YKSI MAAKUNTA, MONTA NÄKÖKULMAA IV

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKSI MAAKUNTA, MONTA NÄKÖKULMAA IV"

Transkriptio

1 YKSI MAAKUNTA, MONTA NÄKÖKULMAA IV ARTIKKELEITA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ Jukka Mikkonen - Päivi Pulkkinen (toim.) PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A166*27

2

3 YKSI MAAKUNTA, MONTA NÄKÖKULMAA IV ARTIKKELEITA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ Toimittaneet Jukka Mikkonen - Päivi Pulkkinen PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A166 * 27 ISBN ISSN

4

5 ALUKSI Yksi maakunta, monta näkökulmaa IV, artikkeleita Päijät-Hämeestä on suunnattu maakunnan ja kuntien päättäjille, ammatissaan tai opinnoissaan aluetta koskevaa tietoa tarvitseville sekä muille maakunnan asioista kiinnostuneille. Julkaisu sisältää tällä kertaa viisi hieman aikaisempaa pidempää asiantuntija-artikkelia aihepiireistä, jotka ovat julkaisuhetkellä ajankohtaisia Päijät-Hämeessä: luonto, yrittäjyys, liikenne, maankäyttö ja hallinto. Julkaisun lopussa on tilastoosio, johon on koottu artikkeleiden aiheisiin liittyvää tietoa maakunnasta. Julkaisun rahoittivat Päijät-Hämeen liitto ja Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus, ja sen toimittivat tutkimuspäällikkö Jukka Mikkonen ja erikoissuunnittelija Päivi Pulkkinen. Tilasto-osion laati Päijät-Hämeen Verkkotietokeskus. Julkaisun taittoi visuaalinen suunnittelija Maaret Monola. Julkaisun toimittajat kiittävät kirjoittajia ja muita julkaisun tekoon osallistuneita. Toivomme, että julkaisu lisää kiinnostusta Päijät-Hämeen maakuntaa kohtaan. Julkaisu on saatavissa myös sähköisenä TKK Lahden keskuksen julkaisusarjassa sekä Verkkotietokeskuksen ja Päijät- Hämeen liiton internet-sivuilla seuraavissa osoitteissa: ja

6 SISÄLLYSLUETTELO Seija Nerg Luontoympäristö Päijät-Hämeen vetovoimatekijänä 7 Timo Pihkala Päijäthämäläinen yrittäjyys - maakunnallinen ilmiö vai poikkeuksellisten yksilöiden puuhaa? 15 Reijo Helaakoski Liikennejärjestelmäsuunnitelma linjaa Päijät-Hämeen liikennepolitiikkaa vuoteen 225 saakka 2 Raimo Airamo Maankäytön yhteistyötä 5 vuotta yleispiirteisellä tasolla Lahden kaupunkiseudulla 25 Sari Hänninen Kuntapäättäjänä Paras-hankkeen tiimellyksessä 35 Tilastot 4 6

7 LUONTOYMPÄRISTÖ PÄIJÄT-HÄMEEN VETOVOIMATEKIJÄNÄ Seija Nerg Suunnitteluinsinööri Lahden kaupunkisuunnittelussa Suomalainen luontoympäristö ja luonnonmaisemat ovat luonnonvaroja, joita kannattaa vaalia. Asukaskyselyissä ja strategioissa nämä nostetaan tärkeiksi viihtyisyystekijöiksi, mutta käytännössä erilaiset rakennushankkeet usein jyräävät ne mataliksi. Päijät-Hämeen taajamista löytyy luontoympäristöjä, joita tulisi enemmän käyttää vetovoimatekijöinä ja samalla keinoina erottautua muista keskuksista. Maakunnan asukkaista suurin osa asuu taajamissa, joten luontoympäristö on siellä erityisen tärkeää. On tehty erilaisia selvityksiä kuten asumisesta, liikenteestä, kulttuurikohteista, perinne- ym. maisemista, kasveista, linnuista, harjuista, kallioista jne., mutta kokonaisvaltainen ja poikkitieteellinen luontomiljöön erityispiirteiden analyysi tietääkseni puuttuu. Päijät-Hämeestä sellainen kannattaisi tehdä ja olen vakuuttunut siitä, että aineksia löytyy nostamaan Päijät-Häme monipuolisen ja ainutlaatuisen luonnonympäristönsä vuoksi, jos ei maailmankartalle, niin ainakin kirkkaasti Suomen kartalle. Järvi-Suomen portti, Lahti. 7

8 Luontoympäristöllä monta tehtävää Ihmisen suhde luontoon on jatkuvasti muuttunut. Alussa ihminen oli kokonaisuuteen kuuluva ja osa luontoa, mutta sittemmin yhdyskuntien kehitys on merkinnyt alkuperäisen luonnon asteittaista tuhoutumista. Tämä kehityksen loppupää on jo kauan sitten saavutettu ihmiskunnan vanhimmissa sivistyskeskuksissa. Suomessa on vielä jäljellä moneen muuhun maahan verrattuna paljonkin alkuperäistä tai ainakin suhteellisen koskematonta luontoa. Mutta kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa olemme mekin päässeet niin pitkälle, että luonnon ja maiseman suuret piirteet ja tasapaino on usein rikottu. Luonnon ystävän on kulttuurimaisemassa tyydyttävä luonnon sirpaleiden ja pienoismaailmojen tarkasteluun. Harmonian saavuttaminen luonnonmaiseman ja kaupungin rakenteen välillä ei ole kapeasti kaupunkisuunnittelun tehtävä, vaan ennen kaikkea meidän kaikkien sosiaalinen tehtävä. Suomalaiset ulkoilevat mieluiten metsässä. Taajamien lähialueet joutuvat alttiiksi kovalle kulutukselle. Kaavoituksessa kuitenkin metsien ulkoilu- ja virkistyskäyttö on tärkeysjärjestyksessä listattu loppupuolelle. Puustoiset alueet vaikuttavat parantavasti paikallisilmastoon lisäämällä kosteutta, tasaamalla lämpöoloja ja toimimalla tuulensuojana. Eikä vähiten vihreätä massaa tarvita biologisina suodattimina ja hiilidioksidinieluina nykyisessä ilmastomuutosprosessissa. Puustoa käytetään myös ympäristön teknisenä osana jakamaan ja rajaamaan alueita sekä meluesteenä. Luonnonmukaisen metsikön hoitokustannukset ovat noin kymmenesosa kokonaan istutetun viheralueen hoidosta. Joissakin tapauksissa metsät ovat vetovoimaisia esim. erityisten luonnonolosuhteidensa, näköalojensa tai monipuolisen eläimistönsä takia. Nämä alueet ovat jo rakennuslainsäädännön perusteella itsestään selviä taajamien viheraluejärjestelmän osia niiden koosta ja sijainnista riippumatta. Tällaisia alueita löytyy paljon Päijät-Hämeestä. Kestävän kehityksen kunta hoitaa omia metsiään mahdollisimman luonnonmukaisesti. Maisema ja paikallisen luonnon erityispiirteet ovat kunnan arvokkainta omaisuutta. Suojelualueiden perustamisen lisäksi voidaan sekä kaavoituksen keinoin että metsänhoidollisin menetelmin vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Nykyisin kuitenkin luontovahvuutta heikennetään jatkuvasti siellä, missä ihmisetkin asuvat eli taajamissa, missä jokainen kaunis niemi ja notko ovat gryndereiden haluamaa rakennusmaata. Metsäympäristö on ehtymätön henkisen rikkauden, kauneuden ja luovuuden lähde Taajamien julkiset rakentamattomat tilat (luontoympäristö) eivät ole oleellisia ainoastaan taajamien ekologian, visuaalisen kauneuden, kaupunkisuunnittelun ja terveellisen ilmaston takia, vaan ne tarjoavat asukkaille myös mahdollisuuden tyydyttää irrationaalisia toiveita, joista tärkeimpiä on tarve kokea tai kuvitella villi ja kesyttämätön luonto 8

9 vastapainona tekniselle ja suunnitellulle kaupunkiympäristölle. Luonnosta vieraantumisen jatkuessa läpi sukupolvien on piilevä tunteellisen luonnonyhteyden ja ihmisen sisäinen luonnon kokemisen halu jatkuvasti kasvanut. Villissä ja alkuperäisessä luonnossa yksilö löytää tietynlaisen spontaanin kotimaan eikä niinkään kotinsa ja asuinympäristönsä keinotekoisista rakennelmista Metsien muututtua vihreäksi kullaksi, aineellisten tarpeiden tyydyttäjäksi ja elintason nostajaksi ihminen irtautui luonnonympäristöstään. Toisaalta taas kaupunkilaiset pyrkivät yhä enemmän käyttämään vapaa-aikaansa metsässä virkistäytyäkseen. Metsän kokeminen rauhoittaa ja tyynnyttää vieraantuneenkin yksilön mieltä, sillä luonnonmukainen metsä on elämän voimien aito tuote samoin kuin alitajunta. Joitakin ihmisiä metsä voi pelottaa. Hän voi joko paeta eristäytymällä kaupunkiin tai yrittää alistaa metsän esim. hakkaamalla, hoitamalla ja tutkimalla sitä niin, että saisi sen kokonaan valtaansa. Länsimaisen elämäntavan perustunnusmerkkejä ovat luonnon aineellinen riisto ja pyrkimys luonnon herruuteen. Itämaissa uskonnoissa luontosuhteen pyyteettömyyteen sisältyy esteettinen aspekti, joka tarkoittaa luonnon kunnioittamista itseisarvona sekä huolenpitoa sellaisena kuin se on. Joka kulttuurissa luonnonmukainen pohja luo edellytykset kauneudelle. Inhimilliset maisemat on luotu toteuttamalla tiedostamattomasti ekologisia lainalaisuuksia. Metsien merkitys lapsille Päijät-Hämeen vahvuudet liittyvät lähinnä luontoympäristöön. Hämeenlinnalla on omia vahvuuksia, jotka Lahdelta puuttuvat eli vahvempi kulttuuri- ja perinnetausta, joten Korpisen mielestä Lahden seudun vahvuudet liittyvät keskeisesti luontoon ja matkailuun. Luontoa ja melutonta ympäristöä kaipaaville pääkaupunkilaisille Päijät-Häme onkin luonnollisin vaihtoehto, josta löytyvät mm. lähimmät järviin liittyvät virkistysmahdollisuudet. Monet jo käyvätkin Päijät-Hämeessä hiihtämässä ja laskettelemassa, Korpinen toteaa ja korostaa, että tarvittava yrittäjyys on luontevampaa houkutella esiin itse alueelta, kuin helsinkiläisten yrittäjien siirtyminen Päijät-Hämeeseen. Kesämökkikylien ja virkistyksen kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia hänen mielestään. Myös metsäammattilaiset ovat huomanneet, että Päijät- Hämeessä kasvavat Suomen komeimmat kuusikot. Kuusi indikoi maaperän elinvoimaisuutta. Kuusipuun ympärille voisi kehittää yhden symbolin maakunnan puuosaamisesta ja luontovahvuudesta, koska sille löytyy katetta. Olen huomannut, että metsänhoidossa kaadetaan aina alueen isoimmat ja komeimmat kuuset. Miksei ainakin sitä suurinta voisi jättää alueen komistukseksi! Salpausselän harju, jossa lumi pysyy hyvin, on tarjonnut edellytykset Lahdelle kehittyä erääksi maailman johtavista talviurheilukeskuksista. Messilän Tiirismaan alue on Lahden seudun keskeisiä matkailuvaltteja. Tiirismaa kohoaa 226,6 metriä merenpinnan yläpuolelle ollen Etelä-Suomen Tavallisesti kuvataan sekä luonnonympäristöä että rakennettua ympäristöä muotoina ja katseltavuutena. Lapsille tämä ei riitä. Lapsille toimintaympäristö merkitsee, että se on juostava, kiivettävä, tartuttava, istuttava, käveltävä, ylihypättävä, ryömittävä, piiloutumisen mahdollistava jne. Lapsen ihanneympäristö on siis toisenlainen kuin me aikuiset heille tarjoamme, eli se on kuin metsä parhaimmillaan suurine puineen, risukkoineen, juurakkoineen, kivineen ja soineen. Maakunnan luontoympäristö on jo huomattu Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen katsoo Lahteen Helsingin horisontista (Helsingin Sanomat 1999). Hänen mielestään Lahden on vaikea olla keskuspaikka Helsinki ja Tampere ovat niin lähellä, mutta Salpausselän ulkoilumetsän tunnelmaa parhaimmillaan, Seija Nerg 9

10 tunnetuimpia täällä ovat Pulkkilanharju ja Kelventeen saari kansallismaisemien veroisina nähtävyyksinä, joissa kapeat pitkittäisharjukannakset kulkevat laajojen järvenselkien poikki. Salpausselät salpaavat pohjoispuolelleen Järvi-Suomen, jonka todellisena porttina (lähimpänä pääkaupunkiseutua) voidaan pitää Päijät-Hämettä. Kapeiden kannasten ja virtapaikkojen toisistaan erottamia järviä on yhdistetty kanavilla. Täten koko Järvi-Suomesta on tehty ainutlaatuinen nähtävyys rauhallisesta luonnosta nauttiville turisteille. Alue tarjoaa mm. useita eripituisia ja mielenkiintoisia melonta- ja patikkareittejä. Liipolan kallioita, Seija Nerg. korkein kohta. Ulkoilijan ja matkailijan kannalta Salpausselät ovat erittäin hyvin saavutettavissa. Ulkoilualueen ulottuminen Lahden keskustaan ja hyvien valtakunnallisten liikenneyhteyksien tuntumaan on se vahvuus, joka on tehnyt Lahdesta tunnetun talviurheilukeskuksen. Salpausselkien ja Vesijärven liitto Päijät-Hämeessä jääkauden jälkeiset vaiheet ovat erityisen hyvin nähtävinä poikittais- ja pitkittäisharjuina, muinaisrantakivikkoina, siirtolohkareina, suppina, suistoina (deltatasanteina), jään sulamisvesiuomina, moreeniselänteinä tai laajoina savikkoina. Reunamoreeneista ja poikittaisharjuista merkittävimmät ovat I ja II Salpausselkä, jotka ovat komeimmillaan Päijät-Hämeen kohdalla ja luovat identiteettiä koko maakunnalle. Salpausselkä itsessään on syntytapansa ansiosta erikoisuus koko maailmassa ja edustaa luonnonhistorian aikaperspektiivissä jääkauden aikaisia (n. 11 vuotta sitten) muodostumia. Ne syntyivät pitkäaikaisen ja monivaiheisen kehityksen tuloksena mannerjään reunan liikehtiessä edestakaisin (n. 2 vuoden ajan), jolloin kallioperästä irtautuva kiviaines jauhautui, lajittui ja kasaantui harjujonoksi. Pitkittäisharjumuodostumat ovat syntyneet mannerjään sulamisvirtojen lajittelemasta sorasta ja hiekasta. Jos nykyisin joki kuivuu, niin siitä jää uoma näkyviin maan syvennyksenä. Kun jäätikköjoki aikoinaan kuivui, se jäi näkyviin kohoumajonona, nykyisinä pitkittäisharjujaksoina. Näistä Vesijärvi on jäänyt Salpausselkien väliin. Alueen rehevästä maaperästä kertovat Salpausselän pohjoisrinteiden ja Vesijärven rantojen lukuisat lehdot, lehtomaiset kankaat ja kuusikot. Itse Vesijärvi on biologialtaan todettu Suomen monipuolisimmaksi järveksi ja sen hoitotoimet ovat kansainvälisenä mallikohteena ns. biomanipulaatiomenetelmänsä ansiosta. Harjumuodostumien ansiosta Päijät-Hämeessä on myös arvokkaat pohjavedenmuodostusalueet, joista tärkein sijaitsee Salpausselällä. Päijät-Hämeen kauniista maisemista ja erikoisen monipuolisesta luontoympäristöstä on kiittäminen viimeistä jääkautta. Vesi velloi maaperän monin paikoin sellaiseksi, että siinä on ravinteita ja se pidättää vettä. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välinen alue on kaikista monipuolisin, sillä Mannerjään synnyttämien reunamuodostumien sijainti. 1

11 siinä esiintyy Järvi-Suomen ja Rannikko-Suomen erikoispiirteitä, joten luontoympäristökin on hyvin rikasta ja omintakeista, ja se on ikään kuin tiivistyneessä muodossa juuri Päijät-Hämeessä. Ilmankos jo esihistorialliset, keräilystä ja metsästyksestä elävät ihmiset asettuivat tänne asumaan. Hämeessä kaksi kansallista kaupunkipuistoa (voisi olla kolme) Maankäyttö- ja rakennuslain ( 68) mukaan kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Sen perustaminen ei merkitse alueen totaalista suojelua, vaan em. arvojen mukaista kehittämistä ja rakentamista. Siihen liittyviin kehittämishankkeisiin on helpompi saada ulkopuolista rahoitusta. Kansallinen kaupunkipuisto kohottaa myös kaupunkilaisten omaa arvostusta elinympäristöään kohtaan ja kannustaa toimimaan sen parhaaksi. Seudun luonnon erityisarvoista kertoo jotain, että Suomen kolmesta ensimmäisestä kansallisesta kaupunkipuistosta Hämeessä on kaksi (Hämeenlinna ja Heinola), kolmas on Porissa. Porvoo ja Turku havittelevat seuraavaksi saavansa valtakunnallista tunnustusta luonto- ja kulttuuriympäristölleen. Nämä kaupungit ovat ymmärtäneet, että valtion suojeluksessa oleva kansallinen kaupunkipuisto antaa myönteistä julkisuutta, jota on mahdollista hyödyntää monin tavoin kaupunkien imagon kehittämisessä. Lahtikin olisi sen saanut, jos valtuusto olisi päättänyt hakea sitä vuonna 23, mutta ilmeisesti täällä ei ole yhtä vahvaa kulttuuri- ja perinnetaustaa, kuin Hämeenlinnalla (Pekka Korpinen oli oikeassa). Heinola puolestaan on Päijät-Hämeen puolella vanhinta kaupunkimaista taajamaa ja oikea siltojen kaupunki, jonka sijainti Jyrängönvirran ja pohjois-eteläsuuntaisen harjun solmukohdassa on maisemallisesti vaikuttava. Lahdessa Salpausselän ulkoilu- ja virkistysalue ja Radiomäki yhdistettynä Vesijärveen ja sen vapaisiin ranta-alueisiin muodostaa sellaisen kokonaisuuden, joka täyttäisi valtakunnallisesti arvostetun kansallisen kaupunkipuiston kriteerit. Mutta Lahdessa on vielä virkamiehiä ja päättäjiä, jotka pitävät tätä aluetta rakentamisen reservialueena! Suomessa tulee olemaan korkeintaan 1 kansallista kaupunkipuistoa. Porvoonjoen tunnelmaa Lahdessa, Juho Kiuru Porvoonjoen kulttuuri- ja luontoympäristö on päijäthämäläistä kansallismaisemaa Ympäristöministeriö valitsi 1992 Suomen maakunnista yhteensä 27 kansallismaisemaa, joihin myös Porvoonjokilaakso laskettiin kuuluvaksi. Kohteiden tuli edustaa parhaalla mahdollisella tavalla Suomen eri osien luontoa ja kulttuuria ja niillä tuli olla yleisesti tunnustettu merkitys Suomen historiassa ja luontokuvassa. Jostain syystä tähän mennessä tehdyt kansallismaiseman rajaukset eivät kuitenkaan ole ulottuneet Orimattilaa ylemmäksi, vaikka Lahden ja Hollolan puolella olevat Porvoonjoen varsialueet ovat Suomen vanhimpia asuinpaikkoja (Ristola), ja ne paljastuivat jääkauden jälkeen ensimmäisinä kuivalle maalle. Okeroisten peltoalueet ja Lahden Porvoonjoen varren niityt ja koskipaikat (esim. Kukonkoski ja Oksanen) ovat samanarvoisia ja yhtä kauniita luonto- ja kulttuurimaisemia kuin on Orimattilassa ja sen eteläpuolella. Lahden kaupunginmuseon hanke Porvoonjoen asutustutkimus- kansallismaiseman syntyvaiheet ja tulevaisuus on omalta osaltaan pyrkinyt lisäämään tietoa Porvoonjokilaakson latva-alueen historiasta ja luonnosta. Siinä tutkittiin vuosina 2-22 arkeologian, historian, geologian, kasvitieteen, kansantieteen ja rakennustutkimuksen keinoin Porvoonjoen yläjuoksua. Porvoonjoen maisemassa on nähtävissä ihmisen vaikutus kautta vuosituhansien. Jokea pitkin ovat kulkeneet kivikauden metsästäjät, sen yläjuoksulle syntyi rikas asutuskeskus ja historiallisella ajalla hyvinvoivia kyliä ja kartanoita. 11

12 Kansallisia sielunmaisemia arvostettava enemmän Porvoonjoki ja Päijänteen vesistö ovat muinoin tarjonneet pohjois-eteläsuuntaisen vesistöyhteyden aina Pohjanlahdelle ja Suomenlahdelle saakka. Veneet on kannettu tai vedetty Salpausselän yli. Salpausselän harju on puolestaan tarjonnut itä-länsisuuntaisen muinaisen kulkureitin, sittemmin Ylinen Viipurintie, joten Lahden seutu on jo kivikaudesta alkaen ollut tärkeää risteysaluetta. Maisemallisesti ja luontoympäristönä se on myös huomattava solmukohta. Lahdessa maisemallinen solmukohta kulminoituu Vesijärven, keskustan ja Salpausselän virkistysalueen yhtymäpisteeseen, ja tähän pisteeseen työntyy vielä entisen satamaraiteen alue ja ratapenkka, joka siinä kasvavine puineen toimii visuaalisena ja esteettisenä taitekohtana kahden erilaisen miljöön välillä. Se muistuttaen myös siitä kehitysvaiheesta, kun vesiliikenne ja rautatieliikenne toivat Päijät-Hämeeseen elinvoimaa. Ratapenkka on suojeltu muinaismuistolailla, mutta muu osa tästä kokonaisuudesta ei tähän mennessä ole saanut arvostusta. Toisen Salpausselän harju muodostaa Vesijärven ja Päijänteen välissä myös huomattavan ja upean maisemallisen sekä luonnon-kulttuurihistoriallisen solmukohdan Vääksyssä. Vääksynjoen varrella on ollut useita Asikkalan kylien myllyjä. Kanava on ollut pitkään sisävesiliikenteen solmukohta ja on vieläkin Suomen vilkkaimmin liikennöity vapaa-ajan kanava. Vääksyn kanavamiljöö on osa kansallista historiaa ja sielunmaisemaa, sanoo Juha Kauhanen Vääksynjoki Asikkalassa, Carita Uronen ESS:ssa. Hän pitää nykyisiä kanava-alueen kerrostalorakentamishankkeita selvästi menneen arvomaailman pyrkimyksinä, joten luonto, historia, ympäristö ja yleinen arvomaailma vaatisivat jo jotain muuta. Kolmas huomattava maisemallinen solmukohta on Heinolassa, missä Päijänteen vedet aikoinaan puhkaisivat pohjois- eteläsuuntaisen pitkittäisharjun läpi itselleen lasku-uoman (Kymenvirran) Suomenlahdelle. Tästä solmukohdasta Heinola onkin saanut valtakunnallista tunnustusta hankkimalla itselleen kansallisen kaupunkipuiston statuksen. Pitäisi olla ilman muuta selvää, että nämä kansalliset sielunmaisemat pidetään yhteisinä alueina myös jälkipolville. Strategiat, teoriat ym. tavoitteet hyviä, mutta Ympäristöministeriö ja Kuntaliitto ovat painottaneet yhteisessä esitteessään (Yhdyskuntarakenne eheäksi 26), että virkistys- ja viheralueet kuuluvat eheään yhdyskuntaan. Toimiva, tasapainoinen ja hyvä elinympäristö edellyttää puistoja, kevyen liikenteen reittejä, virkistysalueita ja vapaita maisemakohtia. Viheralueet ovat yhdyskuntien keuhkot, ne antavat tilaa hengittää. Usein niillä on myös suuri esteettinen arvo. Kaupunkiluontokin on osa luonnon monimuotoisuutta. Puistot ja vaatimattomatkin viheralueet toimivat myös suojavyöhykkeinä ja välittävinä yhteyksinä sekä tulvavesien tasaajina. Reittien jatkuvuus yli kuntarajojen tarjoaa asukkaiden käyttöön myös seudun muut ulkoilu- ja virkistysalueet. Ulkoilu- ja viheralueiden jatkuvuus ja verkostomaisuus on välttämätöntä myös eläinten kulkureiteille. Päijät-Häme onkin mukana ylimaakunnallisessa ulkoilu- ja luontomatkailuhankkeessa. Mukana olevien kuntien yhteistyöllä pyritään parantamaan ulkoilu-, luontomatkailu- ja retkeilymahdollisuuksia ja siten lisäämään kuntien vetovoimaa laadukkaina asuinympäristöinä. Hämeen ympäristöstrategian luontoa koskeva tavoite vuoteen 215 on, että hämäläinen luonto on monimuotoinen peltojen, vesien, metsien, lehtojen, harjujen ja soiden kokonaisuus, jossa ihmisen yhteys luontoon on arkipäivää. Se on hyvin sanottu. Asuinympäristöä koskeva tavoite on, että hämäläiset yhdyskunnat ovat terveellisiä, viihtyisiä ja turvallisia sekä yhdyskuntataloudelliselta rakenteeltaan ja toiminnaltaan ympäristöä ja luonnonvaroja säästäviä. Ne sisältävät tarpeeksi myös luontoa ja hiljaisia alueita. 12

13 Etelä-Suomen maakuntien liittouman visiossa nähdään luonto ja kulttuuriympäristö arvostettavana ja hyvää hoitoa edellyttävinä vetovoimatekijöinä. Olen sitä mieltä, että strategiat ja tavoitteet ovat hyvin huomioineet luontoympäristön ja ne toteutuvatkin, jos maltetaan ajan kanssa harkiten ja yhteistyössä etsiä hyvää lopputulosta. Luontoympäristö vaatii vähintäänkin kompromisseja Kaavoituksella ja rakennustoiminnalla on huomattava merkitys ihmisen sosiaalisten yhteyksien sekä ihmistä ympäröivän luonnon kannalta ja siten myös keskeinen asema sairauksien synnyn estämisessä. Tämä merkitsee sitä, että pitäisi käsitellä biologista ihmistä, ihmisen sosiaalisia yhteyksiä ja ihmistä ympäröivää luontoa siten, että pahoinvoinnin synty estyy. Uskon, että päättäjiä vaivaa turha ennakkoluuloisuus kaikenlaista suojelua kohtaan. Usein luontoa koskevista ympäristöasioista ei ole tarpeeksi tiedotettu tai valistettu (eli puhuttu avoimesti). Toivottavasti parempaa ympäristöyhteistyötä aletaan tehdä nyt, kun ilmastomuutoskin pakottaa siihen. Aina on löydettävissä kompromissiratkaisu, jos maltetaan antaa tilaa vuorovaikutukselle ja luottaa asukkaisiin ja asiantuntijoihin. Luontoympäristön arvokohteita on jätettävä sinne, missä ihmisetkin ovat, se luo vetovoimaa. Ei riitä, että ne ovat jalankulkumatkojen ulottumattomissa maakunnan reuna-alueilla. Huomattava taloudellinen merkitys kätkeytyy vetovoimaisen luontoympäristön ns. aineettomiin arvoihin. Virkistys, retkeily ja liikunta sekä niihin perustuva matkailu ovat jo nyt osa kokonaistaloutta. Eikä mikään voi olla tiedemiehille ja käytännön ihmiselle saatikka kaupunkisuunnittelijalle kunniakkaampaa, kuin pyrkimys luoda ympäristöjä, joissa ihmisen ja luonnon yhteys on katkeamaton. Heinola, siltojen kaupunki, kansallisen kaupunkipuiston maisemaa. Lahden ammattikorkeakoulu/lentokuva Vallas Oy,

14 Lähteet Aarrevaara Eeva, Uronen Carita, Vuorinen Tapani 26, Lahden Ammattikorkeakoulu, Päijät-Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus: Päijät-Hämeen maisemaselvitys. Helsingin Sanomat 1999: Päijät-Hämeen vahvuudet luonnossa, Pekka Korpisen haastattelu. Hirsimäki J. 1985: Luonnonmukaiset viheralueet ja luonnonkasvit, Helsingin yliopisto, Puutarhatieteen laitos. Tyrväinen L. 199: Kaupunkimetsät ovat meille tärkeitä, Suomen kunnallislehti 6/199. Vepsä K. 1991, Lapset ympäristöä koskevan ymmärtämisen avartajina, Tulevaisuuden tutkimusseura, Futura 4/91. Ympäristöministeriön esite 26: Yhdyskuntarakenne eheäksi, Ajateltavaa kuntapäättäjille. Hämeen ympäristökeskus 27: Kulttuuriympäristöjen Häme, Hämeen alueellinen kulttuuriympäristöohjelma. Lahden tekninen virasto, Maankäyttö 22: Salpausselän sininen, Lahden kansallinen kaupunkipuisto, Luonnos. Lahelma A., Hovi A. ja Poutiainen H. 22: Porvoonjoen yläjuoksun esihistoriallisia ja kulttuurihistoriallisia kohteita Lahden, Hollolan ja Orimattilan alueella. Porvoonjoen asutustutkimus-hanke, Lahden kaupunginmuseo. Suomen kaupunkiliitto 199: Kunta ja kestävä kehitys -julkaisu. Suomen kuvalehti : Tunne järvet, saaret ja joet: Järvemme ovat jääkauden jälkeläisiä. Kariniemen puisto, Lahti 14

15 PÄIJÄTHÄMÄLÄINEN YRITTÄJYYS MAAKUNNALLINEN ILMIÖ VAI POIKKEUKSELLISTEN YKSILÖIDEN PUUHAA? Professori Timo Pihkala Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö Yrittäjyys ja uuden liiketoiminnan generointi on noussut viimeisen 15 vuoden ajan yhä merkittävämmäksi kansallisen ja alueellisen tason menestystekijäksi. Yrittäjyyden rooli on nähty tärkeänä mm. haja-asutusalueiden elinkeinorakenteen kehittämisessä, pitkään korkealla tasolla pysytelleen työttömyyden purkamisessa, kansantaloutemme kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisessa, uusien kasvuyritysten synnyttämisessä, liiketoiminnan säilyttämisessä kotimaassa ja teollisuuden rakennemuutosten hallitsemisessa. Yrittäjyyden edistämisestä on siten muodostunut strategista toimintaa joka on saanut osalleen jopa valtiovallan keskeisimpien ohjausvälineiden huomion. Päättyneen hallituskauden aikana toteutettiin yrittäjyyspoliittinen ohjelma, jonka keskeinen ajatus oli kansallisten yrittäjyyttä edistävien toimien integrointi ja kehittäminen, ja toisaalta yrittäjyyttä estävien rakenteellisten tekijöiden madaltaminen tai poistaminen. Vaikka näiden toimenpiteiden onnistuneisuudesta voidaan olla montaa mieltä, suunta lienee joka tapauksessa oikea. Näillä yrittäjyyden puitetekijöihin kohdistuvilla kehittämistoimilla on pyritty nostamaan kansallista yrittäjyyspotentiaalia sille tasolle, että se voisi konkretisoitua uusien itsenäisten liiketoimintojen syntymisenä. Päijät-Häme on monissa yhteyksissä mainittu yrittäjämäiseksi maakunnaksi. On oikeastaan erikoista, että vaikka muilta osin paikalliseen kulttuuriin on kuulunut omien ansioiden väheksyminen, niin omaa yrittäjyyttä on nostettu ilman ilmeisiä syitä ylpeyteen. Osaltaan tämä herättää kahdenlaisia ajatuskulkuja: ensinnäkin voisi harhautua pohtimaan, miksi Päijät-Hämeessä koetaan tarvetta julistautua yrittäjämäiseksi? Liittyykö se jotenkin alueelliseen identiteetin epäselvyyteen, teolliseen perintöön joka on koettu hukatuksi tai onko se peruja Business City-traumasta? Toisaalta, olisi ehkä mahdollista edetä systemaattiseen analyysiin yrittäjämäisyyden tasosta ja sen ilmenemismuodoista ja päätyä ehkä käsitykseen siitä, olisiko ylpeyteen sittenkin aihetta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja TKK Lahden keskus toteuttivat viime talvena päijäthämäläisiin kohdistetun kyselytutkimuksen, jonka tulokset kertovat yrittäjyyteen liittyvistä tunnoista selvää kieltä. Alla olevasta taulukosta 1 käy ilmi, että yrittäjyyden asenneilmasto on Päijät-Hämeessä erittäin hyvällä tasolla. Kolme neljästä päijäthämäläisestä pitää yrityksen perustamista kunnioitettavana tekona. Hienoisena yllätyksenä voidaan pitää sitä, että yli 7 % vastaajista suhtautui erittäin positiivisesti yrittäjyyden opettamiseen peruskouluissa. Yrittäjien ansaintamahdollisuuksiin ja heidän esimerkillisyyteensä suhtauduttiin niin ikään erittäin positiivisesti. Osa väittämistä oli tarkoituksellisesti asetettu nurin päin: vähiten kannatusta saivat yrittäjyyteen suunnattuja yhteiskunnan palveluja koskeva väittämä sekä yrittäjien epärehellisyyttä ja epäonnistumista koskevat väittämät. Vain 13 % vastaajista katsoi, että konkurssin tehnyt yrittäjä on toimillaan ansainnut kohtalonsa. 15

16 Taulukko 1. Yrittäjyysasenteet - samaa mieltä olevien osuus vastaajista (n 328) Oman yrityksen perustaminen on kunnioitettavaa Yrittäjyyttä pitäisi opettaa jo peruskoulussa Yrittäjän tulee voida rikastua työllään Yrittäjät ovat hyviä esimerkkejä lapsillemme Yrittäjyyteen sisältyy liian suuri taloudellinen riski Työllistäminen on tärkeämpi tavoite kuin yritystoiminnan kannattavuus Yrittäjien toimia ei valvota tarpeeksi Yrittäjät ja pk-yritykset eivät noudata työntekijöiden oikeuksia Yrittäjyys on ainoa vaihtoehto työttömyydelle Konkurssiyrittäjä on kohtalonsa ansainnut Yrityksen kasvattaminen rehellisin keinoin on mahdotonta Yrittäjille ja pk-yrityksille on suunnattu liikaa ilmaisia yhteiskunnan palveluja Kpl % 75,7 7,6 65,5 62,1 46,2 23, 21,4 14,9 13,6 13,4 1,9 7,7 On sinänsä tärkeää, että alueellinen asenneilmasto yrittäjyyteen on positiivinen vaikkakaan se ei ratkaise kaikkea. Asenteiden ja todellisen käyttäytymisen yhteys on tiedetty käytännössä olemattomaksi mutta Päijät-Hämeessä tämä ilmiö näkyy hyvin konkreettisesti. Huomio kohdistuu uusien yritysten perustamiseen. Taulukossa 2 on koottu kolme keskeistä mittaria, joiden kautta saamme kuvaa maakunnan tilastoidusta yrittäjyydestä makrotasolla. Tällöin kyse ei ole täysin harhattomista mittareista, mutta ne kiinnittyvät erittäin tiukasti yrittäjyyden perusluonteeseen uusien liiketoimintojen ja toiminnallisten kokonaisuuksien luomisena, ja ovat siten puolustettavissa. Yritysten perustaminen on väestöpohjaan nähden suhteellisen vakaata toimintaa. Vuonna 25 Suomessa syntyi keskimäärin 5 yritystä /1 asukasta vuodessa. Yrittäjyy- den huippualueet tällä mittarilla mitattuna sijaitsevat Pohjanmaalla, jossa uusperustanta on jopa tasolla 6-7 yritystä /1 asukasta. Pohjalaisten yrittäjyysaktiivisuutta on selitetty mm. pakkomallilla, jonka mukaan Pohjanmaalla suurten yritysten puuttuessa ei olisi muita mahdollisuuksia kuin yrittäjyyden kautta työllistyminen. Vaikka tämä saattaa osaltaan olla totta, on ilmeistä, että sikäläinen alueellinen kulttuuri tukee yrittäjämäistä käyttäytymistä ja että sillä on myös osansa korkeiden suoritustasojen selityksessä. Alimmillaan yritysten perustaminen on niillä perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla, joille on muodostunut teollisen palkkatyöläisyyden (yksipuolinen) kulttuuri. Tämänkaltaiset alueet ovat yrittäjyyden kannalta hankalimmassa tilanteessa toimivien yritysten määrä on pieni, yrittäjinä toimivia roolimalleja on vähän ja yleinen suhtautumistapa yrittäjyyteen saattaa olla jopa negatiivinen. Päijät-Hämeessä uusperus- Taulukko 2. Faktoja yrittäjyydestä: Yleiskuva ja Päijät-Hämeen tilanne (Tilastokeskus 26) Koko Suomi Yritysten perustaminen kpl/1 asukasta 5, Yritysten perustamisen osuus yrityskannasta 1,3 Yrityskannan suhteellinen muutos (%) 2,1 Päijät-Häme 4,4 9,3,9 16

17 tantaa esiintyy väestöpohjaan nähden hieman vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Tällä mittarilla arvioituna kyse ei ole erityisen yrittäjämäisestä alueesta. Toisaalta, maakuntamme ei ole toivottoman kaukana maamme keskiarvosta. Toinen tapa tarkastella asiaa on tutkia uusperustantaa suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan. (Taulukko 2). Amerikkalainen Sue Birley havaitsi jo vuonna 1986, että yrityspohjalla on taipumus tuottaa normaalioloissa 7-1 % uusia yrityksiä vuodessa. Osaltaan tämä perustanta korvaa alalta poistuvia yrityksiä ja osin kyse on todellisesta yrityskannan kasvusta. Päijät-Hämeessä perustamista tapahtuu 9,3 % vauhdilla. Maakunnassamme oli vuoden 25 tilastojen mukaan 1 52 yritystä, joten kyseisen vuoden aikansa perustettujen 873 uuden yrityksen osuus näyttää tällä perusteella olevan hieman koko maata alhaisempi. Olisi mukava löytää tälle tulokselle yksi selvä syy, mutta todennäköisesti kyseessä on tältäkin osin erilaisten yhdessä vaikuttavien tekijöiden oireyhtymästä. Onko tämä tulos heijaste maakunnan elinkeinorakenteesta? Onko alueellinen elinkeinopolitiikka epäonnistunut? Purkautuuko maakunnan yrittäjyysaktiivisuus uusina liiketoimintoina oikoradan väärässä päässä? Syitä voimme arvuutella. Tosiasia on kuitenkin se, että yrityskannan suhteellinen muutos on Päijät-Hämeessä kuitenkin selvästi koko maan keskiarvoa alhaisempi (Taulukko 2). Yrityskannan suhteellisen muutoksen mittariin on huomioitu perustettujen ja lopetettujen yritysten yhteisvaikutus ja verrattu sitä yrityskannan kokoon. Hyvänä tätä mittaustulosta voidaan pitää sen vuoksi, että muutos osoittaa yrityskannan kasvua. Samalla se kuitenkin on merkittävästi alempi kuin lähimaakunnissa. Suurinta yrityskannan suhteellinen muutos oli Itä-Uudellamaalla (3,1) ja Uudellamaalla (2,6). Tämä tulos voitaisiin tulkita niin, että ottaen huomioon uusperustanta ja yritysten lopettaminen, yrityskanta vaihtuu Uudellamaalla hieman useammin kuin kerran 5 vuodessa, kun se Päijät-Hämeessä kestää hieman yli sata vuotta. Jos maakuntamme alueella on pyrkimyksiä saada aikaan elinkeinopohjan uudistumista, sen tärkein uudistaja on mitä ilmeisimmin jo toimiva yrityskenttä. Vaikka edellä sanottu vaikuttaa hieman synkältä, yrittäjyyden suhteen on odotettavissa vireätä toimintaa. Jo edellä mainitussa kyselytutkimuksessa tarkasteltiin myös yrittäjyyteen kohdistuvia aikomuksia. Vaikka yrittäjyysaikomus ei ole sama kuin yrittäjämäinen toiminta, on aikomuksella kyky kuvastaa alueella vallitsevaa yrittäjämäisyyden vireyttä. Yrittäjyysaikomukset on perinteisimmin käsitetty kohdistuvan oman yrityksen perustamiseen. Taulukosta 3 käy ilmi, että kyselyyn vastanneista 328 henkilöstä oman yrityksen perustamisaikomuksia on 17 henkilöllä eli noin 5 % vastaajista. Vaikka tämä luku sinänsä vaikuttaa alhaiselta, on muistettava, että se on suhteellisesti kymmenkertainen määrä toteutuneeseen perustamiseen verrattuna (vrt. Taulukko 1). Hieman huolestuttava havainto on, että liiketoiminnastaan luopumista harkitsevia on enemmän kuin uuden perustamista harkitsevia. Taulukko 3. Yrittäjyysaikomukset (n 328) Aion... Kpl % perustaa oman yrityksen luopua harjoittamastaan liiketoiminnasta etsiä liiketoimintamahdollisuuksia kehittää yksityisesti uutta tuotetta tai palvelua valmistautua yrittäjätoimintaan kouluttautumalla etsiä yhteistyökumppaneita käynnistämiseen valmistautua yrittäjätoimintaan säästämällä pääomaa hakea patenttia keksinnölle ,2 6,8 17,7 16,7 13 1,3 5,5 4,6 17

18 Aikomuksen taustalla tulisi olla valmistautumista yrittäjätoimintaan. Liiketoimintaan valmistautumisen tapojen merkitys on todettu yllättävän suureksi. Valmisteluvaiheen eteneminen liiketoimintakonseptin kehittämisen ja asiakasrajapinnan kehittämisen suuntaan on havaittu parantavan yrityksen käynnistymisen todennäköisyyttä, ja toisaalta tuotekehittämiseen ja yrityksen fyysiseen resursointiin liittyneet ponnistelut vähentävät todennäköisyyttä yrityksen syntymiseen. Liiketoimintamahdollisuuksien etsiminen, tuotteen tai palvelun kehittäminen ja kouluttautuminen tulevalle yrittäjäuralle ovat yleisimpiä valmistautumiskeinoja Päijät-Hämeessä (ks. Taulukko 3). Vastaajista jopa joka kuudes ilmoittaa etsivänsä liiketoimintamahdollisuuksia. Lähes samankokoinen joukko ilmoitti kehittävänsä uutta tuotetta tai palvelua. Patenttien hakeminen ja aloituspääoman säästäminen ovat sen sijaan vastaajien keskuudessa vähiten hyödynnettyjä valmistautumiskeinoja. Tämä on ymmärrettävää, sillä molemmat toimenpiteet ovat luonteeltaan pitkäjännitteistä toimintaa johon liittyy merkittävää investointitarvetta. On hyvä syy olettaa, että merkittävä osa uudesta liiketoiminnasta on peräisin jo olemassa olevan liiketoiminnan piiristä. Siten jo käynnissä oleva aktiviteetti saa aikaan uutta. Tätä ilmiötä voidaan havainnollistaa yksinkertaisella analyysilla: Vaikka aikomusten taso on suhteellisen alhainen, nämä yrittäjämäiset ihmiset ovat suuntaamassa huomiotaan moneen suuntaan. Merkittävä osa yrittäjämäisestä toiminnasta on lähtöisin muutaman erittäin yrittäjämäisen henkilön toiminnasta. Oman yrityksen perustamista suunnittelevista 17 henkilöstä valtaosa eli 12 aikoo myös lähteä osakkaaksi sukulaisen tai ystävän yritykseen ja 6 aikoo ostaa jo toimivan yrityksen. Perustamisaikomuksia harkitsevien joukosta 1 kouluttautuu yrittäjyyteen ja 12 etsii liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittää uutta tuotetta tai palvelua. Edellä taulukossa 3 esitetyistä aikomuksista merkittävä osa on samojen ihmisten aikomuksia. Tämä viittaa siihen, että yrittäjyysaktiivisuus on paljon enemmän yksittäisiin ihmisiin ja heidän monipuoliseen toimintaansa liittyvää kuin yleisestä asenneilmastosta nousevaa myönteisyyttä. Näyttää perustellusti siltä, että päijäthämäläinen yrittäjyys on enemmänkin yksittäisten yrittäjien leimaamaa kuin laajempaa yhteisöllistä yrittäjähenkisyyttä. Mitä asialle voisi tehdä? Ennen kaikkea tulisi muistaa, että uusperustanta ei sinänsä ole itsetarkoitus ja yrittäjyyden edistämistoimissaan valtio ja kunnat eivät toimi pyyteettömästi. Kyse on ennen kaikkea talouden ja liiketoimintojen uudistumisprosessista, jossa yrittäjyydellä on nähty olevan merkittävän roolin. Parhaimmillaan uusperustanta toimii erityisesti uudenlaisien liiketoimintojen ja liiketoimintamallien käyttöönotossa. Tässä roolissaan se toimii kansallisesti kohtuullisella tasolla ja omassa maakunnassamme hieman vajavaisemmin. Uudistumiskyky kuvastaa kansallisen tai alueellisen talouden kykyä kilpailla ja tarvittaessa mukautua uusiin kilpailukyvyn vaatimuksiin. Ilman tätä kykyä seuraisi kilpailun ulkopuolelle putoaminen ja näivettyminen. Tämä huomioiden, olisi ehkä syytä pieneen huolestumiseen, sillä Päijät-Hämeessä perinteinen yrittäjyys on tämän analyysin perusteella hyvin kapean yrittäjämäisen ryhmän varassa. 18

19 Kysely toteutettiin postikyselynä joulukuussa 26. Vastaajat valittiin satunnaisotannalla Väestörekisteristä ikähaarukalla vuotiaat. Otanta suunnattiin niin, että 5 osoitetta oli Lahdesta, 3 osoitetta kuntaryhmästä Heinola, Hollola, Nastola, Orimattila ja 2 osoitetta kuntaryhmästä Artjärvi, Asikkala, Hartola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki, Sysmä Vastaajien jakautuminen sukupuolen ja iän mukaan Tutkimus % Päijät-Häme % Miehiä Naisia Puuttuva tieto ,6 55,4 9,7 28,6 59,7,6 1,2 48,3 51,7 7,8 23,8 3,1 Koulutus, työprofiili, perhetausta, kotipaikka ja yrittäjäkokemus Koulutus Lkm Perus- tai kansakoulu 59 Ylioppilas 17 Ammatillinen koulutus 19 Opistotason koulutus 74 Ammattikorkeakoulututkinto 3 Yliopistollinen perustutkinto 31 Tutkijakoulutus (lisensiaatti tai tohtori) 3 Osuus % 18,3 5,3 33,7 22,9 9,3 9,6,9 Päijät-Häme % 5,5 32,6 11,5 5,8 3,9,2 Työprofiili työtön kotona (esim. kotiäidit/ -isät) Lkm Osuus % 7,7 3,7 Päijät-Häme % 6,7 opiskelija osa-aikainen toisen palveluksessa ,3 11,1 6,7 kokoaikainen tuotanto/palvelutehtävissä 88 27,2 kokoaikainen asiantuntijatehtävissä 41 12,7 kokoaikainen johtotehtävissä 27 8,4 yrittäjä eläkkeellä ,8 13, 4,7 24,2 19

20 LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LINJAA PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEPOLITIIKKAA VUOTEEN 225 SAAKKA Reijo Helaakoski Toimitusjohtaja, Linea Konsultit Oy Maakunnan asema Etelä-Suomessa erinomainen Liikenneyhteyksillä on ollut suuri merkitys Päijät-Hämeen historiallisessa kehityksessä. Myös uusimmat isot liikennehankkeet, Helsinki Lahti Heinola -moottoritie ja Kerava Lahti -oikorata vaikuttavat maakunnan kehitykseen vahvistamalla maakunnan logistista asemaa valtakunnallisessa verkossa. Oikoradan tuoma aikaetäisyyden merkittävä lyheneminen Lahden ja Helsingin välillä on suuri muutos koko Etelä-Suomen liikkumisjärjestelmässä. Oletettavaa on, että Lahden seutu kiinnittyy vahvemmin Helsingin metropoli- ja työssäkäyntialueeseen. Samoin Lahden ja Heinolan seudut liittyvät toiminnallisesti entistä kiinteämmin toisiinsa. Pietarin alueen taloudellinen vahvistuminen ja Venäjälle suuntautuvien liikenneväylien parantaminen korostavat maakunnan asemaa myös kasvavan itäliikenteen merkittävänä yhteyspisteenä. Kasvu keskittyy maakunnan eteläosiin, erityisesti Lahden kaupunkiseudulle. Asumisväljyyden kasvu ja jatkuva muuttovoitto johtavat uudisrakentamiseen taajamien reunaalueille. Uusien asuinalueiden palvelutarjonnasta huolehtiminen sekä uusien asumis- ja työpaikka-alueiden rakentaminen joukkoliikennetarjonnan piiriin on tärkeää, jotta henkilöautoriippuvuus ei lisäänny. Maakunnan reuna-alueilla asukasmäärä vähenee ja väestö ikääntyy. Toisaalta vapaa-ajan lisääntyessä ja eläkkeellä olevan väestönosan kasvaessa vapaa-ajan asunnoilla asutaan entistä pitempiä aikoja, mikä lisää vapaa-ajan asutuksen merkitystä juuri maaseutualueiden voimavarana. Päijät- Hämeen lähes 21 kesäasunnosta valtaosa sijoittuu maakunnan pohjoisosaan Päijänteen, Vesijärven ja Ruotsalaisen rannoille. Maakunnan luontoarvot sekä vireä kulttuuri- ja liikuntatarjonta antaa myös matkailuelinkeinolle moninaiset toimintaedellytykset. Päijät-Hämeen maakunta ja liikenneverkko 2

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6. Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.2012 LIIKENNE KAUPUNKIPOLITIIKAN KOVAA YDINTÄ Hyvät seminaarin osanottajat

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Jalankulun reunavyöhyke

Jalankulun reunavyöhyke LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Turun Matkakeskus -hanke

Turun Matkakeskus -hanke Turun Matkakeskus -hanke 14.5.2014 Paula Keskikastari, kaavoitusarkkitehti 15.5.2014 pohjautuu esitykseen, jonka ovat laatineet 1 Kiinteistöliikelaitos, Mika Rajala ja Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, Christina

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet 91 LIITE 1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA VAIHTOEHTO A Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen OYK eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali vs.

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ-BAROMETRI Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tiivistelmä Helsingin seudun 14 kunnan 15 vuotta täyttäneille asukkaille suunnattu mielipidetiedustelu,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot