Esiselvitys V Tiedosto: TiesaaLaatuEsi.DOC Tulostettu: Luokka: Luottamuksellinen. Intrinsic Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esiselvitys V0.0.4 11.2.2002. Tiedosto: TiesaaLaatuEsi.DOC Tulostettu: 11.2.2002 Luokka: Luottamuksellinen. Intrinsic Oy"

Transkriptio

1 V Tiedosto: TiesaaLaatuEsi.DOC Tulostettu: Luokka: Luottamuksellinen Intrinsic Oy

2 Quality Management for Road Weather Data, Preliminary Study Abstract The road weather data is used in road maintenance in winter and in traffic information. The importance of the quality of road weather data is being emphasized as the number of actors outside the Finnish road administration and the reliability demands of the data are increasing. The importance of the reliability is also growing if the road weather data is becoming chargeable. The object of the project is to consider comprehensively the quality of road weather data and create the quality management system of road weather data. In the project the quality requirements and the quality assurance measures of the whole life span of road weather data are clarified. The following things have been clarified in this preliminary study: Quality management system in general Present state of quality management for road weather data Problems and risks noticed in present state Interest groups of road weather system General aims and demands of quality management for road weather data Recommendations for procedure Project plan of quality management system project The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks Transport. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu i

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TIESÄÄTIEDON LAATUJÄRJESTELMÄ Tiesää- ja kelitiedon järjestelmät Havainnointilaitteet Keruuohjelmistot ja -laitteet Tietokantapalvelinohjelmistot ja -laitteet Tietoja jalostavat ja välittävät ohjelmistot ja laitteet Tietojen hyödyntäminen Tiedon siirto ulkopuolisilta tiedontuottajilta Laatujärjestelmä TIESÄÄTIEDON LAADUNHALLINNAN NYKYTILA NYKYTILANTEESSA HAVAITUT ONGELMAT JA RISKIT Tiesää- ja kelitiedon asema yleisesti Tiesääasemien antureiden toiminta Asemien ja kameroiden sijoittelu ja toiminta Keruukoneiden ja -ohjelmien toiminta Tietovarastot ja tietokantapalvelinohjelmistot Ulkopuoliset tiedon tuottajat Tietojen hyödyntäminen TIESÄÄJÄRJESTELMÄN SIDOSRYHMÄT TIESÄÄTIEDON LAATUJÄRJESTELMÄN YLEISET TAVOITTEET JA VAATIMUKSET Yleiset vaatimukset sidosryhmittäin VIKING-suositukset Anturitietoja koskevat laatuvaatimukset Asemia ja kameroita koskevat laatuvaatimukset Keruuta koskevat laatuvaatimukset...17 Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu i

4 6.6 Tietokantapalvelinohjelmistoa koskevat laatuvaatimukset Tiedon hyödyntämisohjelmia koskevat laatuvaatimukset Standardin mukainen laatujärjestelmä JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Toimivuuden seuranta Mittaustiedon luotettavuus Yhtenäistämistarpeet Laatujärjestelmä LAATUJÄRJESTELMÄPROJEKTIN PROJEKTISUUNNITELMA Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu ii

5 VERSIOHISTORIA V mp Alustavia ajatuksia V mp Tie- ja kelitiedon yleiskuvaus VIKING suositukset V mp Projektipalaverissa esille tulleet asiat Viittaukset ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitykseen VIKING suositukset liitteiksi Laatujärjestelmä ja laatukäsikirja Johtopäätökset ja suositukset -luku Laatujärjestelmäprojektin projektisuunnitelma luku V mp Projektipalaverissa esille tulleet asiat Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu iii

6 1 JOHDANTO Tiesää- ja kelitietoa käytetään teiden talvihoidossa sekä tiedottamisessa autoilijoille. Tiesää- ja kelitiedon laadun merkitys korostuu sitä mukaan, kun Tiehallinnon ulkopuolisten toimijoiden lukumäärä ja tietoon kohdistamat luotettavuusvaatimukset kasvavat. Luotettavuuden tärkeyttä korostaa myös tiesäätietojen mahdollinen muuttuminen maksulliseksi. Tiesäätiedon laatu-projektissa on tarkoitus tarkastella tiesää- ja kelitiedon laatua kokonaisvaltaisesti ja luoda tiesää- ja kelitiedon laatujärjestelmä. Projektissa selvitetään tiedon laatuvaatimukset ja laadun varmistamistoimenpiteet tiesäätiedon koko elinkaaren osalta. Tässä esiselvityksessä on selvitetty seuraavat asiat: Laatujärjestelmä yleisesti Tiesäätiedon laadunhallinnan nykytila Nykytilanteessa havaitut ongelmat ja riskit Tiesääjärjestelmän sidosryhmät Tiesäätiedon laadunhallinnan yleiset tavoitteet ja vaatimukset Toimenpidesuositukset Laatujärjestelmäprojektin projektisuunnitelma Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 1

7 2 TIESÄÄTIEDON LAATUJÄRJESTELMÄ Luvun tarkoituksena on luonnehtia laatujärjestelmää yleisesti ja tiesäätiedon laatujärjestelmää erityisesti yleisellä tasolla. Tiesäätiedon laatujärjestelmän tarkastelun pohjaksi tarvitaan kuvaus tiesää- ja kelitietojen muodostamasta järjestelmäkokonaisuudesta. 2.1 Tiesää- ja kelitiedon järjestelmät Järjestelmän tavoitteena on tuottaa hyväksikäyttäjille luotettavaa ja oikeaaikaista sää- ja kelitietoa sekä ennusteita selkeässä ja helposti hyödynnettävässä muodossa, samoilla periaatteilla kaikille. Tiesää- ja kelitietojen tuottaminen on yksi niistä prosesseista, jonka nykyistä ja tavoiteltua tilaa on kuvattu yleisellä tasolla Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksessä. Tiesäätietoja ovat erilaiset säätä kuvaavat mittaustulokset, kelikamerakuvat ja ennusteet. Tiesäätieto syntyy erilaisten tien varressa olevien mittalaitteiden toiminnan tuloksena, tiesääohjelmistot muokkaavat tietoa ja tallettavat sen tietokantaan. Tiesääjärjestelmä vastaanottaa myös sää- ja keliennusteita ja tutka- ja satelliittikuvia sääpalveluiden tuottajilta. Urakoitsijoilta saadaan kelitietoa LIITO-järjestelmän välityksellä. Tietojen katseluun on käytettävissä useita katseluohjelmia. Tiehallinto tuottaa myös liikennesääarvioita ulospäin. Tiesää- ja kelitietojärjestelmät voidaan jakaa kuuteen osa-alueeseen: havainnointilaitteet (1), keruuohjelmistot ja laitteet (2), tietokantapalvelinohjelmistot ja laitteet (3), tietoja jalostavat ja välittävät ohjelmistot (4), tietojen hyödyntäminen (5). Lisäksi Tiehallinto saa säätietoja useilta ulkopuolisilta organisaatioilta (6). Kokonaisuus on esitetty kuvassa alla. Useimmat prosessien väliset yhteydet ovat kaksisuuntaisia; kuvaan on merkitty kuitenkin yleensä vain tiedonsiirron pääsuunta. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 2

8 Ulkopuoliset tiedontuottajat Author Project Status Appr Sää- ja keliennusteiden toimitus Liikennesääennusteiden tuottaminen(il) Satelliitti- ja tutkakuvien toimitus Title Tiesää- ja kelitietojen käsittely Vers File J:\TiesaaLaatu\tiesaa.scd Kuva 1. Yleiskuva tiesää- ja kelitietojen käsittelystä Tiehallinossa. Tilannekatsausten tuottaminen (Urakoitsijat) Kuuden tunnin ennusteiden tuottaminen Tiesää- ja kelitietojen käsittely Tiehallinossa Havainnointilaitteet ohjelmistot ohjelmistot ja välittävät ohjelmistot Manuaali- Keruu- Palvelin- Tietoja jalostavat ja laitteet ja laitteet ja laitteet ohjaus- järjestelmä Keruun Laskennan Kelikamerahavainnointi perustietojen perustietojen ylläpito ylläpito Muuttuvien opasteiden ohjaus- Keruuohjelma ohjelma Suositus- Tiesääasemahavainnointi Palvelinohjelma laskenta- ohjelma Varastointi (tiesäätietokanta) Liikkuva havainnointi WebTiesääpalvelinohjelma Mediantti Lähetysohjelma Varastointi palvelinohjelma (kuvapalvelin) Kuunteluohjelma Tietojen hyödyntäminen Muuttuvat opasteet Hälytykset Tiesää-Windows ohjelma WebTiesää- työasema- ohjelma Tielaitoksen verkkosivut Kelitiedotteiden tuottaminen (liikennekeskus) RDS-TMCviestien tuottaminen Kelikuvaukset ja ennusteet IL:lle Date Time 09:50: Havainnointilaitteet Havainnointilaitteita ovat tiesääasemat ja kelikamerat. Tiehallinnolla on tällä hetkellä käytössä noin 285 omaa tiesääasemaa ja 185 kelikameraa. Lisäksi on testikäytössä yksi liikkuvaa sää- ja kelihavainnointia varten mittalaittein ja kameralla varustettu auto. Myös 270 aseman liikennemittausasemaverkolta kerätty ajantasainen liikennetieto kerätään ja välitetään tiesäätiedon rinnalla samoissa prosesseissa Keruuohjelmistot ja -laitteet Keruuohjelmistot ja laitteet koostuvat havainnointilaitteilta tapahtuvaan tiedon siirtoon ja sen alkukäsittelyyn osallistuvista ohjelmistoista ja laitteista. Keruu tapahtuu piirikohtaisesti, kaikki kerätty tieto talletetaan keskitetysti tiesäätietokantaan. Yleiskuva keruuseen liittyvistä prosesseista on alla. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 3

9 Mittausdata kamerakuvat collect.exe (keruu) käynnistää kuvat mittausdata gather anturien perustiedot tietokantapalvelimelta keruun perustiedot tietokantapalvelimelta kuvapalvelimen kuvahakemisto wthcalc.exe (anturilaskenta) anturiarvot mittaukset.dat anturiarvot tietokantapalvelimelle kuvat anturiarvojen suora kantaanvienti Mittausdata kamerakuvat keliautosta listenmodem.exe (keliautokuuntelu) käynnistää mittaustiedot com*.tmp FileMove.exe anturiarvot tietokantaan ohjaustiedot Author Project Status Appr Title Mittaustiedon ja kamerakuvien keruu ja anturilaskenta Vers File collect.dfd Kuva 2. Keruuohjelmiston ja keliautokuuntelun toimintaperiaate. Date Time 12:05: Tietokantapalvelinohjelmistot ja -laitteet Tietokantapalvelinohjelmistot huolehtivat tietojen siirrosta keruuohjelmistojen ja tietokantapalvelimen välillä ja niiden tallettamisesta tiesäätietokantaan. Lisäksi niiden avulla muokataan tiesääkannassa olevia keruun ja ohjauslaskennan perustietoja. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 4

10 datapoll (keruukonepollaus) käynnistää datacli (anturiarvojen siirto ja kantaanvienti) ice_db (keruun perustietojen ylläpito) calcprm.exe (laskennan perustietojen ylläpito) käynnistää käynnistää anturiarvot keruukoneelta datatodb (kantaanvienti) datamove (tiedonsiirto) tiesäätietokanta tietojen siirto hyväksikäyttäville ohjelmistoille keruunperustiedot laskennan perustietotiedoston muodostus (makecalcconf) pisteennusteet säätiedon tuottajilta to_db keruun perustietotiedoston muodostus (makeconf) keruuohjelmalle suositus laskentaohjelmalle Author Project Status Appr Title Tietokantapalvelinohjelmistot Vers File datapoll.dfd Kuva 3. Tietokantapalvelinohjelmistojen toimintaperiaate. Date Time 13:01: Tietoja jalostavat ja välittävät ohjelmistot ja laitteet Tietoja jalostaviin ja välittäviin ohjelmistoihin ja laitteisiin kuuluvat suosituslaskentaohjelma sekä Web-Tiesään palvelinprosessit ja niiden laitealustat. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 5

11 Merkkien manuaalinen ohjaus (Nt3calc.exe) suosituslaskenta suositukset OPC tiedonsiirto Muuttuvien opasteiden ohjaus järjestelmä ohjaustieto opasteille laskennan perustiedot tiesääkannasta anturitiedot tiesääkannasta laskentatulokset mittaukset.dat siirtotiedostot hälytykset laskentatulosten siirto tiesääkantaan Author Project Status Appr Kuva 4. Suosituslaskennan toimintaperiaate. Title Suosituslaskenta ja merkkien ohjaus Vers File suositus.dfd Date Time 12:41: Tietojen hyödyntäminen Tietojen hyödyntäminen tapahtuu pääosin jonkin katseluvälineen kautta. Tällaisia ovat tienvarren muuttuvat opasteet sekä Web-Tiesää- ja Tiesää- Windows-työasemaohjelmat Tiedon siirto ulkopuolisilta tiedontuottajilta Tiedon siirto ulkopuolisilta tiedontuottajilta tapahtuu joko suoraan tietovarastoon tai tietokantapalvelimelle tiedostona, josta tietokantapalvelinohjelma siirtää tiedot tietokantaan. 2.2 Laatujärjestelmä Laatujärjestelmällä tarkoitetaan enemmän tai vähemmän systemaattista ja enemmän tai vähemmän tarkasti ohjeistettua ja dokumentoitua toiminnallista kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on varmistaa jonkin kohteen laatu. Laatujärjestelmä muodostuu organisaatiorakenteista, vastuumäärittelyistä, toimintatavoista, prosesseista ja resursseista, joiden tarkoituksena on laadun hallinta. Tiesäätiedon laatujärjestelmän tarkoituksena on varmistaa tiesäätiedon laatu koko tiedon elinkaaren ajalta eli se, että tiedon käyttäjillä on mahdollisimman luotettava tieto tieverkolla vallitsevista ja tulevista olosuhteista. Tiesääjärjestelmän laatujärjestelmä kattaa kaikkien sää- ja kelitietojen käsittelyyn osallistuvien ihmisten, laitteiden ja ohjelmistojen toiminnan, laajasti Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 6

12 ottaen myös ylläpitäjien ja käyttäjien opastuksen. Myös tietoturvan varmistamisen katsotaan usein liittyvän laadun varmistamiseen. Usein laatua halutaan mitata jollakin tavoin. Mittaaminen on välttämätöntä, jos halutaan osoittaa laadun olevan halutulla tasolla tai kehittyneen johonkin suuntaan. Tällöin laatujärjestelmältä edellytetään sekä systemaattisuutta että mitattavissa olevien laatukriteereiden määrittelyä ja seurantaa. Systemaattisuus tarkoittaa yhtenäisiä toimintakäytäntöjä. Esimerkkejä laatukriteereistä ovat esimerkiksi järjestelmän tai jonkin sen osan alhaallaoloajat, virhetilanteiden lukumäärä tai käyttäjien avunpyynnöt tiesäätuelta aikayksikköä kohti tai jonkin ohjelmiston vasteajat erilaisissa kuormitustilanteissa. Osa kriteereistä voi pohjautua yleisiin standardeihin ja ohjeisiin. Usein laatutietoja halutaan tutkia myös jälkikäteen. Halutaan vaikkapa selvittää oliko jokin järjestelmän osa toiminnassa tietyllä hetkellä vai. Tällöin laatujärjestelmältä edellytetään jäljitettävyyttä. Systemaattisuuteen liittyy myös tarve dokumentoida laatujärjestelmä eli kuvata ne toimintatavat ja muut elementit, joita käytetään laadun pitämiseksi korkealla tasolla. Laatujärjestelmän dokumentaatio voi koostua monen tyyppisistä asiakirjoista, kuvattavasta kohteesta riippuen: Selvästi mitattavissa olevien kohteiden ominaisuudet voidaan kuvata sisäisenä standardina. Tällaisia voisivat olla vaikkapa tiesääasemien tai antureiden tekniset vaatimukset (vrt. VIKING monitoring guidelines). Työohjeilla ja tarkistuslistoilla voidaan kuvata ihmisten työtehtäviä. Asiakirjamalleilla voidaan dokumentoida käytössä olevien asiakirjojen rakennetta ja sisältöä. Tällainen on esimerkiksi tekeillä oleva sopimuspohja tiesääasemien huollon yhtenäistämiseksi. Dokumentointi on tarpeen myös koulutuksen kannalta, sekä kun on tarve saada ulkopuoliset tahot vakuuttuneiksi toiminnan laadusta. Laatujärjestelmän auditointi tehdään, jos halutaan saada kuva siitä, miten hyvin dokumentoituja toimintatapoja noudatetaan myös käytännössä. Jos auditoinnin suorittaa auktorisoitu auditoija, voi auditoinnin tuloksena saada laatusertifikaatin. Dokumentoinnin sivutuotteena tulee myös määritellyksi laadulle tavoitetaso. Jos laatujärjestelmää ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole ennestään olemassa, seuraa laatujärjestelmän käyttöönotosta tarve muuttaa olemassa olevaa toimintatapaa, jotta tavoitetaso saavutetaan. Toiminnan muuttaminen onnistuu parhaiten, kun toiminnan suorittajat itse osallistuvat järjestelmän kehittämiseen alusta alkaen. Laatutoiminta edellyttää myös jonkinlaista omaa organisaatiota, vastuuhenkilöä tai ryhmää, joka vastaa dokumentaation päivittämisestä ja dokumentaation ja toiminnan vastaavuudesta. ISO 9001:2000 laatustandardissa laatujärjestelmän dokumentaatio kootaan Laatukäsikirjaksi. Laatukäsikirja koostuu kolmesta tasosta: strateginen, taktinen, operatiivinen. Ylin taso kuvaa organisaation laatupolitiikan, keskimmäinen taso kuvaa miten politiikkaa noudatetaan ja alin taso käsittää tekniset kuvaukset, ohjeet ja käytössä olevat sisäiset standardit. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 7

13 3 TIESÄÄTIEDON LAADUNHALLINNAN NYKYTILA Tässä luvussa kuvataan osa-alueittain kaikki ne mekanismit ja toimintatavat, joiden nykytilanteessa voidaan katsoa jollakin tavoin liittyvän laadun varmistamiseen. Tiesäätiedon laadunhallinnan nykytilaa voisi luonnehtia sanoilla reaktiivinen ja epäsystemaattinen. Esimerkiksi tiesääasemien ja kelikameroiden toimintahäiriöt havaitaan yleensä puuttuvina tietoina tai puuttuvina kuvina joko käyttäjien tai tiesäätuen toimesta. Tiesääasemien ja kameroiden huolto on organisoitu tiepiireittäin. Siksi käytäntö on hyvin epäyhtenäinen, kun kukin piiri on organisoinut sen parhaaksi katsomallaan tavalla. Huoltoa ollaan nyt ohjaamassa yhtenäisempään käytäntöön yhteisellä sopimuspohjalla. Keruuohjelma kirjaa keruukoneen lokiin tiedon, jos asemalle ei saada yhteyttä. Lisäksi kirjataan myös ongelman syy, mikäli se on ohjelmallisesti tunnistettavissa. Lokitietoja käytetään kuitenkin yleensä vasta sitten, kun häiriö on muulla tavalla havaittu. Lisäksi lokitietoja ei yleensä säilytetä kuin viikko, joten häiriöiden suhteen myös jäljitettävyys on huono. Sama pätee mittausarvojen tarkistuksiin. Mittausarvoille on määritelty antureittain ala- ja ylärajat, joiden suhteen arvot tarkistetaan ja poikkeamat kirjataan lokiin. Ohjelmistojen toimivuutta seuraavat sekä tiesäätuki että asiakastuki. Tiesäätuki seuraa ohjelmien toimintaa muiden tehtävien ohessa, sopivin väliajoin. Tällöin voidaan tehdä myös toimivuuteen liittyviä ennakoivia toimenpiteitä, jos havaitaan vaikkapa jonkin modeemin toimintahäiriö tai vastaava ongelma. Asiakastuella on käytössään automaattinen seuranta, joka seuraa tiettyjen prosessien ajossaoloa. Automaattinen seuranta on jatkuvaa, mutta se ei pysty tekemään eroa normaalin ja häiriintyneen toiminnan välillä. Seurannasta on myös saatu joissakin tilanteissa kuukausiraportteja. Mitään systemaattisia tilastoja virheistä, niiden tyypistä ja mahdollisten katkosten määristä ja kestosta ei saada. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 8

14 4 NYKYTILANTEESSA HAVAITUT ONGELMAT JA RISKIT Tässä luvussa kuvataan osa-alueittain nykytilanteessa havaitut ongelmat ja riskit. Ongelmia on kartoitettu avainhenkilöiden haastatteluin sekä koottu käytettävissä olevista raporteista. Tärkeimmät näistä ovat Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys ja VIKING monitoring guidelines. Kartoituksessa ei ole tehty rajausta vain laatuongelmiin vaan pyritty kirjaamaan eri lähteistä saadut ongelmat sellaisenaan. Rajaaminen ei selvityksen tässä vaiheessa olisi edes mahdollista, koska erottelu edellyttäisi laadun tavoitetason kiinnittämistä, mitä ei vielä ole tehty. Luku on jaettu alilukuihin luvun kaksi kaavion mukaisesti. 4.1 Tiesää- ja kelitiedon asema yleisesti Tiesää- ja kelitiedon järjestelmien kehittämiseen näyttää olevan kaksi ainakin jossakin määrin kilpailevaa näkökulmaa: talvikunnossapidon edellyttämän tietotarpeen tyydyttäminen ja tienkäyttäjien informointi. Kun kumpaakaan näkökulmaa ei voi väheksyä, järjestelmän kehittäminen edellyttää kummankin näkökulman tarpeiden huomioimista. Tiesää- ja kelitiedon laadun parantamisen keskeisin motivaatiotekijä on se, että tienhoidon kilpailuttamisen myötä Tiehallinto on luvannut toimittaa urakoitsijoille sää- ja kelitietoa. Vaikka urakkasopimukset on näiltä osin muotoiltu siten, ettei tietojen puuttumisesta seuraa Tiehallinnolle juridisia ongelmia, on lupaus tietysti moraalisesti sitova. Lisäksi puutteellinen tai suorastaan virheellinen tieto laskee ainakin jollakin aikavälillä kunnossapidon tasoa, mikä ei vastaa Tiehallinnon tavoitteita. Samaan tapaan Tiehallinto on sitoutunut informoimaan tienkäyttäjiä tieverkolla vallitsevista olosuhteista. Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksen mukaan Tiehallinnolla on kiinnostusta myös yhteistyöhön sääpalveluiden tuottajien kanssa paikallisten, lyhyen ajanjakson ennusteiden tuottamiseksi. Ennusteissa käytettäisiin hyväksi tiesääasemilta saatuja mittaustietoja. Tämä edellyttää tiedoilta tiettyä luotettavuustasoa. Lisäksi on mahdollista, että jokin kolmas osapuoli alkaa välittää tiesäätietoa. 4.2 Tiesääasemien antureiden toiminta Haastattelujen perusteella tiesäätiedon hyväksikäyttäjät pitävät tiesääasemien antureita perustoiminnaltaan varsin luotettavina. Mittaustarkkuuteen vaikuttaa kuitenkin antureiden kalibrointi, jossa haastatellut olivat havainneet aluekohtaista vaihtelua. Kalibroinnin merkitys korostuu etenkin aseman tekemässä kelianalyysissä ja kastepiste-eron laskennassa. Pieni, 0,1 asteen epätarkkuus tienpinnan lämpötilassa sen ollessa lähellä nollaa muuttaa keliluokan toiseksi. Vastaavasti sadeanturin toimimattomuus vie pohjan ROSAaseman kelianalyysiltä. Kastepiste-eron laskenta perustuu kosteusanturin tietoihin. Näiden antureiden tarkkuusvaatimukset ovat siis tiukat. Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys esittää tiesääasemien mittaustavan ja tuottamien tietojen yhdenmukaistamista. Nyt tiesääasemien anturivarustus, antureiden sijoittelu ja huolto vaihtelee paikkakohtaisesti. Tiesääasemille tulisi määritellä minimitaso antureista ja tiedoista, joita niiden on tuotettava. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 9

15 Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys esittää myös uuden tietotyypin, lumen määrän ja kinostumisen seurannan kehittämistä erityisesti Pohjois- Suomen tarpeisiin. Tämä perustuisi lumisateen määrän ja tuulen nopeuden mittaamiseen sekä kelikamerakuviin todennäköisistä kinostumispaikoista. 4.3 Asemien ja kameroiden sijoittelu ja toiminta Asemien sijoittelua ohjaa monenlaiset tekijät. Ensisijaisena tekijänä on tietenkin havainnoinnin asettamat kriteerit, eli asemia on pyritty sijoittamaan sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Sijoittelun reunaehtoja ovat käytettävissä olevat varat sekä sähkö- ja puhelinlinjojen läheisyys. Uusina vaatimuksina on noussut urakka-alueiden yhtenäinen palvelutaso ja mahdollisuus käyttää tiesääasemien tietoja hyödyksi urakoiden laadun valvonnassa. Asemien sijoittelutiheys on suhteessa myös asemien käytettävissäolovaatimuksiin: harvalla asemaverkolla yksittäisen aseman paino on suuri ja aseman lyhytkestoinenkin (1-2 päivää) toimimattomuus aiheuttaa ongelmia, tiheällä verkolla viereisten asemien havainnoilla voidaan paikata toimimattoman aseman aiheuttamaa vajausta. Samoin mittausvirheiden havaitseminen vierekkäisten asemien mittausarvoja vertailemalla on mahdollista vain, jos asemat sijaitsevat kohtuullisella etäisyydellä toisistaan. VIKING-projektissa asemien sijoittelua on pyritty ohjaamaan tiheyssuosituksilla, jotka vaihtelevat tietyypin, odotettavissa olevien olosuhteiden sekä tiedon käyttötarpeen mukaan. Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksen mukaan havaintoverkko on tällä hetkellä suhteellisen kattava, mutta muutamia merkittäviäkin aukkokohtia on, etenkin pääteiden ulkopuolella. Myös sijoittelua on selvityksen mukaan syytä tarkistaa. Lisäksi tiesääasemien asennuksessa tulisi ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon kansainväliset säähavainnoinnin standardit, jotta tietoja voitaisiin käyttää luotettavasti sää- ja keliennustamisen pohjana. Tietoliikenneyhteydet asemille toimivat pääasiassa hyvin, mutta joitakin selvästi ongelmallisia asemia on. Keruuohjelma voi osittain paikata satunnaisia yhteysongelmia yrittämällä yhteyttä uudelleen kunnes tiedonsiirto onnistuu. Haastateltavat pitivät myös kameroilta saatavia kuvia tärkeinä numeerisen informaation täydentäjänä. Kameroiden osalta huollon vasteajat vaikuttivat haastateltujen mielestä joskus varsin pitkiltä. Asemien ja antureiden toimivuuden seurantaa voitaisiin keruuohjelmassa kehittää siten, että anturitiedon puuttumisesta kirjattaisiin myös tieto tiesääkantaan. Samoin tulisi kirjata epäonnistuneet yhteysyritykset sekä epäonnistumisen syy, mikäli se on pääteltävissä. Tiehallinto on pilotoinut myös liikkuvaa kelin havainnointia. Sen avulla voitaisiin tuottaa kattavampi käsitys tieverkon eri osien keliolosuhteista ja kitkasta kiinteän asemaverkon katvealueilta. Laitteiston asennus säännöllistä reittiä liikennöivään bussiin tapahtunee lähiaikoina, jolloin voidaan myös alkaa opetella ko. tiedon hyödyntämistä. 4.4 Keruukoneiden ja -ohjelmien toiminta Tiesäätietojen keruu tiesääasemilta ja kelikameroilta tapahtuu yhdeksällä aluekohtaisella keruukoneella. Keruu toimii pääasiassa moitteettomasti, mutta Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 10

16 haastateltujen näkemyksen perusteella joidenkin ongelmatilanteiden hoito kestää luvattoman kauan. Nämä ongelmat ovat tyypillisesti sellaisia, jotka vaativat keruukoneen uudelleenkäynnistyksen, mikä ei välttämättä aina onnistu asiakastuelta etäyhteyden yli. Jos tällainen ongelma sattuu yöaikaan, se yleensä ratkeaa vasta aamulla, kun joku käy paikan päällä käynnistämässä koneen. Käynnistysongelmaan ollaan saamassa parannusta, kun koneisiin asennetaan etäkäynnistyskortit. Lisäksi pitäisi kuitenkin olla varakeruujärjestelmä, joka mahdollistaisi koko laitteiston keruutoiminnan siirtämisen toiselle koneelle mahdollisimman automaattisesti. Keruutiheyttä tiesääasemilta pidettiin haastattelujen perusteella sopivana. Kuitenkin kuvanhaussa kelikameroilta nähtiin parantamisen varaa. Tässäkin keruutiheys normaalioloissa oli sopiva, mutta kelin ollessa vaihtumassa tunnin keruuväliä pidettiin liian pitkänä. Haastatellut esittivät uuden kuvan tilaamisperiaatteiden selkeyttämistä. Teknisesti on mahdollista käynnistää Web- Tiesää-ohjelmasta uuden kuvan haku. Toinen ratkaisuvaihtoehto on kuvanhakutiheyden ohjaaminen jonkin tiesääaseman tietojen perusteella. Tämä on mahdollista suosituslaskentaohjelmalla ja otettaneen käyttöön lähitulevaisuudessa. Myös keruukoneen ja -ohjelman toimivuutta voitaisiin seurata ohjelmallisesti tietokantapalvelimella. Palvelinohjelma ottaa yhteyttä keruukoneisiin säännöllisin väliajoin pyytäen kerättyjä mittaustietoja. Ohjelma voisi kirjata onnistumistietoja tiesääkantaan. 4.5 Tietovarastot ja tietokantapalvelinohjelmistot Tietokantapalvelimella toimivat tiedon varastointiin liittyvät ohjelmat sekä keruun ja suosituslaskennan perustietojen ylläpito-ohjelmat parametrointiohjelmat. Näitä ohjelmia käyttävät ylläpitäjät Tiehallinnossa. Ohjelmat toimivat määritellyllä tavalla, mutta kun perustietoja käyttävät ohjelmat ovat aikojen mukana kehittyneet ja korvattu uusilla, edellyttää perustietojen ylläpito eri sukupolvia olevien ohjelmien hallintaa ja niiden välisten suhteiden ymmärtämistä ja on siksi virhealtista. Tiedon varastointiin liittyvät ohjelmat ovat koko järjestelmän toiminnan kannalta kriittisiä. Ne ovat hioutuneet suhteellisen virheettömiksi ja aiheuttavat harvoin ongelmia. Lisäksi tietokantapalvelin on hyvin asiakastuen hallittavissa. Näiden ohjelmien keskeisestä roolista johtuen kuitenkin pienetkin katkokset heijastuvat nopeasti koko järjestelmän toimintaan, joten vaatimustasokin on korkea. Katkoksista ei ole tilastoja. Itse tiesäätietokanta on tiesään mittaustietojen esittämisen kannalta keskeinen ja ongelmat sen toiminnassa näkyvät käyttäjälle tiedonsiirron ongelmina ja pitkinä vasteaikoina. Vasteajoissa on ollut varsin paljon vaihtelua, mutta systemaattista seurantaa ei ole järjestetty. Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksessä esitetään myös lämpökartoitustietovaraston perustamista. Lämpökartoituksista saatava tieto voitaisiin koota paikkatietokantaan, jota voitaisiin hyödyntää havainnointivälineiden sijoittelun suunnittelussa sekä ennakoitaessa tien eri osien kelieroja. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä onko Tiehallinnolla valmiuksia hyödyntää lämpökartoitustietoja riittävästi, jotta tietovarasto olisi perusteltua kehittää. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 11

17 4.6 Ulkopuoliset tiedon tuottajat Piste-ennusteiden taso oli haastateltujen mielestä parantunut ja ne vaikuttavat hyvätasoisilta koko maan alueella. Lisäksi ennustearvoja saadaan nykyään monipuolisesti. Lämpötilaennusteiden käyrän muoto oli yleensä oikein, mutta tasossa hieman epätarkkuutta. Tekstiennusteissa haastatellut sen sijaan totesivat siirtymisen automaattisesti tuotettuihin teksteihin olleen heikennys. Etenkin, jos ennustealueen sisällä on suurta vaihtelua, ovat ennusteet varsin yleisellä tasolla. Esimerkiksi lämpötilaennuste voi olla plus kolmesta miinus kymmeneen, jolloin sen hyöty on kyseenalainen. Tekstiennusteisiin liittyvät kartat täydentävät haastateltujen mielestä hyvin tekstiä, koska siinä saadaan myös alueen sisällä erot näkyviin. Sekä ennustetekstit että kuvat päivittyvät ongelmitta. Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksessä nähdään tarve kelimallien ja ennusteiden kehittämiseen. Lähtötietojen perusteella kelimalleilla tehtävässä automaattisessa keliennustamisessa on puutteita. Lähtötietojen luotettavuudessa on ongelmia ja mallit eivät pysty luotettavasti ennustamaan kehitystä. Erityisen tärkeää olisi pystyä saamaan esille tilanteet, joissa kunnossapitotoimenpiteet eivät tule riittämään liukkauden torjuntaan. Lisäksi tulisi pystyä ennustamaan paikallisia olosuhteita entistä tarkemmin. Samoin korostetaan muiden maiden tiesääasematietojen hankkiminen tärkeyttä. Säärintaman Suomeen saapumisen ennakoimiseksi olisi tarvetta saada tiesääasematietoa Viron, Ruotsin, Norjan ja Venäjän asemilta. Nämä asematiedot tulisi integroida osaksi tiesääjärjestelmää. Nykyisin käytössä olevien tutkakuvien tulkinta aiheuttaa haastateltujen mukaan joskus ongelmia, kun käytettyä kalibraatiota (vesi vs. lumi) ei ole merkitty kuvaan. Aiemmin kalibraatiota vaihdettiin tiettiynä päivinä syksyllä ja keväällä. Haastateltujen mielikuvan mukaan palvelun tuottaja on joustamaton, kuvatuotteiden hiominen käyttökelpoisempaan suuntaan ei onnistu. Kaiken kaikkiaan haastateltujen mielestä tilanne ei ole kovin hyvä, jos palvelun tuottaja vaihtuu kahden vuoden välein, koska opettelu puolin ja toisin vie aina aikaa. Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksessä arvioidaan sääpalveluiden tuottajilta tulevan tiedon sisältö ja päivitystiheys riittäväksi. Ongelmana pidetään sitä, että tieto tulee muodossa, jossa sen edelleen muokkaaminen liikenne- tai kelikeskuksessa on mahdotonta tai hankalaa. 4.7 Tietojen hyödyntäminen Käyttäjät katselevat tiesäätietoja pääasiassa Tiesää-Windows-ohjelmaa ja Web- Tiesää-ohjelmaa käyttäen. Tietoja hyödynnetään myös suosituslaskentaohjelmassa, joka laskee nopeus- ja infosuosituksia kelin mukaan ohjatuille merkeille sekä keruuohjauksia asema- ja kamerakeruille. Tiesää-Windows-ohjelman toiminnassa ei haastattelujen perusteella ollut erityisesti huomautettavaa. Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksessä on Web-Tiesään osalta todettu parantamiskohteiksi pitkät vasteajat ja käyttäjien rajalliset mahdollisuudet hakea tietoja ja vaikuttaa tietojen esitystapaan. Samat asiat tulivat esille myös haastatteluissa. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 12

18 Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksen mukaan tiesäätiedon jakeluprosessia on syytä kehittää. Tiesäätietoja käyttävät Tiehallinnon omat toiminnot ja ulkopuoliset organisaatiot lisääntyvät. Tietojen välitys on tällä hetkellä tapauskohtaista. Tiehallinnon omien järjestelmien tulisi pystyä hakemaan palveluna tiesääjärjestelmän tietoja. Lisäksi tulisi määritellä sisältö yleiselle tiesääjärjestelmän tietoja muille organisaatiolle välittävälle rajapinnalle ja kehittää rajapinnan toteuttava palvelu. Tarpeen olisi myös kelin tilannekatsausten ja ennusteiden tuottamisprosessin kehittäminen. Tietojen luotettava ja oikea-aikainen tuottaminen on urakoitsijoille varsin suuri työ. Toisaalta pelkästään kunnossapitokaluston automaattisella seurannalla ei saada tarvittavaa ennustetietoa. Prosessiin liittyvät ongelmat näkyvät vanhoina tietoina esimerkiksi liikennesääennusteita tekevällä Ilmatieteenlaitoksella ja ristiriitaisena tietona Tiehallinnon Internet-sivuilla. Samoin nähdään tarpeellisena tiedotteiden kehittäminen. Liikennetiedotteita tulisi kehittää suuntaan, jossa tiedotteen valtakunnallinen tai paikallinen taso sekä tiedon kiireellisyys tulisivat paremmin esille. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää samaan tilanteeseen liittyvien eri tiedotteiden yhteensovittamiseen sekä tiedotteiden luettavuuteen. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 13

19 5 TIESÄÄJÄRJESTELMÄN SIDOSRYHMÄT Tässä luvussa identifioidaan sää- ja kelitiedon järjestelmien tärkeimmät sidosryhmät. Lähtökohtana on Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksessä luetellut käyttäjät ja sidosryhmät. Urakoitsijat Toimenpiteiden suunnittelu tilanteen ja ennusteiden sekä saadun palautteen ja toimenpidepyyntöjen mukaan Liikennekeskusten työntekijät Tiedotus eri Tiehallinnon jakelukanavien kautta. Muuttuvien nopeusrajoitusten ja muiden opasteiden ohjaus ja seuranta. Talvikunnossapidon hallinta talvikunnossapidon laadun tarkkailu ja jälkiseuranta Urakoinnin taloushallinto urakoitsijoille maksettavien korvauksien määrääminen riippuen talven vaativuudesta ja urakoinnin laatutasosta Sääpalveluiden tuottajat Tiehallinnon tietoihin perustuvien ennustepalveluiden toteutus. Asiakaspalautteen hallinta Asiakkailta (viranomaisilta ja autoilijoilta) saatavan keliä ja talvikunnossapitoa koskevan palautteen käsittely Tiedotuspalveluiden tuottajat Tiehallinnon tietoihin perustuvien nykytilan tiedotuspalveluiden toteutus. Kuljetusyhtiöt Kuljetusten suunnittelu perustuen vallitsevaan tai ennustettuun säähän, keliin tai teiden kuntoon. Keliolosuhteiden huomioiminen kuljetuksen aikana. Ylläpitäjät Järjestelmän edellyttämien perustietojen ylläpito Tiesäätuki käyttäjien koulutus, avustus ja opastus järjestelmän toimivuuden sisällöllinen valvonta Lähi- ja asiakastuki Järjestelmän toimivuuden tekninen valvonta. Varusohjelmatason ohjelmistohuolto Ohjelmistotoimittaja Sovellusohjelmien huolto Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 14

20 6 TIESÄÄTIEDON LAATUJÄRJESTELMÄN YLEISET TAVOITTEET JA VAATIMUKSET Tässä luvussa kartoitetaan millaisia tavoitteita sää- ja kelitietojen laadulle ja koko järjestelmälle tulisi asettaa. Lisäksi hahmotellaan tavoitteena olevan laatujärjestelmän ominaisuuksia ja organisointia. Tavoitteita, ohjeita ja kriteereitä on kuvattu ainakin seuraavissa raporteissa: Viking monitoring guidelines 2001 Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys COST 344 (tietojen käyttö) WMO (asemien sijoittelu) CEN 278 (tietojen siirto) 6.1 Yleiset vaatimukset sidosryhmittäin Alla on esitetty tiesää- ja kelitietoihin ja niitä tuottaviin järjestelmiin kohdistuvia odotuksia sidosryhmittäin. Ryhmillä on odotuksia suhteessa ohjelmien käytettävyyteen, tiedon ajantasaisuuteen sekä tarkkuuteen. Tiedon ajantasaisuudella tarkoitetaan ennen muuta sitä, että ko. sidosryhmä haluaa tietoa, joka kuvaa vallitsevia olosuhteita eikä esimerkiksi tunti sitten vallinneita olosuhteita. Tiedon tarve voi olla alueellinen tai asemakohtainen. Asemakohtainen tiedon tarve tarkoittaa sitä, että käyttäjä tarvitsee tiettyjen asemien tietoja ja niitä on vaikea korvata esimerkiksi lähistöllä olevien muiden asemien tiedoilla. Tarkkuusvaatimus voi olla kohtalainen, korkea tai erittäin korkea. Kohtalainen voisi tarkoittaa esimerkiksi lämpötilassa yhden asteen tarkkuutta, korkea joidenkin kymmenesosa-asteiden tarkkuutta ja erittäin korkea edellisen lisäksi mielellään tiedon vahvistamista muilla keinoilla, esimerkiksi viereisten asemien kesken tai muusta lähteestä saaduilla tiedoilla. Urakoitsijat Asemakohtaisen, ajantasaisen mittaustiedon ja ennusteiden tarve. Tarkkuusvaatimus korkea tai erittäin korkea. Yleinen käytettävyys. Talvikunnossapidon hallinta Alueellisen tiedon tarve, tarkkuusvaatimus kohtalainen. Urakoinnin taloushallinto Alueellisen tiedon tarve, tarkkuusvaatimus kohtalainen. Liikennekeskusten työntekijät Tiedotus: Pitkien, järjestelmän laajuisten käyttökatkosten välttäminen. Ohjaus ja seuranta: Asemakohtaisen, ajantasaisen tiedon tarve. Tarkkuusvaatimus kohtalainen. Yleinen käytettävyys. Sääpalveluiden tuottajat Asemakohtaisen, oikea-aikaisen tiedon tarve. Tarkkuusvaatimus erittäin korkea. Asiakaspalautteen hallinta Alueellisen tiedon tarve, tarkkuusvaatimus kohtalainen. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 15

Tiesäätiedon laatukäsikirja

Tiesäätiedon laatukäsikirja Tiesäätiedon laatukäsikirja V1.0 21.5.2003 Tiedosto: TiesaaLaatuKasikirja.DOC Tulostettu: 16.04.2004 Luokka: Luottamuksellinen Intrinsic Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...5 1.1 Laatukäsikirjan tarkoitus...5

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Liikenteen hallinta sää- ja kelitiedon tuottaminen kuvien tuottaminen liikennetiedon tuottaminen

Liikenteen hallinta sää- ja kelitiedon tuottaminen kuvien tuottaminen liikennetiedon tuottaminen sää- ja kelitiedon kuvien liikennetiedon kunnossapidon toimenpidetietojen analysointi tietojen täydennys ja tilanteen häiriön muuttuvien opasteiden Bussi Hälytysajoneuvo Häl. ajon. kuljettaja Palvelun

Lisätiedot

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Älykkään liikenteen päivä 30.10.2007 Timo Sukuvaara Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Taustaa Hankkeessa kehitetään autojen välinen tietoverkkopalvelualusta,

Lisätiedot

Jukka Lähesmaa, Leif Nyberg, Yrjö Pilli-Sihvola. Tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys

Jukka Lähesmaa, Leif Nyberg, Yrjö Pilli-Sihvola. Tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys Jukka Lähesmaa, Leif Nyberg, Yrjö Pilli-Sihvola Tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys Tiehallinnon selvityksiä 10/2002 VIKING Jukka Lähesmaa, Leif Nyberg, Yrjö Pilli-Sihvola

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Tiesääseurannan tavoitetila

Tiesääseurannan tavoitetila Jukka Lähesmaa, Juha Levo Tiesääseurannan tavoitetila Versio 1.0, 23.01.2003 Tiehallinnon selvityksiä 6/2003 Jukka Lähesmaa, Juha Levo Tiesääseurannan tavoitetila Tiehallinnon selvityksiä 6/2003 Tiehallinto

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen

Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen 8.9.2011 Esityksen sisältö Ohjeiden nykytila Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, Mittausohje Maastotietojen hankinta, Toimintaohjeet

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

0DULWWDÃ3ROYLQHQ. .HOLWLHGRWWDPLQHQÃÃWLHWRMHQÃNHUXXÃNlVLWWHO\ÃMD MDNHOX. Helsinki 1998 VIKING. TIEHALLINTO Liikenteen palvelut

0DULWWDÃ3ROYLQHQ. .HOLWLHGRWWDPLQHQÃÃWLHWRMHQÃNHUXXÃNlVLWWHO\ÃMD MDNHOX. Helsinki 1998 VIKING. TIEHALLINTO Liikenteen palvelut 0DULWWDÃ3ROYLQHQ 7LHODLWRV.HOLWLHGRWWDPLQHQÃÃWLHWRMHQÃNHUXXÃNlVLWWHO\ÃMD MDNHOX Helsinki 1998 TIEHALLINTO Liikenteen palvelut VIKING 0DULWWDÃ3ROYLQHQ.HOLWLHGRWWDPLQHQWLHWRMHQNHUXXNlVLWWHO\ MDMDNHOX 7LHODLWRV

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä

Lisätiedot

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Määrittele laatu Mitä riskien hallintaan kuuluu? Jouni Huotari & Esa Salmikangas 2 LAATU JA LAADUNVARMISTUS

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Auditointi Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Lähtökohta Kaikki KANTAan liittyneet organisaatiot jakavat saman tietomassan Keskinäinen luottamus Yhteiset toimintaperiaatteet Yhteinen turvataso Minä uskallan

Lisätiedot

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tampereen teknillinen yliopisto 28.1.2010 Jouni Vuorensivu Remion Ltd. www.remion.com jouni.vuorensivu@remion.com Jouni Vuorensivu

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu Sisäinen ja ulkoinen laadunohjaus, akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 patologian laboratoriossa Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Standardi SFS-EN ISO 15189 Laboratorion hyvä laatu perustuu

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREF-päivä 4.9.2012 ALEKSI LESKINEN Sisältö Tietojärjestelmät ja EUREF Keskeiset haasteet EUREF-muunnoksissa EUREF-muunnosprosessin vaiheet Yhteenveto

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Seppo Kaarto Destia Oy Kelikeskustoiminta on kokonaisvaltaista talvihoidon ohjaustoimintaa, joka toimii talvikaudella ympäri vuorokauden tuottaen asiakkailleen

Lisätiedot

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta 2 Sertifioitu omaisuuden hallinta PAS55 taustat Hyötyjä sertifiointiprosessista Auditointihavaintoja 3 PAS 55 (Publicly Available Spesification) - Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Lokitietojen käsittelystä

Lokitietojen käsittelystä Lokitietojen käsittelystä ylitarkastaja Sari Kajantie/KRP Esityksen lähtökohdista Tavoitteena lisätä ymmärrystä kriteereistä, joilla lokien käsittelytavat tulisi määritellä jotta pystytte soveltamaan käsittelytapoja

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Projektisuunnitelma Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 28.1.2011 Projektityön tavoite Projektityössä

Lisätiedot

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri

Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Kylmäjärjestelmien etävalvonta

Kylmäjärjestelmien etävalvonta Kylmäjärjestelmien etävalvonta Palvelumme on reaaliaikainen, jonka avulla asiakkaamme kaupan ja kylmäalalla saavat reaaliaikaista tietoa etäkohteista. Mikäli kohteissa tapahtuu jotain poikkeuksellista,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi 2013 1.10.2013. Älyliikenne (ITS) :

Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi 2013 1.10.2013. Älyliikenne (ITS) : Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen Rengasfoorumi 2013 1.10.2013 Timo Sukuvaara ( Arktinen tutkimus ) Pertti Nurmi Ilkka Juga Älyliikenne (ITS) : Liikenteen sujuvuuden ja/tai turvallisuuden parantamista

Lisätiedot

Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU

Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU Fujitsu SPICE Lite Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat Copyright 2010 FUJITSU Laatu ja prosessit Fujitsussa Laatujärjestelmän rakentaminen ja systemaattinen prosessijohtaminen

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT MITTARI hankkeen workshop 14.5.2013 Pyhäjärvi-instituutti 1 Mittarit Vedenlaatumittareita käytössä vuodesta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HELSINGIN KAUPUNKI JA LOGICA OY 1 Palvelusopimus 22005 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PALVELUNA -PALVELUN TEKNINEN PALVELINYMPÄRISTÖN KUVAUS... 2 2 PALVELUNA-PALVELU...

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...

Lisätiedot

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään?

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään? Prosessien kehittäminen Prosessien parantaminen Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 21.2.2007 Mitä kehitetään? CMMI, SPICE yms. Miten kehittämishanke saadaan toteutettua? Organisaation kehittämisen

Lisätiedot

Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana

Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana Helsinki-Pietari-Moskova - älyliikennekäytävähankkeessa 09.12.2013 FITSRUS-pilottihankkeet FITSRUS pilots Automatisoitu säätietopalvelujärjestelmä

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

ÄLYKÄS VESI Osahankkeiden esittely. Aloitusseminaari 12.5.2015 Pentti Janhunen

ÄLYKÄS VESI Osahankkeiden esittely. Aloitusseminaari 12.5.2015 Pentti Janhunen ÄLYKÄS VESI Osahankkeiden esittely Aloitusseminaari 12.5.2015 Pentti Janhunen Osahankkeiden esittely HSY:n avoin pilottialusta yrityslähtöisen tuotekehityksen tukena Älykkäät mittalaitteet vesijohto- ja

Lisätiedot

Liikenteen ja kuljetusten seuranta

Liikenteen ja kuljetusten seuranta Liikenteen ja kujetusten seuranta Sami Luoma Tiehainto - Liikenteen paveut Hankeaue 3 FITS oppuseminaari 07.05.2004 Sami Luoma, FITS oppuseminaari 07.05.2004 Liikenteen ja kujetusten seuranta - tavoitteet

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Timo Drachman Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Mitkä tehtävät työllistävät yrityksen IThenkilöstöä eniten (Market Visio) Ylläpito (työasemat, palvelimet, sovellukset) 41 Käyttäjätuki

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

ICT:n johtamisella tuloksia

ICT:n johtamisella tuloksia Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40

Lisätiedot

TöyssyTutka. Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan

TöyssyTutka. Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan TöyssyTutka Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan Idean kuvaus Suomen tiestön kunto rapistuu jatkuvasti käytettävissä olevien määrärahojen niukkuuden johdosta. Teiden ylläpidon tehostamiseksi tarvitaan

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 2.3.2015 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot