Esiselvitys V Tiedosto: TiesaaLaatuEsi.DOC Tulostettu: Luokka: Luottamuksellinen. Intrinsic Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esiselvitys V0.0.4 11.2.2002. Tiedosto: TiesaaLaatuEsi.DOC Tulostettu: 11.2.2002 Luokka: Luottamuksellinen. Intrinsic Oy"

Transkriptio

1 V Tiedosto: TiesaaLaatuEsi.DOC Tulostettu: Luokka: Luottamuksellinen Intrinsic Oy

2 Quality Management for Road Weather Data, Preliminary Study Abstract The road weather data is used in road maintenance in winter and in traffic information. The importance of the quality of road weather data is being emphasized as the number of actors outside the Finnish road administration and the reliability demands of the data are increasing. The importance of the reliability is also growing if the road weather data is becoming chargeable. The object of the project is to consider comprehensively the quality of road weather data and create the quality management system of road weather data. In the project the quality requirements and the quality assurance measures of the whole life span of road weather data are clarified. The following things have been clarified in this preliminary study: Quality management system in general Present state of quality management for road weather data Problems and risks noticed in present state Interest groups of road weather system General aims and demands of quality management for road weather data Recommendations for procedure Project plan of quality management system project The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks Transport. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu i

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TIESÄÄTIEDON LAATUJÄRJESTELMÄ Tiesää- ja kelitiedon järjestelmät Havainnointilaitteet Keruuohjelmistot ja -laitteet Tietokantapalvelinohjelmistot ja -laitteet Tietoja jalostavat ja välittävät ohjelmistot ja laitteet Tietojen hyödyntäminen Tiedon siirto ulkopuolisilta tiedontuottajilta Laatujärjestelmä TIESÄÄTIEDON LAADUNHALLINNAN NYKYTILA NYKYTILANTEESSA HAVAITUT ONGELMAT JA RISKIT Tiesää- ja kelitiedon asema yleisesti Tiesääasemien antureiden toiminta Asemien ja kameroiden sijoittelu ja toiminta Keruukoneiden ja -ohjelmien toiminta Tietovarastot ja tietokantapalvelinohjelmistot Ulkopuoliset tiedon tuottajat Tietojen hyödyntäminen TIESÄÄJÄRJESTELMÄN SIDOSRYHMÄT TIESÄÄTIEDON LAATUJÄRJESTELMÄN YLEISET TAVOITTEET JA VAATIMUKSET Yleiset vaatimukset sidosryhmittäin VIKING-suositukset Anturitietoja koskevat laatuvaatimukset Asemia ja kameroita koskevat laatuvaatimukset Keruuta koskevat laatuvaatimukset...17 Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu i

4 6.6 Tietokantapalvelinohjelmistoa koskevat laatuvaatimukset Tiedon hyödyntämisohjelmia koskevat laatuvaatimukset Standardin mukainen laatujärjestelmä JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Toimivuuden seuranta Mittaustiedon luotettavuus Yhtenäistämistarpeet Laatujärjestelmä LAATUJÄRJESTELMÄPROJEKTIN PROJEKTISUUNNITELMA Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu ii

5 VERSIOHISTORIA V mp Alustavia ajatuksia V mp Tie- ja kelitiedon yleiskuvaus VIKING suositukset V mp Projektipalaverissa esille tulleet asiat Viittaukset ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitykseen VIKING suositukset liitteiksi Laatujärjestelmä ja laatukäsikirja Johtopäätökset ja suositukset -luku Laatujärjestelmäprojektin projektisuunnitelma luku V mp Projektipalaverissa esille tulleet asiat Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu iii

6 1 JOHDANTO Tiesää- ja kelitietoa käytetään teiden talvihoidossa sekä tiedottamisessa autoilijoille. Tiesää- ja kelitiedon laadun merkitys korostuu sitä mukaan, kun Tiehallinnon ulkopuolisten toimijoiden lukumäärä ja tietoon kohdistamat luotettavuusvaatimukset kasvavat. Luotettavuuden tärkeyttä korostaa myös tiesäätietojen mahdollinen muuttuminen maksulliseksi. Tiesäätiedon laatu-projektissa on tarkoitus tarkastella tiesää- ja kelitiedon laatua kokonaisvaltaisesti ja luoda tiesää- ja kelitiedon laatujärjestelmä. Projektissa selvitetään tiedon laatuvaatimukset ja laadun varmistamistoimenpiteet tiesäätiedon koko elinkaaren osalta. Tässä esiselvityksessä on selvitetty seuraavat asiat: Laatujärjestelmä yleisesti Tiesäätiedon laadunhallinnan nykytila Nykytilanteessa havaitut ongelmat ja riskit Tiesääjärjestelmän sidosryhmät Tiesäätiedon laadunhallinnan yleiset tavoitteet ja vaatimukset Toimenpidesuositukset Laatujärjestelmäprojektin projektisuunnitelma Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 1

7 2 TIESÄÄTIEDON LAATUJÄRJESTELMÄ Luvun tarkoituksena on luonnehtia laatujärjestelmää yleisesti ja tiesäätiedon laatujärjestelmää erityisesti yleisellä tasolla. Tiesäätiedon laatujärjestelmän tarkastelun pohjaksi tarvitaan kuvaus tiesää- ja kelitietojen muodostamasta järjestelmäkokonaisuudesta. 2.1 Tiesää- ja kelitiedon järjestelmät Järjestelmän tavoitteena on tuottaa hyväksikäyttäjille luotettavaa ja oikeaaikaista sää- ja kelitietoa sekä ennusteita selkeässä ja helposti hyödynnettävässä muodossa, samoilla periaatteilla kaikille. Tiesää- ja kelitietojen tuottaminen on yksi niistä prosesseista, jonka nykyistä ja tavoiteltua tilaa on kuvattu yleisellä tasolla Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksessä. Tiesäätietoja ovat erilaiset säätä kuvaavat mittaustulokset, kelikamerakuvat ja ennusteet. Tiesäätieto syntyy erilaisten tien varressa olevien mittalaitteiden toiminnan tuloksena, tiesääohjelmistot muokkaavat tietoa ja tallettavat sen tietokantaan. Tiesääjärjestelmä vastaanottaa myös sää- ja keliennusteita ja tutka- ja satelliittikuvia sääpalveluiden tuottajilta. Urakoitsijoilta saadaan kelitietoa LIITO-järjestelmän välityksellä. Tietojen katseluun on käytettävissä useita katseluohjelmia. Tiehallinto tuottaa myös liikennesääarvioita ulospäin. Tiesää- ja kelitietojärjestelmät voidaan jakaa kuuteen osa-alueeseen: havainnointilaitteet (1), keruuohjelmistot ja laitteet (2), tietokantapalvelinohjelmistot ja laitteet (3), tietoja jalostavat ja välittävät ohjelmistot (4), tietojen hyödyntäminen (5). Lisäksi Tiehallinto saa säätietoja useilta ulkopuolisilta organisaatioilta (6). Kokonaisuus on esitetty kuvassa alla. Useimmat prosessien väliset yhteydet ovat kaksisuuntaisia; kuvaan on merkitty kuitenkin yleensä vain tiedonsiirron pääsuunta. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 2

8 Ulkopuoliset tiedontuottajat Author Project Status Appr Sää- ja keliennusteiden toimitus Liikennesääennusteiden tuottaminen(il) Satelliitti- ja tutkakuvien toimitus Title Tiesää- ja kelitietojen käsittely Vers File J:\TiesaaLaatu\tiesaa.scd Kuva 1. Yleiskuva tiesää- ja kelitietojen käsittelystä Tiehallinossa. Tilannekatsausten tuottaminen (Urakoitsijat) Kuuden tunnin ennusteiden tuottaminen Tiesää- ja kelitietojen käsittely Tiehallinossa Havainnointilaitteet ohjelmistot ohjelmistot ja välittävät ohjelmistot Manuaali- Keruu- Palvelin- Tietoja jalostavat ja laitteet ja laitteet ja laitteet ohjaus- järjestelmä Keruun Laskennan Kelikamerahavainnointi perustietojen perustietojen ylläpito ylläpito Muuttuvien opasteiden ohjaus- Keruuohjelma ohjelma Suositus- Tiesääasemahavainnointi Palvelinohjelma laskenta- ohjelma Varastointi (tiesäätietokanta) Liikkuva havainnointi WebTiesääpalvelinohjelma Mediantti Lähetysohjelma Varastointi palvelinohjelma (kuvapalvelin) Kuunteluohjelma Tietojen hyödyntäminen Muuttuvat opasteet Hälytykset Tiesää-Windows ohjelma WebTiesää- työasema- ohjelma Tielaitoksen verkkosivut Kelitiedotteiden tuottaminen (liikennekeskus) RDS-TMCviestien tuottaminen Kelikuvaukset ja ennusteet IL:lle Date Time 09:50: Havainnointilaitteet Havainnointilaitteita ovat tiesääasemat ja kelikamerat. Tiehallinnolla on tällä hetkellä käytössä noin 285 omaa tiesääasemaa ja 185 kelikameraa. Lisäksi on testikäytössä yksi liikkuvaa sää- ja kelihavainnointia varten mittalaittein ja kameralla varustettu auto. Myös 270 aseman liikennemittausasemaverkolta kerätty ajantasainen liikennetieto kerätään ja välitetään tiesäätiedon rinnalla samoissa prosesseissa Keruuohjelmistot ja -laitteet Keruuohjelmistot ja laitteet koostuvat havainnointilaitteilta tapahtuvaan tiedon siirtoon ja sen alkukäsittelyyn osallistuvista ohjelmistoista ja laitteista. Keruu tapahtuu piirikohtaisesti, kaikki kerätty tieto talletetaan keskitetysti tiesäätietokantaan. Yleiskuva keruuseen liittyvistä prosesseista on alla. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 3

9 Mittausdata kamerakuvat collect.exe (keruu) käynnistää kuvat mittausdata gather anturien perustiedot tietokantapalvelimelta keruun perustiedot tietokantapalvelimelta kuvapalvelimen kuvahakemisto wthcalc.exe (anturilaskenta) anturiarvot mittaukset.dat anturiarvot tietokantapalvelimelle kuvat anturiarvojen suora kantaanvienti Mittausdata kamerakuvat keliautosta listenmodem.exe (keliautokuuntelu) käynnistää mittaustiedot com*.tmp FileMove.exe anturiarvot tietokantaan ohjaustiedot Author Project Status Appr Title Mittaustiedon ja kamerakuvien keruu ja anturilaskenta Vers File collect.dfd Kuva 2. Keruuohjelmiston ja keliautokuuntelun toimintaperiaate. Date Time 12:05: Tietokantapalvelinohjelmistot ja -laitteet Tietokantapalvelinohjelmistot huolehtivat tietojen siirrosta keruuohjelmistojen ja tietokantapalvelimen välillä ja niiden tallettamisesta tiesäätietokantaan. Lisäksi niiden avulla muokataan tiesääkannassa olevia keruun ja ohjauslaskennan perustietoja. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 4

10 datapoll (keruukonepollaus) käynnistää datacli (anturiarvojen siirto ja kantaanvienti) ice_db (keruun perustietojen ylläpito) calcprm.exe (laskennan perustietojen ylläpito) käynnistää käynnistää anturiarvot keruukoneelta datatodb (kantaanvienti) datamove (tiedonsiirto) tiesäätietokanta tietojen siirto hyväksikäyttäville ohjelmistoille keruunperustiedot laskennan perustietotiedoston muodostus (makecalcconf) pisteennusteet säätiedon tuottajilta to_db keruun perustietotiedoston muodostus (makeconf) keruuohjelmalle suositus laskentaohjelmalle Author Project Status Appr Title Tietokantapalvelinohjelmistot Vers File datapoll.dfd Kuva 3. Tietokantapalvelinohjelmistojen toimintaperiaate. Date Time 13:01: Tietoja jalostavat ja välittävät ohjelmistot ja laitteet Tietoja jalostaviin ja välittäviin ohjelmistoihin ja laitteisiin kuuluvat suosituslaskentaohjelma sekä Web-Tiesään palvelinprosessit ja niiden laitealustat. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 5

11 Merkkien manuaalinen ohjaus (Nt3calc.exe) suosituslaskenta suositukset OPC tiedonsiirto Muuttuvien opasteiden ohjaus järjestelmä ohjaustieto opasteille laskennan perustiedot tiesääkannasta anturitiedot tiesääkannasta laskentatulokset mittaukset.dat siirtotiedostot hälytykset laskentatulosten siirto tiesääkantaan Author Project Status Appr Kuva 4. Suosituslaskennan toimintaperiaate. Title Suosituslaskenta ja merkkien ohjaus Vers File suositus.dfd Date Time 12:41: Tietojen hyödyntäminen Tietojen hyödyntäminen tapahtuu pääosin jonkin katseluvälineen kautta. Tällaisia ovat tienvarren muuttuvat opasteet sekä Web-Tiesää- ja Tiesää- Windows-työasemaohjelmat Tiedon siirto ulkopuolisilta tiedontuottajilta Tiedon siirto ulkopuolisilta tiedontuottajilta tapahtuu joko suoraan tietovarastoon tai tietokantapalvelimelle tiedostona, josta tietokantapalvelinohjelma siirtää tiedot tietokantaan. 2.2 Laatujärjestelmä Laatujärjestelmällä tarkoitetaan enemmän tai vähemmän systemaattista ja enemmän tai vähemmän tarkasti ohjeistettua ja dokumentoitua toiminnallista kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on varmistaa jonkin kohteen laatu. Laatujärjestelmä muodostuu organisaatiorakenteista, vastuumäärittelyistä, toimintatavoista, prosesseista ja resursseista, joiden tarkoituksena on laadun hallinta. Tiesäätiedon laatujärjestelmän tarkoituksena on varmistaa tiesäätiedon laatu koko tiedon elinkaaren ajalta eli se, että tiedon käyttäjillä on mahdollisimman luotettava tieto tieverkolla vallitsevista ja tulevista olosuhteista. Tiesääjärjestelmän laatujärjestelmä kattaa kaikkien sää- ja kelitietojen käsittelyyn osallistuvien ihmisten, laitteiden ja ohjelmistojen toiminnan, laajasti Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 6

12 ottaen myös ylläpitäjien ja käyttäjien opastuksen. Myös tietoturvan varmistamisen katsotaan usein liittyvän laadun varmistamiseen. Usein laatua halutaan mitata jollakin tavoin. Mittaaminen on välttämätöntä, jos halutaan osoittaa laadun olevan halutulla tasolla tai kehittyneen johonkin suuntaan. Tällöin laatujärjestelmältä edellytetään sekä systemaattisuutta että mitattavissa olevien laatukriteereiden määrittelyä ja seurantaa. Systemaattisuus tarkoittaa yhtenäisiä toimintakäytäntöjä. Esimerkkejä laatukriteereistä ovat esimerkiksi järjestelmän tai jonkin sen osan alhaallaoloajat, virhetilanteiden lukumäärä tai käyttäjien avunpyynnöt tiesäätuelta aikayksikköä kohti tai jonkin ohjelmiston vasteajat erilaisissa kuormitustilanteissa. Osa kriteereistä voi pohjautua yleisiin standardeihin ja ohjeisiin. Usein laatutietoja halutaan tutkia myös jälkikäteen. Halutaan vaikkapa selvittää oliko jokin järjestelmän osa toiminnassa tietyllä hetkellä vai. Tällöin laatujärjestelmältä edellytetään jäljitettävyyttä. Systemaattisuuteen liittyy myös tarve dokumentoida laatujärjestelmä eli kuvata ne toimintatavat ja muut elementit, joita käytetään laadun pitämiseksi korkealla tasolla. Laatujärjestelmän dokumentaatio voi koostua monen tyyppisistä asiakirjoista, kuvattavasta kohteesta riippuen: Selvästi mitattavissa olevien kohteiden ominaisuudet voidaan kuvata sisäisenä standardina. Tällaisia voisivat olla vaikkapa tiesääasemien tai antureiden tekniset vaatimukset (vrt. VIKING monitoring guidelines). Työohjeilla ja tarkistuslistoilla voidaan kuvata ihmisten työtehtäviä. Asiakirjamalleilla voidaan dokumentoida käytössä olevien asiakirjojen rakennetta ja sisältöä. Tällainen on esimerkiksi tekeillä oleva sopimuspohja tiesääasemien huollon yhtenäistämiseksi. Dokumentointi on tarpeen myös koulutuksen kannalta, sekä kun on tarve saada ulkopuoliset tahot vakuuttuneiksi toiminnan laadusta. Laatujärjestelmän auditointi tehdään, jos halutaan saada kuva siitä, miten hyvin dokumentoituja toimintatapoja noudatetaan myös käytännössä. Jos auditoinnin suorittaa auktorisoitu auditoija, voi auditoinnin tuloksena saada laatusertifikaatin. Dokumentoinnin sivutuotteena tulee myös määritellyksi laadulle tavoitetaso. Jos laatujärjestelmää ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole ennestään olemassa, seuraa laatujärjestelmän käyttöönotosta tarve muuttaa olemassa olevaa toimintatapaa, jotta tavoitetaso saavutetaan. Toiminnan muuttaminen onnistuu parhaiten, kun toiminnan suorittajat itse osallistuvat järjestelmän kehittämiseen alusta alkaen. Laatutoiminta edellyttää myös jonkinlaista omaa organisaatiota, vastuuhenkilöä tai ryhmää, joka vastaa dokumentaation päivittämisestä ja dokumentaation ja toiminnan vastaavuudesta. ISO 9001:2000 laatustandardissa laatujärjestelmän dokumentaatio kootaan Laatukäsikirjaksi. Laatukäsikirja koostuu kolmesta tasosta: strateginen, taktinen, operatiivinen. Ylin taso kuvaa organisaation laatupolitiikan, keskimmäinen taso kuvaa miten politiikkaa noudatetaan ja alin taso käsittää tekniset kuvaukset, ohjeet ja käytössä olevat sisäiset standardit. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 7

13 3 TIESÄÄTIEDON LAADUNHALLINNAN NYKYTILA Tässä luvussa kuvataan osa-alueittain kaikki ne mekanismit ja toimintatavat, joiden nykytilanteessa voidaan katsoa jollakin tavoin liittyvän laadun varmistamiseen. Tiesäätiedon laadunhallinnan nykytilaa voisi luonnehtia sanoilla reaktiivinen ja epäsystemaattinen. Esimerkiksi tiesääasemien ja kelikameroiden toimintahäiriöt havaitaan yleensä puuttuvina tietoina tai puuttuvina kuvina joko käyttäjien tai tiesäätuen toimesta. Tiesääasemien ja kameroiden huolto on organisoitu tiepiireittäin. Siksi käytäntö on hyvin epäyhtenäinen, kun kukin piiri on organisoinut sen parhaaksi katsomallaan tavalla. Huoltoa ollaan nyt ohjaamassa yhtenäisempään käytäntöön yhteisellä sopimuspohjalla. Keruuohjelma kirjaa keruukoneen lokiin tiedon, jos asemalle ei saada yhteyttä. Lisäksi kirjataan myös ongelman syy, mikäli se on ohjelmallisesti tunnistettavissa. Lokitietoja käytetään kuitenkin yleensä vasta sitten, kun häiriö on muulla tavalla havaittu. Lisäksi lokitietoja ei yleensä säilytetä kuin viikko, joten häiriöiden suhteen myös jäljitettävyys on huono. Sama pätee mittausarvojen tarkistuksiin. Mittausarvoille on määritelty antureittain ala- ja ylärajat, joiden suhteen arvot tarkistetaan ja poikkeamat kirjataan lokiin. Ohjelmistojen toimivuutta seuraavat sekä tiesäätuki että asiakastuki. Tiesäätuki seuraa ohjelmien toimintaa muiden tehtävien ohessa, sopivin väliajoin. Tällöin voidaan tehdä myös toimivuuteen liittyviä ennakoivia toimenpiteitä, jos havaitaan vaikkapa jonkin modeemin toimintahäiriö tai vastaava ongelma. Asiakastuella on käytössään automaattinen seuranta, joka seuraa tiettyjen prosessien ajossaoloa. Automaattinen seuranta on jatkuvaa, mutta se ei pysty tekemään eroa normaalin ja häiriintyneen toiminnan välillä. Seurannasta on myös saatu joissakin tilanteissa kuukausiraportteja. Mitään systemaattisia tilastoja virheistä, niiden tyypistä ja mahdollisten katkosten määristä ja kestosta ei saada. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 8

14 4 NYKYTILANTEESSA HAVAITUT ONGELMAT JA RISKIT Tässä luvussa kuvataan osa-alueittain nykytilanteessa havaitut ongelmat ja riskit. Ongelmia on kartoitettu avainhenkilöiden haastatteluin sekä koottu käytettävissä olevista raporteista. Tärkeimmät näistä ovat Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys ja VIKING monitoring guidelines. Kartoituksessa ei ole tehty rajausta vain laatuongelmiin vaan pyritty kirjaamaan eri lähteistä saadut ongelmat sellaisenaan. Rajaaminen ei selvityksen tässä vaiheessa olisi edes mahdollista, koska erottelu edellyttäisi laadun tavoitetason kiinnittämistä, mitä ei vielä ole tehty. Luku on jaettu alilukuihin luvun kaksi kaavion mukaisesti. 4.1 Tiesää- ja kelitiedon asema yleisesti Tiesää- ja kelitiedon järjestelmien kehittämiseen näyttää olevan kaksi ainakin jossakin määrin kilpailevaa näkökulmaa: talvikunnossapidon edellyttämän tietotarpeen tyydyttäminen ja tienkäyttäjien informointi. Kun kumpaakaan näkökulmaa ei voi väheksyä, järjestelmän kehittäminen edellyttää kummankin näkökulman tarpeiden huomioimista. Tiesää- ja kelitiedon laadun parantamisen keskeisin motivaatiotekijä on se, että tienhoidon kilpailuttamisen myötä Tiehallinto on luvannut toimittaa urakoitsijoille sää- ja kelitietoa. Vaikka urakkasopimukset on näiltä osin muotoiltu siten, ettei tietojen puuttumisesta seuraa Tiehallinnolle juridisia ongelmia, on lupaus tietysti moraalisesti sitova. Lisäksi puutteellinen tai suorastaan virheellinen tieto laskee ainakin jollakin aikavälillä kunnossapidon tasoa, mikä ei vastaa Tiehallinnon tavoitteita. Samaan tapaan Tiehallinto on sitoutunut informoimaan tienkäyttäjiä tieverkolla vallitsevista olosuhteista. Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksen mukaan Tiehallinnolla on kiinnostusta myös yhteistyöhön sääpalveluiden tuottajien kanssa paikallisten, lyhyen ajanjakson ennusteiden tuottamiseksi. Ennusteissa käytettäisiin hyväksi tiesääasemilta saatuja mittaustietoja. Tämä edellyttää tiedoilta tiettyä luotettavuustasoa. Lisäksi on mahdollista, että jokin kolmas osapuoli alkaa välittää tiesäätietoa. 4.2 Tiesääasemien antureiden toiminta Haastattelujen perusteella tiesäätiedon hyväksikäyttäjät pitävät tiesääasemien antureita perustoiminnaltaan varsin luotettavina. Mittaustarkkuuteen vaikuttaa kuitenkin antureiden kalibrointi, jossa haastatellut olivat havainneet aluekohtaista vaihtelua. Kalibroinnin merkitys korostuu etenkin aseman tekemässä kelianalyysissä ja kastepiste-eron laskennassa. Pieni, 0,1 asteen epätarkkuus tienpinnan lämpötilassa sen ollessa lähellä nollaa muuttaa keliluokan toiseksi. Vastaavasti sadeanturin toimimattomuus vie pohjan ROSAaseman kelianalyysiltä. Kastepiste-eron laskenta perustuu kosteusanturin tietoihin. Näiden antureiden tarkkuusvaatimukset ovat siis tiukat. Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys esittää tiesääasemien mittaustavan ja tuottamien tietojen yhdenmukaistamista. Nyt tiesääasemien anturivarustus, antureiden sijoittelu ja huolto vaihtelee paikkakohtaisesti. Tiesääasemille tulisi määritellä minimitaso antureista ja tiedoista, joita niiden on tuotettava. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 9

15 Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys esittää myös uuden tietotyypin, lumen määrän ja kinostumisen seurannan kehittämistä erityisesti Pohjois- Suomen tarpeisiin. Tämä perustuisi lumisateen määrän ja tuulen nopeuden mittaamiseen sekä kelikamerakuviin todennäköisistä kinostumispaikoista. 4.3 Asemien ja kameroiden sijoittelu ja toiminta Asemien sijoittelua ohjaa monenlaiset tekijät. Ensisijaisena tekijänä on tietenkin havainnoinnin asettamat kriteerit, eli asemia on pyritty sijoittamaan sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Sijoittelun reunaehtoja ovat käytettävissä olevat varat sekä sähkö- ja puhelinlinjojen läheisyys. Uusina vaatimuksina on noussut urakka-alueiden yhtenäinen palvelutaso ja mahdollisuus käyttää tiesääasemien tietoja hyödyksi urakoiden laadun valvonnassa. Asemien sijoittelutiheys on suhteessa myös asemien käytettävissäolovaatimuksiin: harvalla asemaverkolla yksittäisen aseman paino on suuri ja aseman lyhytkestoinenkin (1-2 päivää) toimimattomuus aiheuttaa ongelmia, tiheällä verkolla viereisten asemien havainnoilla voidaan paikata toimimattoman aseman aiheuttamaa vajausta. Samoin mittausvirheiden havaitseminen vierekkäisten asemien mittausarvoja vertailemalla on mahdollista vain, jos asemat sijaitsevat kohtuullisella etäisyydellä toisistaan. VIKING-projektissa asemien sijoittelua on pyritty ohjaamaan tiheyssuosituksilla, jotka vaihtelevat tietyypin, odotettavissa olevien olosuhteiden sekä tiedon käyttötarpeen mukaan. Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksen mukaan havaintoverkko on tällä hetkellä suhteellisen kattava, mutta muutamia merkittäviäkin aukkokohtia on, etenkin pääteiden ulkopuolella. Myös sijoittelua on selvityksen mukaan syytä tarkistaa. Lisäksi tiesääasemien asennuksessa tulisi ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon kansainväliset säähavainnoinnin standardit, jotta tietoja voitaisiin käyttää luotettavasti sää- ja keliennustamisen pohjana. Tietoliikenneyhteydet asemille toimivat pääasiassa hyvin, mutta joitakin selvästi ongelmallisia asemia on. Keruuohjelma voi osittain paikata satunnaisia yhteysongelmia yrittämällä yhteyttä uudelleen kunnes tiedonsiirto onnistuu. Haastateltavat pitivät myös kameroilta saatavia kuvia tärkeinä numeerisen informaation täydentäjänä. Kameroiden osalta huollon vasteajat vaikuttivat haastateltujen mielestä joskus varsin pitkiltä. Asemien ja antureiden toimivuuden seurantaa voitaisiin keruuohjelmassa kehittää siten, että anturitiedon puuttumisesta kirjattaisiin myös tieto tiesääkantaan. Samoin tulisi kirjata epäonnistuneet yhteysyritykset sekä epäonnistumisen syy, mikäli se on pääteltävissä. Tiehallinto on pilotoinut myös liikkuvaa kelin havainnointia. Sen avulla voitaisiin tuottaa kattavampi käsitys tieverkon eri osien keliolosuhteista ja kitkasta kiinteän asemaverkon katvealueilta. Laitteiston asennus säännöllistä reittiä liikennöivään bussiin tapahtunee lähiaikoina, jolloin voidaan myös alkaa opetella ko. tiedon hyödyntämistä. 4.4 Keruukoneiden ja -ohjelmien toiminta Tiesäätietojen keruu tiesääasemilta ja kelikameroilta tapahtuu yhdeksällä aluekohtaisella keruukoneella. Keruu toimii pääasiassa moitteettomasti, mutta Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 10

16 haastateltujen näkemyksen perusteella joidenkin ongelmatilanteiden hoito kestää luvattoman kauan. Nämä ongelmat ovat tyypillisesti sellaisia, jotka vaativat keruukoneen uudelleenkäynnistyksen, mikä ei välttämättä aina onnistu asiakastuelta etäyhteyden yli. Jos tällainen ongelma sattuu yöaikaan, se yleensä ratkeaa vasta aamulla, kun joku käy paikan päällä käynnistämässä koneen. Käynnistysongelmaan ollaan saamassa parannusta, kun koneisiin asennetaan etäkäynnistyskortit. Lisäksi pitäisi kuitenkin olla varakeruujärjestelmä, joka mahdollistaisi koko laitteiston keruutoiminnan siirtämisen toiselle koneelle mahdollisimman automaattisesti. Keruutiheyttä tiesääasemilta pidettiin haastattelujen perusteella sopivana. Kuitenkin kuvanhaussa kelikameroilta nähtiin parantamisen varaa. Tässäkin keruutiheys normaalioloissa oli sopiva, mutta kelin ollessa vaihtumassa tunnin keruuväliä pidettiin liian pitkänä. Haastatellut esittivät uuden kuvan tilaamisperiaatteiden selkeyttämistä. Teknisesti on mahdollista käynnistää Web- Tiesää-ohjelmasta uuden kuvan haku. Toinen ratkaisuvaihtoehto on kuvanhakutiheyden ohjaaminen jonkin tiesääaseman tietojen perusteella. Tämä on mahdollista suosituslaskentaohjelmalla ja otettaneen käyttöön lähitulevaisuudessa. Myös keruukoneen ja -ohjelman toimivuutta voitaisiin seurata ohjelmallisesti tietokantapalvelimella. Palvelinohjelma ottaa yhteyttä keruukoneisiin säännöllisin väliajoin pyytäen kerättyjä mittaustietoja. Ohjelma voisi kirjata onnistumistietoja tiesääkantaan. 4.5 Tietovarastot ja tietokantapalvelinohjelmistot Tietokantapalvelimella toimivat tiedon varastointiin liittyvät ohjelmat sekä keruun ja suosituslaskennan perustietojen ylläpito-ohjelmat parametrointiohjelmat. Näitä ohjelmia käyttävät ylläpitäjät Tiehallinnossa. Ohjelmat toimivat määritellyllä tavalla, mutta kun perustietoja käyttävät ohjelmat ovat aikojen mukana kehittyneet ja korvattu uusilla, edellyttää perustietojen ylläpito eri sukupolvia olevien ohjelmien hallintaa ja niiden välisten suhteiden ymmärtämistä ja on siksi virhealtista. Tiedon varastointiin liittyvät ohjelmat ovat koko järjestelmän toiminnan kannalta kriittisiä. Ne ovat hioutuneet suhteellisen virheettömiksi ja aiheuttavat harvoin ongelmia. Lisäksi tietokantapalvelin on hyvin asiakastuen hallittavissa. Näiden ohjelmien keskeisestä roolista johtuen kuitenkin pienetkin katkokset heijastuvat nopeasti koko järjestelmän toimintaan, joten vaatimustasokin on korkea. Katkoksista ei ole tilastoja. Itse tiesäätietokanta on tiesään mittaustietojen esittämisen kannalta keskeinen ja ongelmat sen toiminnassa näkyvät käyttäjälle tiedonsiirron ongelmina ja pitkinä vasteaikoina. Vasteajoissa on ollut varsin paljon vaihtelua, mutta systemaattista seurantaa ei ole järjestetty. Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksessä esitetään myös lämpökartoitustietovaraston perustamista. Lämpökartoituksista saatava tieto voitaisiin koota paikkatietokantaan, jota voitaisiin hyödyntää havainnointivälineiden sijoittelun suunnittelussa sekä ennakoitaessa tien eri osien kelieroja. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä onko Tiehallinnolla valmiuksia hyödyntää lämpökartoitustietoja riittävästi, jotta tietovarasto olisi perusteltua kehittää. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 11

17 4.6 Ulkopuoliset tiedon tuottajat Piste-ennusteiden taso oli haastateltujen mielestä parantunut ja ne vaikuttavat hyvätasoisilta koko maan alueella. Lisäksi ennustearvoja saadaan nykyään monipuolisesti. Lämpötilaennusteiden käyrän muoto oli yleensä oikein, mutta tasossa hieman epätarkkuutta. Tekstiennusteissa haastatellut sen sijaan totesivat siirtymisen automaattisesti tuotettuihin teksteihin olleen heikennys. Etenkin, jos ennustealueen sisällä on suurta vaihtelua, ovat ennusteet varsin yleisellä tasolla. Esimerkiksi lämpötilaennuste voi olla plus kolmesta miinus kymmeneen, jolloin sen hyöty on kyseenalainen. Tekstiennusteisiin liittyvät kartat täydentävät haastateltujen mielestä hyvin tekstiä, koska siinä saadaan myös alueen sisällä erot näkyviin. Sekä ennustetekstit että kuvat päivittyvät ongelmitta. Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksessä nähdään tarve kelimallien ja ennusteiden kehittämiseen. Lähtötietojen perusteella kelimalleilla tehtävässä automaattisessa keliennustamisessa on puutteita. Lähtötietojen luotettavuudessa on ongelmia ja mallit eivät pysty luotettavasti ennustamaan kehitystä. Erityisen tärkeää olisi pystyä saamaan esille tilanteet, joissa kunnossapitotoimenpiteet eivät tule riittämään liukkauden torjuntaan. Lisäksi tulisi pystyä ennustamaan paikallisia olosuhteita entistä tarkemmin. Samoin korostetaan muiden maiden tiesääasematietojen hankkiminen tärkeyttä. Säärintaman Suomeen saapumisen ennakoimiseksi olisi tarvetta saada tiesääasematietoa Viron, Ruotsin, Norjan ja Venäjän asemilta. Nämä asematiedot tulisi integroida osaksi tiesääjärjestelmää. Nykyisin käytössä olevien tutkakuvien tulkinta aiheuttaa haastateltujen mukaan joskus ongelmia, kun käytettyä kalibraatiota (vesi vs. lumi) ei ole merkitty kuvaan. Aiemmin kalibraatiota vaihdettiin tiettiynä päivinä syksyllä ja keväällä. Haastateltujen mielikuvan mukaan palvelun tuottaja on joustamaton, kuvatuotteiden hiominen käyttökelpoisempaan suuntaan ei onnistu. Kaiken kaikkiaan haastateltujen mielestä tilanne ei ole kovin hyvä, jos palvelun tuottaja vaihtuu kahden vuoden välein, koska opettelu puolin ja toisin vie aina aikaa. Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksessä arvioidaan sääpalveluiden tuottajilta tulevan tiedon sisältö ja päivitystiheys riittäväksi. Ongelmana pidetään sitä, että tieto tulee muodossa, jossa sen edelleen muokkaaminen liikenne- tai kelikeskuksessa on mahdotonta tai hankalaa. 4.7 Tietojen hyödyntäminen Käyttäjät katselevat tiesäätietoja pääasiassa Tiesää-Windows-ohjelmaa ja Web- Tiesää-ohjelmaa käyttäen. Tietoja hyödynnetään myös suosituslaskentaohjelmassa, joka laskee nopeus- ja infosuosituksia kelin mukaan ohjatuille merkeille sekä keruuohjauksia asema- ja kamerakeruille. Tiesää-Windows-ohjelman toiminnassa ei haastattelujen perusteella ollut erityisesti huomautettavaa. Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksessä on Web-Tiesään osalta todettu parantamiskohteiksi pitkät vasteajat ja käyttäjien rajalliset mahdollisuudet hakea tietoja ja vaikuttaa tietojen esitystapaan. Samat asiat tulivat esille myös haastatteluissa. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 12

18 Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksen mukaan tiesäätiedon jakeluprosessia on syytä kehittää. Tiesäätietoja käyttävät Tiehallinnon omat toiminnot ja ulkopuoliset organisaatiot lisääntyvät. Tietojen välitys on tällä hetkellä tapauskohtaista. Tiehallinnon omien järjestelmien tulisi pystyä hakemaan palveluna tiesääjärjestelmän tietoja. Lisäksi tulisi määritellä sisältö yleiselle tiesääjärjestelmän tietoja muille organisaatiolle välittävälle rajapinnalle ja kehittää rajapinnan toteuttava palvelu. Tarpeen olisi myös kelin tilannekatsausten ja ennusteiden tuottamisprosessin kehittäminen. Tietojen luotettava ja oikea-aikainen tuottaminen on urakoitsijoille varsin suuri työ. Toisaalta pelkästään kunnossapitokaluston automaattisella seurannalla ei saada tarvittavaa ennustetietoa. Prosessiin liittyvät ongelmat näkyvät vanhoina tietoina esimerkiksi liikennesääennusteita tekevällä Ilmatieteenlaitoksella ja ristiriitaisena tietona Tiehallinnon Internet-sivuilla. Samoin nähdään tarpeellisena tiedotteiden kehittäminen. Liikennetiedotteita tulisi kehittää suuntaan, jossa tiedotteen valtakunnallinen tai paikallinen taso sekä tiedon kiireellisyys tulisivat paremmin esille. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää samaan tilanteeseen liittyvien eri tiedotteiden yhteensovittamiseen sekä tiedotteiden luettavuuteen. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 13

19 5 TIESÄÄJÄRJESTELMÄN SIDOSRYHMÄT Tässä luvussa identifioidaan sää- ja kelitiedon järjestelmien tärkeimmät sidosryhmät. Lähtökohtana on Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksessä luetellut käyttäjät ja sidosryhmät. Urakoitsijat Toimenpiteiden suunnittelu tilanteen ja ennusteiden sekä saadun palautteen ja toimenpidepyyntöjen mukaan Liikennekeskusten työntekijät Tiedotus eri Tiehallinnon jakelukanavien kautta. Muuttuvien nopeusrajoitusten ja muiden opasteiden ohjaus ja seuranta. Talvikunnossapidon hallinta talvikunnossapidon laadun tarkkailu ja jälkiseuranta Urakoinnin taloushallinto urakoitsijoille maksettavien korvauksien määrääminen riippuen talven vaativuudesta ja urakoinnin laatutasosta Sääpalveluiden tuottajat Tiehallinnon tietoihin perustuvien ennustepalveluiden toteutus. Asiakaspalautteen hallinta Asiakkailta (viranomaisilta ja autoilijoilta) saatavan keliä ja talvikunnossapitoa koskevan palautteen käsittely Tiedotuspalveluiden tuottajat Tiehallinnon tietoihin perustuvien nykytilan tiedotuspalveluiden toteutus. Kuljetusyhtiöt Kuljetusten suunnittelu perustuen vallitsevaan tai ennustettuun säähän, keliin tai teiden kuntoon. Keliolosuhteiden huomioiminen kuljetuksen aikana. Ylläpitäjät Järjestelmän edellyttämien perustietojen ylläpito Tiesäätuki käyttäjien koulutus, avustus ja opastus järjestelmän toimivuuden sisällöllinen valvonta Lähi- ja asiakastuki Järjestelmän toimivuuden tekninen valvonta. Varusohjelmatason ohjelmistohuolto Ohjelmistotoimittaja Sovellusohjelmien huolto Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 14

20 6 TIESÄÄTIEDON LAATUJÄRJESTELMÄN YLEISET TAVOITTEET JA VAATIMUKSET Tässä luvussa kartoitetaan millaisia tavoitteita sää- ja kelitietojen laadulle ja koko järjestelmälle tulisi asettaa. Lisäksi hahmotellaan tavoitteena olevan laatujärjestelmän ominaisuuksia ja organisointia. Tavoitteita, ohjeita ja kriteereitä on kuvattu ainakin seuraavissa raporteissa: Viking monitoring guidelines 2001 Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys COST 344 (tietojen käyttö) WMO (asemien sijoittelu) CEN 278 (tietojen siirto) 6.1 Yleiset vaatimukset sidosryhmittäin Alla on esitetty tiesää- ja kelitietoihin ja niitä tuottaviin järjestelmiin kohdistuvia odotuksia sidosryhmittäin. Ryhmillä on odotuksia suhteessa ohjelmien käytettävyyteen, tiedon ajantasaisuuteen sekä tarkkuuteen. Tiedon ajantasaisuudella tarkoitetaan ennen muuta sitä, että ko. sidosryhmä haluaa tietoa, joka kuvaa vallitsevia olosuhteita eikä esimerkiksi tunti sitten vallinneita olosuhteita. Tiedon tarve voi olla alueellinen tai asemakohtainen. Asemakohtainen tiedon tarve tarkoittaa sitä, että käyttäjä tarvitsee tiettyjen asemien tietoja ja niitä on vaikea korvata esimerkiksi lähistöllä olevien muiden asemien tiedoilla. Tarkkuusvaatimus voi olla kohtalainen, korkea tai erittäin korkea. Kohtalainen voisi tarkoittaa esimerkiksi lämpötilassa yhden asteen tarkkuutta, korkea joidenkin kymmenesosa-asteiden tarkkuutta ja erittäin korkea edellisen lisäksi mielellään tiedon vahvistamista muilla keinoilla, esimerkiksi viereisten asemien kesken tai muusta lähteestä saaduilla tiedoilla. Urakoitsijat Asemakohtaisen, ajantasaisen mittaustiedon ja ennusteiden tarve. Tarkkuusvaatimus korkea tai erittäin korkea. Yleinen käytettävyys. Talvikunnossapidon hallinta Alueellisen tiedon tarve, tarkkuusvaatimus kohtalainen. Urakoinnin taloushallinto Alueellisen tiedon tarve, tarkkuusvaatimus kohtalainen. Liikennekeskusten työntekijät Tiedotus: Pitkien, järjestelmän laajuisten käyttökatkosten välttäminen. Ohjaus ja seuranta: Asemakohtaisen, ajantasaisen tiedon tarve. Tarkkuusvaatimus kohtalainen. Yleinen käytettävyys. Sääpalveluiden tuottajat Asemakohtaisen, oikea-aikaisen tiedon tarve. Tarkkuusvaatimus erittäin korkea. Asiakaspalautteen hallinta Alueellisen tiedon tarve, tarkkuusvaatimus kohtalainen. Intrinsic Oy Luottamuksellinen Sivu 15

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR

Lisätiedot

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ. Vaikutustutkimus. Kouvola ,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING

3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ. Vaikutustutkimus. Kouvola ,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING 3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 7LHODLWRV 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus Kouvola 1998 7,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING 3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus 7LHODLWRV

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun

Lisätiedot

TOR Arkkitehtuuri. - Muiden palveluiden hyödyntäminen - Tiedon loogiset vastuut - Tietovirrat - Master data -malli - Tietojen siirto

TOR Arkkitehtuuri. - Muiden palveluiden hyödyntäminen - Tiedon loogiset vastuut - Tietovirrat - Master data -malli - Tietojen siirto TOR Arkkitehtuuri - Muiden palveluiden hyödyntäminen - Tiedon loogiset vastuut - Tietovirrat - Master data -malli - Tietojen siirto Opintopolun palveluiden hyödyntäminen TOR hyödyntää vähintään organisaatiopalvelua,

Lisätiedot

Lokitietojen käsittelystä

Lokitietojen käsittelystä Lokitietojen käsittelystä ylitarkastaja Sari Kajantie/KRP Esityksen lähtökohdista Tavoitteena lisätä ymmärrystä kriteereistä, joilla lokien käsittelytavat tulisi määritellä jotta pystytte soveltamaan käsittelytapoja

Lisätiedot

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen Yksinkertaista. Me autamme. TM Ceriffi Oy Ver 3.0 22.11.2015 Mikko Kettunen UKK, ISO 9001:2015 Usein kysytyt kysymykset ISO 9001 uudistumisesta Mikä on ISO 9001? Milloin uudistus tapahtuu? Mitä muutos

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ Reaaliaikaisia varoituksia muilta ajoneuvoilta, erikoistutkija VTT Sisältö Idea ja kehitysvaiheet Mahdollisuudet Jatkosuunnitelmat Tutkimusprojektit Yhteenveto Idea ja kehitysvaiheet

Lisätiedot

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi 2013 1.10.2013. Älyliikenne (ITS) :

Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi 2013 1.10.2013. Älyliikenne (ITS) : Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen Rengasfoorumi 2013 1.10.2013 Timo Sukuvaara ( Arktinen tutkimus ) Pertti Nurmi Ilkka Juga Älyliikenne (ITS) : Liikenteen sujuvuuden ja/tai turvallisuuden parantamista

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU Ennakoivaa säädöstietoa liiketoiminnan tarpeisiin TKL -LEX yritysjohdolle myynnistä vastaaville markkinoinnista vastaaville asiantuntijoille Teknisen kaupan yritysten

Lisätiedot

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Päiväys: 31.5.2011 versio 0.9 Sidosryhmä Kuvaus Sidosryhmän rooli Sidosryhmän tehtävät ja vastuut Tietojen luovuttaja

Lisätiedot

Palautepalvelut. Salla Sainio

Palautepalvelut. Salla Sainio Palautepalvelut Salla Sainio 22.4.2013 1 Mitä kehitetään ja kenelle? Kansalliset asiakaspalautekyselyt: luodaan Suomeen asteittain yhtenäiset asiakaspalautekyselyt ensimmäisenä neuvoloihin ja suun terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS. - Videovalvontajärjestelmä. Harri Koskenranta 25.4.06

T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS. - Videovalvontajärjestelmä. Harri Koskenranta 25.4.06 T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS - Videovalvontajärjestelmä Harri Koskenranta 25.4.06 T-110.5610 Koskenranta 1 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT TURVALLISUUSVALVONTA T-110.5610 Koskenranta 2 VIDEOVALVONTA / KAMERAVALVONTA

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

käyttötapaukset mod. testaus

käyttötapaukset mod. testaus käyttötapaukset Jari Ojasti Nokia email : jari.ojasti@nokia.com puh : 040 5926 312 Kartta hyväksyntä määrittely suunnittelu suunnittelu mod. testaus integrointi sys. testaus Ylläpito koodaus (toteutus)

Lisätiedot

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus Laboratorioprosessin i laatu; mistä elementeistä laatu koostuu Labquality-päivät 5.2.2010 Oili Liimatainen PSHP Laboratoriokeskus Laadussa huomioitava Preanalytiikka Analytiikka Postanalytiikka Kansainvälisiin

Lisätiedot

Jakelun Infopäivä

Jakelun Infopäivä n Infopäivä 25.11.2005 olli-pekka.husari@posti.fi Sanomalehden toimitusketjun nykytilan haasteet Kustannustehokkaan sekä nopeasti reagoivan jakelun merkitys kasvaa entisestään. Kilpailu kiristyy ihmisten

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on.

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. Helsingin maalariammattikoulu n yhteystiedot Kornetintie 2b 00380 HELSINKI Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. mitattavissa oleva tulos, jonka

Lisätiedot

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HELSINGIN KAUPUNKI JA LOGICA OY 1 Palvelusopimus 22005 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PALVELUNA -PALVELUN TEKNINEN PALVELINYMPÄRISTÖN KUVAUS... 2 2 PALVELUNA-PALVELU...

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI LIITE 3 Laatusuunnitelmamalli 1(5) Yleisten alueiden aurausurakka 2014 2016 LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

Pimeän arkiston toteutusvaihtoehtoja Theseukselle

Pimeän arkiston toteutusvaihtoehtoja Theseukselle Pimeän arkiston toteutusvaihtoehtoja Theseukselle 26.4.2016 Samu Viita (samu.viita@helsinki.fi) Kirjastoverkkopalvelut Suunnittelun taustaa ja lähtökohdat Kansalliskirjastoa pyydetty laatimaan ehdotuksia

Lisätiedot

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Heikki Metsäranta, Strafica Oy Näkökulmat Rajauksia Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 Uuden liikennepolitiikan

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama ProAMK KOTA-AMKOTA Seminaari Helsingin yliopisto 6.11.2007 "You can t solve current problems with current thinking because current problems are the result of current thinking." Albert Einstein Agenda Mikä

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 21.4.2004: Videovalvontajärjestelmät SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT TURVALLISUUSVALVONTA 21.4.2004 T-110.460

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU METKU MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut Osaprojektin toteuttaja: TKK/ Sovelletun mekaniikan laitos/ Meritekniikka KIRJALLISUUSTUTKIMUS: A REVIEW

Lisätiedot

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Juha Valtonen 7.11.216 1 Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Tämä muistio on liite Liikenneturvan lausuntoon ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

Museo 2015 järjestelmä ja Museoiden luettelointiohjeet

Museo 2015 järjestelmä ja Museoiden luettelointiohjeet Museo 2015 järjestelmä ja Museoiden luettelointiohjeet Pilottimuseoiden tapaaminen Leena Furu 14.11.2013 Luetteloinnin kehittäminen Luettelointityöryhmä 16 museoammattilaista ympäri Suomen Päätavoite:

Lisätiedot

AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM

AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM NYT TIEDÄT. Nyt tiedät, mitä koneellesi kuuluu. Tarkka, ajantasainen tieto koneesi sijainnista, käytöstä ja kunnosta tehostaa toimintaasi ja pienentää

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Myynnin tukipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o palvelee sisäisiä

Lisätiedot

Toiminnallinen turvallisuus

Toiminnallinen turvallisuus Toiminnallinen turvallisuus Mitä uutta standardeissa IEC 61508 Tekn.lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi matti.sundquist@sundcon.fi Mitä uutta standardeissa IEC 61508-1 ja -4? IEC 61508-1 (yleistä):

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.2.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden testausinfo

Vakuutusyhtiöiden testausinfo Vakuutusyhtiöiden testausinfo ATJ:n ulkoisten liittymien testaaminen Jonna Hannukainen ja Markku Noukka 12. ja 17.5.2006 (Päivitetty 18.5.2006) ATJ:n integraatiotestaus vakuutusyhtiöiden kanssa Testauksen

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot