Edessä tiukka edunvalvontavuosi. Työmarkkinakenttä valmistautuu vuoden työehtosopimusneuvotteluihin. Haastatteluissa JUKOn Pekka Hemmilä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edessä tiukka edunvalvontavuosi. Työmarkkinakenttä valmistautuu vuoden työehtosopimusneuvotteluihin. Haastatteluissa JUKOn Pekka Hemmilä."

Transkriptio

1 Työmarkkinakenttä valmistautuu vuoden työehtosopimusneuvotteluihin Sivu 4 Haastatteluissa JUKOn Pekka Hemmilä Sivu 6 ja AKAVAn Risto Kauppinen Sivu 12 Edessä tiukka edunvalvontavuosi

2 Annatko haastattelun? Oletko valmis ryhtymään lakkoon? Siinä kaksi erilaista, mutta tärkeää kysymystä. Jos vastasit edes toiseen En, kuulut toivottavasti niihin harvoihin kumulalaisiin, jotka ovat tyytyväisiä palkkaansa, sillä muuten kyseistä vastausta, on vaikea hy väksyä, ainakaan minun. Mitä tekemistä palkalla ja haastatteluilla on keskenään? Kyse ei todellakaan ole siitä, että sinun pitäisi kertoa lehdistölle vaatekaappisi uusimmista hankinnoista, vaan siitä oletko valmis kertomaan tiedotusvälineiden avulla suurelle yleisölle, mitä mieltä olet alasi palkkauksesta ja mitä sille pitäisi tehdä. Eli siitä, mihin niin monesti vuosien saatossa olen törmännyt: jäsenet valittavat, että meistä ei kirjoiteta lehtiin eikä meidän palkkaongelmaamme tuoda suuren yleisön tietoon. Kuminan tämä numero keskittyy edunvalvontaan, ja esimerkiksi JUKOn neuvottelujohtaja Pekka Hemmilän haastattelusta voimme lukea, kuinka tärkeää meidän itsemme on tehdä palkkavaatimuksemme tunnetuksi tosin tietysti Akavan hyväksymissä rajoissa! Mutta kyllä tässäkin asiassa tosiaan vaaditaan kaikkien meidän yhteistä ponnistusta asioiden tilan parantamiseksi. Kukaan meistä ei voi jättää palkkakysymystä vain jonkun muun hoidettavaksi! Haluttomuus haastatteluihin on noussut KUMU- LAssa vuosien saatossa monesti esiin. Toiminnanjohtajamme on aivan epätoivoinen, kun tiedotusvälineet pyytävät häneltä sellaisten henkilöiden nimiä, joita voisivat haastatella, mutta yleensä kukaan ei suostu sanomaan mitään. Keskenämme kyllä olemme sitä mieltä, että palkkamme on p:stä, mutta kun siitä pitäisi julkisesti jotakin sanoa, menevät suut äkkiä suppuun. Perusteluina on useimmiten, että en minä tästä osaa mitään sanoa. Emmekö me todellakaan tiedä, kuinka surkeaa palkkaa saamme? Vai emmekö kehtaa enää edes tunnustaa tätä tosiasiaa? Kuinka asia saadaan esiin, jos me itse emme ole siitä valmiita kertomaan? Samaa itsensä alttiiksi panemista, kuin haastattelun antamiskynnyksen alentaminen, vaatii mahdollinen työtaistelu. Juuri jokainen meistä voi ihan itse vaikuttaa asioihin ja niiden kehitykseen. Jos me emme ole valmiita jopa vihonviimeiseen työtaistelutoimenpiteeseen, on minusta turhaa valittaa asioista. Vankka tosi on se, että kukaan meistä ei lakkoa halua, mutta ehkä sekin on vielä edessä, jos mikään muu ei auta. Omalla työurallani olen kokenut kaksi lakkoa, enkä suinkaan lisää halua, mutta jos muita keinoja ei ole, olen valmis siihenkin. On kuitenkin hyvä muistaa Akavan Erityisalojen järjestöpäällikön Mikko Jäkälän sanat: neuvottelijamme ovat epäonnistuneet tehtävässään, jos lakkoon joudutaan, mutta siihenkin on syytä varautua. Olipa sitten kyse lakosta tai haastattelun antamisesta, on perimmiltään kyse samasta asiasta itsensä likoon laittamisesta muiden puolesta, ja tämähän ei ole tänä päivänä mitenkään trendikästä. Ei meistä haastatelluista monikaan halua olla itse esillä julkisuudessa, mutta meitä painaa yhteisen hyvän vaatimus, tieto siitä, että edes yritämme tehdä jotakin koko porukan asian hyväksi. Tätä yhteiseen hiileen puhaltamista meiltä kaikilta kumulalaisilta tullaan tämän alkaneen vuoden aikana vaatimaan. Ja totisesti toivon, että sitä meiltä myös löytyy! Maarit Helén päätoimittaja KUMULALAINEN sivu 10 Jaakko Korpisaari PALKITTU KUMULALAINEN sivu 13 Martti Kataja UUSI JÄSEN sivu 14 Ritva Kauppinen AJANKOHTAISTA KUMULASSA sivu 14 Lähiaikojen tapahtumia ja koulutusta KUMULAssa ja Akavan Erityisalat ry:ssä KUN TARVITSET... sivu 15 Tärkeät yhteystiedot SVENSK RESUMÉ sivu 15 Kumina Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti JULKAISIJA Kuntien asian tuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry, Maistraatinportti 4 A, Helsinki, TOIMINNANJOHTAJA Reija Ala-Peijari, puh ja , reija PÄÄTOIMITTAJA Maarit Helén, puh , TOIMITUSKUNTA Reija Ala- Peijari, Maarit Helén, Pentti Jormanainen, Leena Ritala, Tuija Heikkilä TOIMITTAJA Tuija Heikkilä, puh , SVENSK RESUMÉN KÄÄNNÖS Solveig Stormbom ILMOITUSMYYNTI KUMULA ry:n toimisto, puh , ULKOASU Marja Muhonen PAINO Forssan Kirjapaino Oy PAINOS kpl ISSN vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. KANSIKUVA Akavan Erityisalat ry:n kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari. Kuva Maarit Helén.

3 HAASTATTELUT TUIJA HEIKKILÄ KUVAT MAARIT HELÉN Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n hallituksessa vuodelle 2007 on neljä uutta jäsentä: Päivi Hytönen, Mervi Jokinen, Reino Kivioja ja Marjut Pohjalainen. Hallitus valitsi Hytösen myös varapuheenjohtajakseen. Uudet jäsenet vastasivat kysymyksiin 1] Kuka ja mistä olet, mitä teet työksesi? 2] Millaisilla luottamustehtävissä olet toiminut KUMULAssa tätä ennen? 3] Millaisia asioita haluat omalta osaltasi edistää KUMULAn hallitustyöskentelyssä? Päivi Hytönen Kumulan hallitus 1] Päivi Hytönen Helsingistä. Työskentelen naapurikaupunki Kauniaisten henkilöstöpäällikkönä. 2] Olin edellisen hallituksen varajäsen. 3] Motto (jolla voisi hankkia uusia jäseniäkin): Järjestäydy, niin työnantajasikin tekee. Tavoitteeni on, että koulutuksen ja tehtävien vaativuuden pitäisi näkyä palkkauksessa nykyistä paremmin. Reino Kivioja 1] Mervi Jokinen, 26- vuotias informaatikko Hyvinkäältä. Mervi Jokinen Marjut Pohjalainen ] Olen ollut vuodesta 2005 valtuuston varajäsen. 3] Hallitustyöskentely on minulle varsin uutta, joten aluksi aika menee hallitustoimintaan ja työskentelyyn tutustumisessa. Tavoitteenani olisi kuitenkin, että pystyisin vaikuttamaan jäsenten palkkaukseen ja ammatillisten etujen ajanmukaistamiseen. 1] Reino Kivioja Nivalasta. Olen työskennellyt kunnan- ja kaupunginsihteerinä Nivalassa vuodesta Elokuusta 2001 olen ollut virkavapaalla toimiakseni Nivala-Haapajärven seutukunnassa hankevalmistelijana, SEUTU-kokeiluhankkeen vetäjänä. 2] Olen ollut KUMULAn jäsen yli kymmenen vuotta. Toimin valtuuston varajäsenenä kolmatta kautta ja viime syksystä olen ollut sen varsinainen jäsen. AKAVAn aluetoimikunnassa aloitin tänä vuonna kolmannen kauteni. 3] Työni liittyy seutuhankkeessa kuntien palvelutoimintojen yhdistämiseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on niin ollen asia, jota haluan edistää hallitustyöskentelyssä tarkasteltuna myös henkilöstön näkökulmasta. Pidän erittäin tärkeänä, että henkilöstöllä on osallistumismahdollisuus rakenneratkaisuihin omissa kunnissaan. 1] Marjut Pohjalainen Tampereen kaupunginkirjastosta. Tällä hetkellä työskentelen kirjastoautokeskuksen osastonjohtajana. 2] Olen ollut KUMULAssa lähes alusta saakka valtuuston jäsenenä. 3] Haluaisin erityisesti vaikuttaa kirjastonhoitajien palkkaukseen ja lisätä kirjastonhoitajien ammattiyhdistysaktiivisuutta. KUMINA 3 1/2007 VARSINAINEN JÄSEN VARAJÄSEN Puheenjohtaja Maarit Helén kokoelmapäällikkö, Tampere gsm , Pentti Jormanainen rehtori, Joensuu Jukka Vaattovaara projektisihteeri, Tampere Reino Kivioja hankevalmistelija, Nivala Mikko Saunamäki informaatikko, Hämeenlinna Mervi Jokinen kirjastonhoitaja, Hyvinkää Pekka Rautiainen nuoriso-ohjaaja, Kaarina Marjut Pohjalainen kirjastonhoitaja, Tampere Ulla Pötsönen erikoiskirjastonhoitaja, Joensuu Varapuheenjohtaja Päivi Hytönen henkilöstöpäällikkö, Helsinki / Kauniainen puh. työ (09) Lasse Särkimäki sivistystoimenjohtaja, Tervakoski / Urjala Päivi Karppinen liikuntasihteeri, Oulu Aune Sahiluoto ruokapalvelupäällikkö, Lahti Eila Ainali kirjastotoimenjohtaja, Kalajoki Arja Justander arkistosihteeri, Oulu / Liminka Tarja Vuorinne kirjastonjohtaja, Lahti Eija Leivo kirjastotoimenjohtaja, Ivalo

4 EDUNVALVONTA Tulokierros 2007 Vuoden 2005 tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun (tupo) liittyvät työehtosopimukset päättyvät tämän vuoden syyskuun lopussa. Työmarkkinakenttä on valmistautumassa tuleviin neuvotteluihin. Työ on alkanut palkansaajajärjestöissä neuvottelutavoitteiden kokoamisella ja orastavalla sapelinkalistelulla mediassa. aaliskuun eduskuntavaalit vaikuttavat myös tuloneuvotteluihin. Vaalien perusteella muodostettava uusi maan hallitus on keskeisenä tekijänä pyrittäessä uuden tupo-sopimuksen rakentamiseen. Oletettavasti uusi hallitus tavoittelee työmarkkinoita rauhoittavaa tupoa, jotta taloudellinen ja yhteiskunnallinen vakaus säilyisivät. Tupo-sopimus loisi näin uuden hallituksen kauden alkuun myönteisen signaalin. Tupo luo vakautta, ei ratkaise ongelmia Halukkuus tupo-sopimuksen solmimiseen näyttää varsin suurelta sekä poliittisella että työmarkkinakeskusjärjestöjen keskuudessa. Eri liitot ovat kuitenkin nostaneet esille palkkaus- ja muita epäkohtia, joiden korjaaminen tupon yhteydessä on vaikeaa. Tulevan kierroksen keskeisiä kysymyksiä on julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkauksen jälkeenjääneisyys. Asiaa ovat nostaneet esille akavalaisten liittojen lisäksi sekä SAK: lainen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL että STTK:n terveydenhuoltoalaa edustavat TEHY ja Super. Perinteisesti tupon katsotaan tukevan talouden myönteistä kehittymistä ja turvaavan tasaisen ansiokehityksen palkansaajille. Tupo-sopimusten tavoitteena on hallita työmarkkinoiden sopimuksia niin, että hallittu palkkojen korottaminen vastaa kansantalouden kestokykyä. Tämä rakenne taas estää erilaisten palkkausepäkohtien korjaamiset, koska konsensushakuisina tuposopimukset ylläpitävät olemassa olevaa palkkarakennetta ja irtiotot muun muassa lakkoilulla ovat usein päätyneet laihoin tuloksin. PALKANSAAJA- KESKUSJÄRJESTÖT: AKAVA STTK SAK MAAN HALLITUS TUPO TYÖNANTAJA- KESKUSJÄRJESTÖT: EK KT VTLM KIT Tupon edellytysten selvittäminen Maan uusi hallitus muodostettaneen huhtikuun aikana ja todennäköisesti se aloittaa työnsä toukokuussa. Hallitusohjelmassa otetaan kantaa talouspolitiikan linjausten perusteella myös työmarkkinakysymyksiin. Tupo-kierros alkanee näin kesän alussa työmarkkinajärjestöjen näkemysten selvittämisellä. Työmarkkinakeskusjärjestöt selvittävät kesän aikana tupo-sopimuksen edellytyksiä. Keskusjärjestöillä on toisistaan poikkeavia tavoitteita ja painotuksia. Selvittämisellä keskusjärjestöt tunnustelevat toistensa tavoitteiden painavuutta ja yhteensoveltuvuutta. Omien tavoitteiden perustelemisella NEUVOTTELUKIERROKSEN AIKATAULU Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Liittojen tupo-tavoitteet Eduskuntavaalit Uusi hallitus aloittaa työnsä? AKAVAlle Tupo-neuvottelut alkavat? KUMINA 4 1/2007

5 ja vastustajan tavoitteiden torjumisella pedataan paikkoja tulevaan neuvottelupöytään. Eri osapuolet saattavat nimetä kynnyskysymyksiksi sellaiset painavat tavoitteet, joista pitävät mahdollisimman pitkään kiinni. Tiukimmillaan kynnyskysymys on keskusjärjestölle sellainen, ettei se ilman sen huomioimista lähde mukaan tupo-sopimukseen. Tupo-sopimuksesta pyritään tekemään mahdollisimman kattava, jolloin sen piirissä olisi merkittävä osa työehtosopimuksista. Kattavuuden raja on kuitenkin epämääräinen. Esimerkkinä AKAVA jäi vuoden 2000 neuvottelukierroksella tupon ulkopuolelle, koska ei saanut läpi ajamaansa koulutuspalkkaerää. Yhden keskusjärjestön poisjääminen ei kuitenkaan ollut esteenä tupon solmimiselle. Tupo-neuvottelut Kun keskusjärjestöjen tavoitteet on kartoitettu ja halu tupo-sopimiseen selvitetty, siirrytään neuvottelupöytään. Neuvotteluissa ovat mukana työntekijäkeskusjärjestöt AKAVA, SAK ja STTK sekä työnantajakeskusjärjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja julkisen sektorin edustajana Kunnallinen työmarkkinalaitos. Julkisen sektorin työnantajista Valtion työmarkkinalaitos (VTML) ja Kirkon työmarkkinalaitos (KiT) eivät ole istuneet tupo-neuvottelujen pääpöydässä. Tupo-neuvotteluissa sovitaan palkankorotusten taso ja sellaiset korotusmuodot, jotka sitovat kaikkia sopimusaloja. Tällaisia korotusmuotoja ovat muun muassa matala- ja tasa-arvoerät. Korotusten yksityiskohtainen kohdentuminen käsitellään sopimusalakohtaisissa neuvotteluissa. Tällöin saatetaan päättää siirtää kaikki korotusvarat yleiskorotuksiksi tai kohdentaa jokin erä palkkausepäkohtien korjaamiseen. Tupo-neuvotteluissa sovitaan myös jatkotoimenpiteet niille työsuhde-ehtojen kehittämishankkeille, joista päästään yksimielisyyteen. Yleensä toimenpiteenä on työmarkkinakeskusjärjestöjen osapuolista kootut työryhmät. Useat kehittämishankkeet ovat sellaisia, että niihin tarvitaan myös valtiovallan sitoutumista esimerkiksi lakiuudistuksella. Sopimusalakohtaisesti päätetään hyväksytäänkö tupon linjaukset Tupo-neuvottelujen neuvottelutulos on pohjana sopimusalakohtaisille neuvotteluille. Sopimusalakohtaisesti otetaan kantaa siihen hyväksytäänkö vai hylätäänkö tupo-sopimuksen palkankorotustaso. Sopimusalakohtaisesti neuvotellaan myös tupossa sovitut työsuhdeehtoihin tehdyt linjaukset. Sopimusalakohtaisissa neuvotteluissa nousee neuvottelupöytään alan erityisluonteen mukaiset kysymykset. On aloja, joilla palkankorotusvaatimukset ja palkankorotuskyky on sellainen, että tupo-sopimuksen maltillisessa raamissa pysyminen on vaikeaa. Toisilla aloilla taas keskeiseksi kysymykseksi saattaa nousta työpaikkojen säilyttäminen ja tästä seuraavat joustot. Sopimusalakohtaisesti on mahdollista joko hyväksyä tai hylätä tupo-neuvottelutuloksen mukainen linja. Sopimusalakohtaisten neuvottelujen jälkeen tupo-pöydässä katsotaan, kuinka moni sopimusala on sovitun neuvottelutuloksen mukainen. Kun kattavaksi katsottu sopimusten määrä on saavutettu, voidaan tupo-sopimus allekirjoittaa. Liittokierros Jos tupo-sopimusta ei tehdä tai tuposopimuksen raami ei tyydytä liittoja, neuvotteluissa mennään ns. liittokierrokselle. Tällöin neuvotteluja käydään työehtosopimusaloittain. Liittokierroksella liitoilla on mahdollisuus myös hakea tavoiteltua ratkaisua voimakeinoin. Liittokierroksilla ei yleensä ole saatu työelämän kehittämiseen liittyviä kysymyksiä eteenpäin, koska työmarkkinakeskusjärjestöt eivät pyri yhteiseen neuvottelutulokseen. Näin liittokierroksilla päähuomio on ollut palkankorotuksissa, jotka asettuvat työnantajan tarjousten perusteella tasoltaan samalle linjalle. Liitot voivat pyrkiä oman tavoitteen toteutumiseen painostuskeinoilla, kuten lakolla. Julkinen sektori on hyötynyt tupoista Julkisen sektorin työntekijät ovat menestyneet hyvin 2000-luvun alun työmarkkinasopimuksissa. Tupojen mukaiset palkankorotukset ovat noudattaneet sovittua tasoa, mutta lisää ovat tuoneet palkkaohjelmat. Näillä ohjelmilla on korjattu kunta- ja valtiosektorin palkkausepäkohtia. Palkkaohjelmien kautta ovat myös akavalaiset ryhmät onnistuneet korjaamaan palkkaustaan näiden erien ansiosta. Menestys ei kuitenkaan ole jakautunut kaikille ryhmille tasaisesti. Akavan Erityisalojen neuvottelutavoitteet AKAVAlle tammikuussa Akavan Erityisalat antoi neuvottelutavoitteensa AKAVAlle tammikuussa. Liiton tavoitteena on tulopoliittinen sopimus, johon liittyvillä tuloratkaisuilla ja niitä tukevilla vero-, sosiaali- ja koulutuspoliittisilla toimenpiteillä saavutetaan työllisyyttä tukeva, reaaliansioita korottava ja työelämän kestävää kehitystä tukeva kokonaisratkaisu. Tulopoliittisessa sopimuksessa tulee huomioida korkeasti koulutettujen alipalkkauksen ratkaiseminen ja pyrkiä määräaikaisten työsuhteitten käytön vähentämiseen. Korkeintaan kaksivuotiseen sopimukseen tulee sisältyä vuosittaiset prosentuaaliset yleiskorotukset, ja sen tulee mahdollistaa julkisen sektorin palkkaohjelmien jatkamisen. Tulopoliittisen sopimuksen on tuettava työelämän kestävää kehitystä, johon sisältyvät aidon yhteistoiminnan kehittäminen työpaikoilla, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman parantaminen, johtamisjärjestelmien kehittäminen ja työssä jaksamisen ohjelmiin panostaminen. Tavoitteiden käsittely jatkuu AKAVAn ja sen neuvottelujärjestöjen toimielimissä. Tulevan neuvottelukierroksen keskeisiä tavoitteita on palkankorotuserien, sekä tupon mukaisten että palkkaohjelmien, kohdentaminen hyödyttämään meidän liittomme edustamia ammatteja. Tämä vaatii vaikuttamista AKAVAn tupotavoitteiden lisäksi tulevaan hallitusohjelmaan sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn tavoitteisiin KVTES-sopimusneuvotteluissa. JAAKKO KORPISAARI Kuntasektorin asiamies Akavan Erityisalat ry Elokuu Syyskuu Lokakuu Tupo-neuvottelut Sopimusalojen neuvottelut Uudet sopimukset tai jos ei Työehtosopimukset päättyvät tupoa niin liittokierros sopimusaloittain KUMINA 5 1/2007

6 EDUNVALVONTA JUKO on julkisalan koulutet tujen neuvottelujärjestö, joka valvoo kuntien, valtion ja kirkon pääsopijajärjestönä yli palkansaajan etuja. JUKOn toimintaa vetää neuvottelujohtaja Pekka Hemmilä. Hänellä on eturivin näköala alipalkattujen kumulalaisten tilanteeseen. Mikä on JUKO, neuvottelujohtaja Pekka Hemmilä? JUKO on akavalaisia palkansaajia edustava neuvottelujärjestö. Sen asema perustuu siihen, että se on julkisen sektorin pääsopijajärjestö, yksi neljästä kunta-alan ja yksi kolmesta valtion pääsopijajärjestöstä. Valtiolla JUKO on toiseksi suurin, kunta-alalla edustamme 26 %:a palkansaajista johto-, asiantuntija- ja esimiestehtävissä olevia. JUKOn edeltäjä, AKAVA-JS, syntyi Sitä ennen AKAVA oli sekä kes kusjärjestö että julkisen sektorin pääsopijajärjestö, mutta koska neuvottelutoiminta yksityissektorilla oli siihen aikaan varsin vähäistä, katsoivat sen puolen jäsenet aivan oikein rahoittavansa julkisen sektorin neuvottelutoimintaa ja neuvottelu toiminta irrotettiin omaan järjestöönsä. Nimi AKAVA-JS sekaantui AKAVAn kanssa, ja sääntöjä muutenkin muutettaessa päätettiin muuttaa nimi JUKOksi. Onnistuneella nimellä on monia hauskoja yhteyksiä, mutta oikeasti sana juko tarkoittaa reen etummaista poikkipuuta, joka yhdistää jalakset ja saa ne liikkumaan samaan suuntaan, mutta ottaessaan kiveen tai kantoon kiinni, viisikään hevosta ei saa sitä liikkumaan. Se kuvastaa hyvin työmarkkinapolitiikkaa. JUKO on järjestöjen järjestö. Miten kumulainen jäsen liittyy siihen? KUMULA on Akavan Erityisalojen jäsen, joka puolestaan on Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEAn jäsen, joka on JUKOn jäsen. Mutkistaako moniportainen rakenne toimintaa? En tiedä mutkistaako se ay-toimintaa, mutta meidän toimintaamme se ei mutkista. Meillä on seitsemän jäsenyhdistystä, suurimpana OAJ. Akavan Erityisalat katsoo, mikä on järkevä kokonaisuus sopimustavoitteiksi. Ne tulevat JEAlle ja siltä meille JUKOn Kunnan neuvottelukuntaan. Neuvottelutoiminnan kannalta on hyvä, että asiat suodattuvat moneen kertaan, sillä liittojen paperipinojen kanssa ei kannata mennä työnantajalle, joka valitsee pinosta yhden tai kaksi. Siinä on pakko olla epädemokraattinen, kun puolen metrin paperipinosta tekee yhden liuskan, sillä työnantaja ottaa asiat paremmin vastaan, kun ne ovat perusteltuja. Meidän pitää pystyä priorisoimaan itse ja moniportainen järjestelmä auttaa priorisoinnissa. Mutta se tuottaa myös ongelmia, koska joukko on niin kirjava. Niinpä toistaiseksi ei ole onnistunut sellainen, että hoidetaan nyt tämä asia kuntoon ja teidän asianne ensi kierroksella. Mistä tulevat neuvottelutavoitteet ja ketkä niistä päättävät? Olen kysynyt TUPO-tavoitteita kaikilta jäsenyhdistyksiltä, jotka ovat kysyneet varmaankin niitä liitoiltaan. Minä teen koosteen tekstitavoitteista ja yleisistä sopimustavoitteista. Silloin kun AKAVA- JS perustettiin, oli hetken aikaa ajatuksena, että perustetaan kolme järjestöä kuntaan, valtiolle ja kirkolle. Tehtiin kuitenkin kolme neuvottelukuntaa, jotka päättävät sopimuksen hyväksymisestä ja hylkäämisestä ja valitsevat neuvottelijat neuvottelemaan. AKAVAn hallitus vahvistaa päätökset. Jos joku neuvottelukunta päättäisi mennä lakkoon tilanteessa, Rysäyksenomaista alipalkkaongelman korjausta ei ole näköpiirissä TEKSTI JA KUVA TUIJA HEIKKILÄ KUMINA 6 1/2007

7 jossa hallitus ei sitä halua, olisi se sisäpoliittinen kriisi, koska hallitus nimittää neuvottelukunnat. Ketkä ovat neuvottelijoita? Minä olen kunnan pääneuvottelupöydässä ja yleisessä neuvotteluryhmässä, jossa käsitellään kaikki asiat ennen kuin ne tuodaan pääpöytään hyväksyttäviksi. Neuvottelupöydissä on myös liittojen ihmisiä. Toimiiko neuvottelujärjestelmä? Kyllähän se yskii. Mitä isompi jäsenyhdistys on, sitä positiivisempia ovat arviot siitä, miten neuvottelukierros meni, sillä tieto kulkee paremmin, kun ne ovat itsekin neuvottelupöydässä. Suurin ongelma on tiedonkulku kaikkein kiivaimmassa neuvotteluvaiheessa, toinen se, että erilaisista ryhmistä osa ei saa tavoitteitaan läpi. Tällainen kysymys on, tuleeko KU- MULAn mielestä sen tavoitteet otettua tarpeeksi huomioon, KUMULAhan edustaa sellaisia naisvaltaisia ryhmiä, joissa koulutus ja tehtävien vaativuus ovat epäsuhdassa palkkauksen kanssa. Ongelmaa on pienennetty uusien palkkausjärjestelmien ja paikallisen liikkumavaran avulla ja palkkaohjelman myötä, mutta se on niin hidasta, että kestää vuosia ja vuosikymmeniä ennen kuin saavutetaan tulosta. Ongelmaa ei ratkaise euroa kuussa. AKAVAn matalapalkkaongelma menee nyt aivan varmasti läpi joka paikassa. Asiaan tullaan siis tälläkin kertaa paneutumaan? Tullaan, se on lähes kaikissa jäsenyhdistysten vastauksissa JUKOlle. Tämä tulee vuorenvarmasti esille sekä TUPO-pöydässä, jos sellainen syntyy, että näissä julkisen sektorin virka- ja työehtosopimuspöydässä. Onko se ollut yhtä voimakkaasti ja varmasti esillä aiemmin? Oli se silloin, kun keskusjärjestötasolla puhuttiin koulutuspalkkaerästä, mutta AKAVA jäi kokonaan ulos TUPOsta. Sen jälkeen kuntapuolella ratkaisut olivat näitä ryhmiä suosivia. Mitä mieltä olette syksyisestä Reilu palkka -kampanjasta? Sekä AKAVAn että JUKOn hallitukset ovat tehneet jo melkein vuosi sitten päätökset, että nyt tällainen ryhmätoiminta saa loppua ja alipalkkakysymykset otetaan meidän virallisiin tavoitteisiimme. Sitä varten JUKOlla on hallitus ja neuvottelukunnat, että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry puheenjohtaja Erkki Kangasniemi JUKOn jäsenyhdistykset: Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA (Akavan Erityisalat, Driftingenjörsförbundet i Finland, Insinööriliitto, Suomen Arkkitehtiliitto, Suomen Ekonomiliitto, Suomen Lakimiesliitto, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto, Tekniikan Akateemisten Liitto, Tradenomiliitto, Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto YKL) Lääkärikartelli (Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Lääkäriliitto) Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Suomen Farmasialiitto Suomen Työterveyshoitajaliitto VAKAVA (Agronomiliitto, Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI, Akavan Yleinen Ryhmä, Diakoniatyöntekijöiden Liitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto, Metsänhoitajaliitto, Professoriliitto, Suomen Psykologiliitto, Suomen Puheterapeuttiliitto, Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat, Tieteentekijöiden liitto, Upseeriliitto, Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV) ryhmät tuovat asioita esille siellä, eikä pitkin turuilla ja toreilla, koska niissä ei neuvotella. Kyllä minä sen ymmärrän, että omaan jäsenistöön pitää vaikuttaa ja sillä tavalla olla julkisuudessa, mutta puhuttaessa useista ryhmistä yhtä aikaa on parempi, että julkisuus menee joko keskusjärjestön tai neuvottelujärjestön kautta. Kuka ja mikä esilläkin olevat tavoitteet aina torppaa? Ei niitä sillä lailla ole torpattu. Viimeksi kun tehtiin hinnoittelumuutoksia, tilanne oli sellainen, että me oltaisiin heitetty tasa-arvoerä paikallisesti sovittavaksi, ja kun niin ei käynyt, jouduimme käymään kuoppaneuvotteluja. Kyllä kirjastoala sai silloin vähintäänkin oman osuutensa. Keskimäärin ottaen jukolaiset ovat pärjänneet 2000-luvulla pari prosenttiyksikköä paremmin kuin muut. Ja jos on erityistä asiantuntemusta vaativia ammatteja, kannattaa yrittää niitä hinnoittelusta pois. Meillä on erittäin hyvät kokemukset hinnoittelun ulkopuolisten ansiokehityksestä. Entä lakko? Kannattaa hakea rauhanomaisia keinoja. Totta kai mennään lakkoon, jos on ihan pakko. Mieluiten yhteisjukolaiseen lakkoon niin, että yhdessä mennään ja vielä tärkeämpää, että yhdessä tullaan pois, eikä niin, että työnantaja ostaa ryhmän kerrallaan. Mitä kumulalaiset matalapalkkaiset voivat tehdä itse asiansa eteen? Olla ylpeitä ammatistaan ja korostaa sen tärkeyttä ja huolehtia siitä, että liitto pitää julkisuuteen päin tiedotusta asiasta terävänä. Sellaista rysäyksenomaista palkankorotusta, että yhteiskunnassa päätettäisiin, että nyt tämä asia hoidetaan kerralla kuntoon, ei ole näköpiirissä. Minkälaista sopimusvuotta odotat? Sekavaa. TUPOn todennäköisyyttä veikataan fifty fifty-tilanteeksi. Vaalit ja uusi hallitus ovat tulossa, mutta jos hallitus pitää kolmikantaa arvossa, yritetään varmaankin hallitusohjelmaan liittyen saada osapuolia yhteen niin, että syksyllä tehtäisiin TUPO. Jos se tehdään, alipalkkaongelmien ratkaisu kertarysäyksellä on aivan mahdotonta, mutta niitä pystytään vähän oikomaan. Jos TUPOa ei tehdä, kukaan ei tiedä mitä tapahtuu: voi tulla kierros, missä palkankorotukset ovat aivan eri tasoa eri sektoreilla ja silloin julkinen sektori ei tunnetusti pärjää. Se tarkoittaa sitä, että palkkajälkeenjääneisyys kasvaa, enkä kuvittele, että liittokohtaisilla kierroksilla oikein pystyttäisi tekemään muuta kuin jakamaan tasaisesti rahaa kaikille. KUMINA 7 1/2007

8 Palkitseva palkka on hyvä tavoite Palkitseva palkka -tutkimuksen mukaan kuntasektorin uuden palkkausjärjestelmän periaatteet, oikeudenmukaisuus, kannustavuus ja tasa-arvoisuus, toteutuvat käytännössä vain osittain. Eniten vastaajat epäilivät palkkauksen oikeudenmukaisuutta. Keskeistä tutkimustuloksissa oli, että henkilökohtaiseen osaamiseen liittyvä palkan korotus voi kannustaa vaikka se olisi pienempikin. Järjestelmää ei koeta oikeudenmukaiseksi Menettelytapoihin liittyvä oikeudenalkitseva palkka -tutkimuksen osallistujat poimittiin Akavan Erityisalojen Julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksesta, joka tehtiin postikyselynä lokakuussa Tutkimuksen kohteena olivat kirjastonhoitajien, johtavassa Palkkausjärjestelmän palkanosat KVTES asemassa olevien työntekijöiden ja toimintaterapeuttien mielipiteet uudesta palkkausjärjestelmästä (TAULUKKO 1). Kuntasektorin palkkausuudistuksen taviotteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin Kuvio 1. Kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen, KVTES , mukaisen palkkausjärjestelmän palkanosat. (Korpisaari, 2005) Taulukko 1. Palkitseva palkka-tutkimukseen osallistuneiden vastaajien taustatiedot. työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Uuteen, tehtävän vaativuuteen, työntekijän osaamiseen ja työn tulokseen perustuvaan palkkaukseen on kunta-alalla siirrytty asteittain. Tutkitut ammattiryhmät ovat kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES), jossa palkkausuudistus aloitettiin tehtäväkohtaisen palkanosan osalta vuonna 2002 ja henkilökohtaisen palkanosan osalta vuonna 2004 (KUVIO 1). Uudet palkanosat ovat huonosti käytössä Palkitseva palkka -tutkimuksen mukaan johtavassa asemassa olevien työntekijöiden, kirjastonhoitajien ja toimintaterapeuttien palkkaan vaikuttaa pääosin tehtävänimike, palvelusvuodet ja asema organisaatiossa. Uuteen palkkausjärjestelmään liittyvät palkanosat ovat parhaiten käytössä johtavassa asemassa olevilla. Esimerkiksi johtavassa asemassa olevien palkkaan vaikuttaa tehtävän vaativuus 72 %:lla, kun taas toimintaterapeuteilla se vaikuttaa vain 36 %:lla. Tutkimukseen osallistuneissa oli paljon heitä, jotka eivät osanneet arvioida uusien palkkausjärjestelmien oikeudenmukaisuutta, kannustavuutta ja tasa-arvoisuutta. Väittämästä ja vastaajaryhmästä riippuen heitä oli %. Kuntasektorin palkkausuudistus on kohdennettu ensimmäisenä johtavassa asemassa oleviin ja heidän ryhmässä olikin eniten kantaa ottavia henkilöitä. Johtavassa asemassa olevien arvion mukaan palkkausjärjestelmän oikeudenmukaisuus, kannustavuus ja tasaarvoisuus ovat toteutuneet paremmin kuin toimintaterapeuttien ja kirjastonhoitajien arvion mukaan. KUMINA 8 1/2007

9 mukaisuus ei tutkimuksen mukaan toteudu kuntasektorin palkkauksessa. Suurin osa kaikista vastaajista ei pitänyt palkkausjärjestelmää selkeänä ja ymmärrettävänä. Suurin osa vastaajista ei mieltänyt käytössä olevaa palkkausjärjestelmää ns. uudeksi palkkausjärjestelmäksi. Ei silloinkaan, vaikka heidän palkkaukseensa olisivat vaikuttaneet uudet palkanosat kuten tehtävän vaativuus tai henkilökohtainen osaaminen. Koska palkkausjärjestelmää on kehitetty asteitta, on käytössä oleva palkkausjärjestelmä sekoitus vanhaa ja uutta käytäntöä. Esimerkiksi aikaisemmissa sopimuksissa olleesta ikälisäjärjestelmästä käytetään nimeä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa. Palkkausjärjestelmä reagoi työtehtävien muutoksiin joka neljännen vastaajan mielestä. Myönteisempiä ovat johtavassa asemassa olevat. Heillä tehtävän vaativuus vaikuttaa palkkaan enemmän kuin toimintaterapeuteilla ja kirjastonhoitajilla. Tehtävän vaativuuden arviointi mahdollistaa työtehtävissä tapahtuneen muutoksen huomioimisen (Lahti 2005). Joka toisen vastaajan arvion mukaan työtehtävien välinen palkkaporrastus ei ole oikeudenmukainen. Kannustavuus toteutuu osittain Henkilökohtaiseen osaamiseen liittyvä palkankorotus voi kannustaa vaikka se olisi pienempikin. Henkilökohtaisen palkanosan korotuksia olivat saaneet johtavassa asemassa olevat ja kirjastonhoitajat, ja tämä näkyi näiden ryhmien positiivisina mielipiteinä palkkausuudistuksen palkitsevuudesta. Arviot olivat positiivisempia kuin toimintaterapeuttien, jotka eivät yleensä olleet saaneet henkilökohtaisen suoriutumiseen perustuvia palkankorotuksia. Mikään vastaajaryhmä ei kuitenkaan kokenut, että kuntasektorin palkkausuudistus toisi kilpailukykyisen palkkatason. Palkkausuudistuksen vaikutus palkkaan koettiin vähäisenä. Silti uuden palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvilla on 4 % suurempi palkka kuin muilla. Vastaajien mielestä käytössä oleva palkkausjärjestelmä kannustaa työntekijöitä enemmän ammattitaidon kehittämiseen kuin hyvään työn suorittamiseen. Tasa-arvoisuutta vaikea arvioida Lähes puolet vastaajista ei osannut arvioida kohteleeko uusi palkkausjärjestelmä eri-ikäisiä ja eri sukupuolta olevia työntekijöitä tasapuolisesti. Miesten ja johtavassa asemassa olevien mielipiteet tasa-arvosta olivat positiivisempia kuin muiden vastaajien. Kuitenkin johtavassa asemassa olevien miesten palkka oli 20 % suurempi kuin johtavassa asemassa olevien naisten palkka. Palkkaan vaikuttavat tehtävänimike ja asema organisaatiossa, jotka osittain selittävät sukupuolten välistä palkkaeroa. Eri-ikäisten työntekijöiden palkkaeroja selittää pääosin se, että palvelusvuosien perusteella maksetaan vuosisidonnaista palkanosaa. KUMINA 9 1/2007 Palkkausuudistukseen tarvitaan rahaa ja asennemuutosta Tutkimustuloksiin ja vastaajien mielipiteisiin vaikuttaa se, että uudistus ei välttämättä käytännössä ole tuonut merkittäviä muutoksia vastaajien palkan suuruuteen tai palkkaan vaikuttaviin tekijöihin. Erityisesti kuntasektorille ominaisena haasteena on rahoituksen järjestäminen. Uudistuksen läpiviemiseen vaaditaan aikaa ja rahaa. Kuntasektorin palkitsemisen kehittämisen tavoitteena on nähty ennen kaikkea henkilöstön kannustaminen ja motivoiminen (Moisio 2006). Vaikka henkilökohtaisen osaamisen palkitseminen on ollut käytössä vasta syksystä 2004, näkyy se tehdyn tutkimuksen aineistossa selvästi työntekijöitä motivoivana asiana. Jos halutaan vaikuttaa motivoivasti työntekijöiden työsuoritukseen, tulisi henkilökohtainen palkitseminen ottaa laajemmin käyttöön ja siihen tulisi suunnata kuntasektorilla lisää varoja. (Hakonen 2005a) Kuntasektorin palkkausta kehitettäessä tulisi huomioida entistä paremmin oikeudenmukaisuuden periaatteiden toteutuminen. Jotta järjestelmää voisi pitää oikeudenmukaisena, tulisi sen olla läpinäkyvä ja palkkauksen perusteiden tulisi olla kaikkien työntekijöiden tiedossa (Vartiainen 2005). Isona haasteena koetaankin kuntasektorin työntekijöiden huono palkkatietämys (Moisio, 2006). Oikeudenmukaisimpina palkkausjärjestelminä pidetään niitä, jotka on kehitetty yhdessä työnantajan ja työntekijöiden kanssa (Hakonen 2005b). Tosin kuntasektorilla uusimmissa kehittämishankkeissa on todettu, että prosessiin osallistuvien työntekijöiden mielipiteet ovat tulleet kriittisemmäksi palkkausuudistusta kohtaan (Tauramo 2006). Työministeriön tutkimuksen mukaan kuntasektorin työntekijät suhtautuvat palkkausuudistusta kohtaan ennakkoluuloisemmin kuin valtion tai yksityissektorin työntekijät (Työolobarometri 2005). Raha ei pelkästään riitä, vaan asenteidenkin on vielä muututtava. Saman koulutuksen ja samalla tehtävänimikkeellä toimivien työntekijöiden kokonaispalkka voi olla eri, jos heidän tehtävänsä vaativuus, henkilökohtainen osaaminen ja työnsä tulos arvioidaan erilaisiksi. On hyväksyttävä lähtökohdaksi, että hyvistä työsuorituksista voidaan palkita ja että palkitsemiseen kannattaa panostaa. Kun rahoitus ja mittarit ovat kunnossa, palkitseva palkka on mahdollista työntekijöiden ja esimiesten toimivalla yhteistyöllä. ULLA VEHKAPERÄ toiminnanjohtaja Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Pro gradu -tutkimus Palkitseva palkka - Työntekijöiden arvio uudesta palkkausjärjestelmästä ja palkkaan vaikuttavista tekijöistä Esimerkkiryhmänä kuntasektorilla työtä tekevät toimintaterapeutit on kokonaisuudessaan luettavissa Jyväskylän yliopiston nettisivuilla Tutkimuksesta tehtyä julkaisua voi tilata Suomen Toimintaterapeuttiliitosta sähköpostiosoitteella Lähteet: Hakonen N, Hakonen A, Hulkko K, Ylikorkeala A. Palkitse taitavasti. Palkitsemistavat johtamisen välineenä. Helsinki: WSOY, 2005a. Hakonen A, Salimäki A, Hulkko K. Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa Yhteistoiminnallinen kehittäminen yhteensopivuus ja toimivuus. Työpoliittinen tutkimus. Helsinki: Työministeriö. 2005b. Illuusiosta todelliseen. Opas työn vaativuuden arviointijärjestelmän kehittämiseksi. Työmarkkina-keskusjärjestöjen työnarviointijärjestelmien seurantaryhmä TASE Korpisaari J. Paikallinen sopiminen. Luentomateriaali. Akavan Erityisalat, Kunnallinen työmarkkinalaitos. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus Helsinki: Lahti C, Tauramo S, Vartiainen M. Palkkausjärjestelmien kehittäminen. Helsinki: Edita, 2004 Työministeriö. Työolobarometri, lokakuu Ennakkotietoja. [www-dokumentti] Verkkojulkaisu [viitattu ] Moisio E, Sweins C, Salimäki A. Miten palkitseminen muuttuu Suomessa. Palkitsemisen haasteet ja tutkimustarpeet. Työsuojelurahaston selvityksiä 1/2006. Forssa, Tauramo S. Yhteenveto hankkeen tuloksista kuntasektorilla. Samapalkkaisuuteen palkkaus-järjestelmäuudistuksin tutkimus- ja kehittämis-hankkeen päätösseminaari Teknillinen korkeakoulu. Vartiainen M, Kauhanen J. Palkitseminen globaalissa Suomessa. Helsinki: WSOY, EDUNVALVONTA

10 Historioitsijasta luottamusmieheksi ja kumulalaisten asiamieheksi Akavan Erityisalojen kuntasektorin joviaali asiamies Jaakko Korpisaari on kumulalaisille tuttu ja tarpeellinen mies. Hän on kuitenkin itsekin kumulalainen. TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ KUVAT MAARIT HÉLEN, TUIJA HEIKKILÄ aikka Jaakko Korpisaari syntyikin kesällä 1960 Huittisissa ja vietti siellä varhaisen nuoruutensa, on mies vankasti savolainen: Kuopiossa hän pääsi ylioppilaaksi ja sinne hän palasi Tampereen yliopistossa opiskeltuaan pariksikymmeneksi vuodeksi töihin. Äkkikatsannolla Jaakon opinnot näyttäisivät olevan mahdollisimman kaukana tiukoista ay-neuvotteluista. Luin pääaineena yleistä historiaa ja olin antiikin tutkimuksen tutkijakoulutuksessa Villa Lantessa Roomassa, professori Veikko Litzenin Myöhäisantii- KUMINA 10 1/2007 Jaakko Korpisaari KUMULAn valtuuston ylimääräisessä kokouksessa 2004 ja rennommissa tunnelmissa hallituksen suunnitteluseminaarissa Kolilla 2000.

11 kin kulttuurinmurros -työryhmässä. Varhaiskristillisyyteen liittyvä pro graduni oli nimeltään Kirkko-isä Augustinuksen käsitykset barbaareista, Jaakko Korpisaari kertoo. Yllätysten mies! Tai ehkä barbaarinäkemykset ovatkin antaneet hyvän lähtökohdan neuvottelupöytään asettumiseen, mene ja tiedä. Jo perusopintojensa aikana Jaakko kuitenkin suoritti myös kirjastonhoitajan pätevyyden. Olin ollut jo opiskeluaikaan kesätöissä kirjastossa, joten en kokenut alanvaihtoa historiantutkijasta kirjastonhoitajaksi mitenkään isona muutoksena. Luottamusmiehestä pääluottamusmieheksi Jaakko ehtikin työskennellä pitkään Kuopion kaupunginkirjastossa erilaisissa tehtävissä, kunnes astui 1990-luvun alussa ay-hommiin tielle, jolla on sen jälkeen viihtynyt. Ensimmäinen askel oli luottamusmiehen posti. Ei se kyllä kauhean työllistävä tehtävä ollut. Vuosittaiset järjestelyvaraneuvottelut ja muut kirjaston asiat piti hoitaa, rauhallinen Jaakko muistelee. Kuopiossa oli hyvä ja toimiva jukolaisten luottamusmiesten yhteistyöryhmä, joten Jaakko Korpisaaren oli helppoa siirtyä pääluottamusmieheksi vuonna Näköalapaikalla vierähti kolme vuotta. Lähikirjastonjohtajana toimiminen oli samalla mahdotonta ja minut vapautettiin pääosin omasta työstäni pääluottamusmiehen tehtäviin, sillä edustin 600:a Kuopion palveluksessa olevaa jukolaista työntekijää teknisen ja lääkärisopimuksen sekä KVTESin piiristä. Pääluottamusmiehenä työskentelyn Jaakko koki erittäin haastavana. Ohjausta tai neuvoja ei juuri annettu. Ensimmäinen työtehtäväni pääluottamusmiehenä taisi olla erään yksikön lopettaminen ja työntekijöiden irtisanominen. Tiukkapipoisempi masentuisi oitis. Pääluottamusmiehen aikaa vievät hyvin paljon mukanaolo erilaisissa työryhmissä ja yhteistoimintaelimissä sekä palkkausjärjestelmän ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeet ja erilaisten tapahtumien ja tempausten ideointi ja toteutus. Niiden lisäksi tulevat tietysti jäsenten ongelmat, joista pääluottamusmiehelle suodattuvat kaikkein vaikeimmat, ihan jo riita-asiat. Pääosin Kuopion kaupungin akavalaisten työhyvinvointi oli hyvä, mutta niin kuin jokaisessa noin isossa yksikössä, joissakin pisteissä tilanne ei huonompi. Sellaisiin asioihin puuttuminen on haastavaa. Yhteistyö muiden pääluottamusmiesten kanssa antoi kuitenkin tukea ja voimia. Meillä oli hyvä yhteistyö. Muut pääluottamusmiehet olivat vastaavanlaisine tehtävineen lähimpiä kollegojani. Sillä tuella ja verkostolla pystyin hoitamaan tehtävää ja ratkomaan pulmia ja jaksoin, Jaakko kiittää. Pääkallonpaikalla suoraan neuvottelupöytään Jaakko Korpisaari oli toiminut aktiivisesti jo Kirjastonhoitajaliiton Pohjois- Savon piiritoimikunnassa, joten siirtyminen askelta eteenpäin, KUMULA ry:n liittovaltuuston jäseneksi kaudeksi ja hallituksen jäseneksi vuosiksi , oli luonnollista. Hän oli myös Akavan Erityisalojen Keskusliitto AEK:n hallituksen varajäsen ja kunnan neuvottelukunnan jäsen. Tällä hetkellä hän on viimeksi mainitun elimen esittelijä ja sihteeri, sillä AEK oli pannut merkille ay-asiat taitavan miehen. Ensin olin syksystä 2002 seitsemän kuukautta AEK:ssa neuvottelijan sijaisena ja hoidin työehtosopimusneuvotteluihin liittyvät tehtävät. Joulukuun alusta 2003 sain vakituisen kuntasektorin asiamiehen toimen. Uudella tehtävällä vahvistettiin liiton neuvottelutoimintaa. Jaakko Korpisaari sanoo viihtyneensä Helsingissä ja nykyisessä työssään varsin hyvin. Työ on erittäin mielenkiintoista ja haastavaa. Vastaan itse haasteista ja kehittämisestä, kunnan neuvottelukunta ohjaa toimintani. Arvostan asiamiehen itsenäistä tehtävää, se sopii minulle. Kuopiossa pääluottamusmiehenä Jaakko oli tottunut neuvottelutoimintaan, joten vaikeuksia ay-puolelle siirtymisessä ei aloitteellisella miehellä ollut. Koska olin jo tuttu AKAVA-JS:n toimiston henkilökunnalle, pistivät he minut kylmiltään työnantajan pöytään neuvottelemaan. Jälkeenpäin he totesivat minun olleen ensimmäinen neuvottelija, joka heitettiin neuvottelupöytään suoraan pystymetsästä ja hyvin siitä selvisin. Alku sujui yllättävänkin helposti. Siinä auttoi, että tunsin jo hyvin sekä kuntien pääluottamusmiesporukka että JUKOn henkilökunnan, joka on tässä tehtävässä keskeinen yhteistyökumppani. Jaakko ei myönnä keskustason neuvottelujen eroavan paljoakaan paikallistason neuvotteluista. Niissä on aika harvoja tilanteita, sillä keskusneuvotteluja käydään vain muutamasta asiasta vuosittain. Niiden lisäksi olen mukana työryhmissä. Erilaista teatteria näkee sitten yksittäisten ihmisten asioita koskevissa neuvotteluissa. Neuvottelut ovat vuorovaikutusta. Jonkun neuvottelijan kanssa pitää ennen tärkeään asiaan pääsyä puhua puoli tuntia hiihtämisestä. Pitää olla myös kanttia kestää, kun joku huutaa kurkku suorana ja naama punaisena. Siinä vain odotellaan rauhassa, että kohtaus ohi menee ja sitten jatketaan neuvotteluja. Edunvalvontarunoja synnytellen Vaikka Jaakko viihtyykin mielenkiintoisissa ay-kuvioissa, eikä hänellä ole ikävä entiseen ammattiinsa, ei hän sulje pois sitäkään vaihtoehtoa, että voisi vielä palata kirjastotyöhön ja Kuopioon. Siellä ovat Korpisaarten molemmat tyttäret, toinen asunto ja ahkerassa käytössä oleva mökki Kallaveden saaressa, heti Kuopion edustalla. Viihdyn tässä työssä ja Helsingissä erittäin hyvin. Asumme Itä-Pasilassa, ja minulla on lyhyt työmatka se on etu pääkaupungissa. Ei täällä sen kummempaa ole kuin Kuopiossakaan: samat harrastukset ja liikuntapaikat lähellä. Jaakon harrastukset liittyvätkin paljolti liikuntaan: sisäpelit, uiminen, hiihto, lenkkeily, pyöräily. Tietenkin kirjastonhoitaja myös lukee paljon ja käyttää kirjastoja ahkerasti, mutta hänellä on lisäksi toisenlaisia kirjallisia harrastuksia. Onko se nyt työtä vai työn ohessa, mutta olen ollut toimittamassa teosta Kirjasto muutti elämäni kirjasto mukana elämässä, ja muutama vuosi sitten tein ja kustansin kirjallisen pikkujoulujuhlanäytelmiä. Nyt minulla on pohdinnassa edunvalvontarunokirjan julkaiseminen. Edunvalvontarunoja? Toivottavasti saamme sen pukinkonttiin jo ensi jouluksi. Yritetään, Jaakko Korpisaari melkein lupaa. KUMINA 11 1/2007

12 Risto Kauppinen on AKAVAn järjestö- ja talousyksikön uusi johtaja. Akavalaisen yhteisön uusi pelinrakentaja TEKSTI JA KUVA TUIJA HEIKKILÄ AKAVAn missio: AKAVA Yhdistää jäsenjärjestöjensä voimat ajamaan korkeasti koulutettujen etuja sekä Suomen menestysedellytyksiä. elsingin Itä-Pasilasta, AKAVAtalon pitkän ja ankean käytävän päästä, kulmahuoneesta, johdetaan keskusjärjestön järjestö- ja talous yksikköä. Työhuone on yksikön uuden johtajan, Risto Kauppisen, joka aloitti uransa ay-toiminnassa ja AKAVAssa puolisen vuotta sitten. Kauppinen on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta, pääaineina vero-oikeus ja laskentatoimi. Tätä ennen hän on työskennellyt talousjohdon tehtävissä yrityksissä, kuten Suomen Sokerissa, ja järjestöissä, kuten MLL:ssä ja SLU:ssa, jossa on vetänyt pitkäaikaistyöttömien liikuntahankkeita. Rakas harrastus, salibandy, on työllistänyt miestä kahdeksan vuotta puheenjohtajana ja runsaat neljä vuotta liigan toimitusjohtajana. Nyt Kauppinen ampuu toisenlaiseen maaliin. Minulla on aina ollut veto järjestötyöhön, tehdä hiukan ideaalimpaa kuin laskea rahoja, Risto Kauppinen vakuuttaa. AKAVAan Kauppinen innostui yrittämään luettuaan Hesarin työpaikkailmoituksen. Hän on toki ollut AKAVAssa jäsenenä, mutta ei ole aiemmin ollut mitenkään mukana ay-työssä. Ilmoitus kolahti heti. Alku onkin vastannut positiivisia odotuksiani. Tuntuu siltä, että olen oikeassa paikassa ja pääsen hyödyntämään niin aikaisempaa työkokemustani kuin myös valmentajataustaani. Tässä on haasteita, josta tykkään, ja tulevaisuuden eteen tehtävää työtä. Lisäksi saan olla ihmisten kanssa tekemisissä. Miestä onnisti. Tai AKAVAa aika näyttää. Järjestödemokratian nimissä Risto Kauppisen työsarkana on jäsenliittojen toiminnan ja AKAVAn yhteisöllisyyden tukeminen sekä järjestötoiminnan kehittäminen, alue- ja opiskelijatoiminta ja sidosryhmäsuhteet muihin palkansaajakeskusjärjestöihin. Alaisia on kahdeksan. Sektoriini kuuluu paitsi ihmisten, myös järjestörakenteen kehittäminen. Olen järjestötoimikunnan sihteeri ja valmistelen asioita sinne ja toimeksiannosta AKAVAn hallitukselle ja työvaliokunnalle. Järjestötoimikunta on yksi AKAVAn virallisista, valmistelevista ja osin päättävistä toimielimistä. Sen paikat täytetään järjestödemokratian mukaisesti. Jäseninä on liittojen järjestöasioista vastaavia. Järjestötoimikunnan tärkeitä asioita ovat jäsenhankinta ja -pito sekä aluetoiminta. Järjestötoimikunta nimeää AKAVAn aluetoimikunnat. Aluetoimikuntien rooli tulee lisääntymään, sillä useista asioista päätetään nykyisin alueilla, joissa on monissa instansseissa, kuten työvoimatoimikunnissa, AKAVAn edustus. Aluetoimikuntien jäsenten tehtävä on vaikuttaa ja ottaa kantaa: he ovat tuntosarvia AKAVAan päin ja toisaalta AKAVAn tavoitteiden viejiä kentälle. AKAVAn järjestö- ja talousyksikön johtaja ei soittele suoraan KUMULAan, vaan yhteyttä pidetään järjestökirjeen avulla keskusjärjestöstä Akavan Erityisaloihin, jonka tehtävänä puolestaan on viestiä omille jäsenyhdistyksilleen. Keskustoimisto saattaa kuitenkin lähentyä liittoja. Meillä on starttaamassa toiminnanjohtajien sekä jäsenhankintavastaavien ja koulutusvastaavien verkostot. Olemme myös ottamassa käyttöön sähköisen kirjeen, jossa kerrotaan ajankohtaiset asiat AKAVAn hallituksesta ja toimikunnista. Näkisin hyvänä, että se voidaan lähettää mahdollisimman monelle. Henkilökohtaisessa kontaktissa ei pysty olemaan kaikkien kanssa, sillä AKAVAn keskustoimisto on pieni verrattuna vaikkapa SAK:hon. Pieni jää jalkoihin. Niin järjestökentässäkin, jossa jäsenmäärät ratkaisevat järjestödemokratian marssi- ja nokkimisjärjestyksen. Saavatko suuret aina ratkaista? Riippuu kenen suunnasta katsoo. Varmasti koetaan, että se ei ole hyväksi, ja joku voi kokea tulleensa jyrätyksi. Mielestäni AKAVA-yhteisössä on hyvä mahdollisuus kantaa huolta lainausmerkeissä heikommista puhutaan kuitenkin korkeasti koulutetuista ja Suomessa hyvin toimeen tulevista ihmisistä. Toisen ammattiryhmän menestys tai olojen parantuminen tulisi nähdä AKAVA-yhteisöä vahvistavana tekijänä. Toisaalta se on heikentävä tekijä jos joku ryhmä jää kauas muista. Kaikkien pitää hyötyä. Kaunis ajatus. Kentällä AKAVA nähdään usein hyvätuloisten herraklubina, joka elää kaukana vaikkapa kirjastonhoitajien arjesta. Osa jäsenistä kokee AKAVAn etäiseksi ja maailmankuvaansa vastaamattomaksi. Vahva keskusjärjestö on vahvuus ja etu myös kirjastonhoitajille. AKAVAyhteisöllisyyden rakentaminen lähtee jokaisesta, ei vain keskustoimistosta. Akavan Erityisalojen helmikuussa 2006 teettämässä jäsentyytyväisyystutkimuksessa monet kumulalaiset vastaajat kohdistivat negatiiviset arvionsa AKA- VAan eivätkä Akavan Erityisaloihin tai KUMULAan. Alipalkkaongelma nousi voimakkaasti esiin. Onko heillä ratkaisuehdotusta sii- KUMINA 12 1/2007

13 hen?, Risto Kauppinen heittää. Useiden akavalaisten liittojen yhteinen Reilu palkka -kampanja aiheutti loppusyksystä hämmästelyjä, kun AKA- VA ei halunnut olla siinä mukana. Mitä mieltä olet tällaisista kampanjoista? Niiden pitää olla AKAVAn tavoitteissa, mutta silloin kun AKAVAn hallitus on niin päättänyt, niin totta kai. Pientä korjausliikettähän oikeaan suuntaan on tapahtunut kuntien korkeasti koulutetuille. Mutta intressit ovat moninaiset, ja AKAVAn pitää ajaa asioita hallituksen ja liittokokouksen määrittelemällä tavalla. Ei sooloilemalla vaan yhdessä tekemällä. Ja korostaisin, että AKAVA on TUPO-neuvotteluissa, tekee linjauksia ja luo puitteita, mutta työ- ja virkaehtosopimuksia neuvottelee JUKO. Kokonaistumisen sijaan yhteistyötä KUMULA syntyi aikoinaan useiden pienten liittojen yhdistyessä. Viime vuosina ay-kentässä on koettu kokonaistumista, kun sekä työnantaja- että työntekijäpuolelle on syntynyt yhä suurempia keskittymiä EK, JYTY, JHL. Ajaako AKAVA pieniä liittoja yhteen? Keskusjärjestö ei tule ajamaan ketään yhteen. Sen pitää tapahtua ja hyödyt pitää nähdä omasta tahdosta. Olen sitä mieltä, että suuremmat olisivat vahvempia toimijoita ja hyötyjä varmasti on enemmän kuin haittoja. Tiedän myös, että liitoissa on halua ja hakua löytää yhteistyökumppaneita. Sellaista on ilmassa paljonkin, että järjestetään palveluita yhdessä. AKAVA on ollut aikaansa edellä, kun neuvottelupuoli on siirretty neuvottelujärjestöihin. Jäsenkasvummehan perustuu pitkälti tutkintopohjaiseen järjestäytymiseen ja vahvaan työhön opiskelijoiden parissa. Rakenne on toimiva. AKAVAssa ylitetään pian opiskelijajäsenen raja. Nuorissa on siis tulevaisuus, mutta eläköityminen on ankara paikka monille liitolle myös KUMULAlle. Koko AKAVAssa se ei ole ongelma vuotiaita on noin AKAVAn jäsenestä. Miten KUMULAn tulisi sitten toimia kyetäkseen nostamaan painoarvoaan AKAVAssa? Vaikuttamalla aktiivisesti ja pyrkimällä päätöksenteon paikoille joka tasolla. Ja tietysti jäsenmäärä tuo ääniä eli liiton tulisi huolehtia, että sen jäsenmäärä olisi mieluummin kasvussa kuin ainakaan laskussa. Kunnalliskamreeri rahan paineissa Kunnalliskamreerit ry on nimennyt kumulalaisen Martti Katajan Porista Vuoden Kamreeriksi. TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ KUVA MARTTI KATAJAN ARKISTO Kunnalliskamreerit ry aloitti toimintansa 1974 Kaupunginkamreerit nimisenä yhdistyksenä nimi muutettiin nykyiseksi. Jäseninä on 100 kuntien virassa tai eläkkeellä olevaa rahoitusjohdon henkilöä ammattinimikkeiltään kaupunginkamreereita, kunnankamreereita, talousjohtajia, rahoitusjohtajia, tilintarkastajia. Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yleisiä yhteiskunnallisia ja ammatillisia etuja sekä jäsentensä yhteenkuuluvuutta. Kun KUMULA ryhtyi heti perustamisestaan alkaen hoitamaan myös kamreerien asioita, muuttui Kunnalliskamreerit ammattiyhdistyksestä aatteelliseksi yhdistykseksi. Kunnalliskamreerit ry nimeää vuosittain Vuoden Kamreerin. Viime vuoden kunnian sai Martti Kataja Porista. Palkintoperusteissa kiitetään sitä, että hän on kannanotoillaan ja toiminnallaan edistänyt pohdintaa ja tietämystä kunnallistaloudesta ja sen lainalaisuuksista. Ajankohtaiseksi nimityksen tekevät Katajan ponnistelut, jotka ovat johtaneet seudullisen taloushallintoyhtiön, Länsi-Suomen Taloustuki Oy:n, perustamiseen. Aiemmin Vuoden Kamreeriksi on nimetty kaupungin kamreeri Juha Heinonen Naantalista ja erikoistutkija Heikki Helin Lahdesta. Kuntatalouden aitiopaikalla Martti Kataja syntyi Hämeessä, Luopioisissa, kävi koulunsa Pälkäneelle ja valmistui ekonomiksi ja kauppatieteen maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta. Pääkaupungissa olivat miehen ensimmäiset työpaikatkin: liikevaihtoverotoimistossa, valtiovarainministeriössä ja Kaupunkiliitossa. Vuodesta 1977, jo 30 vuotta, hän on jo ehtinyt olla länsirannikolla, kaupunginkamreerina Porin kaupungin rahatoimistossa. Vuoden 2006 toukokuusta hän on ollut myös Vuoden Kamreeri Martti Kataja ja Kunnalliskamreerit ry:n kunnallistalouden stipendin saanut Sanna Kolehmainen. Karhukuntien yhteisen Länsi-Suomen Taloustuki Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Kataja tuntee kamreerien haasteellisen työn paineet. Kuntatalous on koko ajan, jos ei ihan kriisissä, niin paineissa. Rahaa tarvitaan terveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon, kaikkeen ja vähän enempäänkin. PARAS-hankkeen kaltaisissa on monennäköistä laskentaa ja arviointia siitä, mikä olisi parasta. Kunnanjohtajat ja kamreerit ovat monesti yksin, kun luottamusmiehet haluaisivat jakaa hyviä tekoja. Mutta jonkun tätäkin työtä pitää tehdä, Martti Kataja summaa leppoisasti. Luottamustehtäviä Katajalle on kerääntynyt vuosien varrella valtava ja monipuolinen joukko, niin paikallisella, maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Julkaisujen tekoonkin Katajan aika on riittänyt: yksi varmasti käytetyimmistä on ollut hänen ja Aatos Hallipellon kirjoittama Kunnan laskentatoimi. Myös ay-toiminta on napannut pystyvän miehen. Kataja on toiminut Kunnalliskamreerit ry:n puheenjohtajana ja vuodesta 1994 alkaen edelleen. Akavan Erityisalojen Keskusliiton hallituksessa hän oli varajäsenenä Mikä on saanut jaksamaan näin monissa luottamustehtävissä? Ymmärtäväinen vaimo, Kataja vastaa hetkeäkään epäröimättä. Kunnalliskamreerit ry:n luotsaaminen on helppoa ja mukavaa, kun ei ole varsinaista neuvottelutoimintaa, enemmän sellaista herrasmiesten touhua. KUMINA 13 1/2007

14 Tervetuloa KUMULAan Ritva Kauppinen Kumina esittelee tällä palstalla KUMULAn uusia jäseniä ja kysyy, miksi liitto houkut teli. Samalla pääsemme tutustumaan kumulalaisten ammatti en vaativaan ja laajaan kirjoon. HAASTATTELU TUIJA HEIKKILÄ Liittyessään viime joulukuussa KUMULAan Ritva Kauppisesta tuli Akavan Erityis alojen jäsen! Onnea! Kuka ja mistä olet? Mitä teet työksesi? Olen kirjastonhoitaja Ritva Kauppinen. Työskentelen kirjastonjohtajana Peltolammin kirjastossa Tampereella. Olen syntynyt ja käynyt kouluni täällä Tampereella mutta asun Pirkkalassa. Työssä olen ollut useammassa Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteessä, mutta nyt olen tainnut juurtua aloilleni. Miksi liityit KUMULAan? Tässä jatkuvasti muuttuvassa kunnallisessa työelämässä halusin jotain pysyvää ja turvallista työni taustalle, sillä työelämän muutokset askarruttavat. Mitkä ovat mielestäsi uuden liittosi parhaat houkuttimet? Tietysti työttömyysturva on yksi tärkeimpiä houkuttimia, mitä KUMULA jäsenilleen tarjoaa. Ja sen vuoksi itsekin liityin. Muitakin jäsenyyden etuja olen tarkastellut, katsotaan sitten jatkossa mitä tulee käytetyksi... Mitä toivot ja odotat uudelta liitoltasi? Kirjastonhoitajien palkkauksen kohentaminen on suurin toiveeni ja odotukseni KUMULAlta. Aikoinaan jo kirjastoalalle hakeutuessani tiesin kirjastolaisten palkat, opinto-ohjaajanikin koulussa suorastaan varoitti niistä. Mutta kirjastossa olen työssä edelleen ja varmaan pysynkin palkan pienuudesta huolimatta, sillä työni on antoisaa. KUNTIEN ASIANTUNTIJAT KUMULA RY Hallituksen kokoukset 2007 KUMULAn hallituksen kokoukset pidetään perjantaisin, 23.3., 25.5., 31.8., ja Hallituksen suunnitteluseminaari pidetään valtuuston kevätkokouksen yhteydessä huhtikuuta. Valtuuston kokoukset 2007 KUMULAn valtuuston kevätkokous on lauantaina 28. huhtikuuta ja syyskokous lauantaina ja sunnuntaina lokakuuta. Jäsenet voivat tehdä liittovaltuustolle aloitteita, joiden tulee olla liiton hallituksella viimeistään 40 päivää ennen kokousta. Jäsenille teatteri-ilta Lahdessa KUMULAn jäsenille on tarjolla maksuton teatteri-ilta Lahden kaupunginteatterissa torstaina 15. maaliskuuta, jolloin esitetään Hella Wuolijoen näytelmä Niskavuoren nuori emäntä. Illan käytännön järjestelyistä vastaa hallituksen jäsen Tarja Vuorinne. Kutsu on lähtenyt Lahden ja sen ympäristökuntien jäsenille tammikuussa. AKAVAN ERITYISALAT RY KUMULAn edustajat Akavan Erityisalojen hallituksessa KUMULAn puheenjohtaja Maarit Helén on valittu Akavan Erityisalojen toiseksi varapuheenjohtajaksi kaksivuotiskaudeksi Toinen KUMULAn edustaja Akavan Erityisalojen hallituksessa on rehtori Pentti Jormanainen. Varajäseninä ovat kumulalaiset ruokahuollon asiantuntija Anneli Heikkilä ja sivistystoimenjohtaja Lasse Särkimäki. KUMULAn edustajat Akavan Erityisalojen neuvottelu- ja toimikunnissa KUMULAn puheenjohtaja Maarit Helén toimii myös edunvalvontaa hoitavan Akavan Erityisalojen kuntasektorin neuvottelukunnan puheenjohtajana. KUMULAlla on kattava edustus kunnan neuvottelukunnassa KVTESin eri hinnoittelukohdista. Edustajamme ovat kv-asioiden päällikkö Leena Ritala, sivistystoimenjohtaja Lasse Särkimäki, liikuntasihteeri Päivi Karppinen, kirjastotoimenjohtaja Eija Leivo ja toiminnanjohtaja Reija Ala-Peijari sekä varajäseninä henkilöstöpäällikkö Päivi Hytönen, liikunnanohjaaja Jukka Makkonen, nuorisosihteeri Pekka Rautiainen, kirjastonjohtaja Tarja Vuorinne ja informaatikko Mervi Jokinen. KUMULAn edustaja Akavan Erityisalojen yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimikunnassa on ympäristösuunnittelija Jouni Rasimus. Tavoitteena Reilu palkka -aluekiertue Akavan Erityisalojen Tavoitteena Reilu Palkka -aluekiertue pyörähtää käyntiin helmikuussa. Kevään aikana esitellään 19 paikkakunnalla liiton neuvottelutavoitteet syksyn TUPO-kierrokselle ja Kuinka voin vaikuttaa omaan palkkaani -tietopaketti. Tarjolla on hyötytietoa ja mukavaa keskustelua ruoan lomassa paikalla myös kumulalaisia ay-aktiiveja. Tilaisuuksiin osallistuneiden kesken arvotaan matkalahjakortti. Aluekiertueen aikataulu on: Pori, 1.3. Helsinki, 6.3. Espoo, 7.3. Lahti, Kotka, Jyväskylä, Joensuu, 3.4. Kuopio, 3.4. Turku, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Hämeenlinna, Lappeenranta, Vantaa ja Vaasa. Tarkemmat tiedot löytyvät sivuilta www. akavanerityisalat.fi. Oman paikkakuntasi tilaisuuteen saat myös henkilökohtaisen sähköpostikutsun. Tule keskustelemaan ja vaikuttamaan! TULEVAA KOULUTUSTA KUMULA kustantaa jäsenilleen Akavan Erityisalat ry:n järjestämien koulutusten osallistumismaksun sekä yhden TJS:n järjestämän koulutuksen / jäsen / vuosi. Mahdolliset matkakulut jäsenet maksavat itse. TJS:n kevään 2007 koulutus esitellään tämän Kuminan takakannessa. Kuntasektorin pääluottamusmiesten peruskurssi Hämeenlinna ja Oulu Järjestäjä JUKO ry Akavan Erityisalat ry:n kevään 2007 jäsenkoulutusta Hiljainen tieto talteen, Turku Epätyypillisistä tyypillisiin työntekomuotoihin, Kajaani ja , Helsinki EU-rakennerahastojen uusi ohjelmakausi mitä se tuo minulle ammatinharjoittajana?, Helsinki Breikki työputkeen - mitkä ovat oikeuteni?, Vaasa ja , Helsinki Tie työhön - onnistunut työnhaku, Helsinki Sujuvuutta omaan ajankäyttöön - itsensä johtaminen, Jyväskylä Työelämän viestintää, Kuopio Lisätietoa koulutuksista ja ilmoittautuminen -> jäsenkoulutus -> yleinen jäsenkoulutus. 14 KUMINA 1/2007

15 Luottamusmiesjärjestelmä KUMULAn jäsen saa jäsenmaksunsa vastineeksi runsaasti jäsenetuja palveluita ja turvaa. Kumina kertoo joka numerossaan niistä tarkemmin. Tällä kertaa esittelyssä on luottamusmiestoiminta. Luottamusmiehet neuvottelevat työnantajien kanssa työpaikoilla ja avustavat jäseniä työ- ja virkasuhteen ongelmissa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn organisaatio ulottuu paikallistason akavalaiseen edunvalvontaan työpaikoille jäsenistön turvaksi rakennetun luottamusmiesjärjestelmän kautta. JUKOlla on kuntasektorilla, kunnissa ja kuntayhtymissä, luottamusmiehiä yhteensä noin 1800: noin 600 pääluottamusmiestä ja heillä varapääluottamusmiehet sekä luottamusmiehet ja heillä varamiehensä. Suurimmissa kunnissa akavalaisia pääluottamusmiehiä saattaa olla kaksikin. Kuntasektorin luottamusmiehistä on Akavan Erityisalojen jäseniä noin 90, heistä puolet KUMULAn jäseniä. Luottamusmies on neuvottelija ja hän vastaa järjestelmän toimivuudesta. Hän edustaa henkilöstöä erilaisissa työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa, myös työpaikan ristiriitatilanteissa sekä työjärjestelyihin ja yhteistoimintamenettelyyn liittyvissä asioissa, kuuntelee ja kerää jäsenistöltä tietoa. Päätehtävänä ovat kuitenkin KVTESin tulkintaa koskevat asiat, jotka liittyvät pääosin palkkauskysymysten eteenpäin viemiseen. Tällä hetkellä pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä työllistää erityisesti kunta-alan palkkausjärjestämäuudistus tehtäväkohtaisine määräytymisperusteineen ja henkilökohtaisine lisineen. Nyrkkisääntönä on, että jos työntekijästä tuntuu, että hänen palkkansa ei ole kohdallaan, hänen tulee ottaa yhteyttä luottamusmieheen, joka vie asiaa eteenpäin. Jos siis mieltä painava asia ei tunnu menevän eteenpäin neuvotteluissa oman esimiehen kanssa, kannattaa kääntyä oman liiton tai luottamusmiehen puoleen. Liitolta ja luottamusmieheltä jäsen saa myös omien neuvotteluidensa tueksi perusteluita, millä tavalla asioita voi itse viedä eteenpäin. Monissa kunnissa pääluottamusmies on opettaja. Parasta kuitenkin aina olisi, että KV- TESiläisten asioita hoitaisi pääluottamusmies, joka on itsekin samaa ryhmää ja tuntee ja osaa nostaa esiin juuri oikeita kysymyksiä. Luottamusmiestehtävät ovat haastavia mutta samalla erittäin mielenkiintoisia. Niitä ei kannata karttaa eikä pelätä, varsinkin kun JUKO tarjoaa kaikille luottamusmiehille vähintään kerran vuodessa mahdollisuuden osallistua koulutukseen: peruskursseille ja neuvottelupäiviin sekä yhteistoimintakursseille ja työsuojelukoulutukseen. Seuraava kuntasektorin pääluottamusmiesten peruskurssi järjestetään huhtikuuta Hämeenlinnassa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Yhteyspäällikkö Risto Kangas puh Akavan Erityisalat ry Kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari puh tai Temat för årets första nummer av Kumina (Kummin) är intressebevakning. I ledaren efterlyser Kuminas huvudredaktör Maarit Helén att KUMULAs medlemmar skulle själva lägga sig i blöt och kämpa tillsammans och t.ex. ge intervjuer för att inför årets löneavtalsrond få möjligast mycket publicitet för våra lönekrav. Förhandlingschef för den Förhandlingsorganisationen för offentliga sektorns utbildade FOSU, Pekka Hemmilä, anser också att ett aktivt informerande om de lågavlönade och deras problem är av stor vikt. Han ser dock inte det vara möjligt att fixa de lågavlönades situation med en smäll. Också den nya chefen för AKAVAs förenings- och ekonomienhet Risto Kauppinen råder KUMULA till att verka aktivt och att sträva att var med där besluten fattas samt till att öka förbundets medlemsantal. Ombudsmannen för Akavas Specialorganisationers kommunala sektor, Jaakko Korpisaari, belyser i sin artikel långdansen för årets inkomstförhandlingar. Ett hel hetsavtal eller ej - riksdagsvalet i mars påverkar även försöken till en lösning för de underbetalda. Vi får göra närmare bekantskap med Jaakko Korpisaari i en personintervju där han också förtäljer om sina år som AKAVAs förtroendeman och huvudförtroendeman i Kuopio. En titt på förtroendemannaorganisationen gör även Kuminas medlemsförmån. Ulla Vehkaperä betraktar i sin artikel resultaten av pro gradu -undersökningen Palkitseva palkka (En belönande lön), enligt vilka den kommunala sektorns nya av löningssystems principer, rättfärdighet, sporrande inverkan och jämlikhet förverkligas bara delvis i praktiken. De centrala forskningsresultaten var att en löneförhöjning p.g.a. det personliga kunnandet, kan sporra även om den är litet mindre. De kommunala specialisterna KUMULA rf:s styrelse har fått år 2007 fyra nya medlemmar: Päivi Hytönen, Mervi Jokinen, Reino Kivioja och Marjut Pohjalainen. Styrelsen valde Hytönen till sin vice ordförande. Som en belönad medlem av KUMULA presenterar Kumina denhär gången Martti Kataja från Björneborg, som det kommunala kamrersförbundet utsett till Årets Kamrer. Bibliotekarien Ritva Kauppinen från Tammerfors är å sin sida en ny KUMULA-medlem och på samma gång Akavas Specialorganisationers tjugotusende medlem. KUMULAn jäseneksi voi liittyä kätevästi osoitteessa olevalla lomakkeella. Sivuston jäsenyys-osiossa on lomakkeet myös muun muassa jäsenmaksuvaltakirjaan ja jäsentietojen muutoksiin. Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs Helsinki puh Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., Helsinki puh (ma pe klo 9 15), faksi (09) jäsensihteereiden palvelunumero Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki (käyntiosoite Kellosilta 5 C, 6. krs, Itä-Pasila) puh. (09) (puhelinaika ma to klo 12 15), faksi (09) sähköposti KUMINA 15 1/2007

16 Kehitäosaamistasi! Osallistu koulutukseen TJS Opintokeskus tukee toimihenkilöiden itsensä kehittämistä. TJS järjestää kursseja yhdistystoimintaan, työelämään, viestintään, tietotekniikkaan ja hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Tilauskurssit TJS:n asiantuntijat myös suunnittelevat ja toteuttavat kursseja liittojen, yhdistysten tai yritysten tarpeiden mukaan. Tilaa oma, räätälöity kurssi! Kulttuuripalvelut TJS tukee toimihenkilöliikettä kulttuuripalvelujen avulla. Kulttuuripalvelua on työelämään, ajassa liikkuviin ilmiöihin tai järjestöhistoriaan kohdistuva koulutus- ja tutkimustyö. Julkaisut TJS:llä on myös oma julkaisusarjansa, joka koostuu yhdistys-, työelämä- ja ja kulttuurijulkaisuista. Painettujen julkaisujen lisäksi tuotamme oppimateriaaleja verkkosivuillemme. Yhdistystoiminta Suunnittelulla tuloksiin Sihteerinä yhdistyksessä: kokoukset Taloudenhoitajan peruskurssi Yhdistyksen taloudenhoito roolit ja vastuut OTO-kouluttajan ilmainen verkkomateriaali: otosivut.html Arkistoi olennainen tieto talteen Viestintä Luovan kirjoittamisen verkkokurssi Houkutteleva jäsenlehti Hyvinvointi Kevään valo Tietotekniikka Excel-jatkokurssi Acrobat - tekstit ja lomakkeet pdf-tiedostoksi Ilmoittaudu heti! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: puhelin (09) TJS Opintokeskus AKAVAn ja STTK:n koulutusorganisaatio

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät 19.3.2012 2 HAASTE? Mikä tai mitkä ovat it-alan edunvalvontahaasteita? Työehtosopimuksen

Lisätiedot

Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 (jäsenmäärät 1.1.2012)

Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 (jäsenmäärät 1.1.2012) Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 (jäsenmäärät 1.1.2012) Agronomiliitto 5 917 Akavan Erityisalat 26 589 Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI 5 783 Akavan Yleinen Ryhmä AYR 812 Diakoniatyöntekijöiden Liitto

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015

Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015 Akava ry Jäsenmääräkooste 1 (18) PS/hk 26.2.2015 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015 Sisällys Taulukot Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015 2 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät suuruusjärjestyksessä

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KT Kuntatyönantajat. virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos. Esittely

KT Kuntatyönantajat. virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos. Esittely KT Kuntatyönantajat virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos Esittely KT Kuntatyönantajat KT:n asema perustuu lakiin Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta. Laissa on määritelty mm. KT:n perustehtävät,

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

AVAINTA TYÖEHTOSOPIMUKSEN JUKON LUOTTAMUSMIESVAALIEN VAALIOHJE 2015

AVAINTA TYÖEHTOSOPIMUKSEN JUKON LUOTTAMUSMIESVAALIEN VAALIOHJE 2015 AVAINTA TYÖEHTOSOPIMUKSEN JUKON LUOTTAMUSMIESVAALIEN VAALIOHJE 2015 Toimikausi 1.8.2015 31.7.2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. LUOTTAMUSMIEHEN TOIMIKAUSI... 3 2.1 Poikkeuksellinen vaalikausi... 4 2.2.

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus

Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S Julkaisuvapaa heti Lehdistötiedote 22.9.2006 Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus Lisätietoja Tiedottaja Heikki

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 13 päivänä joulukuuta 2004 opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen)

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti.

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti. STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Sopimus on tehty

Lisätiedot

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Ekonomisti Antti Aarnio, STTK Asiantuntija Niilo Hakonen, EK 13.3.2008 1 Esimerkki: Rahoitusalan palkkakeskustelumalli Sopimuskausi 1.6.2007-31.5.2011

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 1 / 5 TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 2 / 5 1. JOHDANTO Ammattiosaston tarkoituksena on koota toimialueensa terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa. 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi

Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa. 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi Esimerkki 1: Hydro Aluminium Salko Oy - vastuuta jaettiin ja henkilöstöön luotettiin Alumiiniprofiilien

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Rauhallista Joulua! 4 / 2014 JÄSENTIEDOTE JOULUKUU

Rauhallista Joulua! 4 / 2014 JÄSENTIEDOTE JOULUKUU 4 / 2014 JÄSENTIEDOTE JOULUKUU KUVA: SHUTTERSTOCK Rauhallista Joulua! sivu 1 Liikkeen luovutus ja palvelussuhteen ehdot sivu 2 Milloin kunnan toiminto tulee yhtiöittää? sivu 3 Luottamusmiesjärjestelmä

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Tehyn ammattiosaston hallitus harkitsee itsenäisesti, mistä asioista ja millä edellytyksillä se tekee työnantajan kanssa paikallisia sopimuksia.

Tehyn ammattiosaston hallitus harkitsee itsenäisesti, mistä asioista ja millä edellytyksillä se tekee työnantajan kanssa paikallisia sopimuksia. 1 Tehyn Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin ammattiosasto 508 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 JOHDANTO Ammattiosasto yhdistää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palveluksessa olevat jäsenensä. Se toimii jäsenten

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 HALLITUS 40 03.03.2014 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 105/01/01/01/2014 HALL 40 Taustaa Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan HUS:n henkilöstömäärä oli 31.12.2013

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

OAJ opettajien edunvalvojana

OAJ opettajien edunvalvojana OAJ opettajien edunvalvojana AO-akatemia 12.3.2014 Pasi Pesonen, OAJ 1 Teemat: OAJ ja sen jäsenet Työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä OAJ:n neuvottelu ja päätöksentekojärjestelmä OAJ:n alueellinen ja paikallinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

2 Sopimuksen soveltamisala Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan Patentti- ja rekisterihallituksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin.

2 Sopimuksen soveltamisala Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan Patentti- ja rekisterihallituksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin. 1 Sopimuksen perusteet Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 26 päivänä helmikuuta 2009 Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ylempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Ulla Vehkaperä

TIIVISTELMÄ. Ulla Vehkaperä PALKITSEVA PALKKA Työntekijöiden arvio uudesta palkkausjärjestelmästä ja palkkaan vaikuttavista tekijöistä. Esimerkkiryhmänä kuntasektorilla työtä tekevät toimintaterapeutit. Ulla Vehkaperä Toimintaterapian

Lisätiedot

Miten palkitseminen muuttuu Suomessa

Miten palkitseminen muuttuu Suomessa Tutkimus tutuksi 2.6.2006 Miten muuttuu Suomessa haasteet ja tutkimustarpeet Elina Moisio Christina Sweins Aino Salimäki Työsuojelurahaston toimeksiannosta tehty selvitys Tutkimuksen viitekehys KANSANTALOUS

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Tarkentava virkaehtosopimus samapalkkaerän kohdentamisesta opetusministeriön kulttuurihallinnonalalla eli Kansallisessa audiovisuaalisessa

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6)

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) KILPAILUKYKYSOPIMUS 1. Johdanto Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriössä

Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriössä STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriössä Sopimus on tehty sosiaali- ja terveysministeriön sekä Julkisalan koulutettujen

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot