TYÖELÄMÄTUTKINNOT PK YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ Case: Johtamisen erikoisammattitutkinto ja oppisopimuskoulutus
|
|
- Ilona Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖELÄMÄTUTKINNOT PK YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ Case: Johtamisen erikoisammattitutkinto ja oppisopimuskoulutus
2 Helsingin yliopisto Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia suunnittelija, YTM Anna Wlasoff Kesäkuu
3 2 Esipuhe Miten työelämälähtöiset tutkinnot toimivat yrityksen liiketoiminnan kehittäjänä? Entä miten työelämälähtöistä, tutkintotavoitteista koulutusta tulisi kehittää, jotta se paremmin palvelisi yrityksen tarpeita? Näihin kysymyksiin lähdettiin hakemaan vastauksia tämän tutkimuksen kautta. Tutkimuksen innoittajana toimi Koulutus ja kehittämiskeskus Palmeniassa vuosina järjestetty pk yritysten omistajayrittäjille ja esimiehille suunnattu Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET). Tutkimukseen otettiin vertailun vuoksi mukaan myös toinen osallistujaryhmä, joka koostui työelämätutkintoja yrityksensä kehittämisen välineenä käyttäneistä Hyvinkään oppisopimustoimiston pk yritysasiakkaista. Nopeat muutokset yritysten toimintaympäristössä sekä työelämässä edellyttävät jatkuvaa oman työn ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstön jatkuva oppiminen yrityksissä on yksi keskeisin ja merkittävin väline, jolla yritys voi kehittää osaamislähtöistä liiketoimintaansa. Työssä oppimisen haasteisiin pyritään vastaamaan työelämälähtöisillä näyttötutkinnoilla. Yritysten keskeisenä intressinä on taloudellisen hyödyn saaminen näyttötutkintojen suorittamisen kautta. Koulutus voi tuottaa yritykselle lisäarvoa vain, jos se vastaa yrityksen tarpeisiin. On tärkeää, että työelämälähtöiset tutkinnot mahdollisimman joustavasti vastaavat myös pk yritysten tarpeisiin. Pienten ja keskisuurten yritysten rooli niin työllistäjänä kuin kansantalouden edistäjänäkin on hyvin merkittävä ja niiden henkilöstön osaamisen kehittäminen näin ollen ensiarvoisen tärkeä kysymys. Pk yrityksille suunnattua Johtamisen erikoisammattitutkintoa lähti suorittamaan 19 esimiestä ja omistajayrittäjää Hyvinkään Riihimäen alueelta, Keski Uudeltamaalta ja pääkaupunkiseudulta. Koulutusprosessin anti koettiin hyväksi ja tutkimustulosten mukaan JET koulutusprosessilla samoin kuin oppisopimuskoulutuksella on kiistatta ollut positiivinen merkitys osallistujayrityksen liiketoiminnan kehittämisessä eri liiketoiminnan osa alueilla. Tutkinnon suorittamisella ei kuitenkaan havaittu olleen yhtä suurta merkitystä liiketoiminnan kehittämisessä kuin valmistavalla koulutuksella tai tutkintoon kuuluvalla kehittämisprojektilla. Suhteellisen pitkän pk yritysten esimiesten parissa tehdyn kehittämisprosessin aikana samoin kuin tämän tutkimuksen tuloksissakin on kuitenkin havaittavissa niitä käytännön ongelmia, joihin pk yrityksissä usein törmätään pitkäkestoisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen kanssa. Varsinkin mikroyrityksissä näyttötilanteiden arvioinnissa tarvittava työnantaja ja työntekijäedustus on haasteellista löytää, samoin kuin yhteistä aikaa näyttöjen arviointiin. Haasteita asettaa myös tutkinnonsuorittajalle nimettävän työpaikkaohjaajan motivoituminen ja sitoutuminen tehtäväänsä sekä ajankäyttöön liittyvät ongelmat. Osallistujayrityksen sitoutuminen tutkinnonsuorittamiseen on oleellinen tekijä ajankäyttöön ja motivaatioon liittyvissä asioissa. Oppilaitosten tutkinnonsuorittamiseen liittyvää ohjeistusta ja ohjausta tulee kehittää jatkuvasti opiskelijalähtöisempään suuntaan, jotta tutkinnonsuorittamiseen liittyvistä muodollisuuksista ei tule itsetarkoitusta tutkinnonsuorittajan ja hänen organisaationsa osaamisen kehittämisen kustannuksella. Hyvinkäällä OsaKe projektin suunnittelija, KM Anna Tolonen Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia
4 3 Sisällys 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS Yrityksen muuttuva toimintaympäristö OsaKe projekti ja johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Viitekehikon rakentuminen TUTKINTOTAVOITTEINEN KOULUTUS TYÖELÄMÄSSÄ Näyttötutkinnot organisaation kehittämisen välineenä Oppisopimuskoulutus organisaation kehittämisessä TYÖELÄMÄTUTKINNOT YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ Valmistavan koulutuksen ja johtamisen erikoisammattitutkinnon merkitys yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä Johtajana kehittyminen Henkilöstön kehittyminen Yrityksen kehittyminen JET koulutuksen hyödyt, haasteet ja kehittämistarpeet Oppisopimuskoulutuksen merkitys yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä Esimiehen kehittyminen Henkilöstön kehittyminen Yrityksen kehittyminen Oppisopimuskoulutuksen hyödyt, haasteet ja kehittämisen paikat Työpaikkaohjaus työelämälähtöisen koulutuksen haasteena Yhteenveto: Miten työelämätutkinnot tukevat yrityksen liiketoiminnan kehittymistä & miten työelämälähtöistä koulutusta tulisi yritysten näkökulmasta kehittää? LOPUKSI...59
5 4 1 JOHDANTO Työelämälähtöinen koulutus on tehokas väline henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen. Osaamisen kehittäminen kiinnittyy tiiviisti omiin työtehtäviin, mikä on tarkoituksenmukaista työorganisaation näkökulmasta. Työssä toimivalle väestölle on vaikeaa irrottautua kokopäiväopiskelijoiksi, jolloin työssä oppimisen tarve kasvaa. Pkyrityksissä 1 koulutukseen osallistumisen suurimpana esteenä saattaa olla työtehtävien järjestäminen ja hoitaminen koulutuksen aikana sekä riittävien taloudellisten resurssien puute. Osaamisen kehittäminen tulee kiinnittää jokapäiväisen työn ja kiireen lomaan. (Kokko ym. 2000, 8.) Oppiminen on siirtynyt ja siirtyy yhä enemmän formaalista (=muodollisesta) oppimisesta kohti informaalia (=ei muodollista) oppimista työpaikoilla (Lamppu 2004). Koulutus ja kehittämiskeskus Palmeniassa käynnistyi loppuvuodesta 2004 OsaKe Osaa ja kehitä oppisopimuksella pk yritysten koulutus ja kehittämisprojekti. Hankkeen ytimen muodosti pienten ja keskisuurten yritysten esimiehille ja omistajayrittäjille suunniteltu johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) koulutus, joka käynnistyi keväällä Koulutusprosessin tavoitteena oli suorittaa JET tutkinto näytöin. Valmistavan koulutuksen ja näyttöjen lisäksi koulutuskokonaisuus sisälsi oppimistehtäviä ja kehittämisprojektin, jotka olivat soveltavia, yritysten liiketoimintaa tukevia. Yritysten panostuksen johdon ja muun henkilöstön osaamisen kehittämiseen tulisi näkyä positiivisena liiketoiminnan kehittymisenä, jota voidaan arvioida taloudellisten ja toiminnallisten tunnuslukujen avulla. Tämä edellyttää, että tarjottavalla koulutuksella onnistutaan aidosti vastaamaan työelämästä nouseviin tarpeisiin. (Ks. esim. Kokko ym. 2000, 10, 59.) Koulutusjärjestelmää sekä koulutusta järjestävien tahojen toimintaa pyritään kehittämään juuri siten, että työelämän tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan riittävän joustavasti ja kattavasti. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahden ryhmän kautta, miten pk yritysten työelämälähtöinen koulutus on onnistunut vastaamaan työelämän ja yritysten tarpeisiin. Kohderyhminä ovat: 1 Tekesin (2007) mukaan pk yritykseksi luetaan yritys, jonka henkilöstön määrä on alle 250 henkilöä ja vuotuinen liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai tase enintään 43 milj. euroa laskettuna suosituksen edellyttämällä tavalla.
6 5 Henkilöt, jotka ovat osallistuneet edellä mainittuun Johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille koulutukseen sekä Hyvinkään oppisopimustoimiston pk yritysasiakkaat, jotka ovat käyttäneet tutkintotavoitteista oppisopimuskoulutusta organisaationsa kehittämisessä. Molemmissa ryhmissä työelämälähtöistä, tutkintotavoitteista koulutusta 2 on hyödynnetty pk yrityksen kehittämisen välineenä. Aineisto on kerätty kyselylomakkeilla sekä niitä täydentävillä haastatteluilla. Tutkimuksella etsitään tietoa työelämätutkintojen ja liiketoiminnan kehittymisen välisestä yhteydestä ja hyötysuhteesta. Kiinnostus kohdistuu kahteen kysymykseen: millä tavalla työelämätutkinnot onnistuvat tukemaan yrityksen liiketoiminnan kehittämistä sekä miten työelämälähtöistä koulutusta tulisi kehittää, jotta se olisi yrityksen näkökulmasta tarkoituksenmukaista? 2 Tässä tutkimuksessa työelämälähtöisellä, tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti ja erikoisammattitutkintoja, jotka suoritetaan näyttötutkintoina.
7 6 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten (ks. asiasanat liite 1) rooli niin työllistäjänä kuin kansantalouden edistäjänäkin on hyvin merkittävä. Kaikista yrityksistä Suomessa pkyrityksiä on 99,7%. Vuoden 2002 tietojen mukaan puolet kaikkien yritysten liikevaihdosta tuli pk yrityksistä ja ne työllistivät 61% koko suomalaisesta työvoimasta. (Ranta 2005, 9 11; ks. myös Lamppu 2004, ) Vuonna 2005 pk yritysten osuus yrityssektorin henkilöstöstä oli 52% ja liikevaihdosta 34% (Tilastokeskus 2006). Tämä keskeinen asema nostaa pk yritysten tietoisen ja aktiivisen kehittämisen kansantaloudellisesti tärkeäksi kysymykseksi. Innovatiivisen kansakuntamme status on olennaisella tavalla riippuvainen yritysten ja niiden henkilöstön hyvinvoinnin ja yhteistyön sekä tuottavuuden kehittämisestä. Jatkuvan uudistumisen ja kehittämisen luomat vaatimukset ovat osa yritysten arkea. Haasteena on tehdä kehittämisestä yrityksen sisäänrakennettu toimintatapa, joka liittyy luonnollisena osana jokaisen yrityksessä työskentelevän henkilön työtehtävien kokonaisuuteen. Koveneva kilpailu ja entisestään nopeutuvat muutokset tuovat yritykset tilanteeseen, jossa systemaattisesta kehittämisestä tulee niiden kiistaton elinehto. Kehittäminen ei kuitenkaan ole kaikissa yrityksissä ongelmatonta: etenkin pk yrityksissä taloudellisten ja henkilöstöresurssien puute saattavat aiheuttaa suuria esteitä kehittämistarpeisiin vastaamiselle. (Ranta 2005, 11 12; ks. myös Kokko ym. 2000, 8.) 2.1 Yrityksen muuttuva toimintaympäristö Työ ja elinkeinoelämän taustalla vaikuttaa nykyään jatkuva muutos, eivätkä yksittäiset organisaatiot voi pysähtyä paikoilleen. Organisaatioita ympäröivän maailman muuttuessa on ilmeistä, että yritysten on kyettävä vastaamaan ympärillä tapahtuviin muutoksiin. Tämä vaikuttaa merkittävällä tavalla myös yksittäisen työntekijän asemaan. Muutos ja epäjatkuvuus synnyttävät epävarmuutta, mikä puolestaan edellyttää jatkuvaa sopeutumista. Ainoaksi todelliseksi turvaksi työmarkkinoilla muodostuu oma osaaminen sekä kyky kokoaikaiseen uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Tapa tehdä työtä ja työn sisältö eivät enää ole muuttumattomia. (Ks. Ranta 2005, 11; Otala 2004, ) Yritysten avainsanoiksi muutosprosessissa nousevat muun muassa joustavuus sekä jokaisen oman työn ja osaamisen kehittäminen (emt ).
8 7 Yrityksen ympäristöt voidaan luokitella taloudelliseksi, poliittiseksi ja lainsäädännölliseksi, teknologiseksi, kilpailulliseksi, sosiaaliseksi sekä globaaliksi ympäristöksi. Näiden osaalueiden kokonaisuudesta rakentuvalla yrityksen toimintaympäristöllä ja siinä tapahtuvilla muutoksilla on keskeinen vaikutus yrityksen toimintaan ja menestymiseen. (Jylhä, Paasio & Strömmer 1997, ) Yritysympäristön muutosten voidaan ajatella liittyvän läheisesti työelämän muutoksiin yleensä. Työelämän muutoksista puhuttaessa viitataan samantyyppisiin taustalla vaikuttaviin tekijöihin kuin yritysympäristön muutoksista puhuttaessa. (Ks. Otala 1995, ) Muutoksesta on Otalan (2004, 10) mukaan tullut pysyvä olotila. Sen myötä jatkuvasta sopeutumisesta ja uusiutumisesta on tullut kaikkien yksilöiden ja organisaatioiden selviytymisen ja kehittämisen edellytys. Teknologian nopea kehitys ja automaatio, kansainvälistyminen sekä tavaroiden ja palvelujen tarjonnan ja kilpailun lisääntyminen ovat konkreettisia esimerkkejä muutoksesta. Lisäksi asiakkaat ovat tulleet entistä vaativammiksi ja haluavat sijoituksilleen todellista lisäarvoa. Jotta asiakkaan odotuksiin pystyttäisiin vastaamaan, tarvitaan kustannustehokkuutta, laatua sekä entistä enemmän osaamista. Yritysten sopeutumiskeinoina ovat olleet muun muassa isojen organisaatioiden pilkkominen pienempiin ja joustavampiin yksiköihin. Joustavuutta on pyritty lisäämään tiimityön avulla, tavoittelemalla itseohjautuvuutta johtamisen sijaan sekä korostamalla yksilöiden vastuuta ja valtuuksia oman työnsä kehittämisessä. Yrityksen toiminnan kokonaisuuden ymmärtäminen sekä muutokseen sopeutumisen kehittäminen yksilötasolla on nähty keinoina lisätä yrityksen reagointinopeutta. (Emt., ) Muutoksia yritysympäristössä ovat aiheuttaneet edellä mainittujen asioiden lisäksi mm. arvojen ja arvoperustan muutokset organisaatiorakenteiden muutokset vaateet oppivista organisaatioista uudet työskentelytavat töiden muuttuminen projektiluonteisiksi verkostoituminen työyhteisön ja sosiaalisen vuorovaikutuksen muutospaineet viestinnän ja kommunikaation merkityksen korostuminen tieto ja viestintäjärjestelmien kehittyminen etätyömahdollisuuden lisääntyminen työn ja vapaa ajan välisen rajan hämärtyminen sekä vaatimus jatkuvasta tietojen ja taitojen kehittämisestä
9 8 Nämä muutokset näyttäytyvät yrityksen näkökulmasta muutospaineina, mutta samalla ne tulisi nähdä uusina mahdollisuuksina sekä suuntaviittoina oman toiminnan ohjaamiseksi ja parantamiseksi. Yritysympäristön sekä työelämän muutokset toimivat virikkeinä henkilöstön monipuoliselle kehittämiselle. Henkilöstön kehittämisen tulee liittyä saumattomasti koko yrityksen kehittämisprosessin kokonaisuuteen, sillä osaava henkilöstö synnyttää tehokkaan ja tulosta aikaansaavan organisaation. (Järvinen 1996, ) Räsäsen (2001, 178) mukaan liiketoiminnan kehittäminen ei juuri koskaan voi olla vain sisäsyntyistä osaamisen kehittämistä itse valitulla uralla, vaan se on myös reagointia ulkoisiin paineisiin. 2.2 OsaKe projekti ja johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille Joulukuussa 2004 käynnistynyt OsaKe projekti ( ) on Etelä Suomen läänin alueella toteutettava pk yritysten ja niiden henkilöstön koulutus ja kehittämisprojekti. Projekti on suunnattu erityisesti Hyvinkää Riihimäen talousalueen, Keski Uudenmaan ja Kanta Hämeen pk yrityksille, ja se on Euroopan Unionin ja Etelä Suomen lääninhallituksen osarahoittama. Kokonaisuuden toteuttajana ja hallinnoijana toimii Helsingin yliopiston Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia Hyvinkäällä. Projektin tavoitteena on: kehittää kokonaisvaltaisesti alueen pk yritysten liiketoimintaosaamista, johtamista ja esimiestyötä tutkintotavoitteisen johtamiskoulutuksen sekä yrityskohtaisten kehittämisprojektien ja konsultoinnin avulla löytää uusia muotoja ja toteutustapoja pk yrityksissä tapahtuvaan työpaikkaohjaukseen ja työpaikkaohjaajien koulutukseen kehittää henkilöstön eläköitymiseen ja omistajayrittäjien sukupolvenvaihdokseen liittyviä osaamisen ja tiedon siirtämisen menetelmiä luoda prosessimaisesti etenevä kehittämismalli, jossa oppiminen tapahtuu työssä ja koulutustilaisuuksissa saaduista oivalluksista, jotka konkretisoituvat kehittämisprojektitehtävissä edistää yritysten verkottumista kehittämisprojektityöskentelyssä ja työpaikkaohjauksen järjestämisessä tukea pk yrityksiä työprosessien kehittämisessä ja uusien työtapojen löytämisessä OsaKe projektin ytimen muodostaa pk yrityksille suunnattu Johtamisen erikoisammattitutkinto koulutuskokonaisuus (JET). Pk yrittäjille ja esimiehille suunnattu johtamiskoulutusohjelma rakentui seuraavista osa alueista: valmistava koulutus 3 (14 opetuspäivää, kokonaisuuden kesto n. 1,5 vuotta, ks. dia 2) 3 Valmistava koulutus = esimiesvalmennus
10 9 liiketoiminnan kehittämistä tukevat koulutuspäivät etätehtävät ja etätyöskentely kehittämisprojektityöskentely ja kehittämisprojektien konsultointi workshop kokoontumiset eri teemojen ympärillä, vapaaehtoinen pienryhmätyöskentely 4 tutkinnon suorittaminen näytöin (vastaanottajana Hämeen ammattikorkeakoulu) Johtamiskoulutuskokonaisuuden (valmistava koulutus ja JET tutkinto) tavoitteena on ollut pk yritysten esimiestyön kehittäminen tarjoamalla tietoa, valmiuksia ja välineitä johtajuuden eri osa alueille kehittää johtamistaitoja ja parantaa työyhteisön toimivuutta. Valmistavan koulutuksen sisältö rakentui viiden eri pääteeman ympärille (ks. dia 2). Käsiteltyjä aiheita ovat olleet strateginen johtaminen henkilöstövoimavarojen johtaminen talous ja liiketoiminta markkinointi ja asiakkaat esimiestyön juridiikka (Ks. koulutuspäivien sisällöistä tarkemmin liite 2.) Lähiopetuspäivät ovat koostuneet asiantuntija alustuksista, käytännön esimerkeistä, ryhmätyöskentelystä, yrityskohtaisten kehittämisprojektien ja tutkinnon suorittamisen ohjauksesta. Etäopiskelujaksoilla osallistujat ovat työstäneet oppimistehtäviä sekä kehittämisprojektia. Lisäksi etätyöskentelyjaksojen aikana on laadittu osallistujien osaamiskartoitukset, henkilökohtaiset/yrityskohtaiset kehittämissuunnitelmat ja henkilökohtaiset näyttösuunnitelmat (HENSU) sekä toteutettu kehittämisprojektien konsultointia. Tutkinnon suorittamista varten osallistujat ovat antaneet näyttöjä omissa organisaatioissaan ja keränneet näyttökansiota arviointia varten. Kouluttajina valmentavassa koulutuksessa ovat toimineet eri alojen asiantuntijat liike elämästä, yliopistoista ja korkeakouluista. Diat 1&2 havainnollistavat yrityksen liiketoimintaprosessien ja johtamiskoulutusohjelman keskinäisiä kytkentöjä. 4 JET koulutusprosessin kokonaisuuteen sisältyneet workshopit toteutettiin seuraavien teemojen ympärillä: Tutkinnon suorittamisen workshop, Moodle verkko oppimisympäristön käyttö, liiketoimintasuunnitelma, riskienhallinta, rekrytointiosaamisen valmennus esimiehille sekä kehityskeskustelut. Workshop tapaamisiin sisältyi lähiopetuksen lisäksi etäopiskelua.
11 10 DIA 1. Yrityksen liiketoimintaprosessit. hankinta logistiikka tuotanto huolto laadunhallinta tutkimus suunnittelu tuotekehitys rekrytointi tilat laitteet Yrityksen liiketoimintaprosessit Toimitusprosessit Hallinto Tutkimus tuotekehittely Infrastruktuuri Asiakkuuden hallinta strategia johtaminen taloushallinto henkilöstöhallinto projektinhallinta sopimukset osaamisen johtaminen vienti ja verot asiakaspalvelu markkinointi myynti viestintä kilpailijat DIA 2. Johtamiskoulutusohjelman rakentuminen. Johtamiskoulutusohjelma 14 päivää kerran kuussa alk Pienryhmä työskentely Etätehtävät Henkilöstöjohtaminen 5 pv Juridiikka 1 pv Strategiat 1 pv Talous ja liiketoiminta 4 pv Markkinointi ja asiakkaat 3 pv Kehittämisprojektityöskentely JET tutkinto: Näyttöaineiston kokoaminen
12 11 Johtamisen erikoisammattitutkinto on tutkinnon perusteiden (Opetushallitus ) mukaan suunnattu sellaisille henkilöille, joilla on vankka käytännön kokemus johtamisesta. He voivat olla joko yksityisen tai julkisen sektorin organisaatioiden edustajia ja heillä tulee olla oman toimialansa, organisaationsa ja sen toiminnan vahva osaaminen sekä asiantuntemus. Tutkintoon liittyvien ammattitaitovaatimusten edellytyksenä on johtamisen kokonaisuuden hallinta ja tutkinnon suorittamisprosessissa johtaminen suunnataan sellaiseen johtamisen osa alueeseen, joka on tutkinnon suorittajan työtehtävien kannalta olennaista. Johtamistaitojen hallinta tulee osoittaa kattavasti. Kyvyt kokemusten arviointiin sekä kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun sekä uusien toimintatapojen käyttöönottoon tulee osoittaa näytöin 6 todellisissa työ ja johtamisympäristöissä. Tutkinnon suorittajalle on ennen näyttöjen antamista laadittava Opetushallituksen määräysten mukaan henkilökohtainen näyttösuunnitelma (HENSU). (Opetushallitus 2002.) Johtamisen erikoisammattitutkinto muodostuu kahdesta osasta: organisaation toiminnan ja johtamisen suunnittelu sekä toiminnan johtaminen Molemmat osat on suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinto on valmis. Kuvio 1 havainnollistaa näytöin suoritettavan johtamisen erikoisammattitutkinnon rakentumista sisällön ja keskeisten tavoitteiden osalta. Tavoitteena on sekä yksilön ja työyhteisön että organisaation kehittyminen tulivat voimaan uudet johtamisen erikoisammattitutkinnon perusteet, mutta Johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille perustui vanhemmille tutkinnon perusteille ( ). 6 Näyttö = tutkintotilaisuus. Tutkintotilaisuus käsitettä käytetään nykyisin aikuiskoulutuksen yhteydessä.
13 12 KUVIO 1. Tutkinnon osat ja niiden keskeiset osaamisalueet. Tutkinnon osat ja niiden keskeiset osaamisalueet Näyttö *omaa organisaatiota/työyhteisöä koskevien arviointien ja kehittämis ORGANISAATION TOIMINNAN suunnitelmien esittäminen JA JOHTAMISEN SUUNNITTELU *omia johtamistaitoja koskevien arviointien ja 1. Toimintaympäristön kehityksen kehittämissuunnitelmien esittäminen seuraaminen ja organisaation *aidot johtamiskäytännöt nykytilan arviointi *näyttökeskustelu 2. Tavoitteista sopiminen ja toimintasuunnitelman laatiminen 3. Oman johtamisosaamisen arviointi ja kehittämisen suunnittelu 4. Kehittämisprojektin suunnitelman Näyttö laatiminen *organisaation/työyhteisön aidot päivittäiset johtamistilanteet *omien johtamistaitojen kehittymisen TOIMINNAN JOHTAMINEN esittäminen 1. Organisaation toiminnan *kehittämisprojektin toteutuksen johtaminen ja kehittäminen esittäminen 2. Oman toiminnan ja *näyttökeskustelu johtamistaitojen kehittäminen 3. Kehittämisprojektin johtaminen Yksilö kehittyy Työyhteisö kehittyy Organisaatio kehittyy Lähde: Opetushallitus 2002, Johtamisen erikoisammattitutkinto. Tutkinnon perusteet. Johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille koulutuskokonaisuuteen sisältyy yrityskohtainen kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on yrityksen liiketoiminnan kehittäminen. Kehittämistyöhön on ollut tarjolla konsultointia koulutuksen järjestäjien toimesta. Dia 3 havainnollistaa kehittämistyöskentelyn vaiheita. Kehittämisprojektin teeman valinnassa keskeistä on ollut pohtia sitä, mikä aihealue on merkityksellinen yrityksen liiketoiminnan kehittämisen prosessissa.
14 13 DIA 3. Kehittämisprosessi: kehittämisprojektityöskentelyn eteneminen. Kartoitus lomakkeet, kevät 2005 Haastattelut kevät 2005 Kehittämiskohteen valinta Koulutuksen sisällön tarkennus Kehittämissuunnitelma Kehittämisen toteutus Raportointi Ohjaus ja tuki kehittämiseen Kehittämisprojektien aiheiden suunnittelu aloitettiin heti koulutuksen käynnistyessä. Kussakin osallistuvassa yrityksessä laadittiin lähtötason kartoitukset sekä yritys että henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat. Suunnitelmat käytiin keskustellen läpi yrityskohtaisissa tapaamisissa, kun Palmenian edustaja vieraili yrityksissä. Keskusteluissa kehittämisprojektiaiheet tarkentuivat entisestään. Esimiesvalmennuksen sisältöä tarkennettiin yrityksistä nousevien kehittämistarpeiden pohjalta. Kehittämisprojektiaiheet liittyivät mm. organisaatiomuodon ja toimintaprosessien kehittämiseen, henkilöstön kehittämiseen, markkinoinnin, myynnin ja johtamisen kehittämiseen sekä uusien toimintamallien/työkalujen käyttöönottoon. Osallistujat laativat kehittämisprojektiaiheistaan suunnitelman, jota kommentoitiin koulutuksen järjestäjien toimesta. Suunnitelman mukaisesti osallistujat veivät kehittämisprojekteja yrityksissään eteenpäin, ja prosessin aikana koulutuksen järjestäjät tarjosivat kehittämiseen konsultointia. Projektitöiden konsultteina toimivat koulutuksen järjestäjän edustajat Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä Koulutus ja kehittämiskeskus
15 14 Palmeniasta. Konsultoinnin hyödyntäminen oli pääasiassa osallistujien oman aktiivisuuden varassa. Tarjolla olevan konsultoinnin lisäksi osallistujien omalla työyhteisöllä (työpaikkaohjaaja/sparraaja, esimies, muu työyhteisö) oli merkittävä rooli kehittämisprojektitöiden sisällöllisessä ohjaamisessa. Koulutusprosessin päättyessä, kehittämisprojektit raportoitiin tutkinnon perusteiden vaatimusten mukaisesti. OsaKe projektia ja siihen sisältyvää pk yrityksille suunnattua johtamiskoulutusta markkinoitiin kohderyhmälle seuraavilla tavoilla: esitepostitukset, sähköpostimarkkinointi, puhelinmarkkinointi, yrityskäynnit, tiedotustilaisuudet, lehtiilmoitukset sekä Palmenian verkkosivut. Markkinointi painottui kevääseen 2005, jolloin yrityksiä rekrytoitiin JET koulutukseen. Laajennettua tiedottamista on toteutettu niistä koulutuspäivistä, jotka ovat olleet avoimia kaikille, myös JET koulutusryhmän ulkopuolisille, yrityksille ja yksityisille henkilöille. Koulutukseen haettiin ensisijaisesti osallistujia teknisen alan yrityksistä sekä asiantuntijapalveluita tuottavista yrityksistä. Koulutukseen osallistuneet edustivat sosiaali ja terveyspalvelu, huolto ja korjauspalvelu, energia ja sähköalan, myyntityön, koulutuksen ja konsultoinnin sekä telepalveluiden yrityksiä. Pääasiallisina toimintoina osallistujayrityksissä olivat myös tukkukauppa, atk palvelut ja laitteet, kiinteistön hallinnointi, informaatiopalvelut, automaatioasennukset sekä autotarvike ja varaosatukku. Yritysten koot vaihtelivat kahden hengen yrityksistä yli 200 hengen yrityksiin. Myös liikevaihdon mukaan tarkasteltuna yritykset olivat erikokoisia liikevaihdot olivat ja 29 milj. euron välillä. Osallistujissa oli mukana sekä omistajayrittäjiä että esimiehinä toimivia henkilöitä. Monissa koulutukseen mukaan lähteneissä yrityksissä käynnissä olevat tai suunnitellut muutokset olivat oleellisia syitä koulutukseen osallistumisen taustalla. Koulutuksesta lähdettiin hakemaan välineitä mm. yrityksen sukupolvenvaihdokseen tai kasvutavoitteisiin. 2.3 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kuten edellä on tuotu esiin, osaamisen kehittäminen ja uuden oppiminen ovat merkittäviä välineitä yrityksen liiketoiminnan kehittämisen prosessissa. Tieto vanhenee nopeasti, eikä mikään yritys voi hyötyä taloudellisesti jäämällä täysin oppimiseen liittyvien
16 15 kehitystrendien ulkopuolelle. Uuden oppiminen avaa mahdollisuuksia yrityksen ja sen liiketoiminnan monipuoliseen kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää: Millä tavalla työelämätutkinnot onnistuvat tukemaan yrityksen liiketoiminnan kehittämistä? Tähän kysymykseen haetaan vastausta tarkastelemalla sitä, millaisia välineitä yrityksen johto ja henkilöstö ovat saaneet JET koulutuksesta sekä oppisopimuskoulutuksesta oman työnsä ja koko organisaation kehittämiseen, millä tavalla organisaation keskeiset päämäärät ovat muuttuneet sekä mitä konkreettisia toimia yrityksessä on koulutuksen myötä tehty. Kiinnostava kysymys on myös se, mitä yrityksen tulostavoitteelle on JET koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen vaikutuksesta tapahtunut. Koska koulutus on vasta päättynyt, ei voida toistaiseksi tarkastella sitä, onko koulutuksella ollut vaikutusta yrityksen liikevaihtoon todellisuudessa. Toiseksi tutkimuksella haetaan vastausta kysymykseen: Miten työelämälähtöistä koulutusta tulisi kehittää, jotta se olisi yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kannalta entistä tarkoituksenmukaisempaa? Tutkimusaineisto on kerätty kahdelta ryhmältä kyselylomakkeilla ja haastatteluilla. Kohderyhminä ovat Johtamisen erikoisammattitutkinto pk yrityksille koulutuksen osallistujat sekä Hyvinkään oppisopimustoimiston kanssa yhteistyössä haetut yritykset, joissa on käytetty tutkintotavoitteista oppisopimuskoulutusta organisaation kehittämisen välineenä. Näin rakennetun tutkimuksen kohderyhmän myötä kyselylomake 7 toimitettiin yhteensä 31 vastaajalle. Molemmat ryhmät ovat käyttäneet työelämälähtöisiä näyttötutkintoja yrityksensä kehittämisessä. JET koulutukseen osallistuneet ovat vastanneet kyselyyn itse, kun taas oppisopimuskoulutusta hyödyntäneistä yrityksistä vastaajana toimii yrityksen toimitusjohtaja tai muu vastaava henkilö 8. Kyselylomakkeita laadittiin kolme erilaista versioita: JET koulutusohjelman osallistujille, kyseisen koulutusohjelman alkuvaiheessa keskeyttäneille sekä oppisopimuskoulutusta käyttäneille pk yrityksille. Kyselylomakkeet ovat tämän raportin liitteinä 3 5. Kyselylomakkeet ovat pääosin samanlaisia. JET koulutusprosessin keskeyttäneiden henkilöiden kyselyvastaukset on huomioitu muiden JET vastausten yhteydessä. 7 Kyselylomakkeet laadittiin www pohjaisella Webropol sovelluksella, jonka kautta lomakkeet toimitettiin vastaajien sähköpostiin ja vastaukset kerättiin sähköisesti. 8 Osa näistäkin henkilöistä on suorittanut tai suorittaa parhaillaan työelämälähtöistä tutkintoa näytöin.
17 16 Kyselylomakkeilla perehdyttiin koulutuksen ja yrityksen liiketoiminnan kehittymisen väliseen suhteeseen usean eri osa alueen kautta. Liiketoimintaan liittyvinä teemoina tarkasteltiin: johdon kehittymistä henkilöstön kehittymistä työprosessien ja työnjaon kehittymistä asiakassuhteiden kehittymistä maineen ja verkostoitumisen kehittymistä sekä taloutta koskevia tavoitteita ja muutoksia niissä Johdon kehittymisessä kysyttiin, millä tavalla johtajan ominaisuudet vahvistuivat työelämälähtöisen koulutuksen myötä. Henkilöstöä koskien mielenkiinto kohdistui siihen, näkyikö kouluttautuminen koko henkilöstön tasolla, ts. oliko koulutus koko henkilöstön yhteinen projekti ja laajeniko osaaminen koulutuksen myötä yhdeltä henkilöltä muille organisaation jäsenille. Työprosessien ja työnjaon kehittymisen yhteydessä oltiin kiinnostuneita koulutuksen vaikutuksista yrityksen visioon ja strategiaan, työprosessien seuranta ja arviointimenetelmiin, työnjakoon, uusiin työmenetelmiin sekä ydinasioihin keskittymiseen. Asiakkuuksiin liittyen kysymykset koskivat toiminnan asiakaslähtöisyyttä, asiakaspalvelun laadun ja asiakastyytyväisyyden parantumista, valmiin tuotteen/palvelun laadun parantumista, yrityksen markkinoinnin tehostumista sekä asiakaskunnan laajentumista. JET koulutukseen osallistuneiden kyselylomakkeella kysyttiin lisäksi valmistavan koulutuksen, kehittämisprojektityöskentelyn sekä näyttöjen antamisen merkitystä liiketoiminnan kehittämiselle. Valmistava koulutus pilkottiin kyselylomakkeella yksittäisiksi koulutuspäiviksi, ja niiden pohjalta pyydettiin arvioita siitä, minkä verran eri teemat ovat tuoneet yritykseen merkittävää tietoa liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Kyselylomakkeen hahmottelun taustana käytettiin johtamisen erikoisammattitutkinnon valmistavan koulutuksen teemoja sekä liiketoimintaa koskevaa kirjallisuutta. Johtamisen erikoisammattitutkinnon tavoitteina on yksilön, työyhteisön ja koko organisaation kehittyminen (ks. kuvio 1). Siten kyselylomakkeet ja haastattelurunko on rakennettu myös nämä tavoitteet silmällä pitäen. Liitteestä 6 selviää toimitettujen kyselylomakkeiden ja saapuneiden vastausten määrät. Vastausprosentiksi saatiin 84 (ks. kahden vastaajaryhmän erittely liitteestä 6).
18 17 Tutkimuksen empiiristä aineistoa täydennettiin haastatteluilla, jotta kyselyn vastauksia voitiin syventää keskustelun kautta. JET koulutukseen osallistuneita henkilöitä pyrittiin valikoimaan haastatteluihin siten, että mukana olisi kooltaan erilaisia yrityksiä. Mukaan haluttiin näyttötutkinnon suorittavia henkilöitä sekä heitä, jotka päättivät koulutuksen kuluessa jättää tutkinnon suorittamatta ja osallistuivat vain valmistavaan koulutukseen sekä kehittämisprojektityöskentelyyn. Oppisopimusyrityksistä yhdeksän kymmenestä osallistui haastatteluun. Alkuperäisenä tavoitteena oli haastatella kymmenen JET koulutuksen osallistujaa, mutta kahdeksan haastattelua toteutui. Haastatteluja oli siten yhteensä 17 (ks. liite 6). 2.4 Viitekehikon rakentuminen Liiketoiminnan keskeisimmät periaatteet ovat kannattava ja hyödyllinen toiminta sekä näiden yhdistyminen erilaisissa prosesseissa. Liiketoiminnan pyrkimyksenä on voiton ansaitseminen asiakkaita palvelemalla. Liiketoiminta muodostuu toisiaan täydentävistä toiminnoista ja liiketoiminnan edellytyksenä on, että yrityksellä on potentiaalia tiettyjen perustoimintojen luotettavaan ja toistuvaan suorittamiseen. Yhtä tärkeää liiketoiminnassa on lisäksi muutos ja luovuus sekä uusien ja ainutkertaisten toimintatapojen organisoiminen. (Räsänen 2001, 10;29.) Hätösen (1998, 7) mukaan tähän haasteeseen voidaan vastata henkilöstön kehittämisellä. Henkilöstön suunnitelmallinen kehittäminen ja kouluttaminen takaavat, että yrityksen käytössä on nyt ja tulevaisuudessa osaavia toimijoita. Kouluttamisen tulee aina perustua ennakkoon todettuun tarpeeseen ja kouluttamisella tulee olla selkeät tavoitteet. Yrityksen liiketoiminnan tavoitteiden tulee olla koulutukseen lähdön syy. (Ks. Järvinen 1996, 76.) Henkilöstön jatkuva oppiminen on yksi keskeisin ja merkittävin kehitysmekanismi, kun yritys rakentaa osaamislähtöistä liiketoimintaa (ks. esim. Räsänen 2001, 150; 165.) Tässä tutkimuksessa pk yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen kohdistuva kiinnostus onkin juuri koulutuksen ja osaamisen lisäämisen kautta tapahtuvassa kehittämisessä. Oleellista on huomata, että koulutuksen vaikutus liiketoiminnan kehittämiseen riippuu kyvyistä hyödyntää uutta osaamista. Pelkkä koulutus tai tutkinto ei ole riittävä yrityksen
19 18 liiketoimintaa hyödyttävä väline, vaan osaaminen tulee pystyä siirtämään käytännön toimintaa hyödyttäviksi prosesseiksi. (Ks. emt., 177.) Tutkimuksen viitekehys hahmottuu yritysympäristön muutosten (ks. luku 2.1) muutoksiin sopeutumisen välttämättömyyden yritysten kehittämistarpeiden sekä työelämälähtöisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen kautta Rakennetulla viitekehyksellä (kuvio 2) voidaan havainnollistaa tutkimuksen tavoitetta. KUVIO 2. Tutkimuksen viitekehys. YRITYKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Muutokset yrityksen Jatkuva sopeutuminen Yrityksen toimintaympäristössä & uusiutuminen kehittämistarpeet Tavoitteena kannattava & hyödyllinen toiminta YRITYKSEN LIIKETOIMINTA Työelämälähtöinen, tutkintotavoitteinen koulutus Johto osaamisen lisääminen Henkilöstö yrityksissä Työprosessit ja työnjako Asiakkaat JET Oppisopimuskoulutus Verkostot Tulokset/tulostavoitteet YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN 1. Miten työelämätutkinnot tukevat yrityksen liiketoiminnan kehittymistä? 2. Miten työelämälähtöistä koulutusta tulisi kehittää, jotta se olisi yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta entistä tarkoituksenmukaisempaa?
20 19 3 TUTKINTOTAVOITTEINEN KOULUTUS TYÖELÄMÄSSÄ Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan koulutusta, joka tähtää pätevyyden antavaan tutkintoon. Tutkintotavoitteisuutta on perusteltu muun muassa työvoiman liikkuvuuden mahdollistajana. Suoritetun tutkinnon voidaan katsoa olevan työnantajalle viesti työntekijän osaamisesta ja siten tutkinto antaa työvoimalle parempia mahdollisuuksia siirtyä työpaikasta toiseen. (Vihervaara 2001, 54.) Tutkintotavoitteisella koulutuksella viitataan tässä tutkimuksessa työelämätutkintoihin, johon kuuluvat näyttötutkintoina suoritettavat ammatilliset perustutkinnot sekä ammatti ja erikoisammattitutkinnot. 9 Tutkintojen suorittamiseen valmistaudutaan ammatillisella lisäkoulutuksella tai oppisopimuskoulutuksella. 3.1 Näyttötutkinnot organisaation kehittämisen välineenä Työssä oppimisen haasteisiin pyritään vastaamaan työelämälähtöisillä näyttötutkinnoilla, jotka lukeutuvat tutkintotavoitteisen koulutuksen piiriin. Näihin työelämän kehittämisvälineinä toimiviin tutkintoihin voi valmentautua työelämässä, jossa ne myös suoritetaan. Ammattitaito osoitetaan näytöillä, ja niiden todentaminen tapahtuu riippumatta siitä, missä tutkinnon suorittaja on ammattitaitonsa hankkinut. Työssä oppimista ja tutkinnon suorittamista tukevat työyhteisö, työpaikkaohjaaja, esimies sekä koulutusorganisaation edustaja. Näiden tahojen kanssa yhteistyössä syntyvät opiskelijan henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja näyttösuunnitelma, joiden laatiminen aloitetaan opiskelijan osaamiskartoituksesta. Tarkoituksena on selvittää, mitä opiskelija koulutusprosessin alkaessa jo osaa sekä kehittämistä vaativat alueet. Näyttösuunnitelmassa hahmotellaan sitä, miten ammattitaito ja osaaminen parhaiten osoitetaan. Työtilanteet, joissa näytöt annetaan, tulisi järjestää mahdollisimman luontevissa olosuhteissa ja osana normaaleja työtehtäviä. Tavoitteena on osoittaa tutkinnon suorittamiseksi vaadittava osaaminen ja ammattitaito. Näyttötutkinnot suoritetaan yleensä valmistavan koulutuksen yhteydessä 10, ja opiskelijan velvollisuutena 9 Ammatilliset perustutkinnot vastaavat kolmivuotisia nuorten ammatillisia perustutkintoja, ja tutkinnon suorittaneet voivat toimia alan perustehtävissä. Perustutkintoja voi suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena, näyttötutkintona tai oppisopimuksella. Ammatti ja erikoisammattitutkinnot ovat aina näyttötutkintoja. 10 Vain alle kymmenen prosenttia tutkinnoista suoritetaan ilman valmistavaa koulutusta. (
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotOppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI
Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotParempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehille suunnattu liiketoiminnan erikoisammattitutkinto KEAT01. Kuva: Reetta Helin
Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehille suunnattu liiketoiminnan erikoisammattitutkinto Kuva: Reetta Helin KEAT01 Kaupan esimiehille suunnattu liiketoiminnan erikoisammattitutkinto
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotOPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
LisätiedotTutkintoInfo 19.10.2015
TutkintoInfo 19.10.2015 Näyttötutkintojärjestelmä Luotiin 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla & täydentävällä asetuksella Nykyinen asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1.8.2015 Tutkintorakenteet
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotKirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda
Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto 12.12.2018 Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Ammatillinen koulutus Liiketoiminnan perustutkinto 180, merkonomi:
Lisätiedot14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,
Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotParempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen. erikoisammattitutkinto. Kuva: Reetta Helin
Kuva: Reetta Helin Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO/ KAET06 Kenelle Kaupan esimiehen erikoisammattitutkintoon valmistava
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotParempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen. erikoisammattitutkinto. Kuva: Reetta Helin
Kuva: Reetta Helin Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO/ KAET05 Kenelle Kaupan esimiehen erikoisammattitutkintoon valmistava
LisätiedotTULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen
TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi
LisätiedotCase: Nuori hyvinvointipalveluyritys
Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Yritys erikoistunut yritysten työhyvinvointipalveluihin. Tavoitteena kirkastaa oma liikeidea ja erottua muista palveluntarjoajista. Analyysin (1pv 220 + alv) mukaiset
LisätiedotJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen
JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 JOHTAMISEN ERKOISAMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN
LisätiedotYleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus
Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotNäyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi
Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin
LisätiedotKaupan lähiesimieskoulutus
Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu
LisätiedotTervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!
OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään
Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista
LisätiedotTyömarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut
Lisätiedot10 askelta onnistumiseen
Askelia yrityksen uudistamiseen, osaamisen kehittymiseen ja yrittäjyyden lisäämiseen 10 askelta onnistumiseen Veli-Matti Lamppu 22.5.2018 Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen
LisätiedotPirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -
Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten
LisätiedotLiiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO
Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 30.1.2013 yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus Sisältö Tutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisena peruskoulutuksena
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotSAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari
SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen
LisätiedotHyvät eväät ETEENPÄIN
Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotSähköisen markkinoinnin koulutusohjelma, Markkinointiviestinnän ammattitutkinto markkinointiassistentin osaamisala
Sähköisen markkinoinnin koulutusohjelma, Markkinointiviestinnän ammattitutkinto markkinointiassistentin osaamisala 24.4.2018 14.5.2019 Oppilaitos: Ajankohta: Aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto
LisätiedotJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen
JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotMuokkaa lomaketta [ PRIIMA itsearviointilomake: Oppisopimuskoulutuksen edellytys...
Sivu 1/5 13vastaukset Tiivistelmä Näytä vastaukset kokonaisuudessaan Vastaajan tiedot Heli Mattila, Keuda oppisopimuskeskus, Koulutussuunnittelija Satu Matikainen Keudan oppisopimuskeskuskoulutussihteeri
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotKOULUTUS TEKEE HYVÄÄ.
KOULUTUS TEKEE HYVÄÄ. - myös oppisopimuksella IDEOITA JA INNOSTUSTA TULEVAISUUTEEN: WWW.SAKKY.FI OPPISOPIMUS LYHYESTI Opiskelu painottuu työn tekemiseen, tarvittaessa osaamista täydennetään oppilaitoksessa
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotHyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi
Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto
LisätiedotLIITE 1 - KOULUTUSPALVELUN LAADULLISET EHDOT OMN/140/ / TIETOPUOLINEN KOULUTUS JA NÄYTTÖTUTKINNON JÄRJESTÄMINEN
TIETOPUOLINEN KOULUTUS JA NÄYTTÖTUTKINNON JÄRJESTÄMINEN Tässä palvelukuvauksessa määritellään tutkinnon tavoitteet, toimintatavan kuvaukset sekä palvelutasovaatimukset. Hankintasopimuksessa edellytetään
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA
1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille
11.5.2011 Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille Pasi Kankare, Opetushallitus Oppisopimusten määrän kehitys Oppisopimuskoulutuksella koko tutkinnon
LisätiedotARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma
LisätiedotMaahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen
Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI 26.1.2018 Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto 26.1.2018 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus www.takk.fi
LisätiedotLaatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017
Laatu ratkaisee Tukimateriaalia Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työpajan Laatu ratkaisee tukimateriaalia Osaamisperusteiset tutkinnon perusteet ja koulutukset
LisätiedotJohtaminen ja yritysjohtaminen osaamistarjotin samiedu.fi
Johtaminen ja yritysjohtaminen osaamistarjotin 1.8.2019-31.12.2019 Tervetuloa opiskelemaan Ammattiopisto SAMIeduun! Tähän esitteeseen olemme koonneet johtamisen ja yritysjohtamisen opintokokonaisuuksia
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotUusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
LisätiedotKaupan lähiesimieskoulutus
Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS
Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET
Lisätiedottyöpaikkaohjaajan opas
työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia
LisätiedotTyöelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?
Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja
LisätiedotAJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos
AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja
LisätiedotAjankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös
LisätiedotTieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto. Reija Piilola Kirjastoautopäivät Jyväskylä
Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Kirjastoautopäivät Jyväskylä 11.8.2018 Ammattitutkinto Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista,
LisätiedotAmmattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän
LisätiedotAikuisten ammatilliset näyttötutkinnot
Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
LisätiedotTUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA
TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO osaamista monialaiseen työnjohtamiseen ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkintorakenne Tekniikan erikoisammattitutkinto on virallinen Opetushallituksen vahvistama erikoisammattitutkinto.
LisätiedotOPPISOPIMUS ESEDU / Oppisopimuspalvelut / AT
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus www.oppisopimus.fi 21.11.2018 ESEDU / Oppisopimuspalvelut / AT 1 Mitä oppisopimuskoulutus on? Oppisopimuskoulutus on työssä tapahtuvaa ammatillista koulutusta, jota
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV
TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotLisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja
Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu
Lisätiedot