MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 34/07. Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 34/07 Pvm Dnro 1539/01/2007 Voimassaoloaika toistaiseksi Kumoaa Asetuksen nro 44/06 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ohjelmakauden luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen valvonnasta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (1100/1994) 2 :n, 3 :n 1 momentin ja 11 :n, maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 11 :n ja 64 :n 3 momentin, sellaisina kuin ne ovat laissa 44/2000, maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 9 :n 4 momentin, sellaisena kuin se on laissa 1446/2006, sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992) 8 :n nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999, jäljempänä EMOTR-asetus, V ja VI luvun tarkoittamien luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen, jotka ovat osa Euroopan yhteisöjen komission hyväksymää Manner-Suomea koskevaa horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille , valvonnasta. Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 2 Määritelmät

2 1) hoidetulla viljelemättömällä pellolla sellaista viljelemätöntä peltoalaa, jolle maksetaan yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 mukaista tilatukea ja jolla noudatetaan tilatukea koskevia hoitotoimenpiteitä; 2) kasvulohkolla yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jolla viljellään yhtä kasvilajia tiettyä tarkoitusta varten, jota kesannoidaan, pidetään hoidettuna viljelemättömänä tai jota käytetään muihin tarkoituksiin; 3) peruslohkolla hakijan viljelemää ja hänen hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä soveltamisasetuksen 2 artiklan 26 kohdan mukaista viitelohkoa; 4) tukihakemuksella kyseisen tukihakuvuoden maa- ja metsätalousministeriön tai Maaseutuviraston tukihakemuslomakkeita tai vastaavia atk-tulosteita, siten kuin ne on määritelty vuosittain annettavissa maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa tukien hakemisesta; 5) velvoitekesannolla tilatukiasetuksen mukaista kesannointioikeusalaa; 6) valvontavuodella sitä vuotta, jona valvonta on aloitettu; 7) hakuvuodella sitä vuotta, jona tukihakemus jätetään toimivaltaiselle viranomaiselle; 8) soveltamisasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua komission asetusta (EY) N:o 796/2004; 9) ympäristötuen perus- ja lisätoimenpideasetuksella ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta (646/2000). 2 Luku Valvonta 3 Valvonnan järjestäminen ja lohkorajojen määrittäminen Ohjelmakauden luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen valvonnan järjestämiseen ja lohkorajojen määrittämiseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämisen annetun neuvoston asetuksen 1698/ artiklassa tarkoitetun luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen valvonnassa. 3 luku Peltoalaperusteisten tukien edellytyksenä oleva viljelytapa 4

3 Luonnonhaittakorvauksen, luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan, ympäristötuen ja erityistukien tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön viljelyteknisten toimenpiteiden noudattamisen valvonta Valvonnassa on tarkastettava, että lohkot ovat tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön mukaisesti viljeltyjä, laidunnettuja tai asianmukaisesti ilmoituksen mukaan kesannoituja. Valvonnassa on tarkastettava, että 1) lohkon muokkaus ja lannoitus on tehty tarkoituksenmukaisella tavalla; 2) lohkon kylvö on tehty niin, että se mahdollistaa tasaisen itämisen; 3) lohkon kasvinsuojelu ja hukkakauran torjunta on tehty ehtojen mukaisesti; 4) lohkon kasvilaji, -lajike ja siemenmäärä on alueelle soveltuva ja siemenmäärä siemenkoon huomioon ottaen; 5) valvottavat mansikka-, mesimarja-, jalomaarain-, herukka- karviais-, vadelma-, tyrni-, pensasmustikka- ja hedelmäpuulohkot täyttävät niille säädetyt vähimmäiskasvutiheydet; 6) lohko on kasvukunnoltaan sellainen, että siltä on mahdollista saada korjatuksi markkinakelpoinen sato; sekä 7) kesantolohkojen kesannointi on toteutettu tarkoituksenmukaisella tavalla ja niin ettei sillä heikennetä maan tuottokykyä. Valvonnassa on lisäksi tarkastettava, että lohkolla täyttyy asianmukainen sadonkorjuu kyseisestä vaatimuksesta säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Jos sadonkorjuuta koskevan ehdon toteutumista on syytä epäillä, tilalle on tehtävä uusi valvontakäynti sen selvittämiseksi, onko lohkolla täyttynyt sadonkorjuuvaatimus. Edellä 2 momentin 1 ja 2 kohdan mukaiset edellytykset todetaan tarvittaessa lohkokohtaisista muistiinpanoista. 5 Viljelyteknisten toimenpiteiden noudattamatta jättämisen seuraamukset Jos valvonnassa todetaan, että edellä 4 :n mukaisia edellytyksiä ei ole noudatettu, kyseisen lohkon pinta-ala vähennetään kasvilajiryhmän hyväksytystä pinta-alasta pinta-alaan liittyvien sanktioiden määrittämisen jälkeen. Lohkot lasketaan kuitenkin mukaan tilan vähimmäispinta-alaan. Jos edellä 1 momentissa mainittujen edellytysten puutteellinen noudattaminen on ollut hyvin vähäistä, viljelijälle voidaan antaa vain pöytäkirjaan merkittävä huomautus, joka on tallennettava tietojärjestelmään. Valvonnassa on otettava huomioon tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön viljelyteknisiin toimiin vaikuttavat alueelliset olosuhteet. Jos edellä 4 :ssä mainittujen edellytysten puutteellisen noudattamisen vuoksi hylättävien lohkojen pinta-alojen summa ylittää 20 prosenttia luonnonhaittakorvauksen, luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan tai ympäristötuen tukikelpoisten lohkojen pinta-alojen summasta tai erityistukisopimuksen sopimusalasta, kyseiseltä vuodelta ei makseta sanottuja tukia kyseiselle kasvilajiryhmälle soveltamisasetuksen 51 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

4 6 Luonnonhaittakorvauksen, luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan, ympäristötuen ja erityistukien tavanomaiseen hyvään maatalouskäytäntöön sisältyvän yleisen ympäristölainsäädännön ja - määräysten noudattamisen valvonta Yleisen ympäristölainsäädännön ja -määräysten noudattamiseen liittyvien lakien, asetusten ja päätösten valvonnasta vastaa kussakin säädöksessä erikseen säädetty viranomainen. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tarkastajan on valvontaa tehdessään otettava huomioon yleisen ympäristölainsäädännön ja -määräysten noudattaminen. Jos tarkastaja ei tarkastuksen yhteydessä havaitse yleisen ympäristölainsäädännön ja -määräysten osalta huomautettavaa, tämä on merkittävä valvontapöytäkirjaan. Jos tarkastaja perustellusti epäilee, että tilalla on rikottu yleisen ympäristölainsäädännön ja -määräysten velvoitteita, tarkastajan on merkittävä tämä valvontapöytäkirjaan. Tarkastajan on valvonnan tehtyään pyydettävä kirjallisesti kyseisen säädöksen valvonnasta vastaavalta viranomaiselta lausuntoa siitä, onko kyseisellä tilalla rikottu yksilöityä säädöstä. Eläinsuojelulain nojalla tarkastuksen voi tehdä lääninhallitus, kunnaneläinlääkäri, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija, poliisi ja eläinsuojeluvalvoja. Lausunnon pyytäminen ei estä muun valvonnan loppuunsaattamista. Säädöksen valvonnasta vastaava viranomainen antaa valvonnan jälkeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle kirjallisen lausunnon siitä, onko tilalla rikottu yleistä ympäristölainsäädäntöä ja -määräyksiä. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on lausunnon perusteella tehtävä hallinnollisen valvonnan pöytäkirja, jos kirjallisessa lausunnossa on todettu yleistä ympäristölainsäädäntöä ja -määräyksiä rikotun. Pöytäkirjassa työvoima- ja elinkeinokeskuksen on määrättävä luonnonhaittakorvaukseen, luonnonhaittakorvauksen kansalliseen lisäosaan, ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden tukeen ja kaikkiin erityistukiin kohdistuva prosentuaalinen seuraamus, joka aiheutuu kyseisen säädöksen valvonnasta vastaavan viranomaisen toteamasta tukien ehtona olevan yleisen ympäristölainsäädännön ja -määräysten noudattamatta jättämisestä. Jos valvottavalla tilalla on voimassa oleva ohjelmakauden luonnonhaittakorvausta koskeva sitoumus, mutta ei ympäristötukea koskevaa sitoumusta, valvonnassa on varmistettava, että tilalla on tehty lannan typpianalyysi viiden vuoden välein. Lisäksi on tarkastettava, että viljelijällä on olemassa kirjanpito peltojen lannoitukseen käytetyistä typpilannoitemääristä ja satotasoista. Valvonnassa on myös todettava, että tilalla säilytetään torjunta-aineita lukittavissa olevassa tilassa, jossa ei säilytetä elintarvikkeita eikä rehuja. 7 Yleisen ympäristölainsäädännön ja -määräysten noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraamukset Silloin kun on kyseessä yleisen ympäristölainsäädännön ja -määräysten noudattamatta jättäminen luonnonhaittakorvausta, luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa, ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden tukea sekä kaikkia erityistukia on vähennettävä tai perittävä takaisin 1 20 prosenttia ottaen huomioon viljelijän säädöstenvastaisen toiminnan suuruus ja vakavuusaste.

5 Jos valvonnassa havaitaan 6 :n 5 momentissa tarkoitetun asiakirjan tai asiakirjojen puuttuminen taikka puutteita torjunta-aineiden varastoinnissa, luonnonhaittakorvausta ja luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa on vähennettävä tai perittävä takaisin 1 prosentti. Jos tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön yleisen ympäristölainsäädännön ja -määräysten noudattamista koskeva puutteellisuus on pieni, viljelijälle voidaan antaa vain pöytäkirjaan merkittävä huomautus, joka on tallennettava tietojärjestelmään. Tässä tarkoitetut seuraamukset on kohdistettava koko tilalle myönnettävään luonnonhaittakorvaukseen, luonnonhaittakorvauksen kansalliseen lisäosaan, ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden tukeen sekä kaikkiin erityistukiin prosentuaalisesti samansuuruisena. Jos kyseessä on vakava säädöstenvastainen toiminta, luonnonhaittakorvaus, luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa, ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden tuki sekä kaikki erityistuet on jätettävä kokonaisuudessaan maksamatta. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on lähetettävä hallinnollisen valvonnan asiakirja sekä jäljennös viranomaisen lausunnosta tiedoksi viljelijälle sekä jatkotoimenpiteitä varten kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Luonnonhaittakorvaus ja luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa on jätettävä kokonaisuudessaan maksamatta sinä kalenterivuonna, jona luonnonhaittakorvaussitoumuksen antaneen viljelijän nautakarjaan kuuluvassa eläimessä on todettu EMOTR-asetuksen 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja aineiden jäämiä. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on lähetettävä hallinnollisen valvonnan asiakirja sekä jäljennös viranomaisen lausunnosta tiedoksi viljelijälle sekä jatkotoimenpiteitä varten kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos viranomainen, jolle yleiseen ympäristölainsäädäntöön ja -määräyksiin katsottavan säädöksen valvonta kuuluu, havaitsee omissa valvonnoissa puutteellisuuksia, kyseinen viranomainen antaa puutteellisuuden tiedoksi työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on tämän tiedon saatuaan tehtävä ratkaisu luonnonhaittakorvauksen, luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan, ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden tuen sekä kaikkien erityistukien vähentämisestä tai niiden takaisinperinnästä edellä säädetyllä tavalla. 4 luku Luonnonhaittakorvaus 8 Pinta-alojen valvonta Ohjelmakauden luonnonhaittakorvauksen pinta-alojen valvontaan sovelletaan samoja säännöksiä kuin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämisen annetun neuvoston asetuksen 1698/ artiklassa tarkoitetun luonnonhaittakorvauksen valvonnassa.

6 9 Tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön valvonta Tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön valvonta on tehtävä luvussa 3 säädetyllä tavalla. 10 Asumisedellytys Jos luonnonhaittakorvauksen valvonnassa todetaan tilaa hoidettavan niin, että luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (644/2000) esitetyt asumista koskevat edellytykset eivät täyty, luonnonhaittakorvausta ei makseta viljelijälle hakuvuonna. 11 Velvoitekesanto, hoidettu viljelemätön pelto ja viherlannoitusnurmi Hoidetun viljelemättömän pellon on täytettävä suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (183/2006) mukaiset vaatimukset. Jos hoidettu viljelemätön pelto ei ole nurmipeitteinen lukuun ottamatta poikkeuksia, lohkolle ei makseta luonnonhaittakorvausta. Viherlannoitusnurmeksi ilmoitetun lohkon säädöstenmukaisuus valvotaan tilavalvonnan yhteydessä. Valvonnassa tarkastetaan, että viherlannoitusnurmilohkon satoa käytetään osana viljelykiertoa siten, että sato jätetään syksyllä korjaamatta ja hyödynnetään seuraavan viljelykasvin lannoitteena. Viljelijän tulee pyydettäessä osoittaa viherlannoitusnurmeksi ilmoitetun lohkon viljelykierto. Kaksivuotinen viherlannoitus on mahdollista toteuttaa myös siten, että kyseinen ala ilmoitetaan toisena näistä vuosista kesannoiduksi kesannointioikeusalaksi ja toisena vuonna nurmeksi, jonka sato korjataan asianmukaisesti. Valvonnassa on tarkastettava, että viherlannoitusnurmilohkon kasvusto täyttää viherlannoitusnurmen perustamiselle asetetut vaatimukset. Viherlannoitusnurmien perustamiseen käytetyn siemenen painosta on oltava vähintään 20 prosenttia typensitojakasvin siemeniä. Perustaminen on voitu tehdä myös täydennyskylvämällä edellisvuoden nurmi typensitojakasvin siemenellä. Valvonnassa tarkastetaan lohkon kasvusto silmämääräisesti ja tarvittaessa lohkokohtaisiin muistiinpanoihin tai tukihakemuslomakkeelle merkityt siemenmäärät. Jos valvonnassa todetaan puutteita viherlannoitusnurmien perustamiseen tai käyttöön liittyvien säädösten noudattamisessa, on luonnonhaittakorvausta ja ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteen tukea vähennettävä tai jo maksetusta tuesta perittävä takaisin 1 10 prosenttia. Viherlannoitusnurmeksi vuosittaisella tukihakemuksella ilmoitettavien kasvulohkojen pinta-alojen yhteenlaskettu ala voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisten lohkojen pinta-alojen summasta. Saman alan voi ilmoittaa tukihakemuksessa viherlannoitusnurmeksi korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuonna.

7 Jos viherlannoitusnurmen pinta-ala on enemmän kuin 50 prosenttia tukikelpoisten lohkojen pinta-alojen summasta, ylittävältä osalta ei makseta luonnonhaittakorvausta eikä ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteen tukea. 5 luku Ympäristötuet I OSA Yleistä 12 Pinta-alojen valvonta Ohjelmakauden ympäristötuen pinta-alojen valvontaan sovelletaan samoja säännöksiä kuin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämisen annetun neuvoston asetuksen 1698/ artiklassa tarkoitetun ympäristötuen valvonnassa. 13 Tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön valvonta Tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön valvonta on tehtävä luvussa 3 säädetyllä tavalla. 14 Valvottavat sitoumukset ja sopimukset Valvontaan valitulla tilalla on valvottava perustoimenpiteiden ja valitun lisätoimenpiteen tai valittujen lisätoimenpiteiden ehtojen noudattamisen lisäksi tilan kaikki voimassaolevat erityistukisopimukset lukuun ottamatta lannan käytön tehostamista koskevia erityistukisopimuksia. Kasvukauden ulkopuolella on valvottava peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus -lisätoimenpide. Valvonta on tehtävä tässä asetuksessa säädetyllä tavalla. Kasvukauden ulkopuolella on valvottava peltokasvien peruslannoitus -perustoimenpide ja tarkennettu lannoitus -lisätoimenpide. Vuosina tehtyjen voimassaolevien erityistukisopimusten valvonta on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön yleiskirjeessä numero 84/99 määrätyllä tavalla. 15 Pinta-aloja ja kasvilajeja koskevat virheet erityistukisopimuksissa

8 Erityistukisopimusten valvonta ja tuen vähentäminen on tehtävä sopimuksittain ja tukityypeittäin. Luonnonmukaista tuotantoa koskevan erityistukisopimuksen ja ympäristötuen valvonta on tehtävä samoilla lohkoilla. Erityistukisopimuksen valvonnassa hyväksyttyä pinta-alaa on verrattava erityistukisopimuksen mukaiseen tai viljelijän kasvulohkolomakkeella ilmoittamaan pinta-alaan, jos se on pienempi kuin sopimusala. Lannan käytön tehostamista koskevien erityistukisopimusten valvonnassa maksatushakemuksessa ilmoitettujen kasvulohkojen valvonnassa hyväksyttyä pinta-alaa on verrattava maksatushakemuksessa ilmoitettujen kasvulohkojen kasvulohkolomakkeella ilmoitettuun pinta-alaan. Hyväksytty kokonaispinta-ala ei voi olla suurempi kuin erityistukisopimuksen kokonaissopimusala. 16 Sitoumuksen antamisajankohta Valvonnassa on otettava huomioon, että valvottavien sitoumusten joukossa voi olla vuosina annettuja ja vuosina 2005 ja 2006 jatkettuja sitoumuksia. Tällöin myös sitoumusehdot ja määräajat saattavat olla erilaiset. 17 Hallinnollisessa tarkastuksessa havaittu ilmoituksen tekemättä jättäminen Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on kuultava viljelijää, jos hakemuksen hallinnollisen tarkastuksen perusteella on aihetta epäillä, että kotieläintilaa koskeviin ehtoihin sitoutuneella tilalla ei ole ympäristötuen perus- ja lisätoimenpideasetuksessa tarkoitettuja tuotantoeläimiä vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista peltohehtaaria kohti tai vähintään 10 eläinyksikköä ja viljelijä ei ole ilmoittanut asiasta kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on tehtävä päätös perustoimenpiteiden tuen maksamisesta tilalle kasvinviljelytilan mukaisena koko jäljellä olevan sitoumuskauden ajan, jos edellä mainittu eläinmäärä ei täyty. Lisäksi kasvinviljelytilan mukaista valvontavuoden perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 10 prosenttia. Edellä säädettyä seuraamusta ei kuitenkaan määrätä, jos syynä on tuotantomuodon edellyttämä tai kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta tai laajennuksesta tai tuotantosuunnan muutoksesta johtuva lyhytaikainen tuotantotauko, jonka viljelijä voi osoittaa, tai jos eläinmäärän vähenemisen syynä on ylivoimainen este. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on kuultava viljelijää, jos hakemuksen hallinnollisen tarkastuksen perusteella on aihetta epäillä, että tilalle valittu lisätoimenpide ei ole sitoumusehtojen mukaan mahdollinen kyseisellä tilalla. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on tehtävä päätös väärin perustein maksetun lisätoimenpiteen tuen vähentämisestä tai takaisinperinnästä kokonaisuudessaan, jos lisätoimenpide on valittu sitoumusehtojen vastaisesti. Perustoimenpiteiden tukea on lisäksi vähennettävä tai perittävä takaisin 5 prosenttia. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on tuen vähentämistä tai takaisinperintää koskevassa päätöksessään pyydettävä viljelijää ilmoittamaan valittava uusi lisätoimenpide. Jos kyseessä on puutarhatilan lisätoimenpide, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on tuen vähentämistä tai takaisinperintää koskevassa päätöksessään ilmoitettava, että kyseisen lisätoimenpiteen

9 tukea ei enää makseta sitoumuskaudella. Tätä momenttia ei sovelleta 1 momentissa tarkoitettuun tilanteeseen. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on määrättävä 1 ja 2 momentissa säädetty seuraamus, jos ympäristötukisitoumuksen antanut hakija tai hänen oikeudenomistajansa ei ole ilmoittanut hakijaa tai tilaa koskevista olosuhteiden muutoksista tuen myöntäneelle kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa olosuhteissa tapahtuneesta muutoksesta. 18 Vakavan laiminlyönnin seurauksena tehty väärä ilmoitus ja tahallisesti tehty väärä ilmoitus Vakavan laiminlyönnin seurauksena tehdystä väärästä ilmoituksesta ja tahallisesti tehdystä väärästä ilmoituksesta on määrättävä Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 817/ artiklan mukainen seuraamus. II OSA Perustoimenpiteiden valvonta 19 Viljelyn ympäristösuunnittelu Valvottavalla tilalla on tarkastettava, että tilalla on perustoimenpiteiden ehtojen mukainen viljavuustutkimus, kirjallinen viljelysuunnitelma ja lohkokohtaiset muistiinpanot. Valvontavuonna viljelijän hallintaan tulleilta lohkoilta, kesantolohkoilta, hoidetuilta viljelemättömiltä lohkoilta ja niiltä erityistukisopimusaloilta, joille ei makseta perustoimenpiteiden tukea, ei edellytetä viljavuustutkimusta. Jos tilalla ei ole perustoimenpiteiden ehtojen mukaista viljavuustutkimusta, perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 3 prosenttia. Jos viljelysuunnitelma valvontavuodelta puuttuu, perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 5 prosenttia. Jos lohkokohtaiset muistiinpanot valvontavuodelta puuttuvat, perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 15 prosenttia. Jos asiakirjojen tarkastuksen yhteydessä havaitaan lohkokohtaisissa muistiinpanoissa puutteita, asia voidaan kirjata valvontapöytäkirjan lisätietoihin muistutukseksi viljelijälle. 20 Viljelijäkoulutus Viljelijäkoulutuksen 1. ja 2. päivän suorittaminen valvotaan hallinnollisella tarkastuksella. Mikäli tila on pinta-alavalvonnassa, tarkastetaan myös koulutusten kävijän oikeellisuus. Mikäli havaitaan, että

10 sitoumukseen kuuluvia koulutuksia ei ole suoritettu ympäristötuen perus- ja lisätoimenpideasetuksen 6 :n 1 momentissa säädettyyn määräaikaan mennessä, perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 2 prosenttia jokaisen puuttuvan koulutuspäivän osalta. Jos paikalla tehtävässä tarkastuksessa tai muutoin havaitaan, että koulutuksen käynyt henkilö ei ole ympäristötuen perus- ja lisätoimenpideasetuksen 6 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö, viljelijälle annetaan huomautus ja kehotus koulutuksen suorittamiseen. Huomautusta ei voi antaa kahtena vuonna peräkkäin. Mikäli sama puutteellisuus havaitaan seuraavana vuonna, perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 2 prosenttia jokaisen puuttuvan koulutuspäivän osalta. 21 Kasvinsuojelu Valvonnassa on annetun todistuksen perusteella tarkastettava, että tilalla torjunta-aineita levittävä henkilö on osallistunut torjunta-aineiden käyttökoulutukseen tai suorittanut Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tai Elintarviketurvallisuusviraston järjestämän myrkyllisten torjunta-aineiden erityistutkinnon ja että torjunta-aineiden levitykseen käytetty ruisku on testattu. Valvonnassa on lisäksi tarkastettava, että tilalla on tasapainoisen kasvinsuojelun ohjeet ensimmäisenä sitoumusvuonna viljellyistä kasveista siten kuin ympäristötuen perus- ja lisätoimenpideasetuksen 11 :ssä säädetään. Ohjeet on oltava uusimman sitoumuksen ensimmäisenä sitoumusvuonna viljellyistä kasveista. Jos viljelijä on jatkanut antamaansa ympäristötukisitoumusta, hänellä tulee olla vähintään sitoumusvuonna viljeltyjen kasvien tasapainoisen kasvinsuojelun ohjeet. Jos kyseessä on luonnonmukaista tuotantoa harjoittava tila, jolla torjunta-aineita ei voida käyttää, ei torjunta-aineiden käyttökoulutusta ja torjunta-aineiden levitykseen käytetyn ruiskun testausta kuitenkaan valvota. Torjunta-aineiden käyttökoulutus ja torjunta-aineiden levitykseen käytetyn ruiskun testaus on valvottava, jos valvonnan yhteydessä todetaan, että tilalla käytetään torjuntaaineita. Jos torjunta-aineita on levittänyt muu kuin viljelijä eikä viljelijällä ole esittää jäljennöstä ruiskuttajan käymästä käyttökoulutuksesta tai ruiskun testauksesta, tarkastaja voi antaa määräajan, johon mennessä viljelijän on toimitettava jäljennös todistuksesta valvonnan tehneelle tarkastajalle. Jos viljelijä ei toimita todistusta määräajassa, puutteesta on määrättävä tämän asetuksen 21 :n 3 momentin mukainen seuraamus. Jos tilalla kasvinsuojeluaineiden levitykseen käytettyä ruiskua ei ole testattu, perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 5 prosenttia. Jos tilalla torjunta-aineita levittävä henkilö ei ole osallistunut kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutukseen, perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 3 prosenttia. Jos tilalla ei ole ensimmäisenä sitoumusvuonna viljellyistä kasveista tasapainoisen kasvinsuojelun ohjeita, perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 5 prosenttia. Kuitenkin jos tilalla viljellään kasvia alle 5 aarin alalla tai puutarhakasveja tai perunaa vain kotitarveviljelyä varten, ei oppaan puuttumisesta vähennetä perustoimenpiteiden tukea. Jos puute on lievä, annetaan huomautus. Jos ruiskun testaus tai käyttökoulutus on enintään yhden vuoden liian vanha, annetaan huomautus ja kehotus uusia testaus tai käyttökoulutus. Ohjeiden puuttumisesta, ruiskun testauksesta tai käyttökoulutuksesta annettua huomautusta ei voi antaa kahtena vuotena peräkkäin.

11 22 Pientareet ja suojakaistat Valvonnassa on tarkastettava pääsääntöisesti vain valvonnan kohteena olevien lohkojen pientareet ja suojakaistat. Jos valvottavien lohkojen suojakaistoissa tai pientareissa todetaan puutteellisuuksia, kaikkien lohkojen suojakaistat on tarkastettava. Pientareiden tarkastusta on laajennettava harkinnan mukaan vielä tarkastamattomille lohkoille. Valvonnassa on tarkastettava, että suojakaistat ja pientareet ovat oikeissa paikoissa, oikean levyisiä ja kasvillisuuden peittämiä. Jos valvonnassa todetaan, että lohkojen pientareet puuttuvat, ne eivät ole riittävän leveitä, niillä ei ole kasvillisuutta tai niille on levitetty lannoitteita tai torjunta-aineita, eikä torjunta-aineiden levityksestä ole ilmoitettu etukäteen kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 1 10 prosenttia ottaen huomioon viljelijän säädöstenvastaisen toiminnan suuruus ja vakavuusaste. Jos puutteellisuus on erittäin vähäinen, voidaan antaa huomautus. Huomautusta ei voi antaa kahta kertaa. Mikäli sama puutteellisuus havaitaan uudelleen seuraavissa valvonnoissa, perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 1 10 prosenttia ottaen huomioon viljelijän säädöstenvastaisen toiminnan suuruus ja vakavuusaste. Jos valvonnassa todetaan, että suojakaistat puuttuvat vesistöjen varsilta tai talousvesikaivon ympäriltä, ne eivät ole riittävän leveitä, suojakaistoilla ei ole monivuotista, perustettua kasvillisuutta, niitettyä kasvillisuutta ei ole korjattu pois tai suojakaistoille on levitetty lannoitteita tai torjunta-aineita, eikä torjunta-aineiden levityksestä ole ilmoitettu etukäteen kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 1 10 prosenttia ottaen huomioon viljelijän säädöstenvastaisen toiminnan suuruus ja vakavuusaste. Mikäli viljelijä on toiminut peruslohkokartan tai alueellisen vesistöselvityksen mukaisesti ja jättänyt lohkon reunalle pientareen tarvittavan suojakaistan sijasta, annetaan viljelijälle huomautus. Huomautusta ei voi antaa kahta kertaa. Mikäli sama puutteellisuus havaitaan uudelleen seuraavissa valvonnoissa, perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 1 10 prosenttia ottaen huomioon viljelijän säädöstenvastaisen toiminnan suuruus ja vakavuusaste. Pientareiden ja suojakaistojen puuttumisen tai vastaavan rikkomuksen johdosta perustoimenpiteiden tukea voidaan vähentää yhteensä enintään 10 prosenttia. Valvonnan yhteydessä viljelijälle on annettava ohjeet säädösten edellyttämästä toiminnasta. 23 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpitäminen Valvonnassa on tarkastettava, että 1) asuin- ja tuotantorakennusten ympäristöt ovat siistejä ja hoidettuja; 2) koneet ja työvälineet on säilytetty asianmukaisesti; 3) viljelemättömiä peltoalueita on hoidettu; 4) tilalla olemassa olevia luonnon monimuotoisuuskohteita ei ole vaarannettu torjunta-aineiden tai lannoitteiden käytöllä taikka paljaaksi hakkuulla; sekä

12 5) tilalla olevia pelto- ja tilusteiden pientareita ei ole käsitelty torjunta-aineilla. Jos luonnon monimuotoisuutta ja maiseman ylläpitämistä koskevia perustoimenpiteiden ehtoja on rikottu, annetaan viljelijälle huomautus tai perustoimenpiteiden tukea vähennetään 1 15 prosenttia ottaen huomioon viljelijän säädöstenvastaisen toiminnan suuruus ja vakavuusaste. Huomautusta ei voi antaa kahtena vuonna peräkkäin. Mikäli sama puutteellisuus havaitaan seuraavana vuonna, perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 1 15 prosenttia ottaen huomioon viljelijän säädöstenvastaisen toiminnan suuruus ja vakavuusaste. 24 Kotieläintilan perustoimenpiteet Valvonnassa on kotieläintilan perustoimenpiteisiin sitoutuneella tilalla tarkastettava, että tilalla on valvontahetkellä ympäristötuen perus- ja lisätoimenpideasetuksessa tarkoitettuja tuotantoeläimiä vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista peltohehtaaria kohti tai vähintään 10 eläinyksikköä. Eläinten on oltava tilalla ja viljelijän, hänen puolisonsa tai alle 18-vuotiaan lapsensa suoraan omistamia. Jos tilalla ei valvontahetkellä ole vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista peltohehtaaria kohti tai vähintään 10 eläinyksikköä, tila katsotaan kasvinviljelytilaksi. Perustoimenpiteiden tuki on maksettava tilalle kasvinviljelytilan mukaisena koko jäljellä olevan sitoumuskauden ajan. Lisäksi kasvinviljelytilan mukaista valvontavuoden perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 10 prosenttia. Edellä säädettyä seuraamusta ei kuitenkaan määrätä, jos syynä on tuotantomuodon edellyttämä tai kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta tai laajennuksesta tai tuotantosuunnan muutoksesta johtuva lyhytaikainen tuotantotauko, jonka viljelijä voi osoittaa tai jos eläinmäärän vähenemisen syynä on ylivoimainen este. Kotieläintilaa koskeviin ehtoihin sitoutuneella tilalla on lisäksi valvottava kotieläintilan perustoimenpiteiden noudattaminen. Jos kotieläintilan perustoimenpiteen ehtoja on rikottu, perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 5 25 prosenttia ottaen huomioon viljelijän säädöstenvastaisen toiminnan suuruus ja vakavuusaste. Peltokasvien peruslannoitus ja vapaaehtoinen tarkennettu lannoitus 25 Tilakäynti Valvottavalla tilalla on tilakäynnin yhteydessä selvitettävä niiden kotieläinten lukumäärä valvontahetkellä, joita ei saa suoraan tukisovelluksesta sekä sen perusteella tilalla syntyvä lantamäärä lantalajeittain. Lisäksi on laskettava tilalle hankittujen, valvontavuoden kasvukaudella käytettävissä olevien väkilannoitteiden määrät valvontavuoden ja/tai valvontavuotta edeltävän vuoden verokirjanpidon mukaisten lannoiteostotositteiden perusteella. Valvonnassa on tarkastettava: 1) onko tilalle jäänyt varastoon käyttämättömiä lannoitteita;

13 2) onko tilalta myyty lannoitteita; 3) otetaanko tilalle vastaan lantaa; 4) luovutetaanko tilalta lantaa; sekä 5)laidunnetaanko tilalla kotieläimiä. Myös varastossa oleva ylivuotinen lanta on otettava huomioon lantamääriä laskettaessa. Lisäksi viljelijää pyydetään ilmoittamaan lohkot, joiden fosforintasaus on alkanut neljä kasvukautta sitten, esimerkiksi vuonna 2007 kysytään vuonna 2004 alkaneita fosforintasauslohkoja. Edellä sanotut tiedot on merkittävä valvontapöytäkirjaan. Jos tämän asetuksen 6 :ssä tarkoitetun, lannoitusta koskevan tai muun valvonnan perusteella on aihetta epäillä, että sallittu typpi- ja/tai fosforilannoitustaso on ylitetty lohkolla, käytetty lannoitustaso on tarkastettava lohkokohtaisista muistiinpanoista. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on otettava valvonnassa oleva tila ja kyseessä oleva lohko talvella tehtävään hallinnolliseen lannoitusvalvontaan, jos lohkokohtaisten muistiinpanojen perusteella todetaan sallitun lannoitustason ylittyneen. Hallinnollisessa lannoitusvalvonnassa on määrättävä ylityksestä aiheutuvat seuraamukset. 26 Hallinnollinen valvonta Peltokasvien peruslannoitus -perustoimenpiteen ja tarkennettu lannoitus -lisätoimenpiteen noudattamista on edellä 25 :ssä säädetyn lisäksi valvottava kasvukauden ulkopuolella tehtävällä erillisellä hallinnollisella valvonnalla. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on valvottava hallinnollisella valvonnalla Maaseutuviraston toimittamalla valvontalistalla olevat tilat sekä 25 :n 4 momentissa tarkoitetut tilat jäljempänä säädetyllä tavalla. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on lähetettävä valvontalistalla olevan tilan viljelijälle kuulemiskirje sen selvittämiseksi, onko valvottavan tilan lannoitus toteutettu ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Kuulemiskirjeessä viljelijää on pyydettävä toimittamaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle kaikkien peruslohkojen lohkokohtaiset muistiinpanot valvontavuodelta sekä syysviljaksi kylvetyiltä lohkoilta lisäksi valvontavuotta edeltävän vuoden muistiinpanot ellei tietoja ole kirjattu valvontavuoden muistiinpanoihin. Viljelijä voi toimittaa lohkokohtaiset muistiinpanot joko alkuperäisinä tai jäljennöksinä. Myös kaikki muut laskennassa tarvittavat asiakirjat tai niiden jäljennökset pyydetään toimittamaan. Samoin pyydetään peruslohkojen lohkokohtaiset muistiinpanot tai jäljennökset muistiinpanoista valvontavuodelta ja kolmelta valvontavuotta edeltävältä vuodelta niiltä valvontaan valituilta lohkoilta, joilla viljelijä on ilmoittanut aloittaneensa fosforintasauksen neljä vuotta sitten ja jolla fosforintasaus on saatu päätökseen. Jos kesken valvonnan ilmenee, että otannan ulkopuolelle on jäänyt lohkoja, joilla fosforintasaus on päätetty valvontavuonna, fosforintasauksen valvonta ulotetaan myös näihin lohkoihin. Lisäksi pyydetään ravinteiden laskennassa välttämättömät viljavuustutkimukset tai jäljennökset niistä. Jos lannan sisältämät ravinteet on otettu lannoituksessa huomioon lanta-analyysin tulosten perusteella, jäljennös lanta-analyysista tai jäljennökset lanta-analyyseistä on pyydettävä toimittamaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on asetettava kuulemiskirjeessä viljelijälle vähintään kahden viikon määräaika vastauksen lähettämiseen. Jos viljelijä ei toimita vastinetta annetussa määräajassa tai koh-

14 tuulliseksi katsottavassa ajassa, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on lähetettävä viljelijälle uusi kuulemiskirje saantitodistuksella. Uudessa kuulemiskirjeessä viljelijälle on asetettava vähintään kahden viikon määräaika vastauksen lähettämiseen. Määräaika lasketaan kuulemiskirjeen tiedoksisaantipäivästä. Hallinnollisessa valvonnassa lannoitustarkastuksen kohteiksi on otettava valvontalistalla määrätyt peruslohkot sekä tämän asetuksen 25 :n 4 momentissa tarkoitetut lohkot, joiden lannoitukseen käytetty typpi- ja fosforimäärä tai typpimäärä on selvitettävä lohkokohtaisista muistiinpanoista. Saantitodistuksella lähetettävässä kuulemiskirjeessä on todettava, että jo maksettua valvontavuoden perustoimenpiteiden tukea tullaan perimään takaisin tai vielä maksamatonta valvontavuoden perustoimenpiteiden tukea tullaan vähentämään enintään 43 prosenttia, ellei viljelijä toimita säännösten edellyttämiä asiakirjoja tai niiden jäljennöksiä annetussa määräajassa. Takaisinperimisen tai tuen vähentämisen on selvitettävä johtuvan lohkokohtaisten muistiinpanojen (ja viljavuustutkimuksen) puuttumisesta sekä siitä, ettei typpi- ja fosforilannoituksen voida todeta olleen ympäristötuen ehtojen mukainen. Jos edellä mainittujen asiakirjojen puute on jo aiheuttanut tämän asetuksen 19 :n mukaisen tuen vähennyksen (enintään 18 prosenttia) samalla kasvukaudella tehdyn valvonnan seurauksena, samasta puutteellisuudesta ei vähennetä tukea enää tässä yhteydessä. Jos viljelijä ei toimita hyväksyttävää vastinetta annetussa määräajassa, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on määrättävä edellä sanottu seuraamus. 27 Typen kokonaismäärän sekä typen ja fosforin vuotuisen tason valvonta Valvonnassa on tarkastettava, ovatko valvottavalla tilalla valvontavuoden kasvukaudella sekä syysviljoille valvontavuotta edeltävänä syksynä käytetyissä lannoituksissa annetut typpi- ja fosforimäärät tai typpimäärä olleet peltokasvien peruslannoitus -perustoimenpiteen ehtojen mukaisia. Valvonnassa tarkastetaan vain typpimäärä niiltä lohkoilta, joilla fosforin vuotuisen tason tai fosforintasauksen laskeminen ei ole mahdollista. Käytettyä lannoitustasoa on valvonnassa verrattava tarkennetun lannoitustason sallimaan tasoon silloin, kun viljelijä on sitoumuksen antaessaan tai sitoumuksen antamista seuraavien vuosien tukihakemuslomakkeella ilmoittanut käyttävänsä tarkennettua lannoitustasoa valvonnan kohteena olevalla peruslohkolla. Jos viljelijä on ilmoittanut käyttävänsä tarkennettua lannoitustasoa valvonnan kohteena olevalla peruslohkolla, mutta perusteita tarkennukselle ei ole, käytettyä lannoitustasoa on verrattava peltokasvien peruslannoitustasoon. Jos viljelijä ei ole ilmoittanut käyttävänsä tarkennettua lannoitustasoa, valvonnan kohteena olevalla peruslohkolla käytettyä lannoitustasoa on verrattava aina peltokasvien peruslannoitustasoon. Mikäli valvontavuotta edeltävänä syksynä kylvetty lohko on valvontavuoden keväällä jouduttu kylvämään uudelleen, typpilannoitustason ei katsota ylittyneen, jos valvontavuonna käytetty typpilannoitus noudattaa keväällä kylvetyn kasvin peruslannoitustasoa tai tarkennettua tasoa. Fosforilannoitustasoon lasketaan lohkolle valvontavuotta edeltävän syksyn ja valvontavuoden kasvukaudella levitetty fosfori. Hallinnollisessa valvonnassa on lisäksi verrattava lohkokohtaisten muistiinpanojen mukaista, koko tilalla yhteensä valvontavuoden kasvukaudella käytettyä typpimäärää siihen typpimäärään, joka saadaan laskemalla yhteen tämän asetuksen 25 :n 1 momentissa tarkoitetutulla tavalla laskettu ostolannoitteiden sisältämä typpimäärä ja tilalla syntyvän karjanlannan sisältämä typpimäärä vähennettynä varastoon jääneiden ja tilalta myytyjen lannoitteiden typpimäärällä. Typpimäärää vähentävänä tekijänä otetaan huomioon myös eläinten laiduntaminen ja lannan luovuttaminen.

15 28 Fosforintasauksen valvonta Fosforilannoituksen enintään neljän vuoden fosforintasauksen laskemiseksi viljelijää pyydetään toimittamaan fosforintasauksen valvontaan valittujen lohkojen lohkokortit ja niiden jäljennökset valvontavuodelta ja kolmelta valvontaa edeltävältä vuodelta. Myös laskennassa tarvittavat jäljennökset viljavuustutkimuksista ja lanta-analyyseistä pyydetään. Tarkastuksen kohteiksi on otettava hallinnollisessa valvonnassa ne valvontalistalla olevat peruslohkot, joilla fosforintasaus on aloitettu valvontavuosi mukaan lukien neljä kasvukautta sitten sekä ne peruslohkot, joilla kesken valvonnan havaitaan kyseisenä vuonna aloitettu fosforintasaus. Näiden lohkojen lannoitukseen käytetty fosforimäärä on selvitettävä lohkokohtaisista muistiinpanoista. Fosforin osalta on tarkastettava, että valvontaan valittujen lohkojen lannoituksissa fosforintasauskauden aikana annetut fosforimäärät ovat olleet peltokasvien peruslannoitus -perustoimenpiteen tai tarkennettu lannoitus -lisätoimenpiteen mukaiset ja että fosforintasaus on tehty oikein. 29 Valvonnan seuraamukset Jos jollain valvontavuoden tarkastuksen kohteena olevista lohkoista on ylitetty sallittu typpitaso normaalien pyöristyssääntöjen mukaan laskettuna, jo maksettua valvontavuoden perustoimenpiteiden tukea on perittävä takaisin tai vielä maksamatonta valvontavuoden perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 1 20 prosenttia ottaen huomioon viljelijän säädöstenvastaisen toiminnan suuruus ja vakavuusaste. Fosforitason vastaavasta ylityksestä seuraamus on 1 5 prosenttia perustoimenpiteiden tuesta. Jos fosforitasaukseen valittujen valvontaan valittujen lohkojen fosforitaso ylittyy fosforintasauskaudella, seuraamus on 5 20 prosenttia valvontavuoden perustoimenpiteiden tuesta. Vähennyksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon ylityksen suuruus sekä sen pinta-alan, jolla sallittu lannoitustaso on ylitetty, osuus valvontaan valittujen lohkojen pinta-alasta. Jos kaikilla tarkastuksen kohteena olevilla lohkoilla on ylitetty sallitut typpitasot, tarkastusta laajennetaan vielä kahdella satunnaisesti valitulla lohkolla. Jos vielä sen jälkeen kaikilla lohkolla todetaan typpitason ylitys, jo maksettua valvontavuoden perustoimenpiteiden tukea on perittävä takaisin tai vielä maksamatonta valvontavuoden perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä prosenttia. Mikäli ylitys koskee vain fosforia, seuraamus on 1 momentin mukainen. Jos käytettyä lannoitustasoa ei voida lohkokohtaisten muistiinpanojen tai muiden laskennassa tarvittavien asiakirjojen puuttumisesta tai puutteellisuudesta johtuen todeta, jo maksettua valvontavuoden perustoimenpiteiden tukea on perittävä takaisin tai vielä maksamatonta valvontavuoden perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 25 prosenttia. Lohkokohtaisten muistiinpanojen puutteesta on määrättävä lisäksi tämän asetuksen 19 :ssä säädetty seuraamus ellei asiakirjojen puute ole jo aiemmin aiheuttanut kyseessä olevaa seuraamusta, samoin viljavuustutkimuksen puuttumisesta, jos viljavuustutkimus on välttämätön lannoitusvalvonnan laskennassa.

16 Jos kotieläintilaa koskeviin ehtoihin sitoutuneella tilalla todetaan lannoitusvalvonnan yhteydessä, että kotieläintilan perustoimenpiteitä koskevia säännöksiä ei ole noudatettu, maksettua perustoimenpiteiden tukea on perittävä takaisin tai vielä maksamatonta valvontavuoden perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä tämän asetuksen 24 :ssä säädetyllä tavalla. Jos tämän asetuksen 26 :n perusteella tehdyssä hallinnollisessa valvonnassa todetaan selviä eroavaisuuksia koko tilalla lohkokohtaisten muistiinpanojen mukaan käytetyn typpimäärän ja tämän asetuksen 27 :n 2 momentin mukaisesti lasketun typpimäärän välillä, voidaan katsoa kyseessä olevan vakavan laiminlyönnin seurauksena tehty väärä ilmoitus tai tahallisesti annettu väärä ilmoitus, jonka perusteella on määrättävä ympäristötukeen kohdistuva tämän asetuksen 18 :ssä säädetty seuraamus. Ennen seuraamuksen määräämistä viljelijää on kuultava ja otettava huomioon viljelijän osoittamat perusteet edellä mainituille eroavaisuuksille. Jos viljelijä ei voi osoittaa perustetta eroavaisuuksille, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on määrättävä tämän asetuksen 18 :n säädetty seuraamus. Hallinnollisen lannoitusvalvonnan lopputuloksesta on viljelijälle lähetettävä pöytäkirja. III OSA Lisätoimenpiteet 30 Yleistä Ennen valvontaa on selvitettävä viljelijän valitsema lisätoimenpide. Valvonnassa on tarkastettava, että kyseinen lisätoimenpide on mahdollista valita valvottavalla tilalla. Jos viljelijä on valinnut lisätoimenpiteen, joka sitoumusehtojen mukaisesti ei kyseisellä tilalla ole mahdollinen, lisätoimenpiteen tuki on vähennettävä kokonaisuudessaan. Lisäksi perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 5 prosenttia. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on valvonnan johdosta viljelijälle toimittamassaan kuulemiskirjeessä pyydettävä viljelijää ilmoittamaan valittava uusi lisätoimenpide. Jos puutarhatilan lisätoimenpide on valittu sitoumusehtojen vastaisesti, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on valvonnan johdosta viljelijälle toimittamassaan kuulemiskirjeessä ilmoitettava, ettei kyseisen lisätoimenpiteen tukea enää makseta sitoumuskaudella. Jos viljelijä on valinnut kaksi lisätoimenpidettä silloin, kun se säännösten mukaan on mahdollista, eikä ole toteuttanut kumpaakaan toimenpiteistä, lisätoimenpiteiden tuet on vähennettävä kokonaisuudessaan ja lisäksi perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 5 prosenttia. Valitun lisätoimenpiteen tai valittujen lisätoimenpiteiden toteuttaminen on valvottava jäljempänä säädetyllä tavalla.

17 Tarkennettu lannoitus -lisätoimenpide 31 Tilakäynti Valvottavalla tilalla on tilakäynnin yhteydessä selvitettävä niiden kotieläinten lukumäärä valvontahetkellä, joita ei saa suoraan tukisovelluksesta sekä sen perusteella tilalla syntyvä lantamäärä lantalajeittain. Lisäksi on laskettava tilalle hankittujen, valvontavuoden kasvukaudella käytettävissä olevien väkilannoitteiden määrät valvontavuotta edeltävän vuoden ja/tai valvontavuoden verokirjanpidon mukaisten lannoiteostotositteiden perusteella. Valvonnassa on lisäksi selvitettävä: 1) onko tilalle jäänyt varastoon käyttämättömiä lannoitteita; 2) onko tilalta myyty lannoitteita; 3) otetaanko tilalle vastaan lantaa; 4) luovutetaanko tilalta lantaa; sekä 5)laidunnetaanko tilalla kotieläimiä. Myös varastossa oleva ylivuotinen lanta on otettava huomioon lantamääriä laskettaessa. Lisäksi viljelijää pyydetään ilmoittamaan lohkot, joiden fosforintasaus on alkanut valvontavuosi mukaan lukien neljä kasvukautta sitten. Edellä sanotut tiedot on merkittävä valvontapöytäkirjaan. Jos tämän asetuksen 6 :ssä tarkoitetun, lannoitusta koskevan tai muun valvonnan perusteella on aihetta epäillä, että sallittu typpi- ja/tai fosforilannoitustaso on ylitetty lohkolla, käytetty lannoitustaso on tarkastettava lohkokohtaisista muistiinpanoista. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on otettava kyseessä oleva lohko talvella tehtävään hallinnolliseen lannoitusvalvontaan, jos lohkokohtaisten muistiinpanojen perusteella todetaan sallitun lannoitustason ylittyneen. Hallinnollisessa lannoitusvalvonnassa on määrättävä ylityksestä aiheutuvat seuraamukset. 32 Hallinnollinen valvonta Hallinnollisessa valvonnassa lannoitustarkastelun kohteiksi on otettava valvontalistalla määrätyt peruslohkot sekä tämän asetuksen 31 :n 4 momentissa tarkoitetut lohkot, joiden lannoitukseen käytetty typpi- ja fosforimäärä tai typpimäärä on selvitettävä lohkokohtaisista muistiinpanoista. Kuuleminen on tehtävä tämän asetuksen 26 :n 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla. Saantitodistuksella lähetettävässä kuulemiskirjeessä on todettava, että jo maksettua valvontavuoden perustoimenpiteiden tukea tullaan perimään takaisin tai vielä maksamatonta valvontavuoden perustoimenpiteiden tukea tullaan vähentämään 48 prosenttia ja että tarkennettu lannoitus -lisätoimenpiteestä maksettu tuki valvontavuodelta tullaan perimään takaisin tai vielä maksamaton kyseinen tuki valvontavuodelta jätetään maksamatta, ellei viljelijä toimita jäljennöksiä säännösten edellyttämistä asiakirjoista annetussa määräajassa. Takaisinperimisen tai tuen vähentämisen on selvitettävä johtuvan lohkokohtaisten muistiinpanojen ja viljavuustutkimuksen puuttumisesta sekä siitä, ettei typpi- ja fosforilannoituksen voida tode-

18 ta olleen tarkennettu lannoitus -lisätoimenpiteen ehtojen mukainen. Jos edellä mainittujen asiakirjojen puute on jo aiheuttanut tämän asetuksen 19 :n mukaisen tuen vähennyksen (enintään 18 prosenttia) samalla kasvukaudella tehdyn valvonnan seurauksena, samasta puutteellisuudesta ei vähennetä tukea enää tässä yhteydessä. Jos viljelijä ei toimita hyväksyttävää vastinetta annetussa määräajassa, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on määrättävä edellä mainittu seuraamus. 33 Typen kokonaismäärän sekä typen ja fosforin vuotuisen tason valvonta Valvonnassa on tarkastettava, onko valvottavalla tilalla valvontavuoden kasvukaudella sekä syysviljoille valvontavuotta edeltävänä syksynä käytetyissä lannoituksissa annetut typpi- ja fosforimäärät tai typpimäärä olleet tarkennettu lannoitus -lisätoimenpiteen ehtojen mukaisia. Valvonnassa tarkastetaan vain typpimäärä niiltä lohkoilta, joilla fosforin vuotuisen tason tai fosforintasauksen laskeminen valvontavuonna ei ole mahdollista. Lohkokohtaiset perustelut käytetyille ravinnetasoille on tarkastettava lohkokohtaisista muistiinpanoista. Lohkolla käytettyä typpi- ja fosforilannoitusta on verrattava tarkennettu lannoitus -lisätoimenpiteen sallimiin tasoihin. Jos kyseessä on valvontavuonna hallintaan tullut peruslohko, josta ei vielä ole käytettävissä viljavuustutkimusta, käytettyä lannoitustasoa on verrattava peltokasvien peruslannoitustasoon. Mikäli valvontavuotta edeltävänä syksynä kylvetty lohko on valvontavuoden keväällä jouduttu kylvämään uudelleen, typpilannoitustason ei katsota ylittyneen, jos valvontavuonna käytetty typpilannoitus noudattaa keväällä kylvetyn kasvin tarkennetun lannoituksen tasoa. Fosforilannoitustasoon lasketaan lohkolle valvontavuotta edeltävänä syksynä ja valvontavuoden kasvukaudella levitetty fosfori starttifosfori mukaan lukien. Starttifosforilla tarkoitetaan joko siemenen pinnalla olevaa tai kylvön yhteydessä siemenriviin tai sen välittömään läheisyyteen sijoitettua fosforia. Starttifosforia, jonka määrä saa olla enintään 5 kg hehtaaria kohden, voidaan antaa tarkennetun lannoituksen taulukosta poiketen myös viljavuusluokassa "hyvä" tai "korkea", vaikka taulukon mukaan fosforia ei saisi antaa kyseessä olevalle kasveille. Viljavuusluokassa "arveluttavan korkea" ei saa käyttää starttifosforia. Niissä viljavuusluokissa, joissa taulukon mukaan fosforia saa antaa 5 kg hehtaaria kohti tai enemmän, suurin sallittu fosforimäärä ei muutu taulukon arvoista. Näissä tapauksissa starttifosforin määrä lasketaan mukaan kasveittain ja viljavuusluokittain määriteltyihin suurimpiin sallittuihin fosforitasoihin, joten muun fosforilannoituksen tulee olla starttifosforimäärän verran pienempi. Ainoastaan näissä tapauksissa starttifosforiin voi soveltaa fosforin tasausta, muutoin starttifosforilannoitus on aina vuosikohtainen. Starttifosforin käyttö on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Mikäli kotieläintilalla käytetään omalla tilalla syntynyttä karjanlantaa enintään 15 kg fosforia vastaava määrä hehtaarille vuodessa kaikissa viljavuusluokissa paitsi viljavuusluokassa "arveluttavan korkea", ei starttifosforia voida käyttää enää kyseisen karjanlantapoikkeuksen lisäksi. Hallinnollisessa valvonnassa on lisäksi verrattava lohkokohtaisten muistiinpanojen mukaista koko tilalla yhteensä valvontavuoden kasvukaudella käytettyä typpimäärää siihen typpimäärään, joka saadaan laskemalla yhteen tämän asetuksen 25 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla laskettu ostolannoitteiden sisältämä typpimäärä ja tilalla syntyvän karjanlannan sisältämä typpimäärä vähennettynä varastoon jääneiden ja tilalta myytyjen lannoitteiden typpimäärällä. Typpimäärää vähentävänä tekijänä otetaan huomioon myös laiduntaminen ja lannan luovuttaminen.