Valtatie 18 yhdistää kolme maakuntaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtatie 18 yhdistää kolme maakuntaa"

Transkriptio

1 VALTATIE 18 KESKELLÄ SUOMEA YHDISTÄÄ JA KANSAINVÄLISTÄÄ VALTATIE 18 SEURANTATYÖRYHMÄ Keski-Suomen tiepiiri ja Vaasan tiepiiri Keski-Suomen liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto Jyväskylä-Vaasa yhteysvälin alueen kunnat

2 JOHDANTO Valtatie 18 yhdistää kolme maakuntaa Valtatie 18 on jo nykyisellään merkittävä kolmea maakuntaa ja maakuntakeskusta yhdistävä länsi - itäsuuntainen liikenneväylä. Tämä keskistä Suomea halkova väylä tarvitsee kuitenkin muutamia parannuksia valtatietason saavuttamiseksi kaikilta osin. Alueen maakuntien, elinkeinoelämän ja yksityisten kansalaisten tavoitteena on ollut jo vuosia luoda nykyistä merkittävämpi kansallisesti yhdistävä ja kansainvälisiä mahdollisuuksia antava liikenneväylä. Pekka Ala-Mäenpää Kaupunginjohtaja, Alavus Seurantatyöryhmän puheenjohtaja Valtatien vaikutusalueella sijaitsee useita kasvavia yrityksiä ja yrityskeskittymiä. Näiden kehittymiseen sekä uuden yritystoiminnan syntymiseen tieyhteyden parantamisella on myönteinen vaikutus. Tämä puolestaan luo menestymisen edellytyksiä näiden maakuntien alueella sekä kansallisessa että globalisoituvassa toimintaympäristössä. Kuten kansikuvasta ilmenee, niin Pietarin talousalue on aivan lähellä eteläistä Suomea. Pietarin alueen kansainvälinen yhteyskaari kulkee poikki Suomen Atlantin rannikolle VT:n 18 käytävän kautta. Tässä on myös kehätien alueen kuntien kasvun mahdollisuudet. Me lähennymme Pietarin suurta ja merkittävää talousaluetta eteläisen Suomen tapaan. Suora yhteys Pietariin ja Atlantille tarjoaa mahdollisuuksia alueen matkailulle ja muulle elinkeinotoiminnalle. Tutkimuksissa on todettu, että liikennemäärät kasvaisivat yli 20 %, mikäli tie olisi kaikilta osin valtatietasoinen. Nyt kuljettajat käyttävät kiertoteitä, jolloin syntyy merkittäviä ajanmenetyksiä ja muita lisäkuljetuskustannuksia. Valtatie 18 seurantatyöryhmän muodostavat Keski-Suomen tiepiiri ja Vaasan tiepiiri, Keski-Suomen liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto sekä Jyväskylä-Vaasa yhteysvälin alueen kunnat. Nämä tahot ovat vuosien saatossa myös kuulleet laajasti alueen asukkaita heidän työmatka- ja asiointitarpeissaan, alueen elinkeinoelämää ja heitä edustavia järjestöjä sekä muita yhteisöjä heidän näkemyksestään. Seurantatyöryhmälle on muodostunut selkeä yhteinen näkemys valtatie 18:n kehittämistarpeista. Nämä asiat tuodaan tiivistetysti esiin tässä raportissa. 2

3 MAAKUNTAJOHTAJIEN KANNANOTOT Keski-Suomen liitto Maamme poikittaissuuntaiset liikenneyhteydet ovat monilta osin puutteelliset. Keski- Suomen kannalta ongelmallisimpiin kuuluu valtatie 18, joka johtaa Jyväskylästä Seinäjoen kautta Vaasaan. Vaasan valtatie vt 18 on Multian ja Ähtärin välillä vielä kokonaan rakentamatta ja se on toistaiseksi viitoitettu vanhojen alempiluokkaisten teiden kautta. Näiden standardi ei vastaa lainkaan nykyaikaiselta valtatieltä edellytettyä tasoa. Tien merkittävyyttä kuvaa, että se yhdistää kolme maakuntaa ja niiden keskuspaikkakunnat sekä toimii tärkeänä Keskipohjola- alueen linkkinä Pietarista Suomen halki Ruotsiin ja Norjaan. Anita Mikkonen Maakuntajohtaja Valtatien 18 heikoimpien jaksojen mutkaisuudesta, kapeudesta ja yleisestä turvattomuudesta sekä rakenneteknisistä puutteista johtuen tien liikennemäärä on merkittävästi pienempi kuin muilla vastaavilla maakuntakeskuksia yhdistävillä väylillä. Palvelutasoltaan alhainen yhteys vaikeuttaa normaalia työ-, asiointi- ja vapaa ajan liikennettä sekä erityisesti välttämättömiä elinkeinoelämän kuljetuksia. Myös uudistumassa olevan kunta- ja aluehallinnon kansalaisille tuottamat palvelut edellyttävät nykyistä turvallisempia ja sujuvampia liikenneyhteyksiä. Maantieliikenteen solmukohdassa sijaitsevalle Jyväskylän seudulle on sijoittunut runsaasti logistisia toimijoita. Alan keskittymäksi nopeasti kehittymässä oleva Innoroad Park tulee osaltaan lisäämään ja edistämään alan yritysten toimintaedellytyksiä ja merkitystä niin seudulle, maakunnalle kuin koko valtakunnallekin. Valtatien 18 tämän hetkinen taso heikentää tien vaikutuspiirissä toimivien yritysten logistista kilpailukykyä ja vaikeuttaa Keskija Itä-Suomen yritysten Vaasan satamaan suuntautuvia vienti- ja tuontikuljetuksia. Keski-Suomen liitto pitää tärkeänä koko valtatien 18 palvelutason merkittävää parantamista ja korostaa erityisesti maan valtatieverkon ainoan puuttuvan välin Multia-Ähtäri rakentamisen tarpeellisuutta. Karttaote Keski-Suomen maakuntakaavasta: Uusi valtatien oikaisu(punaruskea viivamerkintä ja kohdemerkintä vt 1) ja ohjeellinen oikaisu (punaruskea katkoviiva ja kohdemerkintä vt 3) vt:llä 18 sekä merkittävä parantaminen vt:llä 23 (ruskea viivamerkintä). 3

4 Etelä-Pohjanmaan liitto Valtakunnallisten alueidenkäytön periaatteiden mukaan maakuntakeskusten välisten yhteyksien tulee toimia. Vaasan ja Jyväskylän kaupunkikeskukset ovat Etelä-Pohjanmaan alueelle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Tavaroiden ja ihmisten pitää päästä liikkumaan esteettömästi myös itä- ja länsisuunnassa. Erityisen ongelmallinen on ollut liikennöinti Jyväskylän seudulle. Tien kunto ja mutkitteleva linjaus ovat esteenä yhteistoiminnan kehitykselle ja vuorovaikutukselle. Asko Peltola Maakuntajohtaja Valatien 18 monet epäjatkuvuuskohdat liikenneympäristön heikon tason vuoksi kylien tai suurempien keskusten alueella muodostavat huomattavan liikenneturvallisuusriskin. Erikseen on todettava elinkeinoelämän kuljetusten ongelmallisuus, kun routavauriot ja tien kapeus aiheuttavat kuljetettavien tavaroiden vaurioitumisia ja aikatauluviivästyksiä. Etelä-Pohjanmaalla on monipuolinen suurten yritysten ja alihankintayritysten verkosto. Kuljetuskustannuksilla on yritysten kilpailukyvylle huomattava merkitys. Samoin suurille kaupan keskittymille esim. Tuurille vt:n 18 varrella liikenneyhteyksien parantamisella on merkitystä myös asiakasvirtojen kehittymiselle. Koko tiejakson parantaminen Etelä-Pohjanmaan alueella maksaisi yli 50 M. Ongelmakohdat ovat odottaneet parantamista pitkään. Joidenkin kohteiden nopea eteenpäinvieminen olisi arpeen alueellisen kilpailukyvyn ja tasapuolisuuden vuoksi. Pohjoisen ohikulkutien valmistuminen on hyvä esimerkki tästä. Karttaote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta: 7 oikaisukohtaa (punaruskea viivamerkintä / uudet tiet ja linjat) vt:llä 18 4

5 Pohjanmaan liitto Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys Länsi- Suomen ja Suomen puoleisen Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan - Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Ruotsin ja Västerbottenin läänin kanssa. Sijainti Pohjanlahden rannikolla luo välittäjäaseman sekä pohjois-eteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi - itäsuunnassa. Olav Jern Maakuntajohtaja Maantieverkoston logistinen merkitys on Pohjanmaalle erittäin tärkeä. Maakunnan muuhun maahan ja Eurooppaan yhdistävät Eurooppa-statuksen saaneet pääliikenneväylät E8(vt8) ja E12(vt3), joka myös kuuluu TEN -verkostoon. Nämä eivät kuitenkaan muodosta riittävän tukevaa tieverkostoa Pohjanmaan elinkeinoelämän ja yhdyskuntien kuljetustarpeille länsi - itäsuunnassa eivätkä Pohjanmaan satamien vienti- ja tuontitoiminnalle. Pohjanmaan ja Vaasan seutu tarvitsevat nykyistä huomattavan paremman yhteyskäytävän Etelä- Pohjanmaan keskusseudulle Seinäjoelle, edelleen Keski-Suomeen ja Jyväskylään sekä Itä- Suomeen ja Venäjälle. Vt 18 kehittäminen on tämän takia välttämätöntä. Vt 18 kehittäminen edesauttaa myös Vaasan ja Seinäjoen työmarkkina- ja palvelutarpeiden yhdistämistä laajentaen molempien seutujen mahdollisuuksia kilpailla muun Suomen kanssa. Länsi - itäsuunnassa kulkevien yhteyksien kehittäminen Suomessa ja Skandinavian pohjoisosassa on saanut hyvin laimeata vastakaikua kansallisella tasolla. Kuitenkin Keskipohjolakäytävä, jonka liikennetarpeita vt 18 keskeisesti palvelee, on ensimmäinen toimiva yhteyskäytävä pääkaupunkiakselin pohjoispuolella, ja yhdistää Norjan Atlanttirannikon ja Ruotsin Norrlannin Merenkurkun yli Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen kanssa luoden edellytykset toimiville kuljetuksille aina Venäjälle asti. Tämän takia vt 18 kehittämisen pitää saada tärkeämpi rooli Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä. Karttaote Pohjanmaan maakuntakaavasta: Vt:llä 18 on Laihialla vaihtoehtoinen tielinjaus eritasoristeyksineen. 5

6 HANKKEET: Necl ja promidnord (vanhat), Botnia-Atlantica (uusi) Nykytilanne Promidnord ja NORTH EAST CARGO LINK hankkeet ovat päättyneet vuonna Hankkeissa on tehty laajoja ja perusteellisia tutkimuksia liittyen tieyhteyksiin, terminaaleihin, kuljetusmääriin ja laajempiin kansainvälisiin kuljetusyhteyksiin. Suurimpana tieliikenteen yhteyspuutteena ja pullonkaulana selvityksissä on todettu yhteysväli Seinäjoki Jyväskylä ja meriliikenteen / henkilö- ja tavaraliikenne osalta Merenkurkun ylittävät yhteydet. Terminaalien osalta on tulossa täydennys Seinäjoen lentoaseman kiitotien pidennyksen vuoksi (valmistuu 2008), mikä mahdollistaa toimivan lentoterminaalin rakentamisen myös Seinäjoelle. Se vahvistaa Seinäjoen asemaa valtakunnan logistisena osakeskuksena. Juuri käynnistynyt Botnia-Atlantica -ohjelma perustuu pitkäaikaiseen rajat ylittävään yhteistyöhön Norjan, Ruotsin ja Suomen välillä. Esimerkkejä tukikelpoisista toiminnasta liikenteen osalta ovat yhteistyö maiden välisen liikenteen parantamiseksi ja edellytysten luomiseksi tulevaisuuden liikenneinfrastruktuurille henkilö- ja tavarakuljetusten ja IT -yhteyksien osalta. Toinen esimerkki on toimintojen ja liikennemuotojen (multimodaaliliikenne) koordinoinnin parantaminen tavoitteena itä-länsi yhteyksien helpottaminen. Näihin kohteisiin (liikenne numerot 22-30) on varattu yhteensä 3,05 M. Uudet kehittämisselvitykset liikenneyhteyksien toimintojen parantamiseksi ja uusien tekniikoiden luomiseksi ovat Suomen puolella ja vt:hen 18 liittyen mahdollisia Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella. Vt:n 18 tielinjaus Seinäjoen ja Jyväskylän välillä on esitetty maakuntakaavoissa. Linjausvaihtoehtoja voidaan tarvittaessa tarkentaa uuden tiesuunnitelman yhteydessä. Suurimmillaan vt:n 18 liikennemäärät ovat välillä Laihia Jyväskylä välittömästi ennen Jyväskylää (lyhyt yhteysväli) lähes ajon/vrk, Vesanka noin ajon/vrk ja Seinäjoki Ylistaro välillä pitkähkö yhteysväli noin ajon/vrk. Välillä Ylistaro Laihia / vt 16 ja vt 18 on yleisesti keskimäärin noin ajon/vrk, ja Isossakyrössä on kahdella lyhyehköllä osuudella noin ja ajon/vrk. Osuudella Laihia Vaasa / vt 3 (vt 16 ja vt 18) on vähintään ajon/vrk ja moottoritiellä yli ajon/vrk. Tarkasteltaessa raskaan liikenteen liikennemääriä, niin voidaan todeta, että kuljetukset hajaantuvat välillä Jyväskylä - Seinäjoki useille eri reittivaihtoehdoille. Jyväskylästä lähdettäessä ja aina Petäjävedelle asti raskaan liikenteen määrä on yli 500 ajon/vrk. Petäjäveden jälkeen vt:llä 23 on 290 ajon/vrk ja Multian suuntaan 170 ajon/vrk. Pienimmillään raskaan liikenteen määrä on Multian molemmin puolin noin 110 ajon/vrk. Samaa luokkaa liikennemäärät ovat yhteysvälillä risteys vt 18/ st 672 Koura. Osa raskasta liikennettä voi suuntautua myös vt:n 66 kautta tai Peräseinäjoen kautta (st 694) Seinäjoelle. Erityisesti talvisaikaan rekkakuskit joutunevat miettimään mikä olisi paras reitinvalinta ottaen huomioon keliolosuhteet, kuljetuksen laatu tai aikataulu. Olisi ensiarvoisen tärkeää saada Jyväskylä Seinäjoki välille yksi toimiva tieosuus, jolla tieolosuhteet olisivat kattavasti valtatietasoisia; tien geometria, välityskyky ja liikenneturvallisuus. 6

7 Keski-Pohjolan alueen terminaalit (lisätty Seinäjoen lentoasema, lähde: Necl) Keski-Pohjolan alueen rajat ylittävä tavaravirta (lähde: Necl) 7

8 TIEPIIRIEN KANNANOTOT Keski-Suomen tiepiiri Keski- Suomi on valtakunnan tieverkossa useiden maan läpi menevien päätieyhteyksien risteysaluetta. Valtatiet 4, 9, 13, 18 ja 23 risteävät Jyväskylässä ja lisäksi poikittainen yhteys Vaasan ja Kuopion välillä (ns. Sininen Tie) kulkee valtatienä 16 ja kantatienä 77 läpi pohjoisen Keski- Suomen. Seppo Kosonen Tiejohtaja Keski-Suomen tiepiiri Tuotantoelämän ja kaupan logistiikan kannalta toimiva ja turvallinen päätieverkko tehostaa kuljetuksia ja luo edellytyksiä toimintojen tarkoituksenmukaisille sijoittumisille. Tässä suhteessa valtakunnan päätieverkon standardi on valtatien 18 osalta puutteellinen, eikä se tue maakuntien välistä, valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistoiminnan kehittymistä kuljetuksissa ja tuotantoelämässä. Valtatien 18 puutteellisin osuus sijoittuu Ähtärin ja Multian/Keuruun välille, missä tie nykyisellään tekee vanhoja tielinjoja seuraten ylimääräisen lähes 20 km:n lenkin. Seutukuntien väliselle yhteistyölle niin tuotannossa kuin työssäkäynnissä tämä muodostaa ylimääräisen kustannuksen ja haitan. Puuttuvan osuuden (Myllymäki- Multia) kustannusarvio on suuruusluokkaa 20 M. Kohteeseen on laadittu tiesuunnitelma luvulla, mutta suunnitelma edellyttää uusimista ja päivittämistä ennen toimeenpanoa. Vaasan tiepiiri Mauri Kimpimäki Tiejohtaja Vaasan tiepiiri Valtatietä 18 Vaasa - Jyväskylä koskeva tavoitteellinen linjaus perustuu Liikenneministeriön 1992 tekemään päätökseen Suomen valtatieverkosta. Tieyhteys muodostettiin osittain olemassa olevasta valtatietasoisesta tiestöstä ja osittain seututietasoisesta maantieverkosta. Valtatien 18 kehittämiseen ohjatulla rahoituksella on kyetty parantamaan vain yksittäisiä vilkasliikenteisiä kohteita, joten yhtenäistä valtatietä 18 ei ole vielä olemassa. Puutteet vaikeuttavat kaupunkien ja taajamien välistä itä-länsi -suuntaista vuorovaikutusta, heikentävät liikenneturvallisuutta ja lisäävät ympäristöriskejä. Elinkeinoelämän kuljetukset ja henkilöliikenne hakeutuvat osittain vaihtoehtoisille ja pidemmille reiteille, mikä heijastuu alueen yritysten kilpailukykyyn negatiivisesti. Valtatien 18 keskeiset kehittämistarpeet on osoitettu maakuntien liittojen hyväksymissä ja ympäristöministeriön vahvistamissa maakuntakaavoissa, mikä osoittaa maakuntien yksituumaisuutta kuljetus- ja liikkumismahdollisuuksien parantamisessa. Tienpitäjällä on maakuntakaavojen edistämisvelvoite, mitä pyritään toteuttamaan kohdistamalla käytettävissä olevat resurssit ensisijaisesti kunnollisen valtatieyhteyden muodostamiseen. Tärkeimmät kohteet ovat uudet tielinjat osuudella Seinäjoki - Alavus, Tuuri - Hakojärvi ja Myllymäki - Multia. Tien varressa olevien kuntakeskusten ja niiden elinkeinoelämän kehittyminen edellyttäisi merkittävien liikennejärjestelyjen toteuttamista koko yhteysvälillä. Näiden eritasoliittymien, liittymäjärjestelyjen, kevyen liikenteen yhteyksien ja muiden toimenpiteiden toteuttaminen on tarpeellista, mutta valtatieyhteyden kannalta ei niin tärkeitä toteuttaa kuin yhteyspuutteiden korjaaminen. 8

9 ELINKEINOELÄMÄN KANNANOTOT Kauppakamarien kannanotot Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari, Pohjanmaan kauppakamari ja Keski-Suomen kauppakamari esittävät pyydettynä lausuntonaan valtatien 18 kehittämisestä ja rakentamisen vauhdittamisesta seuraavaa: Yritysten kannalta tärkeimmät sijaintipaikan valintaan vaikuttavat tekijät ovat markkinoiden läheisyys, sopivan työvoiman saatavuus, liikenneyhteydet sekä se, onko alue kasvukeskus. Julkisen vallan toimenpiteillä voidaan vaikuttaa siihen, että alueilla on saatavissa koulutettua työvoimaa ja että alueilla on toimivat liikenneyhteydet. Suomen maantieteelliset erityispiirteet asettavat logistisen järjestelmämme kehittämiselle suuria haasteita. Toimivilla yhteyksillä on suuri merkitys alueiden kilpailukyvylle. Liikenneverkkoamme kehitettäessä on korostettu pohjois-eteläsuuntaisia yhteyksiä ja samalla on vähemmälle huomiolle jäänyt Suomen poikittaisliikenteen kehittäminen. Poikittaisliikenteessä keskipitkän aikavälin yksi tärkeimpiä kehittämiskohteita on Keski-Pohjolan halki Venäjältä Norjaan ulottuva liikennekäytävä. Etelä-Pohjanmaan kauppakamari ja Pohjanmaan kauppakamari ovat osallistuneet suomalaispartnerina mm. Ruotsin Västernorrlandin lääninhallituksen hallinnoimaan North East Cargo Link hankkeeseen (www.necl.se), jossa tuodaan esille elinkeinoelämän liikennetarpeet Pietarin alueen ja Venäjän muiden osien sekä keskisen Suomen ja Ruotsin sekä Keski- Norjan satamien välillä. Venäjä on joka tapauksessa nousemassa Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi, joka edellyttää myös toimivia poikittaisliikenneyhteyksiä sekä Venäjän ja keskisen Suomen välillä että koko Keski-Pohjolan alueella. Kauppakamarit korostavat em. liikennekäytävään liittyen myös suomalaisten maakunta- ja kasvukeskusten Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa välisten maantie- ja ratakäytävien kehittämistä. Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa valtatieosuuden kehittäminen ja rakentaminen lähentäisi Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntakeskuksia ja niiden elinkeinoelämää ja sillä olisi myönteinen vaikutus ko. keskusten alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. Valtatiestä 18 Seinäjoki-Vaasa akseli muodostaa jo nyt yhteisen työssäkäyntialueen. Koko valtatieosuuden Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa kehittäminen vastaamaan nykyajan vaatimaa valtatietasoa toisi huomattavasti lisää kustannustehokkuutta mainitun kolmen maakunnan elinkeinoelämän ja yritysten toimintaan ja parantaisi keskusten välistä kokonaisliikenneturvallisuutta. ETELÄ-POHJANMAAN POHJANMAAN KESKI-SUOMEN KAUPPAKANARI KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMRI Pertti Kinnunen Bengt Jansson Uljas Valkeinen Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja 9

10 SKAL Pohjanmaa Esko Nummi, toiminnanjohtaja On varsin yleinen käsitys, että tavaraliikennevirrat kulkevat Suomessa lähes yksinomaan etelä pohjoisakselilla ja poikittaisvirrat olisivat vain muutamien satamien tiettyjä tavaravirtoja. VT 18 välillä Seinäjoki Jyväskylä, joka osoittaa, että poikittaissuuntien logistiikalla on varsin suuri merkitys elinkeinoelämän kannalta. Tiestö välillä Seinäjoki Vaasa on tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Valtatie 18 Seinäjoelta Jyväskylään pohjautuu sekalaiseen tiestöön. On osittain uutta tiestöä, mutta suurimmaksi osaksi sellaista, joka ei esimerkiksi raskaan liikenteen kannalta nykyisellä kalustolla ja suunnitelluilla aikatauluilla ole mahdollista liikkua järkevästi. Talvihoidon niukkuus, pitkät toimenpideajat, yllätykset hoitoalueiden välillä, pakottaa kuljettajat etsimään vaihtoehtoisia reittejä. jotka taas aiheuttavat sen, että aikataulut niin kaluston suhteen, mutta ennen kaikkea kuljettajien ajo- lepoaikojen taholta eivät mahdollista kuljetustehtävien taloudellista ja järkevää suorittamista. Turvallinen liikkuminen välillä Ähtäri, Myllymäki Väätäiskylä Multia onnistuu vain virittämällä kaikki aistit äärimmilleen. Elintarvike- ja metsäteollisuus ovat erittäin riippuvaisia aikataulutetuista kuljetuksista. Nämä kuljetukset lähtevät aina alempiasteiselta tieverkolta. VT 18 osuudella Seinäjoki Jyväskylä liikkuu säännöllisessä päivittäisliikenteessä 8-10 maidonkuljetusyhdistelmäautoa, joko keräilytai jakeluliikenteessä. Metsäteollisuuden raakapuutavarakuljetuksia ajaa kymmeniä Väätäiskylään saakka ja siitä Saarijärven kautta Äänekoskelle. Yksittäistä keräilyä ja rautatievaunuun lastauksia tapahtuu vaihtelevassa määrin. Rahtitavaran terminaalien väliset kuljetukset ovat tavarakuljetuksissa suurin suoriteala sektori välillä Seinäjoki Jyväskylä. Perävaunuyhdistelmien määrä nousee päivittäin yli 50 yksikön. Merkittävimpänä on Transpoint -konsernin autot. Turvekuljetuksien määrä on noin 10 yksikköä päivässä, ja ADR- eli vaarallisten aineiden kuljetuksia on muutamia päivittäin. Venäläiset yhdistelmät käyttävät paljon tätä VT:tä 18, ja iltapäivälehtien ja postin kuljetukset ovat myös päivittäisiä käyttäjiä. Yllä olevat esimerkit koskevat pelkästään tavaraliikennettä ja jotka ovat säännöllisiä käyttäjiä. Tavaraliikenteen kasvu on jatkunut noin 3 %:n vuosivauhtia ja tämä Jyväskylän suunta ei ainakaan tule vähenemään tulevina vuosina, koska etelä pohjoissuunnassa liikenne alkaa ruuhkautua ja ennustettavuus vaikeutuu. Ongelmapaikat VT 18:sta Seinäjoelta lähtien ovat väli Veneskoski Putula, seuraavaksi tulee Tuurin läpiajo, johon rakennettavat kiertoliittymät eivät helpota läpiajoa nykyisestä. Tästä pitäisi saada oikaisu ennen Tuurin taajamaa Hakojärven itäpuolelle. Väli Myllymäki Väätäiskylä Multia ei vastanne edes seututielle asettavia vaatimuksia. Kuljetusyritysten ongelmina ovat kelien ennustettavuus eli mitä reittiä milloinkin uskalletaan käyttää. Rahdit kuljetuksista maksetaan lyhyimmän olemassa olevan matkan mukaan ja matkat kasvavat, kun joudutaan käyttämään ns. turvallisempia reittejä eli hakemaan leveämpää tieprofiilia ja edes vähän parempaa talvihoitoa. Eli tappion lisäkilometreistä kantaa kuljetusyritys. Pahinta näissä reittien vaihdoissa on lisäksi se, että kuljettajien ajo- ja lepoaikasuunnittelu menee mönkään ja kuljettaja joutuisi yöpymään 11 tuntia esim. Peräseinäjoen Kihniänkylässä ja ajoneuvoyhdistelmä myös. 10

11 VAPO OY Jari Leppänen, logistiikkajohtaja Vapo Oy:llä on merkittäviä suovaroja VT 18:n vaikutusalueella. Kuljetuksia suuntautuu merkittäviä määriä Jyväskylän, Mäntän, Jämsän ja Jämsänkosken suuntaan. Pohjanmaa on myös merkittävä puunjalostaja ja Keski-Suomesta Hankasalmen sahalta suuntautuu sahatavarakuljetuksia tätä reittiä pitkin. Vuotuinen määrämme on n tonnia eli n kuormaa. Tieosuus Ähtäri Multia on mutkaisena ja kapeana vaarallinen erityisesti liukkaissa sääolosuhteissa. Turpeenkuljetusautojemme tieltä suistumiset tällä tienpätkällä ovat jokavuotisia. Nykyinen reitti aiheuttaa meille lisäkustannuksia verrattuna mahdolliseen uuteen oikaisevaan reittiin. Ähtäri Multia oikoreitti antaisi reitityksessä lyhyemmän matkan sekä uuden ja ajanmukaisemman tien parempi laatu toisivat säästöjä logistiikkakustannuksissamme. Kiinnittäisin huomiota myös toiminnan laadulliseen ja ympäristönäkökohtiin, joissa yrityksemme pyrkii olemaan vastuullinen sektorista riippumatta. Myös turvallisuusnäkökohdat tulisi ottaa huomioon ennakoivasti eikä vasta julkisuuden painostuksesta, joka voisi aiheutua vakavan onnettomuuden seurauksena. Odotamme päätöstä Ähtäri Multia tieosuuden oikaisusta nopeaa päätöstä ja toteutusta. Keski-Pohjolan alueen pullonkaulat. Suomessa koko väli Vaasasta Jyväskylään on osittain tai kokonaan parannettavaa osuutta (lähde: Necl) 11

12 VT:n 18 PARANTAMISKOHTEET JA KUNTIEN KANNANOTOT Karttaesitys vt:n 18 parannettavista kohteista ja vt:n 18 alueen kunnat TIELINJAN OIKAISU OHJEELLINEN TIELINJAN OIKAISU Kuntien kannanotot Vaasa - VT 18 on keskeinen osa pitkällä tähtäimellä muodostuvalla kansainvälisellä Pietari-Trondheim reitillä - VT:n 18 parantaminen edistää sataman tavara- ja matkustajaliikenteen jatkuvuutta sekä niiden tason ja kapasiteetin nostoa - VT 18 tason nosto antaa lisäpotkua matkailuelinkeinolle (saaristo, maailmanperintöalue) Nurmo - VT 18 mahdollistaa sujuvan poikittaisliikenteen halki keskisen Suomen ja aina rajojen yli - Tien kulkeminen Veneskosken ja Kouran asutuksen keskeltä on liikenneturvallisuuden kannalta huono asia - Seinäjoen itäisen ohikulkutien ja VT:n 18 risteysalue on merkittävä työpaikka- ja palvelukeskittymäalue tulevaisuudessa Seinäjoki - Pietarin alueen taloudelliset vaikutukset ulottuvat tänä päivänä ja tulevaisuudessa yhä vahvemmin myös läntiseen Suomeen. Tämän kehityksen hyödyntämisessä valtatie 18 on avainasemassa - Elinkeinoelämän kuljetukset edellyttävät toimivia liikenneväyliä. Etelä-Pohjanmaalla esimerkiksi Atrian, Valion ja Vapon sekä metalliteollisuuden kuljetukset tarvitsevat asianmukaisen kuljetusreitin itä-länsi suuntaisiin kotimaan ja Venäjän kuljetuksiin - Valtatie 18 on tärkeä maakuntakeskuksia yhdistävä väylä. Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta Jyväskylä on merkittävä yliopistokaupunki. Parempi valtatieyhteys mahdollistaisi Jyväskylän ja Seinäjoen seutujen tiiviimmän kanssakäymisen myös korkeakoulutuksen ja osaamisen alueilla - Valtatiellä 18 on tärkeä rooli koko Keski-Pohjolan alueen matkailun kannalta. Seinäjoen seudun erityispiirteenä on tapahtumamatkailu. Massatapahtumien liikennevirtojen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden vuoksi myös valtatien 18 rakentaminen valtatietasoiseksi on erittäin tärkeää. alueen merkitys tulee kasvamaan ja se tulee ottaa huomioon Alavus - Työssäkäynnin ja asioinnin kannalta tärkein väylä; työssäkäynti Seinäjoelle 261 ja Töysään 327 henkeä/vrk - Matkailun tärkeä itä-länsi suuntainen pääväylä, joka yhdistää E-P:n tärkeimpiä matkailukohteita - Pietarin alueen merkitys tulee kasvamaan ja se tulee ottaa huomioon. Viennin kannalta VT 18 voisi olla nopein tie Väli-Suomesta Venäjälle ja tuonnin kannalta mahdollisuus myös Pohjanlahden satamille - Sydänmaan tasoristeys sekä Myllymäki-Multia osuus ovat pahimmat pullonkaulat - VT 18 ja KT 66 risteysalueella on kehittämismahdollisuuksia - VT 18 liikenteen kytkeminen Seinäjoen pohjoiseen ja itäiseen ohikulkuun sekä Jyväskylän liikennejärjestelyihin on kehittämismahdollisuus Töysä - Tuurin kyläkeskustan liikennevirta n ajoneuvoa ja henkilöä vuorokaudessa - Asiakasvirta Tuuriin on 6 milj. asiakasta vuodessa, jatkossa venäläisiä asiakkaita tulee lisää - Veljekset Keskinen on Suomen suosituin ei-maksullinen matkailukohde - Tuurin kauppakylälle VT 18 on ensisijaisen tärkeä - Jalankulkijoiden liikenneturv. Hakojärven ja kirkonkylän välillä on huono ja Tuuri on ruuhkainen kesäaikaan 12

13 Ähtäri - VT 18 on matkailun kannalta erittäin tärkeä niin Seinäjoen kuin Jyväskylänkin suunnista - Ähtärin eläinpuistossa/matkailualueella käy vuosittain n matkailijaa - Ähtärissä on Euroopan suurin alumiiniveneiden valmistuskeskittymä. Tuhansia veneitä kuljetetaan vuosittain satamiin ja kaikkialle Suomeen. Melkoinen osa viennistä menee Venäjälle ja VT 18 on luonteva reittivaihtoehto venevalmistajille. Huonot tiet aiheuttavat kuljetusvaurioita. - Turvekuljetukset ovat merkittäviä ja kärsivät huonosta yhteydestä - Puolustusvoimat tarvitsevat Ähtärin varikolta hyviä yhteyksiä ammuskuljetuksiin - Suurin puute on rakentamaton väli Myllymäki-Multia, joka turvallisuuden takia usein joudutaan kiertämään muita reittejä käyttäen Multia - VT:n 18 merkitys työssäkäynnissä ja asioinnissa Jyväskylän suuntaan on merkittävä ja entisestään kasvanut - VT 18 on Multian kannalta keskeisin tie, ja tien kansainvälinen merkitys kasvaa ja siihen tulisi varautua - Ähtäri-Multia on kenties Suomen huonoin valtatieosuus - Tien tason nosto parantaisi elinkeinoelämän edellytyksiä, tällä hetkellä Multialla ei esim. ole huoltoasemaa. Yrityselämän kehittämiselle olisi potentiaalia, mutta liikennevirrat jakautuvat nykyisin liiaksi estäen kehityksen - Keuruun poliisin kanssa on keskusteltu Ähtäri-Multia osuuden heikosta turvallisuudesta Petäjävesi - VT:n 18 merkitys on suuri asiointiliikenteessä, matkailussa sekä saavutettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta - Multia-Ähtäri yhteys on huono, tien rakentaminen toisi paremmat yhteydet Tuuriin, Seinäjoelle ja Vaasaan - Petäjävedellä valtateiden 23 ja 18 risteysalueen liikenneturvallisuus on huono Jyväskylän MLK - Kuohun taajamassa kaavoitettu teollisuusalue, joka voisi hyödyntää sekä VT:a 18 että Jyväskylä-Seinäjoki rataa; yhdistetyt kuljetukset - Tien valtakunnallinen ja kansainvälinen merkitys korostuisi yhteytenä Vaasan kautta Ruotsiin, jos tien tekninen taso ja välityskyky paranisivat - Suurimmat pullonkaulat kunnan alueella ovat Ruokkeen risteys (vaatisi eritason), Kuohun taajaman ohitus (risteys ja meluvallit) sekä kevyen liikenteen yhteys Kuohu-Ruoke Jyväskylä - VT:n 18 suunnassa olisi maankäytön lisäämismahdollisuuksia. Jyväskylä - Petäjävesi välillä on potentiaalia asumiselle ja teollisuusrakentamiselle - Matkailuliikenteelle yhteys Ähtäriin, Etelä-Pohjanmaalle ja Vaasan seudulle tärkeä - Valtatietasoisena VT 18 olisi erittäin merkittävä yhteys Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan kaupallisessa ja kulttuurisessa kanssakäymisessä - Valtatietasoisena VT 18 mahdollisesti tasaisi VT:n 4 kuormitusta Jyväskylästä pohjoiseen - Kansainvälinen merkitys kasvaisi jos Merenkurkun yhteys/alitus olisi kunnossa - Valtateiden 9 ja 8 liittymä on puutteellinen 13

14 YHTEENVETO Parannustoimenpiteet valtatiellä Valtatien 18 tielinjojen oikaisut, merkittävimpänä ns. Multian oikaisu 2. Valtatien 18 muu perusparantaminen. Seinäjoki Laihian välille säännöllisiä ohituskaistoja perusteena liikennemäärät ja liikenneturvallisuuden parantaminen 3. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen tarpeellisiin kohteisiin parantamaan liikenneturvallisuutta 4. Opastussuunnitelman ajantasaistaminen Jatkotoimenpiteet Yhteysvälin Jyväskylä Vaasa alueen kunnat korostavat kansainvälisen reitin Pietari Trondheim kasvavaa merkitystä. Valtatie 18 on merkittävä alueen kunnille matkailutienä. Se on ainoa merkittävä poikittaisreitti läpi keskisen Suomen. Pietarin alue kasvaa voimakkaasti ja sen merkitys tulee ottaa huomioon myös vt:n 18 parantamisessa. Kolmen maakunnan alueella on kansallisesti merkittävää osaamista ja suuria kansainvälisiä yrityksiä, joiden tuotannosta merkittävä osa suuntautuu Venäjälle ja Pietariin. Jos vt 18 olisi valtatietasoinen, niin tutkimuksen mukaan tavarakuljetukset lisääntyisivät tällä reitillä huomattavasi. Keski-Pohjolan alueelle on tehty useampia hankkeita, ja niissä on päädytty positiivisiin tuloksiin koskien reitin tulevaisuuden mahdollisuuksia kansallisena ja kansainvälisenä väylänä. NORTH EAST CARGO LINK- hankkeen mukaan reitillä on kasvavia mahdollisuuksia tavarankuljetuksessa. Tästä hyötyisivät monet alueen kunnat mahdollisina logistiikkakeskusten paikkakuntina ja yleensä houkuttelevina teollisuuden tai kaupan laajentumisalueina hyvien liikenneyhteyksien varrella. Venäjän puutullit ja niiden vaikutukset puun kuljetusvirtoihin Suomen sisällä ovat ilmeisen merkittäviä. On tarkoituksenmukaista selvittää puuvirtojen kuljetusreitit kokonaisuudessaan, mutta erityisen tärkeää se on keskiselle Suomelle valtatien 18 vaikutuspiirissä, koska jo nykyisillä kuljetusmäärillä valtatien 18 ongelmat ovat mittavat. Valtatien 18 osalta tiesuunnittelu tulee käynnistää kokonaisuudessaan yhteysvälille Jyväskylä Vaasa. Ensi tilassa rakentamiseen johtavat tiesuunnitelmat on tehtävä pahimpien pullonkaulojen poistamiseksi. Valtatien 18 asema on huomioitava myös tulevissa ns. liikennepoliittisissa selonteoissa. Yhteystiedot: Valtatie 18 seurantatyöryhmä, kehittämissuunnittelija Sami Mäntymäki, Seinäjoen kaupunki, puh , s-posti: Raportin koonti ja julkiasu maakuntainsinööri Jorma Ollila, Etelä-Pohjanmaan liitto, puh , s-posti: 14

15 15

16 Kuva PROMIDNORD hankkeen raportista 16

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

MIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA. jäsenehdotusta Keskipohjolan aktiivisesta liikenneinfrastruktuurista. mietintö. Pohjoismaiden neuvosto

MIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA. jäsenehdotusta Keskipohjolan aktiivisesta liikenneinfrastruktuurista. mietintö. Pohjoismaiden neuvosto MIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA mietintö jäsenehdotusta Keskipohjolan aktiivisesta liikenneinfrastruktuurista 1. Valiokunnan ehdotus ehdottaa, että suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle, että se käynnistää

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki Vt 12 Kouvola Lahti yhteysväli Valtatien 12 yhteysvälin Kouvola - Lahti perusparantaminen on ollut vireillä

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut. Jorma Leskinen

Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut. Jorma Leskinen Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut Jorma Leskinen 13.11.2013 Australialainen maantiejuna: pituus 53,5 m, massa 126 t, kaivosten kuljetuksissa jopa yli 300 t 2 Ruotsin En Trave Till kokeiluauto (ETT)

Lisätiedot

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen liitto PL 50 15111 LAHTI LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen Yrittäjät painottaa lausunnossaan elinkeinoelämän näkökulmaa, mihin maakuntakaavaehdotuksessa on kiinnitetty

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen )

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen 26.8.2016 Kaupungininsinööri Lassi Nurmi Riskienhallintapäällikkö Aki Pihlaja

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Antti Rehunen, Kimmo Nurmio ja Ville Helminen Suomen ympäristökeskus SYKE TEM ja aluetieto Tutkimuksen agenda maakuntauudistuksen kynnyksellä 1.12.2016

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus Kouvola

Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus Kouvola Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus Kouvola 12.3.2013 Tilaisuuden ohjelma Klo 17.30-17.45 Tilaisuuden avaus ja työn taustojen esittely Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvitys RT:n hallitus 17.1.2017 Sami Pakarinen Liikennehankkeiden toteutus ottaa aikaa Hanke Aloitus Valmis Kesto Tampereen rantatunneli 1990 (suunnittelu) 2016 26 vuotta

Lisätiedot

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn. työpaja strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn. työpaja strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn työpaja 8.3.2016 strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä 1 KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄ työpaja 8.3.2016 Työryhmän näkemys

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Niskanperän OYK liikenneselvitys

Niskanperän OYK liikenneselvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK liikenneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti 1 (6) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Liikenteen nykytilanne... 1 1.1 Tieverkko... 1 1.2

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE

SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE E25684 JOKIOISTEN KUNTA OSAYLEISKAAVAN OSARAPORTTI, VT 10 LIITTYMÄN VAIHTOEHTOTARKASTELU SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE Muutoslista HKEM HKEM AJOK VALMIS 5.11.2014 HKEM HKEM AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Suomikäytävä

Suomikäytävä Suomikäytävä 18.8.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Laukaantien liittymä- ja rinnakkaisväyläratkaisut välillä Suluntie - Valio

Laukaantien liittymä- ja rinnakkaisväyläratkaisut välillä Suluntie - Valio 3.6.2010 Laukaantien liittymä- ja rinnakkaisväyläratkaisut välillä Suluntie - Valio 1. Nykytilanne Laukaantie on tärkeä seudullinen pääväylä ja yksi Jyväskylän kaupungin viidestä pääsisääntuloväylästä.

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Alahärmän tieverkkosuunnitelma

Alahärmän tieverkkosuunnitelma Alahärmän tieverkkosuunnitelma Kauhava KAUHAVAN KAUPUNKI ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2015 2 Alahärmän tieverkkosuunnitelma Kauhava Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

150 000 Työpaikkaa. Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille

150 000 Työpaikkaa. Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille 150 000 Työpaikkaa Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille Tiina Tolvanen, Pohjois-Karjalan j kauppakamari k 19.9.119 11 Hyvinvoiva Suomi, jossa on hyvä yrittää, on yhteinen asiamme. Kerro meille ideasi

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala RYM-C2001 Projektityökurssi I, yhdyskuntien suunnittelu Liikennejärjestelmän analysointi Liikennejärjestelmän suunnittelun perustaksi

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö Kohta 1 Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että Päijät-Hämeen maakuntakaavassa on lukuisia asumisen laajenemisalueita, päivittäistavarakaupan suuryksiköiden,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 155 13.08.2014. 155 Asianro 1298/08.00.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 155 13.08.2014. 155 Asianro 1298/08.00.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 155 Asianro 1298/08.00.00/2012 Niiralankadun katusuunnitelmamuutoksen hyväksyminen Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Taustaa

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat Anders Östergård 17.02.2015 Vt 8 Sepänkylän ohitustie - Avattu liikenteelle, viimeistelytyöt menossa, Skanska Infra pääurakoitsija - Urakkasumma

Lisätiedot

Mäskälän alueen kaavarunko

Mäskälän alueen kaavarunko S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot