Kauppakamari. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 3/2009. Konsulttiyrittäjä Tadesse Taye: Afrikassa valtavat markkinat suomalaisyrityksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppakamari. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 3/2009. Konsulttiyrittäjä Tadesse Taye: Afrikassa valtavat markkinat suomalaisyrityksille"

Transkriptio

1 Kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 3/2009 Konsulttiyrittäjä Tadesse Taye: Afrikassa valtavat markkinat suomalaisyrityksille Toimitusjohtaja Keith Silverang: Missä ovat Oulun uudet Nokiat?

2 Kansainvälistyminenkin on kotimaista laatutyötä. Finpro ry on suomalaisten yritysten perustama globaali asiantuntijaverkosto. Palvelemme asiakkaitamme kaikissa kansainvälistymisen vaiheissa, aina ensi askelista menestyksekkääseen toimintaan markkinalla. Osaamisemme kulmakivet ovat markkina- ja toimi ala kohtainen asian tuntemus, kattava verkosto ja vuosikymmenten kokemus kansainvälisestä liiketoimin nasta. Tervetuloa rakentamaan suomalaisia kansainvälisiä menestystarinoita kanssamme! Finpro Oulu Risto Kaski, Asemakatu 37, Oulu puh / Rajattomat mahdollisuudet Interreg IV A Pohjoinen-ohjelman seminaari POHTO, Vellamontie 12, Oulu Seminaari tarjoaa 1. Ajankohtaista tietoa Interreg IV A Pohjoinen ohjelman mahdollisuuksista - alueen elinkeinoelämän kehittämiseen - tutkimus- ja koulutusympäristöjen tukemiseen ja kansainvälistymiseen - kulttuurin ja kokemusten vaihtoon sekä osaamisen kehittämiseen - viranomaisten välisen yhteistyön aktivoimiseen 2. Kokemuksia ja tuloksia rahoitetuista hankkeista 3. Kontakteja Lisätietoja: Iiris Mäntyranta, Norrbottenin lääninhallitus, Maija Uusisuo, Lapin liitto, Ilmoittautumiset viimeistään tai Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

3 Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 3/2009 Pääkirjoitus 5 Toimitusjohtaja Keith Silverang: Läpimurtojen puute Oulussa on kiinni ideoista ei rahasta 6-7 Suhdannevaihteluista voi myös hyötyä 9 Oulun yliopiston ja työelämän JULKAISIJAT Lapin Kauppakamari, Oulun Kauppakamari, PÄÄTOIMITTAJAT OSOITTEENMUUTOKSET Timo Rautajoki Lapin Kauppakamari/Taru Mäkimartti, puh Jaakko Okkonen Oulun Kauppakamari/Anne Palosaari, puh yhteistyö askeleen edempänä Onko matematiikka pakkopullaa? 12 Pk-yrittäjyyttä tuettava entistä enemmän Jouko Paaso aloittaa Oamk:n uutena rehtorina Osaaminen parantaa elämänlaatua VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Kari Ahokas Marianne Hirn Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy, Ojakatu 2, Oulu Puh. (08) , Fax (08) GSM , PAINO Painotalo Suomenmaa JAKELU Yrityksiin Lapin ja Oulun lääneissä ISSN Softpolis huippuosaamista meren äärellä Siikalatvan voimavara on monipuolinen elinkeinorakenne Condia paikallinen terveysosaaja Alueen oppilaitosten koulutustarjontaa Oma kokoonpano osoittautui Pocal Oy:lle oikeaksi ratkaisuksi Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 3

4 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU OSANA ELÄMÄÄ Hyvinvointia luova pohjoinen uudistaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu vahvistaa kansallista ja erityisesti alueellista osaamista sekä henkistä ja aineellista hyvinvointia. Tätä tehtävää toteutetaan järjestämällä työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa ammattikorkeakouluopetusta. Lisäksi tehtävinä ovat soveltava tutkimus sekä alueen työ- ja elinkeinoelämää palveleva kehittämistoiminta. 4 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

5 Mitä näkyvissä, mistä uutta? Tuore Keskuskauppakamarin selvitys alueiden kilpailukyvystä antaa monenlaista pohdittavaa etenkin korkeakoulupaikkakunnille ja liikenneyhteyksien kehittäjille.yrityksille lähellä oleva korkeakoulu on elintärkeä. Samoin toimivat liikenneyhteydet, jotka pystyvät vastaamaan elinkeinoelämän kuljetus- ja yhteystarpeisiin. Nämä ja osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät asiat ovat pitkällä tähtäimellä avainkysymyksiä yritysten harkitessa sijoittumistaan. Kilpailukykyselvityksestä lisää sivulla 46. Ajankohtaisessa taloustilanteessa on odottava tunnelma. Aurinko nousee Japanista otsikoitiin talouden elpymisen ensi merkeistä, samansuuntaista tietoa tuli meille tärkeältä markkina-alueelta Saksasta ja muualtakin Euroopasta. Samaan aikaan metsäteollisuus on uutisissa huolestuttavilla tiedoilla, pk-yritysten rahoituksessa raportoidaan ongelmia, valtion budjetin tekijät tuskailevat annettujen lupausten ja reaalimaailman välillä ja elinkeinoelämän muutokset kouraisevat ilkeästi lomautettujen ja irtisanottujen kohdalla. Kesän uutisointia on hallinnut vaalirahoitus ei niinkään tärkeät talouteen liittyvät asiat.valtion budjettiriihtä puidaan parhaillaan ja ihmetellään ainakin sitä, miten Pohjanmaan radan rahoitus voikin noin pätkittäin mennä. Ei oikein edes uskalleta myöntää, että linjakkuus koko valtakunnan ykköshankkeen toteuttamisessa on hukassa. Liikennepoliittinen selonteko vuoden 2008 keväällä antoi uskoa, että linja löytyi, mutta koko valtioneuvostolla tuntuu olevan suuria vaikeuksia olla tämän linjan takana.tällä pääkirjoituspäivämäärällä VTT todistaa, että kaksoisraide Ouluun saakka on taloudellisesti kannattava. Siinäpä purtavaa budjettiriiheen. Onneksi koko Pohjois-Suomen matkailun kannalta tärkeän, Oulun lentoaseman laajennus käynnistyy jo alkavan syksyn aikana. Uudistumista kuitenkin tapahtuu, mikä onkin välttämätöntä. Oulun yliopiston ja elinkeinoelämän yhteydet tiivistyvät pala palalta; kuluneella viikolla avattiin uusi innovaatiokeskus, Center for Internet Excellence. Keskuksessa on mukana yritysten lisäksi tärkeimmät tutkimusyksiköt ja myös ammattikorkeakoulu. Muutakin uutta on tulossa esimerkiksi painettavan elektroniikan/älykkyyden alalla. Näitä uusia avauksia toivottavasti kaikki ovat valmiita tukemaan. Niillä tehdään arvokasta raivausta, joka hyödyntää paikallista yritystoimintaa, synnyttää uusia yrityksiä ja luo tuotteita maailmanmarkkinoille. Uusia markkinoita kannattaa edelleen tutkia vaikkapa läheltä Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.Taas parin vuosikymmenen jälkeen esille noussut kaivos- ja kaivannaisteollisuus herättää toiveita.tätä myös monet tarpeelliset tahot tutkimuslaitoksista yliopistoihin ovat omalla toiminnallaan lähteneet tukemaan. Toivotan intiaanikesästä voimaa syksyn ponnistuksiin! Oulussa Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 5

6 Technopolis Oy:n toimitusjohta Oulussa ryh - Oulun potentiaali teknologisten ja osaamisintensiivisten alojen osalta on hyvin huolestuttava. Voidaan puhua jopa katastrofaalisesta tilanteesta, Technopolis Oyj:n toimitusjohtaja Keith Silverang sanoo. Silverangin mukaan Oulussa ei ole, merkittävistä panostuksista huolimatta, onnistuttu luomaan kaupallisesti ja jatkuvasti menestyviä, Nokian kaltaisia yrityksiä. Hän ei tarkoita, että Nokian ainutlaatuinen ja ilmiömäinen menestystarina pitäisi monistaa vaan sitä, että kaupungin vaikutusalueelle tarvitaan enemmän pieniä ja keskisuuria kasvuyrityksiä, joilla on mahdollisuus menestyä myös kansainvälisesti. - Ikävä kyllä, en näe tällä hetkellä mitään kukoistavaa, vaikka potentiaalia varmasti on. Oulussa on rahoitettu tutkimusta ja alkuvaiheen 6 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

7 ja Keith Silverang: dyttävä väkeviin toimenpiteisiin kehitystä, mutta mitään läpimurtoja ei ole saavutettu kaupallisen menestyksen alueella. Ongelma ei ole rahoitus vaan ideoiden puute. Toimitusjohtaja Silverang työskentelee Helsingissä ja näkee Oulun tilanteen ennen kaikkea Technopolisin näkökulmasta ja ulkopaikkakuntalaisen silmin. - En väitä, että tiedän kaiken ja on vaarallista lähteä kommentoimaan niitä asioita, jotka eivät kuulu omaan alaani. Näen kuitenkin tilanteen työpaikkani näkökulmasta. vin pian, muuten käy huonosti.viime syksystä lähtien toimitusjohtajan paikalla istunut Silverang keskittäisi nyt kaiken mahdollisen energian life science -tyylisen toiminnan ja mobiilialan klustereihin, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi sairaala- ja yliopistoympäristöissä ja joilla olisi edellytyksiä menestyä kansainvälisellä tasolla.tätä varten tarvittaisiin jonkinlainen välittäjäorganisaatio, joka kantaisi riskin esimerkiksi laboratorioiden vuokraamisesta. - Minä en laittaisi rahaa mihinkään muuhun kuin tällaisiin mikroklustereihin. Mielestäni Oulussakin täytyy nyt keskittyä tiettyyn alueeseen hajauttamisen sijaan, mutta pelkään, että asiassa ollaan jo viisi vuotta myöhässä. Silverang muistuttaa vielä, että rahoitusta uusille innovaatioille on kyllä tarjolla, kunhan löytyy, mitä rahoittaa. - On olemassa satoja kotimaisia ja kansainvälisiä rahoittajia, jotka aktiivisesti etsivät hyviä tapauksia. Technopolis satsaa, jos Oulu satsaa Technopolis Oyj:llä on toimipaikat Oulun ja pääkaupunkiseudun lisäksi Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Tampereella.Yhtiön osuus Oulussa on korkeampi kuin muilla paikkakunnilla ja siksi alueen hyvinvointi on tärkeää myös Technopolisille. - Jos Oulu voi huonosti, niin Technopolis voi Hyvänolon tunne estää kehityksen Keith Silverang on laskeskellut, että Oulussa on vain muutama yritys, joka työllistää yli sata henkilöä. Hän on huolissaan lähinnä siitä, että pienien ja keskisuurten yritysten henkilöstömäärä liikkuu muutamissa kymmenissä. Hänen mielestään se tarkoittaa sitä, että Oulu on täysin riippuvainen Nokiasta. - Nokia on ollut Oulussa voimakas tekijä jo kauan.työllisyystilanne on ollut hyvä ja taloudellinen menestys on tullut sen myötä liian helpolla. Se on syönyt kehittyviä aloja. Mitä, jos käy niin kuin Jyväskylässä, kun Nokia lopetti? Meni tuhat työpaikkaa. Oulussa se merkitsisi yli työpaikan menetystä ja se olisi katastrofi, Silverang muistuttaa. Silverangin näkemys on, että Oulussa pitäisi muuttaa asennetta ja ryhtyä toimenpiteisiin hyhuonosti, ja sijoittajat ovat huomanneet sen. Jos Oulun kehityskäyrää ei saada käännettyä ylöspäin,technopolisin voi olla mahdotonta panostaa enää sinne, Keith Silverang toteaa. Hän on kokenut työnsä haastavana, koska yhtiön pitää samanaikaisesti sekä selvitä äkillisestä ja syvästä taantumasta että rakentaa kasvualustaa.technopolisilla on meneillään isot sisäiset tehostamis- ja kasvualustahankkeet. - Meille on tulossa uusi ohjausjärjestelmä, jolla integroidaan kaikki tuotteet ja palvelut. Sillä haetaan kasvua. Yhtiön tavoitteena on tänä vuonna saavuttaa 5 8 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. - Olemme pysyneet tavoitteessamme, vaikka se on edellyttänyt rankkoja toimenpiteitä. Olemme onnistuneet tekemään asioita, jotka ovat olleet kustannustehokkuuden kannalta hyviä ilman, että olemme joutuneet irtisanomaan henkilöstöä. Silverangin mukaan kasvualustan valmistamisella, ohjausjärjestelmän integroimisella ja asiakaspalveluun keskittymisellä suojataan Technopolisin käyttöaste ja sen myötä kannattavuus. - Kasvu korostuu kansainväliselle puolelle, koska Suomen potentiaalin olemme jo saavuttaneet,yhdysvalloissa, New Jerseyssä syntynyt, mutta jo 24 vuotta Suomessa asunut Silverang kertoo. Teksti: Teija Niskala Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 7

8 PAINAVA KUMPPANI Käyntiosoite: Lekatie 4, Oulu Postiosoite: PL 52, Oulu 8 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

9 Suhdannevaihteluista voi myös hyötyä Talouden voimakas laskusuhdanne viimeisen vuoden aikana on saanut monet yritykset vähentämään tuotantoaan ja lykkäämään investointejaan. Tämä on ymmärrettävää varsinkin, kun talouden elpymisen ajankohtaa on vaikeaa arvioida. Tällaisessakin tilanteessa on kuitenkin myös mahdollisuus yrityksen tulevien toimintaedellytysten vahvistamiseen. Pelkkä lyhytnäköinen toiminnan supistaminen voi merkitä tulevan nousukauden mahdollisuuksien hukkaamista. Laskusuhdanteen aikana yritysten kassavirrat luonnollisesti supistuvat, ja yritysten toimintaedellytykset voivat lyhyellä tähtäimellä tarkasteltuna näyttää vaikeilta. Laskusuhdanteessa yritysten tulisi kuitenkin tarkastella myös liiketoimintansa pitkän aikavälin näkymiä. On kysyttävä, mitä voimme tehdä tänään laskusuhdanteesta huolimatta, jotta huomenna voimme toimia entistäkin tehokkaammin? Tällä tavalla laskusuhdanteen aikana tulleita menetyksiä voi kompensoida tulevaisuudessa. Suhdannevaihteluista voi hyötyä erityisesti investointien ja organisaatiorakenteiden suunnittelulla. Erityisesti pääomarakenteeltaan terveet yritykset voivat hyötyä talouden hidastumisesta panostamalla tavallista enemmän investointeihin, sillä rakentamisen, raaka-aineiden ja jopa toisten yritysten arvostukset ja siten kauppahinnat ovat tavallista matalampia. Tällaisen tilanteen tulisi rohkaista yrityksiä ryhtymään investointeihin, jotka tulevaisuudessa parantaisivat yrityksen toimintaa. Sen sijaan, että voimakkaan talouskasvun aikana pyritään ehkä jopa hätäisesti hakemaan toiminnan tehostamista kalliilla investoinneilla, tulisi hiljaisempi taloustilanne hyödyntää toteuttamalla näitä hankkeita. Hiljentynyt taloustilanne on otollista aikaa yrityskaupoille ja muille strategisille alliansseille, jotka vaativat huolellista suunnittelua ja integraatiota. Tutkimukset ovat osoittaneet, että laskusuhdanteessa tehdyt yrityskaupat ovat onnistuneempia kuin noususuhdanteessa tehdyt. Tämä siksi, että laskusuhdanteen aikana yritysjohto harkitsee ja analysoi päätökset tarkemmin kuin noususuhdanteen aikana. Erityisesti yrityksille, joiden kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii jatkuvaa ja voimakasta tutkimus- ja kehitystyöskentelyä, laskusuhdanne tarjoaa erityisen tilaisuuden yhdistää voimansa toisten yritysten kanssa. Tämä mahdollistaa teknologioiden kehittämisen ja tuotteiden parantamisen tulevaisuudessa. Myös strategiset allianssit esim. yritysten yhteisten hankintojen muodossa tarjoavat erinomaisen keinon tehostaa liiketoimintaa ja kykyä kääntää laskusuhdanne kasvuksi. Oli yritys sitten teknologia-, palvelutai tuotantopainotteinen, hiljentyneen taloustilanteen tuomat mahdollisuudet on hyödynnettävissä. Nämä mahdollisuudet riippuvat tietysti yrityksen toiminnasta, laajuudesta ja tavoitteista. Toimintaansa laskusuhdanteen aikana ainoastaan supistanut yritys voi noususuhdanteen alettua olla huomattavasti heikommassa asemassa kuin rohkeasti mutta viisaasti laskusuhdanteen aikana investoinut yritys. Erot yritysten menestymisessä syntyvätkin usein vaikeina aikoina. Professori Juha-Pekka Kallunki Tutkija Elina Pyykkö Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 9

10 Yhteistyölle on tilaa Yliopiston ja elinkeinoelämän yhteistyö siirtyy nyt askeleen eteenpäin. Yritysten on hyvä nähdä yliopisto satsauksena koko alueen tulevaisuuteen, muistuttaa Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen. Elinkeinoelämän kannattaisi pitää yliopistoa isona mahdollisuutena.yhteistyö opinnäytteiden tekemisessä ei yliopiston näkökulmasta enää riitä, vaan tarvitaan uutta ennakkoluulotonta asennetta. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen nostaa harjoittelupaikat yhdeksi esimerkiksi konkreettisesta yhteistyöstä. - Nyt olisi herätettävä henkiin kansainvälinen opiskelijavaihto, opiskelijat tarvitsevat mahdollisuuden harjoitella alueen yrityksissä.tulevien osaajien on oltava valmiita toimimaan kansainvälisesti. Elinkeinoelämän ja yliopiston yhteistyölle on tilaa myös innovaatiokeskuksissa. Oulun yliopiston, kaupungin, ammattikorkeakoulun,vtt:n ja Technopoliksen muodostama allianssi alkaa luoda innovaatiokeskuksia Oulun yliopiston tutkimuksen eri painopistealoille. Internet-tutkimuksen ja kansainvälisen liiketoiminnan innovaatiokeskukset ovat pisimmällä, ja mukaan on tulossa painettava elektroniikka, ympäristöala sekä hyvinvointiala. Yliopiston näkökulmasta lähtökohta on aina, että toiminta palvelee tutkimusta.tämä ei tarkoita, etteikö myös elinkeinoelämän näkökulma olisi tärkeä. - Esimerkiksi internet-tutkimuksessa yhteys yrityksiin on luonteva asia.tarkoitus on koota koko innovaatioketjun kaikki toimijat yhteistyöhön, jotta tutkimustuloksia voidaan entistä tehokkaammin hyödyntää myös kaupallisesti, sanoo Oulun yliopiston vararehtori Rauli Svento. Oulun kauppakamarin ja Oulun yliopiston yhteinen pk-neuvottelukunta puolestaan hakee keinoja, joilla yliopisto voi tehdä yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Itsenäinen asema Elokuun alussa voimaan tulleen uuden yliopistolain myötä yliopistojen status muuttui entistä itsenäisemmäksi.tutkimus ja opetus säilyvät ennallaan, mutta yliopistojen strategioita täsmennetään. 10 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

11 Yhteys elinkeinoelämään on aina ollut Oulun yliopistolle tärkeä, mutta sen merkitys korostuu nyt entisestään. Lauri Lajunen muistuttaa, että opetusministeriönkin vahvistaman linjauksen mukaan Oulun yliopistoa kehitetään kansainvälisenä korkeatasoisena tiedeyliopistona.toinen strateginen painopiste on nimenomaan yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Uuden lain mukaan puolet yliopiston hallituksen jäsenistä voi tulla yliopiston ulkopuolelta. Elinkeinoelämän merkitys näkyy Oulun yliopiston hallituspaikoissa, sillä yliopistokollegio nimesi Oulun yliopiston hallitukseen kokeneita elinkeinoelämän johtohahmoja. Mukana ovat Pekka Erkkilä Outokumpu Oyj:sta, Lea Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta, Leena Mörttinen Nordeasta, Erkki Ormala Nokia Oyj:sta ja Hans Söderlund VTT:lta. Elokuun alussa nimetty uusi hallitus työskentelee vuoden 2013 loppuun saakka. - Tavoite on, että yliopiston johtaminen lähenisi nykyaikaisia yrityselämän johtamiskäytäntöjä. Oli ilahduttavaa, että kaikki uudet hallituksen jäsenet olivat erittäin motivoituneita tähän työhön ja tuntevat tätä talousaluetta, kertoo Rauli Svento. Yliopistolakiuudistukseen liittyen myös yliopistojen varainhankinta muuttuu, ja Suomessakin yliopistot voivat koota rahastoja lahjoituksista yrityksiltä ja yksityisiltä.yliopistojen perusrahoittaja on edelleen valtio, jonka osuus esimerkiksi Oulun yliopiston rahoituksesta oli viime vuonna 60 prosenttia.yliopiston koko budjetti oli viime vuonna 217 miljoonaa euroa. Ulkopuolisesta rahoituksesta suurin osa tulee Suomen Akatemialta,Tekesiltä ja EU:n eri ohjelmista. Rahastolla luodaan tulevaa Lahjoitusvaroista on tarkoitus muodostaa Oulun yliopiston rahasto. Sen pääomaan ei kajota, mutta tuotto käytetään vuosittain erilaisiin innovaatioihin ja kehitystyöhön.tästä syystä yliopistorahastoa pidetään tärkeänä tulevaisuuden menestystarinoiden rakentajana. - Rahasto tarvitsee riittävästi pääomaa, jotta se todella olisi kehitysinstrumentti, Lauri Lajunen muistuttaa. Hänen mielestään lahjoitukset ovat yliopistolle paitsi taloudellisesti tärkeitä myös henkinen kannustin. Lahjoitus on merkki siitä, että lahjoittaja tunnustaa yliopiston merkityksen. - Siksi on tärkeää, että yritykset tukevat muutakin kuin pääkaupunkiseudulla olevaa Aaltoyliopistoa. Meidän perustuote on maisteri tai diplomi-insinööri. Mitä vankempi tieteellinen osaamispohja hänellä on, sitä enemmän työntekijällä on annettavaa työelämässä. Lajunen muistuttaa, että suuryrityksiä hyödyttävää koulutusta annetaan muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. - Esimerkiksi Outokumpu on tunnustanut avoimesti, että Oulun yliopisto on sille tärkein yliopisto. Suurin osa Outokummun osaajista on opiskellut Oulun yliopistossa, Lajunen sanoo. Oulun yliopistorahastoon on tarkoitus koota lahjoituksista 20 miljoonan euron potti. Porkkanana on, että jokaista ensi vuoden loppuun mennessä lahjoitettua euroa kohden valtio maksaa lisärahaa 2,5 euroa. Jos 20 miljoonaa saadaan kokoon ensi vuoden loppuun mennessä, valtion lisäsijoituksen avulla rahaston alkupääomaksi kertyy 70 miljoonaa euroa. Lahjoituksia on nyt koottu kaksi miljoonaa euroa, isoihin lahjoittajiin kuuluvat muun muassa Oulun kaupunki, Rautaruukki, Outokumpu ja Osuuskauppa Arina. - Lama on varmasti hidastanut lahjoitusten keruuta, mutta valtion lisäporkkanan ansiosta nyt olisi hyvä aika lahjoittaa, ehdottaa Oulun yliopiston vararehtori Rauli Svento. Jokaisesta yli 850 euron ja alle euron lahjoituksesta saa verovähennyksen ja lahjoituksia voivat tehdä niin yritykset kuin yksityishenkilötkin. Teksti: Pirkko Koivu Kuvat: Juha Sarkkinen Yliopistot itsenäisiksi Elokuun alussa voimaan tullut yliopistolaki tekee yliopistoista itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia vuoden 2010 alusta. Yliopistoilla on taloudellinen ja hallinnollinen autonomia. Yliopistojen päätehtävinä ovat edelleen tutkimus ja opetus. Lakiuudistuksen kanssa samaan aikaan muutetaan korkeakoulujen rakennetta, strategioita ja rahoitusmallia. Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun toiminnat yhdistetään säätiölain mukaiseen Aaltoyliopistoon. Myös Tampereen teknillinen yliopisto muuttuu säätiömuotoiseksi. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 11

12 Suomi pärjää peruskoulun 7.vuosiluokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamisvertailussa hyvin. OECD:n Pisa-tutkimuksissa vuosina 2000, 2003 ja 2006 Suomen edellä tai tasavertaisina ovat olleet vain Japani, Etelä-Korea, Singapore,Taiwan ja Hongkong sekä flaaminkielinen Belgia. Miksi sitten yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammattiopistot ovat huolissaan yleissivistävästä koulusta, peruskoulusta ja lukiosta tulevien opiskelijoiden matematiikan taidoista ja loogisesta ajattelu- ja päättelykyvystä? Nämä tahot ovat esittäneet lääninhallitukselle huolensa matemaattisen ajattelukyvyn rapistumisesta niin sosiaali- ja terveysalan lääkelaskujen suorittamisessa kuin insinööriopinnoista selviytymisessä. Onko matematiikan opetus vieraantunut arjesta eikä jaksa kiinnostaa oppilaita? Syiden ja selitysten etsimisen sijaan tarvitaan uusia keinoja.tosiasiat pitää kuitenkin nostaa esille. Matematiikan opetuksen vaikeutena ovat suuret heterogeeniset opetusryhmät. Oppilaat omaksuvat matemaattisia asioita hyvin eri tavoin ja innostus pitäisi luoda mahdollisimman varhaisessa vaiheessa leikin, pelien ja kilpailujen avulla. Suuressa ryhmässä opettajalle jää liian vähän aikaa eriyttää opetusta oppilaiden omaksumiskyvyn mukaan. Kritiikkiä voidaan antaa myös monien koulujen opetussuunnitelmille, jotka eivät yksinkertaisesti vastaa käytäntöjä. Lisäksi opettajat ovat mielestäni liiaksi kiinni oppikirjakeskeisyydessä. Harvat opettajat uskaltautuvat irti oppikirjasta omille teilleen ja tempaamaan oppilaiden mielenkiinnon mukaansa. Lisäksi koulussa voi olla luokanopettajia, joista kukaan ei tykännyt peruskoulussa tästä oppiaineesta. Kun vielä opettajankoulutuksessa on aivan liian vähän matema- Asenteet ratkaisevat Onko matematiikka pakkopullaa! Kuva: istockphoto tiikan kursseja innostuksen sytyttämiseksi, niin ketju vain jatkuu sukupolvesta toiseen. Ei opettajakaan voi näytellä innostustaan, jos hän ei sitä aidosti ole. Kyllä opettajan opetustyylistä näkyy, mistä aineista hän tykkää ja mitkä ovat pakkopullaa. Siksi jatkuvaa täydennyskoulutusta, läänin kouluttajakoulutuksen tapaisesti, tarvitaan ja sitä tulisi ehdottomasti kehittää hyvien käytäntöjen levittämiseksi koko koulutuskentälle. Kun jokin aika sitten kysyin yritysjohtajilta heidän kokouksessaan, mitä koulussa pitäisi oppia, tuli heiltä vastaus kuin apteekin hyllyltä: Hyvä kielitaito, päättelykyky, kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja toimia luovasti, kyky esittää asiansa selvästi ja ymmärrettävästi niin suullisesti kuin kirjallisesti sekä hyvä ja luonteva käyttäytyminen. Lyhyesti sanottu, mutta sisältää paljon yleissivistäviä oppimistavoitteita, joita yrityksissä arvostetaan korkealle. Matematiikka on loogisen ajattelun ja teknillisten ja luonnontieteellisten sovellusten, tuotteiden ja palvelujen ymmärtämisen väline, jota arjessamme tarvitsemme. Kunhan matematiikan sovellutukset tuodaan lähemmäs ihmisten arkea myös oppikirjoissa, opettajankoulutuksessa ja luokkaopetuksessa, kasvaa matematiikan arvostus oppilaiden silmissä kuin itsestään. Etsiessäni vastauksia Kauppakamarilehden otsikkopyyntöön "mitä pitäisi tehdä matemaattisten aineiden opetuksen kehittämiseksi" mielestäni keskeisimmäksi nousee tämä. "Meillä oli matematiikassa hyvä opettaja, joka kertoili tunnilla, mitä oli taas värkännyt. Hänestä näki, että hän oli itse sisäistänyt asiat ja osasi opettaa niin yksinkertaisesti ja kansantajuisesti, että vieläkin muistan". Siinä se on. Opettajan innostuneisuus sytyttää oppilaiden kiinnostuksen ja halun oppia ja oppilaiden innostus kannustaa opettajaa jaksamaan ja innostumaan lisää. Siinä ne ovat ainekset hyviin tuloksiin. Hyvät ulkoiset tekijät ja positiivinen palaute auttavat näitä lahjakkaita opettajia jaksamaan ja vuodesta toiseen kehittämään havaintomateriaaleja, pelejä ja kilpailuja innostuksen ylläpitämiseksi. Siksi puitteita ei sovi aliarvioida opettajan työssä. Myönteisessä ja toisiaan kannustavassa ilmapiirissä syntyy aina arvokasta ja mieliin painuvaa jälkeä; opitaan jopa luovuutta ja loogista päättelykykyä. Pertti Kokkonen, Lääninsivistysneuvos, Oulun lääninhallitus 12 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

13 Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitus mahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin. Tarjoamme rahoitusta yrityksen perustamiseen, kehittämiseen, kansain välistymiseen ja vientiin. Yhteistyömme muiden rahoittajien kanssa lisää yritysrahoituksen vaihto ehtoja. Ota yhteyttä meihin. Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin. Kajaanin aluekonttori, Kauppakatu 1, Kajaani Oulun aluekonttori, Asemakatu 37, Oulu Rovaniemen aluekonttori, Maakuntakatu 10, Rovaniemi Puh , Hallitustyöskentelyn ammattilaisista rekisteri yritysten käyttöön Ulkopuolisen asiantuntijan merkitys yrityksen hallitustyöskentelyssä aletaan entistä paremmin tiedostaa. Oulun kauppakamarille tulee lähes viikoittain kyselyitä, joissa yritykset haluavat hallitukseensa ulkopuolisen jäsenen ja kysyvät neuvoja ammattilaisen löytämiseksi. Kauppakamari onkin tehnyt kyselyn Oulun Kauppakamarin Palvelu Oy:n järjestämän Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuksen/-tutkinnon suorittaneille heidän halukkuudestaan osallistua yritysten hallitustyöskentelyyn.tavoitteena on perustaa näistä ammattilaisista rekisteri yritysten käyttöön. Kyselyyn vastasi 61 henkilöä. Heistä 56 on kiinnostunut näkymään rekisterissä ja näin antamaan omaa osaamistaan hallitustyöskentelyyn. Useimmilla heistä on kokemusta yritysjohtotehtävistä ja hallitustyöskentelystä. Kauppakamari toimii yhteystietojen välittäjänä hallitusjäsentä tarvitsevan yrityksen ja potentiaalisen hallitusjäsenen välillä. Asiakas ottaa suoraan yhteyttä potentiaaliseen hallitusjäseneen. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) on Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerit ry:n yhdessä kehittämä valtakunnallinen koulutuskokonaisuus, jossa ovat mukana kaikki Manner-Suomen alueelliset kauppakamarit. HHJ on tarkoitettu henkilöille, jotka työskentelevät tai aikovat työskennellä pk-yritysten hallituksissa sekä pk-yrittäjille, johtohenkilöille ja sidosryhmille. Kurssi koostuu neljästä puolen päivän jaksosta ryhmätöineen. Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli ja vastuut, riskien hallinta ja työmuodot (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät jne.) erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. Ympäri maata järjestettäville noin 40 HHJ-kurssille osallistuu vuosittain yli 800 henkilöä. HHJ-kurssin suorittaneilla on mahdollisuus osallistua Tampereella järjestettävään Hyväksytty hallituksen jäsen-tutkintoon. Lisätietoja: toimitusjohtaja Jaakko Okkonen Oulun kauppakamari puh toimitusjohtaja Riitta Schroderus Oulun Kauppakamarin Palvelu Oy puh Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 13

14 Tadesse Taye muistuttaa, että Hollannissa ja Tanskassa pk-sektorin osuus koko maan viennistä on kolminkertainen Suomeen verrattuna. Suomi tarvit 1990-puolivälistä lähtien Suomen pk-yrityspolitiikkaa seurannut ja tutkinut oululainen ulkomaankaupan konsulttiyrittäjä Tadesse Taye on todella huolestunut suomalaisesta pk-yrityspolitiikasta. Julkiset toimijat eivät ole kovin kiinnostuneita pkyritysten vientimahdollisuuksien selvittämisestä yrittäjät ovat käytännössä yksin. YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYKSET MYYNTITOIMEKSIANNOT OSTOTOIMEKSIANNOT YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN SUUNNITTELU Myytävänä kannattavia yrityksiä eri puolilla Lappia. KATSO puh puh Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

15 see pk-yrittäjyyttä tukevaa politiikkaa - Mikäli Suomen pk-yrityspolitiikkaa ei aidosti ja olennaisesti muuteta, tulevaisuutemme on pelottava, toteaa Tadesse Taye, joka on erikoistunut etenkin Afrikan ja Venäjän yrityskulttuureihin. Hän korostaa sitä, että riittävien resurssien sijoittaminen pk-yrittäjyyteen luo kestävää kehitystä, talouskasvua, työllisyyttä ja turvaa hyvinvointia. Tayen mukaaan esimerkiksi Hollannissa,Tanskassa ja Irlannissa viranomaiset ovat ottaneet hyvin aktiivisen roolin globaalien markkinamahdollisuuksien tiedottamisessa pk-yrittäjille. Suurlähetystöt etsivät tietoja, levittävät niitä ja myös kannustavat ja tukevat rahallisesti yrittäjän ponnistuksia. - Suomessa yrittäjän kehotetaan itse tutkivan mahdollisuuksia. Kasvuyrityksiä liian vähän - Yrittäjyyden edistäminen ja pk- ja kasvuyritysten tukeminen ovat asioita, joihin Suomen tulee aidosti panostaa. Taye muistuttaa, että Suomi tarvitsee uusia kasvuhakuisia yrityksiä ja yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan. Suomen yrityksistä 99,8 prosenttia on pk-yrityksiä. Mikroyritysten (1-9 työntekijää) osuus koko yrityskannasta on 93,2 prosenttia. Suomessa kasvuyrityksiä koko yrityskannasta on vain noin 6 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa tuo luku on 15 ja EU-maissa keskimäärin 11 prosenttia. - On hyvin epätodennäköistä, että Suomeen syntyy lähitulevaisuudessa Nokian kaltaisia suuryrityksiä ja menestystarinoita. Pk-yritysten merkitys Suomen kansantaloudelle on kiistaton, sillä sektori työllistää noin 60 prosenttia yritysten työvoimasta ja tuottaa liikevaihtoa lähes saman verran kuin suuret yritykset. Kuitenkin vain viidennes pk-yrityksistä harjoittaa vientiä. Passiivisen julkisen palvelun lisäksi yksi syy tähän on se, että vaikka suomalaiset pk-yrittäjät ovat hyviä tekijöitä, niin markkinoijia, etenkään vientimarkkinoijia, nämä eivät ole. - Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomi laahaa jäljessä mm. maahanmuuttajien tietotaidon hyödyntämisessä. Joukossa on korkeasti koulutettuja osaajia ja vientiasioissa heidän kokemuksensa sekä alueen- ja asiantuntemus pitäisi osata valjastaa käyttöön, tietää Taye. Mahdollisuudet Venäjällä hukattiin Tadesse Taye toimi 1990-luvulla ensin vientimyyjänä oululaisyrityksessä ja myöhemmin yrittäjänä markkina-alueenaan Venäjä. Matkustaessaan Moskovassa, Murmanskissa, Pietarissa ja Kostamuksessa hän näki Venäjän valtavat mahdollisuudet pk-yrityksille. Samalla hän sanoo yllättyneensä siitä, kuinka kaukana suomalaiset olivat kansainvälistymisessä verrattuna esimerkiksi hollantilaisiin tai saksalaisiin toimijoihin. Tänä päivänä Suomen pk-sektorin vienti on noin 20 prosenttia koko viennistä, Hollannissa ja Tanskassa pk-sektorin osuus koko maan >>> Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 15

16 viennistä on kolminkertainen Suomeen verrattuna. - Halusin selvittää, miksi suomalaiset eivät toimi, vaikka Venäjä naapurimaana tarjosi todella suuria hankkeita. Ehdotin mm. KTM:lle ja muille julkistoimijoille erilaisia toimia pk-sektorin vahvistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi, mutta minkäänlaista vastausta en ajatuksilleni koskaan saanut. Muutama vuosi sitten ehdotin taas niin ministeriölle kuin paikallisorganisaatiollekin pk-yrityspolitiikan muuttamista ja uudenlaista toimintamallia - vastakaikua en saanut tälläkään kertaa. Vain suuryrityksiin satsataan Konsultti Tadesse Taye kritisoi sitä, että Suomen elinkeinoelämän edistämispolitiikka on keskittynyt vain suurten yritysten asioiden hoitamiseen. Kuitenkin suurten yritysten osuus koko yrityskannasta on vain 0,2 prosenttia. - Se, miksi Suomen pk-sektorin vienti on jäänyt auttamattomasti jälkeen muista maista, johtuu juuri tästä. - Vielä 2000-luvun alussa Suomi oli kärjessä kilpailukyky- ja tietoyhteiskuntavertailussa.viime vuosien aikana Suomi on kuitenkin jäänyt kärjestä monissa kansainvälisissä vertailuissa. - Tullihallituksen mukaan Suomen tavaravienti väheni kesäkuussa 36 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Pudotus on historiallisen suuri, vastaavaa ei ole tapahtunut vuosikymmeniin.vientimme on liiaksi suurten yritysten ja kapean sektorin varassa ja sen laajentaminen on välttämätöntä. Uudet markkina-alueet odottavat Tadesse Taye muistuttaa, että Venäjä hukattiin, mutta tästä pitää ottaa opiksi ja suunnata nopeasti uusille markkina-alueille, kuten Afrikkaan. - Elämme nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä maailmassa. Suomalaisten pk-yritysten täytyy aiempaa enemmän liittoutua ulkomaisten yritysten kanssa, etenkin niiden kanssa, jotka toimivat nopean kasvun siirtymätalouksissa, esimerkiksi Afrikassa. Kasvua on etsittävä paitsi viennistä myös suorista investoinneista ulkomailla. Tadesse Taye on kotoisin Etiopiasta ja tietää Afrikan mantereen mahdollisuudet. Hän kertoo, että monet Euroopan maat ovat jo luoneet kantavia suhteita Afrikkaan. - Afrikan mantereella asuu noin miljardi ihmistä. Etiopia, Kenia,Tansania, Sambia ja Mosambik ovat Suomen pitkäaikaisia kehitysyhteistyökumppanimaita. Näissä viidessä maassa asuu noin 200 miljoonaa ihmistä ja näiden maiden talous on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut vauhdilla, Etiopiassa tuo kasvu on ollut yli 10 prosenttia. Maailmanpankin ennusten mukaan Etiopian talouskasvu on seuraavienkin vuoden aikana yli 10 prosenttia. Afrikan suotuisan kehityksen ylläpitäminen edellyttää Maailmanpankin mielestä ennen kaikkea tuottavuuden parantamista ja yksityisten investointien lisääntymistä. Suomessa jarruna ennakkoluulot Kiinan ja afrikkalaisten kauppa on kymmenen vuoden sisällä kasvanut 10 miljardista yli 100 miljardiin dollariin. Myös Intia on huomannut Afrikan mahdollisuudet. Etiopiassa oli intialaisia yrityksiä muutama vuosi sitten vain kourallinen, nyt näitä on siellä jo yli 400.Viisi vuotta sitten intialaisten yritysten investoinnit Etiopiassa olivat noin 300 miljoonaa, nyt tuo luku on 4,5 miljardia dollaria. Etiopiasta on tullut Intian toiseksi paras investointikohde Sudanin rinnalle. - Myös venäläiset ovat tehneet mittavia yhteistyösopimuksia Afrikassa. Putin vieraili siellä vuonna 2006, ja viime kesäkuussa presidentti Medjevev vei monta sataa bisnesmiestä Afrikkaan. - Hollantilaisten aktiivisuus on poikinut kuuden vuoden aikana liki 260 erilaista investointiprojektia Etiopiaan. Suomalaisilla näitä projekteja on vain 11. Afrikassa on mahdollisuuksia olla mukana rakennushankkeissa, teiden rakentamisessa ja esimerkiksi telealan yrityksille se on erinomainen markkina,taye kannustaa suomalaisia. - Uskon, että puutteelliset tiedot ja ennakkoluulot ovat suurimmat esteet sille, etteivät suomalaiset mene mahdollisuuksien ääreen. Etäi- - Suomeen tuskin syntyy Nokian kaltaisia menestystarinoita ainakaan lähitulevaisuudessa. Pk-yritysten merkitys kansantaloudellemme on kiistaton, ja näiden yritysten tukeminen on nyt äärettömän tärkeää, Tadesse Taye toteaa. syys ei ole ongelma tänä päivänä. Meillä puhutaan liikaa riskeistä, kun pitäisi puhua mahdollisuuksista. Finnpartnership-tuella Afrikkaan Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Ulkoministeriö tarttui muutama vuosi sitten pk-yritysten viennin käynnistämisvaikeuksiin ja myöntää nyt tukea yrityksille, jotka suunnittelevat liiketoimintaa kehitysmaissa.tämä Finnpartnershiptuki kattaa 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista (liikekumppanien identifiointi, alustavan selvityksen tekeminen, matka- ja majoituskustannukset sekä ulkopuolisille asiantuntijoille maksettavat palkkiot). - Rahaa on siis tarjolla. Nyt, jos koskaan, on korkea aika lähteä yksin tai yhdessä tutkimaan näitä mahdollisuuksia.vuonna 2006 Finnpartnership- tukirahasta jäi käyttämättä lähes kaksikolmasosaa.yksikään Pohjois-Pohjanmaan yritys ei tukea hakenut. Ulkoministeriön tulee tehostaa tiedottamista, sillä yrittäjät eivät yksinkertaisesti tiedä tuen olemassaolosta. Tadesse Tay tarjoaa asiantuntemustaan yrityksille, selvittää markkinamahdollisuuksia ja järjestää matkoja Afrikkaan.Tätä juttua tehtäessä Taye oli lähdössä Etiopiaan suomalaisyrittäjien kanssa, joukossa myös yksi Pohjois-Pohjanmaan yritys. - Paikan päälle meneminen on ehdotonta internet ei nyt tässä riitä. Teksti ja kuvat: Armi Lahdenkauppi 16 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

17 Huippupaikat onnistuneille tilaisuuksille Syötekeskus, Pudasjärvi Pikku-Syötteellä järjestyvät täyden palvelun kokoukset ja muut tilaisuudet tarvittaessa 220:lle henkilölle. Syötteen kauniit tunturimaisemat ja viihtyisä 82 huoneen hotelli kokoustiloineen tarjoaa toimivat puitteet tapahtumallesi. Luotokeskus, Hailuoto Hailuodon Marjaniemessä sijaitsevan Luotokeskuksen tilavaihtoehdot mahdollistavat 5-80 henkilön kokoukset ja muut tilaisuudet. Luotsihotellin 20 persoonallista huonetta merellisessä ympäristössä takaavat viihtyvyytenne. Syötekeskuksentie 126, Syöte, Puh. (08) , Fax (08) , Marjaniementie 783, Hailuoto Puh. (08) , Fax. (08) , Oulun kauppakamarin uusia jäseniä BANAGRASS CO., Oulu Tavaroiden tuonti/vienti Afrikasta ja Venäjältä BITMEDIA OY, Kajaani Verkkoyhteisömarkkinointi CONDIA OY, Oulu Työterveyshuolto CORBEL OY, Oulu Kiinteistöomaisuuden hallinta ja asiantuntijapalvelut EHOVOC OY, Oulu VOC -kaasujen käsittelyjärjestelmät KYLMÄLAITEPALVELU KIDEX OY, Oulu Kylmälaitteiden ja ilmalämpöpumppujen asennus ja huolto PAULI MOILANEN OY, Oulu palokaluston, sammutinhuollon, työsuojelun ja väestönsuojelun erikoisliike PIA TILLI DNV CERTIFICATION OY AB, Espoo Sertifikaatit POKO OY, Oulu Valvontajärjestelmät ja vartiointipalvelut RAMSE CONSULTING OY, Helsinki Johdon konsultointi SITERAK OY, Kilpua Koneiden ja laitteiden asennus ja kunnossapito OULU WELLNESS INSTITUUTTISÄÄTIÖ Asiantuntijapalvelut hyvinvointitoimialan yrityksille VALMENNUSTALO VIRTA OY, Oulu Johtamiskoulutus Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 17

18 Oamk:n uusi rehtori Jouko Paaso: Oppilaitoksen pro entisestään nostama Elokuussa Vaasan ammattikorkeakoululta tavoitettu Jouko Paaso puhuu Oulusta vetovoimaisena, vireänä ja hyvämaineisena kaupunkina elinkeinoelämän koulutustarjonnan ja opetuksen laadun näkökulmasta tarkasteltuna. Paaso aloittaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun rehtorina syyskuussa. - Vaikutelmaani vahvistaa se, että Oulu liitetään hyvin monissa yhteyksissä menestyviin yrityksiin, korkeatasoiseen yliopistoon ja Technopolisiin, hän toteaa. Paaso on tyytyväinen siihen, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin on vuosittain erittäin paljon hakijoita ja oppilaitoksesta valmistuu monen eri alan osaajia työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. - Kun hakijoita on paljon, se tarkoittaa sitä, että oppilaitoksen ja sen koulutuksen taso on hyvä. Se on erinomainen lähtökohta aloittaa uudessa työssä, hän korostaa. Entinen iiläinen Vaasan ammattikorkeakoulussa on noin opiskelijaa, vastaava luku Oulussa on suunnilleen kolminkertainen. Oppilaitoksen koon lisäksi Paason vaakakupissa painoivat henkilökohtaiset syyt siihen, miksi hän kiinnostui rehtorin virasta 330 kilometriä Vaasaa pohjoisempana. - Olen syntyisin Iistä, tunnen Oulun seudun hyvin, ja alueella on paljon ystäviämme ja sukulaisiamme, Haukiputaan lukiossa aikoinaan ylioppilastutkinnon suorittanut ja Oulun yliopistossa opiskellut Paaso kertoo. Laatuarviointiin valmistautumista Vaikka Oulun seudun ammattikorkeakoulua kohtaan osoitettu mielenkiinto on todistettu hakijoiden määrällä, ei sen profiili ole Jouko Paason mukaan vielä tarpeeksi korkealla. - En halua näyttää kaikkitietävältä tullessani Ouluun, mutta mielestäni am- 18 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

19 KOILLISMAAN OSUUSKAUPPA YHTEISTOIMINTAA KOTISEUDUN HYVÄKSI KUUSAMOSSA PRISMA Kuusamo S-market Kuusamo S-market Ruka ABC polttoainemyynti Sale Käylä ABC polttoainemyynti Stemma Beauty Shop S-Rauta ABC liikenneasema Sokos Hotel Kuusamo Koillismaan Auto KEMIJÄRVELLÄ S-market Kemijärvi ABC liikenneasema SALLASSA S-market Erätuli ABC polttoainemyynti SAVUKOSKELLA Sale Savukoski TAIVALKOSKELLA S-market Joki-Jussi ABC liikenneasema POSIOLLA S-market Ahola Jouko Paaso aloittaa Oamk:n uutena rehtorina syyskuussa. fiilia pyrittävä an KUUSAMO TAIVALKOSKI KEMIJÄRVI Automaatit: Salla Käylä Ruka MARKET TORIKESKUS RAUTA KOILLISMAAN auto mattikorkeakoulun ulospäin näkyvä rooli on ollut vähän liian pienellä painotuksella. Profiilia ja imagoa on pyrittävä kohottamaan ja näin saamaan siitä yhä näkyvämpi ja vahvempi toimija koulutuksen saralla, miettii Paaso, joka aloittaa konkreettisesti työnsä Oulussa syyskuun toisella viikolla. - Ensimmäiset päivät menevät luonnollisesti normaaliin perehtymiseen uudessa tehtävässä. Ensimmäinen suurempi projekti on valmistautuminen kahden vuoden kuluttua Oamk:n kohdalle osuvaan koulutuksen laatuarviointiin. - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmäämme tulee kehittää edelleen niin, että kaikki asiat toimivat entistäkin paremmin. Meidän tulee osoittaa korkeakoulujen arviointineuvostolle, että myös toimimme toimintajärjestelmämme mukaisesti, Paaso toteaa. Hän aikoo panostaa myös Oamk:n alueellisten, Oulaisten ja Raahen yksiköiden tuloksellisuuden kehittämiseen. - On tärkeää toimia kokonaisuutena ja kehittää alueellisten yksiköiden tuomaa lisäarvoa ammattikorkeakoululle, hän korostaa. Oulun yliopiston kasvatti Suunnistusta vaimonsa Leenan kanssa harrastava Paaso on ennen Vaasan ammattikorkeakoulua työskennellyt muun muassa VTT:lla tutkijana, Raahen tietokonealan oppilaitoksessa yliopettajana ja Oulun yliopiston Raahen yksikön vetäjänä sekä vierailevana tutkijana Saksassa Fraunhofer-instituutissa. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopiston sähkötekniikan osastolta vuonna 1981 ja väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna Teksti: Teija Niskala Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 19

20 Kuvassa käsityö- ja designyrittäjiä, joiden tavoitteena on yrittäjän ammattitutkinnon suorittaminen. Kuva yrittäjien kontaktipäivästä maalaiskartano Pihkalassa. Osaamisella on suora yhteys yrittäjän elämänlaatuun, sillä se tuo varmuutta ja onnistumisen tunnetta. Siksi osaamiseen kannattaa satsata, kannustaa Unto Kärki Oulun seudun ammattiopistosta. Osaaminen parantaa elämänlaatua Taantuma on vain lisännyt koulutukseen hakeutuvien yrittäjien määrää, kertoo yhteyspäällikkö Unto Kärki Oulun seudun ammattiopistosta. - Hiljaisena aikana yrittäjillä on enemmän aikaa kouluttautua ja toisaalta vastattavana on entistä kovempia haasteita, Kärki arvioi ilmiön syitä.tällä hetkellä koulutuksessa on noin 350 yrittäjää ja 1000 työntekijää eri aloilta. Työntekijöiden koulutus on jonkin verran vähentynyt alasta riippuen.vientiteollisuudesta riippuvaisilla aloilla ja rakentamisessa väkeä koulutetaan nyt vähemmän. Opetushallitus on kiintiöinyt lisäkoulutuksen määrät ja aikaisempina vuosina kiintiöt ovat täyttyneet kesken vuoden. Nyt koulutusta voidaan tarjota lähes kaikille halukkaille.yrittäjäkoulutusta kysyvät nyt pienet palvelualan yritykset. Kasvava on erityisesti hoiva-ala. - Kuntien palvelurakenne on muuttumassa, ja julkisen puolen palvelujen tuottaminen on muutoksen kourissa. Alan yrittäjyyttä on alettu edistää vasta viime aikoina, Unto Kärki sanoo. Uutta on, että nykyisin yrittäjät hakevat oppisopimuskoulutuksesta myös oman toimialansa osaamista.ylivoimaisesti tavallisinta on kuitenkin liiketoimintaosaamisen päivitys. Useinhan yrittäjä hallitsee oman alansa taidot, mutta yrityksen vetämiseen haetaan varmuutta koulutuksesta. Koulutetut tyytyväisiä Käytännönläheisyys ja kontaktit muihin yrittäjiin ovat Anna Rounajan ja Vinski Åströmin mielestä parasta antia yrittäjän erikoisammattitutkinnossa. Oululaiset yrittäjäsisarukset hakeutuivat Johtamistaidon Opiston koulutukseen keväällä 2008.Tutkinto on valmis tämän vuoden lopulla. Molemmat iloitsevat siitä, että koulutus hyödyttää suoraan käytännön työtä, sillä koulutuksessa käytetään aineistona oman yrityksen tietoja. Erityisen kiinnostavaksi on kummankin mielestä osoittautunut taloushallinto, joka avautuu uudella tavalla. - Tuloslaskelmaa oppii konkreettisesti lukemaan ja tulkitsemaan asioita sen takana, Anna Rounaja sanoo. Vinski Åströmin mielestä kouluttautuminen sujuu hyvin työn ohessa. - Lähiopetusta on noin päivä kuukaudessa, joten sen pystyy järjestämään. Myös tutkimusten mukaan tutkinnon suorittaneet ovat tyytyväisiä.yrittäjyysalan tutkintotoimikunnan ja yrittäjäjärjestön valtakunnallisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten yrittäjän ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet ovat kokeneet koulutuksen. 75 prosenttia vastaajista arvioi liiketoimintaosaamisen parantuneen ja yli puolet kertoi liikevaihdonkin kasvaneen tutkinnon ansiosta. 88 prosenttia oli valmis suosittelemaan koulutusta muille. Unto Kärjen äänessä on lämpöä ja innostusta, kun hän kertoo, miten arvokasta pääomaa oikein suunnattu koulutus voi antaa.vaikka takana olisi pitkä kokemus, osaamisessa voi olla aukkoja. - Kun yrittäjä tietää osaavansa, häneen tulee varmuutta, joka heijastuu kaikkeen ja energiaa vapautuu muuhun. Kylmä hiki ei enää nouse otsalle, sehän tulee tilanteista, joissa ihminen ei ole varma osaamisestaan ja taidoistaan. Yrittäjän ammattitutkintoon hakeutujat ovat juuri yrityksen perustaneita tai muutaman vuoden jo itsenäisinä yrittäjinä toimineita. Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon hakeutuvat yrittäjät ovat kokeneita, yli 5 vuotta yrittäjänä toimineita ja useimmiten myös yrittäjän ammattitutkinnon suorittaneita. Neljännes koulutettavista on toiminut yrittäjänä yli kymmenen 20 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus

OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus KUTSU 8.4.2009 OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus Tervetuloa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen toteuttaman OSUMA Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus

OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus KUTSU 8.4.2009 OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus Tervetuloa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen toteuttaman OSUMA Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun

Lisätiedot

Lisäoppia hallitustyöskentelyyn!

Lisäoppia hallitustyöskentelyyn! Lisäoppia hallitustyöskentelyyn! KURSSIESITE Tervetuloa mukaan syksyn 2016 HHJ-kurssille! Kurssi soveltuu hallitustyön aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii hallitustyötä jo tekeville tai sitä harkitseville.

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari 29.-30.10.2015 Loppupuheenvuoro Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö Metsäalan tulevaisuus on valoista BKT ja hyvinvointi Olemme tässä Biotalous Fossiilitalous Luontaistalous

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan kauppakamari

Länsi-Uudenmaan kauppakamari Länsi-Uudenmaan kauppakamari Maamme tulevaisuuden strategioissa yksi painopistealueista on yrittäjyyden edistäminen ja pkyritysten kasvun tukeminen. Näin luodaan mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiselle

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot