Kuntajohtajapäivät 2011 Seminaarikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntajohtajapäivät 2011 Seminaarikirja"

Transkriptio

1 Sini Sallinen (toim.) Kuntajohtajapäivät 2011 Seminaarikirja , Frami, Seinäjoki Suomen Kuntaliitto Helsinki 2011 Yhteistyössä: FCG Finnish Consulting Group, Suomen Kuntajohtajat ry

2 Sisältö Kuntajohtajapäivät Kuntajohtajat komiasti Seinäjoella...7 Jorma Rasinmäki Julkisen talouden kestävyys... 9 Mistä löytyy Suomen kuntien tie?...10 Timo Kietäväinen Hyvinvointipalvelujen takaisinkutsu...12 Arto Lepistö Radical responses to municipal cuts of about 25%: Emerging UK experience...13 Andy Holder Voimakkaita vastatoimia kuntien budjettien 25 %:n leikkauksille: Alustavia kokemuksia Britanniasta...15 Andy Holder Kunnat elinvoiman edistäjinä Elinvoima erilaisissa toimintaympäristöissä toimivissa kunnissa...18 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Muuttoliike ja vaikutus kuntien elinvoimaan...20 Timo Aro Mistä mallia metropolialueen hallintaan?...21 Arto Haveri Mitä hyötyä kuntaliitoksista kaupunkiseuduilla kuntajako-selvittäjän näkökulma...22 Arto Koski Mitä hallitusohjelma antaa aluekeskuksille ja seutukaupungeille elinvoiman vahvistamiseen?...23 Janne Antikainen Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen...25 Ritva Pihlaja Kuntajohtajan työn edellytykset Kuntien johtamisjärjestelmät muutoksessa miten johtaminen on muuttumassa ARTTU-tutkimuskunnissa?...28 Pentti Meklin Kuntajohtajien työhyvinvointi hyvinvointibarometri Pauli Forma 2

3 Kuntajohtaja luottamushenkilöiden ristipaineissa vakuutusturvan mahdollisuudet ja rajat...30 Timo Jyrinjärvi Uuden hallituksen kuntapolitiikka Hallitusohjelman kuntapolitiikka...32 Mikä on kunnallishallinnon uudistamisen visio?...35 Aija Tuimala Kuntakäsitys ja kuntalaki...36 Kari Prättälä Kommenttipuheenvuoro: Uusi hallitus ja kuntapolitiikka...37 Tommi Lepojärvi Kommenttipuheenvuoro: Johtajuutta kuntarakenteen uudistamiseen...39 Lauri Lamminmäki Yhteenveto päivien annista: Minne vie kuntajohtajien tie?...41 Jaana Karrimaa Tiedotteita Kuntajohtaminen Kuntamarkkinat Kuntaliiton julkaisuja FCG:n tulevaa koulutustarjontaa...48 Audiapro antaa suunnan...49 Kuntajohtajapäivien 2011 osallistujaluettelo Muistiinpanoja

4 Kuntajohtajapäivät 2011 Aika: Paikka: FRAMI, Kampusranta 9 B, Seinäjoki Ohjelma: Torstai Ilmoittautuminen ja tulokahvi Puheenjohtajana toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, Suomen Kuntaliitto 9.30 Kuntajohtajat komiasti Seinäjoella. Tervetuloa Seinäjoelle, yrittäjyyden ja vahvan tahdon maakuntaan! Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, Seinäjoen kaupunki Teema: Julkisen talouden kestävyys 9.45 Julkisen talouden kestävyyspaineet Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta? Toimitusjohtaja Sixten Korkman, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kommenttipuheenvuorot Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Hyvinvointipalvelujen takaisinkutsu Apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö, Jyväskylän kaupunki Kysymyksiä ja keskustelua Radical responses to municipal cuts of about 25 %: Emerging UK experience Julkishallinnon konsultti Andy Holder, AHA Consultancy, Great Britain Tauko, kevyttä välipalaa Teema: Kunnat elinvoiman edistäjinä Elinvoima erilaisissa toimintaympäristöissä toimivissa kunnissa Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, Suomen Kuntaliitto Muuttoliike ja vaikutus kuntien elinvoimaan VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Lounas 4

5 13.45 Teemasessiot Kahvi Teema 1: Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus Puheenjohtajana apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, Helsingin kaupunki Mistä mallia metropolialueen hallintaan? Professori Arto Haveri, Tampereen yliopisto Kommenttipuheenvuoro: Kunnanjohtaja Kimmo Behm, Nurmijärven kunta Teema 2: Elinvoima kaupunkiseuduilla Puheenjohtajana kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, Seinäjoen kaupunki Mitä hyötyjä kuntaliitoksista kaupunkiseuduilla kuntajakoselvittäjän ja kuntaedustajan näkökulma Erityisasiantuntija Arto Koski, Suomen Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro projektipäällikkö Timo Nousiainen (Oulunsalon kunnanjohtaja) Teema 3: Elinvoima seutukaupungeissa ja aluekeskuksissa Puheenjohtajana kaupunginjohtaja Antti Rantakokko, Salon kaupunki Mitä hallitusohjelma antaa aluekeskuksille ja seutukaupungeille elinvoiman vahvistamiseen? Aluekehitysjohtaja Janne Antikainen, Työ ja elinkeinoministeriö Teema 4: Elinvoima maaseudulla Puheenjohtajana erityisasiantuntija Jarkko Huovinen, Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Projektipäällikkö, tutkija Ritva Pihlaja, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kansalaisjärjestö -teemaryhmä Kommenttipuheenvuoro: kunnanjohtaja Pauli Vaittinen, Polvijärven kunta Teema: Kuntajohtajan työn edellytykset Puheenjohtajana kaupunginjohtaja, Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Karrimaa Kuntien johtamisjärjestelmät muutoksessa Miten johtaminen on muuttumassa ARTTU-tutkimuskunnissa? Emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopisto Keva kuntajohdon tukena Toimitusjohtaja Merja Ailus, Keva Kuntajohtajien työhyvinvointi hyvinvointibarometri 2011 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma, Keva Kommenttipuheenvuoro: Hallituksen ja kuntajohtajan yhteistyön kehittäminen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Panu Lahdensuo, Lapuan kaupunki 5

6 17.00 Kuntajohtaja luottamushenkilöiden ristipaineissa vakuutusturvan mahdollisuudet ja rajat Yksikönpäällikkö Timo Jyrinjärvi, Pohjola Vakuutus Oy Päivän päätös Kaupungin vastaanotto, Seinäjoen kaupunginteatteri (Alvar Aallon katu 12) Perjantai Suomen Kuntajohtajat ry:n vuosikokous Toisen päivän puheenjohtajana varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Suomen Kuntaliitto 9.30 Mikä on kunnallishallinnon uudistaminen visio? Uusi Kunta ohjelman projektipäällikkö Aija Tuimala, Suomen Kuntaliitto Kuntakäsitys ja kuntalaki Johtava lakimies Kari Prättälä, Suomen Kuntaliitto Keskustelu ja kommentit Tauko Uusi hallitus ja kuntapolitiikka Ylijohtaja Päivi Laajala, Valtiovarainministeriö Kommenttipuheenvuoro: Uusi hallitus ja kuntapolitiikka Kunnanjohtaja Tommi Lepojärvi, Keminmaan kunta Kommenttipuheenvuoro: Johtajuutta kuntarakenteen uudistamiseen Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki, Kouvolan kaupunki Kysymyksiä ja keskustelua Ajankohtaisvartit työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, KT Kuntatyönantajat valtionosuusjärjestelmä Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Yhteenveto päivien annista: Minne vie kuntajohtajien tie? Kaupunginjohtaja, Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Karrimaa, Harjavallan kaupunki Lounas Nähdään Kuopiossa Kaupunginjohtaja Petteri Paronen, Kuopion kaupunki 6

7 Kuntajohtajat komiasti Seinäjoella Jorma Rasinmäki, kaupunginjohtaja, Seinäjoen kaupunki, Arvoisat kollegat, puolisot ja yhteistyökumppanit! Tervetuloa Seinäjoelle, yrittäjyyden ja vahvan tahdon maakuntaan! Seinäjoki on kasvanut kaupunkioikeuksien saamisesta lähtien eli vuodesta Väkimäärämme on nelinkertaistunut nykyiseen lähes asukkaaseen syntyvyyden, muuttovoiton ja kuntaliitosten kautta. Seinäjoen kaupunki lähialueineen kasvaa strategiansa mukaisesti 1000 asukkaan vuosivauhdilla. Samaan aikaan työpaikkojemme nettolisäys on 500 vuosittain. Myös kaupallinen vaikutusalue on laajentunut ollen Suomen 6. suurin. Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitoksen 2009 prosessin aikana käynnistettiin uuden kaupungin strategiatyö kilpailukyvyn ja vetovoiman edelleen vahvistamiseksi. Erääksi visiotavoitteeksi nostimme johtamisen, jossa haluamme olla kuntajohtamisen esimerkkikaupunki`. Johtamisella ja erityisesti hyvällä palvelujohtamisella on suuri merkitys laatuun, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Johtamisvision korostaminen on tietoinen valinta, joka velvoittaa sekä strategista että operatiivista johtoa. Kaupunginhallitus on laatinut toimikaudekseen strategiasta johdetun hallitusohjelman, joka on edelleen purettu vuotuisiksi tavoitteiksi talousarviossa. Nämä tavoitteet ovat edelleen vastuutettu johtoryhmän jäsenille. Johtamisvision innoittamina olemme uudistaneet talousarvioprosessin ja johtoryhmätyöskentelyn. Erityinen painopistealue tulee olemaan innovaatioiden lisääminen palveluissa. Uusi hallitusohjelma tulee haastamaan myös uudistetun johtamisjärjestelmämme, mukaan lukien konsernijohtamisen ja verkostojohtamisen. Tosin tämä sama haaste koskee kaikkia kuntia ja kuntajohtajia. Erinomaisen suureen arvoon nousevatkin ne kollegamme, jotka näkevät riittävän pitkälle tulevaisuuteen ja pystyvät viemään tarvittaessa niin uudistuksia kuin kipeitäkin asioita eteenpäin. Työssäkäyntialuekuntien, mitä ne sitten rakennelaissa tulevat olemaankaan, kuntajohtajat ovat avainasemassa yhteisen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden, mutta myös palveluiden lisäämisessä ja turvaamisessa. Tulevat vuodet tulevat osoittamaan, tapahtuvatko rakennemuutokset lisääntyvän yhteistyön vai kuntaliitosten kautta. Tervehdyksen otsikko Komiasti Seinäjoella viittaa Seinäjoen kaupunkiseudun K8 kuntajoukkoon, jonka puitteissa teemme yhä tiiviimpää yhteistyötä muun muassa KOMIA-markkinoinnin, KOKO-ohjelman, ilmasto- ja energiastrategian ja rakennemallin osalta. Toivotan Seinäjoen kuntajohtajapäivien osallistujille aktiivista ja reilua ajatusten vaihtoa. Tervetuloa KOMIAsti Seinäjoelle! 7

8 8

9 Julkisen talouden kestävyys 9

10 Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Hallitusohjelmassa on kuntien kannalta myönteistä se, että hallitus sitoutuu edistämään kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä. Keinot tavoitteen toteuttamiseksi ovat kuitenkin jossain määrin ristiriitaisia. Kuntien tehtävien lisäykset ja tulojen leikkaukset lisäävät paineita kiristää kunnallisverotusta, vaikka hallitus on sitoutunut siihen, ettei tuloverotusta nosteta. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetetaan vahva peruskuntamalli ja niille alueille, joissa peruskuntia ei saada syntymään, rakennetaan yhteistoiminta-alueet vastuukunta-, eli isäntäkuntamallilla. Tuo linjaus on varsin saman sisältöinen kuin Kuntaliiton hallituksen hyväksymä linjaus. Vastuukuntamallin sijasta Kuntaliitto esitti piirikuntamallia sellaisille alueille, joissa peruskuntaa ei saada muodostettua. Liiton kannanotossa esitetään myös kunnanosahallinnon vahvistamista sekä palvelujen saavutettavuuden turvaamista, jotka molemmat ovat tärkeitä asioita kuntakoon kasvaessa. Hallitus sitoutuu määrittelemään kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen jo tämän vuoden 2011 loppuun mennessä. Viimeistään tuolloin tulee selväksi se, kuinka uuteen kuntarakenteeseen edetään. Tärkeää on huomata, että hallitusohjelmassa kuntarakenteen uudistus kulkee eri palvelujen järjestämistapojen edellä, aivan kuten kuntakentässä on laajasti vaadittu. Valitettavasti hallitusohjelmassa ei ole sovittu parlamentaarisen kuntalakikomitean asettamisesta valmistelemaan uudistusta, kuten kuntakentässä on laajasti toivottu. Laajan tuen saaminen kuntalain ja kuntarakennelinjausten tueksi on tarpeen, kuten 1990-luvun alussa tapahtui. Vain siten voidaan rakentaa erilaisten vaalitulosten ja hallitusratkaisujen yli kestävät, aina 2020-luvun lopulle kantavat linjaukset. Hallitusohjelmassa on sovittu kuntien tehtävien lisäämisestä ja merkittävistä 631 miljoonan euron leikkauksista kuntien valtionosuuksiin vuositasolla. Leikkaus tehdään samansuuruisena asukasta kohden kaikissa kunnissa. Valtionosuuksien leikkauksen taso on suurempi kuin osattiin pahimmillaan odottaa. Samoin asiakasmaksu-uudistus vähentänee kuntien tuloja. Myönteistä on linjaus korottaa kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ensi ja seuraavana vuonna viidellä prosenttiyksiköllä vajaaseen 27 prosenttiin. Toivottavaa on, että tuota korotusta jatkettaisiin vielä 2013 jälkeen. Vuosina jako-osuuden korotus on ollut 10 prosenttiyksikköä. Hallitus ei muuten laajenna kuntien veropohjaa, mitä olisi tarvittu kuntapalvelujen rahoituksen turvaamiseksi. Toivottavasti jäteveron tuotto saadaan siirrettyä kunnille siitä ei ole hallitusohjelmassa mainintaa. Hallitus lupaa rajoittaa tehtävien lisäämistä kunnille ja maksaa yli puolet uudistusten aiheuttamista todellisista kustannuksista. Tehtävien lisäyksestä aiheutuva kustannusten nousu tulisi arvioida oikein ja korvata kunnille täysimääräisesti. Näin myös hillittäisiin sektoriministeriöiden halua julkisten tehtävien lisäämiseen ja kohdennettaisiin poliittisesti oikein tarvittavan lisärahoituksen rahoitusvastuu. Vuoden 2010 alusta tehtävien lisäyksistä aiheutuviin kustannuksiin on osoitettu 50 prosentin valtionosuus. Merkittävin uusi tehtävä on vuonna 2013 voimaan astuva vanhuspalvelulaki. Uudistuksen kustannuksia ei ole arvioitu kunnolla. 10

11 Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset luvataan korvata täysimääräisesti. Tämä on merkittävä positiivinen linjaus. Kiinteistöveron siirtäminen kuntien verotulojen tasauksen ulkopuolelle puolestaan sekavoittaa järjestelmää. Kuntakenttään kohdistuu poikkeuksellisen voimakkaita ristikkäisiä paineita. Kunnallinen itsehallinto ja kuntien johtaminen ovat osoittaneet toimivuutensa monina hankalina aikoina, niin nytkin. Kunnallinen itsehallinto, kuntien palvelujen järjestämistavat ja kuntarakenne pysyvät toimivina vain, jos ne uudistuvat ajan vaatimusten mukaan maamme erilaiset olosuhteet huomioon ottaen ja vapaaehtoisuutta kunnioittaen. Nykyisiin toimintatapoihin tai rakenteisiin emme voi jäädä, koska siihen eivät riitä rahat eivätkä henkilökunta. Olennaista syvällisessä muutoksessa on turvata johtamisen edellytykset ja selkeät pelinsäännöt. 11

12 Hyvinvointipalvelujen takaisinkutsu Arto Lepistö, apulaiskaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki, Viimeisen 20 vuoden aikana hyvinvointipalveluihin on kohdistunut voimakas muutos. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät taloudelliset panostukset kohdistuvat tänä päivänä yhä enemmän ihmisten käyttäytymisen muutoksista aiheutuvaan pahoinvointiin. Pelkistetysti pahoinvoinnissa on kysymys kuntalaisen omista valinnoista, jotka liittyvät liikkumiseen, ravitsemukseen ja alkoholinkäyttöön. Esimerkiksi naisten juominen on 40 vuoden aikana kuusinkertaistunut, miesten kaksinkertaistunut, alle 2-vuotiaiden lasten vanhempien avioerot ovat lisääntyneet ja vanhempien päihdeongelmista johtuvat lasten huostaanotot ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet. Pahoinvointi välittyy kunnan palveluihin moninaisena kysyntänä, joka kohdistuu etenkin sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta myös kouluihin ja muihin kunnan palveluihin. Suomalaista hyvinvointipolitiikkaa on pitkään toteutettu korjaavilla palveluilla. Lisäksi on alettu panostaa ennalta ehkäiseviin palveluihin kuntalaisten pahoinvoinnin nujertamisessa. Samalla korjaavien palvelujen menojen kasvu näyttää vääjäämättömältä myös tulevaisuudessa. Tämän yhtälön toimivuuteen on vaikea uskoa, koska se ei ole toiminut tähänkään saakka. Kuntien tuottamista palveluista selkeä enemmistö on jo alun perin tarkoitettu ennalta ehkäiseviksi. Ennalta ehkäisevien palvelujen (kuten koulutuksen, kulttuurin, liikunnan, varhaiskasvatuksen, äitiys- ja lastenneuvoloiden) osuus kunnan menoista on yli 55 prosenttia, kun korjaavien palvelujen osuus on kasvanut jo 30 prosenttiin kunnan nettomenoista. Yhteys panosten ja tulosten suhteen näyttäisi kuitenkin vahvasti karkaavan käsistä. Esimerkiksi liikuntapalveluihin kunnat panostivat nykyrahanarvoksi muutettuna vuonna 1973 yhteensä 20 euroa/asukas ja vuonna 2007 yhteensä 100 euroa/asukas. Vaikutukset kuntalaisten liikuntakäyttäytymisessä eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Myös kulttuuri- ja koulutuspalveluista voi esittää samantyyppisiä vertailuja. Miksi myönteisiä hyvinvointivaikutuksia lisääväksi todetut kunnan palvelut sekä kunnan tukemat kolmannen sektorin toimijat eivät saa aikaan tavoiteltuja tuloksia ja vaikuttavuutta? Suuntautuvatko palvelut sellaisille asiakkaille ja kansalaisryhmille, jotka pärjäisivät ilman kunnan panostustakin? Miten paljon ennalta ehkäiseviin palveluihin pitää vielä panostaa, että korjaaviin palveluihin liittyvät menot kääntyvät oleelliseen laskuun tai supistuvat marginaalisiksi? Pyrimmekö vain parantamaan korjaavia palveluja tehdäksemme niistä entistä houkuttelevampia? Mikä on se väistämätön korjaavien palvelujen osuus, johon ei ole olemassa mitään keinovalikoimaa toisin sanoen se osa kuntalaisista, joka kaikista ponnisteluista huolimatta valitsee kuitenkin itseään ja läheisiään tuhoavan polun? Taloudellista liikkumavaraa tavoiteltaessa potentiaalinen kohde on korjaaviin palveluihin käytettävät määrärahat. Valtakunnan tasolla laskettuna tarjolla on vähintään kuusi miljardia euroa, jolla voitaisiin kuitata iso osa kansantalouttamme uhkaavasta kestävyysvajeesta. Kysymys on radikaalista ajattelutavan muutoksesta hyvinvointipolitiikassa ja kunnan toimintakulttuurissa, mikä ei luonnollisestikaan tapahdu kädenkäänteessä. Oleellista olisi tunnustaa se tosiasia, että ihmisten itselleen aiheuttama pahoinvointi on ryöstäytymässä käsistämme. Olisiko siis perusteita laatia yhdessä valtion kanssa hyvinvointipalvelujen julkinen takaisinkutsuilmoitus? 12

13 Radical responses to municipal budget cuts of about 25%: Emerging UK experience Andy Holder, aha consultancy, public sector consultant, The UK like many members of the European Union is facing cuts to its public services. Our Government has set out a programme of 25% cuts to municipalities over four years. In parallel it is also bringing in legislation to increase the local powers of municipalities and communities a Localism Bill and tighten welfare policy affecting housing and welfare benefits. These policies will encourage and indeed force much greater self-help and community-help. UK municipalities are therefore responding to radical budget and policy changes at the same time. This session will set out some of the ideas and experience of UK municipalities in doing this. It will be in four sections. 1. How municipalities are currently structured and operating UK municipalities are a mixed bag a very British compromise in response to political, economic and historical pressures. This section will give a brief outline of the range, finances and types of services offered and focus on the variation that political control and location brings. 2. How the budget cuts are being tackled The budget changes are so large a number of methods have had to be used. This section will illustrate some of our experience; the simple and familiar through to the complex and unfamiliar. Some familiar methods are: quick wins (e.g. not replacing staff and equipment) annual percentage efficiency targets business process re-engineering and organisational stream lining. These have been used for many years and municipal efficiency has improved in the UK in recent years as a result. They can, however, only deliver 10 15% savings at best and many of the easy wins have already been made. How does one get a further 20% budget savings without just cutting services? This has to be sought from radical changes such as: whole organisational transformation and culture change focusing on commissioning shared services between municipalities and use of other ( more efficient) service providers use of the community and not-for-profit organisations to provide services 13

14 pooling resources from all public sector organisations in a locality and, eventually, stopping some services. 3. How the municipalities are changing shape and operations Most municipalities are changing their structure and how they operate. Many are attempting to operate as one organisation in three parts: a public-facing part interacting with customers a range of professional services acting in an integrated way across the municipality a strategic core linked strongly to the political direction and which commissions (pur-chases) services and assess performance. This has meant: Major changes to the organisation of customer interfaces, particularly providing a single point of contact and greater channel shift to electronic connections. Professionals becoming less silo based and learning to work in a matrix structure. Services being commissioned rather than just having more of the same, often in a personalised way for the individual customers. Having a range of internal and external providers which form a patchwork of in-house, shared and out-of-house organisations ( ranging from partners, companies, social enterprises and community groups). Reshaping the democratic governance so that local politicians are stronger leaders at two levels; strategically for the whole municipality and in the local area they represent. Forming groupings of all public agencies within an area to more efficiently support the minority of families that make large demands on public money. 4. What municipalities will look like in 5 10 years Whilst municipalities are forced to look at radical short term measures these have implications for the medium term of 5 10 years. Are there medium term gains from shorter term choices? One set of initiatives by the UK Government has been to encourage the big society and introduce more localism powers. These will take time even if they are successful. The big society as an idea that individuals and institutions in the community do more for one another is being challenged both as an idea ( what is it?) and as a political devise for rolling back the state. Localism means encouraging individual and community self help through legal and regulation changes. In parallel with this many professional and cross political party groups are analysing the state provision of services, particularly for older people and suggesting services cannot keep increasing to meet rising expectations and greater numbers. New ways are being suggested for better use of resources and management of services. This section will look at the likely impact of these ideas on our municipalities in 5 10 years. Some of our UK experience good and bad may be useful for your Finnish municipalities. 14

15 Voimakkaita vastatoimia kuntien budjettien 25 %:n leikkauksille: Alustavia kokemuksia Britanniasta Andy Holder, AHA Consultancy, julkishallinnon konsultti, ahaconsultancy.co.uk Usean muun Euroopan unionin jäsenvaltion tavoin Britanniassa on edessä julkisten palvelujen leikkauksia. Maan hallitus on laatinut ohjelman, jonka pohjalta neljän seuraavan vuoden aikana kuntien menoja leikataan 25 %. Samanaikaisesti se on uuden lainsäädännön avulla lisäämässä kuntien ja yhteisöjen paikallista toimivaltaa (ns. Localism Bill) ja kiristämässä sosiaalipolitiikkaa, mikä tulee vaikuttamaan asumiseen ja sosiaalietuuksiin. Nämä linjaukset rohkaisevat ja jopa pakottavat turvautumaan omaan ja yhteisön apuun. Niinpä Britannian kunnat joutuvat samanaikaisesti vastaamaan voimakkaisiin sekä talousarviota että politiikkaa koskeviin muutoksiin. Alustuksessa käsitellään joitakin tähän liittyviä ajatuksia ja kokemuksia Britannian kunnista. Alustus jakaantuu neljään osaan. 1. Millainen on kuntien rakenne ja toiminnot tänä päivänä? Britanniassa kunnat ovat sekalainen joukko hyvin brittiläinen kompromissi vastauksena poliittisiin, taloudellisiin ja historian aiheuttamiin paineisiin. Tässä osuudessa esitellään lyhyesti palvelutyypit ja -valikoima sekä niiden rahoitus. Painopiste on poliittisen ohjauksen ja sijainnin aiheuttamissa eroissa. 2. Millä toimilla budjettileikkauksiin vastataan? Budjettiin kohdistuvat muutokset ovat niin mittavia, että niistä selviämiseksi on täytynyt ottaa käyttöön useita erilaisia keinoja. Tässä osuudessa käydään läpi esimerkkejä kokemuksistamme edeten yksinkertaisista ja tutuista monitasoisiin ja epätavallisempiin ratkaisuihin. Tuttuja toimintatapoja ovat: nopeat tulokset (esimerkiksi lähteviä työntekijöitä ei korvata eikä laitteistoja uusita) vuosittaiset prosentuaaliset tehokkuustavoitteet liiketoimintaprosessien uudistaminen ja organisaation yhdenmukaistaminen. Nämä toimintatavat ovat olleet käytössä useita vuosia, ja sen seurauksena kuntien tehokkuus Britanniassa on viime vuosina parantunut. Niillä voidaan kuitenkin parhaassakin tapauksessa saavuttaa vain %:n säästöjä, ja useat niin kutsutut helpot voitot on jo saavutettu. Kuinka saavutetaan vielä 20 %:n budjettisäästö ilman että yksinkertaisesti leikataan palveluja? Säästöjä täytyy etsiä turvautumalla huomattaviin muutoksiin, esimerkiksi: koko organisaation ja sen toimintakulttuurin muutos painopiste palvelujen tilaamisessa kuntien yhteiset palvelut ja muiden (tehokkaampien) palveluntarjoajien käyttö yhteisön ja hyötyä tavoittelemattomien järjestöjen hyödyntäminen palvelujen tarjoamisessa 15

16 yhden paikkakunnan kaikkien julkisen sektorin organisaatioiden voimavarojen yhdistäminen ja ajan mittaan joidenkin palvelujen lakkauttaminen kokonaan. 3. Miten kunnat ja niiden toiminnot ovat muuttumassa? Useimmat kunnat ovat muuttamassa rakenteitaan ja toimintatapojaan. Monet pyrkivät toimimaan yhtenä organisaationa kolmella tasolla: julkinen taso, joka on vuorovaikutuksessa asiakkaisiin erilaiset ammattipalvelut, jotka toimivat integroidusti koko kunnan alueella kunnan strateginen ydin, joka päättää kunnan poliittisista linjauksista, tilaa (ostaa) palveluja ja arvioi suoritusta. Tästä on ollut seurauksena: Huomattavia muutoksia asiakasrajapintojen organisointiin, erityisesti keskitettyjen palvelupisteiden tarjoaminen ja sähköisiin asiointikanaviin siirtyminen. Ammattilaiset ovat vähentämässä siilomaista työtapaa ja opettelevat työskentelemään matriisirakenteessa. Palveluita tilataan sen sijaan että tuotettaisin lisää samanlaista, usein räätälöidysti yksittäisten asiakkaiden tarpeisiin. Käytetään erilaisia sisäisiä ja ulkoisia tarjoajia, joista muodostuu sekoitus sisäisiä, yhteisiä ja ulkoisia organisaatioita (yhteistyökumppanit, yritykset, yhteiskunnalliset yritykset, kansalaisryhmät). Muokataan demokraattista hallintoa niin, että paikallispoliitikoista tulee kahdella tasolla vahvempia johtajia: strategisesti koko kunnassa sekä edustamallaan alueella. Alueen kaikki virastot solmivat kumppanuuksia, jotta ne voivat tehokkaammin tukea niitä vähemmistössä olevia perheitä, jotka kuluttavat paljon julkisia varoja. 4. Miltä kunnat näyttävät 5 10 vuoden kuluttua? Vaikka kuntien täytyy etsiä äärimmäisiä lyhyen tähtäimen keinoja, on näillä toimenpiteillä kuitenkin keskipitkän aikavälin (5 10 vuoden) vaikutuksia. Voiko lyhyen tähtäimen valinnoista saada hyötyä keskipitkällä aikavälillä? Hallituksen aloitteita on ollut niin kutsuttu Big Society, mikä tarkoittaa laajaa, voimakasta yhteiskuntaa sekä esitys lokalismin, paikallisen toimivallan lisäämisestä. Vaikka aloitteet olisivat onnistuneita, muutokset vievät aikaa. Big Society -konseptin ajatus yhteisön yksilöt ja laitokset tekevät enemmän asioita toistensa hyväksi asetetaan kyseenalaiseksi sekä ajatuksena että poliittisena keinona pienentää valtion roolia. Lokalismilla tarkoitetaan, että lakien ja määräysten muutoksilla yksilöitä ja yhteisöä kannustetaan omatoimisuuteen. Samaan aikaan useat ammatilliset ja poliittisten puolueiden väliset ryhmät analysoivat valtion palvelutuotantoa, erityisesti vanhusten palveluja, ja esittävät että palveluita ei voi jatkuvasti lisätä kasvavien odotusten ja asiakasmäärien mukaan. Resurssien parempaa kohdentamista ja palvelujen hallinnan parantamista varten esitetään uusia toimintatapoja. Tässä osuudessa tarkastellaan sitä, miten nämä ajatukset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Britannian kuntiin 5 10 vuoden sisällä. Näistä kokemuksista, niin hyvistä kuin huonoista, voi olla hyötyä Suomen kunnille. 16

17 Kunnat elinvoiman edistäjinä 17

18 Elinvoima erilaisissa toimintaympäristöissä toimivissa kunnissa Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnalta edellytetään joustavuutta, rakenteellista uusiutumiskykyä, kykyä ottaa käyttöön uusia prosesseja ja rakentaa hyvinvointipalvelut monimuotoisten ja -ilmeisten verkostojen varaan. Kunnallisen itsehallinnon vahvuus on ollut se, että on osattu tarttua asioihin ja tuottaa erilaisia ratkaisuja samankaltaisiin haasteisiin. Elinvoima kuvaa kunnissa kykyä tunnistaa ympäristön muutokset ja sopeuttaa oma toiminta uusiin vaateisiin, kykyä toteuttaa tarpeelliset muutosprosessit ja ottaa hallittuja riskejä. Elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn voi saavuttaa hetkellisesti, mutta myös yhtä nopeasti menettää. Kunnan kestävä elinvoimaisuus perustuu jatkuvaan uudistumiskykyyn. Uudistumiskyky edellyttää paitsi tahtoa myös voimavaroja. Kuntanäkökulmasta tämä tarkoittaa riittävän vahvoja peruskuntia, jotka kykenevät vastaamaan asukkaidensa peruspalveluista ja organisoimaan ne kustannustehokkaasti. Lisäksi on pystyttävä ylläpitämään avoin luottamuksellinen ilmapiiri ja tiivis vuorovaikutus ihmisten ja yhteisöjen välillä, mikä rohkaisee uusien ajatusten esittämiseen ja toteuttamiseen. Elinvoimaisen kuntatalouden peruskiviä ovat terve talous ja kannattava yritystoiminta. Ilman työtä ja osaamista ei ole palvelujen rahoittamisessa tarvittavia verotuloja. Toimivat palvelut puolestaan parantavat ihmisten viihtyvyyttä alueella, mikä osaltaan varmistaa yritysten työvoiman saantia. Kyse ei ole vain yritysten työntekijöistä vaan yhtä lailla kuntalaisten työpaikoista turvatusta toimeentulosta, vahvasta itsetunnosta ja jaksamisesta. Kunnallisen elinkeinopolitiikan tavoitteena on edistää toimintaympäristön kehittymistä yritysten kilpailukykyä tukevaksi. Onnistuakseen tässä työssä entistä paremmin kunnat ja niiden perustamat kehitysyhtiöt tekevät tiivistä yhteistyötä yritysneuvontaa, koulutusta ja yritysrahoitusta antavien julkisten ja yksityistenkin toimijoiden kanssa. Yritysten kilpailukykyä tukevien verkostojen synnyttäminen on kunnan elinkeinopolitiikan keskeinen tehtävä. Elinvoimaisuuden näkökulmasta palvelujen organisoinnissa ei ole kyse pelkästään siitä, kuka palvelun tuottaa, vaan ennen kaikkea tavasta, jolla varmistetaan palvelun sisällön kehittyminen suuntaan, jossa yksilöt voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa saamaansa palveluun. Kyse on myös mahdollisimman laajan osaamisen sitomisesta kuntapalvelujen tuotekehitykseen ja kuntalaisten omaa aktiivisuutta ja vastuunkantoa vahvistavien vaihtoehtojen luomisesta. Tällaisen kehityksen aikaansaaminen edellyttää markkinoiden hyvää tuntemusta sekä yritysten ja erilaisten yhteistyöverkostojen osaamisen aktiivista hyödyntämistä. Erilaisissa toimintaympäristöissä lähtökohdat ja keinot elinvoimaisuuden kehittämiseen ovat erilaiset. Paikkakunnan sijainti määrittää jo sinällään pitkälle mahdollisuuksia kasvun tekijöistä kilpailuun. Kyse on vetovoimaisuudesta kuinka hyvin paikkakunta pystyy houkuttelemaan yrityksiä, asukkaita ja matkailijoita. Keskeistä on löytää itselle sopivat yhteistyörakenteet niin palveluiden organisoinnissa kuin yritystoiminnan kehityksessä. Markkinat ovat täynnä mahdollisuuksia ja uudistumiskykyinen yhteisö tukee siihen kuuluvien yksilöiden kykyä ja uskallusta hyödyntää niitä. 18

19 Koko maailman kehittyminen yhdeksi suureksi avoimeksi markkinaksi ja Euroopan unionin kehittyminen vapaan liikkumisen alueeksi sekä tiivistyminen muun muassa usean jäsenmaan euro-alueeksi tuovat omat haasteensa erilaisissa toimintaympäristöissä toimiville Suomen kunnille. Kiinnostavuus yritysten toimintaympäristönä ja kuntalaisten viihtyisänä asumisympäristönä mitataan nyt maailmanlaajuisin mittarein. Tämäkin kehitys korostaa kunnallisen johtajuuden ja laajan näkemyksellisyyden merkitystä. 19

20 Muuttoliike ja vaikutus kuntien elinvoimaan Timo Aro, kehittämispäällikkö, Porin kaupunki Kunnan kilpailukyky, elinvoima, mainekuva ja tulevaisuuden potentiaali muodostuvat usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Muuttoliike on vain yksi tulokulma alueiden menestymisen tai menestymättömyyden ymmärtämiseen. Muuttoliike toimi eräänlaisena välineellisenä vipuvartena, jonka reaaliset vaikutukset heijastuvat kunnan elinvoimaan eri tavoin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kuntien elinvoimaan liittyvää keskustelua hallitsevat kuntataloutta kuvaavat isot makroluvut: vuosikatteet, käyttötalouden menot, investoinnit, poistot, lainat yms. talousarvio- ja tilinpäätöslukuihin perustuvat konkreettiset luvut. Väestönkehityksen ja muuttoliikkeen kaltaiset hitaasti taustalla vaikuttavat ilmiöt saavat kerrannaisvaikutuksineen liian vähäisen painoarvon eikä sen syy- ja seuraussuhteita osata riittävästi tulkita. Muuttoliikkeen kaltaiset moniulotteiset yhteiskunnalliset ilmiöt on kyettävä muuntamaan talouden kielelle ja taloudesta lähteviksi ongelmiksi, jonka jälkeen muuttoliikkeen ja elinvoiman yhteys tulee paremmin ymmärretyksi. Muuttoliikkeen vaikutusta kuntien elinvoimaan voidaan tarkastella niin määrällisestä kuin laadullisesta näkökulmasta. Kunnan määrällinen muuttovoitto tai -tappio on kuitenkin vain jäävuoren huippu, jonka perusteella ei kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Elinvoiman kannalta on monin verroin tärkeämpää pureutua muuttajien laadullisiin ominaisuuksiin (ikärakenne, koulutustaso, työmarkkina-asema, tulotaso ja -kertymä, muuttojen suunta jne.). Muuttajien laadullisten ominaisuuksien perusteella päästään kiinni tulo- ja lähtömuuttajien profiiliin, jonka perusteella on mahdollista tehdä alueen kehittämisen kannalta vaikuttavia johtopäätöksiä. Yhdistämällä muuttajia koskevia määrällisiä ja laadullisia tietoja voidaan määritellä kunnan tai alueen muuttovetovoima. Muuttovetovoima on hyvä mittari kuvaamaan alueen olemassa olevaa ja varsinkin tulevaa potentiaalia uusien asukkaiden, yritysten ja investointien näkökulmasta. Esimerkiksi väestön ikärakenteen muutos tulee aiheuttamaan valtavan menopaineen ikäsidonnaisiin menoihin ja heikentämään taloudellista huoltosuhdetta. Tämän vuoksi muuttoliikkeen ja muuttajien suhteellinen merkitys kasvaa aluedynamiikassa. Muuttajissa ovat yliedustettuja nuoret, koulutetut ja työuran alkuvaiheessa olevat. Ne kunnat, jonne nuori ja osaava työvoima hakeutuu jatkossa, saavat lähtökohtaisesti merkittävän kilpailuedun alueiden välisessä kilpailussa. Muuttoliikkeen painottuminen huoltosuhteeltaan optimaalisiin ikäryhmiin lisää maan eri osien välisiä eroja ja kaupunkiseutujen sisäisiä eroja luvun ensimmäisen vuosikymmenen osalta aluerakenne repeytyi muuttovetovoiman osalta. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asuu taajamissa, jotka peittivät alle kolme prosenttia Suomen maapinta-alasta. Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja lähes neljä viidestä 20 suurimmalla kaupunkiseudulla. Kasvavat alueet sijaitsivat maantieteellisesti yhä pienemmällä alueella. Väkiluku kasvaa enää vain joka kolmannessa kunnassa ja seutukunnassa. Muuttovoittoa saa vähemmän kuin joka kolmas seutu. Kahdestakymmenestä muuttovoittoisesta seudusta 16 sijaitsee Helsingin, Turun, Tampereen, Lahden ja Loviisan muodostaman alueen sisäpuolella. Muuttovoittoisen taikapiirin ulkopuolelle jäivät vain Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Seinäjoen seudut. 20 suurinta kaupunkiseutua saivat yhteensä henkilöä muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. 20

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Mistä mallia metropolialueen hallintaan?

Mistä mallia metropolialueen hallintaan? Mistä mallia metropolialueen hallintaan? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki 11.8.2011 Arto Haveri Metropolihallinta Uudelleen agendalla useimmissa länsimaissa 1990 - luvulta lähtien Metropolihallinnan uuden

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina 2000-2013 70 lkm 60 48 70 lkm 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 0 12 6 9 8 Henki- Demoklöstö ratia 4 8

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

KSY-seminaari 19.11.2013 Mitä opittavaa kuntaliitosprosesseista?

KSY-seminaari 19.11.2013 Mitä opittavaa kuntaliitosprosesseista? KSY-seminaari 19.11.2013 Mitä opittavaa kuntaliitosprosesseista? Seminaarin avaus Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Ne käynnissä olevat kuntajakoselvitykset, joista on tehty valtuuston päätös selvityksessä

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluiden toiminnan kehittäminen ja johtaminen. Kirsi Murtosaari Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluiden toiminnan kehittäminen ja johtaminen. Kirsi Murtosaari Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluiden toiminnan kehittäminen ja johtaminen Kirsi Murtosaari Jyväskylän yliopisto Case JY: tukipalvelu ja toiminnan Jatkuva prosessi kehittäminen Tukipalveluja tuottava

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kuntauudistus seututilaisuus. Porin seutu, 11.2.2014 Promenadikeskus, Pori

Kuntauudistus seututilaisuus. Porin seutu, 11.2.2014 Promenadikeskus, Pori Kuntauudistus seututilaisuus Porin seutu, Promenadikeskus, Pori Tilaisuuden avaus Porin seutu, Ohjelma 10.00 10.05 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö 10.05

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -tilaisuus

Tulevaisuuden kunta -tilaisuus Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 16.1.2015 Vantaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet ja

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Vanhusten palvelut ja muutoksen johtaminen eri tasoilla: Hallinto, palvelutuotanto ja ikäihmisen arki

Vanhusten palvelut ja muutoksen johtaminen eri tasoilla: Hallinto, palvelutuotanto ja ikäihmisen arki Vanhusten palvelut ja muutoksen johtaminen eri tasoilla: Hallinto, palvelutuotanto ja ikäihmisen arki Kuntamarkkinat 13.9.2012 Ohjelmajohtaja Jussi Sorsimo Culminatum Innovation Oy Culminatum Innovation

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot