VENÄJÄNKIELISTEN LASTEN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN PÄIVÄKODISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VENÄJÄNKIELISTEN LASTEN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN PÄIVÄKODISSA"

Transkriptio

1 VENÄJÄNKIELISTEN LASTEN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN PÄIVÄKODISSA Äidinkielen kerho Nina Holmström Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + Lastentarhanopettajan kelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Nina Holmström. Venäjänkielisten lasten äidinkielen tukeminen päiväkodissa. Äidinkielen kerho. Helsinki, kevät 2009, 48s, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus Tämä opinnäytetyö on produktio, joka toteutettiin eräässä Vantaan kaupungin päiväkodissa. Produktion tavoitteena oli kehittää kerhotoimintaa, joka tukisi venäjänkielisten lasten äidinkielen säilymistä ja kehitystä. Produktion tuotoksena oli Äidinkielen kerho, jota toteutettiin viikoittain yhdeksän kertaa syksyllä Kerhoon osallistuivat kolme kuusivuotiaat venäjänkieliset lapset. Opinnäytetyössä kuvataan Äidinkielen kerhon suunnittelua, toteuttamista ja arviointia. Kerhokertojen arvioinnissa käytettiin osallistuvaa havainnointia ja palautetta lapsilta. Keinona äidinkielen tukemisessa käytettiin venäjänkielisiä leikkejä, pelejä ja satuja. Myös vuorovaikutus lasten kanssa oli lasten äidinkielen tukemista. Äidinkielen kerhokerrat koostuivat alkupiiristä, muutamasta toimintatuokiosta ja loppulaulusta. Jokaisella kerhokerralla oli oma aihe. Kerhokerran jälkeen lapset arvioivat toimintaa värittämällä mielipidettään parhaiten kuvaavan kasvokuvan, hymynaaman. Produktion toteutuksessa yhteistyökumppaneita olivat venäjänkieliset lapset, heidän vanhempansa, toimintayksikön esimies, kerholaisten päiväkotiryhmien henkilökunta ja päivähoidon alueen varhaiskasvatuspäällikkö. Päiväkodin esimiehen kanssa käydyt keskustelut auttoivat opinnäytetyön etenemisessä. Lasten vanhempien myönteinen suhtautuminen Äidinkielen kerhoon mahdollisti produktion toteuttamisen. Äidinkielen kerhotoiminnassa tuotettu materiaali on kasvatusammattilaisten käytössä opinnäytetyön valmistumisen myötä. Esim. venäjänkieliset lastentarhanopettajat, lastenhoitajat ja kieliavustajat voivat käyttää sitä omassa työssään. Asiasanat: produktio, äidinkielen kerho, maahanmuuttajataustainen, lapset, päiväkoti

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSEN KAKSIKIELISYYDEN KEHITTYMINEN Äidinkieli ja sen kehityksen tukeminen Kaksikielisyys MONIKULTTUURINEN VARHAISKASVATUS Maahanmuuttajataustaisten lasten kaksikielisyyden tukeminen päivähoidossa Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen tukeminen päivähoidossa OPINNÄYTETYÖN SUUNNITTELU Opinnäytetyön idea ja käynnistyminen Moniku-hanke Opinnäytetyö aikajanana OPINNÄYTETYÖN YHTEISTYÖKUMPPANIT VENÄJÄNKIELINEN KERHO LASTEN ÄIDINKIELEN KEHITYKSEN TUKENA Äidinkielen kerhon lähtökohta Äidinkielen kerhokerrat Ensimmäinen kerhokerta. Pensseli on sininen Toinen kerhokerta. Minä rakastan äitiä Kolmas kerhokerta. Nyt juostaan, hypitään ja pysähdytään Neljäs kerhokerta. Neliö + kolmio = talo Viides kerhokerta. Mummoni tekemä täytekakku on paras Kuudes kerhokerta. Tässä on puita, kukkia ja puro Seitsemäs kerhokerta. Minä voitin! Kahdeksas kerhokerta. Onko se takki? Yhdeksäs kerhokerta. Miksi kerho loppuu? KERHOTOIMINNAN ARVIOINNISSA KÄYTETYT MENETELMÄT Osallistuva havainnointi Lasten palautteet...38

4 8 OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS POHDINTA Ryhmän ohjaajana toimiminen Sosiaalialan ammattilaisena...44 LÄHTEET...47 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3

5 1 JOHDANTO Venäjänkielinen väestönosa Suomessa kasvaa. Väestörekisterikeskuksen tilastojen mukaan vuodenvaihteessa Suomessa asui äidinkieleltään venäjänkielistä henkilöä, joista alle 14-vuotiaita lapsia ja nuoria oli Rädyn (2002, ) mukaan äidinkielen hallinta on perusta uuden kielen oppimiselle. Parhaiten valtakielen oppivat lapset, jotka osaavat hyvin omaa äidinkieltä. Äidinkielen kehittämisen päämääränä on tasapainoinen yksilö, jolla on vahva itsetunto ja joka hyväksyy oman identiteettinsä ja vanhempiensa taustan. Mielestäni suomalaisissa päiväkodeissa venäjäkielisten lasten äidinkieltä ei tueta tarpeeksi. Joissakin päiväkodeissa lasten apuna käytetään venäjänkielisiä avustajia, jossakin venäjänkieliset lastentarhanopettajat kiertävät viikon aikana useissa päiväkodeissa. Tällä tavalla venäjänkielisten lasten äidinkielen tukeminen jää vähäiseksi eikä ole mahdollista luoda hyvää ja turvallista lapsi aikuissuhdetta. Suomalais-venäläisissä päiväkodeissa tilanne on parempi. Niissä opetus tapahtuu sekä suomen että venäjän kielellä. Suomalais-venäläisiä päiväkoteja on vähän, eikä edes kaikilla pääkaupunkiseudun alueilla niitä ole, pienemmistä paikkakunnista puhumattakaan. Suuri osa venäjänkielisistä lapsista on oman asuinalueen kunnallisessa päivähoidossa. Olisikin löydettävä uusia toimintatapoja venäjänkielisten lasten äidinkielen tukemiseksi. Omakielisten kerhojen pitäminen lasten äidinkielellä on yksi tapa tukea näiden lasten äidinkielen säilymistä ja kehittymistä ja auttaa heitä myös kohti kaksikielisyyttä. Eräässä vantaalaisessa päiväkodissa produktiona toteutettu opinnäytetyöni on pieni, mutta tärkeä askel, kun etsitään keinoja lapsen kaksikieliseksi kasvun tukemiseen.

6 Kerhon toiminnan suunnittelun ja ryhmän ohjaamisen myötä myös ammatillinen osaamiseni sosionomina kehittyi ja sain lisää valmiuksia toimia kasvatustyössä päiväkodissa. Lasten venäjänkielen tukeminen koskee minua myös henkilökohtaisesti: kaksi lastani (toinen päiväkoti-ikäinen ja toinen koululainen) ovat kehittymässä kaksikielisiksi.

7 7 2 LAPSEN KAKSIKIELISYYDEN KEHITTYMINEN 2.1 Äidinkieli ja sen kehityksen tukeminen Äidinkieli on se kieli, jonka ihminen on oppinut ensiksi ja johon hän samastaa itsensä. Äidinkieli on juuremme, äidinkieli on avain itseemme. (Skutnabb Kangas 1988, 38, 51.) Äidinkieli on tunnekieli. Omat ajatukset ja tunteet osataan ilmaista täsmällisimmin omalla äidinkielellä. Äidinkielellä tunnistamme helpommin puhujan tavoittelemat sävyt: huumorin, ironian tai muodollisuuden. Äidinkielellä pystyy parhaiten nauttimaan lukemisesta tai teatterista. Äidinkieli on tiedon, ajattelun ja luovuuden kieli. Samalla se on myös side omiin juuriin yhdysside vanhempiin, isovanhempiin, kotimaahaan ja kulttuuriin. (Räty 2002, 154.) Oman kulttuurin tuntemus kohottaa itsetuntoa ja auttaa myös paremmin ymmärtämään toisia kulttuureja ja ajattelutapoja. (Marttinen & Tuomarila 1996, 30.) Äidinkieli on edellytys syvällisiin elämyksiin ja rikkaisiin kokemuksiin. Se on niin ikään merkityksellinen minäkuvan ja identiteetin kehittymisen kannalta. Hyvä äidinkielen taito lisää lapsen itsekunnioitusta ja on kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen väline. Sosiaalinen kanssakäyminen helpottuu, kun lapsi osaa ilmaista itseään ja jäsentää ajatuksiaan omalla tunne- ja ajattelukielellään. Äidinkielen taito on sidoksissa myös lapsen myöhempään koulumenestykseen ja onnistumiseen aikuiselämässä. (Marttinen & Tuomarila 1996, 30.) Kielen avulla luomme yhteyden, ilmaisemme itseämme, kuvailemme ja kerromme, puhumme siitä, mikä on tässä ja nyt, mikä oli silloin ja sen jälkeen. Voimme järjestellä ja ohjailla omaa ja muiden tekemistä ja ajattelua. Voimme hankkia itsellemme tietoa, pohdiskella ideoita ja käsityksiä. (Naucler; Welin & Ögren 1996, 23.) Ensimmäisen polven maahanmuuttajat säilyttävät useimmiten hyvin äidinkielensä, mutta heidän lapsensa tarvitsevat järjestelmällistä tukea oman äidinkielen säilyttämiseksi. On tärkeä, että vanhemmat käyttävät johdonmukaisesti lastensa kanssa omaa äidinkieltään eivätkä esim. sekoita eri kieliä. Joidenkin maahanmuuttajavanhempien on vaikea ymmärtää, miten tärkeä on opettaa ja puhua lapsille omaa kieltä. Heillä ei ehkä ole voimia tai taitoa opettaa lapselle

8 8 äidinkieltä suomenkielisessä ympäristössä. Onkin hyvä, jos neuvolan, päiväkodin tai koulun työntekijät tukevat ja kannustavat perhettä oman kielen käytössä. (Räty 2002, 155.) Vanhempien ei tulisi koskaan unohtaa sitä, että he ovat itse äidinkielensä asiantuntijoita, ja näin ollen heillä on paljon annettavaa pienelle lapselle. Lapsi oppii suurimman osan kielestään keskustellessaan vanhempiensa, sisarusten ja muiden hänelle tärkeiden henkilöiden kanssa. (Arnberg 1987, 111.) Natasha Petrellin (2007, 18) mukaan lasten vanhemmat pitääkin saada ymmärtämään oman äidinkielen tukemisen tärkeys ja yhdessä miettiä, miten sekä äidinkielen että suomen kielen oppimisesta pidetään huolta. On tapauksia, joissa vanhemmat kiinnittävät huomiota vain suomen oppimiseen eivätkä ymmärrä oman äidinkielen tärkeyttä. Jotta lapsi aidosti oppisi toista kieltä, täytyy kuitenkin oman äidinkielen olla vahva. Äidinkielen kehittämisen päämääränä on tasapainoinen yksilö, jolla on vahva itsetunto ja joka hyväksyy oman identiteettinsä ja vanhempiensa taustan. (Räty 2002, 155.) Äidinkielen hallinta on myös perusta uuden kielen oppimiselle. Parhaiten valtakielen oppivat lapset, jotka osaavat hyvin omaa äidinkieltään. Enemmistökielinen opetus ei yksistään riitä turvaamaan lasten enemmistökielen hallintaa, vaan tarvitaan myös äidinkielistä tukea ja ohjausta. (Räty 2002, 156.) Kieli on tärkeä kaikessa oppimisessa; tiedot hankitaan ja varastoidaan muistiin kielen välityksellä. Kieli lisää ajattelunnopeutta. Hyvin äidinkieltään osaavat lapset ovat omaksuneet myös useita vieraita kieliä ja he menestyvät opinnoissa. (Monitori 2007, 23.) 2.2 Kaksikielisyys Hassisen (2005) mukaan kaksikielinen ihminen on henkilö, joka on omaksunut kaksi kieltä kasvu- tai asumisympäristössään ja käyttää kieliään päivittäin lähes äidinkielen tasolla. Kaksikielisyys on sitä, että ihminen pystyy aktiivisesti puhu-

9 9 maan, ymmärtämään ja ajattelemaan kahdella kielellä ja automaattisesti vaihtamaan niitä, vaikka samantasoista osaamista molemmissa kielissä ei olekaan saavutettu. (Hassinen 2005, 9, 21.) Skutnabb-Kangas (1988) määrittelee kaksikielisyyden seuraavasti: Kaksikielinen on ihminen, joka on oppinut kaksi kieltä perheessä syntyperäisiltä puhujilta ja on käyttänyt kahta kieltä rinnakkain kommunikaation välineinä alusti asti. (Skutnabb-Kangas 1988, 63.) Kaksikieliset lapset oppivat kielensä kahdella eri tavalla. Kielet opitaan joko samanaikaisesti, jolloin oppiminen alkaa melkein välittömästi syntymän jälkeen, tai ne opitaan peräkkäin. Jos lapselle aletaan opettaa kahta kieltä ennen kolmen vuoden ikää, puhutaan kahden kielen oppimisesta samanaikaisesti. Kaksikieliseksi voidaan kehittyä, vaikka molempia kieliä ei opittaisikaan heti syntymästä lähtien. Kahden kielen oppiminen on enemmänkin riippuvainen siitä, kuinka suopeasti lapsen ympäristö suhtautuu kahden kielen oppimiseen ja molempien kielten jatkuvaan käyttöön. (Arnberg 1987, 65.) Perheissä, joissa molemmat vanhemmat käyttävät vähemmistökieltä, lapset saavuttavat kaksikielisyytensä oppimalla kieli kerrallaan. He kuulevat vähemmistökieltä kotonaan ja oppivat toisen kielensä (yleensä enemmistökielen) myöhemmin esim. hoitopaikassaan tai kun he alkavat leikkiä muiden lasten kanssa kodin ulkopuolella. Kun lapsi oppii yhden kielen kerrallaan, hänen ympäristössään on yleensä puhuttu vain tätä kieltä siihen asti, kun hän on noin kolmivuotias. Lapset voivat myös joutua oppimaan uuden kielen opittuaan jo puhumaan äidinkieltään, kun perhe muuttaa asumaan vieraaseen maahaan. (Arnberg 1987, ) Lapsi oppii äidinkielensä elävässä vuorovaikutuksessa, ensin tunnetasolla ja vasta myöhemmin älyllisenä toimintana. Toista kieltä opetetaan usein juuri päinvastaisessa järjestyksessä, ensin älyllisenä ja vain harvoin emootiotasolla, jolloin uusi kieli saattaa olla sujuvaa, mutta sisällöllisesti tyhjää. Kaksikielisen opetuksen avulla, jossa lasta ei hukuteta vieraaseen kieleen, on mahdollista saavuttaa kummassakin kielessä tasapainoinen kaksikielisyys. (Marttinen & Tuomarila 1996, ) Koppisen, Lyytisen ja Rasku-Puttosen (1989) mukaan toisen kielen oppimista edistävät seuraavat kieliympäristöön liittyvät seikat: lap-

10 10 sen äidinkieli on valtakieltä ja /tai lapsen äidinkielellä on korkea status, lapsen vanhemmilla on suhteellisen korkea sosio- ekonominen asema, lapsen vanhemmat (ja lapsi) ovat vapaaehtoisesti valinneet kaksikielisen ympäristön ja lapsen äidinkielen oppimista tuetaan systemaattisesti: hän saa jatkuvasti opetusta myös omalla äidinkielellään. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen 1989, 88.) Kasvaessaan kaksi- tai monikieliseksi ja -kulttuuriseksi lapsi joutuu suorittamaan valintaa kielen ja kulttuurin välillä. Se, näkeekö yhteiskunta kaksi- tai monikielisyyden ja -kulttuurisuuden rikkautena vai ongelmana, vaikuttaa voimakkaasti lapsen identiteetin kehittymiseen sekä siihen, voiko hänelle kehittyä ehyt kaksoisidentiteetti ja toteutuuko kaksi- tai monikielisyys toivotulla tavalla. Todellisen kaksoisidentiteetin voi katsoa onnistuneen vasta silloin, kun lapsi voi aikuisena olla osallinen ja tuntea toimivansa pätevästi molemmissa kielissään ja kulttuureissaan. (Marttinen & Tuomarila 1996, 32.) Hilma Bukarevan (2007) mukaan kielen kehittymiselle on äärimmäisen tärkeä se, että kieli ei ole lapselle vain oppiaine vaan väline, jonka avulla hän voi kokea iloa, saada osakseen tunnustusta muilta, ratkaista tärkeitä tehtäviä. Olisi ihanteellista, jos lapsen koko ympäristö tukisi häntä käyttämään molempia kieliään. Tärkeä on osoittaa arvostusta lapsen kieltä ja kulttuuria kohtaan. (Monitori 2007, 23.)

11 11 3 MONIKULTTUURINEN VARHAISKASVATUS Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien vastavuoroisuutta ja tasavertaista rinnakkaiseloa. Monikulttuuriset lapset ja perheet puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Monikulttuurinen varhaiskasvatus tukee monikulttuurista lasta ja lapsen perhettä kasvamaan kahden kulttuurin kansalaisiksi, tukee monikulttuurisen lapsen kasvua kaksikieliseksi, sekä vahvistaa kaikkien lasten kasvua erilaisuuden kunnioittamiseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. (Varttua 2009). Monikulttuurisuus on osa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen päivittäistä arkea. Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on lapsia, perheitä ja työntekijöitä monista eri kulttuureista ja kuntien järjestämässä päivähoidossa puhutaan suomen ja ruotsin lisäksi yli 70 eri kieltä. Maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalinen hyvinvointi sekä kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan, kieleen, ja kulttuuriin ovat siten yksi varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen tärkeä tehtävä. (Järvi 2007, 7.) 3.1 Maahanmuuttajataustaisten lasten kaksikielisyyden tukeminen päivähoidossa Päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti päivähoidon tulee yleinen kulttuuriperinne huomioon ottaen edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta. Uskonnollisen kasvatuksen tukemisessa on kunnioitettava lapsen vanhempien tai holhoojan vakaumusta. (Laki lasten päivähoidosta 1973, 1.luku.) Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada

12 12 vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. (Suomen perustuslaki 1999, 2. luku.) Hassisen (2005, 143) mukaan pienen lapsen kehityksen tärkein vaikuttaja on lähiympäristö: koti ja perhe. Päivähoito puolestaan tarjoaa toisenlaista tukea lapsen kehitykseen, kun lapsi pääsee oppimaan sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa leikin ja toiminnan avulla. Päivähoidon tavoitteena on lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetin vahvistaminen siten, että otetaan huomioon sekä lapsen yksilölliset että yhteiskunnan tarpeet. Päivähoidon tärkeä tehtävä on myös maahanmuuttajalasten kotoutuminen. Yhteiskunnan hyvinvointi riippuu siitä, miten hyvin maahanmuuttajat kotoutetaan Suomeen. Toimivan kaksikielisyyden mahdollistaminen on kotoutumisprosessin avainasioita. Vanhempia kannustetaan tukemaan kaikkein keinoin kotona äidinkieltä. Päivähoidon tehtävänä katsotaan olevan lapsen suomen kielen taidon kehittäminen ja siten toimivan kaksikielisyyden saavuttaminen. Varhaiskasvatussuunnitelman linjaus on, että vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Varhaiskasvatuksessa lasta rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltään. Vanhempien ja lapsen äidinkielisen kasvuympäristön tietoa ja osaamista hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan oman äidinkielen tukemisessa myös varhaiskasvatuksessa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2009.) Kielivähemmistöihin kuuluvilla perheillä on kuitenkin hyvin erilaiset elämäntilanteet ja mahdollisuudet turvata lapsensa äidinkielen taito. Siksi päivähoidon tehtävänä on tukea ja motivoida vanhempia ylläpitämään ja kohentamaan lapsen äidinkielen taitoa. (Marttinen & Tuomarila 1996, 31.) Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Tarja Kahiluoton mukaan pääkaupunkiseudulla puhutaan noin 80 kieltä. Palvelujärjestelmämme ei pysty kaikille antamaan tukea omalla äidinkielellä, sillä ei voida olettaa, että jokaiseen kieleen löytyisi pätevä opettaja. Lapsen vanhemmat pitääkin saada ymmärtämään oman äidinkielen tukemisen tärkeys ja yhdessä miettiä, miten sekä äidinkielen että suomen tai ruotsin oppimisesta pidetään huolta. On tapauksia, joissa van-

13 13 hemmat kiinnittävät huomiota vain suomen tai ruotsin oppimiseen eivätkä ymmärrä oman äidinkielen tärkeyttä. Jotta lapsi aidosti oppisi toista kieltä, täytyy kuitenkin oman äidinkielen olla vahva. Pitää myös miettiä voidaanko päivähoidossa tukea jotenkin myös äidinkieltä, jos päivähoidossa sattuu olemaan senkielisiä työntekijöitä tai onko etnisiä järjestöjä, jotka voisivat olla mukana äidinkielen tukemisessa. (Petrell 2007.) Päivähoitoon tulisi tavoitteellisesti palkata monikielistä ja -kulttuurista hoito- ja kasvatushenkilöstöä. Tämä tukee lapsen oman äidinkielen ja identiteetin kehittymistä. Toiminta tulee järjestä siten, että lapsi voi ja saa puhua omaa äidinkieltään muulloinkin kuin vain sitä varten suunnitteluissa äidinkielen tuokioissa. Muista kulttuureista tulleet henkilökunnan edustajat toimivat osaltaan myös kulttuuritulkkeina muun henkilöstön ja vanhempien välillä. (Järvi 2007, 12.) Oman äidinkielen opettajat voivat toimia siltana päivähoidon ja lapsen vanhemman välillä, koska he yleensä tuntevat riittävästi molempia kulttuureja. (Marttinen & Tuomarila 1996, 31.) Lasten, heidän perheidensä ja monikielisten ja -kulttuuristen työntekijöiden kulttuurien tulee näkyä ja kuulua päiväkodin arkipäivässä eri kielinä, tapoina, tavaroina, lauluina, makuina ja tarinoina. Monikulttuurisessa päiväkodissa on useita erilaisia tapoja toteuttaa toimintaa ja käsitellä aihekokonaisuuksia. Jotta lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin tukeminen konkretisoituisi päiväkodissa, pitää myös vanhemmat saada mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vanhempia voi pyytää päiväkotiin kertomaan omasta kulttuuristaan ja sen tavoista sekä lapsille että henkilökunnalle. Erilaiset juhlat, tapahtumat ja teemapäivät tarjoavat mahdollisuuden eri kulttuurien esittelyyn. Vanhemmille voi myös tarjota mahdollisuutta käyttää päiväkodin tiloja erilaisten kerhojen ja vanhempaintoimikuntien perustamiseen ja käyttöön. Lapsen oman äidinkielen opettaminen voi tapahtua yhteistyössä lähikoulun kanssa niin, että lapset osallistuvat koululla järjestettävään kotikielen opettamiseen. (Järvi 2007, )

14 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen tukeminen päivähoidossa Kielen kehityksen tukeminen on yksi keskeisimmistä varhaiskasvatuksen osaalueista. Vahvimmin juuri kielen kautta kasvava lapsi vähitellen omaksuu tunteidensa ilmaisun, ajattelunsa kiteyttämisen ja keinot olla yhteydessä muiden kanssa. Kieli kantaa aikaisempien sukupolvien elämänkokemusta. Ihminen syntyy ensin bioloogisesti ja sitten kulttuurisesti. Kieli luo siteen yhteisöön, ja samalla kielen ja ilmaisun puutteet voivat olla keskeinen osatekijä syrjäytymisessä. Suomen muuttuessa nopeasti monikulttuurisemmaksi on opittava tukemaan maahan muuttaneiden uusien asukkaiden kielen omaksumista. Maahanmuuttajille suomen kieli on avain yhteiskuntaan sisään pääsemiselle. (Vantaan kaupunki, Varhaiskasvatus 2007, 3.) Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea toisena kielenään luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Toisella kielellä tarkoitetaan kieltä, jota opitaan kohdekielisessä ympäristössä, mutta se ei ole puhujan äidinkieli. Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen keskeisenä tehtävänä varhaiskasvatuksessa on kehittää kokonaisvaltaisesti lapsen suomen kielen taitoa ja kielellistä tietoisuutta niin, että hän pystyy ilmaisemaan itseään, ymmärtää ja tulee ymmärretyksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. S2 opetus tukee kaksikielistä identiteettiä ja yhdessä äidinkielen kehittymisen kanssa vahvistaa lapsen toiminnallista kaksikielisyyttä. (Helsingin kaupungin päivähoidon suomi toisena kielenä (S2)- suunnitelma 2005, 4, 9.) Kielellisen tietoisuuden tavoitteena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Kielellinen tietoisuus kehittyy loruilemalla, riimittelemällä, kielellä leikkimällä ja tutustumalla kirjoitettuun kielimuotoon. Kuuntelemalla ympäristönsä puhetta lapsi oppii käyttämään kieltä monenlaisissa tarkoituksissa ja tehtävissä. Kielellisen tietoisuuden kehittymistä tuetaan keskustelemalla lapsen kanssa, kuvia katselemalla ja keskustelemalla niistä, lukemalla lapselle ja käsittelemällä luettua yhdessä lapsen kanssa ja hänen ehdoillaan. (Helsingin kaupungin päivähoidon suomi toisena kielenä (S2) suunnitelma 2005, 9.)

15 15 S2 opettajan tehtävänä on herättää lapsen kiinnostus suomen kieltä kohtaan ja tukea lapsen kielen oppimista erilaisten opetusmenetelmien avulla. Kielen oppimisen lähtökohtana ovat lapselle luontaiset, läheiset ja mielenkiintoiset asiat. Oppimisympäristön tulee tukea lapsen kielen oppimista. Suomen kielen opettamisella tuetaan monikielisen ja -kulttuurisen lapsen integroitumista vertaisryhmään täysivaltaiseksi jäseneksi. Valmius ja rohkeus käyttää suomen kieltä eri tilanteissa ja eri ihmisten seurassa antaa lapselle itseluottamusta ja saa hänet tuntemaan itsensä kykeneväksi toimimaan ryhmässä. (Jauhola; Bisi; Järvi & Rusama 2007, 29.) Hassisen (2005) mielestä päivähoidolla pystytään vaikuttamaan monikielisen lapsen kehitykseen tukemalla suomen kielen ja kulttuurin omaksumista, antamalla mahdollisuuden äidinkielen oppimiseen, rakentamalla yhteistyötä vanhempien kanssa ja auttamalla perhettä kotoutumisessa. (Hassinen 2005, 146.)

16 16 4 OPINNÄYTETYÖN SUUNNITTELU 4.1 Opinnäytetyön idea ja käynnistyminen Opinnäytetyöni idea syntyi keväällä Olin harjoittelujaksolla eräässä vantaalaisessa päiväkodissa, jossa somalialainen kieliavustaja piti somalialaisille päiväkotilapsille äidinkielen kerhoa. Seuratessani kerhoa muutaman kerran minulle syntyi idea opinnäytetyöni aiheesta. Koska äidinkieleni on venäjä, päätin hyödyntää sitä pitämällä äidinkielen kerhoa venäjänkielisille lapsille eräässä toisessa päiväkodissa Vantaalla. Syksyn 2008 harjoittelupaikka oli varattu minulle jo syksyllä 2007 eräästä Vantaan kaupungin päiväkodista. Otin yhteyttä tämän päiväkodin esimieheen, joka oli lupautunut myös harjoitteluohjaajaksi. Kerroin hänelle aikomuksistani opinnäytetyöni suhteen ja keskustelimme mahdollisuudesta toteuttaa suunnitelmani harjoittelun aikana. Päiväkodin esimiehen mielestä minun ajatukseni äidinkielen kerhosta venäjänkielisille lapsille oli hyvä. Päiväkodin maahanmuuttajataustaisista lapsista melkein kaikki olivat venäjänkielisiä. Päiväkodin esimies kertoi minulle, että Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa on käynnistymässä projekti, jonka nimi on Innostu kielestä. Esimiehen mukaan opinnäytetyöni aihe, venäjänkielisten lasten oman äidin kielen tukeminen, liittyi tämän projektin tavoitteisiin. Keväällä 2008 Vantaalla käynnistynyt Innostu kielestä -projekti kesti kevääseen Kehittämisen välineenä oli painopisteajattelu ja painopistealueena oli kielellisen kehityksen tukeminen päivähoidossa. (Vantaan kaupunki, Varhaiskasvatus 2007, 4, 6.) Projektilla oli kaksi tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli henkilökunnan osaamisen lisääminen eri kieli- ja kulttuuritaustaisten suomi toisena kielenä -opetuksessa ja lasten oman äidinkielen kehityksen tukemisessa. Toisena tavoitteena oli yhteistyön kautta lisätä vanhempien tietoisuutta ja roolia lasten kielen kehityksen turvaamisessa, huomioiden erityisesti eri kieli- ja kulttuuritaustaiset vanhemmat, jotka ovat avainasemassa lastensa äidinkielen oppimisessa. (Vantaan kaupunki, Varhaiskasvatus 2007, 11.)

17 17 Päiväkodin esimies kertoi keskustelussamme, että päiväkodissa aiotaan suunnitella ja pitää venäjänkielisille lapsille suomen kielen (S2) kerhoa, joka liittyi myös Innostu kielestä -projektiin. Projektin taustalla on se tosiasia, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osuuden kasvaminen suomalaisessa yhteiskunnassa ja päivähoidossa on asettanut uusia haasteita myös varhaiskasvatukselle. Kielen omaksumisen periaatteet ovat luonnollisesti samat äidinkielestä riippumatta. Niinpä kielellisen kehityksen tukemisen projektissa samalla viedään eteenpäin suomi toisena kielenä -opetusta. On myös perehdyttävä työmenetelmiin, joilla voidaan tukea erikielisten lasten oman äidinkielen omaksumista. Tämän kysymyksen käytännön toteutus on toistaiseksi jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Tavoitteena on hyvän kaksikielisyyden saavuttaminen. Myös valtaväestön lapset hyötyvät joutuessaan kohtaamaan muita kieliä käyttäviä lapsia jo varhain. Innostu kielestä painopistetyöskentelyssä hyödynnettiin laajasti Moniku-hankkeen materiaaleja. (Vantaan kaupunki, Varhaiskasvatus 2007, 11.) Päiväkodin esimies hyväksyi opinnäytetyöni tekemisen päiväkodissa ja me allekirjoitimme opinnäyteyhteistyösopimuksen. 4.2 Moniku-hanke Pääkaupunkiseudun sosiaalialan SOCCAssa toimi vuosina Moniku -hanke eli Sosiaalinen vahvistaminen pääkaupunkiseudun monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa. Hanke yhdisti pääkaupunkiseudun kunnat Espoon, Helsingin, Kauniaisen ja Vantaan seudulliseen yhteistyöhön, jonka päätavoitteena oli pääkaupunkiseudun monikulttuurisen varhaiskasvatuksen toimintamallin laatiminen sekä yhteisten käsitteiden muodostaminen. (Järvi 2007, 3.) Moniku -hankkeen tavoitteena oli tuottaa pääkaupunkiseudun kunnille yhteinen strateginen toimintamalli sekä yhteiset käsitteet monikulttuurisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Toimintamalliin kuluvat:

18 18 kuntien monikulttuuristen varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisen ja toteuttamisen suuntaviivat kasvatuskumppanuus ja lapsen oman äidinkielen tukeminen lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen vahvistamisen edistäminen erityisesti suomi toisena kielenä opettamista systematisoimalla varhaiskasvatushenkilöstön monikulttuurisen tietämyksen, osaamisen ja ammattitaidon vahvistaminen (Järvi 2007, 7.) Monikulttuurisen ladullisen varhaiskasvatuksen näkökulmasta päivähoidon henkilöstön monikulttuuriset yhteistyötaidot ja erilaisten kulttuurien ymmärtäminen ovat tulleet tärkeäksi osaksi ammatillista osaamista. MONIKU -hankkeessa korostetaan henkilöstön kouluttamisen ja kulttuuritietoisuuden lisäämisen tärkeyttä. Sen kautta pyritään kulttuurisen osaamisen vahvistamiseen. Kulttuurikompetenssin lisääntyessä oletusten sijaan saadaan tosiasioihin pohjautuvaa tietoa. Tämän tiedon avulla osataan toimia tarkoituksenmukaisella tavalla yhteistyössä perheen kanssa. Sosiaalinen vahvistaminen monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa tarkoittaa, että vanhemmilla on mahdollisuus osallistua yhteistyöhön, henkilöstö toimii kumppanina vanhempien kasvatustyön tukena ja opettaa lapselle suomen kieltä ja kulttuuria. Näin lapsen identiteetti vahvistuu ja hän kykenee liittymään vertaisryhmään täysivaltaisena jäsenenä. (Moniku 2009.) 4.3 Opinnäytetyö aikajanana Ensimmäiseen palaveriin kokoonnuimme Kokoukseen osallistuivat päiväkodin johtaja, S2 kerhon opettaja ja minä. Ensimmäisessä palaverissa keskustelimme S2-kerhon opettajan kanssa yleisistä kerhoihin liittyvistä asioista: milloin pidetään kerhot, kuinka monta kertaa, minkä ikäiset lapset osallistuvat kerhoon. Sovimme myös seuraavasta palaverista Seuraava palaveri pidettiin niin kuin oli sovittu Siihen osallistuivat samat henkilöt. S2-kerhon opettaja ehdotti, että äidinkielen- ja S2-kerhoilla olisivat samanlaiset aiheet. Tällä tavalla äidinkieli tukisi lasten suomenkielistä sanavarastoa. Palaverissa sovimme, että äidinkielen kerho alkaa syksyllä harjoitteluni aikana ja kestää kaksi kuukautta. Päiväkodin esimies lupasi antaa minulle ensimmäisellä harjoitteluviikolla venäjänkielisten lasten ja heidän päiväkotiryh-

19 19 mänsä nimet anoin lupaa Korso Asolan alueen varhaiskasvatuspäälliköltä opinnäytetyöni toteuttamiseen ja sain häneltä myönteisen vastauksen. Harjoittelujakso alkoi Ensimmäisellä viikolla saatuani tietoa äidinkielen kerhoon osallistuvista lapsista (nimet, ryhmät ja ikä) aloitin kerhon järjestämisen. Yhteistyössä lasten ryhmien kasvattajien ja S2-opettajan kanssa valitsimme kerholle viikonpäivän ja ajan. Tämän jälkeen suunnittelin kerhokertojen toimintaa. Suunnitelmani mukaan kerhokertoja oli yhdeksän. Suunnittelin pitäväni niitä kerran viikossa iltapäivisin. Ensimmäisen kerhokerran pidin OPINNÄYTETYÖN YHTEISTYÖKUMPPANIT Opinnäytetyön tekemisessä yhteistyökumppaneita olivat lapset, lasten vanhemmat, toimintayksikön esimies ja lapsiryhmien henkilökunta. Myös Korso- Asolan alueen varhaiskasvatuspäällikkö kuuluu yhteistyökumppaneihin, koska hän antoi luvan opinnäytetyöni toteuttamiseen. Päivähoitoyksikön esimiehen kanssa keskustelimme venäjänkielisen kerhon pitämisen mahdollisuudesta. Hän oli todella kiinnostunut kerhon toteuttamisesta. Opinnäytetyöni alkuvaiheessa esimies osallistui palaveriin, jossa suunnittelimme S2-opettajan kanssa kerhokertojen aiheet. Sain esimieheltä venäjänkielisten lasten nimet. Pidin kerhokertoja harjoittelun aikana ja välillä pohdimme kerhokerroista nousevia asioita esimiehen kanssa. Nämä keskustelut tukivat opinnäytetyöni toteuttamista. Kerholaisten päiväkotiryhmien henkilökunta oli yhteistyökumppani siinä mielessä, että he huolehtivat siitä, että lapset pääsivät kerhoon sovittuna aikana (esim. syövät omassa ryhmässään välipalan ajoissa). Jos hakiessani lapsia, jotkut heistä eivät olleet vielä valmiita lähtemään, ryhmän aikuinen toi heidät kerhoon myöhemmin. Sovimme lapsiryhmien aikuisten kanssa käytännöllisistä asioista, esim. siitä, että autan lapsia pukemisessa ja saatan heidät ulos (jos ryhmä ul-

20 20 koilee). Henkilökunnan luvalla lainasin ryhmistä kerhotoimintaa varten tarvittavia esineitä (esim. kuvakortteja ja värikyniä). Lasten kanssa olin yhteistyössä siitä kuin hain heitä kerhoon siihen saakka kun luovutin heidät ryhmänsä kasvattajille. Kerholaisten vanhempien kanssa olin yhteistyössä niin, että ilmoitin heille kerhosta. Jotkut vanhemmat olivat yhteydessä minuun puhelimitse. Eräs perhe oli lomalla siihen aikaan, kun kerho alkoi. Äiti soitti minulle heidän palattuaan lomalta ja pyysi lupaa lapsensa osallistumiseen Äidinkielen kerhoon. Joskus tapasin vanhempia tuodessani lapset ryhmiin ja sain heiltä kiitoksia ja kannustusta kerhon pitämiseen. Viimeisen kerhokerran jälkeen lasten haun yhteydessä vanhemmat kiittivät minua kerhosta. 6 VENÄJÄNKIELINEN KERHO LASTEN ÄIDINKIELEN KEHITYKSEN TUKENA 6.1 Äidinkielen kerhon lähtökohta Suunnittelin ja pidin syksyllä 2008 äidinkielen kerhon venäjänkielisille lapsille. Kerhokertoja oli yhdeksän. Venäjänkielisiä lapsia päiväkodissa oli seitsemän, iältään kolmesta kuuteen ja he olivat kolmesta eri ryhmästä. Kerhoon osallistuivat Hanna 6v, Kirill 6v, Mikko 5v, Anna 5v, Irina 4v, Tiina 3v ja Maija 3v. Kerhoon osallistuneiden lasten nimet on muutettu. Osa lapsista oli tuttuja toisilleen jo ennen Äidinkielen kerhon alkamista. Kolmevuotiaat Tiina ja Maija sekä neljävuotias Irina olivat samasta pienempien lapsiryhmästä. Esikoululaiset Hanna ja Kirill sekä viisivuotias Mikko olivat samasta isompien lapsiryhmästä. Vaikka Anna yksin omasta lapsiryhmästään osallistui kerhoon, Hanna, Kirill ja Mikko olivat hänelle tuttuja ulkoilun kautta. Kerholaisia yhdisti se, että kaikilla oli venäjä äidinkielenä. Kaikkien kerholaisten äidinkielen osaaminen oli ikänsä mukaista, paitsi Irinan puhe oli epäselvää ja ymmärtämisessä oli vaikeuksia. Isommat lapset Hanna ja Kirill olivat hiljaisempia ja rauhallisempia. He keskittyivät toimintaan hyvin. Tiina, Maija, Irina, Anna ja Mikko olivat puheliaampia ja vilkkaampia.

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Työyhteisötehtävä 3, laaja-alainen oppimiskokonaisuus Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Lähtökohdat: Vanhempainillassa tuli vanhemmilta toiveita ulkoilusta, vuorovaikutussuhteista

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2 Keskustan päiväkodin esittely: Osoite: Kaivokatu 9, 21100 Naantali ( Kaivonkulma) Puh: (02) 434 5245 Mannerheiminkatu 14, 21100 Naantali ( Raatihuone,

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

Määrlahden päiväkodin VASU

Määrlahden päiväkodin VASU Määrlahden päiväkodin VASU Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Tämä suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. VASUSSAMME

Lisätiedot

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus?

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? EDUCA 2010-tapahtuma, Messukeskus 29.1.2010 Irma Marttila maahanmuuttotyön asiantuntija, päivähoito Helsingin kaupunki 1 Näistä asioista

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Hembackan päiväkoti 1 Hembackan päiväkoti on Loviisan Liljendalissa sijaitseva päiväkoti. Päiväkodissa on kaksi osastoa, 12 paikan pienten puoli 1-3-vuotiaille ja 20 paikan isojen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Me Ikurin päiväkodissa toteutamme varhaiskasvatusta ja esiopetusta pienryhmissä leikkien, liikkuen ja tutkien. Toimintamme yksi keskeisimmistä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päiväkoti Lokki Joonatan on pieni kahden ryhmän idyllinen ja kodikas päiväkoti Lokalahden keskustassa, kirkkoa vastapäätä. Päiväkotimme toimii kahdessa rakennuksessa. Vanha puoli

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämä on Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU. Se perustuu Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsen oma vasu laaditaan yhdessä

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot