Valtatie 18 yhdistää kolme maakuntaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtatie 18 yhdistää kolme maakuntaa"

Transkriptio

1 VALTATIE 18 KESKELLÄ SUOMEA YHDISTÄÄ JA KANSAINVÄLISTÄÄ VALTATIE 18 SEURANTATYÖRYHMÄ Keski-Suomen tiepiiri ja Vaasan tiepiiri Keski-Suomen liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto Jyväskylä-Vaasa yhteysvälin alueen kunnat

2 JOHDANTO Valtatie 18 yhdistää kolme maakuntaa Valtatie 18 on jo nykyisellään merkittävä kolmea maakuntaa ja maakuntakeskusta yhdistävä länsi - itäsuuntainen liikenneväylä. Tämä keskistä Suomea halkova väylä tarvitsee kuitenkin muutamia parannuksia valtatietason saavuttamiseksi kaikilta osin. Alueen maakuntien, elinkeinoelämän ja yksityisten kansalaisten tavoitteena on ollut jo vuosia luoda nykyistä merkittävämpi kansallisesti yhdistävä ja kansainvälisiä mahdollisuuksia antava liikenneväylä. Pekka Ala-Mäenpää Kaupunginjohtaja, Alavus Seurantatyöryhmän puheenjohtaja Valtatien vaikutusalueella sijaitsee useita kasvavia yrityksiä ja yrityskeskittymiä. Näiden kehittymiseen sekä uuden yritystoiminnan syntymiseen tieyhteyden parantamisella on myönteinen vaikutus. Tämä puolestaan luo menestymisen edellytyksiä näiden maakuntien alueella sekä kansallisessa että globalisoituvassa toimintaympäristössä. Kuten kansikuvasta ilmenee, niin Pietarin talousalue on aivan lähellä eteläistä Suomea. Pietarin alueen kansainvälinen yhteyskaari kulkee poikki Suomen Atlantin rannikolle VT:n 18 käytävän kautta. Tässä on myös kehätien alueen kuntien kasvun mahdollisuudet. Me lähennymme Pietarin suurta ja merkittävää talousaluetta eteläisen Suomen tapaan. Suora yhteys Pietariin ja Atlantille tarjoaa mahdollisuuksia alueen matkailulle ja muulle elinkeinotoiminnalle. Tutkimuksissa on todettu, että liikennemäärät kasvaisivat yli 20 %, mikäli tie olisi kaikilta osin valtatietasoinen. Nyt kuljettajat käyttävät kiertoteitä, jolloin syntyy merkittäviä ajanmenetyksiä ja muita lisäkuljetuskustannuksia. Valtatie 18 seurantatyöryhmän muodostavat Keski-Suomen tiepiiri ja Vaasan tiepiiri, Keski-Suomen liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto sekä Jyväskylä-Vaasa yhteysvälin alueen kunnat. Nämä tahot ovat vuosien saatossa myös kuulleet laajasti alueen asukkaita heidän työmatka- ja asiointitarpeissaan, alueen elinkeinoelämää ja heitä edustavia järjestöjä sekä muita yhteisöjä heidän näkemyksestään. Seurantatyöryhmälle on muodostunut selkeä yhteinen näkemys valtatie 18:n kehittämistarpeista. Nämä asiat tuodaan tiivistetysti esiin tässä raportissa. 2

3 MAAKUNTAJOHTAJIEN KANNANOTOT Keski-Suomen liitto Maamme poikittaissuuntaiset liikenneyhteydet ovat monilta osin puutteelliset. Keski- Suomen kannalta ongelmallisimpiin kuuluu valtatie 18, joka johtaa Jyväskylästä Seinäjoen kautta Vaasaan. Vaasan valtatie vt 18 on Multian ja Ähtärin välillä vielä kokonaan rakentamatta ja se on toistaiseksi viitoitettu vanhojen alempiluokkaisten teiden kautta. Näiden standardi ei vastaa lainkaan nykyaikaiselta valtatieltä edellytettyä tasoa. Tien merkittävyyttä kuvaa, että se yhdistää kolme maakuntaa ja niiden keskuspaikkakunnat sekä toimii tärkeänä Keskipohjola- alueen linkkinä Pietarista Suomen halki Ruotsiin ja Norjaan. Anita Mikkonen Maakuntajohtaja Valtatien 18 heikoimpien jaksojen mutkaisuudesta, kapeudesta ja yleisestä turvattomuudesta sekä rakenneteknisistä puutteista johtuen tien liikennemäärä on merkittävästi pienempi kuin muilla vastaavilla maakuntakeskuksia yhdistävillä väylillä. Palvelutasoltaan alhainen yhteys vaikeuttaa normaalia työ-, asiointi- ja vapaa ajan liikennettä sekä erityisesti välttämättömiä elinkeinoelämän kuljetuksia. Myös uudistumassa olevan kunta- ja aluehallinnon kansalaisille tuottamat palvelut edellyttävät nykyistä turvallisempia ja sujuvampia liikenneyhteyksiä. Maantieliikenteen solmukohdassa sijaitsevalle Jyväskylän seudulle on sijoittunut runsaasti logistisia toimijoita. Alan keskittymäksi nopeasti kehittymässä oleva Innoroad Park tulee osaltaan lisäämään ja edistämään alan yritysten toimintaedellytyksiä ja merkitystä niin seudulle, maakunnalle kuin koko valtakunnallekin. Valtatien 18 tämän hetkinen taso heikentää tien vaikutuspiirissä toimivien yritysten logistista kilpailukykyä ja vaikeuttaa Keskija Itä-Suomen yritysten Vaasan satamaan suuntautuvia vienti- ja tuontikuljetuksia. Keski-Suomen liitto pitää tärkeänä koko valtatien 18 palvelutason merkittävää parantamista ja korostaa erityisesti maan valtatieverkon ainoan puuttuvan välin Multia-Ähtäri rakentamisen tarpeellisuutta. Karttaote Keski-Suomen maakuntakaavasta: Uusi valtatien oikaisu(punaruskea viivamerkintä ja kohdemerkintä vt 1) ja ohjeellinen oikaisu (punaruskea katkoviiva ja kohdemerkintä vt 3) vt:llä 18 sekä merkittävä parantaminen vt:llä 23 (ruskea viivamerkintä). 3

4 Etelä-Pohjanmaan liitto Valtakunnallisten alueidenkäytön periaatteiden mukaan maakuntakeskusten välisten yhteyksien tulee toimia. Vaasan ja Jyväskylän kaupunkikeskukset ovat Etelä-Pohjanmaan alueelle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Tavaroiden ja ihmisten pitää päästä liikkumaan esteettömästi myös itä- ja länsisuunnassa. Erityisen ongelmallinen on ollut liikennöinti Jyväskylän seudulle. Tien kunto ja mutkitteleva linjaus ovat esteenä yhteistoiminnan kehitykselle ja vuorovaikutukselle. Asko Peltola Maakuntajohtaja Valatien 18 monet epäjatkuvuuskohdat liikenneympäristön heikon tason vuoksi kylien tai suurempien keskusten alueella muodostavat huomattavan liikenneturvallisuusriskin. Erikseen on todettava elinkeinoelämän kuljetusten ongelmallisuus, kun routavauriot ja tien kapeus aiheuttavat kuljetettavien tavaroiden vaurioitumisia ja aikatauluviivästyksiä. Etelä-Pohjanmaalla on monipuolinen suurten yritysten ja alihankintayritysten verkosto. Kuljetuskustannuksilla on yritysten kilpailukyvylle huomattava merkitys. Samoin suurille kaupan keskittymille esim. Tuurille vt:n 18 varrella liikenneyhteyksien parantamisella on merkitystä myös asiakasvirtojen kehittymiselle. Koko tiejakson parantaminen Etelä-Pohjanmaan alueella maksaisi yli 50 M. Ongelmakohdat ovat odottaneet parantamista pitkään. Joidenkin kohteiden nopea eteenpäinvieminen olisi arpeen alueellisen kilpailukyvyn ja tasapuolisuuden vuoksi. Pohjoisen ohikulkutien valmistuminen on hyvä esimerkki tästä. Karttaote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta: 7 oikaisukohtaa (punaruskea viivamerkintä / uudet tiet ja linjat) vt:llä 18 4

5 Pohjanmaan liitto Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys Länsi- Suomen ja Suomen puoleisen Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan - Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Ruotsin ja Västerbottenin läänin kanssa. Sijainti Pohjanlahden rannikolla luo välittäjäaseman sekä pohjois-eteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi - itäsuunnassa. Olav Jern Maakuntajohtaja Maantieverkoston logistinen merkitys on Pohjanmaalle erittäin tärkeä. Maakunnan muuhun maahan ja Eurooppaan yhdistävät Eurooppa-statuksen saaneet pääliikenneväylät E8(vt8) ja E12(vt3), joka myös kuuluu TEN -verkostoon. Nämä eivät kuitenkaan muodosta riittävän tukevaa tieverkostoa Pohjanmaan elinkeinoelämän ja yhdyskuntien kuljetustarpeille länsi - itäsuunnassa eivätkä Pohjanmaan satamien vienti- ja tuontitoiminnalle. Pohjanmaan ja Vaasan seutu tarvitsevat nykyistä huomattavan paremman yhteyskäytävän Etelä- Pohjanmaan keskusseudulle Seinäjoelle, edelleen Keski-Suomeen ja Jyväskylään sekä Itä- Suomeen ja Venäjälle. Vt 18 kehittäminen on tämän takia välttämätöntä. Vt 18 kehittäminen edesauttaa myös Vaasan ja Seinäjoen työmarkkina- ja palvelutarpeiden yhdistämistä laajentaen molempien seutujen mahdollisuuksia kilpailla muun Suomen kanssa. Länsi - itäsuunnassa kulkevien yhteyksien kehittäminen Suomessa ja Skandinavian pohjoisosassa on saanut hyvin laimeata vastakaikua kansallisella tasolla. Kuitenkin Keskipohjolakäytävä, jonka liikennetarpeita vt 18 keskeisesti palvelee, on ensimmäinen toimiva yhteyskäytävä pääkaupunkiakselin pohjoispuolella, ja yhdistää Norjan Atlanttirannikon ja Ruotsin Norrlannin Merenkurkun yli Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen kanssa luoden edellytykset toimiville kuljetuksille aina Venäjälle asti. Tämän takia vt 18 kehittämisen pitää saada tärkeämpi rooli Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä. Karttaote Pohjanmaan maakuntakaavasta: Vt:llä 18 on Laihialla vaihtoehtoinen tielinjaus eritasoristeyksineen. 5

6 HANKKEET: Necl ja promidnord (vanhat), Botnia-Atlantica (uusi) Nykytilanne Promidnord ja NORTH EAST CARGO LINK hankkeet ovat päättyneet vuonna Hankkeissa on tehty laajoja ja perusteellisia tutkimuksia liittyen tieyhteyksiin, terminaaleihin, kuljetusmääriin ja laajempiin kansainvälisiin kuljetusyhteyksiin. Suurimpana tieliikenteen yhteyspuutteena ja pullonkaulana selvityksissä on todettu yhteysväli Seinäjoki Jyväskylä ja meriliikenteen / henkilö- ja tavaraliikenne osalta Merenkurkun ylittävät yhteydet. Terminaalien osalta on tulossa täydennys Seinäjoen lentoaseman kiitotien pidennyksen vuoksi (valmistuu 2008), mikä mahdollistaa toimivan lentoterminaalin rakentamisen myös Seinäjoelle. Se vahvistaa Seinäjoen asemaa valtakunnan logistisena osakeskuksena. Juuri käynnistynyt Botnia-Atlantica -ohjelma perustuu pitkäaikaiseen rajat ylittävään yhteistyöhön Norjan, Ruotsin ja Suomen välillä. Esimerkkejä tukikelpoisista toiminnasta liikenteen osalta ovat yhteistyö maiden välisen liikenteen parantamiseksi ja edellytysten luomiseksi tulevaisuuden liikenneinfrastruktuurille henkilö- ja tavarakuljetusten ja IT -yhteyksien osalta. Toinen esimerkki on toimintojen ja liikennemuotojen (multimodaaliliikenne) koordinoinnin parantaminen tavoitteena itä-länsi yhteyksien helpottaminen. Näihin kohteisiin (liikenne numerot 22-30) on varattu yhteensä 3,05 M. Uudet kehittämisselvitykset liikenneyhteyksien toimintojen parantamiseksi ja uusien tekniikoiden luomiseksi ovat Suomen puolella ja vt:hen 18 liittyen mahdollisia Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella. Vt:n 18 tielinjaus Seinäjoen ja Jyväskylän välillä on esitetty maakuntakaavoissa. Linjausvaihtoehtoja voidaan tarvittaessa tarkentaa uuden tiesuunnitelman yhteydessä. Suurimmillaan vt:n 18 liikennemäärät ovat välillä Laihia Jyväskylä välittömästi ennen Jyväskylää (lyhyt yhteysväli) lähes ajon/vrk, Vesanka noin ajon/vrk ja Seinäjoki Ylistaro välillä pitkähkö yhteysväli noin ajon/vrk. Välillä Ylistaro Laihia / vt 16 ja vt 18 on yleisesti keskimäärin noin ajon/vrk, ja Isossakyrössä on kahdella lyhyehköllä osuudella noin ja ajon/vrk. Osuudella Laihia Vaasa / vt 3 (vt 16 ja vt 18) on vähintään ajon/vrk ja moottoritiellä yli ajon/vrk. Tarkasteltaessa raskaan liikenteen liikennemääriä, niin voidaan todeta, että kuljetukset hajaantuvat välillä Jyväskylä - Seinäjoki useille eri reittivaihtoehdoille. Jyväskylästä lähdettäessä ja aina Petäjävedelle asti raskaan liikenteen määrä on yli 500 ajon/vrk. Petäjäveden jälkeen vt:llä 23 on 290 ajon/vrk ja Multian suuntaan 170 ajon/vrk. Pienimmillään raskaan liikenteen määrä on Multian molemmin puolin noin 110 ajon/vrk. Samaa luokkaa liikennemäärät ovat yhteysvälillä risteys vt 18/ st 672 Koura. Osa raskasta liikennettä voi suuntautua myös vt:n 66 kautta tai Peräseinäjoen kautta (st 694) Seinäjoelle. Erityisesti talvisaikaan rekkakuskit joutunevat miettimään mikä olisi paras reitinvalinta ottaen huomioon keliolosuhteet, kuljetuksen laatu tai aikataulu. Olisi ensiarvoisen tärkeää saada Jyväskylä Seinäjoki välille yksi toimiva tieosuus, jolla tieolosuhteet olisivat kattavasti valtatietasoisia; tien geometria, välityskyky ja liikenneturvallisuus. 6

7 Keski-Pohjolan alueen terminaalit (lisätty Seinäjoen lentoasema, lähde: Necl) Keski-Pohjolan alueen rajat ylittävä tavaravirta (lähde: Necl) 7

8 TIEPIIRIEN KANNANOTOT Keski-Suomen tiepiiri Keski- Suomi on valtakunnan tieverkossa useiden maan läpi menevien päätieyhteyksien risteysaluetta. Valtatiet 4, 9, 13, 18 ja 23 risteävät Jyväskylässä ja lisäksi poikittainen yhteys Vaasan ja Kuopion välillä (ns. Sininen Tie) kulkee valtatienä 16 ja kantatienä 77 läpi pohjoisen Keski- Suomen. Seppo Kosonen Tiejohtaja Keski-Suomen tiepiiri Tuotantoelämän ja kaupan logistiikan kannalta toimiva ja turvallinen päätieverkko tehostaa kuljetuksia ja luo edellytyksiä toimintojen tarkoituksenmukaisille sijoittumisille. Tässä suhteessa valtakunnan päätieverkon standardi on valtatien 18 osalta puutteellinen, eikä se tue maakuntien välistä, valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistoiminnan kehittymistä kuljetuksissa ja tuotantoelämässä. Valtatien 18 puutteellisin osuus sijoittuu Ähtärin ja Multian/Keuruun välille, missä tie nykyisellään tekee vanhoja tielinjoja seuraten ylimääräisen lähes 20 km:n lenkin. Seutukuntien väliselle yhteistyölle niin tuotannossa kuin työssäkäynnissä tämä muodostaa ylimääräisen kustannuksen ja haitan. Puuttuvan osuuden (Myllymäki- Multia) kustannusarvio on suuruusluokkaa 20 M. Kohteeseen on laadittu tiesuunnitelma luvulla, mutta suunnitelma edellyttää uusimista ja päivittämistä ennen toimeenpanoa. Vaasan tiepiiri Mauri Kimpimäki Tiejohtaja Vaasan tiepiiri Valtatietä 18 Vaasa - Jyväskylä koskeva tavoitteellinen linjaus perustuu Liikenneministeriön 1992 tekemään päätökseen Suomen valtatieverkosta. Tieyhteys muodostettiin osittain olemassa olevasta valtatietasoisesta tiestöstä ja osittain seututietasoisesta maantieverkosta. Valtatien 18 kehittämiseen ohjatulla rahoituksella on kyetty parantamaan vain yksittäisiä vilkasliikenteisiä kohteita, joten yhtenäistä valtatietä 18 ei ole vielä olemassa. Puutteet vaikeuttavat kaupunkien ja taajamien välistä itä-länsi -suuntaista vuorovaikutusta, heikentävät liikenneturvallisuutta ja lisäävät ympäristöriskejä. Elinkeinoelämän kuljetukset ja henkilöliikenne hakeutuvat osittain vaihtoehtoisille ja pidemmille reiteille, mikä heijastuu alueen yritysten kilpailukykyyn negatiivisesti. Valtatien 18 keskeiset kehittämistarpeet on osoitettu maakuntien liittojen hyväksymissä ja ympäristöministeriön vahvistamissa maakuntakaavoissa, mikä osoittaa maakuntien yksituumaisuutta kuljetus- ja liikkumismahdollisuuksien parantamisessa. Tienpitäjällä on maakuntakaavojen edistämisvelvoite, mitä pyritään toteuttamaan kohdistamalla käytettävissä olevat resurssit ensisijaisesti kunnollisen valtatieyhteyden muodostamiseen. Tärkeimmät kohteet ovat uudet tielinjat osuudella Seinäjoki - Alavus, Tuuri - Hakojärvi ja Myllymäki - Multia. Tien varressa olevien kuntakeskusten ja niiden elinkeinoelämän kehittyminen edellyttäisi merkittävien liikennejärjestelyjen toteuttamista koko yhteysvälillä. Näiden eritasoliittymien, liittymäjärjestelyjen, kevyen liikenteen yhteyksien ja muiden toimenpiteiden toteuttaminen on tarpeellista, mutta valtatieyhteyden kannalta ei niin tärkeitä toteuttaa kuin yhteyspuutteiden korjaaminen. 8

9 ELINKEINOELÄMÄN KANNANOTOT Kauppakamarien kannanotot Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari, Pohjanmaan kauppakamari ja Keski-Suomen kauppakamari esittävät pyydettynä lausuntonaan valtatien 18 kehittämisestä ja rakentamisen vauhdittamisesta seuraavaa: Yritysten kannalta tärkeimmät sijaintipaikan valintaan vaikuttavat tekijät ovat markkinoiden läheisyys, sopivan työvoiman saatavuus, liikenneyhteydet sekä se, onko alue kasvukeskus. Julkisen vallan toimenpiteillä voidaan vaikuttaa siihen, että alueilla on saatavissa koulutettua työvoimaa ja että alueilla on toimivat liikenneyhteydet. Suomen maantieteelliset erityispiirteet asettavat logistisen järjestelmämme kehittämiselle suuria haasteita. Toimivilla yhteyksillä on suuri merkitys alueiden kilpailukyvylle. Liikenneverkkoamme kehitettäessä on korostettu pohjois-eteläsuuntaisia yhteyksiä ja samalla on vähemmälle huomiolle jäänyt Suomen poikittaisliikenteen kehittäminen. Poikittaisliikenteessä keskipitkän aikavälin yksi tärkeimpiä kehittämiskohteita on Keski-Pohjolan halki Venäjältä Norjaan ulottuva liikennekäytävä. Etelä-Pohjanmaan kauppakamari ja Pohjanmaan kauppakamari ovat osallistuneet suomalaispartnerina mm. Ruotsin Västernorrlandin lääninhallituksen hallinnoimaan North East Cargo Link hankkeeseen (www.necl.se), jossa tuodaan esille elinkeinoelämän liikennetarpeet Pietarin alueen ja Venäjän muiden osien sekä keskisen Suomen ja Ruotsin sekä Keski- Norjan satamien välillä. Venäjä on joka tapauksessa nousemassa Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi, joka edellyttää myös toimivia poikittaisliikenneyhteyksiä sekä Venäjän ja keskisen Suomen välillä että koko Keski-Pohjolan alueella. Kauppakamarit korostavat em. liikennekäytävään liittyen myös suomalaisten maakunta- ja kasvukeskusten Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa välisten maantie- ja ratakäytävien kehittämistä. Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa valtatieosuuden kehittäminen ja rakentaminen lähentäisi Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntakeskuksia ja niiden elinkeinoelämää ja sillä olisi myönteinen vaikutus ko. keskusten alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. Valtatiestä 18 Seinäjoki-Vaasa akseli muodostaa jo nyt yhteisen työssäkäyntialueen. Koko valtatieosuuden Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa kehittäminen vastaamaan nykyajan vaatimaa valtatietasoa toisi huomattavasti lisää kustannustehokkuutta mainitun kolmen maakunnan elinkeinoelämän ja yritysten toimintaan ja parantaisi keskusten välistä kokonaisliikenneturvallisuutta. ETELÄ-POHJANMAAN POHJANMAAN KESKI-SUOMEN KAUPPAKANARI KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMRI Pertti Kinnunen Bengt Jansson Uljas Valkeinen Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja 9

10 SKAL Pohjanmaa Esko Nummi, toiminnanjohtaja On varsin yleinen käsitys, että tavaraliikennevirrat kulkevat Suomessa lähes yksinomaan etelä pohjoisakselilla ja poikittaisvirrat olisivat vain muutamien satamien tiettyjä tavaravirtoja. VT 18 välillä Seinäjoki Jyväskylä, joka osoittaa, että poikittaissuuntien logistiikalla on varsin suuri merkitys elinkeinoelämän kannalta. Tiestö välillä Seinäjoki Vaasa on tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Valtatie 18 Seinäjoelta Jyväskylään pohjautuu sekalaiseen tiestöön. On osittain uutta tiestöä, mutta suurimmaksi osaksi sellaista, joka ei esimerkiksi raskaan liikenteen kannalta nykyisellä kalustolla ja suunnitelluilla aikatauluilla ole mahdollista liikkua järkevästi. Talvihoidon niukkuus, pitkät toimenpideajat, yllätykset hoitoalueiden välillä, pakottaa kuljettajat etsimään vaihtoehtoisia reittejä. jotka taas aiheuttavat sen, että aikataulut niin kaluston suhteen, mutta ennen kaikkea kuljettajien ajo- lepoaikojen taholta eivät mahdollista kuljetustehtävien taloudellista ja järkevää suorittamista. Turvallinen liikkuminen välillä Ähtäri, Myllymäki Väätäiskylä Multia onnistuu vain virittämällä kaikki aistit äärimmilleen. Elintarvike- ja metsäteollisuus ovat erittäin riippuvaisia aikataulutetuista kuljetuksista. Nämä kuljetukset lähtevät aina alempiasteiselta tieverkolta. VT 18 osuudella Seinäjoki Jyväskylä liikkuu säännöllisessä päivittäisliikenteessä 8-10 maidonkuljetusyhdistelmäautoa, joko keräilytai jakeluliikenteessä. Metsäteollisuuden raakapuutavarakuljetuksia ajaa kymmeniä Väätäiskylään saakka ja siitä Saarijärven kautta Äänekoskelle. Yksittäistä keräilyä ja rautatievaunuun lastauksia tapahtuu vaihtelevassa määrin. Rahtitavaran terminaalien väliset kuljetukset ovat tavarakuljetuksissa suurin suoriteala sektori välillä Seinäjoki Jyväskylä. Perävaunuyhdistelmien määrä nousee päivittäin yli 50 yksikön. Merkittävimpänä on Transpoint -konsernin autot. Turvekuljetuksien määrä on noin 10 yksikköä päivässä, ja ADR- eli vaarallisten aineiden kuljetuksia on muutamia päivittäin. Venäläiset yhdistelmät käyttävät paljon tätä VT:tä 18, ja iltapäivälehtien ja postin kuljetukset ovat myös päivittäisiä käyttäjiä. Yllä olevat esimerkit koskevat pelkästään tavaraliikennettä ja jotka ovat säännöllisiä käyttäjiä. Tavaraliikenteen kasvu on jatkunut noin 3 %:n vuosivauhtia ja tämä Jyväskylän suunta ei ainakaan tule vähenemään tulevina vuosina, koska etelä pohjoissuunnassa liikenne alkaa ruuhkautua ja ennustettavuus vaikeutuu. Ongelmapaikat VT 18:sta Seinäjoelta lähtien ovat väli Veneskoski Putula, seuraavaksi tulee Tuurin läpiajo, johon rakennettavat kiertoliittymät eivät helpota läpiajoa nykyisestä. Tästä pitäisi saada oikaisu ennen Tuurin taajamaa Hakojärven itäpuolelle. Väli Myllymäki Väätäiskylä Multia ei vastanne edes seututielle asettavia vaatimuksia. Kuljetusyritysten ongelmina ovat kelien ennustettavuus eli mitä reittiä milloinkin uskalletaan käyttää. Rahdit kuljetuksista maksetaan lyhyimmän olemassa olevan matkan mukaan ja matkat kasvavat, kun joudutaan käyttämään ns. turvallisempia reittejä eli hakemaan leveämpää tieprofiilia ja edes vähän parempaa talvihoitoa. Eli tappion lisäkilometreistä kantaa kuljetusyritys. Pahinta näissä reittien vaihdoissa on lisäksi se, että kuljettajien ajo- ja lepoaikasuunnittelu menee mönkään ja kuljettaja joutuisi yöpymään 11 tuntia esim. Peräseinäjoen Kihniänkylässä ja ajoneuvoyhdistelmä myös. 10

11 VAPO OY Jari Leppänen, logistiikkajohtaja Vapo Oy:llä on merkittäviä suovaroja VT 18:n vaikutusalueella. Kuljetuksia suuntautuu merkittäviä määriä Jyväskylän, Mäntän, Jämsän ja Jämsänkosken suuntaan. Pohjanmaa on myös merkittävä puunjalostaja ja Keski-Suomesta Hankasalmen sahalta suuntautuu sahatavarakuljetuksia tätä reittiä pitkin. Vuotuinen määrämme on n tonnia eli n kuormaa. Tieosuus Ähtäri Multia on mutkaisena ja kapeana vaarallinen erityisesti liukkaissa sääolosuhteissa. Turpeenkuljetusautojemme tieltä suistumiset tällä tienpätkällä ovat jokavuotisia. Nykyinen reitti aiheuttaa meille lisäkustannuksia verrattuna mahdolliseen uuteen oikaisevaan reittiin. Ähtäri Multia oikoreitti antaisi reitityksessä lyhyemmän matkan sekä uuden ja ajanmukaisemman tien parempi laatu toisivat säästöjä logistiikkakustannuksissamme. Kiinnittäisin huomiota myös toiminnan laadulliseen ja ympäristönäkökohtiin, joissa yrityksemme pyrkii olemaan vastuullinen sektorista riippumatta. Myös turvallisuusnäkökohdat tulisi ottaa huomioon ennakoivasti eikä vasta julkisuuden painostuksesta, joka voisi aiheutua vakavan onnettomuuden seurauksena. Odotamme päätöstä Ähtäri Multia tieosuuden oikaisusta nopeaa päätöstä ja toteutusta. Keski-Pohjolan alueen pullonkaulat. Suomessa koko väli Vaasasta Jyväskylään on osittain tai kokonaan parannettavaa osuutta (lähde: Necl) 11

12 VT:n 18 PARANTAMISKOHTEET JA KUNTIEN KANNANOTOT Karttaesitys vt:n 18 parannettavista kohteista ja vt:n 18 alueen kunnat TIELINJAN OIKAISU OHJEELLINEN TIELINJAN OIKAISU Kuntien kannanotot Vaasa - VT 18 on keskeinen osa pitkällä tähtäimellä muodostuvalla kansainvälisellä Pietari-Trondheim reitillä - VT:n 18 parantaminen edistää sataman tavara- ja matkustajaliikenteen jatkuvuutta sekä niiden tason ja kapasiteetin nostoa - VT 18 tason nosto antaa lisäpotkua matkailuelinkeinolle (saaristo, maailmanperintöalue) Nurmo - VT 18 mahdollistaa sujuvan poikittaisliikenteen halki keskisen Suomen ja aina rajojen yli - Tien kulkeminen Veneskosken ja Kouran asutuksen keskeltä on liikenneturvallisuuden kannalta huono asia - Seinäjoen itäisen ohikulkutien ja VT:n 18 risteysalue on merkittävä työpaikka- ja palvelukeskittymäalue tulevaisuudessa Seinäjoki - Pietarin alueen taloudelliset vaikutukset ulottuvat tänä päivänä ja tulevaisuudessa yhä vahvemmin myös läntiseen Suomeen. Tämän kehityksen hyödyntämisessä valtatie 18 on avainasemassa - Elinkeinoelämän kuljetukset edellyttävät toimivia liikenneväyliä. Etelä-Pohjanmaalla esimerkiksi Atrian, Valion ja Vapon sekä metalliteollisuuden kuljetukset tarvitsevat asianmukaisen kuljetusreitin itä-länsi suuntaisiin kotimaan ja Venäjän kuljetuksiin - Valtatie 18 on tärkeä maakuntakeskuksia yhdistävä väylä. Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta Jyväskylä on merkittävä yliopistokaupunki. Parempi valtatieyhteys mahdollistaisi Jyväskylän ja Seinäjoen seutujen tiiviimmän kanssakäymisen myös korkeakoulutuksen ja osaamisen alueilla - Valtatiellä 18 on tärkeä rooli koko Keski-Pohjolan alueen matkailun kannalta. Seinäjoen seudun erityispiirteenä on tapahtumamatkailu. Massatapahtumien liikennevirtojen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden vuoksi myös valtatien 18 rakentaminen valtatietasoiseksi on erittäin tärkeää. alueen merkitys tulee kasvamaan ja se tulee ottaa huomioon Alavus - Työssäkäynnin ja asioinnin kannalta tärkein väylä; työssäkäynti Seinäjoelle 261 ja Töysään 327 henkeä/vrk - Matkailun tärkeä itä-länsi suuntainen pääväylä, joka yhdistää E-P:n tärkeimpiä matkailukohteita - Pietarin alueen merkitys tulee kasvamaan ja se tulee ottaa huomioon. Viennin kannalta VT 18 voisi olla nopein tie Väli-Suomesta Venäjälle ja tuonnin kannalta mahdollisuus myös Pohjanlahden satamille - Sydänmaan tasoristeys sekä Myllymäki-Multia osuus ovat pahimmat pullonkaulat - VT 18 ja KT 66 risteysalueella on kehittämismahdollisuuksia - VT 18 liikenteen kytkeminen Seinäjoen pohjoiseen ja itäiseen ohikulkuun sekä Jyväskylän liikennejärjestelyihin on kehittämismahdollisuus Töysä - Tuurin kyläkeskustan liikennevirta n ajoneuvoa ja henkilöä vuorokaudessa - Asiakasvirta Tuuriin on 6 milj. asiakasta vuodessa, jatkossa venäläisiä asiakkaita tulee lisää - Veljekset Keskinen on Suomen suosituin ei-maksullinen matkailukohde - Tuurin kauppakylälle VT 18 on ensisijaisen tärkeä - Jalankulkijoiden liikenneturv. Hakojärven ja kirkonkylän välillä on huono ja Tuuri on ruuhkainen kesäaikaan 12

13 Ähtäri - VT 18 on matkailun kannalta erittäin tärkeä niin Seinäjoen kuin Jyväskylänkin suunnista - Ähtärin eläinpuistossa/matkailualueella käy vuosittain n matkailijaa - Ähtärissä on Euroopan suurin alumiiniveneiden valmistuskeskittymä. Tuhansia veneitä kuljetetaan vuosittain satamiin ja kaikkialle Suomeen. Melkoinen osa viennistä menee Venäjälle ja VT 18 on luonteva reittivaihtoehto venevalmistajille. Huonot tiet aiheuttavat kuljetusvaurioita. - Turvekuljetukset ovat merkittäviä ja kärsivät huonosta yhteydestä - Puolustusvoimat tarvitsevat Ähtärin varikolta hyviä yhteyksiä ammuskuljetuksiin - Suurin puute on rakentamaton väli Myllymäki-Multia, joka turvallisuuden takia usein joudutaan kiertämään muita reittejä käyttäen Multia - VT:n 18 merkitys työssäkäynnissä ja asioinnissa Jyväskylän suuntaan on merkittävä ja entisestään kasvanut - VT 18 on Multian kannalta keskeisin tie, ja tien kansainvälinen merkitys kasvaa ja siihen tulisi varautua - Ähtäri-Multia on kenties Suomen huonoin valtatieosuus - Tien tason nosto parantaisi elinkeinoelämän edellytyksiä, tällä hetkellä Multialla ei esim. ole huoltoasemaa. Yrityselämän kehittämiselle olisi potentiaalia, mutta liikennevirrat jakautuvat nykyisin liiaksi estäen kehityksen - Keuruun poliisin kanssa on keskusteltu Ähtäri-Multia osuuden heikosta turvallisuudesta Petäjävesi - VT:n 18 merkitys on suuri asiointiliikenteessä, matkailussa sekä saavutettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta - Multia-Ähtäri yhteys on huono, tien rakentaminen toisi paremmat yhteydet Tuuriin, Seinäjoelle ja Vaasaan - Petäjävedellä valtateiden 23 ja 18 risteysalueen liikenneturvallisuus on huono Jyväskylän MLK - Kuohun taajamassa kaavoitettu teollisuusalue, joka voisi hyödyntää sekä VT:a 18 että Jyväskylä-Seinäjoki rataa; yhdistetyt kuljetukset - Tien valtakunnallinen ja kansainvälinen merkitys korostuisi yhteytenä Vaasan kautta Ruotsiin, jos tien tekninen taso ja välityskyky paranisivat - Suurimmat pullonkaulat kunnan alueella ovat Ruokkeen risteys (vaatisi eritason), Kuohun taajaman ohitus (risteys ja meluvallit) sekä kevyen liikenteen yhteys Kuohu-Ruoke Jyväskylä - VT:n 18 suunnassa olisi maankäytön lisäämismahdollisuuksia. Jyväskylä - Petäjävesi välillä on potentiaalia asumiselle ja teollisuusrakentamiselle - Matkailuliikenteelle yhteys Ähtäriin, Etelä-Pohjanmaalle ja Vaasan seudulle tärkeä - Valtatietasoisena VT 18 olisi erittäin merkittävä yhteys Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan kaupallisessa ja kulttuurisessa kanssakäymisessä - Valtatietasoisena VT 18 mahdollisesti tasaisi VT:n 4 kuormitusta Jyväskylästä pohjoiseen - Kansainvälinen merkitys kasvaisi jos Merenkurkun yhteys/alitus olisi kunnossa - Valtateiden 9 ja 8 liittymä on puutteellinen 13

14 YHTEENVETO Parannustoimenpiteet valtatiellä Valtatien 18 tielinjojen oikaisut, merkittävimpänä ns. Multian oikaisu 2. Valtatien 18 muu perusparantaminen. Seinäjoki Laihian välille säännöllisiä ohituskaistoja perusteena liikennemäärät ja liikenneturvallisuuden parantaminen 3. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen tarpeellisiin kohteisiin parantamaan liikenneturvallisuutta 4. Opastussuunnitelman ajantasaistaminen Jatkotoimenpiteet Yhteysvälin Jyväskylä Vaasa alueen kunnat korostavat kansainvälisen reitin Pietari Trondheim kasvavaa merkitystä. Valtatie 18 on merkittävä alueen kunnille matkailutienä. Se on ainoa merkittävä poikittaisreitti läpi keskisen Suomen. Pietarin alue kasvaa voimakkaasti ja sen merkitys tulee ottaa huomioon myös vt:n 18 parantamisessa. Kolmen maakunnan alueella on kansallisesti merkittävää osaamista ja suuria kansainvälisiä yrityksiä, joiden tuotannosta merkittävä osa suuntautuu Venäjälle ja Pietariin. Jos vt 18 olisi valtatietasoinen, niin tutkimuksen mukaan tavarakuljetukset lisääntyisivät tällä reitillä huomattavasi. Keski-Pohjolan alueelle on tehty useampia hankkeita, ja niissä on päädytty positiivisiin tuloksiin koskien reitin tulevaisuuden mahdollisuuksia kansallisena ja kansainvälisenä väylänä. NORTH EAST CARGO LINK- hankkeen mukaan reitillä on kasvavia mahdollisuuksia tavarankuljetuksessa. Tästä hyötyisivät monet alueen kunnat mahdollisina logistiikkakeskusten paikkakuntina ja yleensä houkuttelevina teollisuuden tai kaupan laajentumisalueina hyvien liikenneyhteyksien varrella. Venäjän puutullit ja niiden vaikutukset puun kuljetusvirtoihin Suomen sisällä ovat ilmeisen merkittäviä. On tarkoituksenmukaista selvittää puuvirtojen kuljetusreitit kokonaisuudessaan, mutta erityisen tärkeää se on keskiselle Suomelle valtatien 18 vaikutuspiirissä, koska jo nykyisillä kuljetusmäärillä valtatien 18 ongelmat ovat mittavat. Valtatien 18 osalta tiesuunnittelu tulee käynnistää kokonaisuudessaan yhteysvälille Jyväskylä Vaasa. Ensi tilassa rakentamiseen johtavat tiesuunnitelmat on tehtävä pahimpien pullonkaulojen poistamiseksi. Valtatien 18 asema on huomioitava myös tulevissa ns. liikennepoliittisissa selonteoissa. Yhteystiedot: Valtatie 18 seurantatyöryhmä, kehittämissuunnittelija Sami Mäntymäki, Seinäjoen kaupunki, puh , s-posti: Raportin koonti ja julkiasu maakuntainsinööri Jorma Ollila, Etelä-Pohjanmaan liitto, puh , s-posti: 14

15 15

16 Kuva PROMIDNORD hankkeen raportista 16

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Viitoituksen rakenteen selkeyttäminen yhteysvälillä Vaasa - Jyväskylä Sisäisiä julkaisuja 38/2006

Viitoituksen rakenteen selkeyttäminen yhteysvälillä Vaasa - Jyväskylä Sisäisiä julkaisuja 38/2006 Mari Sipilä Viitoituksen rakenteen selkeyttäminen yhteysvälillä Vaasa - Jyväskylä Sisäisiä julkaisuja 38/2006 Mari Sipilä Viitoituksen rakenteen selkeyttäminen yhteysvälillä Vaasa - Jyväskylä TIEHALLINTO

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys Tekninen lautakunta 104 29.10.2014 Kaupunginhallitus 439 10.11.2014 Kaupunginhallitus 457 24.11.2014 E18 Turun kehätien kehittämisselvitys 737/10.05.01/2014 TEKLA 104 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika

Lisätiedot

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva Salpausselän palveluvyöhyke 1 Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke, jossa palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Viitostien tilannekatsausta

Viitostien tilannekatsausta Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 1 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 2 Pitkien matkojen ja kuljetusten

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki Vt 12 Kouvola Lahti yhteysväli Valtatien 12 yhteysvälin Kouvola - Lahti perusparantaminen on ollut vireillä

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas

Lisätiedot

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät Jaakko Ylinampa, johtaja ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs

Lisätiedot

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma 10.4.2012 1. YLEISTÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELYSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu. Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015

Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu. Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015 Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015 Kehityskeskustelun ohjelma 1. Keskustelun avaus ja järjestäytyminen; Antti Jämsén 2. Edellisen kehityskeskusteluun

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen liitto PL 50 15111 LAHTI LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen Yrittäjät painottaa lausunnossaan elinkeinoelämän näkökulmaa, mihin maakuntakaavaehdotuksessa on kiinnitetty

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 8 26.01.2015. 8 Asianro 408/10.03.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 8 26.01.2015. 8 Asianro 408/10.03.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 234 17.12.2014 8 Asianro 408/10.03.01/2013 Kuopion kaupungin lausunto tiesuunnitelmasta vt 5 Palokangas-Humalajoki Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot