Kilpailuneutraliteetti sosiaali- ja terveysjärjestöjen verotuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailuneutraliteetti sosiaali- ja terveysjärjestöjen verotuksessa"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 12 Romppainen Esko Kilpailuneutraliteetti sosiaali- ja terveysjärjestöjen verotuksessa 2004

2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 12 Esko Romppainen KILPAILUNEUTRALITEETTI SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN VEROTUKSESSA Helsinki 2004

3 Kansi: Tarja Brola Pekan Offset Oy Helsinki 2004 ISBN

4 SAATESANAT Käsillä olevan selvityksen syntymiseen antoi aiheen tutkimustyö, jonka parissa olen sivutoimisesti askaroinut viimeisten parin vuoden ajan. Tutkimustyö on kohdistunut sosiaalija terveysjärjestöjen toimintaan, joka on näiden vuosien ajan ollut entistä enemmän myös yleisen kiinnostuksen kohteena. Konkreettisen sysäyksen selvitykselle antoi tässä yhteydessä käsitteiden moniselitteisyys: mitä tarkoitetaan järjestötoiminnan yhteydessä aatteellisuudella, yleishyödyllisyydellä, taloudellisella ja elinkeinotoiminnalla. Käsitteet koskevat järjestöjen toimintaa yleensäkin, mutta erityisesti niiden tulkinnanvaraisuus liittyy järjestöjen kilpailuoikeudellisen ja verotuksellisen aseman arviointiin. Selvityksen alussa mielessäni oli systematiikka, joka olisi muodostettavissa eri säädösten välille. Kohteena olevan aineiston läpikäynti osoitti jo alkuvaiheessa sen, ettei käsitteellisesti yhtenäiseen lopputulokseen ollut mahdollisuutta päätyä. Jokaiseen erilliseen säädökseen liittyvien käsitteiden merkitys tulee ratkaista lähtien säädöksen omista lähtökohdista ja tarkoituksista. Verotuksen suhde kilpailusääntöihin avautui kirjoittajalle jossain määrin. Toivottavasti selvitys antaa myös muille apua ajatusten selkeyttämisessä. Lopputuloksista voidaan tässä jo mainita se, että yleishyödyllisten järjestöjen verohelpotuksien saamisten kannalta ei voitane ennakoida kovin positiivista tulevaisuutta, mikäli järjestöt toimivat markkinoilla yritysten kanssa samoin tavoin. Selvityksen tavoitteena ei ole ollut asioiden käsittely syvällisellä tieteellisyyden tasolla. Enemmänkin kyse on ollut käsiteltävänä olevaan kokonaisuuteen liittyvien oleellisten säännösten kokoamisesta yhteen. Näin ollen esille tuotuihin oikeustapauksiinkaan ei liity liiemmälti tulkintaa. Lisäksi on syytä huomauttaa, ettei tällä kirjoituksella ole ollut erityisesti tarkoitus pyrkiä vaikuttamaan lukija mielipiteen muodostukseen. Toivottavasti se kuitenkin antaa mahdollisuuden lukijalle tehdä itse omakohtaisia johtopäätöksiä. En ole raaskinut jättää pois moniakaan niistä kohdista, jotka olivat tarpeen asioiden selvittämiseksi itselleni. Olisi ollut toki mahdollista tiivistää tekstiä monelta osin, mutta tiivistyksen pyrin tekemään vasta viimeisessä kappaleessa. Se toimii toivottavasti yhteenvetona niille, joille kärsivällisyys tai jokin muu itse päätettävissä oleva syy ei anna mahdollisuutta lukea koko selvitystä. Espoossa, 1. tammikuuta 2004 Esko Romppainen

5 Sisällys SAATESANAT... 1-III LÄHTEET... 1-VI LYHENTEET...1-X 1 JOHDANTO SELVITYKSEN TAUSTATEKIJÄT SELVITYKSEN TAVOITE JA TOTEUTUS JÄRJESTÖJEN TOIMINTA SOSIAALI- JA TERVEYSSEKTORILLA YRITYSTEN TOIMINTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA YHDISTYSTOIMINNAN SÄÄDÖSPOHJA YHDISTYSLAKI YLEISHYÖDYLLISYYDEN MÄÄRITTELIJÄNÄ YHDISTYSLAIN SOVELTAMISESTA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖIHIN YLEISHYÖDYLLISET YHTEISÖT JA VEROTUS VEROTUKSEN TAVOITTEISTA YLEISHYÖDYLLISEN YHTEISÖN VEROTUS TULON PERUSTEELLA Voimassa olevan tuloverolain määräykset Yleishyödyllisyyden edellytyksistä tuloverotuksessa Yleishyödyllisen yhteisön verotus kiinteistötulosta, varallisuudesta ja lahjana tai testamentilla saadusta omaisuudesta Yleishyödyllisen yhteisön verottaminen elinkeinotulosta ERÄIDEN YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN VERONHUOJENNUKSISTA ANNETTU LAKI Lain määräykset veronhuojennuksen edellytyksistä Lain edellyttämän harkinnan luonne ARVONLISÄVEROLAIN SOVELTAMINEN YLEISHYÖDYLLISEEN TOIMINTAAN Arvonlisäverolain tavoitteista ja lain suhteesta arvonlisäverodirektiiviin Arvolisäverolain määräykset Erityisesti terveyden- ja sairaanhoito Erityisesti sosiaalihuolto ERÄITÄ HUOMIOITA JULKISYHTEISÖJEN VEROTUKSESTA Tuloverolainain mukainen verovelvollisuus Arvonlisäverotus Ns. piilevä arvonlisävero YHTEENVETO VEROLAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Yleishyödyllisen yhteisön tulon veronalaisuus Arvonlisävero Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Verolainsäädännölle yhteisiä piirteitä JÄRJESTÖN TOIMINTA JA KILPAILU KILPAILUNRAJOITUSLAIN TAVOITTEET JA LAIN SOVELTAMINEN YLEISHYÖDYLLISIIN YHTEISÖIHIN EY:N KILPAILUOIKEUDEN SOVELTAMINEN KANSALLISEN KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN OHELLA KILPAILUOIKEUDEN SOVELTAMISESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖN TOIMINTAAN VEROTUS JA EY:N OIKEUS KILPAILUVAIKUTUKSEN ULOTTUVUUS KANSALLISESSA JA EY:N KILPAILUOIKEUDESSA YHTEENVETO JA ERÄITÄ JOHTOPÄÄTÖKSIÄ REKISTERÖIDYN SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖN TOIMINNAN SISÄLLÖN YLEISHYÖDYLLISYYS EDELLYTTÄÄ TAPAUSKOHTAISTA ARVIOINTIA KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖÄ VOIDAAN SOVELTUA MYÖS SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖÖN MYÖS VERONHUOJENNUS VOI OLLA KIELLETTYÄ VALTION TUKEA VEROSÄÄNNÖKSET OVAT PERIAATTEESSA KILPAILUNEUTRAALEJA SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖN VEROVAPAUS PERUSTUU TULOVEROLAIN TARKOITTAMAAN YLEISHYÖDYLLISYYTEEN... 53

6 5.6 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT SEKÄ SOSIAALIPALVELUT OVAT ARVONLISÄVEROTTOMIA PIILEVÄ ARVONLISÄVERO EI AIHEUTA KILPAILUNEUTRAALISUUSONGELMAA JÄRJESTÖJEN JA YRITYSTEN VÄLILLÄ VEROVAPAUS NS. SUPERYLEISHYÖDYLLISYYSLAIN PERUSTEELLA, VAIKKA TOIMINTA OLISIKIN TULOVEROLAIN MUKAAN VEROTETTAVAA SÄÄDÖKSEN VÄLISESTÄ TULKINNASTA JA ETUSIJASTA... 57

7 Lähteet Andersson, Edvard - Linnakangas, Esko: Tulo- ja varallisuusverotus, Kauppakaari, Lakimiesliiton Kustannus, Helsinki 2002 Colliander, Anders: Valtiovarainministeriön vero-osasto, verovapauslautakunnan sihteeri, haastattelu Valtiovarainministeriössä Eskelinen, Antti: Yritysten ja säätiöiden verotus, Yrityksen tietokirjat, Helsinki 1997 Euroopan unioni tietolähteitä terminologia sanasto, Euroopan yhteisöjen komissio, Kilpailun pääosasto , Epävirallinen asiakirja, Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut ja valtiontuki Euroopan yhteisöjen komissio, Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Alennetun arvonlisäverokannan soveltamisesta kokeiluluonteisesti tiettyihin erityisen työvoimavaltaisiin palveluihin, Bryssel KOM (2003) 309 lopullinen Euroopan yhteisöjen komissio: Komission tiedonanto: Vaikutukseltaan vähäisiä sopimuksia koskeva tiedonanto, EYVL 1970 C 84 Euroopan yhteisöjen komissio, Komission tiedonanto: Yleishyödylliset palvelut Euroopassa, Bryssel KOM (2000) 580 lopullinen Halila, Heikki: Toimivaltajako yhdistyksissä, Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, Helsinki 1993 Halila, Heikki Tarasti, Lauri: Yhdistysoikeus, Lakimiesliiton kustannus, Helsinki 1996 Halila, Heikki: kirjalliset kommentit ja haastattelu Hart, Herbert Lionel Adolphus: The Concept of Law, Oxford University Press 1961 Ikkala, Olli Andersson, Edward Nuorvala, Erkki: Uusi elinkeinoverolainsäädäntö, Lakimiesliiton kustannus, Helsinki 1993 Joutsamo, Kari Aalto, Pekka Kaila, Heidi Maunu, Antti: Eurooppaoikeus, Kauppakaari, Helsinki 2000 Juanto, Leila: Yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta, teoksessa Hokkanen, Liisa Kinnunen, Petri Siisiäinen, Martti (toim.), Haastava kolmas sektori, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999 Kankaanpää, Jukka Pekka: Terveydenhoitopalveluiden myynnin verottomuus, Verotus/2003 Kauppinen, Sari Niskanen, Tapani: Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES, Raportteja 274

8 Kuoppamäki, Petri: Markkinavoiman sääntely EY:n ja Suomen kilpailuoikeudessa, Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 239, Jyväskylä 2003 Linnakangas, Esko: Urheilu ja verotus, Suomen lakimiesliiton kustannus, Helsinki 1984 Linnakangas, Esko Juanto, Leila: Arvonlisäverotuksen ja muun kulutusverotuksen perusteet, Kauppakaari, Lakimiesliiton Kustannus, Helsinki 2002 Matthies, Aila-Leena: Ekonomistisen ja eettisen vuoropuhelu, teoksessa Hokkanen, Liisa Kinnunen, Petri Siisiäinen, Martti (toim.), Haastava kolmas sektori, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999 Melin, Tuomo Paunio, Pekka: Markkinoiden toimivuus II: Lainsäädäntö, julkinen tuki ja verotus sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoilla, Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 19/2001, Oy Edita Ab, Helsinki 2001 Mentula, Arttu Saraste, Tuomas: Julkisen palveluvelvoitteen ja kilpailusääntöjen välinen suhde, Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 8/1999, Edita Oy, Helsinki 1999 Merikoski, V.: Hallinto-oikeudellinen tutkimus yhdistymisvapaudesta, Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 1935 Myrsky, Matti: Yleishyödyllisen yhteisöjen elinkeinotulosta, Verotus 1994 Mäenpää, Olli: Eurooppalainen hallinto-oikeus, Kauppakaari, Helsinki 2001 Poteri, Riitta: Meissä on ytyä!, Selvitys valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys ry, Helsinki 1998 Raha-automaattiyhdistys, Avustuksenjakoperiaatteet, moniste, Espoo Raha-automaattiyhdistys, Vuoden 2003 avustusvalmistelun periaatteita, moniste, Espoo 2003 Romppainen, Esko: Raha-automaattiyhdistys ja kilpailu, Tutkimus kilpailuoikeuden vaikutuksista Raha-automaattiyhdistyksen avustustoimintaan erityisesti silmällä pitäen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintojen kilpailuttamisvelvoitetta, Raha-automaattiyhdistys, Avustustoiminnan raportteja 9, Helsinki 2003 Rönnberg, Leif: Kolmannen sektorin profilointia, teoksessa Hokkanen, Liisa Kinnunen, Petri Siisiäinen, Martti (toim.), Haastava kolmas sektori, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999 Sadeluoto, Kalevi: Patentti- ja rekisterihallitus, johtaja, puhelinhaastattelu Tikka, Kari S.: Yritysverotuksen perusteet, Lakimiesliiton Kustannus, Helsinki 1995 Tuori, Kaarlo: Teoksessa Hallberg, Pekka Karapuu, Heikki Scheinin, Martin Tuori, Kaarlo Viljanen, Veli-Pekka, Perusoikeudet, Werner Söderström Lakitieto Oy, Helsinki 1999

9 Whish, Richard: Competition Law, Butterworths, Bath 2001, Great Britain Virallislähteet HE 15/1917 vp. HE 40/1974 vp. HE 47/1976 vp. HE 64/1988 vp. HE 162/1991 vp. HE 200/1992 vp. HE 88/1993 vp. HE 68/1994 vp. HE 243/1997 vp. HE 75/2001 vp. HE 130/2001 vp. VaVM 34/1976 vp. Eduskunnan vastaus Esitys n:o 47/1976 vp., HE laiksi yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista ETA-valtiontukitoimikunnan mietintö 1991:34 Kilpailuviraston lausunto , Dnro 344/71/2000 Kauppa- ja teollisuusministeriölle, Arvonlisäverotuksen aiheuttamat kilpailunvääristymät Kilpailuviraston lausunto , Dnro 294/72/02 Kilpailuviraston selvityksiä 1/2001 Yleishyödyllisten yhteisöjen verotustoimikunnan mietintö, Komiteamietintö 1975:2 Komiteamietintö 1989:22 Urheilun verotustyöryhmä, Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 17/96 Verohallituksen lausunto , Nro 558/344/2002 Verohallituksen muistio (julkaisematon) Verohallituksen päätös Nro 558/344/2002 Valtiovarainministeriö, "Kilpailukykyiseen verotukseen, Tuloverotuksen kehittämistyöryhmän muistio", Työryhmämuistioita 12/2002 Oikeustapaukset Kilpailuneuvoston päätös Dnro 3/359/92, Kilpailuneuvoston päätös Dnro 7/359/96, Oulun hallinto-oikeus , Dnro 00157/02/1900 Kuopion hallinto-oikeus , Dnro 01154/02/1900 KHO 1971 T II 572 KHO 1973 T B 505 KKO 1973 T II 504 KHO 1973 T B 509 KHO 1973 T B 510 KHO 1974 T 3131 a 1974 B 502 KHO 1979 T II 520 KHO 1982 T II 501 KHO 1983 T II 508

10 KHO 1983 T B II 509 KHO 1985 T 5097 KHO 1985 T II 508 KHO 1986 T B II 534 KHO 1990 T B 550 KHO 1991 T B 549 KHO 1991 T 2609 KHO 1991 T B 550 KHO 1993 T 3053 KHO 1993 T 3468 KHO 1994 T B 564 KHO 1996 T 4151 KHO 1997 T 187 KHO 1997 T 1815 KHO 1999 T 430 KHO 2000 T 69 KHO 2000 T 404 KHO 2001 T 1750 KHO 2002 T 54 KHO 2003 T 1656 C-56/65 Judgment of 30/06/1966, Société Technique Minière v Maschinenbau Ulm GmbH (Rec. 1966, p.337) C-246/89 Judgment of 04/10/1991, Commission v. United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland, [1991] ECR p. I-4585 C-41/90 Judgment of 23/04/1991, Klaus Höfner and Fritz Elser v Macrotron GmbH [1991]ECR p. I-1979 C-159/91 and C-160/91, Judgment of 17/02/1993, Christian Poucet v Assurances Générales defrance and Caisse Mutuelle Régionale du Languedoc-Roussillon and Daniel Pistre v Caisse Autonome Nationale de Compensation de l Assurance Vieillesse des Artisans, [1993] ECR p. I-637 C-364/92 Judgment of 19/01/1994, SAT Fluggesellschaft mbh v European Organization for the Safety of Air Navigation (Eurocontrol) [1994] ECR p. I-43 C-387/92 Judgment of 15/03/1994, Banco Exterior de España SA v. Ayuntamiento de Valencia, [1994] ECR p. 877 C-453/93 Judgment of 11/04/1995, W. Bulthuis-Griffioen v. Inpecteur der Omzetbelast ing, [1995] ECR p. I-2341 C-279/93 Judgment of 14/02/1995, Finanzamt Köln-Altstadt v Ronald Schumacher, [1995] ECR p. I-225 T-67/94 Judgment of 27/01/1998, Ladbroke Racing Limited v. Comission, [1998] ECR p.ii-1 C-343/95 Judgment of 18/03/1997, Diego Calì & Figli Srl v Servizi ecologici porto di Genova SpaA, [1997] ECR p. I-1547 C-67/96 Judgment of 21/09/1999, Albany International BV v Stichting Bedrijfspensioen fonds Textielindustrie, [1999] ECR p. I-5751 C-294/97 Judgment of 26/10/1999, Eurwings Luftverkehrs AG v. Finazamt Dormund- Unna, [1999] p. I-7447 C-83/98 Judgment of 16/05/2000, French Republic v Ladbroke Racing Ltd and Commis sion of the European Communities, [2000] ECR p. I-3271

11 C-309/99 Judgment of 19/02/ 2002, J.C.J. Wouters, J.W. Savelbergh and Price Water house Belastingadviseurs BV v Algemene Raad van de Nederlandse Orde van advocaten,[2002] ECR p. I-1577 C-136/00 Judgment of 03/10/2002, Rolf Dieter Danner v Suomen valtio, [2002] ECR p. I C-101/00 Judgment of 19/09/2002, Antti Siilin v tulliasiamies, [2002] ECR p. I-7487 Komission päätös , Christiani v. Nielsen, EYVL N:o L 165, , s.12. LYHENTEET AVL Arvonlisäverolaki Dnro Diaarinumero ECR European court report, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeustapaus kokoelma ETA Euroopan talousalue EU Euroopan unioni EVL Elinkeinoverolaki EY Euroopan yhteisö EYVL Euroopan yhteisön virallinen lehti HE Hallituksen esitys KHO Korkein hallinto-oikeus KKunA Asetus kunnallishallituksesta kaupungissa MKunA Asetus maalaiskuntien kunnallishallinnosta KVL Kiinteistöverolaki, myös Keskusverolautakunta SPR Suomen punainen risti T Taltio TOL Tulo- ja omaisuusverolaki TVL Tulo- ja varallisuusverolaki Vp Valtiopäivät VVL Varallisuusverolaki

12 1 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustatekijät Yhdistyslain mukaan yhdistyksen voi perustaa vain aatteellisen tarkoituksen toteuttamista varten. Yhdistysrekisteriin merkittyjen yhdistysten toimintaa rajoittaa säännös, jonka mukaan yhdistyslaki ei koske yhteisöä, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osalliselle taikka jonka tarkoitus tai toiminnan laatu on muuten pääasiallisesti taloudellinen. Taloudellisen toiminnan käsitettä ei yhdistyslaki määrittele. Yhdistykset harjoittavat useissa tapauksissa kuitenkin myös taloudellista toimintaa. Taloudellisella toiminnalla tässä alustavasti määriteltynä tarkoitetaan toimintaa, jossa yhdistys vastiketta vastaan myy tuotteita eli tavaroita tai palveluja. Yhdistyksen toimintaan välittömästi liittyvästä taloudellisesta toiminnasta voidaan mainita aluksi esimerkki urheilujärjestöistä. Jos urheiluseura voi sääntöjensä mukaan järjestää urheilukilpailuja tai pitää urheilulaitosta, sen katsotaan voivan ilman erityistä sääntömääräystä myydä kilpailujen yhteydessä virvokkeita ja ylläpitää urheilulaitoksen yhteydessä kioskia tai ruokalaa. Tällainen taloudellinen toiminta kuuluu normaalisti kilpailujen järjestämiseen ja urheilulaitosten pitämiseen. Monessa tapauksessa myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan sisältyy varsin laajamittaista taloudellista toimintaa, joka saattaa muodostaa järjestön sääntöjen mukaisen pääasiallisen toiminnan. Järjestön sääntöjensä mukaisesti harjoittama asuintilojen vastikkeellinen vuokraustoiminta olkoon tässä esimerkkinä taloudellisesta toiminnasta. Tässä tapauksessa järjestön olennainen toiminnan osa on sisällöltään taloudellista. Tässä selvityksessä tarkastellaan sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Valinta perustuu näiden järjestöjen kilpailuoikeudellisen aseman selvitystarpeeseen, joka on noussut ajankohtaiseksi, kun kunnat ja kuntayhtymät järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintaa ostopalveluina oman organisaationsa ulkopuolelta. Perinteisesti kunnat ovat hankkineet sosiaali- ja terveyspalveluja järjestöiltä, mutta alan yksityisen yritystoiminnan kehittyessä myös yrityksiltä. Oman organisaationsa ulkopuolelta palveluja hankkiessaan kuntia velvoittaa laki julkisista hankinnoista (1505/92), joka velvoittaa kunnat kilpailuttamaan palveluhankintansa. Useissa tapauksissa kunnat ovat tehneet järjestön kanssa sopimuksen ilman kilpailutusta. Tässä tilanteessa myös järjestöjen veronhuojennukset ovat nousseet kilpailuoikeudellisiksi kysymyksiksi. Eräs esimerkki uusista ajankohtaisista kysymyksistä liittyy vanhusten asumispalveluja järjestäviin yhdistyksiin. Vanhustentaloyhdistykset ovat tiettävästi useimmissa tapauksissa saaneet suoraan verovapauden tuloverolain (1535/92), myöhemmin TVL, tai joissain tapauksissa eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista annetun lain (680/76) perusteella. Päätöksen TVL:n mukaisesta verovapaudesta tekee paikallinen verotoimisto ja viimeksi mainitun lain perusteella keskitetysti verohallitus kuultuaan sitä ennen yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauslautakuntaa. Verotuksellinen kohtelu näyttäisi olevan kuitenkin muuttumassa. Tämä ilmenee muun muassa verohallituksen lausunnosta Kuopion hallintooikeudelle. Verohallitus totesi siinä yksityisten yritysten nähneen markkinaraon ja tarpeen edellä todetulle palvelutoiminnalle, jolloin yhdistyksen toiminta täytyy katsoa liiketoiminnaksi verotuksen tasapuolisuuden turvaamiseksi. 1 1 Kuopion hallinto-oikeus Dnro 01154/02/1900. Tässä Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ry:n verotusta koskeneessa asiassa verohallitus hylkäsi yhdistyksen eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista annetun lain mukaisen veronhuojennushakemuksen. Kuopion hallinto-oikeus kumosi kuitenkin päätöksen, koska verohallitus pyysi sen palauttamista. Verohallitus perusteli päätöksen palauttamisesitystä sillä, että paikallinen verotoimisto oli ennen vuoden 2001 verotuksen toimittamista ilmoittanut, ettei se tulisi pitämään yhdistystä tuloverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä edellä mainitusta vuodesta lukien. Kuitenkin vuoden 2001

13 2 Kilpailuvirasto oli esittänyt verohallitukselle edellä mainitussa tapauksessa, että veronhuojennuksen tarpeen arvioinnissa pitäisi sen mielestä ottaa huomioon paitsi markkinaolosuhteet myös toiminnan tosiasiallinen luonne. Mikäli yleishyödyllinen yhteisö toimii markkinaehtoisessa ympäristössä, jossa muutkin elinkeinonharjoittajat tuottavat samoja palveluita, ja yleishyödyllisen yhteisön palvelutuotanto on järjestetty liiketaloudellisin periaattein toimivaksi, ei veronhuojennuksella ole perusteita. Toiminta on luonteeltaan elinkeinotoimintaa, vaikka voittotavoite puuttuisikin. Toisaalta eräänä osoituksena siitä, että yleishyödyllinen yhteisö toimii markkinaehtoisesti, voidaan pitää myös yleishyödyllisen yhteisön ja kunnan välistä ostosopimusta. Kilpailuvirasto katsoi lisäksi, ettei liiketoimintaa vastaavaan toimintaan tulisi kohdistua erityisiä kilpailuneutraliteetin vaarantavia etuja. 2 Myös Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 1999 perustaman Markkinoiden toimivuus -hankkeen osaraportissa, joka koski sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoita, kiinnitettiin huomiota verotuksen kilpailua häiritsevään vaikutukseen. 3 Edellä kuvatut tapahtumat ja lausunnot osoittavat, että järjestöjen asemaan niiden tuottaessa sosiaali- ja terveyspalveluja on kohdistumassa aikaisempaa enemmän verotuksellisia paineita. Näiden syynä on ollut pieneltä osaltaan verotuksen fiskaalinen intressi, mutta suuremmalta osalta verotuksen väitetty vaikutus kilpailuun ja markkinoiden toimivuuteen. Yhteisöjen verotusta koskeva muuttuva käytäntö näyttää edellä kuvatun mukaisesti liittyvän likeisesti yleiseen kilpailuoikeudelliseen argumentointiin kilpailuneutraliteetin tarpeeseen. 1.2 Selvityksen tavoite ja toteutus Tässä selvityksessä pyritään analysoimaan verotuksen kilpailuoikeudellisia vaikutuksia sosiaalija terveysjärjestön toiminnassa. Käsillä olevasta kirjoituksesta käytetään nimitystä selvitys, sillä sen tekemisessä ei ole nähty tarpeelliseksi selvityksen käyttötarkoituksesta johtuen noudattaa tieteellisen tutkimuksen metodologialle asetettuja vaatimuksia. Selvityksen tarkoituksena on "vain" selkeyttää järjestötoimintaa koskevien säädösten kokonaisuutta. Merkittävin kysymys on se, millä edellytyksillä sosiaali- ja terveysjärjestölle voidaan voimassa oleva kilpailulainsäädäntö huomioon ottaen myöntää erityiskohtelua verolainsäädännössä ja sen soveltamisessa, eli veronhuojennuksia. Kysymystä kilpailuvaikutuksista lähestytään aluksi kolmelta suunnalta: Ensimmäiseksi pyritään paikallistamaan yhdistyksen toiminnan sisältö yhdistyslain näkökulmasta, toiseksi yhdistyksen toimintaa säätelevät verosäännökset ja kolmanneksi kilpailuoikeuden sovellettavuus yhdistyksen toimintaan. Viimeksi mainittua täydentää tarkastelu, miten kilpailuoikeudessa tulee ottaa huomioon verotusta koskevat säännökset. Yleishyödyllisen sosiaali- ja terveysjärjestön verotuksellisen kohtelun kannalta näyttää aikaisemmin kuvattujen ongelmien ratkaisemisessa olennaiseksi kysymykseksi nousevan taloudellisen toiminnan ja toisaalta yleishyödyllisen, eräissä yhteyksissä aatteellisen toiminnan määrittely. Yleishyödyllisyyden lisäksi termit taloudellinen toiminta, elinkeinotoiminta ja liiketoiminta esiintyvät eri säädöksissä ilman, että niiden sisältöä olisi selkeästi määritelty. verotuksessa yhdistystä oli pidetty yleishyödyllisenä, vaikka verotoimisto oli ennen verotuksen valmistumista verohallitukselle antamassaan lausunnossa todennut, ettei yhdistystä tultaisi pitämään yleishyödyllisenä. Koska päätös oli perustunut osittain vääriin tietoihin, hallinto-oikeus palautti asian verohallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. Verohallituksen päätös 558/344/2002 ja lausunto , Nro 558/344/2002, s.2. 2 Kilpailuviraston lausunto , Dnro 294/72/02. 3 Melin Paunio, s. 163 ja 164.

14 3 Selvityksessä edetäänkin siten, että määritelmien tunnistamiseen pyritään kunkin säädöksen osalta erikseen ja vasta yhteenveto-osassa arvioidaan niiden suhdetta toisiinsa. Selvityksessä tarkasteltava säädöskenttä Kilpailulainsäädäntö: Laki kilpailunrajoituksista EY:n kilpailulainsäädäntö Verolainsäädäntö: Tuloverolaki Arvonlisäverolaki Kiinteistövero, ym. Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Sosiaali- ja terveysjärjestöt: Yhdistykset Säätiöt Yleishyödylliset osakeyhtiöt Yhteisölainsäädäntö: Yhdistyslaki Säätiölaki Osakeyhtiölaki Edellä todetun tavoitteen toteuttamiseksi selvitetään sosiaali- ja terveysjärjestön verotusta koskevat perussäännökset. Verotussäännökset eivät sinänsä ole päällimmäisinä tutkimuskohteina, mutta kilpailuneutraliteetin selvittämiseksi on välttämätöntä niiden varsin kattava kuvaaminen. Kysymys on siitä, millä tavalla verotuksessa näille yhteisöille annetaan erityiskohtelu, jotta näitä erityissäännöksiä voitaisiin arvioida veronhuojennusten ja kilpailusääntöjen yhteensopivuuden kannalta. Vaikka ajankohtaiset ongelmat näyttäisivät koskevan vain eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista annetun lain soveltamista, tämän selvityksen piiriin on yleishyödyllisen toiminnan verotuskohtelun kokonaiskuvan aikaansaamiseksi sisällytetty myös muut verolainsäännökset. Kilpailuoikeuden soveltamisesta pyritään tässä selvityksessä toteamaan lyhyesti ne peruskriteerit, joilla mainitut säännökset tulevat sovellettaviksi järjestön toiminnassa. 4 Kilpailuoikeuden säännöksiä tarkastellaan kansallisten kilpailusääntöjen perusteella, muuta niiden soveltamisessa joudutaan tukeutumaan jossain määrin myös EY:n kilpailuoikeuteen. Tutkimuskohteena olevien säädösten läpikäynnissä pyritään selvittämään myös yhteisön kilpailuoikeuden vaikutus kansallisen verolainsäädännön sisältöön ja sen liikkumavaraan. Järjestön tosiasialliseen toimintaan paneudutaan vain siinä määrin, että toiminnan sisällön tunnistaminen antaa pohjaa niiden oikeudelliselle arvioinnille. Tässä selvityksessä pyritään lopuksi arvioimaan myös eri säädösten soveltamisen etusijajärjestystä, mikäli tällaista priorisointia ylipäätään on tehtävissä. 4 Olen selvittänyt tätä seikkaperäisemmin tutkimuksessani Raha-automaattiyhdistys ja kilpailu, Tutkimus kilpailuoikeuden vaikutuksista Raha-automaattiyhdistyksen avustustoimintaan erityisesti silmällä pitäen sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintojen kilpailuttamisvelvoitetta. Raha-automaattiyhdistys, Avustustoiminnan raportteja 9, Helsinki 2003.

15 4 1.3 Järjestöjen toiminta sosiaali- ja terveyssektorilla Sosiaali- ja terveysjärjestöjä tarkastellaan yleensä osana niin sanottua kolmatta sektoria. Yritysten ja kolmannen sektorin ero kiteytyy tapaan, jolla ne suhtautuvat voiton tuottamiseen. Yritysten keskeinen tavoite on tuottaa voittoa, ja tämä tavoite määrää toimintajärjestelminä yritysten muun toiminnan logiikkaa. Tuotettavilla tavaroilla tai palveluksilla on oltava käyttöarvo, niiden on oltava hyödyllisiä, jotta niitä kysyttäisiin ja ostettaisiin. Kuitenkin tavaroiden markkinoille tulon motiivina on saada sijoitetuille arvoille lisäarvoa, voittoa, joka on osa hintaa. 5 Kolmannen sektorin on sanottu käynnistävän taloudellisen toimintansa sen sosiaalisen arvon vuoksi, eikä toiminta tähtää voittoihin. Kolmannen sektorin toimintalogiikka on kuitenkin yritysmäistä, joten palvelutuotannon ja muun toiminnan edellyttämät tulot ja voimavarat on itse hankittava. Poikkeavuutta yritystoimintaan verrattuna on kuitenkin sikäli, että usein toiminta ei kata kokonaiskustannuksia, vaan osa tarvittavista varoista tulee vapaaehtoispanoksina ja osa kerätään muuten. Talous on kolmannella sektorilla mukana vähemmän itsetarkoituksellisena elementtinä tai ensisijaisena tavoitteena kuin yrityksillä. Talous on yritystoimintaan verrattuna välineellisempää, ennen muuta mahdollistamassa jonkin sosiaalisen tarkoituksen toteumista. Kolmannen sektorin palvelu- ja tavaratuotannossa on kilpailun kannalta epäedullisia tekijöitä, kuten liiketaloudellisesti kannattamattomat ja suppeat markkinat ja työvoiman kvalifikaatiovajauksia. Tästä syystä myös verotuksellisesti erilainen kohtelu yrityksiin verrattua on ollut perusteltua. 6 Yhdistysrekisterin mukaan Suomessa on kaikkiaan noin rekisteröityä aatteellista yhdistystä. Lisäksi rekisteröimättömien yhdistysten määräksi on arvioitu noin Yksin sosiaali- ja terveyssektorilla toimii useita tuhansia rekisteröimättömiä yhdistyksiä. Rekisteröidyistä yhdistyksistä sosiaali- ja terveysalan yhdistysten lukumäärän on arvioitu olevan noin Toimialaan viittaavan nimensä mukaisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöt tuottavat myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Järjestöjen palvelutuotannon vertaaminen kunnallisesi tuotettuihin tai yksityisten tuottamiin palveluihin on ongelmallista, koska järjestöt poikkeavat kahdella merkittävällä tavalla muiden palvelutuottajien toimintaperiaatteista: 1) sosiaali- ja terveysjärjestöillä on palvelutoiminnan ohella myös muita, ennen kaikkea jäsentensä edunvalvontaan liittyviä tehtäviä ja tavoitteita ja 2) kaikki kunnallisesta palvelutuotannosta tai yritystoiminnasta aiheutuvat kustannukset on muutettavissa euromääräisiksi. Järjestöjen palvelutuotantoon voi palkkatyön ohella sisältyä myös maksuttomaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa ja toisaalta järjestöissä tehtävä palkkatyö voi jakaantua palkkatyön ja edunvalvontatehtävien kanssa. 8 Vuotta 2000 koskevasta selvityksestä ilmenee, että sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat 11,49 miljardia euroa. Julkiseen palvelutuotantoon siitä meni 9,12 miljardia, yritysten palvelutuotantoon 1,37 miljardia ja järjestöjen tuotantoon 1 miljardi euroa. Sosiaalitoimen kustannukset tästä olivat 4,56 miljardia ja terveystoimen osuus 6,93 miljardia 5 Rönnberg, s. 79: Kolmatta sektoria on luonnehdittu sijoittamalla se sosiaalisten perusinstituutioiden yritysten, valtion ja perheiden muodostaman kolmion keskiöön. Toisaalta sillä on itsenäisen sosiaalisen instituution piirteitä, toisaalta se on yritysten, valtion ja perheiden välisiä suhteita ja vuorovaikutusta luova välittävä mekanismi tai elämänalue. 6 Rönnberg, s Poteri, s Poteri, s

16 5 euroa. Järjestöjen osuus oli vastaavasti sosiaalipalveluissa 774, 5 miljoonaa euroa eli 17 prosenttia ja terveyspalveluissa 232,7 miljoonaa euroa eli 3,4 prosenttia Yritysten toiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa Ennen vuotta 1995 sosiaalipalveluyritysten toiminta oli erittäin pienimuotoista ja keskittynyt harvoille toimialoille ja muutamille maantieteellisille alueille. Lapsi- ja nuorisotyössä on ollut tarjolla yritysten tarjoamia palveluja jo kymmeniä vuosia, mutta ikääntyneiden palveluissa sekä mielenterveyspalveluissa ja päihdehuollossa yritysten markkinoille tulo on tapahtunut käytännössä vasta 1990-luvun aikana. Valtaosa sosiaalipalveluyrityksistä on toiminut alle viisi vuotta. Yritysten rooli on ollut lähinnä täydentää julkista palveluntarjontaa ja tasata julkisen palvelutuotannon ruuhkahuippuja. Sosiaalipalvelumarkkinoiden viime vuosien kehitystä kuvaa yritysmäärän nopea kasvu sekä maantieteellisen markkina-alueen laajeneminen. Vuonna 2000 yritysten osuus sosiaalipalveluista oli 4,9 prosenttia. Terveyspalveluissa yritysten rooli on huomattavasti merkittävämpi kuin sosiaalipalveluissa. Vuonna 2000 oli terveyspalveluja tuottavia yrityksiä Suurimpia toimialoja sekä liikevaihdolla että yritys- ja henkilömäärällä mitattuna olivat lääkäripalvelut, hammashoito ja fysioterapia. Yritykset tuottivat noin 16 % kaikista terveyspalveluista. Terveyspalveluyritysten määrä on lisääntynyt ja liikevaihto kasvanut tasaisesti koko 1990-luvun lopun. Vuonna 2001 yksityisten sosiaalipalvelutoimipaikkojen lukumäärä oli ja terveyspalveluyritysten lukumäärä Tilastoista ei toistaiseksi ilmene erikseen yksityisten sosiaaliyritysten lukumäärää Kauppinen Niskanen, s.18 ja 19. Selvityksen tiedot perustuvat keskeisten rekisterinpitäjien Stakesin, Tilastokeskuksen, Kelan, verohallituksen, Patentti- ja rekisterihallituksen, lääninhallitusten ja Rahaautomaattiyhdis-tyksen tietoihin. Tietoja on osittain jouduttu myös arvioimaan. 10 Ks. Kauppinen Niskanen, s ja

17 6 2 Yhdistystoiminnan säädöspohja 2.1 Yhdistyslaki yleishyödyllisyyden määrittelijänä Yhdistyslain (503/89) tavoitteena on perustuslain edellyttämällä tavalla antaa säännökset yhdistymisvapauden käyttämisestä. Lain tavoitteena on hallituksen esityksen mukaan edesauttaa kansanvaltaisuuden periaatteen kannalta perusteltujen menettelytapojen käyttöönottoa yhdistyksissä. 11 Yhdistyslaki perustuu nykyisin perustuslain (731/1999) 13 :ään, joka takaa jokaiselle yhdistymisvapauden. Siihen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. Yhdistymisvapauden perustana ovat yhdistyksen sisäinen itsemääräämisoikeus ja toimintavapaus. Siten yhdistykset voivat vapaasti hyväksyä haluamansa säännöt ja valita jäsenensä. 12 Perustuslain 13 jättää yhdistymisvapaudesta aikaisemmin voimassa olleiden säännösten tavoin yhdistyksen käsitteen avoimeksi. Käsitettä ei myöskään ole määritelty yhdistyslaissa, kuten jäljempänä ilmenee. Suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa lähtökohtana on pidetty yhdistyksen määritelmää, jonka V. Merikoski esitti jo vuonna 1935 väitöskirjassaan. Siinä hän esitti yhdistykselle neljä tunnusmerkkiä: Yhdistys on yhteenliittymä, 1) jonka muodostaa usea henkilö, 2) joka on tarkoitettu pysyväksi, 3) joka on perustettu jäsenten keskeisellä sopimuksella ja 4) joka edistää jäsenten yhteistä tarkoitusta. 13 Tämän selvityksen tarkoituksena ei ole niinkään tutkia yhdistysvapautta sinänsä, vaan tarkoituksena on tunnistaa, millä tavalla perustuslaki ja yhdistyslaki antavat tukea sosiaali- ja terveysjärjestön harjoittamalle taloudelliselle toiminnalle tai rajaavat sitä. Kiistatonta on, että yhdistymisvapauden historiallinen tausta niin kansainvälisessä kuin kansallisessakin lainsäädännössä on aatteellisten yhdistysten toiminnan turvaamisessa. 14 Perusoikeussäännösten esitöissä todettiin, että perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus koskee ensisijaisesti yhdistyslain tarkoittamia aatteellisia yhdistyksiä (HE 309/1993 vp, s. 60). Yhdistymisvapauden suojaa ei ole kuitenkaan perusteltua rajoittaa yksinomaan vain tällaisiin yhdistyksiin. Yhdistyslain piiriin eivät kuulu kuitenkaan taloudelliset yhdistykset, joiden tarkoituksena on harjoittaa taloudellista toimintaa. Perusoikeusnäkökulmasta niitä on tarkasteltava perustuslain 15 :ssä tarkoitetun omaisuudensuojan ja 18 :n 1 momentissa vahvistun elinkeinovapauden kannalta. 15 Yhteenvetona on todettavissa, että yhdistyksen aatteellista toimintaa arvioidaan yhdistyslain perusteella. Yhdistyksen mahdollisesti harjoittama elinkeinotoiminta ei kuulu lähtökohtaisesti yhdistyslain, vaan elinkeinon harjoittamisen vapaudesta annetun lain (122/1919) soveltamisen piiriin. 16 Lain periaatteena on lain nimen 11 Ks. HE 64/1988 vp, esityksen pääasiallinen sisältö. 12 Tuori s. 49. Tuori huomauttaa sivulla 434, että yhdistyslaki on säädetty ennen perusoikeusuudistusta. Tämän vuoksi on mahdollista, että yhdistyslain säännökset ovat jossain kohdin perustuslain kanssa ristiriidassa. 13 Merikoski, s. 9. Ks. myös Halila, s. 14 ss. 14 Ks. Tuori, s Tuori kuvaa yksityiskohtaisesti yhdistymisoikeutta perusoikeutena ja ihmisoikeutena. 15 Ks. Tuori s Halila, haastattelu : Myös lainsäädäntötoimin järjestettyihin yhdistyksiin voi tietyin tavoin kohdistua yhdistymisvapauden suoja. 16 Ks. Tuori, s. 564: "Aatehistorialliselta kannalta on merkittävää, että perustuslaissa vahvistettiin nyt ensimmäistä kertaa yrittämisen vapauden periaate. Elinkeinon ja ammatin harjoittamisen periaate oli sinänsä eräänlaisena pääsääntönä hyväksytty jo ammattikuntalaitoksen ja merkantilistisen järjestelmän lakkauttamisen myötä annetulla elinkeinoasetuksella (ks. Kekkonen 1987). Tämä asetus korvattiin vuonna 1919 yhä edelleen voimassa olevalla, joskin erittäin monta kertaa muutetulla lailla elinkeinon harjoittamisen oikeudesta (122/1919)."

18 7 mukaisesti elinkeinon harjoittamisen vapaus laissa määritellyin poikkeuksin ja erityismääräyksin. Lain määräykset koskevat sen 1 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan myös suomalaista yhteisöä ja säätiötä, joten myös yhdistyksellä on oikeus harjoittaa elinkeinotoimintaa. Kysymys on kuitenkin siitä, muuttaako elinkeinotoiminta yhdistyksen luonteeltaan taloudelliseksi. Yhdistyslain 1 luku sisältää yleiset määräykset yhdistyslain soveltamisesta ja yhdistyslaissa säädellyn yhdistystoiminnan rajauksista. Lain 1 :ssä on todettu yhdistyksen perustamisen päätarkoitus: Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen. Aatteellisuuden sisältöä ei ole yhdistyslaissa haluttu hallituksen esityksen mukaan tarkemmin määritellä. Lain perusteluiden mukaan lain aatteellisuus käsitteellä ymmärretään sitä, että yhteistoiminnan tarkoitus on muuta kuin voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkimista yhteistoimintaan osallisille. 17 Yhdistyslain 2 :n 1 momentti rajaa lain soveltamista siten, että laki ei koske yhteisöä, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille taikka jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiallisesti taloudellinen. Tämäkin rajaus perustuu vuoden 1919 yhdistyslain samansisältöiseen määräykseen. Lainkohdassa erityisesti suljetaan lain soveltamisalan ulkopuolelle niin sanotut taloudelliset yhdistykset ja muut yhteisöt, vaikka laki jo 1 :n mukaan koskee vain aatteellisia yhdistyksiä. Vaikka yhteisöllä olisi jokin aatteellinenkin päämäärä ajettavanaan, sitä ei pidetä aatteellisena yhdistyksenä, jos sillä on myös taloudellinen tarkoitus tai jos yhteisö muuten on pääasiassa taloudellinen. 18 Lainvastaisuus johtuu siis suoraan yhdistyslaista itsestään. Rekisteriin merkitseminen luo yhdistykselle oikeuskelpoisuuden. Yhdistystä pidetään rekisteröimisen jälkeen itsenäisenä oikeushenkilönä. Tämä johtuu oikeudessamme vallitsevasta periaatteesta, jonka mukaan yhteenliittymä tunnustetaan oikeushenkilöksi, eli se voi saavuttaa nimiinsä oikeuksia ja velvoitteita vain, kun tietyt laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Taloudellista yhdistystä ei yhdistyslain 49 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan voida merkitä yhdistysrekisteriin, koska taloudellisen yhdistyksen säännöt eivät täytä lain 2 :n aatteellisuuden vaatimusta. 19 Yhdistyslain edellä todetun kohdan mukaan rekisteröiminen on toimitettava, jos sille ei ole lakiin perustuvaa estettä. Niin aikaisemman kuin nykyisenkin lain rekisteröimisjärjestelmää on kuvattu vakiintuneesti sanalla normatiivijärjestelmä. Sen perusajatuksen mukaan rekisteröiminen on toimitettava, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät, niin kuin asia on ilmaistu yhdistyslain 49 :n 1 momentin 3 kohdassa. Oikeuskirjallisuudessa tehtyjen johtopäätösten mukaan normatiiviperiaate tarkoittaa, että sääntöjen on oltava kyseisen lain (eli yhdistyslain) ja tarvittaessa muunkin lain mukaiset. 20 Yhdistyslakia ei ole edes yritetty laatia aukottomaksi eikä muutenkaan kirjoittaa materiaalisilta osiltaan erityisesti sääntötarkastuksen tarpeita silmällä pitäen. Rekisteriin merkittyjen yhdistysten säännöissä voi näin ollen olla ja onkin kohtia, joita ei voida pitää oikeudellisesti pätevinä, vaikka viranomainen on suorittanut tarkastustehtävänsä asianmukaisesti. Sääntöjen oikeudellista pätevyyttä koskeva asia voi tulla tarkasteltavaksi yleisessä tuomioistuimessa HE 64/1988 vp, s HE 64/1988 vp, s HE 64/1988 vp, s Halila, s. 176 ss. Halila huomauttaa lisäksi, että hakemuskäytännössä voisikin tulla hankaluuksia, jos viranomaisen tulisi olla perillä myös siitä, täyttävätkö säännöt esim. järjestökäyttöön perustuvat oikeudelliset pätevyyden vaatimukset. Tarkastelu on tehty sillä perusteella puhutaanko lainmukaisuudesta vai lakiin perustuvasta esteestä. 21 Halila, s. 182.

19 8 Yhdistyslaista ilmenevien kriteereiden perusteella aatteellisen ja taloudellisen yhdistyksen erottelu ei ole ongelmatonta. Arviointi on joka tapauksessa kokonaisharkintaa. Merkittävää on siten taloudellisen toiminnan laajuus ja sisältö suhteessa aatteelliseen toimintaan. Hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkinä lailla säädellyistä taloudellisista yhdistyksistä osuuskunnat. Muita taloudellisia yhdistyksiä ovat esityksen mukaan muun muassa lauttaus- ja uittoyhdistykset, riistanhoitoyhdistykset, paliskunnat ja paliskuntien yhdistykset, metsänhoitoyhdistykset ja kauppakamarit. Esimerkkeinä lakiesityksen aikaisista lailla säätelemättömistä yhdistyksistä olivat puhelinyhdistykset. 22 Taloudellisten yhdistysten perustaminen ei nykyisenkään yhdistyslain määräysten mukaan ole sinänsä lain vastaista, mutta tällaista yhdistystä ei voida merkitä yhdistysrekisteriin. 23 Yhdistyksen merkitseminen rekisteriin ei takaa, että yhteisön toiminta tosiasiallisesti täyttää aatteellisuuden tunnusmerkit. Yhdistyksen säännöt tarkastetaan ennen rekisteröimistä, jotta ne täyttävät yhdistyslain vaatimukset, mutta yhdistyksen tosiasialliseen toimintaan tarkastus ei ulotu. Patentti- ja rekisterihallitus ei yhdistysrekisterinpitäjänä myöskään rekisteröimisen jälkeen seuraa yhdistyksen toimintaa, sillä rekisterinpitäjällä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta puuttua yhdistyksen toimintaan rekisteröimisen jälkeen. Käytännössä rekisterinpitäjä ei siten ole poistanut omasta aloitteestaan yhdistyksiä rekisteristä sen johdosta, että toiminta on muuttunut vahvistettujen sääntöjen vastaiseksi. Tarvittaessa yhdistystä pyydetään tekemään sääntömuutos. 24 Yhdistyksen kotipaikan alioikeus voi yhdistyslain 43 1 momentin mukaan sisäasiainministeriön, virallisen syyttäjän tai yhdistyksen jäsenen kanteesta julistaa yhdistyksen lakkautetuksi, jos yhdistys toimii olennaisesti vastoin lakia tai sen säännöissä määrättyä tarkoitusta. Lakkauttamisen perusteena voi periaatteessa olla myös se, että yhdistys on muuttanut toimintansa vastoin alkuperäistä tarkoitusta taloudelliseksi tai on kenties koko ajan toiminut 22 Merikoski, s Merikoski käsittelee tässä vuonna 1935 julkaistussa väitöskirjassaan yksityiskohtaisesti yhdistyksen taloudellista toimintaa. Erityisesti hän on arvioinut yhdistyslain säännöstä, jonka mukaan yhdistys on myös taloudellinen, jos sen toiminta on "muuten pääasiallisesti taloudellista laatua". Kun yhdistyslaki puhuu toiminnasta, joka on pääasiassa taloudellista laatua, tarkoittanee se lähinnä toimintaa, joka järjestelyynsä katsoen on taloudellista, toisin sanoen toimintaa, jota harjoitetaan taloudellisin keinoin, s.o. liikemäisesti, ammattimaisesti. Yhdistyslain 1 :n 2 momentti näyttää edellyttävän, että sellaisen yhteenliittymän toiminta, joka tarkoittaa voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkimista siihen osallisille, on taloudellista laatua (huom. sana "muuten"). Kuitenkin kuten sanottu, "toiminta" yksin tekee yhdistyksestä taloudellisen: yhdistys, jonka toiminta on "pääasiassa" taloudellista laatua", on taloudellinen siinäkin tapauksessa, ettei sen tarkoituksena ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen jäsenille. Tämän mukaan yhdistys, joka liikemiesmäisiä, ammattimaisia menettelytapoja noudattaen ja kannattavuuslaskelmien varassa toimii filantrooppisten tarkoitusperien hyväksi, on taloudellinen. Sellainen olisi siis esim. yhdistys, joka tarkoittamattakaan hankkia jäsenilleen mitään muuta etua kuin hyvänteon tuottama tyydytys, toimii halpojen, terveellisten asuntojen hankkimiseksi yhdistyksen ulkopuolella oleville, järjestäen kuitenkin toimintansa liikemäisesti, esim. kantamalla kohtuullisen vuokran vuokralaisiltaan. Kaikissa tällaisissa tapauksissa on tietysti kiinnitettävä huomiota myös siihen, onko tarkoituksena voiton hankkiminen yhdistykselle: yhdistys on aina taloudellinen, jos se on perustettu voittoa tuottavaa toimintaa varten, mutta sen ei välttämättä tarvitse olla taloudellinen, jos sen toiminta tosin sattumalta voi tuottaa voittoa, mutta yhdistys jatkaisi toimintaansa vaikka se tuottaisi tappiota. Merikoski huomauttaa, ettei taloudellisten ja aatteellisten yhdistysten välistä rajaa voida tällaisilla yleisillä säännöillä määrätä. Käytäntö tuo usein esiin tapauksia, joissa nämä molemmat ominaisuudet "aatteellinen" ja "taloudellinen" esiintyvät erottamattomasti toisiinsa kietoutuneena. Kuten yhdistyslain 9 :n 2 momentti osoittaa, voi yhdistyslain alainen yhdistys harjoittaa elinkeinoa tai muuta ansiotoimintaa. Taloudelliseksi yhdistys muuttuu Merikosken mukaan vasta silloin, kun taloudellinen puoli sen toiminnassa saa ylivallan ja muodostuu yhdistyksen pääasialliseksi tehtäväksi, niin että yhdistyksen toimintaa johdetaan pääasiassa liike- ja kannattavuusnäkökohtien mukaan ja ansion mahdollisuuksia silmällä pitäen. Näiden seikkojen perusteella lainkäyttäjän on aina kussakin eri tapauksessa erikseen ratkaistava, kumpaan ryhmään yhdistys kuuluu. 23 He 64/1988 vp. s.23 ja Sadeluoto, haastattelu.

20 9 taloudellisen yhdistyksen tavoin. Lakkauttamista harkittaessa on kiinnitettävä huomiota yhdistyksen tosiasialliseen toimintaan, eikä vain siihen, mitä sen säännöissä on määrätty. Käytännössä tosiasiallinen lain vastainen toiminta edellyttää sen toteennäyttämistä. Yhdistyslailla ei ole tarkoitettu kokonaan kieltää aatteellisilta yhdistyksiltä taloudellista toimintaa. Yhdistys voi harjoittaa taloudellista toimintaa, joka tukee sen aatteellisen tarkoituksen toteuttamista. Yhdistyksen säännöistä on kuitenkin 5 :n mukaan ilmettävä ne puitteet, joissa taloudellista toimintaa harjoitetaan. Yhdistys saa kuitenkin yhdistyslain 2 :ää täsmentävän 5 :n mukaan harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. 25 Aatteellinen yhdistys saa harjoittaa elinkeinoa ja ansiotoimintaa aatteellisen toiminnan tukemiseksi, kunhan se ei taloudellisen toiminnan kautta tule pääasiallisesti taloudelliseksi. Yhdistys ei saa jakaa saavuttamaansa taloudellista tulosta voittona, osinkona tai ylijäämänä jäsenilleen. 26 Rekisterinpitäjän on yhdistyslain 49 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan tarkastettava, ettei yhdistyksen rekisteröimiselle ole 1 luvun säännösten mukaan estettä eli yhdistys ei ole taloudellinen yhdistys. Aatteellisten yhdistysten tuki- ja kannatusyhdistyksiä voidaan pitää aatteellisina, kunhan niiden toiminta kohdistuu tuettavan järjestön edustaman aatteen eikä jäsenistön välittömään tukemiseen. Hallituksen esityksen mukaan aatteellisen ja taloudellisen yhdistyksen rajanvedon ongelmat aiheutuvat enimmältä osaltaan siitä, että yhdistykset tarvitsevat varoja toimintaansa. 27 Ne voivat saada varoja jäsenmaksuina, lahjoituksina ja julkisina toiminta-avustuksina. Mitä enemmän yhdistyksessä tehdään vapaaehtoistyötä, sitä vähemmän toimintaan tarvitaan varoja. Monissa yhdistyksissä varaintarve on niin suuri, että on katsottu välttämättömäksi harjoittaa ansio- tai elinkeinotoimintaa. Yhdistyslaissa on edellä esitetyn mukaisesti pyritty määrittelemään ne rajat, joissa tämä on mahdollista. 28 Järjestöjen harjoittamaa aatteellisen toiminnan tukitoimintaa, kuten esimerkiksi ravintola- ja kioskitoimintaa voidaan pitää yhdistyslain mukaisena toimintana, kunhan sen kohdentuminen ja laajuus täyttää edellä esitetyt vaatimukset. Yhdistykselle sallittavan taloudellisen toiminnan laatuun ja laajuuteen voivat vaikuttaa muun muassa yhdistyksen jäsenmäärä, yhdistyksen aatteellisen toiminnan laajuus verrattuna taloudelliseen toimintaan sekä yhdistyksen alueellinen ulottuvuus. Samoin vaikutusta voi olla sillä, miten puhtaasti yhdistys on aatteellinen. Esimerkiksi puoluejärjestöt, urheiluseurat ja ammattiyhdistykset voivat harjoittaa verrattain laajamittaista taloudellista toimintaa, koska ne ovat toiminta-ajatukseltaan kiistatta aatteellisia, usein myös jäsenmäärältään ja alueelliselta levinneisyydeltään laajoja. 29 Tässä selvityksessä ei tarkastella erikseen säätiöiden tai ns. yleishyödyllisten osakeyhtiöiden toimintaa. 30 Säätiölain 5 :n 3 momentissa todetaan, että Perustamislupaa älköön kuitenkaan annettako, jos säätiön tarkoituksena sen sääntöjen mukaan on liiketoiminnan harjoittaminen tai jos sen pääasiallisena tarkoituksena ilmeisesti on välittömän taloudellisen edun hankkiminen säätäjälle tahi säätiön toimihenkilölle, taikka milloin säätiön perustaminen olisi ilmeisesti sääntöperinnöstä voimassa olevien säännösten kiertämistä. Säätiölain kohta säätiön 25 Ks. myös Halila Tarasti s Halila - Tarasti, s HE 64/1988 vp, s Ks. Halila - Tarasti, s HE 64/1988 vp, s Raha-automaattiyhdistyksen avustuskäytännössä avustuskelpoinen on myös yleishyödyllinen osakeyhtiö. Tällaisen yhtiön yhtiöjärjestyksessä on oltava maininta terveyden ja/tai sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävästä toiminnasta, voitonjakokielto sekä maininta siitä, että yhtiötä purettaessa sen netto-omaisuus käytetään siihen yleishyödylliseen toimintaan, mitä varten yhtiö on perustettu. RAY, vuoden 2003 avustusvalmistelun periaatteita s.3.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011 SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT 1 Yleishyödyllisyys n Yhteisö on yleishyödyllinen (TVL 22 ), jos se toimii yksinomaan

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Säätiöiden valtiontuki ja valvonta

Säätiöiden valtiontuki ja valvonta Säätiöiden valtiontuki ja valvonta Johtava tuloksellisuustarkastaja Kirsti Sälli Valtiontalouden tarkastusvirasto, tuloksellisuustarkastus TEM Sosiaali- ja terveysalan toimialapäivät 7.9.2010 VTV/Tuloksellisuustarkastus

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 RAY:N TOIMINTA JA SEN PERUSTA 4 1.1 RAY:n asema 4 1.2 RAY:n tehtävä 5 1.3 RAY:n päämäärät 5 1.4 RAY:n ydintoiminnat 5 1.4.1 Rahapelitoiminta

Lisätiedot

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Verotukseen liittyviä näkökohtia Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Muutosesitys tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin Säädökset vastaavat

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9. Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus Palokuntalaisten opintopäivät Kuopio Esityksen rakenne Verotuksen perusteet ja käytännön tilanteita liittyen palokuntayhdistyksiin Yleishyödyllisyys Elinkeinotoiminta

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Yhdistykset, säätiöt ja verotus

Yhdistykset, säätiöt ja verotus Yhdistykset, säätiöt ja verotus Pekka T. Talari Yhdistykset, säätiöt ja verotus Käsikirja yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta EDITA HELSINKI Pekka T. Talari ja Edita Publishing Oy Kansi: Marjut

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2014

Määräykset ja ohjeet 3/2014 Määräykset ja ohjeet 3/2014 Toimiluvat, rekisteröinnit ja ilmoitukset Dnro FIVA 2/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2014 Voimaantulopäivä 15.4.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

REKISTERIIN MERKITTÄVISTÄ YRITYKSISTÄ JA YHTEISÖISTÄ

REKISTERIIN MERKITTÄVISTÄ YRITYKSISTÄ JA YHTEISÖISTÄ MÄÄRÄYS OHJE Päivämäärä Nro 23.10.2007 AKE 92/2007 Sisältöalue Ajoneuvojen rekisteröinti Toimivallan säädösperusta Laki Ajoneuvohallintokeskuksesta 2 Kohderyhmät Rekisteröintitehtävien suorittajat Voimassaoloaika

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos

TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos Ritva Ojanperä YLEISHYÖDYLLISYYDEN KÄSITE VEROTUKSESSA Vero-oikeuden pro gradu-tutkielma Tampere 2008 TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos OJANPERÄ RITVA:

Lisätiedot

Raha-automaattiyhdistys ja kilpailu

Raha-automaattiyhdistys ja kilpailu Avustustoiminnan raportteja 9 Romppainen Esko Raha-automaattiyhdistys ja kilpailu Tutkimus kilpailuoikeuden vaikutuksista RAY:n avustustoimintaan erityisesti silmällä pitäen sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

28.1.2015 Järjestökoulutus I Jari-Pekka Kanniainen

28.1.2015 Järjestökoulutus I Jari-Pekka Kanniainen 28.1.2015 Järjestökoulutus I Jari-Pekka Kanniainen Yhdistoiminnan byrokratia 1 LUKU - Yleisiä säännöksiä 1 - Soveltamisala 2 - Soveltamisalan rajoitukset 3 - Kielletyt yhdistykset 4 - Luvanvaraiset yhdistykset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISESTÄ

NÄKÖKULMIA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISESTÄ 1/7 Juha Viertola Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta Hallituksen puheenjohtaja Jenni Laakso NÄKÖKULMIA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISESTÄ Taustaa Opetusministeriö on valmistelemassa

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1449-12 Ratakatu 3, PL 32 Ään. 4 3 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 28.5.2012 4/2012

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1449-12 Ratakatu 3, PL 32 Ään. 4 3 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 28.5.2012 4/2012 1 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1449-12 Ratakatu 3, PL 32 Ään. 4 3 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 28.5.2012 4/2012 Lausunnonpyytäjä: Yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen, työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasavertaisuus Kilpailuneutraliteettiongelmat

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita

Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita -SEURAN SÄÄNNÖT - YHDISTYSLAKI Seurajohtajan käsikirja Päätä oikein http://www.slu.fi/urheiluseuroille/julkaisut_ja_ tyokalut/seurajohtajan_kasikirja-paata/

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos Lainlaatijan EU-opas Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet 2. uudistettu painos Helsinki 2004 Esipuhe Tässä Lainlaatijan EU-oppaassa käsitellään Euroopan yhteisöjen säädösten huomioon ottamista

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille Ohje 1/2015 1 (6) Jakelussa mainituille Yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltaminen yksityisten koulutuksen järjestäjien tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Taustaa

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Kilpailuja sopimus. Antti Aine Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina

Lisätiedot

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri Yhdistystoimijan ABC Rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö (juridinen henkilö) voi tehdä sitoumuksia jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa on merkitty yhdistysrekisteriin paras ratkaisu pitkäaikaiseksi

Lisätiedot

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt:

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt: KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää monikielistä viestintää, monikulttuurista vuorovaikutusta ja niihin sisältyvää teknillistä sisällönhallintaa

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 1 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n Säännöt 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 2 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Varkauden

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 FI Tapaus n:o COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo Vain suomenkielinen teksti on saatavilla ja todistusvoimainen. ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 EUROOPAN

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Rekisteriin merkittävistä yrityksistä ja yhteisöistä

Rekisteriin merkittävistä yrityksistä ja yhteisöistä Ohje 1 (5) Antopäivä: 13.2.2013 Voimaantulopäivä: 13.2.2013 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa ohjeen AKE 92/2007 Soveltamisala: Katsastustoimipaikkojen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot