KASVATUSTIETEEN PÄIVÄT 2007 PEDAGOGIKVETENSKAPLIGA DAGAR

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVATUSTIETEEN PÄIVÄT 2007 PEDAGOGIKVETENSKAPLIGA DAGAR"

Transkriptio

1 KASVATUSTIETEEN PÄIVÄT 2007 PEDAGOGIKVETENSKAPLIGA DAGAR , Vaasa Abstraktit Abstrakt Kasvatus, kansalaisuus, kritiikki Pedagogik, medborgarskap och kritik

2

3 Abstraktit Abstrakt Kasvatus, kansalaisuus, kritiikki Pedagogik, medborgarskap och kritik Kasvatustieteen päivät Pedagogikvetenskapliga dagar , Vaasassa/ i Vasa Vasa

4 Kansi ja taitto/pärm och ombrytning: Carina Österåker Julkaisija/Utgivare: Suomen Kasvatustieteellinen Seura ry Paino/Tryck: Ykkös-Offset 2007 ISBN:

5 SISÄLLYSLUETTTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING Didaktiikka/Didaktik 9 Kasvatusfilosofia/Pedagogisk filosofi 17 Kasvatushistoria/Pedagogisk historia 19 Koulutussosiologia ja politiikka/utbildningssociologi och -politik 23 Erityispedagogiikka/Specialpedagogik 31 Lapsuudentutkimus/Barndomsforskning 43 Kriittinen pedagogiikka/kritisk pedagogik 49 Kulttuuri, kasvatus ja koulutus/kultur, fostran och utbildning 58 Korkeakoulutus ja ohjaus/högskoleutbildning och handledning 66 Yliopistopedagogiikka/Universitetspedagogik 73 Korkeakoulututkimus/Högskoleforskning 83 Koulutuksen arviointi/utvärdering av utbildning 88 Kertomukset ja kritiikki/narrativitet och kritik 94 Menetelmätaidot kvantitatiivisessa tutkimuksessa/ Kvantitativa forskningsmetoder 102 Feministisiä näkökulmia kasvatukseen, koulutukseen ja kansalaisuuteen/feministiska perspektiv på fostran, utbildning och medborgarskap 105 Äidinkieli ja kirjallisuus/modersmål och litteratur 109 Biologian, maantieteen ja terveystiedon sisällöllinen ja didaktinen taitotieto, opettajankoulutus ja opetustyö/ Biologins, geografins och hälsokunskapens innehåll, didaktik, lärarutbildning och undervisning 114

6 Kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen tutkimus ja kehittäminen/att utforska och utveckla miljöfostran och hållbar utveckling 120 Kulttuuriset ulottuvuudet toisen ja vieraan kielen koulutuksessa/kulturella dimensioner i andraoch främmandespråksundervisningen 127 Mediakasvatus ja kulttuuriset lukutaidot/ Mediefostran och kulturell läskunnighet 132 Koulun liikunta mahdollisuuksia moneen/ Gymnastik och fysisk aktivitet i skolan olika möjligheter 139 Yrittäjyyskasvatus/Företagsamhetsfostran 143 Opettajuus hyvinvointitekijänä/lärarskap och välfärd 149 Yhteisöllinen oppiminen, argumentointi ja erilaiset oppimisympäristöt/kollektivt lärande, argumentation och varierande inlärningskontexter 157 Vuorovaikutustutkimus/Interaktionsforskning 166 Perhe-teemaryhmä/Familjeforskning 174 Käsityökasvatus/Slöjdpedagogik 181 Varhaiskasvatus/Fostran i de tidiga barnaåren 185 Opettajan ammatillisuus ja sen kehittäminen/ Lärares professionalitet och dess utveckling 191 SYMPOSIUMIT Koulutussuunnittelu ja ekonomia/ Utbildningsplanering och ekonomi 196 Uskallanko yllättyä? Etnografia metodologiana/ Vågar jag överraskas? Etnografi som metodologi 198 Hakemisto 202

7 S U O M E N K A S V A T U S T I E T E E L L I N E N S E U R A Kasvatusalan tutkimuksia -julkaisusarja julk. Suomen Kasvatustieteellinen seura Learning in the Workplace New Developments 27 Pellon pientareelta akateemisiin sfääreihin Learning and Teaching of Research Methods at University Kasvatus- ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa 32 Adult Education: Liberty, Fraternity, Equality? 30 Lisätietoja ja tilaukset: puh. (02) Tutustu www-sivuillamme myös sarjan muihin julkaisuihin.

8

9 Didaktiikka didaktik Sven-Erik Hansén Integrativ ämnesdidaktik en nyckel till helhetssyn? Mårten Björkgren, Tom Gullberg, Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten De nya läroplanerna betonar vikten av helhetssyn. De nya temaområdena är ett uttryck för denna ambition. Temaområdena skall genomsyra skolornas verksamhet, men i en ämnesbaserad skola tenderar det att vara svårt att finna metoder för ämnesövergripande tematiskt samarbete. I synnerhet ämneslärare har fostrats in i en tradition där man sköter sitt eget ämne, men inte tar ansvar för det övergripande perspektivet. Vårt bidrag presenterar utvecklingen av en integrativ ämnesdidaktik som ett sätt att kunna förverkliga läroplanernas ambition. Den integrativa didaktiken skildrar vi på två nivåer: 1) integration mellan ämnen, 2) ämnesundervisning integrerad med värdegrunden. Demokratididaktiska aspekter på undervisning och medborgarskap rapport från ett pågående projekt Tom Gullberg, Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten I grunderna för den grundläggande utbildningens läroplan betonas att en av de väsentligaste uppgifterna för skolan är ge eleven beredskap att som aktiv medborgare kunna utveckla det demokratiska samhället. Frågan om medborgarinflytandet hanterades även i ett av den förra regeringens politikprogram, och diskussionen om medborgarskapet och demokratifostran har överlag upplevt en renässans inom pedagogisk och utbildningspolitisk debatt. I mitt bidrag har jag för avsikt att dels diskutera olika teoretiska aspekter på begreppet demokratididaktik, och huruvida en sådan didaktik kunde utvecklas i våra skolor, och fungera som en lösning på läroplanens efterlysning av den aktiva medborgaren. Presentationen knyts empiriskt till ett pågående skoldemokratiprojekt som jag leder, och ur vilket vissa mycket preliminära resultat kan redovisas. 9

10 Keskustelua didaktiikasta jälkistrukturalistisen feministisen teorian näkökulmasta - Opettajan tila, paikka ja asento kouluinstituutiossa Katariina Hakala, Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos Väitöskirjassani /Paremmin tietäjän paikka ja toisin tietämisen tila. Opettajuus (ja tutkijuus) pedagogisena suhteena/ (Hakala 2007) tarkastelen didaktiikan suomalaista teoriaperinnettä jälkistrukturalistisen feministisen teorian ja eiopettajan näkökulmasta. Tutkimuksessa olen tuottanut etnografista aineistoa koulun ja opettajan arjesta opettajien ja heidän luokkiensa oppilaiden kanssa helsinkiläisen peruskoulun luokkahuoneissa. Aineiston analyysi ja tulkinnat kiinnittyvät kouluopetuksen pedagogisiin käytäntöihin, joissa opettajat tulevat historiallisesti ja kulttuurisesti rakentuneeseen opettajan tilaan oppivelvollisuuskoulun luokkahuoneissa, ottavat paikkansa ja asettuvat vaihteleviin asentoihin ja asettelevat ja /puhuttelevat /oppilaitaan paikoilleen pedagogisessa vuorovaikutussuhteessa. Näiden käytäntöjen rakentumista tarkastellaan kouluinstituution kulttuuristen, historiallisten ja koulutuspoliittisten diskurssien ympäröimänä ja määrittämänä. Näissä diskursseissa myös opettajaa asetellaan ja puhutellaan paikoilleen kouluinstituutiossa. Opettajien asettumista tähän institutionaaliseen tilaan tarkastellaan opettajien puhetapojen ja käytäntöjen analyysissa. Kulttuuristen ja koulutuspoliittisten diskurssien yhtenä osana tarkastellaan suomalaisessa opettajankoulutuksessa vahvaa didaktiikan teorian perinnettä. Tämän tarkastelun asetan keskusteltavaksi kasvatustieteen päivien alustuksessani. Opetussuunnitelma käsityön opettajan työvälineenä - Missä määrin käsityön opettaja painottaa opetussuunnitelman käyttöäteknisen työn sisältöjen opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa? Antti Hilmola, Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos Väitöskirjatutkimukseni tarkoitus on teoreettisesti määritellä, millainen asiakirja käsityön opetussuunnitelma on käsityön opettajalle ja empiirisesti kuvailla, millä tavalla käsityön opettaja käyttää käsityön kirjoitettua opetussuunnitelmaa teknisen työn sisältöjen opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa peruskoulun yläluokilla (7-9 lk.). Tutkimusongelma on yksinkertaisesti kysymysmuotoon asetettuna, että käyttääkö käsityön opettaja kirjoitettua opetussuunnitelmaa teknisen työn sisältöjen opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa? Tutkimusongelman ratkaisemiseksi olen kerännyt sadalta päätoimiselta teknisen työn opettajalta tietoa käsityön opetussuunnitelman käytöstä, opetuksen suunnittelusta, käytännön opetuksesta ja näihin vaikuttavista motivaatiotekijöistä esittämällä sata väit- 10

11 tämää em. aihealueista. Tiedonkeräämiseen olen käyttänyt strukturoitua survey -tyyppistä kyselylomaketta, jossa on viisiportainen Likert -asteikko ankkuroituna skaalalle negatiivinen positiivinen. Tutkimukseni taustalla on kuvaileva teoria opetussuunnitelmasta ja opetussuunnitelman kehittymisestä käsityön opetuksen näkökulmasta tarkasteltuna 1950-luvun kansakoulusta 2000-luvun peruskouluun. Opetussuunnitelman malli ja ideologia ovat vaihdelleet vahvasta keskusjohtoisesta ja normiohjatusta opetussuunnitelmasta löyhään ja koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. Samalla opettajan rooli on muuttunut opetussuunnitelman noudattajan roolista opetussuunnitelman toteuttajan rooliin. Oppimiskäsitys on muuttunut opettajajohtoisesta behaviorismista oppilaslähtöiseen konstruktivismiin. Tästä teoreettisesta lähtökohdasta on muotoutunut kysymys, että millaiseksi työvälineeksi eri aikoina koulua käyneet ja opettajaksi opiskelleet käsityön opettajat tulkitsevat nykymuotoisen monikerroksisen opetussuunnitelmamallin? En tyydy tutkimuksessani vain toteamaan opetussuunnitelman käytön nykytilaa käsityön teknisen työn sisältöjen opetuksessa, vaan pyrin myös tuomaan esille tekijöitä, jotka vaikuttavat opetussuunnitelman käyttöön ja etenkin käyttämättä jättämiseen teknisen työn sisältöjen opetuksessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää paikallistason opetussuunnitelmatyössä ja käsityön opetuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Practice as a pivotal point for a teacher education with relevance? Some experiences and challenges from a Norwegian perspective. Part 2 (connected with Per Ramberg s presentation) Geir Karlsen, Norwegian University of Science and Technology, Programme for teachers education In our teacher education at NTNU, we try to develop professional quality in an academic framework. In our presentation we would like to discuss this critique and challenges to future teacher education and will advocate practice as a pivotal point for a teacher education with relevance. In particular we would like to discuss how development in the teacher profession could be promoted in a three-part-cooperation, with teacher education, trade unions and school-owners in a mutual and obliged cooperation. In such a triangle the teacher education institutions have to share responsibility and influence, and this could be seen as problematic due to academic quality and autonomy for the teacher education institutions, or? 11

12 Formaalit ja informaalit pedagogiset prosessit ja ympäristöt Leena Krokfors, Erja Vitikka ja Seppo Tella, Helsingin yliopisto Perinteisen koulutyön ja kouluun sijoittuvan fyysisen opiskeluympäristön lisäksi oppilaat opiskelevat ja oppivat erilaisissa koulun ulkopuolisissa ja virtuaalisissa ympäristöissä. Oppimista tapahtuu koulun lisäksi kotona, harrastusten parissa, kerhoissa ja kaveripiireissä. Tulevaisuuden koulupedagogiikan keskeinen haaste on laajenevien oppimisprosessien ja ympäristöjen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen yleissivistävässä opiskelussa ja opetuksessa. Esitys perustuu InnoEdu-projektiin, joka tutkii opetuksessa, opiskelussa, oppimisessa ja vuorovaikutuksessa ilmeneviä prosesseja ja niiden vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Nämä prosessit tapahtuvat tavallisesti sekä fyysisissä että virtuaalisissa ympäristöissä, ja lisääntyvässä määrin myös näiden ympäristöjen monenlaisissa yhdistelmissä. Lisäksi näiden prosessien sisäinen luonne voi olla formaali tai informaali. InnoEdu tutkii erilaisten oppimisprosessien sekä opiskeluympäristöjen välisiä liittymäkohtia ja kehittää malleja informaalien prosessien ja ympäristöjen hyödyntämiseksi formaalin koulutyön alueella yhteiskunnallemme ominaisen sivistysihanteen suunnassa. Esityksessä tarkastellaan erityisesti formaalien ja informaalien pedagogisten prosessien sekä ympäristöjen muodostamaa rakennetta, jonka pohjalta on mahdollista ymmärtää koulupedagogiikan moniulotteisuutta. Millaisia informaaleja piirteitä sisältyy formaalissa kouluympäristössä tapahtuvaan opiskeluun? Tutkimuksen kohteena ovat peruskoulun 4. vuosiluokan oppilaat, joiden opiskelua videoitiin ja havainnoitiin. Aineiston perusteella on havaittavissa, että formaaliin luokkahuonetyöskentelyyn liittyy monenlaisia informaaleja episodeja, jotka alkavat, kestävät ja päättyvät eri syistä. Peruskoulun 7.luokkalaisen matemaattinen pystyvyysusko, tavoiteorientaatio ja resurssien hallintataidot Tuija Lukin, Joensuun yliopisto Tutkimukseni kohdistuu oppilaan motivaatioon ja itsesäätelyyn liittyviin valmiuksiin ja uskomuksiin, kuten matemaattinen pystyvyysusko ja tavoiteorientaatiot. Matemaattisilla pystyvyysuskomuksilla tarkoitetaan oppilaan käsityksiä omista kyvyistään suoriutua tietyissä (matematiikan opiskeluun liittyvissä) tilanteissa ja tehtävissä (mm. Bandura 1997; Schunk 1990; Bezt & Hackett 1989). Tavoiteorientaatioilla viitataan siihen, minkälaisia tavoitteita, tuloksia tai niiden seurauksia oppilas suosii (mm. Skaalvik 1997; Elliot & Church 1997). Tutkin lisäksi oppilaan onnistumiseen ja epäonnistumiseen liittyviä uskomuksia sekä resurssien hallintataitoja, kuten ajankäyttöä ja yritteliäisyyttä (mm. Ruohotie 1998; Kaartinen 2005). 12

13 Lähestyn tutkimusaihettani sekä kvalitatiivisella että kvantitatiivisella otteella. Tein syksyllä 2007 tutkimukseni kohderyhmänä oleville 7.-luokan oppilaille (n = 95) alkukyselyn, jossa kartoitin oppilaiden tavoiteorientaatiota, pystyvyysuskomuksia, muita uskomuksia ja resurssien hallintataitoja yläkoulun alkuvaiheessa. Keväällä 2008 tulen tekemään loppukyselyn samalla mittarilla ja näin saan selville, tapahtuuko näissä asioissa muutosta 7. luokan aikana. Pyrin selvittämään tutkimuksessani myös sitä, voidaanko opettajan pitämien ohjauskeskustelujen avulla vahvistaa oppilaan uskoa omiin kykyihinsä ja saada oppilas opiskelemaan aktiivisemmin ja vastuullisemmin. Käyn tämän lukuvuoden aikana yhden 7. luokan (n =19) opetusryhmäni oppilaiden kanssa säännöllisesti kahdenkeskisiä ohjauskeskusteluja, jotka liittyvät matematiikan opiskelumotivaatioon, resurssien hallintataitoihin ja oppilaan itselleen asettamiinsa matematiikan opiskelun tavoitteisiin. Oppilaiden ajatuksia näiden keskustelujen hyödyllisyydestä tutkin myöhemmin oppilaiden tuottamien kirjoitelmien avulla. Esitykseni koostuu alkukyselyn avulla saamistani tuloksista sekä pitämieni ohjauskeskustelujen kokemuksista. Lyhyttyönohjaus laaja-laisen erityisopettajan työn ja sen pulmien kuvaajana ja reflektiotilana Ritva Martikainen, Joensuun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta Laaja-alainen, osa-aikainen, erityisopetus on vakiintunut peruskoulun työmuodoksi niiden lasten osalta, jotka tarvitsevat tukea suoriutuakseen opinnoistaan yleisopetuksen isoissa luokissa. Oman tutkimukseni tarkoituksena on kuvata niitä asioita, mitä kiertävät laaja-alaiset erityisopettajat näkevät omassa työssään tärkeinä kehittämiskohteina ottamalla ne esille työnohjauksessa. Kysymyksessä on laadullinen toimintatutkimus, jonka yksi tavoite on olla aktivoimassa ohjattaviani pohtimaan oman työnsä käytänteitä työnohjausprosessin aikana. Tutkimusaineiston hankinta toteutettiin kolme kertaa tapahtuvina yksilötyönohjauksina.työnohjaustilanteessa ohjaaja ja ohjattava työstävät dialogissa ohjattavan kokemuksia työstä uudenlaisen ymmärtämisen saavuttamiseksi. Samalla ohjattava oppii reflektiivistä työkäytäntöä, jonka tavoitteena on auttaa häntä ymmärtämään, vaikuttamaan, rekonstruoimaan ja muuttamaan omia käsityksiään ja toimintatapaansa työssä. Konstruktivismi ja kokemuksellinen oppiminen ovat taustateorioina. Jokainen koulu asettaa laaja-alaiselle erityisopettajalle omat odotuksensa. Laaja-alaista erityisopetusta koskevissa tutkimuksissa ovat kehittämiskohteiksi nousseet täydennyskoulutuksen järjestäminen, yhteistyömuotojen kehittäminen, resurssit (tuntikiintiöt, tilat, materiaalit), integraation toteuttaminen, tiedottaminen, arvioinnin toteuttaminen ja kuntien välinen verkostoituminen. Monenlaiset odotukset aiheuttavat riittämättömyyden tunteita ja paineita työn tekemiseen. 13

14 Tekemässäni koetyönohjauksessa (3x 60 min) esille nousivat työhön kohdistuvat paineet, kiire ja työn rajaaminen. The challenge of an integrated curriculum in Tanzania teacher education Wilberforce E Meena, Åbo Akademi University, Faculty of Education The integration of subject matter and teaching methods in the present teacher education curriculum, in the last seven years has caused a great debate among teacher educators. It is argued that the curriculum has ignored subject matter. Therefore, the aim of the study was to investigate teacher educators conceptions of curriculum integration. The phenomenographic approach was used. The study comprised 24 teacher educators from 8 teachers colleges in Tanzania. Data were collected through individual interviews. The results show that two groups of teacher educators could be identified: the first group conceive that integration enables them to associate subject matter and how to teach. The second group relates the curriculum with teaching methods. This suggests that teacher educators in the first group prepare student teachers to be competent in the subject matter and how to teach, while educators in the second group emphasis on teaching methods. Findings from this study might be used in assisting teacher educators in implementing the curriculum luokkalaisten poikien lukutaito ja opiskeluasenteet Tuula Merisuo-Storm, Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos Koululainen tarvitsee lukutaitoa mitä tahansa oppiainetta opiskellessaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten oppilaiden erityisesti poikien lukemisen taidot kehittyvät kuuden ensimmäisen kouluvuoden aikana. Sen lisäksi kartoitettiin poikien asenteita lukemista kohtaan. Tutkimus seurasi kuuden vuoden ajan kuuden eteläsuomalaisen luokan oppilaiden kehitystä. Koulun alkaessa mitattiin oppilaiden kouluvalmiudet, ensimmäisellä, toisella ja kuudennella luokalla testattiin lukemisen ja luetun ymmärtämisen taitoja. Neljännellä luokalla tutkimuskohteina olivat lukemisasenteet. Koulun alkamisvaiheessa tyttöjen ja poikien valmiuksissa ei ollut merkitsevää eroa, mutta alkuopetuksen loppuvaiheessa tytöt olivat poikia merkitsevästi parempia lukijoita. Kuudennella luokalla tytöt ymmärsivät poikia erittäin merkitsevästi paremmin kaunokirjallista tekstiä. Sanomalehtitekstin ymmärtämisessä eivät sukupuolten väliset erot olleet yhtä suuret. Tietotekstistä tytöt osasivat tehdä huomattavasti poikia taitavammin tiivistelmän. Vieraiden sanojen merkityksen oivaltaminen tekstiympäristön avulla onnistui tytöiltä poikia paremmin. 14

15 Osoittautui myös, että tytöt ja pojat ovat erilaisia lukijoita. Esimerkiksi tytöt havaitsivat poikia herkemmin tarinan henkilöiden luonteenpiirteet ja tunteet. Useimmat pojat kiinnittivät huomionsa lähinnä tarinan tapahtumiin. Practice as a pivotal point for a teacher education with relevance? Some experiences and challenges from a Norwegian perspective. Part 1. (connected with Geir Karlsen s presentation) Per Ramberg, Norwegian University of Science and Technology, Programme for teachers education In our teacher education at NTNU, we try to develop professional quality in an academic framework. This is of course not a straight-forward task, there are tensions between being realistic and practice-oriented on the one hand, and on the other hand also ensure academic quality in a university aiming at international excellence. One of our tools is a partnership model developed at NTNU since 1998 (Haugaløkken and Ramberg 2005). Norwegian teacher education has been debated and criticized both from politicians as well as from teachers. Somehow this is a similar critique we also find in many other European countries (OECD: Teachers Matter 2005), but perhaps not in Finland. (Continues in Part II, Geir Karlsen) In our presentation we would like to discuss this critique and challenges to future teacher education and will advocate practice as a pivotal point for a teacher education with relevance. Kohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossa Henriikka Vartiainen, Jorma Enkenberg, Sanna Härkönen, Hanna Nygren, Petteri Vanninen, Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Metsäympäristön opetuksen tutkimusryhmä (METKA) Muistiorganisaatioiden mahdollisuuksia toimia tehokkaina oppimisympäristöinä on hyödynnetty kovin vähän. Museoesineet esimerkiksi voivat toimia tutkivaan työtapaan perustuvan oppimisen kohteina. Tällöin objektien ominaisuuksien tunnistamisen ja opettelun sijaan voidaan keskittyä oppimaan semanttisesti rikkaiden museo-objektien tuella. Passiivisen tiedonsiirron sijaan oppimisesta voi tällöin muodostua aktiivinen prosessi, jossa oppija rakentaa tietämystään havainnoiden, tutkien ja kokeillen vuorovaikutuksessa kohteiden ja toisten oppijoiden kanssa. Verkkoteknologiat tarjoavat myös uudenlaisia mahdollisuuksia koulun ja ulkopuolisen maailman, erityisesti museoiden välisten fyysisten etäisyyksien ja raja-aitojen ylittämiseen. 15

16 Metsämuseon ja -ympäristön pedagoginen tuotteistaminen hankkeessa oppimisen kohteina toimivat Metsämuseo Luston museo-objektit sekä museon läheisyydessä olevan Metlan Punkaharjun yksikön tutkimuspuiston kohteet. Hankkeessa kehitetty oppimisprojektin pedagogiseen malliin perustuva oppimisympäristö sisältää kaikille oppijoille avoimen ja joustavan virtuaalisen opetuksen suunnitteluympäristön. Sen avulla opettaja, oppijat ja museoiden asiantuntijat voivat kollaboratiivisesti suunnitella muistiorganisaatioon suuntautuvan oppimisprojektin sisältöä. Keskeiset suunnittelua tukevat resurssit muodostuvat tutkijoiden ja kohdeorganisaatioiden asiantuntijoiden kehittämistä, toiminnan teorian pohjalta rakennetuista oppimisaihioista, joita voidaan joustavasti valita ja integroida erilaisia oppimistavoitteita varten. Esityksessä tarkastellaan oppimisympäristön kehittämisen teoreettisia lähtökohtia ja demonstroidaan rakennetun virtuaalisen opetuksen suunnitteluympäristön keskeisiä ominaisuuksia. Oppimisympäristön validioinnin yhteydessä kerätyn kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen aineiston analyysiin pohjalta arvioidaan kehittyviä oppimisprosesseja, kuvataan niiden yhteydessä oppijoiden esiin nostamia tulkintoja, tuntemuksia ja ajatuksia sekä arvioidaan ympäristöön sisäänrakennettujen tikapuiden merkitystä oppimisprosessissa. Avainsanat: kohdekeskeinen oppiminen (object-centred learning), muistiorganisaatiot, autenttinen oppiminen, oppimisympäristö ja design-tutkimus 16

17 Kasvatusfilosofia pedagogisk filosofi Mari Mielityinen, Katariina Holma Intressien ongelma kasvatuksessa ja kasvatuksellisessa vallankäytössä Eevastiina Gjerstad, Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos Keskustelu ihmisen kyvystä arvioida omia intressejään ja oikeudesta määritellä muiden intressejä on loppumaton (Hindess 1986, yhteys vallan kolmanteen ulottuvuuteen esim. Lukes 1974; West 1987; Clegg 2002). Kysymys lapsen kyvystä päättää omista intresseistään on keskeisimpiä kasvatuksellisia kysymyksiä, jossa mielipiteet jakautuvat suuresti (ks. esim. Smeyers 1998). Laajahko yksimielisyys vallitsee siitä, että lapsen intressien mukaista on hänen selviytymisensä, kehittymisensä ja suojelemisensa vahingoilta ja vammoilta. Erot näkemyksissä koskevat lapsen itsemääräämisen astetta, laajuutta ja iän merkitystä sekä oikeuksien luonnetta. (Baumrind & Thompson 2002.) Vaikka oltaisiinkin yksimielisiä siitä, että kasvattajan tehtävänä on luoda ympäristö, jossa kasvatettava oppii hahmottamaan omat parhaat intressinsä (Jarvis 1997), ongelmaksi jää mistä kasvattaja tietää mitkä ovat kasvatettavan todelliset intressit? Arvioitaessa kasvattajan oikeutta pakottaa kasvatettava hänen oletettuihin intresseihinsä vedoten, tietyt vallan välineet kuten fyysinen väkivalta ja pelottelu luovat itsessään uuden intressikonfliktin ja ovat täten sopimattomia. Arvioinnissa on huomioitava myös vaikutukset potentiaalisiin tulevaisuuden suhteisiin. Burbulesin mukaan subjektiivisen ja objektiivisen intressinäkökulman ongelmat pystytään välttämättän parhaiten sitoutumalla dialogiseen, kontekstuaaliseen ja sokraattisessa mielessä pedagogiseen näkökulmaan intresseistä. (Burbules 1986.) Ihminen kotitienä ja tienä kotoa pois eli mikä ja missä on kotipaikka Airi Liimets, Eestin Musiikki- ja Teaatteriakatemian Filosofisen ja Pedagogisen Antropologian Keskus; Koulumusiikin Instituutti Konferenssin yleisteemaan sisältyä kansalaisuus-käsite liittyy käsitykseni mukaan ennen kaikkea globaalisuuden ja identiteetin, kotimaan sekä kotipaikan ongelmakimppuun. Saksalainen runoilija Novalis on väittänyt, että filosofia on koti-ikävä, pyrkimys olla kaikkialla kotona, rakentaa itselleen kaikkialle talo. Tästä filosofialle annetusta merkityksestä versoo myös minun filosofinen pohdintani ja vastauksen etsimiseni kysymykseen: Mikä ja missä on ihmisen kotipaikka 17

18 sellaisenaan? Analysoin käsitteiden koti, tie ja pois mahdollisia keskinäisiä yhteyksiä etäisyyden ja läheisyyden ulottuvuuden asteikolla, ja väitän analyysin tuloksena, että ihminen itse onkin kotitie ja tie kotoa pois. Kasvatus ja kasvu ovat siitä johtuen yhdistettävissä kotimaistumisprosessiin. Nojaudun pohdinnassani myös seuraavien teoreetikkojen konteksteihin: a) toimintafilosofia (A.Liimets) b) strukturaalinen antropologia (H.Rombach) c) yksilöllistymisen filosofia (V.Gerhardt) d) tilan filosofia (O.F.Bollnow, K. Joisten, G.Bachelard) 18

19 Kasvatushistoria pedagogisk historia Jyrki Hilpelä Vieraantumisen teema ja kasvatus Jyrki Hilpelä, Joensuun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta Tradition valossa kasvatuksen suuri tavoite on ehyen täyden ihmisyyden todellistuminen kasvatissa. Tavoitteesta on tietenkin aina jääty, mutta se ei estä sitä toimimasta kasvatustoimintaa suuntaavana regulatiivisena ideana. Tavoitteesta saa jäädä, mutta ei liikaa: sietorajan ylittämisen jälkeen aletaan puhua ihmisen vieraantumisesta. Silloin joitakin olennaisia ihmisenä olemisen mahdollisuuksia jää täyttymättä. Ihminen jää vajaaksi ellei suorastaan rujoksi. Vieraantumisesta puhuminen edellyttää normatiivisen ihmiskäsityksen. Silloin eräs tapa sivuuttaa vieraantumisen ongelma on kieltää normatiivinen ihmiskäsitys: ihminen on hyvä sellaisena kuin hän kulloisissakin empiirisissä oloissa on eikä voida perustellusti sanoa, että hän toisinaan olisi enemmän ihminen, toisinaan vähemmän. Termin Entfremdung teki yleisesti tunnetuksi Karl Marx kuvatessaan elämää kapitalismin oloissa. Marxin välitön aatteellinen edeltäjä oli Hegel, mutta vieraantumisen idean pitkälle työstettynä voi jäljittää jo Rousseaulta ja näytelmäkirjailijana paremmin tunnetulta Friedrich Schilleriltä. Ehkä mainituilla herroilla voisi olla jotakin sanottavaa myös tämän päivän maailmalle, joka on läpikotaisin välineellistynyt, jossa juuri mitään ei enää tehdä sen itsensä takia ja jossa ulkoiset palkkiot ovat korvanneet sisäiset. Oppilasasuntolat oppivelvollisuuskoululaisten kansalaiskasvattajina Tuula Hyyrö, Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinnan toimipiste Oppilasasuntolan oppilaiden on osattava koulusta päästyään tulla niin paljon kuin mahdollista toimeen itsekseen. Heidän kauttaan meidän on saatava rajaseutujen kodit viihtyisimmiksi. Näin oppilasasuntoloiden pioneerikunnan, Suomussalmen, kouluvaliokunta kirjoitti tasan 80 vuotta sitten Kainuun piirin kansakoulutarkastajalle anoessaan oppilasasuntolanhoitajien koulutuksen aloittamista maassamme. Esityksessäni tarkastelen sitä, miten kansa-, jatko-, kansalais- ja peruskoululaisia kasvatettiin kansalaisiksi oppilasasuntoloissa, joita toimi maassamme lähes sadan vuoden ajan. Oppilasasuntoloista annettiin laki elokuussa 1947, minkä jälkeen asuntoloiden määrä kasvoi yli 200:aan, ja oppilasasuntolanhoi- 19

20 tajien valmistus aloitettiin Kemijärven seminaarissa syksyllä Kun suurten ikäluokkien kouluttamisen huippu oli 1960-luvun alun jälkeen ohitettu, ryhdyttiin lakkauttamaan kouluja, myös niitä, joiden yhteydessä asuntolat toimivat luvun puolivälin jälkeen asuntolat olivat jo historiaa. Esityksessäni otan esimerkit etupäässä kainuulaisesta rajaseutupitäjästä Kuhmosta. Tutkimusaineistoni olen koonnut arkistoista ja tekemistäni haastatteluista. Avainkäsitteitä ovat oppilasasuntola, oppilasasuntolanhoitaja ja kansalaiskasvatus. Varhaiskasvatusajattelun traditio varhaispedagogiikan kriittisenä orientaationa Ulla Härkönen, Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Tässä esityksessä tarkastellaan varhaiskasvatusajattelua historiallisessa perspektiivissä sekä nykypäivän ja tulevaisuuden näkökulmasta. Historiallista perspektiiviä valotetaan tutkimustuloksilla, joita tekijä on saanut tutkimalla keskeisten varhaiskasvatuksen tai siihen vaikuttaneiden filosofipedagogien (Fröbel, Steiner, Montessori, Neill, Dewey) kasvatusajattelua. Tulokset osittavat, että jokaisen pedagogin kasvatusajattelu sisältää samat keskeiset kategoriat tai kontekstit. Heidän kasvatusajattelunsa on luonteeltaan systeemistä ja sitä voidaan mallintaa systeemimallien avulla. Näiden pohjalta on muodostettavissa yleinen varhaiskasvatusajattelun systeemimalli, jolla voidaan katsoa olevan historiallista validiteettia. Nykypäivän suomalaista varhaiskasvatusajattelua tekijä on tutkinut yleisimpien varhaiskasvatuksen ilmiötä kuvaavien keskeisten teorioiden, määritelmien, käsitteiden ja käsitejärjestelmien kautta. Tulokset näyttävät teorioiden päätieteenalat, käsitteiden kehitysvaiheet ja muutokset sekä käsityksiä varhaiskasvatuksesta. Vertaamalla mainittuja kahden aikajakson näkemyksiä havaitaan, millaista kriittistä orientaatiota traditio tarjoaa varhaiskasvatuksen nykypäivälle ja millaista suuntaa se antaa varhaiskasvatuksen tulevaisuuden kehittämiselle. Kasvatusajattelun ja tekstien analyysin ja tulkinnan metodiset ongelmat on välttämätöntä nostaa esiin. 20

21 Koti, uskonto, isänmaa -eetoksen opettajasta yhteiskunnan täydentävien koulutuspalvelujen tuottajaksi? Kristillinen kansanopisto oppimisympäristönä toisen maailmansodan jälkeen Tapani Innanen, Joensuun yliopisto Savonlinnan entinen Säämingin kristillinen kansanopisto perustettiin Perustamisen yhtenä motiivina oli saada opinahjo sodan kokeneille nuorille Itä-Suomeen lähelle aluetta, jonka elämää uusi kaakkoinen raja oli muuttanut. Opisto perustettiin maakunnalliseksi, mutta kristillisin painotuksin toimivaksi. Alkuvaiheissa opistolla oli selkeitä herätysliikeyhteyksiä: ensin herännäisyyteen, luvuilla uuspietistiseen uskonnollisuuteen luvulta lähtien herätysliikeyhteydet ohenivat. Samalla opiston agraariyhteiskunnan tarpeista noussut opetustarjonta muuttui entistä selkeämmin vaihtoehdoksi niille, jotka eivät päässeet osallisiksi yhteiskunnan ensisijaiseksi tarjoamasta koulutusurasta. Peruskoulua ja lukio-opintoja täydentävien linjojen ohella vallankin erilaiset välivuotta pitävien nuorten aikuisten koulutuskokonaisuudet ovat painottuneet. Tutkimusta varten on käytettävissäni vuosina kootut noin 70 entisen opisto-opiskelijan kirjoittamaa muistelutekstiä. Teemaryhmässä on mahdollista esittää näistä alustavia sisällönanalyysin tuloksia. Niitä voi tarkastella eri teoreettisista näkökulmista, mm. yhteiskunnan koulutusrakenteiden, kulttuurisen koulutusihanteen, maaseudulla koetun sosiaalisen murroksen ja yhteisöllisen oppimisympäristön muutoksien viitekehyksissä. Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina Jukka Lahti, Jyväskylän yliopisto Esitykseni pohjautuu tutkimukseen, joka tulee täydentämään liikunnanopettajakoulutuksen sisällön dokumentointia. Tarkasteluni viitekehys muotoutuu lähinnä koulutuksen, lainsäätäjien ja koulutuksen eri vaiheissa mukana olleiden henkilöiden ympärille. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksia ajanjaksolta, jolloin kyseistä koulutusta on järjestetty Jyväskylässä. Tällöin etsin syitä, jotka johtivat muutoksiin. Mielenkiinnon kohteiksi nousevat tutkinnonuudistukset, peruskoulu-uudistus ja opetussuunnitelmien uudistukset. Tutkimuksen aineisto koostuu muun muassa Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan opinto-oppaista. Kun tarkasteltava ajanjakso kuuluu lähihistoriaan, tämä antaa mahdollisuuden myös haastattelujen käyttämiseen Haastateltavat henkilöt liittyvät liikunnanopettajakoulutuksen kehittymiseen 1960 luvulta nykypäivään 21

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Laadunarvioinnin kulmakivet

Laadunarvioinnin kulmakivet Laadunarvioinnin kulmakivet Mari-Pauliina Vainikainen, Maria Beirad Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta/ Koulutuksen arviointikeskus/ http://www.helsinki.fi/cea/

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin. Teknisen johtajan ajankohtaisasiat

Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin. Teknisen johtajan ajankohtaisasiat Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin Teknisen johtajan ajankohtaisasiat Sipoon suunnittelua ohjaavia strategisia periaatteita 1. Palveluverkko

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus

Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus Kasvatustieteiden päivät 19.-21.11.2014 Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus sosiologi/vtt, yliopistonlehtori Hanna Vilkka Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö sukupuoli- ja tasa-arvotietoisuus

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie

Lisätiedot

PISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA JA TULEVAISUUS Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutusmessut Yhtheen tulhaan ja etheenpäin menhään! Rovaniemi 20.9.2014 19.9.2014 PISA 2012 Programme for

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä 2010-2015 Vapaan sivistystyön päivät 27.-28.8.2015 Joensuu Heidi Luukkainen ja Leena Saloheimo Opinnäytteiden hakutapa: hakusanoilla

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Työpaja: Oppilaalle yhtenäinen oppimispolku (KT Janne Pietarinen)

Työpaja: Oppilaalle yhtenäinen oppimispolku (KT Janne Pietarinen) Työpaja: Oppilaalle yhtenäinen oppimispolku (KT Janne Pietarinen) Alustuksen ydinkohdat 1) Yhteistä käsitteistöä määrittämässä: Oppilaan peruskoulussa kohtaamia siirtymiä nimitetään peruskoulun kehittämistyön

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot