TYÖELÄMÄTUTKINNOT PK YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ Case: Johtamisen erikoisammattitutkinto ja oppisopimuskoulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖELÄMÄTUTKINNOT PK YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ Case: Johtamisen erikoisammattitutkinto ja oppisopimuskoulutus"

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄTUTKINNOT PK YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ Case: Johtamisen erikoisammattitutkinto ja oppisopimuskoulutus

2 Helsingin yliopisto Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia suunnittelija, YTM Anna Wlasoff Kesäkuu

3 2 Esipuhe Miten työelämälähtöiset tutkinnot toimivat yrityksen liiketoiminnan kehittäjänä? Entä miten työelämälähtöistä, tutkintotavoitteista koulutusta tulisi kehittää, jotta se paremmin palvelisi yrityksen tarpeita? Näihin kysymyksiin lähdettiin hakemaan vastauksia tämän tutkimuksen kautta. Tutkimuksen innoittajana toimi Koulutus ja kehittämiskeskus Palmeniassa vuosina järjestetty pk yritysten omistajayrittäjille ja esimiehille suunnattu Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET). Tutkimukseen otettiin vertailun vuoksi mukaan myös toinen osallistujaryhmä, joka koostui työelämätutkintoja yrityksensä kehittämisen välineenä käyttäneistä Hyvinkään oppisopimustoimiston pk yritysasiakkaista. Nopeat muutokset yritysten toimintaympäristössä sekä työelämässä edellyttävät jatkuvaa oman työn ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstön jatkuva oppiminen yrityksissä on yksi keskeisin ja merkittävin väline, jolla yritys voi kehittää osaamislähtöistä liiketoimintaansa. Työssä oppimisen haasteisiin pyritään vastaamaan työelämälähtöisillä näyttötutkinnoilla. Yritysten keskeisenä intressinä on taloudellisen hyödyn saaminen näyttötutkintojen suorittamisen kautta. Koulutus voi tuottaa yritykselle lisäarvoa vain, jos se vastaa yrityksen tarpeisiin. On tärkeää, että työelämälähtöiset tutkinnot mahdollisimman joustavasti vastaavat myös pk yritysten tarpeisiin. Pienten ja keskisuurten yritysten rooli niin työllistäjänä kuin kansantalouden edistäjänäkin on hyvin merkittävä ja niiden henkilöstön osaamisen kehittäminen näin ollen ensiarvoisen tärkeä kysymys. Pk yrityksille suunnattua Johtamisen erikoisammattitutkintoa lähti suorittamaan 19 esimiestä ja omistajayrittäjää Hyvinkään Riihimäen alueelta, Keski Uudeltamaalta ja pääkaupunkiseudulta. Koulutusprosessin anti koettiin hyväksi ja tutkimustulosten mukaan JET koulutusprosessilla samoin kuin oppisopimuskoulutuksella on kiistatta ollut positiivinen merkitys osallistujayrityksen liiketoiminnan kehittämisessä eri liiketoiminnan osa alueilla. Tutkinnon suorittamisella ei kuitenkaan havaittu olleen yhtä suurta merkitystä liiketoiminnan kehittämisessä kuin valmistavalla koulutuksella tai tutkintoon kuuluvalla kehittämisprojektilla. Suhteellisen pitkän pk yritysten esimiesten parissa tehdyn kehittämisprosessin aikana samoin kuin tämän tutkimuksen tuloksissakin on kuitenkin havaittavissa niitä käytännön ongelmia, joihin pk yrityksissä usein törmätään pitkäkestoisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen kanssa. Varsinkin mikroyrityksissä näyttötilanteiden arvioinnissa tarvittava työnantaja ja työntekijäedustus on haasteellista löytää, samoin kuin yhteistä aikaa näyttöjen arviointiin. Haasteita asettaa myös tutkinnonsuorittajalle nimettävän työpaikkaohjaajan motivoituminen ja sitoutuminen tehtäväänsä sekä ajankäyttöön liittyvät ongelmat. Osallistujayrityksen sitoutuminen tutkinnonsuorittamiseen on oleellinen tekijä ajankäyttöön ja motivaatioon liittyvissä asioissa. Oppilaitosten tutkinnonsuorittamiseen liittyvää ohjeistusta ja ohjausta tulee kehittää jatkuvasti opiskelijalähtöisempään suuntaan, jotta tutkinnonsuorittamiseen liittyvistä muodollisuuksista ei tule itsetarkoitusta tutkinnonsuorittajan ja hänen organisaationsa osaamisen kehittämisen kustannuksella. Hyvinkäällä OsaKe projektin suunnittelija, KM Anna Tolonen Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia

4 3 Sisällys 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS Yrityksen muuttuva toimintaympäristö OsaKe projekti ja johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Viitekehikon rakentuminen TUTKINTOTAVOITTEINEN KOULUTUS TYÖELÄMÄSSÄ Näyttötutkinnot organisaation kehittämisen välineenä Oppisopimuskoulutus organisaation kehittämisessä TYÖELÄMÄTUTKINNOT YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ Valmistavan koulutuksen ja johtamisen erikoisammattitutkinnon merkitys yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä Johtajana kehittyminen Henkilöstön kehittyminen Yrityksen kehittyminen JET koulutuksen hyödyt, haasteet ja kehittämistarpeet Oppisopimuskoulutuksen merkitys yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä Esimiehen kehittyminen Henkilöstön kehittyminen Yrityksen kehittyminen Oppisopimuskoulutuksen hyödyt, haasteet ja kehittämisen paikat Työpaikkaohjaus työelämälähtöisen koulutuksen haasteena Yhteenveto: Miten työelämätutkinnot tukevat yrityksen liiketoiminnan kehittymistä & miten työelämälähtöistä koulutusta tulisi yritysten näkökulmasta kehittää? LOPUKSI...59

5 4 1 JOHDANTO Työelämälähtöinen koulutus on tehokas väline henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen. Osaamisen kehittäminen kiinnittyy tiiviisti omiin työtehtäviin, mikä on tarkoituksenmukaista työorganisaation näkökulmasta. Työssä toimivalle väestölle on vaikeaa irrottautua kokopäiväopiskelijoiksi, jolloin työssä oppimisen tarve kasvaa. Pkyrityksissä 1 koulutukseen osallistumisen suurimpana esteenä saattaa olla työtehtävien järjestäminen ja hoitaminen koulutuksen aikana sekä riittävien taloudellisten resurssien puute. Osaamisen kehittäminen tulee kiinnittää jokapäiväisen työn ja kiireen lomaan. (Kokko ym. 2000, 8.) Oppiminen on siirtynyt ja siirtyy yhä enemmän formaalista (=muodollisesta) oppimisesta kohti informaalia (=ei muodollista) oppimista työpaikoilla (Lamppu 2004). Koulutus ja kehittämiskeskus Palmeniassa käynnistyi loppuvuodesta 2004 OsaKe Osaa ja kehitä oppisopimuksella pk yritysten koulutus ja kehittämisprojekti. Hankkeen ytimen muodosti pienten ja keskisuurten yritysten esimiehille ja omistajayrittäjille suunniteltu johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) koulutus, joka käynnistyi keväällä Koulutusprosessin tavoitteena oli suorittaa JET tutkinto näytöin. Valmistavan koulutuksen ja näyttöjen lisäksi koulutuskokonaisuus sisälsi oppimistehtäviä ja kehittämisprojektin, jotka olivat soveltavia, yritysten liiketoimintaa tukevia. Yritysten panostuksen johdon ja muun henkilöstön osaamisen kehittämiseen tulisi näkyä positiivisena liiketoiminnan kehittymisenä, jota voidaan arvioida taloudellisten ja toiminnallisten tunnuslukujen avulla. Tämä edellyttää, että tarjottavalla koulutuksella onnistutaan aidosti vastaamaan työelämästä nouseviin tarpeisiin. (Ks. esim. Kokko ym. 2000, 10, 59.) Koulutusjärjestelmää sekä koulutusta järjestävien tahojen toimintaa pyritään kehittämään juuri siten, että työelämän tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan riittävän joustavasti ja kattavasti. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahden ryhmän kautta, miten pk yritysten työelämälähtöinen koulutus on onnistunut vastaamaan työelämän ja yritysten tarpeisiin. Kohderyhminä ovat: 1 Tekesin (2007) mukaan pk yritykseksi luetaan yritys, jonka henkilöstön määrä on alle 250 henkilöä ja vuotuinen liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai tase enintään 43 milj. euroa laskettuna suosituksen edellyttämällä tavalla.

6 5 Henkilöt, jotka ovat osallistuneet edellä mainittuun Johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille koulutukseen sekä Hyvinkään oppisopimustoimiston pk yritysasiakkaat, jotka ovat käyttäneet tutkintotavoitteista oppisopimuskoulutusta organisaationsa kehittämisessä. Molemmissa ryhmissä työelämälähtöistä, tutkintotavoitteista koulutusta 2 on hyödynnetty pk yrityksen kehittämisen välineenä. Aineisto on kerätty kyselylomakkeilla sekä niitä täydentävillä haastatteluilla. Tutkimuksella etsitään tietoa työelämätutkintojen ja liiketoiminnan kehittymisen välisestä yhteydestä ja hyötysuhteesta. Kiinnostus kohdistuu kahteen kysymykseen: millä tavalla työelämätutkinnot onnistuvat tukemaan yrityksen liiketoiminnan kehittämistä sekä miten työelämälähtöistä koulutusta tulisi kehittää, jotta se olisi yrityksen näkökulmasta tarkoituksenmukaista? 2 Tässä tutkimuksessa työelämälähtöisellä, tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti ja erikoisammattitutkintoja, jotka suoritetaan näyttötutkintoina.

7 6 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten (ks. asiasanat liite 1) rooli niin työllistäjänä kuin kansantalouden edistäjänäkin on hyvin merkittävä. Kaikista yrityksistä Suomessa pkyrityksiä on 99,7%. Vuoden 2002 tietojen mukaan puolet kaikkien yritysten liikevaihdosta tuli pk yrityksistä ja ne työllistivät 61% koko suomalaisesta työvoimasta. (Ranta 2005, 9 11; ks. myös Lamppu 2004, ) Vuonna 2005 pk yritysten osuus yrityssektorin henkilöstöstä oli 52% ja liikevaihdosta 34% (Tilastokeskus 2006). Tämä keskeinen asema nostaa pk yritysten tietoisen ja aktiivisen kehittämisen kansantaloudellisesti tärkeäksi kysymykseksi. Innovatiivisen kansakuntamme status on olennaisella tavalla riippuvainen yritysten ja niiden henkilöstön hyvinvoinnin ja yhteistyön sekä tuottavuuden kehittämisestä. Jatkuvan uudistumisen ja kehittämisen luomat vaatimukset ovat osa yritysten arkea. Haasteena on tehdä kehittämisestä yrityksen sisäänrakennettu toimintatapa, joka liittyy luonnollisena osana jokaisen yrityksessä työskentelevän henkilön työtehtävien kokonaisuuteen. Koveneva kilpailu ja entisestään nopeutuvat muutokset tuovat yritykset tilanteeseen, jossa systemaattisesta kehittämisestä tulee niiden kiistaton elinehto. Kehittäminen ei kuitenkaan ole kaikissa yrityksissä ongelmatonta: etenkin pk yrityksissä taloudellisten ja henkilöstöresurssien puute saattavat aiheuttaa suuria esteitä kehittämistarpeisiin vastaamiselle. (Ranta 2005, 11 12; ks. myös Kokko ym. 2000, 8.) 2.1 Yrityksen muuttuva toimintaympäristö Työ ja elinkeinoelämän taustalla vaikuttaa nykyään jatkuva muutos, eivätkä yksittäiset organisaatiot voi pysähtyä paikoilleen. Organisaatioita ympäröivän maailman muuttuessa on ilmeistä, että yritysten on kyettävä vastaamaan ympärillä tapahtuviin muutoksiin. Tämä vaikuttaa merkittävällä tavalla myös yksittäisen työntekijän asemaan. Muutos ja epäjatkuvuus synnyttävät epävarmuutta, mikä puolestaan edellyttää jatkuvaa sopeutumista. Ainoaksi todelliseksi turvaksi työmarkkinoilla muodostuu oma osaaminen sekä kyky kokoaikaiseen uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Tapa tehdä työtä ja työn sisältö eivät enää ole muuttumattomia. (Ks. Ranta 2005, 11; Otala 2004, ) Yritysten avainsanoiksi muutosprosessissa nousevat muun muassa joustavuus sekä jokaisen oman työn ja osaamisen kehittäminen (emt ).

8 7 Yrityksen ympäristöt voidaan luokitella taloudelliseksi, poliittiseksi ja lainsäädännölliseksi, teknologiseksi, kilpailulliseksi, sosiaaliseksi sekä globaaliksi ympäristöksi. Näiden osaalueiden kokonaisuudesta rakentuvalla yrityksen toimintaympäristöllä ja siinä tapahtuvilla muutoksilla on keskeinen vaikutus yrityksen toimintaan ja menestymiseen. (Jylhä, Paasio & Strömmer 1997, ) Yritysympäristön muutosten voidaan ajatella liittyvän läheisesti työelämän muutoksiin yleensä. Työelämän muutoksista puhuttaessa viitataan samantyyppisiin taustalla vaikuttaviin tekijöihin kuin yritysympäristön muutoksista puhuttaessa. (Ks. Otala 1995, ) Muutoksesta on Otalan (2004, 10) mukaan tullut pysyvä olotila. Sen myötä jatkuvasta sopeutumisesta ja uusiutumisesta on tullut kaikkien yksilöiden ja organisaatioiden selviytymisen ja kehittämisen edellytys. Teknologian nopea kehitys ja automaatio, kansainvälistyminen sekä tavaroiden ja palvelujen tarjonnan ja kilpailun lisääntyminen ovat konkreettisia esimerkkejä muutoksesta. Lisäksi asiakkaat ovat tulleet entistä vaativammiksi ja haluavat sijoituksilleen todellista lisäarvoa. Jotta asiakkaan odotuksiin pystyttäisiin vastaamaan, tarvitaan kustannustehokkuutta, laatua sekä entistä enemmän osaamista. Yritysten sopeutumiskeinoina ovat olleet muun muassa isojen organisaatioiden pilkkominen pienempiin ja joustavampiin yksiköihin. Joustavuutta on pyritty lisäämään tiimityön avulla, tavoittelemalla itseohjautuvuutta johtamisen sijaan sekä korostamalla yksilöiden vastuuta ja valtuuksia oman työnsä kehittämisessä. Yrityksen toiminnan kokonaisuuden ymmärtäminen sekä muutokseen sopeutumisen kehittäminen yksilötasolla on nähty keinoina lisätä yrityksen reagointinopeutta. (Emt., ) Muutoksia yritysympäristössä ovat aiheuttaneet edellä mainittujen asioiden lisäksi mm. arvojen ja arvoperustan muutokset organisaatiorakenteiden muutokset vaateet oppivista organisaatioista uudet työskentelytavat töiden muuttuminen projektiluonteisiksi verkostoituminen työyhteisön ja sosiaalisen vuorovaikutuksen muutospaineet viestinnän ja kommunikaation merkityksen korostuminen tieto ja viestintäjärjestelmien kehittyminen etätyömahdollisuuden lisääntyminen työn ja vapaa ajan välisen rajan hämärtyminen sekä vaatimus jatkuvasta tietojen ja taitojen kehittämisestä

9 8 Nämä muutokset näyttäytyvät yrityksen näkökulmasta muutospaineina, mutta samalla ne tulisi nähdä uusina mahdollisuuksina sekä suuntaviittoina oman toiminnan ohjaamiseksi ja parantamiseksi. Yritysympäristön sekä työelämän muutokset toimivat virikkeinä henkilöstön monipuoliselle kehittämiselle. Henkilöstön kehittämisen tulee liittyä saumattomasti koko yrityksen kehittämisprosessin kokonaisuuteen, sillä osaava henkilöstö synnyttää tehokkaan ja tulosta aikaansaavan organisaation. (Järvinen 1996, ) Räsäsen (2001, 178) mukaan liiketoiminnan kehittäminen ei juuri koskaan voi olla vain sisäsyntyistä osaamisen kehittämistä itse valitulla uralla, vaan se on myös reagointia ulkoisiin paineisiin. 2.2 OsaKe projekti ja johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille Joulukuussa 2004 käynnistynyt OsaKe projekti ( ) on Etelä Suomen läänin alueella toteutettava pk yritysten ja niiden henkilöstön koulutus ja kehittämisprojekti. Projekti on suunnattu erityisesti Hyvinkää Riihimäen talousalueen, Keski Uudenmaan ja Kanta Hämeen pk yrityksille, ja se on Euroopan Unionin ja Etelä Suomen lääninhallituksen osarahoittama. Kokonaisuuden toteuttajana ja hallinnoijana toimii Helsingin yliopiston Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia Hyvinkäällä. Projektin tavoitteena on: kehittää kokonaisvaltaisesti alueen pk yritysten liiketoimintaosaamista, johtamista ja esimiestyötä tutkintotavoitteisen johtamiskoulutuksen sekä yrityskohtaisten kehittämisprojektien ja konsultoinnin avulla löytää uusia muotoja ja toteutustapoja pk yrityksissä tapahtuvaan työpaikkaohjaukseen ja työpaikkaohjaajien koulutukseen kehittää henkilöstön eläköitymiseen ja omistajayrittäjien sukupolvenvaihdokseen liittyviä osaamisen ja tiedon siirtämisen menetelmiä luoda prosessimaisesti etenevä kehittämismalli, jossa oppiminen tapahtuu työssä ja koulutustilaisuuksissa saaduista oivalluksista, jotka konkretisoituvat kehittämisprojektitehtävissä edistää yritysten verkottumista kehittämisprojektityöskentelyssä ja työpaikkaohjauksen järjestämisessä tukea pk yrityksiä työprosessien kehittämisessä ja uusien työtapojen löytämisessä OsaKe projektin ytimen muodostaa pk yrityksille suunnattu Johtamisen erikoisammattitutkinto koulutuskokonaisuus (JET). Pk yrittäjille ja esimiehille suunnattu johtamiskoulutusohjelma rakentui seuraavista osa alueista: valmistava koulutus 3 (14 opetuspäivää, kokonaisuuden kesto n. 1,5 vuotta, ks. dia 2) 3 Valmistava koulutus = esimiesvalmennus

10 9 liiketoiminnan kehittämistä tukevat koulutuspäivät etätehtävät ja etätyöskentely kehittämisprojektityöskentely ja kehittämisprojektien konsultointi workshop kokoontumiset eri teemojen ympärillä, vapaaehtoinen pienryhmätyöskentely 4 tutkinnon suorittaminen näytöin (vastaanottajana Hämeen ammattikorkeakoulu) Johtamiskoulutuskokonaisuuden (valmistava koulutus ja JET tutkinto) tavoitteena on ollut pk yritysten esimiestyön kehittäminen tarjoamalla tietoa, valmiuksia ja välineitä johtajuuden eri osa alueille kehittää johtamistaitoja ja parantaa työyhteisön toimivuutta. Valmistavan koulutuksen sisältö rakentui viiden eri pääteeman ympärille (ks. dia 2). Käsiteltyjä aiheita ovat olleet strateginen johtaminen henkilöstövoimavarojen johtaminen talous ja liiketoiminta markkinointi ja asiakkaat esimiestyön juridiikka (Ks. koulutuspäivien sisällöistä tarkemmin liite 2.) Lähiopetuspäivät ovat koostuneet asiantuntija alustuksista, käytännön esimerkeistä, ryhmätyöskentelystä, yrityskohtaisten kehittämisprojektien ja tutkinnon suorittamisen ohjauksesta. Etäopiskelujaksoilla osallistujat ovat työstäneet oppimistehtäviä sekä kehittämisprojektia. Lisäksi etätyöskentelyjaksojen aikana on laadittu osallistujien osaamiskartoitukset, henkilökohtaiset/yrityskohtaiset kehittämissuunnitelmat ja henkilökohtaiset näyttösuunnitelmat (HENSU) sekä toteutettu kehittämisprojektien konsultointia. Tutkinnon suorittamista varten osallistujat ovat antaneet näyttöjä omissa organisaatioissaan ja keränneet näyttökansiota arviointia varten. Kouluttajina valmentavassa koulutuksessa ovat toimineet eri alojen asiantuntijat liike elämästä, yliopistoista ja korkeakouluista. Diat 1&2 havainnollistavat yrityksen liiketoimintaprosessien ja johtamiskoulutusohjelman keskinäisiä kytkentöjä. 4 JET koulutusprosessin kokonaisuuteen sisältyneet workshopit toteutettiin seuraavien teemojen ympärillä: Tutkinnon suorittamisen workshop, Moodle verkko oppimisympäristön käyttö, liiketoimintasuunnitelma, riskienhallinta, rekrytointiosaamisen valmennus esimiehille sekä kehityskeskustelut. Workshop tapaamisiin sisältyi lähiopetuksen lisäksi etäopiskelua.

11 10 DIA 1. Yrityksen liiketoimintaprosessit. hankinta logistiikka tuotanto huolto laadunhallinta tutkimus suunnittelu tuotekehitys rekrytointi tilat laitteet Yrityksen liiketoimintaprosessit Toimitusprosessit Hallinto Tutkimus tuotekehittely Infrastruktuuri Asiakkuuden hallinta strategia johtaminen taloushallinto henkilöstöhallinto projektinhallinta sopimukset osaamisen johtaminen vienti ja verot asiakaspalvelu markkinointi myynti viestintä kilpailijat DIA 2. Johtamiskoulutusohjelman rakentuminen. Johtamiskoulutusohjelma 14 päivää kerran kuussa alk Pienryhmä työskentely Etätehtävät Henkilöstöjohtaminen 5 pv Juridiikka 1 pv Strategiat 1 pv Talous ja liiketoiminta 4 pv Markkinointi ja asiakkaat 3 pv Kehittämisprojektityöskentely JET tutkinto: Näyttöaineiston kokoaminen

12 11 Johtamisen erikoisammattitutkinto on tutkinnon perusteiden (Opetushallitus ) mukaan suunnattu sellaisille henkilöille, joilla on vankka käytännön kokemus johtamisesta. He voivat olla joko yksityisen tai julkisen sektorin organisaatioiden edustajia ja heillä tulee olla oman toimialansa, organisaationsa ja sen toiminnan vahva osaaminen sekä asiantuntemus. Tutkintoon liittyvien ammattitaitovaatimusten edellytyksenä on johtamisen kokonaisuuden hallinta ja tutkinnon suorittamisprosessissa johtaminen suunnataan sellaiseen johtamisen osa alueeseen, joka on tutkinnon suorittajan työtehtävien kannalta olennaista. Johtamistaitojen hallinta tulee osoittaa kattavasti. Kyvyt kokemusten arviointiin sekä kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun sekä uusien toimintatapojen käyttöönottoon tulee osoittaa näytöin 6 todellisissa työ ja johtamisympäristöissä. Tutkinnon suorittajalle on ennen näyttöjen antamista laadittava Opetushallituksen määräysten mukaan henkilökohtainen näyttösuunnitelma (HENSU). (Opetushallitus 2002.) Johtamisen erikoisammattitutkinto muodostuu kahdesta osasta: organisaation toiminnan ja johtamisen suunnittelu sekä toiminnan johtaminen Molemmat osat on suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinto on valmis. Kuvio 1 havainnollistaa näytöin suoritettavan johtamisen erikoisammattitutkinnon rakentumista sisällön ja keskeisten tavoitteiden osalta. Tavoitteena on sekä yksilön ja työyhteisön että organisaation kehittyminen tulivat voimaan uudet johtamisen erikoisammattitutkinnon perusteet, mutta Johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille perustui vanhemmille tutkinnon perusteille ( ). 6 Näyttö = tutkintotilaisuus. Tutkintotilaisuus käsitettä käytetään nykyisin aikuiskoulutuksen yhteydessä.

13 12 KUVIO 1. Tutkinnon osat ja niiden keskeiset osaamisalueet. Tutkinnon osat ja niiden keskeiset osaamisalueet Näyttö *omaa organisaatiota/työyhteisöä koskevien arviointien ja kehittämis ORGANISAATION TOIMINNAN suunnitelmien esittäminen JA JOHTAMISEN SUUNNITTELU *omia johtamistaitoja koskevien arviointien ja 1. Toimintaympäristön kehityksen kehittämissuunnitelmien esittäminen seuraaminen ja organisaation *aidot johtamiskäytännöt nykytilan arviointi *näyttökeskustelu 2. Tavoitteista sopiminen ja toimintasuunnitelman laatiminen 3. Oman johtamisosaamisen arviointi ja kehittämisen suunnittelu 4. Kehittämisprojektin suunnitelman Näyttö laatiminen *organisaation/työyhteisön aidot päivittäiset johtamistilanteet *omien johtamistaitojen kehittymisen TOIMINNAN JOHTAMINEN esittäminen 1. Organisaation toiminnan *kehittämisprojektin toteutuksen johtaminen ja kehittäminen esittäminen 2. Oman toiminnan ja *näyttökeskustelu johtamistaitojen kehittäminen 3. Kehittämisprojektin johtaminen Yksilö kehittyy Työyhteisö kehittyy Organisaatio kehittyy Lähde: Opetushallitus 2002, Johtamisen erikoisammattitutkinto. Tutkinnon perusteet. Johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille koulutuskokonaisuuteen sisältyy yrityskohtainen kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on yrityksen liiketoiminnan kehittäminen. Kehittämistyöhön on ollut tarjolla konsultointia koulutuksen järjestäjien toimesta. Dia 3 havainnollistaa kehittämistyöskentelyn vaiheita. Kehittämisprojektin teeman valinnassa keskeistä on ollut pohtia sitä, mikä aihealue on merkityksellinen yrityksen liiketoiminnan kehittämisen prosessissa.

14 13 DIA 3. Kehittämisprosessi: kehittämisprojektityöskentelyn eteneminen. Kartoitus lomakkeet, kevät 2005 Haastattelut kevät 2005 Kehittämiskohteen valinta Koulutuksen sisällön tarkennus Kehittämissuunnitelma Kehittämisen toteutus Raportointi Ohjaus ja tuki kehittämiseen Kehittämisprojektien aiheiden suunnittelu aloitettiin heti koulutuksen käynnistyessä. Kussakin osallistuvassa yrityksessä laadittiin lähtötason kartoitukset sekä yritys että henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat. Suunnitelmat käytiin keskustellen läpi yrityskohtaisissa tapaamisissa, kun Palmenian edustaja vieraili yrityksissä. Keskusteluissa kehittämisprojektiaiheet tarkentuivat entisestään. Esimiesvalmennuksen sisältöä tarkennettiin yrityksistä nousevien kehittämistarpeiden pohjalta. Kehittämisprojektiaiheet liittyivät mm. organisaatiomuodon ja toimintaprosessien kehittämiseen, henkilöstön kehittämiseen, markkinoinnin, myynnin ja johtamisen kehittämiseen sekä uusien toimintamallien/työkalujen käyttöönottoon. Osallistujat laativat kehittämisprojektiaiheistaan suunnitelman, jota kommentoitiin koulutuksen järjestäjien toimesta. Suunnitelman mukaisesti osallistujat veivät kehittämisprojekteja yrityksissään eteenpäin, ja prosessin aikana koulutuksen järjestäjät tarjosivat kehittämiseen konsultointia. Projektitöiden konsultteina toimivat koulutuksen järjestäjän edustajat Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä Koulutus ja kehittämiskeskus

15 14 Palmeniasta. Konsultoinnin hyödyntäminen oli pääasiassa osallistujien oman aktiivisuuden varassa. Tarjolla olevan konsultoinnin lisäksi osallistujien omalla työyhteisöllä (työpaikkaohjaaja/sparraaja, esimies, muu työyhteisö) oli merkittävä rooli kehittämisprojektitöiden sisällöllisessä ohjaamisessa. Koulutusprosessin päättyessä, kehittämisprojektit raportoitiin tutkinnon perusteiden vaatimusten mukaisesti. OsaKe projektia ja siihen sisältyvää pk yrityksille suunnattua johtamiskoulutusta markkinoitiin kohderyhmälle seuraavilla tavoilla: esitepostitukset, sähköpostimarkkinointi, puhelinmarkkinointi, yrityskäynnit, tiedotustilaisuudet, lehtiilmoitukset sekä Palmenian verkkosivut. Markkinointi painottui kevääseen 2005, jolloin yrityksiä rekrytoitiin JET koulutukseen. Laajennettua tiedottamista on toteutettu niistä koulutuspäivistä, jotka ovat olleet avoimia kaikille, myös JET koulutusryhmän ulkopuolisille, yrityksille ja yksityisille henkilöille. Koulutukseen haettiin ensisijaisesti osallistujia teknisen alan yrityksistä sekä asiantuntijapalveluita tuottavista yrityksistä. Koulutukseen osallistuneet edustivat sosiaali ja terveyspalvelu, huolto ja korjauspalvelu, energia ja sähköalan, myyntityön, koulutuksen ja konsultoinnin sekä telepalveluiden yrityksiä. Pääasiallisina toimintoina osallistujayrityksissä olivat myös tukkukauppa, atk palvelut ja laitteet, kiinteistön hallinnointi, informaatiopalvelut, automaatioasennukset sekä autotarvike ja varaosatukku. Yritysten koot vaihtelivat kahden hengen yrityksistä yli 200 hengen yrityksiin. Myös liikevaihdon mukaan tarkasteltuna yritykset olivat erikokoisia liikevaihdot olivat ja 29 milj. euron välillä. Osallistujissa oli mukana sekä omistajayrittäjiä että esimiehinä toimivia henkilöitä. Monissa koulutukseen mukaan lähteneissä yrityksissä käynnissä olevat tai suunnitellut muutokset olivat oleellisia syitä koulutukseen osallistumisen taustalla. Koulutuksesta lähdettiin hakemaan välineitä mm. yrityksen sukupolvenvaihdokseen tai kasvutavoitteisiin. 2.3 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kuten edellä on tuotu esiin, osaamisen kehittäminen ja uuden oppiminen ovat merkittäviä välineitä yrityksen liiketoiminnan kehittämisen prosessissa. Tieto vanhenee nopeasti, eikä mikään yritys voi hyötyä taloudellisesti jäämällä täysin oppimiseen liittyvien

16 15 kehitystrendien ulkopuolelle. Uuden oppiminen avaa mahdollisuuksia yrityksen ja sen liiketoiminnan monipuoliseen kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää: Millä tavalla työelämätutkinnot onnistuvat tukemaan yrityksen liiketoiminnan kehittämistä? Tähän kysymykseen haetaan vastausta tarkastelemalla sitä, millaisia välineitä yrityksen johto ja henkilöstö ovat saaneet JET koulutuksesta sekä oppisopimuskoulutuksesta oman työnsä ja koko organisaation kehittämiseen, millä tavalla organisaation keskeiset päämäärät ovat muuttuneet sekä mitä konkreettisia toimia yrityksessä on koulutuksen myötä tehty. Kiinnostava kysymys on myös se, mitä yrityksen tulostavoitteelle on JET koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen vaikutuksesta tapahtunut. Koska koulutus on vasta päättynyt, ei voida toistaiseksi tarkastella sitä, onko koulutuksella ollut vaikutusta yrityksen liikevaihtoon todellisuudessa. Toiseksi tutkimuksella haetaan vastausta kysymykseen: Miten työelämälähtöistä koulutusta tulisi kehittää, jotta se olisi yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kannalta entistä tarkoituksenmukaisempaa? Tutkimusaineisto on kerätty kahdelta ryhmältä kyselylomakkeilla ja haastatteluilla. Kohderyhminä ovat Johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille koulutuksen osallistujat sekä Hyvinkään oppisopimustoimiston kanssa yhteistyössä haetut yritykset, joissa on käytetty tutkintotavoitteista oppisopimuskoulutusta organisaation kehittämisen välineenä. Näin rakennetun tutkimuksen kohderyhmän myötä kyselylomake 7 toimitettiin yhteensä 31 vastaajalle. Molemmat ryhmät ovat käyttäneet työelämälähtöisiä näyttötutkintoja yrityksensä kehittämisessä. JET koulutukseen osallistuneet ovat vastanneet kyselyyn itse, kun taas oppisopimuskoulutusta hyödyntäneistä yrityksistä vastaajana toimii yrityksen toimitusjohtaja tai muu vastaava henkilö 8. Kyselylomakkeita laadittiin kolme erilaista versioita: JET koulutusohjelman osallistujille, kyseisen koulutusohjelman alkuvaiheessa keskeyttäneille sekä oppisopimuskoulutusta käyttäneille pk yrityksille. Kyselylomakkeet ovat tämän raportin liitteinä 3 5. Kyselylomakkeet ovat pääosin samanlaisia. JET koulutusprosessin keskeyttäneiden henkilöiden kyselyvastaukset on huomioitu muiden JET vastausten yhteydessä. 7 Kyselylomakkeet laadittiin www pohjaisella Webropol sovelluksella, jonka kautta lomakkeet toimitettiin vastaajien sähköpostiin ja vastaukset kerättiin sähköisesti. 8 Osa näistäkin henkilöistä on suorittanut tai suorittaa parhaillaan työelämälähtöistä tutkintoa näytöin.

17 16 Kyselylomakkeilla perehdyttiin koulutuksen ja yrityksen liiketoiminnan kehittymisen väliseen suhteeseen usean eri osa alueen kautta. Liiketoimintaan liittyvinä teemoina tarkasteltiin: johdon kehittymistä henkilöstön kehittymistä työprosessien ja työnjaon kehittymistä asiakassuhteiden kehittymistä maineen ja verkostoitumisen kehittymistä sekä taloutta koskevia tavoitteita ja muutoksia niissä Johdon kehittymisessä kysyttiin, millä tavalla johtajan ominaisuudet vahvistuivat työelämälähtöisen koulutuksen myötä. Henkilöstöä koskien mielenkiinto kohdistui siihen, näkyikö kouluttautuminen koko henkilöstön tasolla, ts. oliko koulutus koko henkilöstön yhteinen projekti ja laajeniko osaaminen koulutuksen myötä yhdeltä henkilöltä muille organisaation jäsenille. Työprosessien ja työnjaon kehittymisen yhteydessä oltiin kiinnostuneita koulutuksen vaikutuksista yrityksen visioon ja strategiaan, työprosessien seuranta ja arviointimenetelmiin, työnjakoon, uusiin työmenetelmiin sekä ydinasioihin keskittymiseen. Asiakkuuksiin liittyen kysymykset koskivat toiminnan asiakaslähtöisyyttä, asiakaspalvelun laadun ja asiakastyytyväisyyden parantumista, valmiin tuotteen/palvelun laadun parantumista, yrityksen markkinoinnin tehostumista sekä asiakaskunnan laajentumista. JET koulutukseen osallistuneiden kyselylomakkeella kysyttiin lisäksi valmistavan koulutuksen, kehittämisprojektityöskentelyn sekä näyttöjen antamisen merkitystä liiketoiminnan kehittämiselle. Valmistava koulutus pilkottiin kyselylomakkeella yksittäisiksi koulutuspäiviksi, ja niiden pohjalta pyydettiin arvioita siitä, minkä verran eri teemat ovat tuoneet yritykseen merkittävää tietoa liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Kyselylomakkeen hahmottelun taustana käytettiin johtamisen erikoisammattitutkinnon valmistavan koulutuksen teemoja sekä liiketoimintaa koskevaa kirjallisuutta. Johtamisen erikoisammattitutkinnon tavoitteina on yksilön, työyhteisön ja koko organisaation kehittyminen (ks. kuvio 1). Siten kyselylomakkeet ja haastattelurunko on rakennettu myös nämä tavoitteet silmällä pitäen. Liitteestä 6 selviää toimitettujen kyselylomakkeiden ja saapuneiden vastausten määrät. Vastausprosentiksi saatiin 84 (ks. kahden vastaajaryhmän erittely liitteestä 6).

18 17 Tutkimuksen empiiristä aineistoa täydennettiin haastatteluilla, jotta kyselyn vastauksia voitiin syventää keskustelun kautta. JET koulutukseen osallistuneita henkilöitä pyrittiin valikoimaan haastatteluihin siten, että mukana olisi kooltaan erilaisia yrityksiä. Mukaan haluttiin näyttötutkinnon suorittavia henkilöitä sekä heitä, jotka päättivät koulutuksen kuluessa jättää tutkinnon suorittamatta ja osallistuivat vain valmistavaan koulutukseen sekä kehittämisprojektityöskentelyyn. Oppisopimusyrityksistä yhdeksän kymmenestä osallistui haastatteluun. Alkuperäisenä tavoitteena oli haastatella kymmenen JET koulutuksen osallistujaa, mutta kahdeksan haastattelua toteutui. Haastatteluja oli siten yhteensä 17 (ks. liite 6). 2.4 Viitekehikon rakentuminen Liiketoiminnan keskeisimmät periaatteet ovat kannattava ja hyödyllinen toiminta sekä näiden yhdistyminen erilaisissa prosesseissa. Liiketoiminnan pyrkimyksenä on voiton ansaitseminen asiakkaita palvelemalla. Liiketoiminta muodostuu toisiaan täydentävistä toiminnoista ja liiketoiminnan edellytyksenä on, että yrityksellä on potentiaalia tiettyjen perustoimintojen luotettavaan ja toistuvaan suorittamiseen. Yhtä tärkeää liiketoiminnassa on lisäksi muutos ja luovuus sekä uusien ja ainutkertaisten toimintatapojen organisoiminen. (Räsänen 2001, 10;29.) Hätösen (1998, 7) mukaan tähän haasteeseen voidaan vastata henkilöstön kehittämisellä. Henkilöstön suunnitelmallinen kehittäminen ja kouluttaminen takaavat, että yrityksen käytössä on nyt ja tulevaisuudessa osaavia toimijoita. Kouluttamisen tulee aina perustua ennakkoon todettuun tarpeeseen ja kouluttamisella tulee olla selkeät tavoitteet. Yrityksen liiketoiminnan tavoitteiden tulee olla koulutukseen lähdön syy. (Ks. Järvinen 1996, 76.) Henkilöstön jatkuva oppiminen on yksi keskeisin ja merkittävin kehitysmekanismi, kun yritys rakentaa osaamislähtöistä liiketoimintaa (ks. esim. Räsänen 2001, 150; 165.) Tässä tutkimuksessa pk yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen kohdistuva kiinnostus onkin juuri koulutuksen ja osaamisen lisäämisen kautta tapahtuvassa kehittämisessä. Oleellista on huomata, että koulutuksen vaikutus liiketoiminnan kehittämiseen riippuu kyvyistä hyödyntää uutta osaamista. Pelkkä koulutus tai tutkinto ei ole riittävä yrityksen

19 18 liiketoimintaa hyödyttävä väline, vaan osaaminen tulee pystyä siirtämään käytännön toimintaa hyödyttäviksi prosesseiksi. (Ks. emt., 177.) Tutkimuksen viitekehys hahmottuu yritysympäristön muutosten (ks. luku 2.1) muutoksiin sopeutumisen välttämättömyyden yritysten kehittämistarpeiden sekä työelämälähtöisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen kautta Rakennetulla viitekehyksellä (kuvio 2) voidaan havainnollistaa tutkimuksen tavoitetta. KUVIO 2. Tutkimuksen viitekehys. YRITYKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Muutokset yrityksen Jatkuva sopeutuminen Yrityksen toimintaympäristössä & uusiutuminen kehittämistarpeet Tavoitteena kannattava & hyödyllinen toiminta YRITYKSEN LIIKETOIMINTA Työelämälähtöinen, tutkintotavoitteinen koulutus Johto osaamisen lisääminen Henkilöstö yrityksissä Työprosessit ja työnjako Asiakkaat JET Oppisopimuskoulutus Verkostot Tulokset/tulostavoitteet YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN 1. Miten työelämätutkinnot tukevat yrityksen liiketoiminnan kehittymistä? 2. Miten työelämälähtöistä koulutusta tulisi kehittää, jotta se olisi yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta entistä tarkoituksenmukaisempaa?

20 19 3 TUTKINTOTAVOITTEINEN KOULUTUS TYÖELÄMÄSSÄ Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan koulutusta, joka tähtää pätevyyden antavaan tutkintoon. Tutkintotavoitteisuutta on perusteltu muun muassa työvoiman liikkuvuuden mahdollistajana. Suoritetun tutkinnon voidaan katsoa olevan työnantajalle viesti työntekijän osaamisesta ja siten tutkinto antaa työvoimalle parempia mahdollisuuksia siirtyä työpaikasta toiseen. (Vihervaara 2001, 54.) Tutkintotavoitteisella koulutuksella viitataan tässä tutkimuksessa työelämätutkintoihin, johon kuuluvat näyttötutkintoina suoritettavat ammatilliset perustutkinnot sekä ammatti ja erikoisammattitutkinnot. 9 Tutkintojen suorittamiseen valmistaudutaan ammatillisella lisäkoulutuksella tai oppisopimuskoulutuksella. 3.1 Näyttötutkinnot organisaation kehittämisen välineenä Työssä oppimisen haasteisiin pyritään vastaamaan työelämälähtöisillä näyttötutkinnoilla, jotka lukeutuvat tutkintotavoitteisen koulutuksen piiriin. Näihin työelämän kehittämisvälineinä toimiviin tutkintoihin voi valmentautua työelämässä, jossa ne myös suoritetaan. Ammattitaito osoitetaan näytöillä, ja niiden todentaminen tapahtuu riippumatta siitä, missä tutkinnon suorittaja on ammattitaitonsa hankkinut. Työssä oppimista ja tutkinnon suorittamista tukevat työyhteisö, työpaikkaohjaaja, esimies sekä koulutusorganisaation edustaja. Näiden tahojen kanssa yhteistyössä syntyvät opiskelijan henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja näyttösuunnitelma, joiden laatiminen aloitetaan opiskelijan osaamiskartoituksesta. Tarkoituksena on selvittää, mitä opiskelija koulutusprosessin alkaessa jo osaa sekä kehittämistä vaativat alueet. Näyttösuunnitelmassa hahmotellaan sitä, miten ammattitaito ja osaaminen parhaiten osoitetaan. Työtilanteet, joissa näytöt annetaan, tulisi järjestää mahdollisimman luontevissa olosuhteissa ja osana normaaleja työtehtäviä. Tavoitteena on osoittaa tutkinnon suorittamiseksi vaadittava osaaminen ja ammattitaito. Näyttötutkinnot suoritetaan yleensä valmistavan koulutuksen yhteydessä 10, ja opiskelijan velvollisuutena 9 Ammatilliset perustutkinnot vastaavat kolmivuotisia nuorten ammatillisia perustutkintoja, ja tutkinnon suorittaneet voivat toimia alan perustehtävissä. Perustutkintoja voi suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena, näyttötutkintona tai oppisopimuksella. Ammatti ja erikoisammattitutkinnot ovat aina näyttötutkintoja. 10 Vain alle kymmenen prosenttia tutkinnoista suoritetaan ilman valmistavaa koulutusta. (Www.oph.fi.)

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Lähiesimiestyön ammattitutkinto Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Näyttötutkinnot Joustava tapa suorittaa tutkinto työn ohessa Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä,

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI - finanssipainotus

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI - finanssipainotus LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI - finanssipainotus MIKSI JA KENELLE FINANSSIALAN MERKONOMI ON TARKOITETTU? Kenelle? Eri alueosuuskauppojen asiakaspalvelupisteissä pankki- ja asiakasomistajatyötä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Palvelutorin osaajaksi! RUOKAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

Palvelutorin osaajaksi! RUOKAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Palvelutorin osaaksi! RUOKAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO RUOKAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO - RUME23 Kenelle Esimiehille, tuoteryhmävastaaville, palvelutorivastaaville tai myyjille, joilla on vahva

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy AMKE Johdon foorumi Merja Oljakka SOL Palvelut Oy SOL Aurinkokunta Haluamme luoda tarinan, joka vastaa sitä mitä olemme ja tahdomme nyt ja tulevaisuudessa. Sen päähenkilö on SOL moniosaaja, asiakkaalle

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot