parhaat innovaatiot xxxxxton xxxxxamies Kunnallisen sosiaalipolitiikan xxxxxxdut tarkastuslautakuntaan! sosiaalialan riippumaton ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "parhaat innovaatiot xxxxxton xxxxxamies Kunnallisen sosiaalipolitiikan xxxxxxdut tarkastuslautakuntaan! sosiaalialan riippumaton ammattilehti"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Löytyykö Paras? Etelä-Karjalassa rakennetaan sosiaali- ja terveyspiiriä Sosiaalipolitiikka Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella Kehitysvammaiset maanpuolustuskursseilla Kumppanina kentällä Sosiokulttuurinen vanhustyö Sosiaalipalvelujen kehittäminen tietoteknologian avulla xxxxxxdut tarkastuslautakuntaan! xxxxxton Kunnallisen Huoltaja Köyhäinhoitolehti Sosiaaliturva 95 vuotta xxxxxamies sosiaalipolitiikan parhaat innovaatiot

2 Sosiaaliturva-lehti Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 95. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi kaksoisnumeroa. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) päätoimittaja Merja Moilanen puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Heikki Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Huoltaja-säätiö Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN pääkirjoitus Kuntien hyvinvointityössä tarvitaan innovaatioita Ulla Salonen-Soulié 4 5 ajankohtaiset hyvinvointipolitiikka, kehitysvammahuolto Löytyykö Paras? uutisia lyhyesti 6 laina ja palaute Päivähoidon turvallisuudesta tulossa valtakunnallista ohjeistusta Olli Saarsalmi lainattua, saksittua 8 14 KÄRKITEEMA Työntekijät, opiskelijat, ja asiakkaat yhdessä köyhän asialla Lea Suoninen-Erhiö Kulttuurille persot Minna Tarvainen Sosiaaliala ja tietotekniikka kättelevät Pohjois-Suomessa Yrjö Nikunlassi seuraavassa numerossa 4/ näkökulma Kolumni Mikko Mäntysaari Rakennemuutosten lisäksi tarvitaan rahaa Taisto Ahvenainen Asiantuntijat mukaan kansalaiskeskusteluun Tanja Kuronen Suomen EU-puheenjohtajuus Elina Palola Tapani Sarvanti ja Reijo Pöyhönen vammaispolitiikka Kehitysvammaisten maanpuolustuskursseilla Intti tutuksi ja itsetunto ehjäksi Elina Leinonen 21 tuomisia ja viemisiä Tanskan sosiaaliministeriö korostaa vaikuttavuutta Englantilaiset ihastuivat Espoon vanhustenhuoltoon juristin nurkkaus Millä edellytyksillä toimeentulotukea myönnetään lääkemenoihin? Tapio Räty kirjat, tutkimukset oma ura Kärkiteemana Tietosuoja ja muuttuvat palvelurakenteet Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kertoo näkemyksiään siitä, miten tietosuoja pitäisi ottaa huomioon kunta- ja palvelurakenteita uudistettaessa. 3/07 2 Sosiaaliturva 3/07

3 Pääkirjoitus 22. helmikuuta 2007 Kuntien hyvinvointityössä tarvitaan innovaatioita Pohjoismainen hyvinvointimalli on kansainvälisesti tunnustettu ja edelleenkin kilpailukykyinen, mutta ei ilman uudistuksia. Mallia sinällään voi pitää aikansa hienona innovaationa, joka on pystynyt nerokkaasti vastaamaan ihmisten arjen, taloudellisen turvallisuuden sekä työmarkkinoiden tarpeisiin ja samalla toteuttanut tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. Väestörakenteen muutos ja julkisen talouden tila haastavat uudistamaan mallia. KANNESSA Vuoden 2006 Kunnallisen sosiaalipolitiikan innovaatiopalkinnon saaja julkistettiin 8. helmikuuta Hyvinvointikunta-foorumissa Helsingissä. Parhaat innovaatiot esitellään tässä numerossa. sivut 8 13 kuva: Heikki Pälviä Kehittämistyön vahvistamiseksi kaikissa Pohjoismaissa on haettu tapoja tiivistää tutkimus-käytäntöyhteyttä. Siinä meillä suomalaisilla on esittää oma hieno innovaatiomme, sosiaalialan osaamiskeskusverkosto. Ainutlaatuisena alueellisena rakenteena se tukee paikallista, kuntien omaa kehittämistyötä. Sosiaaliset innovaatiot voivat olla monenlaisia ja -tasoisia. Ne voivat koskea hyvinvointipolitiikan ohjausta tai olla vaikkapa uusia toimintatapoja. Innovaatiot voivat olla ylikansallisia tai kansallisia, alueellisia, seudullisia tai paikallisia. Keskeistä on sosiaalisen innovaation vaikuttavuus, sen tuoma lisäarvo yksilön tai yhteisön hyvinvoinnissa tai palvelujärjestelmässä, kuten Stakesin innovaatiohankkeen johtaja Hannu Hämäläinen on todennut. Sosiaalipolitiikan uudelleensuuntaamisessa ovat järeätkin keinot tarpeen. Kuntaliiton, sosiaalialan osaamiskeskusten ja Huoltaja-säätiön juuri pitämässä Hyvinvointikunta-foorumissa professori Juhani Lehto ja ylijohtaja Matti Heikkilä esittivät uutena ajatuksena paluuta kurjuuden minimoimiseen, jolloin suhteellisen pienilläkin panostuksilla saataisiin paljon hyvää aikaiseksi. Keskitetyn ohjauksen lisäksi sosiaalialan kehittämisessä tarvitaan paikallisia innovaatioita. Niiden syntymiseksi henkilökunnan työssään tekemät oivallukset ja ideat otetaan vakavasti ja tarvittaessa niitä tuetaan toteuttamiseen asti. Ideasta voi hioutua timantti vain sallivissa työyhteisöissä. Huoltaja-säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan innovaatiopalkinnon saajaksi tuli paljon hyviä ehdotuksia. Parhaat niistä esitellään tässä lehdessä. Tärkeää on, että innovaatiot leviävät pyörää ei tarvitse keksiä aina uudestaan. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Ulla Salonen-Soulié on Huoltaja-säätiön toiminnanjohtaja. Ideasta voi hioutua timantti vain sallivissa työyhteisöissä. kuva: Minna Tarvainen Päihdevalistus ujuttautuu sarjakuvaruutuun Päihteiden glamour katoaa Petri Koikkalaisen sarjakuvissa. Projektiviestinnän ABC Juristin nurkkaus Mitä merkitsee oikeus koulunkäyntiavustajaan? Sosiaaliturva 4/07 postitetaan lukijoille 12. maaliskuuta Siihen aiottujen työpaikkaja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 3/07 3

4 ajankohtaiset HYVINVOINTIPOLITIIKKA Riittääkö kurjuuden minimointi kunnallisen hyvinvointipolitiikan tavoitteeksi vai pitääkö pyrkiä ja onko mahdollista päästä kaikkien kuntalaisten onneen ja hyvinvointiin? Oulussa on avattu ikääntyneiden neuvontapalvelu Aino, josta voi kysellä tietoa ikäihmisten palveluista, kuten palveluasumisesta tai liikuntapalveluista. Neuvoja saa myös Kela-etuuksien hakemiseen. Neuvontaa hoitaa palveluneuvoja Saini Anttila puhelimitse sekä palvelupisteessä kaupunginsairaalassa ja yhtenä päivänä viikossa Kumppanuuskeskuksessa. Neuvonnan tueksi on päivitetty ikääntyneiden palveluopas. 4 Sosiaaliturva 3/07 kuva: Merja Moilanen Hyvinvointifoorumissa äänestettiin monista asioista. Tässä äänestetään, pitäisikö sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehittää yhteisissä osaamiskeskuksissa. Vihreällä lipulla kannatettiin yhdistämistä, punaisella haluttiin pitää sosiaalialan osaamis- ja kehittämiskeskukset itsenäisinä. UUTISIA LYHYESTI Huoltaja-säätiö järjesti yhdessä Kuntaliiton ja sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa 8. helmikuuta Hyvinvointikunta-foorumin sosiaalisten näköalojen avaamiseksi kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Foorumissa pohdittiin, miten ja mille tiedolle hyvinvointipalvelut pitäisi rakentaa, jotta asukkaat ja asiakkaat saisivat tarvitsemaansa avun. Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa toimiva Jaana Mäkelä vaati, että asukkaat ja asiakkaat on otettava mukaan palvelujen suunnittelemiseen. Professori Matti Viren Turun yliopistosta epäili kuitenkin, että kansalaisjärjestöt ovat samanlaisia byrokratioita kuin valtion ja kuntien elimetkin eivätkä tuo kansalaisten ääntä esiin. Kuntien sosiaalijohdon edustajat pitivät kansalaisten huonojen kokemusten esiin nostamista mediassa arveluttavana. Kun media tuo esiin jonkin epäkohdan, se vaikuttaa päättäjiin. Median kannanotot eivät kuitenkaan tuo voimavaroja epäkohtien korjaamiseen, vaan rahat on otettava jostakin muusta palvelusta. Sosiaalitoimen virkamiehillä ja kunnan strategioissa voi olla aivan toinen näkemys asioiden tärkeysjärjestyksestä kuin median satunnaisesti esiin tuoma. Stakesin ylijohtaja Matti Heikkilä ja professori Juhani Lehto pitivät kuitenkin hyvänä asiana, että esimerkiksi vanhustenhuollon epäkohdat pääsevät esille poliittisella agendalla. Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Eeva Honkanummi huomautti, että media tuo esiin sitä, mikä myy. Kunnan sosiaalitoimen pitäisi osata markkinoida omaa näkemystään. Lehto ja Viren pitivät mahdottomana määritellä sitä, mitkä ovat kuntalaisten tarpeet ja miten ne kaikki voitaisiin tyydyttää. Virenin mielestä palvelut Vantaa ja Kerava edistävät mielenterveyspotilaiden suun terveyttä ja suunhoitopalveluihin pääsyä yhteisellä hankkeella. Sen aikana valmistellaan aloitteet suun terveydenhuollon sisällyttämiseksi potilaan kokonaishoitosuunnitelmaan, laaditaan koulutusohjelma henkilöstölle, selvitetään skitsofreniapotilaiden hoitohalukkuutta ja hoitoon hakeutumista sekä laaditaan opaskirjanen ehkäisevästä suun terveydenhuollosta mielenterveyskuntoutujia sekä heidän omaisiaan ja tukihenkilöitään varten. Eteläisen A-klinikan kriisiperhetyö -hanke sai Helsingin sosiaaliviraston vuoden 2006 innovaatiopalkinnon. Perusteina on työn vaikuttavuus ja yhteistoiminta yli vastuualueiden. Kriisiperhetyössä työpari tapaa perhettä useita kertoja viikossa noin neljän kuukauden ajan. Työtä tehdään kriisi- ja traumatyön menetelmin yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaikissa perheissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia parempaan. Kriisiperhetyö alkoi eteläisellä A-klinikalla keväällä 2005 ja vuoden 2006 alusta se vakinaistettiin. Sitä aiotaan laajentaa muillekin alueille. Sosiaalivirasto palkitsee vuosittain parhaat asiakkaiden palveluun ja hoitoon liittyvät innovaatiot. Palkintosumma on euroa. tarvitsevat hintalappuja: markkinamekanismi ohjaa ihmisten käyttäytymistä ja pitää hamstrauksen kurissa. Lehdon mielestä kurjuuden minimoinnin kunnallisen sosiaalipolitiikan tavoitteena pitäisi riittää. Mieluummin minimoidaan pahaa kuin maksimoidaan hyvää. Hyvien käytäntöjen sijasta pitäisi tutkia huonoja käytäntöjä ja analysoida, mikä niissä meni pieleen. Onnellisuus sosiaalipolitiikan tavoitteena on kestämätön. Lehto mainitsi esimerkkinä Marxin Kommunistisen manifestin, Hitlerin Taisteluni ja Orwellin 1984:n, joissa kaikissa on tavoitteena ihmisten onnellisuus. Kun onnellisuuden tavoitteeseen liitetään kovat ohjauskeinot sen saavuttamiseksi, tulos on karmea. Lehdon mukaan maailmalla on nähtävissä, että sosiaalialan reformeissa keskusjohtoisuus lisääntyy. Myös Paras-hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa helpommin ohjattavia organisaatioita. Suomessa on pidetty ongelmana sitä, että palvelut tuotetaan liian pienissä yksiköissä. Lehdon mielestä tämä ei ole ensisijainen ongelma, vaan se, että palveluiden rahoituspohja on liian pieni. Eivät tuotantoyksiköt muualla maailmassa ole sen suurempia. Voidaan toimia pienissäkin yksiköissä, jos rahoituspohja on riittävä. Sosiaalineuvos Martti Lähteinen sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi, että suurempia rahoituspohjia Paras-hankkeessa juuri etsitään. Hyvinvointikunta-foorumi kokoaa kunnallisen hyvinvointipolitiikan tekijät, päättäjät ja tutkijat seuraavan kerran yhteen Kuntamarkkinoilla syyskuussa. Silloin tarkastellaan uuden hallituksen hyvinvointipoliittisia linjauksia. Valtioneuvosto päätti tämän vuoden raha-automaattiyhdistyksen avustuksista helmikuun alussa. Niitä myönnettiin 306 miljoonaa euroa. Avustusta saa kaikkiaan hakijaa kohteeseen. Uusia avustuskohteita on 477 ja uusia avustuksen saajia 58 järjestöä. Avustusta haki järjestöä hankkeeseen tai toimintoon yhteensä 613,9 miljoonaa euroa. Avustusten lisäksi RAY:n tuotosta 103 miljoonaa euroa menee Valtiokonttorin käyttöön. Viime vuoden voitosta jätettiin jakamatta noin 16,4 miljoonaa euroa. Tietoa avustuksen saaneista järjestöistä ja projekteista > Avustustoiminta > Avustuskohteet > Avustus 2007

5 KEHITYSVAMMAHUOLTO Lappeenrannan kaupungin kehitysvammaisten päivätoiminta sai Vuoden Alli -palkinnon kehitysvammaisten ihmisten palvelujen laadun edistämisestä. Perusteluna oli se, että vaikeavammaiset ihmiset on saatu mukaan arvioimaan palveluiden laatua. Lappeenrannan kehitysvammaisten päivätoiminnassa käy liki sata ihmistä. Heistä suurin osa on vaikeavammaisia ja käyttää puhetta tukevia tai korvaavia kommunikointimenetelmiä. Palkinto tuli tunnustuksena siitä, että luovan työotteen ansiosta on onnistuttu tukemaan käyttäjien osallistumista palvelujen arviointiin. Päivätoiminnan laatua on arvioitu ja kehitetty pitkäjänteisesti: Asiakastyytyväisyyskyselyitä on tehty vuodesta Kehitysvammaliiton Alli-laatuverkostoon päivätoiminta liittyi vuonna Päivätoiminnan toimipisteissä on kerätty tietoa asiakkaiden toiveista, haaveista ja unelmista. Tiedonkeruussa on käytetty erilaisia kommunikointia tukevia ja korvaavia menetelmiä. Asiakkaat ovat voineet kertoa niistä asioista, joissa he ovat hyviä ja taitavia. Asiakkaiden minäkuva on alkanut vahvistua, kun he ovat päässeet kertomaan omista näkemyksistään ja toiveistaan. Omaiset ovat antaneet työstä erittäin myönteistä palautetta. Henkilökunnan tulkinnat ja menettelytavat ovat tulleet entistä johdonmukaisemmiksi, mikä on lisännyt asiakkaiden turvallisuuden tunnetta. Vuoden Alli on Kehitysvammaliiton Alli-laatuverkoston jakama tunnustus. Se jaettiin nyt neljännen kerran. Erja Saarinen Löytyykö Paras? Palstalla seurataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä eri puolilla Suomea. Marja Kosonen Lappeenrannan sosiaalipalvelujen johtaja, Sosiaali- ja terveyspiirihankkeen sosiaalihuollon sisältötyöryhmän varapuheenjohtaja Etelä-Karjalassa kuntien terveyspalveluita ja suurta osaa sosiaalipalveluista suunnitellaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveyspiiriin. Missä vaiheessa hankkeessa ollaan? Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin luonnos perustamissuunnitelmaksi ja perustamissopimukseksi on ollut kunnissa lausuntokierroksella. Lausunnot piti antaa tammikuun loppuun mennessä ja ne ovat nyt analysoitavina. Maakunnalliselle sosiaali- ja terveyspiirille siirtyisi yli puolet kuntien tehtävistä. Kunnat voisivat tilata piiriltä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut ja osan sosiaalihuollon palveluista. Piiri tuottaisi palvelut itse tai tilaisi ne muilta palveluntuottajilta. Se vastaisi palvelujen saatavuudesta kunnan asukkaille. Piirin muodostamisen jälkeen on tarkoitus sovittaa kuntien organisaatiot yhteen ja laatia yhteinen henkilöstöpolitiikka. Piiriin tulisi noin työntekijää. Miten sosiaalihuollon palvelut järjestettäisiin? Muut kuin kaupunkikunnat voivat tulla piiriin haluamassaan tahdissa ja valita itselleen sopivat palvelukokonaisuudet. Niitä ei kuitenkaan voi pilkkoa pienempiin osiin. Kuntien sosiaalipuolen asiantuntijat ovat sitä mieltä, että jos piiri on muodostuakseen, sosiaalihuolto on siinä täysillä mukana kaikilla sosiaalipalveluilla. Piiriyhteistyön pohjana on ollut Stakesin konsultin Markku Pekurisen raportti Terveyspiiri, jossa sosiaalihuollon osuus jäi ohueksi. Tämän vuoksi tehtiin erillinen sosiaalihuollon selvitys. Sen tekivät Maarit Hiltunen-Toura ja Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta Socomista yhdessä kuntien sosiaalijohdon kanssa. Oli hyvin tärkeää tehdä myös sosiaalihuollon selvitys. Miten piirisuunnitelma etenee? Piiri on ollut tarkoitus muodostaa niin, että vuoden 2009 alussa kaikki kunnat tulevat mukaan vähintään erikoissairaanhoidon osalta. Alueen kolmen kaupungin Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan edellytettiin lähtevän mukaan kaikilla osa-alueilla. Nyt näyttää siltä, että Imatra hankkisi piiriltä vain erikoissairaanhoidon. Piirihankkeessa ei ehkä päästä eteenpäin aivan suunnitellulta pohjalta. Samaan aikaan on selvitetty Joutsenon ja Lappeenrannan mahdollista kuntaliitosta. Ylipäätänsä Etelä-Karjalassa selvitystyötä on tehty paljon ja sen pohjalta löytyvät yhteistyökuviot ja syntynee myös puitelain edellyttämä toimeenpanosuunnitelma. Kuntien sitovia päätöksiä piiristä odotetaan huhtikuun loppuun mennessä. Niiden jälkeen ohjausryhmä tekee päätökset jatkovalmistelusta. Miltä sosiaalihuollon tulevaisuus näyttää muuttuvissa palvelurakenteissa? Piirimallissa syntyisi suurempia yksiköitä, joissa kehittyisi erityisosaamista. Pienissä yksiköissä työskentelevät pääsisivät osaksi suurempia työyhteisöjä. Näin syntyisi rakenne erityispalveluille. Monilla kunnilla on rekrytointivaikeuksia. Suurempiin yksiköihin olisi helpompi hankkia henkilöstöä. Ehkäisevän sosiaalipolitiikan näkökulmasta piirimalli voi olla haasteellinen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole vain sosiaali- ja terveyspalveluilla hoidettavissa vaan tarvitaan laajempaa yhteistyötä. Me olemme pohtineet elämänkaarimallia ja piirimallissa esimerkiksi varhaiskasvatus jäisi kuntiin, meillä Lappeenrannassa kasvatus- ja opetustoimeen. Toimimme kuitenkin verkostomaisesti yli organisaatiorajojen. Organisointitavasta riippumatta olennaista on se, miten saadaan eri ammattien ja eri organisaatioiden välinen luottamus hankittua ja vuorovaikutus sujumaan. Tärkeää on, että sosiaalihuollon ammattilaiset osaavat työskennellä moniammatillisesti ja säilyttää yhteistyössä oman ammatillisuutensa. Meitä kaikkia tarvitaan ja jokaisen pitää rohkeasti tuoda yhteistyöhön omat vahvuutensa. Sosiaalialan ammattilaisten pitää ottaa rohkeasti oma paikkansa. Sosiaaliturva 3/07 5

6 laina ja palaute Päivähoidon turvallisuudesta tulossa valtakunnallista ohjeistusta PÄIVÄHOIDON TURVALLISUUS Poliisi tutkii perhepäivähoidossa olleen pojan hukkumista Uudessakaarlepyyssä. Helsingin Sanomat Koko Uudenkaarlepyyn kaupunkia järkyttänyt tapaus sattui maanantaina, kun perhepäivähoitaja oli päästämässä lapsia ulkoilemaan. Hoitajan auttaessa pienimpiä lapsia pukeutumaan katosi kahden ja puolen vuoden ikäinen poika perhepäiväkodin pihasta. Vaikka katoaminen huomattiin nopeasti, poika oli jo ehtinyt noin 40 metrin päässä virtaavalle Lapuanjoelle. Perhepäivähoitajan kodin ja joen välillä ei ollut aitaa tai muita rakenteellisia esteitä. Olli Saarsalmi, yli-insinööri, päivähoidon turvallisuustyöryhmän sihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö Hoitopaikan ulkopuolisia riskejä pitäisi tarkastella nykyistä huolellisemmin. LAINATTUA, SAKSITTUA Pesäpuu ry:n puheenjohtaja, professori Tarja Pösö, Pesäpuun lehti 1/2007 Lasten sijoittaminen kuulostaa erikoiselta tänä aikana, jolloin pyritään korostamaan lapsilähtöisyyttä ja yhä enemmän myös lasten osallisuutta. Sijoittaminen ei taida paljoakaan viitata osallisuuteen vaan enemmänkin kohteellistamiseen. Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen ja Asukki-lehden toimitussihteeri Raija Maunula, Asukki 4/2006 Sana koditon pitäisi ottaa jälleen käyttöön, sillä koti on se, joka asunnottomalta puuttuu. Koti on se asia, joka ei ole pelkkä järjestelyja jonotuskysymys. Koti on käsitteenä se elämänkokonaisuus, joka tekee osiin pilkotusta ehjän. Päivähoidon tulee päivähoitolain mukaan olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan lapselle ja lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivaa. Päivähoidon tilojen ja ympäristön turvallisuudelle ei laissa kuitenkaan ole eriteltyjä vaatimuksia. Kunta vastaa kunnallisen perhepäivähoidon turvallisuudesta ja oma vastuunsa on myös hoitajalla. Liian harvoin mietitään, millainen perhepäivähoitopaikan piha tai ympäristö on. Hoitopaikan ulkopuolisia riskejä pitäisi tarkastella nykyistä huolellisemmin. Kun kunnan viranomaiset käyvät katsomassa perhepäivähoitopaikkoja, he havainnoivat yleensä varsin tarkasti sisätiloja, mutta ulkoiluun liittyvät näkökohdat ja ympäristö jäänevät vähemmälle huomiolle. Päivähoitopaikkojen turvallisuudesta ei ole valtakunnallista ohjeistusta, mutta sosiaali- ja terveysministeriön asettama päivähoidon turvallisuustyöryhmä tekee parhaillaan päivähoidon turvallisuuskansiota. Siinä kiinnitetään huomiota hoidossa esiintyviin riskeihin ja annetaan ohjeita siitä, miten niitä voi ennakoida ja poistaa. Päivähoitopaikkojen aitaamiseen on kansiossa tarkoitus ottaa kantaa, samoin esimerkiksi retkien järjestämiseen turvallisesti. Myös lasten katoamistilanteisiin on odotettavissa ohjeistusta. Sekä päiväkoti, ryhmäperhe- että perhepäivähoidon henkilöstölle ohjeita tarjoava kansio valmistuu ensi syksynä. Kaikin puolin yritetään tehostaa ongelmia ehkäisevää toimintaa. Jokaisessa meistä pitäisi asua pieni riskianalyytikko, joka katsoisi ympärilleen ja myös uskaltaisi huomauttaa parannettavista asioista. Sosiaali- ja terveysministeriö teki viime vuonna Helsingin yhden päivähoitoalueen ja Oulunsalon kunnan päivähoitolasten vanhemmille ja päivähoitohenkilöstölle kyselyn päivähoidon turvallisuudesta. Vastaajat kiinnittivät turvallisuusriskeinä huomiota muun muassa hoitopaikan lähiliikenteeseen, porttien ja aitojen puutteeseen tai siihen, että ne ovat huonossa kunnossa sekä piha- ja leikkialueiden valvottavuuteen. Perhepäivähoitajat vievät usein lapsia yleisiin leikkipuistoihin. Niihin toivottiin turvallisia aidattuja alueita. Perhepäivähoitajien vastaukset osoittivat, että joka kolmannelta heidän käyttämältään piha- ja leikkialueelta puuttui aita. Päivähoitoväki on hyvin yksimielistä turvallisuuden parantamisesta. Ikävät tapaukset ovat vielä tiivistäneet yksituumaisuutta. Minuunkin otetaan päivittäin yhteyttä turvallisuusasioista. Valtakunnallista ohjeistusta kaivataan, vaikka turvallisuustyötä on toki tehty viime vuosina kiitettävän paljon monissa kunnissa. Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Veli-Pekka Sinervuo, Ketju 6/2006 Ajatus liittää erityishuoltopiirit lähestulkoon hämäävien pykälien avustuksella sairaanhoitopiireihin etsii vertaistaan sosiaalipoliittisissa muutoksissa. Kulttuuriimme on jo pitkään kuulunut rakentava keskustelu uudistusten vaikutuksista. Tällaisten perustelemattomien totuuksien tuleminen vain jostain ei kuulu yhteiskuntamme kestäviin rakenteisiin. Eino Nykänen, Tehy 2/2007 Kaikki hyväksyvät potilaan asemaa vahvistavan lainsäädännön. Samaan aikaan yhteiskunnassa on kehittynyt trendejä, jotka jotenkin kietoutuvat toisiinsa ja aiheuttavat myös tarkoittamattomia seurauksia. Yhtä niistä voisi nimittää kuluttajakeskeisyydeksi. Toista sanottakoon kansalaistietoisuudeksi. Syntyy nelikenttä, jossa yhteiskuntapeliä osaavat kansalaiset potilaiden omaisina, potilaat kuluttajina, juridiikan taitajat vahvistuvana asiantuntijaryhmänä ja hupenevia aineellisia voimavaroja käyttävä terveydenhuollon henkilökunta pannaan samaan laatikkoon. Yhtälöksi saadaan jotakin, mitä monikaan ei toivo. 6 Sosiaaliturva 3/07

7 Sosiaaliturva 3/07 7

8 kärkiteema Lea Suoninen-Erhiö Innovaatiopalkinto 2006 Kunnallisen sosiaalipolitiikan innovaatio 2006 Helsingin sosiaalivirasto ja Laurea-ammattikorkeakoulu: Kumppanina kentällä -ohjelma Huoltaja-säätiön palkintoraadin perustelut Luotu uudenlaista sosiaalityötä kaikkein huono-osaisimpien ihmisten aseman parantamiseksi. Kehittämistyötä on tehty pitkäjänteisesti hyödyntäen käytäntötutkimusta aidossa oppimisja kehittämisympäristössä. Ohjelmassa korostuu asiakaslähtöisyys ja vahva sitoutuminen sosiaalityön arvoihin ja etiikkaan. Ohjelma on hyvin mallinnettu ja sen aikana on pystytty huolehtimaan jatkuvuudesta. Huoltaja-säätiö palkitsee vuosittain innovaatiopalkinnolla hyvän innovaatioidean tai jo toimivan uuden ratkaisun, joka edistää kunnallisen sosiaalipolitiikan pitkäjänteistä kehittämistä. Innovaation pitää lisätä kuntalaisten tai sosiaalitoimen asiakkaiden hyvinvointia. Palkinnon suuruus on euroa. Palkinto myönnettiin nyt toista kertaa. Palkintoraadin puheenjohtajana toimi Rauman sosiaalijohtaja Alpo Komminaho ja jäseninä Itä-Suomen läänin sosiaali- ja terveysneuvos Elli Aaltonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön johtaja Leena Niemi sekä Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito Oy:n johtaja Merja Salmi. 8 Sosiaaliturva 3/07 kuvat: Lea Suoninen-Erhiö Toimistosta lähdettiin ulos ihmisten pariin. Byrokraattisen työn rinnalle kehitettiin toiminnallisia menetelmiä. Ihmiset voimaantuivat ajamaan omia ja yhteisiä asioita. Työntekijät, opiskelijat ja asiakkaat yhdessä köyhän asialla Helsingin sosiaaliviraston ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyö alkoi yli kymmenen vuotta sitten Helsingin Alppiharjussa ruohonjuuritason hankkeena. Vs. johtavana sosiaalityöntekijänä silloisessa Alppiharjun sosiaalitoimistossa työskennellyt Inkeri Mustonen kertoo, että neljän seinän sisällä tehty liukuhihnamainen toimeentulotukityö alkoi turhauttaa. Meille aina sanottiin, että helppoahan se teidän työ on, kun alueella asuu vain yksinäisiä juoppoja. Työ oli yksilötyötä ja pitkälti normien laskemista. Uudenlainen tapa tehdä sosiaalityötä teki näkyväksi sen, että yksinäisillä juopoilla oli lapsia, joiden kanssa he eivät olleet juuri tekemisissä. Aloimme järjestää isä-lapsileirejä. Uudenlainen tapa työskennellä perustui kolmelle keskeiselle periaatteelle: pitää lähteä ulos toimistosta, asiakkaiden asiantuntemus on saatava käyttöön ja sosiaalityöhön on luotava uusia työmenetelmiä. Pieniä askelia arjen työssä Mukaan uudenlaista sosiaalityötä kehittämään tuli silloinen Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu. Sen tavoitteena oli kytkeä opetus käytännön työhön. Monella opiskelijalla ovat harjoittelujaksolla silmät auenneet: he ovat innostuneet työstä sosiaalitoimessa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kanssa. He ovat alkaneet vakavasti miettiä omia arvojaan ja asenteitaan ja sitä, minkälaiseen työhön he haluavat ammattitaitoaan käyttää, sanoo Laurea ammattikorkeakoulun sosiaalityön lehtori Raija Tiikkainen, joka oli aloittamassa ohjelmaa yhdessä Inkeri Mustosen kanssa. Emme rakentaneet isoa projektiorganisaatiota vaan katsoimme, mitä on järkevää tehdä ja etsimme sitten voimavarat sille. Otimme pieniä askelia arjen työn sisällä. Ehdoton vahvuus on ollut se, että sosiaalityötä on kehitetty osana perustyötä, Mustonen lisää. Ulos toimistosta Sosiaaliohjaaja Marjatta Vesterinen tuli hankkeeseen harjoittelujaksolle ammattikorkeakoulun opiskelijana. Työparikseen hän sai sosiaalityöntekijä Taina Pulkkisen. Lähdimme toimistosta ihmisten pariin. Opimme tuntemaan, mitä alueella tapahtuu ja minkälaisia toimintapaikkoja siellä on. Asukkaat ja alueella toimivat järjestöt tulivat tutuiksi, Vesterinen muistelee. Yhtenä tavoitteena oli, että köyhyydessä elävät voimaantuisivat ajamaan omia asioitaan. Toimeentulotuen leikkauksia vastustamaan syntyi To- Tu-verkosto, jossa asukkaat, asiakkaat, opiskelijat ja Inkeri Mustonen (vas.), Marjatta Vesterinen ja Raija Tiikkainen sekä muusikkoduo Mai&Mikko iloitsivat Kumppanina kentällä -ohjelmalle myönnetystä innovaatiopalkinnosta. Se julkistettiin Hyvinvointikuntafoorumissa Helsingin Kuntatalolla 8. helmikuuta. Kumppanuustalo Hannan verkostossa toimivat Mikko ja Mai esittivät foorumin satapäiselle osanottajajoukolle Hectorin tunnetuksi tekemän laulun Kuinka voit väittää, että yksinäinen oot. Koskettava esitys sai lähes jokaiselta silmäkulmat kostumaan ja muistutti siitä, mistä sosiaalialalla on pohjimmiltaan kysymys.

9 Marjatta Vesterinen (vas.), Raija Tiikkainen ja Inkeri Mustonen ovat miettineet työnsä eettistä pohjaa ja valinneet puolensa: he katsovat asioita asiakkaiden, eivät organisaation näkökulmasta. ammattilaiset sekä järjestötoimijat alkoivat yhdessä ajaa köyhien asiaa. Järjestettiin mielenosoituksia ja alettiin puuhata asunnottomien öitä, tavattiin kansanedustajia ja lainlaatijoita. Ihmiset ovat saaneet rohkeutta ajaa omia ja toistenkin asioita. He ovat tavallaan saaneet kansalaisuutensa takaisin. Muutamat ihmiset ovat laittaneet jopa EU-parlamenttiin kirjeitä siitä, miten asiat Suomessa ovat. Organisaation näkökulmasta omia asioitaan ajavat ihmiset saattavat olla hankalia. Mikään palvelujärjestelmä ei ole kuitenkaan niin hyvä, etteikö sitä voisi kehittää. Raija Tiikkainen korostaa, että ohjelman aikana on syntynyt sosiaalityöntekijän ja sosionomin toimiva työmalli: Jossain vaiheessa keskusteltiin siitä, kaappaavatko sosionomit koko sosiaalitoimen ja toisaalta, voiko ammattikorkeakoulussa ylipäänsä opettaa sosiaalityötä. Täällä on löytynyt luonnollinen yhteistyömalli: tärkeintä ei ole se, mikä titteli kenelläkin on vaan se, miten työtä saataisiin tehtyä niin, että siitä on asiakkaalle suurin hyöty ja siitä tulee kaikille mukana oleville onnistumisen kokemuksia. Kavereita asiakkaiden kanssa? Vuonna 1998 Vesterinen tuli kahdeksi vuodeksi projektikoordinaattoriksi ohjelmaan. Noina vuosina siinä järjestettiin toiminnallisia pienprojekteja, joissa työllistettiin ja aktivoitiin alueen asukkaita. Vesterisen tehtävänä oli pitää projektien langat käsissään, jottei perustyö kuormittuisi liikaa. Konkreettisessa tekemisessä asiakkaiden tiedot ja taidot pääsivät esiin ja se vahvisti heidän itsetuntoaan. Ihminen ei voimaannu, jollei hän pääse itse tekemään ja toimimaan, Vesterinen tähdentää. Inkeri Mustonen kertoo, että uusi työtapa ja etenkin asiakkaiden työllistäminen herätti sosiaalivirastossa pahennusta: Meiltä kysyttiin, olemmeko me ihan kavereita asiakkaiden kanssa. Ilmeisesti pelättiin, että menetämme ammatillisuutemme, kuva: Lea suoninen-erhiö kun olemme niin lähellä asiakkaita. Kävi päinvastoin: ammatillinen osaaminen vahvistui, kun huomasi, ettei oma ammattitaito olekaan sidoksissa viraston suojaaviin rakenteisiin. Tukijalaksi kumppanuustalo Hanna Vesterinen on suunnitellut ja kehittänyt kumppanuutta asukkaiden kanssa sosiaaliviraston vakituisena työntekijänä sosiaaliohjaajan vakanssilla vuodesta Hänen työpaikkansa on sijainnut viimeiset pari vuotta Sturenkadulla sijaitsevassa Kumppanuustalo Hannassa, joka on ohjelman näkyvin aikaansaannos. Ajatus kumppanuustalosta syntyi jo kymmenen vuotta sitten, kun asukkaat ja asiakkaat toivoivat paikkaa, jossa voisi tehdä ja toimia. Kumppanuustalo on yhden unelman täyttymys. Talossa sijaitsee omassa kerroksessaan eteläisen sosiaaliaseman Kallion toimipisteen muutossosiaalityön yksikkö. Asukastoiminnalle ja järjestöille varattu kerros on monipuolisen tekemisen ja toiminnan keskus. Talo myös työllistää toimijoitaan siellä järjestetään tukityötä, työharjoitteluja, työelämävalmennusta ja kuntouttavaa työtoimintaa. Katutasossa sijaitsevassa huoneistossa toimii päihteetön päivätoimintakeskus Vallilan Vintti. Oppilaitosyhteistyö on edelleen tiivistä: talo on monen opiskelijan harjoittelupaikka. Yhteiskunnallisen muutostyön opintojaksolla sosiaalitoimiston asiakkaat opettavat opiskelijoita. Viimeksi jakson teemana oli köyhyys: asiakkaat olivat kertomassa opiskelijoille siitä, mitä on olla köyhä ja tutustuttivat heidät leipäjonoihin. Opiskelijat näkivät asiakkaiden todellisuuden ja asiakkaat saivat olla asiantuntijoina omassa asiassaan, Mustonen kertoo. Ehkä osallisuuden yksi kirkkaimpia timantteja onkin se, että tuntee kuuluvansa johonkin ja olevansa tarpeellinen ja kunnioitettu ihminen ihan omana itsenään, Vesterinen huomauttaa. Kumppanina kentällä -ohjelma Helsingin sosiaaliviraston yhteistyöohjelma Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan sosiaalialan koulutusohjelman kanssa. Alkoi vuonna 1996 Helsingin Alppiharjun sosiaalityön kehittämishankkeena. Mukana satoja ihmisiä: asukkaita ja sosiaalitoimiston asiakkaita. Yli 60 ihmistä työllistetty eri pituisissa jaksoissa. Yli 50 opiskelijaa osallistunut ohjelmaan harjoittelujaksoilla. Hankkeesta valmistunut 20 ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä ja 12 on tekeillä. Kehitetty sosiaalityön toiminnallisia menetelmiä ja rakenteellista sosiaalityötä. Syntynyt sosiaalityöntekijän ja sosionomin toimiva työmalli. Näkyvin aikaansaannos Kumppanuustalo Hanna, jossa viranomaiset, asukkaat, järjestöt ja oppilaitokset toimivat yhteistyössä. Organisaatiomuutos sotkee työtä Kumppanuustalo liittyy kiinteästi muutossosiaalityöhön: sosiaalityön asiakkaita voidaan nyt ohjata Hannan toimintoihin. Ohjelman aikana erilaiset toiminnalliset ryhmät ovat vakiintuneet sosiaalityön työmuodoiksi. Helsingin sosiaaliviraston organisaatiomuutos on tosin sotkenut työmallia, kun asiakkaat eivät enää tulekaan vain Alppiharjusta vaan laajemmalta alueelta. Juhlapuheissa puhutaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamisesta, mutta organisaatiot rakennetaan ihan toisella logiikalla, Mustonen huokaa. Miten näissä uusissa raameissa pystyy toimimaan se on iso haaste nyt. Kun sosiaaliviraston organisaatio muutettiin alueellisesta mallista isoon keskitettyyn malliin, meiltä hävisi kosketuspintaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin asukkaisiin. Tämän talon kautta meillä on onneksi edelleen mahdollisuus kaikkeen, Vesterinen jatkaa. Seuraavaksi pitäisi perustaa vaihtoehtoinen sosiaalitoimisto. Kun toimeentulotukea joutuu hakemaan kirjallisesti, osa porukasta on syrjäytynyt siitäkin. Toimeentulotuen ostovoima on myös koko ajan pienentynyt ja harkintaa käytetään yhä vähemmän. Tuen saaminen on byrokraattista ja kylmää. Vaihtoehtoisessa sosiaalitoimistossa ihmisiä autettaisiin selviytymään arjessa ihan oikeasti, Mustonen kaavailee. Monet ihmiset ovat niin vaikeassa asemassa, etteivät he enää luota itseensä saatikka kehenkään muuhun. Ehkä on aika palata hoivaan ja huoltoon, siihen, että joku pitää huolta, Tiikkainen tiivistää. Sosiaaliturva 3/07 9

10 kärkiteema Minna Tarvainen Vantaalla kulttuuripalvelut tanssivat, maalasivat ja lauloivat itsensä palvelutaloon. Taide ohittaa asukkaiden puheenaiheissa jo sairaudet ja lääkkeet. Kulttuurille persot Kunniamaininta 2006 Kunnallisen sosiaalipolitiikan innovaatio 2006 Vantaan kaupunki: Sosiokulttuurinen vanhustyö Huoltaja-säätiön palkintoraadin perustelut Edustaa uudenlaista osallistavaa ja sektorirajat ylittävää vanhustyötä. Yhteisön voimavarat on saatu mukaan vanhusten tukemiseen. Pilottihankkeella on hyvät mallintamisen edellytykset. Ei näitä tauluja ole valittu tänne siksi, että asukkaat haluaisivat nähdä juuri tällaista taidetta, kulttuurin tuotantoyksikön toiminnanjohtaja Susanna Tommila puuskahtaa palvelutalo Suopursun käytävägalleriassa värikkäiden puuväritöiden edessä. Taide ei mielistele. Neljän kuukauden välein vaihtuvan näyttelyn sisällöstä päättävät Vantaan taiteilijaseuran jäsenet, eivät palvelutalon asukkaat. Täällä esitettävän taiteen ei tarvitse olla vanhuksille suunnattua. Voisin hyvin kuvitella, että Suopursussa esiintyisi joku päivä rokkiorkesteri, mikä Lordi se sitten olisikaan. Tykätkää tai älkää tykätkö, olkaa hyvä! Taiteen tehtävä on herättää ja saada jokin ihmisessä liikahtamaan. Monipuolisuus on hyvä asia. Mitäs tänään on ohjelmassa? Kulttuuripainotteisen palvelutalon käytävillä onkin liikettä tavallista hoitolaitosta enemmän. Taiteilijoita tupsahtaa vantaalaiseen kerrostaloon tämän tästä: kuvataiteilijoita, tanssijoita, muusikoita, näyttelijöitä, käsityöläisiä, lausujia ja kirjailijoita. Menot ovat lisääntyneet niin, että päiväkeskusemäntä Tuija Lindholm laatii viikoittaisen ohjelman tarjonnasta ja jakaa sen jokaisen asukkaan kotiin. Asukkaat odottavat esityksiä. Jo aamupalalla he keskustelevat, mitäs tänään on ohjelmassa. Jotkut osaavat ohjelman ulkoa. Ruokailussa he vielä muistuttavat toisiaan, että iltapäivällä tavataan. Esitykset alkavat kahden aikoihin, Lindholm kertoo. Vain harva talon asukkaista jaksaa liikkua kotitalon ulkopuolella. Kulttuuri on tuonut monen elämään uutta potkua. Kun asukkaat pääsevät yhdessä samaan tilaan, eivät vaivat ja krempat ole enää niin tärkeitä. Aluksi he voivat puhua lääkkeistä ja kolotuksista, mutta kun esitys alkaa, ajatukset siirtyvät muualle. Onhan se eri asia kuin katsella kotona samoja seiniä ja odotella telkkariohjelmia. Lääkettä kulttuuripalveluista Sosiokulttuurisen vanhustyön ensitahdit soitettiin pari vuotta sitten, kun vanhustenhuollon palvelupäällikkö Anna-Liisa Korhonen ja Susanna Tommila pohtivat yhdessä yhteiskunnan medikalisoitumista. Mietimme, voitaisiinko hoitoa edistää kulttuurin avulla. Ehkä virikkeellisyydellä voitaisiin jopa estää joidenkin sairauksien ja pahoinvoinnin Maire Turuselle Suopursun kulttuuririennot ovat iso osa elämää. On tämä toista kuin yksin yksiössä Tähtihetkiä on ollut useita, sanoo palvelutalo Suopursun asukas Maire Turunen, 61. Runsaan vuoden takaiset SuomiFilmi-elokuvaviikot olivat kuitenkin ylitse muiden. Kaiken huipuksi aamukahvipöytään saatiin todellinen kunniavieras. Matti Raninin vierailu oli kohokohta talossa. Katsoin häntä taas eilen telkkarista. Kyllä hän on hyvä näyttelijä. Täällä käydessään hän antoi meille kaikille kuvansa ja nimikirjoituksensa. Osalle hän lähetti kuvan vielä postissa, koska hänellä ei ollut niitä tarpeeksi mukana. Laulua harrastanut Turunen pitää myös konserteista. Kuorojen kanssa pääsee joskus itsekin laulamaan. Laulaessa saa purkaa itseään. Siitä tulee hyvä olo, hän huokaa. Aiemmin hän on käynyt myös paljon teatterissa. Nyt kun olisi aikaa, en jaksa liikkua kovin paljon. Minun pitää levätä vähän väliä. Suopursussa Turunen osallistuu kaikkiin esityksiin, jolleivät pakolliset hoidot ole esteenä. Hän pitää huolta myös siitä, että kaikki halukkaat saavat nauttia kirjallisuudesta, vaikka romaanien kahlaaminen yksin ei enää onnistuisi. 10 Sosiaaliturva 3/07

11 kuva: Minna Tarvainen kuvat: Minna Tarvainen Ehkä virikkeellisyydellä voitaisiin jopa estää joidenkin sairauksien ja pahoinvoinnin puhkeamista sen kummemmin romantisoimatta asiaa. Susanna Tommilan ja Tuija Lindholmin mielestä vanhusten palvelutalossa voisi hyvin esiintyä vaikka rokkiorkesteri Lordi. Minä vedän lukupiiriä. Nyt luemme toista Hirvisaarta. Maksimiaika kerrallaan on 45 minuuttia. Puolen tunnin päästä aletaan jo huokailla, joko sitä kahvia saisi, kärsivällinen lukija nauraa. Edellisessä Laila Hirvisaaren teoksessa oli mennyt vuosi. Talon kulttuuririentojen ansiosta vilkkaan ja seurallisen Turusen päiviin on tullut ohjelmaa niin paljon, että kavereiden vierailuille ei aina tahdo löytyä kalenterista vapaata aikaa. Ajattele, jos asuisin yksin jossakin yksiössä, hän patistaa pohtimaan. puhkeamista sen kummemmin romantisoimatta asiaa. Sairaudet ovat sairauksia, Tommila kertoo. Suopursun palvelutalo oli juuri rakenteilla. Kulttuuripalveluiden edustajat päätettiin ottaa mukaan suunnitteluun jo rakennusvaiheessa. Kaikkeen he eivät ehtineet puuttua: käytävät ovat tasaisen valkoisia eikä riittävän isoa esiintymissaliakaan luvattu. Mutta Suopursuun tuli useita pieniä lisävarusteita. Saimme pimennysverhot, joiden ansiosta erilaisia esityksiä voidaan katsoa myös valoisaan aikaan. Täällä on piano, taulukisko ja lasivitriinit näyttelyitä varten. Eniten Suopursu poikkeaa muista palvelutaloista siksi, että osa yhden työntekijän ajasta on omistettu kulttuurille. Tuija on välittäjänä kulttuurin ammattilaisten ja talon henkilökunnan välillä. Jos koko henkilökunta on kiinni sairauksien hoidossa, lääkkeidenjaossa ja rutiinien pyörittämisessä, ei aika ja energia riitä tällaiseen. Jokaisella palvelutalolla pitäisi olla oma kulttuurituottajansa, Tommila esittää. Se on teidän hommaanne Välittäjästä huolimatta yhteistyö yski alussa. Kun taiteilijat tulivat taloon, sali saattoi olla tyhjä ja katsomon tuolit seisoivat pinoissa seinänvierillä. Lindholm kun ei aina voinut olla töissä. Henkilökunta ajatteli, että esitys on kulttuuripuolen hommaa. Meidän hommiamme ovat ruuanlaitto ja vanhusten hoito, Tommila arvelee. Ymmärrän sen. Moni hoitaja miettii, pitääkö tässä ryhtyä tuoleja siirtelemään ja hakemaan asukkaita esityksiin, kun jollakin vanhuksella on hätä vessaan. Vähitellen koko henkilökunta on huomannut kulttuurin merkityksen hyvän mielen tuojana, ja kahtiajako on lientynyt. Yhteinen sävel myös organisaatioiden välillä voimistuu. Viime vuonna palvelutalon budjetissa oli ensimmäistä kertaa erillinen kulttuuriraha. Kulttuuripuoli puolestaan kirjasi vanhuspalvelut toiseksi painopistealueekseen lasten ja nuorten rinnalle. Esitykset pitää järjestää vanhuksille kodin lähellä, samoin kuin lapsiperheille ja päiväkodeille. Suopursu on pilotti. Muiden palvelutalojen asukkaat pääsevät suunnitelmien mukaan nauttimaan kulttuurista talo talolta. Syrjimmässä taiteen virrasta ovat kotona asuvat vanhukset. Jotta heidät saataisiin yleisön joukkoon, on kulttuuritoimella tarkoitus aloittaa yhteistyö kotipalvelun kanssa. Kulttuuria pullapalkalla Erilaiset toimintatavat erottavat, mutta myös täydentävät toisiaan. Kulttuuritoimelta on tullut kalliita esiintyjiä, mutta minä olen haalinut heitä ilmaiseksi esiintymään, Lindholm muistuttaa vapaaehtoisten tarjoamasta lisäohjelmasta. Aikuisille Lindholm tarjoaa palkaksi kahvit ja pullat. Päiväkotilapset ja koululaiset herkuttelevat esityksen päätteeksi kekseillä ja mehulla. Kulttuuripalveluissa moinen kaupankäynti ei vetelisi. Te voitte toimia oravannahkojen vaihdolla ihan hyvin. Meillä kulttuurisihteereillä ei ole sellaista asemaa. Meidän tehtävämme on työllistää taiteilijoita ja pitää huoli siitä, että he saavat asianmukaisen palkan, Tommila sanoo. Sosiaaliturva 3/07 11

12 kärkiteema Yrjö Nikunlassi Lapissa on jo muutaman vuoden ajan kehitetty ja otettu käyttöön tietotekniikkasovelluksia sosiaalialalla: sosiaalityöntekijät konsultoivat toisiaan verkossa, videoneuvottelut ovat arkipäivää työntekijöiden yhteydenpidossa ja asiakkaille on tarjolla verkkoneuvontaa. Kunniamaininta 2006 Kunnallisen sosiaalipolitiikan innovaatio 2006 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö: Sosiaalialan kehittäminen tietoteknologiaa hyödyntäen Huoltaja-säätiön palkintoraadin perustelut Hyödyntää monipuolisesti tietoteknologiaa sekä työntekijöiden työn tukena että asiakkaiden palveluissa. Löydetty uusia tapoja ratkoa sosiaalipalveluiden tasavertaisen saatavuuden ongelmia. Kehittämistyön tulokset on onnistuttu juurruttamaan hyvin. Yrjö Nikunlassi on projektityöntekijä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin yksikössä. Hän työskentelee Sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmät Lapin läänissä -kehittämishankkeessa. Sosiaaliala ja tietotekniikka kättelevät Pohjois-Suomessa Kuntien ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Posken yhteistyönä on syntynyt useita sosiaalialan käytännön työtä tukevia tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä innovaatioita. Tietotekniikka on oiva apuväline maantieteellisesti laajassa ja harvaan asutussa Lapissa. Ammatillisia neuvoja verkkokonsulteilta Posken Lapin toimintayksikkö aloitti tavanomaista laajemman tietoteknologian hyödyntämisen kolme vuotta sitten, kun se kehitti ja avasi sosiaalialan ammattilaisten käyttöön sähköisen konsultaatiopalvelun. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla työskentelevät sosiaalityöntekijät voivat palvelun kautta kysyä ammatillisia neuvoja esimerkiksi arkityössään vastaan tuleviin pulmallisiin asioihin. Vastaajina ovat sosiaalialan asiantuntijat eri puolilta Suomea. Ammatillisen neuvonnan ja konsultaation mahdollisuus on erityisen tärkeä Lapissa, jossa suurin osa kunnista on pieniä. Niissä työskentelee usein vain yksi sosiaalityöntekijä. Yksin toimivalta viranhaltijalta puuttuu ammatillinen, sosiaalialan hallitseva työpari tai -yhteisö, johon hän voisi ongelmatilanteissa turvautua. Sähköinen konsultaatio antaa mahdollisuuden tukeutua verkkokonsultteihin. Konsultaatioprosessissa sekä kysyjät että konsultit vahvistavat omaa ammattitaitoaan ja erityisosaamistaan. Ammatillisia kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia voidaan anonyymisti hyödyntää myös koulutuksessa. Asiakkaat saavat konsultoinnin jälkeen entistä asiantuntevampaa palvelua. He voivat halutessaan myös olla mukana konsultaatioprosessissa. Sosiaalipalveluneuvontaa verkossa Itä-Lapin asukkaille on ollut yli vuoden tarjolla sosiaalitoimen verkkoneuvontaa. Se aloitettiin Posken hallinnoimassa ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa Kylä Elämän keskus -hankkeessa. Neuvontaa annetaan lasten ja perheiden palveluita, toimeentulotukea sekä vanhus- ja vammaispalveluita koskevissa asioissa. Asukkaat voivat kysyä verkon kautta myös päivähoitoasioista ja varata aikoja sosiaalityöntekijöille. Verkkoneuvontaan kuuluu asiakkaan sähköinen tunnistaminen, joka tapahtuu salatussa yhteydessä. Tämän ansiosta asiakkaat voivat kysyä luottamuksellisesti neuvoja arkielämänsä pulmiin. Poske kehitti palvelumallin yhteistyössä Kemijärven kaupungin ja Mawell Oy:n kanssa, joka myös hoitaa palvelun ylläpidon. Neuvonnasta vastaa Kemijärven sosiaalitoimi ja palveluun pääsee sisään kaupungin verkkosivuilta. Neuvontaa voivat käyttää myös Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken asukkaat. Myönteisten kokemusten ansiosta verkkoneuvonta on laajentumassa alueellisesti. Viime lokakuussa alkoi sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja Posken hallinnoima Sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmät -kehittämishanke Lapin läänissä. Sen yhtenä tavoitteena on laajentaa ja kehittää sosiaalitoimen verkkoneuvontapalveluja. Verkkoneuvonta on jo ehditty ottaa käyttöön Torniossa tämän vuoden alussa. Kevään aikana vastaava palvelu avataan Rovaniemellä. Palvelumalli on laajennettavissa myös muihin Lapin kuntiin ja tunnustelut tästä on aloitettu. Mallinnus lisää työn suunnitelmallisuutta Posken Lapin yksikössä on mallinnettu sosiaalialan työprosesseja ProcessGuide -ohjelmalla. Työtä on 12 Sosiaaliturva 3/07

13 Salatun yhteyden ansiosta asiakkaat voivat verkkoneuvonnassa kysyä luottamuksellisesti neuvoja arkielämänsä pulmiin. Posken Lapin yksikön työntekijät pitävät paljolti yhteyttä videoneuvotteluiden avulla. Viikkopalaverissa Rovaniemellä pöydän ääressä istuvat vasemmalta Sari Guttorm, Ritva Laakso, Kaisa Kostamo-Pääkkö ja Pekka Ojaniemi. Kerttu Vesterinen osallistuu kokoukseen Muoniosta videokuvan kautta. tehty alueellisten ja paikallisten alan ammattilaisista koostuvien yhteistyöryhmien kanssa. Myös asiakkaat ovat osallistuneet mallintamiseen. Mallintaminen aloitettiin kolmisen vuotta sitten lastensuojelun työprosesseista. Nyt mallinnuksia on eri kuntien aikuissosiaalityöstä, lastensuojelun sosiaalityöstä, perhetyöstä, päihdetyöstä ja varhaiskasvatuksesta sekä moniammatillisesta yhteistyöstä sekä joistain menetelmistä, kuten lapsilähtöisestä läheisneuvonpidosta ja konsultaatiosta. Laadukas sosiaalialan työ perustuu selkeälle suunnittelulle, määritellyille tavoitteille ja kokonaisvaltaiselle asiakkaan kohtaamiselle. Työn systemaattisuus tarkoittaa, että toimitaan selvän ja tunnistettavan prosessin mukaan: tiedetään, mitä on tapahtumassa ja miksi. Työprosessien kuvaaminen mallinnuksen avulla saa ihmiset tutkimaan ja kehittämään työtään. Se myös vahvistaa työntekijöiden suunnitelmallista työotetta. Mallintaminen tekee sosiaalialan työn näkyväksi. Siinä tehdyt kuvaukset ja palvelupolut auttavat asiakkaita ymmärtämään palvelukokonaisuuksia. Mallinnukset selkeyttävät paikallisia käytäntöjä. Ne jäsentävät moniammatillista yhteistyötä ja tehostavat yhteistoimintaa. Mallinnusten avulla työprosesseja ja asiakkaiden palvelupolkuja voidaan käsitellä ymmärrettävästi eri foorumeilla, kuten luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden neuvotteluissa palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Mallinnuksia on hyödynnetty myös koulutuksessa Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksella. Videoneuvottelut helpottavat yhteydenpitoa Posken Lapin yksikön työntekijät käyttävät arkityössään paljon internetpohjaista ryhmävideoneuvottelujärjestelmää. Sen avulla he voivat kokoontua työskentelemään yhdessä omilta tietokoneiltaan käsin. Järjestelmään voi kirjautua mistä päin tahansa: työntekijän ei tarvitse olla omassa työpisteessään, vaan riittää, että hänen koneeltaan on internetyhteys ja käytössä on mikrofonilla varustettu webkamera. Järjestelmä mahdollistaa yli 20 työntekijän kokoukset. Kokouksen aikana voidaan jakaa ja työstää dokumentteja sekä näyttää esimerkiksi PowerPoint-esityksiä. Posken Lapin yksikön kymmenkunta työntekijää ovat sijoittuneet viidelle eri paikkakunnalle. Videoneuvottelujen ansiosta suurin osa työkokouksista voidaan toteuttaa verkon kautta. Videoneuvottelua hyödynnetään myös työntekijöiden kahdenvälisessä työskentelyssä. Järjestelmä mahdollistaa täysipainoisen työparityöskentelyn, vaikka osapuolet työskentelisivät kaukana toisistaan. Videoneuvottelujen ansiosta työaikaa ja voimia ei hukkaannu paikasta toiseen matkustamiseen, ja samalla säästetään myös rahaa. Uusia mahdollisuuksia kuntien yhteistyöhön Tietotekniikkaan pohjaavat ratkaisut auttavat turvaamaan palveluiden tasavertaisen saatavuuden eri puolilla Lappia. Kuntalaisille on tärkeää, että peruspalveluiden lisäksi erityispalveluiden saatavuus varmistetaan harvaanasutuilla alueilla. Videoneuvottelut tarjoavat mahdollisuuden uudenlaiselle kuntien ja työntekijöiden väliselle yhteistyölle. Kunnat voivat hyödyntää niitä muun muassa erityispalvelujen yhteistuotannossa yli kuntarajojen. Kuntien työntekijät voivat videoneuvottelun avulla helposti pitää säännöllistä yhteyttä kollegoihinsa toisissa kunnissa. Työntekijät voivat muodostaa alueellisia, virtuaalisia yhteistyöverkostoja. Lähitulevaisuudessa voitaisiin kokeilla kuntien yhteistyönä vaikkapa virtuaalisen sosiaalitoimiston rakentamista. Sieltä palveluita voisi saada sähköisesti ja virkailijan voisi kohdata virtuaalisesti kuvaääniyhteyden välityksellä vaikkapa kotoa käsin. Peruslähtökohtana olisi edelleen henkilökohtainen, asiakkaan kokonaisvaltaisesti huomioiva palvelu, jota sähköiset palvelut eivät korvaisi. Ne olisivat vain yksi vaihtoehto, jota asiakas voisi halutessaan käyttää, jos asia on sellainen, että sitä on järkevää käsitellä sähköisesti. PoskeLappi on koonnut kuntien kanssa tekemänsä sosiaalityön mallinnukset avoimeen tietokantaan osoitteeseen Sosiaaliturva 3/07 13

14 näkökulma kolumni 14 Sosiaaliturva 3/07 Mikko Mäntysaari on sosiaalityön professori Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Hän käsittelee kolumneissaan yliopistotyön arkea. Mattilanniemestä Helsinkiin Tein tammikuun lopulla henkilökohtaisen ennätyksen: olin työviikostani neljänä päivänä Helsingissä. Kahtena päivänä olin yliopistojen sosiaalityön yhteistyöverkoston Sosnetin kokouksessa. Aika usein juuri Sosnet on syy matkalleni Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen kampukselta pääkaupunkiin. Ennätysviikkoni tapaamisen teemana oli neljännen tutkijakoulumme aloitusseminaari Sipoossa. Yhteistyö on tuottanut 28 väitöskirjaa kahdentoista vuoden aikana. Akatemian tekemässä arvioinnissa saimme erinomaisen tuloksen. Sosnet on sosiaalinen innovaatio, josta on poikinut kohtalaisen pienin voimavaroin hämmästyttävän hyviä tuloksia. Samantyyppistä yliopistojen välistä yhteistyötä on myös suomalaisilla psykologeilla, mutta muuten näin tiivis yhteistyörakenne taitaa olla harvinaista kansainvälisestikin. Yliopistojen välinen yhteistyö ei ole maailmalla kovinkaan tavallista. Virossa Tallinnan ja Tarton yliopistojen sosiaalityön yksiköiden välit ovat viileät. Vaikka Ruotsi muistuttaa Suomea hyvin monessa oleellisessa mielessä, sosiaalityön koulutusta antavat yliopistot kilpailevat sielläkin keskenään. Yhteydenpitoa on kyllä vuosittain, mutta ei laisinkaan sellaista jatkuvaa yhdessä tekemistä, johon suomalaiset sosiaalityön yliopistoyksiköt ovat päätyneet. Samanlainen tilanne on tietojeni mukaan muuallakin, esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa, joissa sosiaalityön yliopistollinen koulutus muuten on vahvaa. Ratkaisun harvinaisuus saattaa selittyä yliopistotyön luonteella. Yliopistojen sisä- ja ulkopolitiikkaa tuntemattomalle voi olla yllätys, miten vakavia ristiriitoja yliopistoväki onnistuu kehittämään aika abstrakteista kysymyksistä. Riidan aiheeksi riittää vaikkapa eri tutkimusmenetelmien keskinäinen paremmuus, vaikka riidan osapuolet ovat toisaalta valmiita myöntämään, että menetelmiä ei yleensä ottaen ole mielekästä asettaa paremmuusjärjestykseen, tai edes verrata keskenään. Välillä tuntuu siltä, että yhteistyö työllistää meitä liiaksi, ja syntyvä hyöty ei mitenkään vastaa nähtyä vaivaa. Aina kaikki eivät ole olleet tyytyväisiä tehtyihin päätöksiin. Tiivis yhteistyö voi olla aika rasittavaa. Erityisesti sellaiselta tuntuu, jos jään yksin jossakin kiistakysymyksessä. Eikä jatkuva junassa matkustaminenkaan ole kovin hauskaa. Ajoittaisista natinoista huolimatta yhteistyö on kuitenkin koettu niin tärkeäksi, että uskon sen jatkuvan edelleen. Ehkä joku joskus innostuu tekemään tutkimuksen suomalaisen sosiaalityön tutkimuksen sosiaalisuudesta. Seuraavassa Sosiaaliturvassa 4/2007 kolumnoi Mikko Reijonen Olen kasvatustieteiden maisteri ja työskentelen Porvoon seudun työvoiman palvelukeskuksen päällikkönä. Liputan aktiivisesti työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen puolesta. Niin sanottuna vapaa-aikanani viimeistelen ammattikasvatuksen alaan kuuluvia kasvatustieteiden lisensiaatinopintojani ja vaikutan kitaristina lastensuojelulaitoksessa syntyneessä, rytmimusiikkia soittavassa orkesterissa. Sosiaaliturvassa vuorottelee tänä vuonna kuusi kolumnistia: Mikko Mäntysaaren ja Mikko Reijosen lisäksi sosiaalipolitiikan opiskelija Tanja Kuronen, projektipäällikkö Teija Nuutinen Joensuusta, projektipäällikkö Hannele Törrönen Ensi- ja turvakotien liitosta ja mediapajalla työskentelevä Jari Eero Sodankylästä. Rakennemuutosten lisäksi tarvitaan rahaa Julkinen talous on ylijäämäistä ja talous hyvässä kasvussa. Nyt on aika paikata universaalin hyvinvointimallimme murtumia. Palvelujärjestelmät ovat enemmän tehokkaita kuin oikeudenmukaisia. Taisto Ahvenainen on Suomen Kuntaliiton johtava lakimies. Hänen mielestään hyvinvointivaltion tarkoitus on ihmisten palveleminen. Nykyisellään se ei kuitenkaan täytä tehtäväänsä. Häntä huolestuttaa erityisesti se, että markkinaideologia on vallannut hyvinvointipalvelut ja kunnat on pantu kilpailuttamaan itsensä hengiltä. LUKIJALTA Asiantuntijat mukaan kansalaiskeskusteluun Helsingin sanomien nettisivuilla HS.fi käydään muutaman otsikon alla keskustelua uudesta lastensuojelulaista ja varhaisen puuttumisen mallista, VARPUsta. Keskustelua näyttää hallitsevan sellainen käsitys, että lapsen tukemisen takana on salaliitto perheitä vastaan. Joidenkin keskustelijoiden ainoa tuntema perhetyön muoto on huostaanotto. Heille varhainen puuttuminen tarkoittaa varhaista huostaanottoa. Kukaan ei näytä kuulleenkaan Stakesin suosittelemasta varputoiminnan muodosta, tulevaisuuden muistelupalaverista.

15 Pitkäaikaistyöttömyys ja köyhyys ovat lisääntyneet hälyttävästi. Yli suomalaista ottaa vastaan ruoka-apua viikoittain. Työmarkkinoilta syrjäytyneitä on yli Pitkään työmarkkinatukea saavista kolme neljästä saa toimeentulotukea. Kymmenillä tuhansilla päihde-, huume- ja mielenterveysongelmista kärsivillä ei ole kunnollista asuntoa eikä hoitopaikkaa. Toimeentuloerot ja eriarvoisuus palveluissa ovat kasvaneet. Palvelujärjestelmät ovat enemmän tehokkaita kuin oikeudenmukaisia. Syrjittyjen auttaminen on Maailmanpankin mukaan parasta talouspolitiikkaa. Köyhyyden vähentämiseksi olisi parannettava perusturvaa. Heikoimpien oikeuksia olisi vahvistettava hoitotakuun kaltaisella sosiaalitakuulla kuten Stakesin Oikeus ja kohtuus -raportissa (2006) esitetään. Valikoivan sosiaaliturvan pikaisen toteuttamisen lisäksi tarvitaan kattavien hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvaetuuksien kehittämistä. Se on varmin tae myös köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä ja vähentämisessä. Tarvitaan vahvoja kuntia ja rahaa Nykyisellä kuntarakenteella ja rahoituksella ei selvitä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa tarvitaan myös lisää rahaa hyvinvoinnin vahvistamiseen. Uudistuksissa tehostamisvaatimukset ovat hyvin esillä, mutta asukkaiden näkökulma huonommin. Tuloksellisuuden parantaminen ei saa jäädä pelkäksi kustannusjahdiksi, mistä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori on varoittanut. Hyvinvointivaltion tarkoitus on ihmisten palveleminen. Vahvat ja taloudellisesti itsenäiset kunnat turvaisivat kuva Minna Tarvainen parhaiten sen, että päätösvalta, palvelut ja rahat pysyvät kuntien päättäjien ja asukkaiden valvonnassa. Verorahoitus, kuntien palvelut ja kattavat sosiaaliturvaetuudet ovat varmin tae myös heikoimpien oikeuksille. Markkinoistuminen heikentää kuntamallia Vaatimuksilla kustannusten alentamisesta sekä tilaaja-tuottajamenettelyn, yhtiöittämisen, yksityistämisen ja kilpailuttamisen käyttämisestä kunnissa yksityinen saa etusijan julkiseen nähden. Elämme hyvinvointivaltion sijasta kilpailuvaltiossa. Jos leikataan yksipuolisesti kustannuksia, ihmisille ja palveluille käy huonosti. Ulkoministeri Erkki Tuomiojaa lainaten kustannustehokkainta olisi jättää palvelut tarjoamatta. Kun luottamus kuntiin horjuu, esitetään uutta. Esimerkiksi hyvinvointipalveluihin vapaaehtoista hoitovakuutusta, terveyspalveluja Kelan vakuutuspiirien järjestämisvastuulle sekä aluekuntia, toisen asteen kuntia ja myös 20 suurkuntaa, jotka verotusoikeuksillaan rahoittaisivat kotikuntia. Tai hyvinvointitehtäviä valtakunnallisille asiakasyhteisöille, jolloin kunnille jäisi vain asukkaiden edunvalvonta ja omatoimisuuden edistäminen, kuten kansliapäällikkö Markku Lehto on esittänyt. Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä olisi pannut kuntien toiminnan lailla luvanvaraiseksi. Kunnat eivät saisi aloittaa eivätkä laajentaa toimintaa, jota yritykset haluavat hoitaa. Professori Arvo Myllymäki tuo Paras tuoreeltaan tulkittuna -julkaisussa (Kaks, 2006) esille huolensa siitä, että bisnes jyrää kuntien, yleishyödyllisten yhteisöjen, Raha-automaattiyhdistyksen ja kunnan asukkaiden oikeuksia. Myllymäki pitää harkitsematonta kilpailutusta uhkana yksilön oikeuksille. Hänen mielestään juuri kuntia tarvitaan ihmisten elämän turvaamiseen. Hän vaatii hankintasäädöksiin ihmisten oikeuksien turvaamisen näkökulmaa. Reppufirmat eivät ratkaise ongelmia Valtionosuus- ja veroleikkausten seurauksena kuntien tehtävät ja rahoitus ovat epätasapainossa. Kunnissa se tuntuu ja näkyy. Vanhus-, koti- ja hoivapalveluissa tarjotaan niukkuutta. Palvelujen tarve kasvaa, ja henkilöstöä on liian vähän. Kiireessä työn laatu kärsii. Hoivatyö ja palkkaus eivät ole kilpailukykyisiä. Ratkaisuja etsitään ostamalla yrityksiltä palvelut. Lääkäreitä ja hoivahenkilöstöä siirtyy yrityksiin hoitamaan samoja asiakkaita. Eivätkö kunnat voi tarjota mielenkiintoista työtä, työjoustoja ja kilpailukykyistä palkkaa? Kun yrityksille siirtyy julkisen vallan hoitovastuuta, kuluttajansuojalainsäädännön tarve kasvaa. Bisnespohjaiset pätkätyöläisfirmat eivät ratkaise organisaation ongelmia. Hoivan yksityistäminen ei ole ratkaisu hoivatarpeiden kasvulle. Se voi tulla kunnille ja ihmisille kalliiksi. Omavastuu syrjii heikoimpia Väitetään, että sosiaaliturvamme passivoi, hämärtää omavastuuta, luo laiskuutta ja lisää turhia menoja. Sosiaaliturvalla eläviä elämäntapaintiaaneja pannaan vastuuseen. Jollet itse osallistu, et saa palvelua tai etuutta ainakaan täysimääräisenä. Asiakkaille esitetään palveluissa sitovia ehtoja ja osallistumisvelvoitteita. Universaalisuuden rajoitukset ja ehtojen asettaminen palvelujen saamiselle heikentävät hyvinvointivaltiota. Niistä voi seurata syrjintää. Julkisen vallan on pidettävä erityistä huolta heikoimmista. Kun heikoimpien omavastuuta lisätään, hyvätkin tavoitteet voivat kaventaa heidän elintärkeitä oikeuksiaan. Taisto Ahvenainen Opettaja-lehdessä 38B julkaistu Varpu-liite sen sijaan lienee keskustelijoille tuttu. Se antaakin kuvituksineen synkän kuvan varhaisesta puuttumisesta. En ihmettele, että sen lukeneet vanhemmat ajattelevat opettajien näkevän mörköjä joka puolella. Keskustelevia vanhempia yhdistääkin aito huoli hätiköidyistä ja liioitelluista toimenpiteistä. Useimmat keskustelijat ymmärtävät, että varhaisen puuttumisen on tarkoitus tukea lasta ja perheitä. He kuitenkin pelkäävät, että huolestuneet opettajat käyttävät liian innokkaasti heille annettua työvälinettä, seitsenportaista huolen vyöhykkeistöä. Vanhemmat näkevät syy-seuraussuhteen Varputoiminnan ja lisääntyneiden huostaanottojen välillä: he vetävät johtopäätöksen, että lisääntynyt puuttuminen lisää aiheettomia huostaanottoja. Surullista on asiantuntijoiden puuttuminen keskustelusta. Se antaa masentavan kuvan asiantuntijoiden ja kansalaisten välisestä dialogista. Eivätkö asiantuntijat uskalla seistä sanojensa takana vanhempien edessä? Uskaltavatko asiantuntijat puhua vain keskenään ja yksinään? Vaikka jotkut hätääntyneiden vanhempien puheenvuorot ovat jyrkkiä ja syyttäviä, sosiaalialan suunnittelijalla, päättäjällä ja toimijalla ei ole oikeutta lymytä paperipinojen takana. Jos ihmisellä on valtaa tehdä toisia ihmisiä koskevia päätöksiä, hänen on väsymättä selitettävä päätöksiä ja perusteluja, oiottava väärinkäsityksiä ja myös korjattava omia huonoiksi osoittautuneita näkemyksiään, vaikka sen joutuisi tekemään piraijaparven keskellä. Vanhempien hätä on perusteltua ja heillä on oikeus saada tietää: Saako opettaja tai vaikkapa terveydenhoitaja toimia vanhemman ohi ja soittaa tämän tietämättä sosiaalityöntekijälle? Ymmärtävätkö tällaiseen toimintaan rohkaisijat, kuinka leimaavaa ja väheksyvää tallainen on perhettä kohtaan? Ovatko menettelyn suunnittelijat ja toteuttajat tietoisia siitä, miten valtava kirjo meitä ihmisiä on, lapsia ja perheitä ja opettajia, ja että lapsen käyttäytyminen koulussa ei välttämättä kerro huonoista perheoloista? Onko sosiaalityöntekijällä todella aikaa ja taitoa tutkia perheen tilanne, ettei opettajan mutu-tuntumasta eli huolesta muodostu kiireessä faktaa ja sitä kautta peruste aiheettomille toimille? Varpu-ihmiset, tulkaa mukaan keskusteluun! Teidän työtänne pelätään. Tanja Kuronen, sosiaalipolitiikan opiskelija, Espoo Varpu-keskustelun linkit Sosiaaliturva 3/07 15

16 Suomen EU-puheenjohtajuus Elina Palola Suomen EU-puheenjohtajuuden ydinteemaksi valittu Euroopan menestyminen globaalissa kilpailussa kehysti hyvinvointipoliittisia keskusteluja. Suomi korosti modernin hyvinvointipolitiikan tarvetta Keskusteluja vauhditti myös komission lokakuinen tiedonanto Euroopan väestökehitys haasteista mahdollisuuksiin. Siinä keskitytään jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin vastata työvoiman supistumisesta ja väestön ikääntymisestä aiheutuviin haasteisiin. Tässä onnistuminen edellyttää väestön uusiutumisen edistämistä, työpaikkojen lisäämistä ja työuran pidentämistä, parempaa tuottavuutta, maahanmuuttajien kotouttamista ja kestävää julkista taloutta. Työmarkkinoita uudistetaan Lahden lokakuisessa EU:n sosiaalihuippukokouksessa Suomi korosti, että työmarkkinoiden kehittämistä on tarkasteltava koko yhteiskuntaa koskevana aiheena, ei pelkästään työelämäkysymyksenä. Komissio julkisti viime syksynä erillisen vihreän kirjan työoikeuden tulevaisuudesta. Siinä käsitellään uusia työn tekemisen muotoja sekä työmarkkinoiden joustoturvaa. Unionissa vilkkaana käyvän joustoturvakeskustelun taustalla on joukko faktoja työelämästä: vähän koulutettujen työllisyysaste on huomattavasti korkeasti koulutettuja matalampi, ja epävakaat työsuhteet yleistyvät jatkuvasti. Lähes kaikissa jäsenmaissa on suuntaus kohti määräaikaisia työsuhteita. Poikkeuksia ovat Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska, joissa määräaikaiset työsuhteet ovat jopa vähentyneet. Näille maille yhteistä on lähes olematon irtisanomis- suoja, jota Tanskassa kompensoidaan anteliaalla työttömyysturvalla yhdistettynä vahvoihin aktivointitoimiin. Kaikille maille sopivaa yhtä ratkaisumallia työmarkkinoiden uudistamiseksi ei liene mahdollista löytää, mutta yhteisiä eurooppalaisia pelisääntöjä kuitenkin etsitään. Jo kauan neuvoteltu työelämän lainsäädäntöhanke eli työaikadirektiivin uudistaminen jäi Suomen pettymykseksi kuitenkin yhä ilman ratkaisua. Sosiaalinen malli eurooppalaistuu Marraskuussa parisataapäinen asiantuntijajoukko pohti Helsingissä uutta tasapainoa unionin sosiaalipolitiikan ja kansallisten mallien välillä. Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen totesi avauspuheenvuorossaan, että Euroopan unionin vaikutus tihkuu jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmiin eri kanavia pitkin; näitä ovat Lissabonin strategia sekä sisämarkkinoiden ja kilpailulainsäädännön toimeenpanoa koskevat päätökset. Haatainen korosti, ettei kukaan halua rakentaa yhtä ainoaa eurooppalaista sosiaaliturvajärjestelmää, mutta toisaalta ei voida myöskään väittää, että järjestelmät ovat enää yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulla. Näiden ääripäiden välissä on tilaa erilaisille ideoille. Konferenssissa todettiin, että vaikka erot sosiaaliturvassa eivät ole vielä johtaneet sosiaaliseen dumppaamiseen, on massiivisen sosiaaliturismin pelko kuitenkin olemassa. 16 Sosiaaliturva 3/07

17 kuva: STM/Lehtikuva Tampereen köyhyyskonferenssissa siirrettiin viestikapula syksyn 2007 puheenjohtajamaalle Portugalille. Konferenssit ovat olleet osa päättynyttä EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista toimintaohjelmaa. Niitä aiotaan jatkaa uuden Progress-ohjelman aikana. Köyhyyskonferenssit jatkuvat EU:lla on ollut syrjäytymisen vastainen toimintaohjelma. Tampereella lokakuussa järjestetty viides eurooppalainen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen pyöreän pöydän konferenssi oli ohjelman viimeinen. Ohjelmalla on tuettu jäsenvaltioiden yhteistyötä järjestämällä tietojen ja asiantuntijoiden vaihtoa. Köyhyys ja syrjäytyminen ovat vähentyneet kovin hitaasti, ja monissa EU-maissa suunta on ollut jopa päinvastainen. Siksi jäsenmailta vaadittiin konferenssin puheenvuoroissa entistä tarmokkaampaa työtä köyhyyden torjumiseksi. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä vaati Tampereen konferenssin sosiaalisten kysymysten nostamista vahvemmin kaikille yhteiskuntapolitiikan sektoreille. Syksyn puheenjohtajamaan ja komission yhdessä järjestämästä pyöreän pöydän konferenssista on tullut vuosittainen perinne, jota aiotaan jatkaa uuden Progress-ohjelman aikana. Viestikapula siirrettiin Tampereella syksyn 2007 puheenjohtajamaalle Portugalille. Kevään 2007 puheenjohtajamaa Saksa aikoo omalla kaudellaan jatkaa keskustelua Euroopan sosiaalisesta mallista, työn laadusta sekä mahdollisuuksien tasa-arvosta työmarkkinoilla. Saksassa huolta herättää erityisesti nuorten ja naisten heikko asema työmarkkinoilla. Portugali aikoo puolestaan panostaa erityisesti kymmenen vuotta täyttävän Euroopan työllisyysstrategian arviointiin. Lisäksi se haluaisi ottaa eri maiden vähimmäistulojärjestelmät tarkasteluun. Kannattaa siis pysyä kuulolla unionin hyvinvointipolitiikasta. Elina Palola on Stakesin tutkija, joka oli mukana järjestämässä Tampereen köyhyyskonferenssia. Tapani Sarvanti ja Reijo Pöyhönen Huumeasiat hyvin esillä Suomi tiivisti itäyhteistyötä ja lisäsi päätöksenteon läpinäkyvyyttä huumeasioissa. Turussa syyskuussa järjestetyn huumekonferenssin tavoitteena oli laajentaa ja käynnistää yhteistyötä EU:n itäisten naapurien Venäjän, Ukrainan, Valko-Venäjän ja Moldovan kanssa. Konferenssin teemana oli sosiaali- ja terveystoimen sekä poliisin yhteistyön parantaminen sekä koordinaation tehostaminen. Keskeisin Suomen puheenjohtajuuskaudelle 2006 osunut huumausaineasioita koskeva hanke oli tiedotus- ja ehkäisyrahoitusohjelma. Sillä komissio voisi rahoittaa jäsenmaiden hallitusten, kuntien ja huumealan järjestöjen hankkeita. Yhteispäätösmenettelyllä Euroopan Parlamentin kanssa hyväksyttävä ohjelma saatiin käsiteltyä HDG:ssa. Se joutui kuitenkin ns. toiseen lukemiseen, koska Parlamentti haluaa itselleen päätösvaltaa yksittäisten hankkeiden osalta tavalla, jota neuvosto ja komissio eivät voi hyväksyä. Komissiolle ja järjestöille yhteinen foorumi Suomen puheenjohtajuuskaudella käytiin HDG:ssa keskustelua komission laatimasta vihreästä kirjasta, joka koskee komission sekä jäsenmaiden huumealan järjestöjen yhteistyötä. Komission tarkoitus on perustaa komission ja järjestöjen yhteinen kansalaisyhteiskuntafoorumi. EU:n jäsenmaita kiinnostaa, millaisia mahdollisuuksia niillä on vaikuttaa siihen, mitä järjestöjä jäsenmaista foorumiin hyväksytään. Kiinnostavaa on myös se, miten itsenäisesti komissio voi päättää toimintaan osallistuvien järjestöjen hankkeiden suunnittelusta, valinnasta ja rahoituksesta. Komissio pyrkii malliin, jossa sen rahoitusosuus voisi olla mahdollisimman suuri, jolloin se voisi olla jopa täysin riippumaton jäsenmaiden hallitusten kannasta. Mikä on HDG? Euroopan unionin yhteistä huumepolitiikkaa valmistellaan ja toteutetaan Neuvoston horisontaalisessa huumausainetyöryhmässä, josta käytetään lyhennettä HDG. HDG:n työhön osallistuvat jäsenmaiden ja EU:n neuvoston sihteeristön lisäksi komission huumekoordinaatioyksikkö sekä kansainvälinen yksikkö, Euroopan unionin Huumeseurantakeskus sekä Europol. HDG:lla on runsaasti yhteistyötä myös kolmansien maiden kanssa. Puheenjohtajuuskaudella hyväksyttiin EU:n seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma, jolla tuetaan huumetutkimusta 55 miljardilla eurolla vuosina Lisäksi huumekysymystä koskevia kehittämishankkeita tuetaan useiden muiden ohjelmien kautta. Suomi pyysi komissiolta selvityksen sen huumetutkimusta koskevasta rahoituksesta. Suomi pyrki lisäämään jäsenmaiden tietoja olemassa olevista rahoitusmahdollisuuksista sekä päätöksenteosta. Vastaisuudessa selvitetään myös mahdollisuudet lisätä suomalaisten ja muiden EU-jäsenmaiden tutkijoiden monitieteellistä yhteistyötä huumetutkimuksen aseman vahvistamiseksi ja tutkimuksen laadun parantamiseksi. Tapani Sarvanti on neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriössä ja Reijo Pöyhönen on poliisiylitarkastaja sisäasiainministeriössä. Kirjoittajat toimivat EU:n Horisontaalisen huumetyöryhmän puheenjohtajina Suomen puheenjohtajuuskaudella. Sosiaaliturva 3/07 17

18 vammaispolitiikka Kyllä, herra alikersantti!, kajauttivat Petri Penttinen ja Antti Viljakainen parin viikon ajan asuntolassa ennen maanpuolustuskurssia harjoitellun tervehdyksen. kuva: Elina Leinonen kuvat: Elina Leinonen Intti tutuksi kehitysvammaisille Suunnittelija Kimmo Topi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 18 Sosiaaliturva 3/07 varaistavat kehitysvammaisia ihmisiä ja ehkäisevät heidän syrjäytymistään yhteiskunnasta. kuva: Marko Luotonen Puolustusvoimien sosiaalipäällikkö Veli Särmäkari Pääesikunta Vapaaehtoiset Puolustusvoimat maanpuolustuskurssit voima- saavat kursseilta maanpuolustustahtoisia kansalaisia. Kun tahdon lisäksi on koulutuksen kautta hankittua taitoa, syntyy myös toimintakykyä. Intti tutuksi kehitysvammaisille -kurssitoimintaa alettiin vuoden 2007 alusta kehittää nelivuotisella hankkeella. Hankkeen aikana suunnitellaan, viedään käytäntöön ja arvioidaan kehitysvammaisten vapaaehtoisen turvallisuus- ja maanpuolustuskoulutuksen valtakunnallinen toimintamalli. Hanketta hallinnoi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, joka toteuttaa sitä yhdessä laajan valtakunnallisen yhteistyöverkoston kanssa. Raha-automaattiyhdistys tukee hanketta. Vapaaehtoiset maanpuolustus- kurssit voimavaraistavat kehitysvammaisia ihmisiä ja ehkäisevät heidän syrjäytymistään yhteiskunnasta. Kurssit tuovat osallistujille vahvan tunteen ryhmään kuulumisesta. Ne merkitsevät heille mahdollisuutta saada ja jälkeenpäin jakaa tasavertaisesti muiden kanssa sellaisia kokemuksia, jotka ovat aiemmin olleet heidän ulottumattomissaan, sanoo suunnittelija Kimmo Topi Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä. Kursseilla selvitetään osallistujille asevelvollisuuden ja varusmieskoulutuksen perusteita sekä tutustutetaan

19 Elina Leinonen Intti tutuksi -kurssilla kehitysvammaiset nuoret saivat omakohtaista kokemusta varusmiespalveluksesta. Kotiin viemisinä heillä oli itsetuntoa kohentavia onnistumisen kokemuksia. Kehitysvammaisten maanpuolustuskursseilla Intti tutuksi ja itsetunto ehjäksi Kutsuntaikäiset kehitysvammaiset miehet on tapana luokitella ei-palveluskelpoiseen D-ryhmään ja vapauttaa varusmiespalveluksesta. Erityisesti lievästi kehitysvammaisille nuorille tämä on usein arka paikka, jälleen yksi yhteisöstään syrjäytymisen kokemus. Kolme kehitysvamma-alan järjestötoimijaa, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry ja Me Itse ry, paneutuivat tämän syrjäytymisongelman ratkaisemiseen yhteistyössä Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa. Intti tuli tutuksi Karkialammilla Ensimmäinen kolmipäiväinen Intti tutuksi -koulutusjakso järjestettiin syksyllä Karkialammen varuskunnassa Mikkelissä yhdessä Etelä-Savon Maanpuolustuspiirin kanssa. Armeijahenkinen leiri alkoi, kun 19 palvelusikäistä miestä kuittasi maastopukunsa, pakkinsa ja muut varusteensa armeijan varusvarastolta ja astui palvelukseen täynnä intoa. Anttolasta tulimme ja yhdessä Petrin kanssa tuumasimme lähteä. Olimme onnellisia, kun pääsimme mukaan, kertoi Antti Viljakainen. Pari viikkoa jo asuntolassa harjoittelimme armeijan komentoja ja sotilaallisia tervehdyksiä. Edellisellä viikolla kävimme vielä parturissa ja leikkautimme tukatkin armeijan malliin, kehaisi Petri Penttinen. Kolmipäiväisen kurssin ohjelma oli rakennettu antamaan osallistujille mahdollisimman monipuolinen kuva armeijan arjesta, jonka tunnelmiin virittäydyttiin perinteisin sulkeis- ja marssiharjoituksin. Ensimmäisenä iltana oli luvassa kasarmimajoitus varusmiestuvissa, toinen yö vietettiin maastossa puolijoukkueteltoissa. Teltan pystyttäminen, tukikohdan perustaminen ja kenttäpuhelinlinjan rakentaminen olivat useimmille uusia ja jännittäviä haasteita, ja vartio- ja kipinämikko-vuorot tekivät metsässä yöpymisestä aidosti armeijahenkisen kokemuksen. Puolustusvoimien taisteluvälineet eivät kuuluneet leirin ohjelmaan, mutta jokainen pääsi kokeilemaan simulaattoriaseilla ampumista. Kurssipäivien eittämättömiin kohokohtiin kuuluivat sotilaskotiautosta metsän keskellä tarjoillut munkkikahvit. Jännittävintä oli puolijoukkueteltan pystyttäminen ja yöpyminen metsässä. Hienosti niistä kuitenkin yhteispelillä selvittiin, kertoi kokemuksistaan Jarno Minkkinen. Parasta olivat kenttälounaat, sillä pakista perunamuusikin maistui tavallista makoisammalta, Antti Viljakainen ja Petri Penttinen totesivat savolaiseen tapaan pilke silmäkulmassa. Hurtti huumori ja hyvä yhteishenki jäivät varmasti jokaisen miehen mieleen. Kurssi päättyi komeasti kotiuttamisjuhlaan, jossa jaettiin kaikille osallistujille maanpuolustuskortit ja palkittiin parhaiten joukkueensa ryhmähenkeä rakentaneet miehet. Itsetunto ja miehisyys kohentuivat Intti tutuksi -kurssin tavoitteena oli jakaa tietoa maanpuolustuksesta, tarjota omakohtainen kokemus varusmiespalveluksesta ja antaa valmiuksia maastossa toimimiseen. Karkialammin kurssilla mukana olleille miehille erilaisista tehtävistä selviytyminen ja yhteistyö muiden kanssa olivat tärkeitä kokemuksia. heidät oman alueensa varuskunnan toimintaan. Käytännön järjestelyistä vastaavat Maanpuolustuskoulutuksen maanpuolustuspiirit ja Kehitysvammaisten Tukiliiton tukipiirit. Tärkeä yhteistyötaho ovat Puolustusvoimat, jotka tarjoavat kursseille henkilöstöä sekä tilat ja varusteet. Kehitysvammaisilla miehillä ja naisilla voisi olla nykyistä huomattavasti suurempi rooli maanpuolustuksessa. He voisivat olla voimavarana erilaisissa huoltotehtävissä, kuten muonituksessa, varustehuollossa ja ensiavussa. Heidän onnistumisensa riippuu paljolti tehtävien annosta ja niiden selkeästä rajaamisesta, Topi pohtii. Taito luo toimintakykyä Puolustusvoimien tehtävänä on maamme alueellisen koskemattomuuden turvaamisen lisäksi suomalaisten elinmahdollisuuksien ja perusoikeuksien puolustaminen. Maanpuolustus on siten kaikkien Suomen kansalaisten yhteinen asia, sanoo Puolustusvoimien sosiaalipäällikkö Veli Särmäkari pääesikunnasta. Voimaannuttamisen ja osallistamisen periaatteita noudattaen kehitysvammaisten vapaaehtoisilla maanpuolustuskursseilla parannetaan aidosti maanpuolustuskykyä. Puolustusvoimat saavat kursseilta maanpuolustustahtoisia kansalaisia. Kun tahdon lisäksi on koulutuksen kautta hankittua taitoa, syntyy myös toimintakykyä. Nykyaikaiseen turvallisuusajatteluun kuuluu Särmäkarin mukaan luoda haavoittuvassa asemassa eläville ihmisille entistä parempia valmiuksia selviytyä erilaisista turvallisuutta uhkaavista tilanteista. Kehitysvammaisille järjestettävä maanpuolustuskoulutus syventää tärkeällä tavalla turvallisuusosaamista. Kehitysvammaisille ihmisille löytyy luontevimmin tehtäviä vapaaehtoisen maanpuolustuksen piiristä. Tärkeimpänä pidän kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuutta osallistua sukupolvien yli kulkevaan maanpuolustustyöhön. Isoisät ja -äidit turvasivat maamme itsenäisyyden, jota heidän lapsensa ja lapsenlapsensa pitävät yllä kukin vuorollaan. Puolustusvoimille jokaisen työ ja jokainen ihminen on yhtä arvokas, vakuuttaa Särmäkari. Sosiaaliturva 3/07 19

20 Tästä riittää kotona velipojille kertomista, tuumasi Jarno Minkkinen sovittaessaan armeijan varusteita luutnantti Janne Viitapuron opastuksella. Alikersantti Arto Mikkonen opastaa Jarno Minkkistä, kuinka pakki pestään kenttälounaan päätteeksi. Onnistumisen kokemukset ja itsetunnon ja -luottamuksen kohentuminen ovat monelle osallistujalle kestäviä kotiintuomisia. Kurssi antaa varusmiespalveluksesta vain pikaisen väläyksen ja ainoastaan pienen tuntuman armeijan arkeen, mutta onnistumisen kokemukset ja itsetunnon ja -luottamuksen kohentuminen ovat monelle osallistujalle kestäviä kotiintuomisia. Jarnon mieltä on aiemmin askarruttanut kovasti kiperä kysymys, miksi hän ei ole veljiensä tapaan päässyt mukaan varusmiespalvelukseen. Maanpuolustuskurssi oli ennen muuta hänen itsetuntoaan ja miehisyyttään pönkittävä kokemus. Kurssilla tuli tunne siitä, että kykenee olemaan mukana samoissa asioissa kuin muutkin miehet, kertoi Jarno Minkkisen äiti Eila Minkkinen. Nuorempi veljeni kävi vastikään armeijan. Maanpuolustuskurssin jälkeen meillä on ollut paljon yhteistä tarinoitavaa veljen kanssa, totesi Jarno Minkkinen tyytyväisenä. Karkialammin maanpuolustuskurssille osallistuneet miehet kertoivat kaikki kuulleensa armeijasta sekä talvi- ja jatkosodasta niissä mukana olleilta miehiltä. Isien ja veljien tarinat varusmiesajoilta ja sukulaismiesten muistot sotavuosilta ovatkin perinteisesti olleet miesten kesken kerrottuja kokemuksia, joita kehitysvammaiset miehet eivät ole pystyneet jakamaan. 20 Sosiaaliturva 3/07

Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö

Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö VERKKONEUVONTA Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö 07.04.201004 Rovaniemi i Perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta Tarjotaan kuntalaisille

Lisätiedot

Verkkokonsultaatio - Ihmisen kohtaaminen verkossa. 19.4.2010 Kerttu Vesterinen, erityissosiaalityöntekijä

Verkkokonsultaatio - Ihmisen kohtaaminen verkossa. 19.4.2010 Kerttu Vesterinen, erityissosiaalityöntekijä Verkkokonsultaatio - Ihmisen kohtaaminen verkossa 19.4.2010 Kerttu Vesterinen, erityissosiaalityöntekijä Visio sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä neuvonta- ja konsultaatiopalveluista Kansalaiset

Lisätiedot

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli

Lisätiedot

verkkoneuvonta sekä IP- videoneuvottelu

verkkoneuvonta sekä IP- videoneuvottelu Sosiaali- ja terveydenhuollon verkkoneuvonta sekä IP- videoneuvottelu UULAnohjausryhmä h 25.1.2011 2011 Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke Verkkoneuvontakunnat

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille. Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille. Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen Ilmiö: Konsultointi sosiaalialalla Ongelmien analyysi/kehittämisehdotukset Keskustelu

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS

KESKI-SUOMEN SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS 1 (5) KESKI-SUOMEN SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS NATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika klo 16.00 Paikka Koske, Matarankatu 4, 4 krs, Saunakabinetti Osallistujat Janhonen, Jouko

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille 2 Sisällys 1 Verkkoneuvonnan käyttämiseen liittyvät tekniset vaatimukset... 3 2 Palveluun kirjautuminen: Uudet

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3. 1 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue Ohjelmat paikkakunnittain jäljempänä dokumentissa. PÄIVÄ AIKA KAUPUNKI PAIKKA tiistai 8. maaliskuuta 2011 klo 9.00-12.30/15.00 Helsinki Helsingin

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10. VARHAIN VANHEMMAKSI - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.2010 th Mirja Lanne TYÖSKENTELYJAKSON AIHE JA TAVOITTEET

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö Seudullisuus LUOVAKE

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö PROFESSORILUENTO Professori Merja Anis Sosiaalityö Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Merja Anis pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 27.2.2014 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaalihuollon kehittämistoimintaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus. Vesterinen

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus. Vesterinen Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus Ohjausryhmä 6.11.2006 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Kerttu Vesterinen Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö 2006-2008 Kehittämisyksikön tavoitteena on

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) Tämä on Nuppu2-hankkeen toinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kustakin hankkeen osa-alueesta. Henkilöstötiedote lähetetään noin joka kolmas kuukausi perhe-

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot