luvun alussa Suomi oli kärjessä kilpailukyky- ja tietoyhteiskuntavertailussa.viime vuosien aikana Suomi on kuitenkin jäänyt kärjestä monissa kansainvälisissä vertailuissa. - Tullihallituksen mukaan Suomen tavaravienti väheni kesäkuussa 36 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Pudotus on historiallisen suuri, vastaavaa ei ole tapahtunut vuosikymmeniin.vientimme on liiaksi suurten yritysten ja kapean sektorin varassa ja sen laajentaminen on välttämätöntä. Uudet markkina-alueet odottavat Tadesse Taye muistuttaa, että Venäjä hukattiin, mutta tästä pitää ottaa opiksi ja suunnata nopeasti uusille markkina-alueille, kuten Afrikkaan. - Elämme nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä maailmassa. Suomalaisten pk-yritysten täytyy aiempaa enemmän liittoutua ulkomaisten yritysten kanssa, etenkin niiden kanssa, jotka toimivat nopean kasvun siirtymätalouksissa, esimerkiksi Afrikassa. Kasvua on etsittävä paitsi viennistä myös suorista investoinneista ulkomailla. Tadesse Taye on kotoisin Etiopiasta ja tietää Afrikan mantereen mahdollisuudet. Hän kertoo, että monet Euroopan maat ovat jo luoneet kantavia suhteita Afrikkaan. - Afrikan mantereella asuu noin miljardi ihmistä. Etiopia, Kenia,Tansania, Sambia ja Mosambik ovat Suomen pitkäaikaisia kehitysyhteistyökumppanimaita. Näissä viidessä maassa asuu noin 200 miljoonaa ihmistä ja näiden maiden talous on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut vauhdilla, Etiopiassa tuo kasvu on ollut yli 10 prosenttia. Maailmanpankin ennusten mukaan Etiopian talouskasvu on seuraavienkin vuoden aikana yli 10 prosenttia. Afrikan suotuisan kehityksen ylläpitäminen edellyttää Maailmanpankin mielestä ennen kaikkea tuottavuuden parantamista ja yksityisten investointien lisääntymistä. Suomessa jarruna ennakkoluulot Kiinan ja afrikkalaisten kauppa on kymmenen vuoden sisällä kasvanut 10 miljardista yli 100 miljardiin dollariin. Myös Intia on huomannut Afrikan mahdollisuudet. Etiopiassa oli intialaisia yrityksiä muutama vuosi sitten vain kourallinen, nyt näitä on siellä jo yli 400.Viisi vuotta sitten intialaisten yritysten investoinnit Etiopiassa olivat noin 300 miljoonaa, nyt tuo luku on 4,5 miljardia dollaria. Etiopiasta on tullut Intian toiseksi paras investointikohde Sudanin rinnalle. - Myös venäläiset ovat tehneet mittavia yhteistyösopimuksia Afrikassa. Putin vieraili siellä vuonna 2006, ja viime kesäkuussa presidentti Medjevev vei monta sataa bisnesmiestä Afrikkaan. - Hollantilaisten aktiivisuus on poikinut kuuden vuoden aikana liki 260 erilaista investointiprojektia Etiopiaan. Suomalaisilla näitä projekteja on vain 11. Afrikassa on mahdollisuuksia olla mukana rakennushankkeissa, teiden rakentamisessa ja esimerkiksi telealan yrityksille se on erinomainen markkina,taye kannustaa suomalaisia. - Uskon, että puutteelliset tiedot ja ennakkoluulot ovat suurimmat esteet sille, etteivät suomalaiset mene mahdollisuuksien ääreen. Etäi- - Suomeen tuskin syntyy Nokian kaltaisia menestystarinoita ainakaan lähitulevaisuudessa. Pk-yritysten merkitys kansantaloudellemme on kiistaton, ja näiden yritysten tukeminen on nyt äärettömän tärkeää, Tadesse Taye toteaa. syys ei ole ongelma tänä päivänä. Meillä puhutaan liikaa riskeistä, kun pitäisi puhua mahdollisuuksista. Finnpartnership-tuella Afrikkaan Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Ulkoministeriö tarttui muutama vuosi sitten pk-yritysten viennin käynnistämisvaikeuksiin ja myöntää nyt tukea yrityksille, jotka suunnittelevat liiketoimintaa kehitysmaissa.tämä Finnpartnershiptuki kattaa 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista (liikekumppanien identifiointi, alustavan selvityksen tekeminen, matka- ja majoituskustannukset sekä ulkopuolisille asiantuntijoille maksettavat palkkiot). - Rahaa on siis tarjolla. Nyt, jos koskaan, on korkea aika lähteä yksin tai yhdessä tutkimaan näitä mahdollisuuksia.vuonna 2006 Finnpartnership- tukirahasta jäi käyttämättä lähes kaksikolmasosaa.yksikään Pohjois-Pohjanmaan yritys ei tukea hakenut. Ulkoministeriön tulee tehostaa tiedottamista, sillä yrittäjät eivät yksinkertaisesti tiedä tuen olemassaolosta. Tadesse Tay tarjoaa asiantuntemustaan yrityksille, selvittää markkinamahdollisuuksia ja järjestää matkoja Afrikkaan.Tätä juttua tehtäessä Taye oli lähdössä Etiopiaan suomalaisyrittäjien kanssa, joukossa myös yksi Pohjois-Pohjanmaan yritys. - Paikan päälle meneminen on ehdotonta internet ei nyt tässä riitä. Teksti ja kuvat: Armi Lahdenkauppi 16 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

17 Huippupaikat onnistuneille tilaisuuksille Syötekeskus, Pudasjärvi Pikku-Syötteellä järjestyvät täyden palvelun kokoukset ja muut tilaisuudet tarvittaessa 220:lle henkilölle. Syötteen kauniit tunturimaisemat ja viihtyisä 82 huoneen hotelli kokoustiloineen tarjoaa toimivat puitteet tapahtumallesi. Luotokeskus, Hailuoto Hailuodon Marjaniemessä sijaitsevan Luotokeskuksen tilavaihtoehdot mahdollistavat 5-80 henkilön kokoukset ja muut tilaisuudet. Luotsihotellin 20 persoonallista huonetta merellisessä ympäristössä takaavat viihtyvyytenne. Syötekeskuksentie 126, Syöte, Puh. (08) , Fax (08) , Marjaniementie 783, Hailuoto Puh. (08) , Fax. (08) , Oulun kauppakamarin uusia jäseniä BANAGRASS CO., Oulu Tavaroiden tuonti/vienti Afrikasta ja Venäjältä BITMEDIA OY, Kajaani Verkkoyhteisömarkkinointi CONDIA OY, Oulu Työterveyshuolto CORBEL OY, Oulu Kiinteistöomaisuuden hallinta ja asiantuntijapalvelut EHOVOC OY, Oulu VOC -kaasujen käsittelyjärjestelmät KYLMÄLAITEPALVELU KIDEX OY, Oulu Kylmälaitteiden ja ilmalämpöpumppujen asennus ja huolto PAULI MOILANEN OY, Oulu palokaluston, sammutinhuollon, työsuojelun ja väestönsuojelun erikoisliike PIA TILLI DNV CERTIFICATION OY AB, Espoo Sertifikaatit POKO OY, Oulu Valvontajärjestelmät ja vartiointipalvelut RAMSE CONSULTING OY, Helsinki Johdon konsultointi SITERAK OY, Kilpua Koneiden ja laitteiden asennus ja kunnossapito OULU WELLNESS INSTITUUTTISÄÄTIÖ Asiantuntijapalvelut hyvinvointitoimialan yrityksille VALMENNUSTALO VIRTA OY, Oulu Johtamiskoulutus Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 17

18 Oamk:n uusi rehtori Jouko Paaso: Oppilaitoksen pro entisestään nostama Elokuussa Vaasan ammattikorkeakoululta tavoitettu Jouko Paaso puhuu Oulusta vetovoimaisena, vireänä ja hyvämaineisena kaupunkina elinkeinoelämän koulutustarjonnan ja opetuksen laadun näkökulmasta tarkasteltuna. Paaso aloittaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun rehtorina syyskuussa. - Vaikutelmaani vahvistaa se, että Oulu liitetään hyvin monissa yhteyksissä menestyviin yrityksiin, korkeatasoiseen yliopistoon ja Technopolisiin, hän toteaa. Paaso on tyytyväinen siihen, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin on vuosittain erittäin paljon hakijoita ja oppilaitoksesta valmistuu monen eri alan osaajia työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. - Kun hakijoita on paljon, se tarkoittaa sitä, että oppilaitoksen ja sen koulutuksen taso on hyvä. Se on erinomainen lähtökohta aloittaa uudessa työssä, hän korostaa. Entinen iiläinen Vaasan ammattikorkeakoulussa on noin opiskelijaa, vastaava luku Oulussa on suunnilleen kolminkertainen. Oppilaitoksen koon lisäksi Paason vaakakupissa painoivat henkilökohtaiset syyt siihen, miksi hän kiinnostui rehtorin virasta 330 kilometriä Vaasaa pohjoisempana. - Olen syntyisin Iistä, tunnen Oulun seudun hyvin, ja alueella on paljon ystäviämme ja sukulaisiamme, Haukiputaan lukiossa aikoinaan ylioppilastutkinnon suorittanut ja Oulun yliopistossa opiskellut Paaso kertoo. Laatuarviointiin valmistautumista Vaikka Oulun seudun ammattikorkeakoulua kohtaan osoitettu mielenkiinto on todistettu hakijoiden määrällä, ei sen profiili ole Jouko Paason mukaan vielä tarpeeksi korkealla. - En halua näyttää kaikkitietävältä tullessani Ouluun, mutta mielestäni am- 18 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

19 KOILLISMAAN OSUUSKAUPPA YHTEISTOIMINTAA KOTISEUDUN HYVÄKSI KUUSAMOSSA PRISMA Kuusamo S-market Kuusamo S-market Ruka ABC polttoainemyynti Sale Käylä ABC polttoainemyynti Stemma Beauty Shop S-Rauta ABC liikenneasema Sokos Hotel Kuusamo Koillismaan Auto KEMIJÄRVELLÄ S-market Kemijärvi ABC liikenneasema SALLASSA S-market Erätuli ABC polttoainemyynti SAVUKOSKELLA Sale Savukoski TAIVALKOSKELLA S-market Joki-Jussi ABC liikenneasema POSIOLLA S-market Ahola Jouko Paaso aloittaa Oamk:n uutena rehtorina syyskuussa. fiilia pyrittävä an KUUSAMO TAIVALKOSKI KEMIJÄRVI Automaatit: Salla Käylä Ruka MARKET TORIKESKUS RAUTA KOILLISMAAN auto mattikorkeakoulun ulospäin näkyvä rooli on ollut vähän liian pienellä painotuksella. Profiilia ja imagoa on pyrittävä kohottamaan ja näin saamaan siitä yhä näkyvämpi ja vahvempi toimija koulutuksen saralla, miettii Paaso, joka aloittaa konkreettisesti työnsä Oulussa syyskuun toisella viikolla. - Ensimmäiset päivät menevät luonnollisesti normaaliin perehtymiseen uudessa tehtävässä. Ensimmäinen suurempi projekti on valmistautuminen kahden vuoden kuluttua Oamk:n kohdalle osuvaan koulutuksen laatuarviointiin. - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmäämme tulee kehittää edelleen niin, että kaikki asiat toimivat entistäkin paremmin. Meidän tulee osoittaa korkeakoulujen arviointineuvostolle, että myös toimimme toimintajärjestelmämme mukaisesti, Paaso toteaa. Hän aikoo panostaa myös Oamk:n alueellisten, Oulaisten ja Raahen yksiköiden tuloksellisuuden kehittämiseen. - On tärkeää toimia kokonaisuutena ja kehittää alueellisten yksiköiden tuomaa lisäarvoa ammattikorkeakoululle, hän korostaa. Oulun yliopiston kasvatti Suunnistusta vaimonsa Leenan kanssa harrastava Paaso on ennen Vaasan ammattikorkeakoulua työskennellyt muun muassa VTT:lla tutkijana, Raahen tietokonealan oppilaitoksessa yliopettajana ja Oulun yliopiston Raahen yksikön vetäjänä sekä vierailevana tutkijana Saksassa Fraunhofer-instituutissa. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopiston sähkötekniikan osastolta vuonna 1981 ja väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna Teksti: Teija Niskala Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 19

20 Kuvassa käsityö- ja designyrittäjiä, joiden tavoitteena on yrittäjän ammattitutkinnon suorittaminen. Kuva yrittäjien kontaktipäivästä maalaiskartano Pihkalassa. Osaamisella on suora yhteys yrittäjän elämänlaatuun, sillä se tuo varmuutta ja onnistumisen tunnetta. Siksi osaamiseen kannattaa satsata, kannustaa Unto Kärki Oulun seudun ammattiopistosta. Osaaminen parantaa elämänlaatua Taantuma on vain lisännyt koulutukseen hakeutuvien yrittäjien määrää, kertoo yhteyspäällikkö Unto Kärki Oulun seudun ammattiopistosta. - Hiljaisena aikana yrittäjillä on enemmän aikaa kouluttautua ja toisaalta vastattavana on entistä kovempia haasteita, Kärki arvioi ilmiön syitä.tällä hetkellä koulutuksessa on noin 350 yrittäjää ja 1000 työntekijää eri aloilta. Työntekijöiden koulutus on jonkin verran vähentynyt alasta riippuen.vientiteollisuudesta riippuvaisilla aloilla ja rakentamisessa väkeä koulutetaan nyt vähemmän. Opetushallitus on kiintiöinyt lisäkoulutuksen määrät ja aikaisempina vuosina kiintiöt ovat täyttyneet kesken vuoden. Nyt koulutusta voidaan tarjota lähes kaikille halukkaille.yrittäjäkoulutusta kysyvät nyt pienet palvelualan yritykset. Kasvava on erityisesti hoiva-ala. - Kuntien palvelurakenne on muuttumassa, ja julkisen puolen palvelujen tuottaminen on muutoksen kourissa. Alan yrittäjyyttä on alettu edistää vasta viime aikoina, Unto Kärki sanoo. Uutta on, että nykyisin yrittäjät hakevat oppisopimuskoulutuksesta myös oman toimialansa osaamista.ylivoimaisesti tavallisinta on kuitenkin liiketoimintaosaamisen päivitys. Useinhan yrittäjä hallitsee oman alansa taidot, mutta yrityksen vetämiseen haetaan varmuutta koulutuksesta. Koulutetut tyytyväisiä Käytännönläheisyys ja kontaktit muihin yrittäjiin ovat Anna Rounajan ja Vinski Åströmin mielestä parasta antia yrittäjän erikoisammattitutkinnossa. Oululaiset yrittäjäsisarukset hakeutuivat Johtamistaidon Opiston koulutukseen keväällä 2008.Tutkinto on valmis tämän vuoden lopulla. Molemmat iloitsevat siitä, että koulutus hyödyttää suoraan käytännön työtä, sillä koulutuksessa käytetään aineistona oman yrityksen tietoja. Erityisen kiinnostavaksi on kummankin mielestä osoittautunut taloushallinto, joka avautuu uudella tavalla. - Tuloslaskelmaa oppii konkreettisesti lukemaan ja tulkitsemaan asioita sen takana, Anna Rounaja sanoo. Vinski Åströmin mielestä kouluttautuminen sujuu hyvin työn ohessa. - Lähiopetusta on noin päivä kuukaudessa, joten sen pystyy järjestämään. Myös tutkimusten mukaan tutkinnon suorittaneet ovat tyytyväisiä.yrittäjyysalan tutkintotoimikunnan ja yrittäjäjärjestön valtakunnallisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten yrittäjän ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet ovat kokeneet koulutuksen. 75 prosenttia vastaajista arvioi liiketoimintaosaamisen parantuneen ja yli puolet kertoi liikevaihdonkin kasvaneen tutkinnon ansiosta. 88 prosenttia oli valmis suosittelemaan koulutusta muille. Unto Kärjen äänessä on lämpöä ja innostusta, kun hän kertoo, miten arvokasta pääomaa oikein suunnattu koulutus voi antaa.vaikka takana olisi pitkä kokemus, osaamisessa voi olla aukkoja. - Kun yrittäjä tietää osaavansa, häneen tulee varmuutta, joka heijastuu kaikkeen ja energiaa vapautuu muuhun. Kylmä hiki ei enää nouse otsalle, sehän tulee tilanteista, joissa ihminen ei ole varma osaamisestaan ja taidoistaan. Yrittäjän ammattitutkintoon hakeutujat ovat juuri yrityksen perustaneita tai muutaman vuoden jo itsenäisinä yrittäjinä toimineita. Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon hakeutuvat yrittäjät ovat kokeneita, yli 5 vuotta yrittäjänä toimineita ja useimmiten myös yrittäjän ammattitutkinnon suorittaneita. Neljännes koulutettavista on toiminut yrittäjänä yli kymmenen 20 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PKhallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus,

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014

Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Hallituspartnereiden kolmannet valtakunnalliset Partneripäivät järjestetään

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä OSAO:ssa Kehittämis- ja palvelutehtävä liittyy aluestrategioihin (Pohjois- Pohjanmaan), järjestäjän

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Hallituspartnereiden kolmannet valtakunnalliset Partneripäivät

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot