YKSI MAAKUNTA, MONTA NÄKÖKULMAA IV

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKSI MAAKUNTA, MONTA NÄKÖKULMAA IV"

Transkriptio

1 YKSI MAAKUNTA, MONTA NÄKÖKULMAA IV ARTIKKELEITA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ Jukka Mikkonen - Päivi Pulkkinen (toim.) PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A166*27

2

3 YKSI MAAKUNTA, MONTA NÄKÖKULMAA IV ARTIKKELEITA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ Toimittaneet Jukka Mikkonen - Päivi Pulkkinen PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A166 * 27 ISBN ISSN

4

5 ALUKSI Yksi maakunta, monta näkökulmaa IV, artikkeleita Päijät-Hämeestä on suunnattu maakunnan ja kuntien päättäjille, ammatissaan tai opinnoissaan aluetta koskevaa tietoa tarvitseville sekä muille maakunnan asioista kiinnostuneille. Julkaisu sisältää tällä kertaa viisi hieman aikaisempaa pidempää asiantuntija-artikkelia aihepiireistä, jotka ovat julkaisuhetkellä ajankohtaisia Päijät-Hämeessä: luonto, yrittäjyys, liikenne, maankäyttö ja hallinto. Julkaisun lopussa on tilastoosio, johon on koottu artikkeleiden aiheisiin liittyvää tietoa maakunnasta. Julkaisun rahoittivat Päijät-Hämeen liitto ja Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus, ja sen toimittivat tutkimuspäällikkö Jukka Mikkonen ja erikoissuunnittelija Päivi Pulkkinen. Tilasto-osion laati Päijät-Hämeen Verkkotietokeskus. Julkaisun taittoi visuaalinen suunnittelija Maaret Monola. Julkaisun toimittajat kiittävät kirjoittajia ja muita julkaisun tekoon osallistuneita. Toivomme, että julkaisu lisää kiinnostusta Päijät-Hämeen maakuntaa kohtaan. Julkaisu on saatavissa myös sähköisenä TKK Lahden keskuksen julkaisusarjassa sekä Verkkotietokeskuksen ja Päijät- Hämeen liiton internet-sivuilla seuraavissa osoitteissa: ja

6 SISÄLLYSLUETTELO Seija Nerg Luontoympäristö Päijät-Hämeen vetovoimatekijänä 7 Timo Pihkala Päijäthämäläinen yrittäjyys - maakunnallinen ilmiö vai poikkeuksellisten yksilöiden puuhaa? 15 Reijo Helaakoski Liikennejärjestelmäsuunnitelma linjaa Päijät-Hämeen liikennepolitiikkaa vuoteen 225 saakka 2 Raimo Airamo Maankäytön yhteistyötä 5 vuotta yleispiirteisellä tasolla Lahden kaupunkiseudulla 25 Sari Hänninen Kuntapäättäjänä Paras-hankkeen tiimellyksessä 35 Tilastot 4 6

7 LUONTOYMPÄRISTÖ PÄIJÄT-HÄMEEN VETOVOIMATEKIJÄNÄ Seija Nerg Suunnitteluinsinööri Lahden kaupunkisuunnittelussa Suomalainen luontoympäristö ja luonnonmaisemat ovat luonnonvaroja, joita kannattaa vaalia. Asukaskyselyissä ja strategioissa nämä nostetaan tärkeiksi viihtyisyystekijöiksi, mutta käytännössä erilaiset rakennushankkeet usein jyräävät ne mataliksi. Päijät-Hämeen taajamista löytyy luontoympäristöjä, joita tulisi enemmän käyttää vetovoimatekijöinä ja samalla keinoina erottautua muista keskuksista. Maakunnan asukkaista suurin osa asuu taajamissa, joten luontoympäristö on siellä erityisen tärkeää. On tehty erilaisia selvityksiä kuten asumisesta, liikenteestä, kulttuurikohteista, perinne- ym. maisemista, kasveista, linnuista, harjuista, kallioista jne., mutta kokonaisvaltainen ja poikkitieteellinen luontomiljöön erityispiirteiden analyysi tietääkseni puuttuu. Päijät-Hämeestä sellainen kannattaisi tehdä ja olen vakuuttunut siitä, että aineksia löytyy nostamaan Päijät-Häme monipuolisen ja ainutlaatuisen luonnonympäristönsä vuoksi, jos ei maailmankartalle, niin ainakin kirkkaasti Suomen kartalle. Järvi-Suomen portti, Lahti. 7

8 Luontoympäristöllä monta tehtävää Ihmisen suhde luontoon on jatkuvasti muuttunut. Alussa ihminen oli kokonaisuuteen kuuluva ja osa luontoa, mutta sittemmin yhdyskuntien kehitys on merkinnyt alkuperäisen luonnon asteittaista tuhoutumista. Tämä kehityksen loppupää on jo kauan sitten saavutettu ihmiskunnan vanhimmissa sivistyskeskuksissa. Suomessa on vielä jäljellä moneen muuhun maahan verrattuna paljonkin alkuperäistä tai ainakin suhteellisen koskematonta luontoa. Mutta kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa olemme mekin päässeet niin pitkälle, että luonnon ja maiseman suuret piirteet ja tasapaino on usein rikottu. Luonnon ystävän on kulttuurimaisemassa tyydyttävä luonnon sirpaleiden ja pienoismaailmojen tarkasteluun. Harmonian saavuttaminen luonnonmaiseman ja kaupungin rakenteen välillä ei ole kapeasti kaupunkisuunnittelun tehtävä, vaan ennen kaikkea meidän kaikkien sosiaalinen tehtävä. Suomalaiset ulkoilevat mieluiten metsässä. Taajamien lähialueet joutuvat alttiiksi kovalle kulutukselle. Kaavoituksessa kuitenkin metsien ulkoilu- ja virkistyskäyttö on tärkeysjärjestyksessä listattu loppupuolelle. Puustoiset alueet vaikuttavat parantavasti paikallisilmastoon lisäämällä kosteutta, tasaamalla lämpöoloja ja toimimalla tuulensuojana. Eikä vähiten vihreätä massaa tarvita biologisina suodattimina ja hiilidioksidinieluina nykyisessä ilmastomuutosprosessissa. Puustoa käytetään myös ympäristön teknisenä osana jakamaan ja rajaamaan alueita sekä meluesteenä. Luonnonmukaisen metsikön hoitokustannukset ovat noin kymmenesosa kokonaan istutetun viheralueen hoidosta. Joissakin tapauksissa metsät ovat vetovoimaisia esim. erityisten luonnonolosuhteidensa, näköalojensa tai monipuolisen eläimistönsä takia. Nämä alueet ovat jo rakennuslainsäädännön perusteella itsestään selviä taajamien viheraluejärjestelmän osia niiden koosta ja sijainnista riippumatta. Tällaisia alueita löytyy paljon Päijät-Hämeestä. Kestävän kehityksen kunta hoitaa omia metsiään mahdollisimman luonnonmukaisesti. Maisema ja paikallisen luonnon erityispiirteet ovat kunnan arvokkainta omaisuutta. Suojelualueiden perustamisen lisäksi voidaan sekä kaavoituksen keinoin että metsänhoidollisin menetelmin vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Nykyisin kuitenkin luontovahvuutta heikennetään jatkuvasti siellä, missä ihmisetkin asuvat eli taajamissa, missä jokainen kaunis niemi ja notko ovat gryndereiden haluamaa rakennusmaata. Metsäympäristö on ehtymätön henkisen rikkauden, kauneuden ja luovuuden lähde Taajamien julkiset rakentamattomat tilat (luontoympäristö) eivät ole oleellisia ainoastaan taajamien ekologian, visuaalisen kauneuden, kaupunkisuunnittelun ja terveellisen ilmaston takia, vaan ne tarjoavat asukkaille myös mahdollisuuden tyydyttää irrationaalisia toiveita, joista tärkeimpiä on tarve kokea tai kuvitella villi ja kesyttämätön luonto 8

9 vastapainona tekniselle ja suunnitellulle kaupunkiympäristölle. Luonnosta vieraantumisen jatkuessa läpi sukupolvien on piilevä tunteellisen luonnonyhteyden ja ihmisen sisäinen luonnon kokemisen halu jatkuvasti kasvanut. Villissä ja alkuperäisessä luonnossa yksilö löytää tietynlaisen spontaanin kotimaan eikä niinkään kotinsa ja asuinympäristönsä keinotekoisista rakennelmista Metsien muututtua vihreäksi kullaksi, aineellisten tarpeiden tyydyttäjäksi ja elintason nostajaksi ihminen irtautui luonnonympäristöstään. Toisaalta taas kaupunkilaiset pyrkivät yhä enemmän käyttämään vapaa-aikaansa metsässä virkistäytyäkseen. Metsän kokeminen rauhoittaa ja tyynnyttää vieraantuneenkin yksilön mieltä, sillä luonnonmukainen metsä on elämän voimien aito tuote samoin kuin alitajunta. Joitakin ihmisiä metsä voi pelottaa. Hän voi joko paeta eristäytymällä kaupunkiin tai yrittää alistaa metsän esim. hakkaamalla, hoitamalla ja tutkimalla sitä niin, että saisi sen kokonaan valtaansa. Länsimaisen elämäntavan perustunnusmerkkejä ovat luonnon aineellinen riisto ja pyrkimys luonnon herruuteen. Itämaissa uskonnoissa luontosuhteen pyyteettömyyteen sisältyy esteettinen aspekti, joka tarkoittaa luonnon kunnioittamista itseisarvona sekä huolenpitoa sellaisena kuin se on. Joka kulttuurissa luonnonmukainen pohja luo edellytykset kauneudelle. Inhimilliset maisemat on luotu toteuttamalla tiedostamattomasti ekologisia lainalaisuuksia. Metsien merkitys lapsille Päijät-Hämeen vahvuudet liittyvät lähinnä luontoympäristöön. Hämeenlinnalla on omia vahvuuksia, jotka Lahdelta puuttuvat eli vahvempi kulttuuri- ja perinnetausta, joten Korpisen mielestä Lahden seudun vahvuudet liittyvät keskeisesti luontoon ja matkailuun. Luontoa ja melutonta ympäristöä kaipaaville pääkaupunkilaisille Päijät-Häme onkin luonnollisin vaihtoehto, josta löytyvät mm. lähimmät järviin liittyvät virkistysmahdollisuudet. Monet jo käyvätkin Päijät-Hämeessä hiihtämässä ja laskettelemassa, Korpinen toteaa ja korostaa, että tarvittava yrittäjyys on luontevampaa houkutella esiin itse alueelta, kuin helsinkiläisten yrittäjien siirtyminen Päijät-Hämeeseen. Kesämökkikylien ja virkistyksen kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia hänen mielestään. Myös metsäammattilaiset ovat huomanneet, että Päijät- Hämeessä kasvavat Suomen komeimmat kuusikot. Kuusi indikoi maaperän elinvoimaisuutta. Kuusipuun ympärille voisi kehittää yhden symbolin maakunnan puuosaamisesta ja luontovahvuudesta, koska sille löytyy katetta. Olen huomannut, että metsänhoidossa kaadetaan aina alueen isoimmat ja komeimmat kuuset. Miksei ainakin sitä suurinta voisi jättää alueen komistukseksi! Salpausselän harju, jossa lumi pysyy hyvin, on tarjonnut edellytykset Lahdelle kehittyä erääksi maailman johtavista talviurheilukeskuksista. Messilän Tiirismaan alue on Lahden seudun keskeisiä matkailuvaltteja. Tiirismaa kohoaa 226,6 metriä merenpinnan yläpuolelle ollen Etelä-Suomen Tavallisesti kuvataan sekä luonnonympäristöä että rakennettua ympäristöä muotoina ja katseltavuutena. Lapsille tämä ei riitä. Lapsille toimintaympäristö merkitsee, että se on juostava, kiivettävä, tartuttava, istuttava, käveltävä, ylihypättävä, ryömittävä, piiloutumisen mahdollistava jne. Lapsen ihanneympäristö on siis toisenlainen kuin me aikuiset heille tarjoamme, eli se on kuin metsä parhaimmillaan suurine puineen, risukkoineen, juurakkoineen, kivineen ja soineen. Maakunnan luontoympäristö on jo huomattu Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen katsoo Lahteen Helsingin horisontista (Helsingin Sanomat 1999). Hänen mielestään Lahden on vaikea olla keskuspaikka Helsinki ja Tampere ovat niin lähellä, mutta Salpausselän ulkoilumetsän tunnelmaa parhaimmillaan, Seija Nerg 9

10 tunnetuimpia täällä ovat Pulkkilanharju ja Kelventeen saari kansallismaisemien veroisina nähtävyyksinä, joissa kapeat pitkittäisharjukannakset kulkevat laajojen järvenselkien poikki. Salpausselät salpaavat pohjoispuolelleen Järvi-Suomen, jonka todellisena porttina (lähimpänä pääkaupunkiseutua) voidaan pitää Päijät-Hämettä. Kapeiden kannasten ja virtapaikkojen toisistaan erottamia järviä on yhdistetty kanavilla. Täten koko Järvi-Suomesta on tehty ainutlaatuinen nähtävyys rauhallisesta luonnosta nauttiville turisteille. Alue tarjoaa mm. useita eripituisia ja mielenkiintoisia melonta- ja patikkareittejä. Liipolan kallioita, Seija Nerg. korkein kohta. Ulkoilijan ja matkailijan kannalta Salpausselät ovat erittäin hyvin saavutettavissa. Ulkoilualueen ulottuminen Lahden keskustaan ja hyvien valtakunnallisten liikenneyhteyksien tuntumaan on se vahvuus, joka on tehnyt Lahdesta tunnetun talviurheilukeskuksen. Salpausselkien ja Vesijärven liitto Päijät-Hämeessä jääkauden jälkeiset vaiheet ovat erityisen hyvin nähtävinä poikittais- ja pitkittäisharjuina, muinaisrantakivikkoina, siirtolohkareina, suppina, suistoina (deltatasanteina), jään sulamisvesiuomina, moreeniselänteinä tai laajoina savikkoina. Reunamoreeneista ja poikittaisharjuista merkittävimmät ovat I ja II Salpausselkä, jotka ovat komeimmillaan Päijät-Hämeen kohdalla ja luovat identiteettiä koko maakunnalle. Salpausselkä itsessään on syntytapansa ansiosta erikoisuus koko maailmassa ja edustaa luonnonhistorian aikaperspektiivissä jääkauden aikaisia (n. 11 vuotta sitten) muodostumia. Ne syntyivät pitkäaikaisen ja monivaiheisen kehityksen tuloksena mannerjään reunan liikehtiessä edestakaisin (n. 2 vuoden ajan), jolloin kallioperästä irtautuva kiviaines jauhautui, lajittui ja kasaantui harjujonoksi. Pitkittäisharjumuodostumat ovat syntyneet mannerjään sulamisvirtojen lajittelemasta sorasta ja hiekasta. Jos nykyisin joki kuivuu, niin siitä jää uoma näkyviin maan syvennyksenä. Kun jäätikköjoki aikoinaan kuivui, se jäi näkyviin kohoumajonona, nykyisinä pitkittäisharjujaksoina. Näistä Vesijärvi on jäänyt Salpausselkien väliin. Alueen rehevästä maaperästä kertovat Salpausselän pohjoisrinteiden ja Vesijärven rantojen lukuisat lehdot, lehtomaiset kankaat ja kuusikot. Itse Vesijärvi on biologialtaan todettu Suomen monipuolisimmaksi järveksi ja sen hoitotoimet ovat kansainvälisenä mallikohteena ns. biomanipulaatiomenetelmänsä ansiosta. Harjumuodostumien ansiosta Päijät-Hämeessä on myös arvokkaat pohjavedenmuodostusalueet, joista tärkein sijaitsee Salpausselällä. Päijät-Hämeen kauniista maisemista ja erikoisen monipuolisesta luontoympäristöstä on kiittäminen viimeistä jääkautta. Vesi velloi maaperän monin paikoin sellaiseksi, että siinä on ravinteita ja se pidättää vettä. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välinen alue on kaikista monipuolisin, sillä Mannerjään synnyttämien reunamuodostumien sijainti. 1

11 siinä esiintyy Järvi-Suomen ja Rannikko-Suomen erikoispiirteitä, joten luontoympäristökin on hyvin rikasta ja omintakeista, ja se on ikään kuin tiivistyneessä muodossa juuri Päijät-Hämeessä. Ilmankos jo esihistorialliset, keräilystä ja metsästyksestä elävät ihmiset asettuivat tänne asumaan. Hämeessä kaksi kansallista kaupunkipuistoa (voisi olla kolme) Maankäyttö- ja rakennuslain ( 68) mukaan kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Sen perustaminen ei merkitse alueen totaalista suojelua, vaan em. arvojen mukaista kehittämistä ja rakentamista. Siihen liittyviin kehittämishankkeisiin on helpompi saada ulkopuolista rahoitusta. Kansallinen kaupunkipuisto kohottaa myös kaupunkilaisten omaa arvostusta elinympäristöään kohtaan ja kannustaa toimimaan sen parhaaksi. Seudun luonnon erityisarvoista kertoo jotain, että Suomen kolmesta ensimmäisestä kansallisesta kaupunkipuistosta Hämeessä on kaksi (Hämeenlinna ja Heinola), kolmas on Porissa. Porvoo ja Turku havittelevat seuraavaksi saavansa valtakunnallista tunnustusta luonto- ja kulttuuriympäristölleen. Nämä kaupungit ovat ymmärtäneet, että valtion suojeluksessa oleva kansallinen kaupunkipuisto antaa myönteistä julkisuutta, jota on mahdollista hyödyntää monin tavoin kaupunkien imagon kehittämisessä. Lahtikin olisi sen saanut, jos valtuusto olisi päättänyt hakea sitä vuonna 23, mutta ilmeisesti täällä ei ole yhtä vahvaa kulttuuri- ja perinnetaustaa, kuin Hämeenlinnalla (Pekka Korpinen oli oikeassa). Heinola puolestaan on Päijät-Hämeen puolella vanhinta kaupunkimaista taajamaa ja oikea siltojen kaupunki, jonka sijainti Jyrängönvirran ja pohjois-eteläsuuntaisen harjun solmukohdassa on maisemallisesti vaikuttava. Lahdessa Salpausselän ulkoilu- ja virkistysalue ja Radiomäki yhdistettynä Vesijärveen ja sen vapaisiin ranta-alueisiin muodostaa sellaisen kokonaisuuden, joka täyttäisi valtakunnallisesti arvostetun kansallisen kaupunkipuiston kriteerit. Mutta Lahdessa on vielä virkamiehiä ja päättäjiä, jotka pitävät tätä aluetta rakentamisen reservialueena! Suomessa tulee olemaan korkeintaan 1 kansallista kaupunkipuistoa. Porvoonjoen tunnelmaa Lahdessa, Juho Kiuru Porvoonjoen kulttuuri- ja luontoympäristö on päijäthämäläistä kansallismaisemaa Ympäristöministeriö valitsi 1992 Suomen maakunnista yhteensä 27 kansallismaisemaa, joihin myös Porvoonjokilaakso laskettiin kuuluvaksi. Kohteiden tuli edustaa parhaalla mahdollisella tavalla Suomen eri osien luontoa ja kulttuuria ja niillä tuli olla yleisesti tunnustettu merkitys Suomen historiassa ja luontokuvassa. Jostain syystä tähän mennessä tehdyt kansallismaiseman rajaukset eivät kuitenkaan ole ulottuneet Orimattilaa ylemmäksi, vaikka Lahden ja Hollolan puolella olevat Porvoonjoen varsialueet ovat Suomen vanhimpia asuinpaikkoja (Ristola), ja ne paljastuivat jääkauden jälkeen ensimmäisinä kuivalle maalle. Okeroisten peltoalueet ja Lahden Porvoonjoen varren niityt ja koskipaikat (esim. Kukonkoski ja Oksanen) ovat samanarvoisia ja yhtä kauniita luonto- ja kulttuurimaisemia kuin on Orimattilassa ja sen eteläpuolella. Lahden kaupunginmuseon hanke Porvoonjoen asutustutkimus- kansallismaiseman syntyvaiheet ja tulevaisuus on omalta osaltaan pyrkinyt lisäämään tietoa Porvoonjokilaakson latva-alueen historiasta ja luonnosta. Siinä tutkittiin vuosina 2-22 arkeologian, historian, geologian, kasvitieteen, kansantieteen ja rakennustutkimuksen keinoin Porvoonjoen yläjuoksua. Porvoonjoen maisemassa on nähtävissä ihmisen vaikutus kautta vuosituhansien. Jokea pitkin ovat kulkeneet kivikauden metsästäjät, sen yläjuoksulle syntyi rikas asutuskeskus ja historiallisella ajalla hyvinvoivia kyliä ja kartanoita. 11

12 Kansallisia sielunmaisemia arvostettava enemmän Porvoonjoki ja Päijänteen vesistö ovat muinoin tarjonneet pohjois-eteläsuuntaisen vesistöyhteyden aina Pohjanlahdelle ja Suomenlahdelle saakka. Veneet on kannettu tai vedetty Salpausselän yli. Salpausselän harju on puolestaan tarjonnut itä-länsisuuntaisen muinaisen kulkureitin, sittemmin Ylinen Viipurintie, joten Lahden seutu on jo kivikaudesta alkaen ollut tärkeää risteysaluetta. Maisemallisesti ja luontoympäristönä se on myös huomattava solmukohta. Lahdessa maisemallinen solmukohta kulminoituu Vesijärven, keskustan ja Salpausselän virkistysalueen yhtymäpisteeseen, ja tähän pisteeseen työntyy vielä entisen satamaraiteen alue ja ratapenkka, joka siinä kasvavine puineen toimii visuaalisena ja esteettisenä taitekohtana kahden erilaisen miljöön välillä. Se muistuttaen myös siitä kehitysvaiheesta, kun vesiliikenne ja rautatieliikenne toivat Päijät-Hämeeseen elinvoimaa. Ratapenkka on suojeltu muinaismuistolailla, mutta muu osa tästä kokonaisuudesta ei tähän mennessä ole saanut arvostusta. Toisen Salpausselän harju muodostaa Vesijärven ja Päijänteen välissä myös huomattavan ja upean maisemallisen sekä luonnon-kulttuurihistoriallisen solmukohdan Vääksyssä. Vääksynjoen varrella on ollut useita Asikkalan kylien myllyjä. Kanava on ollut pitkään sisävesiliikenteen solmukohta ja on vieläkin Suomen vilkkaimmin liikennöity vapaa-ajan kanava. Vääksyn kanavamiljöö on osa kansallista historiaa ja sielunmaisemaa, sanoo Juha Kauhanen Vääksynjoki Asikkalassa, Carita Uronen ESS:ssa. Hän pitää nykyisiä kanava-alueen kerrostalorakentamishankkeita selvästi menneen arvomaailman pyrkimyksinä, joten luonto, historia, ympäristö ja yleinen arvomaailma vaatisivat jo jotain muuta. Kolmas huomattava maisemallinen solmukohta on Heinolassa, missä Päijänteen vedet aikoinaan puhkaisivat pohjois- eteläsuuntaisen pitkittäisharjun läpi itselleen lasku-uoman (Kymenvirran) Suomenlahdelle. Tästä solmukohdasta Heinola onkin saanut valtakunnallista tunnustusta hankkimalla itselleen kansallisen kaupunkipuiston statuksen. Pitäisi olla ilman muuta selvää, että nämä kansalliset sielunmaisemat pidetään yhteisinä alueina myös jälkipolville. Strategiat, teoriat ym. tavoitteet hyviä, mutta Ympäristöministeriö ja Kuntaliitto ovat painottaneet yhteisessä esitteessään (Yhdyskuntarakenne eheäksi 26), että virkistys- ja viheralueet kuuluvat eheään yhdyskuntaan. Toimiva, tasapainoinen ja hyvä elinympäristö edellyttää puistoja, kevyen liikenteen reittejä, virkistysalueita ja vapaita maisemakohtia. Viheralueet ovat yhdyskuntien keuhkot, ne antavat tilaa hengittää. Usein niillä on myös suuri esteettinen arvo. Kaupunkiluontokin on osa luonnon monimuotoisuutta. Puistot ja vaatimattomatkin viheralueet toimivat myös suojavyöhykkeinä ja välittävinä yhteyksinä sekä tulvavesien tasaajina. Reittien jatkuvuus yli kuntarajojen tarjoaa asukkaiden käyttöön myös seudun muut ulkoilu- ja virkistysalueet. Ulkoilu- ja viheralueiden jatkuvuus ja verkostomaisuus on välttämätöntä myös eläinten kulkureiteille. Päijät-Häme onkin mukana ylimaakunnallisessa ulkoilu- ja luontomatkailuhankkeessa. Mukana olevien kuntien yhteistyöllä pyritään parantamaan ulkoilu-, luontomatkailu- ja retkeilymahdollisuuksia ja siten lisäämään kuntien vetovoimaa laadukkaina asuinympäristöinä. Hämeen ympäristöstrategian luontoa koskeva tavoite vuoteen 215 on, että hämäläinen luonto on monimuotoinen peltojen, vesien, metsien, lehtojen, harjujen ja soiden kokonaisuus, jossa ihmisen yhteys luontoon on arkipäivää. Se on hyvin sanottu. Asuinympäristöä koskeva tavoite on, että hämäläiset yhdyskunnat ovat terveellisiä, viihtyisiä ja turvallisia sekä yhdyskuntataloudelliselta rakenteeltaan ja toiminnaltaan ympäristöä ja luonnonvaroja säästäviä. Ne sisältävät tarpeeksi myös luontoa ja hiljaisia alueita. 12

13 Etelä-Suomen maakuntien liittouman visiossa nähdään luonto ja kulttuuriympäristö arvostettavana ja hyvää hoitoa edellyttävinä vetovoimatekijöinä. Olen sitä mieltä, että strategiat ja tavoitteet ovat hyvin huomioineet luontoympäristön ja ne toteutuvatkin, jos maltetaan ajan kanssa harkiten ja yhteistyössä etsiä hyvää lopputulosta. Luontoympäristö vaatii vähintäänkin kompromisseja Kaavoituksella ja rakennustoiminnalla on huomattava merkitys ihmisen sosiaalisten yhteyksien sekä ihmistä ympäröivän luonnon kannalta ja siten myös keskeinen asema sairauksien synnyn estämisessä. Tämä merkitsee sitä, että pitäisi käsitellä biologista ihmistä, ihmisen sosiaalisia yhteyksiä ja ihmistä ympäröivää luontoa siten, että pahoinvoinnin synty estyy. Uskon, että päättäjiä vaivaa turha ennakkoluuloisuus kaikenlaista suojelua kohtaan. Usein luontoa koskevista ympäristöasioista ei ole tarpeeksi tiedotettu tai valistettu (eli puhuttu avoimesti). Toivottavasti parempaa ympäristöyhteistyötä aletaan tehdä nyt, kun ilmastomuutoskin pakottaa siihen. Aina on löydettävissä kompromissiratkaisu, jos maltetaan antaa tilaa vuorovaikutukselle ja luottaa asukkaisiin ja asiantuntijoihin. Luontoympäristön arvokohteita on jätettävä sinne, missä ihmisetkin ovat, se luo vetovoimaa. Ei riitä, että ne ovat jalankulkumatkojen ulottumattomissa maakunnan reuna-alueilla. Huomattava taloudellinen merkitys kätkeytyy vetovoimaisen luontoympäristön ns. aineettomiin arvoihin. Virkistys, retkeily ja liikunta sekä niihin perustuva matkailu ovat jo nyt osa kokonaistaloutta. Eikä mikään voi olla tiedemiehille ja käytännön ihmiselle saatikka kaupunkisuunnittelijalle kunniakkaampaa, kuin pyrkimys luoda ympäristöjä, joissa ihmisen ja luonnon yhteys on katkeamaton. Heinola, siltojen kaupunki, kansallisen kaupunkipuiston maisemaa. Lahden ammattikorkeakoulu/lentokuva Vallas Oy,

14 Lähteet Aarrevaara Eeva, Uronen Carita, Vuorinen Tapani 26, Lahden Ammattikorkeakoulu, Päijät-Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus: Päijät-Hämeen maisemaselvitys. Helsingin Sanomat 1999: Päijät-Hämeen vahvuudet luonnossa, Pekka Korpisen haastattelu. Hirsimäki J. 1985: Luonnonmukaiset viheralueet ja luonnonkasvit, Helsingin yliopisto, Puutarhatieteen laitos. Tyrväinen L. 199: Kaupunkimetsät ovat meille tärkeitä, Suomen kunnallislehti 6/199. Vepsä K. 1991, Lapset ympäristöä koskevan ymmärtämisen avartajina, Tulevaisuuden tutkimusseura, Futura 4/91. Ympäristöministeriön esite 26: Yhdyskuntarakenne eheäksi, Ajateltavaa kuntapäättäjille. Hämeen ympäristökeskus 27: Kulttuuriympäristöjen Häme, Hämeen alueellinen kulttuuriympäristöohjelma. Lahden tekninen virasto, Maankäyttö 22: Salpausselän sininen, Lahden kansallinen kaupunkipuisto, Luonnos. Lahelma A., Hovi A. ja Poutiainen H. 22: Porvoonjoen yläjuoksun esihistoriallisia ja kulttuurihistoriallisia kohteita Lahden, Hollolan ja Orimattilan alueella. Porvoonjoen asutustutkimus-hanke, Lahden kaupunginmuseo. Suomen kaupunkiliitto 199: Kunta ja kestävä kehitys -julkaisu. Suomen kuvalehti : Tunne järvet, saaret ja joet: Järvemme ovat jääkauden jälkeläisiä. Kariniemen puisto, Lahti 14

15 PÄIJÄTHÄMÄLÄINEN YRITTÄJYYS MAAKUNNALLINEN ILMIÖ VAI POIKKEUKSELLISTEN YKSILÖIDEN PUUHAA? Professori Timo Pihkala Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö Yrittäjyys ja uuden liiketoiminnan generointi on noussut viimeisen 15 vuoden ajan yhä merkittävämmäksi kansallisen ja alueellisen tason menestystekijäksi. Yrittäjyyden rooli on nähty tärkeänä mm. haja-asutusalueiden elinkeinorakenteen kehittämisessä, pitkään korkealla tasolla pysytelleen työttömyyden purkamisessa, kansantaloutemme kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisessa, uusien kasvuyritysten synnyttämisessä, liiketoiminnan säilyttämisessä kotimaassa ja teollisuuden rakennemuutosten hallitsemisessa. Yrittäjyyden edistämisestä on siten muodostunut strategista toimintaa joka on saanut osalleen jopa valtiovallan keskeisimpien ohjausvälineiden huomion. Päättyneen hallituskauden aikana toteutettiin yrittäjyyspoliittinen ohjelma, jonka keskeinen ajatus oli kansallisten yrittäjyyttä edistävien toimien integrointi ja kehittäminen, ja toisaalta yrittäjyyttä estävien rakenteellisten tekijöiden madaltaminen tai poistaminen. Vaikka näiden toimenpiteiden onnistuneisuudesta voidaan olla montaa mieltä, suunta lienee joka tapauksessa oikea. Näillä yrittäjyyden puitetekijöihin kohdistuvilla kehittämistoimilla on pyritty nostamaan kansallista yrittäjyyspotentiaalia sille tasolle, että se voisi konkretisoitua uusien itsenäisten liiketoimintojen syntymisenä. Päijät-Häme on monissa yhteyksissä mainittu yrittäjämäiseksi maakunnaksi. On oikeastaan erikoista, että vaikka muilta osin paikalliseen kulttuuriin on kuulunut omien ansioiden väheksyminen, niin omaa yrittäjyyttä on nostettu ilman ilmeisiä syitä ylpeyteen. Osaltaan tämä herättää kahdenlaisia ajatuskulkuja: ensinnäkin voisi harhautua pohtimaan, miksi Päijät-Hämeessä koetaan tarvetta julistautua yrittäjämäiseksi? Liittyykö se jotenkin alueelliseen identiteetin epäselvyyteen, teolliseen perintöön joka on koettu hukatuksi tai onko se peruja Business City-traumasta? Toisaalta, olisi ehkä mahdollista edetä systemaattiseen analyysiin yrittäjämäisyyden tasosta ja sen ilmenemismuodoista ja päätyä ehkä käsitykseen siitä, olisiko ylpeyteen sittenkin aihetta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja TKK Lahden keskus toteuttivat viime talvena päijäthämäläisiin kohdistetun kyselytutkimuksen, jonka tulokset kertovat yrittäjyyteen liittyvistä tunnoista selvää kieltä. Alla olevasta taulukosta 1 käy ilmi, että yrittäjyyden asenneilmasto on Päijät-Hämeessä erittäin hyvällä tasolla. Kolme neljästä päijäthämäläisestä pitää yrityksen perustamista kunnioitettavana tekona. Hienoisena yllätyksenä voidaan pitää sitä, että yli 7 % vastaajista suhtautui erittäin positiivisesti yrittäjyyden opettamiseen peruskouluissa. Yrittäjien ansaintamahdollisuuksiin ja heidän esimerkillisyyteensä suhtauduttiin niin ikään erittäin positiivisesti. Osa väittämistä oli tarkoituksellisesti asetettu nurin päin: vähiten kannatusta saivat yrittäjyyteen suunnattuja yhteiskunnan palveluja koskeva väittämä sekä yrittäjien epärehellisyyttä ja epäonnistumista koskevat väittämät. Vain 13 % vastaajista katsoi, että konkurssin tehnyt yrittäjä on toimillaan ansainnut kohtalonsa. 15

16 Taulukko 1. Yrittäjyysasenteet - samaa mieltä olevien osuus vastaajista (n 328) Oman yrityksen perustaminen on kunnioitettavaa Yrittäjyyttä pitäisi opettaa jo peruskoulussa Yrittäjän tulee voida rikastua työllään Yrittäjät ovat hyviä esimerkkejä lapsillemme Yrittäjyyteen sisältyy liian suuri taloudellinen riski Työllistäminen on tärkeämpi tavoite kuin yritystoiminnan kannattavuus Yrittäjien toimia ei valvota tarpeeksi Yrittäjät ja pk-yritykset eivät noudata työntekijöiden oikeuksia Yrittäjyys on ainoa vaihtoehto työttömyydelle Konkurssiyrittäjä on kohtalonsa ansainnut Yrityksen kasvattaminen rehellisin keinoin on mahdotonta Yrittäjille ja pk-yrityksille on suunnattu liikaa ilmaisia yhteiskunnan palveluja Kpl % 75,7 7,6 65,5 62,1 46,2 23, 21,4 14,9 13,6 13,4 1,9 7,7 On sinänsä tärkeää, että alueellinen asenneilmasto yrittäjyyteen on positiivinen vaikkakaan se ei ratkaise kaikkea. Asenteiden ja todellisen käyttäytymisen yhteys on tiedetty käytännössä olemattomaksi mutta Päijät-Hämeessä tämä ilmiö näkyy hyvin konkreettisesti. Huomio kohdistuu uusien yritysten perustamiseen. Taulukossa 2 on koottu kolme keskeistä mittaria, joiden kautta saamme kuvaa maakunnan tilastoidusta yrittäjyydestä makrotasolla. Tällöin kyse ei ole täysin harhattomista mittareista, mutta ne kiinnittyvät erittäin tiukasti yrittäjyyden perusluonteeseen uusien liiketoimintojen ja toiminnallisten kokonaisuuksien luomisena, ja ovat siten puolustettavissa. Yritysten perustaminen on väestöpohjaan nähden suhteellisen vakaata toimintaa. Vuonna 25 Suomessa syntyi keskimäärin 5 yritystä /1 asukasta vuodessa. Yrittäjyy- den huippualueet tällä mittarilla mitattuna sijaitsevat Pohjanmaalla, jossa uusperustanta on jopa tasolla 6-7 yritystä /1 asukasta. Pohjalaisten yrittäjyysaktiivisuutta on selitetty mm. pakkomallilla, jonka mukaan Pohjanmaalla suurten yritysten puuttuessa ei olisi muita mahdollisuuksia kuin yrittäjyyden kautta työllistyminen. Vaikka tämä saattaa osaltaan olla totta, on ilmeistä, että sikäläinen alueellinen kulttuuri tukee yrittäjämäistä käyttäytymistä ja että sillä on myös osansa korkeiden suoritustasojen selityksessä. Alimmillaan yritysten perustaminen on niillä perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla, joille on muodostunut teollisen palkkatyöläisyyden (yksipuolinen) kulttuuri. Tämänkaltaiset alueet ovat yrittäjyyden kannalta hankalimmassa tilanteessa toimivien yritysten määrä on pieni, yrittäjinä toimivia roolimalleja on vähän ja yleinen suhtautumistapa yrittäjyyteen saattaa olla jopa negatiivinen. Päijät-Hämeessä uusperus- Taulukko 2. Faktoja yrittäjyydestä: Yleiskuva ja Päijät-Hämeen tilanne (Tilastokeskus 26) Koko Suomi Yritysten perustaminen kpl/1 asukasta 5, Yritysten perustamisen osuus yrityskannasta 1,3 Yrityskannan suhteellinen muutos (%) 2,1 Päijät-Häme 4,4 9,3,9 16

17 tantaa esiintyy väestöpohjaan nähden hieman vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Tällä mittarilla arvioituna kyse ei ole erityisen yrittäjämäisestä alueesta. Toisaalta, maakuntamme ei ole toivottoman kaukana maamme keskiarvosta. Toinen tapa tarkastella asiaa on tutkia uusperustantaa suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan. (Taulukko 2). Amerikkalainen Sue Birley havaitsi jo vuonna 1986, että yrityspohjalla on taipumus tuottaa normaalioloissa 7-1 % uusia yrityksiä vuodessa. Osaltaan tämä perustanta korvaa alalta poistuvia yrityksiä ja osin kyse on todellisesta yrityskannan kasvusta. Päijät-Hämeessä perustamista tapahtuu 9,3 % vauhdilla. Maakunnassamme oli vuoden 25 tilastojen mukaan 1 52 yritystä, joten kyseisen vuoden aikansa perustettujen 873 uuden yrityksen osuus näyttää tällä perusteella olevan hieman koko maata alhaisempi. Olisi mukava löytää tälle tulokselle yksi selvä syy, mutta todennäköisesti kyseessä on tältäkin osin erilaisten yhdessä vaikuttavien tekijöiden oireyhtymästä. Onko tämä tulos heijaste maakunnan elinkeinorakenteesta? Onko alueellinen elinkeinopolitiikka epäonnistunut? Purkautuuko maakunnan yrittäjyysaktiivisuus uusina liiketoimintoina oikoradan väärässä päässä? Syitä voimme arvuutella. Tosiasia on kuitenkin se, että yrityskannan suhteellinen muutos on Päijät-Hämeessä kuitenkin selvästi koko maan keskiarvoa alhaisempi (Taulukko 2). Yrityskannan suhteellisen muutoksen mittariin on huomioitu perustettujen ja lopetettujen yritysten yhteisvaikutus ja verrattu sitä yrityskannan kokoon. Hyvänä tätä mittaustulosta voidaan pitää sen vuoksi, että muutos osoittaa yrityskannan kasvua. Samalla se kuitenkin on merkittävästi alempi kuin lähimaakunnissa. Suurinta yrityskannan suhteellinen muutos oli Itä-Uudellamaalla (3,1) ja Uudellamaalla (2,6). Tämä tulos voitaisiin tulkita niin, että ottaen huomioon uusperustanta ja yritysten lopettaminen, yrityskanta vaihtuu Uudellamaalla hieman useammin kuin kerran 5 vuodessa, kun se Päijät-Hämeessä kestää hieman yli sata vuotta. Jos maakuntamme alueella on pyrkimyksiä saada aikaan elinkeinopohjan uudistumista, sen tärkein uudistaja on mitä ilmeisimmin jo toimiva yrityskenttä. Vaikka edellä sanottu vaikuttaa hieman synkältä, yrittäjyyden suhteen on odotettavissa vireätä toimintaa. Jo edellä mainitussa kyselytutkimuksessa tarkasteltiin myös yrittäjyyteen kohdistuvia aikomuksia. Vaikka yrittäjyysaikomus ei ole sama kuin yrittäjämäinen toiminta, on aikomuksella kyky kuvastaa alueella vallitsevaa yrittäjämäisyyden vireyttä. Yrittäjyysaikomukset on perinteisimmin käsitetty kohdistuvan oman yrityksen perustamiseen. Taulukosta 3 käy ilmi, että kyselyyn vastanneista 328 henkilöstä oman yrityksen perustamisaikomuksia on 17 henkilöllä eli noin 5 % vastaajista. Vaikka tämä luku sinänsä vaikuttaa alhaiselta, on muistettava, että se on suhteellisesti kymmenkertainen määrä toteutuneeseen perustamiseen verrattuna (vrt. Taulukko 1). Hieman huolestuttava havainto on, että liiketoiminnastaan luopumista harkitsevia on enemmän kuin uuden perustamista harkitsevia. Taulukko 3. Yrittäjyysaikomukset (n 328) Aion... Kpl % perustaa oman yrityksen luopua harjoittamastaan liiketoiminnasta etsiä liiketoimintamahdollisuuksia kehittää yksityisesti uutta tuotetta tai palvelua valmistautua yrittäjätoimintaan kouluttautumalla etsiä yhteistyökumppaneita käynnistämiseen valmistautua yrittäjätoimintaan säästämällä pääomaa hakea patenttia keksinnölle ,2 6,8 17,7 16,7 13 1,3 5,5 4,6 17

18 Aikomuksen taustalla tulisi olla valmistautumista yrittäjätoimintaan. Liiketoimintaan valmistautumisen tapojen merkitys on todettu yllättävän suureksi. Valmisteluvaiheen eteneminen liiketoimintakonseptin kehittämisen ja asiakasrajapinnan kehittämisen suuntaan on havaittu parantavan yrityksen käynnistymisen todennäköisyyttä, ja toisaalta tuotekehittämiseen ja yrityksen fyysiseen resursointiin liittyneet ponnistelut vähentävät todennäköisyyttä yrityksen syntymiseen. Liiketoimintamahdollisuuksien etsiminen, tuotteen tai palvelun kehittäminen ja kouluttautuminen tulevalle yrittäjäuralle ovat yleisimpiä valmistautumiskeinoja Päijät-Hämeessä (ks. Taulukko 3). Vastaajista jopa joka kuudes ilmoittaa etsivänsä liiketoimintamahdollisuuksia. Lähes samankokoinen joukko ilmoitti kehittävänsä uutta tuotetta tai palvelua. Patenttien hakeminen ja aloituspääoman säästäminen ovat sen sijaan vastaajien keskuudessa vähiten hyödynnettyjä valmistautumiskeinoja. Tämä on ymmärrettävää, sillä molemmat toimenpiteet ovat luonteeltaan pitkäjännitteistä toimintaa johon liittyy merkittävää investointitarvetta. On hyvä syy olettaa, että merkittävä osa uudesta liiketoiminnasta on peräisin jo olemassa olevan liiketoiminnan piiristä. Siten jo käynnissä oleva aktiviteetti saa aikaan uutta. Tätä ilmiötä voidaan havainnollistaa yksinkertaisella analyysilla: Vaikka aikomusten taso on suhteellisen alhainen, nämä yrittäjämäiset ihmiset ovat suuntaamassa huomiotaan moneen suuntaan. Merkittävä osa yrittäjämäisestä toiminnasta on lähtöisin muutaman erittäin yrittäjämäisen henkilön toiminnasta. Oman yrityksen perustamista suunnittelevista 17 henkilöstä valtaosa eli 12 aikoo myös lähteä osakkaaksi sukulaisen tai ystävän yritykseen ja 6 aikoo ostaa jo toimivan yrityksen. Perustamisaikomuksia harkitsevien joukosta 1 kouluttautuu yrittäjyyteen ja 12 etsii liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittää uutta tuotetta tai palvelua. Edellä taulukossa 3 esitetyistä aikomuksista merkittävä osa on samojen ihmisten aikomuksia. Tämä viittaa siihen, että yrittäjyysaktiivisuus on paljon enemmän yksittäisiin ihmisiin ja heidän monipuoliseen toimintaansa liittyvää kuin yleisestä asenneilmastosta nousevaa myönteisyyttä. Näyttää perustellusti siltä, että päijäthämäläinen yrittäjyys on enemmänkin yksittäisten yrittäjien leimaamaa kuin laajempaa yhteisöllistä yrittäjähenkisyyttä. Mitä asialle voisi tehdä? Ennen kaikkea tulisi muistaa, että uusperustanta ei sinänsä ole itsetarkoitus ja yrittäjyyden edistämistoimissaan valtio ja kunnat eivät toimi pyyteettömästi. Kyse on ennen kaikkea talouden ja liiketoimintojen uudistumisprosessista, jossa yrittäjyydellä on nähty olevan merkittävän roolin. Parhaimmillaan uusperustanta toimii erityisesti uudenlaisien liiketoimintojen ja liiketoimintamallien käyttöönotossa. Tässä roolissaan se toimii kansallisesti kohtuullisella tasolla ja omassa maakunnassamme hieman vajavaisemmin. Uudistumiskyky kuvastaa kansallisen tai alueellisen talouden kykyä kilpailla ja tarvittaessa mukautua uusiin kilpailukyvyn vaatimuksiin. Ilman tätä kykyä seuraisi kilpailun ulkopuolelle putoaminen ja näivettyminen. Tämä huomioiden, olisi ehkä syytä pieneen huolestumiseen, sillä Päijät-Hämeessä perinteinen yrittäjyys on tämän analyysin perusteella hyvin kapean yrittäjämäisen ryhmän varassa. 18

19 Kysely toteutettiin postikyselynä joulukuussa 26. Vastaajat valittiin satunnaisotannalla Väestörekisteristä ikähaarukalla vuotiaat. Otanta suunnattiin niin, että 5 osoitetta oli Lahdesta, 3 osoitetta kuntaryhmästä Heinola, Hollola, Nastola, Orimattila ja 2 osoitetta kuntaryhmästä Artjärvi, Asikkala, Hartola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki, Sysmä Vastaajien jakautuminen sukupuolen ja iän mukaan Tutkimus % Päijät-Häme % Miehiä Naisia Puuttuva tieto ,6 55,4 9,7 28,6 59,7,6 1,2 48,3 51,7 7,8 23,8 3,1 Koulutus, työprofiili, perhetausta, kotipaikka ja yrittäjäkokemus Koulutus Lkm Perus- tai kansakoulu 59 Ylioppilas 17 Ammatillinen koulutus 19 Opistotason koulutus 74 Ammattikorkeakoulututkinto 3 Yliopistollinen perustutkinto 31 Tutkijakoulutus (lisensiaatti tai tohtori) 3 Osuus % 18,3 5,3 33,7 22,9 9,3 9,6,9 Päijät-Häme % 5,5 32,6 11,5 5,8 3,9,2 Työprofiili työtön kotona (esim. kotiäidit/ -isät) Lkm Osuus % 7,7 3,7 Päijät-Häme % 6,7 opiskelija osa-aikainen toisen palveluksessa ,3 11,1 6,7 kokoaikainen tuotanto/palvelutehtävissä 88 27,2 kokoaikainen asiantuntijatehtävissä 41 12,7 kokoaikainen johtotehtävissä 27 8,4 yrittäjä eläkkeellä ,8 13, 4,7 24,2 19

20 LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LINJAA PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEPOLITIIKKAA VUOTEEN 225 SAAKKA Reijo Helaakoski Toimitusjohtaja, Linea Konsultit Oy Maakunnan asema Etelä-Suomessa erinomainen Liikenneyhteyksillä on ollut suuri merkitys Päijät-Hämeen historiallisessa kehityksessä. Myös uusimmat isot liikennehankkeet, Helsinki Lahti Heinola -moottoritie ja Kerava Lahti -oikorata vaikuttavat maakunnan kehitykseen vahvistamalla maakunnan logistista asemaa valtakunnallisessa verkossa. Oikoradan tuoma aikaetäisyyden merkittävä lyheneminen Lahden ja Helsingin välillä on suuri muutos koko Etelä-Suomen liikkumisjärjestelmässä. Oletettavaa on, että Lahden seutu kiinnittyy vahvemmin Helsingin metropoli- ja työssäkäyntialueeseen. Samoin Lahden ja Heinolan seudut liittyvät toiminnallisesti entistä kiinteämmin toisiinsa. Pietarin alueen taloudellinen vahvistuminen ja Venäjälle suuntautuvien liikenneväylien parantaminen korostavat maakunnan asemaa myös kasvavan itäliikenteen merkittävänä yhteyspisteenä. Kasvu keskittyy maakunnan eteläosiin, erityisesti Lahden kaupunkiseudulle. Asumisväljyyden kasvu ja jatkuva muuttovoitto johtavat uudisrakentamiseen taajamien reunaalueille. Uusien asuinalueiden palvelutarjonnasta huolehtiminen sekä uusien asumis- ja työpaikka-alueiden rakentaminen joukkoliikennetarjonnan piiriin on tärkeää, jotta henkilöautoriippuvuus ei lisäänny. Maakunnan reuna-alueilla asukasmäärä vähenee ja väestö ikääntyy. Toisaalta vapaa-ajan lisääntyessä ja eläkkeellä olevan väestönosan kasvaessa vapaa-ajan asunnoilla asutaan entistä pitempiä aikoja, mikä lisää vapaa-ajan asutuksen merkitystä juuri maaseutualueiden voimavarana. Päijät- Hämeen lähes 21 kesäasunnosta valtaosa sijoittuu maakunnan pohjoisosaan Päijänteen, Vesijärven ja Ruotsalaisen rannoille. Maakunnan luontoarvot sekä vireä kulttuuri- ja liikuntatarjonta antaa myös matkailuelinkeinolle moninaiset toimintaedellytykset. Päijät-Hämeen maakunta ja liikenneverkko 2

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Jalankulun reunavyöhyke

Jalankulun reunavyöhyke LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

Merkittävä puistohistoria

Merkittävä puistohistoria Susanna Lappalainen, viheraluesuunnittelija HELSINKI 28.10.2016 Merkittävä puistohistoria Kaupunginpuisto eli ihana Parkki syntyi jo 1840-50 -luvuilla, Aulangon rakentaminen ajoittui lähinnä vuosiin 1883-1910.

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari 25.10.2016 Hämeenlinnan Ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ELY-keskus Valtiolta (ELY, AVI) maakuntaan siirtyviä tehtäviä Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA 5.4.2016 KANGASALA TYÖPAJAN OHJELMA 17.15 Kahvi 17.30 Tervetuloa; Tero Haarajärvi Suunnittelutilanne; Arto Viitanen Alustavat vaikutusarvioinnit; Jari Mannila

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot