TYÖELÄMÄTUTKINNOT PK YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ Case: Johtamisen erikoisammattitutkinto ja oppisopimuskoulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖELÄMÄTUTKINNOT PK YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ Case: Johtamisen erikoisammattitutkinto ja oppisopimuskoulutus"

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄTUTKINNOT PK YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ Case: Johtamisen erikoisammattitutkinto ja oppisopimuskoulutus

2 Helsingin yliopisto Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia suunnittelija, YTM Anna Wlasoff Kesäkuu

3 2 Esipuhe Miten työelämälähtöiset tutkinnot toimivat yrityksen liiketoiminnan kehittäjänä? Entä miten työelämälähtöistä, tutkintotavoitteista koulutusta tulisi kehittää, jotta se paremmin palvelisi yrityksen tarpeita? Näihin kysymyksiin lähdettiin hakemaan vastauksia tämän tutkimuksen kautta. Tutkimuksen innoittajana toimi Koulutus ja kehittämiskeskus Palmeniassa vuosina järjestetty pk yritysten omistajayrittäjille ja esimiehille suunnattu Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET). Tutkimukseen otettiin vertailun vuoksi mukaan myös toinen osallistujaryhmä, joka koostui työelämätutkintoja yrityksensä kehittämisen välineenä käyttäneistä Hyvinkään oppisopimustoimiston pk yritysasiakkaista. Nopeat muutokset yritysten toimintaympäristössä sekä työelämässä edellyttävät jatkuvaa oman työn ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstön jatkuva oppiminen yrityksissä on yksi keskeisin ja merkittävin väline, jolla yritys voi kehittää osaamislähtöistä liiketoimintaansa. Työssä oppimisen haasteisiin pyritään vastaamaan työelämälähtöisillä näyttötutkinnoilla. Yritysten keskeisenä intressinä on taloudellisen hyödyn saaminen näyttötutkintojen suorittamisen kautta. Koulutus voi tuottaa yritykselle lisäarvoa vain, jos se vastaa yrityksen tarpeisiin. On tärkeää, että työelämälähtöiset tutkinnot mahdollisimman joustavasti vastaavat myös pk yritysten tarpeisiin. Pienten ja keskisuurten yritysten rooli niin työllistäjänä kuin kansantalouden edistäjänäkin on hyvin merkittävä ja niiden henkilöstön osaamisen kehittäminen näin ollen ensiarvoisen tärkeä kysymys. Pk yrityksille suunnattua Johtamisen erikoisammattitutkintoa lähti suorittamaan 19 esimiestä ja omistajayrittäjää Hyvinkään Riihimäen alueelta, Keski Uudeltamaalta ja pääkaupunkiseudulta. Koulutusprosessin anti koettiin hyväksi ja tutkimustulosten mukaan JET koulutusprosessilla samoin kuin oppisopimuskoulutuksella on kiistatta ollut positiivinen merkitys osallistujayrityksen liiketoiminnan kehittämisessä eri liiketoiminnan osa alueilla. Tutkinnon suorittamisella ei kuitenkaan havaittu olleen yhtä suurta merkitystä liiketoiminnan kehittämisessä kuin valmistavalla koulutuksella tai tutkintoon kuuluvalla kehittämisprojektilla. Suhteellisen pitkän pk yritysten esimiesten parissa tehdyn kehittämisprosessin aikana samoin kuin tämän tutkimuksen tuloksissakin on kuitenkin havaittavissa niitä käytännön ongelmia, joihin pk yrityksissä usein törmätään pitkäkestoisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen kanssa. Varsinkin mikroyrityksissä näyttötilanteiden arvioinnissa tarvittava työnantaja ja työntekijäedustus on haasteellista löytää, samoin kuin yhteistä aikaa näyttöjen arviointiin. Haasteita asettaa myös tutkinnonsuorittajalle nimettävän työpaikkaohjaajan motivoituminen ja sitoutuminen tehtäväänsä sekä ajankäyttöön liittyvät ongelmat. Osallistujayrityksen sitoutuminen tutkinnonsuorittamiseen on oleellinen tekijä ajankäyttöön ja motivaatioon liittyvissä asioissa. Oppilaitosten tutkinnonsuorittamiseen liittyvää ohjeistusta ja ohjausta tulee kehittää jatkuvasti opiskelijalähtöisempään suuntaan, jotta tutkinnonsuorittamiseen liittyvistä muodollisuuksista ei tule itsetarkoitusta tutkinnonsuorittajan ja hänen organisaationsa osaamisen kehittämisen kustannuksella. Hyvinkäällä OsaKe projektin suunnittelija, KM Anna Tolonen Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia

4 3 Sisällys 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS Yrityksen muuttuva toimintaympäristö OsaKe projekti ja johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Viitekehikon rakentuminen TUTKINTOTAVOITTEINEN KOULUTUS TYÖELÄMÄSSÄ Näyttötutkinnot organisaation kehittämisen välineenä Oppisopimuskoulutus organisaation kehittämisessä TYÖELÄMÄTUTKINNOT YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ Valmistavan koulutuksen ja johtamisen erikoisammattitutkinnon merkitys yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä Johtajana kehittyminen Henkilöstön kehittyminen Yrityksen kehittyminen JET koulutuksen hyödyt, haasteet ja kehittämistarpeet Oppisopimuskoulutuksen merkitys yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä Esimiehen kehittyminen Henkilöstön kehittyminen Yrityksen kehittyminen Oppisopimuskoulutuksen hyödyt, haasteet ja kehittämisen paikat Työpaikkaohjaus työelämälähtöisen koulutuksen haasteena Yhteenveto: Miten työelämätutkinnot tukevat yrityksen liiketoiminnan kehittymistä & miten työelämälähtöistä koulutusta tulisi yritysten näkökulmasta kehittää? LOPUKSI...59

5 4 1 JOHDANTO Työelämälähtöinen koulutus on tehokas väline henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen. Osaamisen kehittäminen kiinnittyy tiiviisti omiin työtehtäviin, mikä on tarkoituksenmukaista työorganisaation näkökulmasta. Työssä toimivalle väestölle on vaikeaa irrottautua kokopäiväopiskelijoiksi, jolloin työssä oppimisen tarve kasvaa. Pkyrityksissä 1 koulutukseen osallistumisen suurimpana esteenä saattaa olla työtehtävien järjestäminen ja hoitaminen koulutuksen aikana sekä riittävien taloudellisten resurssien puute. Osaamisen kehittäminen tulee kiinnittää jokapäiväisen työn ja kiireen lomaan. (Kokko ym. 2000, 8.) Oppiminen on siirtynyt ja siirtyy yhä enemmän formaalista (=muodollisesta) oppimisesta kohti informaalia (=ei muodollista) oppimista työpaikoilla (Lamppu 2004). Koulutus ja kehittämiskeskus Palmeniassa käynnistyi loppuvuodesta 2004 OsaKe Osaa ja kehitä oppisopimuksella pk yritysten koulutus ja kehittämisprojekti. Hankkeen ytimen muodosti pienten ja keskisuurten yritysten esimiehille ja omistajayrittäjille suunniteltu johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) koulutus, joka käynnistyi keväällä Koulutusprosessin tavoitteena oli suorittaa JET tutkinto näytöin. Valmistavan koulutuksen ja näyttöjen lisäksi koulutuskokonaisuus sisälsi oppimistehtäviä ja kehittämisprojektin, jotka olivat soveltavia, yritysten liiketoimintaa tukevia. Yritysten panostuksen johdon ja muun henkilöstön osaamisen kehittämiseen tulisi näkyä positiivisena liiketoiminnan kehittymisenä, jota voidaan arvioida taloudellisten ja toiminnallisten tunnuslukujen avulla. Tämä edellyttää, että tarjottavalla koulutuksella onnistutaan aidosti vastaamaan työelämästä nouseviin tarpeisiin. (Ks. esim. Kokko ym. 2000, 10, 59.) Koulutusjärjestelmää sekä koulutusta järjestävien tahojen toimintaa pyritään kehittämään juuri siten, että työelämän tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan riittävän joustavasti ja kattavasti. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahden ryhmän kautta, miten pk yritysten työelämälähtöinen koulutus on onnistunut vastaamaan työelämän ja yritysten tarpeisiin. Kohderyhminä ovat: 1 Tekesin (2007) mukaan pk yritykseksi luetaan yritys, jonka henkilöstön määrä on alle 250 henkilöä ja vuotuinen liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai tase enintään 43 milj. euroa laskettuna suosituksen edellyttämällä tavalla.

6 5 Henkilöt, jotka ovat osallistuneet edellä mainittuun Johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille koulutukseen sekä Hyvinkään oppisopimustoimiston pk yritysasiakkaat, jotka ovat käyttäneet tutkintotavoitteista oppisopimuskoulutusta organisaationsa kehittämisessä. Molemmissa ryhmissä työelämälähtöistä, tutkintotavoitteista koulutusta 2 on hyödynnetty pk yrityksen kehittämisen välineenä. Aineisto on kerätty kyselylomakkeilla sekä niitä täydentävillä haastatteluilla. Tutkimuksella etsitään tietoa työelämätutkintojen ja liiketoiminnan kehittymisen välisestä yhteydestä ja hyötysuhteesta. Kiinnostus kohdistuu kahteen kysymykseen: millä tavalla työelämätutkinnot onnistuvat tukemaan yrityksen liiketoiminnan kehittämistä sekä miten työelämälähtöistä koulutusta tulisi kehittää, jotta se olisi yrityksen näkökulmasta tarkoituksenmukaista? 2 Tässä tutkimuksessa työelämälähtöisellä, tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti ja erikoisammattitutkintoja, jotka suoritetaan näyttötutkintoina.

7 6 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten (ks. asiasanat liite 1) rooli niin työllistäjänä kuin kansantalouden edistäjänäkin on hyvin merkittävä. Kaikista yrityksistä Suomessa pkyrityksiä on 99,7%. Vuoden 2002 tietojen mukaan puolet kaikkien yritysten liikevaihdosta tuli pk yrityksistä ja ne työllistivät 61% koko suomalaisesta työvoimasta. (Ranta 2005, 9 11; ks. myös Lamppu 2004, ) Vuonna 2005 pk yritysten osuus yrityssektorin henkilöstöstä oli 52% ja liikevaihdosta 34% (Tilastokeskus 2006). Tämä keskeinen asema nostaa pk yritysten tietoisen ja aktiivisen kehittämisen kansantaloudellisesti tärkeäksi kysymykseksi. Innovatiivisen kansakuntamme status on olennaisella tavalla riippuvainen yritysten ja niiden henkilöstön hyvinvoinnin ja yhteistyön sekä tuottavuuden kehittämisestä. Jatkuvan uudistumisen ja kehittämisen luomat vaatimukset ovat osa yritysten arkea. Haasteena on tehdä kehittämisestä yrityksen sisäänrakennettu toimintatapa, joka liittyy luonnollisena osana jokaisen yrityksessä työskentelevän henkilön työtehtävien kokonaisuuteen. Koveneva kilpailu ja entisestään nopeutuvat muutokset tuovat yritykset tilanteeseen, jossa systemaattisesta kehittämisestä tulee niiden kiistaton elinehto. Kehittäminen ei kuitenkaan ole kaikissa yrityksissä ongelmatonta: etenkin pk yrityksissä taloudellisten ja henkilöstöresurssien puute saattavat aiheuttaa suuria esteitä kehittämistarpeisiin vastaamiselle. (Ranta 2005, 11 12; ks. myös Kokko ym. 2000, 8.) 2.1 Yrityksen muuttuva toimintaympäristö Työ ja elinkeinoelämän taustalla vaikuttaa nykyään jatkuva muutos, eivätkä yksittäiset organisaatiot voi pysähtyä paikoilleen. Organisaatioita ympäröivän maailman muuttuessa on ilmeistä, että yritysten on kyettävä vastaamaan ympärillä tapahtuviin muutoksiin. Tämä vaikuttaa merkittävällä tavalla myös yksittäisen työntekijän asemaan. Muutos ja epäjatkuvuus synnyttävät epävarmuutta, mikä puolestaan edellyttää jatkuvaa sopeutumista. Ainoaksi todelliseksi turvaksi työmarkkinoilla muodostuu oma osaaminen sekä kyky kokoaikaiseen uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Tapa tehdä työtä ja työn sisältö eivät enää ole muuttumattomia. (Ks. Ranta 2005, 11; Otala 2004, ) Yritysten avainsanoiksi muutosprosessissa nousevat muun muassa joustavuus sekä jokaisen oman työn ja osaamisen kehittäminen (emt ).

8 7 Yrityksen ympäristöt voidaan luokitella taloudelliseksi, poliittiseksi ja lainsäädännölliseksi, teknologiseksi, kilpailulliseksi, sosiaaliseksi sekä globaaliksi ympäristöksi. Näiden osaalueiden kokonaisuudesta rakentuvalla yrityksen toimintaympäristöllä ja siinä tapahtuvilla muutoksilla on keskeinen vaikutus yrityksen toimintaan ja menestymiseen. (Jylhä, Paasio & Strömmer 1997, ) Yritysympäristön muutosten voidaan ajatella liittyvän läheisesti työelämän muutoksiin yleensä. Työelämän muutoksista puhuttaessa viitataan samantyyppisiin taustalla vaikuttaviin tekijöihin kuin yritysympäristön muutoksista puhuttaessa. (Ks. Otala 1995, ) Muutoksesta on Otalan (2004, 10) mukaan tullut pysyvä olotila. Sen myötä jatkuvasta sopeutumisesta ja uusiutumisesta on tullut kaikkien yksilöiden ja organisaatioiden selviytymisen ja kehittämisen edellytys. Teknologian nopea kehitys ja automaatio, kansainvälistyminen sekä tavaroiden ja palvelujen tarjonnan ja kilpailun lisääntyminen ovat konkreettisia esimerkkejä muutoksesta. Lisäksi asiakkaat ovat tulleet entistä vaativammiksi ja haluavat sijoituksilleen todellista lisäarvoa. Jotta asiakkaan odotuksiin pystyttäisiin vastaamaan, tarvitaan kustannustehokkuutta, laatua sekä entistä enemmän osaamista. Yritysten sopeutumiskeinoina ovat olleet muun muassa isojen organisaatioiden pilkkominen pienempiin ja joustavampiin yksiköihin. Joustavuutta on pyritty lisäämään tiimityön avulla, tavoittelemalla itseohjautuvuutta johtamisen sijaan sekä korostamalla yksilöiden vastuuta ja valtuuksia oman työnsä kehittämisessä. Yrityksen toiminnan kokonaisuuden ymmärtäminen sekä muutokseen sopeutumisen kehittäminen yksilötasolla on nähty keinoina lisätä yrityksen reagointinopeutta. (Emt., ) Muutoksia yritysympäristössä ovat aiheuttaneet edellä mainittujen asioiden lisäksi mm. arvojen ja arvoperustan muutokset organisaatiorakenteiden muutokset vaateet oppivista organisaatioista uudet työskentelytavat töiden muuttuminen projektiluonteisiksi verkostoituminen työyhteisön ja sosiaalisen vuorovaikutuksen muutospaineet viestinnän ja kommunikaation merkityksen korostuminen tieto ja viestintäjärjestelmien kehittyminen etätyömahdollisuuden lisääntyminen työn ja vapaa ajan välisen rajan hämärtyminen sekä vaatimus jatkuvasta tietojen ja taitojen kehittämisestä

9 8 Nämä muutokset näyttäytyvät yrityksen näkökulmasta muutospaineina, mutta samalla ne tulisi nähdä uusina mahdollisuuksina sekä suuntaviittoina oman toiminnan ohjaamiseksi ja parantamiseksi. Yritysympäristön sekä työelämän muutokset toimivat virikkeinä henkilöstön monipuoliselle kehittämiselle. Henkilöstön kehittämisen tulee liittyä saumattomasti koko yrityksen kehittämisprosessin kokonaisuuteen, sillä osaava henkilöstö synnyttää tehokkaan ja tulosta aikaansaavan organisaation. (Järvinen 1996, ) Räsäsen (2001, 178) mukaan liiketoiminnan kehittäminen ei juuri koskaan voi olla vain sisäsyntyistä osaamisen kehittämistä itse valitulla uralla, vaan se on myös reagointia ulkoisiin paineisiin. 2.2 OsaKe projekti ja johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille Joulukuussa 2004 käynnistynyt OsaKe projekti ( ) on Etelä Suomen läänin alueella toteutettava pk yritysten ja niiden henkilöstön koulutus ja kehittämisprojekti. Projekti on suunnattu erityisesti Hyvinkää Riihimäen talousalueen, Keski Uudenmaan ja Kanta Hämeen pk yrityksille, ja se on Euroopan Unionin ja Etelä Suomen lääninhallituksen osarahoittama. Kokonaisuuden toteuttajana ja hallinnoijana toimii Helsingin yliopiston Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia Hyvinkäällä. Projektin tavoitteena on: kehittää kokonaisvaltaisesti alueen pk yritysten liiketoimintaosaamista, johtamista ja esimiestyötä tutkintotavoitteisen johtamiskoulutuksen sekä yrityskohtaisten kehittämisprojektien ja konsultoinnin avulla löytää uusia muotoja ja toteutustapoja pk yrityksissä tapahtuvaan työpaikkaohjaukseen ja työpaikkaohjaajien koulutukseen kehittää henkilöstön eläköitymiseen ja omistajayrittäjien sukupolvenvaihdokseen liittyviä osaamisen ja tiedon siirtämisen menetelmiä luoda prosessimaisesti etenevä kehittämismalli, jossa oppiminen tapahtuu työssä ja koulutustilaisuuksissa saaduista oivalluksista, jotka konkretisoituvat kehittämisprojektitehtävissä edistää yritysten verkottumista kehittämisprojektityöskentelyssä ja työpaikkaohjauksen järjestämisessä tukea pk yrityksiä työprosessien kehittämisessä ja uusien työtapojen löytämisessä OsaKe projektin ytimen muodostaa pk yrityksille suunnattu Johtamisen erikoisammattitutkinto koulutuskokonaisuus (JET). Pk yrittäjille ja esimiehille suunnattu johtamiskoulutusohjelma rakentui seuraavista osa alueista: valmistava koulutus 3 (14 opetuspäivää, kokonaisuuden kesto n. 1,5 vuotta, ks. dia 2) 3 Valmistava koulutus = esimiesvalmennus

10 9 liiketoiminnan kehittämistä tukevat koulutuspäivät etätehtävät ja etätyöskentely kehittämisprojektityöskentely ja kehittämisprojektien konsultointi workshop kokoontumiset eri teemojen ympärillä, vapaaehtoinen pienryhmätyöskentely 4 tutkinnon suorittaminen näytöin (vastaanottajana Hämeen ammattikorkeakoulu) Johtamiskoulutuskokonaisuuden (valmistava koulutus ja JET tutkinto) tavoitteena on ollut pk yritysten esimiestyön kehittäminen tarjoamalla tietoa, valmiuksia ja välineitä johtajuuden eri osa alueille kehittää johtamistaitoja ja parantaa työyhteisön toimivuutta. Valmistavan koulutuksen sisältö rakentui viiden eri pääteeman ympärille (ks. dia 2). Käsiteltyjä aiheita ovat olleet strateginen johtaminen henkilöstövoimavarojen johtaminen talous ja liiketoiminta markkinointi ja asiakkaat esimiestyön juridiikka (Ks. koulutuspäivien sisällöistä tarkemmin liite 2.) Lähiopetuspäivät ovat koostuneet asiantuntija alustuksista, käytännön esimerkeistä, ryhmätyöskentelystä, yrityskohtaisten kehittämisprojektien ja tutkinnon suorittamisen ohjauksesta. Etäopiskelujaksoilla osallistujat ovat työstäneet oppimistehtäviä sekä kehittämisprojektia. Lisäksi etätyöskentelyjaksojen aikana on laadittu osallistujien osaamiskartoitukset, henkilökohtaiset/yrityskohtaiset kehittämissuunnitelmat ja henkilökohtaiset näyttösuunnitelmat (HENSU) sekä toteutettu kehittämisprojektien konsultointia. Tutkinnon suorittamista varten osallistujat ovat antaneet näyttöjä omissa organisaatioissaan ja keränneet näyttökansiota arviointia varten. Kouluttajina valmentavassa koulutuksessa ovat toimineet eri alojen asiantuntijat liike elämästä, yliopistoista ja korkeakouluista. Diat 1&2 havainnollistavat yrityksen liiketoimintaprosessien ja johtamiskoulutusohjelman keskinäisiä kytkentöjä. 4 JET koulutusprosessin kokonaisuuteen sisältyneet workshopit toteutettiin seuraavien teemojen ympärillä: Tutkinnon suorittamisen workshop, Moodle verkko oppimisympäristön käyttö, liiketoimintasuunnitelma, riskienhallinta, rekrytointiosaamisen valmennus esimiehille sekä kehityskeskustelut. Workshop tapaamisiin sisältyi lähiopetuksen lisäksi etäopiskelua.

11 10 DIA 1. Yrityksen liiketoimintaprosessit. hankinta logistiikka tuotanto huolto laadunhallinta tutkimus suunnittelu tuotekehitys rekrytointi tilat laitteet Yrityksen liiketoimintaprosessit Toimitusprosessit Hallinto Tutkimus tuotekehittely Infrastruktuuri Asiakkuuden hallinta strategia johtaminen taloushallinto henkilöstöhallinto projektinhallinta sopimukset osaamisen johtaminen vienti ja verot asiakaspalvelu markkinointi myynti viestintä kilpailijat DIA 2. Johtamiskoulutusohjelman rakentuminen. Johtamiskoulutusohjelma 14 päivää kerran kuussa alk Pienryhmä työskentely Etätehtävät Henkilöstöjohtaminen 5 pv Juridiikka 1 pv Strategiat 1 pv Talous ja liiketoiminta 4 pv Markkinointi ja asiakkaat 3 pv Kehittämisprojektityöskentely JET tutkinto: Näyttöaineiston kokoaminen

12 11 Johtamisen erikoisammattitutkinto on tutkinnon perusteiden (Opetushallitus ) mukaan suunnattu sellaisille henkilöille, joilla on vankka käytännön kokemus johtamisesta. He voivat olla joko yksityisen tai julkisen sektorin organisaatioiden edustajia ja heillä tulee olla oman toimialansa, organisaationsa ja sen toiminnan vahva osaaminen sekä asiantuntemus. Tutkintoon liittyvien ammattitaitovaatimusten edellytyksenä on johtamisen kokonaisuuden hallinta ja tutkinnon suorittamisprosessissa johtaminen suunnataan sellaiseen johtamisen osa alueeseen, joka on tutkinnon suorittajan työtehtävien kannalta olennaista. Johtamistaitojen hallinta tulee osoittaa kattavasti. Kyvyt kokemusten arviointiin sekä kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun sekä uusien toimintatapojen käyttöönottoon tulee osoittaa näytöin 6 todellisissa työ ja johtamisympäristöissä. Tutkinnon suorittajalle on ennen näyttöjen antamista laadittava Opetushallituksen määräysten mukaan henkilökohtainen näyttösuunnitelma (HENSU). (Opetushallitus 2002.) Johtamisen erikoisammattitutkinto muodostuu kahdesta osasta: organisaation toiminnan ja johtamisen suunnittelu sekä toiminnan johtaminen Molemmat osat on suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinto on valmis. Kuvio 1 havainnollistaa näytöin suoritettavan johtamisen erikoisammattitutkinnon rakentumista sisällön ja keskeisten tavoitteiden osalta. Tavoitteena on sekä yksilön ja työyhteisön että organisaation kehittyminen tulivat voimaan uudet johtamisen erikoisammattitutkinnon perusteet, mutta Johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille perustui vanhemmille tutkinnon perusteille ( ). 6 Näyttö = tutkintotilaisuus. Tutkintotilaisuus käsitettä käytetään nykyisin aikuiskoulutuksen yhteydessä.

13 12 KUVIO 1. Tutkinnon osat ja niiden keskeiset osaamisalueet. Tutkinnon osat ja niiden keskeiset osaamisalueet Näyttö *omaa organisaatiota/työyhteisöä koskevien arviointien ja kehittämis ORGANISAATION TOIMINNAN suunnitelmien esittäminen JA JOHTAMISEN SUUNNITTELU *omia johtamistaitoja koskevien arviointien ja 1. Toimintaympäristön kehityksen kehittämissuunnitelmien esittäminen seuraaminen ja organisaation *aidot johtamiskäytännöt nykytilan arviointi *näyttökeskustelu 2. Tavoitteista sopiminen ja toimintasuunnitelman laatiminen 3. Oman johtamisosaamisen arviointi ja kehittämisen suunnittelu 4. Kehittämisprojektin suunnitelman Näyttö laatiminen *organisaation/työyhteisön aidot päivittäiset johtamistilanteet *omien johtamistaitojen kehittymisen TOIMINNAN JOHTAMINEN esittäminen 1. Organisaation toiminnan *kehittämisprojektin toteutuksen johtaminen ja kehittäminen esittäminen 2. Oman toiminnan ja *näyttökeskustelu johtamistaitojen kehittäminen 3. Kehittämisprojektin johtaminen Yksilö kehittyy Työyhteisö kehittyy Organisaatio kehittyy Lähde: Opetushallitus 2002, Johtamisen erikoisammattitutkinto. Tutkinnon perusteet. Johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille koulutuskokonaisuuteen sisältyy yrityskohtainen kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on yrityksen liiketoiminnan kehittäminen. Kehittämistyöhön on ollut tarjolla konsultointia koulutuksen järjestäjien toimesta. Dia 3 havainnollistaa kehittämistyöskentelyn vaiheita. Kehittämisprojektin teeman valinnassa keskeistä on ollut pohtia sitä, mikä aihealue on merkityksellinen yrityksen liiketoiminnan kehittämisen prosessissa.

14 13 DIA 3. Kehittämisprosessi: kehittämisprojektityöskentelyn eteneminen. Kartoitus lomakkeet, kevät 2005 Haastattelut kevät 2005 Kehittämiskohteen valinta Koulutuksen sisällön tarkennus Kehittämissuunnitelma Kehittämisen toteutus Raportointi Ohjaus ja tuki kehittämiseen Kehittämisprojektien aiheiden suunnittelu aloitettiin heti koulutuksen käynnistyessä. Kussakin osallistuvassa yrityksessä laadittiin lähtötason kartoitukset sekä yritys että henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat. Suunnitelmat käytiin keskustellen läpi yrityskohtaisissa tapaamisissa, kun Palmenian edustaja vieraili yrityksissä. Keskusteluissa kehittämisprojektiaiheet tarkentuivat entisestään. Esimiesvalmennuksen sisältöä tarkennettiin yrityksistä nousevien kehittämistarpeiden pohjalta. Kehittämisprojektiaiheet liittyivät mm. organisaatiomuodon ja toimintaprosessien kehittämiseen, henkilöstön kehittämiseen, markkinoinnin, myynnin ja johtamisen kehittämiseen sekä uusien toimintamallien/työkalujen käyttöönottoon. Osallistujat laativat kehittämisprojektiaiheistaan suunnitelman, jota kommentoitiin koulutuksen järjestäjien toimesta. Suunnitelman mukaisesti osallistujat veivät kehittämisprojekteja yrityksissään eteenpäin, ja prosessin aikana koulutuksen järjestäjät tarjosivat kehittämiseen konsultointia. Projektitöiden konsultteina toimivat koulutuksen järjestäjän edustajat Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä Koulutus ja kehittämiskeskus

15 14 Palmeniasta. Konsultoinnin hyödyntäminen oli pääasiassa osallistujien oman aktiivisuuden varassa. Tarjolla olevan konsultoinnin lisäksi osallistujien omalla työyhteisöllä (työpaikkaohjaaja/sparraaja, esimies, muu työyhteisö) oli merkittävä rooli kehittämisprojektitöiden sisällöllisessä ohjaamisessa. Koulutusprosessin päättyessä, kehittämisprojektit raportoitiin tutkinnon perusteiden vaatimusten mukaisesti. OsaKe projektia ja siihen sisältyvää pk yrityksille suunnattua johtamiskoulutusta markkinoitiin kohderyhmälle seuraavilla tavoilla: esitepostitukset, sähköpostimarkkinointi, puhelinmarkkinointi, yrityskäynnit, tiedotustilaisuudet, lehtiilmoitukset sekä Palmenian verkkosivut. Markkinointi painottui kevääseen 2005, jolloin yrityksiä rekrytoitiin JET koulutukseen. Laajennettua tiedottamista on toteutettu niistä koulutuspäivistä, jotka ovat olleet avoimia kaikille, myös JET koulutusryhmän ulkopuolisille, yrityksille ja yksityisille henkilöille. Koulutukseen haettiin ensisijaisesti osallistujia teknisen alan yrityksistä sekä asiantuntijapalveluita tuottavista yrityksistä. Koulutukseen osallistuneet edustivat sosiaali ja terveyspalvelu, huolto ja korjauspalvelu, energia ja sähköalan, myyntityön, koulutuksen ja konsultoinnin sekä telepalveluiden yrityksiä. Pääasiallisina toimintoina osallistujayrityksissä olivat myös tukkukauppa, atk palvelut ja laitteet, kiinteistön hallinnointi, informaatiopalvelut, automaatioasennukset sekä autotarvike ja varaosatukku. Yritysten koot vaihtelivat kahden hengen yrityksistä yli 200 hengen yrityksiin. Myös liikevaihdon mukaan tarkasteltuna yritykset olivat erikokoisia liikevaihdot olivat ja 29 milj. euron välillä. Osallistujissa oli mukana sekä omistajayrittäjiä että esimiehinä toimivia henkilöitä. Monissa koulutukseen mukaan lähteneissä yrityksissä käynnissä olevat tai suunnitellut muutokset olivat oleellisia syitä koulutukseen osallistumisen taustalla. Koulutuksesta lähdettiin hakemaan välineitä mm. yrityksen sukupolvenvaihdokseen tai kasvutavoitteisiin. 2.3 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kuten edellä on tuotu esiin, osaamisen kehittäminen ja uuden oppiminen ovat merkittäviä välineitä yrityksen liiketoiminnan kehittämisen prosessissa. Tieto vanhenee nopeasti, eikä mikään yritys voi hyötyä taloudellisesti jäämällä täysin oppimiseen liittyvien

16 15 kehitystrendien ulkopuolelle. Uuden oppiminen avaa mahdollisuuksia yrityksen ja sen liiketoiminnan monipuoliseen kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää: Millä tavalla työelämätutkinnot onnistuvat tukemaan yrityksen liiketoiminnan kehittämistä? Tähän kysymykseen haetaan vastausta tarkastelemalla sitä, millaisia välineitä yrityksen johto ja henkilöstö ovat saaneet JET koulutuksesta sekä oppisopimuskoulutuksesta oman työnsä ja koko organisaation kehittämiseen, millä tavalla organisaation keskeiset päämäärät ovat muuttuneet sekä mitä konkreettisia toimia yrityksessä on koulutuksen myötä tehty. Kiinnostava kysymys on myös se, mitä yrityksen tulostavoitteelle on JET koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen vaikutuksesta tapahtunut. Koska koulutus on vasta päättynyt, ei voida toistaiseksi tarkastella sitä, onko koulutuksella ollut vaikutusta yrityksen liikevaihtoon todellisuudessa. Toiseksi tutkimuksella haetaan vastausta kysymykseen: Miten työelämälähtöistä koulutusta tulisi kehittää, jotta se olisi yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kannalta entistä tarkoituksenmukaisempaa? Tutkimusaineisto on kerätty kahdelta ryhmältä kyselylomakkeilla ja haastatteluilla. Kohderyhminä ovat Johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille koulutuksen osallistujat sekä Hyvinkään oppisopimustoimiston kanssa yhteistyössä haetut yritykset, joissa on käytetty tutkintotavoitteista oppisopimuskoulutusta organisaation kehittämisen välineenä. Näin rakennetun tutkimuksen kohderyhmän myötä kyselylomake 7 toimitettiin yhteensä 31 vastaajalle. Molemmat ryhmät ovat käyttäneet työelämälähtöisiä näyttötutkintoja yrityksensä kehittämisessä. JET koulutukseen osallistuneet ovat vastanneet kyselyyn itse, kun taas oppisopimuskoulutusta hyödyntäneistä yrityksistä vastaajana toimii yrityksen toimitusjohtaja tai muu vastaava henkilö 8. Kyselylomakkeita laadittiin kolme erilaista versioita: JET koulutusohjelman osallistujille, kyseisen koulutusohjelman alkuvaiheessa keskeyttäneille sekä oppisopimuskoulutusta käyttäneille pk yrityksille. Kyselylomakkeet ovat tämän raportin liitteinä 3 5. Kyselylomakkeet ovat pääosin samanlaisia. JET koulutusprosessin keskeyttäneiden henkilöiden kyselyvastaukset on huomioitu muiden JET vastausten yhteydessä. 7 Kyselylomakkeet laadittiin www pohjaisella Webropol sovelluksella, jonka kautta lomakkeet toimitettiin vastaajien sähköpostiin ja vastaukset kerättiin sähköisesti. 8 Osa näistäkin henkilöistä on suorittanut tai suorittaa parhaillaan työelämälähtöistä tutkintoa näytöin.

17 16 Kyselylomakkeilla perehdyttiin koulutuksen ja yrityksen liiketoiminnan kehittymisen väliseen suhteeseen usean eri osa alueen kautta. Liiketoimintaan liittyvinä teemoina tarkasteltiin: johdon kehittymistä henkilöstön kehittymistä työprosessien ja työnjaon kehittymistä asiakassuhteiden kehittymistä maineen ja verkostoitumisen kehittymistä sekä taloutta koskevia tavoitteita ja muutoksia niissä Johdon kehittymisessä kysyttiin, millä tavalla johtajan ominaisuudet vahvistuivat työelämälähtöisen koulutuksen myötä. Henkilöstöä koskien mielenkiinto kohdistui siihen, näkyikö kouluttautuminen koko henkilöstön tasolla, ts. oliko koulutus koko henkilöstön yhteinen projekti ja laajeniko osaaminen koulutuksen myötä yhdeltä henkilöltä muille organisaation jäsenille. Työprosessien ja työnjaon kehittymisen yhteydessä oltiin kiinnostuneita koulutuksen vaikutuksista yrityksen visioon ja strategiaan, työprosessien seuranta ja arviointimenetelmiin, työnjakoon, uusiin työmenetelmiin sekä ydinasioihin keskittymiseen. Asiakkuuksiin liittyen kysymykset koskivat toiminnan asiakaslähtöisyyttä, asiakaspalvelun laadun ja asiakastyytyväisyyden parantumista, valmiin tuotteen/palvelun laadun parantumista, yrityksen markkinoinnin tehostumista sekä asiakaskunnan laajentumista. JET koulutukseen osallistuneiden kyselylomakkeella kysyttiin lisäksi valmistavan koulutuksen, kehittämisprojektityöskentelyn sekä näyttöjen antamisen merkitystä liiketoiminnan kehittämiselle. Valmistava koulutus pilkottiin kyselylomakkeella yksittäisiksi koulutuspäiviksi, ja niiden pohjalta pyydettiin arvioita siitä, minkä verran eri teemat ovat tuoneet yritykseen merkittävää tietoa liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Kyselylomakkeen hahmottelun taustana käytettiin johtamisen erikoisammattitutkinnon valmistavan koulutuksen teemoja sekä liiketoimintaa koskevaa kirjallisuutta. Johtamisen erikoisammattitutkinnon tavoitteina on yksilön, työyhteisön ja koko organisaation kehittyminen (ks. kuvio 1). Siten kyselylomakkeet ja haastattelurunko on rakennettu myös nämä tavoitteet silmällä pitäen. Liitteestä 6 selviää toimitettujen kyselylomakkeiden ja saapuneiden vastausten määrät. Vastausprosentiksi saatiin 84 (ks. kahden vastaajaryhmän erittely liitteestä 6).

18 17 Tutkimuksen empiiristä aineistoa täydennettiin haastatteluilla, jotta kyselyn vastauksia voitiin syventää keskustelun kautta. JET koulutukseen osallistuneita henkilöitä pyrittiin valikoimaan haastatteluihin siten, että mukana olisi kooltaan erilaisia yrityksiä. Mukaan haluttiin näyttötutkinnon suorittavia henkilöitä sekä heitä, jotka päättivät koulutuksen kuluessa jättää tutkinnon suorittamatta ja osallistuivat vain valmistavaan koulutukseen sekä kehittämisprojektityöskentelyyn. Oppisopimusyrityksistä yhdeksän kymmenestä osallistui haastatteluun. Alkuperäisenä tavoitteena oli haastatella kymmenen JET koulutuksen osallistujaa, mutta kahdeksan haastattelua toteutui. Haastatteluja oli siten yhteensä 17 (ks. liite 6). 2.4 Viitekehikon rakentuminen Liiketoiminnan keskeisimmät periaatteet ovat kannattava ja hyödyllinen toiminta sekä näiden yhdistyminen erilaisissa prosesseissa. Liiketoiminnan pyrkimyksenä on voiton ansaitseminen asiakkaita palvelemalla. Liiketoiminta muodostuu toisiaan täydentävistä toiminnoista ja liiketoiminnan edellytyksenä on, että yrityksellä on potentiaalia tiettyjen perustoimintojen luotettavaan ja toistuvaan suorittamiseen. Yhtä tärkeää liiketoiminnassa on lisäksi muutos ja luovuus sekä uusien ja ainutkertaisten toimintatapojen organisoiminen. (Räsänen 2001, 10;29.) Hätösen (1998, 7) mukaan tähän haasteeseen voidaan vastata henkilöstön kehittämisellä. Henkilöstön suunnitelmallinen kehittäminen ja kouluttaminen takaavat, että yrityksen käytössä on nyt ja tulevaisuudessa osaavia toimijoita. Kouluttamisen tulee aina perustua ennakkoon todettuun tarpeeseen ja kouluttamisella tulee olla selkeät tavoitteet. Yrityksen liiketoiminnan tavoitteiden tulee olla koulutukseen lähdön syy. (Ks. Järvinen 1996, 76.) Henkilöstön jatkuva oppiminen on yksi keskeisin ja merkittävin kehitysmekanismi, kun yritys rakentaa osaamislähtöistä liiketoimintaa (ks. esim. Räsänen 2001, 150; 165.) Tässä tutkimuksessa pk yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen kohdistuva kiinnostus onkin juuri koulutuksen ja osaamisen lisäämisen kautta tapahtuvassa kehittämisessä. Oleellista on huomata, että koulutuksen vaikutus liiketoiminnan kehittämiseen riippuu kyvyistä hyödyntää uutta osaamista. Pelkkä koulutus tai tutkinto ei ole riittävä yrityksen

19 18 liiketoimintaa hyödyttävä väline, vaan osaaminen tulee pystyä siirtämään käytännön toimintaa hyödyttäviksi prosesseiksi. (Ks. emt., 177.) Tutkimuksen viitekehys hahmottuu yritysympäristön muutosten (ks. luku 2.1) muutoksiin sopeutumisen välttämättömyyden yritysten kehittämistarpeiden sekä työelämälähtöisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen kautta Rakennetulla viitekehyksellä (kuvio 2) voidaan havainnollistaa tutkimuksen tavoitetta. KUVIO 2. Tutkimuksen viitekehys. YRITYKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Muutokset yrityksen Jatkuva sopeutuminen Yrityksen toimintaympäristössä & uusiutuminen kehittämistarpeet Tavoitteena kannattava & hyödyllinen toiminta YRITYKSEN LIIKETOIMINTA Työelämälähtöinen, tutkintotavoitteinen koulutus Johto osaamisen lisääminen Henkilöstö yrityksissä Työprosessit ja työnjako Asiakkaat JET Oppisopimuskoulutus Verkostot Tulokset/tulostavoitteet YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN 1. Miten työelämätutkinnot tukevat yrityksen liiketoiminnan kehittymistä? 2. Miten työelämälähtöistä koulutusta tulisi kehittää, jotta se olisi yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta entistä tarkoituksenmukaisempaa?

20 19 3 TUTKINTOTAVOITTEINEN KOULUTUS TYÖELÄMÄSSÄ Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan koulutusta, joka tähtää pätevyyden antavaan tutkintoon. Tutkintotavoitteisuutta on perusteltu muun muassa työvoiman liikkuvuuden mahdollistajana. Suoritetun tutkinnon voidaan katsoa olevan työnantajalle viesti työntekijän osaamisesta ja siten tutkinto antaa työvoimalle parempia mahdollisuuksia siirtyä työpaikasta toiseen. (Vihervaara 2001, 54.) Tutkintotavoitteisella koulutuksella viitataan tässä tutkimuksessa työelämätutkintoihin, johon kuuluvat näyttötutkintoina suoritettavat ammatilliset perustutkinnot sekä ammatti ja erikoisammattitutkinnot. 9 Tutkintojen suorittamiseen valmistaudutaan ammatillisella lisäkoulutuksella tai oppisopimuskoulutuksella. 3.1 Näyttötutkinnot organisaation kehittämisen välineenä Työssä oppimisen haasteisiin pyritään vastaamaan työelämälähtöisillä näyttötutkinnoilla, jotka lukeutuvat tutkintotavoitteisen koulutuksen piiriin. Näihin työelämän kehittämisvälineinä toimiviin tutkintoihin voi valmentautua työelämässä, jossa ne myös suoritetaan. Ammattitaito osoitetaan näytöillä, ja niiden todentaminen tapahtuu riippumatta siitä, missä tutkinnon suorittaja on ammattitaitonsa hankkinut. Työssä oppimista ja tutkinnon suorittamista tukevat työyhteisö, työpaikkaohjaaja, esimies sekä koulutusorganisaation edustaja. Näiden tahojen kanssa yhteistyössä syntyvät opiskelijan henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja näyttösuunnitelma, joiden laatiminen aloitetaan opiskelijan osaamiskartoituksesta. Tarkoituksena on selvittää, mitä opiskelija koulutusprosessin alkaessa jo osaa sekä kehittämistä vaativat alueet. Näyttösuunnitelmassa hahmotellaan sitä, miten ammattitaito ja osaaminen parhaiten osoitetaan. Työtilanteet, joissa näytöt annetaan, tulisi järjestää mahdollisimman luontevissa olosuhteissa ja osana normaaleja työtehtäviä. Tavoitteena on osoittaa tutkinnon suorittamiseksi vaadittava osaaminen ja ammattitaito. Näyttötutkinnot suoritetaan yleensä valmistavan koulutuksen yhteydessä 10, ja opiskelijan velvollisuutena 9 Ammatilliset perustutkinnot vastaavat kolmivuotisia nuorten ammatillisia perustutkintoja, ja tutkinnon suorittaneet voivat toimia alan perustehtävissä. Perustutkintoja voi suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena, näyttötutkintona tai oppisopimuksella. Ammatti ja erikoisammattitutkinnot ovat aina näyttötutkintoja. 10 Vain alle kymmenen prosenttia tutkinnoista suoritetaan ilman valmistavaa koulutusta. (Www.oph.fi.)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

TutkintoInfo 19.10.2015

TutkintoInfo 19.10.2015 TutkintoInfo 19.10.2015 Näyttötutkintojärjestelmä Luotiin 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla & täydentävällä asetuksella Nykyinen asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1.8.2015 Tutkintorakenteet

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET Johdanko projekteja vai ihmisiä? Vai molempia? Miten saan ihmiset toimimaan tiiminä ja pysymään

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutus 30 op

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutus 30 op Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutus 30 op 8.10.2009 Kehittämispäällikkö, HM Sari Hanka Suunnittelija, KTM Tuula Vehmas HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Organisaation strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO osaamista monialaiseen työnjohtamiseen ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkintorakenne Tekniikan erikoisammattitutkinto on virallinen Opetushallituksen vahvistama erikoisammattitutkinto.

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Tapio Hietaranta AEL on Suomen suurin tekniikan lisäkouluttaja Muoviteknologia kouluttaa Taito -kurssit ja Insko -seminaarit Yrityskohtaiset räätälöidyt koulutukset

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Kumppanuus kehittää pankin toimintaa

Kumppanuus kehittää pankin toimintaa Kumppanuus kehittää pankin toimintaa Tarpeet Säästöpankkien henkilöstön kehittämisessä Säästöpankkiliiton ja Markkinointi-instituutin yhteistyönä syntyneet ratkaisut Mitä asiantuntija huomioi osuuttaan

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus NÄYTTÖTUTKINNOT 20 VUOTTA AJANKOHTAISTA AIKUISKOULUTUKSESTA Tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen (TUTKE 2) voimaan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot