Kuntajohtajapäivät 2011 Seminaarikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntajohtajapäivät 2011 Seminaarikirja"

Transkriptio

1 Sini Sallinen (toim.) Kuntajohtajapäivät 2011 Seminaarikirja , Frami, Seinäjoki Suomen Kuntaliitto Helsinki 2011 Yhteistyössä: FCG Finnish Consulting Group, Suomen Kuntajohtajat ry

2 Sisältö Kuntajohtajapäivät Kuntajohtajat komiasti Seinäjoella...7 Jorma Rasinmäki Julkisen talouden kestävyys... 9 Mistä löytyy Suomen kuntien tie?...10 Timo Kietäväinen Hyvinvointipalvelujen takaisinkutsu...12 Arto Lepistö Radical responses to municipal cuts of about 25%: Emerging UK experience...13 Andy Holder Voimakkaita vastatoimia kuntien budjettien 25 %:n leikkauksille: Alustavia kokemuksia Britanniasta...15 Andy Holder Kunnat elinvoiman edistäjinä Elinvoima erilaisissa toimintaympäristöissä toimivissa kunnissa...18 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Muuttoliike ja vaikutus kuntien elinvoimaan...20 Timo Aro Mistä mallia metropolialueen hallintaan?...21 Arto Haveri Mitä hyötyä kuntaliitoksista kaupunkiseuduilla kuntajako-selvittäjän näkökulma...22 Arto Koski Mitä hallitusohjelma antaa aluekeskuksille ja seutukaupungeille elinvoiman vahvistamiseen?...23 Janne Antikainen Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen...25 Ritva Pihlaja Kuntajohtajan työn edellytykset Kuntien johtamisjärjestelmät muutoksessa miten johtaminen on muuttumassa ARTTU-tutkimuskunnissa?...28 Pentti Meklin Kuntajohtajien työhyvinvointi hyvinvointibarometri Pauli Forma 2

3 Kuntajohtaja luottamushenkilöiden ristipaineissa vakuutusturvan mahdollisuudet ja rajat...30 Timo Jyrinjärvi Uuden hallituksen kuntapolitiikka Hallitusohjelman kuntapolitiikka...32 Mikä on kunnallishallinnon uudistamisen visio?...35 Aija Tuimala Kuntakäsitys ja kuntalaki...36 Kari Prättälä Kommenttipuheenvuoro: Uusi hallitus ja kuntapolitiikka...37 Tommi Lepojärvi Kommenttipuheenvuoro: Johtajuutta kuntarakenteen uudistamiseen...39 Lauri Lamminmäki Yhteenveto päivien annista: Minne vie kuntajohtajien tie?...41 Jaana Karrimaa Tiedotteita Kuntajohtaminen Kuntamarkkinat Kuntaliiton julkaisuja FCG:n tulevaa koulutustarjontaa...48 Audiapro antaa suunnan...49 Kuntajohtajapäivien 2011 osallistujaluettelo Muistiinpanoja

4 Kuntajohtajapäivät 2011 Aika: Paikka: FRAMI, Kampusranta 9 B, Seinäjoki Ohjelma: Torstai Ilmoittautuminen ja tulokahvi Puheenjohtajana toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, Suomen Kuntaliitto 9.30 Kuntajohtajat komiasti Seinäjoella. Tervetuloa Seinäjoelle, yrittäjyyden ja vahvan tahdon maakuntaan! Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, Seinäjoen kaupunki Teema: Julkisen talouden kestävyys 9.45 Julkisen talouden kestävyyspaineet Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta? Toimitusjohtaja Sixten Korkman, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kommenttipuheenvuorot Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Hyvinvointipalvelujen takaisinkutsu Apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö, Jyväskylän kaupunki Kysymyksiä ja keskustelua Radical responses to municipal cuts of about 25 %: Emerging UK experience Julkishallinnon konsultti Andy Holder, AHA Consultancy, Great Britain Tauko, kevyttä välipalaa Teema: Kunnat elinvoiman edistäjinä Elinvoima erilaisissa toimintaympäristöissä toimivissa kunnissa Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, Suomen Kuntaliitto Muuttoliike ja vaikutus kuntien elinvoimaan VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Lounas 4

5 13.45 Teemasessiot Kahvi Teema 1: Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus Puheenjohtajana apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, Helsingin kaupunki Mistä mallia metropolialueen hallintaan? Professori Arto Haveri, Tampereen yliopisto Kommenttipuheenvuoro: Kunnanjohtaja Kimmo Behm, Nurmijärven kunta Teema 2: Elinvoima kaupunkiseuduilla Puheenjohtajana kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, Seinäjoen kaupunki Mitä hyötyjä kuntaliitoksista kaupunkiseuduilla kuntajakoselvittäjän ja kuntaedustajan näkökulma Erityisasiantuntija Arto Koski, Suomen Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro projektipäällikkö Timo Nousiainen (Oulunsalon kunnanjohtaja) Teema 3: Elinvoima seutukaupungeissa ja aluekeskuksissa Puheenjohtajana kaupunginjohtaja Antti Rantakokko, Salon kaupunki Mitä hallitusohjelma antaa aluekeskuksille ja seutukaupungeille elinvoiman vahvistamiseen? Aluekehitysjohtaja Janne Antikainen, Työ ja elinkeinoministeriö Teema 4: Elinvoima maaseudulla Puheenjohtajana erityisasiantuntija Jarkko Huovinen, Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Projektipäällikkö, tutkija Ritva Pihlaja, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kansalaisjärjestö -teemaryhmä Kommenttipuheenvuoro: kunnanjohtaja Pauli Vaittinen, Polvijärven kunta Teema: Kuntajohtajan työn edellytykset Puheenjohtajana kaupunginjohtaja, Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Karrimaa Kuntien johtamisjärjestelmät muutoksessa Miten johtaminen on muuttumassa ARTTU-tutkimuskunnissa? Emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopisto Keva kuntajohdon tukena Toimitusjohtaja Merja Ailus, Keva Kuntajohtajien työhyvinvointi hyvinvointibarometri 2011 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma, Keva Kommenttipuheenvuoro: Hallituksen ja kuntajohtajan yhteistyön kehittäminen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Panu Lahdensuo, Lapuan kaupunki 5

6 17.00 Kuntajohtaja luottamushenkilöiden ristipaineissa vakuutusturvan mahdollisuudet ja rajat Yksikönpäällikkö Timo Jyrinjärvi, Pohjola Vakuutus Oy Päivän päätös Kaupungin vastaanotto, Seinäjoen kaupunginteatteri (Alvar Aallon katu 12) Perjantai Suomen Kuntajohtajat ry:n vuosikokous Toisen päivän puheenjohtajana varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Suomen Kuntaliitto 9.30 Mikä on kunnallishallinnon uudistaminen visio? Uusi Kunta ohjelman projektipäällikkö Aija Tuimala, Suomen Kuntaliitto Kuntakäsitys ja kuntalaki Johtava lakimies Kari Prättälä, Suomen Kuntaliitto Keskustelu ja kommentit Tauko Uusi hallitus ja kuntapolitiikka Ylijohtaja Päivi Laajala, Valtiovarainministeriö Kommenttipuheenvuoro: Uusi hallitus ja kuntapolitiikka Kunnanjohtaja Tommi Lepojärvi, Keminmaan kunta Kommenttipuheenvuoro: Johtajuutta kuntarakenteen uudistamiseen Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki, Kouvolan kaupunki Kysymyksiä ja keskustelua Ajankohtaisvartit työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, KT Kuntatyönantajat valtionosuusjärjestelmä Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Yhteenveto päivien annista: Minne vie kuntajohtajien tie? Kaupunginjohtaja, Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Karrimaa, Harjavallan kaupunki Lounas Nähdään Kuopiossa Kaupunginjohtaja Petteri Paronen, Kuopion kaupunki 6

7 Kuntajohtajat komiasti Seinäjoella Jorma Rasinmäki, kaupunginjohtaja, Seinäjoen kaupunki, Arvoisat kollegat, puolisot ja yhteistyökumppanit! Tervetuloa Seinäjoelle, yrittäjyyden ja vahvan tahdon maakuntaan! Seinäjoki on kasvanut kaupunkioikeuksien saamisesta lähtien eli vuodesta Väkimäärämme on nelinkertaistunut nykyiseen lähes asukkaaseen syntyvyyden, muuttovoiton ja kuntaliitosten kautta. Seinäjoen kaupunki lähialueineen kasvaa strategiansa mukaisesti 1000 asukkaan vuosivauhdilla. Samaan aikaan työpaikkojemme nettolisäys on 500 vuosittain. Myös kaupallinen vaikutusalue on laajentunut ollen Suomen 6. suurin. Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitoksen 2009 prosessin aikana käynnistettiin uuden kaupungin strategiatyö kilpailukyvyn ja vetovoiman edelleen vahvistamiseksi. Erääksi visiotavoitteeksi nostimme johtamisen, jossa haluamme olla kuntajohtamisen esimerkkikaupunki`. Johtamisella ja erityisesti hyvällä palvelujohtamisella on suuri merkitys laatuun, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Johtamisvision korostaminen on tietoinen valinta, joka velvoittaa sekä strategista että operatiivista johtoa. Kaupunginhallitus on laatinut toimikaudekseen strategiasta johdetun hallitusohjelman, joka on edelleen purettu vuotuisiksi tavoitteiksi talousarviossa. Nämä tavoitteet ovat edelleen vastuutettu johtoryhmän jäsenille. Johtamisvision innoittamina olemme uudistaneet talousarvioprosessin ja johtoryhmätyöskentelyn. Erityinen painopistealue tulee olemaan innovaatioiden lisääminen palveluissa. Uusi hallitusohjelma tulee haastamaan myös uudistetun johtamisjärjestelmämme, mukaan lukien konsernijohtamisen ja verkostojohtamisen. Tosin tämä sama haaste koskee kaikkia kuntia ja kuntajohtajia. Erinomaisen suureen arvoon nousevatkin ne kollegamme, jotka näkevät riittävän pitkälle tulevaisuuteen ja pystyvät viemään tarvittaessa niin uudistuksia kuin kipeitäkin asioita eteenpäin. Työssäkäyntialuekuntien, mitä ne sitten rakennelaissa tulevat olemaankaan, kuntajohtajat ovat avainasemassa yhteisen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden, mutta myös palveluiden lisäämisessä ja turvaamisessa. Tulevat vuodet tulevat osoittamaan, tapahtuvatko rakennemuutokset lisääntyvän yhteistyön vai kuntaliitosten kautta. Tervehdyksen otsikko Komiasti Seinäjoella viittaa Seinäjoen kaupunkiseudun K8 kuntajoukkoon, jonka puitteissa teemme yhä tiiviimpää yhteistyötä muun muassa KOMIA-markkinoinnin, KOKO-ohjelman, ilmasto- ja energiastrategian ja rakennemallin osalta. Toivotan Seinäjoen kuntajohtajapäivien osallistujille aktiivista ja reilua ajatusten vaihtoa. Tervetuloa KOMIAsti Seinäjoelle! 7

8 8

9 Julkisen talouden kestävyys 9

10 Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Hallitusohjelmassa on kuntien kannalta myönteistä se, että hallitus sitoutuu edistämään kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä. Keinot tavoitteen toteuttamiseksi ovat kuitenkin jossain määrin ristiriitaisia. Kuntien tehtävien lisäykset ja tulojen leikkaukset lisäävät paineita kiristää kunnallisverotusta, vaikka hallitus on sitoutunut siihen, ettei tuloverotusta nosteta. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetetaan vahva peruskuntamalli ja niille alueille, joissa peruskuntia ei saada syntymään, rakennetaan yhteistoiminta-alueet vastuukunta-, eli isäntäkuntamallilla. Tuo linjaus on varsin saman sisältöinen kuin Kuntaliiton hallituksen hyväksymä linjaus. Vastuukuntamallin sijasta Kuntaliitto esitti piirikuntamallia sellaisille alueille, joissa peruskuntaa ei saada muodostettua. Liiton kannanotossa esitetään myös kunnanosahallinnon vahvistamista sekä palvelujen saavutettavuuden turvaamista, jotka molemmat ovat tärkeitä asioita kuntakoon kasvaessa. Hallitus sitoutuu määrittelemään kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen jo tämän vuoden 2011 loppuun mennessä. Viimeistään tuolloin tulee selväksi se, kuinka uuteen kuntarakenteeseen edetään. Tärkeää on huomata, että hallitusohjelmassa kuntarakenteen uudistus kulkee eri palvelujen järjestämistapojen edellä, aivan kuten kuntakentässä on laajasti vaadittu. Valitettavasti hallitusohjelmassa ei ole sovittu parlamentaarisen kuntalakikomitean asettamisesta valmistelemaan uudistusta, kuten kuntakentässä on laajasti toivottu. Laajan tuen saaminen kuntalain ja kuntarakennelinjausten tueksi on tarpeen, kuten 1990-luvun alussa tapahtui. Vain siten voidaan rakentaa erilaisten vaalitulosten ja hallitusratkaisujen yli kestävät, aina 2020-luvun lopulle kantavat linjaukset. Hallitusohjelmassa on sovittu kuntien tehtävien lisäämisestä ja merkittävistä 631 miljoonan euron leikkauksista kuntien valtionosuuksiin vuositasolla. Leikkaus tehdään samansuuruisena asukasta kohden kaikissa kunnissa. Valtionosuuksien leikkauksen taso on suurempi kuin osattiin pahimmillaan odottaa. Samoin asiakasmaksu-uudistus vähentänee kuntien tuloja. Myönteistä on linjaus korottaa kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ensi ja seuraavana vuonna viidellä prosenttiyksiköllä vajaaseen 27 prosenttiin. Toivottavaa on, että tuota korotusta jatkettaisiin vielä 2013 jälkeen. Vuosina jako-osuuden korotus on ollut 10 prosenttiyksikköä. Hallitus ei muuten laajenna kuntien veropohjaa, mitä olisi tarvittu kuntapalvelujen rahoituksen turvaamiseksi. Toivottavasti jäteveron tuotto saadaan siirrettyä kunnille siitä ei ole hallitusohjelmassa mainintaa. Hallitus lupaa rajoittaa tehtävien lisäämistä kunnille ja maksaa yli puolet uudistusten aiheuttamista todellisista kustannuksista. Tehtävien lisäyksestä aiheutuva kustannusten nousu tulisi arvioida oikein ja korvata kunnille täysimääräisesti. Näin myös hillittäisiin sektoriministeriöiden halua julkisten tehtävien lisäämiseen ja kohdennettaisiin poliittisesti oikein tarvittavan lisärahoituksen rahoitusvastuu. Vuoden 2010 alusta tehtävien lisäyksistä aiheutuviin kustannuksiin on osoitettu 50 prosentin valtionosuus. Merkittävin uusi tehtävä on vuonna 2013 voimaan astuva vanhuspalvelulaki. Uudistuksen kustannuksia ei ole arvioitu kunnolla. 10

11 Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset luvataan korvata täysimääräisesti. Tämä on merkittävä positiivinen linjaus. Kiinteistöveron siirtäminen kuntien verotulojen tasauksen ulkopuolelle puolestaan sekavoittaa järjestelmää. Kuntakenttään kohdistuu poikkeuksellisen voimakkaita ristikkäisiä paineita. Kunnallinen itsehallinto ja kuntien johtaminen ovat osoittaneet toimivuutensa monina hankalina aikoina, niin nytkin. Kunnallinen itsehallinto, kuntien palvelujen järjestämistavat ja kuntarakenne pysyvät toimivina vain, jos ne uudistuvat ajan vaatimusten mukaan maamme erilaiset olosuhteet huomioon ottaen ja vapaaehtoisuutta kunnioittaen. Nykyisiin toimintatapoihin tai rakenteisiin emme voi jäädä, koska siihen eivät riitä rahat eivätkä henkilökunta. Olennaista syvällisessä muutoksessa on turvata johtamisen edellytykset ja selkeät pelinsäännöt. 11

12 Hyvinvointipalvelujen takaisinkutsu Arto Lepistö, apulaiskaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki, Viimeisen 20 vuoden aikana hyvinvointipalveluihin on kohdistunut voimakas muutos. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät taloudelliset panostukset kohdistuvat tänä päivänä yhä enemmän ihmisten käyttäytymisen muutoksista aiheutuvaan pahoinvointiin. Pelkistetysti pahoinvoinnissa on kysymys kuntalaisen omista valinnoista, jotka liittyvät liikkumiseen, ravitsemukseen ja alkoholinkäyttöön. Esimerkiksi naisten juominen on 40 vuoden aikana kuusinkertaistunut, miesten kaksinkertaistunut, alle 2-vuotiaiden lasten vanhempien avioerot ovat lisääntyneet ja vanhempien päihdeongelmista johtuvat lasten huostaanotot ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet. Pahoinvointi välittyy kunnan palveluihin moninaisena kysyntänä, joka kohdistuu etenkin sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta myös kouluihin ja muihin kunnan palveluihin. Suomalaista hyvinvointipolitiikkaa on pitkään toteutettu korjaavilla palveluilla. Lisäksi on alettu panostaa ennalta ehkäiseviin palveluihin kuntalaisten pahoinvoinnin nujertamisessa. Samalla korjaavien palvelujen menojen kasvu näyttää vääjäämättömältä myös tulevaisuudessa. Tämän yhtälön toimivuuteen on vaikea uskoa, koska se ei ole toiminut tähänkään saakka. Kuntien tuottamista palveluista selkeä enemmistö on jo alun perin tarkoitettu ennalta ehkäiseviksi. Ennalta ehkäisevien palvelujen (kuten koulutuksen, kulttuurin, liikunnan, varhaiskasvatuksen, äitiys- ja lastenneuvoloiden) osuus kunnan menoista on yli 55 prosenttia, kun korjaavien palvelujen osuus on kasvanut jo 30 prosenttiin kunnan nettomenoista. Yhteys panosten ja tulosten suhteen näyttäisi kuitenkin vahvasti karkaavan käsistä. Esimerkiksi liikuntapalveluihin kunnat panostivat nykyrahanarvoksi muutettuna vuonna 1973 yhteensä 20 euroa/asukas ja vuonna 2007 yhteensä 100 euroa/asukas. Vaikutukset kuntalaisten liikuntakäyttäytymisessä eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Myös kulttuuri- ja koulutuspalveluista voi esittää samantyyppisiä vertailuja. Miksi myönteisiä hyvinvointivaikutuksia lisääväksi todetut kunnan palvelut sekä kunnan tukemat kolmannen sektorin toimijat eivät saa aikaan tavoiteltuja tuloksia ja vaikuttavuutta? Suuntautuvatko palvelut sellaisille asiakkaille ja kansalaisryhmille, jotka pärjäisivät ilman kunnan panostustakin? Miten paljon ennalta ehkäiseviin palveluihin pitää vielä panostaa, että korjaaviin palveluihin liittyvät menot kääntyvät oleelliseen laskuun tai supistuvat marginaalisiksi? Pyrimmekö vain parantamaan korjaavia palveluja tehdäksemme niistä entistä houkuttelevampia? Mikä on se väistämätön korjaavien palvelujen osuus, johon ei ole olemassa mitään keinovalikoimaa toisin sanoen se osa kuntalaisista, joka kaikista ponnisteluista huolimatta valitsee kuitenkin itseään ja läheisiään tuhoavan polun? Taloudellista liikkumavaraa tavoiteltaessa potentiaalinen kohde on korjaaviin palveluihin käytettävät määrärahat. Valtakunnan tasolla laskettuna tarjolla on vähintään kuusi miljardia euroa, jolla voitaisiin kuitata iso osa kansantalouttamme uhkaavasta kestävyysvajeesta. Kysymys on radikaalista ajattelutavan muutoksesta hyvinvointipolitiikassa ja kunnan toimintakulttuurissa, mikä ei luonnollisestikaan tapahdu kädenkäänteessä. Oleellista olisi tunnustaa se tosiasia, että ihmisten itselleen aiheuttama pahoinvointi on ryöstäytymässä käsistämme. Olisiko siis perusteita laatia yhdessä valtion kanssa hyvinvointipalvelujen julkinen takaisinkutsuilmoitus? 12

13 Radical responses to municipal budget cuts of about 25%: Emerging UK experience Andy Holder, aha consultancy, public sector consultant, The UK like many members of the European Union is facing cuts to its public services. Our Government has set out a programme of 25% cuts to municipalities over four years. In parallel it is also bringing in legislation to increase the local powers of municipalities and communities a Localism Bill and tighten welfare policy affecting housing and welfare benefits. These policies will encourage and indeed force much greater self-help and community-help. UK municipalities are therefore responding to radical budget and policy changes at the same time. This session will set out some of the ideas and experience of UK municipalities in doing this. It will be in four sections. 1. How municipalities are currently structured and operating UK municipalities are a mixed bag a very British compromise in response to political, economic and historical pressures. This section will give a brief outline of the range, finances and types of services offered and focus on the variation that political control and location brings. 2. How the budget cuts are being tackled The budget changes are so large a number of methods have had to be used. This section will illustrate some of our experience; the simple and familiar through to the complex and unfamiliar. Some familiar methods are: quick wins (e.g. not replacing staff and equipment) annual percentage efficiency targets business process re-engineering and organisational stream lining. These have been used for many years and municipal efficiency has improved in the UK in recent years as a result. They can, however, only deliver 10 15% savings at best and many of the easy wins have already been made. How does one get a further 20% budget savings without just cutting services? This has to be sought from radical changes such as: whole organisational transformation and culture change focusing on commissioning shared services between municipalities and use of other ( more efficient) service providers use of the community and not-for-profit organisations to provide services 13

14 pooling resources from all public sector organisations in a locality and, eventually, stopping some services. 3. How the municipalities are changing shape and operations Most municipalities are changing their structure and how they operate. Many are attempting to operate as one organisation in three parts: a public-facing part interacting with customers a range of professional services acting in an integrated way across the municipality a strategic core linked strongly to the political direction and which commissions (pur-chases) services and assess performance. This has meant: Major changes to the organisation of customer interfaces, particularly providing a single point of contact and greater channel shift to electronic connections. Professionals becoming less silo based and learning to work in a matrix structure. Services being commissioned rather than just having more of the same, often in a personalised way for the individual customers. Having a range of internal and external providers which form a patchwork of in-house, shared and out-of-house organisations ( ranging from partners, companies, social enterprises and community groups). Reshaping the democratic governance so that local politicians are stronger leaders at two levels; strategically for the whole municipality and in the local area they represent. Forming groupings of all public agencies within an area to more efficiently support the minority of families that make large demands on public money. 4. What municipalities will look like in 5 10 years Whilst municipalities are forced to look at radical short term measures these have implications for the medium term of 5 10 years. Are there medium term gains from shorter term choices? One set of initiatives by the UK Government has been to encourage the big society and introduce more localism powers. These will take time even if they are successful. The big society as an idea that individuals and institutions in the community do more for one another is being challenged both as an idea ( what is it?) and as a political devise for rolling back the state. Localism means encouraging individual and community self help through legal and regulation changes. In parallel with this many professional and cross political party groups are analysing the state provision of services, particularly for older people and suggesting services cannot keep increasing to meet rising expectations and greater numbers. New ways are being suggested for better use of resources and management of services. This section will look at the likely impact of these ideas on our municipalities in 5 10 years. Some of our UK experience good and bad may be useful for your Finnish municipalities. 14

15 Voimakkaita vastatoimia kuntien budjettien 25 %:n leikkauksille: Alustavia kokemuksia Britanniasta Andy Holder, AHA Consultancy, julkishallinnon konsultti, ahaconsultancy.co.uk Usean muun Euroopan unionin jäsenvaltion tavoin Britanniassa on edessä julkisten palvelujen leikkauksia. Maan hallitus on laatinut ohjelman, jonka pohjalta neljän seuraavan vuoden aikana kuntien menoja leikataan 25 %. Samanaikaisesti se on uuden lainsäädännön avulla lisäämässä kuntien ja yhteisöjen paikallista toimivaltaa (ns. Localism Bill) ja kiristämässä sosiaalipolitiikkaa, mikä tulee vaikuttamaan asumiseen ja sosiaalietuuksiin. Nämä linjaukset rohkaisevat ja jopa pakottavat turvautumaan omaan ja yhteisön apuun. Niinpä Britannian kunnat joutuvat samanaikaisesti vastaamaan voimakkaisiin sekä talousarviota että politiikkaa koskeviin muutoksiin. Alustuksessa käsitellään joitakin tähän liittyviä ajatuksia ja kokemuksia Britannian kunnista. Alustus jakaantuu neljään osaan. 1. Millainen on kuntien rakenne ja toiminnot tänä päivänä? Britanniassa kunnat ovat sekalainen joukko hyvin brittiläinen kompromissi vastauksena poliittisiin, taloudellisiin ja historian aiheuttamiin paineisiin. Tässä osuudessa esitellään lyhyesti palvelutyypit ja -valikoima sekä niiden rahoitus. Painopiste on poliittisen ohjauksen ja sijainnin aiheuttamissa eroissa. 2. Millä toimilla budjettileikkauksiin vastataan? Budjettiin kohdistuvat muutokset ovat niin mittavia, että niistä selviämiseksi on täytynyt ottaa käyttöön useita erilaisia keinoja. Tässä osuudessa käydään läpi esimerkkejä kokemuksistamme edeten yksinkertaisista ja tutuista monitasoisiin ja epätavallisempiin ratkaisuihin. Tuttuja toimintatapoja ovat: nopeat tulokset (esimerkiksi lähteviä työntekijöitä ei korvata eikä laitteistoja uusita) vuosittaiset prosentuaaliset tehokkuustavoitteet liiketoimintaprosessien uudistaminen ja organisaation yhdenmukaistaminen. Nämä toimintatavat ovat olleet käytössä useita vuosia, ja sen seurauksena kuntien tehokkuus Britanniassa on viime vuosina parantunut. Niillä voidaan kuitenkin parhaassakin tapauksessa saavuttaa vain %:n säästöjä, ja useat niin kutsutut helpot voitot on jo saavutettu. Kuinka saavutetaan vielä 20 %:n budjettisäästö ilman että yksinkertaisesti leikataan palveluja? Säästöjä täytyy etsiä turvautumalla huomattaviin muutoksiin, esimerkiksi: koko organisaation ja sen toimintakulttuurin muutos painopiste palvelujen tilaamisessa kuntien yhteiset palvelut ja muiden (tehokkaampien) palveluntarjoajien käyttö yhteisön ja hyötyä tavoittelemattomien järjestöjen hyödyntäminen palvelujen tarjoamisessa 15

16 yhden paikkakunnan kaikkien julkisen sektorin organisaatioiden voimavarojen yhdistäminen ja ajan mittaan joidenkin palvelujen lakkauttaminen kokonaan. 3. Miten kunnat ja niiden toiminnot ovat muuttumassa? Useimmat kunnat ovat muuttamassa rakenteitaan ja toimintatapojaan. Monet pyrkivät toimimaan yhtenä organisaationa kolmella tasolla: julkinen taso, joka on vuorovaikutuksessa asiakkaisiin erilaiset ammattipalvelut, jotka toimivat integroidusti koko kunnan alueella kunnan strateginen ydin, joka päättää kunnan poliittisista linjauksista, tilaa (ostaa) palveluja ja arvioi suoritusta. Tästä on ollut seurauksena: Huomattavia muutoksia asiakasrajapintojen organisointiin, erityisesti keskitettyjen palvelupisteiden tarjoaminen ja sähköisiin asiointikanaviin siirtyminen. Ammattilaiset ovat vähentämässä siilomaista työtapaa ja opettelevat työskentelemään matriisirakenteessa. Palveluita tilataan sen sijaan että tuotettaisin lisää samanlaista, usein räätälöidysti yksittäisten asiakkaiden tarpeisiin. Käytetään erilaisia sisäisiä ja ulkoisia tarjoajia, joista muodostuu sekoitus sisäisiä, yhteisiä ja ulkoisia organisaatioita (yhteistyökumppanit, yritykset, yhteiskunnalliset yritykset, kansalaisryhmät). Muokataan demokraattista hallintoa niin, että paikallispoliitikoista tulee kahdella tasolla vahvempia johtajia: strategisesti koko kunnassa sekä edustamallaan alueella. Alueen kaikki virastot solmivat kumppanuuksia, jotta ne voivat tehokkaammin tukea niitä vähemmistössä olevia perheitä, jotka kuluttavat paljon julkisia varoja. 4. Miltä kunnat näyttävät 5 10 vuoden kuluttua? Vaikka kuntien täytyy etsiä äärimmäisiä lyhyen tähtäimen keinoja, on näillä toimenpiteillä kuitenkin keskipitkän aikavälin (5 10 vuoden) vaikutuksia. Voiko lyhyen tähtäimen valinnoista saada hyötyä keskipitkällä aikavälillä? Hallituksen aloitteita on ollut niin kutsuttu Big Society, mikä tarkoittaa laajaa, voimakasta yhteiskuntaa sekä esitys lokalismin, paikallisen toimivallan lisäämisestä. Vaikka aloitteet olisivat onnistuneita, muutokset vievät aikaa. Big Society -konseptin ajatus yhteisön yksilöt ja laitokset tekevät enemmän asioita toistensa hyväksi asetetaan kyseenalaiseksi sekä ajatuksena että poliittisena keinona pienentää valtion roolia. Lokalismilla tarkoitetaan, että lakien ja määräysten muutoksilla yksilöitä ja yhteisöä kannustetaan omatoimisuuteen. Samaan aikaan useat ammatilliset ja poliittisten puolueiden väliset ryhmät analysoivat valtion palvelutuotantoa, erityisesti vanhusten palveluja, ja esittävät että palveluita ei voi jatkuvasti lisätä kasvavien odotusten ja asiakasmäärien mukaan. Resurssien parempaa kohdentamista ja palvelujen hallinnan parantamista varten esitetään uusia toimintatapoja. Tässä osuudessa tarkastellaan sitä, miten nämä ajatukset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Britannian kuntiin 5 10 vuoden sisällä. Näistä kokemuksista, niin hyvistä kuin huonoista, voi olla hyötyä Suomen kunnille. 16

17 Kunnat elinvoiman edistäjinä 17

18 Elinvoima erilaisissa toimintaympäristöissä toimivissa kunnissa Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnalta edellytetään joustavuutta, rakenteellista uusiutumiskykyä, kykyä ottaa käyttöön uusia prosesseja ja rakentaa hyvinvointipalvelut monimuotoisten ja -ilmeisten verkostojen varaan. Kunnallisen itsehallinnon vahvuus on ollut se, että on osattu tarttua asioihin ja tuottaa erilaisia ratkaisuja samankaltaisiin haasteisiin. Elinvoima kuvaa kunnissa kykyä tunnistaa ympäristön muutokset ja sopeuttaa oma toiminta uusiin vaateisiin, kykyä toteuttaa tarpeelliset muutosprosessit ja ottaa hallittuja riskejä. Elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn voi saavuttaa hetkellisesti, mutta myös yhtä nopeasti menettää. Kunnan kestävä elinvoimaisuus perustuu jatkuvaan uudistumiskykyyn. Uudistumiskyky edellyttää paitsi tahtoa myös voimavaroja. Kuntanäkökulmasta tämä tarkoittaa riittävän vahvoja peruskuntia, jotka kykenevät vastaamaan asukkaidensa peruspalveluista ja organisoimaan ne kustannustehokkaasti. Lisäksi on pystyttävä ylläpitämään avoin luottamuksellinen ilmapiiri ja tiivis vuorovaikutus ihmisten ja yhteisöjen välillä, mikä rohkaisee uusien ajatusten esittämiseen ja toteuttamiseen. Elinvoimaisen kuntatalouden peruskiviä ovat terve talous ja kannattava yritystoiminta. Ilman työtä ja osaamista ei ole palvelujen rahoittamisessa tarvittavia verotuloja. Toimivat palvelut puolestaan parantavat ihmisten viihtyvyyttä alueella, mikä osaltaan varmistaa yritysten työvoiman saantia. Kyse ei ole vain yritysten työntekijöistä vaan yhtä lailla kuntalaisten työpaikoista turvatusta toimeentulosta, vahvasta itsetunnosta ja jaksamisesta. Kunnallisen elinkeinopolitiikan tavoitteena on edistää toimintaympäristön kehittymistä yritysten kilpailukykyä tukevaksi. Onnistuakseen tässä työssä entistä paremmin kunnat ja niiden perustamat kehitysyhtiöt tekevät tiivistä yhteistyötä yritysneuvontaa, koulutusta ja yritysrahoitusta antavien julkisten ja yksityistenkin toimijoiden kanssa. Yritysten kilpailukykyä tukevien verkostojen synnyttäminen on kunnan elinkeinopolitiikan keskeinen tehtävä. Elinvoimaisuuden näkökulmasta palvelujen organisoinnissa ei ole kyse pelkästään siitä, kuka palvelun tuottaa, vaan ennen kaikkea tavasta, jolla varmistetaan palvelun sisällön kehittyminen suuntaan, jossa yksilöt voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa saamaansa palveluun. Kyse on myös mahdollisimman laajan osaamisen sitomisesta kuntapalvelujen tuotekehitykseen ja kuntalaisten omaa aktiivisuutta ja vastuunkantoa vahvistavien vaihtoehtojen luomisesta. Tällaisen kehityksen aikaansaaminen edellyttää markkinoiden hyvää tuntemusta sekä yritysten ja erilaisten yhteistyöverkostojen osaamisen aktiivista hyödyntämistä. Erilaisissa toimintaympäristöissä lähtökohdat ja keinot elinvoimaisuuden kehittämiseen ovat erilaiset. Paikkakunnan sijainti määrittää jo sinällään pitkälle mahdollisuuksia kasvun tekijöistä kilpailuun. Kyse on vetovoimaisuudesta kuinka hyvin paikkakunta pystyy houkuttelemaan yrityksiä, asukkaita ja matkailijoita. Keskeistä on löytää itselle sopivat yhteistyörakenteet niin palveluiden organisoinnissa kuin yritystoiminnan kehityksessä. Markkinat ovat täynnä mahdollisuuksia ja uudistumiskykyinen yhteisö tukee siihen kuuluvien yksilöiden kykyä ja uskallusta hyödyntää niitä. 18

19 Koko maailman kehittyminen yhdeksi suureksi avoimeksi markkinaksi ja Euroopan unionin kehittyminen vapaan liikkumisen alueeksi sekä tiivistyminen muun muassa usean jäsenmaan euro-alueeksi tuovat omat haasteensa erilaisissa toimintaympäristöissä toimiville Suomen kunnille. Kiinnostavuus yritysten toimintaympäristönä ja kuntalaisten viihtyisänä asumisympäristönä mitataan nyt maailmanlaajuisin mittarein. Tämäkin kehitys korostaa kunnallisen johtajuuden ja laajan näkemyksellisyyden merkitystä. 19

20 Muuttoliike ja vaikutus kuntien elinvoimaan Timo Aro, kehittämispäällikkö, Porin kaupunki Kunnan kilpailukyky, elinvoima, mainekuva ja tulevaisuuden potentiaali muodostuvat usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Muuttoliike on vain yksi tulokulma alueiden menestymisen tai menestymättömyyden ymmärtämiseen. Muuttoliike toimi eräänlaisena välineellisenä vipuvartena, jonka reaaliset vaikutukset heijastuvat kunnan elinvoimaan eri tavoin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kuntien elinvoimaan liittyvää keskustelua hallitsevat kuntataloutta kuvaavat isot makroluvut: vuosikatteet, käyttötalouden menot, investoinnit, poistot, lainat yms. talousarvio- ja tilinpäätöslukuihin perustuvat konkreettiset luvut. Väestönkehityksen ja muuttoliikkeen kaltaiset hitaasti taustalla vaikuttavat ilmiöt saavat kerrannaisvaikutuksineen liian vähäisen painoarvon eikä sen syy- ja seuraussuhteita osata riittävästi tulkita. Muuttoliikkeen kaltaiset moniulotteiset yhteiskunnalliset ilmiöt on kyettävä muuntamaan talouden kielelle ja taloudesta lähteviksi ongelmiksi, jonka jälkeen muuttoliikkeen ja elinvoiman yhteys tulee paremmin ymmärretyksi. Muuttoliikkeen vaikutusta kuntien elinvoimaan voidaan tarkastella niin määrällisestä kuin laadullisesta näkökulmasta. Kunnan määrällinen muuttovoitto tai -tappio on kuitenkin vain jäävuoren huippu, jonka perusteella ei kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Elinvoiman kannalta on monin verroin tärkeämpää pureutua muuttajien laadullisiin ominaisuuksiin (ikärakenne, koulutustaso, työmarkkina-asema, tulotaso ja -kertymä, muuttojen suunta jne.). Muuttajien laadullisten ominaisuuksien perusteella päästään kiinni tulo- ja lähtömuuttajien profiiliin, jonka perusteella on mahdollista tehdä alueen kehittämisen kannalta vaikuttavia johtopäätöksiä. Yhdistämällä muuttajia koskevia määrällisiä ja laadullisia tietoja voidaan määritellä kunnan tai alueen muuttovetovoima. Muuttovetovoima on hyvä mittari kuvaamaan alueen olemassa olevaa ja varsinkin tulevaa potentiaalia uusien asukkaiden, yritysten ja investointien näkökulmasta. Esimerkiksi väestön ikärakenteen muutos tulee aiheuttamaan valtavan menopaineen ikäsidonnaisiin menoihin ja heikentämään taloudellista huoltosuhdetta. Tämän vuoksi muuttoliikkeen ja muuttajien suhteellinen merkitys kasvaa aluedynamiikassa. Muuttajissa ovat yliedustettuja nuoret, koulutetut ja työuran alkuvaiheessa olevat. Ne kunnat, jonne nuori ja osaava työvoima hakeutuu jatkossa, saavat lähtökohtaisesti merkittävän kilpailuedun alueiden välisessä kilpailussa. Muuttoliikkeen painottuminen huoltosuhteeltaan optimaalisiin ikäryhmiin lisää maan eri osien välisiä eroja ja kaupunkiseutujen sisäisiä eroja luvun ensimmäisen vuosikymmenen osalta aluerakenne repeytyi muuttovetovoiman osalta. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asuu taajamissa, jotka peittivät alle kolme prosenttia Suomen maapinta-alasta. Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja lähes neljä viidestä 20 suurimmalla kaupunkiseudulla. Kasvavat alueet sijaitsivat maantieteellisesti yhä pienemmällä alueella. Väkiluku kasvaa enää vain joka kolmannessa kunnassa ja seutukunnassa. Muuttovoittoa saa vähemmän kuin joka kolmas seutu. Kahdestakymmenestä muuttovoittoisesta seudusta 16 sijaitsee Helsingin, Turun, Tampereen, Lahden ja Loviisan muodostaman alueen sisäpuolella. Muuttovoittoisen taikapiirin ulkopuolelle jäivät vain Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Seinäjoen seudut. 20 suurinta kaupunkiseutua saivat yhteensä henkilöä muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. 20

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Pentti Meklin (toim.)

Pentti Meklin (toim.) Pentti Meklin (toim.) 1. Millaisia päätöksiä ja toimenpiteitä kunnat ovat tehneet Paras-uudistuksen aikana tai mitä Kunnissa on tapahtunut? 2. Millaisia vaikutuksia kuntien toimenpiteillä ja tapahtumilla

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina 2000-2013 70 lkm 60 48 70 lkm 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 0 12 6 9 8 Henki- Demoklöstö ratia 4 8

Lisätiedot

ARTTU kuntaseminaari. Kuntatalo Pentti Meklin emeritusprofessori

ARTTU kuntaseminaari. Kuntatalo Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU kuntaseminaari Kuntatalo 15.12.2011 Pentti Meklin emeritusprofessori Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. II vaiheen keinot a. Johtamisjärjestelmä rakenne ja toiminta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat

Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat Moderaattori: Arto Koski, erityisasiantuntija, Kuntaliitto ARTTU-päätösseminaari 13.12.2012 klo

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

KSY-seminaari 19.11.2013 Mitä opittavaa kuntaliitosprosesseista?

KSY-seminaari 19.11.2013 Mitä opittavaa kuntaliitosprosesseista? KSY-seminaari 19.11.2013 Mitä opittavaa kuntaliitosprosesseista? Seminaarin avaus Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Ne käynnissä olevat kuntajakoselvitykset, joista on tehty valtuuston päätös selvityksessä

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 ohjelma Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus - Kunnallisjohdon neuvottelutilaisuus Seinäjoki 15.4.

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 ohjelma Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus - Kunnallisjohdon neuvottelutilaisuus Seinäjoki 15.4. Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 ohjelma Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus - Kunnallisjohdon neuvottelutilaisuus Seinäjoki 15.4.2016 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäälllikkö Marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Rinnakkaisseminaari 5. klo Palveluja, demokratiaa ja elinvoimaa - kohti kumppanuutta

Rinnakkaisseminaari 5. klo Palveluja, demokratiaa ja elinvoimaa - kohti kumppanuutta Demokratiapäivä 13.10.2015 Rinnakkaisseminaari 5. klo 13.15-15.00 Palveluja, demokratiaa ja elinvoimaa - kohti kumppanuutta Ritva Pihlaja: + keskustelu Marja Tiittanen: Paikallisesti, kumppaneina ja ulos

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Kuntarakenne ja sivistystoimi. Kirsi Kangaspunta johtaja

Kuntarakenne ja sivistystoimi. Kirsi Kangaspunta johtaja Kuntarakenne ja sivistystoimi Kirsi Kangaspunta johtaja Kestävyysvaje kuntien taloudessa Ikääntymisestä aiheutuvista julkisten menojen nousupaineista noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi

Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi 20.5.2016 Nuorten vaikuttajien huipputapaaminen De unga beslutsfattarnas toppmöte Ylijohtaja Päivi Laajala Tulevaisuutta on vaikea

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tämän aukeaman kuvat Elinvoiman eväät -teemaseminaarista Infra ja elinvoima 10.4.2013 Kansikuva: Pixhill.com Suomen Kuntaliitto Helsinki 2014

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta

Lisätiedot

Kunnallishallinnon uudistamisen visio Kuntajohtajapäivät 12.8.

Kunnallishallinnon uudistamisen visio Kuntajohtajapäivät 12.8. Kunnallishallinnon uudistamisen visio Kuntajohtajapäivät 12.8. Aija Tuimala Projektipäällikkö Uusi Kunta 2017 Suomen kuntaliitto aija.tuimala@kuntaliitto.fi, gsm 040 8696 494 Seinäjoki, kuntajohtajapäivät

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot