VENÄJÄNKIELISTEN LASTEN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN PÄIVÄKODISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VENÄJÄNKIELISTEN LASTEN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN PÄIVÄKODISSA"

Transkriptio

1 VENÄJÄNKIELISTEN LASTEN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN PÄIVÄKODISSA Äidinkielen kerho Nina Holmström Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + Lastentarhanopettajan kelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Nina Holmström. Venäjänkielisten lasten äidinkielen tukeminen päiväkodissa. Äidinkielen kerho. Helsinki, kevät 2009, 48s, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus Tämä opinnäytetyö on produktio, joka toteutettiin eräässä Vantaan kaupungin päiväkodissa. Produktion tavoitteena oli kehittää kerhotoimintaa, joka tukisi venäjänkielisten lasten äidinkielen säilymistä ja kehitystä. Produktion tuotoksena oli Äidinkielen kerho, jota toteutettiin viikoittain yhdeksän kertaa syksyllä Kerhoon osallistuivat kolme kuusivuotiaat venäjänkieliset lapset. Opinnäytetyössä kuvataan Äidinkielen kerhon suunnittelua, toteuttamista ja arviointia. Kerhokertojen arvioinnissa käytettiin osallistuvaa havainnointia ja palautetta lapsilta. Keinona äidinkielen tukemisessa käytettiin venäjänkielisiä leikkejä, pelejä ja satuja. Myös vuorovaikutus lasten kanssa oli lasten äidinkielen tukemista. Äidinkielen kerhokerrat koostuivat alkupiiristä, muutamasta toimintatuokiosta ja loppulaulusta. Jokaisella kerhokerralla oli oma aihe. Kerhokerran jälkeen lapset arvioivat toimintaa värittämällä mielipidettään parhaiten kuvaavan kasvokuvan, hymynaaman. Produktion toteutuksessa yhteistyökumppaneita olivat venäjänkieliset lapset, heidän vanhempansa, toimintayksikön esimies, kerholaisten päiväkotiryhmien henkilökunta ja päivähoidon alueen varhaiskasvatuspäällikkö. Päiväkodin esimiehen kanssa käydyt keskustelut auttoivat opinnäytetyön etenemisessä. Lasten vanhempien myönteinen suhtautuminen Äidinkielen kerhoon mahdollisti produktion toteuttamisen. Äidinkielen kerhotoiminnassa tuotettu materiaali on kasvatusammattilaisten käytössä opinnäytetyön valmistumisen myötä. Esim. venäjänkieliset lastentarhanopettajat, lastenhoitajat ja kieliavustajat voivat käyttää sitä omassa työssään. Asiasanat: produktio, äidinkielen kerho, maahanmuuttajataustainen, lapset, päiväkoti

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSEN KAKSIKIELISYYDEN KEHITTYMINEN Äidinkieli ja sen kehityksen tukeminen Kaksikielisyys MONIKULTTUURINEN VARHAISKASVATUS Maahanmuuttajataustaisten lasten kaksikielisyyden tukeminen päivähoidossa Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen tukeminen päivähoidossa OPINNÄYTETYÖN SUUNNITTELU Opinnäytetyön idea ja käynnistyminen Moniku-hanke Opinnäytetyö aikajanana OPINNÄYTETYÖN YHTEISTYÖKUMPPANIT VENÄJÄNKIELINEN KERHO LASTEN ÄIDINKIELEN KEHITYKSEN TUKENA Äidinkielen kerhon lähtökohta Äidinkielen kerhokerrat Ensimmäinen kerhokerta. Pensseli on sininen Toinen kerhokerta. Minä rakastan äitiä Kolmas kerhokerta. Nyt juostaan, hypitään ja pysähdytään Neljäs kerhokerta. Neliö + kolmio = talo Viides kerhokerta. Mummoni tekemä täytekakku on paras Kuudes kerhokerta. Tässä on puita, kukkia ja puro Seitsemäs kerhokerta. Minä voitin! Kahdeksas kerhokerta. Onko se takki? Yhdeksäs kerhokerta. Miksi kerho loppuu? KERHOTOIMINNAN ARVIOINNISSA KÄYTETYT MENETELMÄT Osallistuva havainnointi Lasten palautteet...38

4 8 OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS POHDINTA Ryhmän ohjaajana toimiminen Sosiaalialan ammattilaisena...44 LÄHTEET...47 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3

5 1 JOHDANTO Venäjänkielinen väestönosa Suomessa kasvaa. Väestörekisterikeskuksen tilastojen mukaan vuodenvaihteessa Suomessa asui äidinkieleltään venäjänkielistä henkilöä, joista alle 14-vuotiaita lapsia ja nuoria oli Rädyn (2002, ) mukaan äidinkielen hallinta on perusta uuden kielen oppimiselle. Parhaiten valtakielen oppivat lapset, jotka osaavat hyvin omaa äidinkieltä. Äidinkielen kehittämisen päämääränä on tasapainoinen yksilö, jolla on vahva itsetunto ja joka hyväksyy oman identiteettinsä ja vanhempiensa taustan. Mielestäni suomalaisissa päiväkodeissa venäjäkielisten lasten äidinkieltä ei tueta tarpeeksi. Joissakin päiväkodeissa lasten apuna käytetään venäjänkielisiä avustajia, jossakin venäjänkieliset lastentarhanopettajat kiertävät viikon aikana useissa päiväkodeissa. Tällä tavalla venäjänkielisten lasten äidinkielen tukeminen jää vähäiseksi eikä ole mahdollista luoda hyvää ja turvallista lapsi aikuissuhdetta. Suomalais-venäläisissä päiväkodeissa tilanne on parempi. Niissä opetus tapahtuu sekä suomen että venäjän kielellä. Suomalais-venäläisiä päiväkoteja on vähän, eikä edes kaikilla pääkaupunkiseudun alueilla niitä ole, pienemmistä paikkakunnista puhumattakaan. Suuri osa venäjänkielisistä lapsista on oman asuinalueen kunnallisessa päivähoidossa. Olisikin löydettävä uusia toimintatapoja venäjänkielisten lasten äidinkielen tukemiseksi. Omakielisten kerhojen pitäminen lasten äidinkielellä on yksi tapa tukea näiden lasten äidinkielen säilymistä ja kehittymistä ja auttaa heitä myös kohti kaksikielisyyttä. Eräässä vantaalaisessa päiväkodissa produktiona toteutettu opinnäytetyöni on pieni, mutta tärkeä askel, kun etsitään keinoja lapsen kaksikieliseksi kasvun tukemiseen.

6 Kerhon toiminnan suunnittelun ja ryhmän ohjaamisen myötä myös ammatillinen osaamiseni sosionomina kehittyi ja sain lisää valmiuksia toimia kasvatustyössä päiväkodissa. Lasten venäjänkielen tukeminen koskee minua myös henkilökohtaisesti: kaksi lastani (toinen päiväkoti-ikäinen ja toinen koululainen) ovat kehittymässä kaksikielisiksi.

7 7 2 LAPSEN KAKSIKIELISYYDEN KEHITTYMINEN 2.1 Äidinkieli ja sen kehityksen tukeminen Äidinkieli on se kieli, jonka ihminen on oppinut ensiksi ja johon hän samastaa itsensä. Äidinkieli on juuremme, äidinkieli on avain itseemme. (Skutnabb Kangas 1988, 38, 51.) Äidinkieli on tunnekieli. Omat ajatukset ja tunteet osataan ilmaista täsmällisimmin omalla äidinkielellä. Äidinkielellä tunnistamme helpommin puhujan tavoittelemat sävyt: huumorin, ironian tai muodollisuuden. Äidinkielellä pystyy parhaiten nauttimaan lukemisesta tai teatterista. Äidinkieli on tiedon, ajattelun ja luovuuden kieli. Samalla se on myös side omiin juuriin yhdysside vanhempiin, isovanhempiin, kotimaahaan ja kulttuuriin. (Räty 2002, 154.) Oman kulttuurin tuntemus kohottaa itsetuntoa ja auttaa myös paremmin ymmärtämään toisia kulttuureja ja ajattelutapoja. (Marttinen & Tuomarila 1996, 30.) Äidinkieli on edellytys syvällisiin elämyksiin ja rikkaisiin kokemuksiin. Se on niin ikään merkityksellinen minäkuvan ja identiteetin kehittymisen kannalta. Hyvä äidinkielen taito lisää lapsen itsekunnioitusta ja on kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen väline. Sosiaalinen kanssakäyminen helpottuu, kun lapsi osaa ilmaista itseään ja jäsentää ajatuksiaan omalla tunne- ja ajattelukielellään. Äidinkielen taito on sidoksissa myös lapsen myöhempään koulumenestykseen ja onnistumiseen aikuiselämässä. (Marttinen & Tuomarila 1996, 30.) Kielen avulla luomme yhteyden, ilmaisemme itseämme, kuvailemme ja kerromme, puhumme siitä, mikä on tässä ja nyt, mikä oli silloin ja sen jälkeen. Voimme järjestellä ja ohjailla omaa ja muiden tekemistä ja ajattelua. Voimme hankkia itsellemme tietoa, pohdiskella ideoita ja käsityksiä. (Naucler; Welin & Ögren 1996, 23.) Ensimmäisen polven maahanmuuttajat säilyttävät useimmiten hyvin äidinkielensä, mutta heidän lapsensa tarvitsevat järjestelmällistä tukea oman äidinkielen säilyttämiseksi. On tärkeä, että vanhemmat käyttävät johdonmukaisesti lastensa kanssa omaa äidinkieltään eivätkä esim. sekoita eri kieliä. Joidenkin maahanmuuttajavanhempien on vaikea ymmärtää, miten tärkeä on opettaa ja puhua lapsille omaa kieltä. Heillä ei ehkä ole voimia tai taitoa opettaa lapselle

8 8 äidinkieltä suomenkielisessä ympäristössä. Onkin hyvä, jos neuvolan, päiväkodin tai koulun työntekijät tukevat ja kannustavat perhettä oman kielen käytössä. (Räty 2002, 155.) Vanhempien ei tulisi koskaan unohtaa sitä, että he ovat itse äidinkielensä asiantuntijoita, ja näin ollen heillä on paljon annettavaa pienelle lapselle. Lapsi oppii suurimman osan kielestään keskustellessaan vanhempiensa, sisarusten ja muiden hänelle tärkeiden henkilöiden kanssa. (Arnberg 1987, 111.) Natasha Petrellin (2007, 18) mukaan lasten vanhemmat pitääkin saada ymmärtämään oman äidinkielen tukemisen tärkeys ja yhdessä miettiä, miten sekä äidinkielen että suomen kielen oppimisesta pidetään huolta. On tapauksia, joissa vanhemmat kiinnittävät huomiota vain suomen oppimiseen eivätkä ymmärrä oman äidinkielen tärkeyttä. Jotta lapsi aidosti oppisi toista kieltä, täytyy kuitenkin oman äidinkielen olla vahva. Äidinkielen kehittämisen päämääränä on tasapainoinen yksilö, jolla on vahva itsetunto ja joka hyväksyy oman identiteettinsä ja vanhempiensa taustan. (Räty 2002, 155.) Äidinkielen hallinta on myös perusta uuden kielen oppimiselle. Parhaiten valtakielen oppivat lapset, jotka osaavat hyvin omaa äidinkieltään. Enemmistökielinen opetus ei yksistään riitä turvaamaan lasten enemmistökielen hallintaa, vaan tarvitaan myös äidinkielistä tukea ja ohjausta. (Räty 2002, 156.) Kieli on tärkeä kaikessa oppimisessa; tiedot hankitaan ja varastoidaan muistiin kielen välityksellä. Kieli lisää ajattelunnopeutta. Hyvin äidinkieltään osaavat lapset ovat omaksuneet myös useita vieraita kieliä ja he menestyvät opinnoissa. (Monitori 2007, 23.) 2.2 Kaksikielisyys Hassisen (2005) mukaan kaksikielinen ihminen on henkilö, joka on omaksunut kaksi kieltä kasvu- tai asumisympäristössään ja käyttää kieliään päivittäin lähes äidinkielen tasolla. Kaksikielisyys on sitä, että ihminen pystyy aktiivisesti puhu-

9 9 maan, ymmärtämään ja ajattelemaan kahdella kielellä ja automaattisesti vaihtamaan niitä, vaikka samantasoista osaamista molemmissa kielissä ei olekaan saavutettu. (Hassinen 2005, 9, 21.) Skutnabb-Kangas (1988) määrittelee kaksikielisyyden seuraavasti: Kaksikielinen on ihminen, joka on oppinut kaksi kieltä perheessä syntyperäisiltä puhujilta ja on käyttänyt kahta kieltä rinnakkain kommunikaation välineinä alusti asti. (Skutnabb-Kangas 1988, 63.) Kaksikieliset lapset oppivat kielensä kahdella eri tavalla. Kielet opitaan joko samanaikaisesti, jolloin oppiminen alkaa melkein välittömästi syntymän jälkeen, tai ne opitaan peräkkäin. Jos lapselle aletaan opettaa kahta kieltä ennen kolmen vuoden ikää, puhutaan kahden kielen oppimisesta samanaikaisesti. Kaksikieliseksi voidaan kehittyä, vaikka molempia kieliä ei opittaisikaan heti syntymästä lähtien. Kahden kielen oppiminen on enemmänkin riippuvainen siitä, kuinka suopeasti lapsen ympäristö suhtautuu kahden kielen oppimiseen ja molempien kielten jatkuvaan käyttöön. (Arnberg 1987, 65.) Perheissä, joissa molemmat vanhemmat käyttävät vähemmistökieltä, lapset saavuttavat kaksikielisyytensä oppimalla kieli kerrallaan. He kuulevat vähemmistökieltä kotonaan ja oppivat toisen kielensä (yleensä enemmistökielen) myöhemmin esim. hoitopaikassaan tai kun he alkavat leikkiä muiden lasten kanssa kodin ulkopuolella. Kun lapsi oppii yhden kielen kerrallaan, hänen ympäristössään on yleensä puhuttu vain tätä kieltä siihen asti, kun hän on noin kolmivuotias. Lapset voivat myös joutua oppimaan uuden kielen opittuaan jo puhumaan äidinkieltään, kun perhe muuttaa asumaan vieraaseen maahaan. (Arnberg 1987, ) Lapsi oppii äidinkielensä elävässä vuorovaikutuksessa, ensin tunnetasolla ja vasta myöhemmin älyllisenä toimintana. Toista kieltä opetetaan usein juuri päinvastaisessa järjestyksessä, ensin älyllisenä ja vain harvoin emootiotasolla, jolloin uusi kieli saattaa olla sujuvaa, mutta sisällöllisesti tyhjää. Kaksikielisen opetuksen avulla, jossa lasta ei hukuteta vieraaseen kieleen, on mahdollista saavuttaa kummassakin kielessä tasapainoinen kaksikielisyys. (Marttinen & Tuomarila 1996, ) Koppisen, Lyytisen ja Rasku-Puttosen (1989) mukaan toisen kielen oppimista edistävät seuraavat kieliympäristöön liittyvät seikat: lap-

10 10 sen äidinkieli on valtakieltä ja /tai lapsen äidinkielellä on korkea status, lapsen vanhemmilla on suhteellisen korkea sosio- ekonominen asema, lapsen vanhemmat (ja lapsi) ovat vapaaehtoisesti valinneet kaksikielisen ympäristön ja lapsen äidinkielen oppimista tuetaan systemaattisesti: hän saa jatkuvasti opetusta myös omalla äidinkielellään. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen 1989, 88.) Kasvaessaan kaksi- tai monikieliseksi ja -kulttuuriseksi lapsi joutuu suorittamaan valintaa kielen ja kulttuurin välillä. Se, näkeekö yhteiskunta kaksi- tai monikielisyyden ja -kulttuurisuuden rikkautena vai ongelmana, vaikuttaa voimakkaasti lapsen identiteetin kehittymiseen sekä siihen, voiko hänelle kehittyä ehyt kaksoisidentiteetti ja toteutuuko kaksi- tai monikielisyys toivotulla tavalla. Todellisen kaksoisidentiteetin voi katsoa onnistuneen vasta silloin, kun lapsi voi aikuisena olla osallinen ja tuntea toimivansa pätevästi molemmissa kielissään ja kulttuureissaan. (Marttinen & Tuomarila 1996, 32.) Hilma Bukarevan (2007) mukaan kielen kehittymiselle on äärimmäisen tärkeä se, että kieli ei ole lapselle vain oppiaine vaan väline, jonka avulla hän voi kokea iloa, saada osakseen tunnustusta muilta, ratkaista tärkeitä tehtäviä. Olisi ihanteellista, jos lapsen koko ympäristö tukisi häntä käyttämään molempia kieliään. Tärkeä on osoittaa arvostusta lapsen kieltä ja kulttuuria kohtaan. (Monitori 2007, 23.)

11 11 3 MONIKULTTUURINEN VARHAISKASVATUS Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien vastavuoroisuutta ja tasavertaista rinnakkaiseloa. Monikulttuuriset lapset ja perheet puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Monikulttuurinen varhaiskasvatus tukee monikulttuurista lasta ja lapsen perhettä kasvamaan kahden kulttuurin kansalaisiksi, tukee monikulttuurisen lapsen kasvua kaksikieliseksi, sekä vahvistaa kaikkien lasten kasvua erilaisuuden kunnioittamiseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. (Varttua 2009). Monikulttuurisuus on osa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen päivittäistä arkea. Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on lapsia, perheitä ja työntekijöitä monista eri kulttuureista ja kuntien järjestämässä päivähoidossa puhutaan suomen ja ruotsin lisäksi yli 70 eri kieltä. Maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalinen hyvinvointi sekä kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan, kieleen, ja kulttuuriin ovat siten yksi varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen tärkeä tehtävä. (Järvi 2007, 7.) 3.1 Maahanmuuttajataustaisten lasten kaksikielisyyden tukeminen päivähoidossa Päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti päivähoidon tulee yleinen kulttuuriperinne huomioon ottaen edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta. Uskonnollisen kasvatuksen tukemisessa on kunnioitettava lapsen vanhempien tai holhoojan vakaumusta. (Laki lasten päivähoidosta 1973, 1.luku.) Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada

12 12 vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. (Suomen perustuslaki 1999, 2. luku.) Hassisen (2005, 143) mukaan pienen lapsen kehityksen tärkein vaikuttaja on lähiympäristö: koti ja perhe. Päivähoito puolestaan tarjoaa toisenlaista tukea lapsen kehitykseen, kun lapsi pääsee oppimaan sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa leikin ja toiminnan avulla. Päivähoidon tavoitteena on lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetin vahvistaminen siten, että otetaan huomioon sekä lapsen yksilölliset että yhteiskunnan tarpeet. Päivähoidon tärkeä tehtävä on myös maahanmuuttajalasten kotoutuminen. Yhteiskunnan hyvinvointi riippuu siitä, miten hyvin maahanmuuttajat kotoutetaan Suomeen. Toimivan kaksikielisyyden mahdollistaminen on kotoutumisprosessin avainasioita. Vanhempia kannustetaan tukemaan kaikkein keinoin kotona äidinkieltä. Päivähoidon tehtävänä katsotaan olevan lapsen suomen kielen taidon kehittäminen ja siten toimivan kaksikielisyyden saavuttaminen. Varhaiskasvatussuunnitelman linjaus on, että vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Varhaiskasvatuksessa lasta rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltään. Vanhempien ja lapsen äidinkielisen kasvuympäristön tietoa ja osaamista hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan oman äidinkielen tukemisessa myös varhaiskasvatuksessa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2009.) Kielivähemmistöihin kuuluvilla perheillä on kuitenkin hyvin erilaiset elämäntilanteet ja mahdollisuudet turvata lapsensa äidinkielen taito. Siksi päivähoidon tehtävänä on tukea ja motivoida vanhempia ylläpitämään ja kohentamaan lapsen äidinkielen taitoa. (Marttinen & Tuomarila 1996, 31.) Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Tarja Kahiluoton mukaan pääkaupunkiseudulla puhutaan noin 80 kieltä. Palvelujärjestelmämme ei pysty kaikille antamaan tukea omalla äidinkielellä, sillä ei voida olettaa, että jokaiseen kieleen löytyisi pätevä opettaja. Lapsen vanhemmat pitääkin saada ymmärtämään oman äidinkielen tukemisen tärkeys ja yhdessä miettiä, miten sekä äidinkielen että suomen tai ruotsin oppimisesta pidetään huolta. On tapauksia, joissa van-

13 13 hemmat kiinnittävät huomiota vain suomen tai ruotsin oppimiseen eivätkä ymmärrä oman äidinkielen tärkeyttä. Jotta lapsi aidosti oppisi toista kieltä, täytyy kuitenkin oman äidinkielen olla vahva. Pitää myös miettiä voidaanko päivähoidossa tukea jotenkin myös äidinkieltä, jos päivähoidossa sattuu olemaan senkielisiä työntekijöitä tai onko etnisiä järjestöjä, jotka voisivat olla mukana äidinkielen tukemisessa. (Petrell 2007.) Päivähoitoon tulisi tavoitteellisesti palkata monikielistä ja -kulttuurista hoito- ja kasvatushenkilöstöä. Tämä tukee lapsen oman äidinkielen ja identiteetin kehittymistä. Toiminta tulee järjestä siten, että lapsi voi ja saa puhua omaa äidinkieltään muulloinkin kuin vain sitä varten suunnitteluissa äidinkielen tuokioissa. Muista kulttuureista tulleet henkilökunnan edustajat toimivat osaltaan myös kulttuuritulkkeina muun henkilöstön ja vanhempien välillä. (Järvi 2007, 12.) Oman äidinkielen opettajat voivat toimia siltana päivähoidon ja lapsen vanhemman välillä, koska he yleensä tuntevat riittävästi molempia kulttuureja. (Marttinen & Tuomarila 1996, 31.) Lasten, heidän perheidensä ja monikielisten ja -kulttuuristen työntekijöiden kulttuurien tulee näkyä ja kuulua päiväkodin arkipäivässä eri kielinä, tapoina, tavaroina, lauluina, makuina ja tarinoina. Monikulttuurisessa päiväkodissa on useita erilaisia tapoja toteuttaa toimintaa ja käsitellä aihekokonaisuuksia. Jotta lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin tukeminen konkretisoituisi päiväkodissa, pitää myös vanhemmat saada mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vanhempia voi pyytää päiväkotiin kertomaan omasta kulttuuristaan ja sen tavoista sekä lapsille että henkilökunnalle. Erilaiset juhlat, tapahtumat ja teemapäivät tarjoavat mahdollisuuden eri kulttuurien esittelyyn. Vanhemmille voi myös tarjota mahdollisuutta käyttää päiväkodin tiloja erilaisten kerhojen ja vanhempaintoimikuntien perustamiseen ja käyttöön. Lapsen oman äidinkielen opettaminen voi tapahtua yhteistyössä lähikoulun kanssa niin, että lapset osallistuvat koululla järjestettävään kotikielen opettamiseen. (Järvi 2007, )

14 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen tukeminen päivähoidossa Kielen kehityksen tukeminen on yksi keskeisimmistä varhaiskasvatuksen osaalueista. Vahvimmin juuri kielen kautta kasvava lapsi vähitellen omaksuu tunteidensa ilmaisun, ajattelunsa kiteyttämisen ja keinot olla yhteydessä muiden kanssa. Kieli kantaa aikaisempien sukupolvien elämänkokemusta. Ihminen syntyy ensin bioloogisesti ja sitten kulttuurisesti. Kieli luo siteen yhteisöön, ja samalla kielen ja ilmaisun puutteet voivat olla keskeinen osatekijä syrjäytymisessä. Suomen muuttuessa nopeasti monikulttuurisemmaksi on opittava tukemaan maahan muuttaneiden uusien asukkaiden kielen omaksumista. Maahanmuuttajille suomen kieli on avain yhteiskuntaan sisään pääsemiselle. (Vantaan kaupunki, Varhaiskasvatus 2007, 3.) Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea toisena kielenään luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Toisella kielellä tarkoitetaan kieltä, jota opitaan kohdekielisessä ympäristössä, mutta se ei ole puhujan äidinkieli. Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen keskeisenä tehtävänä varhaiskasvatuksessa on kehittää kokonaisvaltaisesti lapsen suomen kielen taitoa ja kielellistä tietoisuutta niin, että hän pystyy ilmaisemaan itseään, ymmärtää ja tulee ymmärretyksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. S2 opetus tukee kaksikielistä identiteettiä ja yhdessä äidinkielen kehittymisen kanssa vahvistaa lapsen toiminnallista kaksikielisyyttä. (Helsingin kaupungin päivähoidon suomi toisena kielenä (S2)- suunnitelma 2005, 4, 9.) Kielellisen tietoisuuden tavoitteena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Kielellinen tietoisuus kehittyy loruilemalla, riimittelemällä, kielellä leikkimällä ja tutustumalla kirjoitettuun kielimuotoon. Kuuntelemalla ympäristönsä puhetta lapsi oppii käyttämään kieltä monenlaisissa tarkoituksissa ja tehtävissä. Kielellisen tietoisuuden kehittymistä tuetaan keskustelemalla lapsen kanssa, kuvia katselemalla ja keskustelemalla niistä, lukemalla lapselle ja käsittelemällä luettua yhdessä lapsen kanssa ja hänen ehdoillaan. (Helsingin kaupungin päivähoidon suomi toisena kielenä (S2) suunnitelma 2005, 9.)

15 15 S2 opettajan tehtävänä on herättää lapsen kiinnostus suomen kieltä kohtaan ja tukea lapsen kielen oppimista erilaisten opetusmenetelmien avulla. Kielen oppimisen lähtökohtana ovat lapselle luontaiset, läheiset ja mielenkiintoiset asiat. Oppimisympäristön tulee tukea lapsen kielen oppimista. Suomen kielen opettamisella tuetaan monikielisen ja -kulttuurisen lapsen integroitumista vertaisryhmään täysivaltaiseksi jäseneksi. Valmius ja rohkeus käyttää suomen kieltä eri tilanteissa ja eri ihmisten seurassa antaa lapselle itseluottamusta ja saa hänet tuntemaan itsensä kykeneväksi toimimaan ryhmässä. (Jauhola; Bisi; Järvi & Rusama 2007, 29.) Hassisen (2005) mielestä päivähoidolla pystytään vaikuttamaan monikielisen lapsen kehitykseen tukemalla suomen kielen ja kulttuurin omaksumista, antamalla mahdollisuuden äidinkielen oppimiseen, rakentamalla yhteistyötä vanhempien kanssa ja auttamalla perhettä kotoutumisessa. (Hassinen 2005, 146.)

16 16 4 OPINNÄYTETYÖN SUUNNITTELU 4.1 Opinnäytetyön idea ja käynnistyminen Opinnäytetyöni idea syntyi keväällä Olin harjoittelujaksolla eräässä vantaalaisessa päiväkodissa, jossa somalialainen kieliavustaja piti somalialaisille päiväkotilapsille äidinkielen kerhoa. Seuratessani kerhoa muutaman kerran minulle syntyi idea opinnäytetyöni aiheesta. Koska äidinkieleni on venäjä, päätin hyödyntää sitä pitämällä äidinkielen kerhoa venäjänkielisille lapsille eräässä toisessa päiväkodissa Vantaalla. Syksyn 2008 harjoittelupaikka oli varattu minulle jo syksyllä 2007 eräästä Vantaan kaupungin päiväkodista. Otin yhteyttä tämän päiväkodin esimieheen, joka oli lupautunut myös harjoitteluohjaajaksi. Kerroin hänelle aikomuksistani opinnäytetyöni suhteen ja keskustelimme mahdollisuudesta toteuttaa suunnitelmani harjoittelun aikana. Päiväkodin esimiehen mielestä minun ajatukseni äidinkielen kerhosta venäjänkielisille lapsille oli hyvä. Päiväkodin maahanmuuttajataustaisista lapsista melkein kaikki olivat venäjänkielisiä. Päiväkodin esimies kertoi minulle, että Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa on käynnistymässä projekti, jonka nimi on Innostu kielestä. Esimiehen mukaan opinnäytetyöni aihe, venäjänkielisten lasten oman äidin kielen tukeminen, liittyi tämän projektin tavoitteisiin. Keväällä 2008 Vantaalla käynnistynyt Innostu kielestä -projekti kesti kevääseen Kehittämisen välineenä oli painopisteajattelu ja painopistealueena oli kielellisen kehityksen tukeminen päivähoidossa. (Vantaan kaupunki, Varhaiskasvatus 2007, 4, 6.) Projektilla oli kaksi tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli henkilökunnan osaamisen lisääminen eri kieli- ja kulttuuritaustaisten suomi toisena kielenä -opetuksessa ja lasten oman äidinkielen kehityksen tukemisessa. Toisena tavoitteena oli yhteistyön kautta lisätä vanhempien tietoisuutta ja roolia lasten kielen kehityksen turvaamisessa, huomioiden erityisesti eri kieli- ja kulttuuritaustaiset vanhemmat, jotka ovat avainasemassa lastensa äidinkielen oppimisessa. (Vantaan kaupunki, Varhaiskasvatus 2007, 11.)

17 17 Päiväkodin esimies kertoi keskustelussamme, että päiväkodissa aiotaan suunnitella ja pitää venäjänkielisille lapsille suomen kielen (S2) kerhoa, joka liittyi myös Innostu kielestä -projektiin. Projektin taustalla on se tosiasia, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osuuden kasvaminen suomalaisessa yhteiskunnassa ja päivähoidossa on asettanut uusia haasteita myös varhaiskasvatukselle. Kielen omaksumisen periaatteet ovat luonnollisesti samat äidinkielestä riippumatta. Niinpä kielellisen kehityksen tukemisen projektissa samalla viedään eteenpäin suomi toisena kielenä -opetusta. On myös perehdyttävä työmenetelmiin, joilla voidaan tukea erikielisten lasten oman äidinkielen omaksumista. Tämän kysymyksen käytännön toteutus on toistaiseksi jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Tavoitteena on hyvän kaksikielisyyden saavuttaminen. Myös valtaväestön lapset hyötyvät joutuessaan kohtaamaan muita kieliä käyttäviä lapsia jo varhain. Innostu kielestä painopistetyöskentelyssä hyödynnettiin laajasti Moniku-hankkeen materiaaleja. (Vantaan kaupunki, Varhaiskasvatus 2007, 11.) Päiväkodin esimies hyväksyi opinnäytetyöni tekemisen päiväkodissa ja me allekirjoitimme opinnäyteyhteistyösopimuksen. 4.2 Moniku-hanke Pääkaupunkiseudun sosiaalialan SOCCAssa toimi vuosina Moniku -hanke eli Sosiaalinen vahvistaminen pääkaupunkiseudun monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa. Hanke yhdisti pääkaupunkiseudun kunnat Espoon, Helsingin, Kauniaisen ja Vantaan seudulliseen yhteistyöhön, jonka päätavoitteena oli pääkaupunkiseudun monikulttuurisen varhaiskasvatuksen toimintamallin laatiminen sekä yhteisten käsitteiden muodostaminen. (Järvi 2007, 3.) Moniku -hankkeen tavoitteena oli tuottaa pääkaupunkiseudun kunnille yhteinen strateginen toimintamalli sekä yhteiset käsitteet monikulttuurisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Toimintamalliin kuluvat:

18 18 kuntien monikulttuuristen varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisen ja toteuttamisen suuntaviivat kasvatuskumppanuus ja lapsen oman äidinkielen tukeminen lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen vahvistamisen edistäminen erityisesti suomi toisena kielenä opettamista systematisoimalla varhaiskasvatushenkilöstön monikulttuurisen tietämyksen, osaamisen ja ammattitaidon vahvistaminen (Järvi 2007, 7.) Monikulttuurisen ladullisen varhaiskasvatuksen näkökulmasta päivähoidon henkilöstön monikulttuuriset yhteistyötaidot ja erilaisten kulttuurien ymmärtäminen ovat tulleet tärkeäksi osaksi ammatillista osaamista. MONIKU -hankkeessa korostetaan henkilöstön kouluttamisen ja kulttuuritietoisuuden lisäämisen tärkeyttä. Sen kautta pyritään kulttuurisen osaamisen vahvistamiseen. Kulttuurikompetenssin lisääntyessä oletusten sijaan saadaan tosiasioihin pohjautuvaa tietoa. Tämän tiedon avulla osataan toimia tarkoituksenmukaisella tavalla yhteistyössä perheen kanssa. Sosiaalinen vahvistaminen monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa tarkoittaa, että vanhemmilla on mahdollisuus osallistua yhteistyöhön, henkilöstö toimii kumppanina vanhempien kasvatustyön tukena ja opettaa lapselle suomen kieltä ja kulttuuria. Näin lapsen identiteetti vahvistuu ja hän kykenee liittymään vertaisryhmään täysivaltaisena jäsenenä. (Moniku 2009.) 4.3 Opinnäytetyö aikajanana Ensimmäiseen palaveriin kokoonnuimme Kokoukseen osallistuivat päiväkodin johtaja, S2 kerhon opettaja ja minä. Ensimmäisessä palaverissa keskustelimme S2-kerhon opettajan kanssa yleisistä kerhoihin liittyvistä asioista: milloin pidetään kerhot, kuinka monta kertaa, minkä ikäiset lapset osallistuvat kerhoon. Sovimme myös seuraavasta palaverista Seuraava palaveri pidettiin niin kuin oli sovittu Siihen osallistuivat samat henkilöt. S2-kerhon opettaja ehdotti, että äidinkielen- ja S2-kerhoilla olisivat samanlaiset aiheet. Tällä tavalla äidinkieli tukisi lasten suomenkielistä sanavarastoa. Palaverissa sovimme, että äidinkielen kerho alkaa syksyllä harjoitteluni aikana ja kestää kaksi kuukautta. Päiväkodin esimies lupasi antaa minulle ensimmäisellä harjoitteluviikolla venäjänkielisten lasten ja heidän päiväkotiryh-

19 19 mänsä nimet anoin lupaa Korso Asolan alueen varhaiskasvatuspäälliköltä opinnäytetyöni toteuttamiseen ja sain häneltä myönteisen vastauksen. Harjoittelujakso alkoi Ensimmäisellä viikolla saatuani tietoa äidinkielen kerhoon osallistuvista lapsista (nimet, ryhmät ja ikä) aloitin kerhon järjestämisen. Yhteistyössä lasten ryhmien kasvattajien ja S2-opettajan kanssa valitsimme kerholle viikonpäivän ja ajan. Tämän jälkeen suunnittelin kerhokertojen toimintaa. Suunnitelmani mukaan kerhokertoja oli yhdeksän. Suunnittelin pitäväni niitä kerran viikossa iltapäivisin. Ensimmäisen kerhokerran pidin OPINNÄYTETYÖN YHTEISTYÖKUMPPANIT Opinnäytetyön tekemisessä yhteistyökumppaneita olivat lapset, lasten vanhemmat, toimintayksikön esimies ja lapsiryhmien henkilökunta. Myös Korso- Asolan alueen varhaiskasvatuspäällikkö kuuluu yhteistyökumppaneihin, koska hän antoi luvan opinnäytetyöni toteuttamiseen. Päivähoitoyksikön esimiehen kanssa keskustelimme venäjänkielisen kerhon pitämisen mahdollisuudesta. Hän oli todella kiinnostunut kerhon toteuttamisesta. Opinnäytetyöni alkuvaiheessa esimies osallistui palaveriin, jossa suunnittelimme S2-opettajan kanssa kerhokertojen aiheet. Sain esimieheltä venäjänkielisten lasten nimet. Pidin kerhokertoja harjoittelun aikana ja välillä pohdimme kerhokerroista nousevia asioita esimiehen kanssa. Nämä keskustelut tukivat opinnäytetyöni toteuttamista. Kerholaisten päiväkotiryhmien henkilökunta oli yhteistyökumppani siinä mielessä, että he huolehtivat siitä, että lapset pääsivät kerhoon sovittuna aikana (esim. syövät omassa ryhmässään välipalan ajoissa). Jos hakiessani lapsia, jotkut heistä eivät olleet vielä valmiita lähtemään, ryhmän aikuinen toi heidät kerhoon myöhemmin. Sovimme lapsiryhmien aikuisten kanssa käytännöllisistä asioista, esim. siitä, että autan lapsia pukemisessa ja saatan heidät ulos (jos ryhmä ul-

20 20 koilee). Henkilökunnan luvalla lainasin ryhmistä kerhotoimintaa varten tarvittavia esineitä (esim. kuvakortteja ja värikyniä). Lasten kanssa olin yhteistyössä siitä kuin hain heitä kerhoon siihen saakka kun luovutin heidät ryhmänsä kasvattajille. Kerholaisten vanhempien kanssa olin yhteistyössä niin, että ilmoitin heille kerhosta. Jotkut vanhemmat olivat yhteydessä minuun puhelimitse. Eräs perhe oli lomalla siihen aikaan, kun kerho alkoi. Äiti soitti minulle heidän palattuaan lomalta ja pyysi lupaa lapsensa osallistumiseen Äidinkielen kerhoon. Joskus tapasin vanhempia tuodessani lapset ryhmiin ja sain heiltä kiitoksia ja kannustusta kerhon pitämiseen. Viimeisen kerhokerran jälkeen lasten haun yhteydessä vanhemmat kiittivät minua kerhosta. 6 VENÄJÄNKIELINEN KERHO LASTEN ÄIDINKIELEN KEHITYKSEN TUKENA 6.1 Äidinkielen kerhon lähtökohta Suunnittelin ja pidin syksyllä 2008 äidinkielen kerhon venäjänkielisille lapsille. Kerhokertoja oli yhdeksän. Venäjänkielisiä lapsia päiväkodissa oli seitsemän, iältään kolmesta kuuteen ja he olivat kolmesta eri ryhmästä. Kerhoon osallistuivat Hanna 6v, Kirill 6v, Mikko 5v, Anna 5v, Irina 4v, Tiina 3v ja Maija 3v. Kerhoon osallistuneiden lasten nimet on muutettu. Osa lapsista oli tuttuja toisilleen jo ennen Äidinkielen kerhon alkamista. Kolmevuotiaat Tiina ja Maija sekä neljävuotias Irina olivat samasta pienempien lapsiryhmästä. Esikoululaiset Hanna ja Kirill sekä viisivuotias Mikko olivat samasta isompien lapsiryhmästä. Vaikka Anna yksin omasta lapsiryhmästään osallistui kerhoon, Hanna, Kirill ja Mikko olivat hänelle tuttuja ulkoilun kautta. Kerholaisia yhdisti se, että kaikilla oli venäjä äidinkielenä. Kaikkien kerholaisten äidinkielen osaaminen oli ikänsä mukaista, paitsi Irinan puhe oli epäselvää ja ymmärtämisessä oli vaikeuksia. Isommat lapset Hanna ja Kirill olivat hiljaisempia ja rauhallisempia. He keskittyivät toimintaan hyvin. Tiina, Maija, Irina, Anna ja Mikko olivat puheliaampia ja vilkkaampia.

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Olen luonteeltani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: LAPSEN PERUSHOITOKÄYTÄNNÖT 1 Onko lapsi ollut

Lisätiedot

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Tammelan päiväkoti: Haitulat, Leinikki, Maahiset, Sinikello, Taikatassu ja luontoliikuntaryhmä Ilvekset. Tammitarhan päiväkoti: 4 ryhmää ja metsäeskari metsätontut. Portaan

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot